Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suo­meen 200 000 työ­paik­kaa lisää, talous kah­den pro­sen­tin kas­vu-ural­le yrit­tä­jyyt­tä vah­vis­ta­mal­la, velak­si elä­mi­nen loppuu

Tavoi­te: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pro­sen­tin vauh­dil­la, työ­paik­ko­jen mää­rä lisään­tyy koh­ti 200.000 työ­pai­kan tavoi­tet­ta yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­ta­lou­den todel­li­nen ali­jää­mä pai­ne­taan alle kah­den mil­jar­din euron ja kun­ta­ta­lou­den ali­jää­mä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehel­li­nen las­kel­ma pal­jas­taa tilan­teen hir­vit­tä­vyy­den. Kova nousu­kausi, epä­rea­lis­ti­sen hyvä työl­li­syy­den para­ne­mi­nen, kah­den mil­jar­din val­tion talou­den sääs­töt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kol­me mil­jar­dia ali­jää­mäi­set. Olem­me sitou­tu­neet sii­hen, että kes­ki­mää­räi­ses­sä suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa jul­ki­nen talous on kor­kein­taan 0,5 % ali­jää­mäi­nen, mut­ta tämä menee kol­min­ker­tai­ses­ti yli. Suo­mi sel­vi­ää kreik­ka­lais­tyy­li­sel­lä tilas­to­ki­kal­la las­ke­mal­la elä­ke­jär­jes­tel­män muo­dol­li­sen yli­jää­män mukaan jul­ki­seen talou­teen, mitä ei sal­li­ta muil­le. Pitäi­si tie­tys­ti las­kea myös elä­ke­jär­jes­tel­män vas­tuu­ve­lan kas­vu, jos eläk­keet sot­ke­taan tähän.

Yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­la paran­nus­ta kan­sain­vä­li­seen kustannuskilpailukykyyn.

Sisäi­nen deval­vaa­tio oli­si var­maan­kin pai­kal­laan. Kun työl­li­syys para­ni vuon­na 2007 ”lii­kaa”, pal­kat nousi­vat yhdek­sän pro­sent­tia. Tuot­ta­vuus ei ole nous­sut lain­kaan, joten kil­pai­lu­ky­vys­sä on vähän tekemistä.

Kas­vu­ra­has­tos­ta hel­po­tus­ta yri­tys­ten rahoi­tuk­sen pullonkauloihin.

Tätä ehdo­tus­ta on eri puo­lil­la jou­kol­la ihme­tel­ty, sil­lä rahaa on pan­na yri­tyk­siin vaik­ka kuin­ka pal­jon, ideat vain puut­tu­vat. Tai vakuu­det. Basel III estää pan­keil­ta ris­ki­ra­hoi­tuk­sen, eikä meil­lä ole yksi­tyis­tä rahaa kana­voi­tu­mas­sa. Ris­ki­ra­hoi­tuk­sen vero­tus (tap­pioi­den vähen­tä­mi­nen, osin­ko­tu­lo­jen vero­tus suh­tees­sa mui­den pää­oma­tu­lo­jen yksin­ker­tai­seen vero­tuk­seen) ehkäi­see pank­ki­ti­leil­lä mätä­ne­vien raho­jen kana­voi­mi­sen yri­tys­ten oman pää­oma­neh­toi­seen rahoi­tuk­seen. Mitään jär­keä nyt aina­kaan ei ole myy­dä val­tion tuot­ta­vaa omai­suut­ta tämän rahoit­ta­mi­sek­si aika­na, jol­loin val­tion velan nimel­li­nen kor­ko on ‑0,17 %.

Vero­tus työn­te­koa, ris­kin­ot­toa ja yrit­tä­jyyt­tä kannustamaan.

Edel­li­seen vii­ta­ten, perus­tel­tu, mut­ta vähän kai­pai­si yksi­tyis­koh­tia jo näin ennen vaaleja.

Toi­me­liai­suut­ta ja kil­pai­lua rajoit­ta­vaa sään­te­lyä pure­taan esi­mer­kik­si pois­ta­mal­la ETA-alu­een ulko­puo­lel­ta tule­van työ­voi­man tarveharkinta.

Tämä on ainoa toi­mi, jol­la ohjel­mas­sa lisä­tään työn tar­jon­taa, eikä tämän­kään vai­ku­tus ole kuin mar­gi­naa­li­nen, kos­ka Suo­mi on hyvin vähän hou­kut­te­le­va koh­de työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le. Ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta lisä­tä työl­li­syyt­tä 200 000 hen­gel­lä, ellei toteu­te­ta työn tar­jon­taa lisää­viä toi­mia. Muu­ten käy niin kuin kävi vuon­na 2007.

Toteut­ta­mat­ta jää­neet refor­mit pan­naan toi­meen (elä­ke­uu­dis­tus, sote) sekä kun­tien teh­tä­viä ja toi­min­ta­ta­po­ja uudistetaan.

Tähän­kö piti uhra­ta oikein painomustetta?

Tiu­kal­la meno­ku­ril­la, tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­sel­la ja tar­vit­taes­sa meno­sääs­töil­lä (2 mrd.) val­tion menot jää­dy­te­tään reaa­li­ses­ti vuo­den 2014 tasolle

Kak­si mil­jar­dia on pal­jon rahaa. Kes­kus­tan edus­kun­ta­käyt­täy­ty­mi­sen perus­teel­la näi­tä raho­ja ei voi aina­kaan ottaa mis­tään sel­lai­ses­ta, mitä nykyi­nen hal­li­tus on ehdot­ta­nut, vaan jo toteu­te­tut sääs­töt pitää pur­kaa kaik­ki. Ymmär­tääk­se­ni kulis­seis­sa kes­kus­tel­laan pal­jon raa­em­mis­ta sääs­töis­tä. Niis­tä oli­si hyvä kes­kus­tel­la ennen vaa­le­ja. Jos vaa­lei­hin men­nään ker­to­mal­la, mihin kaik­keen tulee heti lisää rahaa, kun vain mei­tä äänes­tät­te ja huh­ti­kuun lopul­la pal­jas­te­taan, mitä oikeas­ti jou­du­taan teke­mään, ei se aina­kaan herä­tä luot­ta­mus­ta politiikkaan.

Ylei­sar­vio­na on sanot­ta­va, ettei näy­tä kes­kus­tal­la­kaan ole­van lääk­kei­tä talous­ku­ri­muk­seem­me. Tai jos on, nii­tä ei uskal­le­ta kertoa.

= = = =

Ohjel­mas­sa on vii­den tavoit­teen ohel­la mui­ta pakol­li­sia osia, kuten ulko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka, tyh­jän­päi­väi­syyk­siä sisäl­tä­vä EU-lin­jaus ja mie­len­kiin­toi­nen koh­ta val­tio­neu­vos­ton työ­ta­po­jen uudis­ta­mi­ses­ta, jon­ka arvioi­mi­nen vaa­tii vähän pereh­ty­mis­tä kes­kus­ta­lai­seen terminologiaan.

Ulko­po­li­tii­kas­ta sano­taan, että yllä­pi­de­tään mah­dol­li­suut­ta liit­tyä Natoon. Hal­li­tus­oh­jel­maan ei siis enää kir­jat­tai­si, että jäse­nyyt­tä ei hae­ta. Tämä on nyky­olois­sa ymmär­ret­tä­vä muu­tos, mut­ta voi tie­tys­ti olla, että Mer­kel ja Putin ehti­vät sitä ennen sopia, ettei­vät Ukrai­na ja Suo­mi lii­ty Natoon.

 

70 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous”

  1. voi tie­tys­ti olla, että Mer­kel ja Putin ehti­vät sitä ennen sopia, ettei­vät Ukrai­na ja Suo­mi lii­ty Natoon.

    Vaih­toeh­toi­ses­ti se onkin Vik­tor Orban joka sopii Puti­nin kans­sa ettei Suo­mi lii­ty Natoon. Tai sit­ten joko Erdo­gan tai Tsipras lyp­sää liit­ty­mi­sel­le ennak­koeh­dot ettei­vät muut jäsen­maat voi suos­tua, tai molem­mat esit­tä­vät lyp­sy-ehto­ja jot­ka ovat kes­ke­nään ristiriidassa.

    Toi­von sydä­mes­tä­ni että nyky­hal­li­tuk­sel­la on kas­sa­kaap­piin pit­käl­le val­mis­tel­tu­na kah­den­vä­li­nen sopi­mus USAn kans­sa. Ja että nato-optio­höl­mö­läi­set eivät voi­ta vaa­le­ja, mut­ta tai­taa olla tur­ha toive.

  2. Jos ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen vapau­te­taan muu­al­la pait­si suo­je­lua­lueil­la (kepun 101-ohjel­mas­sa lupa täy­den­nys­ra­ken­taa 25 m² ilman raken­nus­lu­paa) niin täy­sin yksi­tyi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la syn­tyi­si aina­kin muu­ta­man mil­jar­din raken­nusin­ves­toin­nit. Kau­pun­kien täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa tie­tys­ti vie­lä pal­jon suuremmat.

  3. Yksi mie­len­kiin­toi­nen seik­ka on se, että kes­kus­ta puhuu ”yrit­tä­jyy­den kan­nus­ta­mi­ses­ta”. Kes­kus­ta on usein puhu­nut perin­tö­ve­ron las­kus­ta maa­ti­loil­le ja per­hey­ri­tyk­sil­le. Toden­nä­köi­ses­ti kes­kus­ta ehdot­taa perin­tö­ve­ron pois­toa maa­jus­seil­le, mut­ta taval­li­sel­le kan­sal­le se jätet­täi­siin toi­seen kym­me­neen pro­sentt­tiin tai koro­tet­tai­siin nykyi­ses­tä. Mik­si kepun kan­na­tus on korkea,kun se kannattaa:

    -ase­vel­vol­li­sien lähet­tä­mis­tä alue­po­liit­ti­sit­sa syis­tä maal­le vuodeksi
    ‑vält­tä­mät­tä kuo­le­vien paik­ko­jen tuke­mis­ta alue­po­liit­ti­sin syin, kun pitäi­si tukea toi­sik­si par­hai­ta kau­pun­ke­ja sen sijaan
    ‑perin­tö­ve­ron pois­toa maa­jus­seil­ta, mut­ta sen jät­töä muille
    ‑maa­seu­dul­le sijoi­tet­ta­via nol­lay­li­opis­to­ja alue­po­liit­ti­sis­ta syistä

    Kepu on maa­jus­sien puo­lue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä.

  4. Ettei Kes­kus­tal­la­kaan ihme­lää­ket­tä Suo­men talou­teen… Täs­sä on: siir­ry­tään heti vaa­lien jäl­keen omaan kel­lu­vaan valuut­taan; Ruot­sin ja Bri­tan­nian tie olkoon mei­dän­kin tiem­me. Parem­pi siir­tyä ajois­sa, hyväs­sä jär­jes­tyk­ses­sä, val­mis­tel­lus­ti. Myö­hem­min jou­du­taan teke­mään pak­ko­loik­ka, äkkiä, tunaroiden.

  5. Euros­ta eroa­mi­nen ja oman valuu­tan pääs­tä­mi­nen kel­lu­maan joh­tai­si asun­to ja mui­den velal­lis­ten ahdin­koon, kos­ka lai­nat on nos­tet­tu eurois­sa, ja pitää mak­saa myös takai­sin euroissa.

  6. Talou­den osal­ta jokai­sen puo­lu­een perus­vies­ti vai­kut­tai­si ole­van pit­käl­ti sama: ikui­nen 2% kas­vu, jul­ki­sen talou­den jää­dyt­tä­mi­nen tai supis­ta­mi­nen, lisää tut­ki­mus­ra­haa yri­tyk­sil­le ja ulkoi­mail­ta hal­pa­työ­voi­maa minimipalkoilla.

    Kenel­le tätä yhteis­kun­taa täl­lä vaih­toeh­dot­to­mal­la tiu­ken­nus-tehos­tus-resep­til­lä raken­ne­taan? Ei aina­kaan taval­li­sil­le kan­sa­lai­sil­le. Kun kaik­ki suin­kin mah­dol­li­set teh­tä­vät opti­moi­daan, tehos­te­taan, sanee­raa­taan ja ulkois­te­taan. Jäl­jel­le jää muu­ta­ma tuo­te­ke­hit­te­li­jä, vero­suun­nit­te­luun eri­kois­tu­nei­ta kon­sult­ti­toi­mis­to­ja ja kasa viro­lai­sia siivoojia.

    Kun fokus pitäi­si kään­tää Suo­meen ja suo­ma­lai­siin, tähän maa­han ja se sen asuk­kai­siin. Se on mei­dän resurs­si. Yhteis­kun­nan kan­nal­ta tär­ke­ää ei ole opti­moi­da vii­mei­seen asti OP-Poh­jo­lan tulos­ta, vaan saa­da mum­mot hoi­det­tua. Ja me pys­tym­me hoi­ta­maan ne mum­mot aivan itse ja takuul­la riit­tä­vän tehok­kaas­ti, ilman filip­pii­ni­läis­tä hal­pa­työn­te­ki­jää. Ja lisäk­si aivan omin rahoin, ilman ulko­mais­ta vel­ka­vi­pua. Jos niin haluam­me. Nyt sel­väs­ti­kään emme halua.

    Taas ker­ran tulee mie­leen vähin­tään­kin nimel­tään osu­va kir­ja “Ainoa vaih­toeh­to ja sen vaihtoehdot”.

  7. Kuka­han toi­mit­ta­ja sen tote­si: kaik­ki ovat kes­kus­te­luis­sa sitä miel­tä, että vaa­lien jäl­keen on pak­ko tart­tua vesu­riin ja että Suo­mi on Poh­joi­sen sai­ras mies, Krei­kan tiel­lä ja talous on aivan hir­mui­ses­sa kunnossa.

    Mut­ta ennen vaa­le­ja kukaan ei uskal­la sanoa tätä. 

    Kaik­ki nämä talous­lääk­keet, joil­la Suo­mi oikeas­ti saa­daan nousun, on aivan lii­an oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. Suo­mi pitäi­si äänes­tä­jien mie­les­tä saa­da nousuun hol­vaa­mal­la val­tion rahaa sin­ne ja tän­ne, tai aina­kin siten, ettei äänes­tä­jän omat tukiai­set ja ilmais­pal­ve­lut vaarannu.

  8. Kuin­ka moni Vih­rei­den edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaa­na ole­vis­ta on Suo­men talou­des­ta ja tar­vit­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä samaa miel­tä kuin yllä? 

    Luu­len­pa ettei kovin­kaan moni. Saa suo­si­tel­la jos joku tun­tee sellaisen.

  9. Elä­ke­jär­jes­tel­mä on kiin­nos­ta­va jokeri.
    Val­tion vel­ka­ly­oki­tuk­sen takee­na on mah­dol­li­suus lai­na­ta 10 mil­jar­dia mil­loin vain elä­ke­va­rois­ta, joka on luo­tot­ta­jil­le vaih­toeh­to. Sen seu­rauk­se­na toki elä­kei­kä nousee ja eläk­keet pie­ne­ne­vät, nyky­pus­ku­reil­la kun sel­vi­tään suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta ja aina­kin vuo­teen 2060 saak­ka ihan hyvin. 

    Pure­taan­ko EMU pus­ku­ria? Luul­ta­vas­ti. Vaa­lioh­jel­mat eivät sii­tä pal­joa sano. Sil­lä saa­daan 0 kor­koi­nen vel­kaan­tu­mi­nen poik­ki. Nyt samas­ta syys­tä myy­tiin 5% tuot­toa tah­kon­nut Telia­So­ne­ra Soli­diu­min tuo­tois­ta. Täy­sin edes­vas­tuu­ton­ta mut­ta poliit­ti­ses­ti linjakasta. 

    Elä­ke­uu­dis­tus vapaut­tai­si elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä pika­ra­hoi­tus­ta hal­li­tuk­sel­le. Joka tapauk­ses­sa tuot­ta­vis­ta ja poliit­ti­ses­ti sopi­vis­ta tuot­ta­vuut­ta nos­ta­vis­ta ideois­ta on pula.

    1. Val­tion elä­kej­rä­jes­tel­mä vedet­tiin hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti pii­lot­taa edus­kun­nal­ta. Ei ole mitään jär­keä, että val­tio, jol­la on vero­tusoi­keus, kerää eläkerahastoa.

  10. Mon­ta­ko mil­joo­naa työ­tön­tä Suo­mes­sa pitäi­si olla, jot­ta syn­tyi­si tar­jon­tai­deo­lo­gian mukai­set 200 000 työ­paik­kaa? Täl­lä­kin het­kel­lä kun vapaa­ta työ­voi­maa on tar­jol­la pit­käl­ti yli tuon 200 000. Krei­kas­sa vie­lä karum­mat luvut, eikä työ­paik­ko­ja synny.

  11. Lukai­sin tämän vuo­den bud­jet­tia hie­man. Val­tion net­to­ve­lan­ot­to on nin 4.5 mil­jar­dia euroa. 

    Nyt esi­tän rumia luku­ja, mut­ta tuo on niin iso sum­ma että täy­tyy jon­kun menet­tää saamapuolelta.

    -Kehi­ty­sa­vus­ta puo­li mil­jar­dia pois. Se on pal­jon, mut­ta vii­me­ai­kai­set uuti­set ja evi­dens­si viit­taa­vat kyl­lä sii­hen, että 800 mil­joo­naa tekee enem­män vahin­koa kuin 300 mil­joo­naa. 300 mil­joo­naa­kin on paljon.
    — Jokai­sen minis­te­riön hal­lin­nos­ta pois 10%, ja jos menot yli 100 mil­joo­naa, niin 25% 100 mil­joo­nan ylit­tä­väl­tä osal­ta. Täs­tä tulee las­ku­je­ni mukaan 300 miljoonaa.
    — Elä­ke­me­nois­ta pois mil­jar­di. Jos ei muu­ten, niin sit­ten perus­tus­la­kia muuttamalla.
    — Kor­kea­kou­luil­ta pois 200 miljoonaa.
    — Luon­non­hait­ta­kor­vauk­sis­ta yms pois 250 miljoonaa
    — Yleis­ra­dio lak­kau­te­taan, 500 mijoonaa.
    — “Jul­ki­set työ­voi­ma ja yri­tys­pal­ve­lut”, aina­kin 100 mil­joo­naa pois.
    — Asu­mis­tu­ki abso­luut­ti­ses­ti jäi­hin, mie­lel­lään lasku-uralle.
    — uusiu­tu­van ener­gian tuki puo­lik­si, 100 miljoonaa.
    — Kun­nil­ta vel­voit­tei­ta pois 2.5 mil­jar­din edes­tä, val­tio­no­suuk­sia alas vas­taa­val­la summalla. 

    Sii­nä on nyt vii­si mil­jar­dia. Olkaa hyvät.

  12. ”Vai­va maas, man­na tai­vaas”, olen pitä­nyt tätä työ­voi­man tar­jon­nan lisää­mis­pu­het­ta moni­kult­tuu­ril­li­suusin­toi­lun vii­mei­se­nä töräyk­se­nä. Juha­na Var­tiai­nen­kin on leh­tien pals­toil­la myön­tä­nyt, että tar­koi­tus on alen­taa, hil­li­tä, palk­ko­ja sisäi­sen inflaa­tion kaut­ta. Tämä selit­tää EK muka­nao­lon. Jos Jus­si Hal­la-ahol­ta kysy­tään, niin muut­to­lii­ke aiheut­taa tap­pioi­ta Suo­mel­le ja kan­san­ta­lou­del­le. Eni­ten näis­sä kes­kus­te­luis­sa ärsyt­tää älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys: Suo­mi pelas­tuu maa­han­muu­ton avulla?
    Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton tava­ra­vaih­don lop­pu­met­ril­lä talous­teo­ri­aan tuli tääl­lä käsi­te ”pie­ni avoin talous”. Idea­na oli tode­ta itses­tään­sel­vyys, että vien­ti­kaup­pa mää­rit­te­lee suu­res­sa mää­rin talou­den tilan. Kun kat­soo taak­se­päin ja eteen­päin, niin tätä itses­tään­sel­vyyt­tä ei nou­da­te­ta val­tion­ta­lou­des­sa tai työ­mark­ki­na­so­pi­mi­ses­sa. Euroo­pan ja Suo­men tulee sopeu­tua vuo­si­kym­me­niä kes­tä­vään hitaa­seen talous­kas­vuun. Jos palk­ko­ja ei voi lei­ka­ta, niin sopeu­tu­mi­nen tapah­tuu työt­tö­myy­den, pät­kä­töi­den, nol­la­so­pi­mus­ten kaut­ta. Tule­vai­suu­des­sa ”tuot­ta­vaa työ­tä” tekee har­va ja kysy­mys on sii­tä, miten nii­den mui­den ase­ma jär­jes­te­tään. Täs­sä kon­teks­tis­sa kan­na­tan kansalaispalkkaa.
    Kun­ta raken­taa hal­lin, yrit­tä­jä lii­saa koneet ja rahaa on men­nyt jo kym­me­nen mil­joo­naa. Sit­ten ale­taan sor­va­ta pui­sia löy­ly­kau­han var­sia. Toi­vo­taan, että olem­me oppi­neet jotain 80 ‑luvul­ta.
    Jos halu­aa ilkeäs­ti arvioi­da kes­kus­tan kas­vu­ra­has­to­ja ja bio­ta­lou­den työ­paik­ko­ja, risu­pa­ket­te­ja, niin kes­kus­tal­la on kyky syn­nyt­tää appa­raat­te­ja, jol­la se jakaa talou­del­lis­ta etua omilleen.

  13. jas­ka:
    ‑maa­seu­dul­le sijoi­tet­ta­via nol­lay­li­opis­to­ja alue­po­liit­ti­sis­ta syistä

    Lai­tat­ko lis­taa näis­tä “maa­seu­dun” nollayliopistoista.

    jas­ka:
    Kepu on maa­jus­sien puo­lue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä. 

    Suu­rin osa kepun kan­na­tuk­ses­ta tulee ei-maaseudulta.

  14. jas­ka: Kepu on maa­jus­sien puo­lue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä.

    Tuo­hon lausee­seen kitey­tyy se ikiai­kai­nen ongel­ma mik­si Suo­mel­la menee huo­nos­ti. Kan­sa on jakau­tu­nut kah­tia ja rii­te­le­mäl­lä kes­ke­näm­me jääm­me yhä enem­män taka­mat­kal­le kil­pai­li­ja­mai­him­me nähden.

    Ylä­juok­sul­ta tulee las­tu, s*****a , äkkiä sin­ne kir­veet mukana…”

  15. Tämä­kin ker­to­nee jotain odo­tuk­sis­ta: 2% talous­ka­su­va ei ole tapa­na pitää “kova­na nousu­kau­te­na”, vaan ihan nor­maa­li­na talous­kas­vu­na, mut­ta ehkä se näis­sä olo­suh­teis­sa sit­ten sitä on.

  16. OS: voi tie­tys­ti olla, että Mer­kel ja Putin ehti­vät sitä ennen sopia, ettei­vät Ukrai­na ja Suo­mi lii­ty Natoon.

    Todel­li­nen uhka, kun tämä jouk­ko neu­vot­te­lee. Venä­jäl­lä, Rans­kal­la ja Sak­sal­la on ollut tai­pu­mus­ta etu­pii­reis­tä sopimiseen

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion elä­kej­rä­jes­tel­mä vedet­tiin hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti pii­lot­taa edus­kun­nal­ta. Ei ole mitään jär­keä, että val­tio, jol­la on vero­tusoi­keus, kerää eläkerahastoa.

    Osmo, entä jos rahas­ton rahoi­tus­va­rat ovat ulko­mai­sis­sa arvo­pa­pe­reis­sa? Eikö val­tio voi sil­loin käyt­tää kulu­tuk­sen­sa rahoit­ta­mi­seen tai elä­ke­me­non tasoit­ta­mi­seen ulko­mai­sia resursseja? 

    Peri­aat­tees­sa­han voi­si sanoa että rahas­toi­vas­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä ei ole jär­keä kos­ka koko kan­san­ta­lou­den palk­ka­sum­ma on poten­ti­aa­li­ses­ti elä­ke­mak­su­jen koh­tee­na jol­loin voi­sim­me pyö­rit­tää Pay As You Go — systeemiä. 

    Sul­je­tus­sa talou­des­sa toki eläk­keet rahoi­te­taan aina kun­kin työs­sä ole­van suku­pol­ven työl­lä, mut­ta avo­ta­lou­des­sa elä­ke­jär­jes­tel­mäl­lä voi olla reaa­li­sia saa­mi­sia ulkomailta.

  18. OS: Ris­ki­ra­hoi­tuk­sen vero­tus (tap­pioi­den vähen­tä­mi­nen, osin­ko­tu­lo­jen vero­tus suh­tees­sa mui­den pää­oma­tu­lo­jen yksin­ker­tai­seen vero­tuk­seen) ehkäi­see pank­ki­ti­leil­lä mätä­ne­vien raho­jen kana­voi­mi­sen yri­tys­ten oman pää­oma­neh­toi­seen rahoitukseen. 

    Sää­li, että avoir fisca­lis­ta jou­dut­tiin luo­pu­maan lähin­nä kai EU:n takia. EU:n vero­pe­ri­aat­teet tai­ta­vat yli­pää­tän­sä olla osa­syyl­li­siä EU:n yri­tys­maa­il­maa vai­vaa­vaan skleroosiin.

    Kes­kus­tan talous­o­sio on mie­les­tä­ni yllät­tä­vän roh­kea ja täs­mäl­li­nen mui­hin osiin ver­rat­tu­na. No, onhan talous ja yri­tys­toi­min­ta Sipi­län omin­ta alaa.

  19. Osmo: “Kova nousu­kausi, epä­rea­lis­ti­sen hyvä työl­li­syy­den para­ne­mi­nen, kah­den mil­jar­din val­tion talou­den sääs­töt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kol­me mil­jar­dia alijäämäiset.”

    Kah­den pro­sen­tin kas­vu per vuo­si ei ole mikään kova nousu­kausi. Itse asias­sa aja­tus on mel­ko rea­lis­ti­nen, miten lie­nee toteu­tuk­sen laita.

  20. Jos ei Natoon, niin sit­ten unoh­ta­kaa vii­meis­tään se Pisa­ra ja se mil­jar­di asei­siin. Esit­te­le­vät jo Venä­jän tele­vi­sio­ka­na­vil­la venä­läis­tank­kien paraa­ti­mars­sia Euroo­pan itäi­siin pääkaupunkeihin. 

    Oli­si­han tuos­sa Tal­lin­nan tun­ne­lis­sa­kin pit­kä raha­rei­kä tun­kea ilmais­ta rahaa. Pisa­ra nyt näyt­tää muu­ten­kin tyh­mäl­tä ver­rat­tu­na toi­seen met­ro­lin­jaan, joten aika sama mitä kepu sil­le tekee. 

    Mitä yli­pää­tään on väliä mitä siel­lä edus­kun­nas­sa teh­dään, sik­si Fre­de­rik. Sen perin­tö­ve­ron voi­si sil­ti vaih­taa Ruot­sin mal­liin, yri­tys­ve­ron Viron ja alvin yhte­näis­tää ja las­kea niin alas kun miten­kään tun­tuu järkevältä.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion elä­kej­rä­jes­tel­mä vedet­tiin hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti pii­lot­taa edus­kun­nal­ta. Ei ole mitään jär­keä, että val­tio, jol­la on vero­tusoi­keus, kerää eläkerahastoa.

    Lii­ka­nen aloit­ti val­tion eläk­kei­den ahas­toin­nin jo 80-luvulla.Syynä oli yli­kuum­ne­tu­nut talous ja val­tio yrit­ti vetää rahaa pois markkinoilta.Niinistö yrit­ti pur­kaa rahastoa

    Vero­tuk­sen pie­nen­tä­mi­nen eläk­kei­den rahas­toin­nin ja raa­has­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovin­kaan tyh­mää , eten­kin, jos rahas­toa käy­te­tään suh­dan­tei­den tasoit­ta­mi­seen eli hyvi­nä aikoi­na sääs­te­tään ja huo­noi­na puretaan

  22. mai­ju:
    Jos ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen vapau­te­taan muu­al­la pait­si suo­je­lua­lueil­la (kepun 101-ohjel­mas­sa lupa täy­den­nys­ra­ken­taa 25 m² ilman raken­nus­lu­paa) niin täy­sin yksi­tyi­sel­lä rahoi­tuk­sel­la syn­tyi­si aina­kin muu­ta­man mil­jar­din raken­nusin­ves­toin­nit. Kau­pun­kien täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­ses­sa tie­tys­ti vie­lä pal­jon suuremmat. 

    SUOMI NOUSUUN KESÄMÖKKEJÄ RAKENTAMALLA! (ks. sana­kir­jas­ta sanan “inves­toin­ti” merkitys)

  23. Lii­an van­ha: Lii­ka­nen aloit­ti val­tion eläk­kei­den ahas­toin­nin jo 80-luvulla.Syynä oli yli­kuum­ne­tu­nut talous ja val­tio yrit­ti vetää rahaa pois markkinoilta.Niinistö yrit­ti pur­kaa rahastoa

    Vero­tuk­sen pie­nen­tä­mi­ne­ne­läk­kei­den rahas­toin­nin ja raa­has­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovin­kaan tyh­mää , eten­kin, jos rahas­toa käy­te­tään suh­dan­tei­den tasoit­ta­mi­seen eli hyvi­nä aikoi­na sääs­te­tään ja huo­noi­na puretaan

    En nyt tun­ne val­tion kir­jan­pi­toa, mut­ta eikö tähän riit­täi­si kir­ja­pi­dol­li­nen varau­ma, joka oli­si sel­keä ja mini­maa­li­sen byrokraattinen.

    Toi­nen asia sit­ten se, että hal­li­tuk­sil­la ja par­la­men­teil­lä on suu­ri kiusaus kaa­pa­ta elä­ke­ra­hat (-rahas­tot, ‑varauk­set) rahoit­ta­maan kaik­kea hyvää tai aina­kin paik­kaa­maan bud­jet­tia, oli­vat­pa ne rahat tul­leet sit­ten yksi­tyi­sel­tä tai jul­ki­sel­ta sektorilta.

    Näi­tä kaap­pauk­sia on tapah­tu­nut vii­me vuo­si­na mm. EU:ssa ja jopa 50-luvun maa­lais­liit­to­lai­ses­sa Suomessa.

    Tämä pre-kepu­lai­nen kaap­paus on ymmär­tääk­se­ni tär­kein syy sii­hen, että yksi­tyi­sen sek­to­rin laki­sää­tei­siä elä­ke­mak­su­ker­ty­miä hal­lin­noi­vat tänä­kin päi­vä­nä yksi­tyi­soi­keu­del­li­set elä­keyh­tiöt, ei julkishallinto.

    Hyö­dyl­li­sim­piä työ­nan­ta­ja ja ‑teki­jä­puo­len yhtei­sis­tä saavutuksista!

  24. Val­tion oli­si fik­sua omis­taa _tuottavia_ yri­tyk­siä, juu­ri osin­ko­tuot­to­jen vuok­si. Ne sopi­vat juu­ri sään­nöl­lis­ten elä­ke­vas­tui­den kat­ta­mi­seen ja vas­taa­viin pit­kä­jän­tei­siä menoi­hin. Ideo­lo­gi­ses­ti toki voi vas­tus­taa kaik­kea val­tion omi­tus­ta, kuten Kokoo­mus, kal­liik­si vain tulee. 

    Soli­diu­min toi­min­ta on tragedia! 

    Vero­tu­lo­jen­sa ongel­ma ovat suh­dan­ne­vaih­te­lut, toki rahat aina saa­daan, mut­ta tasoit­ta­va rahas­toin­ti on hyvä asia. 

    EK:n näke­myk­sen mukaan mitään hyvää aikaa ei kos­kaan ole ollut eikä mil­loin­kaan rahaa sääs­tää suh­dan­teen vuok­si. Polii­ti­kot tämän myös ymmär­tä­vät, kun rahaa on se jaetaan.

  25. Krtek: SUOMI NOUSUUN KESÄMÖKKEJÄ RAKENTAMALLA! (ks. sana­kir­jas­ta sanan “inves­toin­ti” merkitys)

    Kesä­mök­kien raken­ta­mi­nen on lois­ta­va inves­toin­ti, mat­kai­lu on maa­il­man suu­rin elin­kei­no. Lisäk­si mök­ki­ra­ken­ta­mi­nen tapah­tuu koti­mai­sel­la työ­voi­mal­la ja raa­ka-aineil­la. Kaik­ki­aan inves­toin­nin rahois­ta jotain 30% muut­tuu vero­tu­loik­si yhteis­kun­nal­le, ilman että yhteis­kun­nal­ta kuluu mitään. Jos ver­taa vaik­ka tuu­li­voi­ma­laan jon­ka hin­nan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat noin kol­min­ker­tai­se­na suu­rel­ta osin sak­sa­lai­sil­le pääomasijoittajille.

  26. Samu V.: Mon­ta­ko mil­joo­naa työ­tön­tä Suo­mes­sa pitäi­si olla, jot­ta syn­tyi­si tar­jon­tai­deo­lo­gian mukai­set 200 000 työpaikkaa? 

    Sen voi las­kea sii­tä, mon­ta­ko oli työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­ses­sa Ruot­sis­sa sinä aika­na, kun sin­ne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­seen Suo­meen nolla).

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion elä­kej­rä­jes­tel­mä vedet­tiin hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti pii­lot­taa edus­kun­nal­ta. Ei ole mitään jär­keä, että val­tio, jol­la on vero­tusoi­keus, kerää eläkerahastoa. 

    Val­tion eläk­keet hoi­taa nykyi­sin Keva, joten rahas­to ja vero­tusoi­keus eivät enää mene yksi yhteen.

    Ja sinän­sä on Hyvä Asia, että rahaa on sääs­tös­sä, vaik­ka­pa vain eläkkeisiin.
    Itse asias­sa aikai­sem­min tääl­lä eräs Osmo on kri­ti­soi­nut sitä, että rahas­tois­sa ei ole tar­peek­si rahaa.

  28. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Vero­tuk­sen pie­nen­tä­mi­nen eläk­kei­den rahas­toin­nin ja rahas­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovin­kaan tyh­mää, eten­kin, jos rahas­toa käy­te­tään suh­dan­tei­den tasoit­ta­mi­seen eli hyvi­nä aikoi­na sääs­te­tään ja huo­noi­na puretaan. 

    Elä­ke­ra­has­to­jen tar­koi­tus on kyl­lä eläk­kei­den mak­sun tur­vaa­mi­nen eikä suh­dan­ne­vaih­te­lu­jen tasaa­mi­nen — vai oli­sit­ko val­mis hyväk­sy­mään eläk­kee­si vaih­te­lun suh­dan­tei­den mukaan?

  29. R.Silfverberg:
    Euros­ta eroa­mi­nen ja oman valuu­tan pääs­tä­mi­nen kel­lu­maan joh­tai­si asun­to ja mui­den velal­lis­ten ahdin­koon, kos­ka lai­nat on nos­tet­tu eurois­sa, ja pitää mak­saa myös takai­sin euroissa. 

    Voi elä­män kevät. Voi­ko mus­taa enää selit­tää val­koi­sem­mak­si ja val­kois­ta mus­tem­mak­si? Asun­to­ve­lal­lis­ten lai­na­pa­pe­ries­sa lukee, että vel­ka­so­pi­muk­seen sovel­let­ta­va laki on Suo­men laki. Sil­lä samal­la lail­la, mil­lä oma raha ote­taan käyt­töön, muu­te­taan näi­den sopi­muk­sien rahayksikkökin.

    Sen sijaan se “sisäi­nen deval­vaa­tio”, jon­ka puo­les­ta kokoo­mus on rum­mut­ta­nut, ja näkö­jään Soi­nin­vaa­ra­kin tuos­sa ylhääl­lä, pis­tää asun­to­vel­lai­set kur­juu­teen. Vel­ka pysyy saman­sa, mut­ta palk­ka, mil­lä se pitäi­si mak­saa, tip­puu vaik­ka 20% (olet­taen, että ei jää koko­naan työt­tö­mäk­si jul­ki­sel­la tai kotimarkkinasektorilla).

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion elä­kej­rä­jes­tel­mä vedet­tiin hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti pii­lot­taa edus­kun­nal­ta. Ei ole mitään jär­keä, että val­tio, jol­la on vero­tusoi­keus, kerää eläkerahastoa. 

    Nyt en ymmär­rä “sivun” sisäis­tä logiik­kaa? Täs­sä sinä näh­däk­se­ni (oikein) rin­nas­tat elä­ke­mak­sut vero­tuk­seen, ylem­pä­nä ihmet­te­lit, kun ne rin­nas­te­taan jul­kis­ta talout­ta tilastoidessakin.

    1. Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­tiol­la on vero­tusoi­keus. Eläk­keet on joko jätet­tä­vä jul­ki­sen talou­den yli­jää­mäs­tä pois koko­naan tai otet­ta­va ne mukaan oikein. Sil­loin on las­ket­ta­va rahas­to­jen koon muu­tos­ten lisäk­si elä­ke­vas­tuun kas­vu tai pie­ne­ne­mi­nen. Tois­tai­sek­si se kas­vaa koko ajan, joten elä­ke­ra­has­to­jen mukaan otta­mi­nen hei­ken­tää jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noa tai siis pitäi­si heikentää.

  31. Tie­de­mies:
    Lukai­sin tämän vuo­den bud­jet­tia hie­man. Val­tion net­to­ve­lan­ot­to on nin 4.5 mil­jar­dia euroa. 

    Nyt esi­tän rumia luku­ja, mut­ta tuo on niin iso sum­ma että täy­tyy jon­kun menet­tää saamapuolelta.

    —————-

    Sii­nä on nyt vii­si mil­jar­dia. Olkaa hyvät.

    Aivan oike­aa rea­lis­mia sii­tä, mitä tar­koit­taa rahayk­sik­kö­nä miljardi.
    Todet­ta­koon, ettei nämä leik­kauk­set­kaan sääs­tä sitä 5 miljardia.Tulee työt­tö­miä ja vähe­nee vero­tu­lot. Mui­ta­kin meno­ja var­maan syntyy.

  32. Tom­mi Uscha­nov: Sen voi las­kea sii­tä, mon­ta­ko oli työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­ses­sa Ruot­sis­sa sinä aika­na, kun sin­ne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­seen Suo­meen nolla).

    Suo­mes­sa oli vuon­na 1989 2,5 mil­joo­naa työl­lis­tä eli 2,5 mil­joo­na työ­paik­kaa ja n 80000 työtöntä

    Meil­lä oli vuon­na 2007 n 2,5 mil­joo­naa työl­lis­tä eli 2,5 mil­joo­naa työpaikkaa.
    2007 219000 ja pääl­le n 150000 piilotyötöntä

    Maa­han­muut­ta­jia oli tul­lut n 220000 1990–2007

    Mis­sä ovat ne Suo­men maa­han­muu­ton dynaa­mii­kan luo­mat nettotyöpaikat ?

  33. Tie­de­mies:

    -Kehi­ty­sa­vus­ta puo­li mil­jar­dia pois. Se on pal­jon, mut­ta vii­me­ai­kai­set uuti­set ja evi­dens­si viit­taa­vat kyl­lä sii­hen, että 800 mil­joo­naa tekee enem­män vahin­koa kuin 300 mil­joo­naa. 300 mil­joo­naa­kin on paljon.
    – Jokai­sen minis­te­riön hal­lin­nos­ta pois 10%, ja jos menot yli 100 mil­joo­naa, niin 25% 100 mil­joo­nan ylit­tä­väl­tä osal­ta. Täs­tä tulee las­ku­je­ni mukaan 300 miljoonaa.
    – Elä­ke­me­nois­ta pois mil­jar­di. Jos ei muu­ten, niin sit­ten perus­tus­la­kia muuttamalla.
    – Kor­kea­kou­luil­ta pois 200 miljoonaa.
    – Luon­non­hait­ta­kor­vauk­sis­ta yms pois 250 miljoonaa
    – Yleis­ra­dio lak­kau­te­taan, 500 mijoonaa.
    – “Jul­ki­set työ­voi­ma ja yri­tys­pal­ve­lut”, aina­kin 100 mil­joo­naa pois.
    – Asu­mis­tu­ki abso­luut­ti­ses­ti jäi­hin, mie­lel­lään lasku-uralle.
    – uusiu­tu­van ener­gian tuki puo­lik­si, 100 miljoonaa.
    – Kun­nil­ta vel­voit­tei­ta pois 2.5 mil­jar­din edes­tä, val­tio­no­suuk­sia alas vas­taa­val­la summalla. 

    Mitä Osmo on miel­tä täl­lai­sis­ta käsit­tä­mät­tö­mis­tä leik­kaus­lis­tois­ta, jot­ka täl­lä­kin kom­ment­ti­pals­tal­la näyt­tä­vät saa­van tukea?

    Nol­la­kor­ko­jen, las­ke­van vien­ti­ky­syn­nän, epä­var­man koti­mai­sen osto­voi­man ja suu­rien fiscal mul­tiplie­rien aika­na ko. toi­men­pi­teet joh­tai­si­vat väis­tä­mät­tä kas­vun hidas­tu­mi­seen ja työt­tö­myy­den nousuun entisestään. 

    Käy­tän­nös­sä siis bud­je­toi­dut leik­kauk­set eivät edes rea­li­soi­du, ja vel­ka­suh­de jat­kaa kas­vu­aan vero­tu­lo­jen supis­tu­mi­sen ja työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen nousun takia. Ollaan entis­tä­kin syvemmällä.

    Tämän suun­tai­sia vai­ku­tuk­sia aiheut­ta­vat kyl­lä luul­ta­vim­min jo ensi hal­li­tus­kau­del­le suun­ni­tel­lut miljardileikkaukset. 

    Mik­sei kokeil­tai­si kom­boa ali­jää­mäi­ses­ti toteu­tet­tu mil­jar­di­luo­kan keven­nys työn vero­tuk­seen + rei­lu sisäi­nen deval­vaa­tio + työn tar­jon­taa lisää­vät refor­mit? Jotain voi­si tapahtua.

  34. Osmo,

    kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa nii­tä eläk­kei­tä pide­tään tulon­siir­toi­na ja mak­su­ja veroi­na. Tämä sik­si että eläk­kei­tä saa­val­la ei ole ris­kiä, varat eivät ole yksi­löl­li­siä rahoit­ta­mas­sa jotain tiet­tyä henkilöä.

    Tulon­siir­to­jen osal­ta ei voi­da sanoa myös­kään että ker­ty­nyt elä­keoi­keus oli­si jul­ki­sen val­lan vas­tuu. Sik­si se kan­nan muu­tos ei ole meno eikä eläk­keen mak­su vas­tuun purkamista.

    Ruot­sin yksi­löl­li­set lisäe­läk­keet taas eivät kuu­lu jul­ki­seen talou­teen sen vuok­si että vakuu­te­tul­la on ris­ki sijoi­tus­ten tuo­ton suhteen.

  35. Rai­mo K: Elä­ke­ra­has­to­jen tar­koi­tus on kyl­lä eläk­kei­den mak­sun tur­vaa­mi­nen eikä suh­dan­ne­vaih­te­lu­jen tasaa­mi­nen – vai oli­sit­ko val­mis hyväk­sy­mään eläk­kee­si vaih­te­lun suh­dan­tei­den mukaan? 

    Nime­no­maan ilman rahas­to­ja eläk­kei­den suu­ruu­den oli­si pak­ko jous­taa suh­dan­tei­den mukaan. Muu­ten työl­lis­ten mää­rän vähen­tyes­sä las­kusuh­dan­tees­sa elä­ke­mak­sut kohoai­si­vat aivan sie­tä­mät­tö­mäl­le tasol­le, ja talous pysäh­tyi­si kokonaan.

    Jo nyt elä­ke­jär­jes­tel­mään tulee sisään rahaa vähem­män kuin sii­tä mak­se­taan ulos. Rahas­to­jen tuo­ton ansios­ta tämä ei ole ongel­ma, ja itsea­sias­sa rahas­tot kas­va­vat edelleen.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­tiol­la on verotusoikeus. 

    Mikä on se fun­da­men­taa­li ero val­tion ja mui­den eläk­kei­den välil­lä? Eikö kai­kis­sa edus­kun­ta pää­tä min­kä­lai­nen mää­rä työ­nan­ta­jien palk­ka­kus­tan­nuk­sis­ta siir­re­tään “elä­ke­va­roi­hin” ja pää­tä pal­jon­ko eläk­kei­tä mak­se­taan? Jos elä­ke­va­rat siir­re­tään pois jul­ki­sen talou­den las­kel­mis­ta, hal­li­tus voi­si siis­tiä val­tion­ta­lout­ta (jok­si­kin aikaa) leik­kaa­mal­la elä­ke­mak­su­ja ja korot­ta­mal­la samal­la sum­mal­la muu­ta vero­tus­ta. Vähän niin­kuin tees­ken­nel­lään, että Sone­ran osak­kei­den myyn­nis­tä saa­ta­vat rahat ovat “tuloa”, eikä tase-erän vaih­ta­mi­nen toiseksi.

    Eihän elä­ke­mak­suil­la ja elä­ke­vas­tuil­la ole myös­kään mitään kiin­teä­tä yhteyt­tä. Bru­taa­lis­ta sanot­tu­na, elä­ke­vas­tuut ovat vii­me kädes­sä, mitä edus­kun­ta nii­den päät­tää olevan.

    1. Val­tio on eri ase­mas­sa kuin yksi­tyi­nen toi­mi­ja. Nämä elä­ke­ra­has­tot ovat sii­nä puo­li­vä­lis­sä, kos­ka ne eivät oikeas­taan ole yksi­tyi­siä. Yksi suku­pol­vi ei voi lait­taa sete­lei­tä ken­kä­laa­tik­koon mak­saak­seen seu­raa­val­le suku­pol­vel­le hoi­van­sa ja ostaak­seen sil­tä ruo­kan­sa, kos­ka osat­tai­siin sitä rahaa pai­naa myö­hem­min­kin. Van­huu­den tur­vak­si tar­vi­taan työ­tä, jota nuo­rem­mat teke­vät sil­loin kun van­huk­set ovat van­huk­sia. Sik­si rahas­toi­va elä­ke­jär­jes­tel­mä ei toi­mi maa­il­man­laa­jui­ses­ti Val­tion kyky vas­ta­ta eläk­keis­tään ei para­ne lain­kaan sil­lä, että val­tio ottaa mil­jar­din lai­naa ja sijoit­taa mil­jar­din elä­ke­ra­has­toon. Sksi val­tiol­li­sis­sa elä­ke­ra­has­tois­sa ei ole pää­tä eikä häntää.
      Kes­tä­vyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa elä­ke­me­no­jen tule­va kehi­tys ote­taan huo­mioon. Nämä las­kel­mat teh­dään ymmär­tääk­se­ni oikein, mut­ta jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä­las­kel­mis­sa eläk­keet on las­ket­tu tie­toi­ses­ti väärin.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­tiol­la on vero­tusoi­keus. Eläk­keet on joko jätet­tä­vä jul­ki­sen talou­den yli­jää­mäs­tä pois koko­naan tai otet­ta­va ne mukaan oikein. Sil­loin on las­ket­ta­va rahas­to­jen koon muu­tos­ten lisäk­si elä­ke­vas­tuun kas­vu tai pie­ne­ne­mi­nen. Tois­tai­sek­si se kas­vaa koko ajan, joten elä­ke­ra­has­to­jen mukaan otta­mi­nen hei­ken­tää jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noa tai siis pitäi­si heikentää. 

    Vai että pitäi­si hei­ken­tää. Miksi?
    Elä­ke­vas­tuu toki kas­vaa, mut­ta niin kas­va­vat rahastotkin.

    Val­tion eläk­keet ovat var­sin pie­ni osa elä­ke­po­tis­ta eikä val­tion elä­ke­ra­has­to sisäl­ly val­tion talousarvioon.
    Kela mak­saa kan­sa­ne­läk­keet ja niis­tä­kin mak­se­taan kela-mak­sua ja Kela­kin rahastoi.
    Mik­si näin muka ei pitäi­si teh­dä ja jää­dä ilman sijoitustuottoja?

  38. Jan­ne:
    ‘snip’
    Mik­sei kokeil­tai­si kom­boa ali­jää­mäi­ses­ti toteu­tet­tu mil­jar­di­luo­kan keven­nys työn vero­tuk­seen + rei­lu sisäi­nen deval­vaa­tio + työn tar­jon­taa lisää­vät refor­mit? Jotain voi­si tapahtua. 

    Sisäi­sen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esit­tä­mäs­sä yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa­kin: ei ole toteut­ta­jia (yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa puut­tuu toi­nen sopijapuoli).

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­jat aina­kin ovat vält­tä­mä­tön osa työn tarjontaa. 

    Ilman maa­han­muut­ta­jia Hel­sin­gin seu­dun työ­mark­ki­nat oli­si­vat yli­kuu­men­tu­neet pahas­ti ja tulok­se­na oli­si ollut vie­lä huo­mat­ta­vas­ti pahem­pi tuot­ta­vuu­den las­ku ja sen seu­rauk­se­na toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­pi työt­tö­myys ja vero­tu­lo­jen las­ku. Jos­sain Kymen­laak­sos­sa toki voi olla vai­kea näh­dä maa­han­muu­ton hyö­ty­jä, mut­ta epäi­len ettei­vät työt­tö­mät pape­ri­mie­het läh­de siel­tä Hel­sin­kiin teke­mään sii­voo­jan tai las­ten­hoi­ta­jan töitä.

  40. Ris­to: Voi elä­män kevät. Voi­ko mus­taa enää selit­tää val­koi­sem­mak­si ja val­kois­ta mus­tem­mak­si? Asun­to­ve­lal­lis­ten lai­na­pa­pe­ries­sa lukee, että vel­ka­so­pi­muk­seen sovel­let­ta­va laki on Suo­men laki. Sil­lä samal­la lail­la, mil­lä oma raha ote­taan käyt­töön, muu­te­taan näi­den sopi­muk­sien rahayksikkökin.

    Sen sijaan se “sisäi­nen deval­vaa­tio”, jon­ka puo­les­ta kokoo­mus on rum­mut­ta­nut, ja näkö­jään Soi­nin­vaa­ra­kin tuos­sa ylhääl­lä, pis­tää asun­to­vel­lai­set kur­juu­teen. Vel­ka pysyy saman­sa, mut­ta palk­ka, mil­lä se pitäi­si mak­saa, tip­puu vaik­ka 20% (olet­taen, että ei jää koko­naan työt­tö­mäk­si jul­ki­sel­la tai kotimarkkinasektorilla).

    Jos Suo­mes­sa ote­taan köyt­töön toi­nen rahayk­sik­kö kuin euro, ja kaik­ki Suo­men pal­kat ja eläk­keet ym mak­se­taan täs­sä uudes­sa, ja jos muut maat jat­ka­vat euron käyt­töä, niin lai­nat jot­ka on nos­tet­tu eurois­sa on mak­set­ta­va takai­sin eurois­sa, sii­nä ei ole mitään kes­kus­tel­ta­vaa! Tie­tys­ti pan­kit voi­vat tul­la vas­taan ja lunas­taa lai­nat ja tar­jo­ta uut­ta tilal­le, mut­ta kor­ko tuli­si niis­sä ole­maan usei­ta pro­sent­tiyk­si­köi­tä kor­keam­pi kuin nykyi­set Euri­bo­riin sido­tut. Muis­tu­tan myös että Suo­men kan­san­ta­lous ei ole yhtä vakaal­la poh­jal­la kuin Ruot­sin, joka on pär­jän­nyt omal­la valuu­ta­lal. Suo­ma­lai­set eko­no­mis­tit ovat arvioi­neet että jos Suo­mi ottai­si mar­kat käyt­töön, sen arvo kel­lui­si n 20 % alas­päin heti ensim­mäi­se­nä päivänä. 

    Lai­na­si­vat­han jot­kut 1990-luvul­la rahaa D‑markoissa kos­ka kor­ko oli mata­lam­pi, ja jou­tui­vat kat­ke­ras­ti mak­sa­maan ne takai­sin D‑markoissa sen jäl­keen kun Suo­men mar­kan arvo oli kel­lu­nut 30% alaspäin.

    Täs­sä se euros­ta lupu­mi­sen ris­ki joh­tuu, sik­si mm kreik­ka­lai­set­kaan eivät halua luo­pua siitä.

    Sisäi­nen deval­vaa­tio toi­mii tie­tys­ti samal­la taval­la, sitä toi­to­tet­tiin myös 1990-luvulla. 

    Minä hyväk­syi­sin sisäi­sen deval­vaa­tion jos se kos­ki­si palk­ko­jen lisäk­si myös eläk­kei­tä, maa­ta­lous­tu­kia, työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja mui­ta KELAn mak­sa­mia tukia, eli kaik­kia lei­kat­tai­siin samal­la pro­sen­til­la. 1990-luvun ns Sor­san sopi­muk­ses­sa puhut­tiin vain pal­kois­ta ja sik­si sii­tä ei tul­lut mitään. Se pelas­tai­si joi­den­kin mie­less­tä kui­ten­kin suurtyöttömyydeltä.

  41. Rai­mo K: Sisäi­sen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esit­tä­mäs­sä yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa­kin: ei ole toteut­ta­jia (yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­sa puut­tuu toi­nen sopijapuoli).

    Mut­ta sinä­hän se olet aina sano­nut, että työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­naos­a­puo­lil­le, nyt­kö ne eivät kuulukaan??

    No jos niis­tä ei ole toi­mi­maan, niin aina­han edus­kun­ta sit­ten voi­si sää­tää työ­mark­ki­noi­ta kos­ke­via lake­ja? Minun mie­les­tä­ni se on sää­tä­nyt aina­kin työ­so­pi­mus­lait. Edus­kun­ta päät­tää täl­lä­kin het­kel­lä mm. tak­sien hin­nois­ta. En näe mitään eri­tyis­tä syy­tä sil­le, ettei­kö edus­kun­ta voi­si jol­la­kin lail­la vaik­ka­pa sil­pais­sa tiet­tyä pro­sent­ti­mää­rää pal­kois­ta pois ja samal­la sil­pais­ta alvia ja tulo­ve­ro­tus­ta alaspäin. 

    Näin­hän se sisäi­nen deval­vaa­tio saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man puh­taas­ti toteutettua.

    Mut­ta siis on päi­vä­sel­vää että mitään nimel­li­sin hin­noin tapah­tu­vaa sisäis­tä deval­vaa­tio­ta ei var­mas­ti tule kos­kaan. Reaa­li­hin­to­ja voi­daan pik­ku­hil­jaa las­kea, kun pide­tään koro­tuk­set nol­las­sa. Tätä kaut­ta saa­daan hitaah­kos­ti kil­pai­lu­ky­kyä korjattua.

  42. eemil: Kan­sa on jakau­tu­nut kah­tia ja rii­te­le­mäl­lä kes­ke­näm­me jääm­me yhä enem­män takamatkalle

    Itse aion loba­ta fik­su­na pitä­mie­ni näke­mys­ten ja puo­luei­den eteen sen mitä pys­tyn vaa­li­päi­vään asti. Mut­ta vaa­li­päi­vä­nä annan ääne­ni sil­lä perus­teel­la että saa­daan kokoon vah­va ja toi­min­ta­ky­kyi­nen hal­li­tus. Vaik­ka se sit­ten tar­koit­tai­si äänen anta­mis­ta Kes­kus­tal­le. Mitä hyvän­sä kun­han väl­te­tään nykyi­nen hal­vaan­tu­nut sil­li­sa­laat­ti. Mut­ta vaa­li­päi­vään on vie­lä aikaa.

    Sama asia kuin että hyvän joh­ta­jan tun­nis­taa sii­tä että hän tekee pää­tök­siä. Lop­pu­pe­leis­sä mel­kein yksi ja sama mitä pää­tök­siä, kun­han tekee.

  43. Rai­mo K: Sisäi­sen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esittämässä

    Toi­nen sisäi­sen deval­vaa­tion ongel­ma on että se siir­tää vau­raut­ta niil­le joil­la on sääs­tö­jä tai omai­suut­ta, niil­tä joil­la on vel­kaa eikä ole omai­suut­ta vaan ainoas­taan oma työpanoksensa.

    Vähin­tään­kin tämä tekee deval­vaa­tio-ope­raa­tios­ta kan­sa­lais­ten kes­kuu­des­sa epä­suo­si­tun, mut­ta on sil­lä se reaa­li­ta­lou­del­li­nen­kin hait­tan­sa: vää­rä käsi­tys että raha on jotain jota voi syö­dä vah­vis­tuu. Jos nyt tie­naan istu­mal­la raha­ka­san pääl­lä Suomen/EU:n deval­voi­tues­sa sisäi­ses­ti, ehkä­pä tie­naan vie­lä enem­män jos jat­kan raha­ka­sal­la istu­mis­ta ja samal­la sysään sisä­de­val­vaa­tiol­le lisä­vauh­tia kun raha ei liiku?

    Täs­sä siis havai­taan että istu­mi­nen ei tuo­ta lisää syö­tä­vää, ahke­roi­mi­nen tuot­taa. Ja ole­te­taan että sisä­de­val­vaa­tio tapah­tuu (puoli)suljetulla talous­a­lu­eel­la jos­sa kan­san­ta­lou­del­le eri­tyi­set mut­ta yksi­tyis­ta­louk­sil­ta puut­tu­vat takai­sin­kyt­ken­nät ovat voi­mas­sa .

  44. Jan­ne: Mitä Osmo on miel­tä täl­lai­sis­ta käsit­tä­mät­tö­mis­tä leik­kaus­lis­tois­ta, jot­ka täl­lä­kin kom­ment­ti­pals­tal­la näyt­tä­vät saa­van tukea?
    Nol­la­kor­ko­jen, las­ke­van vien­ti­ky­syn­nän, epä­var­man koti­mai­sen osto­voi­man ja suu­rien fiscal mul­tiplie­rien aika­na ko. toi­men­pi­teet joh­tai­si­vat väis­tä­mät­tä kas­vun hidas­tu­mi­seen ja työt­tö­myy­den nousuun entisestään.
    Käy­tän­nös­sä siis bud­je­toi­dut leik­kauk­set eivät edes rea­li­soi­du, ja vel­ka­suh­de jat­kaa kas­vu­aan vero­tu­lo­jen supis­tu­mi­sen ja työt­tö­myys­tur­va­me­no­jen nousun takia. Ollaan entis­tä­kin syvemmällä. 

    Miten suh­tau­dut sii­hen, että jos vede­tään tar­peek­si pit­kään suu­rel­la ali­jää­mäl­lä, voi­daan jou­tua Krei­kan tilan­tee­seen, jos­sa raha­ha­nat sul­keu­tu­vat ja leik­kauk­set teh­dään ker­ral­la väki­sin? Toi­mii­ko Key­ne­si­läi­nen elvy­tys­lin­ja kun­nol­la ilman omaa kes­kus­pank­kia ja kykyä itse­näi­seen rahapolitiikkaan?

  45. Minä yri­tin par­haan tah­to­ni mukaan teh­dä “leik­kaus­lis­tan” sel­lai­sel­la taval­la, että sen työl­li­syys­vai­ku­tus oli­vi mah­dol­li­sim­man vähäinen.

    Toki, “kun­tien vel­vol­li­suuk­sien” 2.5 mil­jar­dia on mus­ta laa­tik­ko; jäte­tään se siis pois. Lis­tas­sa on täten noin kol­mi­sen miljardia. 

    Kehi­ty­sa­vun dynaa­mi­nen vai­ku­tus Suo­men talou­teen on mel­kein var­mas­ti koko­lail­la nol­la. Jos sii­tä lei­ka­taan 500 mil­joo­naa, niin se 500 mil­joo­naa menee velan­o­ton vähen­tä­mi­seen. Ei tule työt­tö­myyt­tä. Täs­tä toi­men­pi­tees­tä en pidä itse­kään, mut­ta on pal­jon evi­dens­siä sii­tä että kehi­ty­sa­vus­ta on hait­taa, joten tämä leik­kaus ei oli­si ollen­kaan niin paha mil­tä se “tun­tuu”.

    Jokai­sen minis­te­riön hal­lin­nos­ta 10–25% hal­lin­to­ku­luis­ta pois tar­koit­taa mitä? Nämä ovat siis raho­ja, joil­la mak­se­taan vir­ka­mie­hil­le palk­kaa ja ostel­laan edus­tus­lou­nai­ta. Uskoo­ko joku, että nois­sa teh­tä­vä työ on hyö­dyl­lis­tä. Minä väi­tän — ja ihan tosis­sa­ni väi­tän — että hal­lin­nol­li­sen työn dynaa­mi­nen vai­ku­tus on kor­kein­taan nol­la, toden­nä­köi­ses­ti se on nega­tii­vi­nen, eli se että jul­ki­nen sek­to­ri palk­kaa viras­toon tai minis­te­ri­öön vir­ka­mie­hen, toden­nä­köi­ses­ti mak­saa kan­san­ta­lou­del­le rahaa. 

    Kor­kea­kou­luis­sa kou­lu­te­taan lii­kaa väkeä. Ammun itseä­ni jal­kaan kun sanon että lei­kat­kaa 200 mil­joo­naa, kos­ka minä olen itse pää­ty­mäs­sä kilo­met­ri­teh­taal­le jos en ensim­mäis­ten jou­kos­sa, niin aika pian. Minä löy­täi­sin toden­nä­köi­ses­ti uuden työ­pai­kan, ja niin löy­täi­si moni muu­kin. Yli­opis­tois­sa käy­te­tään jat­ku­vas­ti enem­män rahaa hal­lin­toon ja se pitää pysäyt­tää, ks edel­lä. Täs­tä voi lei­ka­ta enem­män­kin, jos teh­dään niin, että yri­tyk­set saa­vat rahoit­taa ope­tus­ta ja tut­ki­mus­ta verottomasti. 

    Yleis­ra­dio­ta en viit­si edes kom­men­toi­da. 500 mil­joo­naa on aivan mie­le­tön mää­rä rahaa. 

    Lopuis­sa voi olla jotain dyna­miik­kaa. Uusiu­tu­van ener­gian tuen en usko tuot­ta­van käy­tän­nös­sä mitään hyö­ty­jä. Työl­li­syys­vai­ku­tus on aivan mitä­tön. Ei, täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa miten suh­tau­dun uusiu­tu­vaan ener­gi­aan yleen­sä. Sen käyt­töä saa ja pitää lisä­tä, mut­ta tukien avul­la se ei tapahdu. 

    Tar­jon­ta­puo­lel­le lääk­kei­tä? Asu­mis­tu­ki pois, raken­ta­mat­to­mal­le tont­ti­maal­le ran­gais­tus­luon­toi­nen kiin­teis­tö­ve­ro, toi­meen­tu­lo­tu­ki yms pois, tilal­le perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro astei­kon ala­pää­hän. Työ­nan­ta­ja­vel­voit­tei­ta pois, ansio­si­don­nai­sen kes­to puo­lik­si. Osa palk­ka­ku­luis­ta ALV-vähen­nys­kel­poi­sek­si. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ala­ra­jaa ylös ja vähen­nys­kel­pois­ta työ­tä laa­jem­mak­si (pro­sent­tia voi vie­lä­kin tuo­da alas). Yhtei­sö­ve­roa alas / Yri­tys­tu­kia alas niin, että nämä mene­vät kustannusneutraalisti. 

    On tot­ta, että val­tio saa vel­kaa lähes nol­la­ko­rol­la. Sitä pitää hyö­dyn­tää, mut­ta se ei saa tar­koit­taa raken­teel­lis­ten menoe­rien kar­si­mi­sen sivuut­ta­mis­ta. Jos on infra­hank­kei­ta joi­ta kan­nat­tai­si raken­taa, niin ne pitää­kin raken­taa nyt, mut­ta kun nii­tä ei juu­ri ole. Isom­pien kun­tien infra­hank­kei­ta ja kou­lu­jen kor­jauk­sia yms voi­si rahoit­taa kyl­lä, sii­nä on koh­tuul­lis­ta takai­sin­mak­sua. Juok­se­vien kulu­jen lisää­mi­nen lai­na­ra­hal­la on omaan jal­kaan, tai pikem­min­kin pää­hän, ampumista.

  46. Tuo­mas L: Ilman maa­han­muut­ta­jia Hel­sin­gin seu­dun työ­mark­ki­nat oli­si­vat yli­kuu­men­tu­neet pahas­ti ja tulok­se­na oli­si ollut vie­lä huo­mat­ta­vas­ti pahem­pi tuot­ta­vuu­den las­ku ja sen seu­rauk­se­na toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­pi työt­tö­myys ja vero­tu­lo­jen las­ku. Jos­sain Kymen­laak­sos­sa toki voi olla vai­kea näh­dä maa­han­muu­ton hyö­ty­jä, mut­ta epäi­len ettei­vät työt­tö­mät pape­ri­mie­het läh­de siel­tä Hel­sin­kiin teke­mään sii­voo­jan tai las­ten­hoi­ta­jan töitä.

    Hel­sin­gis­sä työt­tö­miä on 32000 luok­kaa ja maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myys on edel­leen hyvin kor­kea eli 23 % luokkaa

    Työt­tö­myyt­tä tar­vi­taan , jot­ta mark­ki­na­ta­lous ei toimisi.

    Eli pal­kat alkai­si­vat nous­ta aloil­la, joil­la on työvoimapulaa-.Mutta pahin mitä voi maa­il­mas­sa tapah­tua on palk­ko­jen jous­to ylös­päin mark­ki­na­ta­lou­den sään­tö­jen mukaan

    Alas­päin toki saa jous­taa ja sitä var­ten tar­vi­taan pal­jon työttömiä

    Lai­naus Osmon aikai­sem­mis­ta blog­gauk­sis­ta “Huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to on hel­pot­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti työ­voi­ma­pu­laa pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä. Onko tämä oikein vain vää­rin? Toi­se­na vaih­toeh­to­na oli­si ollut nos­taa bus­si­kus­kien palk­kaa. Pal­kat oli­si­vat parem­mat ja bus­si­mat­kat kal­liim­pia. Ulko­mai­sen työ­voi­man tar­jon­ta pitää mata­lia palk­ko­ja mata­li­na ja toi­saal­ta hyö­dyk­kei­den hin­to­ja halpoin”

    Taus­tal­la on kui­ten­kin se, että bus­si­kort­ti mak­saa Suo­mes­sa luok­kaa 8000 euroa ja Viros­sa ja Venä­jäl­lä riit­tää kun mak­saa sata­sia katsastusmiehelle.

    Kun val­tio nos­taa kyn­nyk­sen kor­keal­la oman maan kan­sa­lai­sil­le niin se antaa epä­rei­lun kil­pai­lue­dun ulkomaalisille

    1. Taus­tal­la on kui­ten­kin se, että bus­si­kort­ti mak­saa Suo­mes­sa luok­kaa 8000 euroa ja Viros­sa ja Venä­jäl­lä riit­tää kun mak­saa sata­sia katsastusmiehelle.

      Jokin raja lii­oit­te­le­mi­ses­sa­kin. Hel­sin­gin sisäi­nen vuo­si­lip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tu­lii­ken­tees­sä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­tao­saa suo­men joukkoliikenteestä.

  47. Mik­ko Kivi­ran­ta:Jos nyt tie­naan istu­mal­la raha­ka­san pääl­lä Suomen/EU:n deval­voi­tues­sa sisäi­ses­ti, ehkä­pä tie­naan vie­lä enem­män jos jat­kan raha­ka­sal­la istu­mis­ta ja samal­la sysään sisä­de­val­vaa­tiol­le lisä­vauh­tia kun raha ei liiku?

    Sisäi­sen deval­vaa­tion idea­na on kor­ja­ta euroa­lu­een sisäl­le syn­ty­nei­tä hin­ta­vää­ris­ty­miä. Ei sii­nä ole mitään miel­tä, että koko euroa­lue tekee samaa yhtä­ai­kaa. Kill­pail­lu­ky­kyn­sä menet­tä­nei­den on han­kit­ta­va sitä lisää, sak­sa­lais­ten taas ei.

    Ja pelk­kä sis deval­vaa­tio ei var­maan­kaan ukd­si­nään auta, on tuo vaje sen ver­ran paha. Kyl­lä sen lisäk­si tar­vi­taan nii­tä uus­li­be­raa­leik­si­kin hau­kut­tu­ja raken­teel­li­sia muutoksia..

    Mut­ta eivät ne tro­pit kel­paa kenel­le­kään, kun saa­daan niin hyvin lai­naa. Ennus­tan että jotain tapah­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun val­tion kas­sa alkaa tyh­je­ne­mään ja lai­naa ei enää saa enti­seen malliin.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jokin raja lii­oit­te­le­mi­ses­sa­kin. Hel­sin­gin sisäi­nen vuo­si­lip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tu­lii­ken­tees­sä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­tao­saa suo­men joukkoliikenteestä.

    tai­det­tiin tar­koit­taa bus­sin kul­jet­ta­mi­seen oikeut­ta­vaa bus­sia­jo­kort­tia. Jos sen hin­ta on kor­kea, ei sitä moni voi hank­kia ja tar­jon­ta töi­hin on sik­si koti­mai­sis­sa vähäistä.

    Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten, kun luen vau­raut­ta ja aikaa nyt, niin sivul­la 89 kirjoitat:

    Jos halu­aa paran­taa pre­ka­ri­aa­tin ase­maa, tulee suo­sia toi­mia, jot­ka lisää­vät työn kysyn­tää ja vähen­tä­vät sen tarjontaa”. 

    Olet vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä ollut sitä miel­tä, että työn tar­jon­nan lisää­mi­nen on työ­läi­sil­le huo­no asia, mut­taa nyky­ään se on aja­ma­si asia.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jokin raja lii­oit­te­le­mi­ses­sa­kin. Hel­sin­gin sisäi­nen vuo­si­lip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tu­lii­ken­tees­sä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­tao­saa suo­men joukkoliikenteestä. 

    Tai­si olla kyse D‑luokan ajo­kor­tis­ta.… (joka tosin ei ihan kah­dek­saa ton­nia sekään maksa).

  50. Tom­mi Uscha­nov: Sen voi las­kea sii­tä, mon­ta­ko oli työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­ses­sa Ruot­sis­sa sinä aika­na, kun sin­ne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­tai­deo­lo­gi­seen Suo­meen nolla).

    Heh, ai ideo­lo­gias­ta­ko se on kiin­ni? Samaan aikaan Suo­mes­sa väki­lu­ku nousi 500 000 ja tuos­ta var­mas­ti osa on sitä työ­voi­man tar­jonn­taa, no? Työ­paik­ko­jen luku­mää­rä ei kuit­ne­kaan nous­sut eli ? Toki ideo­li­gi­sia ihmi­siä eivät fak­tat kos­kaan vakuu­ta kun ne ovat ris­ti­rii­das­sa ideo­lo­gian kanssa.

  51. Sylt­ty:
    Ja pelk­kä sis deval­vaa­tio ei var­maan­kaan ukd­si­nään auta, on tuo vaje sen ver­ran paha. Kyl­lä sen lisäk­si tar­vi­taan nii­tä uus­li­be­raa­leik­si­kin hau­kut­tu­ja raken­teel­li­sia muutoksia.. 

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si talous ei vie­lä­kään nouse vaik­ka kysyn­tä­ve­toi­ses­sa lamas­sa on lei­kat­tu sitä kysyn­tää molem­min käsin.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä maa­han­muut­ta­jat aina­kin ovat vält­tä­mä­tön osa työn tarjontaa.

    Hel­sin­gis­sä työt­tö­miä on n 10 % , mut­ta maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myys 24 % luokkaa

    Näyt­tää sil­tä, että nuo sii­vous­työt eivät kel­paa edes maahanmuuttajille.

    Ja kun bus­si­kor­tin hin­ta on 8000 euron luok­kaa niin kuka hul­lu inves­toi noin pal­jon kort­tiin, jos se takaa työ­tä vain sil­loin täl­löin muu­ta­mak­si kuukaudeksi.

    Veli venä­läi­nen tai veli viro­lai­nen voi ostaa kor­tin muu­ta­mal­la satasella

  53. Lii­an van­ha: Mis­sä ovat ne Suo­men maa­han­muu­ton dynaa­mii­kan luo­mat nettotyöpaikat ?

    Kyl­lä nii­tä teke­mät­tö­miä töi­tä ja siis työ­paik­ko­ja on, mut­ta kun maa­han­muut­ta­jia ei hevil­lä pääs­te­tä töi­hin. Eikä hei­dän­kään kan­na­ta aina töi­tä vastaanottaa.

    Suu­rin osa työ­ky­kyi­sis­tä maa­han­muut­ta­jis­ta on työhaluisia.

  54. Työs­sä­käy­vät mak­sa­vat aina eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet, rahas­toin­nil­la voi­daan vähän ohja­ta suh­dan­ne­vaih­te­lui­ta. Sik­si Soli­diu­mia oli­si jär­ke­vä käyt­tää ihan oikea­na tuot­ta­va­na sijoi­tus­lai­tok­se­na kuten Met­sä­hal­lis­tus­kin toi­mii. Jos myy­dään tuot­ta­vat osak­keet, mik­set val­tion kaik­kia maa­omis­tuk­sia­kin sitten? 

    Maa­han­muut­tos­sa kes­kus­tel­laan vähän eri asias­ta, kun minä ja jot­kut muut­kin olem­me huo­lis­saan, että 2015 — 2035 suun­nil­leen edes työi­käi­siä ei löy­dy maas­ta niin pal­joa, että eläk­keet pysyt­täi­siin maksamaan.

    Yri­tyk­sen näkö­kul­mas­ta työ­voi­ma on yksi raa­ka-aine — siis saa­ta­vuus ja osaa­mi­nen. Jos jou­tuu tuo­maan työ­voi­man ja vie­lä kou­lut­ta­maan, inves­toin­ti jää äkkiä tekemättä.

    Pie­ne­nä keven­nyk­se­nä: Fen­no­voi­mal­la ei ole kau­hean hell­poa saa­da työ­voi­maa sin­ne voi­ma­lal­leen. Olki­luo­dos­sa­kin sii­nä oli tekemistä.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jokin raja lii­oit­te­le­mi­ses­sa­kin. Hel­sin­gin sisäi­nen vuo­si­lip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tu­lii­ken­tees­sä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­tao­saa suo­men joukkoliikenteestä.

    Kysy­mys oli ajo­kor­tis­ta. Kun hin­ta on kor­kea ja työ epä­var­maa niin ei kukaan suo­ma­lai­nen aja bus­si­kort­tia. D kort­ti mak­saa n 5500 euroa, mut­ta alla pitää olla jo b‑kortti , joka taas mak­saa 2000–2500 euroa eli tuo 8000 euroa pitää pis­tää jos halu­aa ajaa bussia

    Viro­lai­nen ja venä­läi­nen sel­vi­ää mur­to-osal­la ja jopa ilman koultusta

    Aikoi­naan sih­tee­ri­ni oli menos­sa ajo­tut­kin­toon IVY maas­sa ja kun ihmet­te­lin ‚miten hän voi onnis­tua, kun ei ole ollut autokoulussa.

    Hän näyt­ti setelitukkoa.

    Ei suo­ma­li­nen voi kil­pail­la kor­rup­tion kans­sa, mut­ta eliit­tim­me hyväk­syy kyl­lä korruption

  56. Sylt­ty: Mut­ta sinä­hän se olet aina sano­nut, että työ­mark­ki­na-asiat kuu­lu­vat työ­mark­ki­naos­a­puo­lil­le, nyt­kö ne eivät kuulukaan??
    ‘snip’

    Olen edel­leen (ja jat­ku­vas­ti) sitä mieltä.

    Ja sik­si ihmet­te­len Kepun esi­tys­tä yhteis­kun­ta­so­pi­muk­ses­ta: kuka sopii kenen kans­sa mitä?

    Aikai­sem­min yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­la (kun unoh­de­taan Jean Jacques Rous­seau) on meil­lä tar­koi­tet­tu sitä, että pal­kan­saa­jat luo­pu­vat jos­ta­kin ja vas­ti­neeek­si työ­nan­ta­jat lupaa­vat työl­lis­tää — mut­ta kun työ­nan­ta­jat eivät suos­tu! Siis tois­ta sopi­ja­puol­ta ei ole, sil­lä työ­nan­ta­jat eivät suos­tu sopi­maan työl­li­syy­des­tä, pal­kan­saa­jil­ta tule­va raha kyl­lä suos­tu­taan otta­maan vastaan.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kat­ta­ma­ton­ta elä­ke­vas­tuu­ta on kai noin 700 G€. Tämän rin­nal­la rahas­tot ovat aika pieniä. 

    Pie­niä, ehkä — mut­ta tar­peel­li­sia, eivät tar­peet­to­mia! Ja nii­tä on syy­tä kas­vat­taa sijoi­tus­tuot­to­jen kasvattamiseksi.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tio on eri ase­mas­sa kuin yksi­tyi­nen toi­mi­ja. Nämä elä­ke­ra­has­tot ovat sii­nä puo­li­vä­lis­sä, kos­ka ne eivät oikeas­taan ole yksi­tyi­siä. Yksi suku­pol­vi ei voi lait­taa sete­lei­tä ken­kä­laa­tik­koon mak­saak­seen seu­raa­val­le suku­pol­vel­le hoi­van­sa ja ostaak­seen sil­tä ruo­kan­sa, kos­ka osat­tai­siin sitä rahaa pai­naa myö­hem­min­kin. Van­huu­den tur­vak­si tar­vi­taan työ­tä, jota nuo­rem­mat teke­vät sil­loin kun van­huk­set ovat van­huk­sia. Sik­si rahas­toi­va elä­ke­jär­jes­tel­mä ei toi­mi maa­il­man­laa­jui­ses­ti Val­tion kyky vas­ta­ta eläk­keis­tään ei para­ne lain­kaan sil­lä, että val­tio ottaa mil­jar­din lai­naa ja sijoit­taa mil­jar­din elä­ke­ra­has­toon. Sik­si val­tiol­li­sis­sa elä­ke­ra­has­tois­sa ei ole pää­tä eikä häntää.
    Kes­tä­vyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa elä­ke­me­no­jen tule­va kehi­tys ote­taan huo­mioon. Nämä las­kel­mat teh­dään ymmär­tääk­se­ni oikein, mut­ta jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä­las­kel­mis­sa eläk­keet on las­ket­tu tie­toi­ses­ti väärin. 

    Siis mit­kä “nämä” elä­ke­ra­has­tot? Val­tiol­la on yksi, vain yksi. Se ei ole yksityinen.

    Sit­ten on kun­ta­sek­to­ri ja kirk­ko. Ne eivät ole yksityisiä.

    Loput ovat yksi­tyi­siä eikä nii­den kans­sa val­tiol­la pitäi­si olla mitään tekemistä.

    Val­tion elä­ke­ra­has­tol­la on pää ja hän­tä, kos­ka val­tion hen­ki­lös­tö koko ajan supis­tuu, rahas­tol­la tasa­taan sen vai­ku­tus­ta (unoh­ta­mat­ta sijoitustuottoja).

    Oli­si mel­ko kum­mal­lis­ta jos val­tio “pai­nai­si lisää rahaa” vain rahoit­taak­seen val­tion eläkkeet.

    Kes­tä­vyys­va­jees­ta puhu­taan sitä ja tätä, mut­ta näyt­tää sil­tä, että myös yksi­tyi­sen sek­to­rin “vaje” on muka­na las­kel­mis­sa, vaik­ka sitä ei ole.

  59. Rai­mo K:Aikai­sem­min yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sel­la (kun unoh­de­taan Jean Jacques Rous­seau) on meil­lä tar­koi­tet­tu sitä, että pal­kan­saa­jat luo­pu­vat jos­ta­kin ja vas­ti­neeek­si työ­nan­ta­jat lupaa­vat työl­lis­tää – mut­ta kun työ­nan­ta­jat eivät suos­tu! Siis tois­ta sopi­ja­puol­ta ei ole, sil­lä työ­nan­ta­jat eivät suos­tu sopi­maan työl­li­syy­des­tä, pal­kan­saa­jil­ta tule­va raha kyl­lä suos­tu­taan otta­maan vastaan.

    Mitään sopi­mus­ta­han ei tar­vit­se kos­kaan teh­dä, kun ei tun­nus­ta edes sem­moi­sen tar­vet­ta, saa­tik­ka sitä että oli­si ole­mas­sa jokin sopi­mus­kump­pa­ni. Jos sem­moi­nen nyt kum­mink­ni sat­tuu ole­maan, niin aina voi vaa­tia mah­dot­to­mia. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti läh­teä sii­tä, että kaik­ki saa­vu­te­tut edut pide­tään, jol­loin sopi­muk­sen vai­ku­tus on puh­das nolla.

    Näin se hom­ma Suo­mes­sa toi­mii, tai siis ei toi­mi. Me olem­me Krei­kan tiel­lä ja hyvin vah­vas­ti, sen tuon kepun yli­op­ti­mis­ti­nen las­kel­ma osoittaa. 

    Sitä­pait­si jos edus­kun­ta sen tekee sopi­muk­sen, niin kyl­lä­hän sii­nä kan­sa tekee edus­ta­jien väli­tyk­sel­lä sopi­muk­sen itsen­sä kanssa…

  60. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Sitä­pait­si jos edus­kun­ta sen tekee sopi­muk­sen, niin kyl­lä­hän sii­nä kan­sa tekee edus­ta­jien väli­tyk­sel­lä sopi­muk­sen itsen­sä kanssa… 

    Jos edus­kun­ta (siis val­tio) alkaa todel­la työl­lis­tää, niin kyl­lä sii­tä huu­to nousisi.

  61. Rai­mo K: Pie­niä, ehkä – mut­ta tar­peel­li­sia, eivät tar­peet­to­mia! Ja nii­tä on syy­tä kas­vat­taa sijoi­tus­tuot­to­jen kasvattamiseksi.

    Eikö­hän se alku­pe­räi­nen idea ollut, että rahas­toin­nil­la keven­ne­tään suur­ten ikä­luok­kien elä­köi­ty­mi­ses­tä aiheu­tu­vaa rasi­tet­ta työs­sä käy­vil­le seu­raa­vil­le ikä­luo­kil­le. Rahas­tot siis pitäi­si tyh­jen­tää seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den aikana.

  62. Krei­kas­sa voi käy­dä tutus­tu­mas­sa sisäi­sen deval­vaa­tion vaikutuksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.