Vuosi: 2015

Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin

Lisätään ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia valin­nan­va­pau­teen hyv­in­voin­tipalveluis­sa tulolu­okkaan ja yhteiskun­nal­liseen ase­maan kat­so­mat­ta. Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija. 

Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vielä niin, että julkiset menot kään­tyvät lasku­un. Kuka kek­sii tuol­laisia slo­ganei­ta kuin ”Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija?

Toteutetaan ter­vey­den­huol­los­sa valin­nan­va­paus­malli, jos­sa peruster­vey­den­huol­lon rahoi­tu­so­su­us kul­kee ihmisen val­it­se­malle palvelun­tuot­ta­jalle. Sama rahoi­tu­so­su­us, joka tulee esimerkik­si kun­nan ter­veyskeskuk­selle, mak­se­taan kunkin asi­akkaan itse val­it­se­malle, hyväksytylle palvelun­tuot­ta­jalle. Rahan on seu­rat­ta­va poti­las­ta, ei päinvastoin. 

Minä olen peri­aat­teessa tykästynyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –malli­in, mut­ta en uskaltaisi lähteä toteut­ta­maan sitä kokoomusjo­htois­es­ti. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (6) Valin­nan­va­paut­ta hyvinvointipalveluihin”

Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asi­aa. Jat­ka lukemista “Näin ratkai­sisin sote-solmun”

Kokoomuksen hallitusohjelma (5) Koulutus

Uud­is­te­taan varhaiskas­va­tus­ta siten, että lap­sil­la on tasa-arvoisem­mat oppimis­valmi­udet. Lisätään liikun­taa ja musi­ikkia päiväkotei­hin sekä vaki­in­nute­taan hyvät käytännöt. 

Jokin ped­a­gogi­nen oppisu­un­ta näyt­tää val­lan­neen ohjel­matyöryh­män. Söpöjä tavoit­tei­ta. Tarvit­taisi­inko tähän rahaa?

Ruok­i­taan uteliaisu­ut­ta, kek­seliäisyyt­tä ja oppimisen iloa kaikessa koulu­tuk­ses­sa. Lisätään valin­naisu­ut­ta perusk­oulus­sa, lukiois­sa ja ammatil­lises­sa koulu­tuk­ses­sa. Sal­li­taan vahvuuk­sien löytämi­nen ja oman osaamisen kehit­tämi­nen aivan kaiken­lai­sista taus­toista tuleville lap­sille ja nuo­rille. Lisätään yhteistyötä koulu­jen sekä yri­tys­ten ja kansalaisjär­jestö­jen kesken. Uud­is­te­taan oppimi­nen ja opet­ta­jan työ digisukupol­ven ehdoil­la. Raken­netaan vir­tu­aal­isia oppimisym­päristöjä ja uud­is­te­taan ped­a­gogi­ikkaa. Tekni­ik­ka ote­taan oppimisen palveluk­seen. Peru­sope­tus kaipaa loikkaa tule­vaisu­u­teen. Siir­retään pain­opis­tet­tä oppi­aine­sisältöko­htais­es­ta opetuk­ses­ta oppimisen, opiskeluin­non, ajat­telun ja ongel­man­ratkaisemisen taito­jen, yhteistyö- ja kom­mu­nikaa­tio­valmiuk­sien sekä itse­tun­te­muk­sen vahvistamiseen. 

Aikooko puolue­hal­li­tus men­nä opet­ta­maan ped­a­gogisia taito­ja opet­ta­jille? Onko eduskun­ta oikea tapa päät­täää täl­lai­sista asioista, vai mik­si tämä on eduskun­tavaalio­hjel­mas­sa? Yhteistyö yri­tys­ten ja kansalaisjär­jestö­jen kesken ehkä voidaan kat­soa tavoit­teek­si, jos­ta poli­ti­ikalla voidaan päät­tää jotain. Lisätäänkö seu­raaval­la vaa­likaudel­la siis valin­naisu­ut­ta, kun edel­lisel­lä sitä rajoitet­ti­in? Kos­keeko valin­naisu­us myös kieliä ja uskon­toa? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (5) Koulutus”

Maakuntamallia pukkaa

Perus­tus­laki­valiokun­ta sit­ten kaa­toi sote-uud­is­tuk­sen esite­tyssä muo­dos­sa, vaik­ka kaik­ki vaku­ut­ta­vat, että uud­is­tus on tarkoi­tus toteut­taa.  Se olikin ain­oa tämän hal­li­tuskau­den uud­is­tuk­sista, joka ei vielä ollut kaatunut. Onnek­si tulee uusia vaa­likau­sia. Tah­to muu­tok­seen on nyt niin vah­va, että jotain syntyy.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan keskusta­laiset ja sosialidemokraatit oli­si­vat jo käyneet keskustelu­ja mallista, jois­sa nuo viisi perus­tus­laki­valiokun­nan perus­tus­lain vas­taisik­si tuomit­se­maa sote-aluet­ta jätetään pois ja jär­jestämis- ja tuot­tamis­vas­tuu annetaan mallis­sa olleille 19 tuotan­to­vas­tu­ualueelle, joka kuitenkin olisi hallinnoltaan ja rahoituk­seltaan seka­va hallinto­häkkyrä. Toiv­ot­tavasti tieto on väärä. Tätä on ylipään­sä mah­do­ton uskoa, kos­ka mik­si keskus­ta pelaisi kort­tin­sa tässä vai­heessa noin huonos­ti? Jat­ka lukemista “Maakun­ta­mallia pukkaa”

Mitä tehdä Kreikalle?

Eduskun­nan valiokun­nis­sa kesken ole­vista asioista ei tari­noi­da, mut­ta omista mielip­iteistään saa ker­toa. Ei liene kenellekään salaisu­us, että Kreikan lainao­hjel­mas­ta käy­dään neu­vot­telua ja jos tässä liiku­taan johonkin suun­taan. eduskun­nan suurelta valiokunnal­ta voidaan tarvi­ta päätöstä Suomen kan­nas­ta hyvinkin lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Sik­si edus­ta­jamme suures­sa valiokun­nas­sa, Johan­na Sumu­vuori kyseli ryh­mältä, mil­lainen liikku­mati­la hänel­lä ryh­män puoles­ta on. Kir­joi­tan tähän oman vas­tauk­seni,  kos­ka on muutenkin pitänyt kir­joit­taa Kreikas­ta. Näin siis vastasin: 

Ei ole pelkoa, että Antti Rinne toisi esi­tyk­sen, joka olisi niin löperö, etteivät vihreät voisi sitä hyväksyä. Ei toisaal­ta ole pelkoa siitäkään, että tulisi sel­l­ainen esi­tys, joka miel­lyt­täisi min­ua, mut­ta ker­ron kan­tani silti. Minus­ta ei ole mitään järkeä pitää Kreikkaa henki­tor­eis­saan tyyli­in paras kreikkalainen on työtön kreikkalainen. Miten maa voi mak­saa velka­nsa, jos kreikkalaiset pide­tään työt­töminä? Jos joku on velkaa min­ulle, en panisi hän­tä käsir­autoi­hin ja estäisi hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan mak­su­un. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Kreikalle?”

Kokoomuksen hallitusohjelma (4) Kilpailukyky

Tue­taan kaikkia ratkaisu­ja, jot­ka lisäävät suo­ma­laisen työn kil­pailukykyä suh­teessa keskeisi­in kilpailijamaihimme. 

Jos sanoo kan­nat­ta­vansa kaikkia ratkaisu­ja, ei ole yhtään ratkaisua esit­tää tai sit­ten ei uskalla sanoa.

Työuria piden­netään. Työu­ran katkok­sia ja työikäis­ten pois­saolo­ja työ­markki­noil­ta vähen­netään. Työt­tömyys­tur­vaa uud­is­te­taan sen keston ja por­ras­tuk­sen osalta työn vas­taan­ot­toa kannustavammaksi. 

Täl­lä var­maankin tarkoite­taan koti­hoidontuen lyhen­tämistä ja mui­ta per­he­vap­ai­ta. Työt­tömyys­tur­va sel­l­aisek­si kuin se on Ruot­sis­sa? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (4) Kilpailukyky”

Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet

Tule­vaisu­u­den työelämässä tarvi­taan nyky­istä enem­män jous­to­ja. Kan­nuste­taan työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liit­tyvien neu­vot­telu­rak­en­tei­den syntymistä. 

Ei varsi­nainen hal­li­tu­so­hjel­ma koh­ta, jos ker­ran lähde­tään siitä, ettei asia kuu­lu hal­li­tuk­selle ja eduskun­nalle. Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (3) Työl­listämisen esteet”

Kokoomuksen hallitusohjelma (2) Työelämätavoitteita

Uud­is­te­taan työaikalain­säädän­tö vas­taa­maan työelämän muu­tok­sia. Lisätään työa­jan jous­to­ja. Laa­jen­netaan työaika­pankkien käyt­töä. Lisätään osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia, jot­ta eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten van­hem­mat, osatyökykyiset, van­huseläk­keel­lä ole­vat ja työeläk­keel­lä ole­vat voivat osal­lis­tua nyky­istä jous­tavam­min työelämään.

Tästä puut­tuu konkre­tia, joten vähän han­kala ottaa kan­taa. Työa­jan jous­tot ovat hyvä asia, jos työn­tek­i­jän mielipi­det­tä kuul­laan myös, mut­ta erit­täin huono, jos työ­nan­ta­ja voi yksipuolis­es­ti määrätä. Osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia yritet­ti­in paran­taa SATA-komite­as­sa suun­nilleen noista syistä, joi­ta tässä esitetään, mut­ta kokoomus kaa­toi. Osatyökyky­is­ten osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisu­us edel­lyt­tää muu­tok­sia työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Ei pitäisi myön­tää eläkkeitä vaan vam­mais­tukia, jot­ka eivät pienene, vaik­ka vam­mas­taan huoli­mat­ta tek­isi työtä. Sokeil­la täl­lainen mah­dol­lisu­us van­has­taan on. Muille ryh­mille sitä ei ole halut­tu laa­jen­taa, kos­ka hui kauhea, joku voi olla niin sin­nikäs, että saa täyt­tä palkkaa ja kuitenkin sen päälle tulee tuo eläke. Kestäisikö kansan­taloutemme täl­laisen uut­teru­u­den? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (2) Työelämätavoitteita”

Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoomuk­sen ohjel­ma on niin paljon pidem­pi kuin Keskus­tan, että en pysty käsit­telemän sitä yhtä kat­tavasti, vaan poimin siitä kiin­nos­tavimpia kohtia.

Sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta uud­is­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta eurosta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hienon tun­tu­inen tavoite, jota kan­nat­taa ihan mielel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tarkoit­taa. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulku­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perus­tu­lo­ma­lli? Jat­ka lukemista “Kokoomuk­sen hal­li­tu­so­hjel­ma (1) Työn­teon kannattavuus”