Eduskunnassa on käsittelyssä pienpanimoiden nauttiman verohelpotuksen rajojen nostaminen. Tällainen verohelpotus tarkoittaa aina kilpailun vääristymää, joten sitä on voitava jotenkin perustella.
Perustelu on minun mielestäni vain ja ainoastaan se, että pienpanimoiden tarjonta monipuolistaa olutkulttuuria.
Direkstiivi kieltää pienpanimoilta lisenssivalmistuksen. Ei siis voi tehdä pienessa panimossa Heinekeniä ja väittää tätä olutkulttuuria elävöittämiseksi pientuotannoksi. Näin ei pitäisi voida tehdä edes, jos tekee KOFF-olutta.
Mutta entä sopimusvalmistus? Minä en näe perusteita antaa verotukea pienpanimoissa valmistettavalle Pirkka-oluelle. Pienpanimon pitäisi olla itsenäinen ja tuottaa omaa tunnistettavaa olutmerkkiään. Ei se mitään olutkulttuuria edistä.
Moi,
Olin kuultavana pari tuntia sitten verojaostossa jossa asiaa käsitteltiin. Asiantuntijoiden lausunnosta tuli varmaankin täysin selväksi, että näitä pirkka oluita ei valmista yksikään pienpanimo, joten siitä on turha olla huolissaan. Positiivisen päätöksen jälkeen olutvalikoima monipuolistuu, se taas on varmaa. Eduskunnan viisasta päätöstä odottaen,
kunnioittaen
Rami Aarikka
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy
Minä en saa kertoa, mitä jaostossa keskusteliin tai asiantuntijat sanoivat, mutta tuo tilausvalmistaja on pienemmässäkin mittakaavassa vähän eri asia kuin aito pienpanimo. Mutta Rami, ole huoletta. Laki tuskin muuttuu. On vain aika helppo keisi viedä koko alennus tuomioistuimeen.
Tällaisten pisteuudistusten sijaan olisi järkevämpää tehdä kokonaisuudistus, joka vähentäisi alkoholiin liittyvää holhousta yleisellä tasolla. Panimoijen (myös suurpanimojen) tulisi saada myydä kaiken vahvuista olutta (mukaan) suoraan panimolta. Samoin erilaiset maistatus- ja maistelutapahtumat tulisi sallia panimojen tiloissa. Oluiden maistatus kaupoissa ja toreilla tulisi sallia, kuten myös mukaan myynti toreilla. Kun viinit saadaan maitokauppoihin, voidaan uudistuksen ulottaa myös niihin.
Mallia voisi ottaa British Columbiassa tehdyistä uudistuksista:
http://bc.ctvnews.ca/new-b-c-liquor-laws-to-take-effect-april-1-1.2109857
Alkoholin ongelma- ja suurkuluttajien tilanteeseen tällaiset muutokset eivät vaikuta mitenkään, sillä he hakisivat miedot juomansa edelleen Tallinnasta tai Prisman sisäänheittotarjouksesta, mutta muutokset lisäisivät pienpanimojen ja tilaviinitarhojen toimintaedellytyksiä merkittävästi.
Kuinka hienoa olisikaan, jos risteilyturistit voisivat Kauppatorilla maistella ja ostaa suomalaisia pienpanimo-oluita ja tilaviinejä?
Valitettavasti Suomessa mennään täysin vastakkaiseen suuntaan kuin British Columbiassa, tapausesimerkkinä mietojen juomien ulkomainonnan tiukennukset. Koska lapset.
Hei
Lyhyt kommentti.
Pienpanimo todellakin tulee rajata omiin tuotoksiin, kysymys kuuluukin – entä jos valmistaa keskusliikkeelle nk.privatelabel – olutta. Litrarajaa ei varmaan kohtuuttomasti tule nostaa.
Olennainen seikka koskee myyntiä – pienpanimoilla tulee olla mahdollisuus myydä tuotteitaan kuluttajalle, myös kotikäyttöön. Kaikilla ei ole jakeluun sopivia kanavia.
Nykylainsäännön puitteissa ongelmaksi aiheuttaa myyntiajat(kellonajat), tämä tulisi ainakin mietinnössä huomioida. Nythän jakelun ja vähittäismyynnin suhteen nk. Isot ja pienpanimot ovat eriarvoisessa asemassa
Makuun en ota kantaa, mutta pienpanimo -olut on aina kalliimpaa kuin suurtuotannon etuja käyttävä bulkkiolut. Eli pienpanimo -oluelle olisi määrätty alin hinta. Olutkulttuuri(?) kehittyisi, jos ruokaravintolat saisivat jonkinlaista veroetua kotimaisesta (kalliista) pienpanimo -oluesta. Toisaalta on vaarallista nähdä oluenpanijat sankareina, nuo miehet hämmentämässä kapustoillaan mallasta, kun kumminkin on kysymys alkoholista, liuottimesta.
Miksi ja kuinka isolla rahalla pitäisi edistää olutkulttuuria? Entä viinikulttuuria? Liköörikulttuuria? Viinakulttuuria? Kuinka merkittävä tekijä pienpanimoiden verohelpotus on ko. panimoille?
Pienpanimoiden liiketoiminta kohdistuu ainakin virallisesti premium-segmenttiin, jossa hinta on vähemmän tärkeä tekijä kuin laatu. Kuluttajan pitäisi olla valveutunut nautiskelija, joka ottaa pullon silloin, toisen tällöin. Luulisi, ettei tuossa pienellä hintaerolla ole kuluttajallekaan merkitystä.
Asia voisi itse asiassa olla parempi järjestää niin päin, että kaikki maksavat verot ihan normaalisti, mutta tarjolla olisikin olutkulttuurituki, jonka voi saada ihan minkälainen toimija tahansa, kunhan tuote on olutkulttuurin kehittymisen kannalta olennainen.
= = =
Minustakin on kivaa, että olutta tehdään pienpanimoissa. Se tuntuu paljon hauskemmalta kuin jokin keravalainen hehtaarihalli. Yhteisten rahojen käyttämisessä ”kivan” lisäksi voisi kokeilla myös numeroita, ja lisäksi päihteiden kohdalla tarkastella kokonaisuutta muutenkin.
Voi olla, että pienpanimoiden tukeminen on erittäin fiksua myös rahallisesti erilaisten seurannaisvaikutusten vuoksi. Alkoholikeskustelussa käytetty argumentaatio kuitenkin usein tuntuu menevän pelkäksi vaahto suussa (tai tuopissa) lobbaamiseksi ilman niitä ihan aitoja numeroita.
Olutkulttuurissa ei ole kyse merkeistä vaan mausta. Suomalaisten pienpanimoiden osaaminen ei perustu lätkäsponsoroinnilla myytävään helppoon lageriin joka noita kolmea mainitsemaasi isoa merkkiä yhdistää.
Jos tietty pienpanimo on ainoa Suomessa joka tekee vaikka uudella hybridiprosessilla american doppelbockporter weizen-alea, ei liene estettä etteikö se saisi myydä sitä millä brändillä haluaakin.
Keskusliikkeille myytävällä bulkkilagerilla on luultavasti niin kapeat marginaalit että pienpanimot eivät tee sellaisella sopimuksella yhtään rahaa veroalennuksista huolimatta.
Miksi pitäisi erikseen tukea nimenomaan pienpanimoita, tai mitään panimoita? Eikö verotusta nimenomaan pitäisi saada mahdollisimman yksinkertaiseksi ja laajapohjaiseksi?
Onko nimenomaan pienpanemisessa jotain sellaisia positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka kompensoivat verotukien negatiiviset ulkoisvaikutukset?
Veikkaanpa, että kun panimo tekee Keskon kanssa sopimuksen Pirkka-oluen panemisesta, volyymit ovat sitä luokkaa, että kyse ei enää ole pienpanimosta.
Kriteeri voisi kehittämisen sijaan olla myös säilyttäminen. Vaikkapa Lammin Sahti ansaitsisi tukea siinä missä maakuntamuseotkin.
Meillä on siis jumalattomat alkoholiverot, jotta kansa ei joisi olutta ja sitten taas toisaalta annetaan verohelpotuksia pienille panimoille? 😀
Minä yhdyn Viherinssin ihmettelyyn. Mikä on se olutkulttuurin (pienten tai isojen panimoiden) positiivinen ulkoisvaikutus, minkä perusteella sitä pitää tukea yhteiskunnan pussista sentilläkään? Pitäisikö tukea myös tupakkakulttuuria? Entä nenänuuskakulttuuria? Parvekegrillauskulttuuria?
Eikö sitä alkoholikulttuuria tueta jo aivan tarpeeksi sillä, että alkoholivero ei kata kuin pienen osan alkoholin aiheuttamista välittömistä ja välillisistä kustannuksista?
(Ei, en ole absolutisti enkä ole sitä vaatimassa keneltäkään.)
Joitakin pienpanimo-oluita maistaneena totean, että ne eivät ole hyvänmakuisia. Tolkuttoman kalliita ne ovat.
Tykästyin ”hehtaarihallissa” valmistettuun kotimaiseen lageriin jo vuonna 1967.
Erityisiä verohuojennuksia ei kaipaa mikään alkoholijuoma.
Voisiko ajatella etta tee olutta miten parhaaksi naet ja myy sita jos joku ostaa.
Ei kai se ole mahdollista.
t. Mikko
Jaosto voisi käyttää viisitoista minuuttia ajastaan ja kokeilla miten helppoa on tilata netistä erilaisia oluita halvemmalla mitä Alkosta koskaan, ja täysin laillisesti. Seuraavassa kokouksessa voitte sitten nauttia oluistanne ja mietiä millaisia lisätelkiä takaovi vielä tarvitsee ja jatkaa teeskentelyä ettette tiedä miten paraatiovi on apposen ammollaan.
Tässä vaiheessa tulee jo tietty mieleen että peikkonne on nimeltään Pirkka; kaikki tehdään mitä voidaan osuuskaupan markkinaosuuksien puolesta!
Olen ymmärtänyt, että verohelpotuksessa (ainakin siinä nykyisessä) on ollut ongelmana, että se pienenee portaittain, kun tuotanto ylittää rajan (200 000, 3 milj., 5,5 milj., 10 milj. litraa).
Panimon ei siis kannata tuottaa määrää, joka on vähän jonkin noista rajoista yläpuolella, ja varsinkin Laitilalla ylimmän rajan rikkoutuminen uhkaa tulla kalliiksi.
Onko tätä progressiota yritetty uudessa esityksessä järkeistää niin, että nämä kannustinloukut vältettäisiin?
Ainakin sen ylimmän rajan osalta tulee pirtkä alue, jossa verohelpotus säilyy maksimimäärän osalta, vaikka vähän yli menisikin. Ylkimevevältä osalta tavallinen vero.
Mielestäni kyse on loppujen lopuksi työllisyydestä. Pienpanimotuotteita ja erikoisoluita joka tapauksessa ostetaan jonkin verran. Jos suomalaisia tuotteita ei ole saatavilla, ostetaan pelkästään ulkomaisia tuotteita. Onnistunut valmistaja voi saada aikaan myös vientiä.
Tupakkaan vertaaminen kuulostaa vähän kaltevan pinnan argumentilta.
Vaikka en muuten ole kireän alkoholipolitiikan kannattaja, niin en ymmärrä miski jotain alkoholiin liittyvää bisnestä pitäisi tukea siksi että se on ”pienimuotoista”? Pitäisikö pontikankeittäjiäkin tukea?
Yön yli nukuttuani pienpanimoiden helpotukset vaivasivat edelleen mieltäni, siis veroteknisesti. Miten luoda tasapuolinen, viranomaistulkinnasta riippumaton, järjestelmä, jos ainoa tunnusmerkki on kalliimpi hinta raaka -aineista ja käsityöstä johtuen? No, Kauppalehden artikkeli paljasti, että kyse on pelkästään ”poliittisesta tasaamisesta” suurpanimoiden ja vähän pienempien panimoiden välillä. Ja tätä veropelleilyä vastustan kiivaasti. Pienpanimo valmistaa olutta muutamia tuhansia litroja, pullottaa käsin ja myy oluen tuoretavarana lähialueelle ja aloittaa seuraavan kierroksen valmistamisen. Tällaiselle pienyritystoiminnalle voisi verotukea antaa. Koska en halua moittia itseäni keskustelun selonottovelvollisuuden laiminlyönnistä, moitin politiikkoja turhien lakien tekemisestä.
Jos kysymyksen muuttaisi muotoon ”miksi bisnestä pitäisi tukea siksi että se on pienimuotoista”, niin mitä mieltä olisit? Eikö työllisyyden lisäämisessä nimenomaan toitoteta panostusta pk-sektoriin?
Niin toitotetaan, mutta se toitotus ei kerro koko totuutta. Pienyritykset työllistävät tavallisesti vain omistajaperheen + jonkun hantslankarin jota palkataan aina vain määräaikaiseksi, ja pihistellään niin ettei yritys koskaan kasva vaan pidetään se niin pienenä ettei sitä tarvi laajentaa. Ostetaan ulkopuolisilta vain kaikkein välttämättömin. Verkostoidutaan vain rotarykerhossa.
Suuryritykset ovat ne jotka pitävät Suomea pystyssä ja työllistävät eniten, verkostoituvat, ja ostavat palveluita muilta yhtiöiltä eniten, kasvavat ja kansainvälistyvät.
On totta että monen suurytityksen taustalla on jokin pieni perheyritys joka on kasvanut, mutta se miten suuri osuus kasvaa isoksi noudattaa gaussin käyrää. Tavallisesti jokin innovaatio tai muu kilpailutekijä antaa nostetta, jos sitä osataan hyödyntää.
Olut jossain omassa tynnyrissä pantuna ei ole sellaista innovaatiota että nostaisi pienpanimon arvostusta tai työllistäis järin monia. Suomessa alkoholibisnes on muutenkin niin säännösteltyä ja säädeltyä että toisten suosiminen toisten kustannuksella täyttäisi jo korruptin merkit.
Ei kyllä noudata. Kovin on jakauma vino.
Kyllä tuo on taas näpertelyä pahimmillaan. 🙁 Tarvitaan kokonaisuudistus, joka laskee verotusta, mutta ennen kaikkea vapauttaa myynnin suoraan tehtaalta ja erilaisissa tilaisuuksissa. Nykysuuntaus vain tukee humalahakuisuutta ja pahentaa ongelmia.
Millä perusteella tämä koskee erityisesti pienpanimoita eikä muuta pk-sektoria? (tietämättä siis tarkemmin mistä verohelpotuksesta tällä kertaa on kyse)
Suomen pääomaverotuksella ja erityisesti sen idioottimaisella perintövero-osuudella on vain yksi tavoite: estää yritysten kasvu ja minimoida työpaikat. Saamme juuri sitä, mitä tilaamme.
Kalle,
Perintövero kyllä kohdistuu melkein kokonaan asuntovarallisuuteen.
Helpostihan tuon ratkaisee, laskette vaan verotusta kaikelta muultakin pienpanimoiden tasolle.
Kumpaan suuntaan vino?
Pieniä panimoita pitää tukea. Maistelkaa suomalaisia pienpanimotuotteita. Ne ovat aivan jotain muuta kuin mauttomat peruslitkut, joita suuremmat yhtiöt Suomessa panevat massojen ryypättäväksi. Paras tuki on kansan karttuisa käsi, mutta valtion verohuojennuksilla on toivottavasti oma osuutensa ja olutkulttuurimme kehittyy suotuisasti.
Normaalijakauma on symmetrinen. Yeritysten kokojakauma on sellainen jossa on paljon pieniä ja vähän suuria, mutta jotkut hyvinkin suuria. Vino oikealle
Suomen ainoa todellinen yhteiskunnallinen ongelma on pääomaköyhyys. Joku syrjäytymienn on ihan reppuluokan juttu siihen verrattuna.
Edustaja Soininvaara kirjoittaa: ”Mutta entä sopimusvalmistus? (…) Pienpanimon pitäisi olla itsenäinen ja tuottaa omaa tunnistettavaa olutmerkkiään.”
Sitaatti herättää monta uutta kysymystä. Tämä on myös ymmärrettävissä niin, että Soininvaaran mielestä kaikkinainen pienpanimoiden sopimusvalmistus olisi siis kiellettävä. Siihen loppuisivat kertaheitolla ravintoloiden, matkailukeskusten ja jopa Presidentinlinnan omat tuotemerkit sekä ns. mustalaispanimot. Ei Suomessa voi, eikä saa, lainsäädännöllä eritellä sitä, mitä olutta tai millä tuotemerkillä pienpanimot voivat tuotteitaan valmistaa. Suurpanimoiden lisenssivalmistus, kuten lakiesityksessä todetaan, on toinen juttu. Jos tarkkoja ollaan, sekään ei ole kiellettyä, mutta verohuojennukset siinä bisneksessä jäävät saamatta.
Olin kyseisessä verojaoston kokouksessa kuultavana asiantuntijana. Esitin jopa laajempaa porrastusta kuin halliuksen esitykseen on kirjattu. Pienpanimot eivät elä eikä olutkulttuuri kehity ilman meitä kohtuukäyttäjiä ja oluiden nautiskelijoita. Olutliiton motto ”Juo vähemmän, mutta parempaa” on kääntymässä muotoon ”Juo vähemmän, mutta entistä kalliimpaa”. Tämä suuntaus ei ole kenenkään etu; ei valtiovallan, pienvalmistajien, eikä meidän kuluttajien.
Olutliiton kirjallinen lausunto verojaostolle on luettavissa täällä: http://olutliitto.fi/olutliitto-pienpanimoiden-uusi-veroporrastus-tarkea-myos-kuluttajien-kannalta/
Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto
Ymmärtääkseni tuo sopimusvalmistuspykälä ei ole auki, joten ei syytä huoleen. En eväisiin tukea sopimusvalmistajalta, jos asiakkaita on useita.
Nyt se perintövero tuhoaa jo Suomen olutkulttuurin!
😉
Varsinainen kysymys taitaa kuulua: onko Grillimaisteri-oluen valmistus pienpanimotoimintaa vai ei?
Grillimaisteri-olut on niin pahaa että en suosittele! Lidlin omat merkit taitaa olla Olvin valmistamia.
Enpä ota kantaa. Uutinen päivän Talouselämästä
http://www.talouselama.fi/uutiset/panimoliitto+aloitti+sodan+laitilan+panimoa+vastaan/a2289481
Miten se menikään: Jos se liikkuu, verota sitä. Jos se liikkuu senkin jälkeen, säätele sitä. Ja jos se lakkaa liikkumasta, maksa sille tukiaisia. Jotenkin koomista on, että Suomessa yrittäjät ja siksi itseään nimitettäväksi haluavat aina julkiselle rahapussille. Suomen ongelma ei ole pääomaköyhyys tai korkea verotus, vaan se, että erilaisia verohuojennuksia annetaan täysin hatusta vedetyin perusteluin.
Pirkka-oluen puskaradio väitää olevan Olvin 120 (CXX).
Lidlin saksalaisittain nimetyt oluet taitavat kyllä olla Saksalaista tuontikamaa, Grafenwalder ainakin maistuu just samalta kuin peruslager maistuu germaaniassa….
http://en.wikipedia.org/wiki/Grafenwalder
Vastauksena kysymykseen: Suomalainen alkoholiverotus suosii jo nyt jonkun verran kalliimpia juomia, koska alkoholivero maksetaan vahvuuden ja juomatyypin mukaan. Esimerkiksi viinipullon hinnassa on aivan saman verran veroa on kyseessä sitten pöytäviini tai vuosikertaviini, mikä tasaa niiden välistä hintaeroa. En nyt jaksa laskea, mutta ulkomuistista, seitsämän euron viinipullo Alkossa maksaa verottomana euron ja viidentoista euron pullo jotain seitsemän euroa, eli tuotteen hinnassa on seitsinkertainen ero vaikka myyntihinnassa se on vain kaksinkertainen.
Jos tätä halutaan edistää olueiden kohdalla, voi sen tehdä suht vero- ja hintaneutraalisti niin että alkoholiveroa korotetaan noin 6o sentillä olutlitralta, ja samalla oluen ALV poistetaan. Nykyisen euron tölkin verotus ei muutu, mutta kolmen euron tölkin verotus tippuu 30 senttiä.
Viinipullossa on veroa vähän yli kaksi euroa, kaikissa laatuun ja hintaan katsomatta. Viini, joka maksaa Ranskassa 1,5 euroa ei maksaa Alkossa mitään, koska Alkon ei kannata ostaa huonoja ja halpoja viinejä lainkaan. Alkon halvimmat viinit maksavat muualla noin neljä euroa.
KORJAUS: Viinipullossa on veroa 2,94 euroa, kun mukaan on laskettu valmistevero ja valmisteveroon kohdistuva ALV. Tämä myös tarkoittaa, että halvimmat Alkossa myytävät viinit maksaisivat ilman lakoholiveroa noin kolme euroa.
Pienpanimo on yritystoimintaa ja työllistäjä ihan siinä missä mikä tahansa muu yritys. Suomen pääomaverotus, jonka ainoa kantava teema on kateus, leikkaa työpaikkoja. Ei synny keskisuuria yrityksiä, vaikka tuote olisi kunnossa. Panimoalaa leikkaa kaiken lisäksi vielä hölmö pisteverokin. Eihän kukaan täysjärkinen verota nykyisellä tavalla.
Olvilla ei liene panimoita Saksassa?
Siitä vaan sitten kävelee kauppaan ja tukee. Millä perusteella siihen verorahoja tarvitaan, eikö niille muka ole parempaa käyttöä kuin sinun alkoholinkäyttösi tukeminen?
Tämän Varkauden ja Joensuun välillä kulkevan siltarumpu-tien varrella on Valamon luostari, joka tuottaa viiniä myyntiin. Olen ostanut niitä usein tuliaisiksi. Viskin tuottamistakin siellä suunnitellaan. Saimaan panimo tekee myös vahvaa luostari olutta, jota saa Alkosta.
Entäpä jos Valamon luostari haluaisi teettää jollain panimolla Valamon luostarioluen? Sellaisen trappistityylisen, kalliin ja hienostuneen, joka maksaa 20€ pullo. Miksi tuon sopimusvalmistus pitäisi kieltää, ja miksei luostari saisi myydä sitä luostarista ulos?
Tämän aiheen vierestä, mutta sivuten Soininvaaran kirjoituksia terveydenhuollon uudistamisesta ja rahoittamisesta: Lääkäri kyllästyi tekemään terveistä sairaita (Helsingin Sanomat).
Tämä osui taannoin äitini kohdalle, kun hänelle määrättiin kolesterolilääkitys. Äidin kolesterolilukemat olivat itse asiassa alle raja-arvojen, mutta lähellä niitä. Lääkäri määräsi lääkkeen, ilmeisesti ikään kuin varmuuden vuoksi. Koko toiminta tuntui olevan täysin fiksoitunut numeroiden hoitamiseen. Tässä tapauksessa potilas sietää lääkettä ilmeisesti hyvin eikä sivuvaikutuksia ole näkynyt, joten suurempaa vahinkoa ei tullut. Lääkärikin lopulta melkein hihkui onnesta, kun numerot pienenivät. Naapuruston rouville on kyllä käynyt toisinkin ja sitten on kärsitty sivuvaikutuksia ja kokeiltu koko joukko statiineja.
Ainakin Lidlin talviolut tehdän Olvilla, purkissa lukee niin. Lidlin ”sinisessä” ei lue valmistajaa mutta maistuu ihan yhdeltä Olvin merkiltä joka myydään keltaisissa tölkeissä.
Niinpä tehtiin Nobelaner-kesäolutkin, mutta ainakin osa vakimerkeistä tulee Saksasta.
Mielestäni olisi oikeudenmukaista antaa verotuki pienpanimoille yli 4,7% oluille, joita on hankala saada myyntiin Alkon monopolin takia. Tuo edistää olutkulttuuria, ja samalla pitää sopimusvalmistusmäärät pieninä.
Jos pienpanimo tekee maitokauppavahvuista olutta massatuotantona, tehkööt sen sitten samoilla veroilla isompien kanssa.
Alkon sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että paikalliset pientuottajat voisivat tuoda myös pieniä eriä paikallisiin Alkoihin. Ettei niitä tarvitsisi myydä nettikaupoista Tallinnan kautta kierrättäen. Tai hakea sieltä Arkadian Alkosta, jossa pidetään paremmalle väelle erikoisvalikoimaa.
Ja silti raittiusintoilijat ovat sitä mieltä, että alkoholi on Suomessa halpaa.
Sopimusvalmistus pienpanimolla on jotain aivan muuta kuin eri etiketin lätkäisemistä bulkkituotteeseen.
Pyynikillä tilaustuote on design-tuote, jolle suunnitellaan oma resepti. Ei suurelta panimolta voi pieni ravintola tilata 350L olutta omalla reseptillä. Monet tilaustuotteemme ovat reseptiltään ja tyylilajiltaan sellaisia, ettei meillä ole sellaisia omassa tuotevalikoimassa. Olemme aktiivisesti markkinoineet ravintoloille mahdollisuutta suunnitella oluelle oma resepti ja nämä tuotteet edustavat tällä hetkellä kolmasosaa liikevaihdosta. Panimon nimi kyllä lukee pienellä etiketissä, joten puhdasta ”pirkka-olut”-valmistusta meillä ei harrasteta.
Oma tunnistettava olutmerkki on todella vanhakantaista ajattelua bisneksessä, jossa tuote myydään uutuusarvolla. Tällöin kannattaa lanseerata uusi tuote vaikka joka toinen viikko, eli tuotemerkkejä tulee paljon.
Pienpanimojen verohelpotuksille on ihan selkeä peruste, sillä pienpanimoiden tuotteissa on paljon suurempi osa hinnasta työvoimakustannuksia, joista työntekijät ovat maksaneet ansiotuloveroja.
Matti Olkinuora
Pyynikin käsityöläispanimo
Varkauden-Joensuun siltarumputie?
Nyt on jo vähän Vihreää tietoa!
Tiesitkö, että siellä tien päässä tehdään mm. satamanostureita maailmalle, jokainen niistä tarvitsee ulkomaille lähtemiseen 6-7 erikoiskuljetusrekkaa.
Tai Abloyn lukot. Tiedätkö missä ne tehdään?
Vihreidenkin parissa tulisi nähdä tosiasioita, eikä pelkästään kertoa osatotuuksia!
En tiedä, kuka on nimimerkki TL, mutta Risto näyttää tietävän, että hän on vihreä.
Minkä vuoksi niitä halpoja viinejä ei kannata tuoda maahan? En ymmärrä tätä logiikka. Ymmärrän toki, että jotkut halvat viinit ovat todella huonoja. Olen kokeillut. Olen myös Berliinissä juonut luomuviiniä, joka maksaa vähän päälle kaksi euroa pullo ja on ihan ok. Onko siis niin, että halvat viinit veisivät kysyntää kalliimmilta viineiltä. Vai onko kyse vain jonkinlaisesta päälleliimatusta hinnan/laadun kontrollista, jolla ei sinänsä ole kannattavuuden kanssa mitään tekemistä?
Halpoja viinejä ei kannata tuoda sen takia, että niiden hinnassa vähän yli kaksi euroa/pullo veroa merkitsisi niin paljon,m että kustannus/laatu -suhde muuttuisi surkeaksi.
Onpa näitä tukia ja verohelpotuksia Suomessa valtava määrä. Mielestäni pitäisi jotenkin harmonisoida, vaikea osoittaa että oluen tai virvoitusjuomien valmistus vaatisi erityishuomiota, koska alkoholin ja sokerin terveysvaikutukset ovat tiedossa.
Tukia ylläpidettäessä pitäisi kiinnittää huomioita siihen mihin suuntaan se ohjaa jotain toimialaa – siihen että saadaan tukia vai siihen että kasvetaan tai pidetään toimintaa yllä.
Tärkein asia minkä julkinen sektori voisi tehdä, olisi hankkia itse niiden yritysten tuotteita, sekä kertoa ja antaa julkinen referenssi siitä – esim. ”pienpanimon olut XYZ, Eduskunnan valinta saunailtoihin” toimisi varmaan kansanvälisestikin. Tosin Suomessa varmaan laitonta sanoa näin – en tiedä miksi, mutta arvelen.
Tai katsokaa nyt vaikka Sveitsiläisiä linkkuveitsiä – Victorinox ja Wenger – hyviä esimerkkejä siitä miten valtiollinen hankinta voi muodostua jopa globaaliksi brändiksi. Mutta moni pieni yritys on Suomessakin alkanut kasvaa, kun valtio on jotain kautta hankkinut pienenkin projektin, tuotteet tmv. josta on tullut ensimmäinen ns. kova referenssi. Verrattuna yritystukeen tässä on selkeä ero: on olemassa tarve, asiakas, aikataulu, mahdollinen jatkuvuus ja parhaassa tapauksessa kaikki voittavat ja paljon.
Hetkinen. Ostin kerran Espanjassa hyvän viinin, joka maksoi 8 euroa. Sama viini oli siihen aikaan Alkossa hintaan 14 tai 15 euroa, en muista täsmälleen. Joka tapauksessa eroa oli n. 7 euroa ja hinta lähes kaksinkertainen Suomessa. Joko vero on suurempi kuin tuo reilu 2 euroa tai Alko vetää kovaa katetta noista.
Tässä on sellainen mielenkiintoinen disconnect suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Ymmärrättäkö te, että suomalaiset juovat myös tullakseen känniin ja siihen tarkoitukseen halvin olut tai punkku sopii erinomaisesti? Ja niin kauan kun Alko ei niitä tarjoa, Tulli joutuu rikkomaan lakia pitääkseen saksalaisen postimyyntiviinan kurissa. Viron suhteen taisteluhan hävittiin jo vaikka jotain venkurointia vielä yritetäänkin.
Asia on helppo korjata sillä, että asiasta vastaava ministeri käy kertomassa Tullille mitä laki sanoo ja pakottaa heidät päästämään 2 euron viinilaatikot läpi. Viinaveroa voidaan laskea jos halutaan kilpailla, tai Alko voi esim. mennä konkurssiin. Sama se, kunhan sitä humalaviinaa saa jatkossakin halvalla.
Minä sanon lievästi kohonneista kolesteroleista, että puolue ei hyväksy, vaikka minä hyväksynkin.
Ylläolevaan Soininvaaraan kommenttiin pieni täsmentävä lisäys: viinin alkoholivero on tosiaan 339 euroa hehtolitralta, eli 2,37 euroa pullolta. Alkoholiverotaulukot EU-maista löytyvät:
http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/excise_duties/alcoholic_beverages/rates/excise_duties-part_i_alcohol_en.pdf
Alkoholivero ei tosiaan mitenkään maagisesti jousta hintakategorioiden mukaan, vaan se on ihan Alkon oman ja vähän epäloogisen hinnoittelumallin mukainen ratkaisu. Sitä muutaman euron laatikkoviiniä ei saa, kun politrukki on sen Alkossa päättänyt ja osa kalliimmista viineistä on suhteessa halvempia kuin niiden pitäisi, koska politrukin vaimoa on pitänyt miellyttää. Keskihintaisten hinnat lienee lotottu.
Alkolla ei ole jousto-oikeutta hinnoitteluun. EU-määräys monopolioikeudesta sisältää hinnoittelukaavan, josta ei saa poiketa (kotimaisen ym suosinta). Viinin hinta riippuu tasan kahdesta parametrista: sisäänostohinta ja määrä. Kun maahantuojat tietävät kaavan, ne hinnoittelevat myynmänsä viinin niin, että syntyy näitä 9,98 -hintoja.
Yleensä noin 10 euron hintaiset viinit ovat Alkossa tämän kaavan ansiosta samanhintaisia kuin kotimaassaan ja tätä kalliimmat halvempia. Poikkeksia löytyy, koska Espanjassa EU ei määrää vähittäiskaupan hinnoista.
Kiitos Tuomo. Käyn korjaamassa kommenttiani, koska en halua levittää väärää tietoa. Itseasiassa vero on 2,94 euroa pullolta, koska mukaan tulee laskea myös ALV siltä osin, kun sitä maksetaan tuosta valmisteverosta.
Viittasin huonosti tuohon aiempaan postaukseen, jossa kommenteissa perustelin kyseisen tien tärkeyttä ja merkitystä.
http://www.soininvaara.fi/2014/12/16/budjettivastalause/
Olen siellä suunnalla pyörinyt toista vuosikymmentä, ja yli vuosikymmenen haaveillut Valamon luostarioluesta, jonka tuottamisen ja myynnin valtio kieltää (vaikka viiniä ja likööriä saa myydä). Suomen eduskunnassa käytävä olutkeskustelu on tasan yhtä järkevää, kuin keskustelu siitä, pitäisikö ranskalaiset viinit laimentaa vedellä 6% vahvuisiksi jotta kansa ei alkoholisoidu.
En ole vihreän puolueen jäsen, kunnallisvaaleissa olen äänestänyt vihreitä, käytännön kaupunkipolitiikassa olen vihreiden kanssa samaa mieltä. Valtakunnanpolitiikassa Vihreät taas painottavat mielestäni epäoleellisia asioita väärään suuntaan.
Mitähän lakia tulli tarkalleen ottaen rikkoo? Jos EU-alueella toimiva saksalainen nettikauppa myy suomalaiselle 2 tai edes 12 eurolla viinilaatikoita, se rikkoo itse lakia. Tai vaihtoehtoisesti harjoittaa melkoisen kannattamatonta bisnestä. Etämyynnissä tuon kaupan tulee maksaa suomalainen alkoholivero Suomeen.
PS. Osmo, en pystynyt lähettämään kommenttia puhelimella – Kommentoi-nappi puuttui kokonaan lomakkeesta.
Olen yrittänyt tukea parhaani mukaan, mutta en suostu alkoholisoitumaan sentään vaikka asia on tärkeä…
Vakavasti puhuen: Meillä on aivan liian voimakas verotus alkoholituotteilla. Isot panimot pärjäävät verotuksen kanssa, koska niillä on suurtuotannon edut puolellaan ja mahtavat jakeluverkostot. Pienten panimoiden verotukea voi perustella vaikkapa sillä, että niin ennaltaehkäistään kartellin muodostumista kotimaiseen tuotantoon.
Kävin juuri S-marketissa ja ostin 2 tölkkiä Koffin 3-veroluokan olutta. Tölkin sisältö maksoin 0,79€ ja kuori 0,15€. Olisi tarjolla ollut muitakin olutmerkkejä mutta niiden ALV alkoi pyörryttämään päätäni.
Huippuvinien osalta Alko on yksi EU:n halvimpia hankintapaikkoja. Se on iso ostaja ja logistiikkakulut ovat hallinnassa.
Jos ei usko voi käydä ’fine wines’ myymälässä maailmalla, joissa hinnoittelu on enemmn kysyntälähtöistä.
Huono puoli taas on, että enää Alko ei anna huippuviinien vanhentua varastoissaan. Liiketaloudellisesti se ei tietenkään kannata.
Joskus monipoli on mainettaan parempi.
Eivätkö kotimaisten suurtuottajien hintakartelliyritykset rajoitu joka tapauksessa maahantuontiin? Panimoita on kaikissa maissa näillä nurkilla, joten vähänkään suolaisempi kartellihinnoittelu kotimaisilta valmistajilta lisää tuontia.
Oluen tukkutuontia ei ole kielletty eikä sen kummemmin säännöstelty, kunhan verot maksetaan oikein. Johan EU-määräyksetkin vaativat ulkomaisten tuotteiden pistämisen samalle viivalle kotimaisten kanssa.
Itse poistaisin alkoholiveron ja myyntirajoitukset ainakin käyttämällä valmistetuilta juomilta.
Mutta eihän tälläinen voi mennä läpi tänä päivänä.
Reilu viikko ilman Osmon uutta kirjoitusta on kuin 100 päivää ilman pienpanimo-olutta.
Onkohan Laitilassa oluen käyttö vähentynyt ja kylänraitti rauhoittunut, kun Kukko-oluen mainos peittomaalattiin?