Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous kahden prosentin kasvu-uralle yrittäjyyttä vahvistamalla, velaksi eläminen loppuu
Tavoite: Vuonna 2019 talous kasvaa kahden prosentin vauhdilla, työpaikkojen määrä lisääntyy kohti 200.000 työpaikan tavoitetta yksityisellä sektorilla. Valtiontalouden todellinen alijäämä painetaan alle kahden miljardin euron ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin.
Tämä sinänsä rehellinen laskelma paljastaa tilanteen hirvittävyyden. Kova nousukausi, epärealistisen hyvä työllisyyden paraneminen, kahden miljardin valtion talouden säästöt ja sen jälkeen valtio ja kunnat enää kolme miljardia alijäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suhdannetilanteessa julkinen talous on korkeintaan 0,5 % alijäämäinen, mutta tämä menee kolminkertaisesti yli. Suomi selviää kreikkalaistyylisellä tilastokikalla laskemalla eläkejärjestelmän muodollisen ylijäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sallita muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläkejärjestelmän vastuuvelan kasvu, jos eläkkeet sotketaan tähän.
Yhteiskuntasopimuksella parannusta kansainväliseen kustannuskilpailukykyyn.
Sisäinen devalvaatio olisi varmaankin paikallaan. Kun työllisyys parani vuonna 2007 ”liikaa”, palkat nousivat yhdeksän prosenttia. Tuottavuus ei ole noussut lainkaan, joten kilpailukyvyssä on vähän tekemistä.
Kasvurahastosta helpotusta yritysten rahoituksen pullonkauloihin.
Tätä ehdotusta on eri puolilla joukolla ihmetelty, sillä rahaa on panna yrityksiin vaikka kuinka paljon, ideat vain puuttuvat. Tai vakuudet. Basel III estää pankeilta riskirahoituksen, eikä meillä ole yksityistä rahaa kanavoitumassa. Riskirahoituksen verotus (tappioiden vähentäminen, osinkotulojen verotus suhteessa muiden pääomatulojen yksinkertaiseen verotukseen) ehkäisee pankkitileillä mätänevien rahojen kanavoimisen yritysten oman pääomanehtoiseen rahoitukseen. Mitään järkeä nyt ainakaan ei ole myydä valtion tuottavaa omaisuutta tämän rahoittamiseksi aikana, jolloin valtion velan nimellinen korko on -0,17 %.
Verotus työntekoa, riskinottoa ja yrittäjyyttä kannustamaan.
Edelliseen viitaten, perusteltu, mutta vähän kaipaisi yksityiskohtia jo näin ennen vaaleja.
Toimeliaisuutta ja kilpailua rajoittavaa sääntelyä puretaan esimerkiksi poistamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta.
Tämä on ainoa toimi, jolla ohjelmassa lisätään työn tarjontaa, eikä tämänkään vaikutus ole kuin marginaalinen, koska Suomi on hyvin vähän houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle. Ei ole mitään mahdollisuutta lisätä työllisyyttä 200 000 hengellä, ellei toteuteta työn tarjontaa lisääviä toimia. Muuten käy niin kuin kävi vuonna 2007.
Toteuttamatta jääneet reformit pannaan toimeen (eläkeuudistus, sote) sekä kuntien tehtäviä ja toimintatapoja uudistetaan.
Tähänkö piti uhrata oikein painomustetta?
Tiukalla menokurilla, tuottavuuden parantamisella ja tarvittaessa menosäästöillä (2 mrd.) valtion menot jäädytetään reaalisesti vuoden 2014 tasolle
Kaksi miljardia on paljon rahaa. Keskustan eduskuntakäyttäytymisen perusteella näitä rahoja ei voi ainakaan ottaa mistään sellaisesta, mitä nykyinen hallitus on ehdottanut, vaan jo toteutetut säästöt pitää purkaa kaikki. Ymmärtääkseni kulisseissa keskustellaan paljon raaemmista säästöistä. Niistä olisi hyvä keskustella ennen vaaleja. Jos vaaleihin mennään kertomalla, mihin kaikkeen tulee heti lisää rahaa, kun vain meitä äänestätte ja huhtikuun lopulla paljastetaan, mitä oikeasti joudutaan tekemään, ei se ainakaan herätä luottamusta politiikkaan.
. . .
Yleisarviona on sanottava, ettei näytä keskustallakaan olevan lääkkeitä talouskurimukseemme. Tai jos on, niitä ei uskalleta kertoa.
= = = =
Ohjelmassa on viiden tavoitteen ohella muita pakollisia osia, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikka, tyhjänpäiväisyyksiä sisältävä EU-linjaus ja mielenkiintoinen kohta valtioneuvoston työtapojen uudistamisesta, jonka arvioiminen vaatii vähän perehtymistä keskustalaiseen terminologiaan.
Ulkopolitiikasta sanotaan, että ylläpidetään mahdollisuutta liittyä Natoon. Hallitusohjelmaan ei siis enää kirjattaisi, että jäsenyyttä ei haeta. Tämä on nykyoloissa ymmärrettävä muutos, mutta voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suomi liity Natoon.
Vaihtoehtoisesti se onkin Viktor Orban joka sopii Putinin kanssa ettei Suomi liity Natoon. Tai sitten joko Erdogan tai Tsipras lypsää liittymiselle ennakkoehdot etteivät muut jäsenmaat voi suostua, tai molemmat esittävät lypsy-ehtoja jotka ovat keskenään ristiriidassa.
Toivon sydämestäni että nykyhallituksella on kassakaappiin pitkälle valmisteltuna kahdenvälinen sopimus USAn kanssa. Ja että nato-optiohölmöläiset eivät voita vaaleja, mutta taitaa olla turha toive.
Jos rantarakentaminen vapautetaan muualla paitsi suojelualueilla (kepun 101-ohjelmassa lupa täydennysrakentaa 25m2 ilman rakennuslupaa) niin täysin yksityisellä rahoituksella syntyisi ainakin muutaman miljardin rakennusinvestoinnit. Kaupunkien täydennysrakentamisessa tietysti vielä paljon suuremmat.
Yksi mielenkiintoinen seikka on se, että keskusta puhuu ”yrittäjyyden kannustamisesta”. Keskusta on usein puhunut perintöveron laskusta maatiloille ja perheyrityksille. Todennäköisesti keskusta ehdottaa perintöveron poistoa maajusseille, mutta tavalliselle kansalle se jätettäisiin toiseen kymmeneen prosentttiin tai korotettaisiin nykyisestä. Miksi kepun kannatus on korkea,kun se kannattaa:
-asevelvollisien lähettämistä aluepoliittisitsa syistä maalle vuodeksi
-välttämättä kuolevien paikkojen tukemista aluepoliittisin syin, kun pitäisi tukea toisiksi parhaita kaupunkeja sen sijaan
-perintöveron poistoa maajusseilta, mutta sen jättöä muille
-maaseudulle sijoitettavia nollayliopistoja aluepoliittisista syistä
Kepu on maajussien puolue, mutta moni ei tätä ymmärrä.
Ettei Keskustallakaan ihmelääkettä Suomen talouteen… Tässä on: siirrytään heti vaalien jälkeen omaan kelluvaan valuuttaan; Ruotsin ja Britannian tie olkoon meidänkin tiemme. Parempi siirtyä ajoissa, hyvässä järjestyksessä, valmistellusti. Myöhemmin joudutaan tekemään pakkoloikka, äkkiä, tunaroiden.
Eurosta eroaminen ja oman valuutan päästäminen kellumaan johtaisi asunto ja muiden velallisten ahdinkoon, koska lainat on nostettu euroissa, ja pitää maksaa myös takaisin euroissa.
Talouden osalta jokaisen puolueen perusviesti vaikuttaisi olevan pitkälti sama: ikuinen 2% kasvu, julkisen talouden jäädyttäminen tai supistaminen, lisää tutkimusrahaa yrityksille ja ulkoimailta halpatyövoimaa minimipalkoilla.
Kenelle tätä yhteiskuntaa tällä vaihtoehdottomalla tiukennus-tehostus-reseptillä rakennetaan? Ei ainakaan tavallisille kansalaisille. Kun kaikki suinkin mahdolliset tehtävät optimoidaan, tehostetaan, saneeraataan ja ulkoistetaan. Jäljelle jää muutama tuotekehittelijä, verosuunnitteluun erikoistuneita konsulttitoimistoja ja kasa virolaisia siivoojia.
Kun fokus pitäisi kääntää Suomeen ja suomalaisiin, tähän maahan ja se sen asukkaisiin. Se on meidän resurssi. Yhteiskunnan kannalta tärkeää ei ole optimoida viimeiseen asti OP-Pohjolan tulosta, vaan saada mummot hoidettua. Ja me pystymme hoitamaan ne mummot aivan itse ja takuulla riittävän tehokkaasti, ilman filippiiniläistä halpatyöntekijää. Ja lisäksi aivan omin rahoin, ilman ulkomaista velkavipua. Jos niin haluamme. Nyt selvästikään emme halua.
Taas kerran tulee mieleen vähintäänkin nimeltään osuva kirja ”Ainoa vaihtoehto ja sen vaihtoehdot”.
Kukahan toimittaja sen totesi: kaikki ovat keskusteluissa sitä mieltä, että vaalien jälkeen on pakko tarttua vesuriin ja että Suomi on Pohjoisen sairas mies, Kreikan tiellä ja talous on aivan hirmuisessa kunnossa.
Mutta ennen vaaleja kukaan ei uskalla sanoa tätä.
Kaikki nämä talouslääkkeet, joilla Suomi oikeasti saadaan nousun, on aivan liian oikeistolaista politiikkaa. Suomi pitäisi äänestäjien mielestä saada nousuun holvaamalla valtion rahaa sinne ja tänne, tai ainakin siten, ettei äänestäjän omat tukiaiset ja ilmaispalvelut vaarannu.
Kuinka moni Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana olevista on Suomen taloudesta ja tarvittavista toimenpiteistä samaa mieltä kuin yllä?
Luulenpa ettei kovinkaan moni. Saa suositella jos joku tuntee sellaisen.
Eläkejärjestelmä on kiinnostava jokeri.
Valtion velkalyokituksen takeena on mahdollisuus lainata 10 miljardia milloin vain eläkevaroista, joka on luotottajille vaihtoehto. Sen seurauksena toki eläkeikä nousee ja eläkkeet pienenevät, nykypuskureilla kun selvitään suurista ikäluokista ja ainakin vuoteen 2060 saakka ihan hyvin.
Puretaanko EMU puskuria? Luultavasti. Vaaliohjelmat eivät siitä paljoa sano. Sillä saadaan 0 korkoinen velkaantuminen poikki. Nyt samasta syystä myytiin 5% tuottoa tahkonnut TeliaSonera Solidiumin tuotoista. Täysin edesvastuutonta mutta poliittisesti linjakasta.
Eläkeuudistus vapauttaisi eläkejärjestelmästä pikarahoitusta hallitukselle. Joka tapauksessa tuottavista ja poliittisesti sopivista tuottavuutta nostavista ideoista on pula.
Valtion eläkejräjestelmä vedettiin hihasta, kun 2000-luvun alussa rahaa piti piilottaa eduskunnalta. Ei ole mitään järkeä, että valtio, jolla on verotusoikeus, kerää eläkerahastoa.
Montako miljoonaa työtöntä Suomessa pitäisi olla, jotta syntyisi tarjontaideologian mukaiset 200 000 työpaikkaa? Tälläkin hetkellä kun vapaata työvoimaa on tarjolla pitkälti yli tuon 200 000. Kreikassa vielä karummat luvut, eikä työpaikkoja synny.
Lukaisin tämän vuoden budjettia hieman. Valtion nettovelanotto on nin 4.5 miljardia euroa.
Nyt esitän rumia lukuja, mutta tuo on niin iso summa että täytyy jonkun menettää saamapuolelta.
-Kehitysavusta puoli miljardia pois. Se on paljon, mutta viimeaikaiset uutiset ja evidenssi viittaavat kyllä siihen, että 800 miljoonaa tekee enemmän vahinkoa kuin 300 miljoonaa. 300 miljoonaakin on paljon.
– Jokaisen ministeriön hallinnosta pois 10%, ja jos menot yli 100 miljoonaa, niin 25% 100 miljoonan ylittävältä osalta. Tästä tulee laskujeni mukaan 300 miljoonaa.
– Eläkemenoista pois miljardi. Jos ei muuten, niin sitten perustuslakia muuttamalla.
– Korkeakouluilta pois 200 miljoonaa.
– Luonnonhaittakorvauksista yms pois 250 miljoonaa
– Yleisradio lakkautetaan, 500 mijoonaa.
– ”Julkiset työvoima ja yrityspalvelut”, ainakin 100 miljoonaa pois.
– Asumistuki absoluuttisesti jäihin, mielellään lasku-uralle.
– uusiutuvan energian tuki puoliksi, 100 miljoonaa.
– Kunnilta velvoitteita pois 2.5 miljardin edestä, valtionosuuksia alas vastaavalla summalla.
Siinä on nyt viisi miljardia. Olkaa hyvät.
”Vaiva maas, manna taivaas”, olen pitänyt tätä työvoiman tarjonnan lisäämispuhetta monikulttuurillisuusintoilun viimeisenä töräyksenä. Juhana Vartiainenkin on lehtien palstoilla myöntänyt, että tarkoitus on alentaa, hillitä, palkkoja sisäisen inflaation kautta. Tämä selittää EK mukanaolon. Jos Jussi Halla-aholta kysytään, niin muuttoliike aiheuttaa tappioita Suomelle ja kansantaloudelle. Eniten näissä keskusteluissa ärsyttää älyllinen epärehellisyys: Suomi pelastuu maahanmuuton avulla?
Suomen ja Neuvostoliiton tavaravaihdon loppumetrillä talousteoriaan tuli täällä käsite ”pieni avoin talous”. Ideana oli todeta itsestäänselvyys, että vientikauppa määrittelee suuressa määrin talouden tilan. Kun katsoo taaksepäin ja eteenpäin, niin tätä itsestäänselvyyttä ei noudateta valtiontaloudessa tai työmarkkinasopimisessa. Euroopan ja Suomen tulee sopeutua vuosikymmeniä kestävään hitaaseen talouskasvuun. Jos palkkoja ei voi leikata, niin sopeutuminen tapahtuu työttömyyden, pätkätöiden, nollasopimusten kautta. Tulevaisuudessa ”tuottavaa työtä” tekee harva ja kysymys on siitä, miten niiden muiden asema järjestetään. Tässä kontekstissa kannatan kansalaispalkkaa.
Kunta rakentaa hallin, yrittäjä liisaa koneet ja rahaa on mennyt jo kymmenen miljoonaa. Sitten aletaan sorvata puisia löylykauhan varsia. Toivotaan, että olemme oppineet jotain 80 -luvulta.
Jos haluaa ilkeästi arvioida keskustan kasvurahastoja ja biotalouden työpaikkoja, risupaketteja, niin keskustalla on kyky synnyttää apparaatteja, jolla se jakaa taloudellista etua omilleen.
Laitatko listaa näistä ”maaseudun” nollayliopistoista.
Suurin osa kepun kannatuksesta tulee ei-maaseudulta.
Tuohon lauseeseen kiteytyy se ikiaikainen ongelma miksi Suomella menee huonosti. Kansa on jakautunut kahtia ja riitelemällä keskenämme jäämme yhä enemmän takamatkalle kilpailijamaihimme nähden.
”Yläjuoksulta tulee lastu, s*****a , äkkiä sinne kirveet mukana…”
Tämäkin kertonee jotain odotuksista: 2% talouskasuva ei ole tapana pitää ”kovana nousukautena”, vaan ihan normaalina talouskasvuna, mutta ehkä se näissä olosuhteissa sitten sitä on.
OS: voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suomi liity Natoon.
Todellinen uhka, kun tämä joukko neuvottelee. Venäjällä, Ranskalla ja Saksalla on ollut taipumusta etupiireistä sopimiseen
Osmo, entä jos rahaston rahoitusvarat ovat ulkomaisissa arvopapereissa? Eikö valtio voi silloin käyttää kulutuksensa rahoittamiseen tai eläkemenon tasoittamiseen ulkomaisia resursseja?
Periaatteessahan voisi sanoa että rahastoivassa eläkejärjestelmässä ei ole järkeä koska koko kansantalouden palkkasumma on potentiaalisesti eläkemaksujen kohteena jolloin voisimme pyörittää Pay As You Go – systeemiä.
Suljetussa taloudessa toki eläkkeet rahoitetaan aina kunkin työssä olevan sukupolven työllä, mutta avotaloudessa eläkejärjestelmällä voi olla reaalisia saamisia ulkomailta.
OS: Riskirahoituksen verotus (tappioiden vähentäminen, osinkotulojen verotus suhteessa muiden pääomatulojen yksinkertaiseen verotukseen) ehkäisee pankkitileillä mätänevien rahojen kanavoimisen yritysten oman pääomanehtoiseen rahoitukseen.
Sääli, että avoir fiscalista jouduttiin luopumaan lähinnä kai EU:n takia. EU:n veroperiaatteet taitavat ylipäätänsä olla osasyyllisiä EU:n yritysmaailmaa vaivaavaan skleroosiin.
Keskustan talousosio on mielestäni yllättävän rohkea ja täsmällinen muihin osiin verrattuna. No, onhan talous ja yritystoiminta Sipilän ominta alaa.
Osmo: ”Kova nousukausi, epärealistisen hyvä työllisyyden paraneminen, kahden miljardin valtion talouden säästöt ja sen jälkeen valtio ja kunnat enää kolme miljardia alijäämäiset.”
Kahden prosentin kasvu per vuosi ei ole mikään kova nousukausi. Itse asiassa ajatus on melko realistinen, miten lienee toteutuksen laita.
Vähenevän työvoiman oloissa kaksi prosenttia on paljon.
Jos ei Natoon, niin sitten unohtakaa viimeistään se Pisara ja se miljardi aseisiin. Esittelevät jo Venäjän televisiokanavilla venäläistankkien paraatimarssia Euroopan itäisiin pääkaupunkeihin.
Olisihan tuossa Tallinnan tunnelissakin pitkä rahareikä tunkea ilmaista rahaa. Pisara nyt näyttää muutenkin tyhmältä verrattuna toiseen metrolinjaan, joten aika sama mitä kepu sille tekee.
Mitä ylipäätään on väliä mitä siellä eduskunnassa tehdään, siksi Frederik. Sen perintöveron voisi silti vaihtaa Ruotsin malliin, yritysveron Viron ja alvin yhtenäistää ja laskea niin alas kun mitenkään tuntuu järkevältä.
Liikanen aloitti valtion eläkkeiden ahastoinnin jo 80-luvulla.Syynä oli ylikuumnetunut talous ja valtio yritti vetää rahaa pois markkinoilta.Niinistö yritti purkaa rahastoa
Verotuksen pienentäminen eläkkeiden rahastoinnin ja raahastojen tuoton kautta ei ole kovinkaan tyhmää , etenkin, jos rahastoa käytetään suhdanteiden tasoittamiseen eli hyvinä aikoina säästetään ja huonoina puretaan
SUOMI NOUSUUN KESÄMÖKKEJÄ RAKENTAMALLA! (ks. sanakirjasta sanan ”investointi” merkitys)
En nyt tunne valtion kirjanpitoa, mutta eikö tähän riittäisi kirjapidollinen varauma, joka olisi selkeä ja minimaalisen byrokraattinen.
Toinen asia sitten se, että hallituksilla ja parlamenteillä on suuri kiusaus kaapata eläkerahat (-rahastot, -varaukset) rahoittamaan kaikkea hyvää tai ainakin paikkaamaan budjettia, olivatpa ne rahat tulleet sitten yksityiseltä tai julkiselta sektorilta.
Näitä kaappauksia on tapahtunut viime vuosina mm. EU:ssa ja jopa 50-luvun maalaisliittolaisessa Suomessa.
Tämä pre-kepulainen kaappaus on ymmärtääkseni tärkein syy siihen, että yksityisen sektorin lakisääteisiä eläkemaksukertymiä hallinnoivat tänäkin päivänä yksityisoikeudelliset eläkeyhtiöt, ei julkishallinto.
Hyödyllisimpiä työnantaja ja -tekijäpuolen yhteisistä saavutuksista!
Valtion olisi fiksua omistaa _tuottavia_ yrityksiä, juuri osinkotuottojen vuoksi. Ne sopivat juuri säännöllisten eläkevastuiden kattamiseen ja vastaaviin pitkäjänteisiä menoihin. Ideologisesti toki voi vastustaa kaikkea valtion omitusta, kuten Kokoomus, kalliiksi vain tulee.
Solidiumin toiminta on tragedia!
Verotulojensa ongelma ovat suhdannevaihtelut, toki rahat aina saadaan, mutta tasoittava rahastointi on hyvä asia.
EK:n näkemyksen mukaan mitään hyvää aikaa ei koskaan ole ollut eikä milloinkaan rahaa säästää suhdanteen vuoksi. Poliitikot tämän myös ymmärtävät, kun rahaa on se jaetaan.
Kesämökkien rakentaminen on loistava investointi, matkailu on maailman suurin elinkeino. Lisäksi mökkirakentaminen tapahtuu kotimaisella työvoimalla ja raaka-aineilla. Kaikkiaan investoinnin rahoista jotain 30% muuttuu verotuloiksi yhteiskunnalle, ilman että yhteiskunnalta kuluu mitään. Jos vertaa vaikka tuulivoimalaan jonka hinnan veronmaksajat maksavat noin kolminkertaisena suurelta osin saksalaisille pääomasijoittajille.
Sen voi laskea siitä, montako oli työntarjontaideologisessa Ruotsissa sinä aikana, kun sinne syntyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työntarjontaideologiseen Suomeen nolla).
Valtion eläkkeet hoitaa nykyisin Keva, joten rahasto ja verotusoikeus eivät enää mene yksi yhteen.
Ja sinänsä on Hyvä Asia, että rahaa on säästössä, vaikkapa vain eläkkeisiin.
Itse asiassa aikaisemmin täällä eräs Osmo on kritisoinut sitä, että rahastoissa ei ole tarpeeksi rahaa.
Ymmärtääkseni Keva hallinnoi valtion eläkkeitä, mutta ei ole rahastoinut rahaa niitä varten.
Eläkerahastojen tarkoitus on kyllä eläkkeiden maksun turvaaminen eikä suhdannevaihtelujen tasaaminen – vai olisitko valmis hyväksymään eläkkeesi vaihtelun suhdanteiden mukaan?
Voi elämän kevät. Voiko mustaa enää selittää valkoisemmaksi ja valkoista mustemmaksi? Asuntovelallisten lainapaperiessa lukee, että velkasopimukseen sovellettava laki on Suomen laki. Sillä samalla lailla, millä oma raha otetaan käyttöön, muutetaan näiden sopimuksien rahayksikkökin.
Sen sijaan se ”sisäinen devalvaatio”, jonka puolesta kokoomus on rummuttanut, ja näköjään Soininvaarakin tuossa ylhäällä, pistää asuntovellaiset kurjuuteen. Velka pysyy samansa, mutta palkka, millä se pitäisi maksaa, tippuu vaikka 20% (olettaen, että ei jää kokonaan työttömäksi julkisella tai kotimarkkinasektorilla).
Nyt en ymmärrä ”sivun” sisäistä logiikkaa? Tässä sinä nähdäkseni (oikein) rinnastat eläkemaksut verotukseen, ylempänä ihmettelit, kun ne rinnastetaan julkista taloutta tilastoidessakin.
Valtion eläkkeet ovat vähän eri asia, koska valtiolla on verotusoikeus. Eläkkeet on joko jätettävä julkisen talouden ylijäämästä pois kokonaan tai otettava ne mukaan oikein. Silloin on laskettava rahastojen koon muutosten lisäksi eläkevastuun kasvu tai pieneneminen. Toistaiseksi se kasvaa koko ajan, joten eläkerahastojen mukaan ottaminen heikentää julkisen talouden tasapainoa tai siis pitäisi heikentää.
Aivan oikeaa realismia siitä, mitä tarkoittaa rahayksikkönä miljardi.
Todettakoon, ettei nämä leikkauksetkaan säästä sitä 5 miljardia.Tulee työttömiä ja vähenee verotulot. Muitakin menoja varmaan syntyy.
Suomessa oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä eli 2,5 miljoona työpaikkaa ja n 80000 työtöntä
Meillä oli vuonna 2007 n 2,5 miljoonaa työllistä eli 2,5 miljoonaa työpaikkaa.
2007 219000 ja päälle n 150000 piilotyötöntä
Maahanmuuttajia oli tullut n 220000 1990-2007
Missä ovat ne Suomen maahanmuuton dynaamiikan luomat nettotyöpaikat ?
Helsingissä maahanmuuttajat ainakin ovat välttämätön osa työn tarjontaa.
Mitä Osmo on mieltä tällaisista käsittämättömistä leikkauslistoista, jotka tälläkin kommenttipalstalla näyttävät saavan tukea?
Nollakorkojen, laskevan vientikysynnän, epävarman kotimaisen ostovoiman ja suurien fiscal multiplierien aikana ko. toimenpiteet johtaisivat väistämättä kasvun hidastumiseen ja työttömyyden nousuun entisestään.
Käytännössä siis budjetoidut leikkaukset eivät edes realisoidu, ja velkasuhde jatkaa kasvuaan verotulojen supistumisen ja työttömyysturvamenojen nousun takia. Ollaan entistäkin syvemmällä.
Tämän suuntaisia vaikutuksia aiheuttavat kyllä luultavimmin jo ensi hallituskaudelle suunnitellut miljardileikkaukset.
Miksei kokeiltaisi komboa alijäämäisesti toteutettu miljardiluokan kevennys työn verotukseen + reilu sisäinen devalvaatio + työn tarjontaa lisäävät reformit? Jotain voisi tapahtua.
Osmo,
kansantalouden tilinpidossa niitä eläkkeitä pidetään tulonsiirtoina ja maksuja veroina. Tämä siksi että eläkkeitä saavalla ei ole riskiä, varat eivät ole yksilöllisiä rahoittamassa jotain tiettyä henkilöä.
Tulonsiirtojen osalta ei voida sanoa myöskään että kertynyt eläkeoikeus olisi julkisen vallan vastuu. Siksi se kannan muutos ei ole meno eikä eläkkeen maksu vastuun purkamista.
Ruotsin yksilölliset lisäeläkkeet taas eivät kuulu julkiseen talouteen sen vuoksi että vakuutetulla on riski sijoitusten tuoton suhteen.
Nimenomaan ilman rahastoja eläkkeiden suuruuden olisi pakko joustaa suhdanteiden mukaan. Muuten työllisten määrän vähentyessä laskusuhdanteessa eläkemaksut kohoaisivat aivan sietämättömälle tasolle, ja talous pysähtyisi kokonaan.
Jo nyt eläkejärjestelmään tulee sisään rahaa vähemmän kuin siitä maksetaan ulos. Rahastojen tuoton ansiosta tämä ei ole ongelma, ja itseasiassa rahastot kasvavat edelleen.
Mikä on se fundamentaali ero valtion ja muiden eläkkeiden välillä? Eikö kaikissa eduskunta päätä minkälainen määrä työnantajien palkkakustannuksista siirretään ”eläkevaroihin” ja päätä paljonko eläkkeitä maksetaan? Jos eläkevarat siirretään pois julkisen talouden laskelmista, hallitus voisi siistiä valtiontaloutta (joksikin aikaa) leikkaamalla eläkemaksuja ja korottamalla samalla summalla muuta verotusta. Vähän niinkuin teeskennellään, että Soneran osakkeiden myynnistä saatavat rahat ovat ”tuloa”, eikä tase-erän vaihtaminen toiseksi.
Eihän eläkemaksuilla ja eläkevastuilla ole myöskään mitään kiinteätä yhteyttä. Brutaalista sanottuna, eläkevastuut ovat viime kädessä, mitä eduskunta niiden päättää olevan.
Valtio on eri asemassa kuin yksityinen toimija. Nämä eläkerahastot ovat siinä puolivälissä, koska ne eivät oikeastaan ole yksityisiä. Yksi sukupolvi ei voi laittaa seteleitä kenkälaatikkoon maksaakseen seuraavalle sukupolvelle hoivansa ja ostaakseen siltä ruokansa, koska osattaisiin sitä rahaa painaa myöhemminkin. Vanhuuden turvaksi tarvitaan työtä, jota nuoremmat tekevät silloin kun vanhukset ovat vanhuksia. Siksi rahastoiva eläkejärjestelmä ei toimi maailmanlaajuisesti Valtion kyky vastata eläkkeistään ei parane lainkaan sillä, että valtio ottaa miljardin lainaa ja sijoittaa miljardin eläkerahastoon. Sksi valtiollisissa eläkerahastoissa ei ole päätä eikä häntää.
Kestävyysvajetta laskettaessa eläkemenojen tuleva kehitys otetaan huomioon. Nämä laskelmat tehdään ymmärtääkseni oikein, mutta julkisen talouden alijäämälaskelmissa eläkkeet on laskettu tietoisesti väärin.
Vai että pitäisi heikentää. Miksi?
Eläkevastuu toki kasvaa, mutta niin kasvavat rahastotkin.
Valtion eläkkeet ovat varsin pieni osa eläkepotista eikä valtion eläkerahasto sisälly valtion talousarvioon.
Kela maksaa kansaneläkkeet ja niistäkin maksetaan kela-maksua ja Kelakin rahastoi.
Miksi näin muka ei pitäisi tehdä ja jäädä ilman sijoitustuottoja?
Kattamatonta eläkevastuuta on kai noin 700 G€. Tämän rinnalla rahastot ovat aika pieniä.
Sisäisen devalvaation ongelma on sama kuin Kepun esittämässä yhteiskuntasopimuksessakin: ei ole toteuttajia (yhteiskuntasopimuksessa puuttuu toinen sopijapuoli).
Ilman maahanmuuttajia Helsingin seudun työmarkkinat olisivat ylikuumentuneet pahasti ja tuloksena olisi ollut vielä huomattavasti pahempi tuottavuuden lasku ja sen seurauksena todennäköisesti suurempi työttömyys ja verotulojen lasku. Jossain Kymenlaaksossa toki voi olla vaikea nähdä maahanmuuton hyötyjä, mutta epäilen etteivät työttömät paperimiehet lähde sieltä Helsinkiin tekemään siivoojan tai lastenhoitajan töitä.
Jos Suomessa otetaan köyttöön toinen rahayksikkö kuin euro, ja kaikki Suomen palkat ja eläkkeet ym maksetaan tässä uudessa, ja jos muut maat jatkavat euron käyttöä, niin lainat jotka on nostettu euroissa on maksettava takaisin euroissa, siinä ei ole mitään keskusteltavaa! Tietysti pankit voivat tulla vastaan ja lunastaa lainat ja tarjota uutta tilalle, mutta korko tulisi niissä olemaan useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin nykyiset Euriboriin sidotut. Muistutan myös että Suomen kansantalous ei ole yhtä vakaalla pohjalla kuin Ruotsin, joka on pärjännyt omalla valuutalal. Suomalaiset ekonomistit ovat arvioineet että jos Suomi ottaisi markat käyttöön, sen arvo kelluisi n 20 % alaspäin heti ensimmäisenä päivänä.
Lainasivathan jotkut 1990-luvulla rahaa D-markoissa koska korko oli matalampi, ja joutuivat katkerasti maksamaan ne takaisin D-markoissa sen jälkeen kun Suomen markan arvo oli kellunut 30% alaspäin.
Tässä se eurosta lupumisen riski johtuu, siksi mm kreikkalaisetkaan eivät halua luopua siitä.
Sisäinen devalvaatio toimii tietysti samalla tavalla, sitä toitotettiin myös 1990-luvulla.
Minä hyväksyisin sisäisen devalvaation jos se koskisi palkkojen lisäksi myös eläkkeitä, maataloustukia, työttömyyskorvauksia ja muita KELAn maksamia tukia, eli kaikkia leikattaisiin samalla prosentilla. 1990-luvun ns Sorsan sopimuksessa puhuttiin vain palkoista ja siksi siitä ei tullut mitään. Se pelastaisi joidenkin mielesstä kuitenkin suurtyöttömyydeltä.
Mutta sinähän se olet aina sanonut, että työmarkkina-asiat kuuluvat työmarkkinaosapuolille, nytkö ne eivät kuulukaan??
No jos niistä ei ole toimimaan, niin ainahan eduskunta sitten voisi säätää työmarkkinoita koskevia lakeja? Minun mielestäni se on säätänyt ainakin työsopimuslait. Eduskunta päättää tälläkin hetkellä mm. taksien hinnoista. En näe mitään erityistä syytä sille, etteikö eduskunta voisi jollakin lailla vaikkapa silpaissa tiettyä prosenttimäärää palkoista pois ja samalla silpaista alvia ja tuloverotusta alaspäin.
Näinhän se sisäinen devalvaatio saataisiin mahdollisimman puhtaasti toteutettua.
Mutta siis on päiväselvää että mitään nimellisin hinnoin tapahtuvaa sisäistä devalvaatiota ei varmasti tule koskaan. Reaalihintoja voidaan pikkuhiljaa laskea, kun pidetään korotukset nollassa. Tätä kautta saadaan hitaahkosti kilpailukykyä korjattua.
Itse aion lobata fiksuna pitämieni näkemysten ja puolueiden eteen sen mitä pystyn vaalipäivään asti. Mutta vaalipäivänä annan ääneni sillä perusteella että saadaan kokoon vahva ja toimintakykyinen hallitus. Vaikka se sitten tarkoittaisi äänen antamista Keskustalle. Mitä hyvänsä kunhan vältetään nykyinen halvaantunut sillisalaatti. Mutta vaalipäivään on vielä aikaa.
Sama asia kuin että hyvän johtajan tunnistaa siitä että hän tekee päätöksiä. Loppupeleissä melkein yksi ja sama mitä päätöksiä, kunhan tekee.
Toinen sisäisen devalvaation ongelma on että se siirtää vaurautta niille joilla on säästöjä tai omaisuutta, niiltä joilla on velkaa eikä ole omaisuutta vaan ainoastaan oma työpanoksensa.
Vähintäänkin tämä tekee devalvaatio-operaatiosta kansalaisten keskuudessa epäsuositun, mutta on sillä se reaalitaloudellinenkin haittansa: väärä käsitys että raha on jotain jota voi syödä vahvistuu. Jos nyt tienaan istumalla rahakasan päällä Suomen/EU:n devalvoituessa sisäisesti, ehkäpä tienaan vielä enemmän jos jatkan rahakasalla istumista ja samalla sysään sisädevalvaatiolle lisävauhtia kun raha ei liiku?
Tässä siis havaitaan että istuminen ei tuota lisää syötävää, ahkeroiminen tuottaa. Ja oletetaan että sisädevalvaatio tapahtuu (puoli)suljetulla talousalueella jossa kansantaloudelle erityiset mutta yksityistalouksilta puuttuvat takaisinkytkennät ovat voimassa .
Miten suhtaudut siihen, että jos vedetään tarpeeksi pitkään suurella alijäämällä, voidaan joutua Kreikan tilanteeseen, jossa rahahanat sulkeutuvat ja leikkaukset tehdään kerralla väkisin? Toimiiko Keynesiläinen elvytyslinja kunnolla ilman omaa keskuspankkia ja kykyä itsenäiseen rahapolitiikkaan?
Minä yritin parhaan tahtoni mukaan tehdä ”leikkauslistan” sellaisella tavalla, että sen työllisyysvaikutus olivi mahdollisimman vähäinen.
Toki, ”kuntien velvollisuuksien” 2.5 miljardia on musta laatikko; jätetään se siis pois. Listassa on täten noin kolmisen miljardia.
Kehitysavun dynaaminen vaikutus Suomen talouteen on melkein varmasti kokolailla nolla. Jos siitä leikataan 500 miljoonaa, niin se 500 miljoonaa menee velanoton vähentämiseen. Ei tule työttömyyttä. Tästä toimenpiteestä en pidä itsekään, mutta on paljon evidenssiä siitä että kehitysavusta on haittaa, joten tämä leikkaus ei olisi ollenkaan niin paha miltä se ”tuntuu”.
Jokaisen ministeriön hallinnosta 10-25% hallintokuluista pois tarkoittaa mitä? Nämä ovat siis rahoja, joilla maksetaan virkamiehille palkkaa ja ostellaan edustuslounaita. Uskooko joku, että noissa tehtävä työ on hyödyllistä. Minä väitän — ja ihan tosissani väitän — että hallinnollisen työn dynaaminen vaikutus on korkeintaan nolla, todennäköisesti se on negatiivinen, eli se että julkinen sektori palkkaa virastoon tai ministeriöön virkamiehen, todennäköisesti maksaa kansantaloudelle rahaa.
Korkeakouluissa koulutetaan liikaa väkeä. Ammun itseäni jalkaan kun sanon että leikatkaa 200 miljoonaa, koska minä olen itse päätymässä kilometritehtaalle jos en ensimmäisten joukossa, niin aika pian. Minä löytäisin todennäköisesti uuden työpaikan, ja niin löytäisi moni muukin. Yliopistoissa käytetään jatkuvasti enemmän rahaa hallintoon ja se pitää pysäyttää, ks edellä. Tästä voi leikata enemmänkin, jos tehdään niin, että yritykset saavat rahoittaa opetusta ja tutkimusta verottomasti.
Yleisradiota en viitsi edes kommentoida. 500 miljoonaa on aivan mieletön määrä rahaa.
Lopuissa voi olla jotain dynamiikkaa. Uusiutuvan energian tuen en usko tuottavan käytännössä mitään hyötyjä. Työllisyysvaikutus on aivan mitätön. Ei, tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten suhtaudun uusiutuvaan energiaan yleensä. Sen käyttöä saa ja pitää lisätä, mutta tukien avulla se ei tapahdu.
Tarjontapuolelle lääkkeitä? Asumistuki pois, rakentamattomalle tonttimaalle rangaistusluontoinen kiinteistövero, toimeentulotuki yms pois, tilalle perustulo ja negatiivinen tulovero asteikon alapäähän. Työnantajavelvoitteita pois, ansiosidonnaisen kesto puoliksi. Osa palkkakuluista ALV-vähennyskelpoiseksi. Kotitalousvähennyksen alarajaa ylös ja vähennyskelpoista työtä laajemmaksi (prosenttia voi vieläkin tuoda alas). Yhteisöveroa alas / Yritystukia alas niin, että nämä menevät kustannusneutraalisti.
On totta, että valtio saa velkaa lähes nollakorolla. Sitä pitää hyödyntää, mutta se ei saa tarkoittaa rakenteellisten menoerien karsimisen sivuuttamista. Jos on infrahankkeita joita kannattaisi rakentaa, niin ne pitääkin rakentaa nyt, mutta kun niitä ei juuri ole. Isompien kuntien infrahankkeita ja koulujen korjauksia yms voisi rahoittaa kyllä, siinä on kohtuullista takaisinmaksua. Juoksevien kulujen lisääminen lainarahalla on omaan jalkaan, tai pikemminkin päähän, ampumista.
Helsingissä työttömiä on 32000 luokkaa ja maahanmuuttajien työttömyys on edelleen hyvin korkea eli 23 % luokkaa
Työttömyyttä tarvitaan , jotta markkinatalous ei toimisi.
Eli palkat alkaisivat nousta aloilla, joilla on työvoimapulaa-.Mutta pahin mitä voi maailmassa tapahtua on palkkojen jousto ylöspäin markkinatalouden sääntöjen mukaan
Alaspäin toki saa joustaa ja sitä varten tarvitaan paljon työttömiä
Lainaus Osmon aikaisemmista bloggauksista ”Humanitaarinen maahanmuutto on helpottanut merkittävästi työvoimapulaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toisena vaihtoehtona olisi ollut nostaa bussikuskien palkkaa. Palkat olisivat paremmat ja bussimatkat kalliimpia. Ulkomaisen työvoiman tarjonta pitää matalia palkkoja matalina ja toisaalta hyödykkeiden hintoja halpoin”
Taustalla on kuitenkin se, että bussikortti maksaa Suomessa luokkaa 8000 euroa ja Virossa ja Venäjällä riittää kun maksaa satasia katsastusmiehelle.
Kun valtio nostaa kynnyksen korkealla oman maan kansalaisille niin se antaa epäreilun kilpailuedun ulkomaalisille
Jokin raja liioittelemisessakin. Helsingin sisäinen vuosilippu maksaa 550 euroa ja seutuliikenteessä 1100 euroa. Tämä hinta koskee valtaosaa suomen joukkoliikenteestä.
Sisäisen devalvaation ideana on korjata euroalueen sisälle syntyneitä hintavääristymiä. Ei siinä ole mitään mieltä, että koko euroalue tekee samaa yhtäaikaa. Killpaillukykynsä menettäneiden on hankittava sitä lisää, saksalaisten taas ei.
Ja pelkkä sis devalvaatio ei varmaankaan ukdsinään auta, on tuo vaje sen verran paha. Kyllä sen lisäksi tarvitaan niitä uusliberaaleiksikin haukuttuja rakenteellisia muutoksia..
Mutta eivät ne tropit kelpaa kenellekään, kun saadaan niin hyvin lainaa. Ennustan että jotain tapahtuu siinä vaiheessa, kun valtion kassa alkaa tyhjenemään ja lainaa ei enää saa entiseen malliin.
taidettiin tarkoittaa bussin kuljettamiseen oikeuttavaa bussiajokorttia. Jos sen hinta on korkea, ei sitä moni voi hankkia ja tarjonta töihin on siksi kotimaisissa vähäistä.
Mielenkiintoista muuten, kun luen vaurautta ja aikaa nyt, niin sivulla 89 kirjoitat:
”Jos haluaa parantaa prekariaatin asemaa, tulee suosia toimia, jotka lisäävät työn kysyntää ja vähentävät sen tarjontaa”.
Olet viime vuosikymmenellä ollut sitä mieltä, että työn tarjonnan lisääminen on työläisille huono asia, muttaa nykyään se on ajamasi asia.
Taisi olla kyse D-luokan ajokortista…. (joka tosin ei ihan kahdeksaa tonnia sekään maksa).
Heh, ai ideologiastako se on kiinni? Samaan aikaan Suomessa väkiluku nousi 500 000 ja tuosta varmasti osa on sitä työvoiman tarjonntaa, no? Työpaikkojen lukumäärä ei kuitnekaan noussut eli ? Toki ideoligisia ihmisiä eivät faktat koskaan vakuuta kun ne ovat ristiriidassa ideologian kanssa.
Ja sitten ihmetellään, miksi talous ei vieläkään nouse vaikka kysyntävetoisessa lamassa on leikattu sitä kysyntää molemmin käsin.
Helsingissä työttömiä on n 10 % , mutta maahanmuuttajien työttömyys 24 % luokkaa
Näyttää siltä, että nuo siivoustyöt eivät kelpaa edes maahanmuuttajille.
Ja kun bussikortin hinta on 8000 euron luokkaa niin kuka hullu investoi noin paljon korttiin, jos se takaa työtä vain silloin tällöin muutamaksi kuukaudeksi.
Veli venäläinen tai veli virolainen voi ostaa kortin muutamalla satasella
Kyllä niitä tekemättömiä töitä ja siis työpaikkoja on, mutta kun maahanmuuttajia ei hevillä päästetä töihin. Eikä heidänkään kannata aina töitä vastaanottaa.
Suurin osa työkykyisistä maahanmuuttajista on työhaluisia.
Työssäkäyvät maksavat aina eläkkeellä olevien eläkkeet, rahastoinnilla voidaan vähän ohjata suhdannevaihteluita. Siksi Solidiumia olisi järkevä käyttää ihan oikeana tuottavana sijoituslaitoksena kuten Metsähallistuskin toimii. Jos myydään tuottavat osakkeet, mikset valtion kaikkia maaomistuksiakin sitten?
Maahanmuuttossa keskustellaan vähän eri asiasta, kun minä ja jotkut muutkin olemme huolissaan, että 2015 – 2035 suunnilleen edes työikäisiä ei löydy maasta niin paljoa, että eläkkeet pysyttäisiin maksamaan.
Yrityksen näkökulmasta työvoima on yksi raaka-aine – siis saatavuus ja osaaminen. Jos joutuu tuomaan työvoiman ja vielä kouluttamaan, investointi jää äkkiä tekemättä.
Pienenä kevennyksenä: Fennovoimalla ei ole kauhean hellpoa saada työvoimaa sinne voimalalleen. Olkiluodossakin siinä oli tekemistä.
Kysymys oli ajokortista. Kun hinta on korkea ja työ epävarmaa niin ei kukaan suomalainen aja bussikorttia. D kortti maksaa n 5500 euroa, mutta alla pitää olla jo b-kortti , joka taas maksaa 2000-2500 euroa eli tuo 8000 euroa pitää pistää jos haluaa ajaa bussia
Virolainen ja venäläinen selviää murto-osalla ja jopa ilman koultusta
Aikoinaan sihteerini oli menossa ajotutkintoon IVY maassa ja kun ihmettelin ,miten hän voi onnistua, kun ei ole ollut autokoulussa.
Hän näytti setelitukkoa.
Ei suomalinen voi kilpailla korruption kanssa, mutta eliittimme hyväksyy kyllä korruption
Olen edelleen (ja jatkuvasti) sitä mieltä.
Ja siksi ihmettelen Kepun esitystä yhteiskuntasopimuksesta: kuka sopii kenen kanssa mitä?
Aikaisemmin yhteiskuntasopimuksella (kun unohdetaan Jean Jacques Rousseau) on meillä tarkoitettu sitä, että palkansaajat luopuvat jostakin ja vastineeeksi työnantajat lupaavat työllistää – mutta kun työnantajat eivät suostu! Siis toista sopijapuolta ei ole, sillä työnantajat eivät suostu sopimaan työllisyydestä, palkansaajilta tuleva raha kyllä suostutaan ottamaan vastaan.
Pieniä, ehkä – mutta tarpeellisia, eivät tarpeettomia! Ja niitä on syytä kasvattaa sijoitustuottojen kasvattamiseksi.
Siis mitkä ”nämä” eläkerahastot? Valtiolla on yksi, vain yksi. Se ei ole yksityinen.
Sitten on kuntasektori ja kirkko. Ne eivät ole yksityisiä.
Loput ovat yksityisiä eikä niiden kanssa valtiolla pitäisi olla mitään tekemistä.
Valtion eläkerahastolla on pää ja häntä, koska valtion henkilöstö koko ajan supistuu, rahastolla tasataan sen vaikutusta (unohtamatta sijoitustuottoja).
Olisi melko kummallista jos valtio ”painaisi lisää rahaa” vain rahoittaakseen valtion eläkkeet.
Kestävyysvajeesta puhutaan sitä ja tätä, mutta näyttää siltä, että myös yksityisen sektorin ”vaje” on mukana laskelmissa, vaikka sitä ei ole.
Mitään sopimustahan ei tarvitse koskaan tehdä, kun ei tunnusta edes semmoisen tarvetta, saatikka sitä että olisi olemassa jokin sopimuskumppani. Jos semmoinen nyt kumminkni sattuu olemaan, niin aina voi vaatia mahdottomia. Tai vaihtoehtoisesti lähteä siitä, että kaikki saavutetut edut pidetään, jolloin sopimuksen vaikutus on puhdas nolla.
Näin se homma Suomessa toimii, tai siis ei toimi. Me olemme Kreikan tiellä ja hyvin vahvasti, sen tuon kepun ylioptimistinen laskelma osoittaa.
Sitäpaitsi jos eduskunta sen tekee sopimuksen, niin kyllähän siinä kansa tekee edustajien välityksellä sopimuksen itsensä kanssa…
Jos eduskunta (siis valtio) alkaa todella työllistää, niin kyllä siitä huuto nousisi.
Eiköhän se alkuperäinen idea ollut, että rahastoinnilla kevennetään suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvaa rasitetta työssä käyville seuraaville ikäluokille. Rahastot siis pitäisi tyhjentää seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.
Kreikassa voi käydä tutustumassa sisäisen devalvaation vaikutuksiin.