Liikenteen hinnoittelu

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sano­mis­sa sun­nun­tai­na 25.1.2015)

Lii­ken­teen hin­noit­te­lus­ta saa her­käs­ti aikaan liha­van rii­dan, kos­ka eri­tyi­ses­ti autoi­lu nos­taa aina tunteita.

Lii­ken­ne­po­li­tii­kas­sa on kyse sekä oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta että jär­ke­vyy­des­tä. Mel­kein kai­kil­le ihmi­sil­le oikeu­den­mu­kai­suus tar­koit­taa samaa asi­aa: hänen kus­tan­nuk­si­aan joko lii­ken­teen käyt­tä­jä­nä tai veron­mak­sa­ja­na tulee vähentää.

Oikeu­den­mu­kai­suus on tär­keä­tä, mut­ta jos lii­ken­teen hin­noit­te­lus­sa pitää vali­ta oikeu­den­mu­kai­suu­den ja jär­ke­vyy­den välil­lä, kan­nat­taa vali­ta jär­ke­vyys ja huo­leh­tia oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta tois­ta kaut­ta. On esi­mer­kik­si pal­jon mui­ta­kin tapo­ja sää­tää tulon­ja­koa kau­pun­ki­lais­ten ja maal­la asu­vien välillä.

Autoi­lu on kau­pun­geis­sa ali­ve­ro­tet­tua ja maa­seu­dul­la räi­keäs­ti yli­ve­ro­tet­tua. Täl­lä en tar­koi­ta tulon­ja­koa, vaan lii­ken­teen ulkoi­sia haittoja.

Autoi­lua kan­nat­taa verot­taa – sitä vero­te­taan kaik­kial­la Euroo­pas­sa – kos­ka autoi­lus­ta on hait­taa muil­le ihmi­sil­le ja ympä­ris­töl­le eli ulkoi­sia kus­tan­nuk­sia. Lii­ken­ne tuot­taa melua ja saas­tei­ta, lii­ken­teen lisään­ty­mi­nen ruuh­kia. Jos minä siir­ryn Hel­sin­gis­sä rai­tio­vau­nus­ta autoon, hidas­tan mui­den mat­kaa ehkä yhteen­las­ket­tu­na enem­män kuin nopeu­tan omaa­ni. On siis mui­den etu, että käy­tän rai­tio­vau­nua. Kau­pun­kien toi­min­taa lii­ken­ne hait­taa vie­mäl­lä koh­tuut­to­mas­ti kal­lis­ta kaupunkitilaa.

Haja-asu­tus­a­lueil­la ei ole ruuh­kia, ei puu­tet­ta tilas­ta eikä pako­kaa­suil­la pys­ty ilmaa pilaa­maan vaik­ka yrit­täi­si. Lii­ken­tees­tä aiheu­tu­va melu yltyy har­voin häi­rit­se­väk­si ja sil­loin­kin hai­tas­ta kär­si­viä on vähän. Onnet­to­muus­ris­ki on oikeas­taan mer­kit­tä­vin lii­ken­teen ulkois­hait­ta maa­seu­dul­la. Ilmas­ton­muu­tos­ta aiheut­ta­vaa hii­li­diok­si­dia pako­put­kes­ta tulee tie­tys­ti maal­la ja kau­pun­geis­sa yhtä­läi­ses­ti, mut­ta se ei eroa läm­mi­ty­söl­jyn hiilidioksidista.

Kau­pun­geis­sa, var­sin­kin isois­sa kau­pun­geis­sa, on kaik­kien etu, että auton käyt­töä vähen­ne­tään ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä suo­si­taan. On myös pint­ty­neen autoi­li­jan etu, että muut käyt­tä­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä, jol­loin kadut jää­vät vapaik­si hänen itsen­sä ajel­la. Sik­si jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan eni­ten kau­pun­geis­sa. Tämän takia autoi­lun pitäi­si olla maal­la sel­väs­ti hal­vem­paa kuin kau­pun­geis­sa, jois­sa sen taas pitäi­si olla nykyis­tä kalliimpaa.

Vie­lä 30 vuot­ta sit­ten pako­kaa­su­jen lyi­jy ja syö­pää aiheut­ta­vat yhdis­teet teki­vät kau­pun­geis­sa asu­mi­ses­ta suo­ras­taan epä­ter­veel­lis­tä. Tämän takia luo­vut­tiin käve­lyn mit­ta­kaa­vaan perus­tu­vis­ta ruu­tu­kaa­va­kau­pun­geis­ta ja siir­ryt­tiin autoon perus­tu­viin lähiöi­hin – ja lisät­tiin sitä saas­tut­ta­vaa auto­lii­ken­net­tä. Nyt pako­kaa­sut ovat pal­jon puh­taam­pia ja kes­kus­ta-asu­mi­ses­ta on tul­lut ter­veel­lis­tä. Niin­pä kes­kus­ta-asu­mi­sen suo­sio on lisään­ty­nyt kaikkialla.

Yksi tapa toteut­taa autoi­lun eri­lai­nen hin­noit­te­lu maal­la ja kau­pun­geis­sa oli­si por­ras­tet­tu polt­toai­ne­ve­ro, mut­ta tämä aiheut­tai­si pal­jon tur­haa ajoa, kun polt­toai­net­ta alet­tai­siin hakea hal­vem­mil­ta alueil­ta kalliimmille.

On pal­jon jär­ke­väm­pää siir­tyä kilo­met­ri­poh­jai­siin tie­mak­sui­hin, joi­hin satel­liit­ti­tek­niik­ka antaa mah­dol­li­suu­det. Tähän liit­ty­vät yksi­tyi­syy­den suo­jaon­gel­mat on tor­jut­ta­va, eikä sen pitäi­si olla edes vai­kea­ta. Tie­mak­sun pitäi­si olla kau­pun­geis­sa pal­jon suu­rem­pi kuin maal­la ja kau­pun­geis­sa sen soi­si vie­lä ole­van ruuh­ka-aika­na suu­rem­pi kuin ruuh­ka-ajan ulkopuolella.

Kau­pun­ki­lais­ten mie­les­tä tämä on tie­tys­ti epä­rei­lua. Sii­tä saa rei­lun sil­lä, että jos autoi­lus­ta mak­se­taan kau­pun­geis­sa enem­män, osa tuo­tos­ta ohjau­tuu kau­pun­kei­hin esi­mer­kik­si rahoit­ta­maan vält­tä­mä­tön­tä jouk­ko­lii­ken­teen tukea. Muu­ten jär­jes­te­lyä on vai­kea toteut­taa, kos­ka kau­pun­ki­lai­sia on äänes­tä­jis­sä enem­män kuin maal­la asuvia.

= = = =

Pitäi­si­kö säh­kö­au­ton olla vero­ton, kun sii­tä ei tule pako­kaa­sua? Autoi­lun pahin hait­ta kau­pun­geis­sa on sen vaa­ti­ma tila, ja tilaa säh­kö­au­to vie yhtä pal­jon. Se tuot­taa myös lähes yhtä pal­jon melua, sil­lä pää­osa melus­ta on peräi­sin ren­kais­ta. Vai­ku­tus ilmas­ton­muu­tok­seen riip­puu sii­tä, miten tuo­te­taan se lisä­säh­kö, jota säh­kö­au­tot tar­vit­se­vat. Vesi­voi­mal­la lisä­säh­köä ei aina­kaan tuo­te­ta, kos­ka yhtään uut­ta vesi­voi­ma­laa ei raken­ne­ta säh­kö­au­to­jen vuok­si. Jos lisä­säh­kö tuo­te­taan kivi­hii­li­lauh­teel­la, säh­kö­au­ton pääs­töt ovat samaa luok­kaa kuin bensa-auton.

Säh­kö­au­ton on ilmas­ton kan­nal­ta parem­pi, mut­ta se on tois­tai­sek­si niin pal­jon kal­liim­pi, että tämä on ilmas­toin­ves­toin­ti­na teho­ton. Säh­kö­au­to­jen tuke­mis­ta voi kui­ten­kin perus­tel­la sil­lä, että ne eivät kehi­ty, ellei joku nii­tä osta jo nyt. Suo­men oloi­hin sopii tois­tai­sek­si kui­ten­kin ladat­ta­va hybri­di, joka kul­kee säh­köl­lä 50 – 100 km ja loput ben­sal­la. Val­tao­sa mat­kois­ta on tätä lyhempiä.

= = = =

Junat pitäi­si hin­noi­tel­la täy­teen, vaik­ka se mer­kit­si­si­kin, että VR tuot­taa tap­pio­ta. Kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät osoit­ti­vat ja 1800-luvul­la, että koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti oikein on hin­noi­tel­la rau­ta­tie­lii­ken­ne tap­piol­li­sek­si. Tämä joh­tuu sii­tä, että lisä­mat­kus­ta­jat eivät pal­jon mak­sa. Junaan on hal­paa lisä­tä vau­nu­ja. Oli­si alue­po­liit­ti­ses­ti erit­täin tär­keä­tä liit­tää tär­keim­mät kau­pun­kim­me – Tam­pe­re, Oulu, Tur­ku ja Kuo­pio nyt esi­mer­kik­si ­ – edul­li­sen ja kor­kea­laa­tui­sen juna­lii­ken­teen pii­riin. Hin­nat pitäi­si pudot­taa noin puo­leen nykyisestä.

Pää­osa VR:n hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä toi­mii täl­lä perus­teel­la – siis pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­ju­nat, jois­sa on mat­kus­ta­jia pal­jon enem­män kuin koko muus­sa lii­ken­tees­sä yhteen­sä. Kau­ko­ju­nis­sa tuli­si nou­dat­taa samaa periaatetta.

Rata­ver­kon ulko­puo­lel­la ole­vat toki nuri­si­si­vat, jos jou­tui­si­vat mak­sa­maan sel­lai­ses­ta, jota eivät itse saa. Nii­den kau­pun­kien, jot­ka kor­kea­ta­soi­ses­ta rau­ta­tie­lii­ken­tees­tä hyö­ty­vät, pitäi­si­kin mak­saa täs­tä koi­tu­vat tap­piot. Kei­no­ja tähän löytyy.

 

 

 

 

119 vastausta artikkeliin “Liikenteen hinnoittelu”

  1. On pal­jon jär­ke­väm­pää siir­tyä kilo­met­ri­poh­jai­siin tie­mak­sui­hin, joi­hin satel­liit­ti­tek­niik­ka antaa mah­dol­li­suu­det. Tähän liit­ty­vät yksi­tyi­syy­den suo­jaon­gel­mat on tor­jut­ta­va, eikä sen pitäi­si olla edes vaikeata.”

    Juu, ja demo­kra­ti­aa tehok­kaam­pi tapa tuot­taa hyvin­voin­tia kan­sa­lai­sil­le tehok­kaas­ti oli­si yksin­val­tius, sii­hen liit­ty­vät ihmi­soi­keus­on­gel­mat on tor­jut­ta­va eikä sen pitäi­si olla edes kovin vaikeaa…

    Ihan oikeas­ti, käy 5 minuu­tin kes­kus­te­lu puo­lue­to­ve­ri­si Jyr­ki Kas­vin kans­sa ja mie­ti asi­aa uudes­taan kun saat edes perustiedot.

  2. Taval­laan olet oikeas­sa, mut­ta täs­sä menee taas ker­ran perin­tei­nen suo­ma­lai­nen auk­to­ri­teet­ti- ja kes­kus­joh­tous­ko sen yksin­ker­tai­sen tosi­asian edel­le, että ongel­mat on jär­ke­vin­tä rat­kais­ta tar­kal­leen siel­lä, mis­sä ongel­mat esiin­ty­vät, ja nii­den resurs­seil­la, jot­ka ongel­mia aiheuttavat. 

    Tämän­kin sys­tee­min kaut­ta kerä­tyt mak­sut mene­vät val­tion poh­jat­to­maan ark­kuun, jon­ka jäl­keen nii­den tilit­tä­mi­nen min­ne tahan­sa on val­tion menoe­rä. Tämä herät­tää aivan oikeu­te­tus­ti närää kaikissa. 

    Tämän­kin ongel­man voi rat­kais­ta yksin­ker­tai­ses­ti lisää­mäl­lä valin­nan­va­paut­ta. Jos Hel­sin­ki sai­si kerä­tä tien­käyt­tö­mak­sut omaan kas­saan­sa, niin Hel­sin­ki aset­tai­si tien­käyt­tö­mak­sut sil­le tasol­le, jos­sa hyö­ty hel­sin­ki­läi­sil­le oli­si suu­rin. Sama päti­si Ypä­jäl­lä tai Kit­ti­läs­sä; jokai­nen kun­ta lait­tai­si omat tien­käyt­tö­mak­sun­sa sil­le tasol­le, jol­la ne sai­si­vat tehok­kaan tasa­pai­non. Tämä oli­si oikeu­den­mu­kais­ta­kin, kos­ka hai­tat aiheu­tu­vat siel­lä mis­sä aje­taan, eivät­kä rii­pu sii­tä kuka ajaa. 

    Kun­nil­le siis oikeus periä kun­tien yllä­pi­tä­mis­tä teis­tä käyt­tö­mak­sua. Tätä ei tar­vit­se toteut­taa autoon asen­net­ta­val­la pakol­li­sel­la seu­ran­ta­lait­teel­la. Kun­ta voi­si periä alu­eel­leen tule­val­ta autoi­li­jal­ta ker­ta­mak­sun halu­tes­saan. Ja jos oikein hifis­tel­lään, niin autoi­li­jat voi­si­vat halu­tes­saan ostaa yksin­ker­tai­sen lait­teen, joka luo­vut­tai­si juu­ri sen ver­ran GPS-tie­to­ja kun­nan luku­lait­teel­le, kuin on tar­peen, jot­ta kun­ta voi­si las­kut­taa autoi­li­jaa itse mää­rää­män­sä tak­san mukaisesti. 

    En näe mitään syy­tä, mik­si asia, jon­ka voi rat­kais­ta *sal­li­mal­la* kun­nil­le täl­lai­sen, pitäi­si rat­kais­ta raken­ta­mal­la sys­tee­mi joka on *pakol­li­nen* kai­kil­le. Tämä on juu­ri se suo­ma­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa: Kaik­ki mikä ei ole kiel­let­tyä, on sit­ten pakol­lis­ta. Ei mitään jär­keä. Ei mitään moraa­lia, jos rehel­li­siä ollaan.

  3. Höpö höpö. Yksi­tyi­sau­to on ongel­ma vain Sta­din kan­ta­kau­pun­gis­sa. Muu­al­la Suo­mes­sa toi­mi­va kul­ku­ta­pa, joka tuot­taa net­to­na jul­ki­seen kas­saan 7 mil­jar­dia euroa.

  4. Kaik­ki muut lii­ken­ne­vä­li­neet naut­ti­vat enem­män tai vähem­män jul­kis­ta tukea. Tuol­la pitäi­si pääs­tä edes jon­kin­lai­seen mark­ki­naeh­toi­suu­teen ennen­kuin rajoi­tel­laan yksi­tyi­sau­toi­lua tai kiris­tel­lään veroja.

  5. OS: Säh­kö­au­to­jen tuke­mis­ta voi kui­ten­kin perus­tel­la sil­lä, että ne eivät kehi­ty, ellei joku nii­tä osta jo nyt. Suo­men oloi­hin sopii tois­tai­sek­si kui­ten­kin ladat­ta­va hybri­di, joka kul­kee säh­köl­lä 50 – 100 km ja loput ben­sal­la. Val­tao­sa mat­kois­ta on tätä lyhempiä.”

    Suo­mes­sa säh­kö­au­to­jen kehit­ty­mis­tä kes­kei­sem­pää ovat lukui­sat säh­köi­sen lii­ken­teen ympä­ril­le kehit­ty­vät pal­ve­lut. Riip­pu­mat­ta Suo­mes­sa teh­tä­vis­tä pää­tök­sis­tä, maa­il­mal­la hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne säh­köis­tyy, ja nämä autoi­li­jat halua­vat säh­köi­sen lii­ken­teen käyt­tä­jil­le suun­nat­tu­ja pal­ve­lui­ta. Suo­mes­sa oli­si osaa­mis­ta kehit­tää monen­lai­sia säh­köis­tä lii­ken­net­tä tuke­via ja hyö­dyn­tä­viä pal­ve­lui­ta. Lii­ke­toi­min­nan aloi­tus kui­ten­kin edel­lyt­tää jol­ti­sen­kin sääl­lis­tä mää­rää pal­ve­lui­den käyttäjiä.

    Tilan­net­ta voi ver­ra­ta 90-lukuun, jol­loin poh­dit­tiin, anne­taan­ko mat­ka­vies­ti­mil­le mah­dol­li­suus. Sit­tem­min­hän mat­ka­pu­he­li­met läh­ti­vät glo­baa­lis­ti len­toon ja Suo­meen syn­tyi glo­baa­lis­ti­kin mer­kit­tä­viä yrityksiä.

  6. Ydin­kes­kus­tan sata­mien ajo­neu­vo­lii­ken­tees­tä jos jos­tain aiheu­tuu ulkois­hait­to­ja. Ilok­se­ni huo­ma­sin, että Ete­lä­sa­ta­mas­sa, Län­si­sa­ta­mas­sa ja Kata­ja­no­kan sata­mas­sa astuu 1.3.15 voi­maan tyh­jiä rek­ko­ja kos­ke­va 12,80 euron yksik­kö­koh­tai­nen satamamaksu!

    Toi­vot­ta­vas­ti mak­su laa­je­nee vähi­tel­len kos­ke­maan kaik­kea kan­ta­kau­pun­gin sata­mien ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä. Vas­taa­vas­ti voi­tai­siin sit­ten vaik­ka las­kea mat­kus­ta­ja­koh­tai­sia mak­su­ja näis­sä sata­mis­sa. Auto- ja rek­ka­ral­li kes­kus­tas­sa on mie­le­tön­tä kun Vuo­saa­res­sa on sata­ma kehä­tien pääs­sä, mut­ta autot­ta kul­ke­val­le kan­ta­kau­pun­gin sata­mat jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­si­neen ovat ilman muu­ta paras vaihtoehto.

  7. Aihee­seen liit­tyen havain­to­ja arki­ses­ta elä­mäs­tä vii­mei­sen parin vii­kon ajalta. 

    VR yöju­na kah­del­ta hen­gel­tä Tam­pe­reel­ta Rova­nie­mel­le mak­saa 440€. Sama mat­ka Len­täen Hel­sin­gin kaut­ta kier­täen mak­saa 158€ (kah­del­ta hen­gel­tä yhteen­sä, meno-paluu).

    Onni­bus­sin pysä­kit ja bus­sit näyt­tä­vät ole­van jat­ku­vas­ti täyn­nä. Kale­van bysä­kil­tä näyt­täi­si nouse­van kyy­tiin pal­jon opis­ke­li­joi­ta ja Her­van­nan pysä­kil­tä maa­han­muut­ta­jia. Edul­li­sil­le mat­koil­le on sel­väs­ti kysyn­tää, hin­to­jen las­ku toi­si VR:lle pal­jon lisää matkustajia.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/tukholma-siirtyy-sukupuolineutraaliin-lumiauraukseen/687028/
    Tuk­hol­mas­sa on siir­ryt­ty “suku­puo­li­neut­raa­liin” aurauk­seen. Tam­pe­reel­la auraus näyt­tää nou­dat­ta­van van­haa kaa­vaa, ensin auto­tiel­tä aura­taan lumet pyö­rä­teil­le, sit­ten parin päi­vän pääs­tä tulee pik­kut­rak­to­ri auraa­maan pyö­rä­tiet, ja pääl­le levi­te­tään vie­lä sepe­li puh­ko­maan renkaat. 

    On minul­la auto­kin, mut­ta pysä­köin­ti kes­kus­tas­sa mak­saa yleen­sä 5–10e useam­mal­ta tun­nil­ta. Kes­kus­tan kal­lis park­ki­luo­la kai­kuu yleen­sä tyh­jyyt­tään. Kes­kus­taan ei täl­lai­sen kes­ki­tu­loi­sen autoi­li­jan kan­na­ta ajaa ollen­kaan, tai ehkä Stock­man­nin herk­kuun kun on ilmai­nen tun­nin parkki.

    GPS vero­tus­jär­jes­tel­mis­sä en näe pal­joa jär­keä. Kat­so­taan sit­ten kun ne ovat arkea Sak­sas­sa. Tuk­hol­man tapaan Hel­sin­kiin voi­si kyl­lä raken­taa maksuportit.

  8. Tie­mak­sus­sa pitäi­si olla myös ruuh­ka-aikaa/­suun­taa kos­ke­va ele­ment­ti. Ei ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la autoi­lus­ta ole haittaa.

  9. En nyt oikein ymmär­rä, mik­si mei­dän tuli­si olla tuke­mas­sa ulko­maa­lais­ten auto­teh­tai­den (tai tuu­li­myl­ly­val­mis­ta­jien) tuo­te­ke­hi­tys­tä? Mitä­pä jos tuet­tai­siin jotain omaa feel­good-teol­li­suu­de­na­laa muu­ta­mal­la milt­sil­lä? Jos lai­te­taan kaik­ki rahat vaik­ka­pa Wärt­si­län tuo­te­ke­hi­tyk­seen niin aivan var­mas­ti saa­daan enem­män etu­ja ja pääs­tö­jä alas, kuin hybri­dien subventoinnilla.

  10. ano­muu­mi:
    Ydin­kes­kus­tan sata­mien ajo­neu­vo­lii­ken­tees­tä jos jos­tain aiheu­tuu ulkois­hait­to­ja. Ilok­se­ni huo­ma­sin, että Ete­lä­sa­ta­mas­sa, Län­si­sa­ta­mas­sa ja Kata­ja­no­kan sata­mas­sa astuu 1.3.15 voi­maan tyh­jiä rek­ko­ja kos­ke­va 12,80 euron yksik­kö­koh­tai­nen satamamaksu!

    Toi­vot­ta­vas­ti mak­su laa­je­nee vähi­tel­len kos­ke­maan kaik­kea kan­ta­kau­pun­gin sata­mien ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä. Vas­taa­vas­ti voi­tai­siin sit­ten vaik­ka las­kea mat­kus­ta­ja­koh­tai­sia mak­su­ja näis­sä sata­mis­sa. Auto- ja rek­ka­ral­li kes­kus­tas­sa on mie­le­tön­tä kun Vuo­saa­res­sa on sata­ma kehä­tien pääs­sä, mut­ta autot­ta kul­ke­val­le kan­ta­kau­pun­gin sata­mat jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­si­neen ovat ilman muu­ta paras vaihtoehto.

    Mut­ta mik­si vain tyh­jiä rek­ko­ja ja mik­si noin mata­la? Mak­sun pitää olla riit­tä­vän suu­ri, että varus­ta­mot herää­vät käyt­tä­mään Vuo­saa­ren terminaalia.

  11. Auto­jen mää­rää kau­pun­geis­sa voi­daan vähen­tää vero­tuk­sen sijas­ta myös yksin­ker­tai­ses­ti teke­mäl­lä kau­pun­kiin vähem­män tilaa autoille. 

    Muu­tin jokin aika sit­ten takai­sin Suo­meen asut­tua­ni pidem­män aikaa erääs­sä pie­neh­kös­sä kes­ki-Euroo­pan kau­pun­gis­sa. Siel­lä autoi­lu ei ollut kovin suo­sit­tu tapa liik­kua lähin­nä sik­si että ennen auto­jen kek­si­mis­tä raken­ne­tus­sa kes­kus­tas­sa oli hyvin han­ka­laa ajaa saa­ti­ka par­kee­ra­ta auto­ja. Kaik­ki liik­kui­vat pyö­ril­lä. Lisä­hyö­ty­nä autot­to­mak­si suun­ni­tel­tu kau­pun­ki on hyvin tii­vis, mikä enti­ses­tään vähen­tää liik­ku­mi­sen tar­vet­ta oli sit­ten autol­la tai ilman.

    Hank­kiu­du­taan eroon hir­viö­mäi­sis­tä neli­kais­tai­sis­ta auto­teis­tä hel­sin­gis­sä ja raken­ne­taan tilal­le jotain kivaa. Pint­ty­neim­mät autoi­li­jat saa­vat ajaa pie­nil­lä kaduil­la ruuh­kas­sa kuten tähän­kin asti (kos­ka, kuten olen Osmon kir­joi­tuk­sis­ta oppi­nut, ruuh­kien suu­ru­teen ei tei­den kapa­si­teet­ti juu­ri­kaan vai­ku­ta), mut­ta ne kenel­lä ei ole mitään ehdo­ton­ta peri­aa­tet­ta pyärällä/jalan liik­ku­mis­ta vas­taan, pää­se­vät tii­vis­ty­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen ansios­ta entis­tä hel­pom­min pai­kas­ta toiseen.

  12. Ajat­te­le­mi­sen arvoi­sia ehdo­tuk­sia. Oli hyvin arvat­ta­vis­sa, että pro­tes­te­ja tulee, mut­ta niin tulee jokai­ses­ta muu­tok­ses­ta — aina.

  13. TL:

    VR yöju­na kah­del­ta hen­gel­tä Tam­pe­reel­ta Rova­nie­mel­le mak­saa 440€. Sama mat­ka Len­täen Hel­sin­gin kaut­ta kier­täen mak­saa 158€ (kah­del­ta hen­gel­tä yhteen­sä, meno-paluu).

    Mä mak­soin kyl­lä 100 €, hin­taan sisäl­tyi makuu­pai­kat kah­del­le, mat­ka oli Kemi­jär­vi-Hel­sin­ki, sun­nun­tai-ilta­na, mut­ta oli­si ollut sama hin­ta myös Rova­nie­mel­tä tai jos mää­rän­pää oli­si ollut Tam­pe­re. Liput tilat­tiin hyvis­sä ajoin ennakkoon.

    Meno­mat­ka teh­tiin len­täen per­jan­tai-ilta­na Hki-Rova­nie­mi, mak­soi 209 € yhteen­sä kah­del­ta. Ilman mat­ka­ta­va­roi­ta oli­si mak­sa­nut 136 mut­ta meil­lä oli kum­mal­la­kin suk­set ja mat­ka­lau­kut muka­na jois­ta piti pulit­taa erik­seen. Junaan saa ottaa ilmai­sek­si niin pal­jon tava­roi­ta kuin jak­saa kanta.

  14. Ano­nyy­mi:
    Auto­jen mää­rää kau­pun­geis­sa voi­daan vähen­tää vero­tuk­sen sijas­ta myös yksin­ker­tai­ses­ti teke­mäl­lä kau­pun­kiin vähem­män tilaa autoille. 

    Muu­tin jokin aika sit­ten takai­sin Suo­meen asut­tua­ni pidem­män aikaa erääs­sä pie­neh­kös­sä kes­ki-Euroo­pan kau­pun­gis­sa. Siel­lä autoi­lu ei ollut kovin suo­sit­tu tapa liik­kua lähin­nä sik­si että ennen auto­jen kek­si­mis­tä raken­ne­tus­sa kes­kus­tas­sa oli hyvin han­ka­laa ajaa saa­ti­ka par­kee­ra­ta auto­ja. Kaik­ki liik­kui­vat pyö­ril­lä. Lisä­hyö­ty­nä autot­to­mak­si suun­ni­tel­tu kau­pun­ki on hyvin tii­vis, mikä enti­ses­tään vähen­tää liik­ku­mi­sen tar­vet­ta oli sit­ten autol­la tai ilman.

    Hank­kiu­du­taan eroon hir­viö­mäi­sis­tä neli­kais­tai­sis­ta auto­teis­tä hel­sin­gis­sä ja raken­ne­taan tilal­le jotain kivaa. Pint­ty­neim­mät autoi­li­jat saa­vat ajaa pie­nil­lä kaduil­la ruuh­kas­sa kuten tähän­kin asti (kos­ka, kuten olen Osmon kir­joi­tuk­sis­ta oppi­nut, ruuh­kien suu­ru­teen ei tei­den kapa­si­teet­ti juu­ri­kaan vai­ku­ta), mut­ta ne kenel­lä ei ole mitään ehdo­ton­ta peri­aa­tet­ta pyärällä/jalan liik­ku­mis­ta vas­taan, pää­se­vät tii­vis­ty­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen ansios­ta entis­tä hel­pom­min pai­kas­ta toiseen.

    Juu­ri näin. Joten­kin ihmet­te­len, useim­pien ihmis­ten itses­tään­sel­vää mie­li­ku­vaa autoi­lun käte­vyy­des­tä — ikään kuin se oli­si joku luon­non­la­ki. Autoi­lu on help­poa, kos­ka se on sel­lai­sek­si teh­ty. Kaik­ki infra pää­asias­sa tukee autol­la­liik­ku­mis­ta mui­den tapo­jen kus­tan­nuk­sel­la. Voim­me myös päät­tää teh­dä toisin.

  15. Autoi­luun koh­dis­tu­va vero­tus on kuin tuk­keu­mat veri­suo­nis­sa — se rajoit­taa joko liik­ku­mis­ta tai talou­del­lis­ta liik­ku­ma­va­raa ja ei voi olla vai­kut­ta­mat­ta Suo­men talou­den tilaan ja maam­me hyvin­voin­tiin. Esi­mer­kik­si ikään­ty­väs­tä väes­tös­tä huo­leh­ti­mi­nen vaa­tii monel­la suku­lai­sel­la tai omais­hoi­ta­jal­la autoa.

    Toi­saal­ta taas toi­mi­va jul­ki­nen lii­ken­ne kos­kee vain isoim­pia kau­pun­ke­ja ja osit­tain vain Hel­sin­kiä, esi­mer­kik­si VR ei pys­ty esim. lisää­mään rai­de­verk­koon yhtään junia tääl­lä Tam­pe­reel­la, vaik­ka eri­lai­sis­ta pai­kal­lis­sei­sak­keis­ta on puhut­tu, kos­ka rai­teil­le ei yksin­ker­tai­ses­ti mah­du enem­pää junia — lin­ja-auto­ja mah­tui­si teil­le toki lisää ja Onni­bus­sit ovat hie­no lisä, mut­ta se ei rii­tä pelas­ta­maan maa­kun­tien kuih­tu­vaa verkostoa.

    Kor­keak­si karan­neet kulut eivät myös­kään ole estä­neet uusien ajo­neu­vo­jen rekis­te­röin­tiä. Ajo­neu­vo­kan­ta on näem­mä tilas­to­kes­kuk­sen mukaan nous­sut kah­des­ta (2) mil­joo­nas­ta kuu­teen (6) mil­joo­naan vuo­sien 1980 — 2013 välil­lä. Tämä osoit­taa mie­les­tä­ni sen, että ihmi­set tar­vit­se­vat ajoneuvoja.

    Mikä­li todel­la on niin, kuten Osmo antaa ymmär­tää, että autoi­lun ympä­ris­to­vai­ku­tus ei enää ole yhtä nega­tii­vi­nen kuin mitä se on ollut, autoi­lun vero­tus­ta pitäi­si mie­les­tä­ni tar­kas­tel­la uudes­taan samal­ta vii­val­ta kuin mitä tar­kas­tel­laan mitä tahan­sa muu­ta­kin ihmis­ten välis­tä sosi­aa­lis­ta kom­mu­ni­kaa­tio­ta ja lii­ket­tä — sil­lä on usein joku yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vä tar­koi­tus, vaik­ka se ulko­puo­li­sen sil­min näyt­tää­kin pää­mää­rät­tö­mäl­tä liik­keel­tä, jota pitäi­si rajoittaa.

    Sate­liit­ti­jär­jes­tel­mät” sen sijaan kuu­los­ta­vat lähin­nä huvit­ta­vil­ta, ruuh­kas­sa sei­so­mi­nen kulut­taa polt­toai­net­ta ja kau­pun­kia­jo syö enem­män polt­toai­net­ta kilo­met­riä koh­den. Kilo­met­ri­koh­tai­nen vero taas toteu­tuu hyvin esim. auton huol­to­jen yhtey­des­sä. Niin on ollut ja tulee ole­maan­kin — toki tie­ver­kon kulut ovat aina ole­mas­sa, mut­ta kos­ka tie­verk­ko hyö­dyt­tää yhteis­kun­taa ylei­ses­ti ja on tie­tyl­lä taval­la vält­tä­mä­tön inves­toin­ti, tun­tui­si joten­kin has­sul­ta että vain osa poru­kas­ta osalls­tui­si näi­hin kului­hin, vaik­ka samal­la taval­la asfal­tin pääl­lä ne bus­sit­kin kulkevat.

    Tule­vai­suu­des­sa­han kaik­ki autot luul­ta­vas­ti tule­vat ole­maan jon­kin­lai­sen sate­liit­ti­jär­jes­tel­män ohjat­ta­va­na, mut­ta oli­si type­rää läh­teä enna­koi­maan tätä kehi­tys­tä raken­ta­mal­la tän­ne jokin oma jär­jes­tel­mä kal­liis­ti vero­va­roin. Toki suo­men pitää inno­voi­da ja kek­siä uusia asioi­ta, mut­ta lie­nee mel­ko tur­val­lis­ta sanoa että auto­teol­li­suu­den suh­teen ei kan­na­ta läh­teä mitään val­tiol­li­sia inno­vaa­tioi­ta tekemään.

  16. Kau­pun­gin ydin­kes­kus­tan alu­eel­la tuli­si olla niin teho­kas ja edul­li­nen jul­ki­sen lii­ken­teen ver­kos­to, että kenel­le­kään ei tuli­si edes mie­leen­kään käyt­tää siel­lä autoa (kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa). Tuon lii­ken­ne­ver­kos­ton reu­na­mil­le, paik­koi­hin mis­tä on hyvät yhtey­det niin tuol­le kes­kus­ta-alu­eel­le kuin etääm­mäl­le, pitäi­si sit­ten luo­da riit­tä­vät pysä­köin­ti­ti­lat, min­ne ne autot 95 %:ssa tapauk­sis­ta voi­daan jättää.

    Pekin­giss­sä on tiet­tä­väs­ti rajoi­tet­tu lii­ken­net­tä, anta­mal­la ajo-oikeus eri päi­vi­nä rekis­te­ri­tun­nuk­sen perus­teel­la, jol­loin a) auto­jen luku­mää­rää voi­daan rajoit­taa, mut­ta toi­saal­ta oikeus pääs­tä kes­kus­taan autol­la, tai ajo­kiel­to, kos­ki­si vain tiet­ty­jä vii­kon­päi­viä. Jär­jes­te­ly vai­kut­taa jär­ke­väl­tä, kos­ka sitä voi­daan myös tar­vit­taes­sa sää­tää ja se säi­lyt­tää näh­däk­se­ni aika hyvin yhden­ver­tai­suu­den kaik­kien autoi­li­joi­den kes­ken (aina­kin, jos rekis­te­ri­tun­nuk­sen vii­mei­nen nume­ro on jakau­tu­nut tasaisesti).

  17. Sana­nen Tam­pe­rees­ta: Perus­mo­ka minus­ta on sii­nä, että ns Häm­pin park­ki on a) yli­hin­noi­tel­tu b) lii­an kes­kus­tas­sa. Sin­ne pitäi­si pys­tyä aja­maan sisään ilman että jou­tuu kul­ke­maan kes­kus­tan lii­ken­ne­pul­lon­kau­lo­jen läpi, ja siel­lä pitäi­si olla sen ver­ran mata­lat hin­nat, että auto kan­nat­taa vie­dä hal­liin sen­si­jaan että aje­lee Hämeen­ka­tua. Hämeen­ka­dun itä­pää kyl­lä sul­jet­tiin teo­rias­sa, mut­ta lopul­ta mel­ko hyö­dyt­tö­mäl­lä taval­la; ei sii­tä käve­ly­ka­tua tul­lut kui­ten­kaan, joten se tila joka katuun meni, on edel­leen varat­tu moottoriajoneuvoille. 

    Tam­pe­re on eri­lai­nen sii­nä suh­tees­sa että kes­kus­ta-alue sijait­see mel­ko kapeal­la kan­nak­sel­la. Se vähän tila on jär­ke­vää käyt­tää niin että autoil­la ei körö­tel­täi­si ihan sii­nä kes­kus­tas­sa, ja jos pitää autol­la pääs­tä, niin auto tal­liin jos­ta pää­see kui­vin jaloin mihin vaan kes­kus­tas­sa. Joku Frenc­ke­lin hal­li on type­rä kom­pro­mis­si; sijain­ti sinän­sä hyvä, mut­ta sisään aje­taan kes­kus­to­rin kes­kel­tä. Siis WTF

    Kun hin­nan pitäi­si olla a) niuk­kuu­den hal­lin­taa ja b) mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten kerää­mis­tä. Park­ki­hal­lin pää­oma­kus­tan­nuk­sia nyt vaan ei saa­da kerät­tyä pysä­köin­ti­mak­sui­na vaik­ka kuin­ka yri­te­tään, kun poruk­ka ei halua mak­saa. Mut­ta kun näi­tä hom­mia joh­ta­vat excel-api­nat, joi­den käsi­tys todel­li­suu­des­ta ja tehok­kuu­des­ta on jotain lyhyen mati­kan kans­sa kaup­pao­pis­tos­ta opit­tua “kate­tuot­to + pää­oma­kus­tan­nus = hin­ta” muotoa.

  18. Sylt­ty:
    En nyt oikein ymmär­rä, mik­si mei­dän tuli­si olla tuke­mas­sa ulko­maa­lais­ten auto­teh­tai­den (tai tuu­li­myl­ly­val­mis­ta­jien) tuo­te­ke­hi­tys­tä? Mitä­pä jos tuet­tai­siin jotain omaa feel­good-teol­li­suu­de­na­laa muu­ta­mal­la milt­sil­lä? Jos lai­te­taan kaik­ki rahat vaik­ka­pa Wärt­si­län tuo­te­ke­hi­tyk­seen niin aivan var­mas­ti saa­daan enem­män etu­ja ja pääs­tö­jä alas, kuin hybri­dien subventoinnilla.

    Niin, nyt lapa­taan sato­ja mil­joo­nia val­tion tukea puun nes­teyt­tä­mi­seen, eikä lit­ku käy kau­pak­si kuin pakol­la. Sit­ten kun EU jär­keis­tää sään­tö­jään bio­pa­kois­ta, alkaa hir­mui­nen itku, että paha EU tap­paa kukois­ta­van busineksen

    Maa­il­mal­la lii­ken­ne säh­köis­tyy, Suo­mes­sa hai­kail­laan bio­nes­teis­tä val­ta­vaa businessta.

  19. Jan­ne:
    Tie­mak­sus­sa pitäi­si olla myös ruuh­ka-aikaa/­suun­taa kos­ke­va ele­ment­ti. Ei ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la autoi­lus­ta ole haittaa. 

    Niin, sama las­ku­ta­pa­han sii­nä pitäi­si päteä kuin tuos­sa VR:n tapauk­ses­sa. Yhteis­kun­nan tilan- ja rahan­käy­tön suh­teen kan­nat­taa väy­liä käyt­tää niin pal­jon kuin mah­dol­lis­ta — toki vain sii­hen asti että lii­ken­teen suju­vuus ei kär­si. Jos yti­mes­tä pois­päin liik­kuu aamul­la puo­let sii­tä mää­räs­tä kuin sisään­päin, kuu­lui­si ulos­me­no­lii­ken­teen tie­ten­kin olla sii­hen aikaan halvempaa. 

    Mut­ta eihän se tie­ten­kään sovi kun jär­jes­tel­mä raken­ne­taan vain vero­tu­lo­jen mak­si­moin­tia sil­mäl­lä­pi­täen. Näis­sä puu­has­te­luis­sa ärsyt­tää se kak­si­naa­mai­suus jos­sa puhu­taan ensin ympä­ris­tö­hyö­dyis­tä ja lii­ken­teen suju­vuu­des­ta mut­ta lopul­ta tär­kein­tä on vain saa­da vero­ruu­via kireämmälle. 

    Eli kyse ei ole kos­kaan ollut mis­tään jär­ke­väl­tä kuu­los­ta­vis­ta “ruuh­ka­mak­suis­ta” vaan yhteis­kun­nan kont­rol­lis­ta ja rahas­ta­mi­ses­ta eli tie­tul­leis­ta tai kilometriverosta.

  20. Jos tar­koi­tuk­se­na oli­si kuten väi­te kuu­luu rat­koa kan­ta­kau­pun­gin tilaon­gel­maa niin tie­tul­li sisääntuloväyl…bulevardien alkuun riittäisi.

    Mut­ta, sil­loin­han Espoo­lai­nen sai­si rau­has­sa hur­ru­tel­la pre­fe­roi­maan­sa ostos­kes­kuk­seen ja tämä ei ker­ta­kaik­ki­aan käy päin­sä, ei sit­ten millään.

  21. Tie­mak­sun kilo­met­ri­poh­jai­suu­del­le ei ole oikeas­taan mitään jär­ki­pe­rus­tei­ta. Jos kes­kus­to­jen lii­ken­net­tä halu­taan verot­taa riit­täi­si vin­jett­ti­mak­su olkoot sit­ten fyy­si­ses­ti mak­su­tar­ra tuu­li­la­sis­sa tai kän­ny­käl­lä maka­set­tu mak­su. Sil­lä että mak­su voi­daan periä kilo­met­rin tark­kuu­del­la ei saa­vu­te­ta enää mitään mer­kit­tä­vää hyö­tyä. Sen­si­jaan Olli­lan rapor­tin perus­teel­la pel­käs­tään jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­sil­la raken­tai­si uuden län­si­met­ron useam­min kuin joka kym­me­nes vuosi.

    Yksi­tyi­syy­den­suo­ja ja oikeus­tur­va taas ovat täs­sä tapauk­ses­sa täy­sin yhteen­so­vit­ta­mat­to­mia. Jos tie­to­ja tal­len­ne­taan jon­nek­kin, niin se rik­koo yksi­tyi­syy­den­suo­jaa tör­keäs­ti. Jos taas ei, niin sil­loin kan­sa­lai­sel­la ei ole oikeas­taan mitään oikeus­tur­vaa jos peri­tyn mak­sun suu­ruu­des­ta tulee kiistaa.

    Tämä tilan­ne oli aika­naan mekaa­nis­ten puhe­lin­kes­kus­ten aika­na, siel­lä oli vain yksi sykäys­las­ku­ri johon piti sokeas­ti luot­taa ja jota vas­taan kan­sa­lai­nen oli voi­ma­ton. Digi­taa­li­kes­kuk­set taas tal­len­ta­vat tie­dot kai­kis­ta puhe­luis­ta las­ku­tus voi­daan var­mis­taa mut­ta niim­pä sit­ten nume­ro­fa­tas­sa ei ole enää mitään oike­aa yksityisyyttä.

  22. Suo­mes­sa kaik­ki asiat ovat jo tap­piin asti vero­tet­tu­ja ja rahat valu­vat jako­ko­neis­ton kaut­ta mil­loin min­ne­kin. Pitää­kö minun tukea oop­pe­ra­lip­pu­ja, on sama­nar­vois­ta, yhtä äly­käs­tä, poh­din­taa kuin satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­va autoi­lun kus­tan­nus­ten­ja­ko. Tänään tie­de­tään, että jul­ki­sen sek­to­rin kokoa täy­tyy pie­nen­tää ja jär­jes­tää se uusik­si. Oli­sin iloi­nen jos kes­ki­tyt­täi­siin olennaiseen.

  23. Kal­liim­man mak­sun pitää ohja­ta ihmi­set ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­le, jot­ta ruuh­ka-aika­na oli­si­vat vain ne, joil­le se on pak­ko. Mak­sul­la saa­daan myös ruuh­ka opti­mi­ta­sol­le, tei­tä huo­non­ta­mal­la taas ruuh­kas­ta tulee yli­suu­ri ja aiheu­te­taan ihmi­sil­le tar­pee­ton­ta haittaa.

    Ei ole mitään syy­tä, mik­si mak­suis­ta euroa­kaan siir­ret­täi­siin muu­al­le, kos­ka kaik­ki hai­tat tule­vat lähi­seu­dul­le, mm. tei­den vaa­ti­ma tila, kus­tan­nus, melu ja saasteet.

  24. S‑W: han oikeas­ti, käy 5 minuu­tin kes­kus­te­lu puo­lue­to­ve­ri­si Jyr­ki Kas­vin kans­sa ja mie­ti asi­aa uudes­taan kun saat edes perustiedot.

    Tie­dät­kö var­mas­ti, mitä miel­tä Jyr­ki Kas­vi täs­tä asias­ta on?

    Yksi­tyi­suu­den tur­van voi säi­lyt­tää vero­tie­to­ja kerää­vän lait­teen kovon avul­la esim. seuraavasti:

    - Lait­tees­sa ei ole lähe­tin­tä, ts. se ei voi lähet­tää paik­ka­tie­to­ja Isol­le Veljelle.
    — Aje­tut kilo­met­rit sum­ma­taan, mut­ta vain sum­ma­taan, lait­teen muis­tiin a.o. vero­ti­leil­le. Muis­tia tar­vi­taan hyvin vähän.
    — Paik­ka­tie­to­muis­ti on niin pie­ni, ettei sii­nä ole kuin muu­ta­man minuu­tin ajoreitti.
    — Vero­ti­lien summat+ajetut koko­nais­ki­lo­met­rit voi­daan lukea vain piu­haa pitkin.

    Päte­vä ammat­ti­mies voi veri­fioi­da, onko boxissa/chipillä lähe­tin­tä, ja mikä on muis­tien koko. Jos asia halu­taan hul­lun­var­mak­si, lais­sa voi­daan vaa­tia, että boxi pitää toteut­taa “tyyp­pi­hy­väk­sy­tyil­lä” dis­kree­teil­lä kom­po­nen­teil­la, jol­loin huo­nom­pi­kin ammat­ti­mies voi em. asiat verifioida.

    EU:n vaa­ti­mas­sa kola­ri-ilmoi­tus­boxis­sa on jo paik­ka­tie­to­lä­he­tin, joten yksi­tyi­syy­den­suo­jas­ta huo­les­tu­vien oli­si kan­nat­ta­nut huo­les­tua asias­ta jo aiko­ja sitten.

    Käy­tät mah­dol­li­ses­ti navi­gaat­to­ria ja/tai äly­pu­he­lin­ta. Olet­ko var­ma, ettei niis­sä ole jotain salais­ta Iso Veli-toimintoa?

    Kyl­lä täs­sä asias­sa neitt­seel­li­syy­den aika on men­nyt aiko­ja sit­ten ohi. Yksi­tyi­syy­den­suo­ja on aivan vää­rä perus­te vas­tus­taa GPS-poh­jais­ta kilometriverotusta.

  25. Sak­ke: Pekin­giss­sä on tiet­tä­väs­ti rajoi­tet­tu lii­ken­net­tä, anta­mal­la ajo-oikeus eri päi­vi­nä rekis­te­ri­tun­nuk­sen perus­teel­la, jol­loin a) auto­jen luku­mää­rää voi­daan rajoit­taa, mut­ta toi­saal­ta oikeus pääs­tä kes­kus­taan autol­la, tai ajo­kiel­to, kos­ki­si vain tiet­ty­jä vii­kon­päi­viä. Jär­jes­te­ly vai­kut­taa jär­ke­väl­tä, kos­ka sitä voi­daan myös tar­vit­taes­sa sää­tää ja se säi­lyt­tää näh­däk­se­ni aika hyvin yhden­ver­tai­suu­den kaik­kien autoi­li­joi­den kes­ken (aina­kin, jos rekis­te­ri­tun­nuk­sen vii­mei­nen nume­ro on jakau­tu­nut tasaisesti).

    Aina­kin se mei­kä­läi­sis­sä olois­sa lisäi­si esi­kau­pun­kien auto­jen mää­rää vauh­dil­la, kun talou­des­sa pitäi­si olla niin paril­li­sia kuin parit­to­mia­kin rekis­te­ri­kil­piä. Aika vai­kea näh­dä, mik­si yhden kes­ki­luok­kai­sen auton vaih­ta­mi­nen kah­teen hal­paan aut­tai­si yhtään ketään.

    Mie­luum­min sit­ten rajoi­tuk­set vaik­ka­pa auto­jen pääs­tö­jen perus­teel­la. Jos se teh­täi­siin vaik­ka edes viral­lis­ten CO2-pääs­tö­jen ja Euro-luo­ki­tuk­sen mukaan, alkai­si kau­pun­gin auto­kan­ta muka­vas­ti uusiutua.

  26. Kate: Tie­mak­sun kilo­met­ri­poh­jai­suu­del­le ei ole oikeas­taan mitään jär­ki­pe­rus­tei­ta. Jos kes­kus­to­jen lii­ken­net­tä halu­taan verot­taa riit­täi­si vin­jett­ti­mak­su olkoot sit­ten fyy­si­ses­ti mak­su­tar­ra tuu­li­la­sis­sa tai kän­ny­käl­lä maka­set­tu mak­su. Sil­lä että mak­su voi­daan periä kilo­met­rin tark­kuu­del­la ei saa­vu­te­ta enää mitään mer­kit­tä­vää hyötyä. 

    Suo­rit­tee­seen perus­tu­vas­ta mak­sus­ta oli­si nime­no­maan erit­täin pal­jon hyö­tyä, vin­jet­ti­mak­su oli­si pelk­kä lisä­ve­ro. Jos sen vin­je­tin on hank­ki­nut, niin sit­ten mat­kus­ta­mi­sen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat nol­las­sa, jol­loin voi­kin sit­ten saman tien men­nä autolla.

    Ei mak­sua vält­tä­mät­tä tar­vit­se kilo­met­ri­koh­tai­ses­ti ottaa. Jos mie­luum­min halu­taan rekis­te­ri­kil­piä kuvaa­va tai trans­pon­de­rei­hin perus­tu­va jär­jes­tel­mä, nekin ovat jär­jes­tet­tä­vis­sä. Täl­löin mak­su menee aina, kun auto ajaa tie­tyn pis­teen ohi.

    Sys­tee­mis­sä ei kui­ten­kaan ole lii­ken­teel­li­ses­ti jär­keä kuin sii­nä tilan­tees­sa, että sil­lä todel­la las­ku­te­taan ris­teys­ka­pa­si­tee­tin käytöstä.

    Pai­kan­nus­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä joi­ta­kin asioi­ta oli­si hel­pom­pi teh­dä. Se esi­mer­kik­si mah­dol­lis­tai­si hel­pom­min lii­ken­ne­vir­to­jen seu­raa­mi­sen kau­pun­gis­sa. Se taas mah­dol­lis­tai­si monen­lai­sia reaa­liai­kai­sia lii­ken­ne­tel­ma­tiik­ka­pal­ve­lui­ta. Navi­gaat­to­ri voi­si esi­mer­kik­si hel­pos­ti opas­taa kul­ke­maan opti­maa­lis­ta reit­tiä huo­mioi­den sen het­ken tilan­teen. Lisäk­si lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lu on täl­löin hel­pom­paa, kun ihmis­ten liik­ku­mis­tar­ve on parem­min tiedossa.

    Toi­saal­ta jos jär­jes­tel­mä on nyt lii­an kal­lis teh­tä­vä, port­ti­poh­jai­nen­kin jär­jes­tel­mä toi­mii, vaik­kei tar­joa­kaan kaik­kia etu­ja. Yksi­tyi­syys­hai­tat se kyl­lä tar­jo­aa, ehkä vie­lä vähän han­ka­lam­mas­sa muo­dos­sa, jos käy­tös­sä on rekis­te­ri­kil­ven tun­nis­tus. Trans­pon­de­ri ja pai­kan­nus­poh­jai­nen voi­daan hoi­taa halut­taes­sa anonyymisti.

    (Oma käsi­tyk­se­ni tosin on se, että satel­liit­ti­poh­jai­sen suu­rin vas­tus­tus kum­pu­aa sii­tä, että sil­lä pelä­tään vah­dit­ta­van yli­no­peuk­sia. Ei ehkä ihan aihee­ton pel­ko, mut­ta polii­si joka tapauk­ses­sa on otta­mas­sa kes­ki­no­peus­ka­me­roi­ta käyt­töön, jol­loin lop­pu­tu­los on sama.)

  27. Rol­le: Niin, nyt lapa­taan sato­ja mil­joo­nia val­tion tukea puun nes­teyt­tä­mi­seen, eikä lit­ku käy kau­pak­si kuin pakolla. 

    Yhtä tuh­laus­ta ei kan­na­ta perus­tel­la toisella.

    Kyl­lä, lii­ken­ne­bio­polt­toai­neet ovat pää­osin erit­täin huo­no idea. On huo­mat­ta­vas­ti eko­lo­gi­sem­paa ja ‑nomi­sem­paa jau­haa bio­mas­sal­la ener­gi­aa, joka kor­vaa fos­sii­li­sia polttoaineita.

    Tämä ei kui­ten­kaan tee säh­kö­au­tois­ta hyvää ide­aa. Säh­kö­au­tot muut­tu­vat Suo­mes­sa hyväk­si aja­tuk­sek­si sit­ten, kun ne ovat polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kans­sa verot­to­mil­ta kus­tan­nuk­sil­taan samas­sa. (Tai kun euroop­pa­lai­ses­ta säh­kö­ver­kos­ta on saa­tu fos­sii­lit hää­det­tyä. Nyt nii­tä menee noin 2/3, joten sii­hen menee vähän aikaa.)

    Säh­kö­au­to on tek­no­lo­gi­ses­ti sii­tä har­mil­li­nen kapis­tus, että sen koh­dal­la sekä kus­tan­nus­ra­ken­ne että käyt­tö­kel­poi­suus on kiin­ni yhdes­tä kom­po­nen­tis­ta. Koko kon­sep­ti sei­soo tai kaa­tuu akku­tek­no­lo­gian hin­nan ja kapa­si­tee­tin kans­sa. Sil­lä saral­la taas hyp­päyk­sel­li­siä aske­lei­ta ei ole otet­tu pariin­kym­me­neen vuo­teen huo­li­mat­ta asi­aan inves­toi­duis­ta miljardeista.

    Tätä alköön kukaan otta­man niin, että vas­tus­tai­sin säh­köis­tä liik­ku­mis­ta. Päin­vas­toin, säh­köi­sel­lä liik­ku­mi­sel­la oli­si erit­täin pal­jon sau­maa Suo­mes­sa­kin, mut­ta esi­neen nimi ei ole säh­kö­au­to. Säh­kö­pol­ku­pyö­rä oli­si kau­pun­gis­sa monel­la mat­kal­la yhtä nopea kuin hen­ki­lö­au­to, mut­ta säh­kö­ku­lu­tus on vain kym­me­nes­osa säh­kö­au­tos­ta ja tilan­ku­lu­tus­kin pienempi.

    Ehkä rat­kai­su löy­tyi­si jos­tain noi­den välis­sä ole­vas­ta kate­tus­ta kul­ki­nees­ta, jol­la sel­viäi­si tal­vi­ke­leis­sä­kin sie­det­tä­väs­ti jak­ku­pu­kua sot­ke­mat­ta. Sii­tä suun­nas­ta voi­si löy­tyä jotain oikeas­ti hyödyllistäkin.

  28. Rol­le: Suo­mes­sa säh­kö­au­to­jen kehit­ty­mis­tä kes­kei­sem­pää ovat lukui­sat säh­köi­sen lii­ken­teen ympä­ril­le kehit­ty­vät pal­ve­lut. Riip­pu­mat­ta Suo­mes­sa teh­tä­vis­tä pää­tök­sis­tä, maa­il­mal­la hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne säh­köis­tyy, ja nämä autoi­li­jat halua­vat säh­köi­sen lii­ken­teen käyt­tä­jil­le suun­nat­tu­ja pal­ve­lui­ta. Suo­mes­sa oli­si osaa­mis­ta kehit­tää monen­lai­sia säh­köis­tä lii­ken­net­tä tuke­via ja hyö­dyn­tä­viä pal­ve­lui­ta. Lii­ke­toi­min­nan aloi­tus kui­ten­kin edel­lyt­tää jol­ti­sen­kin sääl­lis­tä mää­rää pal­ve­lui­den käyttäjiä.

    Tämä kuu­los­taa kival­ta, mut­ta nume­roi­ta on vai­kea saa­da las­ke­tuk­si yhteen. Temp­pua on yrit­tä­mäs­sä moni auto­teol­li­suus­maa hyvin­kin voi­mak­kaal­la jul­ki­sel­la sub­ven­tiol­la. Mikä oli­si mei­dän sau­mam­me? Mitä oli­si­vat ne pal­ve­lut? Pal­jon­ko nii­tä myy­mäl­lä saa rahaa? Pal­jon­ko säh­kö­au­toi­lua pitäi­si Suo­mes­sa sub­ven­toi­da, että meil­le sai­si kriit­ti­sen mas­san mihinkään?

    On ihan tot­ta, että meil­lä on kyl­lä tiet­ty­jä osaa­mi­sa­luei­ta, jot­ka sopi­si­vat tähän. Yhte­nä esi­merk­ki­nä voi­si olla Nokian kart­ta­puo­li. Lii­ke­toi­min­ta on kui­ten­kin jo nyt niin kan­sain­vä­lis­tä, ettei koti­mark­ki­noil­la ole väliä.

    Tai ehkä tähän voi­si aja­tel­la jotain Ens­ton säh­kö­au­to­tolp­pia. Ne ovat ihan muka­via nekin, mut­ta ei meil­lä ole mitään sel­lais­ta stra­te­gis­ta etua, jota pää­si­si hyödyntämään.

    Säh­kö­au­toi­lua ja kän­nyk­kä­bis­nis­tä ei oikein voi ver­ra­ta, kos­ka yleis­ty­mi­sen esteet ovat aivan eri­lai­sia. Kän­nyk­kä­bis­nik­ses­sä tar­vit­tiin val­ta­va tek­no­lo­gi­nen pon­nis­tus, jon­ka pääl­le piti hank­kia regu­laa­tiol­la sopi­vat mark­ki­nat, eikä mitään sinän­sä rajoit­ta­via hin­ta­te­ki­jöi­tä ollut.

    Säh­kö­au­tois­sa kaik­ki muu on sel­vää auton­val­mis­ta­jil­le pait­si se han­ka­la akku. Stan­dar­doin­nis­ta toi­saal­ta käy­dään jo kovaa tap­pe­lua iso­jen mai­den ja pelaa­jien välil­lä, jol­loin emme edes pää­se raken­ta­maan jotain näp­pä­rää uni­ver­saa­lia latauss­tan­dar­dia, jos­ta sai­sim­me kil­pai­lue­dun (vrt. GSM).

    = = =

    Lii­ken­ne­te­le­ma­tii­kas­sa toi­saal­ta voi­si olla hyvin­kin pal­jon saa­vu­tet­ta­vaa, jos sii­hen pää­tet­täi­siin panos­taa yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la. Pie­ni esi­merk­ki täs­tä on vaik­ka­pa meil­le kai­kil­le tut­tu Reit­tio­pas, joka oli aika­naan maa­il­mal­la hyvin­kin edis­tyk­sel­li­nen. En hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oikein usko Kut­suPlus­saan, mut­ta sekin on sil­ti täs­sä suh­tees­sa oike­aa ajattelua.

    Tuol­lai­sel­le ural­le voi­si pääs­tä jopa ihan koh­tuul­li­sil­la kus­tan­nuk­sil­la. Lii­ken­teen opti­moin­ti vain nykyis­tä tek­no­lo­gi­aa hyöyn­täen voi­si tuo­da erit­täin suu­ria yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä. Lisäk­si jos sai­sim­me oman lii­ken­teem­me toi­mi­maan hyvin, käsis­sä oli­si myös vientituote.

    Täl­lai­sen pai­no­tuk­sen teke­mi­nen vaa­ti­si yhteis­kun­nal­li­sen tason stra­te­gi­sia pää­tök­siä sekä jon­kin ver­ran lain­sää­dän­nön vii­laa­mis­ta. Mut­ta ei vält­tä­mät­tä ensim­mäis­tä­kään sähköautoa.

    Tämän­tyyp­pi­ses­sä toi­min­nas­sa Suo­mi voi­si olla aika hyvä labo­ra­to­rio, kos­ka meil­tä löy­tyy monen­lais­ta alan osaa­mis­ta, ja kos­ka tääl­lä sen­tään voi­si saa­da noi­ta lain­sää­dän­nöl­li­siä asioi­ta aikaan.

    (Tosin en oikeas­ti usko tähän­kään, kun edes Hel­sin­gis­sä ei mis­tään löy­dy saa­ta­vil­la sitä tie­toa, mis­sä bus­sit kul­la­kin het­kel­lä luu­haa­vat. Ei luu­li­si mak­sa­van mon­ta satas­ta bus­sia koh­den, ja sen avul­la Reit­tiop­paan tyyp­pi­set pal­ve­lut saa­tai­siin aivan toi­sel­le tasolle.)

  29. Ei autoi­lua kan­na­ta verot­taa yhtään enem­pää kuin mitään muu­ta­kaan. Et pys­ty osoit­ta­maan yhtään sel­lais­ta seik­kaa, joka puol­tai­si sitä! 😉 

    Pit­kien etäi­syyk­sien maas­sa autoi­lun verot­ta­mis­ta voi pitää jopa type­rä­nä. Jul­ki­nen lii­ken­ne on kau­pun­ki­mai­sen ympä­ris­tön lii­ken­ne­muo­to, muu­al­la se ei ole kil­pai­lu­ky­kyis­tä. Suo­mes­ta vain puut­tuu se kaupunki 😀 😀 😀

  30. Lii­ken­tee­seen on ilmei­ses­ti tulos­sa suu­ri mul­lis­tus lähivuosina.

    Aurin­ko­pa­nee­lit ja säh­kö­au­tot ovat nyt maa­il­mal­la kovas­sa huu­dos­sa. Tes­la panos­taa suu­ria sum­mia uuteen akkutehtaaseen.

    Minul­le oli yllä­tys että Oulus­sa pääs­tään aurin­ko­pa­nee­leil­la samaan tehoon kuin poh­jois sak­sas­sa, mut­ta kyl­lä­hän se aurin­ko pais­taa kesäl­lä pidem­pään. Ja kesäl­lä yleen­sä aje­taan­kin enemmän.

    vii­den kilowa­tin jär­jes­tel­mä voi tuot­taa vuo­des­sa jopa 4500 kilowat­ti­tun­tia säh­köä” (Oulus­sa)
    “säh­kö­au­to kulut­taa n. 10–15 kWh sadal­la kilometrillä”

    5.1kWp aurin­ko­voi­ma­la mak­saa sak­sas­sa 5000€ kai­kil­la kalus­teil­la. 5.1 kWp = n. 4500kWh / vuosi.

    5000€ inves­toin­nil­la sai­si siis kodin katol­le voi­ma­lan, joka tuot­taa vuo­des­sa 4500 kilo­met­rin edes­tä lii­ke-ener­gi­aa autol­le. Nyt. Ja tek­niik­ka kehit­tyy edelleen.

    Läh­teet:
    http://yle.fi/uutiset/oulussa_auringosta_saa_saman_verran_sahkoa_kuin_pohjois-saksassa/7753575
    http://www.sahkoautot.fi/miksi:taloudellinen
    http://www.europe-solar.de/catalog/
    http://www.economist.com/blogs/babbage/2014/09/difference-engine‑1

  31. Tapio: Yksi­tyi­suu­den tur­van voi säi­lyt­tää vero­tie­to­ja kerää­vän lait­teen kovon avul­la esim. seuraavasti: 

    Tuol­la taval­la kerä­tään vain ajo­ki­lo­met­rien sum­ma, mikä on hyvä asia, vaik­ka­kin (flash-)muistin koon var­men­ta­mi­nen muu­ta­mak­si bitik­si on aika vai­kea­ta. Mik­ro­kont­rol­le­reis­sa on nyky­ään kiloit­tain, jopa megoit­tain pysy­vää muistia.

    Lähes­ty­mis­ta­van perus­ta­va ongel­ma on kui­ten­kin se, että noi­ta tie­to­ja eli siis vero­tus­ta on tuol­loin täy­sin mah­do­ton­ta rii­taut­taa. Lisäk­si täy­det liik­ku­mis­tie­dot voi­daan saa­da, kun käy­dään käsik­si tuo­hon muis­tiin (tai sii­tä luet­tuun dataan), jol­loin vero­tuk­ses­ta tulee iso las­ku ja auton omis­ta­ja sit­ten itse kii­kut­taa täy­det liik­ku­mis­tie­dot vero­vi­ran­omai­sel­le kiis­tääk­seen sen…

  32. Yksi­tyi­syy­den suo­ja alkaa olla mel­ko toi­sar­voi­nen ongel­ma nois­sa satel­liit­ti­pai­kan­ti­mis­sa ja vas­taa­vas­sa tie­don­ke­ruus­sa. Ainut epä­miel­lyt­tä­vä mah­dol­li­suus on ns. inhi­mil­li­set mokat ja tahal­li­nen hak­ke­roin­ti. Näis­tä ei näkö­jään kos­kaan pääs­tä eroon. 

    Val­tio­val­ta on itse syy­pää autoi­li­joi­den asen­tei­siin vero­tus­ta koh­taan. Usein näi­tä vero­ja on luo­tu hui­tai­su­pe­ri­aat­teel­la ja puo­lus­te­lu­na on aina se, että kun nyt sitä rahaa tar­vi­taan heti niin pis­te­tään­pä kaik­ki osta­maan vero­tar­ra välittömästi.

    Kau­nis aja­tus on rajoit­taa ns. tur­haa lii­ken­net­tä. Onko vain työ­mat­ka tar­peel­lis­ta. Entä kesä­mök­ki­mat­kat. Pyö­räi­ly ei ole kai­kil­le rat­kai­su, vaik­ka onkin niin ter­veel­lis­tä ja ekologista.

    Onko tule­vai­suu­den­tut­ki­muk­ses­sa mie­tit­ty tie­lii­ken­net­tä sadan vuo­den kulut­tua. Mitä reu­naeh­to­ja tulee vas­taan ties­tön, park­ki­paik­ko­jen, lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin, öljyn kallistumisen/niukkuuden myö­tä. Eikös lii­ke­ne­väy­lät pitäi­si kaa­voit­taa ensin, jot­ta aluei­den kaa­voi­tus tuli­si seuraavaksi.Tämä ei näy­tä oikein toi­mi­van. Len­to­lii­ken­tees­sä ollaan jo hätää kär­si­mäs­sä kun etsi­tään len­to­ken­til­le laa­jen­nus­ta. Autoi­lu ja sen vaa­ti­ma ties­tö aloi­tet­tiin vas­ta 200 vuot­ta sitten.

    Suo­mes­sa löy­tyy tar­peel­li­nen asian­tun­te­mus talou­del­lis­ten vaih­toeh­to­las­kel­mien laatimiseksi.Valitettavasti sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­ka jat­ku­vas­ti ajaa monien jär­ke­vien rat­kai­su­jen yli.On luke­mat­to­mia taho­ja pelaa­mas­sa omaan pussiinsa.

  33. Vihe­rins­si: Tämä kuu­los­taa kival­ta, mut­ta nume­roi­ta on vai­kea saa­da las­ke­tuk­si yhteen. Temp­pua on yrit­tä­mäs­sä moni auto­teol­li­suus­maa hyvin­kin voi­mak­kaal­la jul­ki­sel­la sub­ven­tiol­la. Mikä oli­si mei­dän sau­mam­me? Mitä oli­si­vat ne pal­ve­lut? Pal­jon­ko nii­tä myy­mäl­lä saa rahaa? Pal­jon­ko säh­kö­au­toi­lua pitäi­si Suo­mes­sa sub­ven­toi­da, että meil­le sai­si kriit­ti­sen mas­san mihinkään?

    Muu­ta­mia esi­merk­ke­jä on näky­vil­lä, mm. Lii­ken­ne­vir­ran lataus­pal­ve­lu­mal­li ja Eko­ren­tin uuden­lai­nen auton­vuo­kraus­pal­ve­lu. Pal­jon on teh­tä­vis­sä älyk­kään latauk­sen saral­la. Start upien kehit­tä­jät ovat luo­vem­pia kuin kal­tai­se­ni van­ha insi­nöö­ri, luo­tan nuo­rem­man väen innovointivoimaan.

    Riit­tä­vä käyt­tä­jä­kun­ta voi­si olla luok­kaa 10 000 pal­ve­lun­käyt­tä­jää. Medias­sa on vii­me päi­vi­nä ollut esil­lä työ­suh­deau­toe­dun vero­tusar­von muut­ta­mi­nen pääs­tö­pe­rus­tei­sek­si. Vero­tu­lo­me­ne­tys täs­tä val­tiol­le on joi­den­kin näke­mie­ni las­kel­mien mukaan luok­kaa 2500/auto/vuosi, kun auton pitoa­jak­si ole­te­taan kol­me vuotta.

    Bonuk­se­na Suo­men lii­ken­tee­seen saa­daan 10 000 nol­la­pääs­töis­tä autoa. Vuo­des­sa 10 000 säh­kö­käyt­töis­tä autoa tar­koit­tai­si luok­kaa 10 000*20 000km*7l/100km = 14 mil­joo­naa lit­raa pie­nem­pää vuo­tuis­ta polt­toai­neen kulutusta.

  34. Se [säh­kö­au­to] tuot­taa myös lähes yhtä pal­jon melua, sil­lä pää­osa melus­ta on peräi­sin renkaista”

    Tämä on mel­kois­ta lii­ot­te­lua. Säh­kö­au­to on kau­pun­ki­no­peuk­sis­sa tosi hil­jai­nen. Kovin ja häi­rit­se­vin melu tulee bus­seis­ta, rati­kois­ta ja ras­kaas­ta kalus­tos­ta. Var­sin­kin bus­sien osal­ta ongel­ma oli­si hoi­det­ta­vis­sa hybri­di­tek­nii­kal­la. Kuor­ma-auto­jen yms. melu­ra­jo­ja voi­si aivan hyvin kiristää.

    Lait­to­mat pako­put­ki­vi­ri­tyk­set ovat sit­ten oma lukunsa…

  35. Satel­liit­tei­hin poh­jaa­va km-vero­tus on kyl­lä sem­moi­nen vero­tuk­sen ydin­pom­mi, ettei sitä saa antaa verot­ta­jan käyttöön.

    Lisäk­si tulee nuo yksi­tyi­syy­son­gel­mat sekä veron kerää­mi­sen kova hinta. 

    Ei jat­koon.

  36. Kal­le: Ei autoi­lua kan­na­ta verot­taa yhtään enem­pää kuin mitään muu­ta­kaan. Et pys­ty osoit­ta­maan yhtään sel­lais­ta seik­kaa, joka puol­tai­si sitä!

    Jos aja­tel­laan vero­ja sanan laa­jas­sa mer­ki­tyk­ses­sä, eli sisäl­täen ruuh­ka­mak­sut, niin yli­mää­räi­nen “vero­tus” joh­taa sii­hen että niuk­kuus eli katu­ti­la ruuh­ka-aikaan jae­taan nii­den kes­ken joi­den ajal­la on arvoa. Tämä on kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta paran­nus ver­rat­tu­na nyky­ti­lan­tee­seen joka hait­taa vähi­ten nii­tä joi­den ruuh­kas­sa vie­tet­tä­mäl­lä ajal­la ei ole arvoa. 

    Kaupunki/sisääntulotieautoilua kan­nat­taa siis ruuh­ka-aikaan verot­taa enem­män kuin jotain muu­ta asiaa.

  37. spot­tu:Tämä on kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta paran­nus ver­rat­tu­na nyky­ti­lan­tee­seen joka hait­taa vähi­ten nii­tä joi­den ruuh­kas­sa vie­tet­tä­mäl­lä ajal­la ei ole arvoa.

    Niin ja sit­ten on se todel­li­suus, jos­sa km-veroon ei tule mitään sem­mois­ta mikä ohjai­si yhtään mihin­kään. Vrt “väliai­kai­nen” ajo­neu­vo­ver ja yhtä väliai­kai­nen perin­tö­ve­ron korotus. 

    Ei täm­möi­seen nyt ker­ta­kaik­ki­ses­ti voi luot­taa. Ei sitä kilo­met­ri­poh­jais­ta jär­jes­tel­mää käy­tet­täi­si mihin­kään muu­hun kuin vero­tu­lo­jen maksimointiin.

  38. Sylt­ty:
    Satel­liit­tei­hin poh­jaa­va km-vero­tus on kyl­lä sem­moi­nen vero­tuk­sen ydin­pom­mi, ettei sitä saa antaa verot­ta­jan käyttöön.

    Lisäk­si tulee nuo yksi­tyi­syy­son­gel­mat sekä veron kerää­mi­sen kova hinta. 

    Ei jat­koon.

    Miten perus­te­let, että täl­lai­sen veron kerää­mi­nen on kallista?

    Yksi­tyi­syy­den ongel­mat ovat rat­kais­ta­vis­sa ja oikeus­tur­vaon­gel­mia voi­daan mer­kit­tä­väs­ti vähen­tää mm. asen­ta­mal­la samaan autoon kak­si tai useam­pia riip­pu­mat­to­mia “veron­ke­räys­boxe­ja”. Mas­sa­val­mis­tuk­ses­sa yhden boxin teh­taan­hin­ta on on tus­kin 15 €:a suurempi.

    No, Suo­men ei var­maan kan­na­ta sys­tee­miä yksi­nään ottaa käyt­töön. Odotellaan.

  39. TL: “vii­den kilowa­tin jär­jes­tel­mä voi tuot­taa vuo­des­sa jopa 4500 kilowat­ti­tun­tia säh­köä” (Oulus­sa)
    “säh­kö­au­to kulut­taa n. 10–15 kWh sadal­la kilometrillä”
    5.1kWp aurin­ko­voi­ma­la mak­saa sak­sas­sa 5000€ kai­kil­la kalus­teil­la. 5.1 kWp = n. 4500kWh / vuosi.
    5000€ inves­toin­nil­la sai­si siis kodin katol­le voi­ma­lan, joka tuot­taa vuo­des­sa 4500 kilo­met­rin edes­tä lii­ke-ener­gi­aa autol­le. Nyt. Ja tek­niik­ka kehit­tyy edelleen.

    Las­ku­toi­mi­tuk­sis­sa on hiu­kan oiko­mis­ta, täs­sä oikomahoitoa.

    Aurin­ko­voi­ma­lan huip­pu­te­hon ja tuo­tan­non suh­de näyt­tää var­sin jär­ke­väl­tä, ja tie­to oulu­lai­ses­ta tuo­tan­nos­ta on toden­nä­köi­ses­ti paik­kan­sa­pi­tä­vä. (Hel­sin­gis­sä nume­rot ovat suun­nil­leen samat, kos­ka Oulus­sa on vähem­män pil­vis­tä.) Tuos­sa on jo huo­mioi­tu lumi, invert­te­ri­hä­viöt, ym. Edel­ly­tyk­se­nä on tie­ten­kin asen­nus ete­län suun­taan ja estee­tön näky­vyys, mut­ta poh­joi­ses­sa voi koh­tuul­li­sil­la tap­pioil­la käyt­tää vaik­ka talon ete­lä­sei­nää. Jyr­kem­pi kul­ma tuo häviöi­tä, mut­ta sei­nään ei lumi tar­tu, ja vuo­tui­nen tuo­tan­to on tasaisempaa.

    Säh­kö­au­ton kulu­tus­lu­ke­ma yllä on kyl­lä kovin opti­mis­ti­nen. Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa säh­kö­au­ton ympä­ri­vuo­ti­nen säh­kön­ku­lu­tus ver­kos­ta on kak­sin­ker­tai­nen yllä­ole­vaan, siis pie­nim­mil­lään 200–300 Wh/km.

    Toi­saal­ta jako­las­ku­kin yllä on pil­kun pai­kan ver­ran vää­rin. Jos voi­ma­la tuot­taa 4500 kWh/vuosi ja auto kulut­taa 225 Wh/km, voi­ma­la kat­taa juu­ri kes­ki­mää­räi­sen suo­ma­lai­sen autoi­lun (20 000 km/vuosi).

    Voi­ma­lan avai­met käteen ‑hin­ta on saat­taa olla hiu­kan opti­mis­ti­sen puo­lel­la Sak­san­kin todel­li­suu­des­sa. Juu­ri täl­lä het­kel­lä siel­lä on aurin­ko­säh­kö­kra­pu­la, kos­ka vuo­sit­tain asen­net­ta­van kapa­si­tee­tin mää­rä on romah­ta­nut paris­sa vuo­des­sa hyvin huo­mat­ta­vas­ti. Lisäk­si hal­vim­mis­sa pake­teis­sa tek­ni­set rat­kai­sut voi­vat olla vähän heppoisia.

    Ei sil­lä kui­ten­kaan tämän las­ku­toi­mi­tuk­sen kan­nal­ta ole isoa väliä, onko hin­ta 1,00 € vai 1,40 €/Wp. Ero Suo­meen on aika sel­vä. Suo­mes­sa yksit­täi­sen kulut­ta­jan tilauk­sel­la ei ihan hel­pos­ti saa mitään jär­ke­vää avai­met käteen alle 2,00 €/Wp. (Ener­gia­lai­tos­ten pake­tit näyt­tä­vät ole­van luok­kaa 2,20 €/Wp.) Meil­lä asen­ta­mi­nen tun­tuu ole­van var­sin hin­na­kas­ta hom­maa, kos­ka panee­lit­han ym. hilp­peet voi tila­ta Sak­sas­ta verkosta.

    = = =

    Suo­mes­sa kar­keas­ti näyt­tää sil­tä, että taval­li­sen kul­ki­jan säh­kö­au­toi­lun saa katet­tua noin 10 000 €:n ker­tain­ves­toin­nil­la. Koros­ta ja osien käyt­töiäs­tä sit­ten riip­puu se, mikä säh­kön hin­nak­si tulee. Kuo­le­tus ja kus­tan­nuk­set lie­ne­vät kui­ten­kin haa­ru­kas­sa 5–10 % vuo­des­sa, mis­tä säh­köl­le tulee 10–20 snt/kWh. Tuos­sa on vie­lä hiu­kan las­ku­va­raa tule­vai­suu­des­sa. (Vii­mei­sin näke­mä­ni sak­sa­lai­sen­nus­te ennus­ti hyvin mal­til­lis­ta las­kua vuo­teen 2019, sen jäl­keen reaa­li­hin­ta jäätyy.)

    Mal­til­li­sel­la 1,5 €/l ‑ben­sii­nil­lä kul­ke­mi­seen menee noin 2000 €/vuosi, joten näil­tä osin dii­li näyt­tää jo nyt ihan koh­tuul­li­sen mukavalta.

    Täs­sä on kui­ten­kin kak­si asi­aa, jot­ka teke­vät tuos­ta mut­kal­li­sem­paa. Ensim­mäi­nen on se, että käy­tän­nös­sä aurin­ko­säh­köä syn­tyy sil­loin, kun oman koti­ta­lou­den kulu­tus ei sitä kaik­kea kai­paa. Suo­raan omaan kulu­tuk­seen mene­vä osa säh­kös­tä on arvol­taan ver­kos­ta oste­tun säh­kön verois­ta, suu­rus­luo­kas­sa 11 snt/kWh. Muun säh­kön taas saa myy­tyä säh­köyh­tiöl­le spot­ti­hin­taan, suu­ruus­luo­kas­sa 4 snt/kWh.

    Tuol­lai­nen 5 kWp:n jär­jes­tel­mä on sen ver­ran suu­ri, että sen tuo­tan­nos­ta suu­rin osa menee myy­tä­väk­si. Läm­mi­tys­säh­köä ei kesäl­lä ihmeem­min kai­va­ta, eikä oikein valais­tus­ta­kaan. Säh­kö­au­to aut­taa täs­sä yhtä­lös­sä vähän, jos se sat­tuu ole­maan kesä­kau­del­la päi­vä­sai­kaan koto­na tar­vit­se­mas­sa lataus­ta. Joka tapauk­ses­sa tuo­te­tun säh­kön arvo tuot­ta­jal­leen on näin isol­la jär­jes­tel­mäl­lä lähem­pä­nä pörs­si­hin­taa kuin kuluttajahintaa.

    (Lait­tai­sin tähän parem­paa dataa, jos oli­si. Veik­kauk­se­ni on, että sekin on jo hyvä suo­ri­tus, jos tuon kokoi­ses­ta jär­jes­tel­mäs­tä saa taval­li­ses­sa pien­ta­los­sa nel­jän­nek­sen omaan käyttöön.)

    Toi­nen — pit­käl­lä täh­täi­mel­lä aina­kin yhtä mer­kit­tä­vä — asia on se, että kus­tan­nus­sääs­töis­tä hyvin suu­ri osa tulee verois­ta ja verk­ko­mak­suis­ta. Kulut­ta­jal­le on tie­ten­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä sama, kenel­tä se omaan kuk­ka­roon ilmes­ty­vä raha on pois, mut­ta val­tio kyl­lä ottaa lopul­ta oman­sa, samoin sähköverkkoyhtiö.

    Tämä on eri­tyi­sen koros­tet­tua autoi­lus­sa (polt­toai­ne­ve­ro), mut­ta ihan jo pel­kän säh­kön­kin kans­sa käy niin, ettei koti­ta­lous­pa­nee­leil­la tuo­te­tun säh­kön hin­ta pää­se pörs­si­hin­taan asti alas. Jos niin kävi­si, kan­nat­tai­si raken­taa iso­ja aurin­ko­voi­ma­loi­ta, jot­ka ovat kui­ten­kin mit­ta­kaa­va­syis­tä hal­vem­pia kuin kat­to­voi­ma­lat. Niin­pä koti­ta­lous­au­rin­ko­voi­man etu tule­vai­suu­des­sa­kin tulee väl­te­tyis­tä siir­to­mak­suis­ta ja veroista.

    = = =

    Tämä kaik­ki ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö oli­si ihan ympä­ris­tö­jär­ke­vää hank­kia tuol­lais­ta aurin­ko­voi­ma­laa ja säh­kö­au­toa. Sen jäl­keen voi nykyi­sel­lä säh­kön tuo­tan­to­ra­ken­teel­la sanoa aja­van­sa lähes pääs­töt­tö­mäs­ti. Se ei kui­ten­kaan ole kovin edul­li­nen pääs­tö­vä­hen­nys­toi­mi koko­nai­suu­den kannalta.

  40. No joo,

    tulee se sah­koau­to kai­kes­ta vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta, monien edel­la kijoit­ta­nei­den har­mik­si. Vaik­kei sita Suo­mes­sa saa­da syntymaan.

    t. Mik­ko

  41. Kau­pun­gin, sen asuk­kai­den ja yri­tys­ten kan­nal­ta suju­va lii­ken­ne on näh­däk­se­ni pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia, joten mik­si sitä lii­ken­net­tä pitäi­si sinän­sä verot­taa. O.S.:n kir­joi­tuk­sis­ta on mie­les­tä­ni saa­nut sel­lai­sen kuvan, että ruuh­kien lisäk­si ongel­ma­na on se osa kau­pun­gin jul­ki­ses­ta tilas­ta, jon­ka esi­mer­kik­si hen­ki­lö­au­tot vie­vät. Entä­pä, jos lii­ken­teen vero­tuk­sen sijaan vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä suun­nat­tai­siin enem­män sin­ne volyy­mi­pe­rus­tai­seen suuntaan?

    Ajo­neu­von ääri­mi­tat, eli pituus ker­taa leveys ker­taa kor­keus vai­kut­tai­si ker­to­las­kun tulo­na veron suu­ruu­teen. Täl­löin iso­ko­koi­sem­man auton omis­ta­ja mak­sai­si sitä enem­män veroa, mitä suu­rem­man osan kau­pun­ki­ti­las­ta tuo auton­sa ottaa. Ao. peri­aa­te, jos sitä esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa voi­si sovel­taa, aut­tai­si myös pitä­mään rekat pois­sa, tilaa viemästä.

    Ajo­neu­vo­jen volyy­mi­pe­rus­tai­nen vero edel­lyt­täi­si lisäk­si pää­tös­tä sii­tä, mis­sä mää­rin se, miten suu­res­sa mää­rin ajo­neu­vo sen ääri­mit­ta­laa­tik­kon­sa täyt­tää, vai­kut­tai­si tila­vuus­ve­ron suu­ruu­teen. Isot paket­ti­au­tot suo­ja­tien eteen pysä­köi­ty­nä hait­taa­vat mie­les­tä­ni aika pal­jon näky­vyyt­tä, min­kä vuok­si saat­tai­sin itse kan­nat­taa myös­kin tuon ‘ääri­mit­ta­laa­ti­kon’ täyt­tö­as­teen otta­mis­ta huo­mioon. Moot­to­ri­pyö­räi­li­jät, mopoi­li­jat ja pol­ku­pyö­räi­li­jät­kin oli­si­vat luul­lak­se­ni samaa mieltä.

    Jos säi­lyt­täi­si ajo­neu­vo­aan omas­sa käy­tös­sään tai esim. talo­yh­tiön tai työ­nan­ta­jan hal­lin­nas­sa ole­vas­sa (vuo­kra- tai omis­tus­tal­lis­sa), ei jul­ki­sen tilan käy­tös­tä perit­tä­vää volyy­mi­ve­roa (kau­pun­gil­le) tie­ten­kään sil­tä osin tuli­si periä. Vain jul­ki­sen tilan käy­tös­tä. Itse liik­ku­mi­sen verot­ta­mi­nen on minus­ta aina­kin höl­möä, jos se liik­ku­mi­nen on tar­peel­lis­ta ja hyö­dyl­lis­tä, kuten usein on. Edel­ly­tys­ten luo­mi­nen suju­val­le lii­ken­teel­le oli­si puo­les­taan kau­pun­gin tehtävä.

    Mil­tä yllä­ku­vat­tu “lii­ken­teen” hin­noit­te­lu­pe­ri­aa­te kuu­los­tai­si? Löy­tyy­kö sii­tä hait­to­ja tai ‘por­saan­rei­kiä’?

  42. Koko km-vero-ohjaus voi­tai­siin toteut­taa muut­ta­mal­la kau­pun­ki­kes­kus­to­ja autot­to­mik­si ja lope­tet­tai­siin auto­tei­den vetoi­suu­den jat­ku­va kas­vat­ta­mi­nen kau­pun­ki- ja esikaupunkialueilla.

  43. Mun mie­les­tä­ni lii­ken­teen hinn­toit­te­lu ylei­ses­ti on ihan rei­lua kuten se on nyt, eli että se perus­tuu kol­mi­kan­taan, jon­ka ele­men­tit ovat polt­toai­ne­ve­ro, rekis­te­röin­ti­ve­ro ja vuo­sit­tai­nen käyt­tö­mak­su, ja että rekis­te­röin­ti­ve­ro ja käyt­tö­mak­su riip­pu­vat auton koos­ta, pääs­töis­tä ja hevos­voi­mis­ta. Se että die­sel- ja maa­kaa­suau­tot jou­tu­vat mak­sa­maan käyt­tö­voi­ma­ve­roa on kans­sa oikein kos­ka nii­den polt­toai­ne on kevyem­min vero­tet­tua. Jos säh­kö­au­tot tai ladat­ta­vat hybri­dit yleis­ty­vät niin nii­den lataus­säh­kön pitäi­si olla kans­sa verotettua.

    Tietulleja/ruuhkamaksuja voi­si ottaa käyt­töön Hel­sin­gin seu­dul­la kehäyk­kö­sen sisäl­lä mis­sä ruuh­kat ovat todel­li­sia. muu­al­la ei ole tarvetta.

  44. Yksi­tyi­syy­den suo­ja ei minus­ta voi täs­sä olla asia, joka voi­si tou­hun pysäyt­tää. Jo täl­lä het­kel­lä kaik­ki, joil­la on puhe­li­men kuu­kausi­liit­ty­mä, ovat luo­pu­neet pal­jon enem­män oman sijain­tin­sa yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta kuin mitä auton seu­raa­mi­nen tuot­tai­si. Samoin kau­pun­git ovat täyn­nä kame­roi­ta, joil­la myös peri­aat­tees­sa voi­daan seu­ra­ta ihmi­siä, jos niin vain halutaan. 

    Sit­ten on mai­nit­tu tou­hun kus­tan­nus. Itse en osaa täs­tä sanoa mitään muu­ta kuin, että sel­väs­ti­kin kaik­ki GPS ym. elekt­ro­niik­ka hal­pe­nee jat­ku­vas­ti, joten ei luu­li­si tämän ole­van eten­kään tule­vai­suu­des­sa mikään kynnyskysymys.

    Kol­mas koh­ta liit­tyi Syl­tyn viestiin:

    Sylt­ty: Ei täm­möi­seen nyt ker­ta­kaik­ki­ses­ti voi luot­taa. Ei sitä kilo­met­ri­poh­jais­ta jär­jes­tel­mää käy­tet­täi­si mihin­kään muu­hun kuin vero­tu­lo­jen maksimointiin.

    En ihan täy­sin ymmär­rä tätä argu­ment­tia. Jos valtio/kunnat usko­vat, että lii­ken­net­tä voi tuos­ta vaan verot­taa anka­ram­mal­la kädel­lä, niin mikä ihme estää nii­tä teke­mäs­tä sitä nyt­kin (val­tiol­la ajoneuvoveron/polttoaineveron koro­tus, kun­nil­la tie­tul­lit)? Minus­ta tämän pai­kan­ta­mi­seen perus­tu­van vero­tuk­sen hie­nous on juu­ri sii­nä, että se juu­ri ei vero­ta kuin mou­ka­ri kaik­kea mah­dol­lis­ta lii­ken­net­tä, vaan sii­nä vero­tus on mah­dol­lis­ta koh­dis­taa juu­ri sii­hen hai­tal­li­sim­paan, eli ruuh­kia tuot­ta­vaan liikenteeseen. 

    Täl­lä­kin het­kel­lä ruuh­ka­lii­ken­net­tä pide­tään vero­tuk­sel­la kuris­sa (vero­tuk­sen vuok­si har­vem­pi ihmi­nen hank­kii auton), mut­ta sii­nä samal­la kuris­te­taan pal­jon sel­lais­ta autoi­lua, jota ei ole mikään tar­ve kuristaa.

  45. Jouk­ko­lii­ken­teen ongel­ma on jon­kin­lai­sen ide­aa­li­sen kau­pun­ki­lii­ken­teen tavoit­te­lu lii­al­li­sel­la jouk­ko­lii­ken­teen opti­moin­nil­la. Siis pysäk­kien sijoit­te­lu ja mää­rä hei­ken­tä­vät jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lun laa­tua. Niin has­sus­ti on meil­le pääs­syt käy­mään, kun kau­pun­git ovat van­hem­pia kuin lin­ja-autoil­la ja rai­tio­vau­nuil­la tapah­tu­va jouk­ko­lii­ken­ne. Siten ihmis­ten asuin­ta­lo­jen sijoit­te­lu nou­dat­taa “van­haa mal­lia”. Täs­tä syn­tyy­kin se ongel­ma, pitää­kö opti­moi­da lii­ken­teen hyväk­si, vai­ko sen mukaan miten asuin­ta­lot sijoit­tu­vat kau­pun­gis­sa. Kär­jis­te­tyim­mil­lään tämä näkyy lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten koh­dal­la. Päät­tä­jis­sä saat­taa herä­tä aja­tus, että se muu­ta­ma sata met­riä pysä­kil­le ei ole paljoa. 

    Pysäk­kien mää­rää lisää­mäl­lä ja reit­tien ulot­ta­mi­sel­la useil­le kaduil­le ja teil­le paran­ne­taan pal­ve­lun laa­tua. Kyse onkin miten päin halu­taan optimoida.

  46. Liik­ku­mi­sen suh­teen jon­kin­lais­ta “huo­jen­nus­ta” jo tapah­tuu maa­seu­dul­la. Kyse­lin erääl­tä maal­la asu­val­ta­ni ystä­väl­tä hänen mopon vakuu­tuk­sis­ta ja rek­kis­te­ri­kil­vis­tä. Hän tote­si, ettei hän tie­dä ku hän löys ton kil­ven tuol­ta ojasta. 😀 😀

    Polii­sia tie­ten­kään siel­lä ei juu­ri kos­kaan näy. Jos­kus har­voin saat­ta­vat teh­dä auton kans­sa jon­kin­lai­sen kam­pan­ja­käyn­nin tyy­liin: “Hei me ollaan poliiseja”.

  47. Sak­ke: Kau­pun­gin, sen asuk­kai­den ja yri­tys­ten kan­nal­ta suju­va lii­ken­ne on näh­däk­se­ni pel­käs­tään posi­tii­vi­nen asia, joten mik­si sitä lii­ken­net­tä pitäi­si sinän­sä verottaa.

    Juu­ri sik­si, että se säi­lyi­si sujuvana!

  48. S‑W: Ihan oikeas­ti, käy 5 minuu­tin kes­kus­te­lu puo­lue­to­ve­ri­si Jyr­ki Kas­vin kans­sa ja mie­ti asi­aa uudes­taan kun saat edes perustiedot.

    Noin 15 vuot­ta sit­ten oli­sin ollut, ja tai­sin olla­kin, samaa miel­tä. Nyky­ään eläm­me maas­sa, jos­sa käy­tän­nös­sä jokai­sel­la on tas­kus­saan hen­ki­lö­koh­tai­nen pai­kan­nus­lai­te, eli täs­sä argu­men­tis­sa ei ole enää jär­jen häivää.

  49. Samu­li Saa­rel­ma:En ihan täy­sin ymmär­rä tätä argu­ment­tia. Jos valtio/kunnat usko­vat, että lii­ken­net­tä voi tuos­ta vaan verot­taa anka­ram­mal­la kädel­lä, niin mikä ihme estää nii­tä teke­mäs­tä sitä nyt­kin (val­tiol­la ajoneuvoveron/polttoaineveron koro­tus, kun­nil­la tie­tul­lit)? Minus­ta tämän pai­kan­ta­mi­seen perus­tu­van vero­tuk­sen hie­nous on juu­ri sii­nä, että se juu­ri ei vero­ta kuin mou­ka­ri kaik­kea mah­dol­lis­ta lii­ken­net­tä, vaan sii­nä vero­tus on mah­dol­lis­ta koh­dis­taa juu­ri sii­hen hai­tal­li­sim­paan, eli ruuh­kia tuot­ta­vaan liikenteeseen.

    En ymmär­rä miten et ymmär­rä argu­ment­tia, kos­ka näh­däk­se­ni vas­ta­sit juu­ri itse itsellesi. 

    Ei tar­vit­se kuin ruuh­kia tuot­ta­van lii­ken­teen sijas­ta ottaa täh­täi­miin vero­tuk­sen mak­si­moin­ti, niin kyl­lä­hän sitä km-verol­la nykyis­tä ker­ty­mää pal­jon enem­män kerää. Ruuh­ka­ve­ro kel­paa sit­ten sopi­vak­si sumu­ver­hok­si sil­le, että ote­taan vero­ja siel­tä mis­tä nii­tä löytyy.

    Ver­taa vaik­ka tulo­ve­ro­tus. Jos kaik­ki verot kerät­täi­siin mou­ka­ril­la, elik­kä puh­taal­la tasa­ve­rol­la ilman min­kään­lai­sia vähen­nyk­siä, niin vero­ker­ty­mä jäi­si nykyis­tä alem­mak­si. Perus­te­lut: pie­ni­tu­loi­sil­ta tus­kin voi­si verot­taa sil­lä pro­sen­til­la mikä tulee tasa­ve­rok­si, mikä­li nykyi­nen vero­ker­ty­mä säi­ly­te­tään (tai tiet­ty voi­si, mut­ta sel­lai­nen hal­li­tus kär­si­si var­maan mel­koi­sen rökä­le­tap­pion seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa). Ihan sama kos­kee myös perin­tö­ve­roa. Ylin perin­tö­ve­ro­pro­sent­ti on 20% ja jos kaik­ki vero­kan­nat yhdis­tet­täi­siin yhdek­si, se jäi­si kyl­lä kes­ki­mää­räis­tä pro­sent­tia alhai­sem­mak­si, kos­ka äänes­tä­jät repi­si­vät peli­housun­sa (tar­kem­min: joi­den­kin puo­luei­den tär­keät äänes­tä­jä­ryh­mät repisivät).

    Eli kyl­lä vero­tuk­sen mak­si­moi­mi­seen tar­vi­taan hie­no­ja­kois­ta vero­tus­ta -> saa­daan vero­tus koh­dis­tu­maan sin­ne mis­tä löy­tyy maksukykyä.

    Km-vero­tuk­ses­sa hom­ma­han onnis­tui­si siten, että kerä­tään yhtä pal­jon vero­ja kuin nyt ja sit­ten sii­hen pääl­le kai­kis­ta kau­pun­geis­ta vie­lä “ruuh­ka­mak­sua” (tie­ten­kin ilman mitään aika­kom­po­nent­tia!), perus­te­lul­la kos­ka ruuh­kat ovat huo­no­ja juttuja.

  50. Samu­li Saa­rel­ma: Minus­ta tämän pai­kan­ta­mi­seen perus­tu­van vero­tuk­sen hie­nous on juu­ri sii­nä, että se juu­ri ei vero­ta kuin mou­ka­ri kaik­kea mah­dol­lis­ta lii­ken­net­tä, vaan sii­nä vero­tus on mah­dol­lis­ta koh­dis­taa juu­ri sii­hen hai­tal­li­sim­paan, eli ruuh­kia tuot­ta­vaan liikenteeseen.

    Näin se on. Mut­ta pidän kyl­lä Syl­tyn kyy­nis­tä argu­ment­tia ihan var­tee­no­tet­ta­va­na ja ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen mukaisena.

    En sinän­sä pel­kää koko­nais­ve­roas­teen kan­nal­ta asi­aa. Minul­le on lopul­ta sama, vide­ään­kö raha­ni tulo­ve­ron, arvon­li­sä­ve­ron vai liik­ku­mi­sen vero­tuk­sen kaut­ta. Jär­jes­tel­mä oli­si kui­ten­kin raken­net­ta­va jo lain­sää­dän­nön tasol­ta siten, että sil­lä var­mis­te­taan lii­ken­teen suju­mi­nen, ja että rahat mene­vät riit­tä­väs­sä mää­rin pai­kal­lis­hal­lin­non käyttöön.

    Jos­sain vai­hees­sa esi­tet­ty yksin­ker­tai­nen mal­li oli sel­lai­nen, että vero on 6 snt/km rin­ta­mail­la ja 3 snt/km taka­mail­la. Tuos­sa ei ole jär­jen häi­vää­kään ohjaa­vuu­den kan­nal­ta. Oikea suu­ruus­luok­ka ruuh­ka­mak­sul­le on Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ruuh­ka-aikaan 1 €/km ja samas­sa pai­kas­sa aamu­yös­tä lähem­pä­nä 0 snt/km. Toki mak­sus­sa voi sit­ten olla jokin polt­toai­ne­ve­roa tai auto­ve­roa kor­vaa­va ei-ruuh­ka­kom­po­nent­ti, jos nii­hin kosketaan.

    Aika- ja paik­ka­poh­jai­nen ruuh­ka­mak­su on erit­täin hyvä asia lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kan­nal­ta, mut­ta sen voi kyl­lä pila­ta­kin poli­tii­kas­sa hel­pos­ti. Minus­ta oli­si jär­ke­väm­pää kes­kit­tyä hyvän jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seen ja lob­baa­mi­seen vas­tus­ta­mi­sen sijaan. Vas­tus­tuk­sen kans­sa käy hel­pos­ti niin, että vas­ta­puo­li rymis­te­lee sii­tä läpi.

  51. R.Silfverberg:
    Jos säh­kö­au­tot tai ladat­ta­vat hybri­dit yleis­ty­vät niin nii­den lataus­säh­kön pitäi­si olla kans­sa verotettua.

    Säh­kön­käy­tös­sä lii­ken­ne tulee ole­maan aina vain mar­gi­naa­lis­sa. Koko Suo­men maan­tie­lii­ken­ne kulut­tai­si säh­köi­se­nä luok­kaa 10 TWh säh­köä, kun koko Suo­men vuo­tui­nen säh­kön­käyt­tö on n. 90 TWh. Säh­kö­ve­ro­jen nos­to lii­ken­ne­käy­tön vuok­si ei ole kovin kes­tä­vää tai mahdollista.

    Säh­kön osuu­den kas­vaes­sa kes­kus­te­luun nous­see ajo­neu­vo­jen käyt­töön perus­tu­va vero­tus, eli tämä kilo­met­ri­ve­ro. Säh­kön lii­ken­ne­käyt­tö yleis­tyy vali­tet­ta­van hitaas­ti, eikä se tule aiheut­ta­maan pai­nei­ta lii­ken­teen vero­tuk­sen muuttamiseen. 

    Toi­saal­ta säh­kön lii­ken­ne­käy­tön kas­vaes­sa voi­si aja­tel­la polt­toai­ne­ve­ro­jen koro­tuk­sia, jot­ta lii­ken­teen vero­ker­ty­mä säi­lyi­si. Tämä kan­nus­tai­si myös siir­ty­mään koh­ti puh­taam­paa lii­ken­net­tä ja päi­vit­tä­mään suu­ri­ku­lu­tuk­si­set van­hat autot vähän­ku­lu­tuk­si­siin uusiin pal­jon tehok­kaam­min kuin romutusmaksu-viritelmät.

  52. Jor­ma Nord­lin: Pysäk­kien mää­rää lisää­mäl­lä ja reit­tien ulot­ta­mi­sel­la useil­le kaduil­le ja teil­le paran­ne­taan pal­ve­lun laa­tua. Kyse onkin miten päin halu­taan optimoida.

    Pal­ve­lu on aika sub­jek­tii­vi­nen juttu.

    Minul­le pal­ve­lu on sitä, etten jou­du odot­ta­maan pysä­kil­lä. Se vaa­tii tark­kaa tie­toa kul­ku­neu­vo­jen kul­ke­mi­ses­ta ja vaih­dot­to­mia yhteyk­siä. Minua ei hait­taa se, jos jou­dun tal­lus­te­le­maan kym­me­nen minuut­tia pysäkille.

    Toi­saal­ta minul­le on pal­ve­lua myös se, että kul­ku­vä­li­ne on nopea, ja että kyy­ti on sie­det­tä­vän tasais­ta. Juu­ri tänään menin tak­si­ka­lus­tol­la (pik­ku­bus­si) ajet­ta­val­la HSL:n lin­jal­la. Hyvä puo­li oli se, ettei tar­vin­nut kat­soa kans­sa­mat­kus­ta­jia. Huo­no puo­li se, että kes­ki­no­peus on sur­kean hidas, ja kyy­ti erit­täin möyk­kyis­tä mut­kik­kaan rei­tin ja tal­vi­sen kun­nos­sa­pi­don vuoksi. 

    En siis osaa pitää tuol­lais­ta lähel­le asuk­kai­ta mene­vää lin­jaa hyvä­nä pal­ve­lu­na. Minus­ta bus­seilt pitäi­si ottaa joka toi­nen pysäk­ki pois, kun­han vaih­to­py­sä­kit jäte­tään. Saa ottaa omat koti­py­säk­ki­ni­kin pois, käve­len mie­luus­ti seu­raa­vil­le, jos saan nopeam­man ja tasai­sem­man kyydin.

    Ymmär­rän sen hyvin, että huo­no­jal­kai­sen ikäih­mi­sen näkö­kul­ma on eri­lai­nen kuin käve­lyä pel­kää­mät­tö­män työi­käi­sen. Jos lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää aja­tel­laan, työi­käis­ten näke­mys on tär­keäm­pi, kos­ka työi­käi­nen voi usein vaih­taa vaik­ka autoon.

    Jos aja­tel­laan sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa, tilan­ne on eri juu­ri samas­ta syys­tä. Ter­ve työi­käi­nen voi hoi­taa oman kul­ke­mi­sen­sa itse, sai­raal­la tai ikäih­mi­sel­lä ei ole samo­ja vaihtoehtoja.

    Tosin omien havain­to­je­ni mukaan nuo van­hat Jou­ko-lin­jat eivät ole kovin suo­sit­tu­ja ylei­sem­min­kään. Ehkä vain olen aina sat­tu­nut tuu­ril­la tyh­jiin autoihin.

  53. ano­nyy­mi:
    Koko km-vero-ohjaus voi­tai­siin toteut­taa muut­ta­mal­la kau­pun­ki­kes­kus­to­ja autot­to­mik­si ja lope­tet­tai­siin auto­tei­den vetoi­suu­den jat­ku­va kas­vat­ta­mi­nen kau­pun­ki- ja esikaupunkialueilla.

    Autoi­lun hait­to­ja on help­po suit­sia kiel­loil­la. Jos kui­ten­kin halu­taan pitää autoi­lun hyö­ty­jä, kan­nat­taa käyt­tää rahal­li­sia kan­nus­tei­ta ohjaa­mi­seen. Sii­nä saa pal­jon hie­no­ja­koi­sem­man ohjaus­työ­ka­lun, ja lisäk­si työ­ka­lu tuot­taa peli­merk­ke­jä fik­sum­pien jär­jes­te­ly­jen tekemiseen.

    Mut­ta tie­ten­kin jos aja­tus on se, että autoi­lu on aina huo­no asia, niin sit­ten vain kiel­tä­mään. Minus­ta yksi­tyi­sau­to on erit­täin hyö­dyl­li­nen kek­sin­tö, jol­la on kui­ten­kin joi­ta­kin mer­kit­tä­viä hait­to­ja, joi­ta pitää mini­moi­da vie­mät­tä hyötyjä.

  54. Sak­ke: Entä­pä, jos lii­ken­teen vero­tuk­sen sijaan vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä suun­nat­tai­siin enem­män sin­ne volyy­mi­pe­rus­tai­seen suuntaan?
    Ajo­neu­von ääri­mi­tat, eli pituus ker­taa leveys ker­taa kor­keus vai­kut­tai­si ker­to­las­kun tulo­na veron suuruuteen. 

    Täl­löin iso­ko­koi­sem­man auton omis­ta­ja mak­sai­si sitä enem­män veroa, mitä suu­rem­man osan kau­pun­ki­ti­las­ta tuo auton­sa ottaa. 

    Minus­ta olet oikeil­la jäl­jil­lä. Tosin kriit­ti­nen kysy­mys ei ole neliö­met­re­jä katu­ti­laa, vaan sekun­te­ja ris­teys­ka­pa­si­teet­tia. Täs­sä suh­tees­sa riit­tä­vä taso on sil­loin ajo­neu­vo­tyyp­pi. Sil­lä ei ole kovin pal­jon mer­ki­tys­tä, onko auto nel­jä vai vii­si met­riä pit­kä, kos­ka aika menee reak­tio­ai­kaan, kiih­dyt­tä­mi­seen ja tur­va­vä­lei­hin. Tämä tila on hel­pos­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä tilas­tol­li­ses­ti eri ajoneuvotyypeille.

    Ottai­sin tosin itse tämän lisäk­si huo­mioon ajo­neu­von pai­kal­li­sen saas­tut­ta­vuu­den lisä­te­ki­jä­nä, kos­ka toi­nen ongel­mal­li­nen resurs­si on hen­gi­ty­sil­ma. Van­han tek­no­lo­gian die­sel mak­saa täs­tä osuu­des­ta pal­jon, säh­kö­au­to ei mitään. Nas­ta­ren­gas­ve­ron­kin voi­si teh­dä tätä kaut­ta, ja jos oikein halu­aa hifis­tel­lä, niin sekin voi­si olla ajo­neu­von mas­saan suhteessa.

    Ajo­neu­von kool­la on kon­kreet­ti­sem­min mer­ki­tys­tä park­kee­rauk­ses­sa, mut­ta sii­tä mak­se­taan kui­ten­kin erikseen.

    Ide­aa­li­jär­jes­tel­män teke­mi­nen tekee asias­ta toden­nä­köi­ses­ti lii­an moni­mut­kai­sen, joten kom­pro­mis­se­ja tar­vi­taan. Niin­pä asioi­den mit­taa­mi­nen yksit­täis­ten ris­teys­ten tasol­la menee vähän pit­käl­le käyt­tä­jiä aja­tel­len, vaik­ka peri­aat­tees­sa kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä pitäi­si­kin las­kea juu­ri ris­teyk­siä, ei kilometrejä.

    Toi­saal­ta lop­pu­tu­los on sama. Eri ajo­neu­vo­tyy­peil­lä pitää olla eri­lai­set mak­sut. Ruuh­ka­mak­sut pitää kerä­tä kai­kil­ta tiel­lä­liik­ku­jil­ta ehkä häly­tys­ajo­neu­vo­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Jos nii­tä ei jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä voi­da tarif­fi­syis­tä jyvit­tää eteen­päin (vaik­ka pitäi­si), niin ehkä ne voi sit­ten jät­tää bus­seil­ta ja rai­tio­vau­nuil­ta­kin kerää­mät­tä. Jake­lu­lii­ken­teen, pit­kän­mat­kan­bus­sien ja tak­sien koh­dal­la ei kui­ten­kaan pidä teh­dä poikkeuksia.

  55. Tääl­lä suo­mes­sa yksi kun­ta muut­ti jul­ki­sen lii­ken­teen ilmai­sek­si kai­kil­le lap­sil­le. Tuli­kin sääs­töä ja lisä­tu­lo­ja eikä tap­pio­ta. Osa ennus­ti tämän etu­kä­teen ja osa vie­lä miet­tii kuin­ka tätä voi pahek­sua siten, että käy­tän­tö ei aina­kaan pää­se leviämään.

  56. Vihe­rins­si: Minus­ta olet oikeil­la jäl­jil­lä. Tosin kriit­ti­nen kysy­mys ei ole neliö­met­re­jä katu­ti­laa, vaan sekun­te­ja ris­teys­ka­pa­si­teet­tia. Täs­sä suh­tees­sa riit­tä­vä taso on sil­loin ajo­neu­vo­tyyp­pi. Sil­lä ei ole kovin pal­jon mer­ki­tys­tä, onko auto nel­jä vai vii­si met­riä pit­kä, kos­ka aika menee reak­tio­ai­kaan, kiih­dyt­tä­mi­seen ja tur­va­vä­lei­hin. Tämä tila on hel­pos­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä tilas­tol­li­ses­ti eri ajoneuvotyypeille.

    Ottai­sin tosin itse tämän lisäk­si huo­mioon ajo­neu­von pai­kal­li­sen saas­tut­ta­vuu­den lisä­te­ki­jä­nä, kos­ka toi­nen ongel­mal­li­nen resurs­si on hen­gi­ty­sil­ma. Van­han tek­no­lo­gian die­sel mak­saa täs­tä osuu­des­ta pal­jon, säh­kö­au­to ei mitään. Nas­ta­ren­gas­ve­ron­kin voi­si teh­dä tätä kaut­ta, ja jos oikein halu­aa hifis­tel­lä, niin sekin voi­si olla ajo­neu­von mas­saan suhteessa.

    Ajo­neu­von kool­la on kon­kreet­ti­sem­min mer­ki­tys­tä park­kee­rauk­ses­sa, mut­ta sii­tä mak­se­taan kui­ten­kin erikseen.

    Ide­aa­li­jär­jes­tel­män teke­mi­nen tekee asias­ta toden­nä­köi­ses­ti lii­an moni­mut­kai­sen, joten kom­pro­mis­se­ja tar­vi­taan. Niin­pä asioi­den mit­taa­mi­nen yksit­täis­ten ris­teys­ten tasol­la menee vähän pit­käl­le käyt­tä­jiä aja­tel­len, vaik­ka peri­aat­tees­sa kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä pitäi­si­kin las­kea juu­ri ris­teyk­siä, ei kilometrejä.

    Toi­saal­ta lop­pu­tu­los on sama. Eri ajo­neu­vo­tyy­peil­lä pitää olla eri­lai­set mak­sut. Ruuh­ka­mak­sut pitää kerä­tä kai­kil­ta tiel­lä­liik­ku­jil­ta ehkä häly­tys­ajo­neu­vo­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Jos nii­tä ei jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä voi­da tarif­fi­syis­tä jyvit­tää eteen­päin (vaik­ka pitäi­si), niin ehkä ne voi sit­ten jät­tää bus­seil­ta ja rai­tio­vau­nuil­ta­kin kerää­mät­tä. Jake­lu­lii­ken­teen, pit­kän­mat­kan­bus­sien ja tak­sien koh­dal­la ei kui­ten­kaan pidä teh­dä poikkeuksia. 

    Täs­sä ei pitäi­si lii­ak­si sekoit­taa kah­ta eri­lais­ta asi­aa, joka ovat lii­ken­teen suju­vuus sekä toi­saal­ta lii­ken­teen ja ajo­neu­vo­jen aikaan­saa­mat hai­tat. Suju­va lii­ken­ne on kaik­kien kan­nal­ta etu pelk­kä etu, sen vuok­si se on tavoi­te, jota koh­ti kaik­ki pyr­ki­vät, myös kau­pun­gin pitäi­si mie­les­tä­ni näin tehdä.

    Lii­ken­teen ja ajo­neu­vo­jen hait­to­ja on puo­les­taan usei­ta: lii­ken­teen pääs­töt, jot­ka riip­pu­vat osin lii­ken­ne­vä­li­neis­tä, mm. nii­den ener­gian- ja voi­man­läh­teis­tä sekä käy­te­tys­tä tek­nii­kas­ta. Melu sekä pääs­töt liit­ty­vät itse liik­ku­mi­seen, ellei sit­ten kysees­sä ole ajo­neu­vo tyh­jä­käyn­nil­lä, tai kel­vo­ton rotis­ko, jos­ta tip­puu öljyä parkkipaikalleen. 

    Eräs hait­ta, jos­ta on ehkä kir­joi­tet­tu mui­ta vähem­män, on tila tai pin­ta-ala, jon­ka ajo­neu­vot kau­pun­ki­ku­vas­sa niin liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan var­ten kuin myös pai­koil­laan olo­aan var­ten tar­vit­se­vat, var­sin­kin sil­loin, jos kysees­sä on tilan osal­ta ns. niuk­kuus­hyö­dy­ke. Kadun, tien tai moot­to­ri­tien käyt­tö sisäl­tää ele­ment­te­jä sekä staat­ti­sen, että dynaa­mi­sen hai­tan osal­ta, mut­ta toi­saal­ta liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen, jon­ka nuo kol­me esi­merk­kiä tar­joa­vat on toi­saal­ta näh­tä­vä myös etu­na. (Jot­ta lii­ken­tees­tä oli­si hyö­tyä, on tie­tys­ti pysähtyminen/ pysä­köin­ti yksit­täi­sen ajo­neu­von ja ihmisen/tavaran osal­ta sen liik­ku­mi­sen pää­te­pis­teis­sä sallittava.

    Park­ki­ruu­dun vuo­kra, eli park­ki­mak­su tai asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta, auto­tal­li- tai hal­li­park­ki­pai­kan vuo­kra, jopa park­ki­sa­kot, voi­daan näh­dä kor­vauk­se­na pin­ta-alan tai tilan (tila­vuu­den) käy­tös­tä. Väi­tän kui­ten­kin (ehkä ihan vain intui­tii­vi­ses­ti), että hait­ta mm. kau­pun­ki­ku­val­le on sitä suu­rem­pi, mitä täy­del­li­sem­min, ja mitä kor­keam­mal­le ajo­neu­vo esi­mer­kik­si tuon ‘park­ki­ruu­dun’ tai tar­vit­se­man­sa kadun­var­si­met­rit täyttää. 

    Esi­mer­kik­si kau­pun­gin kes­kus­tan tai muun asui­na­lu­een (kau­pun­gin­osan) kadun­var­si, joka on täyn­nä rek­ko­ja, tai pelk­kiä paket­ti­au­to­ja, on siten mie­les­tä­ni huo­mat­ta­van pal­jon hai­tal­li­sem­pi asuk­kai­den arvos­ta­man kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta kan­nal­ta kuin kadun­var­si, jos­sa on (puh­tai­ta!) hen­ki­lö­au­to­ja sekä ehkä­pä myös jon­kin ver­ran tyh­jää­kin tilaa. Kyse on myös näke­mäes­tees­tä, ja hai­tas­ta, jon­ka mm. pai­koil­laan ole­va ajo­neu­vo (mui­den ajo­neu­vo­jen kera) voi muo­dos­taa. En tie­dä, onko kukaan teh­nyt tut­ki­mus­ta aihees­ta, mut­ta olet­tai­sin tämän ilmiö­nä ole­van myös epä­li­ne­aa­ri­nen, sil­lä esi­mer­kik­si kaduil­taan täy­sin autio kau­pun­ki saat­taa myös herät­tää kiel­tei­siä ais­ti­muk­sia kau­pun­ki­ku­van­sa osalta. 

    Jon­kin­lai­nen vils­ke ja vili­nä näh­däk­se­ni kuu­lu­vat aina­kin osal­le kau­pun­gin kaduis­ta, kel­lo­na­jas­ta toki osin riip­puen. Hai­tal­lis­ten asioi­den verot­ta­mi­nen on sinän­sä OK, mut­ta mitä teh­dään sit­ten, kun vero­tet­ta­vien hait­to­jen vähen­tä­mi­ses­sä onnis­tu­taan, ja vero­tu­lot supis­tu­vat pal­jon? Vero­jen seu­raa­muk­set eivät sai­si muo­dos­tua hai­tak­si hyö­dyl­li­sil­le asioille.

  57. Vihe­rins­si: Tosin kriit­ti­nen kysy­mys ei ole neliö­met­re­jä katu­ti­laa, vaan sekun­te­ja risteyskapasiteettia. 

    En usko että ehdo­tus jos­sa neli­ve­dot, eli ylem­män kes­ki­luo­kan parem­mat autot isoil­la moot­to­reil­la, saa­vat veroe­tua nuha­pum­puil­la varus­tet­tui­hin Tojo­tan kar­va­lak­ki­mal­lei­hin, ei var­mas­ti mene mis­sään muo­dos­sa läpi.

  58. Suo­mes­sa jul­ki­nen lii­ken­ne on tol­kut­to­man hin­tais­ta. Kau­ko­lii­ken­teen kil­pai­lu ja uudet toi­mi­jat ovat las­ke­neet hintaa

    Mut­ta pai­kal­lis­lii­ken­teen kilai­lut­ta­mi­nen ei näy hinnoissa

    Olenn nyt elä­ke­läi­se­nä kier­rel­lyt Euroo­pas­sa mones­sa maas­sa ja huo­man­nut, että pai­kal­lis­lii­ken­ne mak­saa noin puo­let Suo­men hinnoista

    Ja myös kk-ja vuo­si­li­put ovat hal­vem­pia, ei aivan puol­ta, mut­ta 30–40 %. Ja elä­ke­li­se­nä sai­sin vie­lä noi­hin 50 % alen­nus­ta tai mat­kus­taa ilmaiseksi.Ja tarif­fia­lu­eet oavt laa­jo­ja , kym­me­niä kilometrejä.

    Ei ole ihme , jos työl­lis­ty­mi­nen mata­la­palk­ka­töi­hin on vai­ke­aa, kun liik­ku­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat taivaissa

  59. Vihe­rins­si: Minus­ta yksi­tyi­sau­to on erit­täin hyö­dyl­li­nen kek­sin­tö, jol­la on kui­ten­kin joi­ta­kin mer­kit­tä­viä hait­to­ja, joi­ta pitää mini­moi­da vie­mät­tä hyötyjä. 

    Yksi­tyi­sau­to on erit­täin hyö­dyl­li­nen kek­sin­tö yksi­tyi­sau­toi­li­jal­le. Muil­le sii­tä on vain hait­taa. Kau­pun­geis­sa on erit­täin pal­jon nii­tä “mui­ta” ja auto­lii­ken­ne hait­taa pahas­ti sekä jul­kis­ta että kevyt­tä lii­ken­net­tä. Tien kunin­kaa­na olo kaik­kien väis­täes­sä ja lii­ken­neyh­teyk­sien olles­sa raken­net­tu­na sinun ehdoil­la­si on erit­täin “hyö­dyl­lis­tä”.

    Samu­li Saa­rel­ma: Yksi­tyi­syy­den suo­ja ei minus­ta voi täs­sä olla asia, joka voi­si tou­hun pysäyt­tää. Jo täl­lä het­kel­lä kaik­ki, joil­la on puhe­li­men kuu­kausi­liit­ty­mä, ovat luo­pu­neet pal­jon enem­män oman sijain­tin­sa yksi­tyi­syy­den suo­jas­ta kuin mitä auton seu­raa­mi­nen tuot­tai­si. Samoin kau­pun­git ovat täyn­nä kame­roi­ta, joil­la myös peri­aat­tees­sa voi­daan seu­ra­ta ihmi­siä, jos niin vain halutaan. 

    Suo­mes­sa eivät tosi­aan yksi­tyi­syy­den suo­ja ja yksi­lön oikeu­det kyl­lä pysäy­tä kos­kaan yhtään mitään. Kame­roi­hin ei voi yksi­tyis­hen­ki­lö vai­kut­taa, vaik­ka nii­den tun­ke­mi­nen joka paik­kaan onkin huo­les­tut­ta­vaa. Asi­aan tuli­si puut­tua tar­kem­min ja tiu­kem­paa sään­te­lyä teh­dä. Ei pelk­kä tar­ran lii­maa­mi­nen ulko-oveen voi riit­tää, jos pois­tu­mal­la pää­tyy vain mui­den kame­roi­den eteen. Onnek­si nii­tä ei ole sen­tään kaik­kia yhdis­tet­ty samaan jär­jes­tel­mään vaan ne ovat eri verkoissa.

    Puhe­li­men taas voi jokai­nen halu­tes­saan jät­tää kotiin­sa — autos­ta tus­kin saa repiä GPS-yksik­köä irti. Seu­raa­van suku­pol­ven puhe­lin­jär­jes­tel­mis­sä voi­si erot­taa las­ku­tuk­sen, lai­te­tun­nis­teet, jne., jot­ta yksi­tyi­syy­den­suo­ja paran­tui­si. Tätä pitäi­si vain poliit­ti­ses­ti tah­toa. (Ihme­tyt­tää mik­si perus­oi­keuk­sia pitää aina erik­seen perus­tel­la. Eikö hom­man pitäi­si men­nä juu­ri toi­sin­päin?) Kukin voi­si vapaa­eh­toi­ses­ti sit­ten lähe­tel­lä paik­ka­tie­to­jaan miten haluaisi.

    Ame­rik­ka­lai­sia sar­jo­ja kat­so­neil­le tie­dok­si, että GPS-siru on pas­sii­vi­nen vas­taa­no­tin joka tekee las­ku­toi­mi­tuk­sia vas­taa­no­tet­tu­jen sig­naa­lien perus­teel­la. Se ei lähe­tä tie­toa GPS-satel­lii­teil­le ja ‑ase­mil­le eikä siten auto­maat­ti­ses­ti lähe­tä paik­ka­tie­toa­si ulos. Sii­hen tar­vi­taan eril­li­nen lähe­tys­ka­na­va ja lähet­tä­mi­sen teke­vät puhe­li­men muut ohjelmat.

    Täm­möi­nen zuc­ker­ber­gi­läi­nen pas­si­voin­ti yksi­tyi­syy­den­suo­jan suh­teen jak­saa häm­mäs­tyt­tää. “Se on jo men­nyt: anna kaik­ki loput­kin tie­to­si.” Liik­ku­mi­sen val­von­nal­le ja mui­hin­kin asioi­hin yleen­sä löy­tyy vaih­toeh­to­ja, mut­ta nii­tä ei halu­ta kuul­la, kos­ka val­von­ta on kivaa tai val­von­nal­la voi­daan teh­dä rahaa. Ter­ve­tu­loa poliisivaltioon.

  60. Sylt­ty: Eli kyl­lä vero­tuk­sen mak­si­moi­mi­seen tar­vi­taan hie­no­ja­kois­ta vero­tus­ta -> saa­daan vero­tus koh­dis­tu­maan sin­ne mis­tä löy­tyy maksukykyä.

    Mitä ihmet­tä täl­lä on teke­mis­tä km-vero­tuk­sen kans­sa? Eihän ehdo­tet­tu sys­tee­mi miten­kään vali­koi sitä mak­su­ky­kyä toi­sin kuin vaik­ka­pa progres­sii­vi­nen auto­ve­ro­tus, jos­sa roko­tet­tai­siin isois­ta ja kal­liis­ta autois­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin pie­nis­tä ja halvoista. 

    Mie­les­tä­ni ver­tauk­se­si tulo­ve­roi­hin menee pie­leen sii­nä, että tie­ten­kään pie­ni­tu­loi­sil­ta ei ole mah­dol­lis­ta periä yhtä pal­jon rahaa kuin suu­ri­tu­loi­sil­ta, min­kä vuok­si tasa­ve­ro ei toden­nä­köi­ses­ti toi­mi­si. km-poh­jai­nen ruuh­ka­mak­su ei kyse­le kenen­kään tulo­ja, vaan ainoas­taan sitä, onko aikeis­sa tun­kea ruuhkaliikenteeseen. 

    Ylei­ses­ti sanoi­sin vero­tuk­ses­ta, että minun on vai­kea näh­dä eten­kään nyt, kun vasem­mis­to­puo­lu­eet ovat niin heik­ko­ja kuin ovat (aina­kin men­nei­syy­teen ver­rat­tu­na), että sii­nä oli­si jokin tavoi­te mak­si­moi­da vero­tus mihin poliit­ti­seen hin­taan tahan­sa. Itse sanoi­sin, että vero­jen mak­si­maa­li­sen kerää­mi­sen sijaan tavoit­tee­na on kerä­tä mak­si­maa­li­ses­ti vero­ja mah­dol­li­sim­man vähän har­mia ihmi­sil­le aiheut­taen. Juu­ri täl­lai­seen ruuh­ka­lii­ken­tee­seen koh­dis­tu­va vero on hyvä (toi­sin kuin vaik­ka­pa nykyi­set lii­ken­teen mou­ka­ri­ve­rot), kos­ka niis­tä tus­kin rui­ku­tet­tai­siin lähel­le­kään samaan mit­taan kuin esim. ajo­neu­vo­ve­ro­ve­ros­ta ruikutetaan.

  61. Vihe­rins­si: Jake­lu­lii­ken­teen, pit­kän­mat­kan­bus­sien ja tak­sien koh­dal­la ei kui­ten­kaan pidä teh­dä poikkeuksia.

    Samaa miel­tä. Itseä­ni har­mit­ta­vat ehkä eni­ten vää­rin­py­sä­köi­dyt lii­ken­teen tuk­ki­vat jake­lu­lii­ken­teen pakut ja kuor­ma-autot. Vaik­ka koko lii­kei­dean perus­ta­mi­nen vää­rin­py­sä­köin­tiin ottaa pää­hän muu­ten­kin, niin ruuh­ka-aika­na tuol­lai­nen tou­hu on kyl­lä var­sin tör­ke­ää. Jos ne jake­li­jat sai­si teke­mään jake­lu­aan ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la, niin sii­nä oli­si jo suu­ri parannus.

    Tak­seis­ta sanoi­sin sen, että jos toteu­tet­tai­siin ehdot­ta­ma­si 1€/km vero­tus, niin tuo­hon pitäi­si kyl­lä yhdis­tää se, että tak­seil­la oli­si täy­si oikeus siir­tää kysei­nen kus­tan­nus suo­raan asiak­kaan mak­set­ta­vak­si. Muu­ten tuo saat­tai­si saa­da tak­sit katoa­maan koko­naan ruuh­ka-aiko­jen lii­ken­tees­tä, mikä ei var­maan oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta ja saat­tai­si joh­taa johon­kin vie­lä huo­nom­paan (nyt työ­mat­kan vuok­si junal­la Hel­sin­kiin tule­vat ja ase­mal­ta tak­sil­la koh­tee­seen jat­ka­vat saat­tai­si­vat olla pako­tet­tu­ja siir­ty­mään aja­maan koko mat­kan omal­la autollaan).

  62. Sylt­ty: En usko että ehdo­tus jos­sa neli­ve­dot, eli ylem­män kes­ki­luo­kan parem­mat autot isoil­la moot­to­reil­la, saa­vat veroe­tua nuha­pum­puil­la varus­tet­tui­hin Tojo­tan kar­va­lak­ki­mal­lei­hin, ei var­mas­ti mene mis­sään muo­dos­sa läpi.

    Puhe tai­si olla ris­teys­se­kun­neis­ta, ei kiih­dy­tyk­ses­tä moot­to­ri­tiel­le. Itsel­lä­ni ei aina­kaan juu­ri kos­kaan kau­pun­gis­sa ris­teyk­sen yli­ty­sai­ka ole kiin­ni sii­tä, kuin­ka pal­jon teho­ja auto­ni moot­to­ris­ta saan ulos.

  63. ano­nyy­mi: Puhe­li­men taas voi jokai­nen halu­tes­saan jät­tää kotiin­sa – autos­ta tus­kin saa repiä GPS-yksik­köä irti. Seu­raa­van suku­pol­ven puhe­lin­jär­jes­tel­mis­sä voi­si erot­taa las­ku­tuk­sen, lai­te­tun­nis­teet, jne., jot­ta yksi­tyi­syy­den­suo­ja parantuisi. 

    Eikö­hän tuon voi­si teh­dä sii­nä auto­ju­tus­sa­kin. Auto­ve­ro­sys­tee­mi (siis se, jos­sa sitä paik­ka­tie­toa on) käsit­te­li­si vain ja ainoas­taan GPS-tun­nis­tei­ta. Se lähet­täi­si Auto­re­kis­te­ri­kes­kuk­seen tie­don sii­tä, miten pal­jon mil­tä­kin GPS-tun­nis­teel­ta on vero­tet­ta­va. ARK:ssa sit­ten yhdis­tet­täi­siin tun­nis­teet ja auto­jen omis­ta­jat. Mis­sään vai­hees­sa sys­tee­miä ei siis kukaan voi­si sel­vit­tää, mis­sä kukin auto oli­si ajanut. 

    Kun sanot, että puhe­li­men voit jät­tää kotiin, niin kukaan ei saa sinua seu­rat­tua, niin ihan vas­taa­vas­ti voit mat­kus­taa muil­la kei­noin kuin omal­la autol­la­si, jos vält­tä­mät­tä haluat olla sys­tee­min kan­nal­ta näky­mät­tö­mis­sä. Väit­täi­sin kui­ten­kin, että käy­tän­nös­sä nor­maa­li­ti­lan­teis­sa puhe­li­men jät­tää har­vem­pi kotiin­sa kuin auton. Ja siis autoa seu­raa­va sys­tee­mi tie­tää vain, mis­sä se auto on, ei sitä, kuka sitä oikein ajaa. Sen sijaan puhe­lin­ta seu­raa­mal­la olet mel­ko suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä oikean hen­ki­lön jäl­jil­lä ja se seu­raa­mi­nen jat­kuu sen­kin jäl­keen, kun olet jät­tä­nyt auton parkkiin. 

    Minus­ta ver­tauk­se­si face­boo­kiin ei toi­mi. Minus­ta täs­sä ei puhu­ta muun tie­don anta­mi­ses­ta, vaan vain ja ainoas­taan ihmi­sen pai­kan­nuk­ses­ta. Se tie­to jo on aina­kin peri­aat­tees­sa puhe­lin­fir­moil­la (ja siten myös val­tion käy­tös­sä, jos ei luo­te­ta sii­hen, että val­tio ei kun­nioi­ta ihmis­ten yksi­tyi­syyt­tä). Tähän auton pai­kann­nus­tie­to­jen lisää­mi­nen ei lisäi­si oikeas­taan mitään. Ja siis lopuk­si, en todel­la­kaan kan­nat­tai­si sys­tee­miä, jos se tosi­aan tar­koit­tai­si sitä, että se toi­si val­tion eri ins­tans­seil­le oikeu­den tse­ka­ta, että mis­säs nyt kukin juu­ri nyt autoi­lee. Minus­ta sys­tee­mi on mah­dol­lis­ta teh­dä niin, ettei tuol­lai­nen oli­si lail­lis­ta, vaik­ka peri­aat­tees­sa tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta olisikin.

  64. Ei tai­da pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla kän­nyk­kä­so­vel­lu­tus­ta, joka näyt­täi­si kar­tal­la lähis­töl­lä liik­ku­vat bussit? 

    Yksi nega­tii­vi­nen asia jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä joka hel­pos­ti unoh­de­taan on altis­tu­mi­nen kai­kel­le ikä­väl­le. Vie­reen tun­kee yli­pai­noi­nen hiel­tä hai­se­va mies, eteen park­kee­raa just röö­kin vetä­nyt nai­nen tai taka­na nuo­ri­so soit­taa musiik­kia kän­ny­kän kai­ut­ti­mes­ta tai muu­ten elä­möi­vät. Kai­ken­lai­sia erit­tei­tä ja agres­sioi­ta on tul­lut vuo­sien saa­tos­sa myös nähtyä.

    Hel­sin­gin bus­sit ovat var­sin epä­mu­ka­via istui­mil­taan, ahtai­ta pidem­mil­le ihmi­sil­le, melui­sia (96db ennä­tys bus­sin taka­pen­kil­lä) ja nii­den sisä­läm­pö­ti­lois­sa on suu­ria heit­to­ja. Espoon ja Van­taan bus­sit ovat vähän parempia.

    Olen itse käyt­tä­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun jul­kis­ta lii­ken­net­tä työ­mat­koi­hin nyt 16 vuot­ta ja pal­ve­lus­sa ei ole reit­tio­pas­ta ja pysäk­ki­näyt­tö­jä lukuu­not­ta­mat­ta tapah­tu­nut mitään mer­kit­tä­vää kehi­tys­tä? Päin­vas­toin tiet­ty­jä lin­jo­ja on vii­me vuo­si­na kei­no­te­koi­ses­ti jopa hidas­tet­tu (esim. 65a/66a).

    Jos jouk­ko­lii­ken­teen aino­aa kil­pai­li­jaa, yksi­tyi­sau­toi­lua, vero­te­taan jat­kos­sa entis­tä enem­män, jouk­ko­lii­ken­teen ei tar­vit­se­kaan kehit­tyä, kun ihmi­set “pako­te­taan” talou­del­li­sel­la pai­nos­tuk­sel­la jät­tä­mään omat autot kotiin. Parem­pi tapa oli­si teh­dä pal­ve­lus­ta niin miel­lyt­tä­vä koke­mus että ihmi­set saa­tai­siin teke­mään vali­ta omaehtoisesti.

  65. jokai­sel­la on tas­kus­saan hen­ki­lö­koh­tai­nen paikannuslaite” 

    Eli kun on jo luis­tet­tu, niin antaa luis­taa lisää vaan. No olet­ko sitä­kin miel­tä, että jos käsi kat­ke­aa, niin antaa jalan­kin kat­ke­ta samaan hässäkkään? 

    WTF?

  66. Muil­le sii­tä on vain haittaa.” 

    Sel­vä. No lupaat­kin nyt var­maan sit­ten, ettet istu enää iki­nä yhden­kään yksi­tyi­sau­ton kyy­dis­sä, kos­ka sii­tä­hän on sul­le pelk­kää hait­taa. Ja huo­ne­ka­lusi rou­dan­net tule­vai­suu­des­sa polkupyörällä?

  67. TL:

    VR yöju­na kah­del­ta hen­gel­tä Tam­pe­reel­ta Rova­nie­mel­le mak­saa 440€. Sama mat­ka Len­täen Hel­sin­gin kaut­ta kier­täen mak­saa 158€ (kah­del­ta hen­gel­tä yhteen­sä, meno-paluu).

    Ker­ro­pa nyt muil­le­kin, mil­lä yhtiöl­lä ja mil­loin saa TMP-RVN meno­pa­luun 79 eurol­la? Hel­sin­gis­tä pää­see Rova­nie­mel­le ja takai­sin tuo­hon hin­taan, mut­ta miten Tampereelta?

  68. E39&e61: Jos jouk­ko­lii­ken­teen aino­aa kil­pai­li­jaa, yksi­tyi­sau­toi­lua, vero­te­taan jat­kos­sa entis­tä enem­män, jouk­ko­lii­ken­teen ei tar­vit­se­kaan kehit­tyä, kun ihmi­set “pako­te­taan” talou­del­li­sel­la pai­nos­tuk­sel­la jät­tä­mään omat autot kotiin. Parem­pi tapa oli­si teh­dä pal­ve­lus­ta niin miel­lyt­tä­vä koke­mus että ihmi­set saa­tai­siin teke­mään vali­ta omaehtoisesti.

    Sat­tui sil­miin tut­ki­mus Hel­sin­gin mat­kus­ta­mi­ses­ta : Hen­ki­lö­au­tol­la teh­tiin vain 23 % mat­kois­ta jul­ki­sel­la on 33 % ja pyö­räl­lä 10 % ja kävel­len loput

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/helsinkilaisten_liikkumistottumukset_2013.pdf

    Hel­sin­gis­sä kan­nat­tai­si sat­sa­ta katu­jen kat­ta­mi­seen, jot­ta käve­lys­tä tuli­si miel­lyt­tä­väm­pää sateel­la ja yleen­sä huo­nol­la säällä

  69. E39&e61:
    Ei tai­da pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla kän­nyk­kä­so­vel­lu­tus­ta, joka näyt­täi­si kar­tal­la lähis­töl­lä liik­ku­vat bussit? 

    Yksi nega­tii­vi­nen asia jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä joka hel­pos­ti unoh­de­taan on altis­tu­mi­nen kai­kel­le ikä­väl­le. Vie­reen tun­kee yli­pai­noi­nen hiel­tä hai­se­va mies, eteen park­kee­raa just röö­kin vetä­nyt nai­nen tai taka­na nuo­ri­so soit­taa musiik­kia kän­ny­kän kai­ut­ti­mes­ta tai muu­ten elä­möi­vät. Kai­ken­lai­sia erit­tei­tä ja agres­sioi­ta on tul­lut vuo­sien saa­tos­sa myös nähtyä.

    Hel­sin­gin bus­sit ovat var­sin epä­mu­ka­via istui­mil­taan, ahtai­ta pidem­mil­le ihmi­sil­le, melui­sia (96db ennä­tys bus­sin taka­pen­kil­lä) ja nii­den sisä­läm­pö­ti­lois­sa on suu­ria heit­to­ja. Espoon ja Van­taan bus­sit ovat vähän parempia.

    Olen itse käyt­tä­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun jul­kis­ta lii­ken­net­tä työ­mat­koi­hin nyt 16 vuot­ta ja pal­ve­lus­sa ei ole reit­tio­pas­ta ja pysäk­ki­näyt­tö­jä lukuu­not­ta­mat­ta tapah­tu­nut mitään mer­kit­tä­vää kehi­tys­tä? Päin­vas­toin tiet­ty­jä lin­jo­ja on vii­me vuo­si­na kei­no­te­koi­ses­ti jopa hidas­tet­tu (esim. 65a/66a).

    Jos jouk­ko­lii­ken­teen aino­aa kil­pai­li­jaa, yksi­tyi­sau­toi­lua, vero­te­taan jat­kos­sa entis­tä enem­män, jouk­ko­lii­ken­teen ei tar­vit­se­kaan kehit­tyä, kun ihmi­set “pako­te­taan” talou­del­li­sel­la pai­nos­tuk­sel­la jät­tä­mään omat autot kotiin. Parem­pi tapa oli­si teh­dä pal­ve­lus­ta niin miel­lyt­tä­vä koke­mus että ihmi­set saa­tai­siin teke­mään vali­ta omaehtoisesti. 

    Täy­teen ahde­tuis­sa bus­seis­sa mat­kus­ta­mi­nen ei tai­da yleen­sä olla nii­tä päi­vän muka­vim­pia koke­muk­sia. Tuos­ta voi­ne­vat naut­tia kor­kein­taan tas­ku­var­kaat ja muut lähi­kon­tak­tia hake­vat, sekä ne vih­reät, jot­ka kan­nat­ta­vat mit­ta­vaa väes­tön lisää­mis­tä sekä tii­vis­tä­mis­tä Helsinkiin. 

    Levi­ää­kö fluns­sa voi­mak­kaim­min isos­sa, tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa, vai vai­kut­taa­ko käy­te­tyt kul­ku­vä­li­neet ja nii­den ihmis­mää­rä (per tila­vuus) sii­hen ken­ties enem­män? Fluns­san, influens­san tai mui­den tart­tu­vien tau­tien leviä­mi­sel­le voi jul­ki­nen lii­ken­ne tar­jo­ta oivan alus­tan, jos ja kun osa jo sai­ras­tu­neis­ta sil­ti sitä käyt­täen liik­kuu ja voi, min­kään estä­mät­tä, pärs­kiä ihan min­ne sat­tuu. Onko kukaan arvioi­nut lisä­kus­tan­nus­ta, joka täs­tä syys­tä seu­raa­vas­ta lisä­sai­ras­ta­vuu­des­ta voi aiheutua? 

    Hel­tei­si­nä kesä­päi­vi­nä aika monen lin­jan lii­ken­nöit­si­jän toi­mi­ni­me­nä voi­si olla Oy Sau­na­mat­kat Ab, kun monis­ta nyky­bus­seis­ta on avat­ta­vat ikku­na­räp­pä­nät jätet­ty pois ilmei­ses­ti sääs­tö­syis­tä, mat­kus­ta­jia sää­li­mät­tä. Tämä lie­nee kui­ten­kin etu­pääs­sä vain muka­vuus­hait­ta. En muis­ta luke­nee­ni kuin yhdes­tä rai­tio­vau­nun tör­mäyk­ses­tä, jos­sa osa­syy­nä tai­si olla lii­ka lämpö.

    Aikoi­naan oli kul­ku­vä­li­neis­sä taso mat­kus­tus­luo­kan mukaan teh­ty. Mat­ka ensim­mäi­ses­sä luo­kas­sa oli kal­lein, mut­ta hin­ta las­ki, jos väl­jyy­des­tä ja mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta suos­tui tin­ki­mään. En ole ihan var­ma, jou­tui­ko tuol­loin 1.luokan mat­kus­ta­ja sub­ven­toi­maan 2. tai 3. luo­kan mat­kus­ta­jia, mut­ta aina­kin lii­ken­nöit­si­jät piti­vät huol­ta sii­tä, että rajo­ja ei rikot­tai­si. Nykyi­sin kaik­ki jou­tu­vat, omas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta sub­ven­tio­as­tees­taan (kul­ku­vä­li­neen rahoit­ta­mi­sek­si) riip­pu­mat­ta jul­ki­sil­la mat­kus­taes­saan kul­ke­maan samas­sa luo­kas­sa, jol­loin ruuh­ka- ja mui­na­kin aikoi­na pää­see naut­ti­maan (?) kul­ku­vä­li­neen odot­te­lun ja/tai istu­ma­paik­ko­jen puut­teen lisäk­si toi­si­naan myös edel­lä kuva­tuis­ta asioista.

    Olen sii­tä samaa miel­tä, että jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa voi­si olla syy­tä paran­taa monin pai­koin. Olen kui­ten­kin olet­ta­nut, että esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­ren lii­ken­neyh­teyk­sien (mm. lin­jat 20, 21, 65/66) hei­ken­tä­mi­nen on ollut har­kit­tua, jot­ta asuk­kaat saa­tai­siin ter­veh­ti­mään ilol­la Län­si­met­roa, sit­ten kun se jos­kus voi lii­ken­teen aloit­taa. Saa näh­dä, kau­an­ko kaik­kia yhteyk­siä jou­du­taan kehit­tä­mään, jot­ta tilan­ne saa­tai­siin sie­det­tä­väl­le tasolle.

    Ei ihme, jos pyö­räi­lyn suo­sio kas­vaa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu vain jul­ki­sen lii­ken­teen kapa­si­tee­tin sopi­va mitoi­tus, lähin­nä huip­pu­ky­syn­nän tar­pee­seen vas­taa­mi­nen ja pit­kät odot­te­lua­jat ruuh­kien ulko­puo­lel­la. Ihmis­ten liik­ku­mis­tar­peet ovat kui­ten­kin isos­sa kau­pun­gis­sa ja sen ulko­puo­lel­le niin moni­nai­set, var­sin­kin per­heel­li­sil­lä, että ei sii­nä nykyi­sin pel­käs­tään kävel­len tai pol­ku­pyö­räl­lä­kään tar­peek­si moni autot­ta pär­jää. Haas­tei­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­le siis riit­tää … mut­ta nii­hin tulee vas­ta­ta hyväl­lä suun­nit­te­lul­la ja toteu­tuk­sel­la. Todel­lis­ta kehi­tys­tä ja paran­nus­ta nyky­ti­laan kaivataan.

  70. Samu­li Saa­rel­ma: Puhe tai­si olla ris­teys­se­kun­neis­ta, ei kiih­dy­tyk­ses­tä moot­to­ri­tiel­le. Itsel­lä­ni ei aina­kaan juu­ri kos­kaan kau­pun­gis­sa ris­teyk­sen yli­ty­sai­ka ole kiin­ni sii­tä, kuin­ka pal­jon teho­ja auto­ni moot­to­ris­ta saan ulos.

    Et tai­da tun­tea autoja? 

    Neli­ve­toa ja pien­tä moot­to­ria ei saa yhdes­sä. Jos auto­mal­liin on tar­jol­la neli­ve­to, sen moot­to­ri on yleen­sä kysei­sen auto­mal­lin järeim­mäs­tä pääs­tä. Eikä nii­tä muu­ten­kaan ole mis­sään hal­pi­sau­tois­sa, se kun on kal­lis­ta­kin kal­liim­pi varuste.

    Sko­da Octa­via, neli­ve­to, pie­nin mah­dol­li­nen moot­to­ri 1,8 TSI, tehoa 132 kW
    Pie­nin moot­to­ri etu­ve­to-Octa­vial­le on kum­min­kin on 1,2 TSI 77 kW.. 

    http://www.skoda.fi/4x4-mallisto

    Eli neli­ve­dot tup­paa­vat ole­maan kal­liim­mis­sa autois­sa. Ylei­sim­mät neli­ve­dot Suo­mes­sa tai­ta­vat olla Audi A4/ VW PAs­sat / Audi A6, kaik­ki ylem­män kes­ki­luo­kan ja A6/Passat vie­lä mel­ko iso­ja autoja.

  71. Samu­li Saa­rel­ma: Mitä ihmet­tä täl­lä on teke­mis­tä km-vero­tuk­sen kans­sa? Eihän ehdo­tet­tu sys­tee­mi miten­kään vali­koi sitä mak­su­ky­kyä toi­sin kuin vaik­ka­pa progres­sii­vi­nen auto­ve­ro­tus, jos­sa roko­tet­tai­siin isois­ta ja kal­liis­ta autois­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män kuin pie­nis­tä ja halvoista. 

    Mei­naat­ko ettei esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tai vaik­ka­pa Wes­ten­dis­sä ole olen­nai­ses­ti enem­män mak­su­ky­kyä kuin Pih­ti­pu­taal­la? Jo ihan sil­mä­mää­räi­ses­ti Hel­sin­gin kes­kus­tan auto­kan­ta on sekä iäl­tään että mal­lil­taan jotain ihan muu­ta kuin Rova­nie­men keskustan!

    En nyt oikein ymmär­rä Samu­li. Sinä olet fik­su ja vii­sas kave­ri, mik­si minä jou­dun kokoa­jan kui­ten­kin vään­tä­mään täs­sä asias­sa rau­ta­lan­kaa? Kyl­lä sinun pitäi­si pys­tyä päät­te­le­mään, kun et kokoa­jan ajat­te­li­si miten hom­ma voi­si teh­dä oie­kas­ti ja jär­ke­väs­ti. Ei sitä kum­min­kaan niin teh­täi­si, se teh­täi­siin vain vero­jen maksimoimiseksi.

  72. Sak­ke: Täy­teen ahde­tuis­sa bus­seis­sa mat­kus­ta­mi­nen ei tai­da yleen­sä olla nii­tä päi­vän muka­vim­pia koke­muk­sia. Tuos­ta voi­ne­vat naut­tia kor­kein­taan tas­ku­var­kaat ja muut lähi­kon­tak­tia hake­vat, sekä ne vih­reät, jot­ka kan­nat­ta­vat mit­ta­vaa väes­tön lisää­mis­tä sekä tii­vis­tä­mis­tä Helsinkiin. 

    Tuo ahtaus on vali­tet­ta­van tot­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä ruuh­ka-aikaan, ja bus­seis­sa lisäk­si kyy­din epätasaisuus. 

    Junis­sa ja met­rois­sa ja osas­sa rai­tio­vau­nu­ja on muka­vem­paa kos­ka kyy­ti on tasai­sem­paa ja mat­ka-aika jon­ka jou­tuu mah­dol­li­ses­ti sei­so­maan kes­ki­mää­rin pal­jon lyhyem­pi, kos­ka poruk­ka vaih­tuu niis­sä tiheäm­min kuin ns perin­tei­sis­sä suo­ris­sa kes­kus­tas­ta lähiöi­hin kul­ke­vis­sa bus­seis­sa. Sen tulet laut­ta­saa­re­lai­se­na pane­maan mer­kil­le kun län­si­met­ro alkaa kulkea.

    Sitä en tosin alle­kir­joi­ta että fluns­sat ja muut tau­dit leviäi­si­vät jouk­ko­lii­ken­tees­sä parem­min kuin muu­al­la. Ne leviä­vät tehok­kaim­min päi­vä­ko­ti- ja kou­luiäs­sä ole­vien las­ten väli­tyk­sel­lä, ja toi­saal­ta epä­siis­teis­sä ruo­ka­lois­sa, baa­reis­sa ja ylei­sö WC:issä.

  73. Sylt­ty: Mei­naat­ko ettei esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tai vaik­ka­pa Wes­ten­dis­sä ole olen­nai­ses­ti enem­män mak­su­ky­kyä kuin Pihtiputaalla? 

    On var­maan. Mitä sit­ten? Jos vero­tu­lo­ja halu­taan mak­si­moi­da, niin nos­te­taan Espoon ja Hel­sin­gin kun­nal­lis­ve­ro­ja. (tai jos toi­mi­taan val­tion tasol­la, niin vähen­ne­tään noi­den kun­tien val­tio­no­suuk­sia, jol­loin nii­den on itse pak­ko niin teh­dä). Tämä on pal­jon hel­pom­paa kuin jol­lain lii­ken­ne­ve­ro­tuk­sel­la vero­tu­lo­jen lisääminen. 

    Tai siis kaik­kein hel­poin­ta oli­si tie­ten­kin varal­li­suus­ve­ron palaut­ta­mi­nen. Sinä voi­sit­kin oikeas­taan minul­le perus­tel­la sen, että jos vero­lain­sää­dän­nön tar­koi­tus on mak­si­moi­da vero­tu­lot, niin mik­si kysei­nen vero pois­tet­tiin? Ja sama kos­kee tie­ten­kin kaik­kia mui­ta­kin vero­ja. Perin­tö­ve­ron koro­tus nyt var­maan oli­si helpointa.

  74. Sylt­ty: Et tai­da tun­tea autoja?
    Neli­ve­toa ja pien­tä moot­to­ria ei saa yhdes­sä. Jos auto­mal­liin on tar­jol­la neli­ve­to, sen moot­to­ri on yleen­sä kysei­sen auto­mal­lin järeim­mäs­tä pääs­tä. Eikä nii­tä muu­ten­kaan ole mis­sään hal­pi­sau­tois­sa, se kun on kal­lis­ta­kin kal­liim­pi varuste.

    En tosi­aan tun­ne auto­ja sen ver­taa, että ymmär­täi­sin, mik­si neli­ve­dol­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka nopeas­ti ylit­tää ris­teyk­sen kau­pun­gis­sa. Ymmär­rän, että sil­lä on mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, jää­kö mutaan kiin­ni jos­sain kint­tu­po­lul­la, mut­ta miten se liit­tyy tähän mitenkään?

  75. R.Silfverberg: Tuo ahtaus on vali­tet­ta­van tot­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä ruuh­ka-aikaan, ja bus­seis­sa lisäk­si kyy­din epätasaisuus. 

    Junis­sa ja met­rois­sa ja osas­sa rai­tio­vau­nu­ja on muka­vem­paa kos­ka kyy­ti on tasai­sem­paa ja mat­ka-aika jon­ka jou­tuu mah­dol­li­ses­ti sei­so­maan kes­ki­mää­rin pal­jon lyhyem­pi, kos­ka poruk­ka vaih­tuu niis­sä tiheäm­min kuin ns perin­tei­sis­sä suo­ris­sa kes­kus­tas­ta lähiöi­hin kul­ke­vis­sa bus­seis­sa. Sen tulet laut­ta­saa­re­lai­se­na pane­maan mer­kil­le kun län­si­met­ro alkaa kulkea.

    Sitä en tosin alle­kir­joi­ta että fluns­sat ja muut tau­dit leviäi­si­vät jouk­ko­lii­ken­tees­sä parem­min kuin muu­al­la. Ne leviä­vät tehok­kaim­min päi­vä­ko­ti- ja kou­luiäs­sä ole­vien las­ten väli­tyk­sel­lä, ja toi­saal­ta epä­siis­teis­sä ruo­ka­lois­sa, baa­reis­sa ja ylei­sö WC:issä.

    Kau­pun­ki­lii­ken­teen bus­sis­sa­kin pitää osa­ta mat­kus­taa. Se edel­lyt­tää, että osaa ottaa ne kiih­dy­tyk­set ja jar­ru­tuk­set, sekä mah­dol­li­set kään­nök­set sivut­tais­kiih­ty­vyyk­si­neen huo­mioon. Lyhyes­ti sanot­tu­na bus­si­mat­kan aika­na on hyvä pitää jos­tain kiin­ni, ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä vain lähim­mäs­tä kanssamatkustajasta. 

    Minua eivät ole bus­sis­sa kyy­din kiihtyvyydet/hidastukset (eteen/taakse) pahem­min häi­rin­neet. Pikem­min­kin häi­rit­see se, jos kus­ki on lii­an varo­vai­nen (toki mah­dol­li­set varo­mat­to­mat mat­kus­ta­jat ja van­huk­set huo­mioi­den), jol­loin bus­si pysä­kil­tä läh­det­ty­ään jou­tuu tur­han usein heti seu­raa­vis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa pysäh­ty­mään. Par­haim­mil­laan, jos bus­sin käy­tä­väl­lä on tilaa, voi nii­tä kiih­dy­tyk­siä ja jar­ru­tuk­sia jopa mat­kus­ta­ja käyt­tää toi­si­naan ihan hyö­dyk­seen, esim. sil­loin, kun halu­aa nous­ta istui­mel­taan ja siir­tyä sopi­vaan suun­taan (kiih­dy­tyk­sen aika­na taak­se­päin ja jar­ru­tuk­sen aika­na eteen­päin). Se edel­lyt­tää kui­ten­kin var­mis­tus­ta käsiot­tein istuin­ten sivus­sa ole­vis­ta kah­vois­ta tai tai pystytangoista.sitä var­ten­han ne siel­lä bus­sis­sa ovat. Kai­kil­le tai kai­kis­sa tilan­teis­sa ei tätä liik­ku­mi­sen tehos­ta­mis­ta voi kui­ten­kaan suositella.

    Moni bus­si tun­tuu käyt­tä­vän vali­tet­ta­vas­ti aikaa punai­sis­sa valois­sa seis­tes­sään jopa enem­män kuin itse mat­kan­te­koon! Tuo on käsit­tääk­se­ni monin pai­koin seu­raus­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lun ja valo-ohjauk­sen tai­ta­mat­to­muu­des­ta. Päin­vas­tai­sia­kin esi­merk­ke­jä voi sil­ti löy­tyä. Pys­ty­kiih­ty­vyy­det ovat sit­ten ihan oma lukun­sa, joka tai­taa olla ainoas­taan muku­la­ki­vi­ka­tu­jen ongel­ma. Pitää­kö nii­tä olla bus­sien rei­teil­lä? Toi­saal­ta, luu­li­sin, että sopi­val­la mas­sa-jousi­va­kio-vai­men­nus-sää­döl­lä tuo­kin ongel­ma oli­si ratkaistavissa.

    Sivut­tais­kiih­ty­vyyk­siin aut­taa sopi­va kol­mi­pis­te­tuen­ta, jol­la kehoon koh­dis­tu­va voi­ma saa­daan jaet­tua, ilman että ote kiertyy.

    Met­rol­la puo­les­taan on pysä­kit ilmei­ses­ti pää­osin har­vem­mas­sa kuin bus­seil­la (tai rai­tio­vau­nuil­la), jol­loin kiih­dy­tyk­set ja jar­ru­tuk­set on mah­dol­lis­ta teh­dä pehmeämmin.

  76. R.Silfverberg:

    Junis­sa ja met­rois­sa ja osas­sa rai­tio­vau­nu­ja on muka­vem­paa kos­ka kyy­ti on tasai­sem­paa ja mat­ka-aika jon­ka jou­tuu mah­dol­li­ses­ti sei­so­maan kes­ki­mää­rin pal­jon lyhyem­pi, kos­ka poruk­ka vaih­tuu niis­sä tiheäm­min kuin ns perin­tei­sis­sä suo­ris­sa kes­kus­tas­ta lähiöi­hin kul­ke­vis­sa bus­seis­sa. Sen tulet laut­ta­saa­re­lai­se­na pane­maan mer­kil­le kun län­si­met­ro alkaa kulkea. 

    Tuo mer­kil­le­pa­ne­mi­sen mah­dol­li­suus edel­lyt­tää luon­nol­li­ses­ti sitä, että met­ron aiem­paa lyhyem­pien junien kyy­tiin Laut­ta­saa­res­sa mah­tuu mukaan. Län­si­met­ron osal­ta pää­tös entis­tä lyhyem­mis­tä met­ro­ju­nis­ta vai­kut­ti mie­les­tä­ni suo­raan sanoen type­räl­tä, jos ote­taan huo­mioon yhteis­kun­nan lisä­kus­tan­nuk­set, jot­ka ilmei­ses­ti jos­kus kui­ten­kin jou­du­taan mak­sa­maan ase­mien piden­nys­lou­hin­nois­ta sekä sii­hen työ­hön liit­ty­vis­tä oheis- tai seu­ran­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Eivät­kö nyky­po­lii­ti­kot kan­na lain­kaan huol­ta huomisesta?

    1. Met­ro ei tule ole­maan län­teen päin täy­si. Kapa­si­tee­tin ongel­mat kos­ke­vat väliä Itä­kes­kuk­ses­ta Sörnäisiin.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Met­ro ei tule ole­maan län­teen päin täy­si. Kapa­si­tee­tin ongel­mat kos­ke­vat väliä Itä­kes­kuk­ses­ta Sörnäisiin. 

    Entä­pä, jos haluai­si mat­kus­taa esi­mer­kik­si aamul­la klo 7:30–08:00 tai 08:00–09:00 aikaan Län­si­met­rol­la Hel­sin­gin suun­taan, eli itään? Mis­tä sen etu­kä­teen voi tie­tää, miten täy­sik­si ne vau­nut kau­kaa Kiven­lah­des­ta alkaen siel­lä Espoon puo­lel­la muuttuvat? 

    Kaik­ki Län­si­met­roa kos­ke­vat lii­ken­ne­suun­ni­tel­mat perus­tu­vat käsit­tääk­se­ni par­haim­mil­laan­kin vain jon­kin­lai­siin arvioihin/ennusteisiin ja las­ken­ta­mal­lei­hin, joi­hin liit­tyy aina myös epävarmuus.

    1. Espoos­sa met­ro­ra­dan var­rel­la asuu tois­tai­sek­si aika vähän ihmi­siä, joten eivät ne saa sitä täy­teen. Sit­ten kun Espoo on raken­ta­nut luva­tut asun­not 70 000 ihmi­sel­le, tilan­ne voi olla toi­nen, mut­ta met­ron auto­ma­ti­soin­ti­kin on toi­vot­ta­vas­ti edennyt.

  78. Samu­li Saa­rel­ma: En tosi­aan tun­ne auto­ja sen ver­taa, että ymmär­täi­sin, mik­si neli­ve­dol­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka nopeas­ti ylit­tää ris­teyk­sen kau­pun­gis­sa. Ymmär­rän, että sil­lä on mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, jää­kö mutaan kiin­ni jos­sain kint­tu­po­lul­la, mut­ta miten se liit­tyy tähän mitenkään?

    Teo­rias­sa (ja käy­tän­nös­sä­kin) voi aja­tel­la, että erit­täin liuk­kaal­la kelil­lä neli­ve­to kiih­tyy ris­teyk­ses­tä nopeam­min kuin kak­si­ve­toi­nen. Samoin tie­tys­ti eri­lai­sil­la (ikä, tyyp­pi) ren­kail­la pää­see ko. olois­sa vähän eri tavoin liikkeelle.

    Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin hen­ki­lö­au­toil­la on niin, että jos integroi­daan suo­ri­tus­ky­ky ympä­ri vuo­den, ris­teyk­sen yli­tys­no­peu­des­sa mer­kit­tä­vin teki­jä on kul­jet­ta­ja. Tek­nii­kan puo­lel­ta uskal­tai­sin vei­ka­ta, että ero­tus auto­maat­ti­vaih­teis­ten ja käsi­vaih­teis­ten välil­lä on suu­rem­pi kuin veto­ta­po­jen välillä.

    Huo­mat­ta­vaa on kui­ten­kin se, että täl­lä on olen­nais­ta mer­ki­tys­tä lähin­nä ris­tyk­sen ensim­mäi­sen osal­ta. Jonon vii­mei­nen voi ylit­tää ris­teyk­sen nopeam­min vain lyhen­tä­mäl­lä turvaväliä.

    Näis­tä syis­tä aivan riit­tä­vä luo­ki­tus on kat­soa asi­aa ajo­neu­vo­luo­kit­tain: moot­to­ri­pyö­rät, hen­ki­lö­au­tot, paket­ti­au­tot, kuor­ma-autot, lin­ja-autot, trak­to­rit, yhdis­tel­mä­ajo­neu­vot. Sil­lä­kin saa jo erit­täin pal­jon ohjaa­vuut­ta kan­sa­lais­ten ymmär­tä­mäs­sä muodossa.

    Täy­del­li­nen on täs­sä­kin hyvän vihol­li­nen. Jär­jes­tel­män pitää olla niin yksin­ker­tai­nen, että se on hel­pos­ti ymmärrettävissä.

  79. Samu­li Saa­rel­ma: Tak­seis­ta sanoi­sin sen, että jos toteu­tet­tai­siin ehdot­ta­ma­si 1€/km vero­tus, niin tuo­hon pitäi­si kyl­lä yhdis­tää se, että tak­seil­la oli­si täy­si oikeus siir­tää kysei­nen kus­tan­nus suo­raan asiak­kaan maksettavaksi.

    Ei vain oikeus, vaan myös vel­vol­li­suus lait­taa se eri rivil­le kuit­tiin. Muu­ten­han ohjaa­vuus ei säi­ly asiak­kaal­le asti, jol­loin koko sys­tee­mis­tä on vain kiusaa.

    Tuol­la oli­si esi­mer­kik­si sel­lai­nen vai­ku­tus, että Kela-kyy­deis­sä voi­si alkaa tul­la mie­leen ajoit­taa kyy­te­jä muul­loin kuin ruuh­ka-aikaan. Nyt­hän tuol­lais­ta insen­tii­viä ei ole.

  80. E39&e61: Ei tai­da pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla kän­nyk­kä­so­vel­lu­tus­ta, joka näyt­täi­si kar­tal­la lähis­töl­lä liik­ku­vat bussit?

    No ei ole. Kis­ko­vä­li­neet ja Suo­kin laut­ta löy­ty­vät kar­tal­ta, mut­ta bus­seis­sa ei aina­kaan tun­nus­te­ta ole­van riit­tä­viä paikannusvälineitä.

    Tuo puu­te on aivan kar­mea osoi­tus täy­del­li­ses­tä välin­pi­tä­mät­tö­myy­des­tä tek­nii­kan suo­mia kei­no­ja koh­taan. Jos bus­sien reaa­liai­kai­nen kul­ku­tie­to oli­si saa­ta­vil­la, sil­lä oli­si erit­täin suu­ri vai­ku­tus vaih­dol­li­sia mat­ko­ja teke­vien ihmis­ten kul­ke­mi­siin. Var­sin­kin lin­jo­jen lop­pu­pääs­sä ruuh­ka-aikaan on hel­pos­ti iso­ja­kin heittoja.

    Tuol­lai­sen datan pääl­le voi­tai­siin raken­taa hyvin pal­jon eri­lai­sia erit­täin hyö­dyl­li­siä sovel­luk­sia. Eipä enää tar­vit­si­si huhuil­la pysä­kil­lä, jos­ko se bus­si on siel­tä ensin­kään tulos­sa tai ei. Tai tiu­kas­sa vaih­dos­sa tie­täi­si, että toi­nen­kin bus­si on myö­häs­sä, joten hyvin ehtii. Iso osa Reit­tiop­paan lii­ken­ne­tie­dot­teis­ta (“Lin­jan 123 bus­si jäi taas aja­mat­ta”) oli­si kor­vat­ta­vis­sa automaattisesti.

    … Mut­ta tuo­han tie­ten­kin mak­sai­si mon­ta kym­men­tä sent­tiä käyt­tä­jää koh­den ker­ta­luon­tei­ses­ti, ehkä jopa euron. Se voi­si olla jopa pari pro­mil­lea HSL:n yhden vuo­den budjetista.

    (En voi mil­lään uskoa, että HSL:n väki oli­si niin jul­me­tun tyh­mää, ettei tämä oli­si käy­nyt mon­ta­kin ker­taa mie­les­sä. Mik­si, oi mik­si, ei sitä ole jo tehty?)

  81. wil­li­mies:
    Tääl­lä suo­mes­sa yksi kun­ta muut­ti jul­ki­sen lii­ken­teen ilmai­sek­si kai­kil­le lap­sil­le. Tuli­kin sääs­töä ja lisä­tu­lo­ja eikä tap­pio­ta. Osa ennus­ti tämän etu­kä­teen ja osa vie­lä miet­tii kuin­ka tätä voi pahek­sua siten, että käy­tän­tö ei aina­kaan pää­se leviämään. 

    Mie­len­kiin­tois­ta. Antai­sit­ko vähän enem­män tie­toa (mikä kun­ta, mis­tä sääs­tö tuli, min­kä­lai­sia nume­roi­ta asi­aan liittyy)!

  82. ano­nyy­mi: Yksi­tyi­sau­to on erit­täin hyö­dyl­li­nen kek­sin­tö yksi­tyi­sau­toi­li­jal­le. Muil­le sii­tä on vain hait­taa. Kau­pun­geis­sa on erit­täin pal­jon nii­tä “mui­ta” ja auto­lii­ken­ne hait­taa pahas­ti sekä jul­kis­ta että kevyt­tä lii­ken­net­tä. Tien kunin­kaa­na olo kaik­kien väis­täes­sä ja lii­ken­neyh­teyk­sien olles­sa raken­net­tu­na sinun ehdoil­la­si on erit­täin “hyö­dyl­lis­tä”.

    Minus­ta oli erit­täin haus­kaa lukea tätä aamusel­la bus­sis­sa istues­sa­ni. Mat­ka­kor­tis­sa­ni on kaut­ta, mut­ta en sil­ti kyl­lä tun­ne itseä­ni tien valtiaaksi.

    Minus­ta ei ehkä muu­ten­kaan saa mitään auto­puo­lu­een ykkös­ve­tä­jää. Kan­na­tan hyvin voi­mal­li­ses­ti tun­tu­via ruuh­ka­mak­su­ja. Sen lisäk­si pidän pysä­köin­tiä monil­ta osin aivan lii­an edul­li­se­na. Moot­to­ri­voi­mai­sen liik­ku­mi­sen ympä­ris­tö­hait­to­ja­kaan ei saa unohtaa.

    Kan­na­tan myös jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa paran­ta­via toi­mia, jos ne eivät ole ympä­ris­tön kan­nal­ta net­to­na huo­no­ja. Kevyen lii­ken­teen olo­ja pitäi­si paran­taa huo­mat­ta­vas­ti, ja eri­lai­sia nykyis­tä kevyem­piä yksi­löl­li­sen liik­ku­mi­sen rat­kai­su­ja pitäi­si miettiä.

    Minus­ta tavoit­tee­na pitää olla mah­dol­li­sim­man teho­kas, talou­del­li­nen ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä. Jär­jes­tel­mään voi­daan liit­tää myös sosi­aa­li­sia aspek­te­ja, mut­ta sil­loin nii­tä pitää arvioi­da sosi­aa­li­si­na investointeina.

    Minun on hyvin vai­kea näh­dä sitä, miten nykyi­seen ver­rat­tu­na yhtä tehok­kaan lii­ken­ne­jär­jes­tel­män sai­si aikaan ilman yksityisautoilua.

  83. Sak­ke: Minua eivät ole bus­sis­sa kyy­din kiihtyvyydet/hidastukset (eteen/taakse) pahem­min häi­rin­neet. Pikem­min­kin häi­rit­see se, jos kus­ki on lii­an varo­vai­nen (toki mah­dol­li­set varo­mat­to­mat mat­kus­ta­jat ja van­huk­set huo­mioi­den), jol­loin bus­si pysä­kil­tä läh­det­ty­ään jou­tuu tur­han usein heti seu­raa­vis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa pysähtymään.

    Jäl­leen huo­maam­me, että pre­fe­rens­sit vaih­te­le­vat. Jos bus­si­kus­ki ajaa tasai­ses­ti, pys­tyn immer­soi­tu­maan töi­hi­ni bus­si­mat­kan ajan. Jos kus­ki ajaa tem­pe­ra­men­tik­kaak­si, töi­tä ei pys­ty teke­mään. Pahim­mil­laan ei osu enää sor­met näp­päi­mil­le edes fyy­si­sen näp­päi­mis­tön vehkeessä.

  84. Samu­li Saa­rel­ma: En tosi­aan tun­ne auto­ja sen ver­taa, että ymmär­täi­sin, mik­si neli­ve­dol­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka nopeas­ti ylit­tää ris­teyk­sen kau­pun­gis­sa. Ymmär­rän, että sil­lä on mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, jää­kö mutaan kiin­ni jos­sain kint­tu­po­lul­la, mut­ta miten se liit­tyy tähän mitenkään? 

    Mene­pä johon­kin kadun­ris­teyk­seen, eten­kin vähän­kään jäi­sem­pä­nä päi­vä­nä ja kuun­te­le kun autot läh­te­vät valois­ta. Se kuu­los­taa osa­puil­leen tältä:
    RAAAPRAAPRARAPPARARRRAAAAP

    Kas kun etu/takavetoisten nas­ta­ren­gas­kus­kien pito ei oikein tah­do riittää…

    Neli­ve­toi­sel­la autol­la taas vain läh­de­tään nor­maa­lis­ti liikkeelle.

  85. https://www.hsl.fi/linjastosuunnitelmat/koillis-helsingin-linjastosuunnitelma?page=9

    Kun noi­ta uusia suun­ni­tel­mia lukee niin alkaa vai­kut­taa entis­tä sel­vem­mäl­tä että päi­vit­täi­nen bus­si­kyy­ti vaih­tuu tule­vai­suu­des­sa omaan autoon. Yhteyk­sien hidas­tu­mi­nen ja pysäk­kien loi­ton­tu­mi­nen näyt­tää ole­van hin­ta, jon­ka kehäIII:n sisäl­lä ole­va jou­tuu mak­sa­maan ete­lä­puo­lel­la ole­vas­ta asu­tuk­sen tiivistämisestä.

  86. R.Silfverberg: Tuo ahtaus on vali­tet­ta­van tot­ta jouk­ko­lii­ken­tees­sä ruuh­ka-aikaan, ja bus­seis­sa lisäk­si kyy­din epätasaisuus. 

    Euroo­pas­sa vuo­ro­ti­heyt­tä kas­va­te­taan niin ettei bus­sis­sa tar­vit­se seis­tä kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa. Esim Edin­bur­gis­sa las­kin pysä­kil­le aja­van peräk­käin jopa vii­si saman lin­jan bus­sia, Täy­det ajoi­vat ohi ja vajaat pysähtyivät.

    Muka­vuut­ta ei ole oikein mis­sään ratais­tu, pen­kit sopi­vat vain aika pie­nel­le ihmiselle

  87. Samu­li Saa­rel­ma: En tosi­aan tun­ne auto­ja sen ver­taa, että ymmär­täi­sin, mik­si neli­ve­dol­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, kuin­ka nopeas­ti ylit­tää ris­teyk­sen kaupungissa.

    En tun­ne pks olo­suh­tei­ta, mut­ta poh­joi­sem­pa­na ris­teyk­set ovat jääs­sä ja liuk­kau­den takia liik­keel­le­läh­tö on hitaam­paa tal­vel­la kuin kesäi­sin. Eli ris­teyk­set vetäät tal­vel­la huo­nomm­min kuin kesäl­lä, eri­tyi­ses­ti lais­ko­jen liik­keel­le­läh­ti­jöi­den kaupungeissa.

    En ymmär­rä miten voit kysyä sitä, mik­si laa­jal­la vero­kan­nal­la (kaik­ki verot, ml ajo­neu­vo­jen vero­tus) saa kerät­tyä enem­män vero­ja kuin kapeal­la (pel­kät tulo­ve­rot)? Eikö sii­tä ole jau­het­tu täs­sä­kin blo­gis­sa ihan tarpeeksi?

  88. Sylt­ty: Et tai­da tun­tea autoja? 

    Neli­ve­toa ja pien­tä moot­to­ria ei saa yhdes­sä. Jos auto­mal­liin on tar­jol­la neli­ve­to, sen moot­to­ri on yleen­sä kysei­sen auto­mal­lin järeim­mäs­tä pääs­tä. Eikä nii­tä muu­ten­kaan ole mis­sään hal­pi­sau­tois­sa, se kun on kal­lis­ta­kin kal­liim­pi varuste.

    Sko­da Octa­via, neli­ve­to, pie­nin mah­dol­li­nen moot­to­ri 1,8 TSI, tehoa 132 kW
    Pie­nin moot­to­ri etu­ve­to-Octa­vial­le on kum­min­kin on 1,2 TSI 77 kW.. 

    http://www.skoda.fi/4×4‑mallisto

    Eli neli­ve­dot tup­paa­vat ole­maan kal­liim­mis­sa autois­sa. Ylei­sim­mät neli­ve­dot Suo­mes­sa tai­ta­vat olla Audi A4/ VW PAs­sat / Audi A6, kaik­ki ylem­män kes­ki­luo­kan ja A6/Passat vie­lä mel­ko iso­ja autoja.

    Broi­di­ni, joka tun­tee auto­ja enem­män kuin minä, tote­si ker­ran joten­sa­kin seu­raa­vas­ti: “Neli­ve­dol­la juut­tuu sine, mihin pel­käl­lä etu­ve­dol­la ei pääse.”

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Met­ro ei tule ole­maan län­teen päin täy­si. Kapa­si­tee­tin ongel­mat kos­ke­vat väliä Itä­kes­kuk­ses­ta Sörnäisiin.

    Mie­tin vain seu­raa­vaa: Itä­kes­kuk­ses­ta Kamp­piin tar­vi­taan ruuh­ka-aikoi­na kol­me junayk­sik­köä ennen auto­ma­ti­soin­tia (joka siis toteu­tuu vuon­na 20**). Pitäi­si­kö kol­mas yksik­kö irrot­taa Ruo­ho­lah­des­sa ja ohja­ta mat­kus­ta­jat kah­teen ensim­mäi­seen vaunuun?

  90. Vihe­rins­si: (En voi mil­lään uskoa, että HSL:n väki oli­si niin jul­me­tun tyh­mää, ettei tämä oli­si käy­nyt mon­ta­kin ker­taa mie­les­sä. Mik­si, oi mik­si, ei sitä ole jo tehty?)

    En ota kan­taa sii­hen oli­si­ko tuo pitä­nyt olla teh­ty­nä jo, mut­ta käsit­tääk­se­ni nuo (bus­sien sijain­ti­tie­dot) tulee kui­ten­kin tämän vuo­den lop­puun men­nes­sä lip­pu-uudis­tuk­sen yhteydessä.

  91. Eero: En ota kan­taa sii­hen oli­si­ko tuo pitä­nyt olla teh­ty­nä jo, mut­ta käsit­tääk­se­ni nuo (bus­sien sijain­ti­tie­dot) tulee kui­ten­kin tämän vuo­den lop­puun men­nes­sä lip­pu-uudis­tuk­sen yhteydessä. 

    Lois­to­hom­ma! Nyt sit­ten vain API ja toteu­tusai­ka­tau­lu riit­tä­vän jul­ki­ses­ti näky­vil­le, niin avoi­mes­ta datas­ta pitä­vät tahot pää­se­vät vauh­tiin nopeas­ti. Ei mak­sa mitään HSL:lle mut­ta nopeut­taa asioi­den tapahtumista.

  92. Lii­an van­ha: Euroo­pas­sa vuo­ro­ti­heyt­tä kas­va­te­taan niin ettei bus­sis­sa tar­vit­se seis­tä kuin poik­keus­ta­pauk­sis­sa. Esim Edin­bur­gis­sa las­kin pysä­kil­le aja­van peräk­käin jopa vii­si saman lin­jan bus­sia, Täy­det ajoi­vat ohi ja vajaat pysähtyivät.

    Muka­vuut­ta ei ole oikein mis­sään ratais­tu, pen­kit sopi­vat vain aika pie­nel­le ihmiselle

    Jos 5 saman lin­jan bus­sia tulee yhtä­ai­kaa pysä­kil­le on syy joko se että bus­sit ovat “klimp­piy­ty­neet” eli ensi­mäi­nen ja toi­nen ovat usei­ta kym­me­niä minuut­te­ja myö­häs­sä, ja seu­raa­via viit­tä bus­sia saa odot­taa puo­li tuntia. 

    Tai sit­ten mat­kus­ta­jia on vain niin pal­jon. sil­loin rat­kai­su on raken­taa met­ro tai teho­kas rai­tio­tie, niis­sä matks­ta­mi­ne kai­ke aiki­aan on mukavempaa.

  93. Lii­an vanha
    Muka­vuut­ta ei ole oikein mis­sään ratais­tu, pen­kit sopi­vat vain aika pie­nel­le ihmiselle 

    Itse olen kes­ki­mit­tai­nen ja uusim­mis­sa bus­seis­sa tulee sel­kä kipeäk­si ellei istu vinos­sa niin että ris­ti­sel­kä saa tukea sel­kä­no­jan reunoilta. 

    Autoi­le­via kes­ki-ikäi­siä mie­hiä ei tule saa­maan bus­sin kytiin edes ilmai­sek­si jos kyy­ti on tätä tasoa.

  94. Vihe­rins­si: Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin hen­ki­lö­au­toil­la on niin, että jos integroi­daan suo­ri­tus­ky­ky ympä­ri vuo­den, ris­teyk­sen yli­tys­no­peu­des­sa mer­kit­tä­vin teki­jä on kuljettaja

    Näin minä­kin oman ajo­ko­ke­muk­se­ni perus­teel­la sanoi­sin. Ja siis koko­nai­suu­den kan­nal­ta olen­nais­ta ei yleen­sä ole edes sen ensim­mäi­sen auton läh­tö­no­peus, vaan se, että mah­dol­li­sim­man moni peräs­sä odot­ta­va enna­koi läh­töä ja läh­tee liik­keel­le mel­kein samal­la het­kel­lä kuin edes­sä ole­va auto. Koko auto­let­kan ris­teyk­sen yli­tys­tä vii­väs­tyt­tää eni­ten se yksi hidas­te­li­ja, joka alkaa hapuil­la vaih­de­kep­piä sii­nä vai­hees­sa, kun edes­sä ole­va auto jo liikkuu. 

    Mai­nit­sit auto­maat­ti­vaih­teet, mut­ta itse en usko niil­lä juu­ri ole­van asi­aan mer­ki­tys­tä. Manu­aa­li­vaih­tei­sel­la pää­see kyl­lä ihan tar­peek­si nopeas­ti liik­keel­le, kun­han vaan se ratin ja pen­kin välis­sä ole­va osa toi­mii. Jos siis auto­tek­nii­kas­ta hae­taan pelas­tus­ta ruuh­kiin, niin sii­nä minus­ta ainoas­taan itsea­ja­vat autot, jot­ka pys­ty­vät synk­ro­noi­maan liik­keel­le­läh­dön, on ainoa mer­kit­tä­vä asia, jol­la ris­teyk­siä voi­daan saa­da sujuvammiksi.

  95. sunimh: Mene­pä johon­kin kadun­ris­teyk­seen, eten­kin vähän­kään jäi­sem­pä­nä päi­vä­nä ja kuun­te­le kun autot läh­te­vät valoista. 

    Ok, nii­nä muu­ta­mi­na päi­vi­nä vuo­des­ta, kun Hel­sin­gis­sä tiet ovat jääs­sä, se neli­ve­to voi­si hitusen nopeut­taa ruuh­ka­lii­ken­net­tä. Koko­nai­suu­den kan­nal­ta kui­ten­kin täy­sin mer­ki­tyk­se­tön­tä. Ja lisäk­si tie­ten­kin on huo­mioi­ta­va se, että liuk­kaal­la kelil­lä tur­va­vä­lit pitää joka tapauk­se­na pitää isom­pi­na, joten sii­tä seu­raa vähin­tään yhtä suu­ri ris­teys­ten väli­tys­ky­vyn vähen­nys kuin sen ensim­mäi­sen auton kiih­dys­ky­vyn puutteesta.

  96. Sylt­ty: En ymmär­rä miten voit kysyä sitä, mik­si laa­jal­la vero­kan­nal­la (kaik­ki verot, ml ajo­neu­vo­jen vero­tus) saa kerät­tyä enem­män vero­ja kuin kapeal­la (pel­kät tulo­ve­rot)? Eikö sii­tä ole jau­het­tu täs­sä­kin blo­gis­sa ihan tarpeeksi?

    En väit­tä­nyt, ettei laa­jal­la vero­kan­nal­la sai­si kerät­tyä enem­män vero­ja kuin kapeal­la. Minä­hän juu­ri ehdo­tin yhden veron lisäämistä/palauttamista. Et vas­tan­nut sii­hen, että jos tuol­lai­sia vero­poh­jan laa­jen­nuk­sia voi­daan teh­dä vain sil­lä perus­teel­la, että saa­tai­siin lisää vero­ra­haa, niin mik­si esim. varal­li­suus­ve­roa ei ole palautettu? 

    Minun väit­tee­ni on se, että ihmi­set välit­tä­vät sii­tä, miten pal­jon hei­tä vero­te­taan ja tämän vuok­si polii­ti­kot pyr­ki­vät vähentämään/poistamaan vero­ja, jos tämä vain on mahdollista.

  97. Mark­ku af Heur­lin: Pitäi­si­kö kol­mas yksik­kö irrot­taa Ruo­ho­lah­des­sa ja ohja­ta mat­kus­ta­jat kah­teen ensim­mäi­seen vaunuun?

    Tai hyväk­syä että Län­si­met­ron pysä­keil­lä osa ensim­mäi­sen ja vii­mei­sen vau­nun ovis­ta ei aukea kuten Lon­toon DLR:n pysä­keil­lä Cut­ty Sark ja Elver­son Road. Hal­paa ja helppoa.

    1. Minä­kin olen sano­nut, että asia rat­ke­aa sil­lä, ettei kai­kis­ta ovis­ta pää­se ulos. Ongel­ma kos­kee tämän jäl­keen tun­ne­lin mitoi­tus­ta hätä­ti­lan­tees­sa. Pe4lastusviranomainen pel­kää, että juna on kui­ten­kin tupa­ten täyn­nä ja tun­ne­lei­ta pitää leventää.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ongel­ma kos­kee tämän jäl­keen tun­ne­lin mitoi­tus­ta hätä­ti­lan­tees­sa. Pelas­tus­vi­ran­omai­nen pel­kää, että juna on kui­ten­kin tupa­ten täyn­nä ja tun­ne­lei­ta pitää leventää.

    On toden­nä­köi­sem­pää että näi­hin ongel­miin on rat­kai­su kuin että ei ole.

    Met­ron mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den ram­paut­ta­mi­nen idäs­sä pel­käs­tään sik­si että joku ins­tans­si on teh­nyt epä­on­ni­sen pää­tök­sen ase­mien lyhen­tä­mi­ses­tä län­nes­sä ei ole tarkoituksenmukaista.

    1. Sana­muo­dos­ta piti sel­vi­tä, mitä ajat­te­len tur­val­li­suus­väen ajat­te­lu­ta­vas­ta. Miten ne vau­nut voi­vat olla täyn­nä, jois­ta ei pää­se ase­mal­la ulos?

  99. Samu­li Saa­rel­ma:vain sil­lä perus­teel­la, että saa­tai­siin lisää vero­ra­haa, niin mik­si esim. varal­li­suus­ve­roa ei ole palautettu? 

    Sik­si että se enti­sen­kal­tai­nen varal­li­suus­ve­ro vuo­ti kuin seu­la. Varal­li­suut­ta on myös hel­pom­pi vie­dä ulko­mail­le, omaa liik­ku­mis­ta taas on hyvin vaikea.

    Lisäk­si veroi­hin vai­kut­taa pal­jon se, kuin­ka oikeu­den­mu­kai­sik­si ne koe­taan. Et kai nyt tosis­sa­si väi­tä, että mei­dän nykei­nen ajo­neu­vo­ve­ro­tuk­sem­me perus­tui­si oikeas­ti johon­kin muu­hun kuin vero­tu­lo­jen maksimointiin? 

    Suo­ma­lai­nen vero­jär­jes­tel­mä on kyl­lä täl­lä­het­kel­lä aika­moi­nen sil­li­sa­laat­ti, ei sitä ole miten­kään jär­jel­lä raken­net­tu. Pikem­min­kin tuu­li­vii­rin lail­la tem­poil­len sin­ne tänne.

    Minun väit­tee­ni on se, että ihmi­set välit­tä­vät sii­tä, miten pal­jon hei­tä vero­te­taan ja tämän vuok­si polii­ti­kot pyr­ki­vät vähentämään/poistamaan vero­ja, jos tämä vain on mahdollista.

    Ihmi­set välit­tä­vät myös sii­tä, kuin­ka pal­jon he saa­vat ilmai­sia pal­ve­lui­ta ja tukia. Kos­ka demo­kra­tias­sa jokai­sel­la on yksi ääni niin yleen­sä tup­paa käy­mään niin, että rahaa ote­taan siel­tä mis­sä sitä on (siis pie­nel­tä osajou­kol­ta) ja käy­te­tään koko kan­sal­le suun­nat­ta­viin palveluihin. 

    Vaik­ka­pa tulo­ve­ron­alen­nuk­sia lupaa­mal­la on pal­jon vai­keam­pi kerä­tä ääniä kuin vaik­ka­pa lap­si­li­siä korot­ta­mal­la, kos­ka veron­alen­nuk­sis­ta eivät hyö­dy ne, jot­ka eivät muu­ten­kaan mak­sa tulo­ve­ro­ja tai mak­sa­vat nii­tä hyvin vähän. Ja hei­tä on paljon.

  100. Erno:
    Vihe­rins­si, bus­sien ja mui­den veko­tin­ten reaa­liai­kai­set sijain­ti­tie­dot on avoi­men API:n nokas­sa. Ks http://www.pubtrans.it/ & https://www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut/mobiilisovelluksia & http://live.mattersoft.fi/hklkartta/

    Kii­tok­sia lin­keis­tä! Tosin sen ver­ran, että ei tai­da tuol­ta yhtään bus­sia reaa­lia­jas­sa löy­tyä, jos ei Kut­suPlus­sia lasketa.

    Jos joku nyt las­keu­tuu täl­le sivul­le haku­ko­neen kaut­ta ja ihmet­te­lee tuo­ta APIa, niin täs­sä sijaintitieto-API:n kuvaus ja esi­merk­ki­ha­ku. (Parem­min tie­tä­vät saa­vat oikoa, jos löy­sin vää­rän dok­ka­rin tai haku on joten­kin outo.)

    Peri­aat­tees­sa tuo on hyvin help­po­käyt­töi­nen, mut­ta sii­nä on muu­ta­ma hio­ma­ton nurk­ka (mm. kan­nes­sa lukee Con­fi­den­tial, fik­sat­tu IP outoon port­tiin, data­for­maat­ti on kovin rik­ki­me­ne­vän näköi­nen). Nämä vähän jät­tä­vät kysy­mys­merk­ke­jä, mut­ta kyl­lä tuon kans­sa saa jo pal­jon hyö­dyl­lis­tä aikaan, jos kukaan ei mene muut­ta­maan pelin sään­tö­jä kes­ken kaiken.

    Jos joku HSL:n nört­ti­puo­lel­ta sat­tuu luke­maan tätä kes­kus­te­lua, niin vink­ki­nä voi­si sanoa sen, että hyvin doku­men­toi­tu avoin data saa nopeas­ti käyt­tä­jiä. Ilma­tie­teen­lai­tos­ta voi pitää yhte­nä hyvä­nä esimerkkinä.

  101. spot­tu: Tai hyväk­syä että Län­si­met­ron pysä­keil­lä osa ensim­mäi­sen ja vii­mei­sen vau­nun ovis­ta ei aukea kuten Lon­toon DLR:n pysä­keil­lä Cut­ty Sark ja Elver­son Road. Hal­paa ja helppoa. 

    Tuo vai­kut­taa ihan käyt­tö­kel­poi­sel­ta rat­kai­sul­ta, ellei estei­tä löy­dy! Moni­ko ovi voi­tai­siin sit­ten ava­ta niil­lä nor­maa­lia lyhyem­mil­lä ase­mil­la etu- tai taka­pään vaunuista? 

    Oli­si­ko mitään ide­aa maa­la­ta ne osak­si (etu- tai taka­pääs­tään) sul­je­tut, osak­si avoi­met vau­nut eri tavoin kuin muut vau­nut, esi­mer­kik­si rai­dal­li­sik­si, jot­ta ne, jot­ka jat­ka­vat Ruo­ho­lah­des­ta Laut­ta­saa­ren ja Espoon suun­taan hok­sai­si­vat hakeu­tua val­miik­si nii­hin (kes­kim­mäi­siin) vau­nui­hin, jois­ta pää­se­vät hel­poi­ten (kaik­kien ovien kaut­ta) myös ulos?

    Tuo voi­si kyl­lä edellyttää/merkitä jon­kin­lai­sia muu­tok­sia met­ro­ju­nien mat­kus­ta­ja­vir­to­jen dynamiikkaan.

    1. Voi­tai­siin teh­dä niin, että junan kesä­vau­va pysäh­tyy lai­tu­rin kes­kel­le, ja ensim­mäi­seen ja vii­mei­seen pää­see vain yhdes­tä oves­ta. Mut­ta se pelastushenkilöstö.

  102. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sana­muo­dos­ta piti sel­vi­tä, mitä ajat­te­len tur­val­li­suus­väen ajat­te­lu­ta­vas­ta. Miten ne vau­nut voi­vat olla täyn­nä, jois­ta ei pää­se ase­mal­la ulos? 

    Onko kai­kil­la asunn­ot­to­mil­la (ja spur­guil­la) jo met­ro­ju­nan rau­hal­li­sim­pia vau­nu­ja muka­vam­mat kämpät?

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­tai­siin teh­dä niin, että junan kesä­vau­va pysäh­tyy lai­tu­rin kes­kel­le, ja ensim­mäi­seen ja vii­mei­seen pää­see vain yhdes­tä oves­ta. Mut­ta se pelastushenkilöstö. 

    Entä­pä jos jätet­täi­siin met­ro­ju­nan vii­mei­nen vau­nu Ruo­ho­lah­teen kun junan alku­pää jat­kai­si mat­kaan­sa län­teen? Seu­raa­va juna sai­si sii­tä uuden vau­nun etum­mai­sek­seen, mut­ta jät­täi­si sit­ten kak­si vau­nua lop­pu­pääs­tään ase­mal­le. Ja niin edel­leen, ja niin edelleen …

    Näin Espoon suun­taan kul­ki­si vain lyhyem­piä met­ro­ju­nia, mut­ta jokai­nen mat­kus­ta­ja pää­si­si sin­ne lopul­ta. Ruo­ho­lah­des­sa odot­te­lun pituus (ilman vau­nun vaih­toa) riip­pui­si useim­mi­ten hok­sot­ti­mis­ta sen suh­teen, mihin vau­nuun itsen­sä Hel­sin­gis­sä sijoit­taa. Se, joka valit­see vää­rän vau­nun, voi­si joko vaih­taa vau­nua tai odo­tel­la hitusen pidempään. 

    Lii­an lyhy­käis­ten ase­mien ongel­ma voi­tai­siin siis ehkä rat­kais­ta näin­kin (tur­vaih­mis­ten tyy­dy­tyk­sek­si?), jos tuo vau­nu­jen vaih­tu­va kyt­ken­tä vain onnis­tui­si! Pitäi­si sil­ti vie­lä tar­kis­taa, ettei tuos­ta lopul­ta oli­si seu­rauk­se­na hir­vit­tä­vä met­ro­vau­nu­jen suma siel­lä Ruo­ho­lah­des­sa. Mon­ta­ko met­ro­ju­naa ja vau­nua tuol­la radal­la yhteen­sä tulee liik­ku­maan? Tätä län­si­met­ron lii­ken­net­tä pitäi­si myös simu­loi­da pidem­mäl­le, jot­ta näh­täi­siin mm. mikä on tilan­ne sil­loin, kun se ensim­mäi­nen vajaa juna saa­puu län­nen ja idän pää­tea­se­mil­la käy­ty­ään vuo­ros­taan idän suun­nas­ta Ruoholahteen.

    Toi­saal­ta, jos taas pää­tet­täi­siin, että sen osan idäs­tä tule­vis­ta mat­kus­ta­jis­ta, joka ei ymmär­rä aset­tua oike­aan vau­nuun, ei tar­vit­se­kaan pääs­tä Laut­ta­saa­reen, Ota­nie­meen tai muil­le­kaan ase­mil­le Län­si­met­ron osal­ta. He voi­si­vat teh­dä sen kier­rok­sen pelk­kä­nä hupia­je­lu­na, eli kier­rok­se­na län­nen pää­tea­se­man kaut­ta ja takai­sin. 😉 (Ai niin, mut­ta ne tur­va­ju­tut … Äh!)

    Kol­mas mah­dol­li­suus­kin saat­tai­si vie­lä löy­tyä, jos sen yli­mää­räi­sen vau­nun voi­si siir­tää toi­seen suun­taan mene­vil­le kis­koil­le, jol­loin ensim­mäi­nen län­nes­tä tule­va juna sai­si sii­tä sen puut­tu­van vau­nun­sa takaisin!

  104. Pitää muis­taa, että jos/kun kaikk­ki liik­ku­vat jul­ki­sil­la, sit­ten käy näin:

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1305924073156

    Autoi­lu täy­tyy jo pel­käs­tään sik­si pitää yhte­nä vaih­toeh­to­na. Jos koko suo­men lii­ken­ne hoi­det­tai­siin lin­ja-autoil­la ja junil­la, bus­si­kus­kin palk­ka oli­si 5000e/kk ja vetu­rin­kul­jet­ta­jan tuplast siitä.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mut­ta se pelastushenkilöstö.

    Löy­tyy­kö täs­tä fak­taa vai onko pelas­tus­toi­men näke­mys nyt vaan joku kol­lek­tii­vi­nen olkiuk­ko? Tämä fata­lis­mi alkaa vähän tym­piä kun luot­ta­mus­hen­ki­löi­den roo­li oli­si kui­ten­kin toi­mia eikä nillittää.

  106. spot­tu: Löy­tyy­kö täs­tä fak­taa vai onko pelas­tus­toi­men näke­mys nyt vaan joku kol­lek­tii­vi­nen olkiuk­ko? Tämä fata­lis­mi alkaa vähän tym­piä kun luot­ta­mus­hen­ki­löi­den roo­li oli­si kui­ten­kin toi­mia eikä nillittää. 

    Mon­ta­ko ihmis­tä yhteen (nykyi­seen) met­ro­ju­naan mahtuu?

    Jos jotain sat­tuu, min­kä vuok­si hei­dät pitäi­si saa­da tun­ne­liin pysäh­ty­nees­tä junas­ta maan pin­nal­le, on tuo teh­tä­vä tie­tys­ti sitä suu­rem­pi, ja han­ka­lam­pi, mitä enem­män ihmi­siä siel­lä on, sil­lä pois­tu­mi­nen kapeik­ko­jen kaut­ta vie aikaa, jol­loin ihmis­jou­kon suu­ruu­del­la luu­li­si ole­van mer­ki­tys­tä. Ihmis­mää­rä, kapeik­ko­jen mitoi­tus ja kul­ku­rei­tin pituus lie­ne­vät avai­na­se­mas­sa, jos asian oikein ymmärrän.

    (Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jäm­me ovat täs­sä asias­sa riit­tä­vän vii­sai­ta teke­mään oikei­ta pää­tök­siä, jot­ta ymmär­tä­vät jät­tää edes osan ään­tään käyt­tä­vien type­rys­ten hei­tois­ta omaan arvoonsa.)

  107. Pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­ka­mak­sut. Jos ruuh­ka­mak­sui­hin ollaan menos­sa niin sys­tee­min uskot­ta­vuu­den takia mak­sut tuli­si olla voi­mas­sa vain ma-pe klo 6–10 ja 14–19.

    Ei uusi idea, mut­ta voi­tai­siin­ko aja­tel­la että ruuh­ka-aikaan liik­ku­vat ja sii­tä mak­sa­vat autot tun­nis­tet­tai­siin ja hal­ti­jal­le lähe­tet­täi­siin mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne­lip­pu joka oli­si voi­mas­sa esim. kuu­kau­den niil­lä vyö­hyk­keil­lä joil­la auto sään­nöl­li­ses­ti liikkuu?

    Jos lip­pua ei käy­te­tä, kus­tan­nus on yhteis­kun­nal­le mini­maa­li­nen ja jos lip­pua käy­te­tään niin luon­to kiit­tää ja ehkä ilmais­kau­den jäl­keen autoi­li­ja har­kit­see uudel­leen oman auton käyttöä.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä­kin olen sano­nut, että asia rat­ke­aa sil­lä, ettei kai­kis­ta ovis­ta pää­se ulos. Ongel­ma kos­kee tämän jäl­keen tun­ne­lin mitoi­tus­ta hätä­ti­lan­tees­sa. Pe4lastusviranomainen pel­kää, että juna on kui­ten­kin tupa­ten täyn­nä ja tun­ne­lei­ta pitää leventää.

    Len­ne­tään­hän len­to­ko­neil­la­kin, jois­sa on muu­ta­ma sur­kean pie­ni ovi ja kapeat käy­tä­vät. Teko­syy ja hätä­pois­tumí­sen käyt­tä­mis­tä olkiukkona

    1. Tur­val­li­suusih­mi­set ovat kiin­nos­tu­neim­pia tur­val­li­sim­pien lii­ken­ne­muo­to­jen ongel­miin, mut­ta ei väli­tä vaa­ral­li­sim­mis­ta. Kuin­ka­han suu­ri ris­ki todel­li­suu­des­sa on, että tal­lau­tuu kuo­li­aak­si, kun met­ro tyh­jen­ne­tään tun­ne­lis­sa? Kes­ki­kai­teet maan­teil­le ja 30 km/h nopeusrajoitus?

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­val­li­suusih­mi­set ovat kiin­nos­tu­neim­pia tur­val­li­sim­pien lii­ken­ne­muo­to­jen ongel­miin, mut­ta ei väli­tä vaa­ral­li­sim­mis­ta. Kuin­ka­han suu­ri ris­ki todel­li­suu­des­sa on, että tal­lau­tuu kuo­li­aak­si, kun met­ro tyh­jen­ne­tään tun­ne­lis­sa? Kes­ki­kai­teet maan­teil­le ja 30 km/h nopeusrajoitus?

    Eikös tur­val­li­suus­rat­kai­su­jen mitoi­tus­ti­lan­ne ollut kah­den täy­den met­ron tyh­jen­tä­mi­nen ase­mal­la? Eli sinän­sä sama jos osa jou­tui­si ikään­kuin kier­tää­mään rai­tei­den kaut­ta ase­mal­le, kun rajoit­ta­va teki­jä on se min­kä ver­ran ihmi­siä liu­ku­por­taat tai por­ras­käy­tä­vät vetä­vät. Puo­li­tois­ta ker­tai­set mat­kus­ta­ja­mää­rät; ulos­käyn­te­jä puo­let lisää. Se sii­nä mak­saa, ei se lai­tu­rien piden­nys niinkään.

  110. Sylt­ty:
    Pitää muis­taa, että jos/kun kaikk­ki liik­ku­vat jul­ki­sil­la, sit­ten käy näin:

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1305924073156

    Autoi­lu täy­tyy jo pel­käs­tään sik­si pitää yhte­nä vaih­toeh­to­na. Jos koko suo­men lii­ken­ne hoi­det­tai­siin lin­ja-autoil­la ja junil­la, bus­si­kus­kin palk­ka oli­si 5000e/kk ja vetu­rin­kul­jet­ta­jan tuplast siitä.

    Muis­te­taan kui­ten­kin se, että hyvin toteu­te­tuil­la ruuh­ka­mak­suil­la autoi­lun ei tar­vit­se vähen­tyä kuin ehkä pari­kym­men­tä pro­sent­tia, niin lii­ken­teen suju­vuus on jotain ihan muu­ta kuin nykyään. 

    Huo­nos­sa toteu­tuk­ses­sa itse pel­kään sitä, ettei lii­ken­ne vähen­ny, ja rahat holah­ta­vat val­tion kas­saan, jol­loin kyse on puh­taas­ti hyö­dyt­tö­mäs­tä alu­eel­li­ses­ta veros­ta. Sitä on vai­kea näh­dä, että aikaan saa­tai­siin ruuh­ka­mak­su, joka vähen­täi­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä liikaa.

    Ruuh­ka­mak­su­jen ensi­si­jai­nen tavoi­te ei myös­kään ole vähen­tää auto­jen omis­ta­juut­ta, vaan ohja­ta lii­ken­net­tä kul­la­kin het­kel­lä jär­ke­vim­pään lii­ken­ne­muo­toon. Lisäk­si nii­den avul­la voi­daan hakea peli­merk­ke­jä muun lii­ken­teen hel­pot­ta­mi­seen. Esi­mer­kik­si pol­ku­pyö­rän­kul­jet­ta­jan palk­ka­ta­so on pyö­räi­li­jän itsen­sä päätettävissä…

  111. Hyvin toteu­tet­tu ja kai­kin pulin jär­ke­vä ruuh­ka­mak­su oli­si kan­na­tet­ta­va asia. En kui­ten­kaan usko, että se toteu­tet­tai­siin hyvin taik­ka järkevästi. 

    Vii­meis­tään lap­si­vä­hen­nys on vie­nyt kai­ken usko­ni val­tio­val­lan kykyyn teh­dä miten­sä­kään jär­ke­viä pää­tök­siä. Meil­lä on edel­leen­kin sel­lai­nen­kin umpi­tyh­myys kuin kiin­teis­tö­jen varain­siir­to­ve­ro. Lisäk­si kau­ko­läm­mön hin­ta ja kun­nal­lis­ten vesi­lai­tos­ten hyvät tulok­set kie­li­vät sii­tä, että polii­ti­kot kup­paa­vat siel­tä mis­tä se hel­poi­ten onnistuu.

    Ei jat­koon.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tur­val­li­suusih­mi­set ovat kiin­nos­tu­neim­pia tur­val­li­sim­pien lii­ken­ne­muo­to­jen ongel­miin, mut­ta ei väli­tä vaa­ral­li­sim­mis­ta. Kuin­ka­han suu­ri ris­ki todel­li­suu­des­sa on, että tal­lau­tuu kuo­li­aak­si, kun met­ro tyh­jen­ne­tään tun­ne­lis­sa? Kes­ki­kai­teet maan­teil­le ja 30 km/h nopeusrajoitus?

    Eihän noin voi aja­tel­la! Eihän len­to­ko­neis­sa­kaan jäte­tä huol­to­ja teke­mät­tä sik­si että suo­ja­tien­yli­tys kai­sa­nie­mes­sä on vaarallisempaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.