EKP:n päätöksiä odoteltaessa

 

On pak­ko tun­nus­taa, että raha­po­li­tiik­ka on minul­la eikä tun­te­ma­ton kan­san­ta­lous­tie­teen alue. Sik­si olen ollut aika varo­vai­nen sano­maan asias­ta mitään. Aikaa myö­ten kui­ten­kin usko­ni on hor­ju­nut nii­hin, jot­ka hans­kaa­vat omas­ta mie­les­tään tämän­kin alu­een. Tämä havain­to on roh­kais­sut sano­maan täs­tä­kin asias­ta jotain.

Olen jo ajat sit­ten sano­nut, että EKP:n pitäi­si lisä­tä val­tioi­den finans­si­po­liit­tis­ta liik­ku­ma-alaa osta­mal­la jäsen­val­tioi­den lai­na­pa­pe­rei­ta pää­oma-avai­men suh­tees­sa ja mitä­töi­dä ne. Mitä­töin­ti ei tie­ten­kään ole tar­peel­lis­ta, jos se jotain hier­tää, kun­han niis­tä mak­se­taan kai­kis­ta sama kor­koa. Kor­ko kun palaa omis­ta­jil­le pää­oma-avai­men suh­tees­sa. Eko­no­mis­ti ei näe täs­sä eroa, mut­ta juris­ti var­maan­kin näkee.

Kir­joi­tan täs­tä, kos­ka huhu­taan, että EKP on huo­men­na osta­mal­la jäsen­va­lioi­den lai­no­ja pää­oma-avai­men suhteessa.

Mut­ta täs­sä likvi­di­teet­tian­san tilan­tees­sa on sanot­ta­va, ettei tuo enää rii­tä. Kun EKP ostaa vaik­ka­pa Suo­men val­tion lai­no­ja seit­se­mäl­lä mil­jar­dil­la, joku ne myy ja sil­lä jol­la­kin on sen jäl­keen rahaa sijoi­tet­ta­va­na. Toi­vo­taan, että sijoi­te­taan tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin, talous elpyy ja vuo­sien pai­na­jai­nen päättyy.

Ei sii­nä niin käy. Kaik­kiin jär­ke­viin inves­toin­tei­hin on ollut rahaa tyr­kyl­lä jo pit­kään. Jos ei löy­dy jär­ke­vää tuo­tan­nol­lis­ta inves­toin­tia, on inves­toi­ta­va kiin­teis­töi­hin. Kuplia täs­sä ei nyt oikeas­taan tarvittaisi.

Rahat on työn­net­tä­vä kulu­tuk­seen. Kun kysyn­tä elpyy, on myös kan­nat­ta­via inves­toin­te­ja tar­jol­la. Ja nii­hin­hän on tar­jol­la rahaa. Kun kulu­tus elpyy, elpy­vät myös työl­li­syys ja investoinnit.

Siis heli­kop­te­ri­ra­haa? Taval­laan. EKP:n rahaa saa­nei­den val­tioi­den pitäi­si sitou­tua mää­rä­ai­kai­seen veroel­vy­tyk­seen. Hel­pos­ti nos­tet­ta­va ja las­ket­ta­va vero on arvon­li­sä­ve­ro. Sitou­tu­koot kaik­ki maat vas­ti­neek­si EKP:n rahan­jaol­le las­ke­maan arvon­li­sä­ve­roa paril­la pro­sen­til­la vuo­dek­si tai kah­dek­si. Kum­mas­ti elpyisi.

Toi­vot­ta­vas­ti se vei­si vie­lä luot­ta­muk­sen euroon niin, että euron arvo vähän deval­voi­tui­si. Sekin auttaisi.

 

= = =

 

Ei. Arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­nen ei aiheu­ta deflaa­tio­ta ja tuo­ta sitä kaut­ta työt­tö­myyt­tä, vaik­ka se alen­taa­kin kuluttajahintoja.

58 vastausta artikkeliin “EKP:n päätöksiä odoteltaessa”

  1. On tai­det­tu lukea Paul Krugmania.…no joo, kysyn­nän elpy­mi­sen kaut­ta kai tämä suma alkai­si purkautua..

  2. Hel­sin­gis­sä oli­si pal­jon kau­pun­kia raken­net­ta­va­na. Jul­ki­sen lii­ken­teen infra­struk­tuu­riin pitäi­si sat­sa­ta rop­pa­kau­pal­la ja uusia täy­den­nys­ra­ken­nus­koh­tei­ta etsiä heti toteu­tet­ta­vak­si. PK-seu­dun asun­not mak­sa­vat nyt jo aivan lii­kaa ja vain roi­ma tar­jon­nan lisäys saa nämä hin­nat laskuun.

    Suo­men kau­pun­gis­tu­mis­ta pitäi­si edis­tää myös muis­sa kaupungeissa.

    Jos uut­ta jul­kis­ta rahaa tulee käyt­töön, on sil­le olta­va sel­keä suun­ta: tuot­ta­vat kau­pun­git, mis­tä voi jos­kus saa­da infra­si­joi­tuk­set kas­va­nei­na vero­tu­loi­na takaisin.

  3. Taas on polii­ti­kot päät­tä­mäs­sä mihin kan­nat­taa inves­toi­da; valcoa puk­kaa. Anne­taan rahat kan­sal­le ja kat­so­taan mihin ne siel­tä kul­ke­vat, ja tätä­hän Osmo kyl­lä esit­ti­kin alvia alentaessaan

  4. Mik­si nime­no­maan veron­alen­nuk­sia, eikä esi­mer­kik­si infrain­ves­toin­te­ja? Voi­ko veroel­vy­tyk­sen ongel­ma­na olla, että poruk­ka käyt­tää sääs­ty­neet rahat lai­no­jen lyhentämiseen?

  5. On tot­ta, että hal­pa raha ei ole joh­ta­nut tuot­ta­viin inves­toin­tei­hin. Aja­tus sii­tä, että hal­pa raha hei­tet­ty­nä kulu­tuk­seen joh­tai­si samaan, on kyl­lä ihan saman­lais­ta toiveajattelua.

    On vali­tet­ta­vas­ti toden­nä­köi­sin­tä, että kun tuol­lai­nen rahan pump­paus lop­puu, talous on edel­leen huo­nos­sa vedos­sa, eikä suin­kaan jär­ke­vöi­ty­nyt ilmai­sen rahan aika­na, tai piris­ty­nyt pysyvästi.

    Toi­vees­sa sii­tä, että euro deval­voi­tui­si, näen hie­man enem­män joh­don­mu­kai­suut­ta. Jos jokais­ta euroa koh­den annet­tai­siin ihmi­sil­le yksi euro lisää, euro var­mas­ti deval­voi­tui­si, inflaa­tio iski­si, ja palk­ko­jen osto­voi­ma putoai­si. Samal­la oli­sim­me siir­ty­neet vakaas­ta yhteis­va­luu­tas­ta yhtei­sen jat­ku­vas­ti las­ke­van valuu­tan aikaan. Tämä muis­tut­tai­si kovas­ti Suo­men van­haa tut­tua inflaatio/devalvaatio ‑kier­ret­tä. Tämä kehi­tys todis­tai­si vain, että emme osan­neet elää kiin­teäs­sä yhteis­va­luu­tas­sa, ja se piti kor­va­ta van­hal­la lip­su­vam­mal­la järjestelmällä.

    Kes­kei­sin ongel­ma täs­sä tilan­tees­sa on se, että polii­ti­kot ja työ­mark­ki­na­jär­jes­töt eivät kyke­ne pitä­mään itse­ään kiin­teän valuu­tan vaa­ti­mas­sa kuris­sa, vaan lisäi­le­vät meno­ja ja palk­ko­ja jat­ku­vas­ti, yli talou­den kan­to­ky­vyn. Talou­den not­kan­taes­sa nuo ongel­mat vie­lä ker­tau­tu­vat. Tuos­sa mal­lis­sa koko euroa­lu­een tuli­si pyö­riä sen kul­loin­kin hei­koim­man maan mää­rit­te­le­mäl­lä vauh­dil­la inflaatio/devalvaatio ‑kier­tees­sä. Tämä­kö se tavoi­te­ti­la on? Tuskin.

    Jos halu­aa sta­bii­lin yhteis­va­luu­tan, paras oppia elä­mään sen kans­sa. Jos valuut­ta ei jous­ta kul­loin­kin ongel­mis­sa ole­van maan tar­pei­den mukaan, pitää mai­den oppia sää­tä­mään talout­taan tar­vit­taes­sa alas­päin, peu­ka­loi­mat­ta valuut­taa. Vali­tet­ta­vas­ti polii­tik­ko­jen roh­keus ja mää­rä­tie­to­suus ei näis­sä tilan­teis­sa ole yhtä suur­ta kuin tilan­tees­sa, jos­sa yhteis­va­luut­taan suu­rin toi­vein ja lupauk­sin liitytään.

    Aikaa myö­ten kui­ten­kin usko­ni on hor­ju­nut nii­hin, jot­ka hans­kaa­vat omas­ta mie­les­tään tämän­kin alueen.

    Jär­ke­vää. Yri­tyk­sen ja ereh­dyk­sen tie­tä men­nään, kan­ta­pään kaut­ta oppien. Ei mitään uut­ta aurin­gon alla. Jos tätä peliä joku hal­lit­see, niin eivät var­mas­ti­kaan polii­ti­kot. Eivät­kä jokais­ta mah­dol­lis­ta miel­tä ole­vat talous­tie­tei­li­jät­kään. Ehkä kor­kein­taan kes­kei­sim­mät raha­maa­il­man pelu­rit, Soros et al, jot­ka usein näyt­tä­vät hyö­ty­vän näis­tä polii­tik­ko­jen kuper­kei­kois­ta. Mut­ta kai poli­tiik­ka onkin enem­män uskot­ta­vuu­den näyt­te­le­mis­tä, tai vaih­toeh­toi­ses­ti kat­tee­ton­ta uskoa itseen, tai uskoa iso­jen poi­kien ker­to­maan var­maan tie­toon, tai ehkä tasa­pai­noi­ses­ti annos näi­tä kaikkia. 🙂

  6. Ossi Leh­ti­nen:
    Mik­si nime­no­maan veron­alen­nuk­sia, eikä esi­mer­kik­si infrain­ves­toin­te­ja? Voi­ko veroel­vy­tyk­sen ongel­ma­na olla, että poruk­ka käyt­tää sääs­ty­neet rahat lai­no­jen lyhentämiseen?

    No var­maan tämän takia:

    Sil­lan raken­ta­mi­nen mak­sai­si noin 66 mil­joo­naa euroa.”

    http://yle.fi/uutiset/hailuodon_sillan_rakentaminen_nytkahti_askeleen_eteenpain/7431298

    Hai­luo­to
    Väki­lu­ku 996 kpl

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hailuoto

    Arvio lii­ken­tees­tä sil­lan raken­ta­mi­sen jäl­keen on 400–600 ajo­neu­voa päivässä.

    Toi­sin sanoen 1000 ihmi­sel­le ollaan raken­ta­mas­sa 60 mil­joo­nan sil­taa. Eihän se tee kuin 60 000 e / nok­ka, eli esi­mer­kik­si neli­hen­kis­tä per­het­tä koh­den hulp­peat 240 000 euroa. Ottaen huo­mioon alu­een hal­van hin­ta­ta­son, tuli­si luul­ta­vas­ti hal­vem­mak­si ostaa kaik­kien hai­luo­to­lais­ten asun­not val­tion piik­kiin ja räjäyt­tää ne maan tasalle!

    Samaan aikaan Poh­jan­tiel­lä kul­kee pahim­mil­laan 4000 ajo­neu­voa tun­nis­sa ja näyt­tää sil­tä, ettei sitä saa­da kuntoon.

    Noh, olen kyl­lä ihan var­ma että val­tiol­ta ei löy­dy rahaa moi­seen järjettömyyteen.

  7. EKP on nyt teke­mäs­sä aika­mois­ta sil­män­kään­tö­temp­pua, val­tioi­den pan­kit osta­maan val­tioi­den lai­no­ja. Täs­sä­hän on vähän samaa ide­aa kuin että verot val­tion maksettavaksi.

    Ei rahan mää­rä ole Euroo­pan talou­den ongel­ma­na, vaan ylei­nen kil­pai­lu­ky­vyn ja tuot­ta­vuu­den puu­te, pai­su­neet jul­ki­set sek­to­rit ja yhteis­kun­ta, joka elää koko ajan yli varojensa.

  8. OS: “Ei sii­nä niin käy. Kaik­kiin jär­ke­viin inves­toin­tei­hin on ollut rahaa tyr­kyl­lä jo pit­kään. Jos ei löy­dy jär­ke­vää tuo­tan­nol­lis­ta inves­toin­tia, on inves­toi­ta­va kiin­teis­töi­hin. Kuplia täs­sä ei nyt oikeas­taan tarvittaisi.”

    Näin­hän pan­kit ja Finans­sia­lan Kes­kus­lii­ke ovat pit­kään vakuutelleet. 

    Kyse on käsit­teen “jär­ke­vä inves­toin­ti” tul­kin­nas­ta. Uusien vaka­va­rai­suus- ja ris­kie­nar­vioin­ti­sää­dös­ten takia pan­kin kan­nal­ta jär­ke­vä inves­toin­ti on kiin­teis­tö, ei nyky­ai­kai­nen pk-yri­tys, jos­sa omai­suus on enem­män hen­kis­tä kuin kiin­te­ää. Kun yrit­tä­jien yksi­tyi­so­mai­suus on kiin­ni­tet­ty, lisä­ra­hoi­tuk­sen saan­ti vaikeutuu.

    Tuo alviel­vy­tys on todel­la mie­len­kiin­toi­nen ajatus!

  9. Juho Laa­tu: On tot­ta, että hal­pa raha ei ole joh­ta­nut tuot­ta­viin investointeihin.

    Ei EURI­BOR-kor­ko ker­ro todel­lis­ta kor­koa. Pank­ki­han aset­taa sen pääl­le oman marginaalinsa.

    Jos yrit­tä­jäl­lä ei ole hyviä vakuuk­sia, lai­na on pan­kin kan­nal­ta ris­ki­lai­na ja sen mar­gi­naa­li on usei­ta pro­sent­te­ja. Yrit­tä­jän mak­sa­ma kor­ko on hel­pos­ti 6..7 %, jopa enemmän.

  10. Uskot­ta­vuus poliit­tis­ten päät­tä­jien viral­li­seen totuu­teen on kyl­lä romahtanut.Ymmärrettävää on esiin­tyä opti­mis­ti­ses­ti. Huo­non tule­vai­suu­den lupai­lu kun saat­taa edis­tää sen toteutumista. 

    His­to­rias­sa on esi­merk­ke­jä lukui­sis­ta romah­duk­sis­ta kun kupla puh­ke­aa. Tyy­pil­li­nen tapaus on vaik­ka­pa loka­kuun 16. päi­vä vuon­na 1929. Yalen yli­opis­ton talous­tie­teen pro­fes­so­ri julis­ti, että Yhdys­val­tain osa­ke­kurs­sit ovat saa­vut­ta­neet pysy­vän kor­kean tason.

    Syök­sy alkoi vain 8 päi­vää myö­hem­min “Mus­ta­na maanantaina”. 

    Ei ihme, että täl­lai­set lausun­not pis­tä­vät liik­keel­le sala­liit­to­teo­rioi­ta. Tulee epäi­lys, että jos­san tie­de­tään asian­ti­la, mut­ta jul­ki­suu­teen esi­te­tään päinvastaista.

    Suo­men val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin jul­ki­nen mie­li­pi­de on, että Kreik­ka sel­vi­ää ahdin­gos­taan nykyi­sel­lä ohjel­mal­la. Onko tämä­kin ymmär­ret­tä­vä vain lausun­to­na, joka on pak­ko esit­tää, ettei paniik­ki iskisi.

    Veik­ka­sin jo vuo­si sit­ten Suo­men tilan­tees­ta, että vie­lä tul­laan näke­mään isom­pia­kin ruu­mii­ta. Eikä nyt­kään vie­lä ole kaik­kea nähty.

    Hie­no avaus oli pre­si­den­tin puhees­sa kysy­mys leik­kaa­jil­le: “Mis­tä sinä oli­sit val­mis luo­pu­maan?” Pitäi­si jo hyväk­syä, ettei kenel­lä­kään ole ole­mas­sa saa­vu­tet­tu­ja etu­ja, joi­ta ei voi lei­ka­ta. Epäi­lys herää, ettei sitä nousu­kaut­ta enää nähdäkään.

    Kun talous yskii glo­baa­lis­ti, ei pal­jon voi paran­taa tilan­net­ta jon­kun yksit­täi­sen alu­een toimenpiteillä.

  11. Key­ne­si­läi­syys alun perin kiis­ti raha­po­li­tii­kan käy­tön talou­den­pi­dos­sa. Mone­ta­ris­mi kään­si tämän ajat­te­lun ylö­sa­lai­sin. 80 ‑luvul­la kan­san­ta­lous­tie­det­tä pyrit­tiin mate­ma­ti­soi­maan: odo­tuk­set, oppi­mi­nen jne., mut­ta tulok­set oli­vat huo­no­ja, sem­min­kin kun yksin­ker­tai­set key­ne­si­läi­set ad hoc –mal­lit antoi­vat parem­pia tuloksia.
    Jotain on kui­ten­kin opit­tu. Ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke ymmär­si 80 ‑luvul­la nimel­lis- ja reaa­li­palk­ko­jen eron. Ymmär­tä­mät­tä on yhä osto­voi­man kas­vat­ta­mi­sen yhteys työt­tö­myy­den kas­vat­ta­mi­seen, joka on toki valin­ta mei­dän ja nii­den mui­den välillä.
    Kun köy­hä saa rahaa, hän kulut­taa sen. Kun rikas saa rahaa hän sijoit­taa sen. Kun kat­teet­to­man rahan­jaon seu­raus on inflaa­tio, niin lop­pu­ti­lan­tees­sa köy­hien ja rik­kai­den hyvin­voin­tie­ro kas­vaa, eikö tot­ta? Sama tilan­ne, type­ryys, on sisään­ra­ken­net­tu jul­ki­sen sek­to­rin hank­kei­siin. Sadan mil­joo­nan rada­noi­kai­su ei tuo­ta yhtään mitään, vaik­ka kon­sult­tiar­mei­ja tois­ta todis­tai­si. Type­ryy­den kui­lun poh­jal­ta löy­ty­vät nämä kon­sult­tien ”ome­na vs. appel­sii­ni” ‑las­kel­mat, joi­hin polii­ti­kot tun­te­vat käsit­tä­mä­tön­tä vetoa.
    Aika­naan kan­na­tin euroon liit­ty­mis­tä ja ole­tin sen tuke­van muu­tos­ta nor­maa­liin euroop­pa­lai­seen (sak­sa­lai­seen) talou­den­pi­toon, mut­ta, en huo­mioi­nut kol­mi­kan­nan kykyä ostaa tai­vas­paik­ko­jaan type­ril­lä pää­tök­sil­lä. Olen siis pet­ty­nyt pää­tök­sen­te­ki­jöi­hin enkä euroon?

  12. Kun ker­ran rahaa on ja työt­tö­myyt­tä, sai­si­ko nyt vih­doin­kin jon­kun raken­ta­maan sitä suo­ma­lais­ta hyötöydinenergiasektoria?

  13. Jos halu­taan että raha menee kulu­tuk­seen eikä kuplan puhal­ta­mi­seen, niin ALV:n alen­nus­ta tehok­kaam­paa on jakaa raha etuuk­siin, meni­si todel­la kädes­tä suu­hun elä­vil­le. Tai sit­ten sama euro­mää­räi­nen veron­pa­lau­tus tms kai­kil­le. ALV:n alen­nuk­ses­sa­han eni­ten kulut­ta­vat saa­vat eni­ten euro­ja takaisin.

  14. Talous on sitä, että ihmi­set teke­vät toi­sil­leen asioi­ta jois­ta saa­vat takai­sin jotain, min­kä arvo ylit­tää teke­mi­sen vaivan.

    Talous­jär­jes­tel­mäs­sä rahaa käy­te­tään “osoit­ta­maan” resurs­se­ja, eli rahaa vaih­de­taan sii­hen mitä ihmi­set teke­vät tai omistavat. 

    Talous menee jumiin, jos niil­lä, joil­la on tar­pei­ta, ei ole rahaa. Raha pää­tyy yleen­sä ennen­pit­kää niil­le, joi­den tar­peet ovat vähäi­sem­mät kuin se, mitä he kyke­ne­vät irrot­ta­maan vaih­det­ta­vak­si. Sanal­la sanoen, rik­kaat rikas­tu­vat. Tämä ei ole ongel­ma yleen­sä, kos­ka rikas­tuak­seen rik­kai­den täy­tyy teh­dä lisää jotain mitä ihmi­set halua­vat, ja tämä jotain täy­tyy ostaa muil­ta. Eli mak­saa palk­kaa jol­le­kin, jon­ka jäl­keen nämä osta­vat jotain jne. 

    Nyt vaan tilan­ne on sel­lai­nen, että kysyn­tä on pysy­nyt pit­kään alhai­se­na. Kun ihmi­set eivät osta, niin toi­set ihmi­set eivät myy, mikä tar­koit­taa että ne jot­ka myy­vät, teet­tä­vät vähem­män työ­tä, ja ihmi­sil­lä on entis­tä vähem­män varaa ostaa. Tämä­kään ei oli­si ongel­ma, ellei täs­tä seu­rai­si se, että ne jot­ka jää­vät ilman työ­tä, eivät saa enää riit­tä­väs­ti sitä mitä haluavat. 

    Yhteis­kun­ta on taval­laan riit­tä­vän rikas suun­nil­leen vaik­ka mihin. Pää­omia oli­si tar­jol­la asioi­den teke­mi­seen, mut­ta kun ei kan­na­ta teh­dä pal­jon mitään, kun ei oikein tie­de­tä mitä pitäi­si ja kan­nat­tai­si teh­dä lisää. 

    Se, että val­tio ostaa infraa, siir­tää rahaa jon­kin ver­ran ihmi­sil­le jot­ka teke­vät työ­tä, mut­ta myös suo­raan fir­moil­le jot­ka työ­tä teet­tä­vät, ja jos infran raken­ta­mi­nen on väliai­kais­ta, niin ei siel­lä pal­joa mitään investoida. 

    Sen­si­jaan jos se elvy­tys teh­dään anta­mal­la ihmi­sil­le rahaa, niin ihmi­set osta­vat juu­ri nii­tä asioi­ta joi­ta he halua­vat. Näi­den tuot­ta­mi­sek­si pal­ka­taan ihmi­siä, jot­ka jäl­leen osta­vat sitä mitä he halua­vat jne. Kos­ka raha ei mene kor­rup­toi­tu­neen infra­han­kin­nan kaut­ta kar­tel­leil­le vaan kam­paa­moil­le, ravin­to­loil­le, auto­kaup­piail­le jne, niin sys­tee­mi oikeas­ti saa eteen­päin vie­vän sykäyksen. 

    Tämä on siis se teo­ria. Voi olla, että täs­sä on toi­vea­jat­te­lua, mut­ta val­tioi­den inves­toin­nit ovat olleet vii­me­ai­koi­na aivan kama­lia, ja nii­den työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus todel­la keh­no. Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen sti­mu­loi­mis­ta joko veron alen­nuk­sil­la tai perä­ti suo­ril­la rahal­li­sil­la lah­joi­tuk­sil­la ei ole kokeil­tu. Veron­alen­nus­ten toi­mi­vuus on kysee­na­lai­nen empii­ri­ses­ti, yksi euro keven­net­tyä vero­tus­ta tulee tilan­tees­ta riip­puen BKT:hen yhte­nä lisäeu­ro­na tai vähän alle. USA:ssa aina­kin näin, mut­ta siel­lä tosin ne toteu­tet­tiin rik­kail­le pai­not­taen. Jos veron­ke­ven­nyk­set teh­dään ALV:heen tai vaik­ka tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­sel­la, niin vai­ku­tus voi olla suurempi.

  15. Juho Laa­tu:
    Samal­la oli­sim­me siir­ty­neet vakaas­ta yhteisvaluutasta

    Euroa­lue on viral­li­ses­ti deflaa­tios­sa, infla­tio on ollut kes­kus­pan­kin tavoi­te­ta­son alle jo pit­kään. Tämä on hau­taus­maan vakautta. 

    Tämä muis­tut­tai­si kovas­ti Suo­men van­haa tut­tua inflaatio/devalvaatio ‑kier­ret­tä.

    Joka muu­ten oli nouse­van elin­ta­son aikaa. Nykyi­nen perio­di vuo­des­ta 2008 alkaen tai­taa olla Suo­mes­sa huo­noin rau­ha­na­jal­ta sit­ten 1860-luvun nälkävuosien.

    Tämä­kö se tavoi­te­ti­la on? Tuskin.

    Koh­tuul­li­nen inflaa­tio ja ennen kaik­kea kel­vol­li­nen työl­li­syys todel­la­kin oli­se se tavoitetila. 

    Tämä kehi­tys todis­tai­si vain, että emme osan­neet elää kiin­teäs­sä yhteis­va­luu­tas­sa, ja se piti kor­va­ta van­hal­la lip­su­vam­mal­la järjestelmällä.

    Fik­sut oppi­vat tois­ten vir­heis­tä, taval­li­set ihmi­set omis­taan ja tyh­mät eivät mis­tään. Oli­si­ko jo aika myön­tää, että euro­jär­jes­tel­mä oli susi jo syntyessään?

    Tuos­sa mal­lis­sa koko euroa­lu­een tuli­si pyö­riä sen kul­loin­kin hei­koim­man maan mää­rit­te­le­mäl­lä vauh­dil­la inflaatio/devalvaatio ‑kier­tees­sä.

    Tois­tai­sek­si­han se on pyö­ri­nyt Sak­sal­le sopi­val­la vauh­dil­la, sekä sil­loin kuin Sak­sal­la on ollut vai­kuk­sia ja sil­loin kun se on ollut vahva.

    Jos halu­aa sta­bii­lin yhteis­va­luu­tan, paras oppia elä­mään sen kanssa.

    Entä jos on sitä meil­tä, että raha­jär­jes­tel­män pitäi­si pal­vel­la kan­saa eikä toi­sin­päin? (Kos­ka euro muu­ten ollut “sta­bii­li” jär­jes­tel­mä?) Minä en oli­si halu­kas uhraa­maan Suo­men hyvin­voin­tia yhtei­sen valuu­tan alttarille.

    Jos valuut­ta ei jous­ta kul­loin­kin ongel­mis­sa ole­van maan tar­pei­den mukaan, pitää mai­den oppia sää­tä­mään talout­taan tar­vit­taes­sa alas­päin, peu­ka­loi­mat­ta valuuttaa.

    Kehit­ty­neis­sä talouk­sis­sa itse­näi­nen kes­kus­pank­ki ja sen raha­po­li­tiik­ka on nime­no­maan ollut myös se toi­mi­ja, joka voi­nut hil­li­tä myös yli­kuu­me­ne­vaa talout­ta. Ja syväs­sä taantumassa/lamassa tavoit­tee­na EI kuu­lu olla pitää valuu­tan arvo kor­kea­na ja tuho­ta työl­li­syys ja hyvin­voin­ti vaan teh­dä rahapoliittisesti(kin) kaik­ki mah­dol­li­nen työl­li­syy­den ja reaa­li­ta­lou­den edel­ly­tys­ten parantamiseksi.

    Eivät­kä jokais­ta mah­dol­lis­ta miel­tä ole­vat taloustieteilijätkään.

    Vakk­ka jot­kut haluai­si­vat­kin yhä pitää pään­sä hie­kas­sa, euron kes­kei­set ongel­mat pys­tyt­tiin kyl­lä näke­mään etu­kä­teen. Euroa­lu­een­joh­ta­jien inte­graa­tio­kii­ma vain sumen­si ajt­te­lun, tai sit­ten oma etu pai­noi kan­san etua enem­män (onhan Katai­sel­la­kin hyvä­palk­kai­nen vir­ka Brys­se­lis­sä kii­tok­sek­si luo­kat­to­man sur­keas­ti onnis­tu­nees­ta pääministerikaudesta).

    Ei myös­kään ole ollut ihan tol­kut­to­man vai­kea seu­ra­ta ana­lyy­se­ja ennus­tei­ta men­neil­tä kuu­del­ta vuo­del­ta ja näh­dä mil­lä kou­lu­kun­nal­la on jotain ymmär­rys­tä “liqui­di­ty trap”-talouden ongelmista.

  16. Osmo:” Toi­vo­taan, että sijoi­te­taan tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin, talous elpyy ja vuo­sien pai­na­jai­nen päättyy.”

    Sii­nä­hän se ongel­mien ydin on, että vain toi­vo­taan. Pää­huo­mio pitää olla ohjauk­ses­sa sel­lais­ten meka­nis­mien luo­mi­seen, jot­ka hou­kut­te­le­vat tai mie­luum­min suo­ras­taan pakot­ta­vat käyt­tä­mään rahat inves­toin­tei­hin, jot­ka sisäl­tä­vät uut­ta. Uuden kehit­te­ly ja käyt­töön­ot­to tar­vit­see resurs­se­ja, joi­ta saa rahalla.Koska rahaa on, uut­ta voi­tai­siin luo­da rajat­to­mas­ti, sil­lä tie­teen mah­dol­li­suuk­sil­la ei ole rajoja.

    Aikai­sem­paa parem­pi työn tuot­ta­vuus, siis työn­te­ki­jää koh­den suu­rem­pi tai parem­pi­laa­tui­nen tuo­tos, voi­daan saa­da aikaa vain uusien onnis­tu­nei­den inno­vaa­tioi­den avul­la. Työn tuot­ta­vuus lak­ka­si pysy­väs­ti Suo­mes­sa kas­va­mas­ta vuo­den 2008 alus­sa, sitä ennen se kas­voi (10.1.15 HS vakuut­ta­va kaavakuva).

    Kreik­ka voi olla varoit­ta­va esi­merk­ki, että on yhä vai­keam­paa edes pie­nen maan pär­jä­tä pää­osin hyö­dyn­tä­mäl­lä tois­ten talous­kas­vua kuten hou­kut­te­le­mal­la turis­te­ja mais­ta, jot­ka ovat vau­ras­tu­neet innovaatioilla.

  17. Osmo:” Toi­vo­taan, että sijoi­te­taan tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin, talous elpyy ja vuo­sien pai­na­jai­nen päättyy.”

    Pää­huo­mio pitää olla ohjauk­ses­sa sel­lais­ten meka­nis­mien luo­mi­seen, jot­ka hou­kut­te­le­vat tai mie­luum­min suo­ras­taan pakot­ta­vat käyt­tä­mään rahat inves­toin­tei­hin, jot­ka sisäl­tä­vät uut­ta. Uuden kehit­te­ly ja käyt­töön­ot­to tar­vit­see resurs­se­ja, joi­ta saa rahal­la. Kos­ka rahaa on, uut­ta voi­tai­siin luo­da rajat­to­mas­ti, sil­lä tie­teen mah­dol­li­suuk­sil­la ei ole rajoja.

    Aikai­sem­paa parem­pi työn tuot­ta­vuus, siis työn­te­ki­jää koh­den suu­rem­pi tai parem­pi­laa­tui­nen tuo­tos, voi­daan saa­da aikaa vain uusien onnis­tu­nei­den inno­vaa­tioi­den avul­la. Sitä kaut­ta koko talous elpyy. Työn tuot­ta­vuus kui­ten­kin lak­ka­si pysy­väs­ti kas­va­mas­ta vuo­den 2008 alus­sa, sitä ennen se kas­voi tasai­ses­ti (10.1.15 HS vakuut­ta­va kaavakuva).

    Kreik­ka voi olla varoit­ta­va esi­merk­ki, että on yhä vai­keam­paa edes pie­nen maan pär­jä­tä siten, että se hyö­dyn­tää pää­osin vain tois­ten talous­kas­vua kuten hou­kut­te­lee turis­te­ja mais­ta, jot­ka ovat vau­ras­tu­neet kes­tä­väl­lä taval­la, innovaatioilla.

  18. Kun osto­voi­ma lisään­tyy öljyn hin­nan las­kun myö­tä, niin mitä­pä Soi­nin­vaa­ra halu­aa. Nos­taa kulu­tus­ve­ro­ja. Nyt taas halu­aa las­kea ALVia eli kulutusveroja.

    1. Rol­ling Heur­lin. Et tain­nut lukea kir­joi­tus­ta­ni lop­puun. Sanoin sil­loin, että kan­nat­taa verot­taa öljyä ja palaut­taa raha kulu­tuk­seen alen­ta­mal­la muu­ta vero­tus­ta. Kysee­seen tulee sil­loin lähin­nä vain ALV, kos­ka muu­ta vero­tus­ta on vai­kea muut­taa kes­ken vuotta.

  19. Moni kun­nan hom­mis­sa ole­va näkee jul­ki­sen sek­to­rin teke­mi­sen talou­des­sa kes­kei­se­nä. Heil­le se var­maan onkin, todel­li­suu­des­sa yksi­tyis­sek­to­ri ja eri­tyi­ses­ti Suo­mes­sa vien­ti on koko talou­del­le ratkaiseva.

    Noloin oi se SDP:n kun­ta­po­lii­ti­kon heit­to, jos­sa kan­nat­ta­via yri­tyk­siä vero­te­taan lisää ja rahat jae­taan sit­ten jul­ki­sel­le sek­to­ril­le inves­toin­tei­hin. Samaa sukua on ollut Kokoo­muk­sen idea myy­dä kan­nat­ta­via osin­ko­tuot­to­ja tuo­via omis­tuk­sia ja sijoit­taa myyn­ti­tu­lot hei­kon kan­nat­ta­vuu­den teollisuudelle.

    Työn tuot­ta­vuus ymmär­ret­tiin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la juris­ti­ve­toi­ses­ti täy­sin vää­rin, jol­loin saa­tiin aikaan niin seka­va tur­hia kulu­ja aiheu­ta­va här­del­li ettei suream­mas­ta väliä. Kes­kus­ta­puo­lu­een into haja­si­joit­taa mil­loin mitä­kin kum­mal­li­siin paik­koi­hin tuke­maan maan sisäi­siä len­to­yh­teyk­siä ja Hel­sin­gin hotelleja.

    Onnek­si EKP tuli jär­kiin­sä ja antaa euron arvon las­kea koh­ti nor­maa­li­ti­laa tasoi­hin dol­la­rin kans­sa. Olli Rehn sitä ei oli­si ilmei­ses­ti suvainnut.

    Mihin val­tion pitäi­si inves­toi­da: sii­hen mikä lisää jul­ki­sen sek­to­rin todel­lis­ta tuot­ta­vuut­ta, siis mil­lä vähem­mäl­lä rahal­la saa­daan myös enem­män aikaan.

    Kulu­tuk­seen mal­til­li­ses­ti, ennen muu­ta pie­ni­tu­lois­ten kaut­ta. Ylei­nen ALV on nyt jok­seen­kin mak­si­mis­sa. Koke­muset ruo­an ja työ­val­tais­ten alo­jen alv-ales­ta ovat karut — ruo­ka ei hal­ven­tu­nut eivät­kä palvelut.

  20. 60Mrd kuus­sa pää­oma-avain­ten suh­tees­sa, maa­lis­kuus­ta 2015 -> syys­kuu­hun 2016, olet­taen että inflaa­tio ei kar­kaa lapa­ses­ta tai talous muu­ten elvy yllättäen.

    http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2015/html/is150122.en.html
    First, it deci­ded to launch an expan­ded asset purc­ha­se pro­gram­me, encom­pas­sing the exis­ting purc­ha­se pro­gram­mes for asset-bac­ked secu­ri­ties and cove­red bonds. Under this expan­ded pro­gram­me, the com­bi­ned month­ly purc­ha­ses of public and pri­va­te sec­tor secu­ri­ties will amount to €60 bil­lion. They are inten­ded to be car­ried out until end-Sep­tem­ber 2016 and will in any case be con­duc­ted until we see a sus­tai­ned adjust­ment in the path of infla­tion which is con­sis­tent with our aim of achie­ving infla­tion rates below, but clo­se to, 2% over the medium term. In March 2015 the Euro­sys­tem will start to purc­ha­se euro-deno­mi­na­ted invest­ment-gra­de secu­ri­ties issued by euro area govern­ments and agencies and Euro­pean ins­ti­tu­tions in the secon­da­ry mar­ket. The purc­ha­ses of secu­ri­ties issued by euro area govern­ments and agencies will be based on the Euro­sys­tem NCBs’ sha­res in the ECB’s capi­tal key. Some addi­tio­nal eli­gi­bi­li­ty cri­te­ria will be applied in the case of count­ries under an EU/IMF adjust­ment programme.

  21. Ris­to: Koh­tuul­li­nen inflaa­tio ja ennen kaik­kea kel­vol­li­nen työl­li­syys todel­la­kin oli­se se tavoitetila. 

    Aina­kin kol­me eri tyy­liä on mai­nit­tu: oma deval­voi­tu­va valuut­ta, yhtei­nen deval­voi­tu­va valuut­ta ja vakaa yhtei­nen valuut­ta. Epä­lin että tuo kak­ko­nen ei oli­si OS:n tavoit­te­le­ma tila. Jokai­nen nois­ta voi olla jon­kun tavoi­te­ti­la, aika perus­tel­lus­ti­kin, vaik­ka tuo kak­ko­nen oli­si uusi ja euroa­lu­een alku­pe­räi­sen tavoit­teen vastainen.

    Fik­sut oppi­vat tois­ten vir­heis­tä, taval­li­set ihmi­set omis­taan ja tyh­mät eivät mis­tään. Oli­si­ko jo aika myön­tää, että euro­jär­jes­tel­mä oli susi jo syntyessään?

    Noin­kin voi sanoa. Tosin minä yri­tin sanoa jotain sii­hen suun­taan, että euroon _meno_ oli susi sii­nä mie­les­sä, että polii­ti­kot vakuut­ti­vat meil­le jär­jes­tel­män toi­mi­van tie­tyl­lä taval­la (sel­vät kuri­vaa­ti­muk­set euro­mail­le), mut­ta oli­vat sit­ten kui­ten­kin itse pää­syy sii­hen, että nois­ta sään­nöis­tä lip­sut­tiin, ja euro romah­ti nykyi­seen tilaan­sa. Täl­lä en viit­taa vain Krei­kan ja sen vah­ti­joi­den syyl­li­syy­teen, vaan myös Suo­men nykyi­sen lin­jan syyl­li­syy­teen. Kreik­ka vain ehti ensin.

    Polii­ti­kot eivät aina opi vir­heis­tään, kos­ka yrit­tä­vät ylei­ses­ti todis­taa olleen­sa aina ja kai­kis­sa mie­li­pi­teis­sään oikeas­sa. Joil­le­kin polii­ti­koil­le tuol­lai­nen nyt muo­tou­tu­mas­sa ole­va kes­kus­pan­kin sisä­pii­rin ja mui­den kes­keis­ten vai­kut­ta­jien omien poliit­tis­ten (ja talou­del­lis­ten­kin) int­res­sien­sä mukaan ohjai­le­ma euro saat­taa olla vakaa­ta euroa mie­lui­sam­pi­kin (kos­ka se vah­vis­taa ydin­jou­kon valtaa).

    Tois­tai­sek­si­han se on pyö­ri­nyt Sak­sal­le sopi­val­la vauh­dil­la, sekä sil­loin kuin Sak­sal­la on ollut vai­kuk­sia ja sil­loin kun se on ollut vahva.

    Sun­nil­leen näin. Vaa­ti­muk­set euron arvon alen­ta­mi­sek­si nykyis­tä tehok­kaam­min (inflaatio/devalvaatio) täh­tää­vät tilan­tee­seen, jos­sa euro heik­ke­ni­si niin nopeas­ti, että se pitäi­si pin­nal­la myös euroa­lu­een hei­koim­mat ja kurit­to­mim­mat maat, eikä vain sen pai­na­vim­pia ja toi­mi­vim­pia maita.

    Entä jos on sitä meil­tä, että raha­jär­jes­tel­män pitäi­si pal­vel­la kan­saa eikä toi­sin­päin? (Kos­ka euro muu­ten ollut “sta­bii­li” jär­jes­tel­mä?) Minä en oli­si halu­kas uhraa­maan Suo­men hyvin­voin­tia yhtei­sen valuu­tan alttarille.

    Myös vah­van euron voi toi­voa pal­ve­le­van kan­saa. Minus­ta kiin­teä valuut­ta­kin toi­mi­si, jos polii­ti­koil­la oli­si sel­kä­ran­kaa pitää maan talous yhteis­va­luu­tan vaa­ti­mas­sa kuris­sa. Mut­ta kos­ka ei näy­tä aina­kaan tois­tai­sek­si ole­van, nykyi­sen euron epä­on­nis­tu­mi­sen voi näh­dä myös hank­kee­na kan­saa vas­taan (= hyö­dyt hui­ja­ri­mail­le, hui­ja­ri­pan­keil­le, kei­not­te­li­joil­le, euroa­lu­een toi­mi­vim­mil­le talouk­sil­le, ja ehkä myös stra­te­gi­set hyö­dyt liit­to­val­tio­ta tavoit­te­le­vil­le poliitikoille).

    Euro on ollut Suo­men kan­nal­ta var­sin sta­bii­li jär­jes­tel­mä niin kau­an kuin hyvää sää­tä riit­ti. Vai­keuk­sien tul­les­sa sukel­let­tiin sit­ten kun­nol­la, edes yrit­tä­mät­tä kor­ja­ta tilan­net­ta kiin­teän valuu­tan vaa­ti­min kei­noin, eli sopeut­ta­mat­ta maa­ta sen hei­ken­ty­neen talou­den aset­ta­miin rajoihin.

    Kehit­ty­neis­sä talouk­sis­sa itse­näi­nen kes­kus­pank­ki ja sen raha­po­li­tiik­ka on nime­no­maan ollut myös se toi­mi­ja, joka voi­nut hil­li­tä myös yli­kuu­me­ne­vaa talout­ta. Ja syväs­sä taantumassa/lamassa tavoit­tee­na EI kuu­lu olla pitää valuu­tan arvo kor­kea­na ja tuho­ta työl­li­syys ja hyvin­voin­ti vaan teh­dä rahapoliittisesti(kin) kaik­ki mah­dol­li­nen työl­li­syy­den ja reaa­li­ta­lou­den edel­ly­tys­ten parantamiseksi.

    Juu­ri noin. Mut­ta täs­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen euro on kokei­lu­luon­tei­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa kat­so­taan, oli­si­vat­ko jäsen­maat kyp­siä elä­mään myös valuu­tas­sa, jon­ka arvoa yksit­täi­set maat eivät voi sää­del­lä tar­pei­den­sa mukaan. Tois­tai­sek­si tuo­mio on: eivät ole olleet kyke­ne­viä, eivät­kä ole ilmei­ses­ti edes ymmär­tä­neet, mil­lai­seen raha­jär­jes­tel­mään ovat euron myö­tä sitoutuneet.

    Vakk­ka jot­kut haluai­si­vat­kin yhä pitää pään­sä hie­kas­sa, euron kes­kei­set ongel­mat pys­tyt­tiin kyl­lä näke­mään etu­kä­teen. Euroa­lu­een­joh­ta­jien inte­graa­tio­kii­ma vain sumen­si ajt­te­lun, tai sit­ten oma etu pai­noi kan­san etua enem­män (onhan Katai­sel­la­kin hyvä­palk­kai­nen vir­ka Brys­se­lis­sä kii­tok­sek­si luo­kat­to­man sur­keas­ti onnis­tu­nees­ta pääministerikaudesta).

    Näin­hän tari­na suun­nil­leen meni. Tosin tuo vai­keuk­sien ennak­koon näke­mi­nen on ollut rajoi­te­tun pii­rin tou­hua (ei siis talous­vii­sai­den kon­sen­sus), ja ehkä jos­kus myös jäl­ki­vii­sau­del­la koris­tel­tua. Sel­vä on kui­ten­kin, että moni on kri­ti­soi­nut euroa alus­ta asti, ja monet väi­te­tyt ongel­mat ovat realisoituneetkin.

  22. EKP:n toi­mien seu­rauk­se­na Euro deval­voi­tuu. Sii­tä Suo­mi hyö­tyy ja se on ainoa hei­ve­röi­nen pelas­tus­ren­kaam­me. Valuut­ta­so­das­sa­han täs­sä on oltu jo vuo­sia taa­laa ja jeniä vas­taan. EKP vaan toi­mii pal­jon hitaam­min kuin muut ja täl­lä hidas­te­lul­la on saa­tu muu­ta­ma kym­me­nen mil­joo­naa enem­män työt­tö­miä nope­aan toi­min­taan ver­rat­tu­na. EKP on 5–6 vuot­ta myö­häs­sä. Toi­vot­ta­vas­ti euro heik­ke­nee alle pari­tee­tin suh­tees­sa taa­laan eli tasol­le jol­la oltiin kun euro aloit­ti elämänsä.

    Tämä pää­tök­sen­teon hitaus on yksi paha ongel­ma eikä EKP ole sii­nä yksin. Pää­tök­sen­te­ko EU:ssa on tie­tys­ti muu­ten­kin yksi kes­kei­nen kil­pai­lu­hait­ta ja tekee talou­den ohjaa­mi­ses­ta raha- ja finans­si­po­li­tii­kal­la jo läh­tö­koh­tai­ses­ti epäonnistunutta.

    Työ­paik­ko­ja ja inves­toin­te­ja. Näi­hin EKP:n man­daat­ti ei yllä. Euroop­pa­lai­nen työ pitää saa­da kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si. Pal­kat, sivu­ku­lut, elä­ke­mak­sut, loma­oi­keu­det, sai­ras­ta­mis­kus­tan­nuk­set, van­hem­pain­va­paat, kou­lu­tus­va­paat, pek­kas­päi­vät ja mitä mui­ta nii­tä onkaan. Näis­tä pitää aika pal­jon tin­kiä ja se kos­kee mei­tä kaik­kia työi­käi­siä. Jul­ki­sia pal­ve­lui­ta jou­du­taan KAIKILTA kar­si­maan ja/tai lait­ta­maan mak­sul­li­sek­si. Ja mui­ta raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia ja eduis­ta luo­pu­mi­sia, jois­ta päät­tä­mi­nen näyt­tää polii­ti­koil­le ole­van yli­pää­se­mä­tön paikka.

    Vero­tuk­sel­la ja muil­la vel­vot­teil­la Suo­mes­ta on teh­ty jär­kyt­tä­vän kal­lis paik­ka elää, asua, syö­dä, työl­lis­tää, har­joit­taa yri­tys­toi­min­taa. Hyvä­hän tar­koi­tus on ollut, eli tar­jo­ta vero­tu­loil­la jul­kis­ta hyvin­voin­tia kai­kil­le. No tämä ei ollut­kaan kes­tä­väl­lä poh­jal­la, maa­il­ma muuttuu.

    Jou­dum­me käy­mään vie­lä syvem­mäl­lä ennen kuin asiat läh­te­vät para­ne­maan. Isoil­la nopeil­la pää­tök­sil­lä (vrt. anpu­taa­tio vs. kuo­lion leviä­mi­nen) on pal­jon pelastettavissa.

  23. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Osmo:” Toi­vo­taan, että sijoi­te­taan tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin, talous elpyy ja vuo­sien pai­na­jai­nen päättyy.”

    Sii­nä­hän se ongel­mien ydin on, että vain toi­vo­taan. Pää­huo­mio pitää olla ohjauk­ses­sa sel­lais­ten meka­nis­mien luo­mi­seen, jot­ka hou­kut­te­le­vat tai mie­luum­min suo­ras­taan pakot­ta­vat käyt­tä­mään rahat inves­toin­tei­hin, jot­ka sisäl­tä­vät uut­ta. Uuden kehit­te­ly ja käyt­töön­ot­to tar­vit­see resurs­se­ja, joi­ta saa rahalla.Koska rahaa on, uut­ta voi­tai­siin luo­da rajat­to­mas­ti, sil­lä tie­teen mah­dol­li­suuk­sil­la ei ole rajoja.
    ‘snip’

    Niin­pä, mut­ta kuten on jo näh­ty, narul­la ei voi työn­tää. Rahaa on, mut­ta mie­luim­min jae­taan osin­ko­ja kuin inves­toi­daan tulevaisuuteen.

    Viron yri­tys­ve­ro­tus­mal­li alkaa näyt­tää koko ajan järkevämmältä…

  24. Ris­to: Euroa­lue on viral­li­ses­ti deflaa­tios­sa, infla­tio on ollut kes­kus­pan­kin tavoi­te­ta­son alle jo pit­kään. Tämä on hau­taus­maan vakautta.
    ‘snip’

    Deflaa­tio ei tar­koi­ta jon­kin tavoi­te­ta­son ala­puo­lel­la ole­vaa inflaa­tio­ta (ei myös­kään ben­san hin­nan laskua).

  25. Alvin las­ke­mi­nen tuli­si valu­maan kaup­piai­den tas­kuun joka täs­sä tilan­tees­sa oli­si vain hyvä jut­tu jot­ta väl­ty­tään tur­hil­ta kon­kurs­seil­ta joi­ta kysän­nän romah­ta­mi­nen aiheuttaisi

  26. Rahaa ei pis­te­tä tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin, kos­ka tuot­to on huo­no ver­rat­tu­na spe­ku­la­tii­vi­siin sijoituksiin.

    Mut­ta kulu­tus­ky­ky ei enää kas­va tuloe­ro­jen kas­vun vuok­si eli raha kerään­tyy yhä har­ven­piin käsiin eikä heil­lä ole mah­dol­li­suut­ta kulut­taa , aika ei rii­tä eikä halukaan.

    Esim USA:n työ­mark­ki­nat ovat elpy­neet näen­näi­ses­ti, mudol­lin­ne työt­tö­myys on vähen­ty­nyt, mut­ta kun kat­soo USAn työ­mi­nis­te­riön tilas­to­ja, huo­maa, että työ­mark­ki­noil­ta puut­tuu 10 mil­joo­naa työllistä

    Hei­dät on hei­tet­ty ulos yhteis­kun­nas­ta, sama ilmiö tois­tuu kaut­ta län­si­mai­den, myös Suomessa.

    Ja niil­lä, joil­la työ­paik­ka on , osto­voi­ma on hii­pu­nut ja USA:ssa uudet työ­pai­kat ovat enem­män työn ja pal­kan jaka­mis­ta kuin uuden osto­voi­man luomista

    Sama ilmiö tois­tuu Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa, työl­li­syys on muo­dol­li­se­ti kor­kea, mut­ta teh­dyt työ­tun­nit pienet

    Niin­pä tuo raha etsiy­tyy spe­ku­la­tii­vii­siin koh­tei­siin, sil­lä niis­sä tuot­to on suu­rem­pi kuin reaalialoudessa.

    ALVn pudo­tus voi aut­taa hie­man, muta ei parin pro­sen­tin pudo­tus pal­joa vaikuta

  27. Sylt­ty: No var­maan tämän takia:

    Sil­lan raken­ta­mi­nen mak­sai­si noin 66 mil­joo­naa euroa.”

    Noh, olen kyl­lä ihan var­ma että val­tiol­ta ei löy­dy rahaa moi­seen järjettömyyteen.

    Pait­si että nyky­ko­roil­la tuol­la­kin inves­toin­nil­la on takai­sin­mak­suai­ka. Laut­ta­lii­ken­ne mak­saa nyt noin 4 mil­joo­naa vuodessa.

    Jep, kal­li­ta asuk­kai­ta­han nuo ovat. Pen­ger­tie saat­taa sil­ti olla se vähem­män kal­lis vaihtoehto.

  28. Häm­men­tä­vää, että vaik­ka Osmo ei ole raha­po­li­tii­kan asian­tun­ti­ja, on tämän pos­tauk­sen suo­si­tus var­mas­ti asian­tun­te­vin ja jär­ke­vin kenen­kään suo­ma­lai­sen poli­tii­kon euroa­lu­een raha­po­li­tiik­kaan liit­ty­vä kan­nan­ot­to vii­me vuosina.

    Surul­lis­ta, ettei edus­kun­nas­sa ole kun­nol­lis­ta talousosaamista.

    Tie­de­mies: Tämä on siis se teo­ria. Voi olla, että täs­sä on toi­vea­jat­te­lua, mut­ta val­tioi­den inves­toin­nit ovat olleet vii­me­ai­koi­na aivan kama­lia, ja nii­den työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus todel­la keh­no. Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen sti­mu­loi­mis­ta joko veron alen­nuk­sil­la tai perä­ti suo­ril­la rahal­li­sil­la lah­joi­tuk­sil­la ei ole kokeil­tu. Veron­alen­nus­ten toi­mi­vuus on kysee­na­lai­nen empii­ri­ses­ti, yksi euro keven­net­tyä vero­tus­ta tulee tilan­tees­ta riip­puen BKT:hen yhte­nä lisäeu­ro­na tai vähän alle. USA:ssa aina­kin näin, mut­ta siel­lä tosin ne toteu­tet­tiin rik­kail­le pai­not­taen. Jos veron­ke­ven­nyk­set teh­dään ALV:heen tai vaik­ka tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nyk­sen kas­vat­ta­mi­sel­la, niin vai­ku­tus voi olla suurempi.

    Hyvä teks­ti. Puo­li vuot­ta sit­ten luke­ma­ni kan­sain­vä­li­nen meta­tut­ki­mus ver­tai­li veron­alen­nusel­vy­tyk­sen ja jul­ki­sen kysyn­nän­li­säyk­seen perus­tu­van elvy­tyk­sen ker­roin­vai­ku­tuk­sia län­si­mais­sa. Ker­toi­met oli­vat käyt­tän­nös­sä samo­ja, ei tilas­tol­lis­ta eroa.

    ”Veron­alen­nus­ten toi­mi­vuus on kysee­na­lai­nen empii­ri­ses­ti, yksi euro keven­net­tyä vero­tus­ta tulee tilan­tees­ta riip­puen BKT:hen yhte­nä lisäeu­ro­na tai vähän alle.” Kun korot ovat nol­lis­sa ja talous on kysyn­tä­ra­joit­tei­nen, ker­toi­met ovat mel­ko var­mas­ti yli yhden – tämä sel­vi­si muu­ten myös tuos­ta mai­nit­se­mas­ta­ni tutkimuksesta.

  29. Luin kyl­lä, mut­ta mik­si teh­dä asiat moni­mut­kai­sik­si, kun nyt osto­voi­man kas­vu tapah­tuu täs­sä itses­tään. Entä kun öljy hin­ta jos­kus nousee, näem­me­kö sil­loin ehdo­tuk­sen sen vero­tuk­sen las­ke­mi­seen ja ALVin nostoon? 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rol­ling Heur­lin. Et tain­nut lukea kir­joi­tus­ta­ni lop­puun. Sanoin sil­loin, että kan­nat­taa verot­taa öljyä ja palaut­taa raha kulu­tuk­seen alen­ta­mal­la muu­ta verotusta

  30. Toi­sin sanoen 1000 ihmi­sel­le ollaan raken­ta­mas­sa 60 mil­joo­nan siltaa. 

    Ehkä ihmi­siä on kui­ten­kin sil­lan jäl­keen vähin­tään 5000 kun osa tule­vis­ta oulu­lai­sis­ta halu­aa piden­tää työ­mat­ko­jaan. Sil­lal­la tue­taan luo­don maanomistajia.

  31. Tän QE:n heik­kous on se, että oste­taan nii­tä val­tion vel­ka­kir­jo­ja edel­leen. Edel­leen tämän ongel­ma on se, että rahas­ta tule­va hyö­ty menee niil­le, jot­ka ovat vetoa lyö­neet sii­tä että EKP todel­la ostaa ne velkakirjat. 

    Täs­sä kes­kei­nen vinou­ma pää­oman ja rahan kier­toon on siis se, että uut­ta rahaa luo­daan osta­mal­la pois sel­lais­ta ris­kiä, jon­ka val­tiot ovat sin­ne yksi­tyi­sil­le myy­neet. Täs­sä on iso moral hazard pelis­sä nyt.

  32. Huomautus/lisäys edel­li­seen kom­ment­tii­ni: Se moral hazard johon viit­taan, ei tule pel­käs­tään sii­tä että peli kan­nus­taa val­tioi­ta hol­tit­to­maan lai­nan­ot­toon, vaan sii­tä, että sijoit­ta­jat lyö­vät val­tioi­den vel­ka­kir­jois­sa vetoa, ei sii­tä mikä on val­tion itsen­sä aiheut­ta­ma ris­ki, vaan sii­tä mil­loin EKP ostaa vel­ka­kir­jat ja mil­lä hinnalla. 

    QE jota EKP toteut­taa, pal­jol­ti siis tar­koit­taa sitä, että tähän vedon­lyön­tiin osal­lis­tu­neil­le anne­taan ilmais­ta rahaa.

    1. Tie­de­mies.
      Tuo argu­ment­ti­si voi pätee Ita­lian ja Espan­jan val­tion lai­noi­hin, mut­ta eni­ten oste­taan Sak­san lai­no­ja. Suo­men­kin val­tion­lai­no­ja menee 18 mil­jar­din edes­tä. Täs­sä on tar­koi­tus vie­dä yksi­tyi­sel­tä rahal­ta tur­val­li­nen sijoi­tus­koh­de, jot­ta sijoit­ta­mi­nen elin­kei­noe­lä­mään alkai­si kiin­nos­taa. Pel­kään pahoin, että tämä kas­vat­taa vain kuplaa. Heli­kop­te­ri­ra­ha (alv:n alen­nus) oli­si ollut parem­pi rat­kai­su. Kysyn­nän elvyt­tä­mi­nen oli­si luo­nut myös kan­nat­ta­via investointikohteita.

  33. Vihe­rins­si: Pait­si että nyky­ko­roil­la tuol­la­kin inves­toin­nil­la on takai­sin­mak­suai­ka. Laut­ta­lii­ken­ne mak­saa nyt noin 4 mil­joo­naa vuodessa.

    Jep, kal­li­ta asuk­kai­ta­han nuo ovat. Pen­ger­tie saat­taa sil­ti olla se vähem­män kal­lis vaihtoehto. 

    Laut­ta­lii­ken­ne voi­daan lak­kaut­taa tai sitä voi­daan vähen­tää, mut­ta kun ollaan pis­tet­ty 60 milt­sia sil­taan, niin sii­nä­pä sitä ollaan.

    Omas­ta mie­les­tä­ni 4 mil­joo­naa 1000 ihmi­sen laut­ta­lii­ken­tee­seen on myös jär­jet­tö­myy­den hui­pen­tu­maa (eikö se ollut kum­min­kin lähem­pä­nä 2 mil­joo­naa?). Tämä on vis­siin tätä Kepun “pide­tään koko maa asuttuna”-politiikkaa.

    Kyl­lä pisa­ra­ra­ta on ihan pik­ku­jut­tu tuon rinnalla.

    Vas­taaal­la kulusuh­teel­la Uuden­maan infl­raan inves­toi­tai­siin yhdes­sä vuo­des­sa 6,4 mil­jar­dia euroa, elik­kä lii­ken­ne­mi­nis­te­riön nykyi­nen bud­jet­ti noin tuplat­tai­siin ja ihan kaik­ki sijoi­tet­tai­siin Uuden­maan lii­ken­nein­fraan. Sil­lä­hän vetäi­si met­ron jo Nur­mi­jär­vel­le saakka.

    Kyl­lä se Tal­lin­nan tun­ne­li­kin vai­kut­taa mel­ko hal­val­ta ja jär­jel­li­sel­tä inves­toin­nil­ta tuo­hon pen­ger­tie­hen näh­den. Hai­luo­dos­sa kun ei näh­dä tar­peel­li­sek­si sijoit­taa muu­ta­maa kymp­pi­ton­nia edes omaan pyö­rä­tie­hen (tuli bume­ran­gi­na kun­nan­val­tuus­tos­ta, mui­den pitäi­si mak­saa sekin) ja mui­den pitäi­si kus­tan­taa sin­ne 60 mil­joo­nan sil­ta­häs­säk­kä! Pis­ti­vät muu­ten suun­nil­leen (puo­lik­kaan?) pyö­rä­tien ver­ran rahaa har­ras­te­len­to­toi­min­nan tuke­mi­seen, joten eikö tuo todis­ta ettei­vät hai­luo­to­lai­set edes halua liik­kua maa­ta pitkin 😉

    Noh, minun point­ti­ni on siis että val­tion infra­hank­keet ohjau­tu­vat kum­min­kin sit­ten lopul­ta suu­ril­ta osin täm­möi­siin tyjän­päi­väi­siin höpön­lö­pön-hom­miin. Aivan kuin se mel­koi­sen kal­lis moot­to­ri­tien­pät­kä Hami­naan, paik­kaa jos­sa ei kyl­lä kovin kum­mois­ta tar­vet­ta ole.

  34. Jan­ne:Hyvä teks­ti. Puo­li vuot­ta sit­ten luke­ma­ni kan­sain­vä­li­nen meta­tut­ki­mus ver­tai­li veron­alen­nusel­vy­tyk­sen ja jul­ki­sen kysyn­nän­li­säyk­seen perus­tu­van elvy­tyk­sen ker­roin­vai­ku­tuk­sia län­si­mais­sa. Ker­toi­met oli­vat käyt­tän­nös­sä samo­ja, ei tilas­tol­lis­ta eroa. 

    Tuo­han on uut­ta tie­toa, kos­ka yleen­sä on aja­tel­tu että val­tion luo­ma kysyn­tä elvyt­tää parem­min kuin veronalennukset! 

    Val­tion elvy­tyk­ses­sä on pari ongel­maa: käy­tän­nös­sä parem­pi­na aika­oin bud­jet­tia ei sit­ten saa­da rei­vat­tua alas­päin ja toi­sek­si, val­tio tup­paa tun­ke­maan tun­kee rahat aina johon­kin ihan tur­haan tai puo­li­tur­haan, käy­tän­nös­sä tukee nii­tä van­ho­ja lahon­nei­ta raken­tei­ta. Jos val­tion evlyt­tä­mi­sel­lä ei ole edes sitä ker­roin­hyö­tyä, niin koko “val­tio toteuttaa”-elvytyksessä ei ole mitään järkeä.

    Val­tion bud­je­tin pai­sut­ta­mi­sen takia vasem­mis­to onkin laman aika­na täyn­nä key­ne­si­läi­siä. Jos elvy­tys hoi­de­taan veron­alen­nuk­sil­la, niin oikeis­tos­ta­kin var­mas­ti alkaa löy­ty­mään saman­lais­ta ajat­te­lua, arve­len vain että vasem­mis­tos­ta tulee sil­loin monetaristeja…

  35. Beto­ni­por­sas: Ehkä ihmi­siä on kui­ten­kin sil­lan jäl­keen vähin­tään 5000 kun osa tule­vis­ta oulu­lai­sis­ta halu­aa piden­tää työ­mat­ko­jaan. Sil­lal­la tue­taan luo­don maanomistajia. 

    Haus­ka perus­te­lu oli “alu­een mat­kai­lu piris­tyy”. Arve­li­sin että alu­een mat­kai­lu piris­tyi­si aika pal­jon enem­män, jos lai­te­taan 60 mil­joo­naa man­te­reen puo­lel­le raken­net­ta­vaan mat­kai­lu­kes­kuk­seen eikä mihin­kään siltaan 😉

  36. Luet­tua­ni jutut noin yli­mal­kaan totean ei tyh­jä pala pii­pus­sa­kaan. Sodan jäl­keen toim­me Turun kaut­ta länsi(USA)autoja Suo­meen. Ne myy­tiin koh­tuu hin­taan, mut­ta sil­ti niis­tä jäi rahaa SDP tuke­mi­seen. Ei sil­loin köy­häil­ty, vaik­ka vaa­lit oli tulos­sa. Sit­ten esiin astui ikä­vä minis­te­ri, joka sää­ti tila­päi­sen vero­lain, jol­la val­tio voi vai­kut­taa auto­jen hin­toi­hin. Tämä tila­päi­sen ros­vouk­sen aika siu­nat­tiin edus­kun­nas­sa mul­le-sul­le mene­tel­mäl­lä vuo­sit­tain bud­get­ti­mö­röl­lä. Kan­sa ei saa­nut mitään, pelk­kää aivo­pe­sua. Hel­sin­gin kau­pun­ki sai Sko­dan teke­män säh­kö­ge­ne­raat­to­rin ja oras­ta­van kau­ko­läm­mön. Sko­da hen­ki­lö-auto­jen myyn­ti oli ilmei­ses­ti yksi rahoi­tus­läh­de, jota “autoi­li­jat” maksoivat.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Heli­kop­te­ri­ra­ha (alv:n alen­nus) oli­si ollut parem­pi rat­kai­su. Kysyn­nän elvyt­tä­mi­nen oli­si luo­nut myös kan­nat­ta­via investointikohteita.

    Mis­tä oli­si sit­ten lei­kat­tu jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, kun vero­tu­lot vähe­ne­vät rei­lus­ti ? En usko, että kysyn­nän piris­ty­mi­nen oli­si nii­tä täy­sin kom­pen­soi­nut, kun suo­ma­lai­set osta­vat niin suu­rel­ta osin ulko­mais­ta tava­raa ja mat­kus­ta­vat ulko­mail­le. Ener­gi­aa esim. oste­taan 8 mrd:lla ja ruo­kaa 4 mrd:lla.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Täs­sä on tar­koi­tus vie­dä yksi­tyi­sel­tä rahal­ta tur­val­li­nen sijoi­tus­koh­de, jot­ta sijoit­ta­mi­nen elin­kei­noe­lä­mään alkai­si kiinnostaa.

    Jos eivät yksi­tyi­set halua sijoit­taa elin­kei­noe­lä­mään, sit­ten­hän val­tiot voi­si­vat. Jos siis löy­tyy hyviä sijoi­tuk­sia. Se Sipi­län rahas­to­kin kuu­los­taa jo vähän fik­sum­mal­ta, jos sin­ne ote­taan 5 mil­jar­dia ilmais­ta rahaa.

    (Juu­ei. Heli­kop­te­ri on parem­pi vaihtoehto.)

  39. Raha­maa­il­ma on suo­si­tel­lut vel­ka­pa­pe­riel­vy­tys­tä. Pörs­sit ja arvo­pa­pe­rit kiit­tä­vät. Deval­ta­vaa­tio­ta ja euron arvon alen­ta­mis­ta täs­sä teh­dään ras­kaim­man kautta.

    Sinän­sä ove­la temp­pu. Mil­lai­nen mete­li oli­si nous­sut jos Stubb ja Rin­ne oli­si­vat tuos­ta vain heit­tä­neet 20 mil­jar­dia likoon, ja sano­neet “hei me tie­na­taan tällä”. 

    Nyt EKP teki finans­si­pii­re­jä sylei­le­vän pää­tök­sen vel­ka­pa­pe­riel­vy­tyk­ses­tä. Suo­men Pan­kil­la piik­ki auki ala­mai­set saa­vat sivus­ta seu­ra­ta tätä arvo­ton­ta näy­tel­mää, kun Suo­mea vie­dään kuin kuoriämpäriä.

    Har­var­din pro­fes­so­ri Lar­ry Sum­mers on lausu­nut epäi­lyn­sä hom­man onnis­tu­mi­ses­ta, kun kor­ko­kan­ta­tin on mel­kein nol­las­sa. Ruot­sin TV-uuti­sis­sa eilen talous­toi­mit­ta­ja­kin oli parem­min peril­lä asiois­ta kuin Suo­men pank­kie­ko­no­mis­tit, joi­ta Yle käyttää.

  40. Olet var­maan­kin oikeas­sa tuos­sa, mut­ta ei se nyt ihan koko­naan ole niin että ris­kiä ei oli­si imu­roi­tu pois. EKP:n val­mius ostaa yli­pää­tään noi­ta vel­ka­kir­jo­ja 60 mil­jar­dil­la kuu­kau­des­sa, tar­koit­taa että ne joil­la on por­fo­lios­saan Olii­vi­mai­den lai­no­ja, voi­vat nyt yli­pai­not­taa nii­tä huoletta. 

    Likvi­di­tee­tin osal­ta lie­nee toki niin, että rahaa nyt on. Ja siis kupla­han sii­tä tulee jos sitä ei inves­toi­da vaan “sijoi­te­taan” eli oste­taan arvo­pa­pe­ria. Pörs­sis­sä hin­nat nouse­vat nyt aika pit­kään, kos­ka rahaa tulee sin­ne vir­taa­maan. Eli jee jee “nousu­kausi” on tääl­lä, mut­ta se on vaan sitä mono­po­li­ra­haa, joka pyö­rii siel­lä pank­kien ja pörs­sien peleis­sä, ei sil­lä mitään oikei­ta inves­toin­te­ja kukaan tee. 

    Jos tätä ajat­te­lee CAPM-mal­lin kaut­ta, niin opti­maa­li­seen port­fo­lioon tulee koron las­kies­sa mata­la­ris­ki­sem­piä arvo­pa­pe­rei­ta, joi­ta vivu­te­taan vaan anka­ram­min. Eli kun likvi­di­teet­ti vir­taa pörs­siin, niin indek­si nousee pai­not­taen fir­mo­ja jot­ka ovat OK, mut­ta eivät mitään kas­vu­yri­tyk­siä; pikem­min­kin päin vas­toin kas­vu­yri­tyk­set yms ris­ki­pi­toi­sem­mat pape­rit voi­vat jopa hal­ven­tua täs­sä rytäkässä.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Modern_portfolio_theory#mediaviewer/File:Markowitz_frontier.jpg

  41. Sylt­ty: Laut­ta­lii­ken­ne voi­daan lak­kaut­taa tai sitä voi­daan vähen­tää, mut­ta kun ollaan pis­tet­ty 60 milt­sia sil­taan, niin sii­nä­pä sitä ollaan.

    Omas­ta mie­les­tä­ni 4 mil­joo­naa 1000 ihmi­sen laut­ta­lii­ken­tee­seen on myös jär­jet­tö­myy­den hui­pen­tu­maa (eikö se ollut kum­min­kin lähem­pä­nä 2 mil­joo­naa?). Tämä on vis­siin tätä Kepun “pide­tään koko maa asuttuna”-politiikkaa.

    Joh­tuu myös RKP:n “saaristokunta”-politiikasta, jon­ka takia laut­ta ei saa mak­saa mitään, vaan sil­lä pitää saa­da vaik­ka ajaa edes­ta­kas tuo­ta 10 km pät­kää ilmai­sek­si. Käyt­tö­ker­to­ja ja lii­ken­nöin­nin hin­taa saa­tai­siin yhdes­sä päi­väs­sä alas­päin alle mil­joo­naan, jos mat­kal­le ase­tet­tai­siin maksu.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tiedemies.
    Tuo argu­ment­ti­si voi pätee Ita­lian ja Espan­jan val­tion lai­noi­hin, mut­ta eni­ten oste­taan Sak­san lai­no­ja. Suo­men­kin val­tion­lai­no­ja menee 18 mil­jar­din edes­tä. Täs­sä on tar­koi­tus vie­dä yksi­tyi­sel­tä rahal­ta tur­val­li­nen sijoi­tus­koh­de, jot­ta sijoit­ta­mi­nen elin­kei­noe­lä­mään alkai­si kiin­nos­taa. Pel­kään pahoin, että tämä kas­vat­taa vain kuplaa. Heli­kop­te­ri­ra­ha (alv:n alen­nus) oli­si ollut parem­pi rat­kai­su. Kysyn­nän elvyt­tä­mi­nen oli­si luo­nut myös kan­nat­ta­via investointikohteita.

    muu­ta­ma haja­huo­mio: moraa­li­ka­dos­ta ei kai kos­kaan pääs­tä koko­naan. Syk­syl­lä 2008 Leh­man annet­tiin men­nä nurin moral hazard vält­tä­mi­sek­si, se oli alku­pa­maus pahim­mal­le lamal­le sit­ten 30-luvun, USA tosin on toi­pu­nut hyvin, FED juu­ri lopet­te­lee QE osto­ja kun EKP vas­ta aloit­te­lee nii­tä 5v. jäl­jes­sä. Euros­sa moral hazard yri­tet­tiin estää eri­näi­sin kiel­loin, max. 3% ali­jää­mä, 60% vel­ka­kat­to, EKP ei saa rahoit­taa val­tioi­ta jne. 

    Ongel­ma­na ei siis ole sään­tö­jen puu­te, vaan nii­den nou­dat­ta­mi­nen eli legi­ti­mi­tee­tin puu­te, olem­me ensi­si­jas­sa suo­ma­lai­sia, ita­lia­lai­sia jne. emme euroop­pa­lai­sia. Tämä on tär­keä muis­taa pankki‑, fis­kaa­li jne. unio­nia raken­net­taes­sa. En usko nii­den toi­mi­vuu­teen, eli euro tulee ajan myö­tä de fac­to (jos ei jopa de jure) hajoa­maan sisäi­siin ris­ti­rii­tai­suuk­siin ihan niin kuin esim. Neu­vos­to­liit­to. Ainoa var­ma tapa moraa­li­ka­don estä­mi­sek­si on antaa mak­su­ky­vyt­tö­män jäsen­val­tioi­den men­nä konk­kaan, eikä antaa teko­hen­gi­tys­tä, mikä taas on poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta eurossa.

    Eili­sel­lä QE ohjel­mal­la EKP on lunas­ta­nut mark­ki­noi­den luot­ta­muk­sen, mut­ta menet­tää saksalaisen/pohjoiseurooppalaisen veron­mak­sa­jan luot­ta­muk­sen. Vii­me­mai­nit­tua yri­te­tään lie­ven­tää eri­näi­sil­lä tem­puil­la, että kan­sal­li­set kes­kus­pan­kit osta­vat pape­rit omiin tasei­siin­sa, osta­vat vain oman maan­sa val­tion­pa­pe­rei­ta, risk sha­ring mui­den kes­kus­pank­kien kes­ken kos­kee vain 20% pape­rei­ta jne. Aidos­sa raha­lii­tos­sa ja fede­raa­tios­sa oli­si esim. täy­del­li­nen ris­kien jako. Euron ongel­ma on vii­me kädes­sä legi­ti­mi­teet­tion­gel­ma sen omien kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa. Suve­ree­ni kan­sal­lis­val­tio on euroop­pa­lai­nen kek­sin­tö, ainoan ker­ran kun käy­tän­nös­sä koko Euroop­paa hal­lit­tiin kes­ki­te­tys­ti oli Roo­man val­ta­kun­nan aikaan 2000 v. sit­ten. Kun euron tule­vai­suus pei­lau­tuu tätä vas­ten, pitäi­si lop­pu­tu­lok­sen olla kai­kil­le ilmeinen.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tiedemies.
    Tuo argu­ment­ti­si voi pätee Ita­lian ja Espan­jan val­tion lai­noi­hin, mut­ta eni­ten oste­taan Sak­san lai­no­ja. Suo­men­kin val­tion­lai­no­ja menee 18 mil­jar­din edes­tä. Täs­sä on tar­koi­tus vie­dä yksi­tyi­sel­tä rahal­ta tur­val­li­nen sijoi­tus­koh­de, jot­ta sijoit­ta­mi­nen elin­kei­noe­lä­mään alkai­si kiin­nos­taa. Pel­kään pahoin, että tämä kas­vat­taa vain kuplaa. Heli­kop­te­ri­ra­ha (alv:n alen­nus) oli­si ollut parem­pi rat­kai­su. Kysyn­nän elvyt­tä­mi­nen oli­si luo­nut myös kan­nat­ta­via investointikohteita.

    Soi­nin­vaa­ran diag­noo­si alku­pe­räi­ses­sä jutus­sa on ihan oikea, likvi­di­teet­ti­louk­ku ei vain ole syy vaan seu­raus. Syy nykyi­sel­le lamal­le on ns. balance sheet reces­sion eli yksi­tyi­sen sek­to­rin dele­ve­ra­ging, jol­loin jul­ki­sen pitäi­si pai­ka­ta yksi­tyi­sen kysyn­nän las­kua. Japa­nis­sa ja USAs­sa annet­tiin bud­jet­tia­li­jää­mien kas­vaa, QEn lisäk­si, euros­sa ali­jää­mät ja vel­ka pitää rajoit­taa 3%:iin ja 60%:iin, jol­loin kaik­ki vas­tuu siir­tyy EKPn har­teil­le. Ovat­ko EKP:lle kasa­tut odo­tuk­set lii­an suu­ria, se jää näh­tä­väk­si, pahoin pel­kään että ovat.

  44. ongel­ma mie­les­tä­ni on rahan riit­tä­mä­tön jakautuminen..osalla ‚suo­mes­sa jo väes­tö­poh­jaan näh­den lii­an suu­rel­la osal­la on lii­an vähän rahaa kuluttaa„aiheuttaa perus­yrit­tä­mi­sen pal­ve­lu­ra­ken­teen näi­vet­ty­mis­tä ja mie­len­kiin­non häviämistä..se ei rat­kai­se rahan sisään vir­taus­ta valtiotassolla…se rat­ke­aa vas­ta uusien kou­lu­tus­ta­son muok­kaa­mien yri­ty­sa­lo­jen syn­ty­mi­nen joskus..niitä ovat var­mas­ti, kou­lu­tuk­sen tai parem­min­kin oppi­mi­sen ja sii­hen lii­ty­vien toi­mien myynti„koulu tai oppim­sen han­kin­ta tapah­tuu tule­vai­suu­des­sa var­mas­ti hyvin­kin eri tavoin kuin nyt„sen perus­ta voi­si olla suo­meen jo kehiyt­ty­nyt peliosaaminen„peruskouluhan voi­tai­siin siir­tää vir­tu­aa­li­se­ti vaik­ka afri­kan köy­him­piin kyliin…mutta tuo lähi­tu­le­vai­suu­den suu­ri myl­ler­ryk­siä aiheut­ta­va ongel­ma on rahan jakautuminen..raha kasau­tuu lii­an suu­riin kes­kit­ty­miin joit­ka eivät enää toi­mi tehiok­kaas­ti rahan levittäjinä„rahastahan ei pitäi­si olla mus­ta­suk­kai­nen kos­ka se on vain väli­ne jol­la saa­daan kier­to aikai­sek­si „se on sit­ten aivan sama onko hän Jaa­na vai Pek­ka joka sitä käyttää„rahan niuk­kuu­del­la aiheu­tet­taan pait­si häi­riin­ty­nyt yri­ty­se­lä­mä myös mui­ta sosi­aa­li­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia ongelmia„ja mitä kevyem­mil­lä rahan siir­to jär­jes­tel­mil­lä tou rahan jako saad­dan hoi­det­tua sen parempi„tämän het­ki­set mal­lit var­maan jo jou­ta­vat romukoppaan..

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Heli­kop­te­ri­ra­ha (alv:n alen­nus) oli­si ollut parem­pi rat­kai­su. Kysyn­nän elvyt­tä­mi­nen oli­si luo­nut myös kan­nat­ta­via investointikohteita. 

    Mik­si? Euroo­pan ongel­ma on nime­no­maan sii­nä että kaik­ki tuo­tan­to on tääl­tä ajet­tu kor­keil­la veroil­la, kus­tan­nuk­sil­la ja byro­kra­tial­la Kiinaan.

    Heli­kop­te­ri­ra­han tipu­tus tän­ne rikas­tut­taa vain kii­na­lai­sia (ja saksalaisia).

  46. Huo­men­na Syriza voit­taa vaa­lit, eikä Krei­kan tar­vit­se ero­ta Euros­ta, kun kaik­ki on pian anteek­si annet­tu. EKP pelas­taa sete­leil­lä, ja kaik­ki jat­kuu kuin ennenkin.

  47. Krtek: Joh­tuu myös RKP:n “saaristokunta”-politiikasta, jon­ka takia laut­ta ei saa mak­saa mitään, vaan sil­lä pitää saa­da vaik­ka ajaa edes­ta­kas tuo­ta 10 km pät­kää ilmai­sek­si. Käyt­tö­ker­to­ja ja lii­ken­nöin­nin hin­taa saa­tai­siin yhdes­sä päi­väs­sä alas­päin alle mil­joo­naan, jos mat­kal­le ase­tet­tai­siin maksu.

    Nämä lau­tat pal­ve­le­vat myös mat­kai­li­joi­ta ja mök­ki­läi­siä. Kal­lis­ta­han nii­den yllä­pi­to on, mut­ta ei tol­kut­to­man kal­lis­ta. — Kutan­nuk­set ovat samat, oli mat­kus­ta­jia vii­si tai 50.

    Kuu­lem­ma ahv­ne­na­maaa­isil­la on tapa­na pitää saa­ril­la auto­ja laut­ta­sa­ta­mis­sa siis kul­la­kin saa­rel­la yhtä autoa asioin­tia var­ten. Ahv­nen­ma­laisl­le autoa koh­ti on vain pie­ni vuo­si­mak­su, mut­ta ei tar­vit­se jonot­taa auto­paik­kaa, mikä var­sin­kin kesä­vii­kon­lop­pui­na on ongel­ma. — En ole tar­kis­ta­nut asi­aa, kun en tie­dol­la mitään tee. Tie­to Ahven­maal­la ja Ruot­sis­sa asu­neel­ta sukulaiseltani.

  48. Jos ongel­ma on dele­ve­ra­gen tuo­ma kätei­sen puu­te, niin rat­kai­su on kätei­nen. Sil­lä ei ole ker­ras­saan mitään mer­ki­tys­tä *kuka* sen kätei­sen käyt­tää. Ei yhtään mitään mer­ki­tys­tä mak­ron kannalta. 

    Jos val­tio käyt­tää sen, niin BKT nousee ja tuo­tan­toa saa­daan niis­tä asiois­ta lisää, joi­hin val­tio rahaa lait­taa. Sen ker­ran kun se sitä lait­taa. Sen jäl­keen se kätei­nen menee nii­den fir­mo­jen dele­ve­ra­geen joil­ta val­tio on ne asiat osta­nut. Jos raha anne­taan suo­raan kulut­ta­jien käsiin, niin kulut­ta­jat voi­vat tie­ten­kin myös mak­saa niil­lä vel­ko­jaan pois, mut­ta mitä sit­ten? Tämä työn­tää kulut­ta­jien omaa bud­jet­ti­ra­joi­tet­ta ja las­kee kor­ko­ja yhtä lailla. 

    Sii­nä mää­rin kun kulut­ta­jat kulut­ta­vat, niin raha menee hel­pot­ta­maan sel­lais­ten yri­tys­ten talout­ta, jot­ka teke­vät kulut­ta­jil­le sitä mitä kulut­ta­jat oikeas­ti *halua­vat* kulut­taa. Kos­ka meil­lä on ALV ja meil­lä on muut verot, täs­tä tulee iso sii­vu val­tiol­le, sen lisäk­si että nuo fir­mat saa­vat dele­ve­ra­ge­aan ja se taas pai­naa kor­koa ja niin edelleen.

    Talous voi ter­veh­tyä vain, jos ne alka­vat inves­toi­da, jot­ka teke­vät asioi­ta joi­ta ihmi­set oikeas­ti halua­vat, ja ne ihmi­set jot­ka oikeas­ti halua­vat asioi­ta, saa­vat hel­po­tus­ta bud­jet­ti­ra­joit­tee­seen­sa. Nor­maa­lis­sa talous­kas­vus­sa nämä ruok­ki­vat toi­si­aan, mut­ta väi­tän että ker­toi­mia jos kat­so­taan, niin val­tiot osta­vat sel­lai­sia asioi­ta joi­den hyö­tyä on kysee­na­lai­nen, jopa negatiivinen.

  49. Sturmgrup­penfüh­rer: Mik­si? Euroo­pan ongel­ma on nime­no­maan sii­nä että kaik­ki tuo­tan­to on tääl­tä ajet­tu kor­keil­la veroil­la, kus­tan­nuk­sil­la ja byro­kra­tial­la Kiinaan. 

    Kaik­ki tuo­tan­to.

    EU:n BKT asu­kas­ta koh­ti on täl­lä het­kel­lä noin 34 000 dol­la­ria vuo­des­sa, Kii­nan vajaa 8 000.

    Kaik­ki tuo­tan­to.

    Euroo­pan ongel­ma on nime­no­maan sii­nä, että omas­sa fan­ta­sia­maa­il­mas­saan elä­viä vihai­sia kes­ki-ikäi­siä mie­hiä on kuun­nel­tu nyt seit­se­män vuot­ta lii­an pitkään.

  50. Sylt­ty: Laut­ta­lii­ken­ne voi­daan lak­kaut­taa tai sitä voi­daan vähen­tää, mut­ta kun ollaan pis­tet­ty 60 milt­sia sil­taan, niin sii­nä­pä sitä ollaan.

    Tämä on hyvä argu­ment­ti, jos tuo lak­kaut­ta­mi­nen tulee seu­raa­van parin vuo­si­kym­me­nen aika­na poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­sek­si. En osaa itse pitää sitä toden­nä­köi­se­nä, mut­ta mis­tä­pä sen tie­tää. Ehkä talous­krii­si muut­taa aluepolitiikkaakin.

    Omas­ta mie­les­tä­ni 4 mil­joo­naa 1000 ihmi­sen laut­ta­lii­ken­tee­seen on myös jär­jet­tö­myy­den hui­pen­tu­maa (eikö se ollut kum­min­kin lähem­pä­nä 2 mil­joo­naa?). Tämä on vis­siin tätä Kepun “pide­tään koko maa asuttuna”-politiikkaa.

    Jep, kuten sanoin, kal­lis­ta se on nyt­kin. Lii­ken­ne­vi­ras­ton mukaan laut­ta­lii­ken­teen juok­se­vat kulut ovat nyt (v. 2013) 4,5 M€/vuosi. Lisäk­si lähi­vuo­si­na pitäi­si ostaa yksi uusi laut­ta, arvio­hin­ta 15 M€.

    Täs­sä vähän nume­roi­ta. Las­ku­toi­mi­tuk­sis­sa on tut­tuun tyy­liin lii­an alhai­nen inves­toin­ti­hin­ta, mut­ta h/k on kui­ten­kin yli 2. Täs­sä vie­lä ELY-kes­kuk­sen pro­pa­gan­daa asiasta.

    En ole miten­kään puo­lus­te­le­mas­sa sitä, että syr­jä­seu­tu­jen lii­ken­tee­seen pitäi­si käyt­tää suu­ria raha­mää­riä. Point­ti­ni on vain se, että tuo Hai­luo­don sil­ta on huo­no esi­merk­ki kan­nat­ta­mat­to­mas­ta jul­ki­ses­ta inves­toin­nis­ta, kos­ka nyky­ti­lan­teen val­li­tes­sa se saat­tai­si olla jopa kannattava.

    Ts. jos oli­si fir­ma Hai­luo­don man­ner­lii­ken­ne Oy, jol­le luvat­tai­siin laut­ta­lii­ken­teen ver­ran rahaa vuo­des­sa seu­raa­vat pari vuo­si­kym­men­tä, fir­ma toden­nä­köi­ses­ti aina­kin hyvin vaka­vas­ti har­kit­si­si sil­lan rakentamista.

    Voi kyl­lä olla, että jul­ki­sen talou­den neton kan­nal­ta parem­pi inves­toin­ti oli­si mak­saa kai­kil­le man­te­reel­le muut­ta­vil­le hai­luo­to­lai­sil­le jokin sopi­va muut­to­kor­vaus ja lopet­taa mak­su­ton lauttaliikenne.

    Hai­luo­to­han on kun­ta­na sel­lai­nen, jos­sa 40 % väes­tös­tä on elä­ke­läi­siä, ja muis­sa kuin kun­nan töis­sä on alle 30 % väes­tös­tä. Kun­nan vero­tu­lot ovat noin 3 mil­joo­naa, toi­nen moko­ma tulee val­tiol­ta. Köy­hä suo­ma­lai­nen pik­ku­kun­ta, joka on lisäk­si han­ka­las­sa paikassa.

    Jul­ki­sel­la rahal­la teh­dään run­saas­ti myös inves­toin­te­ja, joi­den h/k on opti­mis­ti­ses­ti­kin las­kien alle yksi. Lisäk­si jul­ki­set infrain­ves­toin­nit ovat sii­tä huo­no­ja, että nii­den elvyt­tä­vä ja työl­lis­tä­vä vai­ku­tus ei vält­tä­mät­tä koh­dis­tu kovin hyvin joh­tuen sek­to­rien kapeu­des­ta ja osin myös työ­voi­man rakenteesta.

  51. Entäs jos otet­tai­siin se Krei­kan velan mak­su sota­tar­vik­kei­na, kun tuos­sa rajan taka­na Venä­jä­kin varustautuu?
    Voi­tai­siin sit­ten samal­la siir­tyä EU:n tasol­la­kin tuke­maan elvytystä.

  52. Out­si­der:

    Kun talous yskii glo­baa­lis­ti, ei pal­jon voi paran­taa tilan­net­ta jon­kun yksit­täi­sen alu­een toimenpiteillä.

    Täy­sin vir­heel­li­nen käsi­tys. Euroop­paa lukuu­not­ta­mat­ta talous pyö­rii var­sin mal­lik­kaas­ti, kun kat­soo ihan bkt-kasvulukuja.

  53. Tom­mi Uscha­nov: Kaik­ki tuo­tan­to.

    EU:n BKT asu­kas­ta koh­ti on täl­lä het­kel­lä noin 34 000 dol­la­ria vuo­des­sa, Kii­nan vajaa 8 000.

    Kaik­ki tuo­tan­to.

    Euroo­pan ongel­ma on nime­no­maan sii­nä, että omas­sa fan­ta­sia­maa­il­mas­saan elä­viä vihai­sia kes­ki-ikäi­siä mie­hiä on kuun­nel­tu nyt seit­se­män vuot­ta lii­an pitkään.

    Lisäk­si on tämä EUn pää­tön pääs­tö­kaup­pa, joka pitäi­si lopet­taa koko­naan muun viher­pi­per­te­lyn lisäk­si. Eija-Riit­ta on kir­joit­ta­nut aihees­ta ansiok­kaas­ti. Käy­tän­nös­sä teol­li­suus on ajet­tu väki­sin Aasiaan.

    1. Rea­lis­ti.
      Jos se tuo­tan­to pake­nee EU:n pääs­tö­kaup­paa Kii­naan, mikä sitä siel­lä Kii­nas­sa osot­taa? Kii­nan pääs­tö­kaup­pa, jos­sa pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on kor­keam­pi kuin Euroopassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.