Mihin SOK tähtää?

Kun uuti­set ker­toi­vat SOK:n aloit­ta­mas­ta hin­ta­so­das­ta, poi­ka­ni sanoi, että ulko­mail­la tätä kut­sut­tai­siin markkinataloudeksi.

Mihin SOK täh­tää näyt­tä­väl­lä ope­raa­tiol­laan? Minul­la ei ole asias­ta  aavis­tus­ta­kaan, mikä tekee spe­ku­loin­nis­ta taval­lis­ta­kin antoisampaa.

Yksi mah­dol­li­nen vas­taus on näyt­tä­vyy­teen. Sii­nä aina­kin on onnis­tut­tu. Yksit­täis­ten hyö­dyk­kei­den hin­nan­alen­nuk­set ovat olleet suu­ria, mikä pal­ve­lee juu­ri näyt­tä­vyyt­tä. Joku var­maan­kin jos­kus las­kee, pal­jon­ko Pris­mois­sa myy­tä­vät tuot­teet ovat hal­ven­tu­neet kes­ki­mää­rin. Parin pro­sen­tin alen­nus kaik­kiin hin­toi­hin ei oli­si näyt­tä­nyt miltään. 

Naii­vi, mut­ta ei täy­sin mah­do­ton aja­tus voi­si olla, että SOK on yllät­täen huo­man­nut ole­van­sa asiak­kai­den­sa omis­ta­ma, eikä omia omis­ta­jia kan­na­ta riis­tää. Asiak­kai­den kan­nal­ta on jär­ke­vää lopet­taa rahan haas­kaa­mi­nen yli­mi­toi­tet­tui­hin inves­toin­tei­hin ja antaa hyö­ty asiak­kail­le hal­vem­pi­na hintoina.

Entä Lidl? Se on vie­lä pie­ni, mut­ta kas­vaa nopeas­ti. Lei­jo­nan pen­tu kan­nat­taa tal­tut­taa, ennen kuin se kas­vaa isok­si. Tämä ope­raa­tio ei kyl­lä oli­si kovin onnis­tu­nut, kos­ka ei pitäi­si olla vai­kea arva­ta, että ”hin­ta­so­ta” panee sota­kir­jeen­vaih­ta­jat ver­taa­maan hin­to­ja, jol­loin vain koros­tuu, että Lidl on yhä hal­vin – ja pys­tyy vas­taa­maan hinnanalennuksiin.

Alu­eel­li­sen soli­daa­ri­suu­den lopet­ta­mi­nen. Lid­lin on voi­nut vai­kut­taa myös mut­kan kaut­ta. Yhte­nä seli­tyk­se­nä elin­tar­vik­kei­den kor­ke­aan hin­taan kau­pois­sa on ollut maan har­va asu­tus, mikä nos­taa kau­pan kus­tan­nuk­sia. Se ei kui­ten­kaan seli­tä, mik­si hin­nat ovat kal­lii­ta Hel­sin­gis­sä­kin. Tämän selit­tää ehkä se, että pyri­tään samoi­hin hin­toi­hin koko maas­sa, jol­loin suur­ten kau­pun­kien kau­pat ris­ti­sub­ven­toi­vat haja-asu­tusa­luei­den kaup­po­ja. Kun Lidl sijoit­tuu vain edul­li­siin paik­koi­hin, se tekee ris­ti­sub­ven­tion mah­dot­to­mak­si samaan tapaan kuin Onni­bus haas­taa VR:n yli­hin­noit­te­lun suo­si­tuil­la rei­teil­lä. Alen­nus kos­ki vain Prismoja.

Alen­nus koh­dis­tui Pris­moi­hin, kos­ka hyper­mar­ke­tit kil­pai­le­vat oikeas­ti kes­ke­nään? Lähi­kaup­pa on lähia­lu­eel­laan yleen­sä suo­ja­tum­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka lähel­lä ei usein­kaan ole tois­ta lähikauppaa.

SOK:n aja­tuk­se­na voi tus­kin olla lopul­li­sen kuo­li­nis­kun anta­mi­nen Kes­kol­le, kos­ka ei tar­vit­se olla sel­vä­nä­ki­jä ymmär­tääk­seen, että mono­po­lia vas­taan yhteis­kun­ta ryh­tyy toi­miin. Onko täh­täi­me­nä eri­kois­kaup­pa: ruu­an avul­la hou­ku­tel­laan asiak­kai­ta lähi­kau­pois­ta hyper­mar­ket­tei­hin, jol­loin kaup­pa­reis­sul­la tart­tuu mukaan myös eri­kois­kau­pan tuotteita.

Yksi seu­raus täs­tä kui­ten­kin on: hyper­mar­ket­tien ruo­ka muut­tuu entis­tä hal­vem­mak­si kivi­jal­ka­kaup­poi­hin ver­rat­tu­na. City-mar­ke­teis­sa suun­ni­tel­laan var­maan­kin jo vas­taus­ta. Hyper­mar­ke­tit kui­ten­kin tar­vit­se­vat lähi­kaup­po­ja tai aina­kin elin­tar­vi­ke­kios­ke­ja, kos­ka aina voi vähin­tään mai­to lop­pua. Lähi­kaup­pa voi todel­la huo­nos­ti, jos sii­tä tulee pelk­kä täy­den­ny­sos­tos­ten teko­paik­ka. Kan­nat­ta­vuus ei rii­tä, ellei nos­ta hin­to­ja, mut­ta sil­loin pakot­taa vii­mei­set­kin uskol­li­set asiak­kaat vii­kon­lop­puos­tok­sil­le hypermarkettiin.

Lähi­kau­pan kan­nat­taa ottaa käyt­töön kaup­pa­koh­tai­set asia­kas­kor­tit ja antaa mer­kit­tä­vä alen­nus ostok­sis­ta sil­tä osin kuin ne ylit­tä­vät jon­kin rajan, vaik­ka sata euroa kuus­sa. Täl­löin täy­den­ny­sos­tok­sis­ta kate on kor­kea, mut­ta sil­ti kan­nat­taa ostaa vii­kon­lop­puos­tok­set­kin lähikaupasta.

67 vastausta artikkeliin “Mihin SOK tähtää?”

  1. Tänään oli Hesa­ris­sa osu­va kir­joi­tus sii­tä että S‑ryhmä ei ajat­te­le kes­tä­vää kehi­tys­tä, hin­ta­kil­pai­lu kos­kee vain pris­mo­ja jot­ka useim­mil­la paik­ka­kun­nil­la sijait­se­vat niin että nii­hin pää­see vain autol­la. Se jos mikään on syr­ji­vää. Näh­tä­väs­ti HOK-elan­to halu­aa lpoet­taa Ale­pat ja S‑Marketit kil­pai­le­mas­ta pris­mo­jen­sa kanssa.

  2. Kaup­paan tar­koi­tet­tu­ja tilo­ja alkaa olla lii­kaa. Miten yli­mää­rä kiin­teis­tö­jä hyö­dyn­ne­tään? Muu­tos menee mihin? Kuka ohjaa ja antaa kan­nat­ta­vat suun­ni­tel­mat muu­tok­sen läpivientiin?

  3. Haus­kin­ta täs­sä on se, että kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä Lidl on vah­voil­la ja kil­pai­lee aktii­vi­ses­ti noi­den Ale­poi­den ja K‑marketien kans­sa. Jät­tää­kö SOK kau­pun­git nyt suo­siol­la ulko­mai­sel­le kilpailijalle?

  4. SOKOS osa­si jul­kis­taa alen­nuk­sen­sa lois­ta­vas­ti. Vaik­ka alen­nuk­set kos­ke­vat vain pien­tä osaa vali­koi­mas­ta. Tosin mai­don roi­ma alen­nus hel­pot­taa moni­lap­si­sen per­heen taloutta.

    Kun sali­rei­su­ni mat­kan var­rel­la on kaik­ki kol­me kaup­pa­ryh­mää, teen ver­tai­lu­ja säännöllisesti.

    City­mar­ke­teis­sa on joi­ta­kin hyviä tar­jouk­sia, mut­ta lei­po­mo­tuot­teet yms ovat mui­ta kal­liim­pia. Sokok­sen hin­nan­alen­nuk­set iske­vät ehkä eni­ten Lid­lin vastaaviin.

    Toden­nä­köi­ses­ti Siwat ovat pahim­mas­sa raos­sa kun ovat jo tappiollisa.

    Aika eri­kois­ta, että pelä­tään hin­ta­kil­pai­lua ja alen­nuk­sia. Hyvä kun hal­pe­nee muu­kin kuin wc-pape­ri. Toi­vot­ta­vas­ti saa­daan jatkoa.

  5. S on vii­me vuo­si­na pii­lot­ta­nut voit­to­jaan inves­toi­mal­la pal­jon Venä­jäl­le. Nyt, kun sin­ne ei voi inves­toi­da, rahaa uhkaa jää­dä kas­saan aivan lii­kaa. Jos S vain istui­si raha­sä­kin pääl­lä, niin jul­ki­suu­des­sa alet­tai­siin muis­tu­tel­la, että S on asiak­kai­den­sa omis­ta­ma. Parem­pi siis rea­goi­da tilan­tee­seen hin­to­ja alen­ta­mal­la. Samal­la teh­dään kil­pai­li­joil­le elä­mä vaikeammaksi.

  6. Aivan loo­gi­sia toi­mia SOK:lta. Syyt läh­te­vät Lid­lis­tä ja mark­ki­noi­den hei­kos­ta kasvusta.

    SOK on teh­nyt suu­ria inves­toin­te­ja isoi­hin Pris­moi­hin ja nyt suun­ni­tel­miin kuu­luu inves­toin­tien voi­ma­kas hidastaminen. 

    Jot­ta jo teh­dyt inves­toin­nit tuot­tai­si­vat, SOK ei saa menet­tää kovin pal­jon markkinaosuuttaan. 

    Isoi­hin Pri­moi­hin kan­nat­taa vetää asiak­kai­ta ruu­al­la. Sit­ten asiak­kaat osta­vat mui­ta­kin tava­roi­ta vähän niin­kuin pik­ku­rih­ka­maa Ikeas­ta­kin. Mui­den tava­roi­den hin­nat saat­ta­vat nous­ta, jol­loin kan­nat­ta­vuus ei vält­tä­mät­tä pal­jon heikkene.

    Kil­pai­li­jal­la Lidl on pie­nem­mät myy­mä­lät ja pie­nem­mät vali­koi­mat. Kes­ko tulee seu­raa­maan SOK:n pri­ma­stra­te­gi­aa city­mar­ket­tien­sa kans­sa, mut­ta saat­taa ase­moi­tua vähän hie­nom­pien ruo­kien myyjäksi.

  7. Ostos­kär­ryn kans­sa Pris­mas­sa 25 vuot­ta pyörineenä:
    — hin­to­ja nos­tet­tiin vii­me vuo­si­na aika hur­jaa tah­tia monis­sa tuot­teis­sa. Ensin nos­te­taan pal­jon ja sit­ten las­ke­taan vähän.
    — kan­nat­ta­vuus ruo­ka­kau­pas­sa nousi kor­keak­si, lii­an kor­keak­si asiak­kai­den­sa omis­ta­mal­le toi­min­nal­le. Lid­lin ja Kes­kon taka­na ovat ahneet omis­ta­jat, joil­le mikään ei riitä.
    — kil­pai­li­joi­ta on kuri­tet­ta­va ja kil­pai­lu pitää oman­kin toi­min­nan vetreänä
    — inves­toin­ti­tah­ti hii­puu, kas­sa­vir­taa syn­tyy asiak­kail­le “palau­tet­ta­vak­si”
    — Pris­mois­sa on tilaa kas­va­val­le asiakasvolyymille
    — tava­ran­toi­mit­ta­jat tin­ki­vät hin­nois­taan elin­tar­vi­ke­vien­nin pysäh­dyt­tyä Venäjälle
    — öljyn hin­nan las­kun pitää­kin näkyä esim. ruo­an hinnassa
    — hin­to­jen las­ke­mi­nen on paras mark­ki­noin­ti­kei­no huo­mion herättämisessä
    — hen­ki­lös­tö­ku­lu­ja on lei­kat­tu poruk­kaa vähen­tä­mäl­lä. Jäl­jel­le jää­nei­den sel­kä­nah­kaa venytetään.
    -
    Vaik­ka hin­to­ja vähän las­ke­taan­kin, niin ruo­ka on Suo­mes­sa sika­kal­lis­ta. Sii­tä kii­tos kuu­luu vero­tuk­sel­le ja val­tion loput­to­mal­le rahan tar­peel­le “hyvin“vointivaltiomme ylläpitämiseksi.

  8. Muka­vaa, että edes joku huo­maa mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­nan. Ja sen, että sitä esiin­tyy vain ulkomailla. 😊

    Mikä­li kau­pun­gin päät­tä­jät haluai­si­vat oikeas­ti teh­dä hyvää kau­pun­ki­lais­ten hyväk­si, niin jo kaa­vas­sa pako­tet­tai­siin S- ja K- ket­ju­ja pysy­mään pois­sa uusis­ta isois­ta kau­pun­gi­no­sis­ta niin kau­an kuin Lidl tai joku muu “vil­li” on avan­nut oman kau­pan. Näin kil­pai­lu saa­tai­siin hyö­dyt­tä­mään asukkaita.

    Uskal­lan väit­tää että jää­vit S‑ryhmän edus­ta­jat Hel­sin­gin pää­tök­sen­teos­sa pitä­vät huol­ta, että Jät­kä­saa­reen tai Kala­sa­ta­maan Lid­liä ei tule. Iki­nä. Muis­tel­kaa mitä Mau­nu­las­sa tapahtui.

  9. Mark­ki­na­ta­lous toi­mii niin­kuin pitää, ja kil­pai­lua vih­doin­kin saa­daan. Mitä tekee suo­ma­lai­nen? Alkaa voi­vo­tel­la ja kau­his­tel­la, jopa moralisoida.

  10. Enem­män mie­len­kiin­toa herät­tää Verkkokauppa.com tulo las­ten­ruo­ka­kaup­paan. Voi­daan olet­taa, että verk­ko­kaup­pa löy­tää lisää tuot­tei­ta, joil­la kaup­pa kannattaa.
    Vuo­krai­si­vat­ko talo­yh­tiöt lii­ke­ti­lo­jaan hal­vem­mal­la yksi­tyi­sil­le ruo­ka­kaup­piail­le saa­dak­seen ”yksi­löl­lis­tä” pal­ve­lua? Lähi­kaup­pa sel­vi­ää liit­tou­tu­mal­la tuot­ta­jien kans­sa ja etsi­mäl­lä ”hyvät” tuot­teet. Esi­mer­kit­si H.A. pas­ta­kas­ti­ke­re­sep­ti tyh­jen­si hyl­lyt Mut­ti ‑tomaat­ti­murs­kas­ta. Itse ihmet­te­len mikä takia ne muut kak­si­kym­men­tä eri­lais­ta pak­kaus­ta on kaup­paan han­kit­tu? Sama pätee olii­viöl­jyn osal­ta jne. Tule­vai­suu­des­sa mei­tä lähel­lä on joko kios­ki mai­don ja mak­ka­ran hakua var­ten tai oikea kil­pai­lu­ky­kyi­nen herkkukauppa.

  11. Sep­po S: OK on teh­nyt suu­ria inves­toin­te­ja isoi­hin Pris­moi­hin ja nyt suun­ni­tel­miin kuu­luu inves­toin­tien voi­ma­kas hidastaminen.

    Jot­ta jo teh­dyt inves­toin­nit tuot­tai­si­vat, SOK ei saa menet­tää kovin pal­jon markkinaosuuttaan.

    Isoi­hin Pri­moi­hin kan­nat­taa vetää asiak­kai­ta ruu­al­la. Sit­ten asiak­kaat osta­vat mui­ta­kin tava­roi­ta vähän niin­kuin pik­ku­rih­ka­maa Ikeas­ta­kin. Mui­den tava­roi­den hin­nat saat­ta­vat nous­ta, jol­loin kan­nat­ta­vuus ei vält­tä­mät­tä pal­jon heikkene.

    Monet nois­ta uusis­ta Pris­mois­ta ovat epä­miel­lyt­tä­vän suu­ria. Pelk­kien ruo­kaos­tos­ten teke­mi­nen vaa­tii aivan lii­kaa jal­ka­työ­tä. Olen itse käy­tän­nös­sä lopet­ta­nut käyn­nit Limin­gan­tul­lin uudes­sa Prismassa.

    Niis­sä ei ole toteu­tet­tu ame­rik­ka­lais­ten “moo­lien” hyväk­si havait­tua ide­aaa, että kau­pat ovat sinän­sä koh­tuu­ko­koi­sia ja sopi­vas­ti eri­kois­tu­nei­ta, mut­ta nii­tä on saman katon alla lukui­sia. Sisään­käyn­te­jä on usei­ta, joten sinä voit vain pis­täy­tyä ostoksilla.

    Tämän lisäk­si “moo­leis­sa” on oheis­pal­ve­lu­ja, kah­vi­loi­ta, ravin­to­loi­ta, elo­ku­va­teat­te­rei­ta jne. niin run­saas­ti, että kaup­pa­kes­kuk­seen voi men­nä viih­ty­mään, jos ei vii­kon­lo­puk­si muu­ta kek­si­tä. Suo­mes­sa kai Idea­par­kit ovat lähin­nä tätä ajatusta.

    Saat­taa olla, että S on havain­nut jät­ti-pris­mo­jen kon­sep­tin epäonnistuneeksi.

    Kol­mas kysy­mys sit­ten on, mikä on S‑ryhmän Venä­jän val­loi­tuk­sen ja osuus­toi­min­ta­liik­keen asia­kas­o­mis­ta­jien suh­de. Voi­vat­ko myös naa­pu­ri­maan ihmi­set liit­tyä asiakasomistajiksi?

  12. Heh. Aivan var­mas­ti 3 hal­vin­ta elin­tar­vi­ke­ket­jua ovat jaka­neet mark­ki­nat kes­ke­nään. Siis L, S- ja C- ket­jut. Kar­va­lak­ki­vä­ki käy L:ssä jos lii­ke on lähel­lä mut­ta muu­toin S:ssä. C:ssä kay­vät ne jot­ka autoil­laan karaut­ta­vat eri­tyi­sel­lä lii­ken­ne­va­lo-ohjel­mal­la val­ta­vay­läl­tä suo­raan mar­ke­tin läm­pi­mään parkkikellariin.

    Har­mit­taa vaan vähä­va­rais­ta, kun täy­tyy pol­vis­tua ja suu­ren­nus­la­sil­la kat­soa havim­pien tuot­tei­den kilo­hin­to­ja liki lat­tian­ra­jas­sa ole­vil­ta hyllyiltä.

  13. Tosi­por­va­ri ei hin­nos­ta vali­ta, sil­lä hin­ta tuo sta­tus­ta ruo­kaan. Vain köy­hä ostaa muu­al­ta kuin Stoc­kan herkkukaupasta.

  14. Kyl­lä­hän uuti­nen aja­tuk­sia ja kysy­myk­siä herät­tää. Ensin­nä­kin sen, että jos tähän on varaa niin mik­sei SOK teh­nyt sitä aikai­sem­min? Mihin ne rahat ennen ovat menneet?

    Onko niin, että inves­toin­tien sijaan vara­kas kaup­pa­ket­ju käyt­tää nyt yli­jää­mään­sä hin­ta­kil­pai­luun? Ja onko se kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti parem­pi vaih­toeh­to? Ei kai hin­nan­alen­nuk­sia sen­tään revi­tä työn­te­ki­jöi­den tai tuot­ta­jien selkänahasta?

    Vai onko kysees­sä bluf­fi — näyt­tää isol­ta, mut­ta ei sitä tar­kem­min tut­kit­taes­sa olekaan?

    Näin kulut­ta­ja­na täy­tyy kui­ten­kin tode­ta, että hin­ta­ta­so on vain yksi niis­tä perus­teis­ta, joil­la oman kaup­pa­ni valit­sen. Mui­ta ovat aina­kin sijain­ti, pal­ve­lu, laa­tu ja vali­koi­man monipuolisuus.

  15. Vesa: Lid­lin ja Kes­kon taka­na ovat ahneet omis­ta­jat, joil­le mikään ei riitä.

    Niin ahneet ovat myös S taka­na, kun tul­laan kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­le huo­maa että mis­sä toi­mie­li­miin s taus­ta­jou­kot vaikuttaa. 

    Tääl­lä K yrit­ti saa­da pai­kan lähes kes­kus­tas­ta rau­ta­tie­a­se­man vie­res­tä 10 v sit­ten, mut­ta lupaa ei tul­lut. L ei saa­nut kaup­paa lähel­le, eli sekin syr­jäs­sä ja kum­paan­kin on men­tä­vä autol­la (jul­ki­sil­la ei pää­se kuin L). Samal­le ton­til­le min­ne K yrit­ti saa­da kaup­paan­sa raken­net­tiin 5 v sit­ten S:n super­mar­ket­ti… ja niin lin­ja-auto ase­ma siir­ret­tin sii­hen viereen.

  16. Pek­ka Pie­ti­lä: … Kuka ohjaa ja antaa kan­nat­ta­vat suun­ni­tel­mat muu­tok­sen läpivientiin? 

    Tuo­ta sano­taan mak­ki­na­ta­lou­dek­si. Jos Suo­men huo­ne­ka­lu­liik­keet oli­si­vat pääs­tä­neet IKEA:n tän­ne aikoi­naan, niis­tä oli­si aika mon­ta enem­män hen­gis­sä tänään. 😉 Suun­ni­tel­ma­ta­lou­del­la ei todis­te­tus­ti ole tule­vai­suut­ta. Suo­mek­si: muu­tos­ta ei kan­na­ta edes yrit­tää suun­ni­tel­la tai ohja­ta. Se ei onnisu.

  17. Toi­von, että pian on mah­dol­lis­ta tila­ta kui­va­muo­nan ja muut perus­ta­va­rat kotiin kan­net­tu­na. Puhe­li­meen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viik­ko-ostos­lis­taa päi­vi­tet­ty­nä. Itse kävi­sin toreil­la ja kaup­pa­hal­leis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedel­miä, kos­ka se on haus­kaa ja samal­la voi var­mis­taa laadun.

  18. Eri­koi­sen asias­ta tekee lähin­nä se, että kau­pan rea­goin­ti kil­pai­luun, min­kä pitäi­si olla arki­päi­väis­tä, saa näin laa­jan huo­mion. Meil­lä ei olla totut­tu sii­hen, että ruo­ka­kau­pas­sa toi­mit­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den peli­sään­tö­jen mukaan. Voi­si­ko kuvi­tel­la, että vaik­ka­pa Sak­sas­sa val­ta­me­dia kir­joit­tai­si kis­san­ko­koi­sin otsi­kon kuin­ka ‘kaup­pias alen­si juus­to­pa­ke­tin hintaa’?

    Epäi­le­mät­tä S‑ryhmä onnis­tui myös vies­tin­näs­sään erinomaisesti.

  19. Asial­lis­ta poh­dis­ke­lua, mut­ta vähän häi­rit­si taas vakio­poh­dis­ke­lu maa­seu­dun kan­nat­ta­mat­to­muu­des­ta pit­kien etäi­syyk­sien vuok­si ja Hel­sin­gin suu­res­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta ja muun maan pal­ve­lui­den mahdollistamisesta.

    Lidl on tun­keu­tu­nut mark­ki­noil­le näyt­tä­väs­ti ja tehok­kaas­ti lyhyes­sä ajas­sa. Jos kat­som­me sen liik­kei­den sijain­tia, minus­ta näyt­tää, että sen kaup­po­jen sijoit­te­lus­sa on pai­no­tet­tu eni­ten pie­nis­tä vähän isom­pia kun­tia. Kajaa­nis­ta ete­lään toi­sek­si pie­nim­män koko­luo­kan kun­nat näyt­tä­vät ole­van jo hyvin katet­tui­na. Pie­nim­mis­sä kun­nis­sa Lid­le­jä ei näy­tä juu­ri ole­van. Suu­ris­sa nii­tä näyt­täi­si ole­van vähem­män kuin nii­den asu­kas­mää­rän perus­teel­la voi­si arvata.

    Ehkä ne voi­tot (Lid­lin täh­täi­mes­sä ole­vas­sa tavis­ten asia­kas­kun­nas­sa) teh­dään juu­ri tuol­la kes­ki­ko­kois­ten / pie­neh­kö­jen kun­tien tasol­la. Tus­kin Lidl liik­kei­tään sin­ne kan­sa­lais­vel­vol­li­suu­des­ta­kaan sijoit­taa. Ehkä jake­luau­to­jen suur­ten kau­pun­kien yti­miä pidem­mät ajo­mat­kat ovat pie­nem­pi ongel­ma kuin kau­pun­kien muut suu­rem­mat kulut (tont­ti, pal­kat, ruuh­kat yms.). Toi­vot­ta­vas­ti Lidl saa toi­mi­via lii­ke­paik­ko­ja suu­ris­sa kau­pun­geis­sa­kin, eivät­kä sen ongel­mat niis­sä lii­ty kor­rup­tioon / toi­mi­vien lii­ke­ti­lo­jen saa­mi­sen estämiseen.

  20. Aja­tus­leik­ki­nä voi miet­tiä että mitä­kö­hän ruo­ka mak­sai­si jos Lidl ei oli­si tul­lut kiusaa­maan S- ja K‑ketjuja?

    Isot ket­jut ovat yrit­tä­neet kam­pit­taa Lid­liä lähin­nä kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­la, pää­sään­töi­ses­ti Lid­lit sijait­se­vat kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­la mut­ta hin­ta­ta­son ero on ollut niin iso että se ei ole riittänyt.

  21. Eero Kär­ki:

    Vuo­krai­si­vat­ko talo­yh­tiöt lii­ke­ti­lo­jaan hal­vem­mal­la yksi­tyi­sil­le ruo­ka­kaup­piail­le saa­dak­seen ”yksi­löl­lis­tä” palvelua? 

    Asun­to-osa­keyh­tiöi­den kivi­ja­lan lii­ke­ti­lat eivät ole “talo­yh­tiön” eli yleen­sä asun­to-osa­keyh­tiön hal­lin­nas­sa tai vuo­krat­ta­vis­sa sen enem­pää kuin asun­not­kaan. Ne ovat tilo­jen hal­lin­taan oikeut­ta­vien osak­kei­den omis­ta­jien hal­lin­nas­sa. Yleen­sä on niin, että kivi­jal­kaan aikoi­naan raken­net­tui­hin lii­ke­ti­loil­la ei ole juu­ri tar­vet­ta elin­kei­no­toi­min­taan ja nii­den käyt­tö­tar­koi­tus oli­si jär­ke­vin­tä muut­taa asuinkäyttöön.

  22. Luu­len­pa että kyse ei ole mis­tään kovin ihmeel­li­ses­tä, perin­tei­nen leh­ti­mai­non­ta vaan on kal­lis­ta ja teho­ton­ta, kun luo­daan täm­möi­nen “hin­ta­hy­pe” joka saa­daan läpi val­ta­kun­nan uuti­siin, saa­daan ihmi­set jopa het­kek­si kiin­nos­tu­maan Prismoista.

    En usko että ruo­an hal­pa hin­ta on sinän­sä mitään muu­ta kuin sisään­heit­to­tuo­te, jol­la sit­ten myy­dään sitä kal­liim­pi­kat­teis­ta tava­raa jota mukaan tart­tuu kun ihmi­set kul­ke­vat ympä­ri kaup­paa etsien nii­tä tarjouksia.

    Jos on ole­mas­sa jotain “hin­ta­so­taa”, niin se on mie­les­tä­ni kovem­pi eri tuot­tei­den kuin kaup­po­jen välillä.

  23. Ihmet­te­len suu­res­ti, että mik­si ruo­ka­kaup­pa herät­tää Suo­mes­sa täl­lai­sia intohimoja.

    Vaik­ka­pa elekt­ro­nii­kas­sa hin­ta­so­ta on ollut armo­ton­ta vuo­si­kausia ja se on todel­la paha suo­ma­lai­sil­le kau­poil­le sitä­kin kaut­ta, että valis­tu­neet kulut­ta­jat teke­vät hin­ta­ver­tai­lu­ja ulko­mai­ta myöden.

    Ilmei­ses­ti Lidl on vih­doin­kin saa­nut sen ver­ran jalan­si­jaa Suo­mes­sa, että noi­den koti­mais­ten toi­mi­joi­den on rea­goi­ta­va. Aika moi­sel­la vii­veel­lä se EU:hun liit­ty­mi­sen aika­na luvat­tu hal­vem­pi ruo­ka vih­doin­kin tulee Suomeen.

  24. Eero Kär­ki: Esi­mer­kit­si H.A. pas­ta­kas­ti­ke­re­sep­ti tyh­jen­si hyl­lyt Mut­ti ‑tomaat­ti­murs­kas­ta. Itse ihmet­te­len mikä takia ne muut kak­si­kym­men­tä eri­lais­ta pak­kaus­ta on kaup­paan hankittu? 

    Jos on makue­roa, ymmär­rän hyvin, mik­si on vaih­toeh­to­ja. Ihme­tyt­tää vain ne “vaih­toeh­dot”, jos­sa tar­jo­taan eri tuot­ta­jil­ta täy­sin samaa, kun saman hyl­ly­ti­lan voi­si käyt­tää oikeas­ti eri­lai­siin tuotteisiin.

  25. täh­häh: Niin ahneet ovat myös S taka­na, kun tul­laan kehä kol­mo­sen ulko­puo­lel­le huo­maa että mis­sä toi­mie­li­miin s taus­ta­jou­kot vaikuttaa. 

    Tääl­lä K yrit­ti saa­da pai­kan lähes kes­kus­tas­ta rau­ta­tie­a­se­man vie­res­tä 10 v sit­ten, mut­ta lupaa ei tul­lut. L ei saa­nut kaup­paa lähel­le, eli sekin syr­jäs­sä ja kum­paan­kin on men­tä­vä autol­la (jul­ki­sil­la ei pää­se kuin L). Samal­le ton­til­le min­ne K yrit­ti saa­da kaup­paan­sa raken­net­tiin 5 v sit­ten S:n super­mar­ket­ti… ja niin lin­ja-auto ase­ma siir­ret­tin sii­hen viereen.

    Tot­ta­kai S‑ryhmä halu­aa par­hail­le lii­ke­pai­koil­le. Eihän ne tyh­miä ole. Paik­ko­jen saa­mi­ses­sa käy­te­tään kaik­kia pai­kal­lis­po­li­ti­koin­nis­ta tut­tu­ja kei­no­ja kuten hyvä­ve­li-ver­kos­to­ja, leh­män­kaup­po­ja ja nii­hin liit­ty­viä toi­vot­ta­vas­ti lail­li­suu­den puit­teis­sa tapah­tu­via voi­te­lun keinoja. 

    Se ero K‑ryhmään ja Lid­liin tulee sii­nä, että osuus­toi­min­nal­li­se­na voit­to­ja ei jae­ta kaup­piai­den mil­joo­na­tu­loi­na tai osinkoina/osakkeiden arvon­nousu­na omis­ta­jil­le. Osuus­kun­nan jäse­net eli me asiak­kaat saam­me voi­ton­jaon vaa­ti­mat­to­na osuus­pää­oman kor­ko­na ja sit­ten enem­män asia­kas­e­tui­na (bonuk­set, alennukset…).

    Mark­ki­nao­suus­ke­hi­tyk­seen liit­tyen kil­pai­lu­vi­ran­omais­ten on kyl­lä syy­tä olla hereil­lä ja estää lii­an suu­ren vai­ku­tus­val­lan syntyminen.

  26. Voi voi kun on vää­rin alen­net­tu hin­to­ja, on se sur­ke­aa nyt Suo­mes­sa. Luke­kaa­pa vaik­ka Jari Kor­kin blo­gi “Vää­rin hal­puu­tet­tu” asiasta.

    Kaup­pa­liik­kei­den sijoit­te­lus­ta tote­ai­sin, että kyl­lä jokai­nen maa­seu­tu­kun­ta ottai­si mie­li­hy­vin vas­taan vaik­ka Stock­man­nin, mut­ta kun ei ole juu­ri mui­ta tuli­joi­ta kuin S‑Market.

  27. Minä veik­kaan syyn olleen tuo eri­kois­kau­pan nos­ta­mi­nen. Sik­si vain Pris­mo­jen hin­to­ja alen­net­tiin. Occa­min par­ta­veis­tä käyt­täen tämä on paras selitys.

  28. Mihin­kö­hän vih­reät sit­ten pyr­ki­vät. Vara­pu­heen­joh­ta­ja Anne Bland valit­taa hin­to­jen las­kua ja ehdot­taa mini­mi­hin­to­ja, jot­ka kau­pan tuli­si mak­saa. Tämä tie­ten­kin mer­kit­si­si myös myyn­ti­hin­nan minimiä.
    Ehkä joku voi­si ker­toa myös Blan­dil­le, mitä se mark­ki­na­ta­lous tar­koit­taa. Ja mil­lai­sia ovat elin­tar­vi­ke­kau­pat suunnitelmataloudessa.

  29. Vesa:
    Se ero K‑ryhmään ja Lid­liin tulee sii­nä, että osuus­toi­min­nal­li­se­na voit­to­ja ei jae­ta kaup­piai­den mil­joo­na­tu­loi­na tai osinkoina/osakkeiden arvon­nousu­na omis­ta­jil­le. Osuus­kun­nan jäse­net eli me asiak­kaat saam­me voi­ton­jaon vaa­ti­mat­to­na osuus­pää­oman kor­ko­na ja sit­ten enem­män asia­kas­e­tui­na (bonuk­set, alennukset…).

    Osuus­pää­oman kor­ko­han on monis­sa osuus­kau­pois­sa kau­ka­na vaa­ti­mat­to­mas­ta: sijoit­ta­mal­leen pää­omal­le saa jopa 10–20 pro­sen­tin vuo­sit­tai­sen tuoton. 😉

    Täs­tä huo­li­mat­ta (tai juu­ri sik­si?) väit­täi­sin, että asia­kas­o­mis­ta­ja ei saa lähes­kään niin pal­joa etu­ja kuin täl­le kuu­lui­si. Kun omis­tus­poh­ja on niin suun­nat­to­man hajaan­tu­nut, ei taval­li­sen asia­kas­o­mis­ta­jan etua val­vo oikeas­taan kukaan.

    Osuus­kaup­po­jen val­tuus­tois­sa istuu lähin­nä näi­tä kuu­lui­sia Hyviä Vel­jiä, joi­den int­res­si­nä on lähin­nä ajaa omia/kavereiden/jonkin aat­teen etu­ja. Väit­täi­sin täl­löin myös joh­don int­res­sien ole­van jos­sa­kin muu­al­la kuin (asiakas)omistajiensa hyö­dyn mak­si­moin­nis­sa. Itse­kin S‑ryhmässä työs­ken­nel­lee­nä nos­tai­sin esiin vie­lä var­sin huo­mat­ta­vat hen­ki­lö­kun­ta-alen­nuk­set, joi­den kus­tan­ta­mi­seen jokai­nen asia­kas­o­mis­ta­ja osallistuu.

    Mie­les­tä­ni rehel­li­nen rat­kai­su S‑ryhmälle oli­si luo­pua osuus­kun­ta­muo­dos­ta ja lis­tau­tua pörs­siin. Tuli­si sit­ten toi­min­taan vähän enem­män läpinäkyvyyttäkin.

  30. Itsea­sias­sa ruo­ka on ollut aina mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la, jopa saman ket­jun (esim. S‑market) sisällä.

  31. Lii­ke­ti­lat asun­to-osa­keyh­tiös­sä: Asun­to-osa­keyh­tiöi­den kivi­ja­lan lii­ke­ti­lat eivät ole “talo­yh­tiön” eli yleen­sä asun­to-osa­keyh­tiön hal­lin­nas­sa tai vuo­krat­ta­vis­sa sen enem­pää kuin asun­not­kaan. Ne ovat tilo­jen hal­lin­taan oikeut­ta­vien osak­kei­den omis­ta­jien hal­lin­nas­sa. Yleen­sä on niin, että kivi­jal­kaan aikoi­naan raken­net­tui­hin lii­ke­ti­loil­la ei ole juu­ri tar­vet­ta elin­kei­no­toi­min­taan ja nii­den käyt­tö­tar­koi­tus oli­si jär­ke­vin­tä muut­taa asuinkäyttöön.

    Aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kivi­jal­ka­myy­mä­löi­den lii­ke­ti­lat ovat useim­mi­ten nime­no­maan talo­yh­tiöi­den omis­tuk­ses­sa, pait­si jos ne on erik­seen myy­ty pois esim. put­ki­re­mon­tin rahoit­ta­mi­sek­si, ja talo­yh­tiö (eli käy­tän­nös­sä isän­nöit­si­jä) vuo­kraa nii­tä eteen­päin. Talo­yh­tiön hal­lin­nas­sa ole­vis­ta tilois­ta ei ole edes ole­mas­sa osa­ke­kir­jo­ja, ennen kuin talo­yh­tiö myyn­tiä var­ten tuot­taa ne erikseen.

    Katu­ta­son lii­ke­ti­lan muut­ta­mi­nen asun­nok­si aiheut­taa yleen­sä mer­kit­tä­viä tek­ni­siä rajoit­tei­ta mm. ikku­noi­den vuok­si ja vaa­tii aina raken­nus­lu­van käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tok­sen vuok­si. Ja täl­lais­ten asun­to­jen edel­leen myy­mi­nen on osoit­tau­tu­nut käy­tän­nös­sä todel­la vai­keak­si, kas poruk­ka kun ei usein­kaan halua asua näy­teik­ku­nas­sa eikä maan tasal­la (tai sen alapuolella).

  32. Lii­ke­ti­lat asun­to-osa­keyh­tiös­sä: … kivi­jal­kaan aikoi­naan raken­net­tui­hin lii­ke­ti­loil­la ei ole juu­ri tar­vet­ta elin­kei­no­toi­min­taan ja nii­den käyt­tö­tar­koi­tus oli­si jär­ke­vin­tä muut­taa asuinkäyttöön. 

    Näin on, jos alu­een koh­tuu­hin­tai­set lyhy­tai­kai­sen pai­koi­tuk­sen pai­kat on hävi­tet­ty, eivät­kä asiak­kaat pää­se autol­la lähel­le. Kehi­tys on huo­les­tut­ta­vaa asuk­kai­den kan­nal­ta, kos­ka monet pal­ve­lut vaa­ti­vat sel­viy­tyäk­seen asiak­kai­ta sekä päi­vä- että ilta-aikaan. Eli ter­ve kau­pun­kiym­pä­ris­tö sisäl­tää sekä asun­to­ja, pal­ve­lui­ta että muu­ta toimitilaa.

  33. Tero: Uskal­lan väit­tää että jää­vit S‑ryhmän edus­ta­jat Hel­sin­gin pää­tök­sen­teos­sa pitä­vät huol­ta, että Jät­kä­saa­reen tai Kala­sa­ta­maan Lid­liä ei tule. Iki­nä. Muis­tel­kaa mitä Mau­nu­las­sa tapahtui.

    Mau­nu­las­sa tai­taa olla tuli­te­rä S‑marketti, mut­ta eikös sii­nä saman kadun (Paki­lan­tie) var­res­sa ole muu­ta­man sata met­riä poh­joi­sem­pa­na Lidl?

    Jos en ihan vää­rin muis­ta, tuol­la käy­tiin enem­män tap­pe­lua sii­tä, tulee­ko Alko Lid­liin — suu­rin vas­tus­ta­ja­kun­ta tai­si olla pai­kal­li­sis­ta asukkaista.

  34. Matti‑K: Aika eri­kois­ta, että pelä­tään hin­ta­kil­pai­lua ja alen­nuk­sia. Hyvä kun hal­pe­nee muu­kin kuin wc-pape­ri. Toi­vot­ta­vas­ti saa­daan jatkoa.

    Toi­saal­ta oli­si kiva, jos myös laa­dul­la kil­pail­tai­siin. Has­su­na esi­merk­ki­nä juu­ri­kin tuo WC-pape­ri, jon­ka osal­ta suo­ma­lai­set vali­koi­mat ovat aika kapei­ta ver­rat­tu­na keskieurooppalaisiin.

    Meil­lä on aika eriy­ty­mät­tö­miä päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­po­ja. Lidl on ehkä aavis­tuk­sen laa­tik­ko­myy­mä­läm­pi, Stock­mann yrit­tää olla vähän parem­pi, K ja S roik­ku­vat sii­nä välis­sä. Tuo­te­va­li­koi­mis­sa ja hin­nois­sa ero on kui­ten­kin vähäinen.

  35. elias pou­ta­nen:
    Toi­von, että pian on mah­dol­lis­ta tila­ta kui­va­muo­nan ja muut perus­ta­va­rat kotiin kan­net­tu­na. Puhe­li­meen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viik­ko-ostos­lis­taa päi­vi­tet­ty­nä. Itse kävi­sin toreil­la ja kaup­pa­hal­leis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedel­miä, kos­ka se on haus­kaa ja samal­la voi var­mis­taa laadun. 

    Tuo ei ole vie­lä mah­dol­lis­ta, kos­ka se ei ole iso­ja kiin­nos­ta­nut. Nyt­hän eri­lai­set ruo­ka­kas­si­pal­ve­lut teh­dään niin tehot­to­mas­ti kuin mah­dol­lis­ta; joku mars­sii täyt­tä­mäs­sä kas­se­ja kaupassa.

    Jos joku iso toi­mi­ja teki­si hom­man riit­tä­väl­lä volyy­mil­la moder­nia logis­tiik­kaa hyväk­si­käyt­täen, sen sai­si kuluil­taan niin jär­ke­väk­si ja toi­min­nal­taan nopeak­si, että se voi­si olla hyvin­kin kan­nat­ta­vaa. Tuo­re­tuot­teet ovat osin haas­ta­via laa­tu­vaa­ti­mus­ten vuok­si, mut­ta iso osa pai­na­vis­ta ostok­sis­ta tuli­si kotiin näppärästi.

    Täs­sä on kui­ten­kin se ansa, että se oli­si uudel­le toi­mi­jal­le kan­nat­ta­vaa, kos­ka las­kuis­ta jäi­si­vät kal­liit lii­ke­ti­lat. Ole­mas­sao­le­vil­le toi­mi­joil­le se ei ole kan­nat­ta­vaa, kos­ka ne lii­ke­ti­lat on jo han­kit­tu. Uudet inves­toin­nit vain söi­si­vät van­ho­jen tuottoja.

    Suo­mes­ta ei vält­tä­mät­tä niin isoa toi­mi­jaa kau­pan ulko­puo­lel­ta löy­dy, joka tuo­hon läh­ti­si. Maa­il­mal­ta voi löy­tyä, eikä eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­tu ole mikään huo­no paik­ka väen­ti­hey­ten­sä ja osto­voi­man­sa kan­nal­ta kan­sain­vä­li­ses­sä­kään vertailussa.

    (Täs­tä oli var­sin mie­len­kiin­toi­nen Mika Pantza­rin haas­tat­te­lu tänään radios­sa. Hän vähän uumoi­li esi­mer­kik­si Amazo­nin tule­mis­ta tällaiseen.)

  36. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Tosi­por­va­ri ei hin­nos­ta vali­ta, sil­lä hin­ta tuo sta­tus­ta ruo­kaan. Vain köy­hä ostaa muu­al­ta kuin Stoc­kan herkkukaupasta. 

    Stock­man­nin herk­ku­kaup­pa on mm. Hel­sin­gin maa­lais­kun­nan kir­kon­ky­län vie­res­sä ole­vas­sa Van­taan­port­ti-nimi­ses­sä ei-kau­pun­gin­osas­sa sijait­se­vas­sa Jum­bo­na tun­ne­tus­sa betonikolossissa. 

    Eli­tis­miä? Kyl­lä on eliit­ti alas vajonnut.

  37. R.Silfverberg:
    Tänään oli Hesa­ris­sa osu­va kir­joi­tus sii­tä että S‑ryhmä ei ajat­te­le kes­tä­vää kehi­tys­tä, hin­ta­kil­pai­lu kos­kee vain pris­mo­ja jot­ka useim­mil­la paik­ka­kun­nil­la sijait­se­vat niin että nii­hin pää­see vain autol­la. Se jos mikään on syr­ji­vää. Näh­tä­väs­ti HOK-elan­to halu­aa lpoet­taa Ale­pat ja S‑Marketit kil­pai­le­mas­ta pris­mo­jen­sa kanssa. 

    Täs­sä saat­taa olla vähän eri jako kaupungeissa:

    - Ale­pa: nurk­ka­kaup­pa, joka on usein auki, mut­ta jos­sa on sup­pea vali­koi­ma; elää mum­moil­la ja yökyöpeleillä

    - S‑Market: koh­tuu­ko­koi­nen kau­pun­gin­osa­kaup­pa, jos­sa käy­dään myös työ­mat­kal­la ja ilman autoa

    - Pris­ma: auto­mar­ket­ti, jos­ta hae­taan kär­ryl­li­nen ruo­kaa ja samal­la vaat­teet perheelle

    Näi­den välil­lä ei aina­kaan nyt ole juu­ri kil­pai­lua. Jos S‑Market sai­si olla auki samat ajat kuin Ale­pa, osa Ale­pois­ta katoai­si kartalta.

    S‑Marketien ja Ale­po­jen koh­dal­la sijain­nil­la on iso mer­ki­tys, kos­ka sin­ne ei var­ta­vas­ten läh­de­tä. Sil­loin hin­ta­kil­pai­lu ei ole ihan niin kovaa.

    Pris­mat ovat sikä­li tiu­kim­mil­la, että jos joku ajaa 15 km kaup­paan, hän voi ihan yhtä hyivn ajaa 15 km toi­seen kaup­paan, ts. maan­tie­teel­li­nen kil­pai­lua­lue on suuri.

  38. ano­nyy­mi: Jos on makue­roa, ymmär­rän hyvin, mik­si on vaih­toeh­to­ja. Ihme­tyt­tää vain ne “vaih­toeh­dot”, jos­sa tar­jo­taan eri tuot­ta­jil­ta täy­sin samaa, kun saman hyl­ly­ti­lan voi­si käyt­tää oikeas­ti eri­lai­siin tuotteisiin. 

    Ne eri­lai­set ei käy kau­pak­si niin hyvin kuin eri val­mis­ta­jien samat tuot­teet, mas­sat ostaa yhä “reis­su­mies­tä ja nöt­köt­tiä”. Jos tuot­teet on lii­an kau­an hyl­lys­sä, tila ei ole niin tehok­kaas­sa käy­tös­sä kuin sitä täy­sin samaa myymällä.

  39. elias pou­ta­nen:
    Toi­von, että pian on mah­dol­lis­ta tila­ta kui­va­muo­nan ja muut perus­ta­va­rat kotiin kan­net­tu­na. Puhe­li­meen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viik­ko-ostos­lis­taa päi­vi­tet­ty­nä. Itse kävi­sin toreil­la ja kaup­pa­hal­leis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedel­miä, kos­ka se on haus­kaa ja samal­la voi var­mis­taa laadun.

    On ollut mah­dol­lis­ta jo 50 vuotta.

  40. Vesa: Osuus­kun­nan jäse­net eli me asiak­kaat saam­me voi­ton­jaon vaa­ti­mat­to­na osuus­pää­oman kor­ko­na ja sit­ten enem­män asia­kas­e­tui­na (bonuk­set, alennukset…).
    Mark­ki­nao­suus­ke­hi­tyk­seen liit­tyen kil­pai­lu­vi­ran­omais­ten on kyl­lä syy­tä olla hereil­lä ja estää lii­an suu­ren vai­ku­tus­val­lan syntyminen.

    Niin­pä. Bonuk­set pitää kat­soa pei­tel­lyk­si osin­gon­jaok­si ja pää­oma­tu­loik­si ja verot­taa vastaavasti.

  41. Äkki­lu­ke­mal­ta en havain­nut yhtään kom­ment­tia tuot­ta­jien ase­mas­ta. Suo­ma­lai­sel­le maa­jus­sil­le mak­se­taan aina­kin vil­ja­puo­lel­la mata­lin­ta hin­taa euroo­pas­sa. Vil­jan rehu­joh­dan­nai­sil­la ruo­ki­taan liha‑,lypsykarjat, broi­le­rit, kalk­ku­nat jne. Eikös ruo­ka­kin pitäi­si olla Eurooo­pan halvinta ?

    Tämän vuo­den vil­ja­hin­nat ovat vain var­jo kah­den vuo­den takai­sis­ta, vil­je­ly­kor­vauk­set (tuki) ovat pie­nen­ty­neet ja vil­je­lyeh­dot kiris­ty­neet. Nor­ja­lais­ten myy­mä apu­lan­ta on taa­sen kal­lis­tu­nut enti­ses­tään, jopa saa­ta­vuu­des­sa­kin on häikkää.

    Mai­don hin­taa ei voi ver­ra­ta EU-tasoon, kos­ka kyse on aivan eri laa­tu­luo­kan elin­tar­vik­kees­ta ja eri­lai­ses­ta yri­tyk­sen omis­tus­poh­jas­ta (osuus­kun­ta).

    Maa­jus­si­ko on taas mak­sa­nut hinnanalaennukset?

  42. ant­ti: Niin­pä. Bonuk­set pitää kat­soa pei­tel­lyk­si osin­gon­jaok­si ja pää­oma­tu­loik­si ja verot­taa vastaavasti.

    Höh. Osuus­pää­oman korot­han ovat jo ennes­tään vero­tet­ta­vaa pääomatuloa.

  43. elias pou­ta­nen:
    Toi­von, että pian on mah­dol­lis­ta tila­ta kui­va­muo­nan ja muut perus­ta­va­rat kotiin kan­net­tu­na. Puhe­li­meen sovel­lus jol­la voi pitää omaa viik­ko-ostos­lis­taa päi­vi­tet­ty­nä. Itse kävi­sin toreil­la ja kaup­pa­hal­leis­sa osta­mas­sa lihaa, kalaa, vihan­nek­sia ja hedel­miä, kos­ka se on haus­kaa ja samal­la voi var­mis­taa laadun.

    S‑ryhmällä on tämän kal­tai­nen Kaup­pa­kas­si-pal­ve­lu muu­ta­mis­sa kau­pun­geis­sa, mm. Oulus­sa. Tie­to­ja löy­tyy mm. foodie.fi-sivulta.

    K‑ryhmä näyt­tää ole­van kai­kes­sa jäljessä.

  44. Vihe­rins­si:

    – S‑Market: koh­tuu­ko­koi­nen kau­pun­gin­osa­kaup­pa, jos­sa käy­dään myös työ­mat­kal­la ja ilman autoa

    – Pris­ma: auto­mar­ket­ti, jos­ta hae­taan kär­ryl­li­nen ruo­kaa ja samal­la vaat­teet perheelle

    Näi­den välil­lä ei aina­kaan nyt ole juu­ri kil­pai­lua. Jos S‑Market sai­si olla auki samat ajat kuin Ale­pa, osa Ale­pois­ta katoai­si kartalta.

    S‑Marketien ja Ale­po­jen koh­dal­la sijain­nil­la on iso mer­ki­tys, kos­ka sin­ne ei var­ta­vas­ten läh­de­tä. Sil­loin hin­ta­kil­pai­lu ei ole ihan niin kovaa. 

    Tähän asti oikein.

    Vihe­rins­si:

    Pris­mat ovat sikä­li tiu­kim­mil­la, että jos joku ajaa 15 km kaup­paan, hän voi ihan yhtä hyivn ajaa 15 km toi­seen kaup­paan, ts. maan­tie­teel­li­nen kil­pai­lua­lue on suuri.

    PK-seu­dul­la on niin pal­jon Pris­mo­ja että ne syö asiak­kai­ta S‑marketeilta, juu­ri hal­vem­man hin­ta­ta­son­sa takia. Pihi kulut­ta­ja ostaa ruo­kan­sa Pris­mas­ta vaik­ka se tie­tää pidem­piä mat­ko­ja ja auton käyt­töä, eikä lähes­kään aina oste­ta vaat­tei­ta tai muu­ta samaan aikaan. S‑markettien ja mui­den kes­ki­ko­kois­ten kaup­po­jen tilan­net­ta ei myös­kään hel­po­ta se, että siel­lä mis­sä on Pris­ma, on myös K‑Citymarket joka ole­mas­sao­lol­laan kil­pai­lee Pris­mat vie­lä hal­vem­mik­si. Hel­sin­gin seu­dul­la lähem­pä­nä kuin 5 km päs­sä Pris­mois­ta ei ole S‑marketteja, jos on jos­kus ollut, ne on joko lope­tet­tu tai muu­tet­tu Alepoiksi. 

    Jos esim HOK-Elan­to saa tah­ton­sa läpi ja raken­taa Espoon Lom­mi­laan moot­to­ri­tei­den liit­ty­män Pris­man ja sen ympä­ril­le Jum­bon kokoi­nen kaup­pa­kes­kus, niin nykyi­nen Espoon kes­kuk­sen S‑market ja pie­neh­kö kaup­pa­kes­kus Ent­res­se kuo­lee pois. Ja Lom­mi­lan suun­ni­tel­tu kes­kus on vain autoi­le­vil­le tar­koi­tet­tu, nykyi­seen kes­kuk­seen pää­see junal­la, bus­sil­la ja on kes­kel­lä asu­tus­ta muutenkin.

    Mitä HOK-Elan­non kan­nat­tai­si teh­dä on vähen­tää Pris­mo­ja ja teh­dä S‑Marketeista edul­li­sem­pi brän­di joka kui­ten­kin kil­pai­lee Lid­lin kans­sa parem­mal­la laadulla.

  45. eemil:

    Mai­don hin­taa ei voi ver­ra­ta EU-tasoon, kos­ka kyse on aivan eri laa­tu­luo­kan elin­tar­vik­kees­ta ja eri­lai­ses­ta yri­tyk­sen omis­tus­poh­jas­ta (osuus­kun­ta).

    Ei voi ei, kos­ka Skan­di­na­vian nie­mi­maan ete­lä­puo­lel­la mai­toa juo­daan asu­kas­ta koh­den todel­la pal­jon vähem­män kuin tääl­lä, siel­lä aikui­set ihmi­set juo­vat olut­ta ja vii­niä maitona.

  46. eemil:
    Äkki­lu­ke­mal­ta en havain­nut yhtään kom­ment­tia tuot­ta­jien ase­mas­ta. Suo­ma­lai­sel­le maa­jus­sil­le mak­se­taan aina­kin vil­ja­puo­lel­la mata­lin­ta hin­taa euroopassa.
    Maa­jus­si­ko on taas mak­sa­nut hinnanalaennukset?

    Minä ihmet­te­len, että mik­si maa­jus­si on niin hei­koil­la etu­jen­sa puo­lus­ta­mi­ses­sa. Niil­lä­hän pitäi­si olla todel­la vah­va etu­jen­sa val­vo­ja eli MTK ja tuo suo­si suo­ma­lais­ta slo­gan on edel­leen kaik­kein tehok­kain maa­ta­lous­tuot­teis­sa. Kun mel­kein kenel­tä tahan­sa kadul­la kysyy, niin kyl­lä suo­ma­lai­sen elin­tar­vik­keen laa­tu ulko­mai­sen voit­taa aina. Tuo vas­taus tulee ihan sel­käy­ti­mes­tä eikä sitä pahem­min edes kyseenalaisteta.
    Mik­si sit­ten maan­vil­je­li­jät eivät hyö­dyn­nä hyvää mai­net­taan, lak­koi­le tai tee jotain muu­ta vauh­dit­taak­sen neu­vot­te­lu­ja hinnoista?

  47. Vihe­rins­si: Stock­man­nin herk­ku­kaup­pa on mm. Hel­sin­gin maa­lais­kun­nan kir­kon­ky­län vie­res­sä ole­vas­sa Van­taan­port­ti-nimi­ses­sä ei-kau­pun­gin­osas­sa sijait­se­vas­sa Jum­bo­na tun­ne­tus­sa betonikolossissa. 

    Eli­tis­miä? Kyl­lä on eliit­ti alas vajonnut.

    Näin se sosia­lis­ti­nen hyvin­voin­ti­val­tio tuho­aa her­ro­jen ainoat etuoikeudet.

    Pitää ehdot­to­mas­ti muut­taa sys­tee­miä: lyhen­tää ansio­si­don­nai­sen kes­toa ja pois­taa kyt­ky ay-liik­kee­seen, kuten äärioi­keis­to­lai­nen nuo­ri­soe­liit­ti ja sen puu­de­lit ovat esit­tä­neet. Sil­loin ei rah­vas lii­ty enää ammat­tio­sas­toi­hin ja saam­me aikaan lopul­li­sen tavoit­teem­me: tuloe­rot alka­vat kas­vaa ja köy­hien etuuk­sia pie­nen­ne­tään. Niin tyh­je­nee Stock­man­ni­kin rah­vaas­ta ja maas­sa on jäl­leen Juma­lan suo­ma luok­ka­ja­ko, hyvä tah­to ja rauha.

  48. Mää­kin pyö­räi­len: Minä ihmet­te­len, että mik­si maa­jus­si on niin hei­koil­la etu­jen­sa puo­lus­ta­mi­ses­sa. Niil­lä­hän pitäi­si olla todel­la vah­va etu­jen­sa val­vo­ja eli MTK ja tuo suo­si suo­ma­lais­ta slo­gan on edel­leen kaik­kein tehok­kain maa­ta­lous­tuot­teis­sa. Kun mel­kein kenel­tä tahan­sa kadul­la kysyy, niin kyl­lä suo­ma­lai­sen elin­tar­vik­keen laa­tu ulko­mai­sen voit­taa aina. Tuo vas­taus tulee ihan sel­käy­ti­mes­tä eikä sitä pahem­min edes kyseenalaisteta.
    Mik­si sit­ten maan­vil­je­li­jät eivät hyö­dyn­nä hyvää mai­net­taan, lak­koi­le tai tee jotain muu­ta vauh­dit­taak­sen neu­vot­te­lu­ja hinnoista?

    Maan­vil­je­li­jän neu­vot­te­lua­se­ma ei ole nyky­ään vah­va. Hin­nat mää­räy­ty­vät vapaas­ti mark­ki­noil­la, eivät­kä työ­mark­ki­na­neu­vot­te­luis­sa niin kuin jos­kus. MTK:n vah­vuus on nyky­ään vain myyt­ti. Kulut­ta­jat ehkä suo­si­vat edel­leen jon­kin ver­ran suo­ma­lais­ta, mut­ta voi­tot sii­tä tai­ta­vat jää­dä väliportaille.

    Vil­je­li­jät voi­si­vat tosi­aan teh­dä enem­män­kin. Lak­koi­lu ei oikein auta vapail­la mark­ki­noil­la, sil­lä useim­pia tuot­tei­ta voi tuo­da hel­pos­ti ulko­mail­ta­kin (jopa mai­toa naa­pu­ri­mais­ta). Vil­je­li­jät ovat myös var­sin mal­til­lis­ta työn­te­koon kes­kit­ty­vää väkeä, jol­le lakot ja mie­le­no­soi­tuk­set ovat aika vie­ras toi­min­ta­ta­pa. Ehkä jokin pie­ni sym­bo­li­nen mie­le­nil­maus tai lak­ko voi­si tuo­da sympatioita.

    Sii­nä mie­les­sä vil­je­li­jät ovat nyky­ään saa­mat­to­mam­pia kuin aiem­mat suku­pol­vet, että osuus­toi­min­nal­li­sia yri­tyk­siä (jois­sa osa jalos­tuk­sen voi­tois­ta pyrit­täi­siin jät­tä­mään itsel­le) ei enää syn­ny van­haan tapaan. Vil­je­li­jät tyy­ty­vät tur­han hel­pos­ti pit­kiin tur­val­li­siin sopi­muk­siin muu­ta­man suu­ren vakio-osta­jan kans­sa. Tie­ten­kin pie­nen ase­ma näis­sä suh­teis­sa on huo­nom­pi kuin suu­ren neuvotteluosapuolen.

  49. Tämän selit­tää ehkä se, että pyri­tään samoi­hin hin­toi­hin koko maas­sa, jol­loin suur­ten kau­pun­kien kau­pat ris­ti­sub­ven­toi­vat haja-asu­tusa­luei­den kauppoja.”

    No ei pyri­tä. Esi­mer­kik­si osuus­kaup­pa Ari­na tai osuus­kaup­pa PeeÄs­sä toi­mi­vat omil­la alueil­laan ja teke­vät tulok­sen­sa ja inves­toin­tin­sa omil­la alueil­laan. Yhtää euroa ei tar­vit­se HOK-Elan­to­lais­ten sii­tä maksaa. 

    Haja-asu­tusa­lui­e­den S‑Marketeissa ja SALEis­sa on aina ollut isom­mat hin­nat (ja kat­teet) kuin kes­kus­paik­ko­jen Pris­mois­sa. Tämä ale vain lisää eroa.

    1. s‑marketin asia­kas,
      Miten­käs tuk­ku­hin­nat, jot­ka ymmär­tääk­se­ni sisäl­tä­vät tavarn kul­jet­ta­mi­sen kaup­paan? Jos tasaus­ta tapah­tuu, se tapah­tuu täs­sä. Lidl voi täl­löin vetää välis­tä asu­tus­kes­kuk­sis­sa ja kes­kit­tyä vain niihin.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lidl voi täl­löin vetää välis­tä asu­tus­kes­kuk­sis­sa ja kes­kit­tyä vain niihin.

    Tar­ken­na nyt vähän. Mik­si Lidl näyt­tää kui­ten­kin kes­kit­ty­vän Suo­mes­sa enem­män pik­ku­kau­pun­kei­hin ja vähem­män suur­kau­pun­kei­hin? Kai se ole­tusar­voi­ses­ti on kiin­nos­tu­nut niis­tä koh­teis­sa, jois­sa voit­toa syntyy.

    Miten nuo tuk­ku­hin­nat muut­ta­vat yhtä­löä? Eikö tuo liik­keit­ten sijoit­te­lu jo ker­ro, mis­sä kan­nat­taa olla. On kai saman­tee­vää, mihin las­kuun kul­je­tus­kus­tan­nuk­set on liitetty.

    Entä miten perus­te­let ole­tus­ta, että kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ovat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mer­kit­tä­väs­ti alhai­sem­mat? Monet tuot­teet tule­vat maal­ta, ja kier­tä­vät jon­kun jos­sain päin Suo­mea sijait­se­van jalos­tus­lai­tok­sen kaut­ta kau­pan hyl­lyl­le. Tuo lii­ke ei ole kovin kau­pun­ki­kes­keis­tä. Sata­mat jois­ta ulko­maan­tuot­teet tule­vat, voi­vat tosin usein olla lähel­lä jotain suur­ta kau­pun­kia, mut­ta tus­kin tuo hir­veäs­ti kul­je­tus­kus­tan­nuk­siin vai­kut­taa. Autot kier­tä­vät joka tapauk­ses­sa jokai­sen kau­pan joka päi­vä, ja siir­tä­vät tuot­tei­ta maal­ta kau­pun­kiin ja kau­pun­gis­ta maal­le. Aika tasan menee. Ei mai­toa ja lihaa Stock­man­nin her­kus­ta maa­kun­tiin kul­je­te­ta, vaik­ka kaik­ki hyvä pää­sään­töi­ses­ti tulee­kin Helsingistä 😉 .

    P.S. Lidl var­maan­kin tekee mah­dol­li­set voit­ton­sa “asu­tus­kes­kuk­sis­sa”, sil­lä Suo­men kau­pois­ta 99% sijait­see jon­kin kokoi­ses­sa sel­lai­ses­sa. Ehkä kyse on jos­tain Ori­mat­ti­lan kes­kus­tan kokoi­sis­ta asu­tus­kes­kuk­sis­ta, ja Lid­lin kes­kit­ty­mi­ses­tä niihin.

    1. Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ket­jul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set eivät rii­pu sii­tä, kuin­ka mon­ta asu­kas­ta kau­pan ympä­ril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toi­si­aan saman ket­jun kau­pat ovat. Aina­kin kaup­pa-ala selit­tää Suo­men kor­kei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ket­jul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set eivät rii­pu sii­tä, kuin­ka mon­ta asu­kas­ta kau­pan ympä­ril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toi­si­aan saman ket­jun kau­pat ovat. Aina­kin kaup­pa-ala selit­tää Suo­men kor­kei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella.

    Ok, tuos­sa tuli toi­nen mah­dol­li­nen kau­pun­gin etu, usea toi­si­aan lähel­lä ole­va kaup­pa. Se pitää kui­ten­kin muis­taa, että lii­ken­ne­va­lois­sa odot­te­lu mak­saa jok­seen­kin saman ver­ran kuin moot­tor­tiel­lä ajam­nen, eli ajoai­ka on ehkä tär­käm­pi kri­tee­ri kuin maan­tie­teel­li­nen etäisyys.

    Etäi­syy­det voi­vat olla yksi päte­vä syy Suo­men mui­ta mai­ta kor­keam­piin hin­toi­hin. Mut­ta epäi­len että kul­je­tus­ten osuus ei ole kovin suu­ri (eikä Kes­ki-Euroo­pas­sa­kaan mai­toa naa­pu­ri­ka­dul­ta tuo­da). Pit­kät etäi­syy­det kos­ke­vat muu­ten myös kau­pun­ke­ja, joi­hin mai­to tuo­daan jos­tain Kiu­ru­ve­del­tä. Mai­don jake­lu val­ta­tien var­ren kaup­poi­hin hoi­tuu hal­vem­mal­la kuin jake­lu pää­te­pis­tees­sä Hel­sin­kiin, muu­ta­maan lähel­lä toi­si­aan ole­vaan kauppaan.

    Maal­la voi­daan pitää etu­na myös sitä, että kau­pat voi­daan raken­taa har­vem­paan (20 km pää­hän asiak­kais­ta), kos­ka asiak­kaat ovat liik­ku­vam­pia. Hel­pom­pi näin, kuin jake­lu kivi­kau­pun­geis­sa muu­ta­maan lähel­lä toi­si­aan ole­vaan liikkeeseen.

    Edel­leen tämä Lid­lin kuvio näyt­tää sil­tä, että Lidl kes­kit­tyy aika pal­jon noi­hin pie­nem­män puo­lei­siin taa­ja­miin, ja kai tekee siis voit­ton­sa­kin siel­lä, kuka­ties jopa Hel­sin­gin hyvän näky­vyy­den tuo­via, mut­ta kan­nat­ta­mat­to­mia kaup­pa­paik­ko­ja tukeak­seen. Eikö tämä ole aina­kin yhtä mah­dol­lis­ta kuin se, että Hel­sin­gin tuo­toil­la tuet­tai­siin tuo­ta Lid­lin har­ki­tus­ti virit­tä­mää laa­jaa kaup­po­jen ver­kos­toa maakunnissa?

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ori­mat­ti­las­sa ei samal­la ket­jul­la oli kovin mon­ta kaup­paa. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set eivät rii­pu sii­tä, kuin­ka mon­ta asu­kas­ta kau­pan ympä­ril­lä on vaan kuin­ka lähel­lä toi­si­aan saman ket­jun kau­pat ovat. Aina­kin kaup­pa-ala selit­tää Suo­men kor­kei­ta hin­to­ja har­val­la asutuksella. 

    Selit­tää” on oikea termi!
    Ja hin­nat ovat samat niin tihe­ään kuin har­vaan­kin asu­tul­la alu­eel­la — eikä todel­la har­vaan asu­tul­la alu­eel­la edes ole kauppoja.
    Ja tut­ki­mus­ten mukaan alueil­ta häviä­vät kau­pat ennen kuin ostovoima.

  53. Eili­ses­sä a‑studiossa kau­pan ihmi­set tote­si­vat, että suu­rin ero Kes­ki-Euroop­paan on verot. Ruu­an hin­nas­sa on koko ket­ju huo­mioi­den 40% vero­ja, kun se Kes­ki-Euroo­pas­sa on noin 20%. Tie­tys­ti kul­je­tuk­set, jois­ta jake­lu on yksi osa, aiheut­taa osal­taan tätä veroeroakin.

    En tie­dä Inexin hin­noit­te­lus­ta, mut­ta käsit­tääk­se­ni osuus­kau­pat teke­vät omat sopi­muk­sen­sa esim. maito‑, liha-alan yri­tys­ten ja juo­ma­teol­li­suu­den kans­sa. Eli kaik­ki tuk­ku­hin­nat eivät ole samo­ja kai­kil­la osuuskaupoilla.

  54. S‑ryhmälle oleel­li­sin­ta on, että tuk­ku tekee tulos­ta ja tava­ra vir­taa. Ja kaik­kien vih­reän bonus­kor­tin toi­mi­pis­tei­den on käy­tet­tä­vä ryh­män omaa tuk­kua, joi­ta­kin har­vo­ja poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta (esim. osa ravin­to­lois­ta saat­taa tila­ta pie­nen osan tuot­teis­taan muu­al­ta kuin keskusliikkeeltä).

    Että tava­ra­vir­taa­han tuos­sa hae­taan ja kat­teis­sa on riit­tä­väs­ti ilmaa toteut­taa leik­kauk­sia. Ilmeisesti.

    Ymmär­tääk­se­ni, kun puhu­taan kes­kus­liik­keis­tä, on hedel­mä­tön­tä puhua toi­mi­pis­teis­tä, kun tuk­ku ja tukun tar­peet ovat mää­rää­viä. Eten­kin sel­lai­sel­la ket­jul­la, jos­sa kaup­pi­aat eivät var­si­nai­ses­ti pää­tä mitä tilaa­vat tukus­ta, kun­han teke­vät tiet­ty­jä pai­no­tuk­sia volyy­min suh­teen. On nimit­täin tur­ha kuvi­tel­la että tukus­ta voi tila­ta mitä hyvän­sä, tai että toi­mi­tuk­sen ehdot oli­si­vat miten­kään suun­ni­tel­tu tilaa­ja­läh­töi­ses­ti — jos asiak­kaal­la ei ole mah­dol­li­suut­ta vali­ta onko asia­kas vai, asia­kas ei ole asia­kas vaan osa jakelukanavaa.

  55. ter­ve,

    Taal­la sys­tee­mi toi­mii niin, etta soi­tan lahi­kaup­paan aamul­la, annan lis­tan tava­rois­ta joi­ta haluan (voin kat­soa hin­nat netis­ta). Auto tuo tava­rat kotiin, ne kan­ne­taan keit­tioon, ja mak­san hin­nan joko katei­sel­la tai kortilla.

    Lahi­kaup­po­ja on las­ku­ta­vas­ta riip­puen 4–5. Laa­tu on hyva, kos­ka jos jokin kaup­pa pet­taa, tilaan seu­raa­vak­si muu­al­ta. Nain se toi­mii, jos pal­ve­lu pelaa.

    Aja­kaa te prismoihinne.

    t. Mik­ko

  56. Kaa­voit­ta­ja rat­kai­see kaup­pa­pai­kan, joka on tär­kein tekijä.
    S- ja K ovat lähin­nä kiin­teis­töy­ri­tyk­sen oloi­sia firmoja. 

    Lidl pidet­tiin pois kau­pun­geis­ta ja par­haat kaup­pa­pai­kat ovat jo täyn­nä. Ikea oli vuo­si­kym­me­niä kaa­voit­ta­jan boikotissa. 

    S- ja K‑ryhmät ovat myös osa raken­teel­lis­ta kor­rup­tio­ta, kos­ka kun­nan kaa­voi­tus­mo­no­po­lia pys­tyy käyt­tä­mään vää­rin muu­ta­man­kin polii­ti­kon myötävaikutuksella.

  57. Mai­noS­kam­pan­jaS­ta­han on kyse. Ker­too aika pal­jon suo­ma­lai­sen median “tasos­ta” että kaup­pa­ket­jun kam­pan­ja muut­tuu tv-uuti­sek­si ilman min­kään­lais­ta ana­lyyt­tis­ta pureskelua.

    Aja­tuk­se­na var­maan on iskos­taa suo­ma­lai­siin mie­liin kuva Pris­mois­ta hal­vim­pi­na ruo­ka­kaup­poi­na las­ke­mal­la muu­ta­mien sisää­nos­to­tuot­tei­den hin­to­ja näyt­tä­väs­ti. Jot­ta nuo suo­ma­lai­set sit­ten autoi­li­si­vat osta­maan ruo­kan­sa ja käyt­tö­ta­va­ran­sa tie­tys­tä pai­kas­ta ene­ne­väs­sä määrin.

    Kiin­nos­ta­vaa oli­si tie­tää miten mui­den kuin kam­pan­ja­lis­tal­la ole­vien tuot­tei­den hin­ta muut­tuu? Jos­tain­han ne kom­pen­soi­vat kat­teet revi­tään täs­sä­kin tapauksessa…

  58. Jalan­kul­ki­ja: Höh. Osuus­pää­oman korot­han ovat jo ennes­tään vero­tet­ta­vaa pääomatuloa.

    Ostos­hy­vi­tyk­set on eri asia. Jos ostan sata­sel­la kuus­sa, saan pro­sen­tin hyvi­tyk­sen. Jos ostan ton­nil­la kuus­sa, saan vii­si pro­sent­tia hyvi­tys­tä. Yri­tä täs­sä sit­ten selit­tää että pie­ni­tu­loi­set rahoit­ta­vat suu­ri­tu­lois­ten osuus­kaup­paos­tok­set. Mut­ta ei, juos­kaa pää kol­man­te­na jal­ka­na niit­ten euron bonus­ten­ne perässä.

  59. Mai­don D‑ja B‑vitamiinilisä on vält­tä­mä­tön Suo­mes­sa vähäi­sen aurin­gon­va­lon vuok­si. Ete­lä-Euroo­pas­sa lisäyk­sel­le ei ole tar­vet­ta. Alla ole­van lin­kin toh­tii ava­ta, se on virus­va­paa, ei sal­mo­nel­laa, ei solu- eikä antibioottijäämiä 🙂

    http://www.tohtori.fi/?page=6257462&id=3898555

    1. eemil
      Miten mai­don vita­mii­ni­li­sä voi olla vält­tä­mä­tön, tai edes mer­kit­tä­vä vita­mii­nin läh­de, kun taval­li­set ihmi­set eio­vät käy­tä mai­toa juo­ma­na? Lusi­kal­li­nen mai­toa kah­viin tus­kin riit­tää kenen­kään vita­mii­nin saamiseen.

  60. D‑vitamiini suo­jaa mm. kor­keal­ta veren­pai­neel­ta, dia­be­tek­sel­ta, MS-tau­dil­ta (ras­kausa­jan ravin­to), osteo­po­roo­sil­ta. Em. ovat kan­san­sai­rauk­sia, jot­ka yleis­ty­vät koko ajan elin­ta­po­jen muu­tos­ten seurauksena.

    Tilas­to­ma­te­maa­tik­ko­na voi­net hel­pos­ti toden­taa pal­jon­ko ter­vey­den­hoi­to­sek­to­ri sääs­täi­si kan­san­sai­rauk­sien ennal­taeh­käi­syl­lä. Kyy­nik­ko­na voi­net tie­ten­kin hel­pos­ti toden­taa pal­jon­ko ter­vey­den­hoi­to­me­not kas­va­vat ihmis­ten eli­niän piden­tyes­sä. Ennen­ai­kai­nen sydän­tau­ti­kuol­lei­suus on var­maan­kin lah­ja valtiolle.

    Suo­ma­lai­sen hyvin­voin­ti­val­tion ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä on maa­il­man huip­pua. Sen osi­na ole­vat yksit­täis­ten ravin­toai­nei­den tut­ki­mus­ten perus­teel­la teh­dyt täs­mäyk­set ovat tär­keä lenk­ki. Nii­tä ei kan­na­ta kysee­na­lais­taa poliit­tis­ten tar­koi­tus­pe­rien vuoksi.

    Voi­sin­pa ennus­taa O:n luus­ton tihey­den ole­van kes­ki­ver­toa hei­kom­man sil­lä perus­teel­la, että lii­kun­ta­muo­dois­ta puut­tu­nee isku­tuk­sia aiheut­ta­va osa. Pyö­räi­ly on kyl­lä hyvä aero­bi­nen, sydän­ter­veyt­tä edis­tä­vä lii­kun­ta­muo­to. Ris­kiä lisää istu­ma­työ ja mai­don puut­tu­mi­nen ruo­ka­va­lios­ta. Toi­saal­ta mui­ta­kin mai­to­tuot­tei­ta on ja toi­vot­ta­vas­ti O. kor­vaa niil­lä kalsiumvajeen. 

    näin , ystä­väl­li­ses­ti yllä­ole­va nimim.

  61. SOK:n osal­ta täs­sä on kyse pel­käs­tään media­pe­lis­tä. Sen ei tar­vit­se edes tin­kiä kat­teis­taan, sil­lä teh­das­hin­nat las­ke­vat vie­lä enem­män. Tuot­ta­ja­hin­nois­ta puhu­mat­ta­kaan. Nyt saa­te­taan tul­la ensi ker­taa tilan­tee­seen, jos­sa maa­ta­lous­tu­lo las­kee mii­nuk­sel­le. Eli maan­vil­je­li­jät jou­tu­vat hank­ki­maan muu­al­ta pait­si elan­toon­sa tar­vit­ta­vat rahat, myös pis­tä­mään tätä muu­al­ta han­kit­tua rahaa mark­ki­na­tu­keen kuluttajille.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eemil
    Miten mai­don vita­mii­ni­li­sä voi olla vält­tä­mä­tön, tai edes mer­kit­tä­vä vita­mii­nin läh­de, kun taval­li­set ihmi­set eio­vät käy­tä mai­toa juo­ma­na? Lusi­kal­li­nen mai­toa kah­viin tus­kin riit­tää kenen­kään vita­mii­nin saamiseen.

    Onnek­si olk­koon. Olet tör­män­nyt ns. viral­li­seen totuu­teen. Viral­li­seen ruo­ka­suo­si­tuk­seen eli ruo­kaym­py­rään kuu­luu mai­to jos­sain muo­dos­sa. On aika koo­mis­ta, että itse vetoat jos jon­kin­lai­seen viral­li­seen tie­toon tai las­kel­maan, mut­ta vain sil­loin, kun se sopii omaan maailmankäsitykseesi.

  63. eemil: Ennen­ai­kai­nen sydän­tau­ti­kuol­lei­suus on var­maan­kin lah­ja valtiolle.

    Aika mones­sa kan­san­tau­dis­sa on sel­lai­nen ikä­vyys, että elä­mä lyhe­nee pikem­min kes­kel­tä kuin lopus­ta. Se on ongel­mal­lis­ta kansantaloudellekin.

  64. eemil:
    D‑vitamiini suo­jaa mm. kor­keal­ta veren­pai­neel­ta, dia­be­tek­sel­ta, MS-tau­dil­ta (ras­kausa­jan ravin­to), osteo­po­roo­sil­ta. Em. ovat kan­san­sai­rauk­sia, jot­ka yleis­ty­vät koko ajan elin­ta­po­jen muu­tos­ten seurauksena.
    ‘snip’

    Ja vain SOK:ko on mei­dän suu­ri hyvän­te­ki­jäm­me täs­sä asias­sa ja koko hin­nan­alen­nus­pro­jek­ti täh­tää­kin vain näi­den kan­san­sai­rauk­sien ehkäisyyn?
    Jos näin hie­no tavoi­te on, mik­si SOK ei sitä ole kertonut?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.