Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015

Sepus­tus tulee vähän myö­häs­sä, kos­ka alma­na­kas­ta ovat minuu­tit lop­pu­neet. Enää 77 aamua ja kii­re katoaa. (?)

Poh­jo­lan kaavaluonnos

Hyväk­syt­tiin jat­ko­työn poh­jak­si. Esi­tin ohjeis­tus­ta, että tuli­si kehit­tää enem­män yleis­kaa­va­luon­nok­sen suun­taan (bule­var­dit), mut­ta esi­tys kaa­tui 7–2 sen jäl­keen, kun yleis­kaa­va­pääl­lik­kö oli sano­nut, että kaa­va on sopusoin­nus­sa yleis­kaa­va­luon­nok­sen kans­sa. Ihan se katu­lin­ja ei ole kun­nos­sa, mut­ta ei pahas­ti vinksallaankaan.

Myl­ly­pu­ron Ylä­ki­ven­tien kaava

Meni läpi. Vähän ihmet­te­lim­me, mik­si met­roa­se­man vie­reen teh­dään ykkö­sen tont­ti­te­hok­kuu­del­la. Seli­tys oli taas ker­ran pysä­köin­nis­sä. Alu­een hin­ta­ta­so ei kes­tä maa­na­lais­ta pysä­köin­tiä ja maan­pääl­li­sen kans­sa ei saa tätä tii­viim­pää. Itsea­sias­sa maan­pääl­li­nen pysä­köin­ti rajoit­taa tehok­kuu­den 0,8:aan. Nyt pääs­tiin yli teke­mäl­lä opis­ke­li­ja-asun­to­ja. Tämä pysä­köin­ti­nor­mi on aivan lii­an jous­ta­ma­ton, kun met­roa­se­man vie­reen­kään ei saa teh­dä kun­nol­lis­ta tehokkuutta.

Myl­ly­ma­tin­tien täydennyskaava

Ris­to Rau­ta­va pyy­si pöy­däl­le. Ei ker­to­nut, miksi.

Kata­ja­no­kan pysäköintiluola

Pyy­sin pöy­däl­le. Haluai­sin täs­sä vai­hees­sa vähän auto­paik­ko­ja pois kadun­var­sil­ta aina­kin tal­via­jak­si. Taas­kin yksi autoi­li­ja valit­ti, että hänen on vai­kea pääs­tä park­ki­ruu­dus­taan kadul­le, kun kau­pun­ki ei ole auran­nut lumia park­ki­pai­kan koh­dal­ta. Oli pak­ko kysyä, miten voi­si aura­ta, kun auto­si oli siinä.

Loput esi­tyk­sen mukaan.

 

 

 

89 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015”

  1. Ihan hyvis­sä ajoin­han tämä pos­taus on. 😉 Otsi­kon mukai­seen 27.2.2015 päi­vä­mää­rään­han on mel­kein kuu­kausi vie­lä aikaa!

  2. Rau­ta­vat Auto­kaup­pi­aat tys­sää­vät kaa­voi­tuk­sen. Mik­si? Onko kau­pun­ki teh­tä­vä henkilö(öky)autojen yksi­tyi­sek­si tem­mel­lys­ken­täk­si? Muu­tin Vuo­saa­reen, en istu enää tun­ti­tol­kul­la autos­sa. Ihmet­te­len, mik­si niin aiem­min tein?

  3. Eli jos Turun­väy­läs­tä jos­kus tulee bule­var­di, niin täl­lai­sen mota­rin lop­puun esi­mer­kik­si raken­ne­tun kau­pun­ki­mai­sem­man pät­kän jäl­keen pääs­tään Huo­pa­lah­den­tiel­le, jos­sa on yllä­ri­pyl­lä­ri taas lisää tätä parkkipaikkapistetaloa?

    Ymmär­rän jopa minä­kin, että van­ho­ja kort­te­lei­ta ei voi heti jyrä­tä alas, mut­ta jos jokai­ses­sa muu­tok­ses­sa teh­dään aina vaan teh­dään lisää tie­tä, niin eipä sii­tä kos­kaan sit­ten syn­ny katua.

  4. Hyvä neu­vo, jota toi­voi­sin käy­tet­tä­väk­si myös koti­kul­mil­la­ni: park­ki­luo­lien ver­ran kadun­var­si­pai­ko­ja muu­te­taan edul­li­sik­si lyhy­tai­kais­pai­koik­si. Iso osa mak­sa­vis­ta asiak­kais­ta tulee omal­la autol­la. Lyhy­tai­kai­set kadun­var­si­pai­kat paran­ta­vat pal­ve­lui­den tavoi­tet­ta­vuut­ta ja näin elä­vöit­tä­vät ympä­ris­töä pal­jon enem­män kun kai­ken­lai­set ympäristönelävöittämisprojektit.

  5. Pysä­köin­ti­luo­la ei toden­nä­köi­ses­ti vai­ku­ta tuon tai­vaal­lis­ta kadun­var­si­paik­ko­jen kysyn­tään, ellei pal­ve­lua tar­jo­ta luo­las­sa joko oleel­li­ses­ti hal­vem­mal­la tai ilmaiseksi. 

    Kasar­mi­to­rin alle raken­net­tiin joku­nen vuo­si sit­ten park­ki­hal­li, jon­ka totee­mi on uskol­li­sen mon­o­to­ni­ses­ti ilmoit­ta­nut hal­lis­sa ole­van vapaa­ta tilaa. En muis­ta totee­min kos­kaan mai­nos­ta­neen hal­lin ole­van täy­si ohi­kul­kies­sa­ni. Kui­ten­kin muu­ta­ma­na tal­ve­na pysä­köin­tion­gel­ma on lumi­ke­leil­lä ollut Kaar­tin­kau­pun­gis­sa niin anka­ra, että Kasar­mi­to­ri on toi­mi­nut väliai­kai­se­na park­ki­kent­tä­nä, toki asian­mu­kai­sin asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sin. Vaik­ka hal­lis­sa on ollut aina tilaa… 

    Kasar­mi­to­rin hal­lis­sa on 400 pysä­köin­ti­paik­kaa, joka vas­tan­nee sel­lais­ta paria-kol­mea kilo­met­riä kadun­var­si­pai­koi­tus­ta. Wau! Tuo hal­li­han mah­dol­lis­taa vaik­ka­pa Kasar­mi­ka­dun muut­ta­mi­sen park­ki­ka­dus­ta puis­to­ka­duk­si, eten­kin kun kadun­var­si­py­sä­köin­ti on siir­ty­mäs­sä var­maan­kin ihan piak­koin maan alle.

  6. Kyl­lä­hän sil­lä asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sul­la pitäi­si saa­da aura-auton mukaan lapio­mies­par­tio, joka hoi­taa läh­tö­väy­lät kun­toon käsipelillä.

  7. Mit­kä tahot tuo­ta pysä­köin­ti­nor­min muut­ta­mis­ta vas­tus­ta­vat? Mil­lä tahol­la pää­tös­val­ta nor­mis­ta on?

    1. Nor­mi on kau­pun­gin omis­sa käsis­sä. Pysä­köin­ti­nor­mi on eri­tyi­sen tär­keä kokoo­muk­sel­le, mut­ta ei dema­rei­ta­kaan ole saa­nut tal­koi­siin nii­den kohtuullistamiseksi.

  8. Kal­le:
    Hyvä neu­vo, jota toi­voi­sin käy­tet­tä­väk­si myös koti­kul­mil­la­ni: park­ki­luo­lien ver­ran kadun­var­si­pai­ko­ja muu­te­taan edul­li­sik­si lyhy­tai­kais­pai­koik­si. Iso osa mak­sa­vis­ta asiak­kais­ta tulee omal­la autol­la. Lyhy­tai­kai­set kadun­var­si­pai­kat paran­ta­vat pal­ve­lui­den tavoi­tet­ta­vuut­ta ja näin elä­vöit­tä­vät ympä­ris­töä pal­jon enem­män kun kai­ken­lai­set ympäristönelävöittämisprojektit.

    Haka­nie­men torin vie­res­sä kaik­ki nämä vie­rai­li­ja­pai­kat, joi­hin ei saa pysä­köi­dä asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la, ovat usein tyh­jil­lään ja alu­een asuk­kaat aja­vat kort­te­lei­ta ympä­ri paik­kaa etsien. En tie­dä onko tämä kon­sep­ti kau­hean toi­mi­va tai reilu.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­dät­kö pal­jon­ko se asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­su on? Noin 30 sent­tiä päivä!

    Ja mitä mak­saa­kaan fil­la­ris­ti sii­tä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmai­set pyö­rä­tiet ja sen lisäk­si park­ki­pai­kat jal­ka­käy­tä­vil­lä näy­teik­ku­noi­den ja por­ras­käy­tä­vien edes­sä tai muu­ten vain kes­kel­lä katua?

  10. Sha­keem:
    Kyl­lä­hän sil­lä asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sul­la pitäi­si saa­da aura-auton mukaan lapio­mies­par­tio, joka hoi­taa läh­tö­väy­lät kun­toon käsipelillä. 

    Nykyi­sel­lä aurauk­sel­la ainoa jär­ke­vä auto Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on neli­ve­to. Olen asu­nut nel­jäs­sä muus­sa­kin kau­pun­gis­sa, kah­des­sa tosi­pie­nes­sä ja kah­des­sa Hel­sin­kiä pie­nem­mäs­sä. Mis­sään muu­al­la en ole kai­van­nut nel­jää vetä­vää pyörää.

    Sinän­sä aja­tus on oikean suun­tai­nen. Tosin mie­les­tä­ni asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa pitää myös nos­taa, niin saa­daan näi­tä kul­ma­kun­nan auto­tal­le­ja takai­sin autoil­le. Nyt niis­sä kan­nat­taa pitää mitä ihmeel­li­sem­piä liiketiloja.

  11. Simo: Haka­nie­men torin vie­res­sä kaik­ki nämä vie­rai­li­ja­pai­kat, joi­hin ei saa pysä­köi­dä asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­la, ovat usein tyh­jil­lään ja alu­een asuk­kaat aja­vat kort­te­lei­ta ympä­ri paik­kaa etsien. En tie­dä onko tämä kon­sep­ti kau­hean toi­mi­va tai reilu. 

    Pit­kä­ai­a­kis­pai­kat pitää saa­da taval­la tai toi­sel­la pois kadul­ta, talo­jen alle. Nykyi­nen asu­kas­py­sä­köin­nin hin­noit­te­lu ei tue sitä. 

    Myös­kään kaa­voi­tus ei tue asu­kas­py­sä­köin­nin siir­tä­mis­tä sin­ne min­ne se kuu­luu. Jos unoh­de­taan Ruo­ho­lah­den ja Ara­bian­ran­nan tapai­set idioot­ti­mai­suu­det, niin ylei­ses­ti anne­taan gryn­de­rien raken­taa lii­an vähän paik­ko­ja. Tulok­se­na sekä gryn­de­ri että pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joku park­ki­fir­ma vie­lä sen jäl­keen, voi hin­noi­tel­la pai­koi­tus­mak­sut aivan tai­vai­siin. Asu­kai­den etu on, että auto­tal­lit ja hal­lit myy­dään osakkeina.

    Ruo­ho­lah­ti oli aikoi­naan oikea kuk­ka­nen. Muis­taak­se­ni alu­een suun­nit­te­li­ja sai sii­tä vie­lä jon­kun pal­kin­non! 🙁 🙁 🙁 Suo­mes­sa oli jo tuol­loin tie­dos­sa tans­ka­lais­ten tut­ki­mus­ten tulok­set kaa­voi­tuk­sen ja tur­val­li­suu­den suh­tees­ta. Peri­aat­tees­sa oli­si pitä­nyt tie­tää, miten pai­koi­tus hoi­de­taan oikein.

    Osmol­la oli aikoi­naan hyvä jut­tusar­ja sii­tä, miten poliit­tis­ten puo­luei­den ja gryn­de­rien välil­lä liik­kui raha. Kun miet­tii pai­koi­tus­pää­tök­siä, miet­tii samal­la, miten on nykyään?

  12. Sha­keem:Kyl­lä­hän sil­lä asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sul­la pitäi­si saa­da aura-auton mukaan lapio­mies­par­tio, joka hoi­taa läh­tö­väy­lät kun­toon käsipelillä.

    Miten­kä­hän asu­kas­py­sä­köit­si­jöi­den naa­ma venäh­täi­si, jos kau­pun­ki perus­te­li­si pysä­köin­ti­mak­sun nos­ta­mis­ta vaik­ka­pa 200 e/kk pal­ve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­tai­si kans? 😉

  13. Jalan­kul­ki­ja: Ja mitä mak­saa­kaan fil­la­ris­ti sii­tä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmai­set pyö­rä­tiet ja sen lisäk­si park­ki­pai­kat jal­ka­käy­tä­vil­lä näy­teik­ku­noi­den ja por­ras­käy­tä­vien edes­sä tai muu­ten vain kes­kel­lä katua? 

    Fil­la­ris­ti sääs­tää yhteis­kun­nan kulu­ja, mik­si hänen pitäi­si mak­saa sii­tä? Autoi­li­ja aiheut­taa yhteis­kun­nal­le kulu­ja, joten on loo­gis­ta, että hän mak­saa liik­ku­mis­ta­vas­taan käyt­tö­mak­su­ja ja veroja. 

    Tämä ei ole mitn raket­ti­tie­det­tä, jos on sil­mät pääs­sä ja pari aivosolua.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nor­mi on kau­pun­gin omis­sa käsis­sä. Pysä­köin­ti­nor­mi on eri­tyi­sen tär­keä kokoo­muk­sel­le, mut­ta ei dema­rei­ta­kaan ole saa­nut tal­koi­siin nii­den kohtuullistamiseksi.

    Pysä­köin­ti­nor­mi on kau­pun­gin kehi­tyk­sen kan­nal­ta yksi tär­keim­mis­tä yksit­täi­sis­tä teki­jöis­tä. On hyvä tie­tää ja syy­tä eten­kin vaa­lien aikoi­hin muis­taa, mit­kä tahot ovat sen takana.

    Kun kau­pun­kiin raken­ne­taan hur­jaa vauh­tia lisää asun­to­ja, nyt eri­tyi­ses­ti sata­mil­ta vapau­tu­neil­le alueil­le, raken­ne­taan samal­la nor­min mukai­ses­ti val­ta­vat mää­rät lisää efek­tii­vi­ses­ti lähes asuin­ne­liön hin­tai­sia paik­ko­ja yksi­tyi­sau­toil­le. Eli lisä­tään hyvin mer­kit­tä­väs­ti auto­jen mää­rää kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jos­sa jul­ki­nen lii­ken­ne toi­mii erin­omai­ses­ti ja etäi­syy­det sovel­tui­si­vat kevyeen lii­ken­tee­seen. Kun tie­de­tään, miten teho­ton kul­ku­vä­li­ne yksi­tyi­sau­to on kau­pun­kio­lois­sa, näis­tä pai­kois­ta aiheu­tu­vat ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set lisään­ty­vi­nä väy­lä­tar­pei­na tule­vat ole­maan jär­kyt­tä­vät. Hyvä huo­no esi­merk­ki on Kes­ki-Pasi­lan yli 100 000 000 euron inves­toin­nit auto­tie­hen Suo­men lähes kaik­kien jul­kis­ten kul­ku­muo­to­jen risteyskohdassa.

    Jalan­kul­ki­ja: Ja mitä mak­saa­kaan fil­la­ris­ti sii­tä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmai­set pyö­rä­tiet ja sen lisäk­si park­ki­pai­kat jal­ka­käy­tä­vil­lä näy­teik­ku­noi­den ja por­ras­käy­tä­vien edes­sä tai muu­ten vain kes­kel­lä katua?

    Jokai­nen kau­pun­ki­lai­nen mak­saa kun­nal­lis­ve­roa tulois­taan täs­mäl­leen samal­la vero­pro­sen­til­la. Riip­pu­mat­ta sii­tä, pal­jon­ko kau­pun­gin katu­ja hyö­dyn­tää jalan, pol­ku­pyö­räl­lä, autol­la tai miten lie. Mer­kit­tä­vä ero on sii­nä, että kau­pun­gin panos­tus autoi­lun infraan on yli­voi­mai­ses­ti mui­ta liik­ku­mis­muo­to­ja suu­rem­pi. Ja että autoi­lu tehot­to­ma­na liik­ku­mis­muo­to­na nas­toi­nen kulut­taa tätä infraa huo­mat­ta­van tehokkaasti.

  15. Jalan­kul­ki­ja: Ja mitä mak­saa­kaan fil­la­ris­ti sii­tä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmai­set pyö­rä­tiet ja [..] parkkipaikat [..] ? 

    Kun­nal­lis­ve­roa.

    Pyö­rä­tei­den ja jal­ka­käy­tä­vien lisäk­si aktii­vi­sem­mat jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät mak­sa­vat myös lii­an vähän omin voi­min liik­ku­nei­den ja liik­ku­vien sai­ras­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia. Pel­käs­tään dia­be­tek­sen esiin­ty­vyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liik­ku­mat­to­muus aiheut­taa Suo­mes­sa vuo­si­ta­sol­la arviol­ta mil­jar­din kus­tan­nuk­set, Hel­sin­gin seu­dul­la siis luok­kaa 250 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tähän pääl­le sepel­val­ti­mo­tau­din, aivo­hal­vaus­ten, rin­ta- ja pak­sun­suo­len syö­pien, osteo­po­roo­sin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­ty­neet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liik­ku­mat­to­muuson­gel­maa olisi. 

    Käve­lyn ja pyö­räi­lyn ihan oikeas­ti suo­si­mi­nen kaa­voi­tus- ja lii­ken­ne­suun­ni­te­lu­rat­kai­suis­sa on saa­vu­tet­tui­hin ter­veys­hyö­tyi­hin (QALY) näh­den hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tu­na vaik­ka­pa statiinilääkitykseen. 

    Ter­veys­ta­lou­del­li­sia tar­kas­te­lu­ja soi­si teh­tä­vän nykyis­tä enem­män myös kau­pun­ki- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­puo­lel­la. Kun nii­tä näen­näi­siä aika­sääs­tö­jä­kin ker­ran las­ke­taan sato­jen mil­joo­nien eri­ta­so­liit­ty­mien ja tun­ne­lien puo­lus­ta­mi­sek­si, niin mik­si ei teh­täi­si ter­veys­ta­lou­del­lis­ta tar­kas­te­lua, kun ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set­kin ihan oikeas­ti mene­vät enim­mäk­seen samas­ta pussista.

  16. B:
    …Kasar­mi­to­rin hal­lis­sa on 400 pysä­köin­ti­paik­kaa, joka vas­tan­nee sel­lais­ta paria-kol­mea kilo­met­riä kadun­var­si­pai­koi­tus­ta. Wau! Tuo hal­li­han mah­dol­lis­taa vaik­ka­pa Kasar­mi­ka­dun muut­ta­mi­sen park­ki­ka­dus­ta puis­to­ka­duk­si, eten­kin kun kadun­var­si­py­sä­köin­ti on siir­ty­mäs­sä var­maan­kin ihan piak­koin maan alle. 

    Käy­tän satun­nai­ses­ti tuo­ta Kasar­mi­to­rin park­kia ja luo­la on koh­tuu täyn­nä päi­vi­sin. Se on pie­ni paran­nus alu­een tilanteeseen.

    Jos se ei ole täyn­nä iltai­sin, osit­taa se vain luo­la ja kadun­var­si­paik­koi­tuk­sen hin­nan eron suu­ruu­den. Ongel­ma on, että vähät luo­lat mene­vät muu­ta­mien yhtiöi­den hal­tuun, eikä nii­tä myy­dä osak­kei­na ulos, jol­loin pai­koi­tus­kus­tan­nuk­set putoai­si­vat murto-osaan.

  17. Ano­muu­mi: “Pyö­rä­tei­den ja jal­ka­käy­tä­vien lisäk­si aktii­vi­sem­mat jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät mak­sa­vat myös lii­an vähän omin voi­min liik­ku­nei­den ja liik­ku­vien sai­ras­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia. Pel­käs­tään dia­be­tek­sen esiin­ty­vyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liik­ku­mat­to­muus aiheut­taa Suo­mes­sa vuo­si­ta­sol­la arviol­ta mil­jar­din kus­tan­nuk­set, Hel­sin­gin seu­dul­la siis luok­kaa 250 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tähän pääl­le sepel­val­ti­mo­tau­din, aivo­hal­vaus­ten, rin­ta- ja pak­sun­suo­len syö­pien, osteo­po­roo­sin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­ty­neet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liik­ku­mat­to­muuson­gel­maa olisi.

    Käve­lyn ja pyö­räi­lyn ihan oikeas­ti suo­si­mi­nen kaa­voi­tus- ja lii­ken­ne­suun­ni­te­lu­rat­kai­suis­sa on saa­vu­tet­tui­hin ter­veys­hyö­tyi­hin (QALY) näh­den hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tu­na vaik­ka­pa statiinilääkitykseen.”

    Hah. Kaik­ki kau­pun­ki­lai­set mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­roa kul­ku­ta­vas­ta riip­pu­mat­ta. Yri­tät­kö väit­tää, ettei fil­la­ris­teil­la ja jalan­kul­ki­joil­la ole lain­kaan dia­be­tes­tä, syö­piä, veri­suo­ni­tau­te­ja tai masen­nus­ta, kos­ka pyö­räi­ly ja käve­ly ovat niin tol­kut­to­man terveellisiä?

    Tämä autoi­li­joi­den ja fil­la­ris­tien vas­tak­kai­na­set­te­lu on sitä pait­si nai­via ja type­rää. Lähes kai­kil­la tun­te­mil­la­ni fil­la­ris­teil­la on myös auto (tai kak­si), ja kul­ku­ta­pa vali­koi­tuu tar­peen ja tilan­teen eikä lää­ki­tyk­sen mukaan.

    Huma­las­sa tört­töi­le­vät fil­la­ris­tit aiheut­ta­vat mel­koi­sia kulu­ja esim. pää­ty­mäl­lä Töö­lön tapa­tur­ma-ase­mal­le. Ko. sai­raa­lan kirur­gi mur­jai­si taan­noin Hesa­ris­sa, että hänel­tä lop­pui­si­vat työt, jos fil­la­ris­tit lopet­tai­si­vat huma­las­sa ajamisen.

  18. Sylt­ty: Miten­kä­hän asu­kas­py­sä­köit­si­jöi­den naa­ma venäh­täi­si, jos kau­pun­ki perus­te­li­si pysä­köin­ti­mak­sun nos­ta­mis­ta vaik­ka­pa 200 e/kk pal­ve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­tai­si kans? 

    Ei sitä minus­ta tar­vit­se perus­tel­la lumen­luon­nil­la. Hin­ta­na tuo 200 €/kk voi­si jos­sain olla oikea­kin luku, toi­saal­la taas aivan vää­rä nume­ro. Alue­py­sä­köin­ti­tun­nuk­set pitäi­si huu­to­kau­pa­ta kadun­pät­kä ker­ral­laan. Huu­to­kau­pan pitäi­si olla kai­kil­le avoin, jos­kin jäl­leen­myyn­ti pitäi­si kieltää.

    Huu­to­kaup­paan voi­si lisä­tä myös mah­dol­li­suu­den vara­ta tiet­ty park­ki­paik­ka kadul­ta. Täl­löin lais­ka mut­ta vara­kas voi­si mak­saa pal­jon rahaa oven edes­sä ole­vas­ta pai­kas­ta — tai ehkä toden­nä­köi­sem­min kaup­pa ostai­si edes­sään ole­vat pari paik­kaa asiakkailleen.

    Park­ki­paik­ko­jen haku­lii­ken­ne häviäi­si, kun lupia oli­si oikea mää­rä kadun­var­ren mää­rään ver­rat­tu­na. Hin­nat alkai­si­vat hei­jas­taa alu­eel­lis­ta tilan­net­ta, ja pai­kat hakeu­tui­si­vat arvok­kaim­paan käyt­töön­sä. Autoa hiu­kan har­vem­min tar­vit­se­va voi­si ottaa pai­kan vähän syr­jem­pää mut­ta pal­jon halvemmalla.

    Sitä voi­si vie­lä miet­tiä, pitäi­si­kö kau­pan olla kol­men­lai­sia tun­nuk­sia: päi­vä­tun­nuk­sia, yötun­nuk­sia ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sia. Päi­vä­tun­nuk­sel­la sai­si park­kee­ra­ta työ­ai­ka­na, yötun­nuk­sel­la muul­loin. Täl­löin paik­ko­jen käyt­tö­as­tet­ta sai­si toden­nä­köi­ses­ti vähän kor­keam­mal­le niil­lä alueil­la, joil­la on pal­jon asun­to­ja ja vähän työ­paik­ko­ja, kun työn­te­ki­jät eivät tar­vit­si­si yöai­kai­sia tunnuksia.

  19. Sylt­ty: Miten­kä­hän asu­kas­py­sä­köit­si­jöi­den naa­ma venäh­täi­si, jos kau­pun­ki perus­te­li­si pysä­köin­ti­mak­sun nos­ta­mis­ta vaik­ka­pa 200 e/kk pal­ve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­tai­si kans? 

    Nos­to on toi­vot­ta­va, mut­ta sii­nä pitää olla tolk­ku. Tämän­het­ki­ses­sä kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa, kun kadun­var­si­pai­kat ovat käy­tän­nös­sä ilmai­sia, tal­li­pai­kan saa kes­kus­tas­ta sata­sen molem­min puo­lin per kuukausi.

    Ongel­ma muo­dos­tuu sii­tä, että pai­koi­tus­ta ei ole teh­ty mark­ki­na- vaan gryn­de­rieh­toi­ses­ti vii­mei­set vuo­si­kym­me­net. Hel­sin­gis­sä on aivan lii­an vähän pai­koi­tus­paik­ko­ja ver­rat­tu­na tar­pee­seen uusil­la­kin alueilla.

    1. Kal­le.
      Jos me kil­pai­lut­tai­sim­me Jät­kä­saa­res­sa 3000 neliön tont­tia niin, että sii­hen saa lait­taa joko 100 park­ki­paik­kaa tai 6000 km² asun­to­ja, mihin tar­koi­tuk­seen luu­li­sit ton­tin mene­vän. Auto ei sovi kau­pun­kiin. Kau­pun­gil­la tar­koi­tan sikis ruu­tu­kaa­vaa alue­te­hok­kuu­del­la kaksi.

  20. ano­muu­mi: Kun­nal­lis­ve­roa…

    Tuol­la logii­kal­la, kun­nal­lis­ve­roa mak­sa­mal­la pitää saa­da myös paik­ka autol­le. Tuot­taa­ko muu­ten asu­kas­py­sä­köin­ti mitään? Hin­ta on alhai­nen ja jos huo­nos­ti toi­mi­van park­ki­pirk­ko­jär­jes­tel­män lopet­tai­si, sai­si lisää säästöjä.

    Yksi rat­kai­su siis on paluu lää­ni­koh­tai­siin rekis­te­ri­kil­piin ja Hel­sin­gin kil­vel­lä saa pai­koit­taa ilman mui­ta mak­su­ja? Saat­tai­si olla ihan toi­mi­va ratkasiu.

    Muu­al­la muu­ten osa kadun­var­si­pai­kois­ta myy­dään asuk­kail­le ja luki­taan puo­mil­la. Hin­ta on var­maan koh­tuul­li­nen ver­rat­tu­na tal­li­paik­koi­hin. Voi­sin hyvin­kin mak­saa 70€ kuus­sa sii­tä, että minul­la on var­ma paik­ka talon edessä.

  21. ano­muu­mi: Pel­käs­tään dia­be­tek­sen esiin­ty­vyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liik­ku­mat­to­muus aiheut­taa Suo­mes­sa vuo­si­ta­sol­la arviol­ta mil­jar­din kus­tan­nuk­set, Hel­sin­gin seu­dul­la siis luok­kaa 250 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tähän pääl­le sepel­val­ti­mo­tau­din, aivo­hal­vaus­ten, rin­ta- ja pak­sun­suo­len syö­pien, osteo­po­roo­sin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­ty­neet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liik­ku­mat­to­muuson­gel­maa olisi.

    Kuten yllä näkyy, ongel­ma on liik­ku­mat­to­muus. Jos lii­ken­ne­jär­jes­te­lyil­lä saa­daan liik­ku­mat­to­mia ihmi­siä liik­ku­maan, sii­tä on erit­täin mer­kit­tä­vää kan­san­ter­vey­del­lis­tä hyötyä.

    Tämä on kui­ten­kin tun­nus­tet­ta­va sil­loin myös nii­tä jär­jes­te­ly­jä aja­tel­les­sa ja teh­des­sä. Liik­ku­mat­to­man saa­mi­nen liik­ku­mi­seen tar­koit­taa, että mat­kat ovat toden­nä­köi­ses­ti koh­tuul­li­sen lyhyi­tä, ja lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen pitää olla hiu­kan hitaam­mil­le­kin pyö­räi­li­jöil­le sopivia.

    Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että jär­jes­te­ly­jä ei pidä teh­dä nykyis­ten pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la tai toi­vei­den mukaan, vaan ne pitää teh­dä poten­ti­aa­lis­ten uusien — ja eri­tyi­ses­ti uusien huo­no­kun­tois­ten — pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la. Jos suk­ka­housu­pyö­räi­li­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kan­san­ter­vey­del­li­nen ongel­ma. Sekään ei toden­nä­köi­ses­ti ole kan­san­ter­vey­del­li­nen ongel­ma, jos nykyi­nen aktii­vi­pyö­räi­li­jä siir­tyy työ­mat­koil­laan oman auton käyt­töön, kos­ka hänes­tä tus­kin tulee soh­va­pe­ru­naa sil­loin­kaan. (Lii­ken­teel­li­ses­ti se on kui­ten­kin huo­no juttu.)

    Ihan kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä se, että hyvä­kun­toi­nen kapea­ren­kai­sel­la aja­va toi­vot­taa omal­ta kan­nal­taan erit­täin hyväs­tä syys­tä kvl:t hii­den pisaan. Ajo­tiel­lä on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi men­nä. Sen sijaan yksi­vaih­tei­sel­laan pol­ke­va mum­mo ajaa pal­jon mie­luum­min kvl:llä kuin ajo­tiel­lä. Laki voi­si toki sal­lia kum­man­kin vaih­toeh­don, mut­ta lii­ken­ne­rat­kai­sut vie­vät ihan sitä samaa katu­ti­laa kuitenkin.

    Täs­sä voi käy­dä niin, että vaik­ka lii­ken­teel­li­set ja kan­san­ter­vey­del­li­set syyt puol­ta­vat kum­pi­kin pyö­räi­lyn lisää­mis­tä, niil­lä voi sil­ti olla ris­ti­rii­tai­sia vaa­ti­muk­sia. Kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti pitäi­si saa­da soh­va­pe­ru­nat liik­keel­le, lii­ken­teel­li­ses­ti hyö­dyl­li­sin­tä oli­si saa­da hyvä­kun­toi­set pois autois­ta ja pyö­rän pääl­le, kos­ka sil­loin koko­nais­mat­ka-aiko­jen muu­tos oli­si edullisin.

    On var­mas­ti ole­mas­sa lii­ken­ne­rat­kai­su­ja, jot­ka hyö­dyt­tä­vät kaik­kia kevyen lii­ken­teen käyt­tä­jiä. Oli­si kui­ten­kin hyvä kai­kis­sa rat­kai­suis­sa miet­tiä rat­kai­su­jen jär­ke­vyyt­tä monen­lais­ten käyt­tä­jä­ryh­mien koh­dal­ta. Eikä aina ei kan­na­ta yrit­tää lyö­dä lii­an mon­ta kär­päs­tä yhdel­lä iskulla.

    Pyö­räi­lyn kan­san­ter­vey­del­li­nen vai­ku­tus on mones­sa tut­ki­muk­ses­sa las­ken­nal­li­ses­ti todet­tu. Ongel­ma­na on kui­ten­kin se, että tut­ki­muk­sis­sa pyö­räi­lyn lisään­ty­mi­nen ote­taan läh­tö­koh­dak­si, ja usein vie­lä ole­te­taan pyö­räi­le­vän popu­laa­tion ole­van saman­lais­ta kuin muun populaation.

    1. Jos pyä­rä­lii­ken­net­tä läh­de­tään tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hidas­ta­maan, aivan var­mas­ti sen käyt­tö hyö­ty­lii­ken­tees­sä vähe­nee ja kun­toi­lus­sa lop­puu koko­naan. Täl­lä on vai­ku­tus­ta kan­san­ter­vey­teen eikä vai­ku­tus ole vähäinen.

  22. Vihe­rins­si: “Park­ki­paik­ko­jen haku­lii­ken­ne häviäi­si, kun lupia oli­si oikea mää­rä kadun­var­ren mää­rään ver­rat­tu­na. Hin­nat alkai­si­vat hei­jas­taa alu­eel­lis­ta tilan­net­ta, ja pai­kat hakeu­tui­si­vat arvok­kaim­paan käyt­töön­sä. Autoa hiu­kan har­vem­min tar­vit­se­va voi­si ottaa pai­kan vähän syr­jem­pää mut­ta pal­jon halvemmalla.”

    Tämä on aika teo­reet­tis­ta poh­din­taa. Heti kun kaik­ki pää­ka­tu­jen park­ki­pai­kat on saa­tu rai­vat­tua pois fil­la­ris­tien baa­na-uto­pian tiel­tä, ei ole enää mitään jaet­ta­vaa katu­ti­laa (eikä myös­kään veloitettavaa).

    Vähi­tel­len voi­tai­siin myös lopet­taa nämä legen­dat hyvin toi­mi­vas­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä. HSL:n vii­me vuo­sien toi­met ovat vain hei­ken­tä­neet kes­kus­tan jouk­ko­lii­ken­net­tä reit­tien muu­tok­sil­la ja lyhen­nyk­sil­lä sekä lisään­ty­vil­lä vaih­doil­la. Kun bus­sit sahaa­vat tyh­ji­nä edes­ta­kai­sin eikä jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä pää­se suo­raan mis­tään mihin­kään, lisään­tyy autoi­lu, kun ei ole mui­ta jär­ke­viä vaih­toeh­to­ja. Ja ratik­ka­py­säk­kien vähen­tä­mi­nen toi­mii samaan suun­taan. Pidem­pi mat­ka pysä­kil­le ei lisää “ter­veel­lis­tä” käve­lyä vaan pakkoautoilua.

    Niin kau­an kuin rat­kai­sut teh­dään pie­nen muu­ta­man pro­sen­tin vähem­mis­tön ehdoil­la, mitään kohen­nus­ta ei ole odotettavissa.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pyä­rä­lii­ken­net­tä läh­de­tään tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hidastamaan…

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua pyö­rä­liik­ku­mi­sen hidas­ta­mis­ta, vaik­ka tähän aikaan vuo­des­ta en pyö­räi­li­jä ole­kaan. Haluan kui­ten­kin nos­taa sen esil­le, että eri pyö­räi­li­jä­ryh­mil­lä on eri­lai­sia tar­pei­ta, ja pyö­räi­lyn kaut­ta saa­vu­tet­ta­vat edut vaih­te­le­vat huo­mat­ta­vas­ti pyö­räi­li­jä­ryh­män mukaan.

    Sii­nä, mis­sä hen­ki­lö­au­toi­lu tai käve­ly on aika homo­gee­nis­ta toi­min­taa, pyö­räi­lyn kir­jo on pal­jon laajempi. 

    Vähän­kin syr­jem­mäs­tä tule­va kul­kee tyy­pil­li­ses­ti koh­tuul­li­sen mene­väl­lä kul­ku­pe­lil­lä, on var­sin hyvä­kun­toi­nen abso­luut­ti­ses­sa mitas­sa, halu­aa fyy­sis­tä rasi­tus­ta mat­kal­laan kun­non yllä­pi­tä­mi­sek­si ja vaih­taa vaat­teet työ­pai­kal­le pääs­ty­ään. Ruti­noi­tu­nut kul­ki­ja sel­vi­ää hyvin haas­ta­vis­sa­kin lii­ken­ne­ti­lan­teis­sa, ja suju­vuus on hyvin tär­keäs­sä asemassa.

    Poten­ti­aa­li lyhyen mat­kan pyö­räi­li­jä taas pol­kai­see muu­ta­man kilo­met­rin, ajaa vaa­ti­mat­to­mal­la kalus­tol­la, on usein lap­si tai ikäih­mi­nen ja halu­aa liik­kua kevyel­lä rasi­tus­ta­sol­la. Kes­ki­no­peu­den putoa­mi­nen jol­lain mää­räl­lä ei ole kovin kriit­tis­tä, kos­ka mat­ko­jen abso­luut­ti­nen kes­to on kui­ten­kin lyhyt. Ryh­mäs­sä on pal­jon liik­ku­jia, joi­den kyky hal­li­ta moni­mut­kai­sia lii­ken­ne­ti­lan­tei­ta on vajavainen.

    Kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta jäl­kim­mäi­nen ryh­mä on hyvin tär­keä, ja ennen kaik­kea on rea­lis­ti­sem­paa saa­da pal­jon lisää pyö­rä­lii­ken­net­tä alle 5 km:n kuin yli 10 km:n mat­koil­le. Mah­dol­lis­ten pidem­män mat­kan pyö­räi­li­jöi­den jouk­ko on huo­mat­ta­vas­ti rajoit­tu­neem­pi kuin lyhyen mat­kan pyö­räi­li­jöi­den joukko.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: sen käyt­tö hyö­ty­lii­ken­tees­sä vähe­nee ja kun­toi­lus­sa lop­puu kokonaan. 

    Tähän on kyl­lä pak­ko sanoa vähän vas­taan, nime­no­maan tuo­hon kun­toi­luo­saan. Ensim­mäi­nen on se, että minus­ta maan­tie­pyö­räi­ly ei ole kau­pun­ki­la­ji, enkä näe sitä ongel­mal­li­se­na, jos maan­tie­pyö­räi­li­jä jou­tuu mene­mään mui­den ehdoil­la esi­mer­kik­si ensim­mäi­sen ja vii­mei­sen kym­pin sata­sen lenkistään.

    Toi­nen vas­ta­lause tulee sii­tä, että epäi­len pyö­räi­lyn kun­toi­lu­mer­ki­tyk­sen ole­van huo­mat­ta­vas­ti laa­jem­man. Nyky­ään vas­taan tulee aika eri­lai­sis­sa pai­kois­sa esi­mer­kik­si fat­bi­ke-kus­ke­ja, jot­ka tus­kin ovat kiin­nos­tu­nei­ta nopeim­mas­ta tavas­ta pääs­tä pai­kas­ta A paik­kaan B. Tai sit­ten ovat aina­kin kovin pahas­ti eksy­neet kartalta…

    Joka tapauk­ses­sa jos puhu­taan pyö­räi­lys­tä kun­toi­lu­na, sen edel­ly­tys­ten kehit­tä­mi­sen pitää sil­loin olla mui­den kun­toi­lu­muo­to­jen kehit­tä­mi­sen kans­sa samal­la vii­val­la. Ehdot­to­mas­ti kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta kui­ten­kin samal­la vii­val­la hölk­kää­mi­sen, hiih­tä­mi­sen tai vaik­ka jal­ka­pal­loi­lun kanssa.

    = = =

    Tämä kaik­ki ei pois­ta sitä, että mones­sa tapauk­sis­sa samoil­la inves­toin­neil­la tai jär­jes­te­leyil­lä hel­po­te­taan niin lyhyen ja pit­kän mat­kan pyö­räi­li­jöi­den kuin kun­to­pyö­räi­li­jöi­den liik­ku­mis­ta. Teh­tä­vät inves­toin­nin oli­si kui­ten­kin syy­tä ottaa tar­kas­te­luun kaik­kien poten­ti­aa­lis­ten ryh­mien kan­nal­ta, jot­ta raham­me tuli­si­vat mah­dol­li­sim­man hyvin käytettyä.

  24. Ei pyö­räi­lyä pidä ruve­ta tar­koi­tuk­sel­la hidas­ta­maan. Uuden pyö­räi­lyin­fran läh­tö­koh­dak­si pitää vain hyväk­syä, että se iso mas­sa jol­la alkaa olla jotain mer­ki­tys­tä kan­san­ter­vey­den ja lii­ken­teen koko­nais­toi­mi­vuu­den kan­nal­ta ei tule kos­kaan pyö­räi­le­mään sukkahousuissa.

  25. Vihe­rins­si:

    Ihan kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä se, että hyvä­kun­toi­nen kapea­ren­kai­sel­la aja­va toi­vot­taa omal­ta kan­nal­taan erit­täin hyväs­tä syys­tä kvl:t hii­den pisaan. Ajo­tiel­lä on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi men­nä. Sen sijaan yksi­vaih­tei­sel­laan pol­ke­va mum­mo ajaa pal­jon mie­luum­min kvl:llä kuin ajo­tiel­lä. Laki voi­si toki sal­lia kum­man­kin vaih­toeh­don, mut­ta lii­ken­ne­rat­kai­sut vie­vät ihan sitä samaa katu­ti­laa kuitenkin.

    Mitä jos läh­det­täi­siin lii­ken­tee­seen täs­tä laki­muu­tok­ses­ta. Ei mak­sai­si mitään (muu­ta kuin laki­ko­neis­ton pyörittämiskulut).

    On vai­kea ymmär­tää, mik­si pyö­räl­lä pitäi­si ajaa jääs­tä liuk­kaal­la ja muh­ku­rai­sel­la kapeal­la kevyen­lii­ken­teen väy­läl­lä, kun vie­res­sä on leveä, suo­ra ja reu­na­ki­vis­tä vapaa auto­kais­ta, jota yhtei­sin varoin pide­tään sula­na läpi tal­ven. Kuten on ollut taas koko tämän­kin tal­ven ajan.

  26. On sukr­ku­hu­pai­saa, että vas­tak­kai­nast­te­lu on joil­le­kin “pyö­räi­lyn paran­ta­mi­nen hait­taa autoilua”. 

    Sen ymmär­tää, että tur­val­li­sem­pi kevyen lii­ke­ne­teen väy­läs­tö paran­taa siel­lä liik­ku­vien, eteen­kin ajo­kor­tit­to­mien las­ten tur­val­li­suut­ta ja auto­lii­ken­teen suju­vuut­ta samal­la kertaa.

    Tal­vel­la pyö­räi­ly luon­no­li­ses­ti vähe­nee, samaan aikaan tilaa vas­taa­vas­ti tar­vi­taan lumelle.

    Ykkö­son­gel­ma on edel­leen pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­ti. Kau­pun­gin auto­hol­tel­li on 35 e/kk, hie­man jäy­käl­lä toi­min­ta­mal­lil­la. Len­to­ken­täl­lä 93 eur/kk.

    Asu­kas­py­sä­köin­ti kadul­la 18 e/kk ja 60n eur/kk luo­las­sa, halpaa.

  27. Hah. Kaik­ki kau­pun­ki­lai­set mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­roa kul­ku­ta­vas­ta riippumatta. 

    Niin mak­sa­vat. Vas­ta­sin kir­joit­ta­jal­le, joka kysyi sii­tä, kuka mak­saa pyö­rä­tiet. Kun­nal­lis­ve­rois­ta mak­se­taan niin auto­väy­lät, jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tiot kuin huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­mat pyö­rä­tiet ja jalkakäytävätkin.

    Yri­tät­kö väit­tää, ettei fil­la­ris­teil­la ja jalan­kul­ki­joil­la ole lain­kaan dia­be­tes­tä, syö­piä, veri­suo­ni­tau­te­ja tai masen­nus­ta, kos­ka pyö­räi­ly ja käve­ly ovat niin tol­kut­to­man terveellisiä? 

    Näi­tä sai­rauk­sia esiin­tyy kai­kil­la. Vähem­män liik­ku­vil­la nii­tä kui­ten­kin esiin­tyy suh­tees­sa mer­kit­tä­väs­ti enem­män. Tus­kin kiis­tät liik­ku­mi­sen terveysvaikutuksia.

    Lähes kai­kil­la tun­te­mil­la­ni fil­la­ris­teil­la on myös auto (tai kak­si), ja kul­ku­ta­pa vali­koi­tuu tar­peen ja tilan­teen eikä lää­ki­tyk­sen mukaan. 

    Nime­no­maan, olet täy­sin oikeas­sa. Myös esi­mer­kik­si ter­veys­va­lis­tuk­sen tai ympä­ris­tö­asen­tei­den mer­ki­tys kul­ku­ta­van valin­taan on lähes mitä­tön, vaan se mää­räy­tyy tar­peen ja tilan­teen mukaan. Ihmi­set valit­se­vat kuhun­kin tilan­tee­seen hel­poim­man ja käte­vim­män tavan liik­kua. Kukaan ei käve­le Öster­sun­do­mis­ta Lep­pä­vaa­raan, eikä autoi­le Sil­ta­saa­res­ta Ympy­rä­ta­loon. Kul­ku­muo­to mää­räy­tyy mat­kan pituu­den ja eri kul­ku­muo­to­jen miel­lyt­tä­vyy­den sekä kus­tan­nus­ten mukaan. 

    Käve­ly on liik­ku­jas­ta riip­puen käte­vin kul­ku­muo­to alle parin kilo­met­rin mat­koil­la, pyö­räi­ly alle 5–10 kilo­met­rin mat­koil­la. Pidem­mil­lä mat­koil­la useim­mat valit­se­vat moottoriliikenteen.

    Täs­tä tul­laan lii­ken­ne- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Löy­häs­sä ja suu­rel­le alu­eel­le levit­ty­nees­sä kau­pun­gis­sa (pää­kau­pun­ki­seu­tu) arki­mat­kat ovat kes­ki­mää­rin pit­kiä. Mitä tii­viim­pi ja maan­tie­teel­li­ses­ti pie­nem­pi kau­pun­kia­lue, sitä lyhyem­piä mat­kat kes­ki­mää­rin ovat. Mitä lyhyem­piä mat­kat kes­ki­mää­rin ovat, sitä useam­mal­le käve­ly ja pyö­räi­ly ovat yhä useam­mil­la mat­koil­la rea­lis­ti­sia vaih­toeh­to­ja. Siis tii­vis­te­tään nykyis­tä kau­pun­kia­luet­ta sen laa­jen­ta­mi­sen sijaan.

    Mat­kan pituu­den lisäk­si eri kul­ku­muo­to­jen miel­lyt­tä­vyys vai­kut­taa kul­ku­ta­van valin­taan. Miel­lyt­tä­väs­sä ympä­ris­tös­sä moni voi kul­kea vähän pidem­män­kin mat­kan kävel­len tai pyö­räl­lä kuin umpi­han­ges­sa moot­to­ri­tien melus­sa park­ki­kent­tää kat­sel­len. Mitä miel­lyt­tä­väm­pää käve­ly ja pyö­räi­ly ovat, sitä useam­pi liik­kuu jalan tai pyö­räl­lä. Miel­lyt­tä­vyy­teen vai­kut­ta­vat mm.:

    - Ympä­ris­tön vaih­te­le­vuus ja kau­neus (esim. kivi­jal­ka­kau­pat yksi­vä­ri­sen umpi­sei­nän sijaan, “elä­vyys”)
    — Tur­val­li­suus (esim. pel­kää­kö auton tai pyö­rän alle jäämistä)
    — Ympä­ris­tön häi­riö­te­ki­jät (esim. auto- ja bus­si­lii­ken­teen melu)
    — Väy­lien kun­nos­sa­pi­to (eten­kin talvella!)

    Jos autoi­lun help­pout­ta ja miel­lyt­tä­vyyt­tä prio­ri­soi­daan suun­nit­te­lus­sa mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen hou­kut­te­le­vuu­den ja tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen kus­tan­nuk­sel­la, saam­me enem­män auto­ja ja löy­hem­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jos­sa mat­kat ovat pit­kiä ja autoa tar­vi­taan. Samoin jos esi­mer­kik­si tal­vi­kun­nos­sa­pi­dos­sa prio­ri­soi­daan auto­väy­liä jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den sijaan, valit­se­vat useam­mat ihmi­set auton.

    Mat­kan pituu­den ja miel­lyt­tä­vyy­den lisäk­si myös toki kus­tan­nuk­set vai­kut­ta­vat kul­ku­ta­van valin­taan. Täs­sä luon­nol­li­ses­ti käve­ly voit­taa pyö­räi­lyn, joka voit­taa jouk­ko­lii­ken­teen, joka voit­taa autoilun. 

    Huma­las­sa tört­töi­le­vät fil­la­ris­tit aiheut­ta­vat mel­koi­sia kulu­ja esim. pää­ty­mäl­lä Töö­lön tapa­tur­ma-ase­mal­le. Ko. sai­raa­lan kirur­gi mur­jai­si taan­noin Hesa­ris­sa, että hänel­tä lop­pui­si­vat työt, jos fil­la­ris­tit lopet­tai­si­vat huma­las­sa ajamisen. 

    Niin, onnet­to­muuk­sia tapah­tuu kai­kis­sa kul­ku­muo­dois­sa. Tan­ko­juop­pous on kiel­let­tyä sii­nä mis­sä rat­ti­juop­pous, sil­ti sitä tapah­tuu. Kän­nis­sä kaa­tui­lu selit­tää mer­kit­tä­vän osan jalankulku-onnettomuuksista.

    Täs­tä ei pidä vetää kui­ten­kaan sitä joh­to­pää­tös­tä, että sitä parem­pi, mitä vähem­män ihmi­set käve­le­vät tai pyö­räi­le­vät, kos­ka liik­ku­mat­to­muus mak­saa vie­lä enemmän.

  28. Vihe­rins­si: Kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti pitäi­si saa­da soh­va­pe­ru­nat liik­keel­le, lii­ken­teel­li­ses­ti hyö­dyl­li­sin­tä oli­si saa­da hyvä­kun­toi­set pois autois­ta ja pyö­rän pääl­le, kos­ka sil­loin koko­nais­mat­ka-aiko­jen muu­tos oli­si edullisin.

    Jos aja­tel­laan kan­san­ter­veyt­tä pit­käl­lä aika­jän­teel­lä, pitäi­si miet­tiä miten nuo­ret saa­daan pidet­tyä pyö­räi­li­jöi­nä sen sijaan, että skoot­te­rit ja mopoau­tot yleis­ty­vät. Lii­ken­neym­pä­ris­töl­lä voi olla iso mer­ki­tys täs­sä asiassa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos pyä­rä­lii­ken­net­tä läh­de­tään tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hidas­ta­maan, aivan var­mas­ti sen käyt­tö hyö­ty­lii­ken­tees­sä vähe­nee ja kun­toi­lus­sa lop­puu kokonaan. 

    Ai jos…? Tääl­lä­kin oli vas­ti­kään esil­lä luon­nos pasi­laan suun­ni­tel­lus­ta rat­kai­sus­ta jos­sa pyö­rä­tie kul­kee suo­raan pysä­kin ja bus­sin välis­tä. Joka joi­den­kin mie­les­tä oli aivan oikein ja järkevää.

  30. Auto ei sovi kaupunkiin.” 

    No on joo kuul­tu aiem­min­kin tei­kä­läis­ten leipälävestä. 

    Tai­sit myös taan­noin jos­sain mai­ni­ta, että kan­ta­kau­pun­gin sisä­pi­hat pitäi­si saa­da ihmis­ten käyt­töön ja piha­park­ki­pai­kat pitäi­si eli­mi­noi­da. Eli siis siel­lä, mis­sä talo­yh­tiön osak­kaat ovat päät­tä­neet aika­naan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihal­le park­ki­paik­ko­ja, ei mie­les­tä­si asu ihmi­siä, vaan pelk­kiä autoi­le­via elukoita? 

    Vih­je: mitä ihmi­set omal­la maaplän­til­lään teke­vät, ei kuu­lu sinul­le eikä edus­ta­mal­le­si ideo­lo­gial­le PÄTKÄN vertaa.

  31. Kal­le: Tuol­la logii­kal­la, kunnallisveroa
    —-

    Muu­al­la muu­ten osa kadun­var­si­pai­kois­ta myy­dään asuk­kail­le ja luki­taan puo­mil­la. Hin­ta on var­maan koh­tuul­li­nen ver­rat­tu­na tal­li­paik­koi­hin. Voi­sin hyvin­kin mak­saa 70€ kuus­sa sii­tä, että minul­la on var­ma paik­ka talon edessä.

    Mis­sä muualla?

  32. Jalan­kul­ki­ja:
    Huma­las­sa tört­töi­le­vät fil­la­ris­tit aiheut­ta­vat mel­koi­sia kulu­ja esim. pää­ty­mäl­lä Töö­lön tapa­tur­ma-ase­mal­le. Ko. sai­raa­lan kirur­gi mur­jai­si taan­noin Hesa­ris­sa, että hänel­tä lop­pui­si­vat työt, jos fil­la­ris­tit lopet­tai­si­vat huma­las­sa ajamisen. 

    Mur­jai­su­ja ei kyl­lä las­ke­ta läh­teik­si, aloin heti epäil­lä tätä. En löy­tä­nyt heti uudem­paa kuin tämän: 

    Rat­ti­juop­po­jen osuus Hel­sin­gin hen­ki­lö­va­hin­ko-onnet­to­muuk­sis­ta oli 7 % (38 kpl). Pyö­räi­li­jöi­den päih­deon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 koko­nai­set 3 kpl. Hel­sin­gis­sä polii­sin tie­toon tule­vis­ta pol­ku­pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­ta yli 80 % on koh­taa­mi­sia hen­ki­lö­au­to­jen kans­sa. Onnet­to­muuk­sien mää­rä on kas­va­nut kun pyö­räi­ly on lisään­ty­nyt, mut­ta asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na nii­tä tapah­tuu pal­jon vähem­män kuin Tuk­hol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa tai Kööpenhaminassa.

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2011‑4.pdf

    Asia on hau­dan­va­ka­va: tör­mäyk­set sel­vin­päin hen­ki­lö­au­toi­hin saa­vat pyö­räi­li­jät Töö­lön tapa­tur­ma-ase­mal­le. Jäte­tään­kö mur­jai­sut vähemmälle?

  33. Vihe­rins­si: Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että jär­jes­te­ly­jä ei pidä teh­dä nykyis­ten pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la tai toi­vei­den mukaan, vaan ne pitää teh­dä poten­ti­aa­lis­ten uusien – ja eri­tyi­ses­ti uusien huo­no­kun­tois­ten – pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la. Jos suk­ka­housu­pyö­räi­li­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kan­san­ter­vey­del­li­nen ongelma.

    Ihan tot­ta, pyö­räi­li­jöi­tä on eri­lai­sia. Tosin, kun olin kon­fe­rens­sis­sa kuu­le­mas­sa hol­lan­ti­lai­sia asian­tun­ti­joi­ta, he väit­ti­vät että ns. suk­ka­housu- ja mum­mo­pyö­räi­li­jät halua­vat var­sin pit­käl­ti samo­ja asioi­ta, tosin vähän eri syis­tä. Suk­ka­housu­pyö­räi­li­jää ärsyt­tää, kun esteen (reu­na­ki­vi, ylä­mä­ki, jyrk­kä mut­ka, lii­ken­ne­va­lot, …) takia ei voi ajaa kovaa*. Mum­mo­pyö­räi­li­jää ärsyt­tää, kun saman esteen takia pitää hidas­taa ja sit­ten kiih­dyt­tää uudes­taan, ja kiih­dyt­täes­sä tulee hiki ja hen­gäs­tyy ja aikaa kuluu. Ja näis­tä kah­des­ta mum­mo­pyö­räi­li­jä on se joka ärsy­tyk­sen takia lopet­taa pyöräilyn.

    Ihan kon­kreet­ti­se­na esi­merk­ki­nä se, että hyvä­kun­toi­nen kapea­ren­kai­sel­la aja­va toi­vot­taa omal­ta kan­nal­taan erit­täin hyväs­tä syys­tä kvl:t hii­den pisaan.

    Kyl­lä, jos pyö­rä­tie on pal­jon ajo­ra­taa heik­ko­laa­tui­sem­pi. Elä­tän pien­tä toi­voa, että jos­kus tule­vai­suu­des­sa ei aina asian lai­ta näin olisi.

    (Sivu­men­nen sanoen, mikä “klv”? Mie­les­tä­ni oli­si sel­kein­tä kut­sua pyö­rä­tie­tä pyörätieksi.)

    * Ja nyt kun mai­nit­sin samas­sa lausees­sa “pyö­räi­li­jä” ja “kovaa”, joku var­mas­ti valit­taa sii­tä ettei muun lii­ken­teen seas­sa kuu­lu ajaa kovaa. Tot­ta, mut­ta oikeas­taan 30km/h kul­ke­va suk­ka­housu­pyö­räi­li­ja ei edes kul­je lujaa. 40, 60 tai 120km/h kul­ke­va autoi­li­ja kulkee.

  34. Vihe­rins­si: Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että jär­jes­te­ly­jä ei pidä teh­dä nykyis­ten pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la tai toi­vei­den mukaan, vaan ne pitää teh­dä poten­ti­aa­lis­ten uusien – ja eri­tyi­ses­ti uusien huo­no­kun­tois­ten – pyö­räi­li­jöi­den ehdoil­la. Jos suk­ka­housu­pyö­räi­li­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kan­san­ter­vey­del­li­nen ongelma. 

    Onko sinul­la yhtään esi­merk­kiä mis­sä pyö­rä­tie­rat­kai­su oli­si teh­ty suk­kis­pyö­räi­li­jöi­den ehdol­la? Kyl­lä se ennem­min on niin että hyvät rat­kai­sut hyö­dyt­tä­vät kaik­kia pyö­räi­li­jöi­tä, huo­not ei ketään. Esi­mer­kik­si baa­na käy­nee hyväs­tä rat­kai­sus­ta; vaik­ka sii­nä mak­si­mi­vauh­ti oli­si ~20 km/h hitaam­pien pyö­räi­li­jöi­den seas­sa, aikaa sääs­tyy kai­kil­ta reip­paas­ti kun jää useam­mat lii­ken­ne­va­lot pois. Huo­no rat­kai­su on esim Haka­mäen­tie; parit lii­ken­ne­va­lot on kor­vat­tu ali­ku­luil­la jyrk­kien S‑ramppien kans­sa. Se aika mikä pois jäte­tyis­sä lii­ken­ne­va­lois­sa sääs­tyy, menee ramp­pe­ja alas jar­rut­te­luun ja taas käve­ly­vauh­tia ylös­päin vään­tä­mi­seen. Huo­no rat­kai­su molem­mil­le ryhmille.

  35. Mau­rizio: — - Eli siis siel­lä, mis­sä talo­yh­tiön osak­kaat ovat päät­tä­neet aika­naan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihal­le parkkipaikkoja, — - 

    Uskal­tai­sin väit­tää, että vaik­ka nuo sisä­pi­ha­park­ki­pai­kat eivät oli­si raken­nus- ja maan­käyt­tö­lain (kaa­va) vas­tai­sia, ne sii­tä huo­li­mat­ta ovat usein­mi­ten osa­keyh­tiö­lain vas­tai­sia. Tyy­pil­li­nen tilan­ne kun on se, että auto­pai­kas­ta on muo­dos­tu­nut “ikiai­kai­nen nau­tin­ta­oi­keus” jol­le­kin osak­kaal­le, eikä sii­tä mak­se­ta lähel­le­kään mark­ki­na­hin­taa. Osak­kaat siis ase­te­taan epä­ta­sa-arvoi­seen asemaan.

    1. Aina­kin tuol­lai­set park­ki­pai­kat pitäi­si mää­rä­ajoin huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Näin teh­dään eräs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa yhtiös­sä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­suun­nit­te­luun. Pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­set 59 €/kk, huu­to­kaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­le­tus­ta, joka on teh­tä­vä yhtiön tilil­le. Huu­to­kaup­pa­hin­ta nousi yli 30 000 euron.

  36. Mau­rizio:

    mis­sä talo­yh­tiön osak­kaat ovat päät­tä­neet aika­naan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihal­le park­ki­paik­ko­ja, ei mie­les­tä­si asu ihmi­siä, vaan pelk­kiä autoi­le­via elukoita? 

    Vih­je: mitä ihmi­set omal­la maaplän­til­lään teke­vät, ei kuu­lu sinul­le eikä edus­ta­mal­le­si ideo­lo­gial­le PÄTKÄN vertaa.

    Tosia­sias­sa siis pari has­sua autoa on val­lan­nut sen sisä­pi­han muu­ta­man asuk­kaan pää­tök­sel­lä. Iso osa ei vain ole koke­nut riit­tä­vää innos­tus­ta teh­dä sii­hen jotain oikeas­ti parem­paa. Kaik­ki asuk­kaat talos­sa eivät ole omal­la plän­til­lään päät­tä­neet teh­dä muu­ta kuin antaa asian olla. Nimel­li­nen mak­su­han ei miten­kään vas­taa auto­jen pihal­ta vie­mää tilaa niil­le omistajilleen.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mau­ri­sio, Kaa­voi­tuk­sel­la kyl­lä mää­rä­tään maan­käy­tös­tä kaupunkiialueella. 

    No nyt ymmär­rän minä­kin parem­min jopa Kake Sin­gers’ien lau­lun sano­maa, jota jos­kus aikoi­naan kovas­ti ihmet­te­lin: “… me pide­tään salaa kek­ke­rei­tä, …” En mil­lään ymmär­tä­nyt, mik­si kek­ke­rei­tä piti pitää salas­sa muilta?

    Otta­mat­ta kan­taa sii­hen, mil­lai­sil­le pihoil­le pysä­köi­dyt autot sopi­vat (tai eivät sovi), ja mis­sä jokin toi­sen­lai­nen käyt­tö­tar­koi­tus saat­tai­si tie­tyis­sä tapauk­sis­sa olla ehkä jon­kun kan­nal­ta muka­vam­pi, vai­kut­taa sil­tä, että jot­kut kau­pun­gis­sa saat­ta­vat halu­ta sää­del­lä mel­kein­pä kaik­kea. Se on, sanoi­sin­ko, harmillista.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aina­kin tuol­lai­set park­ki­pai­kat pitäi­si mää­rä­ajoin huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Näin teh­dään eräs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa yhtiös­sä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­suun­nit­te­luun. Pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­set 59 €/kk, huu­to­kaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­le­tus­ta, joka on teh­tä­vä yhtiön tilil­le. Huu­to­kaup­pa­hin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Pitäi­si­kö­hän vas­taa­van­lais­ta huu­to­kaup­pa­pe­ri­aa­tet­ta ryh­tyä sovel­ta­maan myös pai­kois­ta Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kokouk­sis­sa, kokous­koh­tai­ses­ti? Voi olla, että kau­pun­ki jat­kai­si sen jäl­keen kehi­tys­tään nykyis­tä aika pal­jon nykyis­tä dynaa­mi­sem­mal­la tavalla. 

    Menet­te­ly antai­si näh­däk­se­ni aina­kin nykyis­tä parem­mat edel­ly­tyk­set aiem­paa suu­rem­paan läpi­nä­ky­vyy­teen päätöksenteossa!

  39. Osak­kaat siis ase­te­taan epä­ta­sa-arvoi­seen asemaan.” 

    …riit­tä­vää innos­tus­ta teh­dä sii­hen jotain oikeas­ti parempaa.” 

    Jot­ka taas ovat­kin sit­ten ko. yhtiön sisäi­siä asioi­ta, eivät tei­dän. Eli mitä uli­set­te jol­lei ole oma leh­mä ojassa? 

    PS. Tai siis no tie­dän­hän mä. Ei sovi tei­dän maa­il­man­ku­vaan jot­ta kes­kus­ta­lai­sil­la­kin oli­si auto / park­ki­paik­ka, joten yhyy.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­sia­kin mai­ta on, jois­sa vaa­lien sijas­ta tai nii­den sivus­sa pai­kat myy­dään eni­ten tarjoaville. 

    Demo­kra­tias­sa on tie­tys­ti pal­jon hyviä puo­lia, mut­ta jos­kus saat­taa demo­kra­tia­kin antaa mah­dol­li­suu­den vähem­mis­tö­jen sor­toon. Ikä­vä kyllä.

    Mikä on se kei­no, jol­la tuo (sor­to) voi­tai­siin estää? Tie­tyis­tä asiois­ta kes­kus­te­lu voi tuos­sa ehkä aut­taa, jos asioi­ta ja näkö­kan­to­ja, sekä taus­to­ja, valo­te­taan tas­a­puo­li­ses­ti puo­lin ja toi­sin, eivät­kä eri “puo­lu­eet” vain lin­noit­tau­du ase­miin­sa. Osa­puo­lia pitää kuul­la, mut­ta myös aidos­ti kuun­nel­la, jot­ta vaih­toeh­to­jen har­kin­ta, ja ehkä parem­pien rat­kai­su­mal­lien haku onnis­tui­si. Myös pai­kal­li­set olo­suh­teet tulee tun­tea riit­tä­vän tar­koin. Lähi­de­mo­kra­tia voi­si olla yksi rat­kai­sun avaimista.

    Hiu­kan ihmet­te­len joi­den­kin puo­luei­den pii­ris­sä esiin­ty­vää pyr­ki­mys­tä VALLANKÄYTTÖÖN, jopa aika pie­nis­sä­kin asiois­sa, kun käsit­tääk­se­ni paras hal­lin­to, vain hiu­kan, kuin sivus­ta seu­ra­ten ja kevyes­ti suo­si­tuk­sia antaen ja ohjail­len, voi­nee saa­vut­taa hyviä tulok­sia muu­ten­kin. (Mik­si ihmees­sä muu­ten sii­tä kou­lu­jen kas­vis­ruo­ka­päi­väs­tä piti teh­dä PAKOLLINEN kasvisruokapäivä?)

    Paras hal­lin­to­mal­li lie­nee kai sel­lai­nen, jos­sa hal­lin­to kyke­nee teke­mään itsen­sä lähes tar­peet­to­mak­si! (Päin­vas­tai­sia­kin esi­merk­ke­jä löytynee …)

    Mut­ta …

    Lah­jon­nan ja mui­den­kin vää­rin­käy­tös­ten pois­kit­ke­mi­nen ja ehkäi­sy on yksi nyky­maa­il­man suu­ris­ta haas­teis­ta, kaik­kial­la, myös demo­kra­tiois­sa. Asioi­den läpi­nä­ky­vyy­del­lä (ja sel­lai­sek­si teke­mi­sel­lä, mm. median kei­noin) on täs­sä tär­keä roo­li. Eräs ongel­ma on nyky­maa­il­mas­sa ehkä myös se, että vain har­val­la riit­tää aikaa täy­si­pai­noi­seen kan­sa­lai­syh­teis­kun­nas­sa vai­kut­ta­mi­seen ja lukui­siin eri asioi­hin riit­tä­vän tar­koin perehtymiseen.

    1. Vaa­ti­mus koh­del­la osak­kais­ta tas­a­puo­li­ses­ti on kui­ten­kin ollut lain­sää­dän­nös­sä pit­kään. En pidä var­si­nai­se­na val­lan­käyt­tö­nä, jos alet­tai­siin vaa­tia, että lakia myös noudatetaan.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aina­kin tuol­lai­set park­ki­pai­kat pitäi­si mää­rä­ajoin huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Näin teh­dään eräs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa yhtiös­sä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­suun­nit­te­luun. Pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­set 59 €/kk, huu­to­kaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­le­tus­ta, joka on teh­tä­vä yhtiön tilil­le. Huu­to­kaup­pa­hin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Ongel­ma­na tuon kal­tai­sis­sa mää­rä­ajois­sa on hel­pos­ti se, että se, mikä yhden kan­nal­ta saat­taa vai­kut­taa koh­tuul­li­sel­ta, ei sitä vält­tä­mät­tä toi­sen kan­nal­ta ole. 

    Auto on Suo­mes­sa hin­tan­sa takia monel­le iso inves­toin­ti. Läh­teen (“www.hs.fi/autot/a1403574211438”) mukaan on auton kes­ki­mää­räi­nen käyt­töi­kä lähes 12 vuot­ta. Se vaih­te­lee paik­ka­kun­ta­koh­tai­ses­ti ja jopa auto­mal­leit­tain. Vie­lä suu­rem­paa vaih­te­lu lie­nee eri käyt­tä­jil­lä, kun jot­kut hank­ki­vat auton­sa vain lyhyt­tä käyt­tö­ai­kaa var­ten, kun taas toi­set, ääri­pään tapauk­set, käyt­tä­vät auton­sa sen koko käyt­töiän ajan. 

    Ole­te­taan, että samaan talo­yh­ti­öön muut­taa vuo­den välein A, B ja C, jois­ta per­heel­li­nen A, tie­täes­sään yhtiön yhdes­tä, vapaa­na ole­vas­ta auto­pai­kas­ta, sol­mii 100 rahayk­si­kön asun­to­kau­pat, ja roh­ke­nee näi­nol­len ostaa myös 20 rahayk­si­kön hin­tai­sen auton. Poi­ka­mie­het B ja C osta­vat puo­les­taan vuot­ta ja kah­ta myö­hem­min 60 ja 40 rahayk­si­kön hin­tai­set asun­not (täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä), tie­täen, että vapai­ta auto­paik­ko­ja ei sil­lä het­kel­lä talon pihal­ta löy­dy. Molem­mat siis ilmoit­tau­tu­vat talo­yh­tiön auto­paik­ko­jen jono­tus­lis­tal­le. B:llä ei ole autoa, mut­ta haluai­si sel­lai­sen. C:llä on auto, mut­ta ei haluai­si kau­pun­gin asu­kas­py­sä­köin­ti­mak­sua niu­kois­ta, har­voin löy­ty­vis­tä pai­kois­ta (tal­vel­la välil­lä jopa lumi­val­lien taka­na j muul­loin ilki­val­lal­le alt­tii­na) maksaa.

    Jos nyt myö­hem­min B ja C kyl­läs­ty­vät odot­te­le­maan omaa vuo­ro­aan (saa­da yhtiön jono­tus­lis­tan perus­teel­la auto­paik­ka) saa­vat ajet­tua yhtiös­sä läpi kan­nan, jon­ka mukaan pai­kat huu­to­kau­pa­taan vuo­sit­tain, luo­ko tuo muu­tos mie­les­tä­si ao. asun­to-osa­keyh­ti­öön oikeut­ta vai sor­toa osak­kaan A, ja hänen autoa tar­vit­se­van per­heen­sä kannalta?

    Vaik­ka A:n, B:n ja C:n läh­tö­ase­tel­ma oli­si ollut (raha­va­ro­jen + lai­nat) sama, 120 rahayk­sik­köä, ei A enää tuos­sa huu­to­kaup­pa­me­net­te­lys­sä pär­jäi­si. Yksiöi­den omis­ta­jil­le­ko auto­pai­kat pitäi­si tule­vai­suu­des­sa allokoida?

  42. Mau­rizio: Jot­ka taas ovat­kin sit­ten ko. yhtiön sisäi­siä asioi­ta, eivät tei­dän. Eli mitä uli­set­te jol­lei ole oma leh­mä ojassa?

    Tai­taa Mau­riziol­la olla ikioi­keus puo­li-ilmai­seen auto­paik­kaan­sa. Pitäi­sin aika poik­keuk­sel­li­se­na näke­mys­tä, jon­ka mukaan (asunto-)osakeyhtiön osak­kai­den tas­a­puo­li­nen koh­te­lu tai sen puu­te on ko. yhtiön sisäi­nen asia. Vai miten Mau­rizio suh­tau­tuu yhtiön osak­kai­den enem­mis­tön ehdo­tuk­seen, että Mau­rizion huo­neis­toa ale­taan käyt­tä­mään yhtiön pol­ku­pyö­rä­va­ras­to­na? Onko tuo edel­leen talo­yh­tiön sisäi­nen asia?

  43. tai sen puu­te on ko. yhtiön sisäi­nen asia” 

    Mis­tä sinä sen tie­dät, miten tämä on yhtiön sisäl­lä auto­pai­kat­to­mil­le mah­dol­li­ses­ti kompensoitu? 

    että Mau­rizion huo­neis­toa ale­taan käyt­tä­mään yhtiön” 

    Ja nyt sit­ten Mau­rizion asuin­huo­neis­toa ver­ra­taan piha-alu­ee­seen, jol­la kukaan ei asu. Kamaan, yri­tä nyt edes TOSISSASI jos kes­kus­tan auto­pai­kat noin kau­heas­ti rassaavat 😀

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aina­kin tuol­lai­set park­ki­pai­kat pitäi­si mää­rä­ajoin huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Näin teh­dään eräs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa yhtiös­sä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­suun­nit­te­luun. Pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­set 59 €/kk, huu­to­kaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­le­tus­ta, joka on teh­tä­vä yhtiön tilil­le. Huu­to­kaup­pa­hin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Peri­aa­te on siis ilmei­ses­ti: “eurot­to­mat älkööt vaivautuko”.
    … , mut­ta onko­han tuo huu­to­kaup­pa­me­net­te­ly ihan tas­a­puo­li­nen? Toi­saal­ta, jos kai­kil­le tar­jo­taan mah­dol­li­suus osal­lis­tua huu­to­kaup­paan, riit­tää­kö tuo täyt­tä­mään sen tas­a­puo­li­suus­vaa­ti­muk­sen? Ehkä­pä … hmm …

    Mah­taa­ko sii­nä yhtiös­sä tuon sum­man tal­let­ta­nut saa­da sen sum­man­sa takai­sin sit­ten, jos/kun sii­tä auto­pai­kas­ta luo­puu? Talo­yh­tiö ilmei­ses­ti hyö­tyy aina­kin sii­nä, ja kaik­ki osak­kaat (välil­li­ses­ti myös asuk­kaat?) samal­la, että tuo­ta, tal­le­tet­tua sum­maa voi­nee käyt­tää yhtiön lai­no­jen vakuu­te­na, vai onko näin? 

    Jos sum­maa käy­te­tään talo­yh­tiön lai­no­jen vakuu­te­na, lie­nee sen sum­man mah­dol­li­sen takai­sin­mak­sun aika aina­kin jol­la­kin taval­la olta­va sidot­tu sen talo­yh­tiön lai­no­jen takai­sin­mak­suun. Vai­kut­taa sil­tä, että kysei­ses­sä yhtiös­sä tai­taa­kin olla juris­te­ja sekä talous­am­mat­ti­lai­sia asukkaina/osakkaina …

    Miten­kö­hän sen tal­le­te­tun sum­man mah­dol­li­nen takai­sin­mak­su, inflaa­tio tai deflaa­tio on mah­det­tu ottaa moi­ses­sa menet­te­lys­sä huo­mioon? Entä tilan­ne, jos­sa pank­ki ilmoit­tai­si yllät­täen, että kaik­kien tilien korot muut­tu­vat nega­tii­vi­sik­si? Kuka sil­loin mak­saa esi­mer­kik­si (nuo jon­kun kan­nal­ta, kor­ko­ta­sos­ta tosin riip­puen, ehkä pik­ku-) viulut?

    Mie­len­kiin­tois­ta!

    1. Ymmär­tääk­se­ni talo­yh­tiö ottaa tuon sum­man ver­ran vähemm­nän lai­naa. Vakuu­te­na on talo. Täl­lai­nen vero­ton tal­le­tus on vero­suun­nit­te­lua ja myös vähän epä­ta­sa-arvoi­nen, kos­ka tulot jakau­tu­vat tasai­sem­min kuin omai­suus. Oli­si ollut rei­lum­paa kil­pail­la sil­lä, kuka mak­saa pai­kas­ta kor­kein­ta vuokraa.

  45. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Jos nyt myö­hem­min B ja C kyl­läs­ty­vät odot­te­le­maan omaa vuo­ro­aan (saa­da yhtiön jono­tus­lis­tan perus­teel­la auto­paik­ka) saa­vat ajet­tua yhtiös­sä läpi kan­nan, jon­ka mukaan pai­kat huu­to­kau­pa­taan vuo­sit­tain, luo­ko tuo muu­tos mie­les­tä­si ao. asun­to-osa­keyh­ti­öön oikeut­ta vai sor­toa osak­kaan A, ja hänen autoa tar­vit­se­van per­heen­sä kannalta?

    Auto­paik­ko­jen osal­ta on ole­mas­sa aina­kin nel­jä toi­min­ta­ta­paa, jot­ka pitä­vät osak­kaat tasavertaisina:

    1. Kier­rä­te­tään auto­paik­ko­ja siten, että haluk­kaat saa­vat jono­tus­jär­jes­tyk­ses­sä pai­kan. Jonoon pää­see vain, jos ei ole paik­kaa, ja esi­mer­kik­si vuo­sit­tain pai­koil­ta hei­te­tään ikä­jär­jes­tyk­ses­sä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paik­kaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvo­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    3. Huu­to­kau­pa­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    4. Nos­te­taan auto­paik­ko­jen hin­ta niin kor­keak­si, ettei jonoa ole.

    Jos auto­pai­kat jae­taan ikui­sek­si ajak­si jono­tus­lis­tal­la, uudet ja van­hat osak­kaat ase­te­taan eriar­voi­seen ase­maan. Laki ei tun­ne täl­lais­ta mahdollisuutta.

    (Sii­tä tuli­si­kin muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, jos osa osak­kais­ta lin­noit­tai­si auto­pai­kat itsel­leen yhtiö­jär­jes­tyk­sen muu­tok­sel­la. Ei tai­tai­si men­nä läpi.)

    Noin teo­rias­sa yllä­mai­ni­tuis­ta mal­leis­ta kol­me ensim­mäis­tä ovat asun­non arvon kan­nal­ta sama­nar­voi­sia. Ensim­mäi­ses­sä hal­van auto­pai­kan saa tie­tyk­si osak­si aikaa, toi­ses­sa hal­van auto­pai­kan saa tie­tyl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on mark­ki­na­hin­ta, mut­ta alen­nus tulee vas­tik­kee­seen. Nel­jäs mal­li (kor­kea hin­ta) on hei­kom­pi, kos­ka osa pai­kois­ta jää käyttämättä.

    Käy­tän­nös­sä kier­tä­vä vuo­ro ja tiheä arvon­ta ovat vähä­ar­voi­sem­pia osta­jal­le kuin huu­to­kaup­pa, kos­ka niis­sä jou­tuu väis­tä­mät­tä tai hyvin suu­rel­la tode­nä­köi­syy­del­lä jos­sain vai­hees­sa ole­maan ilman auto­paik­kaa. Tämä voi aiheut­taa mel­kois­ta käy­tän­nön jump­paa autoi­li­jal­le. Niin­pä nii­den vai­ku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nyky­ään käy­tän­tö­nä ole­va ikui­nen jono on huo­noin vaih­toeh­to asun­non arvon kan­nal­ta, kos­ka uusi asu­kas jou­tuu sekä mak­sa­maan kor­keam­paa vas­ti­ket­ta että mark­ki­na­hin­tais­ta auto­paik­kaa. Kym­me­nen vuo­den pääs­sä siin­tä­vää auto­paik­kaa on vai­kea dis­kon­ta­ta hin­taan, jos auton tar­vit­see nyt.

    Huu­to­kaup­pa on nyky­ta­val­la jär­jes­tet­tä­vis­sä var­sin suju­vak­si ja läpi­nä­ky­väk­si pro­ses­sik­si. Sil­lä saa jat­ku­van pro­ses­sin, jos­sa ker­ta­luon­teis­ten huu­to­kaup­po­jen vai­val­loi­suu­des­ta pääs­tään eroon. Lisäk­si sil­lä pää­see eroon eri­lai­sis­ta epä­vi­ral­li­sis­ta vuo­kra­ku­viois­ta, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to oli­si lait­taa auto­pai­kat osak­keik­si ja huu­to­kau­pa­ta ne eni­ten tar­joa­vil­le. Omis­ta­ja voi sit­ten teh­dä pai­kal­leen mitä sat­tuu huvittamaan.

  46. Krtek: Mur­jai­su­ja ei kyl­lä las­ke­ta läh­teik­si, aloin heti epäil­lä tätä. En löy­tä­nyt heti uudem­paa kuin tämän: 

    Rat­ti­juop­po­jen osuus Hel­sin­gin hen­ki­lö­va­hin­ko-onnet­to­muuk­sis­ta oli 7 % (38 kpl). Pyö­räi­li­jöi­den päih­deon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 koko­nai­set 3 kpl. Hel­sin­gis­sä polii­sin tie­toon tule­vis­ta pol­ku­pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­ta yli 80 % on koh­taa­mi­sia hen­ki­lö­au­to­jen kans­sa. Onnet­to­muuk­sien mää­rä on kas­va­nut kun pyö­räi­ly on lisään­ty­nyt, mut­ta asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na nii­tä tapah­tuu pal­jon vähem­män kuin Tuk­hol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa tai Kööpenhaminassa.

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2011‑4.pdf

    Asia on hau­dan­va­ka­va: tör­mäyk­set sel­vin­päin hen­ki­lö­au­toi­hin saa­vat pyö­räi­li­jät Töö­lön tapa­tur­ma-ase­mal­le. Jäte­tään­kö mur­jai­sut vähemmälle?

    Louk­kaan­tu­neis­ta pyö­räi­li­jöis­tä joka kol­mas on naut­ti­nut alko­ho­lia, , sanoo Hesa­ri. (Koti­maa Jul­kais­tu 11.7.2014)

    Asia on näkö­jään arka, jos jul­kais­tua tie­toa pitää ruve­ta heti väit­tä­mään perät­tö­mäk­si. Hesa­ri ei näkö­jään arkis­toi artik­ke­liin liit­ty­viä ns. kai­na­lo­jut­tu­ja, jol­lai­nen Töö­lön kirur­gin lausun­to oli. Mut­ta tur­ha nii­tä on sil­ti väit­tää perät­tö­mik­si. Tie­don on takuul­la luke­nut lisäk­se­ni tuhan­net muut, eikä minul­la ole tapa­na kek­siä näi­tä omas­ta päästä.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aina­kin tuol­lai­set park­ki­pai­kat pitäi­si mää­rä­ajoin huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jia on koh­del­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti. Näin teh­dään eräs­sä kata­ja­nok­ka­lai­ses­sa yhtiös­sä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­suun­nit­te­luun. Pai­kan vuo­kra on muo­dol­li­set 59 €/kk, huu­to­kaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­le­tus­ta, joka on teh­tä­vä yhtiön tilil­le. Huu­to­kaup­pa­hin­ta nousi yli 30 000 euron.

    Eihän täs­sä ole kyse park­ki­pai­kan myyn­nis­tä, vaan sii­tä, että talo­yh­tiö ottaa osak­kaal­ta lai­naa (var­maan jota­kin nimet­tyä tar­koi­tus­ta var­ten) ja antaa vas­ti­neek­si oikeu­den park­ki­paik­kaan. Sys­tee­mi on takuul­la hyväk­syt­ty yhtiökokouksessa.

    Täs­tä aihees­ta käy­dyn kes­kus­te­lun perus­teel­la voi­si pää­tel­lä, että arvon her­ras­vä­ki ei ole kos­kaan käy­nyt talo­yh­tiön yhtiö­ko­kouk­ses­sa eikä ole kuul­lut puhut­ta­van­kaan talo­yh­tiön päätöksentekoperiaatteista.

    Jos talo­yh­tiös­sä ei nou­da­te­ta kor­keim­man päät­tä­vän eli­men eli yhtiö­ko­kouk­sen enem­mis­tön teke­miä pää­tök­siä, niin sit­ten jotain on pahas­ti vial­la. Ja sil­loin on myös kysees­sä poik­keus, ei talo­yh­tiöis­sä nor­maa­lis­ti nou­da­tet­ta­va menettely.
    Ei siel­lä pys­ty kehit­te­le­mään jotain “ikiai­kai­sia nau­tin­ta­oi­keuk­sia”, jos demo­kra­tia on kunnossa.

    Nor­maa­lis­sa yhtiös­sä uusi osa­kas jonot­taa park­ki­paik­kaa. Meil­lä uudet­kin haluk­kaat ovat saa­neet nopeas­ti pai­kat, ja yli­mää­räi­set vuo­kra­taan ulko­puo­li­sil­le, kun­nes löy­tyy taas uusi paik­kaa kai­paa­va osakas.

    Erik­seen ovat sit­ten ne talou­del­li­ses­ti niin mer­kit­tä­vät asiat, jois­ta päät­tä­mi­seen tar­vi­taan kaik­kien osak­kai­den yksi­mie­li­nen suostumus.

  48. ant­ti: Esi­mer­kik­si baa­na käy­nee hyväs­tä rat­kai­sus­ta; vaik­ka sii­nä mak­si­mi­vauh­ti oli­si ~20 km/h hitaam­pien pyö­räi­li­jöi­den seas­sa, aikaa sääs­tyy kai­kil­ta reip­paas­ti kun jää useam­mat lii­ken­ne­va­lot pois. Huo­no rat­kai­su on esim Haka­mäen­tie; parit lii­ken­ne­va­lot on kor­vat­tu ali­ku­luil­la jyrk­kien S‑ramppien kans­sa. Se aika mikä pois jäte­tyis­sä lii­ken­ne­va­lois­sa sääs­tyy, menee ramp­pe­ja alas jar­rut­te­luun ja taas käve­ly­vauh­tia ylös­päin vään­tä­mi­seen. Huo­no rat­kai­su molem­mil­le ryhmille.

    Olen kans­sa­si kyl­lä kum­mas­ta­kin hyvin samaa miel­tä. Ide­aa­li­rat­kai­su lie­nee sel­lai­nen, jos­sa ajo­suun­nat ovat riit­tä­vän eril­lään toi­sis­taan, eikä pyö­räi­li­jöi­tä sekoi­te­ta koi­ran­kuset­ta­jien ja malek­si­joi­den kans­sa. Ajo­ra­dat ovat riit­tä­vän levei­tä, jol­loin tur­val­li­suus ja suju­vuus toteu­tu­vat isoil­la­kin nopeuse­roil­la. Kun vie­lä kään­ty­mi­sen hoi­de­taan oikeal­le, meil­lä on oikea pyö­räi­li­jöi­den moot­to­ri­tie — eikä Baa­na lopul­ta ole kovin kau­ka­na siitä.

    Sit­ten kun tuo­hon vie­lä lisä­tään mäkien lanaa­mi­nen (johon van­ha rata­poh­ja on lois­ta­va), tuu­len­suo­ja ja hyvä tal­vi­kun­nos­sa­pi­to, niin kenel­lä­kään ei pitäi­si olla mitään valittamista.

    Samoin olen kans­sa­si samaa miel­tä sii­tä, että jos Hel­sin­gis­sä pitäi­si etsiä pyö­räi­lyn mus­ta auk­ko, Ilma­lan ase­man ympä­ril­le kilo­met­rin har­pil­la piir­ret­ty ympy­rä oli­si vah­va kan­di­daat­ti. Se on vie­lä sii­tä hie­no kan­di­daat­ti, että tuol­la on 2000-luvul­la ollut monen­lais­ta jär­jes­te­lyä ja työ­maa­ta, ja aina hom­ma on men­nyt huo­nos­ti. Radan­var­si­pyö­räi­li­jän saa vie­lä eri­tyi­sen hat­tuun­tu­neek­si sil­lä, että vie­res­sä menee vii­va­suo­ra ja mäe­tön rata, jon­ka vie­rus­taa ei pää­se samal­la tasol­la. (Pitäi­si olla lais­sa, että radan var­res­sa pitää taa­ja­ma-alu­eel­la olla samas­sa tasos­sa kul­ke­va pyö­rä­tie kum­mal­la­kin puolella.)

    Ei kai täs­sä ase­tel­mas­sa ole mitään muu­ta ongel­maa kuin se, että Baa­nan tasois­ten väy­lien teke­mi­nen on hyvin kal­lis­ta. Käy­tän­nön elä­män kysy­mys on se, miten kiin­teäl­lä raha­sum­mal­la saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon hyvää aikaan. Sen raha­sum­man soi­si toki ole­van pal­jon nykyis­tä kor­keam­man, mut­ta jokin raja sil­lä­kin on.

    Minus­ta asi­aa pitäi­si lähes­tyä mah­dol­li­sim­man rehel­lis­ten h/k‑analyysien kaut­ta. Sil­loin pitää ottaa huo­mioon myös eri käyt­tä­jä­ryh­mien omi­nai­suuk­sia eikä käyt­tää mekaa­ni­sia ker­toi­mia yhteis­mi­tat­to­mil­le asioille.

  49. Olli Pot­to­nen: Kyl­lä, jos pyö­rä­tie on pal­jon ajo­ra­taa heik­ko­laa­tui­sem­pi. Elä­tän pien­tä toi­voa, että jos­kus tule­vai­suu­des­sa ei aina asian lai­ta näin olisi.

    Has­sua, minul­la oli toi­nen argu­ment­ti mie­les­sä, vaik­ka tuo­kin pitää paik­kan­sa aivan eri­tyi­ses­ti juu­ri nyt. 

    Ajat­te­lin sitä, että ajo­ra­dal­ta on nopeas­ti ete­ne­väl­le pyö­räi­li­jäl­le parem­pi näky­vyys kuin pus­kan­reu­naa kul­ke­val­ta kvl:ltä. Itse aina­kin kiroan tuo­ta vie­lä enem­män kuin heik­ko­ja pin­noit­tei­ta tai kant­ti­ki­viä. (Mut­ta minul­la on yli tuu­man levyi­set ren­kaat, joten kat­san­to­kan­ta­ni ei ole kovin kapearenkainen.)

    Olli Pot­to­nen: (Sivu­men­nen sanoen, mikä “klv”? Mie­les­tä­ni oli­si sel­kein­tä kut­sua pyö­rä­tie­tä pyörätieksi.)

    klv:stä en tie­dä, mut­ta kvl:ää käy­tän, kun haluan sääs­tää bit­te­jä ja olla kir­joit­ta­mat­ta “kevyen lii­ken­teen väy­lä”. Minus­ta­kin oli­si sel­kein­tä kut­sua sitä pyö­rä­tiek­si, mut­ta kun se on vali­tet­ta­van har­voin totuus (siis lii­ken­ne­mer­kil­lä 422 osoi­tet­tu väylä).

    (Tie­dän, että tiedät.)

    Ehkä täs­sä on esi­merk­ki eri käyt­tä­jä­ryh­mien vaa­ti­muk­sis­ta. Vauh­dil­la ete­ne­vän pyö­räi­li­jän kan­nal­ta yhdis­tet­ty pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä (lii­ken­ne­merk­ki 423) on pal­jon ongel­mal­li­sem­pi kuin mum­mo­pyö­räi­li­jän kannalta.

    Oma näke­myk­se­ni on se, että pyö­räi­ly on eril­li­nen liik­ku­mis­muo­to jalan­ku­lus­ta ja kone­voi­mai­ses­ta liik­ku­mi­ses­ta, joten sil­lä pitäi­si olla omat väy­lät. En vain tie­dä, miten sen saa onnis­tu­maan ole­mas­sao­le­vas­sa ver­kos­tos­sa rea­lis­ti­sil­la kustannuksilla.

  50. Tuo­ta Myl­ly­pu­ron kehit­tä­mis­tä van­hal­la taval­la paril­la talol­la jos­sa avo­park­ki­pai­kat on jär­je­tön. Jos Met­roa­se­man lähei­syy­des­sä ei voi­da läh­teä auto­pai­kat­to­mas­ta ja oikeas­ti kaa­voit­taa käve­ly­kes­kus­tan omais­ta koko­nai­sut­ta jo ole­mas­sao­le­vaan käve­ly ja fil­la­roin­ti­väy­län kupee­seen niin suun­nit­te­lu on sil­loin kyl­lä luo­ka­ton­ta. paha itä näem­mä pelot­taa kaa­voit­ta­jaa ja savo­lai­sia kiin­teis­tö­vi­ras­ton päät­tä­jiä häm­mäs­tyt­tä­vän paljon.

  51. Vihe­rins­si
    Ehkä täs­sä on esi­merk­ki eri käyt­tä­jä­ryh­mien vaa­ti­muk­sis­ta. Vauh­dil­la ete­ne­vän pyö­räi­li­jän kan­nal­ta yhdis­tet­ty pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä (lii­ken­ne­merk­ki 423) on pal­jon ongel­mal­li­sem­pi kuin mum­mo­pyö­räi­li­jän kannalta.

    Taval­laan on, taval­laan ei. Vauh­dil­la ete­ne­väl­le pyö­räi­li­jäl­le pyö­rä­tien yhdis­tä­mi­nen jal­ka­käy­tä­vään on iso ongel­ma, rau­hal­li­sem­min ete­ne­väl­le pie­nem­pi ongel­ma, mut­ta ongel­ma se on molem­mis­sa tapauksissa.

    Entä­pä jos ote­taan tar­kas­te­luun kol­mas ryh­mä, poten­ti­aa­li­set mum­mo­pyö­räi­li­jät. Siis sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka voi­si­vat kul­kea pyö­räl­lä vaik­ka­pa töi­hin tai kaup­paan, jos se oli­si hel­poin kul­ku­ta­pa, mut­ta eivät nyt niin tee. Jos hei­dät halu­taan hou­ku­tel­la pol­ke­maan, oli­si­ko yhdis­tet­ty­jen väy­lien kor­vaa­mi­nen eril­li­sil­lä pyö­rä­teil­lä teho­kas kei­no? En tie­dä, ehkä se olisi.

    Täs­sä on tie­tys­ti se ongel­ma, että nuo poten­ti­aa­li­set arki­pyö­räi­li­jät eivät ole kes­kus­te­lus­sa muka­na ker­to­mas­sa mitä he toi­vo­vat. Eivät var­maan itse­kään sitä tie­dä, sil­lä mik­si­pä he oli­si­vat tark­kaan poh­ti­neet mil­lai­sia pyö­rä­tei­tä he kai­paa­vat. Niin­pä jos vaik­ka kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa kysy­tään, onko kun­nas­sa X hyvät pyö­rä­tiet, kes­ki­mää­räi­nen kun­ta­lai­nen vas­taa että kyl­lä on. Kui­ten­kaan kes­ki­mää­räi­nen kun­ta­lai­nen ei nii­tä juu­ri käy­tä, eli jotain vikaa niis­sä kui­ten­kin on.

  52. Vihe­rins­si: Auto­paik­ko­jen osal­ta on ole­mas­sa aina­kin nel­jä toi­min­ta­ta­paa, jot­ka pitä­vä­to­sak­kaat tasavertaisina:

    1. Kier­rä­te­tään auto­paik­ko­ja siten, että haluk­kaat saa­vat jono­tus­jär­jes­tyk­ses­sä pai­kan. Jonoon pää­see vain, jos ei ole paik­kaa, ja esi­mer­kik­si vuo­sit­tain pai­koil­ta hei­te­tään ikä­jär­jes­tyk­ses­sä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paik­kaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvo­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    3. Huu­to­kau­pa­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    4. Nos­te­taan auto­paik­ko­jen hin­ta niin kor­keak­si, ettei jonoa ole.

    Jos auto­pai­kat jae­taan ikui­sek­si ajak­si jono­tus­lis­tal­la, uudet ja van­hat osak­kaat ase­te­taan eriar­voi­seen ase­maan. Laki ei tun­ne täl­lais­ta mahdollisuutta.

    (Sii­tä tuli­si­kin muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, jos osa osak­kais­ta lin­noit­tai­si auto­pai­kat itsel­leen yhtiö­jär­jes­tyk­sen muu­tok­sel­la. Ei tai­tai­si men­nä läpi.)

    Noin teo­rias­sa yllä­mai­ni­tuis­ta mal­leis­ta kol­me ensim­mäis­tä ovat asun­non arvon kan­nal­ta sama­nar­voi­sia. Ensim­mäi­ses­sä hal­van auto­pai­kan saa tie­tyk­si osak­si aikaa, toi­ses­sa hal­van auto­pai­kan saa tie­tyl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on mark­ki­na­hin­ta, mut­ta alen­nus tulee vas­tik­kee­seen. Nel­jäs mal­li (kor­kea hin­ta) on hei­kom­pi, kos­ka osa pai­kois­ta jää käyttämättä.

    Käy­tän­nös­sä kier­tä­vä vuo­ro ja tiheä arvon­ta ovat vähä­ar­voi­sem­pia osta­jal­le kuin huu­to­kaup­pa, kos­ka niis­sä jou­tuu väis­tä­mät­tä tai hyvin suu­rel­la tode­nä­köi­syy­del­lä jos­sain vai­hees­sa ole­maan ilman auto­paik­kaa. Tämä voi aiheut­taa mel­kois­ta käy­tän­nön jump­paa autoi­li­jal­le. Niin­pä nii­den vai­ku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nyky­ään käy­tän­tö­nä ole­va ikui­nen jono on huo­noin vaih­toeh­to asun­non arvon kan­nal­ta, kos­ka uusi asu­kas jou­tuu sekä mak­sa­maan kor­keam­paa vas­ti­ket­ta että mark­ki­na­hin­tais­ta auto­paik­kaa. Kym­me­nen vuo­den pääs­sä siin­tä­vää auto­paik­kaa on vai­kea dis­kon­ta­ta hin­taan, jos auton tar­vit­see nyt.

    Huu­to­kaup­pa on nyky­ta­val­la jär­jes­tet­tä­vis­sä var­sin suju­vak­si ja läpi­nä­ky­väk­si pro­ses­sik­si. Sil­lä saa jat­ku­van pro­ses­sin, jos­sa ker­ta­luon­teis­ten huu­to­kaup­po­jen vai­val­loi­suu­des­ta pääs­tään eroon. Lisäk­si sil­lä pää­see eroon eri­lai­sis­ta epä­vi­ral­li­sis­ta vuo­kra­ku­viois­ta, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to oli­si lait­taa auto­pai­kat osak­keik­si ja huu­to­kau­pa­ta ne eni­ten tar­joa­vil­le. Omis­ta­ja voi sit­ten teh­dä pai­kal­leen mitä sat­tuu huvittamaan. 

    Ikia­joik­si” tar­koit­ta­nee kie­len­käy­tös­sä­si eri asi­aa, kuin miten esi­mer­kik­si minä tai sana­kir­jat sen määrittelevät?

    Miten huu­to­kau­pas­sa voi­daan var­mis­taa sama­nar­voi­nen koh­te­lu, jos yhdel­le on tär­keäm­pää kuin toi­sel­le saa­da auto­paik­ka, mut­ta molem­mat sen halua­vat? Pitää­kö kaik­kien mak­saa sen kal­leim­man tar­jouk­sen mukaan vai hal­vim­man, kui­ten­kin pai­kan saa­mi­seen joh­ta­van tar­jouk­sen mukaan? Jos kus­tan­nus on eri­suu­ri, ei tuo­ta voi­ne kat­soa samanarvoiseksi.

    Lisä­on­gel­mae­si­merk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voi­nee val­la­ta, aina­kin mää­rä­ajak­si, kaik­ki pai­kat, esim. bul­vaa­nien käy­tön avul­la. Ket­kä kaik­ki saa­vat huu­to­kaup­paan osallistua?

    1. Jos paik­ko­ja huu­to­kau­pa­taan vii­si, hin­ta nousee, kun­nes jäl­jel­lä on vain vii­si halu­kas­ta ja hint5a on kai­kil­le sama. Jos kak­si halu­aa samaa asun­toa, sen saa vapail­la mark­ki­noil­la se, joka mak­saa sii­tä enem­män vaik­ka toi­nen tar­vit­si­si sitä enem­män. Miten sen pitäi­si auto­paik­ko­jen osal­ta olla toi­sin. Vai onko auto­paik­ka asun­toa tär­keämpåi perus­hyö­dy­ke? Minus­ta on oik­keu­den­mu­kais­ta, että ne, jot­ka jää­vät vail­le auto­paik­kaa saa­vat täs­tä kor­vauk­sen yhtiö­vas­tik­kees­sa, joka ale­nee, kos­ka asun­to­yh­tiöl­lä on tuloja.

  53. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Lisä­on­gel­mae­si­merk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voi­nee val­la­ta, aina­kin mää­rä­ajak­si, kaik­ki pai­kat, esim. bul­vaa­nien käy­tön avul­la. Ket­kä kaik­ki saa­vat huu­to­kaup­paan osallistua?

    Hel­sin­gis­sä on pal­jon yhtiöi­tä jois­sa tilan­ne on de fac­to juu­ri tämä, eli park­ki­hal­li on vuo­krat­tu yrit­tä­jäl­le. Sat­tu­mal­ta tun­te­mis­sa­ni tapauk­sis­sa osak­kaat ovat kovin tyy­ty­väi­siä kos­ka tuot­to on mer­kit­tä­vä, ja asun­not kes­ki­mää­rin pie­niä ja autottomia.

    Asoy-laki mah­dol­lis­taa täl­lä het­kel­lä yhtiön ulko­puo­lis­ten taho­jen aset­ta­mi­sen eriar­voi­seen ase­maan yhtiön osak­kai­den kans­sa. Siis aina­kin yhtiön osak­kai­den pitää voi­da osal­lis­tua huu­to­kaup­paan, mut­ta oli­si eri­kois­ta jos yhtiö­ko­kous jon­ka äänis­tä val­tao­sa on autot­to­mil­la talouk­sil­la rajai­si ulko­puo­li­set tar­joa­jat huu­to­kau­pas­ta pois.

  54. Vihe­rins­si: Auto­paik­ko­jen osal­ta on ole­mas­sa aina­kin nel­jä toi­min­ta­ta­paa, jot­ka pitä­vä­to­sak­kaat tasavertaisina:

    1. Kier­rä­te­tään auto­paik­ko­ja siten, että haluk­kaat saa­vat jono­tus­jär­jes­tyk­ses­sä pai­kan. Jonoon pää­see vain, jos ei ole paik­kaa, ja esi­mer­kik­si vuo­sit­tain pai­koil­ta hei­te­tään ikä­jär­jes­tyk­ses­sä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paik­kaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvo­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    3. Huu­to­kau­pa­taan auto­pai­kat riit­tä­vän tiheästi.

    4. Nos­te­taan auto­paik­ko­jen hin­ta niin kor­keak­si, ettei jonoa ole.

    Jos auto­pai­kat jae­taan ikui­sek­si ajak­si jono­tus­lis­tal­la, uudet ja van­hat osak­kaat ase­te­taan eriar­voi­seen ase­maan. Laki ei tun­ne täl­lais­ta mahdollisuutta.

    (Sii­tä tuli­si­kin muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, jos osa osak­kais­ta lin­noit­tai­si auto­pai­kat itsel­leen yhtiö­jär­jes­tyk­sen muu­tok­sel­la. Ei tai­tai­si men­nä läpi.)

    Noin teo­rias­sa yllä­mai­ni­tuis­ta mal­leis­ta kol­me ensim­mäis­tä ovat asun­non arvon kan­nal­ta sama­nar­voi­sia. Ensim­mäi­ses­sä hal­van auto­pai­kan saa tie­tyk­si osak­si aikaa, toi­ses­sa hal­van auto­pai­kan saa tie­tyl­lä toden­nä­köi­syy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on mark­ki­na­hin­ta, mut­ta alen­nus tulee vas­tik­kee­seen. Nel­jäs mal­li (kor­kea hin­ta) on hei­kom­pi, kos­ka osa pai­kois­ta jää käyttämättä.

    Käy­tän­nös­sä kier­tä­vä vuo­ro ja tiheä arvon­ta ovat vähä­ar­voi­sem­pia osta­jal­le kuin huu­to­kaup­pa, kos­ka niis­sä jou­tuu väis­tä­mät­tä tai hyvin suu­rel­la tode­nä­köi­syy­del­lä jos­sain vai­hees­sa ole­maan ilman auto­paik­kaa. Tämä voi aiheut­taa mel­kois­ta käy­tän­nön jump­paa autoi­li­jal­le. Niin­pä nii­den vai­ku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nyky­ään käy­tän­tö­nä ole­va ikui­nen jono on huo­noin vaih­toeh­to asun­non arvon kan­nal­ta, kos­ka uusi asu­kas jou­tuu sekä mak­sa­maan kor­keam­paa vas­ti­ket­ta että mark­ki­na­hin­tais­ta auto­paik­kaa. Kym­me­nen vuo­den pääs­sä siin­tä­vää auto­paik­kaa on vai­kea dis­kon­ta­ta hin­taan, jos auton tar­vit­see nyt.

    Huu­to­kaup­pa on nyky­ta­val­la jär­jes­tet­tä­vis­sä var­sin suju­vak­si ja läpi­nä­ky­väk­si pro­ses­sik­si. Sil­lä saa jat­ku­van pro­ses­sin, jos­sa ker­ta­luon­teis­ten huu­to­kaup­po­jen vai­val­loi­suu­des­ta pääs­tään eroon. Lisäk­si sil­lä pää­see eroon eri­lai­sis­ta epä­vi­ral­li­sis­ta vuo­kra­ku­viois­ta, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to oli­si lait­taa auto­pai­kat osak­keik­si ja huu­to­kau­pa­ta ne eni­ten tar­joa­vil­le. Omis­ta­ja voi sit­ten teh­dä pai­kal­leen mitä sat­tuu huvittamaan.

    Aika­mois­ta teo­re­ti­soin­tia. Tilan­ne­han on hyvin eri­lai­nen eri talo­yh­tiöis­sä ja riip­puu mm. talon ja ton­tin koos­ta, sijain­nis­ta, asuk­kai­den mää­räs­tä, ikä­ra­ken­tees­ta, per­he­koos­ta, auto­jen mää­räs­tä ja ties mis­tä kaikesta.

    Ihmet­te­len, onko tämä edes mikään olen­nai­nen ongel­ma, vai onko kysees­sä pel­käs­tään fil­la­ris­ti-fun­da­men­ta­lis­tien masi­noi­ma kei­no­te­koi­nen ongel­ma, jol­la täh­dä­tään autoi­lun demo­ni­soi­mi­seen ja vai­keut­ta­mi­seen samal­la lail­la kuin kadun­var­si­py­sä­köin­nin pois­ta­mi­sel­la pyö­rä­tei­den tieltä.

    Aika tyh­mää ja lyhyt­nä­köis­tä, kos­ka tavis-pyö­räi­li­jät ja auton omis­ta­jat ovat pit­käl­ti yksiä ja samo­ja hen­ki­löi­tä. Ei kukaan aja Hel­sin­gis­sä autol­la vain teh­däk­seen kiusaa “vih­reäl­le” kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le, vaan useim­mil­la on sii­hen todel­li­nen tarve.

    Ihmet­te­len myös puhei­ta talo­yh­tiöi­den piha-aluei­den “arvok­kuu­des­ta”. Park­ki­pai­kat ovat talo­yh­tiöil­le tulon­läh­tei­tä. Jos ne pois­te­taan, niin mikä toi­min­to mah­tai­si tuot­taa parem­min? Hiek­ka­laa­ti­kon käyt­tö­mak­su, kei­nu­mis­kor­vaus vai tupak­ka­ros­kik­sen käyttö?

    Jok­seen­kin kai­kis­sa talo­yh­tiöis­sä pysä­köi­dään nyky­ään fil­la­rit ja las­ten­vau­nut ilmai­sek­si pihoil­le ja kel­la­rei­hin, kun taas autoi­li­jat mak­sa­vat tilas­taan. Useim­piin pihoi­hin mah­tuu sekä oles­ke­lua­lue että istu­tuk­sia ja pari auto­paik­kaa — jos yhtiö­ko­kous näin halu­aa. Tämä­hän on täy­sin osak­kai­den pää­tet­tä­vis­sä ole­va asia.

  55. spot­tu: Hel­sin­gis­sä on pal­jon yhtiöi­tä jois­sa tilan­ne on de fac­to juu­ri tämä, eli park­ki­hal­li on vuo­krat­tu yrittäjälle… 

    Tilan­net­ta hel­pot­taa, kun pai­koi­tus­ti­laa teh­dään riit­tä­väs­ti. Nyt uusis­sa­kin talois­sa on sel­väs­ti lii­an vähän paik­ko­ja, kos­ka sil­loin gryn­de­rit pys­ty­vät mak­si­moi­maan tuot­ton­sa. Jos ker­ros­ta­loa­sun­not teh­täi­siin aidos­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti, paik­ko­ja oli­si riittävästi.

    Tämän vuok­si ei ole hyvä, että park­ki­nor­meis­ta luis­tel­laan pien­ten asun­to­jen teko­syyl­lä. Esi­mer­kik­si Hert­si­kan tilan­tees­sa en voi ymmär­tää, mik­si pai­kal­le ei muka voi raken­taa riit­tä­vää pai­koi­tus­ta? Jos paik­ko­ja on lii­kaa asuk­kai­den tar­pee­seen näh­den, ne takuu­var­mas­ti käy­vät myös toimitiloista.

    Asuk­kai­den kan­nal­ta paras rat­kai­su on aina paik­ko­jen myy­mi­nen osak­kei­na. Sil­loin tur­han ahnaat väli­kä­det jää­vät pois. Kyl­lä auto­pai­kal­le saa­daan hin­taa, kun se ensin myy­dään yli­hin­taan ja kil­pai­lun puut­tees­sa park­ki­fir­ma pys­tyy lait­ta­maan kat­teet kohdalleen.

    1. Paik­ko­ja ei todel­la­kaan teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti vaan kaa­val­la pako­te­taan teke­mään nii­tä enem­män kuin talo­yh­tiöt haluai­si­vat. Yleen­sä mää­rä­tään teke­mään ker­ros park­ki­paik­ko­ja talon alle. Toi­nen ker­ros tuli­si jo todel­la kalliiksi.

  56. Olli Pot­to­nen: Taval­laan on, taval­laan ei. Vauh­dil­la ete­ne­väl­le pyö­räi­li­jäl­le pyö­rä­tien yhdis­tä­mi­nen jal­ka­käy­tä­vään on iso ongel­ma, rau­hal­li­sem­min ete­ne­väl­le pie­nem­pi ongel­ma, mut­ta ongel­ma se on molem­mis­sa tapauksissa.

    Entä­pä jos ote­taan tar­kas­te­luun kol­mas ryh­mä, poten­ti­aa­li­set mum­mo­pyö­räi­li­jät. Siis sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka voi­si­vat kul­kea pyö­räl­lä vaik­ka­pa töi­hin tai kaup­paan, jos se oli­si hel­poin kul­ku­ta­pa, mut­ta eivät nyt niin tee. Jos hei­dät halu­taan hou­ku­tel­la pol­ke­maan, oli­si­ko yhdis­tet­ty­jen väy­lien kor­vaa­mi­nen eril­li­sil­lä pyö­rä­teil­lä teho­kas kei­no? En tie­dä, ehkä se olisi.

    Täs­sä on tie­tys­ti se ongel­ma, että nuo poten­ti­aa­li­set arki­pyö­räi­li­jät eivät ole kes­kus­te­lus­sa muka­na ker­to­mas­sa mitä he toi­vo­vat. Eivät var­maan itse­kään sitä tie­dä, sil­lä mik­si­pä he oli­si­vat tark­kaan poh­ti­neet mil­lai­sia pyö­rä­tei­tä he kai­paa­vat. Niin­pä jos vaik­ka kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa kysy­tään, onko kun­nas­sa X hyvät pyö­rä­tiet, kes­ki­mää­räi­nen kun­ta­lai­nen vas­taa että kyl­lä on. Kui­ten­kaan kes­ki­mää­räi­nen kun­ta­lai­nen ei nii­tä juu­ri käy­tä, eli jotain vikaa niis­sä kui­ten­kin on. 

    Olet­ko var­ma, että syy on juu­ri pyö­rä­teis­sä, eikä esi­mer­kik­si ajan­käy­tös­sä (työ­mat­kaan), vuo­den­ajois­sa, vaih­te­le­vis­sa sää­olois­sa, pyö­rän vaih­teis­tos­sa ja kun­nos­sa, mäki­ses­sä maas­tos­sa tai jois­sa­kin muis­sa tekijöissä? 

    (Vrt. Minul­la on ste­reot ja pidän musii­kis­ta, monien mui­den tavoin, mut­ta en sitä sil­ti päi­vit­täin kuun­te­le, vaik­ka eri huo­nees­sa ole­van mat­ka­ra­dion käyt­tö (vaih­toeh­to­na) teki­si sen vie­lä­kin hel­pom­mak­si. Tuos­ta­ko sit­ten päät­te­let, että kuu­los­sa­ni lie­nee jota­kin vikaa?)

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos paik­ko­ja huu­to­kau­pa­taan vii­si, hin­ta nousee, kun­nes jäl­jel­lä on vain vii­si halu­kas­ta ja hint5a on kai­kil­le sama. Jos kak­si halu­aa samaa asun­toa, sen saa vapail­la mark­ki­noil­la se, joka mak­saa sii­tä enem­män vaik­ka toi­nen tar­vit­si­si sitä enem­män. Miten sen pitäi­si auto­paik­ko­jen osal­ta olla toi­sin. Vai onko auto­paik­ka asun­toa tär­keämpåi perus­hyö­dy­ke? Minus­ta on oik­keu­den­mu­kais­ta, että ne, jot­ka jää­vät vail­le auto­paik­kaa saa­vat täs­tä kor­vauk­sen yhtiö­vas­tik­kees­sa, joka ale­nee, kos­ka asun­to­yh­tiöl­lä on tuloja. 

    Huu­to­kau­pa­taan­ko talo­yh­tiöis­sä kel­la­ri­ko­me­roi­den, pyö­rä­tal­lien tai sau­na­vuo­ro­jen käyt­tö­oi­keuk­sia ulkopuolisille?
    Huu­to­kau­pa­taan­ko osa­keyh­tiöi­den yhtiö­ko­kouk­sis­sa osak­kail­le mah­dol­li­ses­ti tar­jo­tut kah­vit (ja pul­lat?) kaik­kien kiin­nos­tu­nei­den, asiak­kai­den­kin kesken?

    Minä kun kuvit­te­lin, että talo­yh­tiöt pyr­ki­vät tar­joa­maan (resurs­sien, lakien, ase­tus­ten ja ehkä vie­lä sopi­vai­suus­sään­tö­jen­kin puit­teis­sa) osak­kail­leen ja/tai asuk­kail­leen mah­dol­li­suuk­sia yhteen jos toi­seen­kin “hyvään”, yhtiö­ko­kouk­ses­sa pää­tet­tyyn hin­taan, kai­kil­le yleen­sä kai pää­sään­töi­ses­ti yhtä suur­ta tai perus­teil­taan muu­ten oikeu­den­mu­kais­ta ja/tai hyväk­syt­tä­vää mak­sua vastaan.

    Asun­to-osa­keyh­tiöi­tä lie­nee Suo­mes­sa niin monia, kovin eri­lai­sia, että lie­nee tur­ha kuvi­tel­la­kaan että jot­kin täs­mäl­leen samat, tar­kat peli­sään­nöt (auto­paik­ko­jen jaon osal­ta) toi­mi­si­vat eri­tyi­sen hyvin kai­kis­sa tapauk­sis­sa. Lisäk­si vie­lä ajan mit­taan tilan­teet usein muuttuvat. 

    Ihmi­siä muut­taa, ja jos­kus kuo­lee pois. Asu­kas­mää­rä voi­nee vaih­del­la jos­kus aika pal­jon­kin. Per­he­suh­teet, työ­pai­kat ja ‑mat­kat (elä­vil­lä) voi­vat nekin muut­tua. Joku voi hank­kiu­tua autos­taan eroon. Joku toi­nen taas saat­taa sel­lais­ta yllät­täen alkaa tar­vi­ta. Siten jokin aiem­min hyvä­nä pidet­ty peri­aa­te voi muut­tua jos­kus huo­nom­mak­si (ehkä jos­kus myös päin­vas­toin!) jo ihan luon­nol­li­sis­ta syis­tä. Sopi­vis­ta peri­aat­teis­ta on usein mie­lek­käin­tä sopia pai­kal­li­ses­ti, jol­loin pai­kal­li­set olo­suh­teet kye­tään käsit­tääk­se­ni par­hai­ten huo­mioi­maan. (Ehkä­pä Osmon esil­le­tuo­ma poik­keus(?) vain vah­vis­taa säännön.)

    1. Saa­ko park­ki­paik­ko­ja huu­to­kau­pa­ta ulko­puo­li­sil­le ei ole aivan kiis­ta­ton­ta. Jos ne ovat ns. vel­voi­te­paik­ko­ja, ei ymmär­tääk­se­ni saa. Jos pai­kat ovat vapaa­eh­toi­sia, estei­tä täl­le ei var­maan­kaan ole. Minun aja­tuk­se­ni on, että ne pitäi­si huu­to­kau­pa­ta asuk­kai­den kes­ken, kos­ka muu­ten osak­kaat tai asuk­kaat ase­te­taan eriar­voi­seen ase­maan kes­ke­nään. Sew­hän vas­tai­si sitä, että talos­sa on yhtiön hal­lus­sa yli­mää­räi­nen yksiö ja tämä anne­taan ilmai­sek­si yhden osak­kaan käyttöön.

  58. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: “Ikia­joik­si” tar­koit­ta­nee kie­len­käy­tös­sä­si eri asi­aa, kuin miten esi­mer­kik­si minä tai sana­kir­jat sen määrittelevät?

    Tar­koit­taa minun kie­len­käy­tös­sä­ni täs­sä pit­kää aikaa (esi­mer­kik­si yli vii­si vuot­ta). Ongel­maa­han ei ole niis­sä talois­sa, jois­sa ei olen­nai­ses­ti jono­ja ole. 

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Miten huu­to­kau­pas­sa voi­daan var­mis­taa sama­nar­voi­nen koh­te­lu, jos yhdel­le on tär­keäm­pää kuin toi­sel­le saa­da auto­paik­ka, mut­ta molem­mat sen haluavat?

    Enem­män mak­sa­va saa sen. Hyvin tas­a­puo­lis­ta, kos­ka kum­pi hyvän­sä voi mak­saa enemmän.

    Huu­to­kau­pan toteu­tus­ta­van pitää olla kui­ten­kin oikein valit­tu, kos­ka esi­mer­kik­si vuo­sit­tain käy­tä­väs­sä isos­sa huu­to­kau­pas­sa voi tapah­tua sitä sun tätä ei-toivottua.

    Yksi mah­dol­li­suus on se, että kuka hyvän­sä saa mil­loin hyvän­sä tar­jo­ta mis­tä hyvän­sä pai­kas­ta kor­keam­paa mak­sua kuin sen nykyi­nen hal­ti­ja. Nykyi­nen hal­ti­ja saa jon­kin koh­tuul­li­sen ajan (viik­ko tai pari) tode­ta hyväk­sy­vän­sä hin­nan, jon­ka jäl­keen paik­ka pysyy nykyi­sel­lä hal­ti­jal­la. Tai sit­ten hal­ti­ja voi tode­ta, että antaa olla.

    Net­ti­huu­to­kaup­pa­tyy­liin tähän kan­nat­taa raken­taa koro­tusau­to­maat­ti, kos­ka muu­ten tuo vaa­tii ihmi­sil­tä lii­kaa seu­ran­taa ja voi lyö­dä pahas­ti sor­mil­le esi­mer­kik­si mat­ko­jen aikana.

    Jär­jes­tel­mään voi teh­dä myös mah­dol­li­suu­den pai­kan nykyi­sel­le omis­ta­jal­le esi­mer­kik­si ker­ran paris­sa kuu­kau­des­sa ilmoit­taa­kin mak­sa­van­sa pai­kas­ta vähem­män kuin ennen. Jos kukaan ei ilmoi­ta ilmoi­tusai­ka­na mak­sa­van­sa enem­pää, hal­ti­jan hin­ta las­kee. Voi sin­ne jon­kin hoi­to­kus­tan­nuk­siin perus­tu­van mini­min lait­taa, ja talo­yh­tiö voi halu­tes­saan ottaa paik­ko­ja kuk­kais­tu­tuk­sil­le, jos hin­nat putoa­vat kovin nollille.

    Tähän jär­jes­tel­mään siir­ty­mi­nen­kin on help­poa. Pai­kat ovat niil­lä, joil­la ovat, ja hin­ta on se sama vanha.

    Jär­jes­tel­mäs­sä on sekin hie­nous, että kah­den port­ti­kon­gin taka­na ros­kis­ten vie­res­sä ole­va paik­ka jää hal­vem­mak­si kuin hel­pos­ti ajet­ta­va oven­edus­paik­ka. Jos talo­yh­tiöl­lä on tal­le­ja tai hal­li­paik­ko­ja, ne voi lait­taa samaan nippuun.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Lisä­on­gel­mae­si­merk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voi­nee val­la­ta, aina­kin mää­rä­ajak­si, kaik­ki pai­kat, esim. bul­vaa­nien käy­tön avul­la. Ket­kä kaik­ki saa­vat huu­to­kaup­paan osallistua?

    Hen­ki­lö­koh­tai­nen mie­li­pi­tee­ni on, että sii­hen saa­vat osal­lis­tua läh­tö­koh­tai­ses­ti kaik­ki. Jois­sain tilan­teis­sa voi kui­ten­kin olla jär­ke­vää rajoit­taa osta­ja­kun­ta talos­sa kir­joil­la oleviin.

    Yllä­ole­vas­sa jär­jes­te­lys­sä joku voi tosi­aan ostaa kaik­ki pai­kat. Se kui­ten­kin tar­koit­taa sitä, että hän mak­saa niis­tä niin pal­jon kuin toi­sek­si eni­ten tar­joa­va. Käy­tän­nös­sä täs­sä men­nään sil­loin vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen (hal­li­paik­ka vie­res­tä, tmv.) mukaan. Tulee kal­lis­ta v‑mäisyyttä, ja sil­loin de fac­to yksi osa­kas ilmoit­tau­tuu mak­sa­maan ison osan talo­yh­tiön kuluista.

  59. Jalan­kul­ki­ja: Ihmet­te­len, onko tämä edes mikään olen­nai­nen ongel­ma, vai onko kysees­sä pel­käs­tään fil­la­ris­ti-fun­da­men­ta­lis­tien masi­noi­ma kei­no­te­koi­nen ongel­ma, jol­la täh­dä­tään autoi­lun demo­ni­soi­mi­seen ja vai­keut­ta­mi­seen samal­la lail­la kuin kadun­var­si­py­sä­köin­nin pois­ta­mi­sel­la pyö­rä­tei­den tieltä.

    Asuk­kai­den ja osak­kai­den ei-tasa­ver­tai­nen koh­te­lu ei ole kei­no­te­koi­nen ongel­ma. Olen ollut useam­mas­sa talo­yh­tiös­sä luot­ta­mus­teh­tä­vis­sä, ja park­ki­paik­ko­jen niuk­kuu­den val­li­tes­sa asias­ta saa­daan hel­pos­ti hyvin veri­siä riitoja.

    Asial­la ei ole mer­ki­tys­tä sil­loin, jos paik­ko­ja on aina saa­ta­vil­la. Sil­loin sel­väs­ti hin­ta­ta­so on aina­kin mark­ki­na­hin­nan suuruinen.

    Tämä on muu­ten ensi­si­jai­ses­ti auto­no­mis­ta­jien jäsen­ten­vä­li­nen. Muil­le asial­la on olen­nais­ta mer­ki­tys­tä vain, jos talo­yh­tiön pai­kat ovat kal­liil­la alu­eel­la kovin alihintaisia.

  60. Kal­le: Tilan­net­ta hel­pot­taa, kun pai­koi­tus­ti­laa teh­dään riit­tä­väs­ti. Nyt uusis­sa­kin talois­sa on sel­väs­ti lii­an vähän paik­ko­ja, kos­ka sil­loin gryn­de­rit pys­ty­vät mak­si­moi­maan tuot­ton­sa. Jos ker­ros­ta­loa­sun­not teh­täi­siin aidos­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti, paik­ko­ja oli­si riittävästi. 

    Nyt­hän pysä­köin­ti­pai­kat eivät mene kau­pak­si vaik­ka asuk­kaat vähän sub­ven­toi­si­vat­kin hin­to­ja. Jät­kä­saa­res­sa Hita­sis­sa auto­pai­kan saa vuo­krat­tua rei­lul­la 90 €/kk, mut­ta kaik­ki eivät mene kau­pak­si sil­lä­kään hin­nal­la. Naa­pu­ri­ta­los­sa on vuo­kra-asun­to­ja, siel­lä tar­vet­ta auto­pai­koil­le ei ole sen­kään ver­taa. Hal­liin on joku jenk­ki­rau­ta­har­ras­ta­ja saa­nut sit­ten pro­jek­tin­sa säi­ly­tyk­seen, naa­pu­ri kehui kans­sa saa­neen­sa per­heen kak­ko­sau­ton sin­ne säilytykseen.

    Vai­kut­taa sil­tä, että nimi­merk­ki Kal­le tar­vit­si tal­li­pai­kan trol­laat­to­ril­leen, jot­ta sitä pää­si­si vähän virit­tä­mään. Nii­den suh­teen tilan­ne on eri, niis­tä on tosi­aan huu­ta­va puu­te, mut­ta ehkä kaa­voit­ta­ja on vää­rä taho puut­tu­maan siihen.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Paik­ko­ja ei todel­la­kaan teh­dä mark­ki­naeh­toi­ses­ti vaan kaa­val­la pako­te­taan teke­mään nii­tä enem­män kuin talo­yh­tiöt haluai­si­vat. Yleen­sä mää­rä­tään­te­ke­mään ker­ros park­ki­paik­ko­ja talon alle. Toi­nen ker­ros tuli­si jo todel­la kalliiksi. 

    Miten pal­jon kal­liim­paa on raken­taa auto­pai­kat maan alle ver­rat­tu­na sii­hen, että ne oli­si­vat katu­ta­soa vas­taa­vas­sa ker­rok­ses­sa? Tuol­loin ei tar­vit­tai­si yli­mää­räi­siä, tilaa vie­viä ajo­luis­kia ja ajo­käy­tä­viä (siel­lä maan alla), jol­loin tilan­käyt­tö tehos­tui­si ja kus­tan­nuk­sia sääs­tyi­si. Johon­kin ker­ros­kor­keu­teen (ja auto­paik­kaa/a­sun­to-suh­tee­seen) asti mal­li var­maan­kin toimisi.

    Jos talon pit­kä sivu on kadun suun­tai­nen, pitäi­si sil­le puo­lel­le taloa sijoi­tet­ta­vien auto­tal­lien (tai edes osan niis­tä) olla moni­käyt­töi­siä, jot­ta nii­den uusio­käyt­tö mui­hin­kiin tar­koi­tuk­siin (liike/puoti/toimitila/työhuone) voi­si olla mah­dol­lis­ta. Riit­täi­si­kö tähän yksi palo-ovi (nor­mit täyt­tä­vä?) talon kel­la­ri­käy­tä­vään (ja talon sosi­aa­li­ti­loi­hin)? Oli­si­ko tuo mahdollista?

    1. Jos pysä­köin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­ti­te­hok­kuus on 0,8. Kau­pun­ki­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä mene­te­tään siis raken­nusoi­keu­des­ta puo­let auto­jen hyväk­si. Jos arvioim­me asun­to­ra­ken­ta­mi­sen raken­nusoi­keu­den arvok­si 1000 €/m2, tulee auto­pai­kan hin­nak­si näin ollen noin 120 000 euroa. Maan alla on halvempaa.

  62. Jalan­kul­ki­ja: Louk­kaan­tu­neis­ta pyö­räi­li­jöis­tä joka kol­mas on naut­ti­nut alko­ho­lia, , sanoo Hesa­ri. (Koti­maa Jul­kais­tu 11.7.2014)
    Asia on näkö­jään arka, jos jul­kais­tua tie­toa pitää ruve­ta heti väit­tä­mään perättömäksi.

    Niin­pä; jäl­jet joh­taa sylt­ty­teh­taal­le, eli Lii­ken­ne­tur­vaan. Lii­ken­ne­tur­van “tut­ki­muk­ses­sa” oli kysel­ty että “olet­ko jos­kus pyö­räil­lyt huma­las­sa”, ja kun 30 % oli vas­tan­nut “kyl­lä”, täs­tä­hän Lii­ken­ne­tur­va veti mut­kat suo­rik­si ja tote­si että 30% louk­kaan­tu­neis­ta pyö­räi­li­jöis­tä on aja­nut humalassa.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos pysä­köin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­ti­te­hok­kuus on 0,8.

    Ter­mit vähän hakuses­sa; mut­ta jos ole­te­taan heh­taa­rin tont­ti (10 000 m²), ton­tis­ta puo­let park­ki­pai­kak­si (5000 m²), jol­le mah­tuu noin 250 autoa (20 m² / auto­paik­ka). Ja jos yhtä park­ki­paik­kaa koh­ti saa raken­taa 100 m² ker­ro­sa­laa, voi­tai­siin ton­tin toi­sel­le puo­lis­kol­le raken­taa 250 * 100 = 25 000 keros-m2 ? Eli tont­ti­te­hok­kuus oli­si 2,5 (vaik­ka­kaan, ei kovin miel­lyt­tä­vä ympä­ris­tö kun koko piha pelk­kää parkkista)?

    1. Auto­pai­ka vie 30 m², kos­ka sii­hen paik­kaan pitää joten­kin pääs­tä. Lisäk­si kaa­voi­tus­ta kos­ke­vat muut­kin mää­räykl­set kuin auto­paik­ka. Esi­mer­kik­si paloau­ton pitää pääs­tä vähän joka paik­kaan. Käy­tän­nös­sä raja on 0,8. Teo­reet­ti­nen raja on tie­tys­ti lähel­lä kol­mea, jos ton­tis­ta käy­te­tään 90% pysä­köin­tiin ja ramp­pei­hin niin auto­paik­ko­ja saa­daan heh­taa­ril­le ahde­tuk­si 300 ja sit­ten sil­le pie­nel­le raken­net­ta­val­le nur­kal­le 30 kerrosta.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­paik­ka vie 30 m², kos­ka sii­hen paik­kaan pitää joten­kin päästä. 

    Maan­ta­so­py­sä­köin­ti on mah­dol­lis­ta toteut­taa hie­man tehok­kaam­min, n. 25 m² / paik­ka (5,5 x2,6 m² pai­kat kah­den puo­len, 7 m ajo­kais­ta välis­sä), jos jäte­tään viher­kais­tat ym. pois — ei kovin kau­nis­ta tietenkään…

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos pysä­köin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­ti­te­hok­kuus on 0,8.

    Mak­si­maa­li­nen tont­ti­te­hok­kuus riip­puu tuos­sa tapauk­ses­sa pysä­köin­ti­nor­mis­ta (ja mon­ta­ko ker­ros­ta saa rakentaa).

  66. Krtek: Pyö­räi­li­jöi­den päih­deon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 koko­nai­set 3 kpl. Hel­sin­gis­sä polii­sin tie­toon tule­vis­ta pol­ku­pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­ta yli 80 % on koh­taa­mi­sia hen­ki­lö­au­to­jen kanssa.

    Tämä vaa­tii kui­ten­kin pie­nen tilas­to­kom­men­tin. Yleen­sä tilas­to­jen poh­jal­la käy­te­tään polii­sin lii­ken­ne­va­hin­ko­ti­las­to­ja, jot­ka eivät ole kevyen lii­ken­teen osal­ta kovin hyviä. Yli­voi­mai­ses­ti ylei­sin pyö­räi­ly­on­net­to­muus on yksittäisvahinko.

    Tilas­toi­hin pää­ty­vät kaik­ki kuo­le­mat, jos­kin sii­nä­kin on vähän hor­ju­vuut­ta. Jos pyö­räi­li­jä saa sydän­koh­tauk­sen ja kaa­tuu kuol­lee­na maa­han, kyse on lii­ken­neon­net­to­muu­des­ta. Jos jalan­kul­ki­ja saa sydän­koh­tauk­sen ja kaa­tuu kuol­lee­na maa­han, kyse on sai­raus­koh­tauk­sen aiheut­ta­mas­ta kuo­le­mas­ta. Ilmei­ses­ti on myös niin, että jos jalan­kul­ki­ja liu­kas­tuu, lyö pään­sä ja kuo­lee, kyse ei ole liikenneonnettomuudesta.

    Tilas­toi­hin pää­tyy myös hyvin suu­ri osa kevyen lii­ken­teen ja moot­to­ria­jo­neu­vo­jen väli­sis­tä onnet­to­muuk­sis­ta. Ne tule­vat mukaan joko polii­sin kaut­ta tai lii­ken­ne­va­kuu­tus­yh­tiöi­den kautta.

    Sen sijaan kevyen lii­ken­teen kes­ki­näi­set onnet­to­muu­det tai aivan eri­tyi­ses­ti yksit­täi­son­net­to­muu­det eivät pää­dy tilas­toi­hin kuin pie­nel­tä osin. Tätä voi ava­ta sil­lä esi­mer­kil­lä, että vakuu­tus­yh­tiöi­den mukaan Suo­mes­sa tapah­tuu vuo­des­sa 4000–5000 työ­mat­ka­ta­pa­tur­maa pol­ku­pyö­räl­lä. Nämä eivät pää­osin pää­dy polii­sin tilas­toi­hin, joi­den mukaan Suo­mes­sa louk­kaan­tuu lii­ken­tees­sä 7000 ihmis­tä vuodessa.

    Työ­mat­kaon­net­to­muuk­sien lisäk­si voi­si olet­taa tapah­tu­van ison jou­kon täy­sin tilas­to­jen ulko­puo­lel­le jää­viä onnet­to­muuk­sia esi­mer­kik­si kilo­met­rien suh­tees­sa. Työ­mat­kaon­net­to­muu­det pää­ty­vät tilas­toi­hin vain tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen kautta.

    Näis­tä tilas­toi­mat­to­mis­ta pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­ta suu­rin osa on yksit­täis­va­hin­ko­ja, lähin­nä eri­lai­sia kaa­tu­mi­sia. Alko­ho­lin voi­si olet­taa nos­ta­van nii­den ris­kiä erit­täin voi­mak­kaas­ti. Asian vai­ku­tus koko­nais­mää­riin on kui­ten­kin hämä­rän pei­tos­sa, ja tuo yksi kol­man­nes kuu­los­taa kovin suurelta.

    Kol­man­nes on kui­ten­kin ihan tut­ki­mus­ti oikea nume­ro sil­loin, kun tar­kas­tel­laan alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alla ole­vien tapa­tur­ma­po­ti­lai­den osuut­ta. Ongel­ma on kui­ten­kin siis vii­na, ei se, mil­lä väli­neel­lä itsen­sä teloo.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­pai­ka vie 30 m², kos­ka sii­hen paik­kaan pitää joten­kin pääs­tä. Lisäk­si kaa­voi­tus­ta kos­ke­vat muut­kin mää­räykl­set kuin auto­paik­ka. Esi­mer­kik­si paloau­ton pitää pääs­tä vähän joka paik­kaan. Käy­tän­nös­sä raja on 0,8. Teo­reet­ti­nen raja on tie­tys­ti lähel­lä kol­mea, jos ton­tis­ta käy­te­tään 90% pysä­köin­tiin ja ramp­pei­hin niin auto­paik­ko­ja saa­daan heh­taa­ril­le ahde­tuk­si 300 ja sit­ten sil­le pie­nel­le raken­net­ta­val­le nur­kal­le 30 kerrosta. 

    Jos talo on kadun, pyö­rä­tien ja jal­ka­käy­tä­vän var­res­sa, ja auto­pai­kat talon alla, mah­tuu näh­däk­se­ni noin 30 neliön yksiön alle kak­si auto­paik­kaa (tal­liin tai ilman), ja katu jää vapaak­si, samoin piha talon toi­sel­la puo­len. Jos taas ker­rok­sia himoi­taan lii­kaa, alka­vat ongel­mat nii­den auto­paik­ko­jen ja toi­saal­ta viher­pi­han riit­tä­vyy­den osalta. 

    Tii­vis­tä­jät” voi­si­vat puo­les­ta­ni majoit­tua kaik­ki yhtei­seen sis­kon­pe­tiin vaik­ka Lin­nan­mäen pyö­reän (ent.) vesi­säi­liön sisä­puo­lel­le, min­ne hei­tä mah­tui­si sopi­vin, ker­rok­sit­tain raken­nus­ta ympä­ri kier­tä­vin, kevein (teräs-?) sisä­ra­ken­tein arviol­ta ehkä noin 5000 hen­keä, jos hei­tä, muut­to­ha­luk­kai­ta (ilman auto­ja), nyt lähes­tul­koon­kaan noin mon­ta edes löytyisi. 

    Ao. raken­nuk­sen suo­je­lu ja kau­pun­ki ei tuol­lais­ta sylin­te­ri­mäis­tä “jät­ti­läis­he­te­kaa” sal­li­ne. Se saat­tai­si kui­ten­kin tuot­taa kau­pun­gin voi­ma­kas­ta tii­vis­tä­mis­tä aja­vil­le ylim­män täyt­ty­myk­sen ja rau­hoit­tai­si mui­ta aluei­ta monin pai­koin vie­lä kau­niis­sa kaupungissamme.

  68. Sak­ke: Jos taas ker­rok­sia himoi­taan lii­kaa, alka­vat ongel­mat nii­den auto­paik­ko­jen ja toi­saal­ta viher­pi­han riit­tä­vyy­den osalta. 

    Niis­sä lii­ois­sa ker­rok­sis­sa asui­si vain ihmi­siä, ja kau­pun­ki on kui­ten­kin ole­mas­sa auto­ja varten.

  69. ano­nil­li: Niis­sä lii­ois­sa ker­rok­sis­sa asui­si vain ihmi­siä, ja kau­pun­ki on kui­ten­kin ole­mas­sa auto­ja varten.

    Jos­pa nyt vähi­tel­len lope­tet­tai­siin tämä tym­peä ja yksi­sil­mäi­nen autoi­lun demo­ni­soin­ti. Useim­mat aja­vat omal­la autol­la sik­si, ettei ole mui­ta vaih­toeh­to­ja. Jos HSL ja Hel­sin­gin “vih­reä” kau­pun­ki­suun­nit­te­lu jat­ka­vat nykyis­tä jouk­ko­lii­ken­teen sys­te­maat­tis­ta hei­ken­tä­mis­tä, hei­tä tulee vain lisää. Moneen vuo­teen jouk­ko­lii­ken­tees­sä ei ole ollut tar­jol­la muu­ta kuin lope­tet­tu­ja ja lyhen­net­ty­jä reit­te­jä, lii­an suo­sit­tu­na pois­tet­ta­via ratik­ka­py­säk­ke­jä ja entis­tä useam­pia pakol­li­sia lii­ken­ne­vä­li­nees­tä toi­seen vaih­to­ja, jot­ka muka­vas­ti lisää­vät teh­ty­jen mat­ko­jen tilas­toi­ta­via luku­mää­riä (ja samal­la HSL:n joh­don bonuk­sia). Ainoat lin­ja­li­säyk­set ovat tul­leet Län­si­sa­ta­man ratik­kayh­teyk­siin, joil­la tue­taan Viron vii­na­ral­lia ja sii­tä Hel­sin­gin Sata­mal­le tule­vaa muh­ke­aa tuottoa.

  70. Sak­ke: “Tii­vis­tä­jät” voi­si­vat puo­les­ta­ni majoit­tua kaik­ki yhtei­seen sis­kon­pe­tiin vaik­ka Lin­nan­mäen pyö­reän (ent.) vesi­säi­liön sisä­puo­lel­le, min­ne hei­tä mah­tui­si sopi­vin, ker­rok­sit­tain raken­nus­ta ympä­ri kier­tä­vin, kevein (teräs-?) sisä­ra­ken­tein arviol­ta ehkä noin 5000 hen­keä, jos hei­tä, muut­to­ha­luk­kai­ta (ilman auto­ja), nyt lähes­tul­koon­kaan noin mon­ta edes löytyisi. 

    Ao. raken­nuk­sen suo­je­lu ja kau­pun­ki ei tuol­lais­ta sylin­te­ri­mäis­tä “jät­ti­läis­he­te­kaa” sal­li­ne. Se saat­tai­si kui­ten­kin tuot­taa kau­pun­gin voi­ma­kas­ta tii­vis­tä­mis­tä aja­vil­le ylim­män täyt­ty­myk­sen ja rau­hoit­tai­si mui­ta aluei­ta monin pai­koin vie­lä kau­niis­sa kaupungissamme.

    Just joo. Ehkä pikem­min­kin pitäi­si kehit­tää rat­kai­su­ja, jois­sa autot kes­ki­te­tään tuol­lai­siin isoi­hin lai­tok­siin, jol­loin pysä­köin­nin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ja hai­tat saa­daan mini­moi­tua. Hel­sin­gin idioot­ti­mai­nen pysä­köin­ti­nor­mi pakot­taa raken­ta­maan pysä­köin­ti­pai­kat tont­ti­koh­tai­ses­ti, eli kal­leim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Mut­ta kas kun et ehdot­ta­nut, että ale­taan raken­taa autoil­le asuin­huo­neis­to­ja ja majoi­te­taan ihmi­set kellarikerrokseen.

    Jalan­kul­ki­ja: Jos­pa nyt vähi­tel­len lope­tet­tai­siin tämä tym­peä ja yksi­sil­mäi­nen autoi­lun demonisointi.

    Täs­sä tai­det­tiin puhua lähin­nä pysä­köin­ti­nor­mis­ta, eikä autoi­lus­ta “koko­nai­sil­miö­nä”. Autoi­lu on ihan jees, eikä sii­nä ole mitään pahaa (ehkä jon­kun ääri­mie­li­sen mie­les­tä voi olla). Auto on monel­le vält­tä­mät­tö­myys ja blaah blaah blaah disclai­mer disclai­mer hoh­hoi­jaa. Hel­sin­gin pysä­köin­ti­nor­mi sen sijaan on jär­kyt­tä­vän kal­liik­si tule­va tur­ha­ke, jos­ta oli­si syy­tä pääs­tä eroon — jos ei muu­ten, niin aina­kin Jät­kä­saa­ren ja Kala­sa­ta­man tapais­ten aluei­den koh­dal­la tuli­si löy­tyä kun­non joustoa.

    Raken­ta­jat sai­si­vat sit­ten raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja niin pal­jon kuin halua­vat, mut­ta täl­lai­nen kau­pun­gin ylhääl­tä mää­rää­mä sään­te­ly on todel­la hai­tal­lis­ta. Munk­ki­vuo­ri­kin on käy­tän­nös­sä ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä, mut­ta niin vain asuk­kai­den ehdot­ta­ma täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen pis­sii pysä­köin­nin jär­jes­tä­mi­seen. Ja sama toi­mii myös toi­seen suun­taan: aina­kin minun puo­les­ta­ni talo­yh­tiöt saa­vat pitää sisä­pi­ho­jaan park­ki­paik­koi­na, jos niin halua­vat. Sitä kau­pun­ki­kin sen­tään kat­soo sor­mien läpi, min­kä luu­li­si auto­vä­keä miel­lyt­tä­vän. Huvit­ta­vaa, että mau­riziot ja kump­pa­nit itke­vät kau­pun­gin sään­te­lys­tä tuos­sa asias­sa (ase­ma­kaa­va kiel­tää sisä­pi­han pysä­köin­ti­käy­tön), mut­ta ovat sit­ten yhtäk­kiä saman­lai­sen sään­te­lyn kan­nal­la, kun se edel­lyt­tää lii­al­lis­ta auto­paik­ko­jen rakentamista. 😀

    Lop­pu­jen lopuk­si täs­sä on kyse ainoas­taan sii­tä, pitää­kö kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tapah­tua lähes täy­sin pysä­köin­nin ehdoil­la. Autoi­lu ja pysä­köin­ti onnis­tu­vat ihan hyvin myös esi­mer­kik­si Kruu­nun­haas­sa, Eiras­sa, Puna­vuo­res­sa ja Töö­lös­sä, vaik­ka kysei­set alu­eet on raken­net­tu aika­na ennen pysä­köin­ti­nor­mia. Mut­ta joo, saat­taa­han niis­sä jos­kus men­nä aina­kin pari minuut­tia vapaan pysä­köin­ti­pai­kan löy­tä­mi­seen. Siis jos ei halua mak­saa mark­ki­na­hin­tai­ses­ta hal­li­pai­kas­ta, joi­ta on aina vapaa­na. Maailmanloppu.

    Tuol­lai­nen olkiuk­koi­lu “autoi­lun yksi­sil­mäi­ses­tä demo­ni­soin­nis­ta” on muu­ten aika rasit­ta­vaa. Puhui­sit edes “pysä­köin­ti­nor­min yksi­sil­mäi­ses­tä demonisoinnista”.

  71. ze: “Lop­pu­jen lopuk­si täs­sä on kyse ainoas­taan sii­tä, pitää­kö kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tapah­tua lähes täy­sin pysä­köin­nin ehdoilla.”

    Ei autoi­lua saa­da vähe­ne­mään pysä­köin­ti­paik­ko­ja vähen­tä­mäl­lä, jos jul­ki­nen lii­ken­ne ei täs­tä kohe­ne. Eikä maa­il­ma pelas­tu pyö­räi­le­mäl­lä ja pyö­rä­tei­tä raken­ta­mal­la, vaik­ka jot­kut tun­tu­vat näin luulevan.

  72. että mau­riziot ja kump­pa­nit itkevät” 

    Todel­li­suu­den ja omien kuvi­tel­mien erot­ta­mi­nen paran­taa elä­män­laa­tua ja antaa eväi­tä eteen­päin, joten voin suo­si­tel­la sitä varauk­set­to­mas­ti myös sinul­le. En nimit­täin ole sanal­la­kaan pihah­ta­nut sii­tä, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitäi­si suo­ra­nai­ses­ti raken­taa LIIKAA, oli sii­nä sit­ten taka­na sää­dös­ry­teik­kö tai mikä hyvänsä.

  73. Jalan­kul­ki­ja:
    Ei autoi­lua saa­da vähe­ne­mään pysä­köin­ti­paik­ko­ja vähen­tä­mäl­lä, jos jul­ki­nen lii­ken­ne ei täs­tä kohene.

    Sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, saa­ko autoi­lua vähe­ne­mään vai ei, sil­lä autoi­lun vähen­tä­mi­nen ei ole itse­tar­koi­tus. Esi­mer­kik­si Syd­neys­sä­kin on hai­tal­li­ses­ti kau­pun­kiym­pä­ris­töön vai­kut­ta­vas­ta pysä­köin­ti­nor­mis­ta luo­vut­tu, vaik­ka siel­lä autoil­laan enem­män kuin Hel­sin­gis­sä. Kyse on ainoas­taan sii­tä, pitää­kö kau­pun­ki­suun­nit­te­lun tapah­tua lähes täy­sin pysä­köin­nin ehdoilla. 

    Pysä­köin­ti­paik­ko­jen vähe­ne­mi­seen nor­mis­ta luo­pu­mi­sen, tai sen jär­ke­vöit­tä­mi­sen, ei myös­kään tar­vit­se joh­taa, sil­lä pysä­köin­ti­paik­ko­ja voi­si samal­la raha­sum­mal­la raken­taa pal­jon enem­män kuin nyt raken­ne­taan, jos type­rä nor­mi ei pakot­tai­si raken­ta­maan nii­tä tont­ti­koh­tai­ses­ti, eli kal­leim­mal­la mah­dol­li­sel­la tavalla.

    Jalan­kul­ki­ja:
    Eikä maa­il­ma pelas­tu pyö­räi­le­mäl­lä ja pyö­rä­tei­tä raken­ta­mal­la, vaik­ka jot­kut tun­tu­vat näin luulevan.

    Maa­il­ma ei myös­kään pelas­tu noin sur­kei­ta let­kauk­sia kirjoittelemalla.

    Mau­rizio:
    “että mau­riziot ja kump­pa­nit itkevät” 

    Todel­li­suu­den ja omien kuvi­tel­mien erot­ta­mi­nen paran­taa elä­män­laa­tua ja antaa eväi­tä eteen­päin, joten voin suo­si­tel­la sitä varauk­set­to­mas­ti myös sinul­le. En nimit­täin ole sanal­la­kaan pihah­ta­nut sii­tä, että pysä­köin­ti­paik­ko­ja pitäi­si suo­ra­nai­ses­ti raken­taa LIIKAA, oli sii­nä sit­ten taka­na sää­dös­ry­teik­kö tai mikä hyvänsä.

    Aivan. Jos et huo­man­nut, niin imi­toin sinun “viher­fa­sis­tien” ynnä mui­den mie­li­ku­vi­tuso­len­to­jen mus­ta­maa­laa­mi­seen perus­tu­vaa kirjoitustyyliä.

  74. mus­ta­maa­laa­mi­seen”

    Jep. Ihan kiva yri­tys puo­lel­ta­si, vaik­ka­kin hie­man väsäh­tä­nei­syy­den kaut­ta ikä­vys­tyt­tä­vään hamua­va. Itse asi­aan kun et kui­ten­kaan viit­si­nyt sanoa mitään, kos­ka en _edelleenkään_ ole vaa­ti­nut min­kään­mois­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen yli­tuo­tan­toa yhtään minnekään.

  75. Mau­rizio:

    Itse asi­aan kun et kui­ten­kaan viit­si­nyt sanoa mitään, kos­ka en _edelleenkään_ ole vaa­ti­nut min­kään­mois­ta pysä­köin­ti­paik­ko­jen yli­tuo­tan­toa yhtään minnekään.

    Hyvät sul­le. Jäte­tään tuo “mau­riziot ja kump­pa­nit” ‑osuus sit­ten pois, kun se oli muu­ten­kin vain täky trol­leil­le. Point­ti oli kui­ten­kin se, että pysä­köin­ti­nor­mi on kau­pun­gin kan­nal­ta erit­täin hai­tal­li­nen säännös.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.