Kun uutiset kertoivat SOK:n aloittamasta hintasodasta, poikani sanoi, että ulkomailla tätä kutsuttaisiin markkinataloudeksi.
Mihin SOK tähtää näyttävällä operaatiollaan? Minulla ei ole asiasta aavistustakaan, mikä tekee spekuloinnista tavallistakin antoisampaa.
Yksi mahdollinen vastaus on näyttävyyteen. Siinä ainakin on onnistuttu. Yksittäisten hyödykkeiden hinnanalennukset ovat olleet suuria, mikä palvelee juuri näyttävyyttä. Joku varmaankin joskus laskee, paljonko Prismoissa myytävät tuotteet ovat halventuneet keskimäärin. Parin prosentin alennus kaikkiin hintoihin ei olisi näyttänyt miltään.
Naiivi, mutta ei täysin mahdoton ajatus voisi olla, että SOK on yllättäen huomannut olevansa asiakkaidensa omistama, eikä omia omistajia kannata riistää. Asiakkaiden kannalta on järkevää lopettaa rahan haaskaaminen ylimitoitettuihin investointeihin ja antaa hyöty asiakkaille halvempina hintoina.
Entä Lidl? Se on vielä pieni, mutta kasvaa nopeasti. Leijonan pentu kannattaa taltuttaa, ennen kuin se kasvaa isoksi. Tämä operaatio ei kyllä olisi kovin onnistunut, koska ei pitäisi olla vaikea arvata, että ”hintasota” panee sotakirjeenvaihtajat vertaamaan hintoja, jolloin vain korostuu, että Lidl on yhä halvin – ja pystyy vastaamaan hinnanalennuksiin.
Alueellisen solidaarisuuden lopettaminen. Lidlin on voinut vaikuttaa myös mutkan kautta. Yhtenä selityksenä elintarvikkeiden korkeaan hintaan kaupoissa on ollut maan harva asutus, mikä nostaa kaupan kustannuksia. Se ei kuitenkaan selitä, miksi hinnat ovat kalliita Helsingissäkin. Tämän selittää ehkä se, että pyritään samoihin hintoihin koko maassa, jolloin suurten kaupunkien kaupat ristisubventoivat haja-asutusalueiden kauppoja. Kun Lidl sijoittuu vain edullisiin paikkoihin, se tekee ristisubvention mahdottomaksi samaan tapaan kuin Onnibus haastaa VR:n ylihinnoittelun suosituilla reiteillä. Alennus koski vain Prismoja.
Alennus kohdistui Prismoihin, koska hypermarketit kilpailevat oikeasti keskenään? Lähikauppa on lähialueellaan yleensä suojatummassa asemassa, koska lähellä ei useinkaan ole toista lähikauppaa.
SOK:n ajatuksena voi tuskin olla lopullisen kuoliniskun antaminen Keskolle, koska ei tarvitse olla selvänäkijä ymmärtääkseen, että monopolia vastaan yhteiskunta ryhtyy toimiin. Onko tähtäimenä erikoiskauppa: ruuan avulla houkutellaan asiakkaita lähikaupoista hypermarketteihin, jolloin kauppareissulla tarttuu mukaan myös erikoiskaupan tuotteita.
Yksi seuraus tästä kuitenkin on: hypermarkettien ruoka muuttuu entistä halvemmaksi kivijalkakauppoihin verrattuna. City-marketeissa suunnitellaan varmaankin jo vastausta. Hypermarketit kuitenkin tarvitsevat lähikauppoja tai ainakin elintarvikekioskeja, koska aina voi vähintään maito loppua. Lähikauppa voi todella huonosti, jos siitä tulee pelkkä täydennysostosten tekopaikka. Kannattavuus ei riitä, ellei nosta hintoja, mutta silloin pakottaa viimeisetkin uskolliset asiakkaat viikonloppuostoksille hypermarkettiin.
Lähikaupan kannattaa ottaa käyttöön kauppakohtaiset asiakaskortit ja antaa merkittävä alennus ostoksista siltä osin kuin ne ylittävät jonkin rajan, vaikka sata euroa kuussa. Tällöin täydennysostoksista kate on korkea, mutta silti kannattaa ostaa viikonloppuostoksetkin lähikaupasta.
Tänään oli Hesarissa osuva kirjoitus siitä että S-ryhmä ei ajattele kestävää kehitystä, hintakilpailu koskee vain prismoja jotka useimmilla paikkakunnilla sijaitsevat niin että niihin pääsee vain autolla. Se jos mikään on syrjivää. Nähtävästi HOK-elanto haluaa lpoettaa Alepat ja S-Marketit kilpailemasta prismojensa kanssa.
Kauppaan tarkoitettuja tiloja alkaa olla liikaa. Miten ylimäärä kiinteistöjä hyödynnetään? Muutos menee mihin? Kuka ohjaa ja antaa kannattavat suunnitelmat muutoksen läpivientiin?
Hauskinta tässä on se, että kaupunkiympäristössä Lidl on vahvoilla ja kilpailee aktiivisesti noiden Alepoiden ja K-marketien kanssa. Jättääkö SOK kaupungit nyt suosiolla ulkomaiselle kilpailijalle?
SOKOS osasi julkistaa alennuksensa loistavasti. Vaikka alennukset koskevat vain pientä osaa valikoimasta. Tosin maidon roima alennus helpottaa monilapsisen perheen taloutta.
Kun salireisuni matkan varrella on kaikki kolme kaupparyhmää, teen vertailuja säännöllisesti.
Citymarketeissa on joitakin hyviä tarjouksia, mutta leipomotuotteet yms ovat muita kalliimpia. Sokoksen hinnanalennukset iskevät ehkä eniten Lidlin vastaaviin.
Todennäköisesti Siwat ovat pahimmassa raossa kun ovat jo tappiollisa.
Aika erikoista, että pelätään hintakilpailua ja alennuksia. Hyvä kun halpenee muukin kuin wc-paperi. Toivottavasti saadaan jatkoa.
S on viime vuosina piilottanut voittojaan investoimalla paljon Venäjälle. Nyt, kun sinne ei voi investoida, rahaa uhkaa jäädä kassaan aivan liikaa. Jos S vain istuisi rahasäkin päällä, niin julkisuudessa alettaisiin muistutella, että S on asiakkaidensa omistama. Parempi siis reagoida tilanteeseen hintoja alentamalla. Samalla tehdään kilpailijoille elämä vaikeammaksi.
Aivan loogisia toimia SOK:lta. Syyt lähtevät Lidlistä ja markkinoiden heikosta kasvusta.
SOK on tehnyt suuria investointeja isoihin Prismoihin ja nyt suunnitelmiin kuuluu investointien voimakas hidastaminen.
Jotta jo tehdyt investoinnit tuottaisivat, SOK ei saa menettää kovin paljon markkinaosuuttaan.
Isoihin Primoihin kannattaa vetää asiakkaita ruualla. Sitten asiakkaat ostavat muitakin tavaroita vähän niinkuin pikkurihkamaa Ikeastakin. Muiden tavaroiden hinnat saattavat nousta, jolloin kannattavuus ei välttämättä paljon heikkene.
Kilpailijalla Lidl on pienemmät myymälät ja pienemmät valikoimat. Kesko tulee seuraamaan SOK:n primastrategiaa citymarkettiensa kanssa, mutta saattaa asemoitua vähän hienompien ruokien myyjäksi.
Ostoskärryn kanssa Prismassa 25 vuotta pyörineenä:
– hintoja nostettiin viime vuosina aika hurjaa tahtia monissa tuotteissa. Ensin nostetaan paljon ja sitten lasketaan vähän.
– kannattavuus ruokakaupassa nousi korkeaksi, liian korkeaksi asiakkaidensa omistamalle toiminnalle. Lidlin ja Keskon takana ovat ahneet omistajat, joille mikään ei riitä.
– kilpailijoita on kuritettava ja kilpailu pitää omankin toiminnan vetreänä
– investointitahti hiipuu, kassavirtaa syntyy asiakkaille ”palautettavaksi”
– Prismoissa on tilaa kasvavalle asiakasvolyymille
– tavarantoimittajat tinkivät hinnoistaan elintarvikeviennin pysähdyttyä Venäjälle
– öljyn hinnan laskun pitääkin näkyä esim. ruoan hinnassa
– hintojen laskeminen on paras markkinointikeino huomion herättämisessä
– henkilöstökuluja on leikattu porukkaa vähentämällä. Jäljelle jääneiden selkänahkaa venytetään.
–
Vaikka hintoja vähän lasketaankin, niin ruoka on Suomessa sikakallista. Siitä kiitos kuuluu verotukselle ja valtion loputtomalle rahan tarpeelle ”hyvin”vointivaltiomme ylläpitämiseksi.
Mukavaa, että edes joku huomaa markkinatalouden toiminnan. Ja sen, että sitä esiintyy vain ulkomailla. 😊
Mikäli kaupungin päättäjät haluaisivat oikeasti tehdä hyvää kaupunkilaisten hyväksi, niin jo kaavassa pakotettaisiin S- ja K- ketjuja pysymään poissa uusista isoista kaupunginosista niin kauan kuin Lidl tai joku muu ”villi” on avannut oman kaupan. Näin kilpailu saataisiin hyödyttämään asukkaita.
Uskallan väittää että jäävit S-ryhmän edustajat Helsingin päätöksenteossa pitävät huolta, että Jätkäsaareen tai Kalasatamaan Lidliä ei tule. Ikinä. Muistelkaa mitä Maunulassa tapahtui.
Markkinatalous toimii niinkuin pitää, ja kilpailua vihdoinkin saadaan. Mitä tekee suomalainen? Alkaa voivotella ja kauhistella, jopa moralisoida.
Enemmän mielenkiintoa herättää Verkkokauppa.com tulo lastenruokakauppaan. Voidaan olettaa, että verkkokauppa löytää lisää tuotteita, joilla kauppa kannattaa.
Vuokraisivatko taloyhtiöt liiketilojaan halvemmalla yksityisille ruokakauppiaille saadakseen ”yksilöllistä” palvelua? Lähikauppa selviää liittoutumalla tuottajien kanssa ja etsimällä ”hyvät” tuotteet. Esimerkitsi H.A. pastakastikeresepti tyhjensi hyllyt Mutti -tomaattimurskasta. Itse ihmettelen mikä takia ne muut kaksikymmentä erilaista pakkausta on kauppaan hankittu? Sama pätee oliiviöljyn osalta jne. Tulevaisuudessa meitä lähellä on joko kioski maidon ja makkaran hakua varten tai oikea kilpailukykyinen herkkukauppa.
Monet noista uusista Prismoista ovat epämiellyttävän suuria. Pelkkien ruokaostosten tekeminen vaatii aivan liikaa jalkatyötä. Olen itse käytännössä lopettanut käynnit Limingantullin uudessa Prismassa.
Niissä ei ole toteutettu amerikkalaisten ”moolien” hyväksi havaittua ideaaa, että kaupat ovat sinänsä kohtuukokoisia ja sopivasti erikoistuneita, mutta niitä on saman katon alla lukuisia. Sisäänkäyntejä on useita, joten sinä voit vain pistäytyä ostoksilla.
Tämän lisäksi ”mooleissa” on oheispalveluja, kahviloita, ravintoloita, elokuvateattereita jne. niin runsaasti, että kauppakeskukseen voi mennä viihtymään, jos ei viikonlopuksi muuta keksitä. Suomessa kai Ideaparkit ovat lähinnä tätä ajatusta.
Saattaa olla, että S on havainnut jätti-prismojen konseptin epäonnistuneeksi.
Kolmas kysymys sitten on, mikä on S-ryhmän Venäjän valloituksen ja osuustoimintaliikkeen asiakasomistajien suhde. Voivatko myös naapurimaan ihmiset liittyä asiakasomistajiksi?
Heh. Aivan varmasti 3 halvinta elintarvikeketjua ovat jakaneet markkinat keskenään. Siis L, S- ja C- ketjut. Karvalakkiväki käy L:ssä jos liike on lähellä mutta muutoin S:ssä. C:ssä kayvät ne jotka autoillaan karauttavat erityisellä liikennevalo-ohjelmalla valtavaylältä suoraan marketin lämpimään parkkikellariin.
Harmittaa vaan vähävaraista, kun täytyy polvistua ja suurennuslasilla katsoa havimpien tuotteiden kilohintoja liki lattianrajassa olevilta hyllyiltä.
Tosiporvari ei hinnosta valita, sillä hinta tuo statusta ruokaan. Vain köyhä ostaa muualta kuin Stockan herkkukaupasta.
Kyllähän uutinen ajatuksia ja kysymyksiä herättää. Ensinnäkin sen, että jos tähän on varaa niin miksei SOK tehnyt sitä aikaisemmin? Mihin ne rahat ennen ovat menneet?
Onko niin, että investointien sijaan varakas kauppaketju käyttää nyt ylijäämäänsä hintakilpailuun? Ja onko se kansantaloudellisesti parempi vaihtoehto? Ei kai hinnanalennuksia sentään revitä työntekijöiden tai tuottajien selkänahasta?
Vai onko kyseessä bluffi – näyttää isolta, mutta ei sitä tarkemmin tutkittaessa olekaan?
Näin kuluttajana täytyy kuitenkin todeta, että hintataso on vain yksi niistä perusteista, joilla oman kauppani valitsen. Muita ovat ainakin sijainti, palvelu, laatu ja valikoiman monipuolisuus.
Niin ahneet ovat myös S takana, kun tullaan kehä kolmosen ulkopuolelle huomaa että missä toimielimiin s taustajoukot vaikuttaa.
Täällä K yritti saada paikan lähes keskustasta rautatieaseman vierestä 10 v sitten, mutta lupaa ei tullut. L ei saanut kauppaa lähelle, eli sekin syrjässä ja kumpaankin on mentävä autolla (julkisilla ei pääse kuin L). Samalle tontille minne K yritti saada kauppaansa rakennettiin 5 v sitten S:n supermarketti… ja niin linja-auto asema siirrettin siihen viereen.
Tuota sanotaan makkinataloudeksi. Jos Suomen huonekaluliikkeet olisivat päästäneet IKEA:n tänne aikoinaan, niistä olisi aika monta enemmän hengissä tänään. 😉 Suunnitelmataloudella ei todistetusti ole tulevaisuutta. Suomeksi: muutosta ei kannata edes yrittää suunnitella tai ohjata. Se ei onnisu.
Toivon, että pian on mahdollista tilata kuivamuonan ja muut perustavarat kotiin kannettuna. Puhelimeen sovellus jolla voi pitää omaa viikko-ostoslistaa päivitettynä. Itse kävisin toreilla ja kauppahalleissa ostamassa lihaa, kalaa, vihanneksia ja hedelmiä, koska se on hauskaa ja samalla voi varmistaa laadun.
Erikoisen asiasta tekee lähinnä se, että kaupan reagointi kilpailuun, minkä pitäisi olla arkipäiväistä, saa näin laajan huomion. Meillä ei olla totuttu siihen, että ruokakaupassa toimittaisiin markkinatalouden pelisääntöjen mukaan. Voisiko kuvitella, että vaikkapa Saksassa valtamedia kirjoittaisi kissankokoisin otsikon kuinka ’kauppias alensi juustopaketin hintaa’?
Epäilemättä S-ryhmä onnistui myös viestinnässään erinomaisesti.
Asiallista pohdiskelua, mutta vähän häiritsi taas vakiopohdiskelu maaseudun kannattamattomuudesta pitkien etäisyyksien vuoksi ja Helsingin suuresta kannattavuudesta ja muun maan palveluiden mahdollistamisesta.
Lidl on tunkeutunut markkinoille näyttävästi ja tehokkaasti lyhyessä ajassa. Jos katsomme sen liikkeiden sijaintia, minusta näyttää, että sen kauppojen sijoittelussa on painotettu eniten pienistä vähän isompia kuntia. Kajaanista etelään toiseksi pienimmän kokoluokan kunnat näyttävät olevan jo hyvin katettuina. Pienimmissä kunnissa Lidlejä ei näytä juuri olevan. Suurissa niitä näyttäisi olevan vähemmän kuin niiden asukasmäärän perusteella voisi arvata.
Ehkä ne voitot (Lidlin tähtäimessä olevassa tavisten asiakaskunnassa) tehdään juuri tuolla keskikokoisten / pienehköjen kuntien tasolla. Tuskin Lidl liikkeitään sinne kansalaisvelvollisuudestakaan sijoittaa. Ehkä jakeluautojen suurten kaupunkien ytimiä pidemmät ajomatkat ovat pienempi ongelma kuin kaupunkien muut suuremmat kulut (tontti, palkat, ruuhkat yms.). Toivottavasti Lidl saa toimivia liikepaikkoja suurissa kaupungeissakin, eivätkä sen ongelmat niissä liity korruptioon / toimivien liiketilojen saamisen estämiseen.
Ajatusleikkinä voi miettiä että mitäköhän ruoka maksaisi jos Lidl ei olisi tullut kiusaamaan S- ja K-ketjuja?
Isot ketjut ovat yrittäneet kampittaa Lidliä lähinnä kaavoituspolitiikalla, pääsääntöisesti Lidlit sijaitsevat keskustojen ulkopuolella mutta hintatason ero on ollut niin iso että se ei ole riittänyt.
Asunto-osakeyhtiöiden kivijalan liiketilat eivät ole ”taloyhtiön” eli yleensä asunto-osakeyhtiön hallinnassa tai vuokrattavissa sen enempää kuin asunnotkaan. Ne ovat tilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajien hallinnassa. Yleensä on niin, että kivijalkaan aikoinaan rakennettuihin liiketiloilla ei ole juuri tarvetta elinkeinotoimintaan ja niiden käyttötarkoitus olisi järkevintä muuttaa asuinkäyttöön.
Luulenpa että kyse ei ole mistään kovin ihmeellisestä, perinteinen lehtimainonta vaan on kallista ja tehotonta, kun luodaan tämmöinen ”hintahype” joka saadaan läpi valtakunnan uutisiin, saadaan ihmiset jopa hetkeksi kiinnostumaan Prismoista.
En usko että ruoan halpa hinta on sinänsä mitään muuta kuin sisäänheittotuote, jolla sitten myydään sitä kalliimpikatteista tavaraa jota mukaan tarttuu kun ihmiset kulkevat ympäri kauppaa etsien niitä tarjouksia.
Jos on olemassa jotain ”hintasotaa”, niin se on mielestäni kovempi eri tuotteiden kuin kauppojen välillä.
Ihmettelen suuresti, että miksi ruokakauppa herättää Suomessa tällaisia intohimoja.
Vaikkapa elektroniikassa hintasota on ollut armotonta vuosikausia ja se on todella paha suomalaisille kaupoille sitäkin kautta, että valistuneet kuluttajat tekevät hintavertailuja ulkomaita myöden.
Ilmeisesti Lidl on vihdoinkin saanut sen verran jalansijaa Suomessa, että noiden kotimaisten toimijoiden on reagoitava. Aika moisella viiveellä se EU:hun liittymisen aikana luvattu halvempi ruoka vihdoinkin tulee Suomeen.
Jos on makueroa, ymmärrän hyvin, miksi on vaihtoehtoja. Ihmetyttää vain ne ”vaihtoehdot”, jossa tarjotaan eri tuottajilta täysin samaa, kun saman hyllytilan voisi käyttää oikeasti erilaisiin tuotteisiin.
Tottakai S-ryhmä haluaa parhaille liikepaikoille. Eihän ne tyhmiä ole. Paikkojen saamisessa käytetään kaikkia paikallispolitikoinnista tuttuja keinoja kuten hyväveli-verkostoja, lehmänkauppoja ja niihin liittyviä toivottavasti laillisuuden puitteissa tapahtuvia voitelun keinoja.
Se ero K-ryhmään ja Lidliin tulee siinä, että osuustoiminnallisena voittoja ei jaeta kauppiaiden miljoonatuloina tai osinkoina/osakkeiden arvonnousuna omistajille. Osuuskunnan jäsenet eli me asiakkaat saamme voitonjaon vaatimattona osuuspääoman korkona ja sitten enemmän asiakasetuina (bonukset, alennukset…).
Markkinaosuuskehitykseen liittyen kilpailuviranomaisten on kyllä syytä olla hereillä ja estää liian suuren vaikutusvallan syntyminen.
Voi voi kun on väärin alennettu hintoja, on se surkeaa nyt Suomessa. Lukekaapa vaikka Jari Korkin blogi ”Väärin halpuutettu” asiasta.
Kauppaliikkeiden sijoittelusta toteaisin, että kyllä jokainen maaseutukunta ottaisi mielihyvin vastaan vaikka Stockmannin, mutta kun ei ole juuri muita tulijoita kuin S-Market.
Minä veikkaan syyn olleen tuo erikoiskaupan nostaminen. Siksi vain Prismojen hintoja alennettiin. Occamin partaveistä käyttäen tämä on paras selitys.
Mihinköhän vihreät sitten pyrkivät. Varapuheenjohtaja Anne Bland valittaa hintojen laskua ja ehdottaa minimihintoja, jotka kaupan tulisi maksaa. Tämä tietenkin merkitsisi myös myyntihinnan minimiä.
Ehkä joku voisi kertoa myös Blandille, mitä se markkinatalous tarkoittaa. Ja millaisia ovat elintarvikekaupat suunnitelmataloudessa.
Osuuspääoman korkohan on monissa osuuskaupoissa kaukana vaatimattomasta: sijoittamalleen pääomalle saa jopa 10-20 prosentin vuosittaisen tuoton. 😉
Tästä huolimatta (tai juuri siksi?) väittäisin, että asiakasomistaja ei saa läheskään niin paljoa etuja kuin tälle kuuluisi. Kun omistuspohja on niin suunnattoman hajaantunut, ei tavallisen asiakasomistajan etua valvo oikeastaan kukaan.
Osuuskauppojen valtuustoissa istuu lähinnä näitä kuuluisia Hyviä Veljiä, joiden intressinä on lähinnä ajaa omia/kavereiden/jonkin aatteen etuja. Väittäisin tällöin myös johdon intressien olevan jossakin muualla kuin (asiakas)omistajiensa hyödyn maksimoinnissa. Itsekin S-ryhmässä työskennelleenä nostaisin esiin vielä varsin huomattavat henkilökunta-alennukset, joiden kustantamiseen jokainen asiakasomistaja osallistuu.
Mielestäni rehellinen ratkaisu S-ryhmälle olisi luopua osuuskuntamuodosta ja listautua pörssiin. Tulisi sitten toimintaan vähän enemmän läpinäkyvyyttäkin.
Itseasiassa ruoka on ollut aina merkittävästi halvempaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jopa saman ketjun (esim. S-market) sisällä.
Ainakin Helsingin keskustassa kivijalkamyymälöiden liiketilat ovat useimmiten nimenomaan taloyhtiöiden omistuksessa, paitsi jos ne on erikseen myyty pois esim. putkiremontin rahoittamiseksi, ja taloyhtiö (eli käytännössä isännöitsijä) vuokraa niitä eteenpäin. Taloyhtiön hallinnassa olevista tiloista ei ole edes olemassa osakekirjoja, ennen kuin taloyhtiö myyntiä varten tuottaa ne erikseen.
Katutason liiketilan muuttaminen asunnoksi aiheuttaa yleensä merkittäviä teknisiä rajoitteita mm. ikkunoiden vuoksi ja vaatii aina rakennusluvan käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi. Ja tällaisten asuntojen edelleen myyminen on osoittautunut käytännössä todella vaikeaksi, kas porukka kun ei useinkaan halua asua näyteikkunassa eikä maan tasalla (tai sen alapuolella).
Näin on, jos alueen kohtuuhintaiset lyhytaikaisen paikoituksen paikat on hävitetty, eivätkä asiakkaat pääse autolla lähelle. Kehitys on huolestuttavaa asukkaiden kannalta, koska monet palvelut vaativat selviytyäkseen asiakkaita sekä päivä- että ilta-aikaan. Eli terve kaupunkiympäristö sisältää sekä asuntoja, palveluita että muuta toimitilaa.
Maunulassa taitaa olla tuliterä S-marketti, mutta eikös siinä saman kadun (Pakilantie) varressa ole muutaman sata metriä pohjoisempana Lidl?
Jos en ihan väärin muista, tuolla käytiin enemmän tappelua siitä, tuleeko Alko Lidliin – suurin vastustajakunta taisi olla paikallisista asukkaista.
Toisaalta olisi kiva, jos myös laadulla kilpailtaisiin. Hassuna esimerkkinä juurikin tuo WC-paperi, jonka osalta suomalaiset valikoimat ovat aika kapeita verrattuna keskieurooppalaisiin.
Meillä on aika eriytymättömiä päivittäistavarakauppoja. Lidl on ehkä aavistuksen laatikkomyymälämpi, Stockmann yrittää olla vähän parempi, K ja S roikkuvat siinä välissä. Tuotevalikoimissa ja hinnoissa ero on kuitenkin vähäinen.
Tuo ei ole vielä mahdollista, koska se ei ole isoja kiinnostanut. Nythän erilaiset ruokakassipalvelut tehdään niin tehottomasti kuin mahdollista; joku marssii täyttämässä kasseja kaupassa.
Jos joku iso toimija tekisi homman riittävällä volyymilla modernia logistiikkaa hyväksikäyttäen, sen saisi kuluiltaan niin järkeväksi ja toiminnaltaan nopeaksi, että se voisi olla hyvinkin kannattavaa. Tuoretuotteet ovat osin haastavia laatuvaatimusten vuoksi, mutta iso osa painavista ostoksista tulisi kotiin näppärästi.
Tässä on kuitenkin se ansa, että se olisi uudelle toimijalle kannattavaa, koska laskuista jäisivät kalliit liiketilat. Olemassaoleville toimijoille se ei ole kannattavaa, koska ne liiketilat on jo hankittu. Uudet investoinnit vain söisivät vanhojen tuottoja.
Suomesta ei välttämättä niin isoa toimijaa kaupan ulkopuolelta löydy, joka tuohon lähtisi. Maailmalta voi löytyä, eikä erityisesti pääkaupunkiseutu ole mikään huono paikka väentiheytensä ja ostovoimansa kannalta kansainvälisessäkään vertailussa.
(Tästä oli varsin mielenkiintoinen Mika Pantzarin haastattelu tänään radiossa. Hän vähän uumoili esimerkiksi Amazonin tulemista tällaiseen.)
Stockmannin herkkukauppa on mm. Helsingin maalaiskunnan kirkonkylän vieressä olevassa Vantaanportti-nimisessä ei-kaupunginosassa sijaitsevassa Jumbona tunnetussa betonikolossissa.
Elitismiä? Kyllä on eliitti alas vajonnut.
Tässä saattaa olla vähän eri jako kaupungeissa:
– Alepa: nurkkakauppa, joka on usein auki, mutta jossa on suppea valikoima; elää mummoilla ja yökyöpeleillä
– S-Market: kohtuukokoinen kaupunginosakauppa, jossa käydään myös työmatkalla ja ilman autoa
– Prisma: automarketti, josta haetaan kärryllinen ruokaa ja samalla vaatteet perheelle
Näiden välillä ei ainakaan nyt ole juuri kilpailua. Jos S-Market saisi olla auki samat ajat kuin Alepa, osa Alepoista katoaisi kartalta.
S-Marketien ja Alepojen kohdalla sijainnilla on iso merkitys, koska sinne ei vartavasten lähdetä. Silloin hintakilpailu ei ole ihan niin kovaa.
Prismat ovat sikäli tiukimmilla, että jos joku ajaa 15 km kauppaan, hän voi ihan yhtä hyivn ajaa 15 km toiseen kauppaan, ts. maantieteellinen kilpailualue on suuri.
Ne erilaiset ei käy kaupaksi niin hyvin kuin eri valmistajien samat tuotteet, massat ostaa yhä ”reissumiestä ja nötköttiä”. Jos tuotteet on liian kauan hyllyssä, tila ei ole niin tehokkaassa käytössä kuin sitä täysin samaa myymällä.
On ollut mahdollista jo 50 vuotta.
Niinpä. Bonukset pitää katsoa peitellyksi osingonjaoksi ja pääomatuloiksi ja verottaa vastaavasti.
Äkkilukemalta en havainnut yhtään kommenttia tuottajien asemasta. Suomalaiselle maajussille maksetaan ainakin viljapuolella matalinta hintaa euroopassa. Viljan rehujohdannaisilla ruokitaan liha-,lypsykarjat, broilerit, kalkkunat jne. Eikös ruokakin pitäisi olla Eurooopan halvinta ?
Tämän vuoden viljahinnat ovat vain varjo kahden vuoden takaisista, viljelykorvaukset (tuki) ovat pienentyneet ja viljelyehdot kiristyneet. Norjalaisten myymä apulanta on taasen kallistunut entisestään, jopa saatavuudessakin on häikkää.
Maidon hintaa ei voi verrata EU-tasoon, koska kyse on aivan eri laatuluokan elintarvikkeesta ja erilaisesta yrityksen omistuspohjasta (osuuskunta).
Maajussiko on taas maksanut hinnanalaennukset?
Höh. Osuuspääoman korothan ovat jo ennestään verotettavaa pääomatuloa.
S-ryhmällä on tämän kaltainen Kauppakassi-palvelu muutamissa kaupungeissa, mm. Oulussa. Tietoja löytyy mm. foodie.fi-sivulta.
K-ryhmä näyttää olevan kaikessa jäljessä.
Tähän asti oikein.
PK-seudulla on niin paljon Prismoja että ne syö asiakkaita S-marketeilta, juuri halvemman hintatasonsa takia. Pihi kuluttaja ostaa ruokansa Prismasta vaikka se tietää pidempiä matkoja ja auton käyttöä, eikä läheskään aina osteta vaatteita tai muuta samaan aikaan. S-markettien ja muiden keskikokoisten kauppojen tilannetta ei myöskään helpota se, että siellä missä on Prisma, on myös K-Citymarket joka olemassaolollaan kilpailee Prismat vielä halvemmiksi. Helsingin seudulla lähempänä kuin 5 km pässä Prismoista ei ole S-marketteja, jos on joskus ollut, ne on joko lopetettu tai muutettu Alepoiksi.
Jos esim HOK-Elanto saa tahtonsa läpi ja rakentaa Espoon Lommilaan moottoriteiden liittymän Prisman ja sen ympärille Jumbon kokoinen kauppakeskus, niin nykyinen Espoon keskuksen S-market ja pienehkö kauppakeskus Entresse kuolee pois. Ja Lommilan suunniteltu keskus on vain autoileville tarkoitettu, nykyiseen keskukseen pääsee junalla, bussilla ja on keskellä asutusta muutenkin.
Mitä HOK-Elannon kannattaisi tehdä on vähentää Prismoja ja tehdä S-Marketeista edullisempi brändi joka kuitenkin kilpailee Lidlin kanssa paremmalla laadulla.
Ei voi ei, koska Skandinavian niemimaan eteläpuolella maitoa juodaan asukasta kohden todella paljon vähemmän kuin täällä, siellä aikuiset ihmiset juovat olutta ja viiniä maitona.
Minä ihmettelen, että miksi maajussi on niin heikoilla etujensa puolustamisessa. Niillähän pitäisi olla todella vahva etujensa valvoja eli MTK ja tuo suosi suomalaista slogan on edelleen kaikkein tehokkain maataloustuotteissa. Kun melkein keneltä tahansa kadulla kysyy, niin kyllä suomalaisen elintarvikkeen laatu ulkomaisen voittaa aina. Tuo vastaus tulee ihan selkäytimestä eikä sitä pahemmin edes kyseenalaisteta.
Miksi sitten maanviljelijät eivät hyödynnä hyvää mainettaan, lakkoile tai tee jotain muuta vauhdittaaksen neuvotteluja hinnoista?
Näin se sosialistinen hyvinvointivaltio tuhoaa herrojen ainoat etuoikeudet.
Pitää ehdottomasti muuttaa systeemiä: lyhentää ansiosidonnaisen kestoa ja poistaa kytky ay-liikkeeseen, kuten äärioikeistolainen nuorisoeliitti ja sen puudelit ovat esittäneet. Silloin ei rahvas liity enää ammattiosastoihin ja saamme aikaan lopullisen tavoitteemme: tuloerot alkavat kasvaa ja köyhien etuuksia pienennetään. Niin tyhjenee Stockmannikin rahvaasta ja maassa on jälleen Jumalan suoma luokkajako, hyvä tahto ja rauha.
Maanviljelijän neuvotteluasema ei ole nykyään vahva. Hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla, eivätkä työmarkkinaneuvotteluissa niin kuin joskus. MTK:n vahvuus on nykyään vain myytti. Kuluttajat ehkä suosivat edelleen jonkin verran suomalaista, mutta voitot siitä taitavat jäädä väliportaille.
Viljelijät voisivat tosiaan tehdä enemmänkin. Lakkoilu ei oikein auta vapailla markkinoilla, sillä useimpia tuotteita voi tuoda helposti ulkomailtakin (jopa maitoa naapurimaista). Viljelijät ovat myös varsin maltillista työntekoon keskittyvää väkeä, jolle lakot ja mielenosoitukset ovat aika vieras toimintatapa. Ehkä jokin pieni symbolinen mielenilmaus tai lakko voisi tuoda sympatioita.
Siinä mielessä viljelijät ovat nykyään saamattomampia kuin aiemmat sukupolvet, että osuustoiminnallisia yrityksiä (joissa osa jalostuksen voitoista pyrittäisiin jättämään itselle) ei enää synny vanhaan tapaan. Viljelijät tyytyvät turhan helposti pitkiin turvallisiin sopimuksiin muutaman suuren vakio-ostajan kanssa. Tietenkin pienen asema näissä suhteissa on huonompi kuin suuren neuvotteluosapuolen.
”Tämän selittää ehkä se, että pyritään samoihin hintoihin koko maassa, jolloin suurten kaupunkien kaupat ristisubventoivat haja-asutusalueiden kauppoja.”
No ei pyritä. Esimerkiksi osuuskauppa Arina tai osuuskauppa PeeÄssä toimivat omilla alueillaan ja tekevät tuloksensa ja investointinsa omilla alueillaan. Yhtää euroa ei tarvitse HOK-Elantolaisten siitä maksaa.
Haja-asutusaluieden S-Marketeissa ja SALEissa on aina ollut isommat hinnat (ja katteet) kuin keskuspaikkojen Prismoissa. Tämä ale vain lisää eroa.
s-marketin asiakas,
Mitenkäs tukkuhinnat, jotka ymmärtääkseni sisältävät tavarn kuljettamisen kauppaan? Jos tasausta tapahtuu, se tapahtuu tässä. Lidl voi tällöin vetää välistä asutuskeskuksissa ja keskittyä vain niihin.
Tarkenna nyt vähän. Miksi Lidl näyttää kuitenkin keskittyvän Suomessa enemmän pikkukaupunkeihin ja vähemmän suurkaupunkeihin? Kai se oletusarvoisesti on kiinnostunut niistä kohteissa, joissa voittoa syntyy.
Miten nuo tukkuhinnat muuttavat yhtälöä? Eikö tuo liikkeitten sijoittelu jo kerro, missä kannattaa olla. On kai samanteevää, mihin laskuun kuljetuskustannukset on liitetty.
Entä miten perustelet oletusta, että kuljetuskustannukset ovat suurissa kaupungeissa merkittävästi alhaisemmat? Monet tuotteet tulevat maalta, ja kiertävät jonkun jossain päin Suomea sijaitsevan jalostuslaitoksen kautta kaupan hyllylle. Tuo liike ei ole kovin kaupunkikeskeistä. Satamat joista ulkomaantuotteet tulevat, voivat tosin usein olla lähellä jotain suurta kaupunkia, mutta tuskin tuo hirveästi kuljetuskustannuksiin vaikuttaa. Autot kiertävät joka tapauksessa jokaisen kaupan joka päivä, ja siirtävät tuotteita maalta kaupunkiin ja kaupungista maalle. Aika tasan menee. Ei maitoa ja lihaa Stockmannin herkusta maakuntiin kuljeteta, vaikka kaikki hyvä pääsääntöisesti tuleekin Helsingistä 😉 .
P.S. Lidl varmaankin tekee mahdolliset voittonsa ”asutuskeskuksissa”, sillä Suomen kaupoista 99% sijaitsee jonkin kokoisessa sellaisessa. Ehkä kyse on jostain Orimattilan keskustan kokoisista asutuskeskuksista, ja Lidlin keskittymisestä niihin.
Orimattilassa ei samalla ketjulla oli kovin monta kauppaa. Kuljetuskustannukset eivät riipu siitä, kuinka monta asukasta kaupan ympärillä on vaan kuinka lähellä toisiaan saman ketjun kaupat ovat. Ainakin kauppa-ala selittää Suomen korkeita hintoja harvalla asutuksella.
Ok, tuossa tuli toinen mahdollinen kaupungin etu, usea toisiaan lähellä oleva kauppa. Se pitää kuitenkin muistaa, että liikennevaloissa odottelu maksaa jokseenkin saman verran kuin moottortiellä ajamnen, eli ajoaika on ehkä tärkämpi kriteeri kuin maantieteellinen etäisyys.
Etäisyydet voivat olla yksi pätevä syy Suomen muita maita korkeampiin hintoihin. Mutta epäilen että kuljetusten osuus ei ole kovin suuri (eikä Keski-Euroopassakaan maitoa naapurikadulta tuoda). Pitkät etäisyydet koskevat muuten myös kaupunkeja, joihin maito tuodaan jostain Kiuruvedeltä. Maidon jakelu valtatien varren kauppoihin hoituu halvemmalla kuin jakelu päätepisteessä Helsinkiin, muutamaan lähellä toisiaan olevaan kauppaan.
Maalla voidaan pitää etuna myös sitä, että kaupat voidaan rakentaa harvempaan (20 km päähän asiakkaista), koska asiakkaat ovat liikkuvampia. Helpompi näin, kuin jakelu kivikaupungeissa muutamaan lähellä toisiaan olevaan liikkeeseen.
Edelleen tämä Lidlin kuvio näyttää siltä, että Lidl keskittyy aika paljon noihin pienemmän puoleisiin taajamiin, ja kai tekee siis voittonsakin siellä, kukaties jopa Helsingin hyvän näkyvyyden tuovia, mutta kannattamattomia kauppapaikkoja tukeakseen. Eikö tämä ole ainakin yhtä mahdollista kuin se, että Helsingin tuotoilla tuettaisiin tuota Lidlin harkitusti virittämää laajaa kauppojen verkostoa maakunnissa?
”Selittää” on oikea termi!
Ja hinnat ovat samat niin tiheään kuin harvaankin asutulla alueella – eikä todella harvaan asutulla alueella edes ole kauppoja.
Ja tutkimusten mukaan alueilta häviävät kaupat ennen kuin ostovoima.
Eilisessä a-studiossa kaupan ihmiset totesivat, että suurin ero Keski-Eurooppaan on verot. Ruuan hinnassa on koko ketju huomioiden 40% veroja, kun se Keski-Euroopassa on noin 20%. Tietysti kuljetukset, joista jakelu on yksi osa, aiheuttaa osaltaan tätä veroeroakin.
En tiedä Inexin hinnoittelusta, mutta käsittääkseni osuuskaupat tekevät omat sopimuksensa esim. maito-, liha-alan yritysten ja juomateollisuuden kanssa. Eli kaikki tukkuhinnat eivät ole samoja kaikilla osuuskaupoilla.
S-ryhmälle oleellisinta on, että tukku tekee tulosta ja tavara virtaa. Ja kaikkien vihreän bonuskortin toimipisteiden on käytettävä ryhmän omaa tukkua, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta (esim. osa ravintoloista saattaa tilata pienen osan tuotteistaan muualta kuin keskusliikkeeltä).
Että tavaravirtaahan tuossa haetaan ja katteissa on riittävästi ilmaa toteuttaa leikkauksia. Ilmeisesti.
Ymmärtääkseni, kun puhutaan keskusliikkeistä, on hedelmätöntä puhua toimipisteistä, kun tukku ja tukun tarpeet ovat määrääviä. Etenkin sellaisella ketjulla, jossa kauppiaat eivät varsinaisesti päätä mitä tilaavat tukusta, kunhan tekevät tiettyjä painotuksia volyymin suhteen. On nimittäin turha kuvitella että tukusta voi tilata mitä hyvänsä, tai että toimituksen ehdot olisivat mitenkään suunniteltu tilaajalähtöisesti – jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta valita onko asiakas vai, asiakas ei ole asiakas vaan osa jakelukanavaa.
terve,
Taalla systeemi toimii niin, etta soitan lahikauppaan aamulla, annan listan tavaroista joita haluan (voin katsoa hinnat netista). Auto tuo tavarat kotiin, ne kannetaan keittioon, ja maksan hinnan joko kateisella tai kortilla.
Lahikauppoja on laskutavasta riippuen 4-5. Laatu on hyva, koska jos jokin kauppa pettaa, tilaan seuraavaksi muualta. Nain se toimii, jos palvelu pelaa.
Ajakaa te prismoihinne.
t. Mikko
Kaavoittaja ratkaisee kauppapaikan, joka on tärkein tekijä.
S- ja K ovat lähinnä kiinteistöyrityksen oloisia firmoja.
Lidl pidettiin pois kaupungeista ja parhaat kauppapaikat ovat jo täynnä. Ikea oli vuosikymmeniä kaavoittajan boikotissa.
S- ja K-ryhmät ovat myös osa rakenteellista korruptiota, koska kunnan kaavoitusmonopolia pystyy käyttämään väärin muutamankin poliitikon myötävaikutuksella.
MainoSkampanjaStahan on kyse. Kertoo aika paljon suomalaisen median ”tasosta” että kauppaketjun kampanja muuttuu tv-uutiseksi ilman minkäänlaista analyyttista pureskelua.
Ajatuksena varmaan on iskostaa suomalaisiin mieliin kuva Prismoista halvimpina ruokakauppoina laskemalla muutamien sisäänostotuotteiden hintoja näyttävästi. Jotta nuo suomalaiset sitten autoilisivat ostamaan ruokansa ja käyttötavaransa tietystä paikasta enenevässä määrin.
Kiinnostavaa olisi tietää miten muiden kuin kampanjalistalla olevien tuotteiden hinta muuttuu? Jostainhan ne kompensoivat katteet revitään tässäkin tapauksessa…
Ostoshyvitykset on eri asia. Jos ostan satasella kuussa, saan prosentin hyvityksen. Jos ostan tonnilla kuussa, saan viisi prosenttia hyvitystä. Yritä tässä sitten selittää että pienituloiset rahoittavat suurituloisten osuuskauppaostokset. Mutta ei, juoskaa pää kolmantena jalkana niitten euron bonustenne perässä.
Maidon D-ja B-vitamiinilisä on välttämätön Suomessa vähäisen auringonvalon vuoksi. Etelä-Euroopassa lisäykselle ei ole tarvetta. Alla olevan linkin tohtii avata, se on virusvapaa, ei salmonellaa, ei solu- eikä antibioottijäämiä 🙂
http://www.tohtori.fi/?page=6257462&id=3898555
eemil
Miten maidon vitamiinilisä voi olla välttämätön, tai edes merkittävä vitamiinin lähde, kun tavalliset ihmiset eiovät käytä maitoa juomana? Lusikallinen maitoa kahviin tuskin riittää kenenkään vitamiinin saamiseen.
D-vitamiini suojaa mm. korkealta verenpaineelta, diabetekselta, MS-taudilta (raskausajan ravinto), osteoporoosilta. Em. ovat kansansairauksia, jotka yleistyvät koko ajan elintapojen muutosten seurauksena.
Tilastomatemaatikkona voinet helposti todentaa paljonko terveydenhoitosektori säästäisi kansansairauksien ennaltaehkäisyllä. Kyynikkona voinet tietenkin helposti todentaa paljonko terveydenhoitomenot kasvavat ihmisten eliniän pidentyessä. Ennenaikainen sydäntautikuolleisuus on varmaankin lahja valtiolle.
Suomalaisen hyvinvointivaltion terveydenhoitojärjestelmä on maailman huippua. Sen osina olevat yksittäisten ravintoaineiden tutkimusten perusteella tehdyt täsmäykset ovat tärkeä lenkki. Niitä ei kannata kyseenalaistaa poliittisten tarkoitusperien vuoksi.
Voisinpa ennustaa O:n luuston tiheyden olevan keskivertoa heikomman sillä perusteella, että liikuntamuodoista puuttunee iskutuksia aiheuttava osa. Pyöräily on kyllä hyvä aerobinen, sydänterveyttä edistävä liikuntamuoto. Riskiä lisää istumatyö ja maidon puuttuminen ruokavaliosta. Toisaalta muitakin maitotuotteita on ja toivottavasti O. korvaa niillä kalsiumvajeen.
näin , ystävällisesti ylläoleva nimim.
SOK:n osalta tässä on kyse pelkästään mediapelistä. Sen ei tarvitse edes tinkiä katteistaan, sillä tehdashinnat laskevat vielä enemmän. Tuottajahinnoista puhumattakaan. Nyt saatetaan tulla ensi kertaa tilanteeseen, jossa maataloustulo laskee miinukselle. Eli maanviljelijät joutuvat hankkimaan muualta paitsi elantoonsa tarvittavat rahat, myös pistämään tätä muualta hankittua rahaa markkinatukeen kuluttajille.
Onneksi olkkoon. Olet törmännyt ns. viralliseen totuuteen. Viralliseen ruokasuositukseen eli ruokaympyrään kuuluu maito jossain muodossa. On aika koomista, että itse vetoat jos jonkinlaiseen viralliseen tietoon tai laskelmaan, mutta vain silloin, kun se sopii omaan maailmankäsitykseesi.
Aika monessa kansantaudissa on sellainen ikävyys, että elämä lyhenee pikemmin keskeltä kuin lopusta. Se on ongelmallista kansantaloudellekin.
Ja vain SOK:ko on meidän suuri hyväntekijämme tässä asiassa ja koko hinnanalennusprojekti tähtääkin vain näiden kansansairauksien ehkäisyyn?
Jos näin hieno tavoite on, miksi SOK ei sitä ole kertonut?