Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Poh­jo­lan talon ase­ma­kaa­van laatimisperiaatteet

Ongel­ma täs­sä on lähin­nä se, että yleis­kaa­vam­me perus­tuu vah­vas­ti kau­pun­ki­bu­le­var­dei­hin, mut­ta täs­sä nou­da­te­taan vie­lä aivan muu­ta peri­aa­tet­ta. Kyse on oikeas­taan sii­tä, saa­ko kau­pun­gis­sa asua. Lii­ken­ne tuot­taa vie­lä nykyi­sin epä­ter­veel­lis­tä hen­gi­ty­sil­maa, mut­ta kaa­vo­ja teh­dään vuosikymmeniksi.

Tämän voi­si antaa ehkä men­nä, jos jat­ko­suun­nit­te­lua ohjeis­te­taan yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen hen­gen mukaisesti.

Myl­ly­pu­roon Ylä­ki­ven­tiel­le opiskelija-asuntoja 

Tii­vis­tys­kaa­va aivan met­roa­se­man vie­res­sä kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen alu­eel­la nos­taa tont­ti­te­hok­kuu­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näi­tä maan­haas­kaus­kaa­vo­ja on aika­naan teh­nyt! Onko väl­jä kaa­voi­tus tuot­ta­nut viih­tyi­syyt­tä? Uut­ta ker­ro­sa­laa noin 15 000k‑m2. Opis­ke­li­joi­ta siis noin 400, jos täs­tä tulee opiskelija-asuntola.

Ihan sii­nä lähel­lä on talo­yh­tiön suun­ni­tel­ma pur­ka­vas­ta sanee­rauk­ses­ta, jos­sa tont­ti­te­hok­kuus nousi­si noin 2,5:een.

 

Myl­ly­mat­kan­tien täydennyskaava

Edel­li­sen naa­pu­ris­sa tii­vis­te­tään yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ole­vaa aluet­ta. Tämä on ollut vie­lä väl­jem­min kaa­voi­tet­tua. Nyt run­saat 15 000 k‑m2 nos­taa tont­ti­te­hok­kuu­den 0,9:ään.

Kata­ja­no­kal­le iso pysäköintiluola

Aina­kin tulee lisää lii­ken­net­tä. Täs­sä yhtey­des­sä voi­si minus­ta vähän vähen­tää kadun­var­si­paik­ko­ja ja siir­tyä aina­kin tal­vi­sin vuo­ro­py­sä­köin­tiin, kos­ka kau­pun­ki­mai­ses­ti raken­ne­tuil­ta kaduil­ta lumen pois­ta­mi­nen on jok­seen­kin mah­do­ton­ta, kun kadut ovat täyn­nä kesää odot­ta­maan jätet­ty­jä auto­ja. Luot­si­ka­dus­ta sai­si todel­la hie­non piha­ka­dun. Sitä käy nyt­kin yksi ulko­mai­nen ark­ki­teh­ti­ryh­mä vii­kos­sa kat­so­mas­sa, vaik­ka katu on pilat­tu pysäköinnillä.

Pasi­lan kes­kus­ta­kort­te­lin liikennesuunnitelma

Me olem­me ker­ran jo hyväk­sy­neet tämän alus­ta­va­na ja sen jäl­keen val­tuus­to on hyväk­sy­nyt kaa­van. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö hyväk­syi omal­la pää­tök­sel­lään sen saman­lai­se­na kuin lau­ta­kun­nan hyväk­sy­mä alus­ta­va suun­ni­tel­ma oli, ja minä­kin oli­sin anta­nut sen men­nä, mut­ta puheen­joh­ta­jam­me äkkä­si, että näin suu­ri suun­ni­tel­ma on vie­tä­vä perä­ti val­tuus­toon ja käyt­ti otto-oikeut­taan. Sisäl­tö on jo ker­ran lau­ta­kun­nas­sa hyväk­syt­ty. Mitä me teki­sim­me ilman juris­te­ja! (Var­maan­kin jotain hyödyllistä.)

Lii­ken­neon­net­to­muu­det Hel­sin­gis­sä vuo­si­na 2012 ja 2013

Hel­sin­ki on muu­ta maa­ta sel­väs­ti tur­val­li­sem­pi paik­ka lii­ken­teen kan­nal­ta. Vuon­na 2012 lii­ken­tees­sä kuo­li yhdek­sän ja vuon­na 2013 10 hen­keä. Väki­lu­kua vas­taa­va osuus oli­si liki 30/vuosi. Kuol­leis­ta lähes puo­let on vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na ollut 65 vuot­ta täyt­tä­nei­tä. Onnet­to­muuk­sis­ta aiheu­tui noin 190 mil­joo­nan euron kus­tan­nuk­set vuo­des­sa. Tämä sum­ma ylit­tää jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­tion sel­väs­ti, mut­ta toki jou­kos­sa on myös jouk­ko­lii­ken­teen aiheut­ta­mia onnettomuuksia.

Vuo­saa­ren Ras­ti­lan­rait­ti piha­ka­duk­si, jot­ta saa­tai­siin parkkipaikkoja.

Poik­kea­mis­lu­pa Laut­ta­saa­res­sa. Suo­jel­tu raken­nus pure­taan (tähän on jo lupa) ja tilal­le raken­ne­taan kivi­ra­ken­nus puu­ra­ken­nuk­sen sijaan.

 

 

 

 

 

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015”

  1. Kes­ki-Pasi­lan kes­kus­ta­kort­te­lin lii­ken­ne­suun­ni­tel­maan liit­tyen YIT: n sivuil­ta löy­tyy havain­ne­ku­va tuos­ta Vetu­ri­tien bus­si­py­sä­kin / Triplan sisään­käyn­nin kohdalta.
    http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT/getFile.do;jsessionid=3E43916250138BE411580B8DB92C6063?showSlideshow=true&downloadDialog=true&ticket=187643&cart=true&cartUuid=6520528&cartUuid=6520528&uuid=6536812&type=original

    Ei näy­tä kovin hyväl­tä pyö­räi­li­jöi­den eikä bus­si­mat­kus­ta­jien kan­nal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäi­si olla aita pysä­kin ja pyö­rä­tien välis­sä, ja kul­ku ohjat­tu pyö­rä­tien yli tie­tys­tä kohdasta.

  2. Vetu­ri­tien suun­ni­tel­ma on myös var­sin täy­del­li­ses­ti ris­ti­rii­das­sa yleis­kaa­vas­sa esi­te­tyn bule­var­di­soin­nin kans­sa. Sii­tä vaan repi­mään lii­ken­ne­suun­ni­tel­maa auki kun ker­ran juris­ti pis­ti sen vie­lä käsittelyyn.

  3. EKK:
    Kes­ki-Pasi­lan kes­kus­ta­kort­te­lin lii­ken­ne­suun­ni­tel­maan liit­tyen YIT: n sivuil­ta löy­tyy havain­ne­ku­va tuos­ta Vetu­ri­tien bus­si­py­sä­kin / Triplan sisään­käyn­nin kohdalta.
    Ei näy­tä kovin hyväl­tä pyö­räi­li­jöi­den eikä bus­si­mat­kus­ta­jien kan­nal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäi­si olla aita pysä­kin ja pyö­rä­tien välis­sä, ja kul­ku ohjat­tu pyö­rä­tien yli tie­tys­tä kohdasta. 

    Onko piin­ty­neim­mil­le pyö­räi­li­jöil­le mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toi­min­taan­sa muun yhteis­kun­nan toi­min­taan, ja esi­mer­kik­si hidas­taa nopeut­taan tai nous­ta satu­las­ta tar­peen vaa­ties­sa? Käsit­tääk­se­ni yhtei­sik­si luo­dut peli­sään­nöt, eli lait ja ase­tuk­set, täs­sä tapauk­ses­sa lii­ken­net­tä kos­ke­vat, kos­ke­vat myös pyö­räi­li­jöi­tä. eli, ei muu­ta vaa­di­ta (pyö­räi­li­jöil­tä) kuin hyväk­si havait­tu­jen sää­dös­ten nou­dat­ta­mis­ta ja lii­ken­ne­ku­ri­na­lai­suut­ta, aset­tu­mal­la samaan ruo­tuun, mis­sä muut­kin liik­ku­jat jo ovat!

    Jos tuo ei onnis­tu, niin ei tosi­aan­kaan hyväl­tä näy­tä. Jalan­kul­ki­jan tulee mie­les­tä­ni tuos­sa­kin pai­kas­sa olla se “kunk­ku”.

  4. Kii­tos Pasi­lan­sil­lan suun­nit­te­li­jal­le. Riit­tä­vän leveä rai­tio­vau­nu­kais­ta ja hyvä pysäkkijärjestely.

  5. OS kir­joit­ti

    Myl­ly­pu­roon Ylä­ki­ven­tiel­le opiskelija-asuntoja

    Tii­vis­tys­kaa­va aivan met­roa­se­man vie­res­sä kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­jen alu­eel­la nos­taa tont­ti­te­hok­kuu­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näi­tä maan­haas­kaus­kaa­vo­ja on aika­naan teh­nyt! Onko väl­jä kaa­voi­tus tuot­ta­nut viih­tyi­syyt­tä? Uut­ta ker­ro­sa­laa noin 15 000k-m2. Opis­ke­li­joi­ta siis noin 400, jos täs­tä tulee opiskelija-asuntola.”

    Tämä väl­jyys oli osa lähiö­ark­ki­teh­tuu­ria. Asun­poi­hin ei sil­loin ja niil­lä varoil­la riit­tä­nyt väl­jyyt­tä, mut­ta pihat toi­vat elä­män­laa­tua. Jot­kut arvos­ta­vat sitä. Ja alue on viih­tyi­sä, kun tun­nen siel­lä asuvia.

    Ver­tai­lun kate­lin kart­ta­ku­vaa Oden nuo­ru­duen­mai­se­mis­ta Kar­ta­no­tiel­tä Munk­ki­nie­mes­tä. Eipä se noin puus­ta kato­sen kovin tii­vii­mäl­tä vaikuttanut.

  6. Mark­ku, Kar­ta­non­tie ja Ylä­ki­ven­tie ovat myös viih­ty­vyy­del­tään ja hin­ta­ta­sol­taan hiu­kan eri luokassa.

  7. Daniel Feder­ley:
    Mark­ku, Kar­ta­non­tie ja Ylä­ki­ven­tie ovat myös viih­ty­vyy­del­tään ja hin­ta­ta­sol­taan hiu­kan eri luokassa.

    Viih­ty­vyys on aika sub­jek­tii­vi­nen seik­ka. Jot­kut — kuten minä — eivät viih­dy mis­sään. Kak­si tut­tua­ni asuu Myl­ly­pu­ros­sa ja viih­ty­vät hvyin. Kiit­tä­vät maisemia.

  8. Tämän voi­si antaa ehkä men­nä, jos jat­ko­suun­nit­te­lua ohjeis­te­taan yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen hen­gen mukaisesti.”

    Ei voi­si. Kau­pun­gis­sa talot pitää raken­taa kiin­ni katuun. Mitä jär­keä on suun­ni­tel­la bule­var­de­ja muu­ta­ma kilo­met­ri poh­joi­sem­mak­si ja samaan aikaan raken­taa lähiöi­tä nykyi­sen kan­ta­kau­pun­gin kylkeen?

  9. ze: Kau­pun­gis­sa talot pitää raken­taa kiin­ni katuun.

    Oli­si oleel­lis­ta että tämä yksin­ker­tai­nen hyvän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun perus­pe­ri­aa­te vih­doin tajut­tai­siin Helsingissä.

    Iko­noklas­min vuo­si­na 1967 Parii­sis­sa luo­vut­tiin vähäk­si aikaa Hauss­man­nin peru­ja olleis­ta jul­ki­si­vu­pe­ri­aat­teis­ta ja sal­lit­tiin kor­kea raken­ta­mi­nen juu­ri samal­la ideal­la kuin Hel­sin­gis­sä eli var­jos­tuson­gel­ma rat­kais­taan jät­tä­mäl­lä tilaa talon jul­ki­si­vun ja jal­ka­käy­tä­vän väliin. Lop­pu­tu­los oli sen ver­ran kau­hea että vain vuo­si­kym­me­nen jäl­keen palat­tiin van­haan jul­ki­si­vu­lin­ja­sys­tee­miin, rajoit­taen samal­la talon kor­keut­ta suh­tees­sa kadun leveyteen.

    Kau­pun­ki­jat­ku­mos­sa taloil­la ei ole ulko­muo­toa, vaan jul­ki­si­vu. Suo­ma­lai­ses­sa ark­ki­teh­tuu­ri-muka-ide­aa­lis­sa muo­to ja visu­aa­li­suus yli­ko­ros­tu­vat jat­ku­mon, koke­muk­sen ja hap­ti­suu­den kustannuksella.

    Eli voi­si­ko tämä epä­kau­pun­gin hivut­ta­mi­nen kau­pun­gin sisään kaa­va ker­ral­laan vih­doin loppua?

  10. Mikä idea on raken­taa opis­ke­li­ja-asun­to­ja Myl­ly­pu­roon? Ei nii­tä ole aina­kaan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­le tar­koi­tet­tu?? Vai onko joku onne­ton yksik­kö oikeas­ti pää­ty­nyt sin­ne??? Uuti­sis­sa oli joku vuo­si sit­ten jotain suo­men­kie­li­sen AMK:n siir­tä­mi­ses­tä Itä-Hel­sin­kiin, mikä ei kyl­lä vai­kut­ta­nut ihan täys­jär­ki­sel­tä idealta.

    Yli­opis­to­kam­puk­set tulee raken­taa niin, että ne yhdis­tä­vät asu­mi­sen, opis­ke­lun ja sosi­aa­li­sen elä­män. Tipoit­tain sin­ne tän­ne raken­ne­tut opis­ke­li­ja-asun­not ovat höl­möin­tä miten voi­daan HOAS:n raho­ja tuh­la­ta. Vai onko tar­koi­tus jyrä­tä koko Myl­ly­pu­ro kam­puk­sen alta? Se voi­si toi­mia. 🙂 Pääs­täi­siin vää­rin kaa­voi­te­tus­ta lähiös­tä ja saa­tai­siin uusi kampus.

    HOAS on muu­ten­kin täl­lä het­kel­lä ongel­ma. Se on lii­an suu­ri ja sil­lä on lii­an mää­rää­vä ase­ma pys­tyäk­seen pal­ve­le­maan opis­ke­li­joi­ta. Vää­ris­sä pai­kois­sa ole­vat asun­not voi myy­dä ja loput jakaa osa­kun­tien sekä aineyh­dis­tys­ten kes­ken. Myy­dyis­tä asun­nois­ta saa­duil­la tuloil­la kan­nat­taa raken­taa Kai­sa­nie­men nykyi­nen puis­to täy­teen opiskelija-asuntoja.

  11. OS: Kyse on oikeas­taan sii­tä, saa­ko kau­pun­gis­sa asua. Lii­ken­ne tuot­taa vie­lä nykyi­sin epä­ter­veel­lis­tä hen­gi­ty­sil­maa, mut­ta kaa­vo­ja teh­dään vuosikymmeniksi.

    Tuos­ta epä­ter­veel­li­syy­des­tä asuk­kai­den kan­nal­ta oli­si kovin kiin­toi­saa näh­dä numeroita.

    Uudet talot otta­vat ener­gia­te­hok­kuus­syis­tä kor­vausil­man kes­ki­te­tys­ti tuloil­ma­ko­neil­la. Tuloil­ma­ko­neen otto on var­sin pal­jon katu­kui­lun ylä­puo­lel­la, ja lisäk­si konees­sa on aina suo­da­tus. Otto voi­daan tie­ten­kin teh­dä pihan puo­lel­ta, ja tar­vit­taes­sa sil­le voi­daan vaik­ka raken­taa vähän piip­pua puh­taam­man ilman otta­mi­seen korkeammalta.

    Nykyi­ses­sä lii­ken­tees­sä ainoa mah­dol­li­ses­ti ongel­mal­li­nen osa on NOx. Se voi inver­sio­ti­lan­tees­sa jää­dä var­sin kor­keak­si pitoi­suu­dek­si katu­kui­lui­hin, mut­ta sii­nä tilan­tees­sa talon lyhyem­pi tai pidem­pi etäi­syys kadus­ta on var­sin saman­te­ke­vä. Typen oksi­dien suo­dat­ta­mi­nen talon tuloil­mas­ta on haas­ta­vaa, joten ne tule­vat sisäänkin.

    Oli­si siis fik­sum­paa vaa­tia talon sisäil­mal­ta jot­kin laa­tus­tan­dar­dit kuin ruve­ta kiel­tä­mään asioi­den teke­mis­tä. Eri­tyi­ses­ti hiuk­kas­ten osal­ta kes­ki­te­tyn tuloil­man ja hajau­te­tun tuloil­man (ikku­nan­raot, ikku­na­vent­tii­lit, eril­li­set vent­tii­lit) välil­lä on todel­la pal­jon eroa.

    Ilman­laa­tu on pal­jon kriit­ti­sem­pi ongel­ma niil­le rau­koil­le, jot­ka jou­tu­vat kul­ke­maan katu­ta­sos­sa ilman suo­dat­ti­mia (so. kevyel­le lii­ken­teel­le). Sii­hen ei talon raken­nus­paik­ka auta.

  12. Kiin­nos­ta­vaa ettei Poh­jo­lan talon suun­ni­tel­mas­ta ole mate­ri­aa­leis­sa muka­na ehdo­tus­ta vas­taa­vaa havainnekuvaa. 

    Ensi­vil­kai­sul­la sel­lai­sek­si ereh­tyy luu­le­maan JKMM:n ehdo­tuk­sen kuvaa, jos­sa Huo­pa­lah­den­tien lai­dan talois­sa on mata­lam­pi osa rajaa­mas­sa katu­ti­laa. Vas­ta tar­kem­min kat­soes­sa huo­maa että muu­to­seh­do­tuk­ses­ta nuo mata­lam­mat osat on pyy­hit­ty pois, ja jäl­jel­le on jää­nyt vain ehtaa pistetaloa.

    Mik­si ihmees­sä tämä pitäi­si pääs­tää läpi, kun ero a)yleiskaavaluonnokseen, b) kil­pai­lun voit­ta­nee­seen ehdo­tuk­seen ja c) maa­lais­jär­keen on noin suu­ri? Uuteen val­mis­te­luun vain, toi­mi­va kaa­va syn­tyy vas­ta kun luon­nos lai­te­taan ensin kuntoon.

  13. ze:
    “Tämän voi­si antaa ehkä men­nä, jos jat­ko­suun­nit­te­lua ohjeis­te­taan yleis­kaa­vaeh­do­tuk­sen hen­gen mukaisesti.”

    Ei voi­si. Kau­pun­gis­sa talot pitää raken­taa kiin­ni katuun. Mitä jär­keä on suun­ni­tel­la bule­var­de­ja muu­ta­ma kilo­met­ri poh­joi­sem­mak­si ja samaan aikaan raken­taa lähiöi­tä nykyi­sen kan­ta­kau­pun­gin kylkeen? 

    Jos lisää asun­to­ja on jon­ne­kin raken­net­ta­va, saat­tai­si Huo­pa­lah­den­tien talo­ri­vis­tön jat­ka­mi­nen poh­jois­luo­tee­seen olla se kivut­to­min tapa toi­mia. Tuo on yksi kau­pun­gin luon­nol­li­sim­mis­ta kas­vusuun­nis­ta, poh­joi­sen ja koil­li­sen lisäk­si. Sii­tä pyr­ki­sin kui­ten­kin pitä­mään huol­ta, että mitään tyy­lit­tö­miä talo­ja kum­mal­li­si­ne, terä­vä­kul­mai­si­ne, rumi­ne ulok­kei­neen, ei tuon­ne edel­lis­ten (lie­ne­vät­kö 50-luvul­ta?) jat­kok­si raken­ne­ta. Tyy­li­ri­kot voi­vat olla jos­kus aivan kam­mot­ta­via. Anta­kaa ark­ki­teh­tien suun­ni­tel­la parem­paa, sil­lä kyl­lä he sen­kin osaa­vat, kun­han vain val­tuu­tuk­sen sii­hen saa­vat. KSL:n teh­tä­vä on näh­däk­se­ni ehkäis­tä ruman kau­pun­ki­ku­van kasvua.

    Uusien talo­jen, jos nii­tä teh­dään, tulee sopia kau­niis­ti edel­lis­ten jat­keek­si. Myös yhteen­so­pi­vuus Poh­jo­lan enti­sen pää­kont­to­rin kans­sa on syy­tä huo­mioi­da, jos jäl­kim­mäi­sen alku­pe­räi­set osat on tar­koi­tus säi­lyt­tää. Pui­ta ja pen­sai­ta tar­vi­taan myös Huo­pa­lah­den­tien var­rel­le, jot­ta vähää­kään veh­reyt­tä tuo­vaa ei siel­tä koko­naan menetettäisi.

  14. EKK: Ei näy­tä kovin hyväl­tä pyö­räi­li­jöi­den eikä bus­si­mat­kus­ta­jien kan­nal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäi­si olla aita pysä­kin ja pyö­rä­tien välis­sä, ja kul­ku ohjat­tu pyö­rä­tien yli tie­tys­tä kohdasta.

    Jep. Jos tämä on lopul­li­nen suun­ni­tel­ma, niin mitään ei ole taas­kaan opit­tu tai käy­ty kat­so­mas­sa mal­lia Tukholmasta/Köpiksestä.

    Leveä­pi alue bus­sia odot­te­le­vil­le. SIt­ten joko kai­de pyö­rä­tien ja odo­tus­ti­lan väliin tai pyö­rä­tie bus­si­kais­taa pitkin.

  15. Kal­le: Mikä idea on raken­taa opis­ke­li­ja-asun­to­ja Myllypuroon? 

    Myl­ly­pu­roon on suun­nit­teil­la Metropolia-AMK:n 6000 opis­ke­li­jan kam­pus aivan met­roa­se­man kyl­keen, kiven­hei­ton pää­hän kaa­va­muu­tok­sen opiskelija-asunnoista. 

    Kyl­lä minä sanoi­sin, että ihan oike­aan paik­kaan ovat asun­not tulossa.

  16. Kal­le:
    Mikä idea on raken­taa opis­ke­li­ja-asun­to­ja Myl­ly­pu­roon? Ei nii­tä ole aina­kaan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­le tar­koi­tet­tu?? Vai onko joku onne­ton yksik­kö oikeas­ti pää­ty­nyt sinne??? 

    Met­ro­po­lian lisäk­si vie­res­sä on Vii­kin kam­pus. Myl­ly­pu­ro ja Viik­ki ovat kas­va­neet yhteen, ei kau­pun­gi­no­sia ero­ta oikeas­taan kuin neliöhinnasta.

  17. Sak­ke: Onko piin­ty­neim­mil­le pyö­räi­li­jöil­le mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toi­min­taan­sa muun yhteis­kun­nan toi­min­taan, ja esi­mer­kik­si hidas­taa nopeuttaan… 

    Pyö­rä­lii­ken­teel­lä on ihan samat tar­peet kuin muul­la­kin lii­ken­teel­lä: nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta. Tuol­lai­nen viri­tys osoit­taa lähin­nä osaa­mat­to­muut­ta. Joku kesä­tyt­tö piir­rel­lyt aikan­sa kuluk­si pysäkin?

  18. Pek­ka Pes­si: Met­ro­po­lian lisäk­si vie­res­sä on Vii­kin kampus… 

    Ei Vii­kis­sä ole kam­pus­ta sii­nä mie­les­sä, minä se muu­al­la maa­il­mas­sa ymmär­re­tään. Sin­ne oli­si sel­lai­nen saa­tu, jos oli­si ollut tah­toa. Nyt se on lii­an haja­nai­nen ja seas­sa on kaik­kea muu­ta kuin yli­opis­ton toi­min­to­ja. Viik­ki ei täy­tä mää­ri­tel­mää: yhdis­tää opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elämän.

  19. Daniel Feder­ley:
    …Riit­tä­vän leveä raitiovaunukaista… 

    Pait­si että tuol­la taval­la romu­te­taan spå­ran etua mui­hin näh­den! Spå­ran etu­na­han on ollut mui­ta jul­ki­sen­lii­ken­teen vaih­toeh­to­ja pal­jon pie­nem­pi katutilantarve.

  20. Kal­le: Ei Vii­kis­sä ole kam­pus­ta sii­nä mie­les­sä, minä se muu­al­la maa­il­mas­sa ymmär­re­tään. Sin­ne oli­si sel­lai­nen saa­tu, jos oli­si ollut tah­toa. Nyt se on lii­an haja­nai­nen ja seas­sa on kaik­kea muu­ta kuin yli­opis­ton toi­min­to­ja. Viik­ki ei täy­tä mää­ri­tel­mää: yhdis­tää opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elämän.

    Har­voin olen ollut Kal­len kans­sa näin pal­jon samaa miel­tä! En näin viik­ki­läi­se­nä ollut edes tajun­nut, mis­tä me ollaan jää­ty pait­si ennen kun vii­me syk­sy­nä pää­sin sukel­ta­maan Ota­nie­men lau­an­taiyö­hön. Tuom­mo­sel­la raken­teel­la nii­tä inno­vaa­tioi­ta syntyy.

    Jos me nyt prkl saa­tai­siin edes baa­ri sii­hen Tie­de­puis­ton nurkille.

  21. Kal­le: Ei Vii­kis­sä ole kam­pus­ta sii­nä mie­les­sä, minä se muu­al­la maa­il­mas­sa ymmär­re­tään. Sin­ne oli­si sel­lai­nen saa­tu, jos oli­si ollut tah­toa. Nyt se on lii­an haja­nai­nen ja seas­sa on kaik­kea muu­ta kuin yli­opis­ton toi­min­to­ja. Viik­ki ei täy­tä mää­ri­tel­mää: yhdis­tää opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elämän 

    Mik­si­kö­hän sel­lai­nen ame­rik­ka­lai­nen aka­tee­mi­nen ghet­to pitäi­si saa­da? Epäi­len että suu­rin osa yli­opis­to­lai­sis­ta (kuten minä) halu­aa sekä opis­kel­la ja työs­ken­nen­nel­lä sekoit­tu­nees­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa. Sen vuok­si iso osa yli­opis­toa toi­mii edel­leen­kin ydinkeskustassa. 

    Vii­kin ongel­ma on se että se on poh­jim­mil­taan lähiö, jos­sa työ­paik­ka- ja yli­opis­toa­lue hyper­mar­ket­tei­neen on ero­tet­tu pel­lol­la (!) asui­na­lu­ees­ta, jol­loin mitään sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen pal­ve­lui­ta ei vahin­gos­sa­kaan pää­se syn­ty­mään, elä­väs­tä kau­pun­gis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan, huo­li­mat­ta tuhan­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä, opis­ke­li­jois­ta ja asukkaista.

  22. Tuo­mas L.: Kal­le: Ei Vii­kis­sä ole kam­pus­ta sii­nä mie­les­sä, minä se muu­al­la maa­il­mas­sa ymmär­re­tään. Sin­ne oli­si sel­lai­nen saa­tu, jos oli­si ollut tah­toa. Nyt se on lii­an haja­nai­nen ja seas­sa on kaik­kea muu­ta kuin yli­opis­ton toi­min­to­ja. Viik­ki ei täy­tä mää­ri­tel­mää: yhdis­tää opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elämän 

    Mik­si­kö­hän sel­lai­nen ame­rik­ka­lai­nen aka­tee­mi­nen ghet­to pitäi­si saa­da? Epäi­len että suu­rin osa yli­opis­to­lai­sis­ta (kuten minä) halu­aa sekä opis­kel­la ja työs­ken­nen­nel­lä sekoit­tu­nees­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa. Sen vuok­si iso osa yli­opis­toa toi­mii edel­leen­kin ydinkeskustassa.

    Vii­kin ongel­ma on se että se on poh­jim­mil­taan lähiö, jos­sa työ­paik­ka- ja yli­opis­toa­lue hyper­mar­ket­tei­neen on ero­tet­tu pel­lol­la (!) asui­na­lu­ees­ta, jol­loin mitään sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen pal­ve­lui­ta ei vahin­gos­sa­kaan pää­se syn­ty­mään, elä­väs­tä kau­pun­gis­ta nyt puhu­mat­ta­kaan, huo­li­mat­ta tuhan­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä, opis­ke­li­jois­ta ja asukkaista.

    Jok­seen­kin hölö­möä vetää 2 km Joke­ri­ra­taa sän­ki­pel­to­jen poik­ki. Val­ko­pos­ki­han­hil­la on siivet..!

    http://www.hs.fi/mielipide/a1396413649229

  23. Tuo­mas L.: Mik­si­kö­hän sel­lai­nen ame­rik­ka­lai­nen aka­tee­mi­nen ghet­to pitäi­si saa­da? Epäi­len että suu­rin osa yli­opis­to­lai­sis­ta (kuten minä) halu­aa sekä opis­kel­la ja työs­ken­nen­nel­lä sekoit­tu­nees­sa kaupunkirakenteessa.

    Näin on help­po luul­la jos ei ole kos­kaan asu­nut kam­puk­sel­la. Täl­lai­sen lähiö­kas­va­tin näkö­kul­mas­ta kam­puk­sen lah­jak­kuus­re­ser­vi­kes­kit­ty­mä ja ilma­pii­ri oli maa­il­man­ku­vaa muut­ta­va koke­mus. Ei miten­kään onnis­tui­si sekoit­tu­nees­sa kaupunkirakenteessa.

    Jos minus­ta riip­pui­si, Mei­lah­teen raken­net­tai­siin kam­pus lää­kik­sen opis­ke­li­joil­le ja Musiik­ki­ta­lon ympä­ris­töön Sibe­lius-aka­te­mian opiskelijoille.

    Elä­vän ja sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen pal­ve­lut ovat muu­ten kam­puk­sel­la häm­mäs­tyt­tä­vän yhden­te­ke­vä asia, kos­ka fokus on muu­al­la, eikä vapaa-ajan ongel­mia ole.

  24. spot­tu:
    Elä­vän ja sekoit­tu­neen kau­pun­ki­ra­ken­teen pal­ve­lut ovat muu­ten kam­puk­sel­la häm­mäs­tyt­tä­vän yhden­te­ke­vä asia, kos­ka fokus on muu­al­la, eikä vapaa-ajan ongel­mia ole. 

    Suo­mi poik­ke­aa van­hois­ta sivis­tys­mais­ta siten että joh­ta­vat yli­opis­tot ovat pää­kau­pun­gis­sa eikä eril­li­sis­sä yli­opis­to­kau­pun­geis­sa. Meil­tä siis puut­tuu Cam­brid­gen, Upp­sa­lan, Hei­del­ber­gin ja Tar­ton kal­tai­set kes­kia­jal­ta peräi­sin toi­mi­neet sivis­tyk­sen kehdot.

    Kos­ka Hel­sin­giis­sä opis­ke­li­jat kil­pai­le­vat työs­sä­käy­vien kans­sa samois­ta vuo­kra-asun­nois­ta, ja sää­tiöt ja osa­kun­nat eivät raken­na tai yllä­pi­dä riit­tä­väs­ti nii­tä, niin niis­tä on aina pula tai ovat yli­hin­tai­sia. Sii­tä eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Kari Rai­vion pahek­su­ma opis­ke­li­joi­den työs­sä­käyn­ti luku­kau­den aika­na­kin pää­osin johtuu. 

    Toi­saal­ta kam­pus ei miel­ly­tä kaik­kia. Ehkä ensim­mäi­set 3 vuo­si­kurs­sia on kiva asua yhdes­sä saman­lais­ten tyyp­pien kans­sa mut­ta sit­ten kai­paa muun­lais­ta seu­raa. Olen itse asu­nut kans­sa teek­ka­ri­ky­läs­sä (en Ota­nie­mes­sä mut­ta yhden toi­sen kau­pun­gin) ja huo­noin­ta oli yksi­puo­li­nen suku­puo­li­ja­kau­ma! Kaik­ki eivät opis­ke­le yli­opis­tos­sa tai yli­pään­sä mis­sään että pää­si­si bril­jee­raa­maan tiedesaavutuksilla.

  25. Arto: Jok­seen­kin hölö­möä vetää 2 km Joke­ri­ra­taa sän­ki­pel­to­jen poikki.

    Sinän­sä se, että rai­tio­tie kul­kee laa­jan vihe­ra­lu­een poik­ki ei ole lain­kaan höl­möä. Pät­kän voi ole­tet­ta­vas­ti raken­taa edul­li­ses­ti ja lähes ilman pysäk­ke­jä (eli osuus on nopea ajaa), jol­loin se yhdis­tää mui­ta koh­tei­ta tehok­kaas­ti. Rai­tio­tie häi­rit­see vihe­ra­luet­ta vähem­män kuin bus­sien jyris­te­ly. Kyse on tie­tys­ti sii­tä, onko vihe­ra­lue tar­peen ja hyväk­si vaih­toeh­toi­hin näh­den, ja onko rai­tio­tien reit­ti muu­ten hyvä. Joke­ril­la mat­kus­ta­jien kysyn­tää riit­tää joka tapauk­ses­sa ja Vii­kin pel­lot on vis­siin julis­tet­tu pyhik­si ian­kaik­ki­ses­ta iankaikkiseen.

  26. Tuo­mas L.: Mik­si­kö­hän sel­lai­nen ame­rik­ka­lai­nen aka­tee­mi­nen ghet­to pitäi­si saada… 

    Sen takia, että Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta saa­daan teho­ja irti. Hyvil­le yli­opis­toil­le yhte­näi­nen piir­re opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elä­män yhdis­tä­mi­sen voi­daan toteut­taa kah­del­la taval­la: perus­ta­mal­la yli­opis­to pie­neen kau­pun­kiin tai raken­ta­mal­la toi­mi­va kam­pus. Nyt Hel­sin­gin yli­opis­tol­la ei ole kumpaakaan.

    Vil­kai­sin muu­ta­man Vii­kis­sä toi­mi­van tie­de­kun­nan aine­jär­jes­tö­jen sivut. Niis­tä yhden­kään tilat eivät olleet Vii­kis­sä! Tilat oli­vat spå­ra­kis­ko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Jos ei teh­dä peli­liik­kei­tä Hel­sin­gin yli­opis­ton ase­man paran­ta­mi­sek­si, tul­laan jos­sain vai­hees­sa tilan­tee­seen, jos­sa kan­nat­taa rahoit­taa mui­ta yksi­köi­tä ja teh­dä vain bulk­kia Hel­sin­gis­sä. Aal­to yli­opis­to, tur­ku­lai­set yli­opis­tot ja oulu­lai­set kor­kea­kou­lut kiit­tä­vät. Kan­nat­taa tut­kia vähän nykyi­siä tulos/panos suhteita!

    Tuos­sa yllä oli juu­ri oikean­lai­sia aja­tuk­sia Hel­sin­gin yli­opis­ton kam­pus­ra­ken­tees­ta. Kruu­nun­ja­lo­ki­vi kes­kus­ta­kam­pus on ehkä suu­rin haas­te. Minus­ta nykyi­nen Kai­sa­nie­men puis­to tulee raken­taa yli­opis­ton tarpeisiin.

    Jos yli­opis­toa ei kye­tä kehit­tä­mään Hel­sin­gis­sä, voi sen myös siir­tää vaik­ka Kel­lo­kos­kel­le tai Porvooseen. 😉

  27. R.Silfverberg: Ehkä ensim­mäi­set 3 vuo­si­kurs­sia on kiva asua yhdes­sä saman­lais­ten tyyp­pien kans­sa mut­ta sit­ten kai­paa muun­lais­ta seuraa.

    Juu­ri näin. Kol­me ensim­mäis­tä vuot­ta ovat immer­sion kan­nal­ta kes­kei­sim­piä. Tosifrii­keil­le pitää tie­tys­ti olla omat toh­to­ri­ta­lon­sa, mut­ta ylei­ses­ti ottaen asu­mi­sen, opis­ke­lun ja sosi­aa­li­sen elä­män yhdis­tä­mi­nen hyö­dyt­tää nime­no­maan nuo­rem­pia opiskelijoita.

  28. Sak­ke: Onko piin­ty­neim­mil­le pyö­räi­li­jöil­le mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toi­min­taan­sa muun yhteis­kun­nan toi­min­taan, ja esi­mer­kik­si hidas­taa nopeut­taan tai nous­ta satu­las­ta tar­peen vaa­ties­sa? Käsit­tääk­se­ni yhtei­sik­si luo­dut peli­sään­nöt, eli lait ja ase­tuk­set, täs­sä tapauk­ses­sa lii­ken­net­tä kos­ke­vat, kos­ke­vat myös pyö­räi­li­jöi­tä. eli, ei muu­ta vaa­di­ta (pyö­räi­li­jöil­tä) kuin hyväk­si havait­tu­jen sää­dös­ten nou­dat­ta­mis­ta ja lii­ken­ne­ku­ri­na­lai­suut­ta, aset­tu­mal­la samaan ruo­tuun, mis­sä muut­kin liik­ku­jat jo ovat! 

    Jos autoi­li­jat saa­tai­siin samaan ruo­tuun, ja he voi­si­vat sopeut­taa toi­min­taan­sa muun yhteis­kun­nan toi­min­taan, ja esi­mer­kik­si pysäh­tyä tar­vit­taes­sa, ei Vetu­ri­ties­tä tar­vit­si­si teh­dä 140 mil­joo­naa euroa veron­mak­sa­jien raho­ja mak­sa­vaa moot­to­ri­ka­tua kes­kel­le tule­vaa kaupunkia.

  29. Kal­le:
    Vil­kai­sin muu­ta­man Vii­kis­sä toi­mi­van tie­de­kun­nan aine­jär­jes­tö­jen sivut. Niis­tä yhden­kään tilat eivät olleet Vii­kis­sä! Tilat oli­vat spå­ra­kis­ko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Sna­dis­ti off-topic, mut­ta kyl­lä me bio- ja ympä­ris­tö­tie­teel­li­sen tyy­pit aina­kin ihan visus­ti Vii­kis­sä toimitaan.

  30. Poh­jo­la- talon kaa­va on, kuten Ode tote­sit, paluu men­nee­seen. Kos­ka lii­ken­ne aiheut­taa niin pal­jon ter­veys­hait­to­ja niin muu­te­taan samaa peri­aa­tet­ta nou­dat­taen kaik­ki kes­kus­tan asun­not varas­toik­si ja toi­mi­ti­loik­si (tämä sar­kas­mia). Miten ihmi­set aikoi­naan yleen­sä sel­vi­si­vät hen­gis­sä kun ei ollut “tur­va­na” nykyis­tä sään­tö­vii­dak­koa? Ihan hyvin sel­vi­si­vät ja sel­viäi­si­vät vie­lä­kin. Kaa­vois­ta yleen­sä: ei kaik­kia räpä­tä­te­jä ja ukko­ja tar­vit­se kuun­nel­la, aina joku kiti­see. Kitis­köön sit­ten sii­tä että alue on lii­an teho­kas mut­ta kaa­voi­te­taan asun­to­ja nos­ta­mal­la tehok­kuut­ta vas­ta­ran­nan kiis­keis­tä välittämättä.

  31. Kal­le: Sen takia, että Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta saa­daan teho­ja irti. Hyvil­le yli­opis­toil­le yhte­näi­nen piir­re opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elä­män yhdis­tä­mi­sen voi­daan toteut­taa kah­del­la taval­la: perus­ta­mal­la yli­opis­to pie­neen kau­pun­kiin tai raken­ta­mal­la toi­mi­va kam­pus. Nyt Hel­sin­gin yli­opis­tol­la ei ole kumpaakaan.

    Vil­kai­sin muu­ta­man Vii­kis­sä toi­mi­van tie­de­kun­nan aine­jär­jes­tö­jen sivut. Niis­tä yhden­kään tilat eivät olleet Vii­kis­sä! Tilat oli­vat spå­ra­kis­ko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Jos ei teh­dä peli­liik­kei­tä Hel­sin­gin yli­opis­ton ase­man paran­ta­mi­sek­si, tul­laan jos­sain vai­hees­sa tilan­tee­seen, jos­sa kan­nat­taa rahoit­taa mui­ta yksi­köi­tä ja teh­dä vain bulk­kia Hel­sin­gis­sä. Aal­to yli­opis­to, tur­ku­lai­set yli­opis­tot ja oulu­lai­set kor­kea­kou­lut kiit­tä­vät. Kan­nat­taa tut­kia vähän nykyi­siä tulos/panos suhteita!

    Tuos­sa yllä oli juu­ri oikean­lai­sia aja­tuk­sia Hel­sin­gin yli­opis­ton kam­pus­ra­ken­tees­ta. Kruu­nun­ja­lo­ki­vi kes­kus­ta­kam­pus on ehkä suu­rin haas­te. Minus­ta nykyi­nen Kai­sa­nie­men­puis­to tulee raken­taa yli­opis­ton tarpeisiin.

    Jos yli­opis­toa ei kye­tä kehit­tä­mään Hel­sin­gis­sä, voi sen myös siir­tää vaik­ka Kel­lo­kos­kel­le tai Porvooseen. 

    Prince­ton tai­taa olla ainoa huip­pu­yli­opis­to pie­nes­sä kau­pun­gis­sa. Muut ovat useim­mi­ten suu­ris­sa kau­pun­geis­sa, nii­den met­ro­po­lia­lueil­la tai aina­kin Oulun kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa väes­tö­kes­kit­ty­mien lähel­lä. Nyt kun ver­kos­toi­tu­mi­nen on tär­ke­ää, ympä­ris­tön mer­ki­tys nousee enti­ses­tään, esi­merk­ki­nä vaik­ka joku Stanford.

    Pie­niin kau­pun­kei­hin tut­ki­joi­den rek­ry­toin­ti voi yli­pään­sä olla vai­ke­aa kun puo­li­sol­le­kin pitäi­si löy­tää töi­tä. Hel­sin­gis­tä monet käy­vät hoi­ta­mas­sa pro­fes­suu­re­ja maa­kun­tay­li­opis­tois­sa, mut­ta palaa­vat takai­sin per­he­syis­tä kun vir­ko­ja vapau­tuu Helsingistä.

    Tut­ki­mus­joh­ta­mis­ta sivuai­nee­na luke­nee­na ja yli­opis­tol­la 14 vuot­ta työs­ken­nel­lee­nä on tul­lut sel­väk­si, että tut­ki­muk­sen teon kult­tuu­ri on ainoa rele­vant­ti teki­jä joka erot­taa hyviä tut­ki­mus­lai­tok­sia huo­nois­ta. Se tulee esiin sekä ope­tuk­ses­sa, mene­tel­mis­sä että tut­ki­muk­sen teon etii­kas­sa. Sii­tä, mikä on opis­ke­li­jan kou­lu­mat­kan pituu­den mer­ki­tys, ei ole tul­lut vas­taan tutkimuksia. 

    Teek­ka­rit tun­ne­tus­ti mie­lel­lään hel­li­vät myyt­tiä teek­ka­rei­den ainut­laa­tui­ses­ta opis­ke­lu­kult­tuu­ris­ta, jos­sa opis­ke­lu, asu­mi­nen ja sosi­aa­li­nen elä­mä yhdis­ty­vät. Yllä­tyk­se­na mei­kä­läi­sel­le tulee kui­ten­kin se, että teek­ka­rit olet­ta­vat saman kult­tuu­rin puut­tu­van yli­opis­tol­ta. En ole huo­man­nut TKK:n ja HY:n välil­lä ero­ja aka­tee­mi­ses­sa tai opis­ke­lu­kult­tuu­ris­sa. Aine­koh­tai­set erot voi­vat toki olla suu­ria. Pie­nen sisään­pää­sy­pro­sen­tin aloil­la moti­vaa­tio ja yhteis­hen­ki on var­maan­kin vahvempaa.

    Lopuk­si: Viik­ki on HY:n kam­puk­sis­ta ainoa, jos­sa on mer­kit­tä­väs­sä mää­rin opis­ke­li­ja-asu­mis­ta, eli se muis­tut­taa kaik­kein eni­ten ame­rik­ka­lais­tyyp­pis­tä yli­opis­to. Vii­kis­sä myös asuu huo­mat­ta­van pal­jon yli­opis­ton hen­ki­lö­kun­taa. Sii­tä huo­li­mat­ta sitä pide­tään tääl­lä esi­merk­ki­nä jon­kin­lai­ses­ta epäkampuksesta.

  32. Opis­ke­li­ja-asun­to­jen raken­ta­mi­ses­sa Myl­ly­pu­roon on jär­keä kah­des­sa­kin mie­les­sä. Ensin­nä­kin Myl­ly­pu­ro on met­ro­lin­jan var­rel­la, toi­sek­si Suo­mes­sa on pit­kään nou­da­tet­tu kaa­voi­tus­pe­ri­aa­tet­ta, jol­la eri asui­na­lueil­le pyri­tään sekoit­ta­maan use­aa eri­lais­ta asu­mis­muo­toa, jot­ta aina­kin hidas­tet­tai­siin eril­lis­ten hyvä­osais­ten ja huo­nom­pio­sais­ten aluei­den muo­dos­tu­mis­ta tai kor­jat­tai­siin van­ho­ja virheitä.

  33. Itse en ole vih­rei­den kan­nat­ta­ja mut­ta pak­ko myön­tää että tii­vis­tä­mi­ses­sä olen samal­la kan­nal­la ja van­kas­ti. Yleis­kaa­va 2050 tun­tuu ole­van vain ajan­ku­luk­si kyhät­ty läpys­kä jota ei aio­ta­kaan nou­dat­taa. Alue toi­sen­sa perään suun­ni­tel­laan yhtä tehot­to­mas­ti kuin ennen­kin. Mis­sä se sitou­tu­mi­nen Kaa­va 2050:een oikein näkyy?

  34. spot­tu: Näin on help­po luul­la jos ei ole kos­kaan asu­nut kam­puk­sel­la. Täl­lai­sen lähiö­kas­va­tin näkö­kul­mas­ta kam­puk­sen lah­jak­kuus­re­ser­vi­kes­kit­ty­mä ja ilma­pii­ri oli maa­il­man­ku­vaa muut­ta­va koke­mus. Ei miten­kään onnis­tui­si sekoit­tu­nees­sa kaupunkirakenteessa. 

    Käsit­tääk­se­ni ame­rik­ka­lai­sil­la ja brit­ti­läi­sil­lä kam­puk­sil­la on myös tavan­omai­sem­paa kuin Suo­mes­sa, että opis­ke­li­jat jaka­vat samaa huo­net­ta majoi­tus­ti­la­na. Suo­ma­lai­set opis­ke­li­jat vaa­ti­vat nykyi­sel­lään vähin­tään omaa huo­net­ta solus­ta tai mie­luum­min yksiö­tä tai sitä suu­rem­paa asuntoa.

  35. spot­tu: Juu­ri näin. Kol­me ensim­mäis­tä vuot­ta ovat immer­sion kan­nal­ta keskeisimpiä… 

    Se mitä tie­dän hyvien yli­opis­to­jen kam­puk­sis­ta, on asun­to­lae­lä­mä pakol­lis­ta juu­ri tuon pari kol­me vuot­ta. Vaik­ka papal­la oli­si kuin­ka pal­jon rahaa, asut asun­to­las­sa useam­man ihmi­sen solus­sa. Se sosi­aa­lis­taa kum­mas­ti ja kar­sii pois sel­lai­set, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä nor­maa­liin kans­sa­käy­mi­seen = työelämään.

  36. Mik­ko Num­me­lin:
    …toi­sek­si Suo­mes­sa on pit­kään nou­da­tet­tu kaa­voi­tus­pe­ri­aa­tet­ta, jol­la eri asui­na­lueil­le pyri­tään sekoit­ta­maan use­aa eri­lais­ta asumismuotoa… 

    Tuo peri­aa­te­han on jo täs­sä­kin todet­tu kel­vot­to­mak­si, kun raken­ne­taan opis­ke­li­ja-asun­to­ja. Opis­ke­li­ja-asun­not tulee raken­taa opi­nah­jon kylkeen.

    Tähän kel­vot­to­maan peri­aat­tee­seen liit­tyen uuti­soi­tiin juu­ri, että vähä­va­rai­set lap­set ja nuo­ret kär­si­vät, jos he asu­vat varak­kaas­sa ympä­ris­tös­sä. Uutis­ta lukies­sa­ni tuli mie­leen, että pal­jon­ko nykyi­ses­tä syr­jäy­ty­mis­kier­tees­tä on itse aiheu­tet­tua vää­räl­lä kaa­voi­tuk­sel­la? Työ­läis­kau­pun­gi­no­sien iden­ti­tee­tin tuhoa­mi­nen tai­taa tul­la yhteis­kun­nal­le kalliiksi!

  37. Kal­le: Tuo peri­aa­te­han on jo täs­sä­kin todet­tu kel­vot­to­mak­si, kun raken­ne­taan opis­ke­li­ja-asun­to­ja. Opis­ke­li­ja-asun­not tulee raken­taa opi­nah­jon kylkeen.

    Mik­si opis­ke­lu­pai­kan pitäi­si olla ihan vie­res­sä, mut­ta työ­pai­kal­le voi­daan kui­ten­kin mat­kus­taa jul­ki­sil­la? Opis­ke­lu­han on taval­laan opis­ke­li­jan työ­tä ja monil­la voi olla erit­täin hyviä syi­tä asua muu­al­la kuin kam­puk­sel­la, esi­mer­kik­si sik­si, että on jo puo­li­so ja perhe.

    Tähän kel­vot­to­maan peri­aat­tee­seen liit­tyen uuti­soi­tiin juu­ri, että vähä­va­rai­set lap­set ja nuo­ret kär­si­vät, jos he asu­vat varak­kaas­sa ympä­ris­tös­sä. Uutis­ta lukies­sa­ni tuli mie­leen, että pal­jon­ko nykyi­ses­tä syr­jäy­ty­mis­kier­tees­tä on itse aiheu­tet­tua vää­räl­lä kaa­voi­tuk­sel­la? Työ­läis­kau­pun­gi­no­sien iden­ti­tee­tin tuhoa­mi­nen tai­taa tul­la yhteis­kun­nal­le kalliiksi!

    Huo­no-osais­ten asui­na­luei­den eriy­ty­mi­ses­sä on kak­si mer­kit­tä­vää ongel­maa. Ensin­nä­kin, asu­mi­nen kysei­sen­laa­tui­sel­la alu­eel­la lei­maa työn­ha­ki­jaa, joka tie­ten­kin jou­tuu täyt­tä­mään lomak­kei­siin myös osoi­te­tie­ton­sa. Toi­sek­si, se, ettei parem­pio­sais­ten elin­ta­soa pei­tel­lä vie­res­sä asu­vien huo­nom­pio­sais­ten näky­vis­tä, joh­taa sii­hen, että huo­nom­pio­sai­set osaa­vat vaa­tia enem­män tulon­ta­sauk­sia ja työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ja tämä hei­jas­tuu äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­sen kaut­ta koko poliit­ti­seen järjestelmään.

    1. Tuo­hon paik­kaan oli jok­seen­kin pak­ko kaa­voit­taa opis­ke­li­ja-asun­to­ja, kos­ka taval­li­sil­le ihmi­sil­le kaa­voi­tet­tu­na auto­paik­ka­nor­mi oli­si estä­nyt tii­vis­tä­mi­sen koko­naan. 🙁 Met­roa­se­ma 300 met­rin päässä.

  38. Mik­ko Num­me­lin:
    Huo­no-osais­ten asui­na­luei­den eriy­ty­mi­ses­sä on kak­si mer­kit­tä­vää ongel­maa. Ensin­nä­kin, asu­mi­nen kysei­sen­laa­tui­sel­la alu­eel­la lei­maa työn­ha­ki­jaa, joka tie­ten­kin jou­tuu täyt­tä­mään lomak­kei­siin myös osoitetietonsa. 

    Se mis­sä osoit­tees­sa asuu ei Suo­mes­sa ole vie­lä ongel­ma töi­tä hakies­sa. Jos yli­pään­sä on asun­to siis eikä yövy roskalaatikoissa. 

    Mik­ko Num­me­lin:

    Toi­sek­si, se, ettei parem­pio­sais­ten elin­ta­soa pei­tel­lä vie­res­sä asu­vien huo­nom­pio­sais­ten näky­vis­tä, joh­taa sii­hen, että huo­nom­pio­sai­set osaa­vat vaa­tia enem­män tulon­ta­sauk­sia ja työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia ja tämä hei­jas­tuu äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­sen kaut­ta koko poliit­ti­seen järjestelmään. 

    Tätä en oikein ymmär­tä­nyt. Se että pie­ni­tu­loi­nen ja mar­gi­naa­lis­sa elä­vä ei äänes­tä Kokoo­mus­ta, RKP:tä tai Vih­reä Liit­toa ei kai ole ollut 100 vuo­teen mikään uusi asia?

  39. Mik­ko H: Sinän­sä se, että rai­tio­tie kul­kee laa­jan vihe­ra­lu­een poik­ki ei ole lain­kaan höl­möä. Pät­kän voi ole­tet­ta­vas­ti raken­taa edul­li­ses­ti ja lähes ilman pysäk­ke­jä (eli osuus on nopea ajaa), jol­loin se yhdis­tää mui­ta koh­tei­ta tehokkaasti. 

    Ennen van­haan rai­tio­vau­nu­lin­jat raken­net­tiin sin­ne, mis­sä on mat­kus­ta­jia, mikä hidas­taa mat­kan­te­koa. Nyt on huo­mat­tu, että jos pysä­kit pois­te­taan, rait­si­koi­den kul­ku nopeu­tuu huomattavasti.

  40. R.Silfverberg: Se mis­sä osoit­tees­sa asuu ei Suo­mes­sa ole vie­lä ongel­ma töi­tä hakies­sa. Jos yli­pään­sä on asun­to siis eikä yövy roskalaatikoissa.

    Täs­sä­hän on hyvin olen­nai­nen asia heti sanot­tu, eli ettei se vie­lä ole Suo­mes­sa ongel­ma. Jos segre­gaa­tio pääs­te­tään ete­ne­mään, niin huo­nois­ta alueis­ta tulee ongel­ma­pe­säk­kei­tä, jois­sa lähi­kou­lun laa­tu on huo­nom­pi ja nuo­ret muo­dos­ta­vat rikol­lis­jen­ge­jä. Asu­mi­sen taso asui­na­lue huo­mioi­den kie­lii monis­sa mais­sa pal­jon hen­ki­lön taus­tas­ta ja resurs­seis­ta menestyä.

    Jos sen sijaan on parem­pi- ja huo­nom­pio­sais­ten seka-aluei­ta, niin moni vähä­va­rai­suu­des­ta kum­pua­va ongel­ma pal­jas­tuu hel­pom­min ja sii­hen herä­tään kek­si­mään sosi­aa­lis­ta rat­kai­sua. Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta on ollut vii­me­ai­kai­nen kes­kus­te­lu omien äly­pu­he­lin­ten käy­tös­tä kou­lu­töis­sä. Kun ilme­ni, että osal­le lap­sis­ta ei hei­dän van­hem­mil­laan ollut varaa hie­no­ja lait­tei­ta hank­kia, nos­tet­tiin esiin yhden­ver­tai­suus ja vaa­ti­muk­set sii­tä, että kou­lu­työt tulee suo­rit­taa aina­kin perus­kou­lus­sa pää­asias­sa kou­lun tar­joa­mil­la väli­neil­lä. Jos oli­si ollut segre­goi­tu­neet alu­eet, niin parem­man alu­een kou­luis­sa omien äly­pu­he­lin­ten käyt­tö­vaa­ti­muk­set oli­si ohi­tet­tu olan­ko­hau­tuk­sel­la kun 99%:lla ne oli­si­vat olleet itses­tään sel­vyys ja huo­nom­man alu­een kou­luis­sa ei vas­taa­vaa tek­niik­kaa oli­si uskal­let­tu ottaa lain­kaan käyttöön.

  41. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­ta…

    On tosi­aan hyvä kysy­mys, että kuka nii­tä tilan­tuh­laus­kaa­vo­ja on teh­nyt. Kui­ten­kin nyt kun ne on teh­ty, ei nii­tä voi noin vain kor­ja­ta täyt­tä­mäl­lä lähiön aukot uusil­la lähiö­ta­loil­la. Kau­pun­ki­mai­nen tai kes­kus­ta­mai­nen raken­ta­mi­nen on oma juttunsa. 

    Olen aina ollut sitä miel­tä, että lähiöt oli­si pitä­nyt teh­dä kau­pun­geik­si. Ei tuol­lais­ta mei­kä­läis­tä slum­mi­kon­sep­tia kuin lähiö pitäi­si olla ole­mas­sa­kaan, vaan kau­pun­gin pitäi­si jat­kua niin kau­an kuin kau­pun­ki jat­kuu ja sit­ten sen pitäi­si vaih­tua maa­seu­duk­si. Raja-alu­eel­la oli­si pien­ta­loa­lue­vyö­hy­ke, mut­ta mitään yli 2. ker­rok­sis­ta ei pitäi­si toteut­taa eril­lis­ta­lo­na kos­kaan. Pait­si tie­tys­ti museot, oop­pe­rat ja vas­taa­vat jul­ki­set pytin­git, mut­ta ne ovat eri asia.

    Myl­ly­pu­ros­ta ei tule mil­lään taval­la parem­pi paik­ka sil­lä, että ker­ros­ta­lo­jen välis­tä kaa­de­taan kau­niit van­hat män­nyt ja tilal­le raken­ne­taan uusi ker­ros­ta­lo, jon­ka ikku­nois­ta näkee suo­raan naa­pu­rien ikku­nois­ta sisään. Tii­vis­tä tulee kyl­lä, mut­ta ei sen urbaa­nim­paa. Jos halu­taan teh­dä umpi­kort­te­lei­ta, niin pure­taan van­hat ja teh­dään uudet kes­kus­ta­mai­set kort­te­lit tilal­le. Mut­ta tämä nyky­mei­nin­ki on taas uusi tapa teh­dä vää­rin. Kor­ja­taan van­ho­ja vir­hei­tä uusil­la virheillä.

  42. Mik­ko: Myl­ly­pu­ros­ta ei tule mil­lään taval­la parem­pi paik­ka sil­lä, että ker­ros­ta­lo­jen välis­tä kaa­de­taan kau­niit van­hat män­nyt ja tilal­le raken­ne­taan uusi ker­ros­ta­lo, jon­ka ikku­nois­ta näkee suo­raan naa­pu­rien ikku­nois­ta sisään. Tii­vis­tä tulee kyl­lä, mut­ta ei sen urbaa­nim­paa. Jos halu­taan teh­dä umpi­kort­te­lei­ta, niin pure­taan van­hat ja teh­dään uudet kes­kus­ta­mai­set kort­te­lit tilal­le. Mut­ta tämä nyky­mei­nin­ki on taas uusi tapa teh­dä vää­rin. Kor­ja­taan van­ho­ja vir­hei­tä uusil­la virheillä.

    Urbaa­nius ei ole sii­tä kiin­ni, min­kä­lai­sia talo­ja on raken­net­tu, vaan nime­no­maan tii­viy­des­tä. Kun on tar­peek­si pal­jon asuk­kai­ta per neliö­ki­lo­met­ri, syn­tyy palveluita.

    Uuden maa­il­man suur­kau­pun­git ovat ihan yhtä urbaa­ne­ja kuin van­hat euroop­pa­lai­set, vaik­ka ne eivät umpi­kort­te­lei­hin perustukaan.

  43. j‑lu: Kun on tar­peek­si pal­jon asuk­kai­ta per neliö­ki­lo­met­ri, syn­tyy palveluita.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei pidä sel­lai­se­naan paik­kaan­sa. Oikeam­pi totea­mus kuu­lui­si, että kau­pan suu­ryk­si­köi­tä ja pal­ve­lui­ta syn­tyy eni­ten sel­lai­siin paik­koi­hin, joi­hin pää­see hel­pos­ti pal­jon mak­su­ky­kyi­siä asiak­kai­ta omal­la autol­la. Jos kaa­voi­tuk­sel­la ei anne­ta myön­tei­siä kan­nus­ti­mia perus­taa täl­lai­sia urbaa­nil­le alueil­le rai­deyh­teyk­sien var­rel­le, niin joku kehys­kun­ta antaa luvan raken­taa sen vaik­ka kuin­ka autioon paik­kaan, johon on vain ajo­tiet olemassa.

    Nykyi­sil­lä suun­ni­tel­mil­la Hel­sin­kiin yri­te­tään haa­lia tai on muu­ten­kin tulos­sa pal­jon sel­lais­ta väkeä, jon­ka kulu­tus on hei­kon varal­li­suus­ti­lan­teen vuok­si niuk­kaa. Yli­opis­to-opis­ke­li­jat voi­vat toki olla hyvä­osai­sis­ta taus­tois­ta, mut­ta heil­lä on eri­tyi­ses­ti opis­ke­lun alku­vuo­si­naan rajal­li­set mah­dol­li­suu­det teh­dä suu­ria hankintoja.

    Ja kun pape­rit ovat kou­ras­sa ja monil­la myös per­heen perus­ta­mi­nen edes­sä, suun­ta on kes­kus­tas­ta pois­päin lähiö- tai pien­ta­lo­vyö­hyk­keil­le. Vas­ta­ran­nan­kiis­kiä­kin toki on, mut­ta tämä on edel­leen huo­mat­ta­van ylei­ses­ti toteu­tu­va stereotypia.

  44. Rai­tio­vau­nu­ja ilman pysäk­ke­jä: Ennen van­haan rai­tio­vau­nu­lin­jat raken­net­tiin sin­ne, mis­sä on mat­kus­ta­jia, mikä hidas­taa mat­kan­te­koa. Nyt on huo­mat­tu, että jos pysä­kit pois­te­taan, rait­si­koi­den kul­ku nopeu­tuu huomattavasti.

    Tämä on aivan totta! 

    Muis­tuu­pa vain mie­lee­ni soke­ri­teh­taan aivan paik­kan­sa­pi­tä­vä mai­nos: “Soke­ri on puh­das­ta luon­non energiaa.!”

  45. Joel Jal­ka­nen: …me bio- ja ympä­ris­tö­tie­teel­li­sen tyy­pit aina­kin ihan visus­ti Vii­kis­sä toimitaan. 

    Hyvä! 🙂 Kun kaik­ki ymmär­tä­vät tuon, niin saa­daan vähi­tel­len syn­ty­mään Vii­kin kampus.

  46. Mik­ko Num­me­lin: …Jos kaa­voi­tuk­sel­la ei anne­ta myön­tei­siä kan­nus­ti­mia perus­taa täl­lai­sia urbaa­nil­le alueil­le rai­deyh­teyk­sien varrelle… 

    Pari kom­ment­tia tuo­hon. Hel­sin­gis­sä ei ole rai­de­lii­ken­net­tä kuin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja joku­nen kis­kon­pät­kä sen ulko­puo­lel­la. Syy­nä tähän on lii­an haja­nai­nen raken­ne jota tukee käsit­tä­mä­tön halu tukea kan­nat­ta­ma­ton­ta bus­si­lii­ken­net­tä. Kan­ta­kau­pun­kia ei ole pahem­min laa­jen­net­tu sotien jäl­keen. Nyt on muu­ta­ma yri­tys, jois­ta osa on täy­del­li­siä kata­stro­fe­ja kuten Ara­bian­ran­ta ja osa muu­ten vaan lii­an har­vaan kaa­voi­tet­tua, kuten Jätkäsaari.

    Toi­saal­ta jos Hel­sin­ki oli­si suu­ri kau­pun­ki, tääl­lä ei oli­si kau­pan suu­ryk­si­köi­tä, vaan lukui­sia eri­kois­liik­kei­tä. Ei NY:ssa, LA:ssa, Parii­sis­sa tai Lon­toos­sa ole hir­veäs­ti kau­pan suu­ryk­si­köi­tä, vaan siel­lä on hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­via erikoisliikkeitä.

    Mik­ko Num­me­lin: …Ja kun pape­rit ovat kou­ras­sa ja monil­la myös per­heen perus­ta­mi­nen edes­sä, suun­ta on kes­kus­tas­ta pois­päin lähiö- tai pien­ta­lo­vyö­hyk­keil­le. Vas­ta­ran­nan­kiis­kiä­kin toki on, mut­ta tämä on edel­leen huo­mat­ta­van ylei­ses­ti toteu­tu­va stereotypia. 

    Tähän on kes­kei­se­nä syy­nä, ettei teh­dä uusia kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta. Taka-Töö­löön jäl­keen on ihan sama asut­ko Mei­kus­sa, Hert­to­nie­mes­sä vai Tapio­las­sa. Tapio­las­sa on jopa parem­mat pal­ve­lut. Kan­ta­kau­pun­kia pitää kas­vat­taa niin, että on myös lap­si­per­heil­le sopi­via aluei­ta. Uusia kau­pun­gi­no­sia pitää myös sel­keäm­min pro­fi­loi­da eri­lai­sil­le ihmis­ryh­mil­le. Nykyi­nen kai­kil­le jota­kin, eli kenel­lek­kään ei mitään, on huo­no ratkaisu.

  47. Tähän on kes­kei­se­nä syy­nä, ettei teh­dä uusia kau­pun­ki­mai­sia aluei­ta. Taka-Töö­löön jäl­keen on ihan sama asut­ko Mei­kus­sa, Hert­to­nie­mes­sä vai Tapio­las­sa. Tapio­las­sa on jopa parem­mat pal­ve­lut. Kan­ta­kau­pun­kia pitää kas­vat­taa niin, että on myös lap­si­per­heil­le sopi­via aluei­ta. Uusia kau­pun­gi­no­sia pitää myös sel­keäm­min pro­fi­loi­da eri­lai­sil­le ihmis­ryh­mil­le. Nykyi­nen kai­kil­le jota­kin, eli kenel­lek­kään ei mitään, on huo­no ratkaisu.

    Tätä en juu­ri­kaan ymmär­rä. Monet kor­kea­kou­lu­te­tut ja parem­pi­tu­loi­set lap­si­per­heel­li­set eivät halua omak­si asuin­pai­kak­seen vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­tyä ja lap­sil­le omin päin lii­kut­ta­vak­si han­ka­laa ja vaa­ral­lis­ta kan­ta­kau­pun­kiym­pä­ris­töä, vaan pal­jon asuin­ne­liöi­tä, tila­van pihan, oman sau­nan, lähel­lä ole­van luon­non ja ilman täh­ti­tie­teel­li­siä lisä­kus­tan­nuk­sia omaa­via autopaikkoja.

  48. Mik­ko Num­me­lin: …Jos segre­gaa­tio pääs­te­tään etenemään… 

    Segre­gaa­tios­ta on kyl­lä ympä­ri maa­il­maa hyviä koke­muk­sia. Kan­nat­taa tutus­tua mm. Kana­dan eri kau­pun­kien tapaan luo­da asui­na­lueil­le tyy­pil­li­nen ilme. 🙂 Suo­men nykyi­nen kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka vai tuot­taa aluei­ta, jot­ka eivät kel­paa kenellekkään. 🙁

    On toki tot­ta, että isois­sa kau­pun­geis­sa jokin alue saat­taa muo­dos­tua ongel­mak­si. Sii­hen aut­taa yleen­sä pus­kut­rak­to­ri. Näin on teh­ty niin Lon­toos­sa, New Orlean­sis­sa kuin mones­sa muus­sa­kin pai­kas­sa. Ei se sen kum­mem­paa ole. Nor­maa­lia kier­to­kul­kua kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä, joka tosin on täl­lä het­kel­lä hukas­sa Helsingissä.

  49. Kal­le: Ei NY:ssa, LA:ssa, Parii­sis­sa tai Lon­toos­sa ole hir­veäs­ti kau­pan suu­ryk­si­köi­tä, vaan siel­lä on hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ole­via erikoisliikkeitä.

    Ei Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa­kaan ole iso­ja ruo­ka­kaup­po­ja, vaan eri­kois­liik­kei­tä. Iso­jen tei­den var­sil­la sit­ten on auto­mar­ket­te­ja. Ja niin on yllämainituissakin.

  50. Mik­ko Num­me­lin: Tätä en juu­ri­kaan ymmär­rä. Monet kor­kea­kou­lu­te­tut ja parem­pi­tu­loi­set lap­si­per­heel­li­set eivät halua omak­si asuin­pai­kak­seen vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­tyä ja lap­sil­le omin päin lii­kut­ta­vak­si han­ka­laa ja vaa­ral­lis­ta kan­ta­kau­pun­kiym­pä­ris­töä, vaan pal­jon asuin­ne­liöi­tä, tila­van pihan, oman sau­nan, lähel­lä ole­van luon­non ja ilman täh­ti­tie­teel­li­siä lisä­kus­tan­nuk­sia omaa­via autopaikkoja.

    Kuvai­le­mia­si aluei­ta on raken­net­tu vii­me vuo­si­kym­me­net Hel­sin­gin kehys­kun­nat täy­teen, ja nii­den hin­ta­ta­so on kohtuullinen. 

    Kaik­ki eivät kui­ten­kaan halua asua noin.

    Itse hyvä­tu­loi­se­na lap­si­per­heel­li­se­nä asun kan­ta­kau­pun­gis­sa. Lähel­lä ole­vat pal­ve­lut kor­vaa­vat auto­pai­kan; Luon­non ja pihan sijaan valit­sen mie­luum­min elä­vän kau­pun­kiym­pä­ris­tön; “Lisä­ne­liöi­tä” löy­tyy lähis­tön palveluista.

  51. Hei
    Lii­ken­teen mää­räs­tä Kata­ja­no­kal­la! Tus­kin pysä­köin­ti­hal­li lii­ken­net­tä lisää. Vaan lii­ken­net­tä syn­nyt­tää lai­vat. Tal­lin­nas­ta tulee 2–3 lai­vaa päi­väs­sä ja samoin Ruot­sis­ta. Tämä aiheut­taa lii­ken­net­tä n 2000–5000 autoa/päivä edes­ta­kas Kata­ja­no­kal­le. Jou­kos­sa val­ta­va mää­rä rek­ko­ja ja ras­kas­ta kul­je­tus­ta. Suu­rin osa autois­ta aja­vat läpi kau­pun­gin jon­ne­kin muu­al­le kuin Hesaan. Hesas­sa on uusi sata­ma Vuo­saa­res­sa joten lai­vat sin­ne. Nyt­hän on vih­reä valit­tu kau­pun­gin joh­toon. Joten lai­vat pois Kata­ja­no­kal­ta ja koko kes­kus­tas­ta. Lii­ken­teen takia sil­lat hajoa­vat ja pre­si­den­tin­lin­na täri­nän takia vajo­aa maan sisään. jne
    terv

  52. Rai­mo Pön­ty­nen:
    Hei
    Lii­ken­teen mää­räs­tä Kata­ja­no­kal­la! Tus­kin pysä­köin­ti­hal­li lii­ken­net­tä lisää. Vaan lii­ken­net­tä syn­nyt­tää lai­vat. Tal­lin­nas­ta tulee 2–3 lai­vaa päi­väs­sä ja samoin Ruot­sis­ta. Tämä aiheut­taa lii­ken­net­tä n 2000–5000 autoa/päivä edes­ta­kas Kata­ja­no­kal­le. Jou­kos­sa val­ta­va mää­rä rek­ko­ja ja ras­kas­ta kul­je­tus­ta. Suu­rin osa autois­ta aja­vat läpi kau­pun­gin jon­ne­kin muu­al­le kuin Hesaan. Hesas­sa on uusi sata­ma Vuo­saa­res­sa joten lai­vat sin­ne. Nyt­hän on vih­reä valit­tu kau­pun­gin joh­toon. Joten lai­vat pois Kata­ja­no­kal­ta ja koko kes­kus­tas­ta. Lii­ken­teen takia sil­lat hajoa­vat ja pre­si­den­tin­lin­na täri­nän takia vajo­aa maan sisään. jne
    terv

    Tämä on lopu­ton­ta kiis­te­lyä. Vali­tet­tavs­ti ei ole oikein jär­keä siir­tää mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä Vuo­saa­reen, eikä mui­ta paik­ko­ja oikein löy­dy. Ja auto­lau­ta­töii­ken­ne pal­ve­lee muu­ta matkustajaliikennettä.

    Hel­sin­ki sjais­tee nie­mel­lä, ja man­tie­teel­le emem mah­da mitään.

    kek­su­te­lu oli­si pal­jon yödyl­li­semp­pää, jos joku sel­vit­tä­siui tar­kem­mat lvuut sii­tä, kuin­ka pal­jon atuo­lii­ke­nent­tä amtk­sua­taj­ter­mi­naa­lit tuo­vat. Ms Mariel­la-auto­lau­tan mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­ti on 2500 hen­kä ja auto­ka­pa­si­teet­ti 430 ha / 60 rekkaa.

  53. Mark­ku af Heur­lin: Tämä on lopu­ton­ta kiis­te­lyä. Vali­tet­ta­vas­ti ei ole oikein jär­keä siir­tää mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä Vuo­saa­reen, eikä mui­ta paik­ko­ja oikein löy­dy. Ja auto­laut­ta­lii­ken­ne pal­ve­lee muu­ta matkustajaliikennettä.

    Oikein huo­mioi­tu. Vaik­ka met­ro jat­ket­tai­siin Vuo­saa­reen, se ei pois­tai­si sitä tosi­seik­kaa, että Vuo­saa­ri sijait­see han­ka­las­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun taa­ja­ma-alu­een itäi­sel­lä reu­nal­la ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen kes­kit­tä­mi­nen sin­ne lisäi­si auto­lii­ken­net­tä lai­voil­le pää­kau­pun­ki­seu­dun län­ti­sis­tä osis­ta, eri­tyi­ses­ti Espoos­ta päin, kuor­mit­taen molem­pia kehiä.

    On myös muis­tet­ta­va vuo­de­nai­ko­jen aset­ta­mat rajoit­teet. Suu­ria rah­din kul­je­tuk­seen kel­poi­sia lai­vo­ja jou­du­taan väis­tä­mät­tä käyt­tä­mään ainoi­na mah­dol­li­si­na tal­vio­lo­suh­teis­sa, kevyet kan­to­sii­pia­luk­set sopi­vat vain kesäkaudelle.

    Hel­sin­gin Vih­rei­den poli­tiik­ka tun­tuu kes­kit­ty­vän sii­hen har­ha­ku­vi­tel­maan, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki voi­si olla vain omien asuk­kai­den­sa olo­huo­ne suu­ren lii­ke­kes­kuk­sen ja kan­sain­vä­lis­ten yhteyk­sien ris­teys­koh­dan sijasta.

    Itse asias­sa Vuo­saa­res­sa on jo täl­lä het­kel­lä jon­kin ver­ran mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä, joten täy­sin vail­le käy­tän­nön koke­mus­ta ei sii­tä­kään tule­via pää­tök­siä aja­tel­len jäädä:

    Han­sa­ter­mi­naa­li, Vuosaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.