Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoo­muk­sen ohjel­ma on niin pal­jon pidem­pi kuin Kes­kus­tan, että en pys­ty käsit­te­le­män sitä yhtä kat­ta­vas­ti, vaan poi­min sii­tä kiin­nos­ta­vim­pia koh­tia.

Sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tus­ta uudis­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta euros­ta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hie­non tun­tui­nen tavoi­te, jota kan­nat­taa ihan mie­lel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tar­koit­taa. Toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuo­kral­la asu­val­le Hel­sin­gis­sä noin 1135 €/kk puh­taa­na käteen. Täs­tä noin 650 on asu­mis­kul­ku­jen kor­vaa­mis­ta ja 485 € toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa. Jos täs­tä läh­de­tään, pitäi­si 1500 euron kuu­kausi­pal­kas­ta jää­dä siis käteen 1885 euroa. Aika ante­lias mal­li siis. Radi­kaa­li perustulomalli? 

Koh­tuul­lis­te­taan las­kel­maa ja jäte­tään pato­lo­gi­sim­mat tapauk­set pois, sil­lä ehkä kokoo­mus ei nii­tä tar­koi­ta. Ote­taan läh­tö­koh­dak­si, että net­to­tu­lot ovat 900 euroa tulot­to­mil­la. Sil­lä ei pär­jää Hel­sin­gin raa­dol­li­sil­la asun­to­mark­ki­noil­la, mut­ta muu­al­la ehkä. Täl­löin­kin pitäi­si 1500 euron pal­kas­ta koi­tua 1650 euron net­toan­siot. Minus­ta tämä on hie­no tavoi­te ja kan­nat­na täl­lais­ta radi­kaa­lia tulo­ja­kau­man muu­tos­ta läm­pi­mäs­tä, mut­ta kan­nat­taa­ko kokoo­mus? Kan­nat­tai­si­ko aloit­taa sii­tä, että käteen jää 40 %?

Huo­mat­ta­koon, että täs­sä esi­merk­ki­las­kel­mas­sa ei ollut lap­sia. Yksin­huol­ta­ja kol­men lap­sen kans­sa on pal­jon han­ka­lam­pi tapaus. Jos ei asu­kaan yksin vaan huo­leh­tii sii­nä sivus­sa kol­mes­ta lap­ses­ta, las­kel­ma muut­tuu aivan mahdottomaksi.

Tulo­ve­ro­tus­ta keven­ne­tään kai­kis­sa tuloluokissa.

Vähän vai­kea sovit­taa yhteen edel­li­sen koh­dan kans­sa, ellei kulu­tus­ve­ro­ja nos­te­ta radi­kaa­lis­ti. Sinän­sä tuon koh­dan täyt­tä­mi­sek­si riit­täi­si, että teh­dään saman suu­rui­nen euro­mää­räi­nen alen­nus kaik­kien vero­tuk­seen, mut­ta kokoo­mus tai­taa tar­koit­taa, että kaik­kia mar­gi­naa­li­ve­ro­ja alen­ne­taan. Näi­nä ankei­na aikoi­na kan­nat­tai­si raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den alen­ta­mi­sek­si tyy­tyä alen­ta­maan vero­ja pie­ni­palk­kai­sim­pien koh­dal­la niin, että muut mar­gi­naa­li­ve­rot jäte­tään ennal­leen. Onko maal­lam­me malt­tia vau­ras­tua? Toi­vot­ta­vas­ti tämä ohjel­ma­koh­ta on tar­koi­tet­tu vain vaaleihin.

34 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus”

  1. Onko mitään jär­keä mak­saa tois­ta ton­nia ihmi­sel­le sii­tä, ettei tämä tee mitään? Ei meil­lä ole oikeas­ti varaa näin ante­li­aa­seen sossuun.

    Toi­saal­ta täs­sä näkee kaa­voi­tuk­sen ongel­mat Hel­sin­gis­sä. Asu­mi­ses­ta on teh­ty tie­ten tah­toen lii­an kal­lis­ta. Tämän vuok­si tulee kysee­na­lais­taa, onko kan­nat­ta­vaa pitää toi­meen­tu­lo­luu­kul­ta tie­nes­tin­sä hank­ki­via ollen­kaan tääl­lä? Juu­ri nuo asun­not tar­vit­tai­siin duu­na­reil­le. Yhteis­kun­nal­le on hal­vem­paa osoit­taa asun­not toi­meen­tu­lo­tuen asuk­kail­le vaik­ka Kemi­jär­vel­tä tai Porista.

    Eli idea voi olla sinän­sä hyvä, mut­ta vaa­tii puut­tu­mis­ta lii­an löy­hä­kä­ti­seen sosi­aa­li­tur­vaam­me. Sii­hen on pak­ko puut­tua tai olem­me koh­ta nurin, kuten kävi Uudes­sa Seelannissa.

  2. Kal­lis­ta asu­mis­ta voi suit­sia toteut­ta­mal­la val­ta­kun­nal­li­sen perus­tu­lon rin­nal­le kun­nal­li­sen perustulon. 

    Jos asu­mi­nen kun­nas­sa on muu­hun val­ta­kun­taan näh­den riit­tä­vän kal­lis­ta, sako­te­taan kun­taa ja jae­taan sak­ko­sum­mas­ta kai­kil­le kun­ta­lai­sil­le riit­tä­väs­ti rahaa että kun­nas­sa oli­si varaa asua. Käy­tän­nös­sä joh­taa kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tin nos­toon ja tulon­siir­toon suu­ri­tu­loi­sil­ta kun­ta­lai­sil­ta pienituloisille.

    Kun­ta voi­si tie­tys­ti vält­tyä sakol­ta toteut­ta­mal­la riit­tä­vän röyh­ke­ää kaa­voi­tus­po­li­tiik­kaa, joka pai­naa asu­mi­sen hin­nan alas­päin. Tämä on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, kos­ka Suo­mes­sa kukaan muu kuin kun­ta itse ei voi näin tehdä.

    Koko him­me­lin byro­kraat­ti­nen laa­juus oli­si las­kea asu­mi­sen indek­si­hin­nan ero­tus val­ta­kun­nal­li­seen medi­aa­niin jokai­sel­le kun­nal­le, ja jos se ylit­tää jon­kun kyn­nys­sum­man, ker­toa se kun­nan väki­lu­vul­la, las­kut­taa se kun­nal­ta ja tilit­tää kuntalaisille. 

    Poliit­tis­ta ja käy­tän­nön käden­vään­töä toi­saal­ta riit­tää sil­lä, miten se asu­mi­sen indek­si­hin­ta mää­ri­tel­lään. Mitoi­te­taan­ko se kun­nan mak­si­mi­hin­nan mukaan? Riit­tää­kö min­kä­lai­nen asun­to tahansa?

  3. Mie­tin vain sitä, onko hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tai yhteis­kun­nal­li­ses­ti jär­ke­vää, että pien­ten las­ten yksin­huol­ta­ja­van­hem­paa lain­kaan yri­te­tään patis­taa takai­sin töi­hin ennen kuin nuo­rin­kin lap­sis­ta on päi­vä­ko­ti-iäs­sä. Toki, jos las­ten hoi­to muu­ten jär­jes­tyy, niin ei sil­loin toki tule työn­ha­kua estääkään.

  4. Kal­le: Tämän vuok­si tulee kysee­na­lais­taa, onko kan­nat­ta­vaa pitää toi­meen­tu­lo­luu­kul­ta tie­nes­tin­sä hank­ki­via ollen­kaan tääl­lä? Juu­ri nuo asun­not tar­vit­tai­siin duu­na­reil­le. Yhteis­kun­nal­le on hal­vem­paa osoit­taa asun­not toi­meen­tu­lo­tuen asuk­kail­le vaik­ka Kemi­jär­vel­tä tai Porista.

    Ongel­mak­si tulee se, että täl­lais­ten “sisäi­seen kar­koi­tuk­seen” ajet­tu­jen oli­si sit­tem­min han­ka­lam­pi työl­lis­tyä, kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­le nime­no­maan tul­laan työ- ja opis­ke­lu­paik­ko­jen peräs­sä ja tiet­ty­jen maa­kun­ta­kau­pun­kien hal­vat asun­to­jen hin­nat perus­tu­vat sii­hen, ettei siel­lä ole tar­peek­si töitä.

    On myös ole­tet­ta­vis­sa, että monet nuo­ret aikui­set tuli­si­vat aina­kin kesä­ai­kaan ennem­min vaik­ka asunn­ot­to­mi­na tois­ten nur­kis­sa olei­le­maan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kuin jäi­si­vät syr­jä­seu­dul­la ole­viin tukiasuntoihinsa.

    On toki tun­net­tu tosia­sia, että Vih­rei­den stra­te­gi­aan kuu­luu oman kan­nat­ta­ja­kun­nan pro­fii­lin ja kun­nal­li­sen val­ta-ase­man var­mis­ta­mi­sek­si nime­no­maan kasa­ta muu­al­ta Suo­mes­ta ja ulko­mail­ta pie­ni­tu­lois­ta väkeä, pää­asias­sa opis­ke­li­joi­ta, mut­ta myös työt­tö­miä, Hel­sin­kiin mah­dol­li­sim­man lähel­le kes­kus­taa. Tämä huo­kuu myös läpi Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton yleis­kaa­va­suun­ni­tel­man joka sivulta.

  5. Mitä­hän kokoo­mus todel­la tavoit­te­lee? Sitä­kö, että toi­meen­tu­lo­tu­ki puo­leen ja tukea hake­vil­le suo­si­tus siir­tyä ruo­ka-apua hake­vak­si Kou­vo­lan ja Kemi­jär­ven hal­poi­hin rapis­tu­viin 60–70 ‑luvun kerrostaloihin?

  6. Osmo: “Toi­meen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuo­kral­la asu­val­le Hel­sin­gis­sä noin 1135 €/kk puh­taa­na käteen. Täs­tä noin 650 on asu­mis­ku­lu­jen kor­vaa­mis­ta ja 485 € toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa. Jos täs­tä läh­de­tään, pitäi­si 1500 euron kuu­kausi­pal­kas­ta jää­dä siis käteen 1885 euroa. Aika ante­lias mal­li siis.”

    Käteen?
    Se ei tar­koit­ta­ne sitä, että kun kaik­ki kulut on mak­set­tu, jää jäl­jel­le jota­kin ‘käteen’.
    Aika har­val­le jää mitään käteen, kun kaik­ki kulut (ml. mah­dol­li­nen sääs­tö) on maksettu.
    Tul­kit­sen, että 1500 euron pal­kas­ta jäi­si käteen 750 euroa, mikä ei ole­kaan eri­tyi­sen anteliasta.

  7. Ymmär­rän toi­meen­tu­lo­tuen mer­ki­tyk­sen. Sil­ti tun­tuu jos­kus karul­ta, että itse olen kou­lut­ta­nut itseä­ni pit­kään, teen vii­si päi­vää vii­kos­sa töi­tä ja minul­le jää pal­kas­ta käteen vero­jen ja mak­su­jen jäl­keen kuu­kau­des­sa pik­kui­sen run­saat 2300 euroa. Joku toi­nen ikä­luo­kas­ta­ni ei ole teh­nyt mitään itsen­sä eteen, elää sos­sun rahoil­la ja saa “puh­taa­na käteen” puo­let täs­tä, teke­mät­tä mitään.

    Onko tämä sit­ten oikein? Itse olen täm­möi­nen tyl­sä­mie­li­nen sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti, joka kan­nat­taa hei­kois­ta huol­ta pitä­vää yhteis­kun­taa. Välil­lä kui­ten­kin pis­tää miet­ti­mään. Kaik­ki sos­sun asiak­kaat eivät ole heik­ko­ja. Osa on — vali­tet­ta­vas­ti — lais­ko­ja ja laskelmoivia.

    No, onhan työn­teol­la muu­kin mer­ki­tys kuin rahal­li­nen, nimit­täin sosi­aa­li­nen. Ilman työ­tä pää hajo­aa. En vaih­tai­si osia ja toi­von, että en jou­du sos­sun pal­ve­lu­ja käyt­tä­mään. Mut­ta se pie­ni­tu­loi­nen, jol­le työs­tä jää vero­jen jäl­keen käteen 1300–1400 euroa kuus­sa, miet­tii var­maan, kan­nat­taa­ko läh­teä ras­kai­siin pie­ni­palk­kai­siin töi­hin vai men­nä­kö sit­ten­kin sos­suun ja hakea raha hel­pos­ti. Työs­tä vapau­tu­van aikan­sa voi käyt­tää vaik­ka kir­jas­tos­sa tai elo­ku­vis­sa tai lähibaarissa.

  8. Oli­si­han tuo­ta mie­len­kiin­tois­ta kokeil­la vaik­ka 40% tasolla.

  9. Oikeis­to­de­ma­ri:Onko tämä sit­ten oikein?

    Voit­han kokeil­la sos­su­vaih­toeh­toa. Toi­meen­tu­lo­tuel­la ei teh­dä juu­ri muu­ta kuin pysy­tään hengissä.

    Elä­män sisäl­tö sen sijaan tulee usein sii­tä, että saa yli­mää­räi­siä sata­sia — sata­sia, joil­la voi hank­kia elä­mään­sä sisältöä.

    Jos alat toi­meen­tu­lo­tuel­le, istut käm­päs­sä­si, syöt hal­paa ruo­kaa ja käyt ehkä len­kil­lä. Jos olet hen­ki­nen ihmi­nen ja saat iloa kir­jois­ta ja muus­ta netin ja kir­jas­ton tar­joa­mas­ta, niin tämä ehkä riit­tää, mut­ta luu­len­pa, että monet eivät ymmär­rä, mitä elä­mä toi­meen­tu­lo­tuel­la käy­tän­nös­sä tar­koit­taa. Se eris­tää yhteis­kun­nas­ta ja muis­ta ihmi­sis­tä ja vie mah­dol­li­suu­den elä­män pie­niin iloihin.

    Suo­sit­te­len kokei­le­maan. Minä olen kokeil­lut. Ei ole juh­laa, ei. Elä­mäs­tä tulee ajan kulut­ta­mis­ta, tie­tyl­lä tapaa kuo­le­man odot­ta­mis­ta. Yksi­näi­set, sisäl­löt­tö­mät päi­vät seu­raa­vat toisiaan.

  10. Sep­po S:
    Mitä­hän kokoo­mus todel­la tavoit­te­lee? Sitä­kö, että toi­meen­tu­lo­tu­ki puo­leen ja tukea hake­vil­le suo­si­tus siir­tyä ruo­ka-apua hake­vak­si Kou­vo­lan ja Kemi­jär­ven hal­poi­hin rapis­tu­viin 60–70 ‑luvun kerrostaloihin?

    Kai­ken jär­jen mukaan sitä että jos sosi­aa­li­tuis­ta huo­li­mat­ta menee töi­hin niin ansai­tut eurot eivät leik­kaa tukia 1:1 suh­tees­sa. Vaan ennem­min niin että jos ansaut­see kak­si euroa, tuet tip­pui­si­vat yhdel­lä eurolla.

    1. ant­ti, sitä swil­lä var­maan­kin tar­koi­te­taan, mut­ta tämä toi­saal­ta tar­koit­taa, että tukien on jat­kut­ta­va jon­ne­kin 2000 euron tuloi­hin saak­ka, mikä taas oli­si mel­koi­nen tulon­siir­ron vallankumous.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ant­ti, sitä swil­lä var­maan­kin tar­koi­te­taan, mut­ta tämä toi­saal­ta tar­koit­taa, että tukien on jat­kut­ta­va jon­ne­kin 2000 euron tuloi­hin saak­ka, mikä taas oli­si mel­koi­nen tulon­siir­ron vallankumous.

    Mihin ansio­tu­lo­ta­soon asti esit­tä­mä­si perus­tu­lon tuki­vai­ku­tus ulottuisi?

    1. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa perus­tu­lo on 560 euroa ja mar­gi­naa­li­ve­ro 42 %. Net­to­mak­sa­jak­si siir­tyy suun­nil­leen 1330 euron kuu­kausi­tu­lo­jen kohdalla.

  12. Kun nyt on kai­ken­lai­sia “hoi­to­ta­kui­ta” ja “nuo­ri­so­ta­kui­ta” sää­det­ty, niin miten oli­si “tulo­louk­ku­ta­kuu”, eli vaik­ka eril­li­nen toi­meen­tu­lo­tu­keen (ja Kelan tukiin) sisään lei­vot­tu meka­nis­mi, jol­la taa­taan, ettei KENENKÄÄN efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti nouse yli 75:n.

    Voi­han tuo­ta toki vii­la­ta alem­mas­kin, mut­ta 75% voi­si olla nyt ensi alkuun rea­lis­ti­sem­pi luku kuin 50%. Ja olen jo luo­vut­ta­nut sen suh­teen, että tätä iki­nä saa­tai­siin aikaan nykyis­tä tuki­vii­dak­koa pur­ka­mal­la. Joten teh­dään täl­lai­nen lisä­vi­ri­tys vaik­ka sit­ten. Tär­kein­tä on, että itse asia tulee kuntoon.

  13. Olen vuo­si­kym­me­niä odot­ta­nut, että ansio­tu­lon ja sosi­aa­li­tur­van sovit­ta­mi­nen tapah­tui­si auto­maat­ti­ses­ti päi­väs­sä eikä usei­den viik­ko­jen mit­tai­sil­la lausun­ta­kier­rok­sil­la eri viras­tois­sa. Neu­vo on ilmai­nen, kus­tan­nus­neut­raa­li ja jos halu­taan, niin vain tähän aja­tuk­seen voi liit­tää jat­kok­si mal­lin euros­ta aina vii­si­kym­men­tä sent­tiä tuloja.

  14. Perus­tu­lo voi­si toi­mia, jos sii­nä yhdis­te­tään asu­mis­tu­ki ja toi­meen­tu­lo­tu­ki. Ei ole mitään jär­keä, että toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kaan asu­mis­ta Hel­sin­gis­sä tue­taan enem­män kuin asu­mis­ta Karkkilassa.

    Tätä perus­tel­laan ihmis­suh­teil­la, mikä on ihan ymmär­ret­tä­vää. Toi­saal­ta, jos hel­sin­ki­läi­nen työ­tön saa työ­tar­jouk­sen Kark­ki­las­ta, niin eikös hänen pidä muut­taa Kark­ki­laan karens­sin uhalla,vaikka kaik­ki kave­rit jää­vät­kin Helsinkiin?

    Jär­ke­väm­pää oli­si, jos kaik­ki sai­si­vat saman sum­man ja voi­si­vat sit­ten vali­ta, mihin sen käyt­tä­vät. Voi­si asua pie­nes­sä käm­päs­sä Kal­lios­sa tai sit­ten suu­rem­mas­sa Suomussalmella.

    Muis­taak­se­ni joku esit­ti aikai­sem­min, että perus­tu­loa kokeil­tai­siin yrit­tä­jil­lä. Oli­si­ko tämä mahdollista?

    1. Työn peräs­sä ei ole pak­ko muut­taa, mut­ta työ on otet­ta­va vas­taan koh­tuul­li­sen mat­kan pääs­tä. Kark­ki­la tai­taa olla Hel­sin­gis­tä kat­sot­tu­na raja­mail­la. Jos työn peräs­sä oli­si pak­ko muut­taa, ei Suo­mes­sa oli­si työ­ky­kyi­siä työt­tö­miä raken­nusa­lal­la, kos­ka Hel­sin­gis­sä on työvoimapula.

  15. Näis­sä vaa­lioh­jel­mis­sa pitäi­si olla sen ver­ran kulut­ta­jan­suo­jaa, että jos puo­lue ehdot­taa talou­teen vai­kut­taa­vaa asi­aa X (siis joi­ta­kin arvo­ky­sy­myk­siä lukuu­not­ta­mat­ta mel­kein kaik­kea), sen pitäi­si lait­taa rätin­git pöy­tään. Pal­jon­ko meno­ja, pal­jon­ko tulo­ja, mikä on dynaa­mi­nen vai­ku­tus, mil­lä aika­vä­lil­lä näin ole­te­taan tapahtuvan.

    Jäi­si­vät löy­sät puheet vähän vähem­mäl­le, ja nii­hin oli­si hel­pom­pi tar­ra­ta kiinni.

  16. Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti pie­ny­rit­te­liäi­syt­tä. Olin itse­kin pie­ny­rit­tä­jä 90-luvun laman iskies­sä. En iki­nä enää sen jäl­keen saa­nut työ­tä, huo­li­mat­ta vuo­sia jat­ku­nees­ta kou­lut­tau­tu­mi­ses­ta­ni­kaan. Syy oli ja on nyky­ään­kin itses­tään selvä=ikärasismi. Sinän­sä yri­tä­jil­lä ei sel­lais­ta kat­so­ta syn­nik­si, mut­ta teki­sin vie­lä­kin työ­tä (olen 66-vuo­tias), mut­ta tur­ha haa­veil­la­kaan. Jo 90 luvun laman jäl­keen hain atk-alan osa­ja­na mm Nokial­le ja moniin alan yri­tyk­siin töi­hin ja kai­kis­sa oli vas­taus, ettei yli 40-vuo­tias voi enää osa­ta atk- tek­niik­kaa. Olin tutus­tu­nut atk:n käyt­töön jo 70-luvul­la ja siis n 20-vuot­ta elä­nyt sitä ren­ki­nä käyt­täen työs­sä. 90-luvun lamas­ta ei ole opit­tu mitään minun mie­les­tä­ni, sil­lä koke­mus hei­tet­tiin romu­kop­paan kor­vaa­mal­la koke­neet muka­mas kai­ken osaa­vil­la nuo­ril­la jupeil­la. Niin­hän nyt­kin teh­dään ja lama sen kuin jatkuu!

  17. tulee kysee­na­lais­taa, onko kan­nat­ta­vaa pitää toi­meen­tu­lo­luu­kul­ta tie­nes­tin­sä hank­ki­via ollen­kaan tääl­lä? Juu­ri nuo asun­not tar­vit­tai­siin duu­na­reil­le. Yhteis­kun­nal­le on hal­vem­paa osoit­taa asun­not toi­meen­tu­lo­tuen asuk­kail­le vaik­ka Kemi­jär­vel­tä tai Porista.

    Tai­tai­si vaa­tia muu­tos­ta perus­tus­la­kiin tuo ehdo­tuk­se­si, että ihmi­siä voi­tai­siin työ­ti­lan­teen mukaan pal­lo­tel­la paik­ka­kun­nal­ta toiselle.

    Sitä pait­si ehdo­tuk­ses­sa­si hei­jas­tuu se van­ha­kan­tai­nen aja­tus, että ihmi­nen joko on töis­sä tai ei ole, ja että tämä tilan­ne kes­tää pit­kään. Näin­hän ei silp­pu- ja pät­kä­duu­nien yhteis­kun­ta toi­mi. Nyky­ään saa­tat olla puo­let ajas­ta­si työt­tö­mä­nä, sit­ten löy­tyy parik­si vii­kok­si keik­kaa. Tai teet sii­voo­ja­na tai kau­pan kas­sa­na osa­päi­vä­duu­nia, jol­loin palk­ka on niin pie­ni että sos­sus­ta on haet­ta­va loput. Tai olet ns. tar­vit­taes­sa töi­hin kut­sut­ta­va. Työ­elä­mä nime­no­maan halu­aa, että täl­lais­ta jous­ta­vaa työ­voi­ma­re­ser­viä on ole­mas­sa! Ja sinä olet siir­tä­mäs­sä sen Kemi­jär­vel­le, täy­sin vas­toin eten­kin pal­ve­lua­lo­jen yri­tys­ten intressejä.

  18. Tie­de­mies:
    Eihän tuos­sa tar­vit­se kuin pudot­taa perus­tur­van taso puoleen. 

    Tuos­sa?
    Jos perus­tur­va Suo­mes­sa pudo­te­taan puo­leen, pääs­tään osto­voi­ma huo­mioon ottaen suun­nil­leen Poh­jois-Korean tasolle.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa perus­tu­lo on 560 euroa ja mar­gi­naa­li­ve­ro 42 %. Net­to­mak­sa­jak­si siir­tyy suun­nil­leen 1330 euron kuu­kausi­tu­lo­jen kohdalla. 

    Onko vih­rei­den mal­lis­sa muka­na asu­mi­sen tuke­mis­ta? Jos on, niin tuo kir­joit­ta­ma­si ei päde, vaan todel­li­suu­des­sa net­to­mak­sa­jak­si siir­ty­mi­sen raja on ylempänä.

  20. Vihe­rins­si:
    Näis­sä vaa­lioh­jel­mis­sa pitäi­si olla sen ver­ran kulut­ta­jan­suo­jaa, että jos puo­lue ehdot­taa talou­teen vai­kut­taa­vaa asi­aa X (siis joi­ta­kin arvo­ky­sy­myk­siä lukuu­not­ta­mat­ta mel­kein kaik­kea), sen pitäi­si lait­taa rätin­git pöy­tään. Pal­jon­ko meno­ja, pal­jon­ko tulo­ja, mikä on dynaa­mi­nen vai­ku­tus, mil­lä aika­vä­lil­lä näin ole­te­taan tapahtuvan. 

    Minus­ta riit­täi­si se, että esit­täi­si yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sen, mitä oikeas­ti muu­tet­tai­siin. Sit­ten vaik­ka­pa VATT suht puo­lu­eet­to­ma­na toi­mi­ja­na las­ki­si nuo luvut esiin. Jos tämä teh­täi­siin aina ker­ran nel­jäs­sä vuo­des­sa (ennen vaa­le­ja), ei täs­tä koi­tui­si edes eri­tyi­sen suur­ta kuor­maa kysei­sel­le lafkalle. 

    Oli­si puo­luei­den asia teh­dä ehdo­tuk­sen­sa sen ver­ran yksi­se­lit­tei­sik­si, ettei sit­ten tuli­si “vää­rää” tulos­ta VATT:n las­kuis­ta. Yhdes­sä pai­kas­sa ole­vat puo­luei­den talous­eh­do­tuk­set ja yhden ja saman asian­tun­ti­ja­pii­rin läpi­käy­mi­nä aut­tai­si äänes­tä­jiä äänes­tys­pää­tös­tä teh­des­sään. Jos joku netin­vään­tä­jä jak­sai­si, niin tulok­set voi­si esit­tää jopa sii­nä muo­dos­sa, että käyt­tä­jä voi­si pan­na sii­hen oman tilan­teen­sa tie­dot ja net­ti­si­vu sit­ten ker­toi­si, min­kä puo­lu­een ohjel­ma oli­si juu­ri hänen oman hen­ki­lö­koh­tai­sen talou­ten­sa kan­nal­ta paras vaih­toeh­to. Näis­sä las­kuis­sa oli­si toki pak­ko jät­tää dynaa­mi­set vai­ku­tuk­set huo­miot­ta, kos­ka nii­hin liit­tyy lii­kaa oletuksia.

  21. En nyt ehdot­ta­nut perus­tur­van puo­lit­ta­mis­ta. Kun­han tote­sin, että jos halu­taan pääs­tä mata­liin mar­gi­naa­lei­hin kaut­ta lin­jan kas­vat­ta­mat­ta meno­ja, niin puo­lit­ta­mal­la perus­tur­va sii­hen päästään.

    Minus­ta asu­mis­tu­ki pitäi­si lak­kaut­taa koko­naan. Se on täy­sin höl­mö­läi­sen pei­ton­jat­ka­mis­ta. Jos nyt aja­tel­laan asi­aa edes het­ki, niin asu­mis­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu lähes koko­naan asun­to­jen hin­taan. Mis­sä se tapah­tuu? No siel­lä mis­sä asun­nois­ta on kysyn­tää. Mis­sä asun­nois­ta on kysyn­tää, niin siel­lä mis­sä on töi­tä. Siel­lä on kova kus­tan­nus­ta­so muutenkin.

    Asu­mis­tu­ki pois­taa ris­kiä vää­räs­tä koh­taa. Jos — ja tämä on iso jos — mitään alue­po­li­tiik­kaa edes oli­si jär­keä har­joit­taa enää, niin yksi paras kei­no oli­si asu­mis­tuen pois­ta­mi­nen, kos­ka asu­mis­tu­ki jos mikä hou­kut­te­lee muut­ta­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin. Ja siis, se hou­kut­te­lee nime­no­maan nii­tä muut­ta­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin joil­la sin­ne muut­ta­mi­seen ei oli­si varaa, tai joi­den muut­ta­mi­seen liit­tyy iso ris­ki, kuten epä­va­kaa työpaikka. 

    Peri­fe­rias­ta taas sit­ten läh­tee työ- ja osto­voi­maa mikä vaan enti­ses­tään kur­jis­taa sitä. Jos jos­tain voi­daan vih­rei­tä yms kau­pun­ki­puo­luei­ta syyt­tää maa­seu­dun autioi­tu­mi­sen suh­teen, ja jos yli­pää­tään sitä on mie­le­käs­tä tar­kas­tel­la ongel­ma­na, niin asu­mi­sen tuke­mi­nen on kyl­lä siel­lä ykkös­pääs­sä täs­sä sai­rau­des­sa. Ja se kun piru­lai­nen tosi­aan vie­lä itses­sään nos­taa asu­mi­sen hin­taa kai­kil­le muil­le­kin, niin en vaan ymmär­rä miten voi olla että sitä niin hana­kas­ti puolustetaan. 

    Minä ehdot­tai­sin 250 euron perus­tu­loa, jon­ka kyl­jes­sä on progres­sio­as­teik­ko nel­jäl­lä por­taal­la niin, että 500 kuu­kausi­pal­kas­ta jäi­si käteen 800, ton­nin pal­kas­ta 1200, kah­den ton­nin pal­kas­ta 1900, ja jos­tain 4000 pal­kas­ta eteen­päin näyt­täi­si suun­nil­len nykyi­sel­tä. Asu­mis­tu­ki jäi­hin heti, ja joka vuo­si höy­lä­tään sii­tä pois. Toi­meen­tu­lo­tu­ki jäi­hin ja muu­ta­ma pro­sent­ti vuo­des­sa sii­tä siir­re­tään perus­tu­loon. Ansio­si­don­nai­nen jäihin. 

    Näi­den dynaa­mi­sil­la vai­ku­tuk­sil­la uskoi­sin saa­ta­van työl­li­syys ylös rajus­ti, ja sosi­aa­li­me­not pudo­tet­tua jär­ke­väl­le tasol­le. Lap­si­li­sään ei tar­vit­se kos­kea, se voi olla muk­su­jen perustulo.

  22. Tie­de­mies: kah­den ton­nin pal­kas­ta 1900

    Tähän ei voi miten­kään, mil­lään ole­tuk­sil­la, olla varaa. Nyky­ään 1900 jää käteen jos­tain 2550 euron brut­to­kuu­kausi­pal­kas­ta (plus mii­nus jotain riip­puen kun­nal­lis­ve­ros­ta ja muis­ta sei­kois­ta), ja tämän alle jää niin hir­mui­nen mää­rä väes­töä että tuo­ta veron­me­ne­tys­tä ei voi­si pai­ka­ta millään.

  23. Tie­de­mies: Minus­ta asu­mis­tu­ki pitäi­si lak­kaut­taa koko­naan. Se on täy­sin höl­mö­läi­sen pei­ton­jat­ka­mis­ta. Jos nyt aja­tel­laan asi­aa edes het­ki, niin asu­mis­tu­ki kapi­ta­li­soi­tuu lähes koko­naan asun­to­jen hin­taan. Mis­sä se tapah­tuu? No siel­lä mis­sä asun­nois­ta on kysyn­tää. Mis­sä asun­nois­ta on kysyn­tää, niin siel­lä mis­sä on töi­tä. Siel­lä on kova kus­tan­nus­ta­so muutenkin.

    Ja kos­ka kus­tan­nus­ta­so on kova, työn­te­ki­jä­jär­jes­töt vaa­ti­vat lisää lik­saa kai­kil­le ja soli­daa­ri­syys­syis­tä nime­no­maan alim­pien tau­luk­ko­palk­ko­jen korot­ta­mis­ta. Tämä puo­les­taan huo­non­taa yri­tys­ten toi­min­ta­ky­kyä alueil­la, jois­sa elin­kus­tan­nuk­set ovat huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­mat kuin Ruuhka-Suomessa.

    Kom­pro­mis­si­tu­los sit­ten on, että tau­luk­ko­pal­kat aset­tu­vat toi­saal­ta lii­aan mata­lik­si Hel­sin­gin seu­dul­le, jol­loin tar­vi­taan kai­ken­lai­sia tukia, toi­saal­ta “tar­peet­to­man” kor­keik­si maa­kun­nis­sa, jol­loin työ­tä sii­hen hin­taan ei löy­dy, ja tar­vi­taan toi­sen­lai­sia tukia.

  24. Tie­de­mies: Asu­mis­tu­ki pois­taa ris­kiä vää­räs­tä koh­taa. Jos — ja tämä on iso jos — mitään alue­po­li­tiik­kaa edes oli­si jär­keä har­joit­taa enää, niin yksi paras kei­no oli­si asu­mis­tuen pois­ta­mi­nen, kos­ka asu­mis­tu­ki jos mikä hou­kut­te­lee muut­ta­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin. Ja siis, se hou­kut­te­lee nime­no­maan nii­tä muut­ta­maan isoi­hin kau­pun­kei­hin joil­la sin­ne muut­ta­mi­seen ei oli­si varaa, tai joi­den muut­ta­mi­seen liit­tyy iso ris­ki, kuten epä­va­kaa työpaikka.

    Itse en usko, että hom­ma ihan noin toi­mii. Eli en usko, että kau­pun­kei­hin muu­te­taan, kos­ka siel­lä saa asu­mis­tu­kea, vaan ennem­min­kin asu­mis­tu­ki menee pää­osin sii­hen, että siel­lä jo asu­vien ei tar­vit­se muut­taa, jos tulot putoa­vat esim. työt­tö­myy­den vuoksi. 

    Jos asu­mis­tu­ki pois­tet­tai­siin, täs­tä voi­si seu­ra­ta se, että työt­tö­mien oli­si pak­ko muut­taa kas­vu­kes­kuk­sis­ta pois. No, tätä voi tie­ten­kin pitää sii­nä mie­les­sä hyvä­nä asia­na, että työt­tö­män elät­tä­mi­nen vero­ra­hoin on hal­vem­paa muu­al­la kuin kas­vu­kes­kuk­ses­sa ja toi­saal­ta hänen muut­ton­sa ansios­ta kas­vu­kes­kuk­ses­sa vapau­tui­si asun­to sin­ne työ­tä teke­mään tulevalle. 

    Huo­noa on sit­ten se, että tämä sys­tee­mi kip­pai­si rik­kai­den kau­pun­kien köy­hät muu­ten­kin talou­ten­sa kans­sa kamp­pai­le­vien muut­to­tap­pio­kun­tien rie­sak­si. Jos asu­mis­tu­ki kor­vat­tai­siin kor­keam­mal­la kiin­teäl­lä tuel­la, jot­kut kun­nat, jois­sa on hal­po­ja asun­to­ja, voi­si­vat muut­tua yhteis­kun­nan kaa­to­pai­koik­si, joi­hin hakeu­tui­si­vat elä­mään perus­tu­lol­la ne, joi­ta ei työn­te­ko kiin­nos­ta, ja niis­tä läh­ti­si­vät kaik­ki muut kyn­nel­le kyke­ne­vät lito­maan pois. 

    Täs­tä uhas­ta huo­li­mat­ta olen ehdo­tuk­se­si kans­sa samaa miel­tä. Asu­mis­tu­ki pitäi­si vähit­täin pois­taa ja kor­va­ta asuin­pai­kas­ta riip­pu­mat­to­mal­la perustulolla.

  25. Tie­de­mies:
    En nyt ehdot­ta­nut perus­tur­van puo­lit­ta­mis­ta. Kun­han tote­sin, että jos halu­taan pääs­tä mata­liin mar­gi­naa­lei­hin kaut­ta lin­jan kas­vat­ta­mat­ta meno­ja, niin puo­lit­ta­mal­la perus­tur­va sii­hen päästään.
    ‘snip’

    Ja sit­ten var­maan erään­lai­sia lei­re­jä, joi­den avul­la nois­ta yli­mää­räi­sis­tä ihmi­sis­tä pääs­täi­siin eroon — lopul­li­nen rat­kai­su, siis.

  26. Pal­kas­ta kerät­tä­vät verot ovat val­tion bud­je­tis­ta ver­ra­ten pie­ni osa, noin kuusi mil­jar­dia, vähän alle. Yksin työt­tö­myys­kor­vaus­ten ja asu­mis­tuen yhteen­las­ket­tu mää­rä on luok­kaa puo­let täs­tä, ja toi­meen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka menee­kin kun­nil­ta, on 700–800 mil­joo­naa. Sit­ten on vie­lä opin­to­ra­ha, joka on luok­kaa miljardin. 

    Kun­nal­lis­ve­ro läh­tee juok­se­maan nykyi­sel­lään suun­nil­leen sii­tä koh­taa kun tie­naa noin 400 euroa kuus­sa. Jos aja­tel­laan että se on kiin­teä 20%, niin ei tuos­sa minun las­kel­mas­sa­ni ihan kau­heas­ti ole oikeas­ti heit­toa kustannusneutraaliudesta. 

    Jos läh­de­tään, että break-even pis­te täs­sä sys­tee­mis­sä on esi­mer­kik­si 1500 euron tie­nes­tit — eli kun kuu­kausi­palk­ka on 1500 niin se jää myös käteen, eikä ole toi­meen­tu­lo­tu­kea, asu­mis­tu­kea, ansio­si­don­nais­ta (aina­kaan val­tion mak­sa­maa) jne, niin väi­tän kyl­lä täy­sin vaka­val­la naa­mal­la tätä enem­män kuin kus­tan­nus­neut­raa­lik­si. Olet­taen että sil­lä on edes jon­kin ver­ran dynaa­mis­ta vai­ku­tus­ta, niin sanoi­sin että sääs­töä tulee miljarditolkulla.

    1. Pää­osa verois­ta on kulu­tus­ve­ro­ja, jot­ka on tie­tys­ti las­ket­ta­va mukaan, kun arvioi­daan Viras­to Suo­meen muut­ta­van raken­nus­työ­mie­hen vai­ku­tus­ta jul­ki­seen talou­teen. Jos saa­daan viros­sa kou­lu­tet­tu ammat­ti­mies tän­ne ilman omia inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, on tämä aivan var­mas­ti edul­lis­ta Suo­men kan­san­ta­lou­del­le, vaik­ka tämä var­maan­kin elä­ke­päi­vi­nään muut­taa takai­sin Viroon ja vie ansio­eläk­keen mukanaan.

  27. Oikeis­to­de­ma­ri:
    Ymmär­rän toi­meen­tu­lo­tuen mer­ki­tyk­sen. Sil­ti tun­tuu jos­kus karul­ta, että itse olen kou­lut­ta­nut itseä­ni pit­kään, teen vii­si päi­vää vii­kos­sa töi­tä ja minul­le jää pal­kas­ta käteen vero­jen ja mak­su­jen jäl­keen kuu­kau­des­sa pik­kui­sen run­saat 2300 euroa. Joku toi­nen ikä­luo­kas­ta­ni ei ole teh­nyt mitään itsen­sä eteen, elää sos­sun rahoil­la ja saa “puh­taa­na käteen” puo­let täs­tä, teke­mät­tä mitään. 

    Jos yhtään loh­dut­taa, niin aika monet muut (ehkä ei sinun ikä­luo­kas­ta­si, mut­ta seu­raa­vis­ta) ovat kou­lut­ta­neet itse­ään ihan yhtä pit­kään, mut­ta eivät ole saa­neet työ­tä val­mis­tu­mi­sen­sa jäl­keen. Omas­sa tapauk­ses­sa­ni jäi jat­ko-opin­nois­ta­kin puut­tu­maan ohjaa­ja, aihe tai rahoi­tus, vaik­ka mate­ma­tii­kan gra­dus­ta­ni sain exi­mian ja opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien arvo­sa­nat oli­vat välil­lä 3–5. Toi­saal­ta kuu­lin myös toh­to­rien vai­keuk­sis­ta löy­tää työ­tä tai apurahoja. 

    Jot­kut työt­tö­mät päät­tä­vät vie­lä yrit­tää kou­lut­tau­tua uudel­le alal­le, sel­lai­sel­le jol­le täl­lä het­kel­lä pova­taan hyviä työ­nä­ky­miä. Täs­sä yhtey­des­sä työk­kä­rin tädit ja sedät arpo­vat, täyt­ty­vät­kö “eri­tyi­set syyt” sil­le, että uut­ta tut­kin­to-opis­ke­lua tue­taan työt­tö­myy­se­tuu­del­la. Jot­kut saa­vat omaeh­toi­sen opis­ke­lun tuen, toi­set kuten minä eivät saa (samas­sa kou­lu­tuk­sen aloit­ti toi­nen mais­te­ri yhtä pit­kän työt­tö­myy­den jäl­keen, ja hänel­lä kävi parem­pi arpaon­ni). Opin­to­tu­kea sai vii­me syk­sy­nä 9 kuu­kaut­ta lisää toi­sen tut­kin­non aloit­ta­mi­seen, ensi syk­sys­tä läh­tien ei enää yhtä­kään. Näin ollen jos työ­tä ei löy­dy (ja jos löy­tyi­si niin ei kai opis­ke­lu oli­si enää vaih­toeh­to­kaan) niin ainoak­si toi­meen­tu­lon tur­vak­si jää toi­meen­tu­lo­tu­ki, jota saa vain jos koko per­heen tulot ja varat ovat käy­tän­nös­sä nol­las­sa, jota täy­tyy hakea joka kuu erik­seen ja jon­ka hake­mi­seen täy­tyy ilmei­ses­ti lait­taa liit­tei­tä niin pan­kis­ta kuin Kelas­ta kuin kuka ties mis­tä­kin, ja kai­ke­ti vie­lä käy­dä sos­sus­sa selit­tä­mäs­sä tilannettaan.

    Eni­ten täs­sä ärsyt­tää oikeis­to­me­dian kam­pan­ja syyt­tää työt­tö­myy­des­tä työt­tö­miä, johon kuu­luu sos­su-Tatu­jen ja omai­suu­ten­sa myy­vien lumen­pu­dot­ta­jien esilletuonti.

  28. kom­men­toi­ja: Omas­sa tapauk­ses­sa­ni jäi jat­ko-opin­nois­ta­kin puut­tu­maan ohjaa­ja, aihe tai rahoi­tus, vaik­ka mate­ma­tii­kan gra­dus­ta­ni sain exi­mian ja opin­to­ko­ko­nai­suuk­sien arvo­sa­nat oli­vat välil­lä 3–5. Toi­saal­ta kuu­lin myös toh­to­rien vai­keuk­sis­ta löy­tää työ­tä tai apurahoja. 

    On todel­la kum­mal­lis­ta, etei hyvil­lä mate­ma­tii­kan lau­da­tur-pape­reil­la löy­dy töi­tä. Aina­kin taka­vuo­si­na se oli todel­la kor­keal­le arvos­tet­tu opinnäyte.

    Oli­si­ko­han ongel­ma tämän­kal­tai­sen tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den ihmis­ten liik­ku­vuu­des­sa? Aina­kin tääl­lä Poh­jois-Suo­mes­sa on kehit­ty­mäs­sä paha pula mat/fys/kem opet­ta­jis­ta. Nuo­ret ovat jo vuo­sia pitä­neet tuo­ta yhdis­tel­mää lii­an työ­lää­nä ja vai­kea­na ja senio­rit ovat eläköitymässä.

    Suu­ret ikä­luo­kat muut­ti­vat työn peräs­sä usei­ta ker­to­ja niin Suo­men sisäl­lä kuin ulko­mail­la­kin, oli­pa tut­kin­toa tai ei. Se ei tai­da nyt olla tapana.

    Pysy­vä rat­kai­su kai on, että kaik­ki pak­kau­tu­vat Hel­sin­kiin. Ei tar­vit­se muut­taa kuin ker­ran ja molem­mil­le puo­li­soil­le löy­tyy töitä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pää­osa verois­ta on kulu­tus­ve­ro­ja, jot­ka on tie­tys­ti las­ket­ta­va mukaan, kun arvioi­daan Viras­to Suo­meen muut­ta­van raken­nus­työ­mie­hen vai­ku­tus­ta jul­ki­seen talou­teen. Jos saa­daan viros­sa kou­lu­tet­tu ammat­ti­mies tän­ne ilman omia inves­toin­te­ja kou­lu­tuk­seen, on tämä aivan var­mas­ti edul­lis­ta Suo­men kan­san­ta­lou­del­le, vaik­ka tämä var­maan­kin elä­ke­päi­vi­nään muut­taa takai­sin Viroon ja vie ansio­eläk­keen mukanaan.

    Ei viro­lai­nen rak­sa­mies jätä juu­ri mitään Suo­meen. Viro­lai­nen ostaa eväät ja juo­mat mukaan Viros­ta. Tääl­lä hän asuu kimp­pa­käm­päs­sä tai asun­to­vau­nus­sa, sen­kin hän on osta­nut Virosta

    Per­heen sosi­aa­li­tur­va mak­se­taan Viroon .

    Suo­mes­sa saa­dus­ta pal­kas­ta hän mak­saa Viros­sa Viron ja Suo­men väli­sen palk­kae­ron mafial­le, joka tilit­tää sen työnantajalle

    Oma lukun­sa ovat ns lähe­te­tyt työn­te­ki­jät, tän­ne jää vain paha haju.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.