Nyt kun olemme kaikki riittävästi ilotelleet Keskustan haluilla siirtää keskiolut Alkoon, on aika katsoa ehdotusta vakavasti. Asia ei nimittäin ole ensimmäistä kertaa esillä. Alkoholi on Suomessa paha ongelma – noin kymmenen kertaa pahempi kuin laittomat huumeet, ja iso osa alkoholin liikakäytöstä on olutta. Ennen ajateltiin, että väkevät juomat on se paha asia, mutta miedot ovat salakavalia, koska käyttökynnys on alempi. Puolet Suomessa juodusta puhtaasta alkoholista juodaan oluen muodossa.
Aina kun maahan tulee uusi peruspalveluministeri, virkamiehet tuovat hänen pöydälleen ehdotuksen keskioluen laimentamisesta.
Sellainen tuli minunkin pöydälleni 15 vuotta sitten ja pohdin asiaa pitkään, ennen kuin päädyin sen hylkäämiseen.
Silloin katsoin oluen kulutustilastoja Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa juotiin lähinnä vain keskiolutta, Ruotsissa keskiolutta ei lainkaan, mutta vastaavasti enemmän vahvoja oluita. Jos keskioluen markkinaosuus olisi siirtynyt samalla tavalla II-olueen ja IV-olueen kuin Ruotsissa, nautitun oluen keskivahvuus olisi pysynyt suunnilleen ennallaan eikä alkohlin kulutukselle olisi tapahtunut mitään. Voi tietysti olla, että oluen kulutus olisi kokonaisuudessaan vähän laskenut, mutta se menee jo spekuloinnin puolelle.
Nyt THL esittää Ruotsin kokemuksiin nojaten, että keskioluen laimentaminen alentaisi oluen kulutusta 6 – 12 %. He ovat katsoneet muutoskohtaa Ruotsissa vuonna 1977. Minulla ei tätä tutkimusta ole, mutta varoitan yleistämästä koeasetelmia. Suomi on hyvin keskiolutvoittoinen maa. Täällä muutos vahvempiin laatuihin voisi olla suurempi. Pitäisi varmaan hankkia jostain tuo tutkimus.
Vaikutus olisi kaupungeissa erilainen kuin maalla. Helsingissä Alkoja on tiheämmässä kuin ruokakauppoja maalla. Täällä oluen osto siirtyisi enemmän Alkoihin kuin maaseudulla. Viron tuomisista tiedetään, että kun vierekkäisissä hyllyissä on keskiolutta ja vahvaa olutta, kassiin tulee pääasiassa vahvaa olutta. Jos oluen ostaminen on vaikeampaa, sitä ehkä ostetaan vähemmän – tai sitten käy niin, että kun sinne Alkoon on raahauduttu, ostetaan samalla koko kuukauden satsi, joka kuitenkin riittää vain viikoksi. Oluen menekkiä voi vähentää se, ettei tuo ruotsalainen folköl todellakaan ole mikään järin houkutteleva ostoskohde.
Anniskelu voittaisi siitä, että oluen ostaminen kotiin vaikeutuisi. Tämä olisi hyvä vaikutus. Kauppa kärsisi, kun liikevaihtoa siirtyisi Alkoon.
Ehdotus ei ole tuomittava, mutta oluen laimentaminen ei uskoakseni kannata.
Oli suuri hämmästys ja kummastus, kun ensimmäistä kertaa muinoin kävin etelän reissulla: Kaupat olivat auki käytännössä 24/7 ja viinaa oli hyllyt notkollaan, siellä muiden elintarvikkeiden joukossa.
Kuitenkaan kadut eivät olleet täynnä paikallisia juoppoja.
Silloin heräsi ajatus, että onkohan Suomen holhouspolitiikka ollut jo sieltä kieltolaista asti ollut konsanaan väärän suuntaista?
Juomakulttuurin muutos kansakuntana kestänee ainakin yhden sukupolven verran (20-30v), joten kannattaisiko kokeilla holhoamisen sijaan vapauttamista-> ensi alkuun alkoholiveroja alemmas ja viinit ruokakauppoihin.
Alkuun kulutus pompsahtaa varmaan pilviin, kun osa kansasta innostuu ryyppäämään ja tuo Viron tuonti loppuu ja se tilastoidaan oikein.
Ajan kanssa alkoholista tulee sitten ihan normaali elintarvike muiden joukossa-> viiniä ruokajuomana jne.
Osa tietysti ryyppää itsensä hengiltä mutta ryyppääväthän ne nytkin.
Kannabis Ärrälle! Rikollisilta viedään markkinat, poliisilta ja vankeinhoidosta säästyy merkittävä siivu oikeisiin rikoksiin ja verotulot hurjat. Coloradokin hukkuu rahaan. Nyt kun ei saa hyysätä ja rajoittaa mitään, niin miksi ei?
Kertoo paljon poliittisten toimitusten tasosta, että tällainen keppanajuttu saa lehdistön sekaisin, mutta isommat asiat menee ohi puuttumatta. Sitten poliittiset areenat valtaa ihan huuhaamiehet Helsingin valtsikasta ja raittiit juopot sahoilta.
Uskon enemmän THL:n tutkijaa kuin poliitikkoja tässä tapauksessa. Tiettävästi on kaksikin tutkimusta Ruotsin muutoksesta. Suomessa vaikutus voisi olla toisinpäinkin, etäisyydet Alkoihin ovat täällä pidemmät kuin Ruotsissa. Tällöin tyydytään helpommin 3,7% olutlaatuun 4,7% asemasta.
On masentavaa, ettei alkoholista ja sen haitoista voida keskustella kunnolla asiallisesti. Typerimpiä ovat kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaalitäkynä olevat ehdotukset, jotka lisäisivät alkoholin käyttöä.
Tässä joitakin taustatietoja:
Etanoli aiheuttaa Suomessa noin 2600 kuoleman tapausta. Tässä luvussa on mukana myös alkoholin lievät positiiviset vaikutukset verisuonistoon.
WHO on luokitellut alkoholin syöpää aiheuttavaksi (Luokka 1). Se aiheuttaa suun, nielun, ruuansulatuskanavan, maksan syöpiä sekä rintasyöpää. Suomen oloissa on arvioitu että se aiheuttaisi noin 500 rintasyöpää vuodessa, hormonaalisen mekanismin kautta ?
Alkoholi aiheuttaa satoja, jopa yli tuhat FASD kehitysvammaa vuodessa.
Tämän lisäksi EU aikana metanoli on tappanut 12-42 henkeä vuodessa. Tästä ovat mielestäni vastuussa kaikki asiaa hoitaneet ministerit EU aikana, eduskuntakyselyjäkin on ollut.
Eniten ärsyttää vetoaminen eurooppalaisiin juomatapoihin. Keski- ja Etelä-Euroopassakin alkoholi on suuri terveydellinen ongelma, jopa suurempi kuin Suomessa, vaikka sosiaaliset ongelmat lakaistaan paremmin piiloon.
http://ec.europa.eu/health/archive/ph_determinants/life_style/alcohol/documents/alcohol_factsheet_en.pdf
Ne jotka joskus ovat joutuneet ostamaan kaikkea pilsneriä vahvempaa alkosta ovat jo 64-vuotiaita. Kaikki sitä nuoremmat ovat tottuneet että olutta saa ruokakaupoista, miksi haluaisimme paluuta vaarin/mummon aikaan?
Ennemmin suostuisin siihen että keskiolut todella palautettaisiin ruokakauppoihin eli pois kioskeilta ja huoltamoilta, ja että oluen myynti sunnuntaisin kiellettäisiin.
Myös mainoskieltoa voisi ajatella, vaikka se todellisuudessa ei toimisi.
Lainsäätäjä näkee oluessa vain prosentit, vaikka todellisuudessa on valtavasti eri oluttyyppejä, joista toisiin sopii alhaisempi ja toisiin korkeampi alkoholipitoisuus. Poliittisten päättäjien ei siksi pitäisi puuttua oluen vahvuuteen, vaan sen asian päättäminen pitäisi jättää panimomestareille.
Saatavuusrajoitukset kirpaisevat eniten meitä, jotka (ainakin omasta mielestämme…) hallitsemme kohtuukäytön. Ruotsin malliin siirtyminen yksipuolistaisi tarjontaa entisestään.
Jos keskiolutta ei saisi myydä ruokakaupoissa, myytäisiinkö sitä Alkossa? Ei Alkolta ole nytkään kielletty keskioluen myyntiä, mutta myynnissä on pääasiassa vahvempia oluita.
Koska olut on Alkossa kalliimpaa kuin markettien tarjouksissa, Viron tuonti kasvaisi jonkin verran, ja voisi käydä niin, että kulutuksen painopiste siirtyisi viineihin ja väkeviin.
Itse suosisin kompromissiratkaisua: keskiolut pois ruokakaupoista, mutta samalla alkon monopolin voisi purkaa. Alkoholia ja tupakkaa saisi myydä vain myymälöissä, joissa olisi jo ovella K-18 kilpi.
Jos taas halutaan suosia laimeampia juomia, niin siihen tehoaa parhaiten verotus. Omasta mielestäni alkoholijuomia olisi järkevintä verottaa pelkästään etanolin perusteella, eli alkoholijuomista arvonlisävero pois ja valmisteveroa ylös niin paljon kuin sielu ja lompakko sietää. Tämä tukisi myös juomakulttuuria, kun laadun lisäarvosta ei tarvitsisi maksaa veroa nykyisellä tavalla. Ravintola- ja myymälähintojen erotus olisi pienempi, ja toisaalta paremmat juomat – siis ne, joita kehtaa juoda myös selvin päin – olisivat hinnaltaan kilpailukykyisempiä.
Tietysti jos kokonaisverokertymä yritettäisiin uudella verotusrakenteella pitää nykyisellä tasolla, niin Virosta tuodun kuran kilpailukyky paranisi, mutta jos samalla kotona juodun viinan määrää saataisiin laskettua, turistituonti saattaisi hyvinkin kokonaisuutena vähentyä.
Arvonlisävero ei ole Suomen käsissä. Mitään hyödykettä ei saa arvonlisäverosta pois ilman EU:n lupaa eikä varmaankin menisi läpi esitys, että alkoholi erityisesti otettaisiin nollaverokantaan. Se myös sotkisi EU-jäsenkasun laskemisen, koska se perustuu arvonlisäverolla mitattuun kansantalouden kokoon.
Keskioluen poistamiseen ruokakaupoista Ruotsissa 1977 liittyi huolestuminen siitä, että nuoret joivat paljon. Jos vaikka jokin virallinen ikäraja oli (oliko?), ei sellaisesta tuohon aikaan välitetty. Nykypäivän Suomessa nuorten alkoholinkulutus ilmeisesti on laskusuunnassa, joten tilanne on erilainen.
On täysin epäreilua vetää aina nämä iänikuiset haitat peliin ja lähteä hakemaan kieltoja ja rajoituksia niiden estämiseksi.
Reiluuden nimissä pitäisi myös muistaa oluen ja alkoholin edut. Sekä epäsuorat että suorat. Ravintolat, panimot, kaupat, ja valtio nauttivat suorat edut myyntinä ja verotuloina. Epäsuorat edut nautimme me kaikki muut. Rennot illanistujaiset kaverien kanssa, saunaillat, ujoina suomalaisina harvinainen tutustuminen muihin, bilettäminen, rentoutuminen raskaan viikon jälkeen, tutustuminen vastakkaiseen sukupuoleen, hyvä ruoka ja viini, ym.
Kyllä näillä on arvoa. Lähes kaikki maailman menestyvät yhteiskunnat nauttivat päihteitä helpottaakseen olemisen tuskaa ja keventääkseen tunnelmaa.
On täysin älytöntä, että meillä näyttää nykyään olevan jonkinlainen 0-kulutus tavoitteena ja oletetaan että alkoholin suorien tulojen pitäisi kattaa suorat ja epäsuorat haitat. Jos puhutaan epäsuorista haitoista, pitää huomioida myös epäsuorat tulot.
Paras olisi kun kaikki muutokset alkoholilainsäädännön osalta jäädytettäisiin, koska järkeviä uudistuksia ei politikot näytä kykynevän tekemään.
Vähänkään pidemmällä tähtäimellä alkoholipolitiikalla on yksi tavoite ylitse muiden, ja se on nuorison alkoholinkäyttöön vaikuttaminen siinä vaiheessa kun juomatavat muodostuvat.
Jotain tehdään (tai siis, ollaan tekemättä) tällä hetkellä oikein, kun nuorison keskuudessa alkoholin ongelmakäytön trendi on vahvasti laskeva. Alkoholin saatavuuden kanssa tämä trendi ei korreloi paitsi korkeintaan negatiivisesti.
Mitäpä jos ei korjattaisi asioita jotka eivät ole rikki? THL:ää pitäisi nyt hillitä jotta se ei nostaisi alkoholia nuorten maailmankuvassa sellaiseen kummalliseen keskiöön jossa se oli vielä joitain kymmeniä vuosia sitten. Voisiko niiden määrärahoja leikata tai jotain?
Mietin hieman, voisiko oluen maulle (oleellista) haittaa aiheuttamatta alenta enimmäispitoisuuden 4,2 prosenttiin?
Olutseuran viisaat vastatkoot.
Kyllä kaikenkaikkiaan. Mutta käyttö on polarisoitunut, eli nuorissa on enmmän räysraittiita ja enemmän todella runsaasti käyttäviä
PTT:n tutkimuksen lopputulema on ettei laimentaminen ei ole järkevää, ymmärrän että uskonnollisilla ryhmittymillä tai THL:n leipätutkijoilla on asiasta eri käsitys mutta olen pitkälti Osmon linjoilla. Käytettävissä olevista keinoista tämä on yksi huonoimpia.
Kun Suomi neuvotteli EU:n jäsenyysehdoista, niin ns. korvikealkoholit olivat mukana kielto- ja rajoituslistalla. Neuvottelujen toinen partti ei voinut millään uskoa, että joku voisi ehdoin tahdoin juoda denaturoituja tuotteita tai metanolipohjaisia pesunesteitä. Ne eivät käsittäneet asiaa ollenkan. Muualla noita ei tarvitse ”nauttia” saadakseen kuupan sekaisin, koska tarjolla on riittävän edullista viiniä tai viinaa. Jos Suomessa (ja Ruotsissa, kysymyksessä on pohjoismainen erikoisuus) viinan hinta olisi tarpeeksi matala ja saannille ei olisi esteitä, niin korvikealkoholien haittoja ei olisi ollenkaan. Seuraavan kerran kun ratikassa tulee kissankusenhajuinen spurgu istumaan viereen, niin huomaatte varmaan, että ”liekkiä” on tullut juoduksi.
Hyvä avaus O.S:lta.
”Viron tuomisista tiedetään, että kun vierekkäisissä hyllyissä on keskiolutta ja vahvaa olutta, kassiin tulee pääasiassa vahvaa olutta.2
Tuo on erikoistapaus, sitä ei kannata yleistää. Viroon lähteneet ovat vartavasten alkoholin hakumatkalla. Mutta kun saatavuutta leikataan, niin kulutus vähenee. Nimittäin sillä perusteella, että ruokakauppaan mennessä on helppo ottaa se tuttu olutkoppa tms.likietuinen nääs. Mutta jos kaljanhakuun täytyy erikseen lähteä Alkoon, toisaalle /etäämmälle, voi joku hakureissu jäädä väliin. Myös Alkon aukioloajat vähentävät ostomahdollisuuksia.
Ns. tapaostaminen jää pois.
Luulen, että oluen välittäminen alaikäisille vähenisi, kun se pitäisi hakea Alkosta. Kyllä ”trokareillekin” alkon kynnys on ruokakaupan kynnystä korkeampi.
Jos ei nollakantaan, eikö edes ruoan alv-kantaan eli 14%:iin? EU-maille sallitaan kaksi alennettua arvonlisäverokantaa, olen ymmärtänyt että mitä niihin sisällytetään olisi kansallisen tason päätösvallassa.
Silloin vaikkapa 38 sentin verolla per EtOH-cl halvimmat (tuotantokustannus + katteet ilman veroja = ~20c) oluttölkit kallistuisivat kuluttajalle reilu kolme senttiä ja samanvahvuinen olut jonka tuotantokustannus on 4 euroa halpenisi kuluttajalle 30 senttiä. Ihan hauska ehdotus jolla voisi mahdollisesti kerätä entisen määrän verotuloja räjäyttämättä matkustajatuontia, ohjata kulutusta voimakkaammin miedompiin (=vähemmän haitallisiin) oluisiin, sekä ohjata kulutusta hieman nykyistä ”laadukkaampiin” (=kalliimpiin) oluisiin (kansanterveyden kannalta tuolla ei tosin liene niin väliä juodaanko halvinta bulkki-koffia vai parasta pienpanimo-käsityöläisolutta, mutta tuo tuntuu olevan kovin monelle kovin tärkeä aspekti tässä asiassa).
Tosin Panimoliiton suurimmilla jäsenillä voisi olla muutamakin sana sanottavanaan tuosta…
Tämä nyt on jokaisen keskustelupalsta-kaikkitietäjän vakioargumentti. Kiinnostaisi tietää miten paljon tuota on tutkittu ihan oikeasti.
Päivittäistavarakauppojen edustaja tietysti nostaa työllisyysnäkökulman huomioon, mutta hölmömpi voisi kuvitella että kauppojen keppanamyynnin mukana lähtevät työpaikat siirtyisivät karkeasti yksi yhteen uusiksi Alkon työpaikoiksi.
No niin on, mutta tää lukujen nakkelu ilman mitään varauksia ei edistä asiaa. Mun suosikkeja tässä genressä on että alkoholin poliiisille aiheuttamat kustannukset lasketaan olettamalla 25% kokonaismenoista, koska rikoksesta epäillyillyistä tuon verran on alkoholin vaikutuksen alaisia. Toki jos lukee jotain vakavasti otettavaa julkaisua aiheesta, niin tässäkin nähdään ilmeisiä ongelmia syy-seuraussuhteissa, mutta nämä julkisuudessa hoetut luvut on enemmän tai vähemmän hatusta. Mistä pääsen tähän:
No jaa.
Se oikea kiista tällä kentällä on että otetaanko rajoitusten haitat huomioon vai ei. Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä että sääntelystä ei ole mitään haittaa eli kustannuksia, josta seuraa että mikä tahansa sääntelytoimi on lähtökohtaisesti kannattava. Varsinkin jos on kysymys alkoholista. Jos taas esimerkiksi Yhdysvalloissa (liittovaltion) viranomainen haluaa rajoittaa vaikkapa oluen alkoholipitoisuutta joissan myymälöissä, hänen tulee lain mukavaa arvioida ja vertailla siitä aiheutuvaa haittaa mm. kuluttajille, esimerkiksi kuluttajan ylijäämän avulla. Jotta voidaan edes jotenkin punnita sitä että onko tämä toimenpide kokonaisuudessaan tehokas.
Mihin kiveen on kirjoitettu, että veroluokan alkoholipitoisuutta pitäisi laskea juuri yksi %-yksikkö? Jos hieman yhdistäisi oveluutta ja tavoitteita, kannattaisi raja asettaa vaikka 4,1 prosenttiin. Maku ja ”teho” olisivat riittävät (monet hyvät tsekkioluet ovat noissa prosenteissa), ja se muuttaisi vähemmän ihmisiä väkevien suuntaan. Prosentuaalinen vähennys olisi edelleen yli kymmenen prosenttia, olettaen ettei kulutustottumukset juuri muuttuisi.
On älyn pohjanoteeraus ruveta tässäkin yhteydessä puhumaan alkoholisteita, niin kuin Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin teki taannoin kertoessaan veljensä kohtalosta todeten, ettivät mitkään rajoitukset olisi tehonneet tähän alkoholisairaaseen mieheen. Kokoomukselaiset poliitikot perustavat kantansa yleensä samaan argumenttiin. Kysymys on kuitenkin tavallisen jampan liikajuomisesta, ja siihen voidaan vaikuttaa hinnankorotuksin ja muilla saatavuuden vaikeuttamisen konstein. Jos sille tielle mennään, kiihtyy taas Virosta tuodun alkoholin virta, ja valtiolta jää verotuloja saamatta. Perustilanne ei muutu, koska ryyppääminen on suosittu kansanhuvi, jonka haittoja ei noteerata. Siis herää Suomen kansa!
Vanhakantainen raittiustyö on osoittautunut tehottomaksi, ja sille nauretaan. Varoittavaa so-so-sormea ei uskota, vaikka saarnamiehellä kuinka olisi valkotakki päällä. Sen sijaan viime aikoina aloitettu Yleisradion ”Korkki kiinni” -ohjelma näyttäisi olevan aivan toista maata. Siinä tartutaan asiaan häpeilemättä mutta vakavasti. Julkisuuden henkilöt avautuvat ongelmastaan ja osoittavat käytännössä, miten tärekää heille on sen voittaminen ja kuinka vaikeaa se voi olla. Tupakkakin on saatu aika suurelta osin kitkettyä erilaisin keinoin, eikä siinä todellakaan ole enää entistä glamouria. Oluenkin autuus kannattaa tällaisella valistuksella laimentaa itse olutta vesittämättä – uskon että tulos on silloin parempi. Sillä onhan viinaksista paljon viatontakin iloa, ettei suoranaista hyötyäkin yhteiselolle. Kunhan ei juoda liikaa.
Mitä jos vaaleissa keskusteltaisiinkin oikeasti tärkeistä asioista? Kuten työttömyydestä, sote-uudistuksesta ja sosiaaliturvan uudistuksesta. Sitä odotellessa.
Juuri kun Suomeen on saatu tuontioluet kauppojen hyllyihin, kotimainen panimotoiminta käyntiin ja kaupat sen verran isoiksi, että kauppareissuista selviää yhdellä reissulla yhteen liikkeeseen, niin joku aivopieru ehdottaa tälläistä.
Olen itse tälläinen maistelija. Ostan yhden oluen saunajuomaksi viikottain ja pyrin valitsemaan sellaisen, jota en ole aiemmin juonut. En kuitenkaan jaksa sen yhden ainoan oluen vuoksi lähteä erikseen alkoon.
Pitäisikö rasvaiset ja suolaiset ruuat siirtää johonkin valtion monopoliyritykseen ja asettaa vielä rasva&suola kortti kansalaisille?
Rasvainen ja suolainen ruoka tappaa vähintäänkin yhtä tehokkaasti kuin alkoholi. Itseasiassa tehokkaammin.
On mielestäni absurdia, että joukkorangaistuksella yritettäisiin holhota kansalaisista terveempiä.
Vain ja ainoastaan valistus on oikea keino toimia tässäkin asiassa.
Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa voi, jota hyvin harva enää sipaisee leipänsä päälle, vaikka vielä muutama vuosikymmen sitten sitä vetäistiin helposti useamman millin kerros.
Lisäksi maaseudulle pienpanimot ja viinitilat ovat juuri osa sitä erikoistumista, joka on maaseudun viimeinen mahdollisuus. Pienpanimojen ja viinitilojen yhteyteen voidaan kehittää matkailutoimintaa, josta ihmiset ovat innostuneet. Viime joulunakin oli televisiouutisissa pätkä perheestä, joka oli lähtenyt joulunviettoon valmiin pöydän ääreen maatilamatkailuyritykseen.
Keskusta on hihhuleiden äänitorvi, mutta salakalavampi, kuin KD.
Haluavatko suomalaiset tosiaankin herätysliikkeen jäsenen pääministeriksi ja pääministeripuolueeksi puolueen, jonka hallitusohjelma pursuaa kaksinaismoralismia ja holhousta?
Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun keskustanaiset ehdottivat valtakunnallista kotiintuloaikaa vanhemmille…
Olen ASIAA VASTAAN…pari perustelua ….
Ensinnäkään Alko ei kykene samaa valikoimaa ja tilaa Oluille antamaan, jonka tuoteryhmä kaikkineen vaatisi – valikoiman supistaminen olisi suoranainen rikos laatutietoisia kuluttajia kohtaan. En mm itse peruslaagereita juo juuri lainkaan.
On syytä muistaa, että erikoisuluiden valikoima on yli 500 tuotetta – kauppakohtaisesti siis kymmenisen modulia / myymälä … Siis pelkästään erikoisuluiden lisätila / valveutunut Alkon myymälä, kotimainen keskiolut vaatisi saman verran lisää … Muutama moduli pienpanimoille …. Alkojen neliöiden puitteissa tuo on silkka haave.
Oluen miedontaminen pudottaisi kaupan oluiden ja muiden mietojen alkoholijuomien verotuotot, sillä Verotushan perustuu alkoholiprosenttiin.
Panimoliitto, kuluttajat ja teollisuus ovat päätöksestä täysin eri mieltä … On sanomattakin selvää, että päätös johtaisi vahvan alkoholin myynnin lisääntymiseen ja ongelma käytännössä pahenisi. Kulutus alkomyynnistä nostaisi väkevän alkoholin kulutusta ja siitähän aikoinaa 1968 pyrittiin eroon, kun keppana annettiin kauppamyyntiin.
Erikoisoluet ovat kaupalle merkittävä katteen tuoja, joten heilläkin saattaa olla eriävä mielipide siirrosta – uudelleen korostan valikoiman laajuutta. Alko ei vastaavaan pysty.
Pienpanimoiden tärkeä jakelukanava on PT-kaupat – maan laajuiseen jakeluun ei pystytä, joten ongelma pienpanimoille olisi merkittävä. Nyt kun pitäisi olukulttuurin nimissä edistää kotimaisen oluen laatukehitystä on kiusallista ajaa hyvää asiaa nurkkaan.
Päätöksissä ei edelleenkään uskalleta tunnustaa, että mietojen lalkoholijuomien kohdalla verotuksen ja hinnoittelun osalla on tehty VIRHE !!!
Uskallan väittää, ettei Soininvaaralla ei kellään muullakaan ole todellista tietoa tilastoimattoman tuonnin määrästä – kokoluokka on hyvän matkaa suurempi kuin kotimainen ravintolamyynti kokonaisuudessaan. Jos tuo koko määrä kotoisia veroja ja hintoja laskemalla saataisiin kokonaisuudessaan kotimaiseksi, tilastoidusta kulutukseksi – uskallan väittää, että pelkästään verotuotoilla rahoitettaisiin iso osa sen kolmen prosentin ongelmakäytöstä, joka nytkin on vakio – tehtiin mitä tehtiin.
Kun vielä huomioidaan, että suurin osa taxfree tuonnista tuotetaan muualla, toisi suotuisa veropäätös myös välillisesti kotimaisia työpaikkoja pelloilta -panimon kautta kauppaan koko tuoteketjuun. Lisäksi koko ketjun osalta tulisi verotuottoja valmisreveroineen, alueiden, eikö sovi unohtaa, että jokainen alan lisätyöpaikka toisi lisäkulutusta kotimaiseen yhteiskuntaan – ei siis ihan mitätön asia.
Olette joko tukemassa kotimaista tuotantoa ja kulutusta – tai hankaloittamassa sitä ja vaarantamassa kotimaista panimoalan työllisyyttä – välillisine vaikutuksineen.
Mitäpä jos tehdäänkin asiasta eduskuntavaalien pääteema – saatte olla varmoja miten kansa asiassa äänestää.
En ymmärrä miksi kolmen prosentin ongelmakäytön vuoksi valveutunutta kansaa rangaistaan ????
Näihin asioihin pyydän kommenttia – se on vähintä mitä voit tehdä.
Kyllä, mutta… eri maissa on aivan erilaiset arvonlisäverot eri hyödykkeille, joten pelivaraa on – ja alkoholi on eteläisemmissä EU-maissa vain elintarvike muiden elintarvikkeiden joukossa.
Kun kävin aikoinani ensimmäistä kertaa Italiassa, hämmästyin havaitessani, että marketissa 99-prosenttinen alkoholi oli jauhojen ja muiden ruokatarvikkeiden joukossa – ei suinkaan juomahyllyssä.
Uskonnosta en paljon tiedä, mutta mikä mahtoi olla Jeesuksen vedestä muuttaman viinin prosentti, oliko alennettu?
Heitän asiaan vielä lisäehdotuksen…
Elämme 2000 lukua hyvän matkaa, jos omaan kalenteriin ja ajantajuun on luottaminen.
Ehdotan, että siirrytään eurooppalaiseen malliin. Viedään kaikkiin suuriin hypermarketteihin ” oma Alko”, jos valistuneet päättäjämme eivät viinejä uskalla vapauttaa kauppamyyntiin.
Samassa Alkon jakeluketju laajenisi merkittävästi.
On totta, että taas sädekehää joku haluaa kirkastaa vastustamalla hanketta, vaan ollaanpa rehellisiä ja katsotaan asiaa toisin silmin.
Alkojen myynti ja tuotto oikein hoidettuna paranisi merkittävästi, lisäksi valveutunut kuluttaja voisi viinipullonsa ottaa samalla reissulla kun muutkin elintarvikkeet.
Läheskään kaikki kulutus ei ole ongelmakäyttöä, joten näin myös liikenne erikseen Alkoihin vähentäisi liikenteen päästöjä ja perheille toisi vähän mutta kuitenkin lisäaikaa yhteiseen oloon. Lisäksi kohtuukäyttömalli toisi mallia nuorille, siitä miten juomia sivistyneesti käytetään. En väitä, että nyt käyttäydytään epäsivistyneesti, mutta minkä nuorena oppii sen vanhempana taitaa. Vanhempien esimerkki ei ole vähäpätöinen lasten kulutustottumusten oppimisessa.
Jospa uskallettaisiin luottaa sivistyneeseen kansaan, niin moni asia olisi huomenna paremmin…
Hinta- ja satavuus vaikuttavat eniten. Hinassa täällä ollaan alle Ruostin ja Norjan ja Viron odotetaan hiljalleen nostavan alkoholiveroa.
Kokoomukselta oli erikoinen linja ottaa ’viina vapaaksi’ jonkinlaiseksi pääteemakseen. Sitä ei oikein kukaan kaipaa, kunhan pysyy vapaampana kuin 1980-luvulla, jolloin vielä oli salakauppaa.
Voisiko sen keskiolutmyynnin aloittaa aamulla vasta klo 10? Lopettaa illalla klo 20? Sunnuntaisin 12 – 18?.
Mainonta vaikuttaa nuoriin, se tiedetään. Miksi nuorten urheilutapahtumissa tarvitaan aikuisille oluen myyntiä ja mainontaa? Voisiko olutteltan avata vasta klo 16 nuorisotapahtumissa?
Olutteollisuus on onnistunut lobbauksessaan, hiedän vilpittömyyteensä en vain usko.
Isoin asia lienee, että paljonko tehokasta katkaisua ja päihdekuntousta voidaan pitää tarjolla? SOTE uudistuksessa siitäkään ei ole paljoa puhuttu, että kuka maksaa ja miten. Se koskee niin subuteksin tykittäjiä kuin laajemman kotikasvattamisen tuloksia pössytteleviä siinä kuin alkoholin käyttäjiä.
Milloinkahan Venäjällä alkaa ”kielletyn hedelmän” lumo haihtua? Siellä on jo ainakin tuo 20 vuotta harrastettu halpaa viinaa.
Tämä on jo varmaan kymmenes kerta kun jankkaan tästä asiasta täällä, mutta… kai olet huomannut, että ne eteläiset myös näyttävät vähän erilaiselle kuin suomalaiset? Ne ovat kansaa, joka on harjoittanut maataloutta ja juonut olutta jo kauan ennen pyramidien aikaa. Heillä ei ole juoppoja, koska kaikki juoppogeenit karsiutuivat jo neoliittisella kaudella.
Suomalaiset ovat kuin mikä tahansa alkuasukasheimo. Jos niille antaa viinaa, ne juovat itseltään aivot pellolle.
Neoliittinen loppuratkaisu vie sen tuhat vuotta, ja se ei edes toimi nykyisessä hyvinvointivaltiossa: päihteitä väärinkäyttävien naisten hedelmällisyysluku on lähemmäs kolme, kun kaikilla se on alle kaksi. Ongelma on tällä hetkellä vain pahenemassa.
Jussi Huttusen tekstiä Duodecimista:
”Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä jatkuvasti parantunut. Odotettavissa oleva elinaika on pidentynyt, toimintakyvyn rajoituksia esiintyy entistä harvemmalla, ja terveyttään huonona pitävien osuus on pienentynyt. Myönteisen kehityksen taustalla ovat paremmat elinolot, terveellisemmät elintavat ja hoidon kehittyminen. Yhdessä suhteessa suomalainen terveys- ja yhteiskuntapolitiikka on kuitenkin epäonnistunut. Alkoholin kulutus on lisääntynyt huomattavasti, ja alkoholisairaudet ovat nousemassa kansanterveyden ongelmalistan kärkeen.”
Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Ja naisilla se on kakkonen. Tässä yksi syy helsinkiläisten keskimääräistä lyhyempään elinikään.
Alkoholia käyttäviä odottavia äitejä tulisi mielestäni kyllä voida ohjata pakkohoitoon. Mutta tässä on liberaalin alkoholipolitiikan ja yhteiskuntanäkemyksen ongelma. Ei voida tehdä näin, vaikka lapsi kärsii.
Keskioluen laimentaminen oli myös edellisen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ja SDP:n vastaavat ministerit sitä yrittivät hoitaakin. Miksi asiasta ei silloin noussut kohua ? Vaalien läheisyys ?
Eikö ravintolajuomia voisi verottaa nykyistä kevyemmin, parempi pubissa kuin salkun kanssa kotona tai puistossa.
Suomalaisten huonon alkoholikulttuurin taustalla on nykyinen holhouspolitiikka, joka ei ole opettanut ihmisille vastuullista tapaa huolehtia omasta alkoholinkäytöstään. Nykyään perusoletus on, että ihmiset eivät tähän vastuuseen kykene, vaan viranomaisten on kannettava vastuu heidän puolestaan.
Tämä asia on tyypillisesti nähtävänä pohjoismaiden ulkopuolelle muuttaneiden suomalaisten alkoholinkäytössä. Ensialkuun Suomesta pois muuttamisen jälkeen alkoholin vapaan saatavuuden ja alhaisten hintojen kohtaaminen tyypillisesti purkautuu hillittömänä kännäämisenä. Mutta melko pian tajuntaan tulee se, että vastuu alkoholinkäytön pitämisestä rakentavissa raameissa on todella kokonaan itsellä, jolloin kulutus laskee jopa alhaisemmalle tasolle kuin mitä se oli ennen Suomessa.
Minun mielestäni Suomeen voisi hyvin kopioida esimerkiksi Saksan mallin alkoholipolitiikassa, joka on hyvä esimerkki siitä, että liberaali alkoholipolitiikka on mahdollista yhdistää hyvinvointivaltion kanssa. Jos tällaista muutosta ei tehtäisi pysyvästi niin vaikka esim. neljän vuoden koejaksoksi jonka katsottaisiin, miten alkoholin kulutus on kehittynyt.
Yllä mainittu kaupan alan PTT:llä teettämä tutkimus itse asiassa tuottaa suuruusluokassa juuri saman lopputuleman kokonaiskulutuksen laskulle (~kymmenes) kuin minkä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, THL:n, ISY:n ym. yhteistutkimus sai tulokseksi. Tämä yhdensuuntaisuus siis vahvistaa, ei heikennä, VATT:n ynnä muiden tutkimuksen lopputulemaa. Ruotsin kokemusten lisäksi on käsittääkseni voitu käyttää myös Suomen arvioita eri joustoista.
Kokonaiskulutuksen lasku on siis molemmissa tapauksissa arvioitu nettovaikutuksena sen *jälkeen*, kun on arvioitu vastakkaisia muutoksia mm. tuonnissa ja väkevien kulutuksessa. PTT on vain antanut väkeville erilaisen haittakertoimen ja saanut sitten hieman pienemmän arvion ”haittapainotetun” kokonaiskulutuksen laskulle. Käytännössä kuitenkin vain osa alkoholihaitoista korreloi useista eri syistä mielekkäästi juoman vahvuuden kanssa, mikä PTT:n raportissakin kyllä lopulta myönnetään.
PTT ei kai edes yrittänyt määrällisesti arvioida alkoholihaittojen vähenemistä ehdotetulla toimella, mutta selvää on, että ne vähenisivät heidänkin arvionsa mukaan jonkin verran, koska ”haittapainotettukin” kokonaiskulutuskin edelleen laskisi. VATT:n, THL:n ja muiden mukaan 10 % vähenemä kokonaiskulutuksessa vähentäisi yksin alkoholikuolemia n. 350 vuodessa. Useimmat muutkin alkoholihaitat (esim. työkyvyttömyys, pidemmät työpoissaolot, sosiaali- ja terveyshuollon kulut, jne.) vähenisivät.
Sinänsä on selvää, että työpaikat ja kaupan ala kärsisivät toimesta jonkin verran. (Ei tietenkään suoraan vähentyneen alkoholin myynnin hinnan verran, koska eihän se säästynyt raha kansantaloudesta noin vain pois katoa, mutta jonkin verran.) Onko se sitten sen arvoista, että vähennetään alkoholihaittoja merkittävästi, ja kannattaisiko kaupan alan toimintaedellytyksiä ehkä helpottaa ennemmin jollain toisella toimella, on luonnollisesti myös arvostuskysymys.
Noh, viime kädessä asia on vähän bagatelli, koska n. 80–90 % suomalaisista vastustaa joko ”keskioluen myyntirajoituksia” tai ”keskioluen laimentamista” (asiallisesti sama asia). Mikään ei-itsetuhoinen puolue ei siis ole asiaa ihan lähiaikoina ole mihinkään etenemässä. Edes kristillisdemokraatit eivät tällä hetkellä esitä sitä tavoitteenaan.
Ehkä keskustelua kannattaisi käydä niistä alkoholisääntelyn kysymyksistä, joissa poliittista liikkumavaraa on (suuntaan tai toiseen!) enemmän, koska niitäkin riittää. Kansalaisten alkoholiasenteet kun kuitenkin riippuvat voimakkaasti siitä, mitä oikeastaan ollaan sääntelemässä.
Järkevässä alkoholipolitiikassahan ei ole kyse vain määrästä (onko sääntelyä ”paljon” vai ”vähän”) vaan myös laadusta. Meillä on erityisesti viime vuosina kehitetty kohtuullisen paljon sääntelyä, joka tuottaa paljon harmia kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille ja suhteessa aika vähän kiistatonta hyötyä kokonaishaittojen vähentämisessä. Vastaavasti pelivaraa löytyisi vahvistaakin sellaista olemassa olevaa sääntelyä, jossa kustannukset olisivat vähäisempiä ja hyödyt isompia. (Jos valitaan melko riidaton aihe, niin esimerkiksi riskiryhmiin kohdistuvat täsmäkeskustelut esim. kouluterveydenhoidossa, työterveyshoidossa, perusterveydenhuollossa jne. muun hoidon yhteydessä.)
Viitteet: PTY/PTT: http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Alkoholi/Tutkimus_III_olut_Alkoon_ja_II_olut_kauppoihin_2012_web.pdf
VATT ym. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf
Alkoholiasenteet http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125383/URN_ISBN_978-952-302-295-9.pdf?sequence=1 (luku 1.9), http://issuu.com/soste/docs/alkoholiasenteet_2012?e=6237587/2685668, http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Tutkimukset/Alkoholi/Alkoholitutkimukset_2014/TNSGallup_Mielipiteet_alkoholijuomien_myynnista_2014.pdf
Jos nuoriso on ensisijainen suojattava, kuten joissakin kommenteissa esitetään, tärkeintä olisi asettaa myyjille pätevyysvaatimukset, kuten lääkkeiden osalta on farmasian tutkinto. Ei tarvitse tietenkään olla yliopistotutkinto, mutta perehtyneisyys siihen, mitä myy. Ei ole mitään järkeä siinä, että nuoret pätkätyöläiset kontrolloivat sitä, kuka saa ostaa. Tämä tarkoittaisi kioskimyynnin loppua, joka olisi hyvä asia, ja kaupoissa oluen (ja tupakan) myynnin siirtämistä omille kassoilleen. Sama koulutus kävisi alkoihin.
On totta että USA:ssa pitää arvioida lakien haitat ja kulut paremmin kuin Suomessa.
Yleisesti ottaen USA:ssa alkoholipolitiikka on selvästi Suomea tiukempaa. Jos tarkoitat sääntelyn terveyshaittoja, mitähän ne olisivat ? Ehkä aggressioita alkoholin puutteesta.
Taloudellisia haittoja sääntelystä voidaan kyllä varmaa osoittaa, mutta pitääkö taloudellisen edun mennä terveyden edelle. Näin kai ajatellaan liberaalissa demokratiassa.
tpyyluoma on ilmeisen oikeassa siinä, että sääntelyn kustannuksia arvioidaan Suomessa vain vaillinaisesti. Välittömät vaikutukset elinkeinoelämään ja viranomaisten työvoiman tarpeeseen yleensä kyllä lasketaan, mutta sitä, minkä verran ihmisiltä ja yrityksiltä esimerkiksi menee aikaa, ei oikein viitsitä arvioida ja arvottaa – saati menetettyjä hyötyjä, kuten vaikkapa päihteiden tapauksessa sitä, mikä hyöty tai ilo alkoholista tai tupakasta ehkä jää rajoitusten takia saamatta.
Ihmiset kuitenkin ihan omilla euroillaan markkinoilla arvioivat alkoholin rajahyödyiksi itselleen viitisen miljardia euroa vuosittain, koska sen verran he sitä ostavat. Tämä siis sen jälkeen, kun he ovat *jo vähentäneet* hyötyarviostaan omat odotetut alkoholihaittansa, jotka lienevät kohtuullisen hyvin kaikkien tiedossa. Vaikka elämä ei nyt tietysti oikeasti ihan näin yksinkertaista ole eivätkä ihmiset näin rationaalisia, niin on aika järjetöntä olettaa, että rajahyöty on nolla euroa.
Toisaalta THL:kaan ei halua arvioida haittapuolellakaan kuin välittömät alkoholihaitat (suorat julkiset kustannukset ja rikos- sekä omaisuusvahingot) ainakaan nykyisin. Siis esimerkiksi yhden menetetyn elinvuoden arvo on käsittääkseni alkoholin haittakustannuslaskelmissa nolla euroa, koska onhan sen arvioiminen nyt sentään aika vaikeaa ja kiistanalaistakin vielä! 🙂 (THL:n arviota isompia haitta-arvotuksia esittävät lähinnä päihdetyön järjestöt ja niitä siteeraavat poliitikot – laskutapaan en ole missään törmännyt enkä uskalla sitä arvailla.)
Melko *yleisiä* ongelmia näyttäisi olevan molemmilla puolilla sääntelyn hyötyjen ja kustannusten arviointia, ei vain alkoholipolitiikassa.
Tästä tilastotaulukosta (ss 46-47) näkee selvästi, mitä Ruotsissa tapahtui 1977. Keskioluen 2,1 l alkoholia/henk on korvautunut vahvemmilla oluilla. Folköl on palautunut noin 0,5 l:ksi. Kokonaiskulutuksen ilmoitetaan laskeneen tilapäisesti, mutta todellisuudessa lienee tapahtunut rajatuonnin voimakas kasvu (mikä mm näkyy Tanskan tilastoissa).
http://www.folkhalsomyndigheten.se/pagefiles/13059/R2013-08-Alkoholstatistik-2012.pdf
On aivan selvä, että tähän ongelmaan ei löydy helppoa, yksinkertaista ratkaisua (minkä tämäkin keskustelu osoittaa), joten yhteiskunta joutuu jatkamaan tasapainottelun tiellä.
Alkoholi ON iso yhteiskunnallinen ongelma, joten kyllä sen haittoja pitäisi yrittää vähentää. Mutta miten tehdä se ilman, että suuren enemmistön, meidän kohtuukäyttäjien, elämää ei tarpeettomasti haitata? Alkoholijuomilla kun on kiistattomasti myös ne hyvät puolensa.
Valistus on tietysti hyvä asia, mutta se vaikuttaa vain niin kovin pitkällä aikavälillä. Vielä tärkeämpää lienee se, miten me kanssaihmiset suhtaudumme alkoholin terveydellisesti haitalliseen käyttöön. Siinä meillä on kansakuntana vielä paljon tekemistä, vaikka ehkä olemme oikeaan suuntaan pikku hiljaa menossa.
Nuorison alkoholinkäytön tervehtymiseen viittaavat tiedot ovat suuri ilonpilkahdus. Jokohan valistus ja asennemuutokset vaikuttaisivat, vai onko kyse sittenkin vain hetkellisestä trendistä, joka kääntyy pian taas toiseen suuntaan?
Asenteiden tervehtymistä odotellessa päättäjät jatkanevat tasapainotteluaan miettimällä näitä saatavuus- ja laimennusmahdollisuksia.
Löysin tälläisen tutkimuksen tai esiselvityksen:
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf
Tuossa arvioidaan oluen laimennuksen vaikutusta Ruotsin kokemuksen perusteella (1977). Ruotsissa oluen laimennus ja keskioluen poisto laski oluen kokonaiskulutusta eikä muiden alkoholijuomien kulutus samanaikaisesti kasvanut.
Suomessa ei tässä oleteta ihan yhtä suurta muutosta. Selvityksen perusteella, hiukan yksinkertaistettuna muutos (alkoholin kokonaiskulutus) vastaisi sitä että ihmiset vaihtaisivat kiltisti keskioluen folköliin.
Löytääkö joku paremman selvityksen vai onko em selvitys edustava näyte siitä millä periaatteella näitä vaikutuksia arvioidaan?
Mitä jos lähestyttäisiin asiaa vähän toisesta kulmasta: laajennettaisiin veroluokkaa I hieman ylöspäin, esim 3,5 prosenttiin asti ja kenties vielä alennettaisiin tämän alimman veroluokan verotusta jotta se tulisi hinnaltaan selvästi edullisimmaksi vaihtoehdoksi.
Samalla voitaisiin sallia myös normaalivahvuisen oluen (eli sen mitä Suomessa kutsutaan IV luokan olueksi) myynti ruokakaupoissa mutta pidettäisiin III ja IV luokan verotus entisellään tai jopa kevyesti kiristettäisiin.
Tuotaisiin siis valikoimaan nykyistä paremman makuisia mutta alkoholipitoisuudeltaan silti selvästi kevyempiä oluita ja ohjattaisiin positiivisella hinnoittelulla suurin kulutusta näihin tuotteisiin.
En usko että tämä saisi ketään juomaan nykyistä enempää olutta, mutta alkoholipitoisuuden kevyt nosto tekisi I luokan oluesta enemmän maultaan oikeaa olutta muistuttavaa jolloin sen suosio kasvaisi. Vähäisen alkoholipitoisuuden vuoksi humalahakuinen ryyppääminen kuitenkin olisi tällä tuotteella hankalampaa.
Samaan aikaan ne ketkä haluavat nauttia lauantai aterian yhteydessä lasin hyvää ja laadukasta olutta mutta eivät ryyppää olutta raivokkaita määriä voivat sen tehdä eikä muutaman pullon viikossa juovan nautiskelijan budjetti kaadu siihen jos ne muutamat oluet maksavat vähän enemmän. Eli olut kulttuurin tai ”ongelmattoman oluenystävän” ei pitäisi menettää mitään. Päinvastoin, esim hyvät ulkolaiset oluet saataisiin helpommin oluenystävän saataville kun niitä ei tarvitsisi erikseen lähteä Alkosta ostamaan. Kukaan ongelmainen tuskin alkaisi juomaan pullotplkulla kalliita lambicceja jos vieressä on II olutta murto-osan hintaan.
Käytännössä kyseessä olisi ”positiivinen diskriminaatio” Ruotsalaisten lättöl (II luokka) tyyppiselle kevytoluelle joka itse asiassa on varsin mainio tuote. Hieman korkeamman alkoholiprosenttinsa ansiosta sen maku on selvästi parempi kuin suomalaisen ykkösoluen mutta haittavaikutukset kuten väsymys ja känni eivät pääse vaivaamaa. Aikoinaan Tukholmalaisesssa baarissa työskennellyt kaverini kertoi että siellä moni siirtyi baarissa loppuillasta II olueen kun ei halunnut tulla enempää humalaan vaan jatkaa mukavaa illanviettoa ilman liiallista pöhnää.
THL:n tietojen mukaan esimerkkinä tästä on Suomen alkoholiveron alennus vuonna 2004. Maksakirroosikuolemat lisääntyivät vuodessa noin 30 prosenttia ja kahdessa vuodessa noin 50 prosenttia.
Samaisen sivuston mukaan: Koko väestön kulutukseen vaikuttaminen voi tapahtua verotuksen, saatavuuden, valvonnan ja terveydenhuollon lyhytneuvonnan kautta, niin kuin Suomessa on tehty.
Luettelosta puuttuvat terveyskasvatuksen ja kolmannen sektorin keinot. Nuoret saavat kouluopetuksessa nykyisin aivan omaa luokkaansa olevaa terveyskasvatusta, ei voi verratakkaan turmiolan tommin aikoihin.
Seuraavassa linkki kolmannen sektorin yhteen toimintamalliin:
http://www.icehearts.fi/toimintamme.html
Suomalainen päihdepolitiikka on erittäin laaja ja monipuolinen kokoelma erilaisia vaikuttamisen keinoja. Se on oiva malli vastuullisesta yhteiskunnallisesta ajattelusta ja saattaa häpeään itsekkäät ”mä haluan olueni lähikaupasta”- tyypit.
Tässä melko selkeä ja kiihkoton artikkeli aikeesta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01120#s4
THL:n tutkijoilla ei valitettavasti ole hirveästi uskottavuutta näissä asioissa.
Aivan. Täysraittius on vaarallisempaa kuin suurkulutus, mutta sitä ei saa sanoa.
2013 alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytykseen kuoli 1926 ihmistä, tapaturmiin alkoholin vaikutuksen alaisina 355. Mistä nämä loput ihmiset tulevat?
Jos muutama kymmmenen ihmistä vuodessa juo tietentahtoen denaturoitua alkoholia tai metanolia, niin juokoot! Ei sen takia kyllä kannata kyllä kuuden miljoonan ihmisen alkaa mitään kieltokommervenkkejä alkaa tekemään.
Eipä muuta. Joitakin vuosia sitten Le Mondessa oli kirjoitus, jossa kerrotiin ranskalaisten opiskelijoiden tolkuttomasta pämppäämisestä.
Kerran veljeni totesi Ranskassa oelvan alkoholisteja, jotka eivät koskaan elämässään ole olleet humalassa.
Päätin muistaakseni viikon raittiuden jälkeen ottaa lasin viniä onnistuneen päivän kunniaksi.
Laskinkohan oikein? Kaksi lasia viiniä päivittäin tekee puhdasta alkoholia siinä 11,5 litraa vuodessa. Sis enemmän kuin keskimääräinen kulutus ja huolestuttavalla rajalla.
THL:
Alaikäisten nuorten alkoholinkulutuksen kymmenen vuotta jatkunut laskeva trendi osoittaa, että kehitys ei ole yhdensuuntaista ja että kostuvassa Suomessa on myös vastatendenssejä.
Lasten ja nuorten kouluterveyskyselyssä on myös havaittu laskeva suuntaus päihteiden käytössä. Nousua on tapahtunut huumekokeiluissa ja nuuskan käytössä.
Tämä laskeva trendi kertonee enemmänkin onnistuneesta valistuksesta ja muusta kasvatustyöstä kuin lisääntyneistä anniskelu- ja myyntiajoista. Huolta nostaa tällä hetkellä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrän kasvu.
Aikusten lisääntynyt alkoholin kulutus on tuskin enää kovin paljon muutettavissa valistuksen keinoin. Sen vuoksi on harkittava saatavuuden uudelleen suuntaamista ja verotuksen kohdentamista eniten haittoja aiheuttavaan juomiskulttuuriin.
Mitä olisi viinarallin suitsiminen, festariviinojen tiukempi verokohtelu, Viron mallin mukainen ulkonajuopottelukielto (taiteiden yö, vappu, juhannus)…
Toisaalta voiko näihin suomalaisiin ”pyhiin” perusoikeuksiin puuttua, tulisi varmaan kantelu Amnestylle. Toisaalta suomalaiset juovat jo enemmän kuin italialaiset, tanskalaiset ja ovat lähellä ranskalaisia. No ainakin voitamme ruåttalaiset juomisessa, hakkaa päälle suomenpoika.
Jos meidät kerran pitää pelastaa itseltämme, niin olisiko ihan älytön idea kieltää oluen monipakkaukset? Minusta tuntuu, että jos kaljansa joutuisi lappamaan yksitellen koriinsa hyllyllä, niistä joutuisi tekemään tietoisen ostopäätöksen. Nyt 6/12/24-pakkaus keskaria lähtee mukaan aika rennosti. Ainakin minulla. Nuo pakkauksethan sisältävät alkoholia 0.5/1/2 kossua.
Oletetaan hetkeksi, että voi. Mitä veikkaatte, viitsivätkö vaikkapa saksalaiset panimot alentaa tuotteidensa enimmäispitoisuuden suomalaisten rajojen mukaiseksi?
Nuo vaikutukset lienevät vielä lievempiä kuin on yleisesti kuviteltu. Viime päivinä on uutisoitu BMJ:ssä julkaistusta brittiläisestä tutkimuksesta, jonka tulos oli, että alkoholi suojaa jonkin verran verisuonitaudilta yli 65-vuotiaita naisia eikä käytännössä muita.
Alkoholin positiivisia terveysvaikutuksia tutkitaan vissiin aika paljon juomateollisuuden vaikutuksen alaisina. Aina, kun joku todistaa, että viini onkin hyväksi, tarttis muistaa katsoa, kuka rahoitti mitä ja istuu kenenkin johtokunnassa ja paneelissa. Kuten meijerituotteiden ja munien ja muiden täydellisten ruokien kanssa.
Tukholmassa nuoret eivät tosiaan juoneet sitä olutta 70-80luvulla kun se oli surkeata ja kallista, sen sijaan pilven poltto oli normaalia. Oi aikoja oi tapoja kun vertauskohdaksi otetaan vain yksi asia niin kuten matematiikassa yleensäkin lopputulos muuttuu kun yhtä tekijää muutetaan.
Hiukan ihmetyttää, että niinkin fiksu mies kuin Osmo, kykeni näkemään alkoholin jutussaan vain ongelmana.
Kieltolaki mahdollisti aikanaan rikollisen toiminnan valtavan kasvun jonka sivutuotteena ihmisiä tapettiin enemmän kuin itse viina olisi tehnyt. Huumemaailma sponsoroidaan edelleenkin tuolla laittomuudella jossa samalla menetetään veroja, joudutaan yhteiskuntana sen ongelmista vastaamaan ja vielä kuntoutukset ja vangitsemiset ja tutkimiskulut kaupan päälle. Lasku on melkoinen ja missä on kassan hoitajat, veroparatiisissa tietenkin.
Mitenkä sitten tuo unikon viljely jonka tarve on edelleen suuri alkuperäistarkoitukseensa eli lääkeaineiden valmistuksessa? Ongelmahan ei ole itse aineet tupakka, alkoholi tai mielenvikaisuushuume vaan niiden väärä mainostaminen ja mielikuvien kirjo joka niiden ympärillä leijuu. Tupakan nikotiini itsessään saattaa avustaa esim. päänsäryssä ja rentouttaa tuottaessaan aivojen yhteen osaan runsaampaa verenkiertoa, sivutuotteena filtterit roskaavat, polttamisesta aiheutuvat syövät ja haju ympäristöön ja vain siitä syystä että niitä käytetään kaiken aikaa ilman todellista tarvetta sen aiheuttaman koukutuksen johdosta. Sama ilmiö on alkoholilla ja mielenvääristäjillä.
Ehkä paremmin avustaisi näissä asioissa:
oikea info aineista ja niiden vaikutuksesta. Samoin ongelmakäyttäjiin kova reagointi eli sen sijaan että naureskellaan ja väistellään kuset housussa notkujaa ( esim. Nykänen ja muut julkimot)vuositolkulla niin heti alkuvaiheessa saisi pakkohoitoon ohjauksen kuukaudeksi ilman selityksiä.
Yleinen hyväksyntä ja hyssyttely vaaroista on todellinen ongelma joka pitäisi saattaa rangaistavaksi.
Itse asiassa juuri jokin aika sitten hämmästelin että en ole nähnyt ratikassa tai metrossa haisevaa spurgua varmaan viiteen vuoteen. Vielä viisitoista vuotta sitten joutui noin kerran viikossa vaihtamaan vaunussa paikkaa haju- ja muiden haittojen vuoksi.
Onko vartijoita tullut lisää, ovatko puliukot siistiytyneet (tai kuolleet), onko asunnottomus hellittänyt. Tukevatko tilastot tätä havaintoa?
(Vanhojen suomispurgujen tilalle on sitten kyllä valitettavasti tullut muunlaisia häiriöitä.)
Tämä määrä näyttäisi lisäävän jo selvästi (muistaakseni 7%) rintasyöpäriskiä, siis kaksi annosta päivässä. Alkoholi/etanoli on siitä merkillinen aine, ettei sen kohdalla noudateta muille elintarvikkeille ja juomilla sovellettavia turvamarginaaleja, jotka ovat yleensä 100-kertaisia. Tämä johtunee alkoholin käytön kulttuurihistoriasta.
Tämä syöpäriskin lisääntyminen aiheuttaa EU-lainsäädäntöön selvän ristiriidan, koska EU ei periaatteessa salli syöpää aiheuttavia aineita ruokavaliossa.
Tämä kannattaa kaikkien kuunnella, vaikka ei ehkä suoraan asiaan liitykään.
Aina kun joku ”todistaa” jotain tuollaista, kyse on melkein aina väärinraportoinnista. Suurin ongelma on mediassa ja sen kyvyttömyydestä tiedetoimittamiseen. Jotkin laboratoriokokeet jonkin aineen pienestä vaikutuksesta aika harvoin yleistyvät suoraan oikeiden ruokien ja juomien terveysvaikutuksiin, vaikka näin aina raportoidaankin.
Voidaan myös kysyä, kannattaako esim. anniskelualueiden rajaaminen yleensäkään verrattuna vapaampaan kulttuuriin/toimintaan, jos tarkoituksena on kannustaa kohtuukäyttöä. Jos alkoholi laitetaan karsinaan, sinne kertyvät kaikki suur- ja ongelmakäyttäjät, jolloin sen normit ovat täysin erilaiset kuin ulkopuolella. He saattavat siis rohkaista toisiaan käyttämään enemmän puhumattakaan kaikista muista, jotka halutessaan ottaa yhden tms. siirtyvät noiden normien vaikutuspiiriin. Eli kannattaako alkoholia yleensäkään ajatella erityistapauksena, jolloin sen osalta helposti muodostuu omat, erilliset normistonsa, vai pitäisikö sitä pyrkiä katsomaan luontevana osana yhteiskuntaa, jolloin ryhmäpaine jne. toimisivat toisin päin?
Poistuisiko oluen kulutus vai siirtyisikö se ensin kannabikseen ja sitten osaksi muiden huumeiden käyttöön? Vai olisiko tuossa ehdotuksessa sama potentiaalinen ongelma kuin Alkoonkin siirtämisen kanssa eli vahvojen kulutus kasvaisi?
En muuten ajattele porttiteoriaa huumeiden vaan diilerien kautta – varsinkin laittomien aineiden osalta.
Nämä tutkimukset täysraittiuden haitoista ovat, tai ainakin osa niistä on, virheellisiä, koska väestötasolla tämän tuloksen saa pelkästään sillä, että joillakin ihmisillä on synnynnäinen sairaus joka tuottaa aikaisen kuoleman ja estää alkoholin käytön.
Paradoksaalista on se että nuori näkee kohtuukäytön mallin vain niissä hirmuisissa mielikuvamainoksissa, kadulla saa kontata menemään perseet olalla ja melkein jokaiseen juhlaan kuuluu alkoholi. Mitä jos järjestyslaissa kiellettäisiin alkoholin käyttö julkisilla paikoilla muilla kuin niille tarkoitetuilla alueilla? Tällainen kielto tuntuisi olevan helpommin markkinoitavissa kuin koko kansaa koskeva pyhä kokonaiskulutusmantra jonka loogisena lopputulemana on vain se täyskielto. Poliiseille valvonta teettää töitä mutta känniläisten kuskaamiseen se aika tuntuu menevän nytkin.
2 lasia * 16 cl * 14% = 4,5 cl alkoholia / vrk.
4.5 * 365 = 1,6 litraa vuodessa.
antti. 365 * 45 ml = 16 litraa Virallissa viinilasissa (annos) on 12 cl, joten niitä lipittämällä pääsee noin 11 litraan. 14 % on aika vahvasti jakauman ylärajoilla.
Pikkaisen vanha koosta, mutta ainakin Kari Poikolaisen mukaan useat tutkimukset kertoo olennaisesti samaa: Terveyshaittakäyrä on J:n muotoinen. Ja tässä puhutaan isoista terveysvaikutuksista. Se mitä datasta jää käteen on että optimaalinen taso lienee yhdestä kolmeen annosta aikuiselle miehelle päivässä, ja naisille yhdestä kahteen. Mutta sitten taas toisaalta kännääminen, aamujuominen ja sen sellainen on haitallista. Ja tietenkin riippuu henkilökohtaisesti riskeistä, sukuhistoriasta, jne.
Nykyään kun dataa on, niin voisi olla hyvä palvelu sellainen alkoholiin ja miksei muuhunkin henkilökohtainen hyöty/haitta-arvio tutkimustiedon valossa.
Stokiksessa varmaan poltettiin joisakin alakulttuureissa pilveä mutta pienemmillä paikkakunnilla se brenkku ja kalja on ollut yleisin pähde nuorillakin.
Ruotsalaiset ovat aina oleet ahkeria hakemaan brenkkua ulkomailta: Tukholmasta halvat risteilyt Ahvenanmaalle ja etelä-Ruotsista Tanskaan, Saksaan ja Puolaan.
Suurin osa tämän palstan kirjoittajista on näemmä niitä legendaarisia kohtuukäyttäjä. Nyt jos koskaan Suomi, kansakunta, tarvitsee uhrimieltä. Onko Alkoon liian pitkä matka? Haittaavatko oluen myyntiajat arjen suoriutumista? Maistuuko kansanolut liian vetiseltä? Mikä taakan sinä olisit valmis kantamaan? Voi maa parka.
Näin on.
Juomisen salliminen ulkisilla paikoilla v:sta 1995 asti on ollut epäonnistunut kokeilu, moni alkoholipolitiikaltaan liberaalimpi maa on kieltänyt sen sittemmin, mm Viro.
Alkon monopolin suurin yhteiskunnallinen kustannus on se, miten se pönkittää päivittäistavarakaupan suuryksiköiden ennestään haitallisen suurta markkinaosuutta.
Jotenkin näitä saatavuusrajoituksia tunnutaan perusteltavan sellaisilla argumenteilla, jotka ovat enemmänkin argumentteja kieltolain puolesta. Itsekin käyn valitettavan usein isoissa marketeissa, ja erityisesti silloin kun on asiaa Alkoon. Jos vähittäismyynnistä tulisi luvanvaraista, voisi olla pieniä laadukkaita ruokakauppoja, joissa olisi myös jonkinlainen valikoima alkoholijuomia. En tiedä. Alko on sinänsä mukava kauppa viinien suhteen, koska Alkolla on isona ostajana varaa pitää laadukkaidenkin viinien myyntihinnat kohtuullisina (ja Alko ei tee viineillä bisnestä ehkä halpoja bulkkilaatikkoviinejä lukuun ottamatta). Oluitakin on pikku hiljaa tullut valikoimiin paremmin.
Mutta en kyllä ihan suoraan sanottuna näe, miksei tiukkaan säännelty vähittäismyyntilupajärjestelmä (vastaavat, ja mahdollisesti osittain tiukemmatkin säännöt kuin anniskelussa) voisi olla aivan yhtä hyvä järjestelmä alkoholihaittojen torjunnan kannalta kuin monopoli. Se siinä kyllä on, että Alkon myymäläverkoston kautta saa laadukkaita juomia myös syrjäseudulla, ja monopolin purkaminen toki varmaan tuottaisi alueellista eriarvoisuutta tässä asiassa. Mutta ei mun havaintojen mukaan tätä kukaan monopolin puolustaja käytä argumenttina, vaikka ehkä pitäisi.
Tarve riipaista kännit ei poistu mihinkään vaikka olut kiellettäisiin kokonaan. Oletteko koskaan miettineet _miksi_ suomalaiset haluavat juoda niin paljon? Oikea vastaus ei todennäköisesti ole ”koska suomalaiset haluavat lisää holhousta ja kuria”.
Ja absolutisteja. Ja todellakin haittaa, meiltä häipyy ne kyläkaupat sen keskarin mukana ja sitten kitkutetaan 50 kilsaa sinne Keskustan kamppanjat maksaneeseen hypermarkettiin ja ostetaan ne puhkituetut maitopurkit sieltä. Mielestäni järjetöntä jos uudistuksen vaikutus on vaivaset 6-12% kokonaiskulutukseen. Ja nuokin varsin optimistisia lukuja.
Jep jep. Sama juttu kodeiinin, fentanyylin, subutexin, pirin ym. kanssa. Hyötyä on pakko olla, eiväthän ihmiset aineita käytä elleivät ne toimi. Ja tietenkin jengi osaa arvioida haitat!
Ihmisten kiusaaminen näitten aineiden panttaamisella ja kyttäämisellä aiheuttaa sekin valtavia tilastoimattomia tappioita. Eivätkö poliitikot tiedä, miten kelju olo siitäkin tulee kun pitää uhkailla lääkäreitä ja tuhlata sosiaalityöntekijöiden aikaa? Miten vastuuttomalta tuntuu lähteä päihtyneenä rattiin, kun juomat on taas loppu, vain siksi että ei saanut silloin kerralla ostaa kunnolla?
Ihme nipottamista. Haluavat vaan tehdä itsestään tärkeitä, nämä kukkahatut.
Suomessa on nyt yritetty 1930 luvulta lähtien kieltopolitiikkaa, eikä se tuota tulosta:
Ainoa tulos on saatu alkoholin vähittäismyyntiä vapauttamalla: Kyselytutkimusten mukaan nuoret (jotka ovat kasvaneet vapaamman saatavuuden aikaan), juovat vähemmän ja erityisesti vähemmän humalahakuisemmin kuin vanhemmat. Myös humalassa olemista ei nähdä samalla tavalla ’coolina’ juttuna kuin minun nuoruudessani.
Täsmälleen samaa mieltä. Ruotsissa käydessäni (olen asunut Tukholmassa pariin otteeseen joitakin viikkoja) olen ostanut folköliä, koska se on melko edullista, n. 1.5€/litra.
Säätäkää sellaiset verot, että kauppoihin ilmestyy 3.5% olutta tuohon 1.5€ litrahintaan ja sitä vahvemmille maitokauppa oluille lakisääteinen tuplahinta. Toimisi minusta paremmin kuin pakko ja kiellot. Ja ehkäisisi Viron tuontiakin.
Tilastointitavatkin ovat vähän ongelmallisia: Suomessa käytännössä kaikki maksakirroositapaukset lasketaan alkoholihaittatilastoissa alkoholin aiheuttamiksi, vaikka rasvamaksan taustalla on muitakin syitä, kuten diabetes, ylipaino ja rasvainen ruokavalio jne.
Sitten itse asiaan.
Jos ’folkölin’ halutaan syrjäyttävän keppanaa kulutuksessa niin yksinkertaisinta on nostaa I-veroluokan yläraja 3,5 prosenttiin. Se on EU-oikeudellisesti täysin mahdollista.
Veroilla ohjaamisen myötä kaikki voittaisivat: halpaa olutta kansalle, 3-oluen menekki vähenisi ja kokonaiskulutus voisi laskea jos tutkimuslaitokset ovat oikeassa. Vähentäisi luultavimmin kansalaisten olutrallia Virostakin.
Kannattaa kysyä sakslaispanimolta suoraan. En minä osaa ede sanoa, millaisia pitoisuuksia niiden juomissa on Saksassa.
Vähensin omaa oluenjoutniani tehtyäni perusteellisen olutretken Tshekinmaahan. Paino lisääntyi liikaa.
Kyllähän kaupoissa on myös 3,5% oluita. Niitä ei vain kukaan osta, eivät yksinkertaisesti maistu hyvältä. Jos niitä ostettaisiin niin kyllä niitä myytäisiin.
Ostaisin kyllä itsekin II-olutta, jos se olisi hyvää.
Oluen veroluokat on kumottu jo yli 20 vuotta sitten. Nykyään vero määräytyy taulukolla laissa 1994/1471.
Siirryttäessä tuoteryhmästä 11 tuoteryhmään 12 eli 2,7 prosentin vahvuisesta oluesta 2,8 prosenttiin olutvero pullolliselta hyppää 7 sentistä 30 senttiin, mutta muutoin vero määräytyy lineaarisesti alkoholiprosentin mukaan. Jos oluessa on vähemmän alkoholia, se on halvempaa.
Kevytoluet eivät useimmille kovin hyvin maistu. Mutta kieltämättä tuon 2.8 prosentin rajan nostaminen parantaisi keveämpien oluiden kilpailukykyä.
Oletko ihan varma, että keskieurooppalaiset tavalliset oluet kuuluvat alkoholipitoisuudeltaan suomalaiseen III-luokkaan? Omien havaintojeni mukaan ne ovat pikemminkin II-luokan oluita. Maussa ei kuitenkaan ole ollut mitään vikaa.
Väkevät oluet ovat sitten eri juttu. Nehän kilpailevat prosenteillaan pohjoisten viinien kanssa.
Tuota 3,5% olutta (esim. Lahden sininen) saa ruokakaupoista jo nyt. Yhdellä kaverilla oli teoria että voi juoda koko viikonlopun putkeen mellanöliä eikä silti tule kovinkaan humalaan vaan vain Ruotsalaishenkiseen mukavaan hiprakkaan.. noh, ei toiminut käytännössä kaunis teoria, vaan melliksen juoja oli selvästi päihtyneempi kuin normaalin kolmosen juojat.
Ja näiden sääntely se vasta onkin toiminut hienosti!
Toi Korpisen pointti mitä minäkin hain, ja jota en nähnyt tarpeelliseksi toistaa koska se oli niin selkeästi ja hyvin esitetty, vaatinee kuitenkin näköjään rautalankaa: Voidaan olla eri mieltä siitä mitä ne käyttäjän kokemat hyödyt ovat. Siitä että niitä on ei seuraa että ne hyödyt ovat suurempia kuin haidat, vaan että ne tulee jotenkin ottaa huomioon.
Tuo riippuu oluesta. Täyteläisen makuiset oluet ovat vahvoja, koska alkoholi liuottaa vierteestä aromeja.
Oma suosikkini on India Pale Ale, joka syntyi Briteissä Intian purjelaivaliikennettä varten. Laivoilla päälystölle tarjottiin tuota jo tuohon aikaan hyvin arvostettua olutta sellaisenaan, miehistö sai tyytyä vedellä jatkettuun versioon.
Jos nykyään haluaa nauttia maukkaasta IPA-oluesta, pitää mennä Alkoon. Ruokakaupoista saa vain vesitettyä miehistöversiota.
Poliittisesti tiukka sääntely ei ole mahdollista. Pienikin säätö voisi auttaa.
Kohtuukäyttäjät ovat ne joiden jouskosta tulee ongelmakäyttäjiä. Yllättäen tutkitusti ongelmakäyttöä vähentää eniten se, että kohtuukäyttö pidetään kohtuullisena.
Valitus ja neuvonta on aika tehotonta puuhaa kuluihin nähden. Se vaikuttaa nuoriin, onneksi.
Varhainen puuttuminen toimii, työterveyden tarkastukissa ja vastaavissa on onnistumisen mahdollisuuksia.
Kohtuukäytön riskit ovat juuri lisääntyneissä syövissä ja erityisesti kaatumisisa ja muissa onnettomuuksissa ja satunanisen kännin tappeluissa, örveltämisessä ja kolareissa.
Anniskelupaikoissa nykyisin on kovin vähän valvontaa, kauppa on tässä ryhdistäytynyt onneksi. Suuren riskin myyntipaikkojen aukiolon nipistäminen auttaisi ja valvonnan ja samalla luvan menettämisen riskin kasvattaminen.
Hyvä idea oli vaatia enemmän koulutusta vastaavalta myyjältä.
Urheilun yhteydessä mainostaminen ja estoton myyminen ovat kummallisuus.
Olutteollisuuden ja Kokoomuksen linja ”viina vapaaksi ja kansa känniin” on ihan yhtä matalaotsasita touhua kuin Keskustan ehdotus.
Ruottalainen systeemi on ainakin täällä meillä päin johtanut siihen, että marketista saa aika pientä olut valikoimaa. Suomen marketissa on huomattavasti parempi valikoima esim. tuontioluita kuin Ruotsissa.
Ruotsissa suurin osa olutvalikoimasta ja varsinkin tuontioluet ovat saatavissa ainoastaan system bolagetin hyllyistä. Sinne ruotsalaiset suuntaavaktin yhtenä miehenä joka perjantai. Oluet ostetaan täällä system bolagetista. Ne eivät ole markettien sisäänheittotuotteita.
terve, Taalla Brasiliassa asuvana on aina hauskaa seurata noita keskuteluita, joita siella ns. koti-Suomessa aika ajoin puhkeaa.
Vai etta oluen juonti liittyy Alkojen maaraan tai siihen, etta saako sita Mercadosta?
Mitapa muuta,
t. Mikko
hei Uusi kasvo (ensimmainen kirjoitus),
luin vasta nyt mita kirjoitit.
Juuri noin se menee.
t. Mikko
Täysraittiuden lisäksi myös kevyt juominen on vaarallisempaa kuin kohtuukäyttö. Sitä on aika hankala kuitata tuollaisella ad hoc selittelyllä.
Tämä on monella tapaa tietysti vaikea tilanne. Kuolleisuuden minimoimiseksi pitäisi ihmiset saada kiskomaan viinaa jossain suurkulutuksen rajamailla ja samaan aikaan estää käytön valahtaminen riippuvuuden ja alkoholismin puolelle.
Mistähän essonbaari-parlamentissa tuokin on tulos on reväisty ?
Tarjonnan laajentaminen vähentää päihteiden käyttöä on mystinen väittämä , jota viljellään mukatutkimustietona.
Keskiolut vapautui kauppoihin 1995, jonka jälkeen alkoholin kulutus kasvoi edelleen. Käyttötottumukset alkoivat suosia yhä enemmän oluita.
Se on totta, että nuorten juomisessa on tällä hetkellä laskeva trendi, jota voitaisiin vahvistaa edelleen rajoittamalla oluiden myyntiä.
Laskeva suuntaus ei johdu vapaasta saatavuudesta vaan päihdepoliittisen keinovalikoiman monialaisesta vaikuttavuudesta.
Aikuisten pitäisi ymmärtää suojella nuoria eikä sen oman mukavuuden tulisi olla ykkössijalla. Mistä ne eläkkeiden maksajat tulevat nykyaikuisille, jos päihdesairauksia ei saada vähentymään muiden kansansaisairauksien ohella ?
Kauppoihin se vapautui jo 1969. Tarkoititko kioskeihin ja huoltamoihin? Niissä sallitiin myydä 1995. Samoin tuonti Virosta käytännössä vapautui tuolloin.
On turha ruveta haikailemaan aikoja 46 vuoden taakse, joten kaljat pysykööt kaupoissa.
Viroa emme saa liitettyä takaisin Neuvostoliittoon. Ainoa keino on siis kieltää myynti kioskeissa ja huoltamoissa.
Kaupoissa on alettu valvoa ikärajoja tarkemmin ja siksi nuoret juovat vähemmän, ja sekin on ihan hyvä asia. Tosin nykyään ei saa kaupasta ostaa tulitikkujakaan jos on alle 18.
3,5% oluita on erittäin vähän kaupan hyllyllä ja lisäksi niitä verotetaan keskioluena joten miksi ihmeessä kukaan niitä ostaisi kun samaan hintaan saa parempaakin?
Tilanne olisi aivan eri mikäli 3,5% olut kuuluisi I veroluokkaan ja olisi selvästi keppanaa halvempaa. Silloin myös panimoita voisi alkaa kiinnostaa miedompien oluiden tuotekehitys mistä seuraisi enemmän ja parempia tuotteita tähän kategoriaan ja sitä kautta myynnin kasvu.
Selvyydenvuoksi sanottakoon, että alkoholi vaikuttaa oleellisesti oluen maussa ja tottakai miedompi olut maistuu laimeammalta.
Ei ole enää mitään olen veroluokkia, vaan olutta verotetaan suoraan alkoholipitoisuuden mukaan. Niinpä alkoholiveroa on 3,5 prosentin oluessa 7/9 siitä veromäärästä, joka on 4,5 %:n oluessa.
Miksi yleensäkään olutta ja viiniä verotetaaan pisteverolla? Se on yhtä perusteltua, kuin perunoiden, tomaatin tai kaurahiutaleiden verottaminen. Maataloustuote kuin maataloustuote.
I-veroluokka on edelleen olemassa, alle 2,8 t-% oluita verotetaan noin neljänneksen siitä mitä vahvempia. Nyt puolen litran 3,5 % olutta verotetaan 70 sentillä (alkoholivero + ALV alkoholiverosta). Jos vero perittäisiin samalla perusteella kuin I-oluesta, veroa menisi 17 senttiä.
Osmo, valmistevero (excise duty), joka siis kannetaan niin kotimaisesti pannusta kuin tuodustakin oluesta kannetaan eri veroluokan mukaisesti alle 2,8% oluista. Tähän viitataan tuossa ajatuksessa, että asian voisi ratkaista hinnalla.
Viittaan uudelleen tuohon aiemmin linkkaamaani EU-valmisteverotaulukkoon, joka löytyy:
http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/excise_duties/alcoholic_beverages/rates/excise_duties-part_i_alcohol_en.pdf
Kannattaa muuten huomata, että olutta sinänsä ei käytännössä tarvitse valmisteverottaa juurikaan. Se minimikanta on 1,87 euroa per tilavuusprosentti per hehtolitraa (100 litraa).
Aivan oikein olin huolimaton ja samalla väärässä. Seuraavassa linkissä on EHYT ry:n hyvää pohdintaa eri vaihtoehdoista.
http://www.ehyt.fi/easydata/customers/ehyt/files/julkaisut/ehyt_teema_alkoholilaki.pdf
On se kumma , kun meillä ei saisi säännellä millään tavalla päihteitä, känni kuuluu muka ihmisoikeuksiin. Sitten vaan yhteiskunnan pitäisi kustantaa kaikki haitat mukisematta.
Ruotsissa ja jopa Yhdysvalloissakin on tiukempi päihdelaki kuin Suomessa. USA:ssa ilmeisesti osavaltioiden kesken on suuria eroja.
Olen nähnyt alkoholiongelmasta lähinnä seuraamuksia ja useammassa maassakin.
Ongelman suhteen minulla ei ole tarpeeksi tietoa todelliseen pohdintaan ja sitä kautta en ota kantaa itse asiaan. Kirjoitan vain ongelmasta siten, millaisena sen itse näen.
Tällä hetkellä merkittävimmät jakelukanavat alkoholin suurkuluttajan näkökulmasta:
1. Ammattimainen trokaus.
2. Alkoholin omatoiminen tuonti yksin tai yhteistyössä kavereiden / puoliammattilaisten kanssa.
3. Prisma ym. ruokakauppojen III- olut tarjoukset.
4. Alko
5. Anniskelupaikat
Erittäin suurelle osalle juopoista alkoholi toimitetaan suoraan kotiin. Se on sitä asiakaspalvelua.
Kerran olin asukasyhdistyksen kokouksessa, jossa pohdittiin mitä alueelle haluttaisiin. Yleisöstä yksi eläkeläisrouva totesi, että hän toivoisi kaupunginosaan alkoa. Välittön vastaus yleisöstä oli, että täällä on jo kolme ja ne on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Keskustelijat naurahtivat ja siirtyivät asialistalla eteenpäin. En tiedä, montako alkoa alueella on tänä päivänä, mutta kilpailu on kovaa.
Eli omaan silmääni alkoholipolitiikasta puhuminen kuulostaa useimmiten siltä, että ongelmalle ei haluta tehdä yhtään mitään. Ei edes yritetä. Näperrellään tälläisten asioiden parissa, jotka ovat merkityksettömiä ongelman edessä ja ainoastaan hankaloittavat niiden ihmisten elämää joilla on normaali suhtautuminen alkoholiin. (mitä ikinä se tarkoittaakin)
– Käytännössä vapauttaisin alkoholikaupan. Alkoholia saa myydä, ellei sitä erikseen kielletä. Kielto toki tulee, jos on ongelmia. Eli ei erikseen käsitellä jokaista anniskelu / myyntilupaa, vaan myydä saa kun täyttää kriteerit. Jos rikkoo, niin lupa menetetään ja uusi pitää hakea.
– Aikarajat pois kokonaan.
– Alkoholin verotuksen lähtökohdaksi verotulojen maksimointi. Se on todellinen mittari, jonka käyttätymistä voidaan arvioida. Jokainen suunnilleen tietää, miten vero vaikuttaa ostoskäyttäytymiseen. Veikkaan, että itse ongelmaan hinnalla on huono vaikuttaa.
– Vero snt/ alkoholigramma riippumatta siitä, missä muodossa alkoholi on. Toki matalimmat kannattaa rajata pois eli oliko se 2,8 %, mikä aikoinaan oli 1 olutta ja yli 60% mikä oli kiellettyä kokonaan.
– Yksityisen alkoholikaupan kieltäminen eli ensimmäisenä tunnettujen, laittomien viinakauppojen sulkeminen.
http://en.iranwire.com/features/5944/
36 vuotta kieltolakia ja vuosituhat islamia ei ole raitistanut Irania, ainakaan tuon artikkelin mukaan. Olisiko riittävä laillinen alkoholin saatavuus ja järkevä sääntely ja verotus se pienimmän riesan tie.Eli keskiketterää saisi edelleen joka päivä marketista ja tiukan viinan hinta on sellainen, että useimmat eivät viitsi sekaantua virolaiseen viinaan.
Ainakin minun tuntemani juopot joivat pääasiassa ensin Prisman kaljaa ja sitten myöhemmin Alkosta ostettua viinaa.
Mutta tässä keskustelussa pitää erottaa ainakin kolme eri ryhmää, joista puhutaan sekaisin:
1. Alkoholin suurkuluttajat, jotka eivät ole alkoholisteja. Tästä suuresta massasta tulevat alkoholistit. Ovat tavallisia ihmisiä, alkoholisoituvat juomalla ”saunakaljaa”. THL pyrkii tähtäämään pääasiassa tähän ryhmään, koska kaljan vähentäminen vaikuttaa suoraan seuraavalle tasolle siirtymiseen.
2. Työssäkäyvät alkoholistit eli ns. tavalliset ihmiset, joiden juominen ei ole hansakssa. Näitä on suurin osa alkoholisteista. Juovat kaljaa ja jos alkoholismi jo pitkällä, viinaa. Saatavuuden rajoittaminen ei enää vaikuta juomisen määriin kuin siltä osin, että vapaapäivänä känniä ei voi jatkaa jos kaupat ovat kiinni tai humalan takia kieltäydytään myymästä. Viinat haetaan vaikka 100km päästä.
3. Syrjäytyneet rapajuopot. Ei mitään holttia.
Ryhmät 1 ja 2 juovat yleensä omalla rahalla hankittuja lähikaupoista ja Alkoista ostettua kaljaa tai viinaa sekä Viron tuliaisia. Ryhmän 3 juopoilla ei ole enää tarpeeksi rahaa harrastukseensa-> ostoksissa ratkaisee vain alkoholi/hinta-suhde. Trokaripalveluiden käyttö kuuluu asiaan.
THL puhuu yleensä ryhmän 1 alkoholimäärän vähentämisestä, suuri yleisä taas mieltää että säännöt ovat lähinnä ryhmän kolme takia.
Kun tässä ketjussa on puhuttu raittiudesta, kohtuukäytöstä ja terveydestä, niin mainittakoon, että British Medical Journal otti vastikään voimakkaasti kantaa alkoholin väitettyjen terveyshyötyjen puffaamista vastaan. BMJ:n kanta on, että lasillinen päivässä on täysin ylimainostettu juttu ja terveysväitteiden tutkimuksellinen pohja haihtuu hyvää vauhtia, vaikka teollisuus vimmatusti rahoittaa tutkimuksia kohtuukäyttäjien terveydestä (tai ehkäpä juuri siksi, kun tutkimusta tehdään niin paljon).
Samassa numerossa julkaistiin brittiläinen tutkimus, jossa alkoholin käytön (kontra raittius) myönteinen vaikutus kuolleisuuteen rajautui lähinnä yli 65-vuotiaisiin naisiin ja sekin sangen vähäinen vaikutus oli tutkijoiden arvion mukaan hyvin mahdollisesti harhaa.
Mikä ihme tekee meistä suomalaisista niin erilaisia kuin muista kanssaeurooppalaisista ystävistämme? Olemmeko me jotenkin eri rotua, joka ei osaa samalla tavalla elää tätä elämää kaikkine houkutuksineen, hyveineen ja paheineen?
Tohdin väittää, että osaamme elää myös alkoholin kanssa ihan yhtä hyvin kuin vaikkapa saksalaiset toverimme. Emme me mitään erityisrajoituksia tarvitse.
Näen että elämme vielä samaa jatkumoa joka on jatkunut sitten kieltolain, ja juuri näillä kieltolain aikaisilla verukkeella meidät suomalaiset on manipuloitu ajatukseen, että emme pysty elämään normaalia elämää ilman rajoituksia alkoholin myyntiin ja saatavuuteen liittyen. Tämä tie on nähty, näin hyvin se on tominut. Nyt on aika normalisoida tilanne ja siirtyä poliittisessa keskustelussa tärkeämpiin aiheisiin. Eli kumotaan loputkin tästä kieltolain jälkeisestä erityissääntelystä, palataan normaaliin päiväjärjestykseen ja opetellaan elämään kuten muutkin eurooppalaiset.
Suomi on osa Eurooppaa.
Hulluutta! Alkoholikeskustelu on paalutettu pohtimaan sitä, pitääkö olut laimentaa, ettei vaan päästäisi keskustelemaan itse asiasta eli viinien tulosta ruokakauppaan ja Alkon monopolin lakkauttamisesta.
Oluen laimentamisesta: se on jo tehty. 4,7% raja ei perustu mihinkään, vaan se on keinotekoinen raja. Se tarkoittaa sitä että sitä vahvemmat oluet on täällä valtion lypsävän lehmän eli kaksinaismoralistisen Alkon tiskin takana.
Tilastotieteessä: Laskepas Osmo paljon Euroopan Unionissa on asukkaita ja laske sitten niiden valtioiden väkimäärä, joilla on valtiolla alkoholin vähittäismyyntimonopoli. Niin, alle 3 prosentin jää, Euroopan Unionissa on Alkon kaltainen monopoli vain Suomessa ja Ruotsissa. Se on valtava epätasa-arvo suhteessa muihin Unionin maihin.
Verotuksesta. Suomessa on Unionin korkein alkoholiverotus. Vain Ruotsilla taitaa olla korkeampi väkevillä. Väkevillä? Suomalainen lypsylehmää täytyy tekohengityksellä parantaa, joten täällä laskettiin eri toten väkevien verotusta 10 vuotta sitten.
Kulutuksen siirtymisestä Alkoon: tilastoimattonabn kulutuksen isuus, joka sisältää mm. Viron tuliaiset on about 22 prosenttia. Suomessa on noin 354 Alkoa. 200 Alkon verran tuodaan alkoholia jo muualta.
Ja eräälle nimimerkille tiedoksi että Alkoholi ei ole työikäisten yleisen kuolinsyy. Viittaus samaan lehteen mihin itsekin viittasit:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=95EC22FC8A8D8360F4177BB0416384FD?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo98174
Pari näkökulmaa lyhyesti:
– Tutkimustieto ja vanhat viisaudet perustuvat menneeseen maailmaan. 70-luvun Ruotsi, tai vaikka 90-luvun Suomi ovat aivan eri paikkoja kuin se maailma johon olemme menossa ja jossa jo olemme. Early adopters tilaavat juomansa jo netin kautta laillisesti kotiovelle, suuri massa seuraa perässä seuraavan 10-vuoden aikana. Alkon monopoli murtuu (tai käy tarpeettomaksi). Saatavuuden hallinta ei ole enää mahdollista, kuin ei myöskään hinnan. Mitä jää jäljelle? Kulttuuri.
– Alkoholikulttuuripolitiikan kaiken päätöksenteon johtotähtenä tulisikin olla varmistaa terve ja laatuorientoitunut suhtautuminen eri juomiin. Tähän voi vaikuttaa verotuksella lokaalisti, mutta myös muilla toimenpiteillä. Kaiken fokuksen tulisi kohdistua tähän.
Voit aloittaa jo nyt. Sen sijaan, että vaadit valtiolta kieltoja ja rajoituksia, laita itsesi peliin. Älä hyväksy ja naureskele överikänneille, paheksu liikakäyttöä. Krapulan ei tulisi olla hassu juttu. Nauti itse kohtuudella ja ennenkaikkea nauti eri juomien hyvästä mausta ja pikku hiprakan aiheuttamasta hyvästä tunteesta.
Ongelmahan onkin siinä, että poliitikot kyllä ymmärtävät ettei enää eletä 70-luvun ruotsissa tai edes 90-luvun suomessa. Ja koska he ymmärtävät tämän niin kyse on enemmän siitä, että Suomi yritetään venkslata takaisin 70-luvulle.
Kyseessähän on oikeasti enemmänkin uudelleenheränneestä raittiusliikkeestä kuin mistään muusta. Jäljet sylttytehtaalle ovat toki sekavat, mutta sanoisin että isompia pelureita asiassa ovat olleet SDP, EHYT ry ja THL (KD nyt tietenkin, mutta sertifioidut hihhulit jätettäköön laskuista) johon tämä uuden vuosituhannen raittiusliike on selvästikin pesiytynyt tai todennäköisemmin se on siellä uinunut jo vuosikymmeniä ja herännyt nyt laman kautta.
Ja yleisemmällä tasolla taustapiru on – ihan nyt sovinistiksi leimautumisen uhalla – suomen pakkomielle ”tasa-arvoon” (globaalisti ajatellen käytännössä jo melkeen äärifeminismi), joka käytännössä tarkoittaa että tätä koko maata hoidetaan välillä hysteeristen keski-ikäisten naisten päähänpistojen ehdoilla.
Tämän vuoksi olut – joka on selkeästi miesten juoma – on jatkuvasti tähtäimessä eikä näissä keskusteluissa kukaan ole esimerkiksi kieltämässä tai sorsimassa 3 litran viinitonkkia. Tämän vuoksi tuijotetaan jatkuvasti ruotsista mallia. Tämän vuoksi alkoholipoliitiikka ei ole täyspäistä vaan jotenkin perverssillä tavalla äidillistä. Tämän vuoksi koko ajan alkoholipolitiikkaa ja lähes kaikkea muutakin tehdään ”lapsien suojelemiseksi”.
Ja tämän vuoksi THL tohtoroi tilastojaan tukemaan mahdollisimman vahvasti myyttiä karjala-lippistä pitävästä suomijuntista joka juo ensin itsensä kortistoon ja sitten hautaan. Toki myös ylempään keskiluokkaan kuuluva töissäkäyvä on potentiaalisesti täysin sama juntti. Käytännössä kaikki miehet paitsi ehkä ironisesti humalahakuisesti juovat yliopisto-opiskelijat.
ja ehdottomasti suurin syy keskikulutuksen nousuun tuolta 60-luvulta vaietaan järjestelmällisesti. Suurin keskikulutuksen nousun syyhän on, että naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti ihan samaa tahtia kuin ”tasa-arvo”.
Meillä on täällä monessakin merkityksessä täysin munatonta sakkia päättävässä asemassa, joten alkoholipolitiikka tulee olemaan hölmöä edestakaisin suotamista ja huopaamista ainakin seuraavat 20 vuotta.