Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015

Sepus­tus tulee vähän myöhässä, kos­ka almanakas­ta ovat min­uu­tit lop­puneet. Enää 77 aamua ja kiire katoaa. (?)

Pohjolan kaaval­u­on­nos

Hyväksyt­ti­in jatko­työn poh­jak­si. Esitin ohjeis­tus­ta, että tulisi kehit­tää enem­män yleiskaaval­u­on­nok­sen suun­taan (bule­vardit), mut­ta esi­tys kaa­tui 7–2 sen jäl­keen, kun yleiskaavapääl­likkö oli sanonut, että kaa­va on sopu­soin­nus­sa yleiskaaval­u­on­nok­sen kanssa. Ihan se kat­ulin­ja ei ole kun­nos­sa, mut­ta ei pahasti vinksallaankaan.

Myl­ly­puron Yläkiven­tien kaava

Meni läpi. Vähän ihmette­limme, mik­si metroase­man viereen tehdään ykkösen tont­tite­hokku­udel­la. Seli­tys oli taas ker­ran pysäköin­nis­sä. Alueen hin­tata­so ei kestä maanalaista pysäköin­tiä ja maan­pääl­lisen kanssa ei saa tätä tiivi­im­pää. Itseasi­as­sa maan­päälli­nen pysäköin­ti rajoit­taa tehokku­u­den 0,8:aan. Nyt päästi­in yli tekemäl­lä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tämä pysäköinti­nor­mi on aivan liian jous­tam­a­ton, kun metroase­man viereenkään ei saa tehdä kun­nol­lista tehokkuutta.

Myl­ly­mat­in­tien täydennyskaava

Ris­to Rauta­va pyysi pöy­dälle. Ei ker­tonut, miksi.

Kata­janokan pysäköintiluola

Pyysin pöy­dälle. Halu­aisin tässä vai­heessa vähän autopaikko­ja pois kadun­var­sil­ta ainakin talvi­a­jak­si. Taaskin yksi autoil­i­ja valit­ti, että hänen on vaikea päästä parkkiru­udus­taan kadulle, kun kaupun­ki ei ole auran­nut lumia parkkipaikan kohdal­ta. Oli pakko kysyä, miten voisi aura­ta, kun autosi oli siinä.

Lop­ut esi­tyk­sen mukaan.

 

 

 

89 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.2.2015”

  1. Ihan hyvis­sä ajoin­han tämä postaus on. 😉 Otsikon mukaiseen 27.2.2015 päivämäärään­han on melkein kuukausi vielä aikaa!

  2. Rauta­vat Autokaup­pi­aat tyssäävät kaavoituk­sen. Mik­si? Onko kaupun­ki tehtävä henkilö(öky)autojen yksi­tyisek­si tem­mellysken­täk­si? Muutin Vuosaa­reen, en istu enää tun­ti­tolkul­la autossa. Ihmette­len, mik­si niin aiem­min tein?

  3. Eli jos Turun­väylästä joskus tulee bule­var­di, niin täl­laisen motarin lop­pu­un esimerkik­si raken­netun kaupunki­maisem­man pätkän jäl­keen päästään Huopalah­den­tielle, jos­sa on ylläripyl­läri taas lisää tätä parkkipaikkapistetaloa?

    Ymmär­rän jopa minäkin, että van­ho­ja kort­telei­ta ei voi heti jyrätä alas, mut­ta jos jokaises­sa muu­tok­ses­sa tehdään aina vaan tehdään lisää tietä, niin eipä siitä koskaan sit­ten syn­ny katua.

  4. Hyvä neu­vo, jota toivoisin käytet­täväk­si myös kotikul­mil­lani: parkkilu­olien ver­ran kadun­var­si­paiko­ja muute­taan edullisik­si lyhy­taikai­spaikoik­si. Iso osa mak­sav­ista asi­akkaista tulee oma­l­la autol­la. Lyhy­taikaiset kadun­var­si­paikat paran­ta­vat palvelu­iden tavoitet­tavu­ut­ta ja näin elävöit­tävät ympäristöä paljon enem­män kun kaiken­laiset ympäristönelävöittämisprojektit.

  5. Pysäköin­tilu­o­la ei toden­näköis­es­ti vaiku­ta tuon taivaal­lista kadun­var­si­paikko­jen kysyn­tään, ellei palvelua tar­jo­ta luo­las­sa joko oleel­lis­es­ti halvem­mal­la tai ilmaiseksi. 

    Kasar­mi­torin alle raken­net­ti­in jokunen vuosi sit­ten parkki­hal­li, jon­ka totee­mi on uskol­lisen monot­o­nis­es­ti ilmoit­tanut hal­lis­sa ole­van vapaa­ta tilaa. En muista toteemin koskaan main­os­ta­neen hallin ole­van täysi ohikulkies­sani. Kuitenkin muu­ta­mana tal­ve­na pysäköin­tion­gel­ma on lumikeleil­lä ollut Kaartinkaupungis­sa niin ankara, että Kasar­mi­tori on toimin­ut väli­aikaise­na parkkikent­tänä, toki asian­mukaisin asukaspysäköin­ti­tun­nuksin. Vaik­ka hal­lis­sa on ollut aina tilaa… 

    Kasar­mi­torin hal­lis­sa on 400 pysäköin­tipaikkaa, joka vas­tan­nee sel­l­aista paria-kolmea kilo­metriä kadun­var­si­paikoi­tus­ta. Wau! Tuo hal­li­han mah­dol­lis­taa vaikka­pa Kasarmikadun muut­tamisen parkkikadus­ta puis­tokaduk­si, etenkin kun kadun­var­sipysäköin­ti on siir­tymässä var­maankin ihan piakkoin maan alle.

  6. Kyl­lähän sil­lä asukaspysäköin­ti­mak­sul­la pitäisi saa­da aura-auton mukaan lapi­omies­par­tio, joka hoitaa lähtöväylät kun­toon käsipelillä.

  7. Mitkä tahot tuo­ta pysäköinti­normin muut­tamista vas­tus­ta­vat? Mil­lä tahol­la päätös­val­ta normista on?

    1. Nor­mi on kaupun­gin omis­sa käsis­sä. Pysäköinti­nor­mi on eri­tyisen tärkeä kokoomuk­selle, mut­ta ei demare­itakaan ole saanut talkoisi­in niiden kohtuullistamiseksi.

  8. Kalle:
    Hyvä neu­vo, jota toivoisin käytet­täväk­si myös kotikul­mil­lani: parkkilu­olien ver­ran kadun­var­si­paiko­ja muute­taan edullisik­si lyhy­taikai­spaikoik­si. Iso osa mak­sav­ista asi­akkaista tulee oma­l­la autol­la. Lyhy­taikaiset kadun­var­si­paikat paran­ta­vat palvelu­iden tavoitet­tavu­ut­ta ja näin elävöit­tävät ympäristöä paljon enem­män kun kaiken­laiset ympäristönelävöittämisprojektit.

    Hakaniemen torin vier­essä kaik­ki nämä vierail­i­japaikat, joi­hin ei saa pysäköidä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la, ovat usein tyhjil­lään ja alueen asukkaat aja­vat kort­telei­ta ympäri paikkaa etsien. En tiedä onko tämä kon­sep­ti kauhean toimi­va tai reilu.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedätkö paljonko se asukaspysäköin­ti­mak­su on? Noin 30 sent­tiä päivä!

    Ja mitä mak­saakaan fil­lar­isti siitä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmaiset pyöräti­et ja sen lisäk­si parkkipaikat jalka­käytävil­lä näyteikkunoiden ja por­raskäytävien edessä tai muuten vain keskel­lä katua?

  10. Sha­keem:
    Kyl­lähän sil­lä asukaspysäköin­ti­mak­sul­la pitäisi saa­da aura-auton mukaan lapi­omies­par­tio, joka hoitaa lähtöväylät kun­toon käsipelillä. 

    Nykyisel­lä aurauk­sel­la ain­oa järkevä auto Helsin­gin keskus­tas­sa on neliv­e­to. Olen asunut neljässä muus­sakin kaupungis­sa, kahdessa tosip­i­enessä ja kahdessa Helsinkiä pienem­mässä. Mis­sään muual­la en ole kaivan­nut neljää vetävää pyörää.

    Sinän­sä aja­tus on oikean suun­tainen. Tosin mielestäni asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa pitää myös nos­taa, niin saadaan näitä kul­makun­nan auto­talle­ja takaisin autoille. Nyt niis­sä kan­nat­taa pitää mitä ihmeel­lisem­piä liiketiloja.

  11. Simo: Hakaniemen torin vier­essä kaik­ki nämä vierail­i­japaikat, joi­hin ei saa pysäköidä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la, ovat usein tyhjil­lään ja alueen asukkaat aja­vat kort­telei­ta ympäri paikkaa etsien. En tiedä onko tämä kon­sep­ti kauhean toimi­va tai reilu. 

    Pitkäa­iak­i­spaikat pitää saa­da taval­la tai toisel­la pois kadul­ta, talo­jen alle. Nykyi­nen asukaspysäköin­nin hin­noit­telu ei tue sitä. 

    Myöskään kaavoitus ei tue asukaspysäköin­nin siirtämistä sinne minne se kuu­luu. Jos uno­hde­taan Ruo­ho­lah­den ja Ara­bi­an­ran­nan tapaiset idioot­ti­maisu­udet, niin yleis­es­ti annetaan gryn­de­rien rak­en­taa liian vähän paikko­ja. Tulok­se­na sekä gryn­deri että pahim­mas­sa tapauk­ses­sa joku parkki­fir­ma vielä sen jäl­keen, voi hin­noitel­la paikoi­tus­mak­sut aivan taivaisi­in. Asukaiden etu on, että auto­tal­lit ja hal­lit myy­dään osakkeina.

    Ruo­ho­lahti oli aikoinaan oikea kukka­nen. Muis­taak­seni alueen suun­nit­teli­ja sai siitä vielä jonkun palkin­non! 🙁 🙁 🙁 Suomes­sa oli jo tuol­loin tiedos­sa tan­skalais­ten tutkimusten tulok­set kaavoituk­sen ja tur­val­lisu­u­den suh­teesta. Peri­aat­teessa olisi pitänyt tietää, miten paikoi­tus hoide­taan oikein.

    Osmol­la oli aikoinaan hyvä jut­tusar­ja siitä, miten poli­it­tis­ten puoluei­den ja gryn­de­rien välil­lä liikkui raha. Kun miet­tii paikoi­tus­päätök­siä, miet­tii samal­la, miten on nykyään?

  12. Sha­keem:Kyl­lähän sil­lä asukaspysäköin­ti­mak­sul­la pitäisi saa­da aura-auton mukaan lapi­omies­par­tio, joka hoitaa lähtöväylät kun­toon käsipelillä.

    Mitenkähän asukaspysäköit­si­jöi­den naa­ma venähtäisi, jos kaupun­ki perustelisi pysäköin­ti­mak­sun nos­tamista vaikka­pa 200 e/kk palve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­taisi kans? 😉

  13. Jalankulk­i­ja: Ja mitä mak­saakaan fil­lar­isti siitä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmaiset pyöräti­et ja sen lisäk­si parkkipaikat jalka­käytävil­lä näyteikkunoiden ja por­raskäytävien edessä tai muuten vain keskel­lä katua? 

    Fil­lar­isti säästää yhteiskun­nan kulu­ja, mik­si hänen pitäisi mak­saa siitä? Autoil­i­ja aiheut­taa yhteiskun­nalle kulu­ja, joten on loogista, että hän mak­saa liikku­mis­tavas­taan käyt­tö­mak­su­ja ja veroja. 

    Tämä ei ole mitn raket­ti­tiedet­tä, jos on silmät päässä ja pari aivosolua.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Nor­mi on kaupun­gin omis­sa käsis­sä. Pysäköinti­nor­mi on eri­tyisen tärkeä kokoomuk­selle, mut­ta ei demare­itakaan ole saanut talkoisi­in niiden kohtuullistamiseksi.

    Pysäköinti­nor­mi on kaupun­gin kehi­tyk­sen kannal­ta yksi tärkeim­mistä yksit­täi­sistä tek­i­jöistä. On hyvä tietää ja syytä etenkin vaalien aikoi­hin muis­taa, mitkä tahot ovat sen takana.

    Kun kaupunki­in raken­netaan hur­jaa vauh­tia lisää asun­to­ja, nyt eri­tyis­es­ti satamil­ta vapau­tuneille alueille, raken­netaan samal­la normin mukaises­ti val­ta­vat määrät lisää efek­ti­ivis­es­ti läh­es asuin­neliön hin­taisia paikko­ja yksi­ty­isautoille. Eli lisätään hyvin merkit­tävästi auto­jen määrää kan­takaupungis­sa. Jos­sa julki­nen liikenne toimii eri­no­mais­es­ti ja etäisyy­det sovel­tu­isi­vat kevy­een liiken­teeseen. Kun tiede­tään, miten teho­ton kulku­vä­line yksi­ty­isauto on kaupunki­olois­sa, näistä paikoista aiheutu­vat ker­ran­nais­vaiku­tuk­set lisään­tyv­inä väylä­tarpeina tule­vat ole­maan järkyt­tävät. Hyvä huono esimerk­ki on Kes­ki-Pasi­lan yli 100 000 000 euron investoin­nit autotiehen Suomen läh­es kaikkien julk­isten kulku­muo­to­jen risteyskohdassa.

    Jalankulk­i­ja: Ja mitä mak­saakaan fil­lar­isti siitä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmaiset pyöräti­et ja sen lisäk­si parkkipaikat jalka­käytävil­lä näyteikkunoiden ja por­raskäytävien edessä tai muuten vain keskel­lä katua?

    Jokainen kaupunki­lainen mak­saa kun­nal­lisveroa tulois­taan täs­mälleen samal­la vero­pros­en­til­la. Riip­pumat­ta siitä, paljonko kaupun­gin katu­ja hyö­dyn­tää jalan, polkupyöräl­lä, autol­la tai miten lie. Merkit­tävä ero on siinä, että kaupun­gin panos­tus autoilun infraan on ylivoimais­es­ti mui­ta liikku­mis­muo­to­ja suurem­pi. Ja että autoilu tehot­tomana liikku­mis­muo­tona nas­toinen kulut­taa tätä infraa huo­mat­ta­van tehokkaasti.

  15. Jalankulk­i­ja: Ja mitä mak­saakaan fil­lar­isti siitä, että veron­mak­sa­jat tar­joa­vat ilmaiset pyöräti­et ja [..] parkkipaikat [..] ? 

    Kun­nal­lisveroa.

    Pyörätei­den ja jalka­käytävien lisäk­si akti­ivisem­mat jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät mak­sa­vat myös liian vähän omin voimin liikkunei­den ja liikku­vien sairas­tamis­es­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. Pelkästään dia­betek­sen esi­in­tyvyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liikku­mat­to­muus aiheut­taa Suomes­sa vuosi­ta­sol­la arvi­ol­ta mil­jardin kus­tan­nuk­set, Helsin­gin seudul­la siis luokkaa 250 miljoon­aa euroa vuodessa. Tähän päälle sepel­val­ti­mo­taudin, aivo­hal­vausten, rin­ta- ja pak­sun­suolen syöpi­en, osteo­poroosin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­tyneet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liikku­mat­to­muu­songel­maa olisi. 

    Käve­lyn ja pyöräi­lyn ihan oikeasti suosimi­nen kaavoitus- ja liiken­nesu­un­nitelu­ratkaisu­is­sa on saavutet­tui­hin ter­veyshyö­ty­i­hin (QALY) näh­den hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tuna vaikka­pa statiinilääkitykseen. 

    Ter­veystaloudel­lisia tarkastelu­ja soisi tehtävän nyky­istä enem­män myös kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telupuolel­la. Kun niitä näen­näisiä aikasäästöjäkin ker­ran las­ke­taan sato­jen miljoonien eri­ta­soli­it­tymien ja tun­nelien puo­lus­tamisek­si, niin mik­si ei tehtäisi ter­veystaloudel­lista tarkastelua, kun ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­setkin ihan oikeasti menevät enim­mäk­seen samas­ta pussista.

  16. B:
    …Kasar­mi­torin hal­lis­sa on 400 pysäköin­tipaikkaa, joka vas­tan­nee sel­l­aista paria-kolmea kilo­metriä kadun­var­si­paikoi­tus­ta. Wau! Tuo hal­li­han mah­dol­lis­taa vaikka­pa Kasarmikadun muut­tamisen parkkikadus­ta puis­tokaduk­si, etenkin kun kadun­var­sipysäköin­ti on siir­tymässä var­maankin ihan piakkoin maan alle. 

    Käytän sat­un­nais­es­ti tuo­ta Kasar­mi­torin parkkia ja luo­la on kohtuu täyn­nä päivisin. Se on pieni paran­nus alueen tilanteeseen.

    Jos se ei ole täyn­nä iltaisin, osit­taa se vain luo­la ja kadun­var­si­paikkoituk­sen hin­nan eron suu­ru­u­den. Ongel­ma on, että vähät luo­lat menevät muu­tamien yhtiöi­den hal­tu­un, eikä niitä myy­dä osakkeina ulos, jol­loin paikoi­tuskus­tan­nuk­set putoaisi­vat murto-osaan.

  17. Anomuu­mi: “Pyörätei­den ja jalka­käytävien lisäk­si akti­ivisem­mat jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät mak­sa­vat myös liian vähän omin voimin liikkunei­den ja liikku­vien sairas­tamis­es­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia. Pelkästään dia­betek­sen esi­in­tyvyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liikku­mat­to­muus aiheut­taa Suomes­sa vuosi­ta­sol­la arvi­ol­ta mil­jardin kus­tan­nuk­set, Helsin­gin seudul­la siis luokkaa 250 miljoon­aa euroa vuodessa. Tähän päälle sepel­val­ti­mo­taudin, aivo­hal­vausten, rin­ta- ja pak­sun­suolen syöpi­en, osteo­poroosin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­tyneet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liikku­mat­to­muu­songel­maa olisi.

    Käve­lyn ja pyöräi­lyn ihan oikeasti suosimi­nen kaavoitus- ja liiken­nesu­un­nitelu­ratkaisu­is­sa on saavutet­tui­hin ter­veyshyö­ty­i­hin (QALY) näh­den hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tuna vaikka­pa statiinilääkitykseen.”

    Hah. Kaik­ki kaupunki­laiset mak­sa­vat kun­nal­lisveroa kulku­tavas­ta riip­pumat­ta. Yritätkö väit­tää, ettei fil­lar­is­teil­la ja jalankulk­i­joil­la ole lainkaan dia­betestä, syöpiä, verisuoni­taute­ja tai masen­nus­ta, kos­ka pyöräi­ly ja käve­ly ovat niin tolkut­toman terveellisiä?

    Tämä autoil­i­joiden ja fil­lar­istien vas­takkainaset­telu on sitä pait­si naivia ja type­r­ää. Läh­es kaikil­la tun­temil­lani fil­lar­is­teil­la on myös auto (tai kak­si), ja kulku­ta­pa valikoituu tarpeen ja tilanteen eikä lääk­i­tyk­sen mukaan.

    Humalas­sa tört­töilevät fil­lar­is­tit aiheut­ta­vat melkoisia kulu­ja esim. pää­tymäl­lä Töölön tap­atur­ma-ase­malle. Ko. sairaalan kirur­gi mur­jaisi taan­noin Hesaris­sa, että häneltä lop­puisi­vat työt, jos fil­lar­is­tit lopet­taisi­vat humalas­sa ajamisen.

  18. Sylt­ty: Mitenkähän asukaspysäköit­si­jöi­den naa­ma venähtäisi, jos kaupun­ki perustelisi pysäköin­ti­mak­sun nos­tamista vaikka­pa 200 e/kk palve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­taisi kans? 

    Ei sitä minus­ta tarvitse perustel­la lumen­lu­on­nil­la. Hin­tana tuo 200 €/kk voisi jos­sain olla oikeakin luku, toisaal­la taas aivan väärä numero. Alue­pysäköin­ti­tun­nuk­set pitäisi huu­tokau­pa­ta kadun­pätkä ker­ral­laan. Huu­tokau­pan pitäisi olla kaikille avoin, joskin jälleen­myyn­ti pitäisi kieltää.

    Huu­tokaup­paan voisi lisätä myös mah­dol­lisu­u­den vara­ta tiet­ty parkkipaik­ka kadul­ta. Täl­löin laiska mut­ta varakas voisi mak­saa paljon rahaa oven edessä olev­as­ta paikas­ta — tai ehkä toden­näköisem­min kaup­pa ostaisi edessään ole­vat pari paikkaa asiakkailleen.

    Parkkipaikko­jen hakuli­ikenne häviäisi, kun lupia olisi oikea määrä kadun­var­ren määrään ver­rat­tuna. Hin­nat alka­isi­vat hei­jas­taa alueel­lista tilan­net­ta, ja paikat hakeu­tu­isi­vat arvokkaim­paan käyt­töön­sä. Autoa hiukan harvem­min tarvit­se­va voisi ottaa paikan vähän syr­jem­pää mut­ta paljon halvemmalla.

    Sitä voisi vielä miet­tiä, pitäisikö kau­pan olla kol­men­laisia tun­nuk­sia: päivä­tun­nuk­sia, yötun­nuk­sia ja ympärivuorokautisia. Päivä­tun­nuk­sel­la saisi park­keer­a­ta työaikana, yötun­nuk­sel­la muul­loin. Täl­löin paikko­jen käyt­töastet­ta saisi toden­näköis­es­ti vähän korkeam­malle niil­lä alueil­la, joil­la on paljon asun­to­ja ja vähän työ­paikko­ja, kun työn­tek­i­jät eivät tarvit­sisi yöaikaisia tunnuksia.

  19. Sylt­ty: Mitenkähän asukaspysäköit­si­jöi­den naa­ma venähtäisi, jos kaupun­ki perustelisi pysäköin­ti­mak­sun nos­tamista vaikka­pa 200 e/kk palve­lu­ta­son nos­tol­la ja nos­taisi kans? 

    Nos­to on toiv­ot­ta­va, mut­ta siinä pitää olla tolkku. Tämän­hetkisessä kil­pailu­ti­lanteessa, kun kadun­var­si­paikat ovat käytän­nössä ilmaisia, tal­li­paikan saa keskus­tas­ta satasen molem­min puolin per kuukausi.

    Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, että paikoi­tus­ta ei ole tehty markki­na- vaan gryn­deriehtois­es­ti viimeiset vuosikymmenet. Helsingis­sä on aivan liian vähän paikoi­tu­s­paikko­ja ver­rat­tuna tarpeeseen uusil­lakin alueilla.

    1. Kalle.
      Jos me kil­pailut­taisimme Jätkäsaa­res­sa 3000 neliön tont­tia niin, että siihen saa lait­taa joko 100 parkkipaikkaa tai 6000 km² asun­to­ja, mihin tarkoituk­seen luulisit ton­tin menevän. Auto ei sovi kaupunki­in. Kaupungilla tarkoi­tan sikis ruu­tukaavaa aluete­hokku­udel­la kaksi.

  20. anomuu­mi: Kun­nal­lisveroa…

    Tuol­la logi­ikalla, kun­nal­lisveroa mak­samal­la pitää saa­da myös paik­ka autolle. Tuot­taako muuten asukaspysäköin­ti mitään? Hin­ta on alhainen ja jos huonos­ti toimi­van parkkipirkko­jär­jestelmän lopet­taisi, saisi lisää säästöjä.

    Yksi ratkaisu siis on paluu lääniko­htaisi­in rek­isterik­ilpi­in ja Helsin­gin kil­vel­lä saa paikoit­taa ilman mui­ta mak­su­ja? Saat­taisi olla ihan toimi­va ratkasiu.

    Muual­la muuten osa kadun­var­si­paikoista myy­dään asukkaille ja luk­i­taan puomil­la. Hin­ta on var­maan kohtu­ulli­nen ver­rat­tuna tal­li­paikkoi­hin. Voisin hyvinkin mak­saa 70€ kuus­sa siitä, että min­ul­la on var­ma paik­ka talon edessä.

  21. anomuu­mi: Pelkästään dia­betek­sen esi­in­tyvyyt­tä kas­vat­ta­mal­la liikku­mat­to­muus aiheut­taa Suomes­sa vuosi­ta­sol­la arvi­ol­ta mil­jardin kus­tan­nuk­set, Helsin­gin seudul­la siis luokkaa 250 miljoon­aa euroa vuodessa. Tähän päälle sepel­val­ti­mo­taudin, aivo­hal­vausten, rin­ta- ja pak­sun­suolen syöpi­en, osteo­poroosin, masen­nuk­sen ym. ym. lisään­tyneet kus­tan­nuk­set, joi­ta ei ilman liikku­mat­to­muu­songel­maa olisi.

    Kuten yllä näkyy, ongel­ma on liikku­mat­to­muus. Jos liiken­nejär­jeste­ly­il­lä saadaan liikku­mat­to­mia ihmisiä liikku­maan, siitä on erit­täin merkit­tävää kansan­ter­vey­del­listä hyötyä.

    Tämä on kuitenkin tun­nustet­ta­va sil­loin myös niitä jär­jeste­lyjä ajatel­lessa ja tehdessä. Liikku­mat­toman saami­nen liikku­miseen tarkoit­taa, että matkat ovat toden­näköis­es­ti kohtu­ullisen lyhy­itä, ja liiken­nejär­jeste­ly­jen pitää olla hiukan hitaam­millekin pyöräil­i­jöille sopivia.

    Lop­putu­los on kuitenkin se, että jär­jeste­lyjä ei pidä tehdä nyky­is­ten pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la tai toivei­den mukaan, vaan ne pitää tehdä poten­ti­aal­is­ten uusien — ja eri­tyis­es­ti uusien huonokun­tois­t­en — pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Jos sukka­housupyöräil­i­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma. Sekään ei toden­näköis­es­ti ole kansan­ter­vey­delli­nen ongel­ma, jos nykyi­nen akti­ivipyöräil­i­jä siir­tyy työ­matkoil­laan oman auton käyt­töön, kos­ka hänestä tuskin tulee sohvape­runaa sil­loinkaan. (Liiken­teel­lis­es­ti se on kuitenkin huono juttu.)

    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä se, että hyväkun­toinen kapearenkaisel­la aja­va toiv­ot­taa oma­l­ta kannal­taan erit­täin hyvästä syys­tä kvl:t hiiden pisaan. Ajotiel­lä on huo­mat­tavasti parem­pi men­nä. Sen sijaan yksi­vai­hteisel­laan polke­va mum­mo ajaa paljon mielu­um­min kvl:llä kuin ajotiel­lä. Laki voisi toki sal­lia kum­mankin vai­h­toe­hdon, mut­ta liiken­ner­atkaisut vievät ihan sitä samaa katu­ti­laa kuitenkin.

    Tässä voi käy­dä niin, että vaik­ka liiken­teel­liset ja kansan­ter­vey­del­liset syyt puolta­vat kumpikin pyöräi­lyn lisäämistä, niil­lä voi silti olla ris­tiri­itaisia vaa­timuk­sia. Kansan­ter­vey­del­lis­es­ti pitäisi saa­da sohvape­runat liik­keelle, liiken­teel­lis­es­ti hyödyl­lis­in­tä olisi saa­da hyväkun­toiset pois autoista ja pyörän päälle, kos­ka sil­loin kokon­ais­mat­ka-aiko­jen muu­tos olisi edullisin.

    On var­masti ole­mas­sa liiken­ner­atkaisu­ja, jot­ka hyödyt­tävät kaikkia kevyen liiken­teen käyt­täjiä. Olisi kuitenkin hyvä kaikissa ratkaisu­is­sa miet­tiä ratkaisu­jen järkevyyt­tä mon­en­lais­ten käyt­täjäryh­mien kohdal­ta. Eikä aina ei kan­na­ta yrit­tää lyödä liian mon­ta kär­pästä yhdel­lä iskulla.

    Pyöräi­lyn kansan­ter­vey­delli­nen vaiku­tus on mon­es­sa tutkimuk­ses­sa lasken­nal­lis­es­ti todet­tu. Ongel­mana on kuitenkin se, että tutkimuk­sis­sa pyöräi­lyn lisään­tymi­nen ote­taan lähtöko­hdak­si, ja usein vielä olete­taan pyöräilevän pop­u­laa­tion ole­van saman­laista kuin muun populaation.

    1. Jos pyäräli­iken­net­tä lähde­tään tarkoituk­sel­lis­es­ti hidas­ta­maan, aivan var­masti sen käyt­tö hyötyli­iken­teessä vähe­nee ja kun­toilus­sa lop­puu kokon­aan. Täl­lä on vaiku­tus­ta kansan­ter­vey­teen eikä vaiku­tus ole vähäinen.

  22. Viherinssi: “Parkkipaikko­jen hakuli­ikenne häviäisi, kun lupia olisi oikea määrä kadun­var­ren määrään ver­rat­tuna. Hin­nat alka­isi­vat hei­jas­taa alueel­lista tilan­net­ta, ja paikat hakeu­tu­isi­vat arvokkaim­paan käyt­töön­sä. Autoa hiukan harvem­min tarvit­se­va voisi ottaa paikan vähän syr­jem­pää mut­ta paljon halvemmalla.”

    Tämä on aika teo­reet­tista pohd­in­taa. Heti kun kaik­ki pääkatu­jen parkkipaikat on saatu rai­vat­tua pois fil­lar­istien baana-utopi­an tieltä, ei ole enää mitään jaet­tavaa katu­ti­laa (eikä myöskään veloitettavaa).

    Vähitellen voitaisi­in myös lopet­taa nämä leg­en­dat hyvin toimi­vas­ta joukkoli­iken­teestä. HSL:n viime vuosien toimet ovat vain heiken­täneet keskus­tan joukkoli­iken­net­tä reit­tien muu­tok­sil­la ja lyhen­nyk­sil­lä sekä lisään­tyvil­lä vai­h­doil­la. Kun bus­sit sahaa­vat tyhjinä edestakaisin eikä julkisel­la liiken­teel­lä pääse suo­raan mis­tään mihinkään, lisään­tyy autoilu, kun ei ole mui­ta järke­viä vai­h­toe­hto­ja. Ja ratikkapysäkkien vähen­tämi­nen toimii samaan suun­taan. Pidem­pi mat­ka pysäkille ei lisää “ter­veel­listä” käve­lyä vaan pakkoautoilua.

    Niin kauan kuin ratkaisut tehdään pienen muu­ta­man pros­entin vähem­mistön ehdoil­la, mitään kohen­nus­ta ei ole odotettavissa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pyäräli­iken­net­tä lähde­tään tarkoituk­sel­lis­es­ti hidastamaan…

    En mis­sään tapauk­ses­sa halua pyöräli­ikku­misen hidas­tamista, vaik­ka tähän aikaan vuodes­ta en pyöräil­i­jä olekaan. Halu­an kuitenkin nos­taa sen esille, että eri pyöräil­i­järyh­mil­lä on eri­laisia tarpei­ta, ja pyöräi­lyn kaut­ta saavutet­ta­vat edut vai­htel­e­vat huo­mat­tavasti pyöräil­i­järyh­män mukaan.

    Siinä, mis­sä henkilöau­toilu tai käve­ly on aika homogeenista toim­intaa, pyöräi­lyn kir­jo on paljon laajempi. 

    Vähänkin syr­jem­mästä tule­va kul­kee tyyp­il­lis­es­ti kohtu­ullisen meneväl­lä kulku­pelil­lä, on varsin hyväkun­toinen absolu­ut­tises­sa mitas­sa, halu­aa fyy­sistä rasitus­ta matkallaan kun­non ylläpitämisek­si ja vai­h­taa vaat­teet työ­paikalle päästyään. Ruti­noitunut kulk­i­ja selviää hyvin haas­tavis­sakin liiken­neti­lanteis­sa, ja suju­vu­us on hyvin tärkeässä asemassa.

    Poten­ti­aali lyhyen matkan pyöräil­i­jä taas polkaisee muu­ta­man kilo­metrin, ajaa vaa­ti­mat­toma­l­la kalus­tol­la, on usein lap­si tai ikäih­mi­nen ja halu­aa liikkua kevyel­lä rasitus­ta­sol­la. Keskinopeu­den putoami­nen jol­lain määräl­lä ei ole kovin kri­it­tistä, kos­ka matko­jen absolu­ut­ti­nen kesto on kuitenkin lyhyt. Ryh­mässä on paljon liikku­jia, joiden kyky hal­li­ta mon­imutkaisia liiken­neti­lantei­ta on vajavainen.

    Kansan­ter­vey­den kannal­ta jälkim­mäi­nen ryh­mä on hyvin tärkeä, ja ennen kaikkea on real­is­tisem­paa saa­da paljon lisää pyöräli­iken­net­tä alle 5 km:n kuin yli 10 km:n matkoille. Mah­dol­lis­ten pidem­män matkan pyöräil­i­jöi­den joukko on huo­mat­tavasti rajoit­tuneem­pi kuin lyhyen matkan pyöräil­i­jöi­den joukko.

    Osmo Soin­in­vaara: sen käyt­tö hyötyli­iken­teessä vähe­nee ja kun­toilus­sa lop­puu kokonaan. 

    Tähän on kyl­lä pakko sanoa vähän vas­taan, nimeno­maan tuo­hon kun­toilu­osaan. Ensim­mäi­nen on se, että minus­ta maantiepyöräi­ly ei ole kaupunki­la­ji, enkä näe sitä ongel­mallise­na, jos maantiepyöräil­i­jä joutuu men­emään muiden ehdoil­la esimerkik­si ensim­mäisen ja viimeisen kympin satasen lenkistään.

    Toinen vasta­lause tulee siitä, että epäilen pyöräi­lyn kun­toilumerk­i­tyk­sen ole­van huo­mat­tavasti laa­jem­man. Nykyään vas­taan tulee aika eri­lai­sis­sa paikois­sa esimerkik­si fat­bike-kuske­ja, jot­ka tuskin ovat kiin­nos­tunei­ta nopeim­mas­ta tavas­ta päästä paikas­ta A paikkaan B. Tai sit­ten ovat ainakin kovin pahasti eksyneet kartalta…

    Joka tapauk­ses­sa jos puhutaan pyöräilystä kun­toilu­na, sen edel­ly­tys­ten kehit­tämisen pitää sil­loin olla muiden kun­toilu­muo­to­jen kehit­tämisen kanssa samal­la viival­la. Ehdot­tomasti kan­natet­tavaa, mut­ta kuitenkin samal­la viival­la hölkkäämisen, hiihtämisen tai vaik­ka jalka­pal­loilun kanssa.

    = = =

    Tämä kaik­ki ei poista sitä, että mon­es­sa tapauk­sis­sa samoil­la investoin­neil­la tai jär­jeste­ley­il­lä helpote­taan niin lyhyen ja pitkän matkan pyöräil­i­jöi­den kuin kun­topy­öräil­i­jöi­den liikku­mista. Tehtävät investoin­nin olisi kuitenkin syytä ottaa tarkastelu­un kaikkien poten­ti­aal­is­ten ryh­mien kannal­ta, jot­ta rahamme tuli­si­vat mah­dol­lisim­man hyvin käytettyä.

  24. Ei pyöräi­lyä pidä ruve­ta tarkoituk­sel­la hidas­ta­maan. Uuden pyöräi­ly­in­fran lähtöko­hdak­si pitää vain hyväksyä, että se iso mas­sa jol­la alkaa olla jotain merk­i­tys­tä kansan­ter­vey­den ja liiken­teen kokon­ais­toimivu­u­den kannal­ta ei tule koskaan pyöräilemään sukkahousuissa.

  25. Viherinssi:

    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä se, että hyväkun­toinen kapearenkaisel­la aja­va toiv­ot­taa oma­l­ta kannal­taan erit­täin hyvästä syys­tä kvl:t hiiden pisaan. Ajotiel­lä on huo­mat­tavasti parem­pi men­nä. Sen sijaan yksi­vai­hteisel­laan polke­va mum­mo ajaa paljon mielu­um­min kvl:llä kuin ajotiel­lä. Laki voisi toki sal­lia kum­mankin vai­h­toe­hdon, mut­ta liiken­ner­atkaisut vievät ihan sitä samaa katu­ti­laa kuitenkin.

    Mitä jos lähdet­täisi­in liiken­teeseen tästä lakimuu­tok­ses­ta. Ei mak­saisi mitään (muu­ta kuin lakikoneis­ton pyörittämiskulut).

    On vaikea ymmärtää, mik­si pyöräl­lä pitäisi ajaa jäästä liukkaal­la ja muhku­raisel­la kapeal­la kevyen­li­iken­teen väyläl­lä, kun vier­essä on lev­eä, suo­ra ja reunakivistä vapaa autokaista, jota yhteisin varoin pide­tään sulana läpi tal­ven. Kuten on ollut taas koko tämänkin tal­ven ajan.

  26. On sukrkuhu­paisaa, että vas­takkainast­telu on joillekin “pyöräi­lyn paran­t­a­mi­nen hait­taa autoilua”. 

    Sen ymmärtää, että tur­val­lisem­pi kevyen liikene­teen väylästö paran­taa siel­lä liikku­vien, eteenkin ajoko­r­tit­tomien las­ten tur­val­lisu­ut­ta ja autoli­iken­teen suju­vu­ut­ta samal­la kertaa.

    Talvel­la pyöräi­ly luon­no­lis­es­ti vähe­nee, samaan aikaan tilaa vas­taavasti tarvi­taan lumelle.

    Ykkö­songel­ma on edelleen pitkäaikaispysäköin­ti. Kaupun­gin auto­holtel­li on 35 e/kk, hie­man jäykäl­lä toim­inta­mallil­la. Lento­ken­täl­lä 93 eur/kk.

    Asukaspysäköin­ti kadul­la 18 e/kk ja 60n eur/kk luo­las­sa, halpaa.

  27. Hah. Kaik­ki kaupunki­laiset mak­sa­vat kun­nal­lisveroa kulku­tavas­ta riippumatta. 

    Niin mak­sa­vat. Vas­tasin kir­joit­ta­jalle, joka kysyi siitä, kuka mak­saa pyöräti­et. Kun­nal­lisveroista mak­se­taan niin autoväylät, joukkoli­iken­teen sub­ven­tiot kuin huo­mat­tavasti edullisem­mat pyöräti­et ja jalkakäytävätkin.

    Yritätkö väit­tää, ettei fil­lar­is­teil­la ja jalankulk­i­joil­la ole lainkaan dia­betestä, syöpiä, verisuoni­taute­ja tai masen­nus­ta, kos­ka pyöräi­ly ja käve­ly ovat niin tolkut­toman terveellisiä? 

    Näitä sairauk­sia esi­in­tyy kaikil­la. Vähem­män liikkuvil­la niitä kuitenkin esi­in­tyy suh­teessa merkit­tävästi enem­män. Tuskin kiistät liikku­misen terveysvaikutuksia.

    Läh­es kaikil­la tun­temil­lani fil­lar­is­teil­la on myös auto (tai kak­si), ja kulku­ta­pa valikoituu tarpeen ja tilanteen eikä lääk­i­tyk­sen mukaan. 

    Nimeno­maan, olet täysin oike­as­sa. Myös esimerkik­si ter­veysval­is­tuk­sen tai ympäristöasen­tei­den merk­i­tys kulku­ta­van val­in­taan on läh­es mitätön, vaan se määräy­tyy tarpeen ja tilanteen mukaan. Ihmiset val­it­se­vat kuhunkin tilanteeseen helpoim­man ja käte­vim­män tavan liikkua. Kukaan ei kävele Öster­sun­domista Lep­pä­vaaraan, eikä autoile Sil­tasaares­ta Ympyrä­taloon. Kulku­muo­to määräy­tyy matkan pitu­u­den ja eri kulku­muo­to­jen miel­lyt­tävyy­den sekä kus­tan­nusten mukaan. 

    Käve­ly on liikku­jas­ta riip­puen kätevin kulku­muo­to alle parin kilo­metrin matkoil­la, pyöräi­ly alle 5–10 kilo­metrin matkoil­la. Pidem­mil­lä matkoil­la useim­mat val­it­se­vat moottoriliikenteen.

    Tästä tul­laan liikenne- ja kaupunkisu­un­nit­telu­un. Löy­hässä ja suurelle alueelle levit­tyneessä kaupungis­sa (pääkaupunkiseu­tu) arki­matkat ovat keskimäärin pitk­iä. Mitä tiivi­impi ja maanti­eteel­lis­es­ti pienem­pi kaupunkialue, sitä lyhyem­piä matkat keskimäärin ovat. Mitä lyhyem­piä matkat keskimäärin ovat, sitä use­am­malle käve­ly ja pyöräi­ly ovat yhä use­am­mil­la matkoil­la real­is­tisia vai­h­toe­hto­ja. Siis tiivis­tetään nyky­istä kaupunkialuet­ta sen laa­jen­tamisen sijaan.

    Matkan pitu­u­den lisäk­si eri kulku­muo­to­jen miel­lyt­tävyys vaikut­taa kulku­ta­van val­in­taan. Miel­lyt­tävässä ympäristössä moni voi kulkea vähän pidem­mänkin matkan kävellen tai pyöräl­lä kuin umpi­hanges­sa moot­tori­tien melus­sa parkkikent­tää kat­sellen. Mitä miel­lyt­täväm­pää käve­ly ja pyöräi­ly ovat, sitä use­ampi liikkuu jalan tai pyöräl­lä. Miel­lyt­tävyy­teen vaikut­ta­vat mm.:

    - Ympäristön vai­htele­vu­us ja kauneus (esim. kivi­jalka­kau­pat yksivärisen ump­i­seinän sijaan, “elävyys”)
    — Tur­val­lisu­us (esim. pelkääkö auton tai pyörän alle jäämistä)
    — Ympäristön häir­iötek­i­jät (esim. auto- ja bus­sili­iken­teen melu)
    — Väylien kun­nos­s­api­to (etenkin talvella!)

    Jos autoilun help­pout­ta ja miel­lyt­tävyyt­tä pri­or­isoidaan suun­nit­telus­sa muiden liiken­nemuo­to­jen houkut­tele­vu­u­den ja tiivi­in kaupunki­rak­en­teen kus­tan­nuk­sel­la, saamme enem­män auto­ja ja löy­hempää kaupunki­raken­net­ta, jos­sa matkat ovat pitk­iä ja autoa tarvi­taan. Samoin jos esimerkik­si talvikun­nos­s­api­dos­sa pri­or­isoidaan autoväyliä jalka­käytävien ja pyörätei­den sijaan, val­it­se­vat use­am­mat ihmiset auton.

    Matkan pitu­u­den ja miel­lyt­tävyy­den lisäk­si myös toki kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat kulku­ta­van val­in­taan. Tässä luon­nol­lis­es­ti käve­ly voit­taa pyöräi­lyn, joka voit­taa joukkoli­iken­teen, joka voit­taa autoilun. 

    Humalas­sa tört­töilevät fil­lar­is­tit aiheut­ta­vat melkoisia kulu­ja esim. pää­tymäl­lä Töölön tap­atur­ma-ase­malle. Ko. sairaalan kirur­gi mur­jaisi taan­noin Hesaris­sa, että häneltä lop­puisi­vat työt, jos fil­lar­is­tit lopet­taisi­vat humalas­sa ajamisen. 

    Niin, onnet­to­muuk­sia tapah­tuu kaikissa kulku­muodois­sa. Tanko­juop­pous on kiel­let­tyä siinä mis­sä rat­ti­juop­pous, silti sitä tapah­tuu. Kän­nis­sä kaa­tu­ilu selit­tää merkit­tävän osan jalankulku-onnettomuuksista.

    Tästä ei pidä vetää kuitenkaan sitä johtopäätöstä, että sitä parem­pi, mitä vähem­män ihmiset kävelevät tai pyöräilevät, kos­ka liikku­mat­to­muus mak­saa vielä enemmän.

  28. Viherinssi: Kansan­ter­vey­del­lis­es­ti pitäisi saa­da sohvape­runat liik­keelle, liiken­teel­lis­es­ti hyödyl­lis­in­tä olisi saa­da hyväkun­toiset pois autoista ja pyörän päälle, kos­ka sil­loin kokon­ais­mat­ka-aiko­jen muu­tos olisi edullisin.

    Jos ajatel­laan kansan­ter­veyt­tä pitkäl­lä aika­jän­teel­lä, pitäisi miet­tiä miten nuoret saadaan pidet­tyä pyöräil­i­jöinä sen sijaan, että skoot­ter­it ja mopoau­tot yleistyvät. Liiken­neym­päristöl­lä voi olla iso merk­i­tys tässä asiassa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pyäräli­iken­net­tä lähde­tään tarkoituk­sel­lis­es­ti hidas­ta­maan, aivan var­masti sen käyt­tö hyötyli­iken­teessä vähe­nee ja kun­toilus­sa lop­puu kokonaan. 

    Ai jos…? Tääl­läkin oli vastikään esil­lä luon­nos pasi­laan suun­nitel­lus­ta ratkais­us­ta jos­sa pyörätie kul­kee suo­raan pysäkin ja bussin välistä. Joka joidenkin mielestä oli aivan oikein ja järkevää.

  30. “Auto ei sovi kaupunkiin.” 

    No on joo kuul­tu aiem­minkin teikäläis­ten leipälävestä. 

    Taisit myös taan­noin jos­sain maini­ta, että kan­takaupun­gin sisäpi­hat pitäisi saa­da ihmis­ten käyt­töön ja piha­parkkipaikat pitäisi elim­i­noi­da. Eli siis siel­lä, mis­sä taloy­htiön osakkaat ovat päät­täneet aikanaan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihalle parkkipaikko­ja, ei mielestäsi asu ihmisiä, vaan pelkkiä autoile­via elukoita? 

    Vih­je: mitä ihmiset oma­l­la maaplän­til­lään tekevät, ei kuu­lu sin­ulle eikä edus­ta­malle­si ide­olo­gialle PÄTKÄN vertaa.

  31. Kalle: Tuol­la logi­ikalla, kunnallisveroa
    —-

    Muual­la muuten osa kadun­var­si­paikoista myy­dään asukkaille ja luk­i­taan puomil­la. Hin­ta on var­maan kohtu­ulli­nen ver­rat­tuna tal­li­paikkoi­hin. Voisin hyvinkin mak­saa 70€ kuus­sa siitä, että min­ul­la on var­ma paik­ka talon edessä.

    Mis­sä muualla?

  32. Jalankulk­i­ja:
    Humalas­sa tört­töilevät fil­lar­is­tit aiheut­ta­vat melkoisia kulu­ja esim. pää­tymäl­lä Töölön tap­atur­ma-ase­malle. Ko. sairaalan kirur­gi mur­jaisi taan­noin Hesaris­sa, että häneltä lop­puisi­vat työt, jos fil­lar­is­tit lopet­taisi­vat humalas­sa ajamisen. 

    Mur­jaisu­ja ei kyl­lä las­ke­ta lähteik­si, aloin heti epäil­lä tätä. En löytänyt heti uudem­paa kuin tämän: 

    Rat­ti­juop­po­jen osu­us Helsin­gin henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sista oli 7 % (38 kpl). Pyöräil­i­jöi­den päi­hdeon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 kokon­aiset 3 kpl. Helsingis­sä poli­isin tietoon tule­vista polkupyöräon­net­to­muuk­sista yli 80 % on kohtaamisia henkilöau­to­jen kanssa. Onnet­to­muuk­sien määrä on kas­vanut kun pyöräi­ly on lisään­tynyt, mut­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna niitä tapah­tuu paljon vähem­män kuin Tukhol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa tai Kööpenhaminassa.

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2011‑4.pdf

    Asia on hau­dan­vaka­va: tör­mäyk­set selv­in­päin henkilöau­toi­hin saa­vat pyöräil­i­jät Töölön tap­atur­ma-ase­malle. Jätetäänkö mur­jaisut vähemmälle?

  33. Viherinssi: Lop­putu­los on kuitenkin se, että jär­jeste­lyjä ei pidä tehdä nyky­is­ten pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la tai toivei­den mukaan, vaan ne pitää tehdä poten­ti­aal­is­ten uusien – ja eri­tyis­es­ti uusien huonokun­tois­t­en – pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Jos sukka­housupyöräil­i­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kansan­ter­vey­delli­nen ongelma.

    Ihan tot­ta, pyöräil­i­jöitä on eri­laisia. Tosin, kun olin kon­fer­enssis­sa kuule­mas­sa hol­lan­ti­laisia asiantun­ti­joi­ta, he väit­tivät että ns. sukka­housu- ja mum­mopy­öräil­i­jät halu­a­vat varsin pitkälti samo­ja asioi­ta, tosin vähän eri syistä. Sukka­housupyöräil­i­jää ärsyt­tää, kun esteen (reunakivi, ylämä­ki, jyrkkä mut­ka, liiken­neval­ot, …) takia ei voi ajaa kovaa*. Mum­mopy­öräil­i­jää ärsyt­tää, kun saman esteen takia pitää hidas­taa ja sit­ten kiihdyt­tää uud­estaan, ja kiihdyt­täessä tulee hiki ja hengästyy ja aikaa kuluu. Ja näistä kahdes­ta mum­mopy­öräil­i­jä on se joka ärsy­tyk­sen takia lopet­taa pyöräilyn.

    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä se, että hyväkun­toinen kapearenkaisel­la aja­va toiv­ot­taa oma­l­ta kannal­taan erit­täin hyvästä syys­tä kvl:t hiiden pisaan.

    Kyl­lä, jos pyörätie on paljon ajo­rataa heikko­laa­tuisem­pi. Elätän pien­tä toivoa, että joskus tule­vaisu­udessa ei aina asian lai­ta näin olisi.

    (Sivu­men­nen sanoen, mikä “klv”? Mielestäni olisi selkein­tä kut­sua pyöräti­etä pyörätieksi.)

    * Ja nyt kun mainitsin samas­sa lauseessa “pyöräil­i­jä” ja “kovaa”, joku var­masti valit­taa siitä ettei muun liiken­teen seassa kuu­lu ajaa kovaa. Tot­ta, mut­ta oikeas­t­aan 30km/h kulke­va sukka­housupyöräil­i­ja ei edes kul­je lujaa. 40, 60 tai 120km/h kulke­va autoil­i­ja kulkee.

  34. Viherinssi: Lop­putu­los on kuitenkin se, että jär­jeste­lyjä ei pidä tehdä nyky­is­ten pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la tai toivei­den mukaan, vaan ne pitää tehdä poten­ti­aal­is­ten uusien – ja eri­tyis­es­ti uusien huonokun­tois­t­en – pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Jos sukka­housupyöräil­i­jän mat­ka hidas­tuu, se ei ole kansan­ter­vey­delli­nen ongelma. 

    Onko sin­ul­la yhtään esimerkkiä mis­sä pyörätier­atkaisu olisi tehty sukkispyöräil­i­jöi­den ehdol­la? Kyl­lä se ennem­min on niin että hyvät ratkaisut hyödyt­tävät kaikkia pyöräil­i­jöitä, huonot ei ketään. Esimerkik­si baana käynee hyvästä ratkais­us­ta; vaik­ka siinä mak­simi­vauhti olisi ~20 km/h hitaampi­en pyöräil­i­jöi­den seassa, aikaa säästyy kaik­il­ta reip­paasti kun jää use­am­mat liiken­neval­ot pois. Huono ratkaisu on esim Hakamäen­tie; par­it liiken­neval­ot on kor­vat­tu aliku­luil­la jyrkkien S‑ramppien kanssa. Se aika mikä pois jäte­tyis­sä liiken­neval­ois­sa säästyy, menee ramppe­ja alas jar­rut­telu­un ja taas käve­ly­vauh­tia ylöspäin vään­tämiseen. Huono ratkaisu molem­mille ryhmille.

  35. Mau­r­izio: — - Eli siis siel­lä, mis­sä taloy­htiön osakkaat ovat päät­täneet aikanaan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihalle parkkipaikkoja, — - 

    Uskaltaisin väit­tää, että vaik­ka nuo sisäpi­ha­parkkipaikat eivät olisi raken­nus- ja maankäyt­tölain (kaa­va) vas­taisia, ne siitä huoli­mat­ta ovat usein­miten osakey­htiölain vas­taisia. Tyyp­illi­nen tilanne kun on se, että autopaikas­ta on muo­dos­tunut “iki­aikainen nautin­taoikeus” jollekin osakkaalle, eikä siitä mak­se­ta lähellekään markki­nahin­taa. Osakkaat siis asete­taan epä­tasa-arvoiseen asemaan.

    1. Ainakin tuol­laiset parkkipaikat pitäisi määräa­join huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jia on kohdelta­va tas­a­puolis­es­ti. Näin tehdään erässä kata­janokkalaises­sa yhtiössä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­su­un­nit­telu­un. Paikan vuokra on muodol­liset 59 €/kk, huu­tokaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­letus­ta, joka on tehtävä yhtiön tilille. Huu­tokaup­pahin­ta nousi yli 30 000 euron.

  36. Mau­r­izio:

    mis­sä taloy­htiön osakkaat ovat päät­täneet aikanaan lai­tat­taa _itse_omistamalleen_ pihalle parkkipaikko­ja, ei mielestäsi asu ihmisiä, vaan pelkkiä autoile­via elukoita? 

    Vih­je: mitä ihmiset oma­l­la maaplän­til­lään tekevät, ei kuu­lu sin­ulle eikä edus­ta­malle­si ide­olo­gialle PÄTKÄN vertaa.

    Tosi­asi­as­sa siis pari has­sua autoa on val­lan­nut sen sisäpi­han muu­ta­man asukkaan päätök­sel­lä. Iso osa ei vain ole kokenut riit­tävää innos­tus­ta tehdä siihen jotain oikeasti parem­paa. Kaik­ki asukkaat talos­sa eivät ole oma­l­la plän­til­lään päät­täneet tehdä muu­ta kuin antaa asian olla. Nimelli­nen mak­suhan ei mitenkään vas­taa auto­jen pihal­ta viemää tilaa niille omistajilleen.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Mau­ri­sio, Kaavoituk­sel­la kyl­lä määrätään maankäytöstä kaupunkiialueella. 

    No nyt ymmär­rän minäkin parem­min jopa Kake Singer­s’ien laulun sanomaa, jota joskus aikoinaan kovasti ihmettelin: “… me pide­tään salaa kekkere­itä, …” En mil­lään ymmärtänyt, mik­si kekkere­itä piti pitää salas­sa muilta?

    Otta­mat­ta kan­taa siihen, mil­laisille pihoille pysäköidyt autot sopi­vat (tai eivät sovi), ja mis­sä jokin toisen­lainen käyt­tö­tarkoi­tus saat­taisi tietyis­sä tapauk­sis­sa olla ehkä jonkun kannal­ta mukavampi, vaikut­taa siltä, että jotkut kaupungis­sa saat­ta­vat halu­ta säädel­lä melkein­pä kaikkea. Se on, sanois­inko, harmillista.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Ainakin tuol­laiset parkkipaikat pitäisi määräa­join huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jia on kohdelta­va tas­a­puolis­es­ti. Näin tehdään erässä kata­janokkalaises­sa yhtiössä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­su­un­nit­telu­un. Paikan vuokra on muodol­liset 59 €/kk, huu­tokaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­letus­ta, joka on tehtävä yhtiön tilille. Huu­tokaup­pahin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Pitäisiköhän vas­taa­van­laista huu­tokaup­pa­pe­ri­aatet­ta ryhtyä sovelta­maan myös paikoista Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­sis­sa, kok­ousko­htais­es­ti? Voi olla, että kaupun­ki jatkaisi sen jäl­keen kehi­tys­tään nyky­istä aika paljon nyky­istä dynaamisem­mal­la tavalla. 

    Menet­te­ly antaisi nähdäk­seni ainakin nyky­istä parem­mat edel­ly­tyk­set aiem­paa suurem­paan läpinäkyvyy­teen päätöksenteossa!

  39. “Osakkaat siis asete­taan epä­tasa-arvoiseen asemaan.” 

    “…riit­tävää innos­tus­ta tehdä siihen jotain oikeasti parempaa.” 

    Jot­ka taas ovatkin sit­ten ko. yhtiön sisäisiä asioi­ta, eivät tei­dän. Eli mitä ulisette jollei ole oma lehmä ojassa? 

    PS. Tai siis no tiedän­hän mä. Ei sovi tei­dän maail­manku­vaan jot­ta keskusta­laisil­lakin olisi auto / parkkipaik­ka, joten yhyy.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aisi­akin mai­ta on, jois­sa vaalien sijas­ta tai niiden sivus­sa paikat myy­dään eniten tarjoaville. 

    Demokra­ti­as­sa on tietysti paljon hyviä puo­lia, mut­ta joskus saat­taa demokra­ti­akin antaa mah­dol­lisu­u­den vähem­mistö­jen sor­toon. Ikävä kyllä.

    Mikä on se keino, jol­la tuo (sor­to) voitaisi­in estää? Tiety­istä asioista keskustelu voi tuos­sa ehkä aut­taa, jos asioi­ta ja näkökan­to­ja, sekä taus­to­ja, val­ote­taan tas­a­puolis­es­ti puolin ja toisin, eivätkä eri “puolueet” vain lin­noit­taudu asemi­in­sa. Osa­puo­lia pitää kuul­la, mut­ta myös aidosti kuun­nel­la, jot­ta vai­h­toe­hto­jen hark­in­ta, ja ehkä parem­pi­en ratkaisumallien haku onnis­tu­isi. Myös paikalliset olo­suh­teet tulee tun­tea riit­tävän tarkoin. Lähidemokra­tia voisi olla yksi ratkaisun avaimista.

    Hiukan ihmette­len joidenkin puoluei­den piiris­sä esi­in­tyvää pyrkimys­tä VALLANKÄYTTÖÖN, jopa aika pienis­säkin asiois­sa, kun käsit­tääk­seni paras hallinto, vain hiukan, kuin sivus­ta seu­rat­en ja kevyesti suosi­tuk­sia antaen ja ohjaillen, voinee saavut­taa hyviä tulok­sia muutenkin. (Mik­si ihmeessä muuten siitä koulu­jen kasvis­ruokapäivästä piti tehdä PAKOLLINEN kasvisruokapäivä?)

    Paras hallintoma­lli lie­nee kai sel­l­ainen, jos­sa hallinto kyke­nee tekemään itsen­sä läh­es tarpeet­tomak­si! (Päin­vas­taisi­akin esimerkke­jä löytynee …)

    Mut­ta …

    Lahjon­nan ja muidenkin väärinkäytösten poiskitkem­i­nen ja ehkäisy on yksi nyky­maail­man suurista haasteista, kaikkial­la, myös demokra­tiois­sa. Asioiden läpinäkyvyy­del­lä (ja sel­l­aisek­si tekemisel­lä, mm. medi­an keinoin) on tässä tärkeä rooli. Eräs ongel­ma on nyky­maail­mas­sa ehkä myös se, että vain har­val­la riit­tää aikaa täysi­pain­oiseen kansalaisy­hteiskun­nas­sa vaikut­tamiseen ja lukuisi­in eri asioi­hin riit­tävän tarkoin perehtymiseen.

    1. Vaa­timus kohdel­la osakkaista tas­a­puolis­es­ti on kuitenkin ollut lain­säädän­nössä pitkään. En pidä varsi­naise­na val­lankäyt­tönä, jos alet­taisi­in vaa­tia, että lakia myös noudatetaan.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ainakin tuol­laiset parkkipaikat pitäisi määräa­join huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jia on kohdelta­va tas­a­puolis­es­ti. Näin tehdään erässä kata­janokkalaises­sa yhtiössä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­su­un­nit­telu­un. Paikan vuokra on muodol­liset 59 €/kk, huu­tokaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­letus­ta, joka on tehtävä yhtiön tilille. Huu­tokaup­pahin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Ongel­mana tuon kaltai­sis­sa määräa­jois­sa on hel­posti se, että se, mikä yhden kannal­ta saat­taa vaikut­taa kohtu­ulliselta, ei sitä vält­tämät­tä toisen kannal­ta ole. 

    Auto on Suomes­sa hin­tansa takia mon­elle iso investoin­ti. Läh­teen (“www.hs.fi/autot/a1403574211438”) mukaan on auton keskimääräi­nen käyt­töikä läh­es 12 vuot­ta. Se vai­htelee paikkakun­tako­htais­es­ti ja jopa automa­lleit­tain. Vielä suurem­paa vai­htelu lie­nee eri käyt­täjil­lä, kun jotkut han­kki­vat auton­sa vain lyhyt­tä käyt­töaikaa varten, kun taas toiset, ääripään tapauk­set, käyt­tävät auton­sa sen koko käyt­töiän ajan. 

    Olete­taan, että samaan taloy­htiöön muut­taa vuo­den välein A, B ja C, joista per­heelli­nen A, tietäessään yhtiön yhdestä, vapaana olev­as­ta autopaikas­ta, solmii 100 rahayk­sikön asun­tokau­pat, ja rohke­nee näi­nollen ostaa myös 20 rahayk­sikön hin­taisen auton. Poikamiehet B ja C osta­vat puolestaan vuot­ta ja kah­ta myöhem­min 60 ja 40 rahayk­sikön hin­taiset asun­not (tässä järjestyk­sessä), tietäen, että vapai­ta autopaikko­ja ei sil­lä het­kel­lä talon pihal­ta löy­dy. Molem­mat siis ilmoit­tau­tu­vat taloy­htiön autopaikko­jen jono­tus­listalle. B:llä ei ole autoa, mut­ta halu­aisi sel­l­aisen. C:llä on auto, mut­ta ei halu­aisi kaupun­gin asukaspysäköin­ti­mak­sua niukoista, har­voin löy­tyvistä paikoista (talvel­la välil­lä jopa lumi­val­lien takana j muul­loin ilki­val­lalle alt­ti­ina) maksaa.

    Jos nyt myöhem­min B ja C kyl­lästyvät odot­tele­maan omaa vuoroaan (saa­da yhtiön jono­tus­lis­tan perus­teel­la autopaik­ka) saa­vat ajet­tua yhtiössä läpi kan­nan, jon­ka mukaan paikat huu­tokau­pataan vuosit­tain, luoko tuo muu­tos mielestäsi ao. asun­to-osakey­htiöön oikeut­ta vai sor­toa osakkaan A, ja hänen autoa tarvit­se­van per­heen­sä kannalta?

    Vaik­ka A:n, B:n ja C:n lähtöasetel­ma olisi ollut (rahavaro­jen + lainat) sama, 120 rahayk­sikköä, ei A enää tuos­sa huu­tokaup­pamenet­telyssä pär­jäisi. Yksiöi­den omis­ta­jilleko autopaikat pitäisi tule­vaisu­udessa allokoida?

  42. Mau­r­izio: Jot­ka taas ovatkin sit­ten ko. yhtiön sisäisiä asioi­ta, eivät tei­dän. Eli mitä ulisette jollei ole oma lehmä ojassa?

    Taitaa Mau­r­iziol­la olla ikioikeus puoli-ilmaiseen autopaikkaansa. Pitäisin aika poikkeuk­sel­lise­na näke­mys­tä, jon­ka mukaan (asunto-)osakeyhtiön osakkaiden tas­a­puo­li­nen kohtelu tai sen puute on ko. yhtiön sisäi­nen asia. Vai miten Mau­r­izio suh­tau­tuu yhtiön osakkaiden enem­mistön ehdo­tuk­seen, että Mau­r­izion huoneis­toa ale­taan käyt­tämään yhtiön polkupyörä­varas­tona? Onko tuo edelleen taloy­htiön sisäi­nen asia?

  43. “tai sen puute on ko. yhtiön sisäi­nen asia” 

    Mis­tä sinä sen tiedät, miten tämä on yhtiön sisäl­lä autopaikat­tomille mah­dol­lis­es­ti kompensoitu? 

    “että Mau­r­izion huoneis­toa ale­taan käyt­tämään yhtiön” 

    Ja nyt sit­ten Mau­r­izion asuin­huoneis­toa ver­rataan piha-alueeseen, jol­la kukaan ei asu. Kamaan, yritä nyt edes TOSISSASI jos keskus­tan autopaikat noin kauheasti rassaavat 😀

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Ainakin tuol­laiset parkkipaikat pitäisi määräa­join huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jia on kohdelta­va tas­a­puolis­es­ti. Näin tehdään erässä kata­janokkalaises­sa yhtiössä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­su­un­nit­telu­un. Paikan vuokra on muodol­liset 59 €/kk, huu­tokaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­letus­ta, joka on tehtävä yhtiön tilille. Huu­tokaup­pahin­ta nousi yli 30 000 euron. 

    Peri­aate on siis ilmeis­es­ti: “eurot­tomat älkööt vaivautuko”.
    … , mut­ta onko­han tuo huu­tokaup­pamenet­te­ly ihan tas­a­puo­li­nen? Toisaal­ta, jos kaikille tar­jo­taan mah­dol­lisu­us osal­lis­tua huu­tokaup­paan, riit­tääkö tuo täyt­tämään sen tas­a­puolisu­us­vaa­timuk­sen? Ehkäpä … hmm …

    Mah­taako siinä yhtiössä tuon sum­man tal­let­tanut saa­da sen sum­mansa takaisin sit­ten, jos/kun siitä autopaikas­ta luop­uu? Taloy­htiö ilmeis­es­ti hyö­tyy ainakin siinä, ja kaik­ki osakkaat (välil­lis­es­ti myös asukkaat?) samal­la, että tuo­ta, tal­letet­tua sum­maa voinee käyt­tää yhtiön lain­o­jen vakuute­na, vai onko näin? 

    Jos sum­maa käytetään taloy­htiön lain­o­jen vakuute­na, lie­nee sen sum­man mah­dol­lisen takaisin­mak­sun aika ainakin jol­lakin taval­la olta­va sidot­tu sen taloy­htiön lain­o­jen takaisin­mak­su­un. Vaikut­taa siltä, että kyseisessä yhtiössä taitaakin olla juris­te­ja sekä talousam­mat­ti­laisia asukkaina/osakkaina …

    Mitenköhän sen tal­lete­tun sum­man mah­dolli­nen takaisin­mak­su, inflaa­tio tai deflaa­tio on mahdet­tu ottaa moi­ses­sa menet­telyssä huomioon? Entä tilanne, jos­sa pank­ki ilmoit­taisi yllät­täen, että kaikkien tilien korot muut­tuvat negati­ivisik­si? Kuka sil­loin mak­saa esimerkik­si (nuo jonkun kannal­ta, korko­ta­sos­ta tosin riip­puen, ehkä pikku-) viulut?

    Mie­lenki­in­toista!

    1. Ymmärtääk­seni taloy­htiö ottaa tuon sum­man ver­ran vähemm­nän lainaa. Vakuute­na on talo. Täl­lainen vero­ton tal­letus on vero­su­un­nit­telua ja myös vähän epä­tasa-arvoinen, kos­ka tulot jakau­tu­vat tasaisem­min kuin omaisu­us. Olisi ollut reilumpaa kil­pail­la sil­lä, kuka mak­saa paikas­ta korkein­ta vuokraa.

  45. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Jos nyt myöhem­min B ja C kyl­lästyvät odot­tele­maan omaa vuoroaan (saa­da yhtiön jono­tus­lis­tan perus­teel­la autopaik­ka) saa­vat ajet­tua yhtiössä läpi kan­nan, jon­ka mukaan paikat huu­tokau­pataan vuosit­tain, luoko tuo muu­tos mielestäsi ao. asun­to-osakey­htiöön oikeut­ta vai sor­toa osakkaan A, ja hänen autoa tarvit­se­van per­heen­sä kannalta?

    Autopaikko­jen osalta on ole­mas­sa ainakin neljä toim­intat­a­paa, jot­ka pitävät osakkaat tasavertaisina:

    1. Kier­rätetään autopaikko­ja siten, että halukkaat saa­vat jono­tusjärjestyk­sessä paikan. Jonoon pääsee vain, jos ei ole paikkaa, ja esimerkik­si vuosit­tain paikoil­ta heit­etään ikäjärjestyk­sessä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paikkaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvotaan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    3. Huu­tokau­pataan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    4. Nos­te­taan autopaikko­jen hin­ta niin korkeak­si, ettei jonoa ole.

    Jos autopaikat jae­taan ikuisek­si ajak­si jono­tus­listal­la, uudet ja van­hat osakkaat asete­taan eri­ar­voiseen ase­maan. Laki ei tunne täl­laista mahdollisuutta.

    (Siitä tulisikin muuten mie­lenki­in­toista, jos osa osakkaista lin­noit­taisi autopaikat itselleen yhtiöjärjestyk­sen muu­tok­sel­la. Ei taitaisi men­nä läpi.)

    Noin teo­ri­as­sa yllä­maini­tu­ista malleista kolme ensim­mäistä ovat asun­non arvon kannal­ta sama­nar­voisia. Ensim­mäisessä hal­van autopaikan saa tietyk­si osak­si aikaa, toises­sa hal­van autopaikan saa tietyl­lä toden­näköisyy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on markki­nahin­ta, mut­ta alen­nus tulee vastik­keeseen. Neljäs malli (korkea hin­ta) on heikom­pi, kos­ka osa paikoista jää käyttämättä.

    Käytän­nössä kiertävä vuoro ja tiheä arvon­ta ovat vähäar­voisem­pia osta­jalle kuin huu­tokaup­pa, kos­ka niis­sä joutuu väistämät­tä tai hyvin suurel­la todenäköisyy­del­lä jos­sain vai­heessa ole­maan ilman autopaikkaa. Tämä voi aiheut­taa melkoista käytän­nön jump­paa autoil­i­jalle. Niin­pä niiden vaiku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nykyään käytän­tönä ole­va ikuinen jono on huonoin vai­h­toe­hto asun­non arvon kannal­ta, kos­ka uusi asukas joutuu sekä mak­samaan korkeam­paa vastiket­ta että markki­nahin­taista autopaikkaa. Kymme­nen vuo­den päässä siin­tävää autopaikkaa on vaikea diskon­ta­ta hin­taan, jos auton tarvit­see nyt.

    Huu­tokaup­pa on nyky­taval­la jär­jestet­tävis­sä varsin suju­vak­si ja läpinäkyväk­si pros­es­sik­si. Sil­lä saa jatku­van pros­essin, jos­sa ker­talu­on­teis­ten huu­tokaup­po­jen vaival­loisu­ud­es­ta päästään eroon. Lisäk­si sil­lä pääsee eroon eri­lai­sista epävi­ral­li­sista vuokraku­vioista, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto olisi lait­taa autopaikat osakkeik­si ja huu­tokau­pa­ta ne eniten tar­joav­ille. Omis­ta­ja voi sit­ten tehdä paikalleen mitä sat­tuu huvittamaan.

  46. Krtek: Mur­jaisu­ja ei kyl­lä las­ke­ta lähteik­si, aloin heti epäil­lä tätä. En löytänyt heti uudem­paa kuin tämän: 

    Rat­ti­juop­po­jen osu­us Helsin­gin henkilö­vahinko-onnet­to­muuk­sista oli 7 % (38 kpl). Pyöräil­i­jöi­den päi­hdeon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 kokon­aiset 3 kpl. Helsingis­sä poli­isin tietoon tule­vista polkupyöräon­net­to­muuk­sista yli 80 % on kohtaamisia henkilöau­to­jen kanssa. Onnet­to­muuk­sien määrä on kas­vanut kun pyöräi­ly on lisään­tynyt, mut­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna niitä tapah­tuu paljon vähem­män kuin Tukhol­mas­sa, Göte­bor­gis­sa tai Kööpenhaminassa.

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2011‑4.pdf

    Asia on hau­dan­vaka­va: tör­mäyk­set selv­in­päin henkilöau­toi­hin saa­vat pyöräil­i­jät Töölön tap­atur­ma-ase­malle. Jätetäänkö mur­jaisut vähemmälle?

    Loukkaan­tuneista pyöräil­i­jöistä joka kol­mas on naut­tin­ut alko­ho­lia, , sanoo Hesari. (Koti­maa Julka­istu 11.7.2014)

    Asia on näköjään arka, jos julka­istua tietoa pitää ruve­ta heti väit­tämään perät­tömäk­si. Hesari ei näköjään ark­istoi artikke­li­in liit­tyviä ns. kainalo­jut­tu­ja, jol­lainen Töölön kirur­gin lausun­to oli. Mut­ta turha niitä on silti väit­tää perät­tömik­si. Tiedon on taku­ul­la lukenut lisäk­seni tuhan­net muut, eikä min­ul­la ole tapana kek­siä näitä omas­ta päästä.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ainakin tuol­laiset parkkipaikat pitäisi määräa­join huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jia on kohdelta­va tas­a­puolis­es­ti. Näin tehdään erässä kata­janokkalaises­sa yhtiössä, jos­sa sam­nal­la on innos­tut­tu vero­su­un­nit­telu­un. Paikan vuokra on muodol­liset 59 €/kk, huu­tokaup­pa kos­kee koro­ton­ta tal­letus­ta, joka on tehtävä yhtiön tilille. Huu­tokaup­pahin­ta nousi yli 30 000 euron.

    Eihän tässä ole kyse parkkipaikan myyn­nistä, vaan siitä, että taloy­htiö ottaa osakkaal­ta lainaa (var­maan jotakin nimet­tyä tarkoi­tus­ta varten) ja antaa vasti­neek­si oikeu­den parkkipaikkaan. Sys­tee­mi on taku­ul­la hyväksyt­ty yhtiökokouksessa.

    Tästä aiheesta käy­dyn keskustelun perus­teel­la voisi päätel­lä, että arvon her­rasvä­ki ei ole koskaan käynyt taloy­htiön yhtiökok­ouk­ses­sa eikä ole kuul­lut puhut­ta­vankaan taloy­htiön päätöksentekoperiaatteista.

    Jos taloy­htiössä ei nou­date­ta korkeim­man päät­tävän eli­men eli yhtiökok­ouk­sen enem­mistön tekemiä päätök­siä, niin sit­ten jotain on pahasti vial­la. Ja sil­loin on myös kyseessä poikkeus, ei taloy­htiöis­sä nor­maal­isti nou­datet­ta­va menettely.
    Ei siel­lä pysty kehit­telemään jotain “iki­aikaisia nautin­taoikeuk­sia”, jos demokra­tia on kunnossa.

    Nor­maalis­sa yhtiössä uusi osakas jonot­taa parkkipaikkaa. Meil­lä uude­tkin halukkaat ovat saa­neet nopeasti paikat, ja ylimääräiset vuokrataan ulkop­uolisille, kunnes löy­tyy taas uusi paikkaa kaipaa­va osakas.

    Erik­seen ovat sit­ten ne taloudel­lis­es­ti niin merkit­tävät asi­at, joista päät­tämiseen tarvi­taan kaikkien osakkaiden yksimieli­nen suostumus.

  48. antti: Esimerkik­si baana käynee hyvästä ratkais­us­ta; vaik­ka siinä mak­simi­vauhti olisi ~20 km/h hitaampi­en pyöräil­i­jöi­den seassa, aikaa säästyy kaik­il­ta reip­paasti kun jää use­am­mat liiken­neval­ot pois. Huono ratkaisu on esim Hakamäen­tie; par­it liiken­neval­ot on kor­vat­tu aliku­luil­la jyrkkien S‑ramppien kanssa. Se aika mikä pois jäte­tyis­sä liiken­neval­ois­sa säästyy, menee ramppe­ja alas jar­rut­telu­un ja taas käve­ly­vauh­tia ylöspäin vään­tämiseen. Huono ratkaisu molem­mille ryhmille.

    Olen kanssasi kyl­lä kum­mas­takin hyvin samaa mieltä. Ideaali­ratkaisu lie­nee sel­l­ainen, jos­sa ajo­su­un­nat ovat riit­tävän eril­lään toi­sis­taan, eikä pyöräil­i­jöitä sekoite­ta koirankuset­ta­jien ja malek­si­joiden kanssa. Ajo­ra­dat ovat riit­tävän lev­eitä, jol­loin tur­val­lisu­us ja suju­vu­us toteu­tu­vat isoil­lakin nopeuseroil­la. Kun vielä kään­tymisen hoide­taan oikealle, meil­lä on oikea pyöräil­i­jöi­den moot­tori­tie — eikä Baana lop­ul­ta ole kovin kaukana siitä.

    Sit­ten kun tuo­hon vielä lisätään mäkien lanaami­nen (johon van­ha rat­apo­h­ja on lois­ta­va), tuu­len­suo­ja ja hyvä talvikun­nos­s­api­to, niin kenel­läkään ei pitäisi olla mitään valittamista.

    Samoin olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jos Helsingis­sä pitäisi etsiä pyöräi­lyn mus­ta aukko, Ilmalan ase­man ympärille kilo­metrin harpil­la piir­ret­ty ympyrä olisi vah­va kan­di­daat­ti. Se on vielä siitä hieno kan­di­daat­ti, että tuol­la on 2000-luvul­la ollut mon­en­laista jär­jeste­lyä ja työ­maa­ta, ja aina hom­ma on men­nyt huonos­ti. Radan­var­sipyöräil­i­jän saa vielä eri­tyisen hat­tuun­tuneek­si sil­lä, että vier­essä menee viiva­suo­ra ja mäetön rata, jon­ka vierus­taa ei pääse samal­la tasol­la. (Pitäisi olla lais­sa, että radan var­res­sa pitää taa­ja­ma-alueel­la olla samas­sa tasos­sa kulke­va pyörätie kum­mal­lakin puolella.)

    Ei kai tässä asetel­mas­sa ole mitään muu­ta ongel­maa kuin se, että Baanan tasois­t­en väylien tekem­i­nen on hyvin kallista. Käytän­nön elämän kysymys on se, miten kiin­teäl­lä raha­sum­mal­la saadaan mah­dol­lisim­man paljon hyvää aikaan. Sen raha­sum­man soisi toki ole­van paljon nyky­istä korkeam­man, mut­ta jokin raja sil­läkin on.

    Minus­ta asi­aa pitäisi läh­estyä mah­dol­lisim­man rehellis­ten h/k‑analyysien kaut­ta. Sil­loin pitää ottaa huomioon myös eri käyt­täjäryh­mien omi­naisuuk­sia eikä käyt­tää mekaanisia ker­toimia yhteis­mi­tat­tomille asioille.

  49. Olli Pot­to­nen: Kyl­lä, jos pyörätie on paljon ajo­rataa heikko­laa­tuisem­pi. Elätän pien­tä toivoa, että joskus tule­vaisu­udessa ei aina asian lai­ta näin olisi.

    Has­sua, min­ul­la oli toinen argu­ment­ti mielessä, vaik­ka tuokin pitää paikkansa aivan eri­tyis­es­ti juuri nyt. 

    Ajat­telin sitä, että ajo­radal­ta on nopeasti etenevälle pyöräil­i­jälle parem­pi näkyvyys kuin puskan­re­unaa kulke­val­ta kvl:ltä. Itse ainakin kiroan tuo­ta vielä enem­män kuin heikko­ja pin­noit­tei­ta tai kant­tikiviä. (Mut­ta min­ul­la on yli tuuman levyiset renkaat, joten kat­san­tokan­tani ei ole kovin kapearenkainen.)

    Olli Pot­to­nen: (Sivu­men­nen sanoen, mikä “klv”? Mielestäni olisi selkein­tä kut­sua pyöräti­etä pyörätieksi.)

    klv:stä en tiedä, mut­ta kvl:ää käytän, kun halu­an säästää bit­te­jä ja olla kir­joit­ta­mat­ta “kevyen liiken­teen väylä”. Minus­takin olisi selkein­tä kut­sua sitä pyörätiek­si, mut­ta kun se on valitet­ta­van har­voin totu­us (siis liiken­nemerkil­lä 422 osoitet­tu väylä).

    (Tiedän, että tiedät.)

    Ehkä tässä on esimerk­ki eri käyt­täjäryh­mien vaa­timuk­sista. Vauhdil­la etenevän pyöräil­i­jän kannal­ta yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä (liiken­nemerk­ki 423) on paljon ongel­mallisem­pi kuin mum­mopy­öräil­i­jän kannalta.

    Oma näke­myk­seni on se, että pyöräi­ly on erilli­nen liikku­mis­muo­to jalanku­lus­ta ja konevoimais­es­ta liikku­mis­es­ta, joten sil­lä pitäisi olla omat väylät. En vain tiedä, miten sen saa onnis­tu­maan ole­mas­saol­evas­sa verkos­tossa real­is­tisil­la kustannuksilla.

  50. Tuo­ta Myl­ly­puron kehit­tämistä van­hal­la taval­la par­il­la talol­la jos­sa avoparkkipaikat on jär­jetön. Jos Metroase­man läheisyy­dessä ei voi­da lähteä autopaikat­tomas­ta ja oikeasti kaavoit­taa käve­lykeskus­tan omaista kokon­aisut­ta jo ole­mas­saol­e­vaan käve­ly ja fil­laroin­tiväylän kupeeseen niin suun­nit­telu on sil­loin kyl­lä luoka­ton­ta. paha itä näem­mä pelot­taa kaavoit­ta­jaa ja savolaisia kiin­teistövi­ras­ton päät­täjiä häm­mästyt­tävän paljon.

  51. Viherinssi
    Ehkä tässä on esimerk­ki eri käyt­täjäryh­mien vaa­timuk­sista. Vauhdil­la etenevän pyöräil­i­jän kannal­ta yhdis­tet­ty pyörätie ja jalka­käytävä (liiken­nemerk­ki 423) on paljon ongel­mallisem­pi kuin mum­mopy­öräil­i­jän kannalta.

    Taval­laan on, taval­laan ei. Vauhdil­la etenevälle pyöräil­i­jälle pyörä­tien yhdis­tämi­nen jalka­käytävään on iso ongel­ma, rauhal­lisem­min etenevälle pienem­pi ongel­ma, mut­ta ongel­ma se on molem­mis­sa tapauksissa.

    Entäpä jos ote­taan tarkastelu­un kol­mas ryh­mä, poten­ti­aaliset mum­mopy­öräil­i­jät. Siis sel­l­aiset henkilöt, jot­ka voisi­vat kulkea pyöräl­lä vaikka­pa töi­hin tai kaup­paan, jos se olisi helpoin kulku­ta­pa, mut­ta eivät nyt niin tee. Jos hei­dät halu­taan houkutel­la polke­maan, olisiko yhdis­tet­ty­jen väylien kor­vaami­nen eril­lisil­lä pyöräteil­lä tehokas keino? En tiedä, ehkä se olisi.

    Tässä on tietysti se ongel­ma, että nuo poten­ti­aaliset arkipyöräil­i­jät eivät ole keskustelus­sa mukana ker­tomas­sa mitä he toivo­vat. Eivät var­maan itsekään sitä tiedä, sil­lä mik­sipä he oli­si­vat tarkkaan pohti­neet mil­laisia pyöräteitä he kaipaa­vat. Niin­pä jos vaik­ka kyse­ly­tutkimuk­ses­sa kysytään, onko kun­nas­sa X hyvät pyöräti­et, keskimääräi­nen kun­ta­lainen vas­taa että kyl­lä on. Kuitenkaan keskimääräi­nen kun­ta­lainen ei niitä juuri käytä, eli jotain vikaa niis­sä kuitenkin on.

  52. Viherinssi: Autopaikko­jen osalta on ole­mas­sa ainakin neljä toim­intat­a­paa, jot­ka pitävä­tosakkaat tasavertaisina:

    1. Kier­rätetään autopaikko­ja siten, että halukkaat saa­vat jono­tusjärjestyk­sessä paikan. Jonoon pääsee vain, jos ei ole paikkaa, ja esimerkik­si vuosit­tain paikoil­ta heit­etään ikäjärjestyk­sessä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paikkaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvotaan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    3. Huu­tokau­pataan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    4. Nos­te­taan autopaikko­jen hin­ta niin korkeak­si, ettei jonoa ole.

    Jos autopaikat jae­taan ikuisek­si ajak­si jono­tus­listal­la, uudet ja van­hat osakkaat asete­taan eri­ar­voiseen ase­maan. Laki ei tunne täl­laista mahdollisuutta.

    (Siitä tulisikin muuten mie­lenki­in­toista, jos osa osakkaista lin­noit­taisi autopaikat itselleen yhtiöjärjestyk­sen muu­tok­sel­la. Ei taitaisi men­nä läpi.)

    Noin teo­ri­as­sa yllä­maini­tu­ista malleista kolme ensim­mäistä ovat asun­non arvon kannal­ta sama­nar­voisia. Ensim­mäisessä hal­van autopaikan saa tietyk­si osak­si aikaa, toises­sa hal­van autopaikan saa tietyl­lä toden­näköisyy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on markki­nahin­ta, mut­ta alen­nus tulee vastik­keeseen. Neljäs malli (korkea hin­ta) on heikom­pi, kos­ka osa paikoista jää käyttämättä.

    Käytän­nössä kiertävä vuoro ja tiheä arvon­ta ovat vähäar­voisem­pia osta­jalle kuin huu­tokaup­pa, kos­ka niis­sä joutuu väistämät­tä tai hyvin suurel­la todenäköisyy­del­lä jos­sain vai­heessa ole­maan ilman autopaikkaa. Tämä voi aiheut­taa melkoista käytän­nön jump­paa autoil­i­jalle. Niin­pä niiden vaiku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nykyään käytän­tönä ole­va ikuinen jono on huonoin vai­h­toe­hto asun­non arvon kannal­ta, kos­ka uusi asukas joutuu sekä mak­samaan korkeam­paa vastiket­ta että markki­nahin­taista autopaikkaa. Kymme­nen vuo­den päässä siin­tävää autopaikkaa on vaikea diskon­ta­ta hin­taan, jos auton tarvit­see nyt.

    Huu­tokaup­pa on nyky­taval­la jär­jestet­tävis­sä varsin suju­vak­si ja läpinäkyväk­si pros­es­sik­si. Sil­lä saa jatku­van pros­essin, jos­sa ker­talu­on­teis­ten huu­tokaup­po­jen vaival­loisu­ud­es­ta päästään eroon. Lisäk­si sil­lä pääsee eroon eri­lai­sista epävi­ral­li­sista vuokraku­vioista, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto olisi lait­taa autopaikat osakkeik­si ja huu­tokau­pa­ta ne eniten tar­joav­ille. Omis­ta­ja voi sit­ten tehdä paikalleen mitä sat­tuu huvittamaan. 

    “Iki­a­joik­si” tarkoit­ta­nee kie­lenkäytössäsi eri asi­aa, kuin miten esimerkik­si minä tai sanakir­jat sen määrittelevät?

    Miten huu­tokau­pas­sa voidaan varmis­taa sama­nar­voinen kohtelu, jos yhdelle on tärkeäm­pää kuin toiselle saa­da autopaik­ka, mut­ta molem­mat sen halu­a­vat? Pitääkö kaikkien mak­saa sen kalleim­man tar­jouk­sen mukaan vai halvim­man, kuitenkin paikan saamiseen johta­van tar­jouk­sen mukaan? Jos kus­tan­nus on erisu­uri, ei tuo­ta voine kat­soa samanarvoiseksi.

    Lisäon­gel­maes­imerk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voinee val­la­ta, ainakin määräa­jak­si, kaik­ki paikat, esim. bul­vaanien käytön avul­la. Ketkä kaik­ki saa­vat huu­tokaup­paan osallistua?

    1. Jos paikko­ja huu­tokau­pataan viisi, hin­ta nousee, kunnes jäl­jel­lä on vain viisi halukas­ta ja hint5a on kaikille sama. Jos kak­si halu­aa samaa asun­toa, sen saa vapail­la markki­noil­la se, joka mak­saa siitä enem­män vaik­ka toinen tarvit­sisi sitä enem­män. Miten sen pitäisi autopaikko­jen osalta olla toisin. Vai onko autopaik­ka asun­toa tärkeäm­påi perushyödyke? Minus­ta on oikkeu­den­mukaista, että ne, jot­ka jäävät vaille autopaikkaa saa­vat tästä kor­vauk­sen yhtiö­vastik­keessa, joka ale­nee, kos­ka asun­toy­htiöl­lä on tuloja.

  53. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Lisäon­gel­maes­imerk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voinee val­la­ta, ainakin määräa­jak­si, kaik­ki paikat, esim. bul­vaanien käytön avul­la. Ketkä kaik­ki saa­vat huu­tokaup­paan osallistua?

    Helsingis­sä on paljon yhtiöitä jois­sa tilanne on de fac­to juuri tämä, eli parkki­hal­li on vuokrat­tu yrit­täjälle. Sat­tumal­ta tun­te­mis­sani tapauk­sis­sa osakkaat ovat kovin tyy­tyväisiä kos­ka tuot­to on merkit­tävä, ja asun­not keskimäärin pieniä ja autottomia.

    Asoy-laki mah­dol­lis­taa täl­lä het­kel­lä yhtiön ulkop­uolis­ten taho­jen aset­tamisen eri­ar­voiseen ase­maan yhtiön osakkaiden kanssa. Siis ainakin yhtiön osakkaiden pitää voi­da osal­lis­tua huu­tokaup­paan, mut­ta olisi erikoista jos yhtiökok­ous jon­ka äänistä val­taosa on autot­tomil­la talouk­sil­la rajaisi ulkop­uoliset tar­joa­jat huu­tokau­pas­ta pois.

  54. Viherinssi: Autopaikko­jen osalta on ole­mas­sa ainakin neljä toim­intat­a­paa, jot­ka pitävä­tosakkaat tasavertaisina:

    1. Kier­rätetään autopaikko­ja siten, että halukkaat saa­vat jono­tusjärjestyk­sessä paikan. Jonoon pääsee vain, jos ei ole paikkaa, ja esimerkik­si vuosit­tain paikoil­ta heit­etään ikäjärjestyk­sessä pois yhtä mon­ta pisim­pään ollut­ta paikkaa kuin jonos­sa on halukkaita.

    2. Arvotaan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    3. Huu­tokau­pataan autopaikat riit­tävän tiheästi.

    4. Nos­te­taan autopaikko­jen hin­ta niin korkeak­si, ettei jonoa ole.

    Jos autopaikat jae­taan ikuisek­si ajak­si jono­tus­listal­la, uudet ja van­hat osakkaat asete­taan eri­ar­voiseen ase­maan. Laki ei tunne täl­laista mahdollisuutta.

    (Siitä tulisikin muuten mie­lenki­in­toista, jos osa osakkaista lin­noit­taisi autopaikat itselleen yhtiöjärjestyk­sen muu­tok­sel­la. Ei taitaisi men­nä läpi.)

    Noin teo­ri­as­sa yllä­maini­tu­ista malleista kolme ensim­mäistä ovat asun­non arvon kannal­ta sama­nar­voisia. Ensim­mäisessä hal­van autopaikan saa tietyk­si osak­si aikaa, toises­sa hal­van autopaikan saa tietyl­lä toden­näköisyy­del­lä, ja kol­man­nes­sa hin­ta on markki­nahin­ta, mut­ta alen­nus tulee vastik­keeseen. Neljäs malli (korkea hin­ta) on heikom­pi, kos­ka osa paikoista jää käyttämättä.

    Käytän­nössä kiertävä vuoro ja tiheä arvon­ta ovat vähäar­voisem­pia osta­jalle kuin huu­tokaup­pa, kos­ka niis­sä joutuu väistämät­tä tai hyvin suurel­la todenäköisyy­del­lä jos­sain vai­heessa ole­maan ilman autopaikkaa. Tämä voi aiheut­taa melkoista käytän­nön jump­paa autoil­i­jalle. Niin­pä niiden vaiku­tus asun­non arvoon on negatiivinen.

    Nykyään käytän­tönä ole­va ikuinen jono on huonoin vai­h­toe­hto asun­non arvon kannal­ta, kos­ka uusi asukas joutuu sekä mak­samaan korkeam­paa vastiket­ta että markki­nahin­taista autopaikkaa. Kymme­nen vuo­den päässä siin­tävää autopaikkaa on vaikea diskon­ta­ta hin­taan, jos auton tarvit­see nyt.

    Huu­tokaup­pa on nyky­taval­la jär­jestet­tävis­sä varsin suju­vak­si ja läpinäkyväk­si pros­es­sik­si. Sil­lä saa jatku­van pros­essin, jos­sa ker­talu­on­teis­ten huu­tokaup­po­jen vaival­loisu­ud­es­ta päästään eroon. Lisäk­si sil­lä pääsee eroon eri­lai­sista epävi­ral­li­sista vuokraku­vioista, joi­ta ali­hin­ta saa aikaan.

    Myös yksi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto olisi lait­taa autopaikat osakkeik­si ja huu­tokau­pa­ta ne eniten tar­joav­ille. Omis­ta­ja voi sit­ten tehdä paikalleen mitä sat­tuu huvittamaan.

    Aikamoista teo­reti­soin­tia. Tilan­nehan on hyvin eri­lainen eri taloy­htiöis­sä ja riip­puu mm. talon ja ton­tin koos­ta, sijain­nista, asukkaiden määrästä, ikärak­en­teesta, per­hekoos­ta, auto­jen määrästä ja ties mis­tä kaikesta.

    Ihmette­len, onko tämä edes mikään olen­nainen ongel­ma, vai onko kyseessä pelkästään fil­lar­isti-fun­da­men­tal­istien masi­noima keinotekoinen ongel­ma, jol­la tähdätään autoilun demon­isoimiseen ja vaikeut­tamiseen samal­la lail­la kuin kadun­var­sipysäköin­nin pois­tamisel­la pyörätei­den tieltä.

    Aika tyh­mää ja lyhyt­näköistä, kos­ka tavis-pyöräil­i­jät ja auton omis­ta­jat ovat pitkälti yksiä ja samo­ja henkilöitä. Ei kukaan aja Helsingis­sä autol­la vain tehdäk­seen kiusaa “vihreälle” kaupunkisu­un­nit­telulle, vaan useim­mil­la on siihen todel­li­nen tarve.

    Ihmette­len myös puhei­ta taloy­htiöi­den piha-aluei­den “arvokku­ud­es­ta”. Parkkipaikat ovat taloy­htiöille tulon­lähteitä. Jos ne pois­te­taan, niin mikä toim­into mah­taisi tuot­taa parem­min? Hiekkalaatikon käyt­tö­mak­su, kein­u­misko­r­vaus vai tupakkaroskik­sen käyttö?

    Jok­seenkin kaikissa taloy­htiöis­sä pysäköidään nykyään fil­lar­it ja las­ten­vaunut ilmaisek­si pihoille ja kel­larei­hin, kun taas autoil­i­jat mak­sa­vat tilas­taan. Useimpi­in pihoi­hin mah­tuu sekä oleskelu­alue että istu­tuk­sia ja pari autopaikkaa — jos yhtiökok­ous näin halu­aa. Tämähän on täysin osakkaiden päätet­tävis­sä ole­va asia.

  55. spot­tu: Helsingis­sä on paljon yhtiöitä jois­sa tilanne on de fac­to juuri tämä, eli parkki­hal­li on vuokrat­tu yrittäjälle… 

    Tilan­net­ta helpot­taa, kun paikoi­tusti­laa tehdään riit­tävästi. Nyt uusis­sakin talois­sa on selvästi liian vähän paikko­ja, kos­ka sil­loin gryn­der­it pystyvät mak­si­moimaan tuot­ton­sa. Jos ker­rostaloa­sun­not tehtäisi­in aidosti markki­nae­htois­es­ti, paikko­ja olisi riittävästi.

    Tämän vuok­si ei ole hyvä, että parkki­normeista luis­tel­laan pien­ten asun­to­jen tekosyyl­lä. Esimerkik­si Hert­sikan tilanteessa en voi ymmärtää, mik­si paikalle ei muka voi rak­en­taa riit­tävää paikoi­tus­ta? Jos paikko­ja on liikaa asukkaiden tarpeeseen näh­den, ne taku­u­var­masti käyvät myös toimitiloista.

    Asukkaiden kannal­ta paras ratkaisu on aina paikko­jen myymi­nen osakkeina. Sil­loin turhan ahnaat välikädet jäävät pois. Kyl­lä autopaikalle saadaan hin­taa, kun se ensin myy­dään yli­hin­taan ja kil­pailun puut­teessa parkki­fir­ma pystyy lait­ta­maan kat­teet kohdalleen.

    1. Paikko­ja ei todel­lakaan tehdä markki­nae­htois­es­ti vaan kaaval­la pakote­taan tekemään niitä enem­män kuin taloy­htiöt halu­aisi­vat. Yleen­sä määrätään tekemään ker­ros parkkipaikko­ja talon alle. Toinen ker­ros tulisi jo todel­la kalliiksi.

  56. Olli Pot­to­nen: Taval­laan on, taval­laan ei. Vauhdil­la etenevälle pyöräil­i­jälle pyörä­tien yhdis­tämi­nen jalka­käytävään on iso ongel­ma, rauhal­lisem­min etenevälle pienem­pi ongel­ma, mut­ta ongel­ma se on molem­mis­sa tapauksissa.

    Entäpä jos ote­taan tarkastelu­un kol­mas ryh­mä, poten­ti­aaliset mum­mopy­öräil­i­jät. Siis sel­l­aiset henkilöt, jot­ka voisi­vat kulkea pyöräl­lä vaikka­pa töi­hin tai kaup­paan, jos se olisi helpoin kulku­ta­pa, mut­ta eivät nyt niin tee. Jos hei­dät halu­taan houkutel­la polke­maan, olisiko yhdis­tet­ty­jen väylien kor­vaami­nen eril­lisil­lä pyöräteil­lä tehokas keino? En tiedä, ehkä se olisi.

    Tässä on tietysti se ongel­ma, että nuo poten­ti­aaliset arkipyöräil­i­jät eivät ole keskustelus­sa mukana ker­tomas­sa mitä he toivo­vat. Eivät var­maan itsekään sitä tiedä, sil­lä mik­sipä he oli­si­vat tarkkaan pohti­neet mil­laisia pyöräteitä he kaipaa­vat. Niin­pä jos vaik­ka kyse­ly­tutkimuk­ses­sa kysytään, onko kun­nas­sa X hyvät pyöräti­et, keskimääräi­nen kun­ta­lainen vas­taa että kyl­lä on. Kuitenkaan keskimääräi­nen kun­ta­lainen ei niitä juuri käytä, eli jotain vikaa niis­sä kuitenkin on. 

    Oletko var­ma, että syy on juuri pyöräteis­sä, eikä esimerkik­si ajankäytössä (työ­matkaan), vuo­de­na­jois­sa, vai­htele­vis­sa sääolois­sa, pyörän vai­hteis­tossa ja kun­nos­sa, mäkisessä maas­tossa tai jois­sakin muis­sa tekijöissä? 

    (Vrt. Min­ul­la on stereot ja pidän musi­ik­ista, monien muiden tavoin, mut­ta en sitä silti päivit­täin kuun­tele, vaik­ka eri huoneessa ole­van matkara­dion käyt­tö (vai­h­toe­htona) tek­isi sen vieläkin helpom­mak­si. Tuostako sit­ten päät­telet, että kuu­los­sani lie­nee jotakin vikaa?)

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos paikko­ja huu­tokau­pataan viisi, hin­ta nousee, kunnes jäl­jel­lä on vain viisi halukas­ta ja hint5a on kaikille sama. Jos kak­si halu­aa samaa asun­toa, sen saa vapail­la markki­noil­la se, joka mak­saa siitä enem­män vaik­ka toinen tarvit­sisi sitä enem­män. Miten sen pitäisi autopaikko­jen osalta olla toisin. Vai onko autopaik­ka asun­toa tärkeäm­påi perushyödyke? Minus­ta on oikkeu­den­mukaista, että ne, jot­ka jäävät vaille autopaikkaa saa­vat tästä kor­vauk­sen yhtiö­vastik­keessa, joka ale­nee, kos­ka asun­toy­htiöl­lä on tuloja. 

    Huu­tokau­pataanko taloy­htiöis­sä kel­larikomeroiden, pyörä­tal­lien tai saunavuoro­jen käyt­töoikeuk­sia ulkopuolisille?
    Huu­tokau­pataanko osakey­htiöi­den yhtiökok­ouk­sis­sa osakkaille mah­dol­lis­es­ti tar­jo­tut kahvit (ja pul­lat?) kaikkien kiin­nos­tunei­den, asi­akkaidenkin kesken?

    Minä kun kuvit­telin, että taloy­htiöt pyrkivät tar­joa­maan (resurssien, lakien, ase­tusten ja ehkä vielä sopi­vaisu­ussään­tö­jenkin puit­teis­sa) osakkailleen ja/tai asukkailleen mah­dol­lisuuk­sia yhteen jos toiseenkin “hyvään”, yhtiökok­ouk­ses­sa päätet­tyyn hin­taan, kaikille yleen­sä kai pääsään­töis­es­ti yhtä suur­ta tai perusteil­taan muuten oikeu­den­mukaista ja/tai hyväksyt­tävää mak­sua vastaan.

    Asun­to-osakey­htiöitä lie­nee Suomes­sa niin monia, kovin eri­laisia, että lie­nee turha kuvitel­lakaan että jotkin täs­mälleen samat, tarkat pelisään­nöt (autopaikko­jen jaon osalta) toimi­si­vat eri­tyisen hyvin kaikissa tapauk­sis­sa. Lisäk­si vielä ajan mit­taan tilanteet usein muuttuvat. 

    Ihmisiä muut­taa, ja joskus kuolee pois. Asukas­määrä voinee vai­hdel­la joskus aika paljonkin. Per­he­suh­teet, työ­paikat ja ‑matkat (elävil­lä) voivat nekin muut­tua. Joku voi han­kki­u­tua autostaan eroon. Joku toinen taas saat­taa sel­l­aista yllät­täen alkaa tarvi­ta. Siten jokin aiem­min hyvänä pidet­ty peri­aate voi muut­tua joskus huonom­mak­si (ehkä joskus myös päin­vas­toin!) jo ihan luon­nol­li­sista syistä. Sopivista peri­aat­teista on usein mielekkäin­tä sopia paikallis­es­ti, jol­loin paikalliset olo­suh­teet kyetään käsit­tääk­seni parhait­en huomioimaan. (Ehkäpä Osmon esil­letuo­ma poikkeus(?) vain vahvis­taa säännön.)

    1. Saako parkkipaikko­ja huu­tokau­pa­ta ulkop­uolisille ei ole aivan kiis­ta­ton­ta. Jos ne ovat ns. velvoitepaikko­ja, ei ymmärtääk­seni saa. Jos paikat ovat vapaae­htoisia, esteitä tälle ei var­maankaan ole. Min­un ajatuk­seni on, että ne pitäisi huu­tokau­pa­ta asukkaiden kesken, kos­ka muuten osakkaat tai asukkaat asete­taan eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. Sewhän vas­taisi sitä, että talos­sa on yhtiön hal­lus­sa ylimääräi­nen yksiö ja tämä annetaan ilmaisek­si yhden osakkaan käyttöön.

  58. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: “Iki­a­joik­si” tarkoit­ta­nee kie­lenkäytössäsi eri asi­aa, kuin miten esimerkik­si minä tai sanakir­jat sen määrittelevät?

    Tarkoit­taa min­un kie­lenkäytössäni tässä pitkää aikaa (esimerkik­si yli viisi vuot­ta). Ongel­maa­han ei ole niis­sä talois­sa, jois­sa ei olen­nais­es­ti jono­ja ole. 

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Miten huu­tokau­pas­sa voidaan varmis­taa sama­nar­voinen kohtelu, jos yhdelle on tärkeäm­pää kuin toiselle saa­da autopaik­ka, mut­ta molem­mat sen haluavat?

    Enem­män mak­sa­va saa sen. Hyvin tas­a­puolista, kos­ka kumpi hyvän­sä voi mak­saa enemmän.

    Huu­tokau­pan toteu­tus­ta­van pitää olla kuitenkin oikein valit­tu, kos­ka esimerkik­si vuosit­tain käytävässä isos­sa huu­tokau­pas­sa voi tapah­tua sitä sun tätä ei-toivottua.

    Yksi mah­dol­lisu­us on se, että kuka hyvän­sä saa mil­loin hyvän­sä tar­jo­ta mis­tä hyvän­sä paikas­ta korkeam­paa mak­sua kuin sen nykyi­nen halti­ja. Nykyi­nen halti­ja saa jonkin kohtu­ullisen ajan (viikko tai pari) tode­ta hyväksyvän­sä hin­nan, jon­ka jäl­keen paik­ka pysyy nykyisel­lä halti­jal­la. Tai sit­ten halti­ja voi tode­ta, että antaa olla.

    Net­ti­hu­u­tokaup­patyyli­in tähän kan­nat­taa rak­en­taa koro­tusautomaat­ti, kos­ka muuten tuo vaatii ihmisiltä liikaa seu­ran­taa ja voi lyödä pahasti sormille esimerkik­si matko­jen aikana.

    Jär­jestelmään voi tehdä myös mah­dol­lisu­u­den paikan nykyiselle omis­ta­jalle esimerkik­si ker­ran paris­sa kuukaudessa ilmoit­taakin mak­sa­vansa paikas­ta vähem­män kuin ennen. Jos kukaan ei ilmoi­ta ilmoi­tu­saikana mak­sa­vansa enem­pää, halti­jan hin­ta las­kee. Voi sinne jonkin hoitokus­tan­nuk­si­in perus­tu­van min­imin lait­taa, ja taloy­htiö voi halutes­saan ottaa paikko­ja kukkaistu­tuk­sille, jos hin­nat putoa­vat kovin nollille.

    Tähän jär­jestelmään siir­tymi­nenkin on help­poa. Paikat ovat niil­lä, joil­la ovat, ja hin­ta on se sama vanha.

    Jär­jestelmässä on sekin hienous, että kah­den port­tikon­gin takana roskisten vier­essä ole­va paik­ka jää halvem­mak­si kuin hel­posti ajet­ta­va ovene­du­s­paik­ka. Jos taloy­htiöl­lä on talle­ja tai hal­li­paikko­ja, ne voi lait­taa samaan nippuun.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Lisäon­gel­maes­imerk­ki: Yksi v‑mäinen huu­ta­ja voinee val­la­ta, ainakin määräa­jak­si, kaik­ki paikat, esim. bul­vaanien käytön avul­la. Ketkä kaik­ki saa­vat huu­tokaup­paan osallistua?

    Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että siihen saa­vat osal­lis­tua lähtöko­htais­es­ti kaik­ki. Jois­sain tilanteis­sa voi kuitenkin olla järkevää rajoit­taa osta­jakun­ta talos­sa kir­joil­la oleviin.

    Ylläol­evas­sa jär­jestelyssä joku voi tosi­aan ostaa kaik­ki paikat. Se kuitenkin tarkoit­taa sitä, että hän mak­saa niistä niin paljon kuin toisek­si eniten tar­joa­va. Käytän­nössä tässä men­nään sil­loin vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen (hal­li­paik­ka vier­estä, tmv.) mukaan. Tulee kallista v‑mäisyyttä, ja sil­loin de fac­to yksi osakas ilmoit­tau­tuu mak­samaan ison osan taloy­htiön kuluista.

  59. Jalankulk­i­ja: Ihmette­len, onko tämä edes mikään olen­nainen ongel­ma, vai onko kyseessä pelkästään fil­lar­isti-fun­da­men­tal­istien masi­noima keinotekoinen ongel­ma, jol­la tähdätään autoilun demon­isoimiseen ja vaikeut­tamiseen samal­la lail­la kuin kadun­var­sipysäköin­nin pois­tamisel­la pyörätei­den tieltä.

    Asukkaiden ja osakkaiden ei-tasaver­tainen kohtelu ei ole keinotekoinen ongel­ma. Olen ollut use­am­mas­sa taloy­htiössä luot­ta­muste­htävis­sä, ja parkkipaikko­jen niukku­u­den val­lites­sa asi­as­ta saadaan hel­posti hyvin verisiä riitoja.

    Asial­la ei ole merk­i­tys­tä sil­loin, jos paikko­ja on aina saatavil­la. Sil­loin selvästi hin­tata­so on ainakin markki­nahin­nan suuruinen.

    Tämä on muuten ensisi­jais­es­ti auton­o­mis­ta­jien jäsen­ten­vä­li­nen. Muille asial­la on olen­naista merk­i­tys­tä vain, jos taloy­htiön paikat ovat kalli­il­la alueel­la kovin alihintaisia.

  60. Kalle: Tilan­net­ta helpot­taa, kun paikoi­tusti­laa tehdään riit­tävästi. Nyt uusis­sakin talois­sa on selvästi liian vähän paikko­ja, kos­ka sil­loin gryn­der­it pystyvät mak­si­moimaan tuot­ton­sa. Jos ker­rostaloa­sun­not tehtäisi­in aidosti markki­nae­htois­es­ti, paikko­ja olisi riittävästi. 

    Nythän pysäköin­tipaikat eivät mene kau­pak­si vaik­ka asukkaat vähän sub­ven­toisi­vatkin hin­to­ja. Jätkäsaa­res­sa Hita­sis­sa autopaikan saa vuokrat­tua reilul­la 90 €/kk, mut­ta kaik­ki eivät mene kau­pak­si sil­läkään hin­nal­la. Naa­pu­ri­talos­sa on vuokra-asun­to­ja, siel­lä tarvet­ta autopaikoille ei ole senkään ver­taa. Hal­li­in on joku jenkki­rauta­har­ras­ta­ja saanut sit­ten pro­jek­tin­sa säi­ly­tyk­seen, naa­puri kehui kanssa saa­neen­sa per­heen kakkosau­ton sinne säilytykseen.

    Vaikut­taa siltä, että nim­imerk­ki Kalle tarvit­si tal­li­paikan trol­laat­to­rilleen, jot­ta sitä pää­sisi vähän virit­tämään. Niiden suh­teen tilanne on eri, niistä on tosi­aan huu­ta­va puute, mut­ta ehkä kaavoit­ta­ja on väärä taho puut­tumaan siihen.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Paikko­ja ei todel­lakaan tehdä markki­nae­htois­es­ti vaan kaaval­la pakote­taan tekemään niitä enem­män kuin taloy­htiöt halu­aisi­vat. Yleen­sä määrätään­tekemään ker­ros parkkipaikko­ja talon alle. Toinen ker­ros tulisi jo todel­la kalliiksi. 

    Miten paljon kalli­im­paa on rak­en­taa autopaikat maan alle ver­rat­tuna siihen, että ne oli­si­vat katu­ta­soa vas­taavas­sa ker­rokses­sa? Tuol­loin ei tarvit­taisi ylimääräisiä, tilaa vieviä ajoluiskia ja ajokäytäviä (siel­lä maan alla), jol­loin tilankäyt­tö tehos­tu­isi ja kus­tan­nuk­sia säästy­isi. Johonkin ker­rosko­rkeu­teen (ja autopaikkaa/a­sun­to-suh­teeseen) asti malli var­maankin toimisi.

    Jos talon pitkä sivu on kadun suun­tainen, pitäisi sille puolelle taloa sijoitet­tavien auto­tal­lien (tai edes osan niistä) olla monikäyt­töisiä, jot­ta niiden uusiokäyt­tö mui­hinki­in tarkoituk­si­in (liike/puoti/toimitila/työhuone) voisi olla mah­dol­lista. Riit­täisikö tähän yksi palo-ovi (nor­mit täyt­tävä?) talon kel­larikäytävään (ja talon sosi­aal­i­tiloi­hin)? Olisiko tuo mahdollista?

    1. Jos pysäköin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­tite­hokku­us on 0,8. Kaupunki­maises­sa ympäristössä menetetään siis raken­nu­soikeud­es­ta puo­let auto­jen hyväk­si. Jos arvioimme asun­torak­en­tamisen raken­nu­soikeu­den arvok­si 1000 €/m2, tulee autopaikan hin­naksi näin ollen noin 120 000 euroa. Maan alla on halvempaa.

  62. Jalankulk­i­ja: Loukkaan­tuneista pyöräil­i­jöistä joka kol­mas on naut­tin­ut alko­ho­lia, , sanoo Hesari. (Koti­maa Julka­istu 11.7.2014)
    Asia on näköjään arka, jos julka­istua tietoa pitää ruve­ta heti väit­tämään perättömäksi.

    Niin­pä; jäl­jet johtaa sylt­tyte­htaalle, eli Liiken­netur­vaan. Liiken­netur­van “tutkimuk­ses­sa” oli kysel­ty että “oletko joskus pyöräil­lyt humalas­sa”, ja kun 30 % oli vas­tan­nut “kyl­lä”, tästähän Liiken­netur­va veti mutkat suorik­si ja tote­si että 30% loukkaan­tuneista pyöräil­i­jöistä on ajanut humalassa.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Jos pysäköin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­tite­hokku­us on 0,8.

    Ter­mit vähän hakuses­sa; mut­ta jos olete­taan hehtaarin tont­ti (10 000 m²), ton­tista puo­let parkkipaikak­si (5000 m²), jolle mah­tuu noin 250 autoa (20 m² / autopaik­ka). Ja jos yhtä parkkipaikkaa kohti saa rak­en­taa 100 m² ker­rosalaa, voitaisi­in ton­tin toiselle puoliskolle rak­en­taa 250 * 100 = 25 000 keros-m2 ? Eli tont­tite­hokku­us olisi 2,5 (vaikkakaan, ei kovin miel­lyt­tävä ympäristö kun koko piha pelkkää parkkista)?

    1. Autopai­ka vie 30 m², kos­ka siihen paikkaan pitää jotenkin päästä. Lisäk­si kaavoitus­ta koske­vat muutkin määräyklset kuin autopaik­ka. Esimerkik­si paloau­ton pitää päästä vähän joka paikkaan. Käytän­nössä raja on 0,8. Teo­reet­ti­nen raja on tietysti lähel­lä kolmea, jos ton­tista käytetään 90% pysäköin­ti­in ja ramppei­hin niin autopaikko­ja saadaan hehtaar­ille ahde­tuk­si 300 ja sit­ten sille pienelle raken­net­tavalle nurkalle 30 kerrosta.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaik­ka vie 30 m², kos­ka siihen paikkaan pitää jotenkin päästä. 

    Maan­ta­sopy­säköin­ti on mah­dol­lista toteut­taa hie­man tehokkaam­min, n. 25 m² / paik­ka (5,5 x2,6 m² paikat kah­den puolen, 7 m ajokaista välis­sä), jos jätetään viherkai­stat ym. pois — ei kovin kau­nista tietenkään…

  65. Osmo Soin­in­vaara: Jos pysäköin­ti on maan maan tasos­sa, mak­si­maa­li­nen tont­tite­hokku­us on 0,8.

    Mak­si­maa­li­nen tont­tite­hokku­us riip­puu tuos­sa tapauk­ses­sa pysäköinti­normista (ja mon­tako ker­rosta saa rakentaa).

  66. Krtek: Pyöräil­i­jöi­den päi­hdeon­net­to­muuk­sia oli vuon­na 2010 kokon­aiset 3 kpl. Helsingis­sä poli­isin tietoon tule­vista polkupyöräon­net­to­muuk­sista yli 80 % on kohtaamisia henkilöau­to­jen kanssa.

    Tämä vaatii kuitenkin pienen tilas­tokom­mentin. Yleen­sä tilas­to­jen poh­jal­la käytetään poli­isin liiken­nevahinkoti­las­to­ja, jot­ka eivät ole kevyen liiken­teen osalta kovin hyviä. Ylivoimais­es­ti yleisin pyöräi­ly­on­net­to­muus on yksittäisvahinko.

    Tilas­toi­hin pää­tyvät kaik­ki kuolemat, joskin siinäkin on vähän hor­ju­vu­ut­ta. Jos pyöräil­i­jä saa sydänko­htauk­sen ja kaatuu kuolleena maa­han, kyse on liiken­neon­net­to­muud­es­ta. Jos jalankulk­i­ja saa sydänko­htauk­sen ja kaatuu kuolleena maa­han, kyse on sairausko­htauk­sen aiheut­ta­mas­ta kuole­mas­ta. Ilmeis­es­ti on myös niin, että jos jalankulk­i­ja liukas­tuu, lyö pään­sä ja kuolee, kyse ei ole liikenneonnettomuudesta.

    Tilas­toi­hin pää­tyy myös hyvin suuri osa kevyen liiken­teen ja moot­to­ri­a­joneu­vo­jen väli­sistä onnet­to­muuk­sista. Ne tule­vat mukaan joko poli­isin kaut­ta tai liiken­nevaku­u­tusy­htiöi­den kautta.

    Sen sijaan kevyen liiken­teen keskinäiset onnet­to­muudet tai aivan eri­tyis­es­ti yksit­täison­net­to­muudet eivät päädy tilas­toi­hin kuin pieneltä osin. Tätä voi ava­ta sil­lä esimerkil­lä, että vaku­u­tusy­htiöi­den mukaan Suomes­sa tapah­tuu vuodessa 4000–5000 työ­matkat­a­p­atur­maa polkupyöräl­lä. Nämä eivät pääosin päädy poli­isin tilas­toi­hin, joiden mukaan Suomes­sa loukkaan­tuu liiken­teessä 7000 ihmistä vuodessa.

    Työ­matkaon­net­to­muuk­sien lisäk­si voisi olet­taa tapah­tu­van ison joukon täysin tilas­to­jen ulkop­uolelle jääviä onnet­to­muuk­sia esimerkik­si kilo­me­trien suh­teessa. Työ­matkaon­net­to­muudet pää­tyvät tilas­toi­hin vain tap­atur­mavaku­u­tuk­sen kautta.

    Näistä tilas­toimat­tomista pyöräon­net­to­muuk­sista suurin osa on yksit­täis­vahinko­ja, lähin­nä eri­laisia kaa­tu­misia. Alko­holin voisi olet­taa nos­ta­van niiden riskiä erit­täin voimakkaasti. Asian vaiku­tus kokon­ais­määri­in on kuitenkin hämärän peitossa, ja tuo yksi kol­mannes kuu­lostaa kovin suurelta.

    Kol­mannes on kuitenkin ihan tutkimusti oikea numero sil­loin, kun tarkastel­laan alko­holin vaiku­tuk­sen alla ole­vien tap­aturmapoti­laiden osu­ut­ta. Ongel­ma on kuitenkin siis viina, ei se, mil­lä väli­neel­lä itsen­sä teloo.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopai­ka vie 30 m², kos­ka siihen paikkaan pitää jotenkin päästä. Lisäk­si kaavoitus­ta koske­vat muutkin määräyklset kuin autopaik­ka. Esimerkik­si paloau­ton pitää päästä vähän joka paikkaan. Käytän­nössä raja on 0,8. Teo­reet­ti­nen raja on tietysti lähel­lä kolmea, jos ton­tista käytetään 90% pysäköin­ti­in ja ramppei­hin niin autopaikko­ja saadaan hehtaar­ille ahde­tuk­si 300 ja sit­ten sille pienelle raken­net­tavalle nurkalle 30 kerrosta. 

    Jos talo on kadun, pyörä­tien ja jalka­käytävän var­res­sa, ja autopaikat talon alla, mah­tuu nähdäk­seni noin 30 neliön yksiön alle kak­si autopaikkaa (tal­li­in tai ilman), ja katu jää vapaak­si, samoin piha talon toisel­la puolen. Jos taas ker­roksia himoitaan liikaa, alka­vat ongel­mat niiden autopaikko­jen ja toisaal­ta viher­pi­han riit­tävyy­den osalta. 

    “Tiivistäjät” voisi­vat puolestani majoit­tua kaik­ki yhteiseen siskon­peti­in vaik­ka Lin­nan­mäen pyöreän (ent.) vesisäil­iön sisäpuolelle, minne heitä mah­tu­isi sopivin, ker­roksit­tain raken­nus­ta ympäri kiertävin, kevein (teräs-?) sisärak­en­tein arvi­ol­ta ehkä noin 5000 henkeä, jos heitä, muut­to­halukkai­ta (ilman auto­ja), nyt läh­es­tulkoonkaan noin mon­ta edes löytyisi. 

    Ao. raken­nuk­sen suo­jelu ja kaupun­ki ei tuol­laista sylin­ter­imäistä “jät­tiläishetekaa” salline. Se saat­taisi kuitenkin tuot­taa kaupun­gin voimakas­ta tiivistämistä ajav­ille ylim­män täyt­tymyk­sen ja rauhoit­taisi mui­ta aluei­ta monin paikoin vielä kau­ni­is­sa kaupungissamme.

  68. Sakke: Jos taas ker­roksia himoitaan liikaa, alka­vat ongel­mat niiden autopaikko­jen ja toisaal­ta viher­pi­han riit­tävyy­den osalta. 

    Niis­sä liiois­sa ker­roksis­sa asu­isi vain ihmisiä, ja kaupun­ki on kuitenkin ole­mas­sa auto­ja varten.

  69. anon­il­li: Niis­sä liiois­sa ker­roksis­sa asu­isi vain ihmisiä, ja kaupun­ki on kuitenkin ole­mas­sa auto­ja varten.

    Jospa nyt vähitellen lopetet­taisi­in tämä tym­peä ja yksisilmäi­nen autoilun demon­isoin­ti. Useim­mat aja­vat oma­l­la autol­la sik­si, ettei ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Jos HSL ja Helsin­gin “vihreä” kaupunkisu­un­nit­telu jatka­vat nyky­istä joukkoli­iken­teen sys­temaat­tista heiken­tämistä, heitä tulee vain lisää. Mon­een vuo­teen joukkoli­iken­teessä ei ole ollut tar­jol­la muu­ta kuin lopetet­tu­ja ja lyhen­net­tyjä reit­te­jä, liian suosit­tuna pois­tet­tavia ratikkapysäkke­jä ja entistä use­ampia pakol­lisia liiken­nevä­li­neestä toiseen vai­h­to­ja, jot­ka mukavasti lisäävät tehty­jen matko­jen tilas­toitavia lukumääriä (ja samal­la HSL:n johdon bonuk­sia). Ain­oat lin­jal­isäyk­set ovat tulleet Län­sisa­ta­man ratikkay­hteyk­si­in, joil­la tue­taan Viron viinar­al­lia ja siitä Helsin­gin Sata­malle tule­vaa muhkeaa tuottoa.

  70. Sakke: “Tiivistäjät” voisi­vat puolestani majoit­tua kaik­ki yhteiseen siskon­peti­in vaik­ka Lin­nan­mäen pyöreän (ent.) vesisäil­iön sisäpuolelle, minne heitä mah­tu­isi sopivin, ker­roksit­tain raken­nus­ta ympäri kiertävin, kevein (teräs-?) sisärak­en­tein arvi­ol­ta ehkä noin 5000 henkeä, jos heitä, muut­to­halukkai­ta (ilman auto­ja), nyt läh­es­tulkoonkaan noin mon­ta edes löytyisi. 

    Ao. raken­nuk­sen suo­jelu ja kaupun­ki ei tuol­laista sylin­ter­imäistä “jät­tiläishetekaa” salline. Se saat­taisi kuitenkin tuot­taa kaupun­gin voimakas­ta tiivistämistä ajav­ille ylim­män täyt­tymyk­sen ja rauhoit­taisi mui­ta aluei­ta monin paikoin vielä kau­ni­is­sa kaupungissamme.

    Just joo. Ehkä pikem­minkin pitäisi kehit­tää ratkaisu­ja, jois­sa autot keskitetään tuol­laisi­in isoi­hin laitok­si­in, jol­loin pysäköin­nin aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ja hai­tat saadaan min­i­moitua. Helsin­gin idioot­ti­mainen pysäköinti­nor­mi pakot­taa rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikat tont­tiko­htais­es­ti, eli kalleim­mal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Mut­ta kas kun et ehdot­tanut, että ale­taan rak­en­taa autoille asuin­huoneis­to­ja ja majoite­taan ihmiset kellarikerrokseen.

    Jalankulk­i­ja: Jospa nyt vähitellen lopetet­taisi­in tämä tym­peä ja yksisilmäi­nen autoilun demonisointi.

    Tässä taidet­ti­in puhua lähin­nä pysäköinti­normista, eikä autoilus­ta “kokon­aisilmiönä”. Autoilu on ihan jees, eikä siinä ole mitään pahaa (ehkä jonkun äärim­ielisen mielestä voi olla). Auto on mon­elle vält­tämät­tömyys ja blaah blaah blaah dis­claimer dis­claimer hohhoi­jaa. Helsin­gin pysäköinti­nor­mi sen sijaan on järkyt­tävän kalli­ik­si tule­va turhake, jos­ta olisi syytä päästä eroon — jos ei muuten, niin ainakin Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man tapais­ten aluei­den kohdal­la tulisi löy­tyä kun­non joustoa.

    Rak­en­ta­jat saisi­vat sit­ten rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja niin paljon kuin halu­a­vat, mut­ta täl­lainen kaupun­gin ylhäältä määräämä sään­te­ly on todel­la haitallista. Munkkivuorikin on käytän­nössä ratikkavyöhyk­keel­lä, mut­ta niin vain asukkaiden ehdot­ta­ma täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen pis­sii pysäköin­nin jär­jestämiseen. Ja sama toimii myös toiseen suun­taan: ainakin min­un puolestani taloy­htiöt saa­vat pitää sisäpi­ho­jaan parkkipaikkoina, jos niin halu­a­vat. Sitä kaupunkikin sen­tään kat­soo sormien läpi, minkä luulisi autoväkeä miel­lyt­tävän. Huvit­tavaa, että mau­r­iziot ja kump­pan­it itkevät kaupun­gin sään­telystä tuos­sa asi­as­sa (ase­makaa­va kieltää sisäpi­han pysäköin­tikäytön), mut­ta ovat sit­ten yhtäkkiä saman­laisen sään­te­lyn kan­nal­la, kun se edel­lyt­tää liial­lista autopaikko­jen rakentamista. 😀

    Lop­pu­jen lopuk­si tässä on kyse ain­oas­taan siitä, pitääkö kaupunkisu­un­nit­telun tapah­tua läh­es täysin pysäköin­nin ehdoil­la. Autoilu ja pysäköin­ti onnis­tu­vat ihan hyvin myös esimerkik­si Kru­u­nun­haas­sa, Eiras­sa, Punavuores­sa ja Töölössä, vaik­ka kyseiset alueet on raken­net­tu aikana ennen pysäköinti­normia. Mut­ta joo, saat­taa­han niis­sä joskus men­nä ainakin pari min­u­ut­tia vapaan pysäköin­tipaikan löytämiseen. Siis jos ei halua mak­saa markki­nahin­tais­es­ta hal­li­paikas­ta, joi­ta on aina vapaana. Maailmanloppu.

    Tuol­lainen olk­iukkoilu “autoilun yksisilmäis­es­tä demon­isoin­nista” on muuten aika rasit­tavaa. Puhuisit edes “pysäköinti­normin yksisilmäis­es­tä demonisoinnista”.

  71. ze: “Lop­pu­jen lopuk­si tässä on kyse ain­oas­taan siitä, pitääkö kaupunkisu­un­nit­telun tapah­tua läh­es täysin pysäköin­nin ehdoilla.”

    Ei autoilua saa­da vähen­emään pysäköin­tipaikko­ja vähen­tämäl­lä, jos julki­nen liikenne ei tästä kohene. Eikä maail­ma pelas­tu pyöräilemäl­lä ja pyöräteitä rak­en­ta­mal­la, vaik­ka jotkut tun­tu­vat näin luulevan.

  72. “että mau­r­iziot ja kump­pan­it itkevät” 

    Todel­lisu­u­den ja omien kuvitelmien erot­ta­mi­nen paran­taa elämän­laat­ua ja antaa eväitä eteen­päin, joten voin suositel­la sitä varauk­set­tomasti myös sin­ulle. En nimit­täin ole sanal­lakaan pihah­tanut siitä, että pysäköin­tipaikko­ja pitäisi suo­ranais­es­ti rak­en­taa LIIKAA, oli siinä sit­ten takana säädös­ry­teikkö tai mikä hyvänsä.

  73. Jalankulk­i­ja:
    Ei autoilua saa­da vähen­emään pysäköin­tipaikko­ja vähen­tämäl­lä, jos julki­nen liikenne ei tästä kohene.

    Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, saako autoilua vähen­emään vai ei, sil­lä autoilun vähen­tämi­nen ei ole itse­tarkoi­tus. Esimerkik­si Syd­neyssäkin on haitallis­es­ti kaupunkiym­päristöön vaikut­tavas­ta pysäköinti­normista luovut­tu, vaik­ka siel­lä autoil­laan enem­män kuin Helsingis­sä. Kyse on ain­oas­taan siitä, pitääkö kaupunkisu­un­nit­telun tapah­tua läh­es täysin pysäköin­nin ehdoilla. 

    Pysäköin­tipaikko­jen vähen­e­miseen normista luop­umisen, tai sen järkevöit­tämisen, ei myöskään tarvitse johtaa, sil­lä pysäköin­tipaikko­ja voisi samal­la raha­sum­mal­la rak­en­taa paljon enem­män kuin nyt raken­netaan, jos type­rä nor­mi ei pakot­taisi rak­en­ta­maan niitä tont­tiko­htais­es­ti, eli kalleim­mal­la mah­dol­lisel­la tavalla.

    Jalankulk­i­ja:
    Eikä maail­ma pelas­tu pyöräilemäl­lä ja pyöräteitä rak­en­ta­mal­la, vaik­ka jotkut tun­tu­vat näin luulevan.

    Maail­ma ei myöskään pelas­tu noin surkei­ta letkauk­sia kirjoittelemalla.

    Mau­r­izio:
    “että mau­r­iziot ja kump­pan­it itkevät” 

    Todel­lisu­u­den ja omien kuvitelmien erot­ta­mi­nen paran­taa elämän­laat­ua ja antaa eväitä eteen­päin, joten voin suositel­la sitä varauk­set­tomasti myös sin­ulle. En nimit­täin ole sanal­lakaan pihah­tanut siitä, että pysäköin­tipaikko­ja pitäisi suo­ranais­es­ti rak­en­taa LIIKAA, oli siinä sit­ten takana säädös­ry­teikkö tai mikä hyvänsä.

    Aivan. Jos et huo­man­nut, niin imi­toin sin­un “viher­fa­sistien” ynnä muiden mieliku­vi­tu­so­len­to­jen mus­ta­maalaamiseen perus­tu­vaa kirjoitustyyliä.

  74. “mus­ta­maalaamiseen”

    Jep. Ihan kiva yri­tys puoleltasi, vaikkakin hie­man väsähtäneisyy­den kaut­ta ikävystyt­tävään hamua­va. Itse asi­aan kun et kuitenkaan viitsinyt sanoa mitään, kos­ka en _edelleenkään_ ole vaat­in­ut minkään­moista pysäköin­tipaikko­jen yli­tuotan­toa yhtään minnekään.

  75. Mau­r­izio:

    Itse asi­aan kun et kuitenkaan viitsinyt sanoa mitään, kos­ka en _edelleenkään_ ole vaat­in­ut minkään­moista pysäköin­tipaikko­jen yli­tuotan­toa yhtään minnekään.

    Hyvät sulle. Jätetään tuo “mau­r­iziot ja kump­pan­it” ‑osu­us sit­ten pois, kun se oli muutenkin vain täky trolleille. Point­ti oli kuitenkin se, että pysäköinti­nor­mi on kaupun­gin kannal­ta erit­täin haitalli­nen säännös.

Vastaa käyttäjälle Krtek Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.