Aasian haaste demokratialle

Tep­po Turk­ki esit­te­li tiis­tai­na Sit­ras­sa raport­ti­aan ”Aasia haas­taa val­tio- ja demo­kra­tia käsi­tys­täm­me uudis­tu­maan”. Hän kuvaa sii­nä hyvin dra­maat­ti­ses­ti, kuin­ka heik­ko arvos­tus Aasias­sa on van­hoil­la teol­li­suus­mail­la, joi­den hal­lin­to Aasias­ta käsin näyt­tää täy­sin hal­vaan­tu­neel­ta. Tepon raport­ti kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti lukea. Sen voi lada­ta täs­tä.

En ryh­dy raport­tia selos­ta­maan, kos­ka par­haan käsi­tyk­sen sii­tä saa, kun lukee itse. Olin kom­men­toi­mas­sa Tepon esi­tys­tä Sit­ras­sa ja kir­joi­tan tähän, mitä sanoin.

NE JYRÄÄ MEITIN?

Tepon aihe on hyvin mie­len­kiin­toi­nen. Minä olen apri­koi­nut mie­les­sä­ni Aasian ja eri­tyi­ses­ti Kii­nan haas­tet­ta sen jäl­keen, kun kävin elä­mäs­sä­ni toi­sen ker­ran Shang­hais­sa vuon­na 1995. Sitä ennen olin käy­nyt siel­lä vuon­na 1989. Kuu­des­sa vuo­des­sa uinu­vas­ta, mata­las­ti raken­ne­tus­ta kau­pun­gis­ta oli kehit­ty­nyt kym­me­nien pil­ven­piir­tä­jien Man­hat­tan. Kuu­des­sa vuodessa!

Kii­na ei ole vie­lä voittanut

Vaik­ka Kii­nan talous­kas­vu on hui­maa ja vaik­ka se on nous­sut maa­il­man suu­rim­mak­si kan­san­ta­lou­dek­si, se ei ole vie­lä voit­ta­nut elin­ta­sos­sa teol­li­suus­mai­ta. Niin kau­an kuin Japa­ni otti kiin­ni tek­no­lo­gis­ta kui­lua, sen kas­vu oli ilmiö­mäis­tä, mut­ta kun se saa­vut­ti teol­li­suus­maat, ei ollut mitä kopioi­da ja Japa­nin kas­vu tyrehtyi.

Kii­na panos­taa val­ta­vas­ti insi­nöö­rien kou­lu­tuk­seen ja osaa­mi­sen taso onkin maas­sa nous­sut, mut­ta tois­tai­sek­si se ei ole luo­nut mitään uut­ta ja oma­pe­räis­tä. Korea on. Voi olla, että libe­raa­lin yhteis­kun­nan vapauk­sia tar­vi­taan sii­nä vai­hees­sa, kun yhteis­kun­nan tuli­si siir­tyä luo­van talou­den aikaan.

Joh­ta­va suur­val­ta Kii­nas­ta kyl­lä tulee. Se voi olla tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen ongelma.

Saa­ko demo­kra­tias­ta luo­pua demokraattisesti?

Kuten Tep­po sanoi, Aasian auto­ri­taa­ri­sis­sa mais­sa ja myös Venä­jäl­lä kan­san sel­vä enem­mis­tö on jär­jes­tel­män epä­de­mo­kraat­ti­suu­den kan­nal­la. Kuu­luu­ko demo­kra­ti­aan oikeus luo­pua demo­kra­tias­ta demo­kraat­ti­ses­ti? Jos­kus kau­an sit­ten kes­kus­te­lin kou­lu­te­tun kii­na­lai­sen kans­sa Pekin­gis­sä. Hän sanoi, että heil­le sadat mil­joo­nat ruti­köy­hät ihmi­set ovat suu­rem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toi­si­na­jat­te­li­jan sanan­va­paus. Minun tie­tys­ti kuu­lui olla viran puo­les­ta eri miel­tä, mut­ta en kyl­lä sil­tä istu­mal­ta osan­nut pukea argu­ment­tia­ni iske­vään muotoon.

Sin­ga­po­ren mal­li ei skaalaudu

Kii­nan on taval­laan tur­ha haa­veil­la Sin­ga­po­ren ase­mas­ta, kos­ka maan vau­raus perus­tuu sii­hen, että ympä­röi­vät maat ovat niin huo­no­ja. Aasias­sa toi­mi­vat yri­tyk­set tuo­vat pää­kont­to­rin­sa Sin­ga­po­reen, kos­ka siel­lä on toi­mi­va oikeus­val­tio ja yhteis­kun­ta. Jos naa­pu­ri­maat pani­si­vat kun­nol­li­sen oikeus­val­tion pys­tyyn, Sin­ga­po­re köyh­tyi­si nopeasti.

(Tähän joku salis­sa huo­maut­ti, että moni län­si­mai­nen pank­ki haluai­si siir­tyä Sin­ga­po­res­ta Shang­hai­hin, mut­ta ei voi siir­tyä, kos­ka pan­kin tie­to­lii­ken­neyh­teyk­sien on toi­mit­ta­va reaa­liai­kai­ses­ti. Osto­pää­tök­sen on väli­tyt­tä­vä toi­sel­le puo­lel­le maa­il­maa netin väli­tyk­sel­lä heti ja luo­tet­ta­vas­ti, eikä seu­raa­va­na päi­vä­nä, jos viran­omai­set sen läpi pääs­tä­vät. Net­ti­sen­suu­ris­sa ei ole kyse vain sananvapaudesta.)

Aasian haas­te pakot­taa uudistumaan

Aasian haas­te ei tar­koi­ta, että euroop­pa­lai­sis­ta arvois­ta pitää luo­pua, mut­ta se tar­koit­taa, että mei­dän on kor­jat­ta­va heik­kouk­siam­me. Täs­sä pie­ni luettelo.

Veto­kra­tia. Län­si­mais­ta on kadon­nut kyky teh­dä pää­tök­siä, kos­ka lii­an monel­la tahol­la on pää­tök­siin veto-oikeus.

Pol­ku­riip­pu­vuus On niin vai­ke­aa teh­dä asioi­ta koko­naan toi­sel­la taval­la, kos­ka ammoi­si­na aikoi­na vali­tut rat­kai­sut ovat juur­tu­neet niin syvään. Virol­la on hel­pom­paa, kos­ka se voi teh­dä kai­ken puh­taal­ta pöy­däl­tä. Tar­vi­taan juu­riin mene­viä uudis­tuk­sia, siis radikalismia.

Juris­te­ria. Juri­di­nen sai­var­te­lu on ohit­ta­nut ter­veen jär­jen käy­tön ja teh­nyt asiois­ta hyvin kan­kei­ta. Tule­vas­sa kir­jas­sa­ni täs­tä koko­nai­nen luku. Perus­tus­la­ki­ju­ris­te­ria on teh­nyt lakien sää­tä­mi­ses­tä hyvin köm­pe­löä, mut­ta val­ta­via ovat myös aineis­tot, joi­ta tuo­miois­tui­mis­sa tar­vi­taan yksin­ker­tais­ten asioi­den rat­kai­se­mi­seen. Edus­ta­ma­ni yri­tys (BMH) on arkail­lut Yhdys­val­tain mark­ki­noil­le mene­mis­tä kal­lii­den oikeu­den­käyn­tien pelossa.

Jär­ke­vät kan­nus­ti­met. Kun Sin­ga­po­re on voi­nut raken­taa hyvin­voin­ti­val­tio­ta ilman pol­ku­riip­pu­vuut­ta ja ilman mai­nit­ta­vaa oppo­si­tio­ta, se on pys­ty­nyt teke­mään jär­ke­viä mark­ki­na­hen­ki­siä rat­kai­su­ja. Kau­pun­gin lii­ken­ne toi­mii erin­omai­ses­ti, kos­ka auton käy­tön hin­taa on nos­tet­tu sitä mukaa, kun halua hank­kia auto­ja on kas­va­nut. Näin kau­pun­gis­sa on auto­ja vain niin pal­jon kuin sin­ne mah­tuu. Tätä oli­si kan­nat­ta­nut sovel­taa myös Kii­nas­sa. Ja kan­nat­tai­si sovel­taa myös esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, mut­ta pää­tök­siä on vai­kea tehdä.

Sin­ga­po­ren sosi­aa­li­ti­li­jär­jes­tel­mä on kan­nus­ti­mil­taan huo­mat­ta­vas­ti ter­veem­pi kuin mei­dän jär­jes­tel­mäm­me ja niin­pä Sin­ga­po­re on saa­nut toi­mi­van ter­vey­den­huol­lon (elin­ajan odo­te suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa) huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­min kustannuksin.

Kos­ka ben­sa on Sin­ga­po­res­sa kal­lis­ta ja Male­sias­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­sias­ta on rat­kais­tu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tan­kin on olta­va täy­si läh­det­täes­sä. Koet­ta­kaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.

55 vastausta artikkeliin “Aasian haaste demokratialle”

  1. Osmo: “Veto­kra­tia. Län­si­mais­ta on kadon­nut kyky teh­dä pää­tök­siä, kos­ka lii­an monel­la tahol­la on pää­tök­siin veto-oikeus.”

    Veto-oikeus on vain, jos se anne­taan. Kyke­ne­mät­tö­myys pää­tök­sen­te­koon on eri asia, hal­li­tus vain ei uskal­la hal­li­ta — esi­merk­ki­nä Suo­men hal­lin­to­ta­pa. Ja se on vain tapa, edus­kun­ta lait sää­tää, vaik­ka muu­ta uskotellaan.

  2. Osmo: “Juris­te­ria. Juri­di­nen sai­var­te­lu on ohit­ta­nut ter­veen jär­jen käy­tön ja teh­nyt asiois­ta hyvin kankeita.”

    Tämä on todel­li­nen ongel­ma, lähes­ty­tään USA:ta — ei hyvä!

    Aikai­sem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nykyi­sin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

  3. Haas­taa uudistumaan”? 

    Rivien välis­tä tun­tuu pais­ta­van (kum­man­kin) kir­joit­ta­jan halu sane­lu­po­li­tiik­kaan, jon­ka tie­ten­kin mah­dol­lis­taa vain ja ainoas­taan kan­sa­lais­ten vali­tus- ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien kaven­ta­mi­nen tai poistaminen. 

    Mitä ihmeen “uudis­ta­mis­ta” tämä täl­lai­nen perus­va­pauk­sien pol­ke­mi­nen muka on?

  4. Yksi ihmi­sen perus­lu­no­tee­seen kuu­lu­via omi­nai­suuk­sia on kos­ton­hi­mo. Jos ihmi­nen kokee asioi­ta vääriksi(oli ne tot­ta tai ei), hän voi omis­taa koko aikui­se­lä­män­sä mui­den elä­män han­ka­loit­ta­mi­sek­si. En ala täs­sä mai­nit­se­maan nimel­tä esi­mer­kik­si polii­tik­ko­ja, mut­ta län­si­mais­ta Suo­mi mukaan lukien on help­po löy­tää polii­tik­ko­ja, joi­den sel­vä motii­vi on ollut teh­dä tie­tyn ihmis­ryh­män elä­mäs­tä han­ka­lam­paa eikä vie­dä asioi­ta eteen­päin. Onhan tie­tyt poliit­ti­set ryh­mät omis­ta­neet koko teke­mi­sen­sä mies­su­ku­puo­len asioi­den hankaloittamiseen.

    Auto­ri­taa­ri­sen hal­li­non vah­vuuk­sia on se, että se voi pääs­tä eroon kat­ke­ris­ta ihmi­sis­tä, jot­ka omis­ta­vat koko elä­män­sä mui­den elä­män han­ka­loit­ta­mi­seen heit­tä­mäl­lä nämä van­ki­laan tai hank­kiu­tu­mal­la heis­tä muu­ten eroon. Kii­nan ja län­si­mai­den juok­sua voi­si ver­ra­ta siten, että län­si­mail­la on pun­nus seläs­sä han­ka­lien ihmis­ten muo­dos­sa. Kii­na sen tulee voit­ta­maan, kos­ka se hank­kiu­tuu kat­ke­ris­ta kos­ton­hi­moi­sis­ta ihmi­sis­tä eroon.

    Edel­lä mai­ni­tuin syin uskon mys Venä­jän pit­kän aika­vä­lin kehi­tysk­seen, jos se pelaa kort­tin­sa oikein.

  5. Osmo: “Hän sanoi, että heil­le sadat mil­joo­nat ruti­köy­hät ihmi­set ovat suu­rem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toi­si­na­jat­te­lin­nan sanan­va­paus. Minun tie­tys­ti kuu­lui olla viran puo­les­ta eri miel­tä, mut­ta en kyl­lä sil­tä istu­mal­ta osan­nut pukea argu­ment­tia­ni iske­vään muotoon.”

    Noin aja­tel­tiin Neu­vos­to­lii­tos­sa­kin. Kuin­kas sit­ten kävi­kään? Maa, jos­sa ei ole sanan­va­paut­ta ja mui­ta demo­kraat­ti­sia perus­oi­keuk­sia, ajau­tuu jos­sain vai­hees­sa väis­tä­mät­tä vai­keuk­siin. Vii­meis­tään sil­loin kun talous kään­tyy laskuun. 

    Kapi­ta­lis­miin — jota Kii­nan kom­mu­nis­tit­kin suo­si­vat — kuu­luu väis­tä­mät­tä las­ku­kausia. Vaik­ka osa oikeis­toe­ko­no­mis­teis­ta sil­loin täl­löin alkaa muu­ta hou­rail­la, ikuis­ta nousua ei ole maa­il­mas­sa näh­ty eikä nähdä.

    Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta iso kii­tos kapi­ta­lis­mil­le, joka on nos­ta­nut Kii­nan talout­ta ja kan­saa kur­juu­des­ta. Mao­lai­nen mie­let­tö­myys ei sii­hen kyennyt.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juri­di­nen sai­var­te­lu on ohit­ta­nut ter­veen jär­jen käy­tön ja teh­nyt asiois­ta hyvin kan­kei­ta. Tule­vas­sa kir­jas­sa­ni täs­tä koko­nai­nen luku.

    Mil­loin muu­ten uusi kir­ja­si julkaistaan?

  7. joke­ri:
    Mitä ihmet­tä oikein yri­tät sanoa? Koti­mai­set femi­nis­tit ja kii­na­lai­set mie­li­pi­de­van­git ovat saman­ta­soi­sia “han­ka­lia pun­nuk­sia”? Ovat­ko muu­ten “maa­han­muut­to­kriit­ti­set” myös ryh­mä, jon­ka tavoi­te on mui­den ihmis­ten elä­män han­ka­loit­ta­mi­nen? Onko mui­ta esi­merk­ke­jä? Käy­tä nyt sel­väs­ti ja rehel­li­ses­ti f‑sanaa, jos tar­koi­tat ainoas­taan sitä.

    Kii­nas­sa lie­nee monen­lai­sia toi­si­na­jat­te­li­joi­ta, mut­ta täs­sä nyt nopeal­la haul­la muu­ta­ma van­ki­laan sul­jet­tu “kat­ke­ra kos­ton­hi­moi­nen ihminen”:

    Su Changlan kir­joit­te­li verk­koon ja sosi­aa­li­seen medi­aan Hong Kon­gin demo­kra­tia­mie­le­no­soi­tuk­sia kan­nat­ta­via vies­te­jä. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/056/2014/en

    Chen Xi ilmoit­ti aset­tu­van­sa itse­näi­sek­si ehdok­kaak­si vaa­lei­hin. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/003/2015/en

    27 ihmis­tä, jot­ka kan­nat­ti­vat Hong Kon­gin mie­le­no­soi­tuk­sia, jois­ta 9 ei saa tava­ta asia­na­ja­jaa, nel­jän olin­paik­kaa ei tie­de­tä ja kah­ta on kidu­tet­tu. http://www.amnesty.org/en/library/info/ASA17/006/2015/en

  8. Jos jäte­tään talous­lu­vut sik­seen, niin koko­nai­suu­te­na kun kat­soo Aasi­aa, niin siel­lä ei näy­tä kaik­ki asiat ole­van ns. ihan kunnossa.

    Ympä­ris­tön likaan­tu­mi­nen, tasa-arvoi­suus, ihmi­soi­keu­det, jat­ku­vat poliit­ti­set konflik­tit, epä­va­kaat dik­taat­to­ri­hal­li­tuk­set, lii­al­li­nen väes­tön­kas­vu nyt muu­ta­mia mai­ni­tak­se­ni. Ja ennen­kaik­kea val­ta­va köy­hyys, joka muo­dos­taa jat­ku­van poliit­ti­sen ris­ki­te­ki­jän. Sydän­tä sär­kee kat­soa videoi­ta Aasias­ta sii­tä miten ihmi­nen koh­te­lee luon­toa vain omaa etu­aan tavoi­tel­len — valaat, del­fii­nit, sade­met­sät, har­vi­nai­set apinalajit.

    Kun Suo­ma­lai­set kokoon­tu­vat semi­naa­riin kumar­ta­maan Aasian ihmeel­le, niin pitäi­si kui­ten­kin muis­taa, että meil­lä on tääl­lä kaik­ki­ne puut­tei­nem­me­kin todel­la upea ympä­ris­tö ihmi­sel­le elää.

    Se mikä on ehkä isom­pi uhka kuin Aasia on muu­tos sii­nä että monet amma­tit mitä tänä päi­vä­nä on ole­mas­sa muut­tu­vat entis­tä nopeam­min tar­peet­to­mik­si. Voi olla, että nykyi­sel­lä lää­kä­rin kou­lu­tuk­sel­la ei muu­ta­man vuo­den pääs­tä tee mitään kun uudet auto­maat­ti­set diag­noo­si­me­ne­tel­mät yleis­ty­vät, tes­te­jä voi­daan teh­dä luo­tet­ta­vas­ti kotio­lois­sa ja mer­kit­tä­väs­ti luo­tet­ta­vam­min ja nopeam­min kuin ehdit sano­maan “äää”.

    Aasian val­ta­van väes­tö­poh­jan yksi etu on, että aina löy­tyy val­ta­va mas­sa ihan vii­mei­sim­män kou­lu­tuk­sen ja väli­neis­tön oppi­nei­ta ihmi­siä, jot­ka vie­lä ovat saa­neet kou­lu­tuk­sen aihan vii­mei­sin­tä huu­toa ole­vis­sa tek­nii­kois­sa — kun ne näh­kääs kaik­ki teh­dään siel­lä Aasias­sa. Kun Euroop­pa siir­si tuo­tan­non Asi­aan, samal­la siir­tyi myös osaa­mi­nen ja koulutus.

  9. Aika mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa, joka kyl­lä osuu pai­koin erit­täin hyvin nau­lan kan­taan. Ei Suo­mi työ­tä teke­mät­tä vaurastu! 

    Tuo Aasian mal­li kuu­los­taa aina­kin minus­ta hel­pos­ti omak­sut­ta­val­ta, mut­ta olen­kin ehkä tosin tot­tu­nut teke­mään töi­tä enem­män kuin moni muu. Par­haim­mil­laan itse työ pal­kit­see, ei se raha, jon­ka sii­tä saa.

    Aut­tai­si­vat­ko Suo­mea seu­raa­vat eväät?
    — Pure­taan lii­ka sää­te­ly, sitä on meil­lä ihan tur­han paljon,
    — pure­taan AY- lii­ke, sil­lä ei lie­ne nyky­maa­il­mas­sa enää mitään jär­ke­vää tehtävää,
    — muu­te­taan vaa­li­kau­det 8 vuo­den mittaisiksi,
    — anne­taan vaa­lien voit­ta­jal­le vapaat kädet muo­dos­taa mie­lei­sen­sä hal­li­tus sekä 51% edus­kun­nan pai­kois­ta, muil­le 49% menes­tys­ten­sä suhteessa,
    — edel­ly­te­tään, että sosi­aa­li­tur­van­sa ja van­huu­den­va­ran­sa hoi­taa jokai­nen pää­sään­töi­ses­ti itse,
    — maa­han­muut­ta­jis­ta kel­puu­te­taan ainoas­taan ne, jot­ka ovat val­mii­ta ja kyke­ne­viä teke­mään töi­tä, oppi­maan kie­lem­me ja omak­su­maan aasia­lai­sen työ­kult­tuu­rin arvot

  10. Jahas, nyt pitää jo demo­kra­tias­ta luo­pua että saa­daan tuhot­tua kaik­ki vie­lä nopeam­min. Aika vai­kea näh­dä mik­si pitäi­si juos­ta Kii­nan perään talous­kas­vu­ki­sas­sa. Tuo­han on ympä­ris­tön kan­nal­ta sama kuin nais­ten koke­man väki­val­lan vähen­tä­mi­sek­si polii­tik­ko kehot­tai­si kan­saa hak­kaa­maan nai­sia yhä enemmän.

  11. Rai­mo K:

    Veto-oikeus on vain, jos se anne­taan. Kyke­ne­mät­tö­myys pää­tök­sen­te­koon on eri asia, hal­li­tus vain ei uskal­la hal­li­ta – esi­merk­ki­nä Suo­men hal­lin­to­ta­pa. Ja se on vain tapa, edus­kun­ta lait sää­tää, vaik­ka muu­ta uskotellaan.

    Mit­kä ovat­kaan ne län­si­maat, jois­sa pys­ty­tään suju­vas­ti teke­mään vai­kei­ta pää­tök­siä ja pär­jä­tään vie­lä seu­raa­vis­sa vaaleissa?

  12. Mau­rizio:

    Mitä ihmeen “uudis­ta­mis­ta” tämä täl­lai­nen perus­va­pauk­sien pol­ke­mi­nen muka on?

    Mitä perus­va­pauk­sia uudis­ta­mi­nen pol­kee? Vapaut­ta olla iki­nä muut­ta­mat­ta mitään?

  13. <blockquo­te cite=“comment-

    Aikai­sem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nykyi­sin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

    Tämä on kyl­lä niin väsy­nyt hoke­ma, että sii­tä voi­tai­siin vähi­tel­len pääs­tä eroon. Väi­te on yksin­ker­tai­ses­ti epätosi.

    Sel­vää toki on, että yövar­ti­ja­val­tion nor­mis­to on huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­pi ja kohe­ren­tim­pi kuin hyvinvointivaltion.

  14. Tähän sopi­nee Voi­ton päi­vän mietelausen:

    Ukrai­na on vapaa maa. Siel­lä kuka tahan­sa voi men­nä Mai­da­nin aukiol­le julis­ta­maan, että pre­si­dent­ti Poros­hen­ko on hul­lu, ja hänen poli­tiik­kan­sa täy­sin mätää.

    Venä­jä on vie­lä­kin vapaam­pi maa, sil­lä siel­lä vapaus toteu­tuu aidom­mas­sa, posi­tii­vi­ses­sa muo­dos­saan. Venä­jäl­lä lap­sil­le jo kou­lus­sa ope­te­taan, että pre­si­dent­ti Poros­hen­ko on hul­lu, ja hänen poli­tiik­kan­sa täy­sin mätää.

  15. Kiin­nos­ta­va kir­joi­tus, jon­ka aihet­ta olen pal­jon miet­ti­nyt itse­kin. Yleen­sä­hän on kat­sot­tu, että talou­del­li­nen menes­tys on kyt­kök­sis­sä demo­kra­ti­aan ja mui­hin län­si­mai­siin arvoihin. 

    Samoin on aja­tel­tu, että hyvin­voin­nin lisään­tyes­sä kan­sa ryh­tyy kapi­noi­maan dik­taat­to­rei­ta vas­taan ja vaa­ti­maan län­si­mai­sia oikeuk­sia. Kii­nan vii­me vuo­sien menes­tys on kui­ten­kin haas­ta­nut nämä ajatukset.

    Kun vie­lä län­si­maat ovat aja­neet itsen­sä aivan eri­tyi­seen epä­var­muu­den tilaan, ei voi olla ajat­te­le­mat­ta että pitäi­si­kö mei­dän todel­la uudis­taa joi­ta­kin aja­tuk­siam­me? Ei tie­ten­kään sitä, mikä län­si­mai­ses­sa kult­tuu­ris­sa on arvok­kain­ta, mut­ta toi­saal­ta ehkä vähän kysee­na­lais­taen bes­serwis­se­ris­miäm­me suh­tees­sa muu­hun maailmaan.

    Jos­tain luin, että kii­na­lai­set kat­so­vat, että Kii­na on ollut kaut­ta koko his­to­rian ihmis­kun­nan joh­ta­va kan­sa­kun­ta lukuun otta­mat­ta lyhyi­tä kat­kok­sia, jois­ta vii­mei­sin on juu­ri päät­ty­mäs­sä. Voi­si­vat­ko he olla oikeassa?

  16. Tapa­sin vii­me kesä­nä nuo­ren diplo­maa­ti­na­lun joka työs­ken­te­li yhdes­sä Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Aasias­sa (jää­köön ker­to­mat­ta mikä). Ker­toi mie­len­kiin­toi­se­na anek­doot­ti­na, että oli ollut juu­ri Göran Pers­so­nin vetä­mäs­sä ulko­po­li­tii­kan semi­naa­ris­sa. Pers­son oli siel­lä sano­nut, että hän kuu­luu sii­hen vähem­mis­töön, joka on var­sin pes­si­mis­ti­nen Kii­nan tule­vai­suu­den suhteen. 

    Pers­so­nin pes­si­mis­mi perus­tuu seik­kaan, joka on tie­det­ty jo ties kuin­ka kau­an, mut­ta unoh­det­tu kai­ken hypen kes­kel­lä: Kii­nan ikä­ra­ken­ne on aivan kata­stro­faa­li­nen, mal­lia kään­tei­nen pyra­mi­di. Väes­tö van­he­nee vauh­dil­la ja elä­ke­ky­sy­myk­sel­le ei ole vie­lä oikein teh­nyt mitään. Voi kuo­hun­ta olla aika­mois­ta kun tätä nyt kes­ki­luok­kais­tu­nut­ta van­hem­paa väes­töä alkaa kysel­lä mm. ter­vey­den­huol­lon perään. 

    Lisä­tään nyt vie­lä, että Pers­son sanoi että ikä­ra­ken­teen­sa ja maa­han­muu­ton takia Yhdys­val­lat ei oikein voi moka­ta talout­taan vaik­ka kui­na yrit­täi­si. Väes­tön­kas­vu ja sopi­va ikä­ra­ken­ne tuot­taa talous­kas­vua vaik­ka sitä kuin­ka yrit­täi­si lei­ka­ta. Ita­lial­la ja Krei­kal­la on kuu­lem­ma noin sama tilan­ne kuin Kii­nal­la, eli lähi­tu­le­vai­suus näyt­tää syn­ty­vyy­den takia todel­la syn­käl­tä. Poh­jois­mail­la menee täs­sä suh­tees­sa vie­lä ihan OK.

  17. Ei-demo­kraat­ti­sis­sa hal­li­nois­sa ei ole min­kään­lais­ta sisäis­tä vir­heen­kor­jaus­ta. Jos hal­lit­si­ja, oli­pa kysees­sä val­ta­kun­nan nok­ka­mies taik­ka pai­kal­lis­hal­lin­to, on huo­no, se on huo­no ja pysyy pai­kal­laan kuin tat­ti. Demo­kra­tias­sa on kui­ten­kin sen­tään aina­kin mah­dol­li­suus vaih­taa hallintoa.

    Toi­sin sanoen har­vain­val­ta, kun hal­lit­si­jat ja hal­lin­to­kult­tuu­ri on hyvä, toi­mi­nee paremm­min kuin demo­kra­tia. Mut­ta mikään ei takaa että hal­lit­si­jat oli­si­vat päte­viä tai että he jak­sai­si­vat pur­taa vuo­des­ta toi­seen. Har­vain­val­lat siis tup­paa­vat ennem­min tai myö­hem­min kor­rup­toi­tu­maan. Kii­nas­sa­kin on eri­tyi­ses­ti pai­kal­lis­ta­sol­la val­ta­via ongelmia.

    Mikään ei tie­ten­kään takaa, että tämä vir­heen­kor­jaus toi­mi­si tar­peek­si hyvin. Jos edus­kun­nas­sa on 200 eri­suun­taan vve­tä­vää idioot­tia, niin siin­pä­pä sit­ten ollaan. Tai ei tar­vi­ta edes 200, riit­tää kun on vaik­ka sata. Sil­loin ei saa­da mitään aikaan.

    Tom­mi Uscha­no­vin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vai­vaa” on hyvin kitey­tet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nil­leen näin: hal­lin­to­muo­don pitää olla sel­lai­nen että maa ei ajau­du kata­stro­fiin kun val­taan pää­see lur­jus. Se nimit­täin tulee ennemm­min tai myö­hem­min tapahtumaan.

    (Tom­mi U kor­jat­koon, mikä­li meni vää­rin, hän luke­nee Oden blogia)

  18. Aher­ta­ja: mut­ta olen­kin ehkä tosin tot­tu­nut teke­mään töi­tä enem­män kuin moni muu.

    Minul­le aja­tus sii­tä, että ihmis­kun­nan pit­kä­ai­kai­nen tule­vai­suus (useam­pia sato­ja, tuhan­sia tai kym­me­niä tuhan­sia vuo­sia) perus­tui­si työn­te­koon ja kulut­ta­mi­seen. En näe sitä yksin­ker­tai­ses­ti mahdollisena.

    Kaik­ki kil­pai­luun, työn teke­mi­seen ja kulut­ta­mi­seen perus­tu­vat rat­kai­su­mal­lit ovat­kin minus­ta housuun kuse­mis­ta. Läm­mit­tää het­ken, mut­ta ei rat­kai­se perusongelmaa.

  19. Voi tai­vas var­je­le. Ihan­ko oikeas­ti et osan­nut sanoa kii­na­lai­sel­le, että maas­sa on sato­ja mil­joo­nia näl­kää näke­viä sen takia, että siel­lä ei ole sananvapautta?

    Ei muu­ten­kaan kan­na­ta hir­veäs­ti ihail­la noi­ta tota­li­ta­ris­ti­sia jär­jes­tel­miä. Jos Suo­mi muu­te­taan sel­lai­sek­si, ei sinus­ta tulee vah­vaa mies­tä joka päät­tää asiois­ta. Sinä pää­dyt ensim­mäis­ten jou­kos­sa sei­nää vas­ten kun ongel­mia rat­kais­taan pikakäsittelyllä.

  20. Tep­po Turk­ki­han näyt­tää tul­leen Wahl­roo­sin lin­joil­le. Tätä Sin­ga­po­ren mal­lia­han Björn Wahl­roos­kin toi esiin kirjassaan.

    Itse kyl­lä uskon enem­män Sak­san kal­tai­seen kans­le­ri­val­tioon ja mal­liin. Siel­lä­kin talous voi men­nä hyvin, ei vain Aasiassa.

  21. Sylt­ty:
    Ei-demo­kraat­ti­sis­sa hal­li­nois­sa ei ole min­kään­lais­ta sisäis­tä vir­heen­kor­jaus­ta. Jos hal­lit­si­ja, oli­pa kysees­sä val­ta­kun­nan nok­ka­mies taik­ka pai­kal­lis­hal­lin­to, on huo­no, se on huo­no ja pysyy pai­kal­laan kuin tat­ti. Demo­kra­tias­sa on kui­ten­kin sen­tään aina­kin mah­dol­li­suus vaih­taa hallintoa.

    Ei-demo­kraat­ti­sis­sa hal­lin­nois­sa vir­heet kor­ja­taan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­tams­sa katu­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poliit­ti­nen vas­tuu on siis var­sin konkreettinen.

    Demo­kra­ti­aan puo­les­taan on sisään­ra­ken­net­tu tuhoon joh­ta­va mädän­näi­syys, mis­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Kreik­ka: maa on ajet­tu kon­kurs­siin täy­sin demo­kraat­ti­ses­ti äänes­tä­mäl­lä aina puo­luet­ta joka lupaa suu­rim­mat käsien­pe­su­li­sät loi­sil­le sun muut edut kan­sal­le. Nyt kun maa sit­ten on kon­kurs­sis­sa kenet kan­sa äänes­tää val­taan? No tie­ten­kin sen puo­lu­een joka lupaa jakaa eni­ten rahaa kansalle.

  22. Sylt­ty:
    Tom­mi Uscha­no­vin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vai­vaa” on hyvin kitey­tet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nil­leen näin: hal­lin­to­muo­don pitää olla sel­lai­nen että maa ei ajau­du kata­stro­fiin kun val­taan pää­see lur­jus. Se nimit­täin tulee ennemm­min tai myö­hem­min tapahtumaan. 

    Jenk­ki­po­jat rat­kai­si­vat tämän lähes 250 vuot­ta sit­ten. Siel­lä kan­sa­lai­sil­la on perus­tus­lail­li­nen oikeus kan­taa aset­ta. Tämä on kir­joi­tet­tu juu­ri sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa että jos huo­nos­ti käy on kan­sa­lai­sil­la mah­dol­li­suus ottaa val­ta takai­sin itsel­leen asein.

    Mie­len­kiin­tois­ta täs­sä on se että yleen­sä oikeis­to­lai­set kapi­ta­lis­tit kan­nat­ta­vat tätä kan­san­val­tais­ta peri­aa­tet­ta hen­keen ja vereen. Vasem­mis­to puo­les­taan vas­tus­taa aivan yhtä kii­vaas­ti. Ker­to­nee jotain sii­tä kuka sisim­mäs­sään uskoo aat­teen­sa hyvää teke­vään voimaan.

  23. Osmon ana­lyy­si on terä­vää, mut­ta on pidet­tä­vä eril­lään kak­si asiaa.
    1. mikä on demo­kra­tian ole­mus ja merkitys
    2. min­kä­lai­sia ovat pää­tök­sen­teon käy­tän­nöt, jot­ka eivät joh­du demo­kra­tias­ta vaan huo­nos­ta hal­lin­to­ta­vas­ta ja poli­tik­ko­jen kyvyttömyydestä.

    Puo­lus­tan demo­kra­ti­aa blo­gis­sa­ni koti­si­vul­la­ni. En kiel­lä demo­kra­tian kehittämistarpeita.

  24. Sturmgrup­penfüh­rer: Ei-demo­kraat­ti­sis­sa hal­lin­nois­sa vir­heet kor­ja­taan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­ta­mas­sa katu­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poliit­ti­nen vas­tuu on siis var­sin konkreettinen.
    ‘snip’

    No kyl­lä tämän­tyyp­pi­nen ‘kon­kreet­ti­nen’ vas­tuu on yleen­sä kul­ke­nut juu­ri päin­vas­tai­seen suun­taan, Mus­so­li­ni lie­nee ainoa poikkeus.

  25. vta­pio:
    <blockquo­te cite=“comment-

    Aikai­sem­min oli kaik­ki sal­lit­tua, mitä ei ollut erik­seen kiel­let­ty, nykyi­sin on kaik­ki kiel­let­tyä, mitä ei ole erik­seen sallittu.

    Tämä on kyl­lä niin väsy­nyt hoke­ma, että sii­tä voi­tai­siin vähi­tel­len pääs­tä eroon. Väi­te on yksin­ker­tai­ses­ti epätosi.
    ‘snip’

    Eipä tai­da olla epä­to­si — esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa tie­to­suo­ja, joka on vai­keut­ta­nut viran­omais­ten yhteistyötä.

  26. J:
    Voi tai­vas var­je­le. Ihan­ko oikeas­ti et osan­nut sanoa kii­na­lai­sel­le, että maas­sa on sato­ja mil­joo­nia näl­kää näke­viä sen takia, että siel­lä ei ole sananvapautta?
    ‘snip’

    Näl­kää näke­vien mää­räs­sä lie­nee mel­kois­ta liioittelua.

    Neu­vos­to­lii­ton lop­puai­koi­na oli elin­tar­vi­ke­pu­laa, kun sadot mätä­ni­vät kor­jaa­mat­to­mi­na pel­loil­le. Samaan aikaa Kii­nas­sa oli levot­to­muut­ta, kun rii­sin hin­ta las­ki lii­an suur­ten sato­jen vuoksi.

  27. Kai­kis­ta euroop­pa­lai­sis­ta arvois­ta ei todel­la­kaan pidä luo­pua Aasian haas­teen edes­sä. Mut­ta monis­ta asiois­ta ja haa­veis­ta jou­dum­me luo­pu­maan. Muu­ten emme sel­viä taloudellisesti.

    Pahi­ten Aasian haas­te iskee SDP:n tasa-arvoi­deo­lo­gi­aa koh­taan. Ante­liai­ta jär­jes­tel­miä on lei­kat­ta­va. Eriar­voi­suu­del­la työn­te­koon kan­nus­ta­mi­nen lisään­tyy. Ay-liik­keen ase­ma hor­juu. Nykyi­nen demo­kraat­ti­nen ja kol­mi­kan­tai­nen pää­tök­sen­te­ko­mal­lim­me uudis­tuu kivuliaasti. 

    Popu­lis­mi ja ääri­lii­keet uhkaa­vat saa­da lisää voi­maa, kun meil­lä ei ole Kii­nan kom­mu­nis­ti­puo­lu­een kal­tais­ta voi­maa, joka pitäi­si hom­man hanskassa.

    Tämän pääl­le kaa­tu­vat sit­ten vie­lä pahe­ne­vat glo­baa­lit haas­teet: väes­tön­kas­vu, ympä­ris­tö ilmas­to jne.

    Toi­vot­ta­vas­ti pahim­mat uhka­ku­vat eivät kui­ten­kaan toteu­du. Tar­vit­sem­me vii­sai­ta polii­tik­ko­ja, jot­ka anta­vat perik­si oikeis­ta koh­dis­ta, mut­ta ovat toi­saal­ta tiuk­ko­ja tär­keim­pien euroop­pa­lais­ten arvo­jen kohdalla.

  28. Mitä perus­va­pauk­sia uudis­ta­mi­nen pol­kee? Vapaut­ta olla iki­nä muut­ta­mat­ta mitään?” 

    OS tuol­la ylhääl­lä puhui hyväk­sy­vään sävyyn Sin­ga­po­ren yhteis­kun­ta­mal­lis­ta. Olet­ko kos­kaan kat­so­nut, mil­lai­sia pis­tei­tä tuo kau­pun­ki­val­tio on saa­nut mm. eri­näis­ten ihmi­soi­keus­jär­jes­tö­jen rankingeissa? 

    Tie­ten­kin pitää olla val­mius muut­taa asioi­ta, mut­ta demo­kraat­ti­ses­ti, ei dik­taa­til­la. Mut­ta kos­ka kysees­sä kui­ten­kin on vih­reä blo­gi ja blog­gaa­ja, ole­tan sen hau­da­tun koi­ran ole­van nyt sii­nä, että kir­joit­ta­ja haluai­si mm. hei­ken­tää perus­tus­lais­sa tur­vat­tua omai­suu­den suo­jaa — jol­la sit­ten mah­dol­lis­tet­tai­siin esim. kau­pun­gin pää­tök­sel­lä yksi­tyi­sil­le mail­le raken­ta­mi­nen ilman omis­ta­jan lupaa, tai nii­den pak­ko­lu­nas­tus kevyin perustein. 

    No, saa­han sitä Sin­ga­po­rea­kin ihail­la jos halu­aa — niin ja onhan siel­lä kyl­lä siis­tiä­kin, kun lähes­tul­koon röö­kin­pol­tos­ta­kin jul­ki­sel­la pai­kal­la tulee jo rot­tin­kia per­suuk­sil­le. Mut­ta jos nyt kui­ten­kin ihan ensik­si tun­get­tai­siin jäi­tä pipoon ja luet­tai­siin vaik­ka vähän Wikipediaa? 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Human_rights_in_Singapore

    PS. Niin ja mes­ta­han on kyl­lä peri­aat­tees­sa vie­lä demo­kra­tia­kin eikä edes mikään totaa­li­nen pak­ko­val­ta, mut­ta sil­ti mei­nin­ki on mitä on. Täl­lais­ta­ko Suomeenkin?

    1. On se nyt kum­ma, jos selos­tan kii­na­lais­ten käsi­tyk­siä ihan­ne­vazl­tiois­ta, ne muut­tu­vat yhtäk­kiä minun käsityksikseni.

  29. Hän sanoi, että heil­le sadat mil­joo­nat ruti­köy­hät ihmi­set ovat suu­rem­pi ongel­ma kuin muu­ta­man toi­si­na­jat­te­lin­nan sananvapaus. 

    Ei sit­ten tul­lut mie­leen sanoa, ettei­vät nuo ole vas­ta­koh­tai­sia tavoitteita?
    Jos tuom­mois­ta joku menee esit­tä­mään, voi vaik­ka­pa kysyä miten jon­kun toi­si­na­jat­te­li­jan sanan­va­paus estää noi­den sato­jen mil­joo­nien ruti­köy­hien rikas­tu­mi­sen. Tulee nimit­täin mie­leen, että ahdin­gol­le voi­si tapah­tua enem­män jotain, jos ihmis­ten anne­taan kom­mu­ni­koi­da sii­tä vapaasti.

    Pek­ka T.: Samoin on aja­tel­tu, että hyvin­voin­nin lisään­tyes­sä kan­sa ryh­tyy kapi­noi­maan dik­taat­to­rei­ta vas­taan ja vaa­ti­maan län­si­mai­sia oikeuksia. 

    Kos­ka­ko­han tämä tapah­tuu län­si­mais­sa? Alkaa nimit­täin noil­la rik­kaim­mil­la men­nä vähän tur­han lujaa mui­den kustannuksella.

  30. kun meil­lä ei ole Kii­nan kom­mu­nis­ti­puo­lu­een kal­tais­ta voi­maa, joka pitäi­si hom­man hanskassa.” 

    Ote­taan­pa esi­mer­kin­omai­ses­ti kak­si konflik­tia, mene­mät­tä kui­ten­kaan nii­den väli­siin syy- ja seu­raus­suh­tei­siin. Mut­ta silti. 

    Olet epäi­le­mät­tä jos­kus kuul­lut tra­ge­dias­ta nimel­tään toi­nen maa­il­man­so­ta? Se tais­tel­tiin (ja onnek­si voi­tet­tiin), kos­ka oli eräs vah­va puo­lue, joka piti ‘hom­man hanskassa’. 

    Ja olet myös epäi­le­mät­tä kuul­lut pit­kä­ai­kai­ses­ta jää­ty­nees­tä konflik­tis­ta nimel­tään kyl­mä sota? Sekin tais­tel­tiin, vaik­ka­kaan ei glo­baa­lis­ti asein (ja onnek­si voi­tet­tiin), kos­ka yllä­ri yllä­ri, oli taas ker­ran eräs vah­va puo­lue, joka piti ‘hom­man hanskassa’. 

    Min­kä takia euroop­pa­lai­set eivät IKINÄ opi his­to­rias­ta mitään? Vai onko täl­lä poru­kal­la joku sisään­ra­ken­net­tu ali­ta­jui­nen vah­van joh­ta­jan kai­puu, joka sit­ten pul­pah­taa pin­taan ker­ran pari vuosisadassa? 

    PS. Sak­sas­sa tapah­tui mitä tapah­tui aikoi­naan osit­tain sik­si, että ‘uudis­tus­mie­li­set’ alkoi­vat pitää demo­kra­ti­aa ongel­ma­na ja kehi­tyk­sen jar­ru­na. Miten­käs nyt?

  31. Osmo, tuo on polii­ti­kon osa. Niin vain sai Hal­la-Aho tuo­mion uskon­rau­han rik­ko­mi­ses­ta vaik­ka tois­ti Oulu­lai­sen leh­ti­ju­tun vain hiu­kan muunnellen.

  32. ne muut­tu­vat yhtäk­kiä minun käsityksikseni.” 

    Jutun lop­pu­puo­len mie­li­pi­teet Sin­ga­po­res­ta näyt­täi­si­vät ole­van aivan omia­si. Niin ja se, että nimit­tää Sin­ga­po­rea oikeus­val­tiok­si, on kyl­lä lähin­nä vit­si (vaik­ka­kin hel­ve­tin huono).

    1. Sin­ga­po­re ei ole oikeus­val­tio ihmi­soi­keus­mie­les­sä )tosin parem­pi kuin naa­pu­rin­sa) mut­ta se on oikeus­val­tio aja­tel­len yri­tys­toi­min­taa, toi­sin kuin vaik­ka­pa Venäjä.

  33. Sturmgrup­penfüh­rer: Ei-demo­kraat­ti­sis­sa hal­lin­nois­sa vir­heet kor­ja­taan niin että hal­lit­si­jat käy­dään ripus­tams­sa katu­lamp­pu­jen koris­teik­si. Poliit­ti­nen vas­tuu on siis var­sin konkreettinen.

    Ihan kai­kis­sa halin­to­mal­leis­sa on sama uhka. Kyl­lä­hän Suo­mes­sa­kin punai­set nousi­vat kapi­naan, vaik­ka maa oli demokraattinen.

    Kui­ten­kin tuol­lai­nen val­lan­vaih­to­ta­pa aiheut­taa sen, että val­lan­pi­tä­jät ovat val­mii­ta uhraa­maan mer­kit­tä­vän osan kai­kes­ta talou­del­li­ses­ta lisä­ar­vos­ta oman tuval­li­suu­den pön­kit­tä­mi­seen. Nyky­ai­kai­se­na äärimm­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä toi­mii Poh­jois-Korea. Vähän vähem­män äärim­mäi­siä on vaik­ka­pa Kuu­ba tai Venäjä.

    Aikoi­naan yksi Roo­man kei­sa­ri opas­ti poi­kaan­sa kei­sa­riu­teen ja sii­hen, miten pysyä val­las­sa “rikas­tu­ta soti­lai­ta, älä väli­tä muis­ta”. Jos tämä on val­lan­pi­tä­jien ohje­nuo­ra niin ei ole mikään ihme, jos talous­asiat vähän tökkkivät.

  34. Tär­kää on muis­taa, että demo­kra­tia­kaan ei tipah­da kuin puus­ta valmiina.

    Suo­mes­sa demo­kra­ti­aa ope­tel­tiin 1863 vuo­des­ta alkaen sää­ty­val­tio­päi­vil­lä. Ei ollut myös­kään ihan yhden­te­ke­vää, että samaan aikaan syn­tyi kou­lu­lai­tos 1866. Yksi­ka­ma­ri­nen Edus­kun­ta tuli suur­la­kon jäl­ki­mai­nin­geis­sa 1907 ja sit­tä kym­me­nen vuo­den jäl­keen käy­tiin sisällissota.
    Jos 1863 Suo­meen oli­si ilmoi­tet­ty, että teil­lä on nyt demo­kra­tia ja äänet­sä­mään, se ei oli­si onnistunut.

    Kii­na on mon­ta maa­ta ja kehi­tys­vai­het­ta yhtä aikaa. Väes­tön­kas­vu on edel­leen haas­te ja kau­pun­gis­tu­mi­nen eri­tyi­ses­ti. Väes­tön ikään­ty­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti puut­tu­vat tytöt ja nai­set ikä­luo­kis­ta ovat osa väestöongelmaa.

    Joi­ta­kin asioi­ta Kii­nas­sa myös teh­dään: maan joh­to on vaih­tu­nut 10 vuo­den välein. Pai­kal­li­sia vaa­le­ja järjestetään.

    Luul­ta­vas­ti pai­kal­lis­de­mo­kra­tia on se mis­tä demo­kra­tian perin­ne kas­vaa vähän kaik­kial­la. Kun­na­lis­po­li­tiik­ka kas­vat­taa polii­tik­ko­ja myös Suo­mes­sa vaa­ti­vam­piin tehtäviin.

    Dika­tuu­ri­sem­mis­sa mai­den joh­ta­jien rau­han­omai­nen vaih­ta­mi­nen edis­tää monia asioi­ta — pitä­ai­kai­nen joh­ta­ja muut­taa demo­kra­tian­kin dika­tuu­rik­si, kuten Suo­mes­sa opim­me. Meri­to­kra­tia myös aut­taa. Suu­rin ongel­ma dika­tuu­reis­sa on kor­rup­tio ja sen mka­naan tuo­ma epä­va­kaus kai­kes­sa, sen­kin hil­lin­ta autaa demo­kra­tian kehit­ty­mi­ses­sä. Kii­naan­kin se tulee aikanaan.

    Toi­nen asia on puo­luei­den kehit­ty­mi­nen ja sii­hen lii­ty­vien tai­to­jen han­kin­ta. Vih­reät ja Pers­suo­ma­lai­set ovat saa­neet osan­sa sii­tä koet­te­le­muk­ses­ta, kun puo­lue kas­vaa ja mukaan ote­taan aluk­si ihan kaik­ki vapaa­eh­toi­set. Kan­san­edus­ta­jaa aut­taa puo­lu­een perin­ne ja orga­ni­saa­tion kokemus. 

    USA:ssa pre­si­den­tin vaih­tues­sa vaih­de­tan iso osa maan vir­ka­mie­his­tä. Suo­mes­sa kei­sa­ri­kun­nan aika­na taas vir­ka­mie­his­ten pysy­vyys nähiin suo­jak­si epä­toi­vot­tu­ja muu­tok­sia vas­taan, mikä joh­taa oman­lai­seen jäh­met­ty­mi­seen nyky­maa­il­mas­sa ja ikui­siin poliit­ti­siin läänityksiin.

    Val­lan kol­mi­ja­ko dika­tuu­reis­sa ei yleen­sä onnis­tu. Se joh­taa oikeus­lai­tok­sen epä­va­kau­teen ja heti lii­ke­toi­min­nan vaikeuksiin.

    Minus­ta hyvään poli­tii­kaan kuu­luu kyky perus­tel­la kan­sa­laisl­le teh­dyt vai­keat rat­kai­sut — vaik­ka ris­ki­nä on, ettei enää tule valituksi. 

    SOTE uudis­tuk­sen selit­tä­mi­nen ei onnis­tu­nut kenel­tä­kään, joten ei sil­lä ollut menes­ty­mis­mah­doll­si­uuk­sia. Lauk­kau­te­taan yksi sai­raan­hoi­to­pii­ri, ok? Kun­ta­uu­dis­tuk­sen kans­sa val­taa oli­si ment­tä­nyt kovin moni ja lop­pu­tu­los­kin jäi seka­vak­si. (Oden ja kumm­pa­nien “eri­lai­set kun­nat” mal­li oli­si ehkä ymmär­ret­ty par­hai­ten.) NATO-jäse­nyys vaa­ti­si aina­kin ymmär­ret­tä­vän seli­tyk­sen mitä me sii­tä hyö­dym­me ja mihin me sii­nä sitou­dum­me ja tulem­me siel­lä tekemään.

  35. Ant­ti Hau­ta­mä­ki:
    Osmon ana­lyy­si on terä­vää, mut­ta on pidet­tä­vä eril­lään kak­si asiaa.
    1. mikä on demo­kra­tian ole­mus ja merkitys
    2. min­kä­lai­sia ovat pää­tök­sen­teon käy­tän­nöt, jot­ka eivät joh­du demo­kra­tias­ta vaan huo­nos­ta hal­lin­to­ta­vas­ta ja poli­tik­ko­jen kyvyttömyydestä.

    Juu­ri näin. Mei­dän on myös kyet­tä­vä kes­kus­te­le­maan demo­kra­tian huo­nois­ta puo­lis­ta ilman että saman tien ole­te­taan kes­kus­te­li­jan halua­van luo­pua nime­no­maan niis­tä demo­kra­tian hyvis­tä puolista.

    Ja jos olem­me jou­tu­neet tilan­tee­seen, jos­sa pää­tök­siin vai­kut­ta­vat huo­no hal­lin­to­ta­pa ja polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myys, eivät demo­kra­tian huo­not puo­let, mie­leen nousee kak­si kysymystä:
    1. Miten näin on pääs­syt käymään?
    2. Mitä voim­me teh­dä asialle?

  36. Mau­rizio:
    OS tuol­la ylhääl­lä puhui hyväk­sy­vään sävyyn Sin­ga­po­ren yhteis­kun­ta­mal­lis­ta. Olet­ko kos­kaan kat­so­nut, mil­lai­sia pis­tei­tä tuo kau­pun­ki­val­tio on saa­nut mm. eri­näis­ten ihmi­soi­keus­jär­jes­tö­jen rankingeissa? 

    Tie­ten­kin pitää olla val­mius muut­taa asioi­ta, mut­ta demo­kraat­ti­ses­ti, ei dik­taa­til­la. Mut­ta kos­ka kysees­sä kui­ten­kin on vih­reä blo­gi ja blog­gaa­ja, ole­tan sen hau­da­tun koi­ran ole­van nyt sii­nä, että kir­joit­ta­ja haluai­si mm. hei­ken­tää perus­tus­lais­sa tur­vat­tua omai­suu­den suo­jaa – jol­la sit­ten mah­dol­lis­tet­tai­siin esim. kau­pun­gin pää­tök­sel­lä yksi­tyi­sil­le mail­le raken­ta­mi­nen ilman omis­ta­jan lupaa, tai nii­den pak­ko­lu­nas­tus kevyin perustein.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra nos­ti esiin muu­ta­mia asioi­ta, jot­ka Sin­ga­po­res­sa on hoi­det­tu eri taval­la kuin meil­lä ja jot­ka on syy­tä huo­mioi­da kun mie­tim­me omia ratkaisujamme.

    Miten ihmees­sä täs­tä voi vetää joh­to­pää­tök­sen, että hän ehdot­tai­si samal­la myös Sin­ga­po­ren kaik­kein huo­noim­pien käy­tän­tö­jen siir­tä­mis­tä meil­le? Tai että hän ehdot­tai­si asioi­den muut­ta­mis­ta dik­taa­til­la? Eikö meil­le kel­paa mikään yksit­täi­nen rat­kai­su, edes kes­kus­te­lun poh­jak­si, joka on kehi­tet­ty maas­sa, jon­ka ihmi­soi­keus­ti­lan­ne on puutteellinen?

    Voi tätä suo­ma­lais­ta kes­kus­te­lua. Ote­taan oma asen­ne kir­joit­ta­jan puo­lue­kan­nas­ta, kär­jis­te­tään sitä, ja ole­te­taan sit­ten sii­tä mitä hän “oikeas­ti” ajaa takaa. Ja sen jäl­keen vas­tus­te­taan tiu­kas­ti tätä itse luo­tua viholliskuvaa!

    Kes­kus­te­le nyt sii­nä sitten.

  37. JTS:
    Tär­kää on muis­taa, että demo­kra­tia­kaan ei tipah­da kuin puus­ta valmiina.

    Tär­keä huo­mio. Luin Hen­rik Mei­nan­de­rin Suo­men his­to­rias­ta, että Suo­mes­sa oli 1920-luvul­la perä­ti 13 hal­li­tus­ta. Tämä ker­too sel­väs­ti sii­tä, että demo­kra­ti­aa, joka on kom­pro­mis­sien teke­mis­tä, vas­ta harjoiteltiin.

    Samaa har­joit­te­lua oli edel­lis­ten edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen Perus­suo­ma­lai­sil­la, jot­ka eivät läh­te­neet hal­li­tuk­seen, vaik­ka Jyr­ki Katai­nen tar­jo­si hyvät ehdot, sil­lä he eivät osan­neet vie­lä teh­dä kom­pro­mis­sia, vaan oli­si­vat halun­neet saa­da läpi kaik­ki tavoitteensa.

  38. ” Koet­ta­kaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    - Koi­tap­pa esit­tää mitä tahan­sa Vaa­li­maal­la esiin­ty­viä mie­li­val­tai­sia käy­tän­tö­jä Viron tai Ruot­sin rajal­le. Veik­kaan, että asi­aan puu­tut­tai­siin hyvin pian.

  39. Kun ben­sa on Sin­ga­po­res­sa kal­lis­ta ja Male­sias­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­sias­ta on rat­kais­tu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tan­kin on olta­va täy­si läh­det­täes­sä. Koet­ta­kaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    Onko Soi­nin­vaa­ral­la nyt mie­les­sä, että näin pitäi­si olla. Ettei vaan kukaan pää­si­si osta­maan ben­saa hal­vem­mal­la. Saa­tai­siin tul­li­mie­hil­le­kin töitä.
    Sama­pa tuo. Hie­no idea tar­kas­taa ben­sa­mit­ta­rit. Nimit­täin sen mie­les­tä. joka välit­tö­mäss­ti alkaa myy­dä mit­ta­rin kalibraa­to­ria, jol­la tank­ki näyt­tää aina halut­taes­sa täydeltä.

  40. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Aikoi­naan yksi Roo­man kei­sa­ri opas­ti poi­kaan­sa kei­sa­riu­teen ja sii­hen, miten pysyä val­las­sa “rikas­tu­ta soti­lai­ta, älä väli­tä muis­ta”. Jos tämä on val­lan­pi­tä­jien ohje­nuo­ra niin ei ole mikään ihme, jos talous­asiat vähän tökkkivät. 

    Roo­man keisari?
    Ettei vaan ollut Venä­jän nykyi­nen tsaari?
    Ja FSB kuu­lu­nee sotilasluokkaan.

  41. Sylt­ty: Mikään ei tie­ten­kään takaa, että tämä vir­heen­kor­jaus toi­mi­si tar­peek­si hyvin. Jos edus­kun­nas­sa on 200 eri­suun­taan vve­tä­vää idioot­tia, niin siin­pä­pä sit­ten ollaan. Tai ei tar­vi­ta edes 200, riit­tää kun on vaik­ka sata. Sil­loin ei saa­da mitään aikaan.

    Idioo­teil­la on har­mil­li­nen tapa kytä­tä ja mat­kia toi­si­aan itse ongel­man tar­kas­te­lun sijas­ta. Jos veto­ha­lu­jen sym­met­ria jos­tain syys­tä rik­kou­tuu, meil­lä saat­taa yhtäk­kiä olla ne yli 100 idioot­tia vetä­mäs­sä samaan, satun­nai­ses­ti valit­tuun suun­taan. Tämä on huo­mat­ta­vas­ti pelot­ta­vam­pi ske­naa­rio kuin mai­nit­se­ma­si pat­ti­ti­lan­ne. Se on myös joka­päi­väis­tä todellisuutta.

  42. Sturmgrup­penfüh­rer: Jenk­ki­po­jat rat­kai­si­vat tämän lähes 250 vuot­ta sit­ten. Siel­lä kan­sa­lai­sil­la on perus­tus­lail­li­nen oikeus kan­taa aset­ta. Tämä on kir­joi­tet­tu juu­ri sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa että jos huo­nos­ti käy on kan­sa­lai­sil­la mah­dol­li­suus ottaa val­ta takai­sin itsel­leen asein. 

    Ei ole, vaan sik­si, että vaki­nai­nen armei­ja voi­tai­siin muo­dos­taa sivii­leis­tä Sveit­sin mal­liin. Tämä jopa sano­taan suo­raan sii­nä perus­tus­lain toi­sen lisäyk­sen teks­tis­sä (jon­ka hyväk­sy­mi­ses­tä tuli jou­lun alla 223 vuot­ta, ei “lähes 250”).

    Yhdys­val­tain kor­kein oikeus, jol­le samai­nen perus­tus­la­ki antaa rajat­to­man val­lan tul­ki­ta itse­ään, vah­vis­ti jo vuon­na 1876 oikeus­ta­pauk­ses­sa Uni­ted Sta­tes v. Cruiks­hank, että Yhdys­val­lois­sa ei ole mitään yleis­tä aseen­kan­to-oikeut­ta. Romant­ti­nen höpö­hö­pö­nä­ke­mys, jon­ka mukaan kysees­sä oli­si jon­kin­lai­nen suo­ja­kei­non anta­mi­nen yksi­tyis­hen­ki­löil­le val­tio­val­taa vas­taan, on toki suo­sit­tu. Mut­ta sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä lain­voi­mai­sen perus­tus­lain­tul­kin­nan kans­sa, joka on joh­don­mu­kai­ses­ti val­lin­nut jo 1800-luvul­ta saakka.

    Pek­ka T.: Luin Hen­rik Mei­nan­de­rin Suo­men his­to­rias­ta, että Suo­mes­sa oli 1920-luvul­la perä­ti 13 hal­li­tus­ta. Tämä ker­too sel­väs­ti sii­tä, että demo­kra­ti­aa, joka on kom­pro­mis­sien teke­mis­tä, vas­ta harjoiteltiin. 

    Luku pitää paik­kan­sa, mut­ta 1950-luvun aika­na Suo­mel­la oli perä­ti 14 hal­li­tus­ta. 1970-luvul­la­kin oli vie­lä 11. Nykyi­nen nor­mi, että edus­kun­ta istuu koko neli­vuo­ti­sen vaa­li­kau­den eikä aina­kaan pää­mi­nis­te­ri­puo­lue vaih­du sinä aika­na, on val­lin­nut vas­ta vuo­des­ta 1983.

  43. Sylt­ty: Tom­mi Uscha­no­vin kir­jas­sa “Mikä vasem­mis­toa vai­vaa” on hyvin kitey­tet­ty aja­tusm joka kuu­luu suun­nil­leen näin: hal­lin­to­muo­don pitää olla sel­lai­nen että maa ei ajau­du kata­stro­fiin kun val­taan pää­see lur­jus. Se nimit­täin tulee ennemm­min tai myö­hem­min tapahtumaan.

    (Tom­mi U kor­jat­koon, mikä­li meni vää­rin, hän luke­nee Oden blogia) 

    Näin se menee, kir­jan nel­jän­nes­sä luvussa:

    David Hume tote­si jo 267 vuot­ta sit­ten, että ‘poliit­ti­set kir­joit­ta­jat ovat osoit­ta­neet todek­si mak­sii­min, että min­kä tahan­sa hal­li­tus­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lus­sa, ja val­tio­sään­nön eri pidäk­kei­tä ja rajoi­tuk­sia mää­rät­täes­sä, tuli­si olet­taa, että kaik­ki ovat lur­juk­sia, joil­la ei ole mis­sään toi­mis­saan muu­ta pää­mää­rää kuin yksi­tyi­nen etun­sa’. Tämä jo 1700-luvul­la ‘mak­sii­min’ ase­man saa­nut oival­lus on edel­leen oppi­mat­ta suu­res­sa osas­sa vasem­mis­toa. Sor­to ei tee hyveel­li­sek­si, ja vasem­mis­to­lai­set ovat epä­täy­del­li­siä, kiusauk­sil­le alt­tii­ta ihmi­siä sii­nä mis­sä muut­kin. Mitä poliit­ti­sia itse­sää­te­ly­jär­jes­tel­miä on käy­tet­tä­vis­sä sen ehkäi­se­mi­sek­si, että täy­sin viat­to­min aikein val­taan pääs­seet ihmi­set humal­tu­vat val­las­taan? Jonat­han Rose on huo­maut­ta­nut, että ‘jos ideo­lo­gia tar­jo­aa ratio­na­li­saa­tion tie­tyl­le käy­tök­sen muo­dol­le, joka ei ole hyväk­syt­tä­vis­sä, se usein (jos­kaan ei aina) hou­kut­te­lee seu­raa­jia, joil­la on juu­ri kysei­sen­lai­nen moraa­li­nen heik­kous’. Ääri­ta­pauk­ses­sa teki­si mie­li sanoa, että koko ideo­lo­gia perus­tuu sii­hen, että se koko­aa tie­tys­tä luon­ne­häi­riös­tä kär­si­vät yhteen – –. Kaik­kien poliit­tis­ten liik­kei­den ikui­se­na ongel­ma­na on se, miten kar­kot­taa kes­kuu­des­taan yksi­löt, jot­ka ovat tun­ke­neet mukaan vain sik­si, että liik­keet tar­joa­vat niin sopi­van kukois­tusym­pä­ris­tön juu­ri sil­le luon­ne­häi­riöl­le, jos­ta he kär­si­vät. Kuten Hume tote­aa, ‘val­tio­sään­tö on hyvä vain sii­nä mää­rin kuin se tar­jo­aa tur­vaa huo­noa hal­lin­toa vastaan’.”

    (Sitaa­tit suo­men­nok­sia­ni Humen esseis­tä “On the Inde­pen­dency of Par­lia­ment” ja “That Poli­tics may be reduced to a Science”, molem­mat vuo­del­ta 1741.)

  44. Tom­mi Uscha­nov:
    ‘snip’
    Ääri­ta­pauk­ses­sa teki­si mie­li sanoa, että koko ideo­lo­gia perus­tuu sii­hen, että se koko­aa tie­tys­tä luon­ne­häi­riös­tä kär­si­vät yhteen – –.
    ‘snip’

    Kom­mu­nis­mi ei tai­da perus­tua sii­hen, mut­ta kyl­lä se on psy­ko­paat­te­ja koon­nut rivei­hin­sä. Ja sit­ten on hyvän­tah­toi­sia hölmöjä…

  45. Jaa, se oli­kin David Hume eikä Tommi 😉

    Tom­mi Uscha­nov:
    Luku pitää paik­kan­sa, mut­ta 1950-luvun aika­na Suo­mel­la oli perä­ti 14 hal­li­tus­ta. 1970-luvul­la­kin oli vie­lä 11. Nykyi­nen nor­mi, että edus­kun­ta istuu koko neli­vuo­ti­sen vaa­li­kau­den eikä aina­kaan pää­mi­nis­te­ri­puo­lue vaih­du sinä aika­na, on val­lin­nut vas­ta vuo­des­ta 1983.

    Ei tämä nykyi­nen­kään kyl­lä ole mit­ne­kään hyvä tapa. Kun hal­li­tusyh­teis­työ menee lluk­koon, on täy­sin jär­je­tön­tä istua nel­jä vuot­ta tum­put suo­ri­na rukoil­len, ettei kan­na­tus tipu.

  46. Rol­ling Heur­lin:
    “Kun ben­sa on Sin­ga­po­res­sa kal­lis­ta ja Male­sias­sa hal­paa, halu hakea ben­saa Male­sias­ta on rat­kais­tu niin, että Male­si­aan saa kyl­lä men­nä autol­la, mut­ta tan­kin on olta­va täy­si läh­det­täes­sä. Koet­ta­kaa­pa esit­tää samaa Vaalimalla.”

    Onko Soi­nin­vaa­ral­la nyt mie­les­sä, että näin pitäi­si olla. Ettei vaan kukaan pää­si­si osta­maan ben­saa hal­vem­mal­la. Saa­tai­siin tul­li­mie­hil­le­kin töitä.
    Sama­pa tuo. Hie­no idea tar­kas­taa ben­sa­mit­ta­rit. Nimit­täin sen mie­les­tä. joka välit­tö­mäss­ti alkaa myy­dä mit­ta­rin kalibraa­to­ria, jol­la tank­ki näyt­tää aina halut­taes­sa täydeltä.

    Suo­mes­sa oli joku byro­kraat­ti kek­si­nyt ehdot­taa, että rajan ylit­tä­mi­seen pitäi­si vara­ta aika etu­kä­teen. Voi­ko elä­mäl­le vie­raam­paa ehdo­tus­ta olla ? Kyl­lä ylen­mää­räis­tä tar­kas­ta­jien ja vir­ka­mies­ten mää­rää voi­si todel­la vähentää.

  47. Veto­kra­tia. Tot­ta, mut­ta kuten nimi­merk­ki Rai­mo K yllä tote­si, saa kat­soa aika pal­jon pei­liin. Usein veto-oikeus perus­tuu pel­ku­ruu­teen. Työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jä saa kuul­la, mut­ta val­taa ei pidä antaa niil­le perus­tus­lain mukaan edus­kun­nal­le kuu­lu­vis­sa asioissa.

    Juris­te­ria on myös tot­ta. Täs­sä­kin saa pal­jon kat­soa pei­liin. Esim. minis­te­riöi­den kes­kei­set virat on men­ty täyt­tä­mään juris­teil­la, jot­ka suo­si­vat rek­ry­toin­nis­sa uusia juris­te­ja. Lopul­ta juris­tit istu­vat kes­ke­nään päät­tä­mäs­sä aivan kaikesta. 

    Juris­te­ria kan­sain­vä­li­se­nä aseena? 

    Yhdys­val­tain oikeu­den­käyn­ti­jär­jes­tel­mä on toi­vo­ton. Älkää men­kö sin­ne. Valio­kin yrit­ti, mut­ta tuli äkkiä takai­sin, kun ensim­mäi­nen oikeu­den­käyn­ti­hyök­käys alkoi. Toki sin­ne saa myy­dä, kun­han huo­leh­tii, ettei jou­du USA:n oikeus­jär­jes­tyk­sen alai­sek­si esim. sopi­museh­to­jen velvoittamana.

    USA:n hyvää tar­koit­ta­neet oikeu­den­käyn­ti­sään­nök­set ovat epä­on­nis­tu­neet ja kään­ty­neet itse­ään vas­taan. En tun­ne yksi­tyis­koh­tia, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeu­den­käyn­nin osa­puo­let vas­taa­vat esim. itse kuluis­taan. Kuu­los­taa fik­sul­ta, mut­ta mah­dol­lis­taa totaa­li­sen tuo­miois­tui­mien vää­rin­käy­tön. Mon­san­to tyy­pil­li­ses­ti haas­taa pien­vil­je­löi­tä mil­loin mil­lä­kin perus­teel­la tuo­miois­tui­meen. Perus­teet ovat täy­sin tekais­tu­ja, mut­ta kos­ka jär­jes­tel­mä sal­lii oikeu­den­käyn­tien loput­to­man venyt­tä­mi­sen esi­mer­kik­si tuo­mal­la loput­to­mas­ti uut­ta todis­te­lua ja uusia kuul­ta­via, ei oikeu­den­käyn­ti pää­ty kos­kaan. Kulut juok­se­vat koko ajan. Lop­pu­tu­lok­se­na köy­hem­pi (lue: pien­vil­je­li­jä) luo­vut­taa ja hävi­ää varat­to­ma­na. Seu­raa­va ostaa sie­me­net Mon­san­tol­ta mukisematta. 

    Sanoi Tero Vau­ras­teen ego ja hänen tilaa­mat “sel­vi­tyk­set” mitä tahan­sa, juu­ri täs­tä syys­tä suo­ma­lai­sia jään­mur­ta­jia ei saa kos­kaan pääs­tää töi­hin Ame­rik­ka­lai­sen oikeus­jär­jes­tyk­sen vai­ku­tus­pii­riin. Meil­lä ei ole yksin­ker­tai­ses­ti osaa­mis­ta USA:n oikeus­jär­jes­tyk­sen suden­kuo­pis­ta. Tätä asi­aa ei yksi­kään minis­te­riön raport­ti muu­ta toiseksi.

    Han­ka­lam­pi ongel­ma on, että USA ulot­taa oikeus­jär­jes­tys­tään yhä agres­sii­vi­sem­min kaik­kial­le maa­il­maan. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä Argen­tii­nan vel­ka­rii­ta, jos­sa USA:n tuo­miois­tuin on käy­tän­nös­sä estä­nyt kan­sain­vä­lis­ten vel­ka­jär­jes­te­ly­jen mie­lek­kyy­den. Jopa IMF suut­tui ja yrit­ti tul­la arvo­val­lal­laan väliin, kun­nes USA käyt­ti IMF:n sisäl­lä val­taan­sa ja esti IMF:n jul­ki­tu­lon. Nolo tapaus Lagardelle.

    Juri­diik­ka on tämän vuo­si­sa­dan ase. Toi­vot­ta­vas­ti joka iki­nen kan­san­edus­ta­ja ymmär­täi­si, mik­si Yhdys­val­ta­lai­set yri­tyk­sien edun­val­von­ta­jär­jes­töt aja­vat EU:n ja USA:n neu­vot­te­le­maan vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­seen aivan väki­sin väli­mies­me­net­te­ly-lause­ket­ta. Se tulee ole­maan tämän vuo­si­sa­dan kar­mai­se­vin vir­he, jos se toteu­tuu. Esim. Austra­lia sitou­tui Yhdys­val­to­jen kans­sa po. lausek­kee­seen ja on jo ilmoit­ta­nut irti­sa­nou­tu­van­sa kai­kis­ta vas­taa­vis­ta lausek­keis­ta, kun se sai mais­taa Yhdys­val­tais­ta vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ta pahimmillaan. 

    Asia jos­ta tääl­lä ei kir­joi­te­ta eikä sii­tä myös­kään kes­kus­tel­la. Ja Stub­bin hal­li­tus on anta­nut EU:lle man­daa­tin neu­vo­tel­la lausek­keen kuu­lu­mi­ses­ta vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­seen. Että näin!

  48. Luin tuon rapor­tin, johon O.S. aivan alus­sa viit­ta­si. Ihan mie­len­kiin­tois­ta teks­tiä, mut­ta sii­tä val­lan kes­kit­tä­mi­ses­tä … Jos­kus se toi­mii ihan erin­omai­sen tehok­kaas­ti, mut­ta toi­si­naan taas sit­ten ei.

    Jos val­ta on kovin kes­ki­tet­tyä voi esiin tul­la sel­lai­nen­kin ongel­ma, että pää­tök­siä ei enää kukaan muu uskal­la tar­vit­taes­sa­kaan teh­dä. “Suu­ret housut” on täs­tä vain yksi, tuo­re (6.4.2015) esi­merk­ki, ks. “http://yle.fi/uutiset/suomalaisarkkitehdin_merkkiteos_pekingissa_joutui_presidentin_silmatikuksi/7906596”.

    Eli, jos maan joh­ta­ja ilmai­see itse­ään vähän­kin epä­sel­väs­ti tai tul­kin­nan­va­rai­sel­la taval­la, tai, “kun kis­sa on pois­sa, niin hii­ret”, yllä­tys-yllä­tys, eivät uskal­la­kaan teh­dä mitään. Sil­loin yhteis­kun­nan toi­min­ta tai kehi­tys voi asi­aan liit­tyen jopa halvaantua.

    1. Vii­mei­sim­mät talous­a­na­lyy­sit ker­to­vat, että Kii­nan talous­kas­vu on hyy­ty­mät­tä juu­ri sik­si, että maa on niin kes­kit­ty­nyt, auto­ri­taa­ri­nen ja sen­suu­ria yllä­pi­tä­vä. Tähän me kaik­ki län­si­mai­seen libe­ra­lis­miin usko­vat olem­me aina luot­ta­neet, vaik­ka vii­me­ai­koi­na uskoam­me onkin kovas­ti koeteltu.

  49. Tar­koi­tit­ko “on hyytymässä”?

    Mikään hur­ja kas­vu ei voi­ne jat­kua ikuisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.