Kokoomuksen ohjelma on niin paljon pidempi kuin Keskustan, että en pysty käsittelemän sitä yhtä kattavasti, vaan poimin siitä kiinnostavimpia kohtia.
Sosiaaliturvaa ja verotusta uudistetaan siten, että työllä ansaitusta eurosta jää pienillä tuloilla aina vähintään 50 senttiä käteen.
Hienon tuntuinen tavoite, jota kannattaa ihan mielellään. Katsotaanpa mitä tämä tarkoittaa. Toimeentulotuki takaa yksin vuokralla asuvalle Helsingissä noin 1135 €/kk puhtaana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulkujen korvaamista ja 485 € toimeentulotuen perusosaa. Jos tästä lähdetään, pitäisi 1500 euron kuukausipalkasta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perustulomalli?
Kohtuullistetaan laskelmaa ja jätetään patologisimmat tapaukset pois, sillä ehkä kokoomus ei niitä tarkoita. Otetaan lähtökohdaksi, että nettotulot ovat 900 euroa tulottomilla. Sillä ei pärjää Helsingin raadollisilla asuntomarkkinoilla, mutta muualla ehkä. Tällöinkin pitäisi 1500 euron palkasta koitua 1650 euron nettoansiot. Minusta tämä on hieno tavoite ja kannatna tällaista radikaalia tulojakauman muutosta lämpimästä, mutta kannattaako kokoomus? Kannattaisiko aloittaa siitä, että käteen jää 40 %?
Huomattakoon, että tässä esimerkkilaskelmassa ei ollut lapsia. Yksinhuoltaja kolmen lapsen kanssa on paljon hankalampi tapaus. Jos ei asukaan yksin vaan huolehtii siinä sivussa kolmesta lapsesta, laskelma muuttuu aivan mahdottomaksi.
Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa.
Vähän vaikea sovittaa yhteen edellisen kohdan kanssa, ellei kulutusveroja nosteta radikaalisti. Sinänsä tuon kohdan täyttämiseksi riittäisi, että tehdään saman suuruinen euromääräinen alennus kaikkien verotukseen, mutta kokoomus taitaa tarkoittaa, että kaikkia marginaaliveroja alennetaan. Näinä ankeina aikoina kannattaisi rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi tyytyä alentamaan veroja pienipalkkaisimpien kohdalla niin, että muut marginaaliverot jätetään ennalleen. Onko maallamme malttia vaurastua? Toivottavasti tämä ohjelmakohta on tarkoitettu vain vaaleihin.
Onko mitään järkeä maksaa toista tonnia ihmiselle siitä, ettei tämä tee mitään? Ei meillä ole oikeasti varaa näin anteliaaseen sossuun.
Toisaalta tässä näkee kaavoituksen ongelmat Helsingissä. Asumisesta on tehty tieten tahtoen liian kallista. Tämän vuoksi tulee kyseenalaistaa, onko kannattavaa pitää toimeentuloluukulta tienestinsä hankkivia ollenkaan täällä? Juuri nuo asunnot tarvittaisiin duunareille. Yhteiskunnalle on halvempaa osoittaa asunnot toimeentulotuen asukkaille vaikka Kemijärveltä tai Porista.
Eli idea voi olla sinänsä hyvä, mutta vaatii puuttumista liian löyhäkätiseen sosiaaliturvaamme. Siihen on pakko puuttua tai olemme kohta nurin, kuten kävi Uudessa Seelannissa.
Kallista asumista voi suitsia toteuttamalla valtakunnallisen perustulon rinnalle kunnallisen perustulon.
Jos asuminen kunnassa on muuhun valtakuntaan nähden riittävän kallista, sakotetaan kuntaa ja jaetaan sakkosummasta kaikille kuntalaisille riittävästi rahaa että kunnassa olisi varaa asua. Käytännössä johtaa kunnallisveroprosentin nostoon ja tulonsiirtoon suurituloisilta kuntalaisilta pienituloisille.
Kunta voisi tietysti välttyä sakolta toteuttamalla riittävän röyhkeää kaavoituspolitiikkaa, joka painaa asumisen hinnan alaspäin. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska Suomessa kukaan muu kuin kunta itse ei voi näin tehdä.
Koko himmelin byrokraattinen laajuus olisi laskea asumisen indeksihinnan erotus valtakunnalliseen mediaaniin jokaiselle kunnalle, ja jos se ylittää jonkun kynnyssumman, kertoa se kunnan väkiluvulla, laskuttaa se kunnalta ja tilittää kuntalaisille.
Poliittista ja käytännön kädenvääntöä toisaalta riittää sillä, miten se asumisen indeksihinta määritellään. Mitoitetaanko se kunnan maksimihinnan mukaan? Riittääkö minkälainen asunto tahansa?
Mietin vain sitä, onko henkilökohtaisesti tai yhteiskunnallisesti järkevää, että pienten lasten yksinhuoltajavanhempaa lainkaan yritetään patistaa takaisin töihin ennen kuin nuorinkin lapsista on päiväkoti-iässä. Toki, jos lasten hoito muuten järjestyy, niin ei silloin toki tule työnhakua estääkään.
Ongelmaksi tulee se, että tällaisten ”sisäiseen karkoitukseen” ajettujen olisi sittemmin hankalampi työllistyä, koska pääkaupunkiseudulle nimenomaan tullaan työ- ja opiskelupaikkojen perässä ja tiettyjen maakuntakaupunkien halvat asuntojen hinnat perustuvat siihen, ettei siellä ole tarpeeksi töitä.
On myös oletettavissa, että monet nuoret aikuiset tulisivat ainakin kesäaikaan ennemmin vaikka asunnottomina toisten nurkissa oleilemaan pääkaupunkiseudulle kuin jäisivät syrjäseudulla oleviin tukiasuntoihinsa.
On toki tunnettu tosiasia, että Vihreiden strategiaan kuuluu oman kannattajakunnan profiilin ja kunnallisen valta-aseman varmistamiseksi nimenomaan kasata muualta Suomesta ja ulkomailta pienituloista väkeä, pääasiassa opiskelijoita, mutta myös työttömiä, Helsinkiin mahdollisimman lähelle keskustaa. Tämä huokuu myös läpi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasuunnitelman joka sivulta.
Mitähän kokoomus todella tavoittelee? Sitäkö, että toimeentulotuki puoleen ja tukea hakeville suositus siirtyä ruoka-apua hakevaksi Kouvolan ja Kemijärven halpoihin rapistuviin 60-70 -luvun kerrostaloihin?
Osmo: ”Toimeentulotuki takaa yksin vuokralla asuvalle Helsingissä noin 1135 €/kk puhtaana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulujen korvaamista ja 485 € toimeentulotuen perusosaa. Jos tästä lähdetään, pitäisi 1500 euron kuukausipalkasta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis.”
Käteen?
Se ei tarkoittane sitä, että kun kaikki kulut on maksettu, jää jäljelle jotakin ’käteen’.
Aika harvalle jää mitään käteen, kun kaikki kulut (ml. mahdollinen säästö) on maksettu.
Tulkitsen, että 1500 euron palkasta jäisi käteen 750 euroa, mikä ei olekaan erityisen anteliasta.
Ymmärrän toimeentulotuen merkityksen. Silti tuntuu joskus karulta, että itse olen kouluttanut itseäni pitkään, teen viisi päivää viikossa töitä ja minulle jää palkasta käteen verojen ja maksujen jälkeen kuukaudessa pikkuisen runsaat 2300 euroa. Joku toinen ikäluokastani ei ole tehnyt mitään itsensä eteen, elää sossun rahoilla ja saa ”puhtaana käteen” puolet tästä, tekemättä mitään.
Onko tämä sitten oikein? Itse olen tämmöinen tylsämielinen sosiaalidemokraatti, joka kannattaa heikoista huolta pitävää yhteiskuntaa. Välillä kuitenkin pistää miettimään. Kaikki sossun asiakkaat eivät ole heikkoja. Osa on – valitettavasti – laiskoja ja laskelmoivia.
No, onhan työnteolla muukin merkitys kuin rahallinen, nimittäin sosiaalinen. Ilman työtä pää hajoaa. En vaihtaisi osia ja toivon, että en joudu sossun palveluja käyttämään. Mutta se pienituloinen, jolle työstä jää verojen jälkeen käteen 1300-1400 euroa kuussa, miettii varmaan, kannattaako lähteä raskaisiin pienipalkkaisiin töihin vai mennäkö sittenkin sossuun ja hakea raha helposti. Työstä vapautuvan aikansa voi käyttää vaikka kirjastossa tai elokuvissa tai lähibaarissa.
Olisihan tuota mielenkiintoista kokeilla vaikka 40% tasolla.
Voithan kokeilla sossuvaihtoehtoa. Toimeentulotuella ei tehdä juuri muuta kuin pysytään hengissä.
Elämän sisältö sen sijaan tulee usein siitä, että saa ylimääräisiä satasia – satasia, joilla voi hankkia elämäänsä sisältöä.
Jos alat toimeentulotuelle, istut kämpässäsi, syöt halpaa ruokaa ja käyt ehkä lenkillä. Jos olet henkinen ihminen ja saat iloa kirjoista ja muusta netin ja kirjaston tarjoamasta, niin tämä ehkä riittää, mutta luulenpa, että monet eivät ymmärrä, mitä elämä toimeentulotuella käytännössä tarkoittaa. Se eristää yhteiskunnasta ja muista ihmisistä ja vie mahdollisuuden elämän pieniin iloihin.
Suosittelen kokeilemaan. Minä olen kokeillut. Ei ole juhlaa, ei. Elämästä tulee ajan kuluttamista, tietyllä tapaa kuoleman odottamista. Yksinäiset, sisällöttömät päivät seuraavat toisiaan.
Kaiken järjen mukaan sitä että jos sosiaalituista huolimatta menee töihin niin ansaitut eurot eivät leikkaa tukia 1:1 suhteessa. Vaan ennemmin niin että jos ansautsee kaksi euroa, tuet tippuisivat yhdellä eurolla.
antti, sitä swillä varmaankin tarkoitetaan, mutta tämä toisaalta tarkoittaa, että tukien on jatkuttava jonnekin 2000 euron tuloihin saakka, mikä taas olisi melkoinen tulonsiirron vallankumous.
Mihin ansiotulotasoon asti esittämäsi perustulon tukivaikutus ulottuisi?
Vihreiden perustulomallissa perustulo on 560 euroa ja marginaalivero 42 %. Nettomaksajaksi siirtyy suunnilleen 1330 euron kuukausitulojen kohdalla.
Kun nyt on kaikenlaisia ”hoitotakuita” ja ”nuorisotakuita” säädetty, niin miten olisi ”tuloloukkutakuu”, eli vaikka erillinen toimeentulotukeen (ja Kelan tukiin) sisään leivottu mekanismi, jolla taataan, ettei KENENKÄÄN efektiivinen marginaaliveroprosentti nouse yli 75:n.
Voihan tuota toki viilata alemmaskin, mutta 75% voisi olla nyt ensi alkuun realistisempi luku kuin 50%. Ja olen jo luovuttanut sen suhteen, että tätä ikinä saataisiin aikaan nykyistä tukiviidakkoa purkamalla. Joten tehdään tällainen lisäviritys vaikka sitten. Tärkeintä on, että itse asia tulee kuntoon.
Olen vuosikymmeniä odottanut, että ansiotulon ja sosiaaliturvan sovittaminen tapahtuisi automaattisesti päivässä eikä useiden viikkojen mittaisilla lausuntakierroksilla eri virastoissa. Neuvo on ilmainen, kustannusneutraali ja jos halutaan, niin vain tähän ajatukseen voi liittää jatkoksi mallin eurosta aina viisikymmentä senttiä tuloja.
Perustulo voisi toimia, jos siinä yhdistetään asumistuki ja toimeentulotuki. Ei ole mitään järkeä, että toimeentulotukiasiakkaan asumista Helsingissä tuetaan enemmän kuin asumista Karkkilassa.
Tätä perustellaan ihmissuhteilla, mikä on ihan ymmärrettävää. Toisaalta, jos helsinkiläinen työtön saa työtarjouksen Karkkilasta, niin eikös hänen pidä muuttaa Karkkilaan karenssin uhalla,vaikka kaikki kaverit jäävätkin Helsinkiin?
Järkevämpää olisi, jos kaikki saisivat saman summan ja voisivat sitten valita, mihin sen käyttävät. Voisi asua pienessä kämpässä Kalliossa tai sitten suuremmassa Suomussalmella.
Muistaakseni joku esitti aikaisemmin, että perustuloa kokeiltaisiin yrittäjillä. Olisiko tämä mahdollista?
Työn perässä ei ole pakko muuttaa, mutta työ on otettava vastaan kohtuullisen matkan päästä. Karkkila taitaa olla Helsingistä katsottuna rajamailla. Jos työn perässä olisi pakko muuttaa, ei Suomessa olisi työkykyisiä työttömiä rakennusalalla, koska Helsingissä on työvoimapula.
Näissä vaaliohjelmissa pitäisi olla sen verran kuluttajansuojaa, että jos puolue ehdottaa talouteen vaikuttaavaa asiaa X (siis joitakin arvokysymyksiä lukuunottamatta melkein kaikkea), sen pitäisi laittaa rätingit pöytään. Paljonko menoja, paljonko tuloja, mikä on dynaaminen vaikutus, millä aikavälillä näin oletetaan tapahtuvan.
Jäisivät löysät puheet vähän vähemmälle, ja niihin olisi helpompi tarrata kiinni.
Kannatan ehdottomasti pienyritteliäisyttä. Olin itsekin pienyrittäjä 90-luvun laman iskiessä. En ikinä enää sen jälkeen saanut työtä, huolimatta vuosia jatkuneesta kouluttautumisestanikaan. Syy oli ja on nykyäänkin itsestään selvä=ikärasismi. Sinänsä yritäjillä ei sellaista katsota synniksi, mutta tekisin vieläkin työtä (olen 66-vuotias), mutta turha haaveillakaan. Jo 90 luvun laman jälkeen hain atk-alan osajana mm Nokialle ja moniin alan yrityksiin töihin ja kaikissa oli vastaus, ettei yli 40-vuotias voi enää osata atk- tekniikkaa. Olin tutustunut atk:n käyttöön jo 70-luvulla ja siis n 20-vuotta elänyt sitä renkinä käyttäen työssä. 90-luvun lamasta ei ole opittu mitään minun mielestäni, sillä kokemus heitettiin romukoppaan korvaamalla kokeneet mukamas kaiken osaavilla nuorilla jupeilla. Niinhän nytkin tehdään ja lama sen kuin jatkuu!
Eihän tuossa tarvitse kuin pudottaa perusturvan taso puoleen.
tulee kyseenalaistaa, onko kannattavaa pitää toimeentuloluukulta tienestinsä hankkivia ollenkaan täällä? Juuri nuo asunnot tarvittaisiin duunareille. Yhteiskunnalle on halvempaa osoittaa asunnot toimeentulotuen asukkaille vaikka Kemijärveltä tai Porista.
Taitaisi vaatia muutosta perustuslakiin tuo ehdotuksesi, että ihmisiä voitaisiin työtilanteen mukaan pallotella paikkakunnalta toiselle.
Sitä paitsi ehdotuksessasi heijastuu se vanhakantainen ajatus, että ihminen joko on töissä tai ei ole, ja että tämä tilanne kestää pitkään. Näinhän ei silppu- ja pätkäduunien yhteiskunta toimi. Nykyään saatat olla puolet ajastasi työttömänä, sitten löytyy pariksi viikoksi keikkaa. Tai teet siivoojana tai kaupan kassana osapäiväduunia, jolloin palkka on niin pieni että sossusta on haettava loput. Tai olet ns. tarvittaessa töihin kutsuttava. Työelämä nimenomaan haluaa, että tällaista joustavaa työvoimareserviä on olemassa! Ja sinä olet siirtämässä sen Kemijärvelle, täysin vastoin etenkin palvelualojen yritysten intressejä.
Tuossa?
Jos perusturva Suomessa pudotetaan puoleen, päästään ostovoima huomioon ottaen suunnilleen Pohjois-Korean tasolle.
Onko vihreiden mallissa mukana asumisen tukemista? Jos on, niin tuo kirjoittamasi ei päde, vaan todellisuudessa nettomaksajaksi siirtymisen raja on ylempänä.
Minusta riittäisi se, että esittäisi yksityiskohtaisesti sen, mitä oikeasti muutettaisiin. Sitten vaikkapa VATT suht puolueettomana toimijana laskisi nuo luvut esiin. Jos tämä tehtäisiin aina kerran neljässä vuodessa (ennen vaaleja), ei tästä koituisi edes erityisen suurta kuormaa kyseiselle lafkalle.
Olisi puolueiden asia tehdä ehdotuksensa sen verran yksiselitteisiksi, ettei sitten tulisi ”väärää” tulosta VATT:n laskuista. Yhdessä paikassa olevat puolueiden talousehdotukset ja yhden ja saman asiantuntijapiirin läpikäyminä auttaisi äänestäjiä äänestyspäätöstä tehdessään. Jos joku netinvääntäjä jaksaisi, niin tulokset voisi esittää jopa siinä muodossa, että käyttäjä voisi panna siihen oman tilanteensa tiedot ja nettisivu sitten kertoisi, minkä puolueen ohjelma olisi juuri hänen oman henkilökohtaisen taloutensa kannalta paras vaihtoehto. Näissä laskuissa olisi toki pakko jättää dynaamiset vaikutukset huomiotta, koska niihin liittyy liikaa oletuksia.
En nyt ehdottanut perusturvan puolittamista. Kunhan totesin, että jos halutaan päästä mataliin marginaaleihin kautta linjan kasvattamatta menoja, niin puolittamalla perusturva siihen päästään.
Minusta asumistuki pitäisi lakkauttaa kokonaan. Se on täysin hölmöläisen peitonjatkamista. Jos nyt ajatellaan asiaa edes hetki, niin asumistuki kapitalisoituu lähes kokonaan asuntojen hintaan. Missä se tapahtuu? No siellä missä asunnoista on kysyntää. Missä asunnoista on kysyntää, niin siellä missä on töitä. Siellä on kova kustannustaso muutenkin.
Asumistuki poistaa riskiä väärästä kohtaa. Jos — ja tämä on iso jos — mitään aluepolitiikkaa edes olisi järkeä harjoittaa enää, niin yksi paras keino olisi asumistuen poistaminen, koska asumistuki jos mikä houkuttelee muuttamaan isoihin kaupunkeihin. Ja siis, se houkuttelee nimenomaan niitä muuttamaan isoihin kaupunkeihin joilla sinne muuttamiseen ei olisi varaa, tai joiden muuttamiseen liittyy iso riski, kuten epävakaa työpaikka.
Periferiasta taas sitten lähtee työ- ja ostovoimaa mikä vaan entisestään kurjistaa sitä. Jos jostain voidaan vihreitä yms kaupunkipuolueita syyttää maaseudun autioitumisen suhteen, ja jos ylipäätään sitä on mielekästä tarkastella ongelmana, niin asumisen tukeminen on kyllä siellä ykköspäässä tässä sairaudessa. Ja se kun pirulainen tosiaan vielä itsessään nostaa asumisen hintaa kaikille muillekin, niin en vaan ymmärrä miten voi olla että sitä niin hanakasti puolustetaan.
Minä ehdottaisin 250 euron perustuloa, jonka kyljessä on progressioasteikko neljällä portaalla niin, että 500 kuukausipalkasta jäisi käteen 800, tonnin palkasta 1200, kahden tonnin palkasta 1900, ja jostain 4000 palkasta eteenpäin näyttäisi suunnillen nykyiseltä. Asumistuki jäihin heti, ja joka vuosi höylätään siitä pois. Toimeentulotuki jäihin ja muutama prosentti vuodessa siitä siirretään perustuloon. Ansiosidonnainen jäihin.
Näiden dynaamisilla vaikutuksilla uskoisin saatavan työllisyys ylös rajusti, ja sosiaalimenot pudotettua järkevälle tasolle. Lapsilisään ei tarvitse koskea, se voi olla muksujen perustulo.
Tähän ei voi mitenkään, millään oletuksilla, olla varaa. Nykyään 1900 jää käteen jostain 2550 euron bruttokuukausipalkasta (plus miinus jotain riippuen kunnallisverosta ja muista seikoista), ja tämän alle jää niin hirmuinen määrä väestöä että tuota veronmenetystä ei voisi paikata millään.
Ja koska kustannustaso on kova, työntekijäjärjestöt vaativat lisää liksaa kaikille ja solidaarisyyssyistä nimenomaan alimpien taulukkopalkkojen korottamista. Tämä puolestaan huonontaa yritysten toimintakykyä alueilla, joissa elinkustannukset ovat huomattavasti matalammat kuin Ruuhka-Suomessa.
Kompromissitulos sitten on, että taulukkopalkat asettuvat toisaalta liiaan mataliksi Helsingin seudulle, jolloin tarvitaan kaikenlaisia tukia, toisaalta ”tarpeettoman” korkeiksi maakunnissa, jolloin työtä siihen hintaan ei löydy, ja tarvitaan toisenlaisia tukia.
Itse en usko, että homma ihan noin toimii. Eli en usko, että kaupunkeihin muutetaan, koska siellä saa asumistukea, vaan ennemminkin asumistuki menee pääosin siihen, että siellä jo asuvien ei tarvitse muuttaa, jos tulot putoavat esim. työttömyyden vuoksi.
Jos asumistuki poistettaisiin, tästä voisi seurata se, että työttömien olisi pakko muuttaa kasvukeskuksista pois. No, tätä voi tietenkin pitää siinä mielessä hyvänä asiana, että työttömän elättäminen verorahoin on halvempaa muualla kuin kasvukeskuksessa ja toisaalta hänen muuttonsa ansiosta kasvukeskuksessa vapautuisi asunto sinne työtä tekemään tulevalle.
Huonoa on sitten se, että tämä systeemi kippaisi rikkaiden kaupunkien köyhät muutenkin taloutensa kanssa kamppailevien muuttotappiokuntien riesaksi. Jos asumistuki korvattaisiin korkeammalla kiinteällä tuella, jotkut kunnat, joissa on halpoja asuntoja, voisivat muuttua yhteiskunnan kaatopaikoiksi, joihin hakeutuisivat elämään perustulolla ne, joita ei työnteko kiinnosta, ja niistä lähtisivät kaikki muut kynnelle kykenevät litomaan pois.
Tästä uhasta huolimatta olen ehdotuksesi kanssa samaa mieltä. Asumistuki pitäisi vähittäin poistaa ja korvata asuinpaikasta riippumattomalla perustulolla.
Ja sitten varmaan eräänlaisia leirejä, joiden avulla noista ylimääräisistä ihmisistä päästäisiin eroon – lopullinen ratkaisu, siis.
Palkasta kerättävät verot ovat valtion budjetista verraten pieni osa, noin kuusi miljardia, vähän alle. Yksin työttömyyskorvausten ja asumistuen yhteenlaskettu määrä on luokkaa puolet tästä, ja toimeentulotuki, vaikka meneekin kunnilta, on 700-800 miljoonaa. Sitten on vielä opintoraha, joka on luokkaa miljardin.
Kunnallisvero lähtee juoksemaan nykyisellään suunnilleen siitä kohtaa kun tienaa noin 400 euroa kuussa. Jos ajatellaan että se on kiinteä 20%, niin ei tuossa minun laskelmassani ihan kauheasti ole oikeasti heittoa kustannusneutraaliudesta.
Jos lähdetään, että break-even piste tässä systeemissä on esimerkiksi 1500 euron tienestit — eli kun kuukausipalkka on 1500 niin se jää myös käteen, eikä ole toimeentulotukea, asumistukea, ansiosidonnaista (ainakaan valtion maksamaa) jne, niin väitän kyllä täysin vakavalla naamalla tätä enemmän kuin kustannusneutraaliksi. Olettaen että sillä on edes jonkin verran dynaamista vaikutusta, niin sanoisin että säästöä tulee miljarditolkulla.
Pääosa veroista on kulutusveroja, jotka on tietysti laskettava mukaan, kun arvioidaan Virasto Suomeen muuttavan rakennustyömiehen vaikutusta julkiseen talouteen. Jos saadaan virossa koulutettu ammattimies tänne ilman omia investointeja koulutukseen, on tämä aivan varmasti edullista Suomen kansantaloudelle, vaikka tämä varmaankin eläkepäivinään muuttaa takaisin Viroon ja vie ansioeläkkeen mukanaan.
Jos yhtään lohduttaa, niin aika monet muut (ehkä ei sinun ikäluokastasi, mutta seuraavista) ovat kouluttaneet itseään ihan yhtä pitkään, mutta eivät ole saaneet työtä valmistumisensa jälkeen. Omassa tapauksessani jäi jatko-opinnoistakin puuttumaan ohjaaja, aihe tai rahoitus, vaikka matematiikan gradustani sain eximian ja opintokokonaisuuksien arvosanat olivat välillä 3-5. Toisaalta kuulin myös tohtorien vaikeuksista löytää työtä tai apurahoja.
Jotkut työttömät päättävät vielä yrittää kouluttautua uudelle alalle, sellaiselle jolle tällä hetkellä povataan hyviä työnäkymiä. Tässä yhteydessä työkkärin tädit ja sedät arpovat, täyttyvätkö ”erityiset syyt” sille, että uutta tutkinto-opiskelua tuetaan työttömyysetuudella. Jotkut saavat omaehtoisen opiskelun tuen, toiset kuten minä eivät saa (samassa koulutuksen aloitti toinen maisteri yhtä pitkän työttömyyden jälkeen, ja hänellä kävi parempi arpaonni). Opintotukea sai viime syksynä 9 kuukautta lisää toisen tutkinnon aloittamiseen, ensi syksystä lähtien ei enää yhtäkään. Näin ollen jos työtä ei löydy (ja jos löytyisi niin ei kai opiskelu olisi enää vaihtoehtokaan) niin ainoaksi toimeentulon turvaksi jää toimeentulotuki, jota saa vain jos koko perheen tulot ja varat ovat käytännössä nollassa, jota täytyy hakea joka kuu erikseen ja jonka hakemiseen täytyy ilmeisesti laittaa liitteitä niin pankista kuin Kelasta kuin kuka ties mistäkin, ja kaiketi vielä käydä sossussa selittämässä tilannettaan.
Eniten tässä ärsyttää oikeistomedian kampanja syyttää työttömyydestä työttömiä, johon kuuluu sossu-Tatujen ja omaisuutensa myyvien lumenpudottajien esilletuonti.
On todella kummallista, etei hyvillä matematiikan laudatur-papereilla löydy töitä. Ainakin takavuosina se oli todella korkealle arvostettu opinnäyte.
Olisikohan ongelma tämänkaltaisen tutkinnon suorittaneiden ihmisten liikkuvuudessa? Ainakin täällä Pohjois-Suomessa on kehittymässä paha pula mat/fys/kem opettajista. Nuoret ovat jo vuosia pitäneet tuota yhdistelmää liian työläänä ja vaikeana ja seniorit ovat eläköitymässä.
Suuret ikäluokat muuttivat työn perässä useita kertoja niin Suomen sisällä kuin ulkomaillakin, olipa tutkintoa tai ei. Se ei taida nyt olla tapana.
Pysyvä ratkaisu kai on, että kaikki pakkautuvat Helsinkiin. Ei tarvitse muuttaa kuin kerran ja molemmille puolisoille löytyy töitä.
Ei virolainen raksamies jätä juuri mitään Suomeen. Virolainen ostaa eväät ja juomat mukaan Virosta. Täällä hän asuu kimppakämpässä tai asuntovaunussa, senkin hän on ostanut Virosta
Perheen sosiaaliturva maksetaan Viroon .
Suomessa saadusta palkasta hän maksaa Virossa Viron ja Suomen välisen palkkaeron mafialle, joka tilittää sen työnantajalle
Oma lukunsa ovat ns lähetetyt työntekijät, tänne jää vain paha haju.