Joulutauko on taas päättynyt. (Esityslistaan tästä)
Herttoniemen Puusepänkadun kortteleiden asemakaava
Virasto esittää alueen eteläosan tonttien muuttamista teollisuustonteista asuintonteiksi, jolloin uutta asuinkerrosalaa tulisi 46 000 k-m2. Asukkaita tulisi siis yli tuhat. Lautakunnassa oli joulukuussa kuitenkin haluja laajentaa asuinalueeksi muutettavaa aluetta niin, että se koskisi koko kaava-alaa. Nyt on kyse enää siitä, miten tämä teknisesti tehtäisiin. Virasto esitti, että nyt asunnoiksi kaavoitettu alue hyväksyttäisiin, ja palautus koskisi vain noita muita tontteja. Risto Rautava halusi palauttaa koko kaavan, koska kaavaesitys on erityisesti pysäköinnin osalta kohtuuttoman kallis, koska pysäköinti on maan alla pohjavesirajan alapuolella. Olen kovasti samaa mieltä siitä, ettei pysäköinti saisi maksaa ihan miten paljon tahansa, vaikka kyse onkin yksityisestä kovan rahan alueesta. Asuntojen myyntihintaan kaavan kalleus ei vaikuta, mutta rahan haaskausta kallis pysäköinti silti on. Ymmärtääkseni halvempi kaava tuottaisi kaupungille selvää rahaa arvonnousun leikkauksen kautta, mutta nämä taas kuuluvat kiinteistölautakunnan toimialaan.
Niinpä haluaisin palauttaa koko kaavan halvemman pysäköintiratkaisun löytämiseksi. Koska alue on lähellä Herttoniemen metroasemaa ja asuntoja kaavaillaan nuorille ensiasunnoiksi, pysäköintinormia voisi tulkita myös vapaamielisesti, mihin hyväksytty pysäköintipoliittinen ohjelma antaa mahdollisuudet.
Punanotkonkadun poliisitaloon asuntoja
Tämä kaava oli meillä jo syyskuussa. Nyt siihen on muistutuksen vuoksi tehty tekninen korjaus liittyen ”kallioresursseihin”. 150 asukasta Kaartin kaupunkiin.
Pohjolan pääkonttori Munkkivuoressa
Pohjolan pääkonttori halutaan osittain säilyttää ja suojella, mutta tontille on tarkoitus mahduttaa kuitenkin asuntoja yli tuhannelle hengelle. Ihan hyvä, mutta: Liikenteen tuottamien häiriöiden vuoksi rakentamista ei esitetä kadun varteen vaan vähän kauemmaksi. Miten tämä sopii yhteen yleiskaavaesityksen kaupunkibulevardien kanssa? Jos liikenne tässä pakottaa rakentamisen kauemmaksi, miten jatkossa ei pakottaisikaan?
Rakennuskiellon purkaminen Katajanokalla
Kirkkohallituksen tontille Satamakadulla tulee näköjään Turkin suurlähetystö
Lista-asioiden ulkopuolelta: Hesarissa on tänään juttu Keskon suunnittelemasta ostoskeskuksesta Itäkeskukseen. Matala laatikko peittää ainakin kuuden ison kaupunkikorttelin alan. Ks.
http://www.hs.fi/talous/a1421637178010
ja myös yleiskaavaesityksen liitteet Itäkeskuksen osalta.
Eikö tässä olla tekemässä aivan jättimäistä mokaa Itäkeskuksen kehittämisen suhteen? Voiko asialle enää mitään? Ovatko virasto ja päättäjät tässä tykkänään Keskon taskussa, vai miten ihmeessä tuommoinen ideapark on voinut päästä noin pitkälle?
Liikenteen tuomiin häiriöihin vetoaminen Pohjolan pääkonttorin tontin kohdalla on jo vähän hätävarjelun liioittelua. Nykyaikaiset rakennukset voidaan tehdä pöly- ja melutiiviiksi varsin helposti, eikä tuossa mitään kuusikaistaista moottoritietä jyrää.
Tuostahan voisi saada aika hyvän, jos ne talorivit nimenomaan rakentaisi mahdollisimman lähelle tietä olevaksi muuriksi, koska sitten taakse jäisi isompi ja rauhallisempi puistoalue.
”Liikenteen tuottamien…” Kuka on tuon lauseen takana? Munkkivuori pitää saada vähitellen kaupunkimaisen rakentamisen piiriin (siis kokonaan) ja kaupungissa rakennetaan ruutukaavaan umpikorttelie reunoille.
Sinänsä pidän ajatusta suojella Pohjolan konttorin osia lähinnä huonona vitsinä. 😀 Helsingin suojeltavaksi kelpaavat rakennukset ovat eduskuntataloa lukuunottamatta kaikki kiven heiton päässä Senaatintorilta.
Mitä tarkoittaa kaavan palautus, a) kaavan, b) osayleiskaavan, c) yleiskaavan tapauksessa?
Tarkoittaako palautus sitä, että KSV:n tulee tehdä siihen parannuksia tai jonkinlaisia muita muutoksia. Edellyttääkö palauttaminen KSL:n kokouksen edustajien enemmistön tukea (tasatilanteessa puheenjohtajan äänen ollessa ratkaisevassa asemassa)?
Kaavan palautus tarkoittaa, että kaavaesitystä kehotetaan muyuttamaan johonkin suuntaan ja se tuodaan sitten muutettuna takaisin . Päydäöllepano tarkoittaa, että käsittelyä siirretään eikä sinä aikana esitykseen tehdä muutoksia. Palautus vaatii enemmistön tuen.
Prisman pyhä liikevaihto vaarassa! Osuuskaupan vastaisku alkaa?
Kyllähän tuo aika massiiviselta laatikolta näyttää tuolle tontille. Toisaalta itseäni enemmän ihmetyttää miten kaikki tulevaisuuden hankkeet voivat olla kannattavia. Pasilaan tulevat ikeat ja muut kaupat, Kalasatamaan ostari Redi, Hertsikkaan Gigahertsi ja Itikseen laitetaan satamilliä cittariin ja muihin rakennukseen tuleviin liikkeisiin. Eipä siinä, jos käytetään yksityistä rahaa. Pientä kaupunkilaista vaan ihmetyttää.
Pohjolan konttorin suojeleminen kuulostaa omituiselta. Sisälläkin käyneenä en oikeen ymmärrä sen esteettistä hienoutta. Onhan se aikansa tuote, mutta en tiedä onko se positiivinen argumentti.
Joo, mutta kun Munkkivuorta ei ole tarkoitus muuttaa miksikään rahvaan halpojen asuntojen alueeksi, niin eihän silloin sovi rakentaa ihan katuun kiinni 😀
Niin, siis minkä takia Pohjola on muuttanut pois siitä, ja minne se muutti? Jos talossa on kosteus tai homevaurioita niin purkuun vaan.
Demokraattisella äänestyspäätöksellä voinemme lakkauttaa Museoviraston rakennusperinnöstä vastaavan osaston, tai mikä lieneekään, paitsi kustannussäästöjen aikaansaamiseksi valtionhallinnossa niin myös epäonnistuneen toiminnan perusteella.
Heidän toimintansa on aiheuttanut mittaamattomia henkisiä ja taloudellisia vahinkoja erilaisten hankkeiden viivästymiselle, toteuttamatta jäämiselle tai sitten arkkitehtoonisesti mitättömien/rumien rakennusten suojelupäätöksin.
On tämä vissiin ihmetyttänyt rahoittajiakin, kun Gigagertsin kanssa arvottiin ja lykättiin vuosikaudet, samoin Redin, jonka rahoitus on vissiin vieläkin vähän auki.
Gigahertsin kohdalla suunnitellut sillat ja kannet Itäväylän yli kutistuivat versiosta toiseen, ja nyt uusimmissa kuvissa on ostoskeskukseen on yksi kapea jalankulkusilta. Itäkeskuksessa on ideoitu niin sanotusti lisää kaupunkia kannelle Itäväylän päälle. Jos ja kun kansi jää toteutumatta, niin jäljelle jää tuo ostoskeskuslaatikko, ja se estää kaupungin rakentamisen sille paikalle, jolle kaupunkikorttelit Itäkeskuksessa ilmiselvästi kuuluisivat ja johon ne voisi kohtuuhinnalla tehdä.
Tuota voisi sanoa hyväksi aluksi. 😀 😀 😀 Ymmärrän kyllä rakennusperinnön suojelun, kun siihen on aihetta ja maksaja. Nykyisin suojelupäätökset ovat pääosin lähinnä surkuhupaisia, eivätkä aja ainakaan kaupunkilaisten asiaa. Ne lähinnä estävät kaupungin terveen kehittymisen.
Eikös Vallilaan Teollisuuskadulle ole valmistumassa uusi finanssikortteli… Eiköhän erillinen Pohjolan konttori ole vain muinaisjäänne ajalta, jolloin Pohjola oli vielä oma itsenäinen (pörssi)yhtiö.
Oletettavasti kyseessä on vuokratontti ja keskon ei siksi kannata ajatella kuin omaa liiketoimintaansa? Eli sen ei kannata edes haluta kortteliin asuntoja jos niiden tekemisestä on vain vaivaa eikä yhtään tuloja.
Paras tapa ehkäistä hiilipäästöjä on väestömäärän
alentaminen eikä suinkaan kaupungin sisäisen liikkumisen rajoittaminen.
Afrikasta tulevan hiilijalanjälki on melkoinen Suomessa verrattuna kotimaahan.
Jos Helsingin asukasmäärä alenee 300000 niin ei ole mitään ongelmia ; ei auto- eikä asunto-ongelmia.
Asukasmäärän alentaminen pitää asettaa ehdottomasti vihreiden tavoitteeksi, koska se on halvin ja nopein keino alentaa maamme hiilijalanjälkeä.
Mitä ajattelit niille 300 000 helsinkiläiselle tehdä?
Jos heitä ei likvidoida, he varmaankin jatkavat kuluttamista siellä jossain.
Helsinkiläisten CO2 päästöt muuten ovat alentuneet viimeisen 20 vuoden aikana huolimatta asukasluvun kasvusta. Samaa ei voi sanoa muusta Suomesta.
Kuinka raikkaan 60-lukuista.
Lohdutuksena voitaneen todeta, että suunniteltu jättimarketti ei ole pelkästään autoliikenteen varassa, vaan lähellä tärkeää raideliikenteen solmukohtaa, kuten muutkin Itäkeskuksen toiminnot.
Ei pidä likvidoida, tai toistaa toisten tekemiä typeriä virheitä. Rajaseutumme saattavat sen sijaan kaivata lisää valppaita rajavartijoita. Ainakin Helsingin länsirajan tuntumaan on ilmeisesti valmisteilla noin 5000 hengen invaasio, vieläpä KSL:n juuri vastaanpanematta. Kai läskipyörillä voisi olla käyttöä muuallakin kuin Helsingissä. Lentokentän puolustajilla olisi myös kysyntää aika monellakin paikakunnalla.
Toimivatko hiilisiilot hiili(dioksidi)nieluina? Salmisaaren lähelle olisi pitänyt perustaa kasvihuoneita, joissa voimalan hiilidioksidilla voisi olla ehkä (puhdistettuna) nykyistä parmpaa käyttöä sadon lisääjänä. Tarvitsemmeko Helsinkiin lisää metsiä, puita, pensaita, puistoja ja kasvihuoneita, joissa hiilidioksidi lisää taantuman sijaan kasvua?
Onko sitten uusien, arkkitehtoonisesti mitättömien/rumien rakennusten rakentaminen entisten, purettavien tilalle sitä ns. tervettä kehitystä?
Olivatko Ruoholahden punamullalla(?) maalatut matalat puiset rakennukset ja lauta-aidat niiden välissä, jotka reunustivat aikoinaan raitiovaunu 8:n silloista reittiä, siellä päin, missä se joutui usein harmillisesti odottelemaan Salmisaaren päätepysäkiltä lähtevää, samoja kiskoja käyttävää vaunua (vai kummin päin se nyt tapahtuikaan), ja reitin tuon osan vierellä, oikeastaan (aikaansa suhteutettuna) juuri sen kummempia kuin nykyisetkään rakennukset Porkkalankadun varrella. Edellisissä oli sentään (näin jälkikäteen arvioiden) ihan omanlaisensa ”viehätys”, ja oman aikansa tuotteita nekin tietysti olivat. Niitä ei kaupunki lähtenyt suojelemaan. En silti väitä, että olisi pitänyt.
Pohjolan pääkonttori oli aikoinaan varsin komea ilmestys tuolla paikallaan Munkkivuoressa, mutta nykyisin ovat lähistölle kohonneet muut (rumemmat?) rakennukset syöneet (ehkä ajan hampaankin kera) osan menneitten aikojen prameudesta, ainakin jos katutasolta joistakin suunnista näkymää ja ko. taloa tarkastelee. Ihan mukavat näkymät sieltä konttorin ikkunoista (ja pieneltä kattoterassilta!) taisi avautua, ja autotkin sai arkkitehti aikoinaan kätevästi piilotettua kyseisen rakennuksen alaosan/kellarin parkkitiloihin.
En ole täysin vakuuttunut siitä, että tuo nyt esitetty suunnitelma olisi paras mahdollinen (tai riittävän hyvä). Vakuutusyhtiön miehet (ja naiset!) saattaisivat olla siinä työssä uskottavampia kuin nuo nyt tarjolla olevat suunnitelmat.p
Tarkoittiko tuo vastaus maija metsäläiselle, että OS tai vihreät vähät välittävät väestönkasvusta ja sen aiheuttamista ongelmista, ja tavoitteena on sen sijaan lisätä Suomen / Helsingin väkilukua?
Juho, ymmärsin, että Maija Meikäläinen esitti väestön siirtoa pois Helsingistä. Se on eri asia kuin toivoa, ettei maapallon väkiluku kasva.
En havainnut, että maija meikäläinen olisi ehdottanut likvidointeja tai pakkosiirtoja, vaikka mainitiskin, että suurikaan väestön väheneminen Helsingissä ei olisi ongelmallista.
Ainakin joidenkin Helsingin vihreiden suunnitelmiin taitaa kuulua 400 000 asukkaan kokoinen väestönsiirto Helsinkiin. Olen ymmärtänyt, että tavoite on kasvattaa Suomen kokonaisväkimäärää tuomalla nuo ihmiset pääosin muista maista. Maija metsäläinen varoitti myös Afrikasta siirtämisen hiilijalanjälkeä kasvattavasta vaikutuksesta.
Mietiskelen tässä siis sitä, onko vihreiden tavoite kasvattaa väestöä vai hillitä sen kasvua, ja myös sitä, onko hiilijalanjäljen kasvattaminen tavoite vai ei. Mahdollinen toive siitä, että maapallon väkiluku ei kasvaisi, on ristiriidassa sen kanssa, että kukin maa ja kaupunki kasvattaa paikallisesti omaa väkilukuaan. Ainakin kaipaisin selitystä siitä, miten nämä ristiriitaiset tavoitteet aiotaan sovittaa yhteen.
Juho Laatu, älä nyt viitsi. Helsinkiin ei ole tarkoitus tuoda 400 000 henkeä Afrikasta. Miten voit väittää tuollaista?
Niin lienevät laskeneet koko maassa kun on oltu taantumassa. Näissä laskelmissa ei liene mukana epäsuorat CO2-päästöt, mitä aiheuttavat mm. Kiinassa kivihiilienergialla tuotetut tavarat. Luulisin, että päästöt ovat eniten vähentyneet taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla esim. Kymenlaaksossa. Varsinkin kun siellä on siirrytty pääosin uusiutuvan energian käyttöön (KSS Energia, Kymen Bioenergia jne).
Aalto yliopiston tutkimuksen mukaanhan pienin kulutus CO2-päästöinä oli puhtaalla maaseudulla kaukana keskuksista.
Helsinkiin on tarkoitus saada 400 000 uutta asukasta. Suomeen ei pääse töihin EUn ulkopuolelta. Kukaan oikea osaaja ei muutenkaan halua töihin korkean verotuksen ja ikävän ilmaston maahan. Suomen maabrändi nauttii parasta arvostusta niiden keskuudessa jotka arvostavat hyvää sosiaaliturvaa. Kohderyhmät ovat siis pääasiassa Afrikassa ja Lähi-Idässä.
En väittänyt tuollaista sen enempää kuin maija metsäläinen vaati helsinkiläisten likvidoimista. Lue tarkemmin, mitä ihmiset kirjoittavat. Toistin vain maija metsäläisen mainitsemat väestönkasvun ongelmallisuuden ja ihmisten Afrikasta Suomeen siirtämisen hiilijalanjälkeä kasvattavan vaikutuksen.
Oletan siis, että kannatat väestönkasvua, ja olet halukas hankkimaan Helsinkiin 400 000 uutta asukasta (jotka siis tulisivat suurelta osin lisäämään Suomen väkilukua, eivätkä vain väestönsiirtona Suomen maaseudulta ja muista kaupungeista Helsinkiin). Tämä näyttää ilmeisesltä, ja pidän tätä siis totena, ellet erikseen halua ilmoittaa, että vastustat tuollaista väestön kasvattamista.
P.S. Vaikka Helsinkiin hankittaisiin väkeä Lontoosta, Lontookin harrastanee vastaavaa kasvupolitiikkaa, samoin kuin muutkin suuret kaupungit, ja pienemmätkin, ja yhtälön lopputloksena on maailmanlaajuisen väestönkasvun jatkuminen. Perustelita kaivataan, jos haluat väittää, että väki vähentyisi jossain yhtä paljon kuin mitä aiotte sitä Helsinkiin ja muihin kaupunkeihin lisää hankkia (tai edes jotain merkittävää tuohon suuntaan).
Kun käyn Itiksessä ajan ensin Puhoksen parkkiin (etninen kauppa), sitten kauppakeskuksen parkkiin (fysioterapia), sitten Cittarin parkkiin (ruokaostokset) ja lopuksi Prisman parkkiin (paremmat leivät).
Summa summarum: onko ylipäätään ihmisläheistä suunnitella kauppakeskuksia teiden risteysten lomaan kuten Itiksessä ja Hertsikassa? Itiksen Prisma on erillisessä liittymiä vaativassa kainalossaan todellinen kaavoituksen laatumerkki.