(Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä)
Öljyn hinnan romahtaminen yllätti ainakin minut. Näyttää se yllättäneen öljy-yhtiötkin, jotka tuskailevat kannattamattomiksi käyneiden investointiensa kanssa. Yllätetyksi tuli myös Venäjä, joka ei ole tehnyt mitään vähentääkseen riippuvuuttaan öljytuloista.
Liuskeöljy on tehnyt öljyn hinnanlaskun mahdolliseksi, mutta se ei taida olla ainoa syy. Ehkäpä Saudi-Arabian kaltaiset maat eivät näe pahana, että liuskeöljyltä, öljyhiekalta ja arktiselta öljyltä vedetään matto alta. Into kehittää sähköautoja on myös kokenut kolauksen samoin kuin muutkin toimet vähentää öljyriippuvuutta.
Emme ehkä saa koskaan tietää, missä määrin öljyn hinnan laskua on jouduttanut halu horjuttaa sotaisaksi muuttuneen Venäjän taloutta. Pulaan on joutunut myös Venezuela.
Laman kourissa kamppailevalle Euroopalle öljylaskun pieneneminen on onnenpotku. Maailmantaloudelle öljyn hinnan aleneminen tekee periaatteessa hyvää, koska öljynviejämaiden valtavat ylijäämät ovat keskeinen velkaongelman syy. Öljy-yhtiöt vähentävät investointejaan, mikä on tietysti pois kokonaiskysynnästä.
Arktinen ympäristö voittaa lyhyellä aikavälillä, koska sieltä öljyä ei kannata enää porata. Jopa ilmasto hyötyy tilapäisesti, koska öljyesiintymistä kalleimmat ovat pahimpia. Öljyhiekasta valmistetun öljyn kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat kuin perinteisen raakaöljyn.
Öljyn hinnan raju vaihtelu viime vuosikymmeninä osoittaa, että kysyntä ja tarjonta ovat joustamattomia. Hintojen nousu ei lyhyellä aikavälillä tuo lisää tarjontaa eikä hillitse kysyntää kuin marginaalisesti. Tämä tarkoittaa, että kysynnän ja tarjonnan epäsuhde johtaa suuriin hintavaihteluihin. Pitkällä aikavälillä sekä kysyntä että tarjonta reagoivat hintoihin voimakkaammin. Niinpä halvan öljyn aika jäänee lyhyeksi. Tällä hintatasolla öljy-yhtiöt luopuvat monista investoinneista uusiin esiintymiin samalla, kun öljyn kulutus kääntyy laskuun. Pahimmillaan öljyn hinnannousu voi olla yhtä nopeaa kuin oli sen lasku. Tai jopa nopeampaa, sillä onhan tuotannon lisääminen hinnan noustessa hankalampaa kuin sen vähentäminen hinnan laskiessa.
Jos öljyn hinta kohta taas nousee entiselle tasolleen, maailmantalouden tervehtyminen pysähtyy, arktisen öljyn kimppuun käydään entisellä tarmolla ja Venäjäkin saa taas rahaa varustautumiseensa.
Öljyn ja kivihiilen maailmanmarkkinahinnan pysyminen halpana on välttämätön ehto ilmastonmuutoksen torjunnalle. Tunnetuista esiintymistä pitäisi maahan jättää 80 %. Mitä kannattavampaa öljyn pumppaaminen on, sitä varmemmin esiintymät käytetään viimeistä tilkkaa myöten.
Kysyntää ja uusiutuvia energialähteitä ajatellen taas olisi hyvä, että fossiiliset polttoaineet olivat mahdollisimman kalliita.
Maapallo olisi paremmassa turvassa, jos öljyn kuluttajahinta olisi riittävän korkea hillitsemään kysyntää ja tukemaan vaihtoehtoja, kuten sähköautoja ja uusiutuvia polttoaineita, mutta tuottajahinta silti niin matala, ettei se houkuttele hyödyntämään huonoja esiintymiä. Nämä kaksi näennäisesti ristiriitaista tavoitetta on saavutettavissa yhtä aikaa verottamalla öljyn käyttöä kunnolla.
Öljynkuluttajamaiden pitäisi tehdä vuorostaan kartelli ja sopia öljyn kulutuksen verottamisesta kaikkialla. Näin pidettäisiin tuottajahinta jatkossakin halpana ja öljyn kulutus aisoissa. Öljyn veroton maailmanmarkkinahinta pysyisi matalana paljon pidempään, koska kulutus ei nousisi niin kuin se nousee, jos kuluttajahinnat laskevat. Hyödyt maailmantaloudelle olisivat halvasta maailmanmarkkinahinnasta ilmeiset. Tietysti öljyn maailmanmarkkinahinta nousee joskus, koska halvan hinnan aikana ei investoida tuotantoon. Lisääntyvä kulutus kääntäisi hinnan nousuun paljon aikaisemmin.
Halpa öljy merkitsee piristysruisketta Euroopalle. Piristysvaikutus säilyisi ennallaan, vaikka öljyä verotettaisiin, jos vastaavasti alennettaisiin muuta, mielellään työhön kohdistuvaa verotusta. Etu säilyisi pidempään, koska öljyn kulutus ei kääntyisi nousuun. Geopoliittiset hyödyt öljytulojen hiipumisesta säilyisivät. Täydellinen win-win-win -malli.
Ei tietenkään auta, että Suomi nostaa yksin öljytuotteiden veroja, koska ei se maailmanmarkkinahintoihin mitään vaikuttaisi. EU olisi toimijana merkittävämpi, mutta mukaan olisi hyvä saada muitakin. Yllättäen Kiina voisi olla taivuteltavissa, koska maa tähtää paraikaa voimakkaasti bensiinin korvaamiseen sähköllä liikenteessä; kiinalaisissa kaupungeissa käyneet ymmärtävät miksi. Kiinan etu myös on, että länsimaiden talous elpyy. On Kiinan kannalta parempi, että teollisuusmaista rahat virtaavat vientituloina Kiinaan kuin maksuna kalliista öljystä öljyntuottajamaille. Vaikeampi tapaus on populistisista hallinnosta kärsivä Yhdysvallat. Olisi myös Yhdysvaltain talouden ja ulkopolitiikan etu pitää öljyn maailmanmarkkinahinta mahdollisimman pitkään mahdollisimman alhaalla; ei vain Venäjän vaan myös Venezuelan vuoksi.
Öljyn hinta-alen verottaminen pois olisi teollisuusmaille yksiselitteisesti hyvä asia. Se helpottaisi ilmastotavoitteita, tukisi maksutasetta pitämällä öljyn maailmanmarkkinahinnan alhaalla pidempään, elvyttäisi taloutta tehdessään mahdolliseksi työhön kohdistuvien verojen alentamisen ja edistäisi työllistävien kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Ja miten sitten oikeasti tulee käymään, ehkä:
http://www.vihreapuolue.fi/?q=node/347
Kuuntelin kiinnostavan Nesteen edustajan pitämän esityksen öljynhinnan pudotuksesta. Taustalla näyttäisi olevan odotettua hitaampi kulutuksen kasvu ja useiden öljyntuottajien päätös lisätä tuotantoa. Saudi-Arabia ei halua olla ainoa hintaa suojeleva valtio, ja päätti olla pienentämättä omaa tuotantoaan. Eräänlainen OPEC kuriin operaatio.
Ylikansalliseen verotukseen ei kyllä ikinä päästä, EUn sisälläkin mahdoton ajatus.
Suomessa toki kannattaisi öljyn wind fall ottaa valtion taskuun ja buustata taloutta hankkeilla, jotka vähentävät öljyriippuvuutta, ratahankkeet, joukkoliikenne-infra ja maantieliikenteen sähköistäminen. Jotain on pielessä TEMin energiatukien jaossa, kun LNG-terminaalit saivat viime vuonna 120 meur, tuulimyllyt 80 meur, mutta henkilöautoliikenteen sähköistäminen vain muutamia miljoonía.
Monet maat pitävät bensan hintaa keinotekoisen alhaalla tukemalla öljyn kulutusta verottamisen asemasta (Kiina 2.6%, Intia 19.9%, Meksiko 11.9% ja Indonesia 31.3%) Jos öljyn hinta pysyy erittäin alhaalla, Kiina voi alkaa jopa verottaa sitä, mutta jos hinta nousee sitä aletaan taas tukea.
http://www.iea.org/subsidy/index.html
http://www.worldenergyoutlook.org/resources/energysubsidies/
Mitä näistä muuten enää jauhamaan, kun poliittista muutosta ei ole tulossa.
Ajatelkaapas jos Rinne hoitaisi samalla lailla omaa vastuualaansa kuin tämä nykyinen ympäristöministeri. Sehän tapettaisiin, jos nauraisi samalla tavalla hallituksesta oppositioon, että tahallaanhan minä täällä tuhoan valtion taloutta, mutta ette te sieltä mitään sille voi. Ei mikään media puutu tuohon ympäristöministerin toimintaan, kun ei niitä kiinnosta, kun se ’land’ puuttuu kokonaan nykyisestä talousjärjestelmästä.
Tänäänkin joku tohtori yrittää selittää tuulivoimaa rautalangasta Hesarissa, mutta ei sekään auta. Vihreätkin nyt sitten peruuttelevat tuulivoiman kanssa, mutta jättävät kokonaan tuomatta esiin sen, että fossiilisten hinnat laskevat, mutta veronmaksajat joutuvat niitä yhä tukemaan ja keuhkoihin vetämään. Armeijasta tuttua gonahdusta ilmassa, kun kammasta katoaa piikit?
Oikeastihan taitaa olla niin, että koko joukko takaisinkytkentöjä on jo käynnissä ja on ihan sama mitä enää tekee. Ydinvoiman lisääminen vaan on kaikista vaarallisinta, kun romahtaminen kiihtyy.
Oikeastiko kulutus kasvaa, kun hinta halpenee? Ajan autolla välttämättömät matkat (ja niitä Helsingissä piisaa, kun kouluja suljetaan). Talo lämpiää siihen 20-21 asteeseen, maksaa se öljy mitä vaan. Sosiaalinen kanssakäyminen vaatii, että suihkussa pitää silloin tällöin käydä, ja puhdasta tulee mukavammin kun käyttää öljyllä lämmitettyä vettä. Halventunut öljynhinta mahdollistaa ehkä sen, että välipohjaan saadaan uudet villat muutamaa vuotta aikaisemmin. Ja sitten öljyä kuluu vieläkin vähemmän. Mutta ei ole tällä palstalla ensimmäinen kerta, kun perusoletuksetkin on vinossa.
Ei ole kovin harvinainen oletus, että hintajoustot ovat negatiivisia. Mitä kalliimpi hinta, sitä vähemmän käytetään.
Saudeilla taisi olla myös Iran tähtäimessä.
Yleensä näin. Öljy (kuten varmaan ruokakin) on kuitenkin sellainen ”perustarvike”, että vaikka hinta nousisi kovastikin, niin silti sitä jonkun verran tarvitaan. Ja sitten kun kipuraja ylitetään, niin käytön putoaminen voi olla aika jyrkkä.
Öljynhinta Q1/17 on 220-250 dollaria barrelilta (bluffi pettää).
Kysyntä ei ole kadonnut mihinkään ja energiankulutus kasvaa tänäkin vuonna.
Minä vaihdoin auton pienempään, yksi syy polttoainekustannukset. Jos bensa maksaisi puolet siitä mitä nykyään, saattaisin ajella edelleenkin 2.4 litraisella. Arvelen että oma polttoaineenkulutus tippui sinunkin edestä.
Minulla onkin hyvää anekdoottista empiriaa tästä asuntojen lämmittämisestä. Olen viimeisen viiden vuoden aikana muuttanut kaukolämmitteinen rivitalo -> sähkölämmmitteinen pientalo -> ilmalämpöpumpun asennus -> vielä isompi sähkölämmitteinen pientalo, jossa ei ole ilmalämpöpumppua. Katsotaanpa mitä tapahtui lämmitysenergian käytölle.
Rivarissa sisälämpötila oli 24 astetta. Kun muutin pientaloon, tipun sisälämpötilan 21-asteeseen.. Kun asennutin ilmalämpöpumpun, nostin sisälämpötilaa pari astetta. Kun muutin ilmalämpöpumpputalosta vielä suurempaan sähkölämmitteiseen taloon (jossa ei ollut ilp), sisälämpötila tipahti takaisin 21 asteeseen.
Hmm. Mielenkiintoista, vaikuttaisi siltä että ainakin minun asuntoni sisälämpötila on noussut ja laskenut suoraan sen mukaan, paljonko lämmittäminen maksaa!
Kun muutin rivitalosta omakotitaloon (ja siis oma vesi&sähkölasku), aloin käyttämään suihkussa aikaisempaa viileämpää vettä, vähentämään veden virtaamaa sekä nopeuttammaan suhikussa käyntiä.
Sinulla on kyllä investointilaskelmissa jotain pahasti vialla. Mitä kalliimpaa lämmittäminen on, sitä enemmän ja nopeammin rahaa kannattaa ohjata eristeisiin.
Kyllä nyt näyttäisi enemmän siltä, että sinulle sattui jonkinlainen paha ajatusvirhe. Onko sinulla niin hyvät tulot, että säästö luokkaa 100-200 euroa / kk ei merkkaa mitään?
Olin varma, että öljyn hinta Venäjä pakotteiden vuoksi nousee globaalisti ylöspäin mutta kävikin päinvastoin.
Foliohattu päässä olen tullut siihen tulokseen, että Saudit ovat yhdessä Usa:n kanssa sopineet, että Venäjä laitetaan polvilleen tätä kautta.
Eli pumppaavat öljyn hinnan alas- ei tähän muuten oikein järjellistä syytä ole, koska talous kuitenkin eurooppaa lukuunottamatta kasvaa ja aika kovaakin vielä (Usa, aasia, Kiina jne.)
Usahan on ollut Saudien paras ”kumppani” jo vuosikymmeniä.
Jos verotuksella pelastetaan maailmaa, niin miksi näitä verotuloja käytettään jonninjoutaviin asioihin? Amerikkalaiset toimivat aikanaan tullimuurin takana ja synnyttivät sisämarkkinoille ketjun öljy-, teräs-, autoteollisuus ja unelman vapaudesta. Sisämarkkinoiden tuloksena teknologia ei kehittynyt (ei ollut tarvetta). Kun markkinat avattiin, kilpailijat tulivat ja valtasivat markkinat. Tämä kuvio näkyy toiseen suuntaan. Kun eurooppalaista tuotantoa siirtyy Kiinaan, niin saasteen kokonaismäärä maapallolla kasvaa. Mitään ei kannata laskea sen varaan, että syntyisi jokin yleismaailmallinen saasteveromenettely ja tästä rohkaistuneena eurooppalaiset ampuisivat jalkaansa jo etukäteen.
Verotuksen ohjaavaa vaikutusta tulisi käyttää ainoastaan siellä, missä on kilpailevia vaihtoehtoja. Puhdasta sähköä voi tuottaa vesi, aurinko, tuulivoimalla, näiden tulisi kilpailla samassa verokehyksessä. Ajatuksena on myös sulkea pois tuet, jotka vääristävät kilpailua. Teollisuuden investointien käyttöikä on kymmeniä vuosia. Tämä on myös aikaväli, millä tuottoja arvioidaan. Jos Suomen ratkaisu joka ongelmaan on uuden veron määrääminen, niin investoinnit jäävät tekemättä.
Katainen ja Urpilainen näkyvät olevan vielä hengissä, vaikka naureskellen tuhosivat Suomen talouden. Fantastista.
En tiedä mitä joku tohtori on selittänyt tuulivoimasta, mutta mikään selittely ei kyllä auta siihen, että se on aivan älyttömän tappiollista toimintaa. Yhtäkään tuulimyllyä ei nousisi ilman tukia. Ei Suomella ole rahaa maksaa siitä, että sähkö tuotettaisiin tuulivoimalla.
”Emme ehkä saa koskaan tietää, missä määrin öljyn hinnan laskua on jouduttanut halu horjuttaa sotaisaksi muuttuneen Venäjän taloutta. Pulaan on joutunut myös Venezuela.”
Onko Soininvaara siis itä mieltä, että joku hallituksen kundi käy sanomassa öljynporaajille, että alentakaa nyt hintaa. Eikä kukaan sano, että ei muuten kuulu sulle. Tai, että kukaan ei kävelisi kertomaan, että tätä nyt pyydetään.
Venezuelan ja Venäjän ahdinkot ovat aika lailla itseaiheutettuja.
Venezuela on energiantuottaja, joka subventoi energian hintaa ja käyttää suuren osan budjetista bensan pitämiseksi halpana, muutamassa sentissä per litra. Sillä kyllä joudutaan pulaan jo ihan muutenkin.
Totta kai salaliittokahelit näkevät sitä ja tätä ympärillään, mutta käsitykseni mukaan Soininvaara on muuten ihan järjissään.
Tauno Tiusanen kirjoitti, kuinka vielä 80-luvun lopulla neuvostolliitolainen kauppavaltuuskunta kyseli, että kuka päättää hinnat Suomessa. Missä ministeriössä se tehdään.
Mikä Gosplan olisi sitten tässä päättämässä, mikä se öljyn ”oikea” hinta sitten on?
Ja mitä tapahtuu, kun öljyn hinta nousee. Laskisiko tämä vero sitten? Ei ole ihan kauhean luetettava valtio näissä asioissa sopimuskumppanina.
Jallupullosta vetoa, että Brentin noteeraus ei ylitä yhtenäkään Q1/17 päivänä 220 dollaria?
En oikein ymmärrä näitä salaliittoteorioita mitä Osmokin toi esille. Kun minun järkeni mukaan se salaliittoteoria on tarvittu siihen, että se hinta on hilattu ylös viime vuosina, muuten ei ole mahdollista, että salaliittoteorialla se saataisin alas. Ja se, että USA olisi osallinen salaliittossa, joka olisi tuplannut öljyn hinnan viime vuosina, kuulostaa aika erikoiselta. Ja jos tarkastellaan mitkä maat ovat erityisesti lisänneet tuotantoaanhinnan laskun aikana, merkittävin tuotannon kasvattaja on Libya. Ei, Libyan tuotannon kasvun syy ei ollut salaliittoteoria.
”aivan älyttömän tappiollista toimintaa.”
Eikä siinä kaikki.
http://www.thegwpf.com/leading-acoustic-experts-warn-of-wind-turbines-negative-health-impacts/
Mutta eihän näistä poliittisesti korrektissa ja ekouskovaisessa Nyky-Suomessa puhua saa. Eikä mediakaan inahda mistään, mikä saatettaisiin tulkita Pyhän Tuulivoiman vastaiseksi.
Mihin tarvitaan sensoreja, kun ne tekevät sen ihan itse?
Vaihda tuulivoiman tilalle ”suomalainen ruoka” niin huomaat yhtäläisyydet. Ensinnäkin, sähköä tarvitaan. Sitä saa myös ulkomailta halvemmalla, mutta huoltovarmuuden kannalta on hyvä jos meillä on omaa, puhdasta tuotantoa.
2 miljardia vuodessa ruuan tukiin, vain muutama kymmenen miljoonaa uusiutuviin energianlähteisiin!
Mitä hyötyä olisi sähköauton kehittämisestä ilmastolle, kun ydinvoima nähdään peikkona? Ei saksassakaan ydinvoimaa korvat aurinkokennoilla vaan hiilellä. Eli taitaa ilmastolle olla aikasama on ho öljy kallista vai ei. Hiilellä poweroitu sähköauto on ihan yhtä paha kuin bensamoottorilla kulkeva
Eurooppalaisen sähköntuotannon päästöt pienenevät koko ajan, ja niitä rajoitetaan päästökaupan päästökatolla.
Ilman päästörajoituksiakin sähköauto on ylivertainen valinta verrattuna fossiilikoneeseen. Tärkeää on kuitenkin huomata, että nyt liikenteeseen otettavat polttomoottoriautot ovat ongelma vielä 15 vuoden päästä. Fossiili ei puhdistu, muttta sähköntuotanto muuttuu koko ajan vähäpäästöisemmäksi.