Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi

(Suo­mi kär­ki­maak­si sii­nä tai täs­sä on niin kulu­nut fraa­si, että pitäi­si antaa sakot sen käy­tös­tä, ellei todel­la tar­koi­ta, että oli­si mitään edel­ly­tyk­siä maa­il­man parhaaksi.)

Perus­o­pe­tuk­sen kou­lu­päi­vän ja oppi­mis­ta­po­jen uudis­tus: lii­ku­taan tun­ti päi­väs­sä, ote­taan käyt­töön mobii­lit oppi­mi­sym­pä­ris­töt ja pelin­omai­nen oppiminen 

Liik­ku­mi­nen tun­ti päi­väs­sä, mut­ta vain koh­tuul­li­ses­ti hen­gäs­tyen tai­taa olla nyky­tie­tä­myk­sen mukaan pait­si ter­veel­lis­tä, myös edis­tä­vän oppi­mis­ta, kun­han se sijoit­tuu kou­lu­päi­vän sisäl­lä oikein eikä ole jump­pa­mai­kan luku­jär­jes­tyk­sen määräämä.

Mobii­lit oppi­mi­sym­pä­ris­töt voi­vat tar­koit­taa mitä tahan­sa, mut­ta oli­si hyvä, jos koh­ta jokai­sel­la oppi­laal­la ole­via äly­pu­he­li­mia ja tablet­te­ja opit­tai­siin käyt­tä­mään hyö­dyl­li­ses­ti. Jon­kin ohjel­moin­ti­kie­len perus­tei­den opet­te­lu oli­si myös hyvä, jot­ta ymmär­täi­si, miten tie­to­ko­ne toi­mii ja osai­si käyt­tää vaik­ka exce­liä jär­ke­väs­ti ole­mat­ta sidot­tu sen val­mii­siin komentoihin.

Pelin­omai­nen oppi­mi­nen. Se voi olla kym­me­niä ker­to­ja tehok­kaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tie­ten­kään kaik­keen opis­ke­luun. Kie­let ja matik­ka nyt esimerkiksi.

Tur­va­taan toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen alu­eel­li­nen kattavuus

Luon­nol­li­nen tavoi­te maa­kun­tien puo­lu­eel­le, mut­ta tämä joko mak­saa pal­jon tai jos ei mak­sa, pakot­taa hei­ken­tä­mään ope­tuk­sen laa­tua. Osaa­mi­sen kärkimaa?

Amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen kes­ton tii­vis­tä­mi­nen, nuor­ten oppi­so­pi­mus koulutussopimukseksi

Moni on sano­nut, että amma­til­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta voi­si vähen­tää teo­reet­ti­sia osuuk­sia ja moni muu on sano­nut, että niin ei pidä teh­dä. Voi­si olla eri­lai­sia opin­to­lin­jo­ja, käy­tän­nöl­li­sem­piä ja teoreettisempia.

Oppi­so­pi­mus kou­lu­tus­so­pi­muk­sek­si. Tätä me esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tis­sa Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä. Kun se ei oli­si työ­suh­de, sii­nä ei oli­si työ­suh­teen etu­ja ja palk­ka esi­mer­kik­si voi­si olla pie­nem­pi. Joku ei pidä, mut­ta kuin­ka kor­ke­aa palk­kaa ammat­ti­kou­luis­sa mak­se­taan? Nyky­sään­nöil­lä oppi­so­pi­mus­ta ei syn­ny, joten uudis­tus­ta tarvitaan.

Kou­lu­tus­vien­nin estei­den pois­to mm. sal­li­mal­la luku­kausi­mak­sut EU/E­TA-alu­een ulko­puo­lel­ta tule­vil­le opiskelijoille 

Täs­tä saa hyvän rii­dan aikaan. Toi­nen vaih­toeh­to on tar­jo­ta joil­le­kin val­tioil­le mak­sul­lis­ta ope­tus­ta, jol­loin tuo val­tio myös valit­si­si opis­ke­li­jat. Kiel­täy­ty­mi­nen kou­lu­tus­vien­nis­tä on höl­möä maal­ta, jol­la on täl­lä alal­la har­vi­nai­sen hyvä (ja aihee­ton) mai­ne. Jos Venä­jän tilan­ne jos­kus nor­ma­li­soi­tuu ja maa palaa kan­sain­vä­li­seen kans­sa­käy­mi­seen, voi­si hyvin­kin yrit­tää saa­lis­taa rik­kai­den venä­läis­ten lap­sia esi­mer­kik­si kau­pal­li­seen kou­lu­tuk­seen. Hel­sin­gis­tä pää­see Junal­la Pie­ta­riin nopeasti.

Teh­dään kokei­lu­ja (etä- ja net­tio­pe­tus lukiois­sa, venä­jän kie­li Itä-Suo­mes­sa, avoin var­hais­kas­va­tus) ja pure­taan kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jien yhteis­työn esteitä

Mik­si hel­sin­ki­läi­nen ei sai­si opis­kel­la venä­jää? Jos ruot­si ja venä­jä oli­si­vat kes­ke­nään valin­nai­sia, tus­kin sii­tä sel­lais­ta ryn­täys­tä venä­jän opin­toi­hin syn­tyi­si, että kak­si­kie­li­syys sil­lä vaa­ran­tuu. Sinän­sä koko pakol­li­sel­la ruot­sin­kie­len opis­ke­lul­la ei ole sanot­ta­vaa teke­mis­tä ruot­sin­kie­lis­ten pal­ve­lui­den kans­sa, kos­ka ei se pakol­la pun­ner­ret­tu vito­sen ruot­si kel­puu­ta töi­hin ruot­sin­kie­li­seen hoi­to­lai­tok­seen. Ruot­sin­kie­lis­tä Poh­jan­maa­ta ei voi­tu pan­na hake­maan pal­ve­lu­ja Oulus­ta, kos­ka Oulus­sa ei osa­ta ruot­sia, vaik­ka kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat oulu­lai­set ovat käy­neet pak­ko­ruot­sin; mik­si siis sitä ruot­sia on siel­lä opiskeltu?

Kan­nus­te­taan yri­tyk­siä TKI-inves­toin­tei­hin mm. otta­mal­la käyt­töön Viron vero­mal­lin sijas­ta Kes­kus­tan sovel­lus jaka­mat­to­man voi­ton varausjärjestelmästä

Tähän on mah­do­ton­ta ottaa kan­taa, kos­ka puo­lue ei ole tul­lut jul­kis­ta­neek­si, mitä tämä tar­koit­taa. Kes­kus­tan vaa­li­tak­tiik­ka­na tun­tuu muu­ten­kin ole­van ohjel­mal­lis­ten kysy­mys­ten pitä­mi­nen hyvin ylei­sel­lä tasol­la, jot­ta ei jäi­si kiin­ni mis­tään eikä ärsyt­täi­si ketään. Tämä blo­gi tulee kes­kit­ty­mään esi­mer­kik­si täl­lai­sen bluf­fin pal­jas­ta­mi­seen. Jos­sa­kin tuo­ta mal­lia on kui­ten­kin esi­tel­ty, kos­ka googlaa­mal­la sel­vi­si, että Jus­si Jär­ven­tauk­sen mie­les­tä mal­li on sovel­lus Viron veromallista.

 

26 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (2/5) Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi”

  1. Eikös Viron vero­mal­li toi­mi EUn poik­keus­lu­val­la? Miten aiko­vat saa­da luvat Suo­mel­le kun ei jäse­nyyt­tä haet­taes­sa ilmoitettu?

  2. Kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat eivät toki ole luke­neet pak­ko­ruot­sia. Käsit­tääk­se­ni vuon­na 1962 syn­ty­neet ovat ensim­mäi­nen ikä­luok­ka, jos­ta kaik­ki oppi­vel­vol­li­suu­den lop­puun suo­rit­ta­neet sai­vat perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen. Mut­ta luu­len, ettei­vät vuon­na ‑62 syn­ty­neet kan­sa­lais­kou­lun kas­va­tit ehti­neet lukea pak­ko­ruot­sia päivääkään.

  3. Pie­ni huo­mio: mihin ne hal­li­tuk­sen itsel­leen yli­opis­toil­ta siir­tä­mät star­te­gi­set tut­ki­mus­ra­hat oikein aio­taan käyttää?

    TKI (tuo­te­ke­hi­tys ja inno­vaa­tio) toi­min­taan kan­nus­ta­va tuo­te­ke­hi­tys­vä­hen­nys lope­tet­tiin kah­des­sa vuo­des­sa. Kan­nat­taa muu­ten kat­soa mon­ta­ko tuo­te­keh­tys­tä teke­vää yri­tys­tä Viros­sa on — ei ole mon­taa, alle sata on opti­mis­ti­nen arvio. Viron vero­mal­lil­la ja TKI-panok­sil­la ei ole yhtään mitään teke­mis­tä kes­ke­nään. Voi­si vaik­ka puhua yri­tys­ve­ro­tuk­sen siir­tä­mis­tä osin­gon­ja­koon ja pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­seen eikä valeh­del­la TKI:stä.

    Kou­lu­tus­vien­ti ei oikein ole onnis­tu­nut, mikä­hän sii­nä sit­ten muut­tui­si. Jos vaik­ka huo­lit­tai­siin tän­ne opis­ke­li­joi­ta edes ilmai­sek­si, mak­sa­vat kun suun­taa­vat sit­ten jon­ne­kin muu­al­la jo nyt opintoihin.

    Amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa tavi­te lie­nee, että kou­lu­tuk­sen jäl­keen jotain osa­taan ja kou­lu­tet­tu kel­paa ammat­tiin­sa — ja pys­tyy aika­naan jat­ka­maan halutessan?

    Etä- ja net­tio­pe­tus on jo käy­tös­sä. Mitä­hän sil­lä kokei­lul­la yri­te­tään saa­da sel­vil­le, kun kaik­ki jo tie­de­tään? Jos ope­te­taan venä­jää oppii ven­jää eikä ruot­sia, onko sii­nä jotain kokeiltavaa? 

    Jos yli­opis­tos­sa ei tar­vit­se vaan saa suo­rit­taa vir­ka­mies­ruot­sin — mihin sitä sit­ten tar­vi­taan­kaan muu­ten kuin sim­pu­tuk­se­na — tilan­ne pur­kau­tuu alem­mak­si. Kun­han jope­te­te­aan otain kiel­tä, jon­ka opet­ta­jia on kun­nas­sa ole­mas­sa. Idea­han ei ole vähen­tää kieltenopetusta. 

    Kovas­ti kokeil­laan, mikä onkin ihan hyvä idea. Kan­sa­lais­ten tas­a­puo­li­nen koh­te­lu, kun­nal­li­nen itse­mää­rää­mi­nen ja rahoi­tus ja ennen muu­ta mitä han­ke­ra­hoi­tusen jäl­keen jää­kin sit­ten ikä­vik­si yksityskohdiksi.

    Yli­opis­to­lain piti antaa lisää itse­hal­lin­toa ja mah­dol­li­suuk­sia itse ohja­ta toi­min­taa. No, huu­haa — OKM mik­ro­joh­taa entis­tä tii­viim­min nor­meil­laan. Tämä kuu­los­taa samal­ta mik­ro­joh­ta­mi­sel­ta kuin ennen­kin perusopetuksessa.

  4. Mobii­lit oppi­mi­sym­pä­ris­töt voi­vat tar­koit­taa mitä tahan­sa, mut­ta oli­si hyvä, jos koh­ta jokai­sel­la oppi­laal­la ole­via äly­pu­he­li­mia ja tablet­te­ja opit­tai­siin käyt­tä­mään hyödyllisesti. 

    Jo ala-astei­käi­set what­sap­paa­vat ja tubet­ta­vat suju­vas­ti. Jois­sain kou­luis­sa arki­sia kän­ny­köi­tä ja tablet­te­ja käy­te­tään ope­tuk­ses­sa, jois­sain taas ei ollen­kaan. Tämä tun­tuu riip­pu­van täy­sin opettajasta. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä että kou­lus­sa tuli­si kes­kit­tyä perus­asioi­hin ja sosi­aa­li­seen kanssakäymiseen.

    Olen jon­kin ver­ran teke­mi­sis­sä ope­tus­asioi­den ja ‑hen­ki­löi­den kans­sa. Ja näi­den 50+ vuo­tiai­den ope­tusa­lan päät­tä­jien ymmär­rys “mobii­lis­ta oppi­mi­sym­pä­ris­töis­tä” on hyvin hei­kol­la tasol­la. Mut­ta nuo ovat nyt nii­tä muo­ti­ter­me­jä pelil­lis­tä­mi­sen ohel­la. puhu­taaj ja hype­te­tään, mut­ta kon­kre­tia ja ymmär­rys ovat yleen­sä jos­sain muualla.

    Jon­kin ohjel­moin­ti­kie­len perus­tei­den opet­te­lu oli­si myös hyvä, jot­ta ymmär­täi­si, miten tie­to­ko­ne toi­mii ja osai­si käyt­tää vaik­ka exce­liä jär­ke­väs­ti ole­mat­ta sidot­tu sen val­mii­siin komentoihin.

    Opet­te­lin itse ohjel­moi­maan yli 20 vuot­ta sit­ten. Työk­se­ni olen ohjel­moi­nut kym­me­nil­lä kie­lil­lä ja opet­ta­nut mon­ta vuot­ta ohjel­moin­tia yli­opis­tos­sa. En oikeas­taan ymmär­rä mik­si ohjel­moin­tia yri­te­tään opet­taa jo ala-asteel­la. Ennem­min pitäi­si opet­taa loo­gis­ta jär­jes­tel­mäl­lis­tä ajat­te­lua ylei­ses­ti enem­män luon­non­tie­det­tä ja tekniikkaa.

    Pelin­omai­nen oppi­mi­nen. Se voi olla kym­me­niä ker­to­ja tehok­kaam­paa, mut­ta ei sovel­lu tie­ten­kään kaik­keen opis­ke­luun. Kie­let ja matik­ka nyt esimerkiksi.

    Kie­let ja mate­ma­tiik­ka ovat erin­omai­sia aihei­ta oppia pelien kaut­ta. Oleel­li­sin asia pelil­lis­tä­mi­ses­sä on teh­dä asias­ta haus­kaa koh­de­ryh­mäl­le. Eksak­tei­hin aihei­siin pelien sovit­ta­mi­nen on helpointa.

    Perus­kou­lu­ja tuli­si kyl­lä muo­ka­ta enem­män teke­mi­sen suuntaan.

  5. Kes­kus­tan jaka­mat­to­man voi­ton varaus­jär­jes­tel­mä saat­taa olla kopioi­tu idea Suo­men Yrit­tä­jien tavoi­teoh­jel­mas­ta. Aja­tuk­se­na on varaus­ten avul­la myö­hen­tää jaka­mat­to­mien voit­to­jen vero­tus­ta. Yrit­tä­jien tavoi­teoh­jel­mas­sa mai­ni­taan, että vas­taa­va varaus­jär­jes­tel­mä oli­si voi­mas­sa Ruotsissa.

    Eli jos ei jaa kaik­kea voit­toa ulos yri­tyk­ses­tä, jaka­mat­to­man voi­ton voi­si jak­sot­taa vero­tet­ta­vak­si mah­dol­li­ses­ti vii­den seu­raa­van vuo­den aika­na. Jos esi­mer­kik­si kol­men vuo­den kulut­tua tulee yri­tyk­sel­le tap­pio­ta, niin yri­tyk­sel­lä oli­si enem­män varo­ja tap­pioi­den kuit­taa­mi­seen. Tap­piot voi­si vähen­tää vero­tuk­ses­sa aiem­min teh­dyis­tä voi­tois­ta heti eikä tar­vit­si­si odot­taa tule­vien vuo­sien voittoja.

    Jär­jes­tel­mä epäi­le­mät­tä lisäi­si yri­tys­ten ris­kin­sie­to­ky­kyä ja innok­kuut­ta teh­dä inves­toin­te­ja uuteen lii­ke­toi­min­taan. Val­tion saa­miin vero­tu­loi­hin tuli­si vii­väs­tys, joka aiheut­tai­si ehkä joi­den­kin sato­jen mil­joo­nien euro­jen ker­ta­luon­tei­sen rahoitustarpeen.

  6. Hel­sin­gis­tä pää­see Junal­la Pie­ta­riin nopeasti

    Sehän on nopeeta.

    Tosin samas­sa ajas­sa, tai­no lyhyem­mäs­sä ajas­sa, pää­see len­tä­mäl­lä vaik­ka­pa parii­siin. Tai lon­too­seen. Tai roomaan. 

    Tai jos venä­jäs­tä tyk­kää, mos­ko­vaan. Ja sii­nä mis­sä juna vie yhteen suun­taan, mos­ko­vas­ta ehti­si, jos len­toai­kaa kat­soo, sin­ne ja takai­sin samas­sa ajassa.

    1. Ei kyl­lä pää­se. Jos mat­ka Lon­too­seen kes­tää noin seit­se­män tun­tia sii­tä, kun läh­det Hel­sin­gisn kes­kus­tas­ta ja olet Lon­toon kes­kus­tas­sa. Len­to­mat­kaan kulu­vas­ta ajas­ta alle puo­let kuluu ilmassa.

  7. TL: Jo ala-astei­käi­set what­sap­paa­vat ja tubet­ta­vat sujuvasti. 

    Lait­tei­den käyt­tö ja nii­den var­si­nai­nen ymmär­tä­mi­nen ovat kui­ten­kin kak­si eri asi­aa. Nos­tan kyl­lä hat­tua sos­su­me­dian (ja mui­den) alus­to­jen käy­tet­tä­vyys­suun­nit­te­li­joil­le, kun osaa­vat teh­dä pal­ve­luis­taan nyky­ään niin vir­ta­vii­vai­sia, mut­ta käyt­tö­kyn­nyk­sen madal­tues­sa on myös hävin­nyt nii­den opet­ta­vai­suus. Toi­sin kuin vie­lä 15 vuot­ta sit­ten, enää ei tar­vit­se esi­mer­kik­si tie­tää mikä on “pal­ve­lin” voi­dak­seen jul­kais­ta jotain inter­ne­tis­sä, eikä sivu­tuot­tee­na syn­ny ymmär­rys­tä tie­to­verk­ko­jen toi­min­nas­ta yleensä.

    Hyvin ylei­nen usko­mus, jon­ka mukaan “nuo­ret” osaa­vat jo sik­si kos­ka ovat nuo­ria, on vali­tet­ta­vas­ti myrkkyä:

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1414376273241

    http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=33685847

    Olen jon­kin ver­ran teke­mi­sis­sä ope­tus­asioi­den ja ‑hen­ki­löi­den kans­sa. Ja näi­den 50+ vuo­tiai­den ope­tusa­lan päät­tä­jien ymmär­rys “mobii­lis­ta oppi­mi­sym­pä­ris­töis­tä” on hyvin hei­kol­la tasol­la. Mut­ta nuo ovat nyt nii­tä muo­ti­ter­me­jä pelil­lis­tä­mi­sen ohel­la. puhu­taaj ja hype­te­tään, mut­ta kon­kre­tia ja ymmär­rys ovat yleen­sä jos­sain muualla. 

    Vai­ku­tel­ma­ni on, että moni van­hem­pi ihmi­nen nolos­te­lee omia puut­teel­li­sia tai­to­jaan eikä sik­si uskal­la sanoa poik­ki­puo­lis­ta sanaa mitä tulee näi­hin ope­tustren­dei­hin. Puut­teel­li­sen ymmär­ryk­sen ja alem­muu­den­tun­non takia hyväk­sy­tään mikä tahan­sa mitä suk­ke­la kon­sult­ti myy.

    Olen aika lähel­tä näh­nyt yhden sel­lai­sen kou­lun, jos­sa jaet­tiin table­tit kai­kil­le oppi­lail­le. Nyky­ai­kai­ses­ta rat­kai­sus­ta oltiin näky­väs­ti ylpei­tä. Oppi­laat hyö­dyn­si­vät lait­tei­ta useil­la tun­neil­la sit­ten ängri pöörd­sin, face­boo­kin ja yli­lau­dan selai­lun muo­dos­sa. “Itse­näi­nen tie­don­ha­ku” tar­koit­ti Wiki­pe­dian avaamista.

    Kan­na­tan ilman muu­ta tie­to­tek­nii­kan ope­tuk­sen lisää­mis­tä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lis­ta, tut­kit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la teh­dään pelk­kää vahin­koa. Kes­kus­tan “mobii­lit oppi­mi­sym­pä­ris­töt” eivät tosi­aan tar­koi­ta vie­lä yhtään mitään, Osmon kom­ment­tien mukai­sia suun­ta­vii­vo­ja (yhte­nä osa­na) kannattaisin.

  8. TEh­dään kokei­lu: 50 % int­tiin meni­jöis­tä vapau­te­taan ja kat­so­taan, mitä vai­ku­tuk­sia intin käy­mät­tö­mil­le tulee. Syr­jäy­ty­mist, sosi­aa­lis­ten tai­to­je heik­ke­ne­mis­tä, yhtei­säl­li­syy­den tun­teen vähe­ne­mis­tä, tulo­ta­son tip­pu­mis­ta jne. kuten meil­le armei­jan käyn­tiä aina perustellaan.

  9. Mitä ope­tuk­sen tek­no­lo­gis­ta­mi­seen tulee, on se alue jos­ta polii­tik­ko­jen pitäi­si pysyä täy­sin pois­sa ja vapaut­taa peli­kent­tä oppi­mi­sen ja opet­ta­mi­sen ammat­ti­lai­sil­le. Kei­no­na esi­mer­kik­si rahan kaa­ta­mi­nen yli­opis­ton kaut­ta ilman mutu-tun­tu­mal­ta ase­tet­tu­ja reu­naeh­to­ja ja tavoitteita.

    Mikael M.: Kan­na­tan ilman muu­ta tie­to­tek­nii­kan ope­tuk­sen lisää­mis­tä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lis­ta, tut­kit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la teh­dään pelk­kää vahinkoa.

    Väit­täi­sin kyl­lä että val­tao­sa IT-ammat­ti­lai­sis­ta on alun­pe­rin pääs­syt sisään asioi­hin nime­no­maan sohi­mal­la. Eri­lai­set vapaa­muo­toi­set ker­hot ovat sohi­mi­seen erin­omai­nen väli­ne, ja vahin­koa on vai­kea aiheut­taa. Sys­te­ma­tiik­kaa ehtii sit­ten opis­kel­la myö­hem­min, sil­lä on tur­ha tei­nin pää­tä vaivata.

  10. Kan­nus­te­taan yri­tyk­siä TKI-inves­toin­tei­hin mm. otta­mal­la käyt­töön Viron vero­mal­lin sijas­ta Kes­kus­tan sovel­lus jaka­mat­to­man voi­ton varausjärjestelmästä”

    Osmo lii­ak­si sivuut­ti aiheen. Kui­ten­kin, jos Suo­mi aio­taan nos­taa lamas­ta, ovat inves­toin­nit avai­na­se­mas­sa ja jopa ainoa kei­no. Sik­si ko. vaa­lioh­jel­man koh­ta oli­si tär­keä täsmentää.

    Työn tuot­ta­vuu­den para­ni pit­kään tasai­ses­ti vuo­teen 2008 asti, mut­ta sit­ten para­ne­mi­nen päät­tyi ja työn tuot­ta­vuus on nyt jopa alem­mal­la tasol­la kuin 2008 alus­sa (mm. Hesa­rin kaa­va­ku­va 9.1.15). Sehän tar­koit­taa, että työn­te­ki­jää koh­den ei enää val­mis­tu aikai­sem­paa enem­män tuo­tet­ta, mikä oli­si talous­kas­vun edel­ly­tys. Työn tuot­ta­vuus voi paran­tua vain otta­mal­la työ­pai­koil­la käyt­töön uut­ta aikai­sem­paa tehok­kaam­paa, siis uusia inno­vaa­tioi­ta. Rahaa­han on, mut­ta miten se saa­daan tuot­ta­maan tuo­tan­nol­li­sia inves­toin­te­ja. Nyt yri­tys­ten, niil­lä joil­la raa­haa on, raha valuu muu­al­le! Yri­tys­ve­ron alen­nus ei tehon­nut, pitää­kö käyt­tää mie­luum­min piiskaa?

    Kun etsin netis­tä, mitä TKI-inves­toin­nit tar­koit­ta­vat, vas­taan tuli tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den vaa­lioh­jel­ma. Tie­tys­ti sii­nä, kos­ka on vaa­lioh­jel­ma, on epä­mää­räi­se­ti ker­rot­tu ummet ja lam­met, mut­ta on siel­lä myös suo­raa puhet­ta ongel­miem­me yti­meen: “Suu­re­na huo­le­nai­hee­na ovat yri­tys­ten inves­toin­nit, jot­ka esim.teknologia teol­li­suu­des­sa ovat nykyi­sel­lään 2 mil­jar­dia euroa alem­mal­la tasol­la kuin 2008. Yri­tyk­sil­lä ja omis­ta­jil­la ei ole todel­lis­ta vero­tuk­sel­lis­ta kan­nus­tin­ta sijoit­taa Suomeen.”

  11. Täs­sä Kes­kus­tal­la taas kum­mit­te­lee venä­jä ainoa­na vaih­toeh­to­na ruot­sil­le, eikä sitä toh­di­ta edes avoi­mes­ti mai­ni­ta pak­ko­ruot­sin vaih­toeh­dok­si. Onpa arka aihe.

    Pak­ko­ve­nä­jä­hän ei ole kos­kaan ollut suo­men­kie­lis­ten tai uus­suo­ma­lais­ten tavoi­te. Pak­ko­ve­nä­jän nos­ti ruot­sin vaih­toeh­dok­si Pro­fes­so­ri Mei­nan­der 2009 ja Vih­rei­den Hei­di Hau­ta­la tuki sitä. Ehdo­tuk­sen mukaan lukios­sa voi­si olla vaih­toeh­toi­na pakol­li­nen ruot­si tai pakol­li­nen venä­jä. Jokai­nen valit­si­si jom­man kum­man, mut­ta valit­tu kie­li pitäi­si myös kir­joit­taa yli­op­pi­las­ko­keis­sa. Hau­ta­lan mie­les­tä täl­lai­nen jär­jes­te­ly vah­vis­tai­si sekä ruot­sin että venä­jän kie­len ase­maa. Hän myös huo­maut­ti, että ruot­sin kir­joit­ta­mi­nen on nyky­ään vapaa­eh­tois­ta, mikä on hei­ken­tä­nyt kie­len ase­maa enti­ses­tään. Todel­li­suu­des­sa hal­li­tus pois­ti ruot­sin pak­kol­li­sen yo-kokeen osa­na koko­nai­suu­dis­tus­ta, jot­ta opis­ke­lua­jat oli­si­vat lyhen­ty­neet, reput vähen­ty­neet, mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­sil­le opin­noil­le tul­lut lisää tilaa kir­joi­tuk­siin ja amma­til­lis­ta väy­lää myö­ten kir­joi­tuk­siin tule­vien mah­dol­li­suu­det paran­tu­neet. Lukio­lai­set sekä val­tao­sa lukioi­den reh­to­reis­ta kan­nat­ti tätä.

    Pak­ko­ve­nä­jä on siis luo­tu aika­naan nime­no­maan vah­vis­ta­maan ruot­sin ase­maa sekä toteu­tu­mat­to­ma­na uhka­na että vähem­män hou­kut­te­le­va­na vaih­toeh­to­na ja kei­no­na nos­taa ruot­si taas pakol­li­sek­si mah­dol­li­sim­man monen yo-kirjoituksissa. 

    Tie­tys­ti oli­si hyvä jos edes joku voi­si vaih­taa pak­ko­ruot­sin­sa muu­hun — mut­ta nyt on laa­jem­man remon­tin aika. Nyt soi­si mah­dol­li­sim­man monen polii­ti­kon avoi­mes­ti liput­ta­van vapaan kie­li­va­lin­nan puo­les­ta. Sel­lai­nen on muis­sa­kin mais­sa. Mei­dän pak­ko­ruot­sim­me kal­tais­ta kai­kil­le pakol­lis­ta pien­tä vähem­mis­tö­kiel­tä perus­kou­lus­ta yli­opis­toon ei ole mis­sään muu­al­la maailmassa.

  12. spot­tu:
    Väit­täi­sin kyl­lä että val­tao­sa IT-ammat­ti­lai­sis­ta on alun­pe­rin pääs­syt sisään asioi­hin nime­no­maan sohi­mal­la. Eri­lai­set vapaa­muo­toi­set ker­hot ovat sohi­mi­see­ne­rin­omai­nen väli­ne, ja vahin­koa on vai­kea aiheut­taa. Sys­te­ma­tiik­kaa ehtii sit­ten opis­kel­la myö­hem­min, sil­lä on tur­ha tei­nin pää­tä vaivata. 

    Tar­koi­tin siis kom­men­til­la­ni sitä, että tei­neil­le on tur­ha antaa oppi­tun­nin ajak­si käteen lait­tei­ta, joi­den pää­asial­li­nen tar­koi­tus on tosia­sias­sa huo­mion kiin­nit­tä­mi­nen pois ope­tuk­ses­ta. Toi­sin sanoen siis ope­tus­ti­lan­net­ta ei tule suun­ni­tel­la pel­käs­tään sohi­mal­la ja toi­vo­mal­la parasta.

    Muu­ten olet huo­mios­sa­si toki aivan oikeas­sa. Kokei­le­va oppi­mi­nen on help­poa niil­le, jot­ka ovat aihees­ta kiin­nos­tu­neet. Tek­niik­ka­pel­koi­set sen sijaan tar­vin­ne­vat struk­tu­roi­dum­paa opetusta.

  13. Mikael M.:Toi­sin kuin vie­lä 15 vuot­ta sit­ten, enää ei tar­vit­se esi­mer­kik­si tie­tää mikä on “pal­ve­lin” voi­dak­seen jul­kais­ta jotain inter­ne­tis­sä, eikä sivu­tuot­tee­na syn­ny ymmär­rys­tä tie­to­verk­ko­jen toi­min­nas­ta yleensä.

    15 vuot­ta sit­ten inter­net ei ollut vie­lä main­strea­mia. Tein koti­si­vu­ja net­tiin jo vuon­na 1995. Tuol­loin ope­tet­tiin jo ohjel­moin­tia kou­lus­sa, aineen nimi oli ATK. Vuon­na 2000 kun kir­joi­tin, että enem­mis­tö ihmi­sis­tä tulee lähi­vo­si­na osal­lis­tu­maan aktii­vi­ses­ti “vir­tu­aa­li­mail­moi­hin” ja ole­maan läs­nä inter­ne­tis­sä. Ja että polii­sin­kin tuli­si seu­ra­ta mitä netis­sä tapah­tuu, minua lähin­nä pilkattiin.

    Hyvin ylei­nen usko­mus, jon­ka mukaan “nuo­ret” osaa­vat jo sik­si kos­ka ovat nuo­ria, on vali­tet­ta­vas­ti myrkkyä:

    Osal­lis­tuin aikoi­naan data­täh­ti-kil­pai­luun ja pär­jä­sin hyvin. Ohjel­moin ylä­as­te-sar­jas­sa pasca­lil­la, lukio­sar­jas­sa ANSI C:llä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Datat%C3%A4hti

    Ei ole näkö­jään ollut perus­kou­lusar­jas­sa osal­lis­tu­jia enää vuo­siin. Kai­kes­ta hype­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta, nyky­päi­vän nuor­ten ohjel­moin­ti­tai­dot (=moti­vaa­tio oppia) ovat heik­ko­ja. Eräs olen­nai­nen teki­jä on minus­ta luke­mi­nen, tai sen puu­te. Peleis­tä, videois­ta ja viih­tees­tä on nyky­päi­vä­nä niin suu­ri tul­va, ettei­vät nuo­ret enää jak­sa lukea. Kui­ten­kin juu­ri luke­mi­nen kehit­tää sitä teks­tin ymmär­tä­mis­tä ja mie­li­ku­vi­tus­ta, jota myös ohjel­moin­nis­sa tarvitaan. 

    Vai­ku­tel­ma­ni on, että moni van­hem­pi ihmi­nen nolos­te­lee omia puut­teel­li­sia tai­to­jaan eikä sik­si uskal­la sanoa poik­ki­puo­lis­ta sanaa mitä tulee näi­hin ope­tustren­dei­hin. Puut­teel­li­sen ymmär­ryk­sen ja alem­muu­den­tun­non takia hyväk­sy­tään mikä tahan­sa mitä suk­ke­la kon­sult­ti myy.

    Olen IT-kon­sult­ti, mut­ta en mikään suk­ke­la myy­jä. Koke­mus­ta on kui­ten­kin monen­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä, ja tun­tuu että vii­me vuo­sien talous­ku­ri­muk­ses­sa moni 50+ joh­to­hen­ki­lö on ollut hie­man eksyk­sis­sä että mitä pitäi­si teh­dä. Eri­tyi­ses­ti suu­ris­sa van­hois­sa orga­ni­saa­tiois­sa van­hem­pi joh­to eris­täy­tyy ase­man­sa taak­se, eivät kuun­te­le (usein päte­väm­piä) alai­si­aan, kos­ka eivät halua pal­jas­taa tie­tä­mät­tö­myyt­tään ja osaa­mat­to­muut­taan asioista. 

    Sama pätee kou­lu­tusor­ga­ni­saa­tioi­hin. Kai­ken­lai­sis­ta uusis­ta kot­ko­tuk­sis­ta hype­te­tään ja len­nel­lään ympä­ri semi­naa­re­ja ja mes­su­ja visioi­mas­sa, kun halu­taan olla tär­kei­tä ja edis­tyk­sel­li­siä, mut­ta ne aidos­ti tär­keät perus­asiat jäte­tään hel­pos­ti retu­pe­räl­le. Kun pelä­tään nii­tä nuo­rem­pia ja päte­väm­piä, ja tila­taan mie­luum­min suk­ke­lil­ta kon­sul­teil­ta näke­myk­siä tuke­maan omaa ase­maa ja omaa agendaa. 

    Kan­na­tan ilman muu­ta tie­to­tek­nii­kan ope­tuk­sen lisää­mis­tä, mut­ta sen tulee olla tavoit­teel­lis­ta, tut­kit­tua ja tes­tat­tua. Sohi­mal­la teh­dään pelk­kää vahinkoa. 

    Juu­ri noin. Kai­ken­lai­set hype­tyk­set pitäi­si täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa unoh­taa. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen tuli­si nyt kes­kit­tyä aivan perus­asioi­hin, pois­taa kaik­ki tur­hat rön­syt ja saa­da pel­käs­tään ne perus­asiat luistamaan.

  14. Jou­ko Olli­la:
    Kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat eivät toki ole luke­neet pak­ko­ruot­sia. Käsit­tääk­se­ni vuon­na 1962 syn­ty­neet ovat ensim­mäi­nen ikä­luok­ka, jos­ta kaik­ki oppi­vel­vol­li­suu­den lop­puun suo­rit­ta­neet sai­vat perus­kou­lun pääs­tö­to­dis­tuk­sen. Mut­ta luu­len, ettei­vät vuon­na ‑62 syn­ty­neet kan­sa­lais­kou­lun kas­va­tit ehti­neet lukea pak­ko­ruot­sia päivääkään.

    Perus­kou­lu alkoi poh­joi­ses­ta ete­lään meto­dil­la levit­täy­tyä koko maa­han. Teks­tis­sä sanot­tiin “kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat Oulu­lai­set”. Tuo pitä­nee paik­kaan­sa Oulus­sa, muu­ta­maa ete­läs­tä tul­lut­ta siir­to­lais­ta lukuunottamatta.

    Minä­kin ‑62 syn­ty­nee­nä Tur­ku­lai­se­na ehdin pak­ko­ruot­sin iha­nuuk­siin pereh­tyä kun kes­ki-kou­lu yht’äk­kiä muut­tui peruskouluksi.

  15. JTS: TKI (tuo­te­ke­hi­tys ja inno­vaa­tio) toi­min­taan kan­nus­ta­va tuo­te­ke­hi­tys­vä­hen­nys lope­tet­tiin kah­des­sa vuodessa. 

    Ja hyvä, että lopetettiin.

    Tuol­lai­nen vähen­nys on tuhoon tuo­mit­tu nykyi­ses­sä ver­kos­toi­tu­nees­sa toi­min­ta­ta­vas­sa. Pal­ve­lu voi olla osta­jal­le tuo­te­ke­hi­tys­tä, myy­jäl­le nor­maa­lia toi­min­taa. Kuka saa teh­dä vähen­nyk­sen, kun ver­kos­sa on iso mää­rä toi­mi­joi­ta? Muu­ten­kin tuol­lai­ses­sa vähen­nyk­ses­sä on mil­joo­na rajanvetoa.

    Sen lisäk­si vähen­nyk­sel­lä on sel­lai­nen erit­täin huo­no piir­re, että se ei auta star­tup­pe­ja tai kas­vu­yri­tyk­siä, kos­ka ne eivät väl­tää­mät­tä tee voit­toa. Eipä ole mitään vero­tet­ta­vaa, joten eipä voi vähentääkään.

    Vaih­toeh­to­na oli­si suo­ra pro­sen­tu­aa­li­nen TKI-tuki yri­tyk­sil­le, mut­ta aika has­sul­ta sekin kuu­los­taa. Jos tuo­te­ke­hi­tys­tä halu­taan tukea, sit­ten kat­so­taan, mitä Tekes tekee, mil­lä rahal­la ja mil­lä periaatteilla.

    Noin yli­pää­tään TKI-inves­toin­te­ja teh­dään, jos ne kat­so­taan jär­ke­väk­si. 90-luvun laman aikaan aika moni fir­ma panos­ti vah­vas­ti tuo­te­ke­hi­tyk­seen ollak­seen iskus­sa nousu­kau­del­la. Stra­te­gia toi­mi. Nyt taas meil­lä istu­taan pote­rois­sa ja väl­te­tään inves­toin­te­ja, kun ei niis­tä kui­ten­kaan tule mitään. (Voi kyl­lä tie­tys­ti pitää paik­kan­sa­kin, mut­ta se ei maa­laa oikein kivaa tule­vai­suut­ta meille.)

  16. OS: Jon­kin ohjel­moin­ti­kie­len perus­tei­den opet­te­lu oli­si myös hyvä, jot­ta ymmär­täi­si, miten tie­to­ko­ne toi­mii ja osai­si käyt­tää vaik­ka exce­liä jär­ke­väs­ti ole­mat­ta sidot­tu sen val­mii­siin komentoihin.

    Ihai­len opti­mis­mia­si… Jos yli­op­pi­laat nyt ensin osai­si­vat käyt­tää tavan­omai­sia työ­ka­luoh­jel­mia perus­toi­min­noill­taan oikein, niin sii­tä­kin oli­si iloa. Olen yli­opis­to­maa­il­mas­sa ja toi­saal­ta yri­tys­maa­il­man nuor­ten työn­te­ki­jöi­den kans­sa jou­tu­nut huo­maa­maan, että jopa teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­mien tai esi­tys­oh­jel­mien perus­teet ovat hukassa. 

    Näp­pi­tun­tu­ma­ni mukaan tilan­ne on huo­nom­pi kuin joi­ta­kin vuo­sia taka­pe­rin, ts. mobii­li­maa­il­ma luo pal­jon hyö­ty­käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta har­va käyt­tää. Osaa­mis­puut­teet ovat vali­tet­ta­vas­ti sel­lai­sis­sa asiois­sa, jois­ta oli­si hyvin monel­le iloa elämässä.

    Vika ei tie­ten­kään ole nuo­ris­sa itses­sään, mut­ta näi­tä osin kou­lu­maa­il­mas­sa ei ihan suju. Ja sit­ten kui­ten­kin vään­ne­tään säh­köi­siä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia, jois­ta tulee gran­de kata­strof. (Mati­kan ylp­pä­rit tie­to­ko­neel­la? Huh. Toki essei­den kir­joit­ta­mi­nen on tie­to­ko­neel­la fik­sua, mut­ta mikään graa­fi­sem­pi on yleen­sä hui­mas­ti nopeam­paa käsin.)

    Tämä on sel­lai­nen aihe, jos­sa idea­lis­tis­ten kokei­lui­den ja käy­tän­nön mini­mi­vaa­ti­mus­ten väli­nen ero on kovin leveä.

  17. Oppi­so­pi­mus kou­lu­tus­so­pi­muk­sek­si. Tätä me esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa rapor­tis­sa Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä. Kun se ei oli­si työ­suh­de, sii­nä ei oli­si työ­suh­teen etu­ja ja palk­ka esi­mer­kik­si voi­si olla pie­nem­pi. Joku ei pidä, mut­ta kuin­ka kor­ke­aa palk­kaa ammat­ti­kou­luis­sa maksetaan? ”

    Hupi­jut­tu­ja, nyky­ään amik­sen ope­tus­oh­jel­maan kuu­luu 6–18 kk har­joit­te­lua yri­tyk­sis­sä ja tuol­ta ajal­ta ei mak­se­ta palk­kaa vaan har­joit­te­li­ja saa oppi­lai­tok­sel­ta 9 euron kulukorvauksen

    Eli amis­lai­nen har­joit­te­li­ja on käy­tän­nös­sä ilmai­nen työ­nan­ta­jal­le eikä työ­suh­det­ta ole .

    Osmo ehdot­taa käy­tän­töä, joka on jo olemassa

    Oppi­so­pi­mus­lai­nen on taas jo koke­neem­pi hen­ki­lö, joka kyke­nee teke­mään työ­tä tuot­ta­vas­ti ja on oikein, että sii­tä saa palkkaa.

    Sak­sas­sa­kin oppi­so­pi­mus­lai­nen on pal­kal­li­nen työn­te­ki­jä ja las­ke­taan mukaan työl­li­syy­sas­tee­seen. Mut­ta sil­loin on osat­ta­va jo jotakin.Jos ei osaa alkei­ta­kaan niin Sak­sas­sa­kin on enisn istut­ta­va vuo­si kou­lun pen­kil­lä ja jos ei sit­ten­kään kel­paa niin jat­ket­ta­va amis lop­puun kouluopetuksena

  18. Amis­la­sen eikä monen muun­kaan alan pakol­li­si­ta har­joit­te­luis­ta ei mak­se­ta palk­kaa eikä työ­suh­det­ta ole.

    Näi­tä har­joit­te­li­joi­ta on jo liki 300000 vuodessa

  19. joke­ri:
    TEh­dään kokei­lu: 50 % int­tiin meni­jöis­tä vapau­te­taan ja kat­so­taan, mitä vai­ku­tuk­sia intin käy­mät­tö­mil­le tulee. Syr­jäy­ty­mist, sosi­aa­lis­ten tai­to­je heik­ke­ne­mis­tä, yhtei­säl­li­syy­den tun­teen vähe­ne­mis­tä, tulo­ta­son tip­pu­mis­ta jne. kuten meil­le armei­jan käyn­tiä aina perustellaan. 

    Vai­ku­tuk­set saat­tai­si­vat ulot­tua mui­hin­kin, ja koko maa­han, mut­ta eikö nii­tä (joi­ta­kin vai­ku­tuk­sia) näh­ty jo mm. 1809–1917? Nimi­mer­kin “joke­ri” ehdot­ta­ma kokei­lu oli­si luul­lak­se­ni, aina­kin tähän maa­il­man­ai­kaan huo­nos­ti sopi­va, vää­rän­lai­nen viesti.

  20. joke­ri:
    TEh­dään kokei­lu: 50 % int­tiin meni­jöis­tä vapau­te­taan ja katsot

    Kokei­lu? Koko ase­vel­vol­li­suus­jär­jes­tel­mään on raken­net­tu tuol­lai­nen “kokei­lu” sisään. 50% kan­sa­lai­sis­ta kun vapau­tuu plve­luk­ses­ta välit­tö­mäs­ti pel­käs­tään suku­puo­len­sa takia. Kyl­lä sii­nä pitäi­si olla ihan tar­peek­si dataa kun­non tut­ki­muk­sia varten.

  21. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Oppi­so­pi­mus­lai­nen on taas jo koke­neem­pi hen­ki­lö, joka kyke­nee teke­mään työ­tä tuot­ta­vas­ti ja on oikein, että sii­tä saa palkkaa.

    Sak­sas­sa­kin oppi­so­pi­mus­lai­nen on pal­kal­li­nen työn­te­ki­jä ja las­ke­taan mukaan työl­li­syy­sas­tee­seen. Mut­ta sil­loin on osat­ta­va jo jotakin.Jos ei osaa alkei­ta­kaan niin Sak­sas­sa­kin on enisn istut­ta­va vuo­si kou­lun pen­kil­lä ja jos ei sit­ten­kään kel­paa niin jat­ket­ta­va amis lop­puun kouluopetuksena 

    Oppi­so­pi­mus­lai­nen ei — tie­ten­kään — ole mikään ‘koke­nut hen­ki­lö’, vaan oppi­las ja oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­seen sisäl­tyy Suo­mes­sa aina teo­reet­ti­nen kou­lu­tus ao. oppi­lai­tok­ses­sa, jon­ka kir­joil­la oppi­las on.

  22. Oppi­so­pi­mus­lai­sia on monen­lai­sia, mut­ta suu­rin osa on jo työ­elä­mäs­sä toi­mi­nei­ta ei heil­lä on jo käy­tän­nön työ­ko­ke­mus­ta usei­ta vuo­sia, mut­ta puut­tuu muo­dol­li­nen tut­kin­to tai halu­taan korot­taa pätevyyttä

    Kyl­lä kes­ki­mää­rin 40-kymp­pi­set oppi­so­pi­mus­lai­set ovat jo aikuisia ?

    Voi­ko aikui­nen opis­kel­la oppisopimuksella?

    Pää­sään­töi­ses­ti oppi­so­pi­mus­opis­ke­li­jat ovat aikui­sia. Opis­ke­li­joi­den kes­ki-ikä on yli 40 vuotta.”

    Oppi­so­pi­muk­sen käyt­töä rajoi­taa­kin juu­ri se, että hen­ki­lö ei osaa mitään ja täl­lai­nen on myös suu­ri työturvallisuusriski

    Sama kos­kee Sak­saa­kin, jon­ka mal­lia on ylis­tet­ty. Jos ei osaa mitään niin jou­tuu vuo­dek­si kou­lun­pen­kil­le ja har­joit­te­le­maan työ­tä oppi­lai­tok­ses­sa, enne kuin pää­see oppi­so­pi­muk­sel­le ja sil­loin­kin teo­ria jat­kuu 1–2 päi­vää viikossa

    Voi­ko nykyis­tä hen­ki­lö­kun­taa kou­lut­taa oppisopimuksella?

    Kyl­lä, työ­suh­tees­sa ole­vien oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus on itse asias­sa ylei­sem­pää kuin rek­ry­toi­va koulutus.

    Voi­ko työ­nan­ta­ja itse kou­lut­tau­tua oppisopimuksella?

    Kyl­lä voi. Joh­ta­mis- ja esi­mies­kou­lu­tuk­set ovat suosittuja.”

    http://www.opso.fi/fi/start/OPISKELIJALLE1/Usein-kysyttya/

  23. Pie­ti­lä Mat­ti: Perus­kou­lu alkoi poh­joi­ses­ta ete­lään meto­dil­la levit­täy­tyä koko maa­han. Teks­tis­sä sanot­tiin “kaik­ki alle 55-vuo­ti­aat Oulu­lai­set”. Tuo pitä­nee paik­kaan­sa Oulus­sa, muu­ta­maa ete­läs­tä tul­lut­ta siir­to­lais­ta lukuunottamatta.

    Minä­kin ‑62 syn­ty­nee­nä Tur­ku­lai­se­na ehdin pak­ko­ruot­sin iha­nuuk­siin pereh­tyä kun kes­ki-kou­lu yht’äkkiä muut­tui peruskouluksi.

    Ruot­si kuu­lui kes­ki-kou­lun ope­tus­oh­jel­maan, mut­ta ei kansalaiskoulun.

  24. Ammat­ti­kou­lu­tuk­seen liit­tyy vie­lä näyt­tö­tut­kin­toon perus­tu­va opiskelu.Kyseessä on rää­tä­löi­ty opis­ke­lu, jos­sa opin­to-ohjel­ma on laa­dit­tu yksi­löl­li­ses­ti ja osaa­mi­nen sel­vi­te­tään näyttökokeilla

    Kou­lun pen­kil­lä ei siis tar­vit­se istua, jos on hank­ki­nut osaa­mi­sen muil­la keinoilla

    Näyt­tö­tut­kin­not

    Näyt­tö­tut­kin­to on eri­tyi­ses­ti aikui­sil­le suun­ni­tel­tu jous­ta­va tut­kin­non suo­rit­ta­mis­ta­pa, jos­sa peri­aat­tee­na on asia­kas­läh­töi­syys. Näyt­tö­tut­kin­nois­sa ammat­ti­tai­to osoi­te­taan työ­elä­mäs­sä riip­pu­mat­ta sii­tä, onko osaa­mi­nen ker­ty­nyt työ­ko­ke­muk­sen, opin­to­jen tai muun toi­min­nan kaut­ta. Kaik­ki amma­til­li­set perus­tut­kin­not, ammat­ti­tut­kin­not ja eri­koi­sam­mat­ti­tut­kin­not voi­daan suo­rit­taa näyttötutkintona.

    Näyt­tö­tut­kin­to suo­ri­te­taan osoit­ta­mal­la tut­kin­non perus­teis­sa edel­ly­tet­ty ammat­ti­tai­to ensi­si­jai­ses­ti aidois­sa työ­elä­män tuo­tan­to- ja pal­ve­lu­ti­lan­teis­sa. Näyt­tö­tut­kin­non suo­rit­ta­ja osal­lis­tuu usein val­mis­ta­vaan kou­lu­tuk­seen, jon­ka avul­la han­ki­taan tar­vit­ta­vaa ammat­ti­tai­toa. Hen­ki­lö, jol­la on jo riit­tä­vä ammat­ti­tai­to voi suo­rit­taa näyt­tö­tut­kin­non tai sen osan osal­lis­tu­mat­ta koulutukseen.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.