Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?

On aika ilmeis­tä, että ehdo­tus met­ro­po­li­hal­lin­nok­si kaa­tuu, kos­ka aika lop­puu kes­ken. Sen sää­tä­mi­sek­si edus­kun­nan pitäi­si piden­tää istun­to­kaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑taka­ra­jas­ta, eikä käy­tet­tä­vis­sä ole remon­tin takia edes istuntosalia.

Itse sisäl­lös­tä. Olen kan­nat­ta­nut vah­vas­ti vah­vaa met­ro­po­li­hal­lin­toa, jon­ka olen­nai­se­na osa­na on, että kun­nal­lis­ve­ro­jen kerää­mi­nen annet­tai­siin sil­le. Vas­ta kun rahat ovat yhtei­set, syn­tyy yhteis­tä taho­ta ja osaop­ti­moin­ti lop­puu. Olen myös kan­nat­ta­nut, että maan­käy­tös­tä päät­tä­mi­nen ja jouk­ko­lii­ken­ne annet­tai­siin met­ro­po­li­hal­lin­nol­le kokonaisuudessaan.

Nykyi­ses­sä ehdo­tuk­ses­sa jouk­ko­lii­ken­teen har­joit­ta­mi­nen (HSL) lii­tet­täi­siin met­ro­po­li­hal­lin­toon, mut­ta kun­tien osal­lis­tu­mi­nen tähän oli­si vapaeh­tois­ta kym­me­nen kun­nan osal­ta eli se sitoi­si vain pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tia. Suun­nit­te­le sii­nä sit­ten vaik­ka junaliikennettä.

Mut­ta maan­käyt­tö. Ant­ti Lindt­man sanoi äsken radios­sa, että met­ro­po­li­kaa­va toi­si lisää asun­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Vaik­ka se oli­si maa­kun­ta­kaa­vaa tar­kem­pi – Espoo halu­aa sen ole­van maa­kun­ta­kaa­vaa väl­jem­pi – se ei voi­si miten­kään pakot­taa kun­tia kaa­voit­ta­maan mitään. Ylem­pi kaa­va voi vain kiel­tää kaa­voit­ta­mis­ta. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen osal­ta se voi vain sanoa, mihin asun­to­ja ei saa kaa­voit­taa, mut­ta se ei voi käs­keä kaa­voit­ta­maan nii­tä mihin­kään. Maa­kun­ta­kaa­van teke­mi­nen­kin on oikeas­taan pelk­kää vihe­ra­luei­den suun­nit­te­lua, kos­ka olen­nai­nen tie­to maa­kun­ta­kaa­vas­ta on se, mihin ei saa raken­taa. Pel­kän met­ro­po­li­kaa­van perus­teel­la ei raken­nus­lu­paa voi hakea. Loo­gi­ses­ti ottaen met­ro­po­li­kaa­va siis estää, ei edis­tä asun­to­jen kaa­voi­tus­ta. Jos ohjaa­vaa vai­ku­tus­ta on, se voi perus­tua vain moraa­li­seen velvoittavuuteen.

Kun­tien yleis­kaa­vat ohjaa­vat kaa­voi­tus­ta, kos­ka ne on teh­nyt sama taho, mut­ta jos hel­sin­ki­läis­ten äänin pää­tet­täi­siin, että Espoos­sa on kaa­voi­tet­ta­va jotain, jota espoo­lai­set vas­tus­ta­vat, ei Espool­la oli­si mitään vel­vol­li­suut­ta pan­na sitä toi­meen. Tämän var­maan­kin espoo­lai­set ymmär­tä­vät hyvin, mut­ta sama kos­ki­si myös Hel­sin­kiä: Ei Hel­sin­gin­kään oli­si vel­vol­li­suut­ta kaa­voit­taa vaik­ka Kivi­nok­kaa, vaik­ka muu met­ro­po­li niin päät­täi­si. Met­ro­po­li­kaa­val­la oli­si olta­va rajoit­ta­mi­sen lisäk­si jokin käs­ke­vä vai­ku­tus, mut­ta se onkin sit­ten aivan eri asia, jota ei nyt esitetä.

 

25 vastausta artikkeliin “Miten metropolikaava edistäisi asuntotuotantoa?”

  1. Laa­ja met­ro­po­lieh­do­tus lait­taa uuden ja hei­kon hal­lin­to­ta­son ihan vää­rään väliin ja unoh­taa lähidemokratian.

    Espoon, Van­taan ja Hel­sin­gin rajat ovat epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia muinaisjäänteitä.

    Espoo­lai­nen tai van­taa­lai­nen iden­ti­teet­ti on lyhyt ja ohut, se sijait­see lähin­nä kau­pun­gin­joh­ta­jien ja kun­ta­po­lii­tik­ko­jen kor­vien välis­sä. Taval­li­nen asu­kas miel­tää ole­van­sa kotoi­sin Tapio­las­ta tai Tik­ku­ri­las­ta, Hel­sin­gis­sä Kal­lion asu­kas­ta ei voi­si vähem­pää kiin­nos­taa Kon­tu­lan pai­kal­li­set asiat.

    Jo nykyi­nen Hel­sin­ki on lii­an suu­ri yhden kes­kus­ko­mi­tean hallittavaksi.

    Yhdis­tet­ty pää­kau­pun­ki­seu­tu tuli­si jakaa muu­ta­man kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan auto­no­mi­siin osa­kau­pun­kei­hin kuten on mene­tel­ty mm. Suur-Tuk­hol­mas­sa, Oslos­sa ja Köö­pen­ha­mi­nas­sa. Kun­ta­vaa­lien yhtey­des­sä met­ro­po­li­val­tuus­ton lisäk­si kau­pun­gi­no­sil­le valit­tai­siin lau­ta­kun­ta­ta­soi­nen neu­vos­to, joil­la oli­si itse­näis­tä päätösvaltaa.

    Pel­kis­täen ilmais­tu­na met­ro­po­li­val­tuus­to päät­täi­si yleis­kaa­va­ta­son maan­käy­tös­tä ja lii­ken­ne­ver­kos­ta – siis ”ulko­po­li­tii­kas­ta” — , kau­pun­gin­osa­neu­vos­to pai­kal­li­sis­ta ase­ma­kaa­vois­ta ja puis­ton­pen­keis­tä. Met­ro­po­li keräi­si verot ja hoi­tai­si kal­liin sosi­aa­li – ja ter­veys­toi­men, pai­kal­lis­neu­vos­to päät­täi­si päi­vit­täi­sis­tä lähi­pal­ve­luis­ta, perus­kou­luis­ta, päi­vä­ko­deis­ta ja koi­ra­puis­tois­ta. Niil­lä tuli­si olla myös bud­jet­ti­val­taa, muu­ten toi­min­ta jäi­si nykyis­ten asu­ka­syh­dis­tys­ten tapai­sek­si puuhasteluksi

    Kau­pun­gi­no­sien yhden­ver­tai­suus voi­daan tur­va­ta met­ro­po­li­val­tuus­ton kiin­tiöil­lä, bud­jet­ti­re­surs­sit jaet­tai­siin asu­kas­lu­ku­jen suhteessa.

    Miten kau­pun­gin­osat sit­ten jaettaisiin? 

    Vuo­saa­ri, Laut­ta­saa­ri ja Kau­niai­nen ovat itses­tään­sel­vyyk­siä. Esi­merk­kiä kan­nat­taa ottaa kir­kos­ta. Seu­ra­kun­tien rajat nou­dat­te­le­vat häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin nykyi­siä orgaa­ni­sia kau­pun­gi­no­sia. Kirk­ko­ra­ken­nuk­set­kin on osat­tu yleen­sä sijoit­taa kes­kel­lä ”kylää”.

    Seu­dul­li­set vihe­ra­lu­eet, saa­ris­to, sata­mat, len­to­ken­tät ja muu laa­jem­pi infra rajat­tai­siin kau­pun­gi­no­sien ulko­puo­lel­le. Myös Hel­sin­gin City jäi­si met­ro­po­li­val­tuus­ton suo­raan pää­tös­val­taan. Jouk­ko-opin ter­mein ilmais­tu­na kau­pun­gin­osat muo­dos­tai­si­vat osajouk­ko­ja, jot­ka eivät täy­sin kata koko seu­dun pin­ta-alaa. Kau­pun­gi­no­sien rajo­jen tuli­si myös olla jous­ta­vas­ti muu­tet­ta­vis­sa yleis­kaa­van tar­pei­den mukaan.

    Täl­lai­ses­sa, sub­si­dia­ri­teet­tiin perus­tu­vas­sa hal­lin­to­mal­lis­sa nykyi­sil­lä kun­ta­päät­tä­jil­lä ei pitäi­si olla mitään perus­tet­ta vas­tus­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun yhdis­tä­mis­tä, syn­tyi­si­hän kau­pun­gin­osa­neu­vos­toi­hin lisää luot­ta­mus­mies­paik­ko­ja. Sen sijaan moni kor­kea vir­ka­mies ”pää­si­si” eläk­keel­le. Nel­jän kun­nan toi­mia­lio­ja yhdis­tä­mäl­lä saa­tai­siin aikaan mit­ta­via sääs­tö­jä, se kai lie­nee kun­ta­re­for­min tarkoituskin.

  2. Maa­kun­ta­kaa­van olen­nai­sin teh­tä­vä ja ohjaus­koh­de pitäi­si olla alu­een lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä. Sama teh­tä­vä tuli­si olla met­ro­po­li­hal­lin­nol­la­kin, jos sel­lai­seen edetään.

    Maa­kun­ta­kaa­voi­tuk­ses­sa käy­te­tään lii­kaa resurs­sia asu­mi­sen ohjauk­sen poh­ti­mi­seen (jota ei siis voi­da ylhääl­tä­päin ohja­ta kui­ten­kaan) ja aivan lii­an vähän osaa­mis­ta ja resurs­sia käy­te­tään lii­ken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun. Käy­tän­nös­sä UL:ssa sii­tä vas­tan­nee 1 insi­nöö­ri ja muu jää kon­sult­ti­sel­vi­tys­ten varaan. — Se on se ongel­ma näin tär­keäs­sä asiassa.

    Nykyis­tä maa­kun­ta­kaa­vaa väl­jem­pi kaa­va ei kyl­lä enää ohjai­si yhtään mitään. Jos Suo­mes­sa on eri tason kaa­vo­ja, niil­lä täy­tyy olla myös mie­le­käs ohjaus­roo­li, muu­ten nii­den tek­mi­seen osal­lis­tu­mi­nen ei enää ole mie­le­käs­tä, vaik­ka sel­vi­tyk­set oli­si­vat­kin tarpeellisia.

  3. Eikö voi­tai­si jo puhua asiois­ta oikeil­la nimillä?

    Tääl­lä Espoos­sa ei luo­te­ta pät­kää­kään Hel­sin­ki­läi­seen poliit­ti­seen kult­tuu­riin. Ja täs­sä koh­taa voi­daan sanoa se että Espoos­sa­kin on ihan omat ongel­man­sa kuten kaik­ki sata­ma-jupa­kat osoit­ta­vat mut­ta ne ovat eri tason ongelmia.

    Jos val­ta anne­taan met­ro­po­li­ta­sol­le kaa­voi­tuk­ses­sa, Hel­sin­ki ja Van­taa yrit­tä­vät kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin siir­tää “sosi­aa­lis­ta pai­net­ta” Espoo­seen jos­sa menee suh­teel­li­sen hyvin sosio­eko­no­mi­ses­ti. Eli käy­tän­nös­sä lisää sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja hal­vem­paa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta Espoo­seen, löy­hän kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä jne.

    Ja tämä oli­si ensias­kel. Met­ro­po­li­hal­lin­non seu­raa­va askel kaa­voi­tuk­sen jäl­keen oli­si rahoi­tuk­sen tasaa­mi­nen jot­ta voi­daan rahoit­taa Hel­sin­gin byro­kra­tian mus­ta-auk­ko joka imee kaik­ki rahat ja tuot­ta­vuu­den. Espoo käyt­tä­nyt pal­jon enem­män yksi­tyis­tä pal­ve­lun­tuo­tan­toa (=ulkois­tus­ta) jota poliit­ti­sis­ta syis­tä Hel­sin­gis­sä ei pys­ty­tä teke­mään. Espoo on pal­jon kevyem­pi ja ket­te­räm­pi hal­lin­nol­taan ja se ei sovi kaikille.

    Met­ro­po­li­hal­lin­to on puh­das hal­lin­to­him­me­li joka tuo taas yhden byro­kra­tia­ker­rok­sen lisää ja joka takaa polii­ti­koil­le ja poliit­ti­sil­le vir­ka­mie­hil­le taas lisää suojatyöpaikkoja.

    Ei mitään järkeä. 

    En yleen­sä tajua tätä kaa­voi­tuson­gel­maa ja miten met­ro­po­li­hal­lin­to sen muka rat­kai­si­si. Jokai­ses­sa kau­pun­gis­sa on isot mää­rät vapaa­ta maa­ta joka voi­daan kaa­voit­taa mut­ta näin ei ole teh­ty. Eikö oli­si nyt vain hel­pom­paa jos hal­li­tus lait­tai­si val­tio­no­suuk­sien ehdok­si tie­tyt kaa­voi­tus­mää­rät ja antaa kau­pun­kien sit­ten itse teh­dä par­haak­si näke­män­sä ratkaisut.

  4. Sen sää­tä­mi­sek­si edus­kun­nan pitäi­si piden­tää istun­to­kaut­ta nyt sovi­tus­ta 13.3. ‑taka­ra­jas­ta, eikä käy­tet­tä­vis­sä ole remon­tin takia edes istun­to­sa­lia.” Ei nau­ra­ta. Jos­kus tuol­lai­nen ihan pis­tää vihaksi.

  5. Rea­lis­ti: En yleen­sä tajua tätä kaa­voi­tuson­gel­maa ja miten met­ro­po­li­hal­lin­to sen muka rat­kai­si­si. Jokai­ses­sa kau­pun­gis­sa on isot mää­rät vapaa­ta maa­ta joka voi­daan kaa­voit­taa mut­ta näin ei ole teh­ty. Eikö oli­si nyt vain hel­pom­paa jos hal­li­tus lait­tai­si val­tio­no­suuk­sien ehdok­si tie­tyt kaa­voi­tus­mää­rät ja antaa kau­pun­kien sit­ten itse teh­dä par­haak­si näke­män­sä ratkaisut.

    Esi­merk­ke­jä kaa­voi­tus­se­koi­lus­ta, joil­ta nykyis­tä kor­keam­man tason pää­tök­sen­teol­la oltai­siin vältytty:

    - Län­si­met­ron vii­väs­ty­mi­nen vuo­si­kausia. Met­ro­po­li­hal­lin­to oli­si nui­ji­nut Län­si­met­ron kasaan heti Hel­sin­gin met­ron val­mis­tu­mi­sen jäl­keen, ilman vuo­si­kym­men­ten jah­kai­lua. Tulok­se­na huo­mat­ta­vas­ti eheäm­pi kau­pun­ki­ra­ken­ne Ete­lä-Espoos­sa. Myös­kään type­riä lyhyi­tä ase­mia ei met­ro­po­li­met­roon oltai­si tehty.

    - Län­si­met­ron jat­ke. Espoo har­ras­ti härs­kis­ti sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa, jol­lai­seen ei oli­si ollut met­ro­po­lis­sa tarvetta.

    - Sipoon ryös­tö. Hel­sin­ki tar­vit­si nur­mi­jär­veis­ty­mi­sen vas­ta­pai­nok­si lisää pien­ta­loa­luet­ta, ja hank­ki sel­lais­ta tyh­mäs­tä pai­kas­ta kau­kaa kau­pun­gis­ta. Met­ro­po­lis­sa saman­lai­sel­le osaop­ti­moin­nil­le ei oli­si ollut tar­vet­ta, ja pien­ta­loa­lue oltai­siin voi­tu teh­dä fik­sum­mal­le pai­kal­le, vaik­ka Van­taal­le tai Espooseen.

    - Rai­de­jo­ke­ri. Met­ro­po­li­hal­lin­to oli­si nui­ji­nut tämän tar­peel­li­sen poi­kit­tai­syh­tey­den kasaan het­kes­sä. Jäl­leen ker­ran kau­pun­ki­ra­ken­ne oli­si ehey­ty­nyt. Nyt Espoo haraa vastaan.

    Noin kai­ken­kaik­ki­aan pää­kau­pun­ki­seu­dun nykyi­set kun­nat ovat aivan vää­rän kokoi­sia yhtään mihin­kään tar­koi­tuk­seen. Mitä nopeam­min nykyi­sis­tä kun­nis­ta pääs­tään eroon, sitä parempi.

  6. Rea­lis­ti: Jos val­ta anne­taan met­ro­po­li­ta­sol­le kaa­voi­tuk­ses­sa, Hel­sin­ki ja Van­taa yrit­tä­vät kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin siir­tää “sosi­aa­lis­ta pai­net­ta” Espoo­seen jos­sa menee suh­teel­li­sen hyvin sosio­eko­no­mi­ses­ti. Eli käy­tän­nös­sä lisää sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja hal­vem­paa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta Espoo­seen, löy­hän kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä jne.

    Mik­sei­vät Hel­sin­ki ja Espoo liit­tou­tui­si ja työn­täi­si kaik­kea Van­taal­le ja Kauniaisiin?

    Point­ti alu­eel­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on nime­no­maan se, että resurs­se­ja tasa­taan. Saa­ta­vil­la on niin syner­giae­tu­ja kuin ikä­vien­kin asioi­den tasaa­mis­ta. Jos asiat voi­si teh­dä puh­taas­ti mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ei tar­vit­tai­si mitään ylem­män tason eli­miä. Kos­ka nyt kaik­ki tie­ten­kin kan­ta­vat vas­tuun­sa tasa­vah­vas­ti, niin ei kai sii­nä sit­ten kenel­lä­kään mitään pel­koa pitäi­si olla.

    Ja jos tähän tulee taas vas­tauk­sek­si se, että kun­nil­la menee juu­ri niin hyvin kuin ne asiat nyt hoi­ta­vat, niin haluan tie­tää, miten Jako­mäes­tä teh­dään Kauniainen.

    En ole miten­kään eri­tyi­sen innos­tu­nut nykyi­set kun­nat säi­lyt­tä­väs­tä met­ro­po­li­mal­lis­ta, mut­ta kyl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan ylem­pää pää­tök­sen­te­koa ja yhteis­tä vero­tus­ta nime­no­maan sen takia, että muu­ten kun­nat vetä­vät kotiin­päin min­kä ehtivät. 

    Toden­nä­köi­ses­ti parem­pi mal­li oli­si pilk­koa nykyi­set kun­nat muu­ta­maan kym­me­neen yksik­köön ja sen jäl­keen teh­dä koko­naan uusi nii­den pääl­le. Muu­ten ylem­män tason demo­kra­tia menee alu­eel­li­ses­ti huo­nos­ti edustetuksi.

  7. Muu­al­la heik­ko met­ro­po­li­hal­lin­to tun­tuu toi­mi­van parem­min. Met­ro­po­li­hal­lin­to, jol­la on rai­de­lii­ken­ne ja joi­ta­kin mui­ta esim. lii­ken­ne­suun­nit­te­luun liit­ty­viä teh­täi­vä kuten moot­to­ri­tie­ver­kon kaa­voit­ta­mi­ses­ta huo­leh­ti­mi­nen, on toimivampi.

    PKS:n nykyis­tä kun­ta­ra­ken­net­ta pie­nem­mät kun­nat kil­pai­le­vat yleen­sä met­ro­po­lia­lueil­la ja tuo­vat tehok­kuut­ta. Ver­taa vaik­ka Lon­too, Parii­si tai LA. Lon­toos­sa­han kokeil­tiin aikoi­naan suur­ta­kin kun­taa ja se oli täy­del­li­nen, kan­kea ja kal­lis epä­on­nis­tu­mi­nen. Sen jäl­keen Suur-Lon­too oli pit­kään koko­naan ilman met­ro­po­li­hal­lin­toa ja nyt heil­lä on aikai­sem­paa hei­kom­pi metropolihallinto.

  8. Vihe­rins­si:
    Point­ti alu­eel­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on nime­no­maan se, että resurs­se­ja tasataan… 

    Eli jos hoi­dat asia­si huo­nos­ti, niin joku muu mak­saa sös­si­mi­se­si! 🙁 Minus­ta tuo on edes­vas­tuu­ton­ta ja täy­sin tuo­mit­ta­vaa politiikkaa.

    teek­ka­ri: Län­si­met­ron vii­väs­ty­mi­nen vuo­si­kausia. Met­ro­po­li­hal­lin­to oli­si nui­ji­nut Län­si­met­ron kasaan heti Hel­sin­gin met­ron val­mis­tu­mi­sen jäl­keen, ilman vuo­si­kym­men­ten jahkailua. 

    Eli teh­dään kal­lii­ta vir­hein­ves­toin­te­ja aikai­le­mat­ta. Met­ro on kau­pun­ki­mai­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­teen lii­ken­ne­muo­to. PKS:lta vai puut­tuu se kau­pun­ki, kos­ka kaa­voi­tus kar­ka­si käsis­tä 40-luvun lopul­la. Län­si­met­roa ei saa­da kos­kaan kan­nat­ta­maan, sen sijaan joku kevyt­rai­de­vaih­toeh­to oli­si täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­la ollut saa­ta­vis­sa kan­nat­ta­vak­si jopa har­vaan asu­tus­sa Espoossa.

    Nyt kun ase­mat tyrit­tiin, jodu­taan met­ro kai­ken lisäk­si lou­hi­maan kah­teen ker­taan. Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat, kos­ka jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä ei Suo­mes­sa ole ollut min­kään­lais­ta kan­nat­ta­vuus­vaa­ti­mus­ta. Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä tapah­tuu, kun met­ron­kin aika­naan vaa­di­taan jon­kin­lais­ta kan­nat­ta­vuut­ta. Toi­min­ta lop­pu­nee kuin seinään?

    Kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tus on tär­keä! Hel­sin­ki pitää pilk­koa pie­nem­mik­si ja tehok­kaam­mik­si yksi­köik­si. Met­ro­po­li hoi­ta­koot alu­eel­li­sia lii­ken­ne­vir­to­ja osa­na val­tion alue­hal­lin­toa, ihan niin­kuin se on ase­moi­tu muuallakin.

  9. Ter­veh­dys Ode,

    Olen oppi­nut Sinut tun­te­maan ja arvos­ta­maan asioi­hin pereh­ty­vä­nä kol­le­ga­na. Nyt kui­ten­kin herää kysy­mys, olet­ko luke­nut lakiluonnosta?

    Met­ro­po­li­kaa­va sisäl­tää suun­ni­tel­ma- ja toi­meen­pa­no-osan. Näis­tä toi­meen­pa­no-osa on kes­kei­nen ase­ma­kaa­voi­tuk­sen osal­ta. Sii­nä voi­daan mää­räyk­siä ja vel­vot­tei­ta kos­kien ase­ma­kaa­voi­tus­ta aika­tau­lui­neen ja toteuttamisjärjestyksineen.

    Eli,
    miten met­ro­po­li­kaa­va edis­täi­si asuntotuotantoa?

    Kat­so­taan lakialuonnosta.

    Täs­sä ote MRL:stä (siis luonnoksesta):

    177 § 1mom
    Mää­räys suun­nit­te­lu­vel­voit­teen toteut­ta­mi- seksi
    Jol­lei kun­ta huo­leh­di raken­nus­jär­jes­tyk­sen, tar­peel­lis­ten yleis­kaa­vo­jen tai ase­ma­kaa­vo­jen laa­ti­mi­ses­ta taik­ka pitä­mi­ses­tä ajan tasal­la ja on ilmeis­tä, että se vai­keut­taa lais­sa aluei­den käy­tön suun­nit­te­lul­le tai raken­ta­mi­sen ohja- uksel­le ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den toteut­ta­mis­ta, ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö voi aset­taa mää­rä­ajan, jon­ka kulues­sa sitä kos­ke­va pää­tös on teh­tä- vä.

    5mom
    Mitä edel­lä 1 momen­tis­sa sää­de­tään, sovel- letaan vas­taa­vas­ti, jol­lei kun­ta tai muu viran- omai­nen huo­leh­di met­ro­po­li­kaa­vas­sa kaa­van toteut­ta­mi­sek­si annet­tu­jen mää­räys­ten tai mui­den vel­voit­tei­den noudattamisesta.

    Yksi­tyis­koh­tai­set perustelut

    Pykä­lään ehdo­te­taan lisät­tä­väk­si uusi 5 moment­ti, jos­sa kun­nan 1 momen­tis­sa sää- det­ty suun­nit­te­lu-vel­voi­te laa­jen­net­tai­siin kos­ke­maan myös met­ro­po­li­kaa­vas­sa met­ro- poli­kaa­van toteut­ta­mi­sek­si annet­ta­via mää­räyk­siä ja mui­ta ohjeita. 

    Met­ro­po­li­kaa­vas­sa voi­tai­siin tar­vit­taes­sa antaa ver­rat­tain yksi- tyis­koh­tai­sia­kin maan­käyt­töä kos­ke­via mää- räyk­siä ja ohjei­ta. Kaa­van toteu­tu­mi­sen kan- nal­ta oli­si kes­keis­tä, että täl­lais­ten mää­räys- ten ja ohjei­den toteut­ta­mi­sek­si on lai­min- lyön­ti­ta­pauk­sis­sa mah­dol­lis­ta aset­taa mää­rä- aika, ja että mää­räys­tä on mah­dol­lis­ta tar­vit- taes­sa tehos­taa uhkasakolla”

    Näin siis lukee lakiluonnoksessa.

    Eli met­ro­po­li­kaa­van toi­meen­pa­no-osan suun­nit­te­lu­vel­voi­te on toteu­tet­tet­ta­va, muu­ten YM voi puut­tua asiaan.

    Näin ollen, mitä tulee kysy­myk­seen, onko esi­te­tyl­lä met­ro­po­li­hal­lin­nol­la vai­ku­tus­ta asun­to­po­li­tiik­kaan, vas­taus on mie­les­tä­ni sel­vä: KYLLÄ ON.

    Ja jol­let minua usko, usko edes Vih­rei­den puo­lue­hal­li­tus­ta, joka lausun­nos­saan toteaa:

    Maan­käy­tön suun­nit­te­lun ongel­mat on ehdo­tuk­ses­sa rat­kais­tu hyvin: met­ro­po­li­kaa­va ja sen toi­meen­pa­no-osa sekä met­ro­po­li­so­pi­mus mah­dol­lis­ta­vat yhdys­kun­ta­ra­ken­teen mer­kit­tä­vän tii­vis­ty­mi­sen lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kehit­ty­mi­nen oli­si toi­mi­val­tai­sen met­ro­po­li­val­tuus­ton käsis­sä, jol­loin kaa­voi­tus­ta ja raken­ta­mis­ta voi­tai­siin ohja­ta koor­di­noi­dus­ti. Tämä mah­dol­lis­tai­si myös nykyis­tä suu­rem­man ja tas­a­puo­li­sem­man koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tuo­tan­non, jota kaut­ta voi­daan vai­kut­taa segre­gaa­tion ehkäisemiseen”

    Raken­ta­vin terveisin,
    Antti

  10. Vihe­rins­si: Mik­sei­vät Hel­sin­ki ja Espoo liit­tou­tui­si ja työn­täi­si kaik­kea Van­taal­le ja Kauniaisiin? 

    Arva­ten­kin sii­tä syys­tä, että ne “seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä” muut­ta­ne­vat Hel­sin­ki-Tal­lin­na- kak­sois­kau­pun­gin ete­läi­seen osan suun­nal­le, min­kä muu­tok­sen tule­va meri­tun­ne­li mah­dol­lis­taa (ks. HS/12.2.2015, s. A19). Huris­te­le­vat siel­tä sit­ten aika­naan aamui­sin töi­hin tän­ne par­haim­mil­laan nopeu­del­la 250 km/h, joten suk­ke­las­ti Hel­sin­kiin ehti­vät, samoin töit­ten jäl­keen koteihinsa. 

    Mikä paras­ta, hel­sin­ki­läis­ten arvos­ta­mat lähi­luon­toa­lu­eet ja ava­rat mai­se­ma­sek­to­rit voi­daan lopul­ta­kin jät­tää rauhaan!

    Tuo­ta meri­tun­ne­lia odo­tel­les­sa voi­nee Osmo­kin rau­has­sa tutus­tua (mui­den lii­kaa tii­vis­tä­mis­tä hala­ja­vien ohel­la) esi­mer­kik­si Dr. Mor­teza Azgarza­deh’in jul­kai­sui­hin vii­me vuo­sil­ta, joi­ta oli mm. Landsca­pe and Urban Plan­ning ‑leh­des­sä v. 2012 ja v. 2014, aihee­naan raken­ne­tun ympä­ris­tön ahdis­ta­vuus. (Jäl­kim­mäi­ses­sä artik­ke­lis­sa oli muis­taak­se­ni avain­sa­noi­na: “Oppres­si­ve­ness, Spacious­ness, Built envi­ron­ment, Sky, Buil­dings, Trees”)

  11. teek­ka­ri: Esi­merk­ke­jä kaa­voi­tus­se­koi­lus­ta, joil­ta nykyis­tä kor­keam­man tason pää­tök­sen­teol­la oltai­siin vältytty:

    Kaa­voi­tus­se­koi­lut ovat var­mas­ti omat lukun­sa, mut­ta ei ne rahoi­tuson­gel­mia rat­kai­se. Esim Van­taa tai­si mak­saa len­to­kent­tä­ra­dan koko­naan itse että hel­sin­ki­läi­set pää­si­si junal­la len­to­ken­täl­le? Ja nyt Van­taa on kovas­ti ihmeis­sään että hei­dän pitäi­si Pisa­ra­ra­das­ta jotain mak­saa että Van­taal­ta pää­si­si muka­vam­min Hel­sin­gin suun­nal­la töis­sä käy­mään? Ts vaik­ka mil­lai­nen kaa­va pisa­ra­ra­das­ta tai joke­ris­po­ras­ta ties mis­sä teh­dään (tie­dä vaik­ka nois­ta­kin oli­si jo kaa­vat teh­ty) niin ei sii­tä ole apua kun ale­taan kina­ta että mitä mikä­kin kau­pun­ki täl­lä ker­taa maksaa.

    1. Len­ty­okent­tä­ra­das­ta val­tio tai­si mak­saa osa ja lisäk­si kaik­kiHSL-kun­nat pää­se­vät mak­sa­maan sitä infra­kor­vauk­sen kaut­ta käy­tön suhteessa.

  12. aihee­naan raken­ne­tun ympä­ris­tön ahdistavuus.” 

    Hyvä koment­ti koko­nai­suu­des­saan. Mut­ta puhut nyt ikä­vä kyl­lä puu­kor­vil­le, kos­ka koh­dey­lei­sö on (lähes) täy­sin väärä. 

    Tämän pals­tan kes­ki­ver­to­tal­liais­ta kun ei näet ahdis­ta edes yliah­das ja ‑urbaa­ni hapan­si­lak­ka­purk­ki kos­ka ikää on about kol­me­kybää, fil­la­ri on fixie (tai muu­ten eko­muo­di­kas, kuten muut­kin kak­si­nais­mo­ra­lis­ti­set elin­ta­vat) ja par­ta kuin Bin Lade­nil­la. Mut­ta toi­saal­ta ihme­kös tuo kun kui­ten­kin puhu­taan poru­kas­ta, joka ei ole ymmär­tä­nyt edes sitä, että pyö­räi­ly jal­ka­käy­tä­vil­lä on kiel­let­ty :0

    Ikui­sia lapsineroja?

  13. ant­ti:Ts vaik­ka mil­lai­nen kaa­va pisa­ra­ra­das­ta tai joke­ris­po­ras­ta ties mis­sä teh­dään (tie­dä vaik­ka nois­ta­kin oli­si jo kaa­vat teh­ty) niin ei sii­tä ole apua kun ale­taan kina­ta että mitä mikä­kin kau­pun­ki täl­lä ker­taa maksaa.

    Toi­mi­van Met­ro­po­li­hal­lin­non point­ti­na tie­ten­kin oli­si se, että ei oli­si mitään kau­pun­ke­ja kinaa­mas­sa mak­suo­suuk­sis­ta. Oli­si vain yksi kau­pun­ki (=met­ro­po­li), ja alem­mal­la tasol­la voi­daan sit­ten ihme­tel­lä kuin­ka pal­jon pauk­ku­ja pis­te­tään kort­te­lin leik­ki­puis­ton lau­an­tai­let­tu­tar­joi­lun pyö­rit­tä­mi­seen, ja halu­taan­ko alu­eel­le raken­net­ta­vaan uudis­ra­ken­nuk­seen puna­tii­li­nen vai rapat­tu julkisivu.

    Toki nyt pöy­däl­lä ole­va esi­tys ihan ihan umpi­pas­ka ja ham­paa­ton, mut­ta se ei pois­ta mihin­kään sitä tosia­si­aa, että pää­ka­pun­ki­seu­dun nykyi­sis­tä kol­mes­ta suu­res­ta kun­nas­ta pitää pääs­tä eroon. Niis­tä ei oikeas­ti nyky­muo­toi­si­na ole kenel­le­kään mitään muu­ta kuin haittaa.

  14. Mau­rizio:
    Tämän pals­tan kes­ki­ver­to­tal­liais­ta kun ei näet ahdis­ta edes yliah­das ja ‑urbaa­ni hapan­si­lak­ka­purk­ki kos­ka ikää on about kol­me­kybää, fil­la­ri on fixie (tai muu­ten eko­muo­di­kas, kuten muut­kin kak­si­nais­mo­ra­lis­ti­set elin­ta­vat) ja par­ta kuin Bin Ladenilla.

    Mil­lä perus­teel­la nuo mai­nit­se­ma­si sei­kat liit­ty­vät sii­hen, että viih­tyy­kö ihmi­nen urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa on pal­jon pal­ve­lui­ta käve­lye­täi­syy­des­sä kodis­ta, vai subur­baa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa sii­tä “lähel­tä” löy­tyy tyy­pil­li­ses­ti pusik­ko, park­ki­paik­ka tai S‑Marketin takapiha?

    Vai aiheu­tuu­ko avio­puo­li­sos­ta ja lap­sis­ta niin kova stres­si, ettei enää kes­tä kau­pun­gin elämää?

  15. Ant­ti Lindt­man oli kom­men­teis­saan oikeas­sa. En ollut luke­nut vii­mei­sin­tä veri­sio­ta met­ro­po­li­lais­ta. Kaa­voi­tus oli­si ohjan­nut, jos met­ro­po­li­val­tuus­to oli­si niin päät­tä­nyt. Uuden­maan­lii­ton hal­li­tus päät­ti, että maa­kun­ta­kaa­val­la ei ohja­ta mitään, jot­ta kun­tien vapaut­ta ei kah­lit­tai­si. Sil­ti olen sitä miel­tä, että hom­ma pelit­täi­si vas­ta, kun kun­nal­lis­ve­rot siirr­tet­täi­siin met­ro­po­li­hal­lin­non kerät­tä­väk­si. Ihmet­te­len, että tätä vas­tus­te­taan nime­no­maan Van­taal­la ja että juu­ri dema­rit vastustavat.

  16. Näki­sin, että nykyi­set kun­nat ovat lii­an suu­ria ja lii­an pie­niä. Ne on lii­an suu­ria, kun puhu­taan pai­kal­li­sis­ta asiois­ta. Tämä rii­te­ly kuvas­taa jo sel­väs­ti se, että kun­nat ovat täl­tä osin lii­an pie­niä. Raken­ne ei vain toi­mi. Miten Hel­sin­ki sane­li­si jotain, jos “Hel­sin­kiä” ei enää oli­si eikä Espoo­ta? Oli­si vain yksi kau­pun­ki, ja sen kym­me­net pai­kal­li­set alu­eet. Miten kukaan voi­si “sanel­la” ehto­ja, kun kun­ta­ta­so on yksi kau­pun­ki ja sen alu­eet eli Hert­to­nie­mi ja Tapio­la oli­si­vat pai­kal­li­sia aluei­ta ja “väli­ker­ros” oli­si pois…

  17. Jan­ne Pel­to­la: Mil­lä perus­teel­la nuo mai­nit­se­ma­si sei­kat liit­ty­vät sii­hen, että viih­tyy­kö ihmi­nen urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa on pal­jon pal­ve­lui­ta käve­lye­täi­syy­des­sä kodis­ta, vai subur­baa­nis­sa ympä­ris­tös­sä, jos­sa sii­tä “lähel­tä” löy­tyy tyy­pil­li­ses­ti pusik­ko, park­ki­paik­ka tai S‑Marketin takapiha?

    Vai aiheu­tuu­ko avio­puo­li­sos­ta ja lap­sis­ta niin kova stres­si, ettei enää kes­tä kau­pun­gin elämää? 

    M. Asgarza­deh et al (ks. Landsca­pe and Urban Plan­ning 107 (2012) pp. 1–11) ilmai­si asian mie­les­tä­ni var­sin selkeästi:
    “… streetsca­pes with high-rise buil­dings cause nega­ti­ve psyc­ho­lo­gical pres­su­re on resi­dents.” ja “Moreo­ver, oppres­si­ve­ness has a nega­ti­ve impact on the qua­li­ty of the urban envi­ron­ment and in turn is a bar­rier to achie­ving plea­sant urban forms.” Tai­dat­kos sen parem­min tuon sanoa!

    Toi­vot­ta­vas­ti sekä kaa­voit­ta­jat että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ja kau­pun­gin­val­tuus­ton jäse­net ymmär­täi­si­vät asian jat­kos­sa parem­min, jot­ta eivät aiheut­tai­si Hel­sin­gin asuk­kail­le tar­pee­ton­ta stres­siä, jota jo jot­kin luon­nok­set ja suun­ni­tel­mat ovat ehti­neet lii­ak­si tuot­taa. Kau­pun­ki­lais­ten pahoin­voin­ti mil­lään alu­eel­la ei sai­si olla kenen­kään tavoi­te Hel­sin­gis­sä. Vai ovat­ko “tii­vis­tä­jät” asias­ta ehkä eri mieltä?

  18. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: M. Asgarza­deh et al (ks. Landsca­pe and Urban Plan­ning 107 (2012) pp. 1–11) ilmai­si asian mie­les­tä­ni var­sin sel­keäs­ti:“… streetsca­pes with high-rise buil­dings cause nega­ti­ve psyc­ho­lo­gical pres­su­re on residents.”ja “Moreo­ver, oppres­si­ve­ness has a nega­ti­ve impact on the qua­li­ty of the urban envi­ron­ment and in turn is a bar­rier to achie­ving plea­sant urban forms.”Taidatkos sen parem­min tuon sanoa!

    Toi­vot­ta­vas­ti sekä kaa­voit­ta­jat että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan ja kau­pun­gin­val­tuus­ton jäse­net ymmär­täi­si­vät asian jat­kos­sa parem­min, jot­ta eivät aiheut­tai­si Hel­sin­gin asuk­kail­le tar­pee­ton­ta stres­siä, jota jo jot­kin luon­nok­set ja suun­ni­tel­mat ovat ehti­neet lii­ak­si tuot­taa. Kau­pun­ki­lais­ten pahoin­voin­ti mil­lään alu­eel­la ei sai­si olla kenen­kään tavoi­te Hel­sin­gis­sä. Vai ovat­ko “tii­vis­tä­jät” asias­ta ehkä eri mieltä? 

    En muu­ten yhtään ihmet­te­le, mik­si Hel­sin­ki on ollut Japa­nis­ta saa­pu­vien turis­tien suo­sios­sa. Hehän saat­ta­vat tul­la tän­ne nime­no­maan lie­ven­tääk­seen tuo­ta koti­maan­sa tiheäs­ti asu­tet­tu­jen alueit­ten lii­an tii­viin raken­nus­kan­nan aikaan­saa­maa stres­siä. Heil­lä on ed. kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­se­ma­ni viit­teen mukaan asial­le jopa oma japa­nin­kie­li­nen ter­min­sä, “appa­ku­kan”.

    Onko niin, että tii­vis­tä­jät halua­vat sekä lisä­tä Hel­sin­gin asuk­kai­den stres­siä, että vähen­tää myös kau­pun­kim­me nykyi­sen vie­hä­tys­voi­man tuot­ta­maa turis­min vir­taa, ja sen myö­tä turis­min tuot­ta­mia tuloja?

  19. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: En muu­ten yhtään ihmet­te­le, mik­si Hel­sin­ki on ollut Japa­nis­ta saa­pu­vien turis­tien suo­sios­sa. Hehän saat­ta­vat tul­la tän­ne nime­no­maan lie­ven­tääk­seen tuo­ta koti­maan­sa tiheäs­ti asu­tet­tu­jen alueit­ten lii­an tii­viin raken­nus­kan­nan aikaan­saa­maa stres­siä. Heil­lä on ed. kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­se­ma­ni viit­teen mukaan asial­le jopa oma japa­nin­kie­li­nen ter­min­sä, “appa­ku­kan”.

    Onko niin, että tii­vis­tä­jät halua­vat sekä lisä­tä Hel­sin­gin asuk­kai­den stres­siä, että vähen­tää myös kau­pun­kim­me nykyi­sen vie­hä­tys­voi­man tuot­ta­maa turis­min vir­taa, ja sen myö­tä turis­min tuot­ta­mia tuloja?

    Lähiöis­sä­kö ne japa­ni­lais­tu­ris­tit pör­rää­vät? Tie­tääk­se­ni suo­si­tuim­pia koh­tei­ta ovat Temp­pe­li­au­kion kirk­ko ja Senaa­tin­to­rin ympä­ris­tö, jot­ka ovat Hel­sin­gin tii­vein­tä kau­pun­kia. Juu­ri sel­lais­ta kau­pun­kia useim­mat “tii­vis­tä­jät” ymmär­tääk­se­ni halua­vat lisää. Sinä sös­sö­tät ikään kuin oli­si kyse jos­tain Hong Kon­giin ja Tokioon ver­tau­tu­vas­ta pil­ven­piir­tä­jä­ra­ken­ta­mi­ses­ta, jol­le ei tai­da löy­tyä kovin laa­jaa kan­na­tus­ta “tii­vis­tä­jien­kään” joukosta.

    Onko sit­ten niin, että stres­si vähe­nee ja kau­pun­gin vie­hä­tys­voi­ma kas­vaa, jos esim. pure­taan kan­ta­kau­pun­ki ja raken­ne­taan tilal­le jon­kun Kon­tu­lan tai muun väl­jän lähiön kopio. Ha-ha.

  20. Juu­ri sel­lais­ta kau­pun­kia useim­mat “tii­vis­tä­jät” ymmär­tääk­se­ni halua­vat lisää.” 

    Ver­taa­pa suu­rin­piir­tein kaik­kea moder­nia ark­ki­teh­tuu­ria 1900-luvun alun vas­taa­vaan. Ja kat­so! Ei tul­lut pas­kas­ta kon­veh­tia, vaik­ka mil­lai­seen pape­riin käärittiin.

  21. viih­tyy­kö ihmi­nen urbaa­nis­sa ympäristössä…”
    “vai subur­baa­nis­sa ympäristössä…” 

    En tie­dä. Joko kysyit ihmi­sel­tä itseltään?

  22. Mau­rizio:
    “viih­tyy­kö ihmi­nen urbaa­nis­sa ympäristössä…”
    “vai subur­baa­nis­sa ympäristössä…” 

    En tie­dä. Joko kysyit ihmi­sel­tä itseltään?

    Itse asun mie­lui­ten kau­pun­gis­sa kuin lähiös­sä. Oma lukun­sa ovat suo­ma­lai­set lähiöt, jois­sa on kyet­ty lois­ta­vas­ti yhdis­tä­mään kau­pun­ki- ja maa­seu­tua­su­mi­sen huo­not puo­let. Ymmär­rän myös ihmi­siä, jot­ka asu­vat maalla.

    Nor­maa­li kau­pun­ki koos­tuu kuu­teen ker­rok­seen tii­viis­ti raken­ne­tus­ta kes­kus­tas­ta ja sitä ympä­röi­väs­tä pari­ker­rok­si­ses­ta alu­ees­ta. Molem­mis­sa on sekai­sin sekä toi­mi­ti­lo­ja että asumista.

    Kes­kus­tan ulko­puo­lel­la ole­va mata­lam­pi osa tulee kaa­voit­taa niin, että se pys­ty­tään jous­ta­vas­ti tii­vis­tä­mään kan­ta­kau­pun­gik­si. Hel­sin­ki kipui­lee nyt sotien­jäl­keis­tä huo­noa kaa­voi­tus­ta. Her­ra Jean­ne­ret-Gris’n aiheut­ta­ma vahin­ko on melkoinen.

    Län­si-euroop­pa­lai­sit­tain kaa­voi­tet­tu­ja ja raken­net­tu­ja lähiöi­tä­kään tääl­lä ei ole kuin Gra­ni. Siel­lä­kin on ker­ros­ta­lo­ja, joi­ta muu­al­la raken­ne­taan vain maa­han­muut­ta­jas­lum­meik­si. Nor­maa­lis­ti lähiö raken­ne­taan rau­ta­tien var­teen, sen molem­min puo­lin. Kun­nan pal­ve­lut sijoi­te­taan lähel­le ase­maa. Aja­kaa­pa junal­la Hel­sin­gis­tä Kar­jaal­le. Suo­mes­sa sei­sak­kei­den ympä­ris­töt ovat joko jou­to­maa­ta tai kor­kein­taan paikoitusalueina.

    Munk­ki­vuo­ren ja Mel­lun­ky­län kal­tai­set ongel­mat ovat todel­li­nen haas­te tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Munk­ki­vuo­ret pitää tii­vis­tää kan­ta­kau­pun­gik­si ja mel­lun­ky­lät pur­kaa pien­ta­loa­su­mi­sen tiel­tä. Kun kan­ta­kau­pun­ki laa­je­nee, mel­lun­ky­lään ei rii­tä enää asuk­kai­ta. Kukaan ei halua olla neuk­ku­kuu­tios­sa kes­kel­lä ei mitään.

  23. Mau­rizio:
    “Juu­ri sel­lais­ta kau­pun­kia useim­mat “tii­vis­tä­jät” ymmär­tääk­se­ni halua­vat lisää.” 

    Ver­taa­pa suu­rin­piir­tein kaik­kea moder­nia ark­ki­teh­tuu­ria 1900-luvun alun vas­taa­vaan. Ja kat­so! Ei tul­lut pas­kas­ta kon­veh­tia, vaik­ka mil­lai­seen pape­riin käärittiin.

    Nii‑i, mut­ta eipä tuo mikään luon­non­la­ki ole. 2000-luvul­la­kin on mah­dol­lis­ta teh­dä tyy­lik­käi­tä tönö­jä. Ja vaik­ka hom­man nimi oli­si, että kai­ken nyky­ään raken­net­ta­van on olta­va rumaa, niin eipä sii­nä väl­jyys­kään mitään aut­tai­si. Kon­tu­lat sun muut eivät ole sen parem­pia kuin meri­haat ja itä-pasilat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.