(Suomi kärkimaaksi siinä tai tässä on niin kulunut fraasi, että pitäisi antaa sakot sen käytöstä, ellei todella tarkoita, että olisi mitään edellytyksiä maailman parhaaksi.)
Perusopetuksen koulupäivän ja oppimistapojen uudistus: liikutaan tunti päivässä, otetaan käyttöön mobiilit oppimisympäristöt ja pelinomainen oppiminen
Liikkuminen tunti päivässä, mutta vain kohtuullisesti hengästyen taitaa olla nykytietämyksen mukaan paitsi terveellistä, myös edistävän oppimista, kunhan se sijoittuu koulupäivän sisällä oikein eikä ole jumppamaikan lukujärjestyksen määräämä.
Mobiilit oppimisympäristöt voivat tarkoittaa mitä tahansa, mutta olisi hyvä, jos kohta jokaisella oppilaalla olevia älypuhelimia ja tabletteja opittaisiin käyttämään hyödyllisesti. Jonkin ohjelmointikielen perusteiden opettelu olisi myös hyvä, jotta ymmärtäisi, miten tietokone toimii ja osaisi käyttää vaikka exceliä järkevästi olematta sidottu sen valmiisiin komentoihin.
Pelinomainen oppiminen. Se voi olla kymmeniä kertoja tehokkaampaa, mutta ei sovellu tietenkään kaikkeen opiskeluun. Kielet ja matikka nyt esimerkiksi.
Turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen kattavuus
Luonnollinen tavoite maakuntien puolueelle, mutta tämä joko maksaa paljon tai jos ei maksa, pakottaa heikentämään opetuksen laatua. Osaamisen kärkimaa?
Ammatillisen koulutuksen keston tiivistäminen, nuorten oppisopimus koulutussopimukseksi
Moni on sanonut, että ammatillisesta koulutuksesta voisi vähentää teoreettisia osuuksia ja moni muu on sanonut, että niin ei pidä tehdä. Voisi olla erilaisia opintolinjoja, käytännöllisempiä ja teoreettisempia.
Oppisopimus koulutussopimukseksi. Tätä me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissa Lisää matalapalkkatyötä. Kun se ei olisi työsuhde, siinä ei olisi työsuhteen etuja ja palkka esimerkiksi voisi olla pienempi. Joku ei pidä, mutta kuinka korkeaa palkkaa ammattikouluissa maksetaan? Nykysäännöillä oppisopimusta ei synny, joten uudistusta tarvitaan.
Koulutusviennin esteiden poisto mm. sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
Tästä saa hyvän riidan aikaan. Toinen vaihtoehto on tarjota joillekin valtioille maksullista opetusta, jolloin tuo valtio myös valitsisi opiskelijat. Kieltäytyminen koulutusviennistä on hölmöä maalta, jolla on tällä alalla harvinaisen hyvä (ja aiheeton) maine. Jos Venäjän tilanne joskus normalisoituu ja maa palaa kansainväliseen kanssakäymiseen, voisi hyvinkin yrittää saalistaa rikkaiden venäläisten lapsia esimerkiksi kaupalliseen koulutukseen. Helsingistä pääsee Junalla Pietariin nopeasti.
Tehdään kokeiluja (etä- ja nettiopetus lukioissa, venäjän kieli Itä-Suomessa, avoin varhaiskasvatus) ja puretaan koulutuksen järjestäjien yhteistyön esteitä
Miksi helsinkiläinen ei saisi opiskella venäjää? Jos ruotsi ja venäjä olisivat keskenään valinnaisia, tuskin siitä sellaista ryntäystä venäjän opintoihin syntyisi, että kaksikielisyys sillä vaarantuu. Sinänsä koko pakollisella ruotsinkielen opiskelulla ei ole sanottavaa tekemistä ruotsinkielisten palveluiden kanssa, koska ei se pakolla punnerrettu vitosen ruotsi kelpuuta töihin ruotsinkieliseen hoitolaitokseen. Ruotsinkielistä Pohjanmaata ei voitu panna hakemaan palveluja Oulusta, koska Oulussa ei osata ruotsia, vaikka kaikki alle 55-vuotiaat oululaiset ovat käyneet pakkoruotsin; miksi siis sitä ruotsia on siellä opiskeltu?
Kannustetaan yrityksiä TKI-investointeihin mm. ottamalla käyttöön Viron veromallin sijasta Keskustan sovellus jakamattoman voiton varausjärjestelmästä
Tähän on mahdotonta ottaa kantaa, koska puolue ei ole tullut julkistaneeksi, mitä tämä tarkoittaa. Keskustan vaalitaktiikkana tuntuu muutenkin olevan ohjelmallisten kysymysten pitäminen hyvin yleisellä tasolla, jotta ei jäisi kiinni mistään eikä ärsyttäisi ketään. Tämä blogi tulee keskittymään esimerkiksi tällaisen bluffin paljastamiseen. Jossakin tuota mallia on kuitenkin esitelty, koska googlaamalla selvisi, että Jussi Järventauksen mielestä malli on sovellus Viron veromallista.
Eikös Viron veromalli toimi EUn poikkeusluvalla? Miten aikovat saada luvat Suomelle kun ei jäsenyyttä haettaessa ilmoitettu?
Kaikki alle 55-vuotiaat eivät toki ole lukeneet pakkoruotsia. Käsittääkseni vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, josta kaikki oppivelvollisuuden loppuun suorittaneet saivat peruskoulun päästötodistuksen. Mutta luulen, etteivät vuonna ‑62 syntyneet kansalaiskoulun kasvatit ehtineet lukea pakkoruotsia päivääkään.
Pieni huomio: mihin ne hallituksen itselleen yliopistoilta siirtämät startegiset tutkimusrahat oikein aiotaan käyttää?
TKI (tuotekehitys ja innovaatio) toimintaan kannustava tuotekehitysvähennys lopetettiin kahdessa vuodessa. Kannattaa muuten katsoa montako tuotekehtystä tekevää yritystä Virossa on — ei ole montaa, alle sata on optimistinen arvio. Viron veromallilla ja TKI-panoksilla ei ole yhtään mitään tekemistä keskenään. Voisi vaikka puhua yritysverotuksen siirtämistä osingonjakoon ja pääomatulojen verotukseen eikä valehdella TKI:stä.
Koulutusvienti ei oikein ole onnistunut, mikähän siinä sitten muuttuisi. Jos vaikka huolittaisiin tänne opiskelijoita edes ilmaiseksi, maksavat kun suuntaavat sitten jonnekin muualla jo nyt opintoihin.
Ammatillisessa koulutuksessa tavite lienee, että koulutuksen jälkeen jotain osataan ja koulutettu kelpaa ammattiinsa — ja pystyy aikanaan jatkamaan halutessan?
Etä- ja nettiopetus on jo käytössä. Mitähän sillä kokeilulla yritetään saada selville, kun kaikki jo tiedetään? Jos opetetaan venäjää oppii venjää eikä ruotsia, onko siinä jotain kokeiltavaa?
Jos yliopistossa ei tarvitse vaan saa suorittaa virkamiesruotsin — mihin sitä sitten tarvitaankaan muuten kuin simputuksena — tilanne purkautuu alemmaksi. Kunhan jopeteteaan otain kieltä, jonka opettajia on kunnassa olemassa. Ideahan ei ole vähentää kieltenopetusta.
Kovasti kokeillaan, mikä onkin ihan hyvä idea. Kansalaisten tasapuolinen kohtelu, kunnallinen itsemäärääminen ja rahoitus ja ennen muuta mitä hankerahoitusen jälkeen jääkin sitten ikäviksi yksityskohdiksi.
Yliopistolain piti antaa lisää itsehallintoa ja mahdollisuuksia itse ohjata toimintaa. No, huuhaa — OKM mikrojohtaa entistä tiiviimmin normeillaan. Tämä kuulostaa samalta mikrojohtamiselta kuin ennenkin perusopetuksessa.
Jo ala-asteikäiset whatsappaavat ja tubettavat sujuvasti. Joissain kouluissa arkisia kännyköitä ja tabletteja käytetään opetuksessa, joissain taas ei ollenkaan. Tämä tuntuu riippuvan täysin opettajasta.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että koulussa tulisi keskittyä perusasioihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Olen jonkin verran tekemisissä opetusasioiden ja ‑henkilöiden kanssa. Ja näiden 50+ vuotiaiden opetusalan päättäjien ymmärrys “mobiilista oppimisympäristöistä” on hyvin heikolla tasolla. Mutta nuo ovat nyt niitä muotitermejä pelillistämisen ohella. puhutaaj ja hypetetään, mutta konkretia ja ymmärrys ovat yleensä jossain muualla.
Opettelin itse ohjelmoimaan yli 20 vuotta sitten. Työkseni olen ohjelmoinut kymmenillä kielillä ja opettanut monta vuotta ohjelmointia yliopistossa. En oikeastaan ymmärrä miksi ohjelmointia yritetään opettaa jo ala-asteella. Ennemmin pitäisi opettaa loogista järjestelmällistä ajattelua yleisesti enemmän luonnontiedettä ja tekniikkaa.
Kielet ja matematiikka ovat erinomaisia aiheita oppia pelien kautta. Oleellisin asia pelillistämisessä on tehdä asiasta hauskaa kohderyhmälle. Eksakteihin aiheisiin pelien sovittaminen on helpointa.
Peruskouluja tulisi kyllä muokata enemmän tekemisen suuntaan.
Keskustan jakamattoman voiton varausjärjestelmä saattaa olla kopioitu idea Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmasta. Ajatuksena on varausten avulla myöhentää jakamattomien voittojen verotusta. Yrittäjien tavoiteohjelmassa mainitaan, että vastaava varausjärjestelmä olisi voimassa Ruotsissa.
Eli jos ei jaa kaikkea voittoa ulos yrityksestä, jakamattoman voiton voisi jaksottaa verotettavaksi mahdollisesti viiden seuraavan vuoden aikana. Jos esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua tulee yritykselle tappiota, niin yrityksellä olisi enemmän varoja tappioiden kuittaamiseen. Tappiot voisi vähentää verotuksessa aiemmin tehdyistä voitoista heti eikä tarvitsisi odottaa tulevien vuosien voittoja.
Järjestelmä epäilemättä lisäisi yritysten riskinsietokykyä ja innokkuutta tehdä investointeja uuteen liiketoimintaan. Valtion saamiin verotuloihin tulisi viivästys, joka aiheuttaisi ehkä joidenkin satojen miljoonien eurojen kertaluonteisen rahoitustarpeen.
Sehän on nopeeta.
Tosin samassa ajassa, taino lyhyemmässä ajassa, pääsee lentämällä vaikkapa pariisiin. Tai lontooseen. Tai roomaan.
Tai jos venäjästä tykkää, moskovaan. Ja siinä missä juna vie yhteen suuntaan, moskovasta ehtisi, jos lentoaikaa katsoo, sinne ja takaisin samassa ajassa.
Ei kyllä pääse. Jos matka Lontooseen kestää noin seitsemän tuntia siitä, kun lähdet Helsingisn keskustasta ja olet Lontoon keskustassa. Lentomatkaan kuluvasta ajasta alle puolet kuluu ilmassa.
Laitteiden käyttö ja niiden varsinainen ymmärtäminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Nostan kyllä hattua sossumedian (ja muiden) alustojen käytettävyyssuunnittelijoille, kun osaavat tehdä palveluistaan nykyään niin virtaviivaisia, mutta käyttökynnyksen madaltuessa on myös hävinnyt niiden opettavaisuus. Toisin kuin vielä 15 vuotta sitten, enää ei tarvitse esimerkiksi tietää mikä on “palvelin” voidakseen julkaista jotain internetissä, eikä sivutuotteena synny ymmärrystä tietoverkkojen toiminnasta yleensä.
Hyvin yleinen uskomus, jonka mukaan “nuoret” osaavat jo siksi koska ovat nuoria, on valitettavasti myrkkyä:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1414376273241
http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=33685847
Vaikutelmani on, että moni vanhempi ihminen nolostelee omia puutteellisia taitojaan eikä siksi uskalla sanoa poikkipuolista sanaa mitä tulee näihin opetustrendeihin. Puutteellisen ymmärryksen ja alemmuudentunnon takia hyväksytään mikä tahansa mitä sukkela konsultti myy.
Olen aika läheltä nähnyt yhden sellaisen koulun, jossa jaettiin tabletit kaikille oppilaille. Nykyaikaisesta ratkaisusta oltiin näkyvästi ylpeitä. Oppilaat hyödynsivät laitteita useilla tunneilla sitten ängri pöördsin, facebookin ja ylilaudan selailun muodossa. “Itsenäinen tiedonhaku” tarkoitti Wikipedian avaamista.
Kannatan ilman muuta tietotekniikan opetuksen lisäämistä, mutta sen tulee olla tavoitteellista, tutkittua ja testattua. Sohimalla tehdään pelkkää vahinkoa. Keskustan “mobiilit oppimisympäristöt” eivät tosiaan tarkoita vielä yhtään mitään, Osmon kommenttien mukaisia suuntaviivoja (yhtenä osana) kannattaisin.
TEhdään kokeilu: 50 % inttiin menijöistä vapautetaan ja katsotaan, mitä vaikutuksia intin käymättömille tulee. Syrjäytymist, sosiaalisten taitoje heikkenemistä, yhteisällisyyden tunteen vähenemistä, tulotason tippumista jne. kuten meille armeijan käyntiä aina perustellaan.
Mitä opetuksen teknologistamiseen tulee, on se alue josta poliitikkojen pitäisi pysyä täysin poissa ja vapauttaa pelikenttä oppimisen ja opettamisen ammattilaisille. Keinona esimerkiksi rahan kaataminen yliopiston kautta ilman mutu-tuntumalta asetettuja reunaehtoja ja tavoitteita.
Väittäisin kyllä että valtaosa IT-ammattilaisista on alunperin päässyt sisään asioihin nimenomaan sohimalla. Erilaiset vapaamuotoiset kerhot ovat sohimiseen erinomainen väline, ja vahinkoa on vaikea aiheuttaa. Systematiikkaa ehtii sitten opiskella myöhemmin, sillä on turha teinin päätä vaivata.
“Kannustetaan yrityksiä TKI-investointeihin mm. ottamalla käyttöön Viron veromallin sijasta Keskustan sovellus jakamattoman voiton varausjärjestelmästä”
Osmo liiaksi sivuutti aiheen. Kuitenkin, jos Suomi aiotaan nostaa lamasta, ovat investoinnit avainasemassa ja jopa ainoa keino. Siksi ko. vaaliohjelman kohta olisi tärkeä täsmentää.
Työn tuottavuuden parani pitkään tasaisesti vuoteen 2008 asti, mutta sitten paraneminen päättyi ja työn tuottavuus on nyt jopa alemmalla tasolla kuin 2008 alussa (mm. Hesarin kaavakuva 9.1.15). Sehän tarkoittaa, että työntekijää kohden ei enää valmistu aikaisempaa enemmän tuotetta, mikä olisi talouskasvun edellytys. Työn tuottavuus voi parantua vain ottamalla työpaikoilla käyttöön uutta aikaisempaa tehokkaampaa, siis uusia innovaatioita. Rahaahan on, mutta miten se saadaan tuottamaan tuotannollisia investointeja. Nyt yritysten, niillä joilla raahaa on, raha valuu muualle! Yritysveron alennus ei tehonnut, pitääkö käyttää mieluummin piiskaa?
Kun etsin netistä, mitä TKI-investoinnit tarkoittavat, vastaan tuli teknologiateollisuuden vaaliohjelma. Tietysti siinä, koska on vaaliohjelma, on epämääräiseti kerrottu ummet ja lammet, mutta on siellä myös suoraa puhetta ongelmiemme ytimeen: “Suurena huolenaiheena ovat yritysten investoinnit, jotka esim.teknologia teollisuudessa ovat nykyisellään 2 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin 2008. Yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta sijoittaa Suomeen.”
Tässä Keskustalla taas kummittelee venäjä ainoana vaihtoehtona ruotsille, eikä sitä tohdita edes avoimesti mainita pakkoruotsin vaihtoehdoksi. Onpa arka aihe.
Pakkovenäjähän ei ole koskaan ollut suomenkielisten tai uussuomalaisten tavoite. Pakkovenäjän nosti ruotsin vaihtoehdoksi Professori Meinander 2009 ja Vihreiden Heidi Hautala tuki sitä. Ehdotuksen mukaan lukiossa voisi olla vaihtoehtoina pakollinen ruotsi tai pakollinen venäjä. Jokainen valitsisi jomman kumman, mutta valittu kieli pitäisi myös kirjoittaa ylioppilaskokeissa. Hautalan mielestä tällainen järjestely vahvistaisi sekä ruotsin että venäjän kielen asemaa. Hän myös huomautti, että ruotsin kirjoittaminen on nykyään vapaaehtoista, mikä on heikentänyt kielen asemaa entisestään. Todellisuudessa hallitus poisti ruotsin pakkollisen yo-kokeen osana kokonaisuudistusta, jotta opiskeluajat olisivat lyhentyneet, reput vähentyneet, matemaattis-luonnontieteellisille opinnoille tullut lisää tilaa kirjoituksiin ja ammatillista väylää myöten kirjoituksiin tulevien mahdollisuudet parantuneet. Lukiolaiset sekä valtaosa lukioiden rehtoreista kannatti tätä.
Pakkovenäjä on siis luotu aikanaan nimenomaan vahvistamaan ruotsin asemaa sekä toteutumattomana uhkana että vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona ja keinona nostaa ruotsi taas pakolliseksi mahdollisimman monen yo-kirjoituksissa.
Tietysti olisi hyvä jos edes joku voisi vaihtaa pakkoruotsinsa muuhun — mutta nyt on laajemman remontin aika. Nyt soisi mahdollisimman monen poliitikon avoimesti liputtavan vapaan kielivalinnan puolesta. Sellainen on muissakin maissa. Meidän pakkoruotsimme kaltaista kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä peruskoulusta yliopistoon ei ole missään muualla maailmassa.
Tarkoitin siis kommentillani sitä, että teineille on turha antaa oppitunnin ajaksi käteen laitteita, joiden pääasiallinen tarkoitus on tosiasiassa huomion kiinnittäminen pois opetuksesta. Toisin sanoen siis opetustilannetta ei tule suunnitella pelkästään sohimalla ja toivomalla parasta.
Muuten olet huomiossasi toki aivan oikeassa. Kokeileva oppiminen on helppoa niille, jotka ovat aiheesta kiinnostuneet. Tekniikkapelkoiset sen sijaan tarvinnevat strukturoidumpaa opetusta.
15 vuotta sitten internet ei ollut vielä mainstreamia. Tein kotisivuja nettiin jo vuonna 1995. Tuolloin opetettiin jo ohjelmointia koulussa, aineen nimi oli ATK. Vuonna 2000 kun kirjoitin, että enemmistö ihmisistä tulee lähivosina osallistumaan aktiivisesti “virtuaalimailmoihin” ja olemaan läsnä internetissä. Ja että poliisinkin tulisi seurata mitä netissä tapahtuu, minua lähinnä pilkattiin.
Osallistuin aikoinaan datatähti-kilpailuun ja pärjäsin hyvin. Ohjelmoin yläaste-sarjassa pascalilla, lukiosarjassa ANSI C:llä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Datat%C3%A4hti
Ei ole näköjään ollut peruskoulusarjassa osallistujia enää vuosiin. Kaikesta hypetyksestä huolimatta, nykypäivän nuorten ohjelmointitaidot (=motivaatio oppia) ovat heikkoja. Eräs olennainen tekijä on minusta lukeminen, tai sen puute. Peleistä, videoista ja viihteestä on nykypäivänä niin suuri tulva, etteivät nuoret enää jaksa lukea. Kuitenkin juuri lukeminen kehittää sitä tekstin ymmärtämistä ja mielikuvitusta, jota myös ohjelmoinnissa tarvitaan.
Olen IT-konsultti, mutta en mikään sukkela myyjä. Kokemusta on kuitenkin monenlaisista yrityksistä, ja tuntuu että viime vuosien talouskurimuksessa moni 50+ johtohenkilö on ollut hieman eksyksissä että mitä pitäisi tehdä. Erityisesti suurissa vanhoissa organisaatioissa vanhempi johto eristäytyy asemansa taakse, eivät kuuntele (usein pätevämpiä) alaisiaan, koska eivät halua paljastaa tietämättömyyttään ja osaamattomuuttaan asioista.
Sama pätee koulutusorganisaatioihin. Kaikenlaisista uusista kotkotuksista hypetetään ja lennellään ympäri seminaareja ja messuja visioimassa, kun halutaan olla tärkeitä ja edistyksellisiä, mutta ne aidosti tärkeät perusasiat jätetään helposti retuperälle. Kun pelätään niitä nuorempia ja pätevämpiä, ja tilataan mieluummin sukkelilta konsulteilta näkemyksiä tukemaan omaa asemaa ja omaa agendaa.
Juuri noin. Kaikenlaiset hypetykset pitäisi tällaisessa tilanteessa unohtaa. Seuraavan hallituksen tulisi nyt keskittyä aivan perusasioihin, poistaa kaikki turhat rönsyt ja saada pelkästään ne perusasiat luistamaan.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta etelään metodilla levittäytyä koko maahan. Tekstissä sanottiin “kaikki alle 55-vuotiaat Oululaiset”. Tuo pitänee paikkaansa Oulussa, muutamaa etelästä tullutta siirtolaista lukuunottamatta.
Minäkin ‑62 syntyneenä Turkulaisena ehdin pakkoruotsin ihanuuksiin perehtyä kun keski-koulu yht’äkkiä muuttui peruskouluksi.
Ja hyvä, että lopetettiin.
Tuollainen vähennys on tuhoon tuomittu nykyisessä verkostoituneessa toimintatavassa. Palvelu voi olla ostajalle tuotekehitystä, myyjälle normaalia toimintaa. Kuka saa tehdä vähennyksen, kun verkossa on iso määrä toimijoita? Muutenkin tuollaisessa vähennyksessä on miljoona rajanvetoa.
Sen lisäksi vähennyksellä on sellainen erittäin huono piirre, että se ei auta startuppeja tai kasvuyrityksiä, koska ne eivät vältäämättä tee voittoa. Eipä ole mitään verotettavaa, joten eipä voi vähentääkään.
Vaihtoehtona olisi suora prosentuaalinen TKI-tuki yrityksille, mutta aika hassulta sekin kuulostaa. Jos tuotekehitystä halutaan tukea, sitten katsotaan, mitä Tekes tekee, millä rahalla ja millä periaatteilla.
Noin ylipäätään TKI-investointeja tehdään, jos ne katsotaan järkeväksi. 90-luvun laman aikaan aika moni firma panosti vahvasti tuotekehitykseen ollakseen iskussa nousukaudella. Strategia toimi. Nyt taas meillä istutaan poteroissa ja vältetään investointeja, kun ei niistä kuitenkaan tule mitään. (Voi kyllä tietysti pitää paikkansakin, mutta se ei maalaa oikein kivaa tulevaisuutta meille.)
Ihailen optimismiasi… Jos ylioppilaat nyt ensin osaisivat käyttää tavanomaisia työkaluohjelmia perustoiminnoilltaan oikein, niin siitäkin olisi iloa. Olen yliopistomaailmassa ja toisaalta yritysmaailman nuorten työntekijöiden kanssa joutunut huomaamaan, että jopa tekstinkäsittelyohjelmien tai esitysohjelmien perusteet ovat hukassa.
Näppituntumani mukaan tilanne on huonompi kuin joitakin vuosia takaperin, ts. mobiilimaailma luo paljon hyötykäyttömahdollisuuksia, joita harva käyttää. Osaamispuutteet ovat valitettavasti sellaisissa asioissa, joista olisi hyvin monelle iloa elämässä.
Vika ei tietenkään ole nuorissa itsessään, mutta näitä osin koulumaailmassa ei ihan suju. Ja sitten kuitenkin väännetään sähköisiä ylioppilaskirjoituksia, joista tulee grande katastrof. (Matikan ylppärit tietokoneella? Huh. Toki esseiden kirjoittaminen on tietokoneella fiksua, mutta mikään graafisempi on yleensä huimasti nopeampaa käsin.)
Tämä on sellainen aihe, jossa idealististen kokeiluiden ja käytännön minimivaatimusten välinen ero on kovin leveä.
“Oppisopimus koulutussopimukseksi. Tätä me esitimme Juhana Vartiaisen kanssa raportissa Lisää matalapalkkatyötä. Kun se ei olisi työsuhde, siinä ei olisi työsuhteen etuja ja palkka esimerkiksi voisi olla pienempi. Joku ei pidä, mutta kuinka korkeaa palkkaa ammattikouluissa maksetaan? ”
Hupijuttuja, nykyään amiksen opetusohjelmaan kuuluu 6–18 kk harjoittelua yrityksissä ja tuolta ajalta ei makseta palkkaa vaan harjoittelija saa oppilaitokselta 9 euron kulukorvauksen
Eli amislainen harjoittelija on käytännössä ilmainen työnantajalle eikä työsuhdetta ole .
Osmo ehdottaa käytäntöä, joka on jo olemassa
Oppisopimuslainen on taas jo kokeneempi henkilö, joka kykenee tekemään työtä tuottavasti ja on oikein, että siitä saa palkkaa.
Saksassakin oppisopimuslainen on palkallinen työntekijä ja lasketaan mukaan työllisyysasteeseen. Mutta silloin on osattava jo jotakin.Jos ei osaa alkeitakaan niin Saksassakin on enisn istuttava vuosi koulun penkillä ja jos ei sittenkään kelpaa niin jatkettava amis loppuun kouluopetuksena
Oppisopimuskoulutukseenotetaan ihmisiä suoraan peruskoulusta.
Amislasen eikä monen muunkaan alan pakollisita harjoitteluista ei makseta palkkaa eikä työsuhdetta ole.
Näitä harjoittelijoita on jo liki 300000 vuodessa
Vaikutukset saattaisivat ulottua muihinkin, ja koko maahan, mutta eikö niitä (joitakin vaikutuksia) nähty jo mm. 1809–1917? Nimimerkin “jokeri” ehdottama kokeilu olisi luullakseni, ainakin tähän maailmanaikaan huonosti sopiva, vääränlainen viesti.
Kokeilu? Koko asevelvollisuusjärjestelmään on rakennettu tuollainen “kokeilu” sisään. 50% kansalaisista kun vapautuu plveluksesta välittömästi pelkästään sukupuolensa takia. Kyllä siinä pitäisi olla ihan tarpeeksi dataa kunnon tutkimuksia varten.
Oppisopimuslainen ei — tietenkään — ole mikään ‘kokenut henkilö’, vaan oppilas ja oppisopimuskoulutukseen sisältyy Suomessa aina teoreettinen koulutus ao. oppilaitoksessa, jonka kirjoilla oppilas on.
Oppisopimuslaisia on monenlaisia, mutta suurin osa on jo työelämässä toimineita ei heillä on jo käytännön työkokemusta useita vuosia, mutta puuttuu muodollinen tutkinto tai halutaan korottaa pätevyyttä
Kyllä keskimäärin 40-kymppiset oppisopimuslaiset ovat jo aikuisia ?
“Voiko aikuinen opiskella oppisopimuksella?
Pääsääntöisesti oppisopimusopiskelijat ovat aikuisia. Opiskelijoiden keski-ikä on yli 40 vuotta.”
Oppisopimuksen käyttöä rajoitaakin juuri se, että henkilö ei osaa mitään ja tällainen on myös suuri työturvallisuusriski
Sama koskee Saksaakin, jonka mallia on ylistetty. Jos ei osaa mitään niin joutuu vuodeksi koulunpenkille ja harjoittelemaan työtä oppilaitoksessa, enne kuin pääsee oppisopimukselle ja silloinkin teoria jatkuu 1–2 päivää viikossa
“Voiko nykyistä henkilökuntaa kouluttaa oppisopimuksella?
Kyllä, työsuhteessa olevien oppisopimuskoulutus on itse asiassa yleisempää kuin rekrytoiva koulutus.
Voiko työnantaja itse kouluttautua oppisopimuksella?
Kyllä voi. Johtamis- ja esimieskoulutukset ovat suosittuja.”
http://www.opso.fi/fi/start/OPISKELIJALLE1/Usein-kysyttya/
Ruotsi kuului keski-koulun opetusohjelmaan, mutta ei kansalaiskoulun.
Ammattikoulutukseen liittyy vielä näyttötutkintoon perustuva opiskelu.Kyseessä on räätälöity opiskelu, jossa opinto-ohjelma on laadittu yksilöllisesti ja osaaminen selvitetään näyttökokeilla
Koulun penkillä ei siis tarvitse istua, jos on hankkinut osaamisen muilla keinoilla
“Näyttötutkinnot
Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.
Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.”