Kokoomuksen hallitusohjelma (5) Koulutus

Uudis­te­taan var­hais­kas­va­tus­ta siten, että lap­sil­la on tasa-arvoi­sem­mat oppi­mis­val­miu­det. Lisä­tään lii­kun­taa ja musiik­kia päi­vä­ko­tei­hin sekä vakiin­nu­te­taan hyvät käytännöt. 

Jokin peda­go­gi­nen oppi­suun­ta näyt­tää val­lan­neen ohjel­ma­työ­ryh­män. Söpö­jä tavoit­tei­ta. Tar­vit­tai­siin­ko tähän rahaa?

Ruo­ki­taan ute­liai­suut­ta, kek­se­liäi­syyt­tä ja oppi­mi­sen iloa kai­kes­sa kou­lu­tuk­ses­sa. Lisä­tään valin­nai­suut­ta perus­kou­lus­sa, lukiois­sa ja amma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa. Sal­li­taan vah­vuuk­sien löy­tä­mi­nen ja oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen aivan kai­ken­lai­sis­ta taus­tois­ta tule­vil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le. Lisä­tään yhteis­työ­tä kou­lu­jen sekä yri­tys­ten ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen kes­ken. Uudis­te­taan oppi­mi­nen ja opet­ta­jan työ digi­su­ku­pol­ven ehdoil­la. Raken­ne­taan vir­tu­aa­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä ja uudis­te­taan peda­go­giik­kaa. Tek­niik­ka ote­taan oppi­mi­sen pal­ve­luk­seen. Perus­o­pe­tus kai­paa loik­kaa tule­vai­suu­teen. Siir­re­tään pain­opis­tet­tä oppiai­ne­si­säl­tö­koh­tai­ses­ta ope­tuk­ses­ta oppi­mi­sen, opis­ke­luin­non, ajat­te­lun ja ongel­man­rat­kai­se­mi­sen tai­to­jen, yhteis­työ- ja kom­mu­ni­kaa­tio­val­miuk­sien sekä itse­tun­te­muk­sen vahvistamiseen. 

Aikoo­ko puo­lue­hal­li­tus men­nä opet­ta­maan peda­go­gi­sia tai­to­ja opet­ta­jil­le? Onko edus­kun­ta oikea tapa päät­täää täl­lai­sis­ta asiois­ta, vai mik­si tämä on edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­mas­sa? Yhteis­työ yri­tys­ten ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen kes­ken ehkä voi­daan kat­soa tavoit­teek­si, jos­ta poli­tii­kal­la voi­daan päät­tää jotain. Lisä­tään­kö seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la siis valin­nai­suut­ta, kun edel­li­sel­lä sitä rajoi­tet­tiin? Kos­kee­ko valin­nai­suus myös kie­liä ja uskontoa?

Työ­elä­män muut­tues­sa osaa­mis­ta on päi­vi­tet­tä­vä amma­tis­ta ja iäs­tä riip­pu­mat­ta. Aikuis­kou­lu­tus, avoin kor­kea­kou­lu­tus ja vapaa sivis­tys­työ val­jas­te­taan tuke­maan eri­lai­sia kou­lu­tus­pol­ku­ja, työ­mark­ki­noi­den osaa­mis­tar­pei­ta ja työ­ky­vyn edistämistä. 

Miten se teh­dään? Laki­sää­tei­siä opin­to­va­pai­ta, kan­nus­ti­mia työ­nan­ta­jien jär­jes­tä­mään kou­lu­tuk­seen vai hurs­kas toi­ve. Lepo­mäen tili­mal­lis­ta voi­si vään­tää hen­ki­lö­koh­tai­sen koulutustilin.

Uudis­te­taan suo­ma­lai­nen lukio­kou­lu­tus. Mää­ri­tel­lään lukion osaa­mis­ta­voit­teet uudel­leen ja päi­vi­te­tään kou­lu­tuk­sen sisäl­löt ja peda­go­giik­ka vas­taa­maan uuden ajan haas­tei­siin. Uudis­te­taan yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set mit­taa­maan uudel­la taval­la tie­dol­lis­ta osaa­mis­ta ja val­miuk­sia suh­tees­sa jat­ku­vas­ti muut­tu­van yhteis­kun­nan tarpeisiin. 

Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set pitäi­si uudis­taa tai lopet­taa. Nyt niis­sä mita­taan aika outo­ja asioi­ta. Tämä on ongel­ma, kos­ka lukiois­sa ei opis­kel­la elä­mää vaan yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ta var­ten. Jos yli­op­pi­las­koe mit­taa vää­riä asioi­ta, kou­luis­sa ope­te­taan vää­riä asioi­ta. Pitäi­si mita­ta kykyä käyt­tää ja sovel­taa tie­toa ja asioi­den ymmär­tä­mis­tä mie­luum­min kuin ulkoa opit­tu­ja fak­to­ja. Sil­loin kokeet oli­si­vat työ­lääm­piä. Sil­loin yli­op­pi­las­koe siir­tyi­si aske­leen lah­jak­kuus­tes­tin suun­taan. Vää­rin tai sit­ten ei: mit­tai­si­han se sil­loin parem­min kykyä sel­vi­tä aka­tee­mi­sis­ta opinnoista.

Toteu­te­taan yli­opis­to­uu­dis­tus 2.0, jol­la paran­ne­taan ope­tuk­sen ja tut­ki­muk­sen laa­tua, lisä­tään yli­opis­to­jen kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä ja val­mis­tu­vien parem­paa työl­lis­ty­mis­tä. Pois­te­taan opin­to­jen läpäi­syyn liit­ty­vät ongel­mat. Vah­vis­te­taan kan­nus­tei­ta yli­opis­to­jen pro­fi­loi­tu­mi­sel­le ja lisä­tään stra­te­gi­sen rahoi­tuk­sen osuut­ta. Val­jas­te­taan yli­opis­tot nykyis­tä vah­vem­min pal­ve­le­maan ympä­röi­vää yhteis­kun­taa tut­ki­mus­tu­los­ten kau­pal­lis­ta­mi­sen kaut­ta. Yksi­tyis­hen­ki­löil­le sää­de­tään ansio- ja pää­oma­tu­lo­ve­ro­vä­hen­ny­soi­keus kor­kea­kou­luil­le teh­dyis­tä lah­joi­tuk­sis­ta ilman ylärajaa.

Täs­tä pitäi­si tie­tää enem­män, että voi­si sanoa mitään. Vero­vä­hen­ny­soi­keus yli­opis­toil­le anne­tuis­ta lah­joi­tuk­sis­ta tus­kin mul­lis­taa yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta, kos­ka Suo­mes­sa on tosi­rik­kai­ta lopul­ta aika vähän. Lupaa­ko kokoo­mus hel­pom­pia tent­te­jä. Sil­lä­hän läpäi­syn ongel­mat pois­tui­si­vat kerralla.

Kehi­te­tään tut­ki­mus­lai­tos­ten ja yli­opis­to­jen yhteis­työ­tä, työn­ja­koa ja eri­kois­tu­mis­ta, jot­ta kriit­ti­nen mas­sa syn­tyy useam­mil­la paik­ka­kun­nil­la ja aloil­la. Tue­taan mah­dol­li­sia tut­ki­mus­lai­tos­ten yhdis­tä­mi­siä yli­opis­toi­hin. Lisä­tään ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen välis­tä yhteis­työ­tä duaa­li­mal­li säilyttäen. 

Ei siis yhdis­te­tä kor­kea­kou­lu­ja ja ammattikorkeakouluja.

Paran­ne­taan suo­ma­lais­ten kie­li- ja kom­mu­ni­kaa­tio­tai­to­ja. Aloi­te­taan kiel­ten­ope­tus var­hais­kas­va­tuk­ses­sa. Perus­o­pe­tuk­ses­sa kiel­ten­ope­tus aloi­te­taan ensim­mäi­ses­tä luo­kas­ta läh­tien. Laa­jen­ne­taan kaik­kien oppi­lai­tos­ten kie­li­va­li­koi­maa vir­tu­aa­lis­ten oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen avulla. 

Kiel­ten ope­tus var­hais­kas­va­tus­vai­hees­sa voi­si olla peda­go­gi­ses­ti oikein. Mitä teh­dään niil­le lap­sil­le, jot­ka ovat koti­hoi­dos­sa? Annet­tai­siin­ko päi­vä­ko­deil­le lopul­ta lupa opet­taa lap­set lukemaan?

Lisä­tään kan­sain­vä­lis­tä opis­ke­li­ja- ja hen­ki­lös­tö­vaih­toa kai­kil­la kou­lu­tusas­teil­la. Tuo­daan vaih­toon läh­te­mi­nen yhä useam­man ulot­tu­vil­le. Vah­vis­te­taan oppi­lai­tos­ten kan­sain­vä­lis­tä yhteistyötä. 

Rahat?

Teh­dään kou­lu­tuk­ses­ta vien­ti­valt­ti. Luo­daan Suo­mi-kou­lu vien­ti­pa­ket­ti. Tavoi­tel­laan Suo­meen opis­ke­li­joi­ta kaik­kial­ta maa­il­mas­ta. Mah­dol­lis­te­taan luku­kausi­mak­su­jen kerää­mi­nen EU/ETAalueen ulko­puo­li­sil­ta opis­ke­li­joil­ta ja kan­nus­te­taan hei­tä jää­mään Suo­meen työs­ken­te­le­mään opin­to­jen jälkeen. 

Nämä luku­kausi­mak­sut ovat yhtei­se­nä kokoo­muk­sel­la ja kes­kus­tal­la. Vih­reät ja vasem­mis­to­liit­to vas­tus­ta­vat. Täs­tä juu­pas – eipäs ‑kes­kus­te­lus­ta pitäi­si pääs­tä eteen­päin. Mitä teh­dään, jos jokin Aasian maa tilaa meil­tä ope­tuk­sen 10 000 opet­ta­jal­le? Kaik­kien mie­les­tä sen kai saa jär­jes­tää ja jopa las­kut­taa sii­tä tilan­nut­ta val­tio­ta, mut­ta onko nämä mak­sul­li­set oppi­laat pidet­tä­vä tiu­kas­ti eri luen­noil­la, jot­ta mak­sul­li­suu­den saas­ta ei myr­kyt­täi­si suo­ma­lais­ten opis­ke­li­joi­den sie­lua? Entä jos tuo tilaa­ja­val­tio yllä­pi­tää luku­kausi­mak­su­ja omis­sa kor­kea­kou­luis­saan? Saa­ko Suo­mes­ta ostet­tu ope­tus olla maksullista?

Suo­mes­sa on pal­jon kehi­tys­mais­ta tule­via oppi­lai­ta lihot­ta­mas­sa joi­denkn ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen bud­jet­tia. Jos tämä mää­rä­tään mak­sul­li­sek­si toi­min­nak­si, opis­ke­li­joi­den mää­rä pudon­nee noin pro­sent­tiin nykyi­ses­tä. Teh­dään­kö amk-bud­jet­tiin vas­taa­va sääs­tö? Entä jos amk on ove­la ja halu­aa säi­lyt­tää ope­tuk­sen mak­sut­to­ma­na, kos­ka tar­vit­see ne resurs­sit, joi­ta ulko­maa­lai­set opis­ke­li­jat tuo­vat muka­naan. Minä en ole onnis­tu­nut osal­lis­tu­maan mihin­kään ana­lyyt­ti­seen kes­kus­te­luun sii­tä, mitä luku­kausi­mak­suil­la tar­koi­te­taan ja mitä sil­lä ei tar­koi­te­ta. Jos Venä­jä jos­kus taas lopet­taa soti­mi­sen naa­pu­rei­taan vas­taan ja palaa kan­sain­vä­li­seen kans­sa­käy­mi­seen, voi­si hyvin­kin olla, että kau­pal­li­siin ainei­siin voi­si tul­la opis­ke­li­joi­ta Pie­ta­rin alu­eel­ta. Fai­jal­la oli­si kyl­lä rahaa maksaa.

36 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (5) Koulutus”

  1. Joten­kin tur­haut­ta­vaa lukea näi­tä hal­li­tus­oh­jel­mis. Tavoit­teet ovat niin hyviä ja yle­viä, että eihän nii­tä voi kuin kan­nat­taa (no, muu­ta­min poik­keuk­sin, kuten nuo lukukausimaksut).

    Mut­ta ne kei­not? Eihän näis­sä ker­ro­ta ollen­kaan miten nämä ihmeet toteu­te­taan, ja se kai se kiin­nos­ta­vaa oli­si. Kei­nois­ta sel­viäi­si parem­min myös ohjel­man uskottavuus.

    Yksi asia, joka minua on aina askar­rut­ta­nut, on kou­lu­lai­tok­sen kyky hyy­dyt­tää val­tao­san halu oppia. Pie­net lap­set­han oppi­vat asioi­ta luon­nos­taan ja miel­lel­lään, mut­ta kou­lu ei osaa tätä hyö­dyn­tää. Päin­vas­toin: tun­tuu, että kou­lu tuho­aa sen kiinnostuksen. 

    Tie­dän usei­ta­kin ihmi­siä, jot­ka kou­lus­sa hara­si­vat kai­kin voi­min oppi­mis­ta vas­taan. Sit­ten van­hem­pi­na, lukies­saan las­ten­sa kou­lu­kir­jo­ja, he häm­mäs­ty­vät itse­kin, kun kir­jois­ta löy­ty­vät kaik­ki kiin­nos­ta­vat asiat sel­keäs­ti esi­tet­tyi­nä. Mik­si he eivät ymmär­tä­neet tätä koulussa?

    Mitä täl­le ilmiöl­le voi­si tehdä?

  2. En aivan ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten lopet­ta­mi­ses­ta. Uudis­taa nii­tä tie­ten­kin pitää, jat­ku­vas­ti, mut­ta kyl­lä täl­lai­ses­sa yhtei­ses­sä val­ta­kun­nal­li­ses­sa kokees­sa on oma ideansa. 

    Nykyi­sin usein aja­tel­laan, kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra­kin tuo esil­le, että fak­to­ja ei pidä ope­tel­la ulkoa, vaan tie­toa pitää oppia käyt­tä­mään ja sovel­ta­maan. Tot­ta kai, mut­ta tie­to­jen käyt­tä­mis­tä ja sovel­ta­mis­ta ede­saut­taa, jos taus­tal­la on poh­ja­tie­toa, siis nii­tä ulkoa opit­tu­ja faktoja.

    En myös­kään ymmär­rä, mitä tar­koi­te­taan kun sano­taan, että nykyi­ses­tä poi­ke­ten pitäi­si opis­kel­la elä­mää var­ten. Paran­taa voi aina, ja muut­tua ajan muka­na, mut­ta väi­tän että nykyi­nen kou­lu­lai­tos, lukio ja yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set opet­ta­vat koh­ta­lai­sen hyvin myös elä­mää var­ten. En tie­dä mitään tai­ka­kons­te­ja, jol­la sen voi­si teh­dä rat­kai­se­vas­ti paremmin.

    1. Yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten vali­di­teet­tia voi­daan tut­kia esi­mer­kikswi sil­lä, kuin­ka hyvin arvo­sa­nat ennus­ta­vat menes­tys­tä jat­ko-opin­nois­sa. Itse tut­kin tätä todel­la kau­an sit­ten val­tio­ti­te­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa. Aiu­noa, joka ennus­ti, oli aine­kir­joi­tuk­sen arvo­sa­na, mut­ta tämä tes­ti on sen jäl­keen muu­tet­tu toi­sen­lai­sek­si, kos­ka muis­tut­ti lii­kaa lahjakkuustestiä.

  3. Uudis­te­taan oppi­mi­nen ja opet­ta­jan työ digi­su­ku­pol­ven ehdoil­la. Raken­ne­taan vir­tu­aa­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä ja uudis­te­taan peda­go­giik­kaa. Tek­niik­ka ote­taan oppi­mi­sen palvelukseen.

    Tämä teks­ti on kyl­lä todel­la hie­noa tyh­jää puhetta.

    Mikä ihme on digi­su­ku­pol­vi? Miten se oppii eri taval­la kuin vaik­ka­pa kym­me­nen tai kak­si­kym­men­tä vuot­ta van­hem­pi sukupolvi?

    Mitä ovat vir­tu­aa­li­set oppi­mi­sym­pä­ris­töt? Mihin oppiai­nei­siin nii­tä pitäi­si teh­dä ja miten?

    Mikä tek­niik­ka ote­taan ope­tuk­sen palvelukseen?

    En epäi­le sitä, ettei­kö tie­to­tek­nii­kan nykyis­tä parem­mal­la hyö­dyn­tä­mi­sel­lä sai­si eri­tyi­ses­ti mekaa­nis­ten tai­to­jen (vaik­ka­pa luku­no­peus, kiel­ten sanas­to ja kie­liop­pi, mate­ma­tii­kan mekaa­ni­set asiat tai vaik­ka maan­tie­teen kar­tas­tot) ope­tus­ta nykyis­tä jous­ta­vam­mak­si ja moti­voi­vam­mak­si. Se ei kui­ten­kaan tapah­du itsek­seen, tar­vi­taan pal­jon kehit­tä­mis­re­surs­se­ja, ja lisäk­si asial­la on myös esi­mer­kik­si ay-hei­jas­tei­sia vaikutuksia.

    Ja sil­ti lop­puo­sa ope­tuk­ses­ta on ihmis­ten välis­tä toi­min­taa, jos­sa tek­niik­ka yleen­sä tulee vain ihmis­ten väliin. Rea­lis­mia on muis­taa myös se, että kaik­ki kou­lu­lai­set eivät vält­tä­mät­tä ole mega­mo­ti­voi­tu­nei­ta tek­niik­kain­toi­li­joi­ta. Käy­tä­vil­tä löy­tyy vaik­ka min­kä­lais­ta pipo­pää­tä, ja kui­ten­kin kou­lun pitäi­si saa­da mah­dol­li­sim­man iso osa ikä­luo­kas­ta tie­tyl­le tasolle.

    Kokoo­mus voi olla oikeil­la­kin jäl­jil­lä, mut­ta mie­luum­min luki­sin vision sii­tä, min­kä­lai­nen tule­vai­suu­den kou­lu on. Yllä­ole­va tun­tuu sil­tä, että puo­lue­toi­mis­tos­sa joku on hok­san­nut tie­to­ko­nei­den olemassaolon.

  4. Vas­ta­han täs­sä hal­li­tus vähen­si kou­lu­tus­ra­ho­ja 260 mil­joo­naa. Mut­ta nämä ympä­ri­pyö­reät hal­li­tus­oh­jel­mat lupaa­vat taas paran­ta­van­sa ja kehit­tä­vän­sä kaik­kea. Tuos­sa jutus­sa “uudis­ta­mi­nen” tar­koit­ti siis kym­me­nien mil­joo­nien vähen­nys­tä budjettiin:
    http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2014/12/Jarjestajaverkko.html

    Ole­tan siis, että jos kokoo­mus uudis­taa lukioi­ta, se lak­kaut­taa nii­tä muu­ta­man kym­men­tä. Mikä voi­si toi­saal­ta olla ihan hyvä jut­tu. Välil­lä kan­nat­taa lak­kaut­taa jotain kes­kin­ker­tais­ta­kin ihan vain sik­si, että teh­dään tilaa jol­le­kin uudelle.

    Vih­rei­den vaa­lioh­jel­maa odo­tel­les­sa. Siel­lä on var­maan­kin pää­koh­ti­na tur­kis­tar­hauk­sen lak­kaut­ta­mi­nen ja vero­jen sekä kehi­tys­a­pu­ra­ho­jen kasvattaminen. 🙁

  5. Tun­net­ko Osmo nykyi­siä yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia? Ne ovat edel­leen ehkä laa­duk­kaim­mat kokeet, mitä täs­sä val­ta­kun­nas­sa jär­jes­te­tään. Enem­män näen ongel­mia sii­nä, mitä kokei­ta lukio­lai­sel­ta vaa­di­taan; yli­op­pi­laak­si voi kir­joit­taa kol­mel­la kie­lel­lä ja ter­veys­tie­dol­la. Toi­saal­ta toi­set kir­joit­ta­vat pari kol­me­kin kovaa reaa­lia kiel­ten lisäk­si — ja pit­kän matikan.

    Kir­joi­tuk­set ovat edel­leen aika pal­jon lah­jak­kuus­tes­te­jä. Jos­kus oikein har­mit­taa, kun lais­ka saa lah­joil­laan hyvän arvo­sa­nan, vaik­ka tie­dois­sa on suu­ria auk­ko­ja. Itse­kin kir­joi­tin jos­kus ruot­sis­ta e:n, vaik­ka oikea käyt­tö­kie­li­tai­to­ni on a:n luok­kaa. Sil­loi­nen kiel­ten­koe ei ollut oikein hyvä käyt­tö­kie­li­tai­don mittari.

    Hiu­kan kri­ti­soi­sin tuo­ta fak­ta/­so­vel­lus-jakoa. Minun koke­muk­sen mukaan maa­il­mas­ta pitää tie­tää aika pal­jon, jot­ta osaa suh­teut­taa luke­maan­sa, arvioi­da tie­don päte­vyyt­tä, esit­tää mer­ki­tyk­sel­li­siä kysy­myk­siä. Esi­mer­kik­si his­to­rias­sa tai talou­des­sa täy­tyy olla mit­ta­luo­kat ja suu­ri kuva kun­nos­sa, jot­ta muu raken­ta­mi­nen onnis­tui­si. Perus­asioi­den opet­ta­mi­ses­sa lukio on hyvä. Fysii­kan pakol­lis­ta kurs­sia pitäes­sä­ni tör­mään koko ajan erit­täin suu­reen tie­tä­mät­tö­myy­teen esi­mer­kik­si aineen ja ava­ruu­den raken­teis­ta. Leh­tiä lukies­sa­ni toi­mit­ta­jien ener­gian ja sätei­lyn yleis­si­vis­tyk­sen aukot ovat jat­ku­vas­ti näky­viä. Koen mie­lek­kääk­si opet­taa lukio­lai­sil­le fak­to­ja niis­tä; vain har­voil­le on mie­le­käs­tä käy­dä tar­kas­ti läpi luon­non­tie­teen meto­dia. Tulok­set ovat suu­rel­le ylei­söl­le mer­kit­tä­väm­piä kuin metodi.

  6. Tuon valin­nan­va­pau­den lisää­mi­sen tar­koi­tus lie­nee mah­dol­lis­taa mak­sul­li­set “huip­pu­kou­lut”, joi­ta voi­daan sit­ten val­tion rahoil­la tukea. “Tasa­päis­tä­vä­nä” (=tas­a­puo­li­se­na) nykyi­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ei maa­il­man par­haa­na­kaan kyky­puo­lu­eel­le ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä kelpaa.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten vali­di­teet­tia voi­daan tut­kia esi­mer­kikswi sil­lä, kuin­ka hyvin arvo­sa­nat ennus­ta­vat menes­tys­tä jat­ko-opin­nois­sa. Itse tut­kin tätä todel­la kau­an sit­ten val­tio­ti­te­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa. Aiu­noa, joka ennus­ti, oli aine­kir­joi­tuk­sen arvo­sa­na, mut­ta tämä tes­ti on sen jäl­keen muu­tet­tu toi­sen­lai­sek­si, kos­ka muis­tut­ti lii­kaa lahjakkuustestiä.

    Ei sitä kyl­lä voi noin tut­kia. Jo ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä tek­nii­kan opin­nois­sa yli­opis­tos­sa sano­taan, että arvo­sa­noil­la ei ole väliä, vaan ver­kos­toi­tu­mi­sel­la ja sos. tai­doil­la. Opis­ke­li­jat panos­ta­vat­kin pal­jon enem­män sii­hen, että he käy­vät bileis­sä ja saa­vat hyvän tyy­pin mai­neen kuin arvo­sa­noi­hin, joil­la ei ole väliä.

    Kan­sain­vä­li­ses­ti on tun­nus­tet­tu tilan­ne, mis­sä yli­tar­jon­ta kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta joh­taa sii­hen, että valin­ta työ­pai­koi­hin teh­dään ulko­näön ja per­soo­nan eikä arvosanojen/tittelin perus­teel­laa, kos­ka kai­kil­la on tut­kin­to. Kär­jis­täen voi­si sanoa, että mitä isom­mat kou­lu­tus­mää­rä vaik­ka DI-opin­toi­hin on, sitä vähem­män he opiskelevat.

  8. Jat­koa: Kii­nas­sa muu­te plas­tiik­ka­ki­rur­gian suo­sion räjäh­dys­mäi­nen nousu yhdis­tet­tiin samoi­hin aikoi­hin yhdis­ty­nee­seen jät­ti­mäi­siin sisään­ot­to­mää­rien nousuun yliopistoissa.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten vali­di­teet­tia voi­daan tut­kia esi­mer­kikswi sil­lä, kuin­ka hyvin arvo­sa­nat ennus­ta­vat menes­tys­tä jat­ko-opin­nois­sa. Itse tut­kin tätä todel­la kau­an sit­ten val­tio­ti­te­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa. Aiu­noa, joka ennus­ti, oli aine­kir­joi­tuk­sen arvo­sa­na, mut­ta tämä tes­ti on sen jäl­keen muu­tet­tu toi­sen­lai­sek­si, kos­ka muis­tut­ti lii­kaa lahjakkuustestiä.

    Tämä on aika ala­koh­tais­ta. Monil­la luon­non­tie­teel­lis-mate­maat­ti­sil­la aloil­la yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen mate­ma­tii­kan ja fysii­kan kokeet ennus­ta­vat var­sin hyvin opis­ke­lu­me­nes­tys­tä. Sii­nä ei sinän­sä ole mitään yllät­tä­vää, kos­ka opin­to­jen perus­ta­na ole­va osaa­mi­nen perus­tuu kou­lus­sa opi­tul­le, ja tar­vit­ta­vat kyvyt ja opis­ke­lu­tai­dot ovat samoja.

    Teo­reet­tis­ten jat­ko-opin­to­jen kan­nal­ta yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen voi­si supis­taa kol­meen ainee­seen: äidin­kie­li, mate­ma­tiik­ka ja yksi vie­ras kie­li. Jos kan­di­daat­ti pär­jää hyvin näis­sä kai­kis­sa kol­mes­sa, pär­jää­mi­nen muis­sa kou­luai­neis­sa ei ole kiin­ni kyvyis­tä. (Tosin toki tuo riip­puu sii­tä­kin, mitä äidin­kie­len koe mit­taa; kovin spe­sia­li­soi­tu­nees­ti esi­mer­kik­si kir­jal­li­suus­pai­not­tei­nen ei ole niin hyvä kuin van­ha­kan­tai­sem­pi ylei­nen ainekirjoitus.)

    Se tuos­sa kui­ten­kin oli­si huo­no puo­li, että fik­sut mut­ta työ­mää­rään­sä opti­moi­vat opis­ke­li­jat pää­si­si­vät lii­an hel­pos­ti, kos­ka lukios­ta sai­si jat­ko-opin­to­kel­poi­suu­den ilman ver­ta, hikeä ja kyy­ne­lei­tä. Ihan puh­das itsen­sä pakot­ta­mi­nen opis­ke­le­maan on jat­ko-opin­nois­sa tär­keä tai­to, ja se on hel­pom­pi oppia aikai­sem­min kuin myöhemmin.

    Jo nyt täs­sä on näh­tä­vis­sä pal­jon ongel­ma­ti­lan­tei­ta, kun var­sin­kin mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas osa nuo­ri­sos­ta menee yli­opis­toi­hin var­sin kevyen lukio­tai­pa­leen jäl­keen. Suu­rek­si opin­to­jen ete­ne­mi­sen esteek­si muo­dos­tuu se, ettei ole val­miut­ta kiil­lot­taa housun­ta­ka­mus­ta penkkiin.

    Täs­sä­kään kyl­lä vika ei ole nuo­ri­sos­sa, vaik­ka niin oli­si kiva sanoa. Kan­nat­taa tui­jot­taa järjestelmää.

  10. Ei voi hakea tie­toa tie­dos­ta, jota ei tie­dä ole­van ole­mas­sa. Täs­sä mie­les­sä ulkoa oppi­mi­nen on koko kou­lu­tuk­sen paras anti, siis että pys­tyy ope­tuk­ses­ta, luke­mas­taan, jäsen­te­le­mään lyhyen muis­ti­la­pun. KVG ei ole älyl­lis­tä toi­min­taa. Toi­saal­ta kou­lu­lai­sel­le ei pidä opet­taa DNA:n raken­net­ta ennen kuin kuusi on ero­tet­tu koivusta.
    Oppi­so­pi­mus pitäi­si liit­tää osak­si ammatti(korkea)koulua, siis vii­mei­nen vuo­si töis­sä. Sipi­lä­ra­has­to suo­raan yli­opis­ton kyl­keen rahoit­ta­maan ”kau­pal­li­sia hank­kei­ta”. Jos joku ostaa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­ta, niin se on merk­ki kou­lu­tuk­sen hyvyy­des­tä. Jos Suo­mi kou­lut­taa ulko­maa­lai­sia ilmai­sek­si, niin se on merk­ki hölmöydestä?

  11. Kun kaik­ki tavoit­teet on kir­joi­tet­tu pas­sii­vi­muo­toon, niin kuka tekee asian eteen jotain, vai tekee­kö kukaan? Pas­sii­vi­lause tah­too olla vähän kuin yhtei­so­mis­tuk­ses­sa ole­va ruo­hon­leik­ku­ri: kenel­lä­kään ei ole sii­tä vastuuta.

  12. Jaa­ha. Nyt­hän polii­ti­kot ovat vii­saas­sa käsit­tä­mät­tö­myy­des­sän pai­nos­ta­neet esi­mer­kik­si yli­opis­to­ja lisää­mään opis­ke­li­joi­den saa­mia opin­to­pis­te­mää­riä ja korot­ta­maan arvo­sa­no­ja. Kos­ka­han he huo­maa­vat, että opin­to­jen ete­ne­mi­sen estee­nä ovat opet­ta­jat jot­ka vaa­ti­vat että opin­to­jak­son läpäi­se­mi­sek­si pitää osa­ta­kin jotain? 

    Saa näh­dä mil­lä taval­la tuo­ta kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä aio­taan edis­tää. Nyt­hän jo aika mones­sa pai­kas­sa se, ettei osaa puhua suo­mea on meriit­ti, jota on vai­kea pai­ka­ta parem­mal­la ope­tus­ko­ke­muk­sel­la ja tutkimusmeriiteillä. 

    Mikä­hän tämä “kriit­ti­nen mas­sa” oikein on, jos­ta niin kovas­ti puhu­taan? MIT, Har­vard, Mitä näi­tä nyt onkaan, ilmei­ses­ti keh­no­ja yli­opis­to­ja kaik­ki, kun ovat pie­nem­piä kuin Hel­sin­gin yli­opis­to. Sel­väs­ti­kin pienempiä. 

    Rahaa ei ole eikä tule. Mitä jos rajoit­tai­si­vat sitä, miten pal­jon yli­opis­to­jen hen­ki­lö­kun­ta pako­te­taan teke­mään kaik­kea muuta?

  13. Ehdo­tuk­sia yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten lopet­ta­mi­ses­ta perus­tel­laan usein sil­lä, että ne eivät ole opti­maa­li­nen tapa vali­koi­da oppi­lai­ta jat­ko-opin­toi­hin. Tämä on kui­ten­kin vain yksi kir­joi­tus­ten tarkoituksista.

    Yhte­nä muu­na tar­koi­tuk­se­na voi mai­ni­ta oppi­mi­sen opis­ke­le­maan ja mää­rä­tie­toi­seen ja tavoit­teel­li­seen työs­ken­te­lyyn. Eihän sel­lai­nen aina niin haus­kaa ole, mut­ta ei elä­mä­kään sitä aina ole, ja haluam­me­han toki opet­taa rak­kail­le nuo­ril­lem­me nämä taidot.

    Eikä mis­sään nimes­sä pidä unoh­taa nykyi­sin jos­kus vähek­syt­tyä yleis­si­vis­tys­tä. Omal­ta osal­ta­ni voin tode­ta, että kaik­ki aikoi­naan kou­lus­sa oppi­ma­ni hyvin eri­lai­set asiat ovat luo­neet hyvän poh­jan jat­kaa itse­ni kehit­tä­mis­tä ja ovat anta­neet minul­le elä­mäs­sä­ni pal­jon iloa ja hyö­tyä. Varo­kaam­me lii­an yksioi­kois­ta hyötyajattelua!

    Jos­kus väi­te­tään myös, että kaik­ki yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin luet­tu unoh­tuu saman tien kir­joi­tus­ten jäl­keen. Ei kai nyt sen­tään. Moni asia toki siir­tyy pas­sii­vi­seen muis­tiin, mut­ta siel­tä ne usein ihan huo­maa­mat­ta tule­vat mukaan, kun elä­mäs­sä koh­taa uusia asioi­ta. Ja jos väi­te pitäi­si paik­kan­sa niin kai­pa se kos­ki­si kaik­kea muu­ta­kin oppimista?

  14. joke­ri: Ei sitä kyl­lä voi noin tut­kia. Jo ensim­mäi­si­nä päi­vi­nä tek­nii­kan opin­nois­sa yli­opis­tos­sa sano­taan, että arvo­sa­noil­la ei ole väliä, vaan ver­kos­toi­tu­mi­sel­la ja sos. taidoilla. 

    Tuo on kyl­lä enem­män nii­den aineak­tii­vien selit­te­lyi­tä sil­le, mik­si omat arvo­sa­nat ovat sur­kei­ta ja ete­ne­mi­nen verkkaista.

    Kun minä arvioin vas­ta­val­mis­tu­nut­ta työ­haas­tat­te­lus­sa, kat­son tut­kin­to­to­dis­tuk­ses­sa nii­den opin­to­suun­nal­le perus­ta­van­laa­tuis­ten tipu­tus­kurs­sien arvosanoja. 

    Mut­ta jos pitää vali­ta nopean val­mis­tu­mi­sen ja parem­pien arvo­sa­no­jen kes­ken, niin kyl­lä sil­loin sanoi­sin että nopea val­mis­tu­mi­nen. Se taas on ihan eri asia kuin bilet­tä­mäl­lä opis­ke­lua­jan venyttäminen.

    1. Niis­sä har­vois­sa tapauk­sis­sa, jois­sa olen ollut valit­se­mas­sa, olen kyl­lä kat­so­nut arvo­sa­no­ja. Eri­tyi­ses­ti nii­tä tie­tys­ti kat­sot­tiin, kun valit­tiin yli­opis­tos­sa väkeä. Jos ei ollut saa­nut kol­mos­ta (asteik­ko 1–3) piti olla selitys.

  15. Vihe­rins­si:Jo nyt täs­sä on näh­tä­vis­sä pal­jon ongel­ma­ti­lan­tei­ta, kun var­sin­kin mate­maat­ti­ses­ti lah­ja­kas osa nuo­ri­sos­ta menee yli­opis­toi­hin var­sin kevyen lukio­tai­pa­leen jäl­keen. Suu­rek­si opin­to­jen ete­ne­mi­sen esteek­si muo­dos­tuu se, ettei ole val­miut­ta kiil­lot­taa housun­ta­ka­mus­ta penkkiin. 

    Nyt? En itse­kään pääs­syt lukio­mei­nin­gil­lä ensim­mäi­sen vuo­den mati­kan­kurs­se­ja läpi, kaik­ki kokeet piti uusia/en pääs­syt ollen­kaan läpi/ jou­din käy­mään kurs­sit uusik­si ja tämä tapah­tui ammoi­sel­la 90-luvulla…

  16. Kou­lu­tuk­ses­ta­han oli muu­ten juu­ri Sopra­no­sin tj:n kir­joi­tus, jos­sa arvioi­tiin, että kou­lu­tuk­sen tar­ve on suu­ri, ja eri­tyi­ses­ti jat­ko­kou­lu­tuk­sen — mut­ta sen hoi­tai­si­vat par­hai­ten yksi­tyi­set yritykset.

    En ole ihan täy­sin samaa miel­tä täs­tä — kyse on kui­ten­kin ihmis­ten kou­lut­ta­mi­ses­ta, ihmi­set eivät ole koko ikään­sä töis­sä yri­tyk­sis­sä ja tun­tui­si koh­tuut­to­man suu­rel­ta taa­kal­ta vaik­ka­pa pk-yri­tyk­sel­le läh­teä kou­lut­ta­maan jotain laa­jem­paa koko­nai­suut­ta sil­lä ris­kil­lä että kun työn­te­ki­jä on kou­lu­tet­tu, hän läh­tee­kin jon­ne­kin muu­al­le töihin.

    Yhteis­kun­nal­la oli­si mie­les­tä­ni hyvin­kin varaa inves­toi­da nyt sel­lai­siin “sta­ra” luo­kan opet­ta­jiin, raken­taa näis­tä oppi­tun­te­ja suo­men kie­lel­lä verk­koon ja näi­hin liit­ty­vää mate­ri­aa­lia. Mie­les­tä­ni on parem­pi inves­toi­da vaik­ka mil­joo­na sii­hen, että todel­la huip­pu­luo­kan kave­ri tekee koko kan­sa­kun­taa höy­dyt­tä­vän aivan vii­meis­tä huu­toa ole­van vir­tu­aa­li­sen oppi­ma­te­ri­aa­li­kir­jas­ton kuin 500 pro­fes­so­ria luen­noi 5 hen­gen ylei­söl­le 10 tun­tia viikossa.

  17. Kor­jaus: SOPRANO OY — ei Sopra­nos, joka siis lie­nee joku mafia­sar­ja — vir­he ei ollut tar­koi­tuk­sel­li­nen eikä edes ns. freu­di­lai­nen lipsahdus.

  18. Jos­tain luin juu­ri ana­lyy­sin sii­tä, mikä menee perus­kou­lus­sa pie­leen. Sat­sa­taan huo­noim­paan kol­man­nek­seen ja me kes­kin­ker­tai­set sekä ennen kaik­kea hui­put kär­si­vät. Tulok­se­na on hyvä Pisa­tu­lok­set ilman yhtään kel­vo­lis­ta yliopistoa. 

    Pre­si­dent­ti Oba­man tavoi­te on nos­taa USA takai­sin kär­keen kou­lu­tuk­ses­sa. Heil­lä on ohjel­ma, jos­sa pyri­tään sii­hen, että kaik­ki ikä­luo­kas­taan käy­vät high schoo­lin. Minus­ta tun­tuu, että Suo­mes­sa tavoi­te on jotain muuta.

    Kou­lu­tuk­sem­me on krii­sis­sä. Tart­tis teh­dä jotain.

  19. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set eivät ole älyk­kyys­tes­te­jä ollen­kaan sii­nä mää­rin kuin esi­mer­kik­si ame­rik­ka­lai­sen kou­lu­tus­jär­jes­tel­män suo­si­mat tes­tit, kuten SAT. Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set mit­taa­vat myös ahke­ruut­ta ja kan­nus­ta­vat sii­hen. Ja se on oikein hyvä.

    Kuten nimi­merk­ki vihe­rin­si­nöö­ri yllä tote­si, perus­kou­lu ja lukio on aina­kin mate­maat­ti­ses­ti koh­tuul­li­sen lah­jak­kail­le usein lii­an help­poa. Koh­tuul­li­sin tai jopa kii­tet­tä­vin arvo­sa­noin voi surf­fa­ta vie­lä lukios­sa­kin oppi­mat­ta pon­nis­te­le­maan tai haas­ta­maan itse­ään. Osa toki oppii ahke­roi­maan pidem­män aika­vä­lin tavoit­tei­den hyväk­si jon­kun har­ras­tuk­sen paris­sa, mut­ta val­mis­tau­tu­mi­nen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­siin (ja yli­opis­to­jen pää­sy­ko­kei­siin!) on monil­le nuo­ril­le, var­sin­kin pojil­le, ensim­mäi­nen ker­ta, kun itseä ote­taan nis­kas­ta kiin­ni muun­kin kuin musii­kin, urhei­lun tai jon­kin muun har­ras­tuk­sen paris­sa. Toki kir­joi­tuk­siin ja pää­sy­ko­kei­siin val­mis­tau­tu­mi­nen on osin nip­pe­li­tie­to­jen pänt­tää­mis­tä, mut­ta se on myös sitä, että kun tie­to­ja saa­daan hal­tuun, pala­set lok­sah­ta­vat pai­koil­leen, ymmär­rys­tä syn­tyy ja vie­raal­la kie­lel­lä alkaa­kin tul­la toi­meen. Ja nyt kun val­tao­sa lukio­lai­sis­ta tekee osan yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­taan jo kol­man­nen lukio­vuo­den syk­syl­lä, kir­joi­tuk­set hei­jas­tu­vat lukioi­den ja lukio­lais­ten elä­mään laa­jem­min kuin ennen.

    On osin yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten ansio­ta, että suo­ma­lai­nen lukio on oppi­mi­seen kes­kit­ty­vä nuor­ten ihmis­ten työ­paik­ka, eikä sel­lai­nen viih­tee­seen kes­kit­ty­vä nuo­ri­son päi­vä­hoi­to­paik­ka, kuin iso osa ame­rik­ka­lai­sis­ta high schoo­leis­ta. (Kou­lu­jen väli­set erot USA:ssa ovat suu­ria ja vau­raim­pien kau­pun­gi­no­sien kou­lut ovat usein oikein hyviä. Mut­ta Suo­mes­sa ihan kel­vol­lis­ta tie­to­jen, tai­to­jen ja työn­teon oppi­mis­ta tapah­tuu mel­kein kai­kis­sa lukiois­sa, ei vain parhaissa.)

    Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sen pois­ta­mi­nen tai muut­ta­mi­nen ylei­sen kyky­tes­tin suun­taan voi­si hel­pos­ti joh­taa meil­lä­kin sii­hen ame­rik­ka­lai­seen suun­taan, jos­sa iso osa lukioi­käi­sis­tä nuo­ris­ta vaih­taa kyky­tes­tiä odo­tel­les­sa vapaal­le. Osal­le lisään­ty­vä jou­ti­lai­suus antai­si tie­tys­ti mah­dol­li­suu­den löy­tää haas­tei­ta, jois­ta par­haim­mil­laan voi­si syn­tyä suu­ria, mut­ta enem­mis­tö ei var­maan­kaan löy­täi­si kipi­nää, vaan käyt­täi­si vapaan­sa viih­teen kuluttamiseen.

    1. Kun olen seu­ran­nut vaih­to-oppi­lai­den koke­muk­sia ulko­mail­la, huo­mio on kiin­nit­ty­nyt sii­he, kuin­ka pal­jon suu­rem­pi pai­no essei­den kir­joit­ta­mi­sel­la opsi­ke­lus­sa on. Nii­den arvosd­te­le­mi­nen on työ­lääm­pää eikä aina ihan objek­tii­vis­ta, mut­ta esseet pal­jas­ta­vat ops­ke­li­jas­ta enem­män kujin detal­ji­tie­don luetteloiminen.

  20. Suo­mes­sa on pal­jon kehi­tys­mais­ta tule­via oppi­lai­ta lihot­ta­mas­sa joi­denkn ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen bud­jet­tia. Jos tämä mää­rä­tään mak­sul­li­sek­si toi­min­nak­si, opis­ke­li­joi­den mää­rä pudon­nee noin pro­sent­tiin nykyi­ses­tä. Teh­dään­kö amk-bud­jet­tiin vas­taa­va sääs­tö? Entä jos amk on ove­la ja halu­aa säi­lyt­tää ope­tuk­sen mak­sut­to­ma­na, kos­ka tar­vit­see ne resurs­sit, joi­ta ulko­maa­lai­set opis­ke­li­jat tuo­vat mukanaan.

    Niin, min­kä takia yhteis­kun­nan varo­ja pitäi­si käyt­tää ulko­mail­ta tuleeen amk-opis­ke­li­jan englan­nin­kie­li­seen koulutukseen?

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun olen seu­ran­nut vaih­to-oppi­lai­den koke­muk­sia ulko­mail­la, huo­mio on kiin­nit­ty­nyt sii­he, kuin­ka pal­jon suu­rem­pi pai­no essei­den kir­joit­ta­mi­sel­la opsi­ke­lus­sa on. Nii­den arvosd­te­le­mi­nen on työ­lääm­pää eikä aina ihan objek­tii­vis­ta, mut­ta esseet pal­jas­ta­vat ops­ke­li­jas­ta enem­män kujin detal­ji­tie­don luetteloiminen.

    Tämä on täy­sin tot­ta. Toi­saal­ta — hyvän esseen kir­joit­ta­mi­nen vaa­tii poh­jal­le tie­toa, ja se tie­to on usein juu­ri sitä detaljitietoa.

    Molem­pia siis tar­vi­taan, sopi­vas­sa suh­tees­sa. Ensin riit­tä­väs­ti detal­ji­tie­toa, ja sen pääl­le sovel­ta­vaa osaa­mis­ta. On myös sel­vä, että monis­sa “hen­ki­sis­sä” amma­teis­sa nime­no­maan jäl­kim­mäi­nen on se, joka rat­kai­see, mut­ta se siis tar­vit­see taus­tak­seen myös edellistä. 

    Mitä pitem­mäl­le opis­ke­lu ete­nee, sitä enem­män sen pitäi­si kes­kit­tyä sovel­ta­mi­seen. Täs­sä suh­tees­sa maa­il­ma on muut­tu­nut: sovel­ta­mi­nen on nous­sut yhä tär­keäm­mäk­si. Nyky­ai­ka kui­ten­kin lii­an hel­pos­ti unoh­taa fak­ta­tie­don mer­ki­tyk­sen, mikä näkyy joi­den­kin yli­opis­ton opet­ta­jien ihme­tyk­se­nä, että uudet opis­ke­li­jat eivät enää osaa kun­nol­la edes alan­sa alkeita.

    1. On päi­vän sel­vää, että detal­ji­tie­toa tar­vi­taan, mut­ta kar­sas­tan mit­ta­ria, joka mit­taa vain detal­ji­tei­toa pai­not­ta­mat­ta koko­nai­suu­den ymmärtämistä.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On päi­vän sel­vää, että detal­ji­tie­toa tar­vi­taan, mut­ta kar­sas­tan mit­ta­ria, joka mit­taa vain detal­ji­tei­toa pai­not­ta­mat­ta koko­nai­suu­den ymmärtämistä.

    Olen ymmär­tä­nyt, täl­lai­se­na van­ha­na setä­nä, että nykyi­sin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set var­sin hyvin jo mit­taa­vat myös koko­nai­suuk­sien ymmär­tä­mis­tä, eivät­kä siis enää etsi nii­tä yhdek­sän pis­teen virheitä?

  23. Eikös Hel­sin­gin yli­opis­ton mate­ma­tii­kan lai­tos ota lau­da­tu­rin äidin­kie­les­tä kir­joit­ta­neen sisään ilman pää­sy­koet­ta. Jos hyvä kir­joi­tus­tai­to ennus­taa par­hai­ten opis­ke­lu­ky­kyä mate­ma­tii­kas­sa­kin, niin mis­sä se ei sitä tee? Yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sia on uudis­tet­tu koh­ta kah­des­ti, mut­ten ole huo­man­nut tut­ki­muk­sia sii­tä, että onko muu­tok­sil­la saa­vu­tet­tu tavoit­teet. Tämä pitäi­si olla help­po mita­ta kokeil­la. Ennen uudis­tus­ta tiet­ty­jen asioi­den osaa­mis­ta voi­daan mita­ta ja seu­ra­ta miten tulok­set muut­tu­vat uudis­tuk­sen jäl­keen. Onko yli­pään­sä tar­koi­tuk­sel­la kysyt­ty samaa kysy­mys­tä kuin vuo­si­kym­me­niä sit­ten ja ver­rat­tu koke­lai­den menes­tys­tä. Tämä oli­si eri­ty­sen help­poa mate­ma­tii­kas­sa, kos­ka samo­ja asioi­ta opis­kel­tiin jo sata vuot­ta sitten.

  24. Ris­to: Niin, min­kä takia yhteis­kun­nan varo­ja pitäi­si käyt­tää ulko­mail­ta tuleeen amk-opis­ke­li­jan englan­nin­kie­li­seen koulutukseen? 

    Kehi­ty­syh­teis­työ­va­ro­jen käyt­tö kou­lu­tuk­seen on aina­kin jär­ke­vää, kos­ka vain kou­lu­tus on kes­tä­vää kehi­ty­syh­teis­työ­tä. Pää­osa muis­ta pro­jek­teis­ta­han on hyö­dyt­tö­miä, osa jopa vahingollisia.

  25. Tie­de­mies:
    Mikä­hän tämä “kriit­ti­nen mas­sa” oikein on, jos­ta niin kovas­ti puhu­taan? MIT, Har­vard, Mitä näi­tä nyt onkaan, ilmei­ses­ti keh­no­ja yli­opis­to­ja kaik­ki, kun ovat pie­nem­piä kuin Hel­sin­gin yli­opis­to. Sel­väs­ti­kin pienempiä. 

    Opis­ke­li­ja­mää­räl­lä ei ole kovin pal­jon teke­mis­tä yli­opis­ton koon kans­sa. Pal­jon parem­pi mit­ta­ri on pro­fes­so­rei­den mää­rä, kos­ka se ker­too jotain sii­tä, kuin­ka monia alo­ja yli­opis­tos­sa ope­te­taan ja miten moni­puo­lis­ta asian­tun­te­mus­ta kun­kin alan sisäl­tä löy­tyy. Tuol­la mit­ta­ril­la Har­vard on sel­väs­ti Hel­sin­gin yli­opis­toa suu­rem­pi, kun taas MIT on kapea-alai­sem­pa­na kor­kea­kou­lu­na suun­nil­leen saman kokoi­nen tai vähän pie­nem­pi kuin HY.

    Pro­fes­so­ril­la” en täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­ta ihmi­siä, joi­den nimik­kee­nä sat­tuu ole­maan pro­fes­so­ri, vaan ihmi­siä, jot­ka sekä tut­ki­vat että opet­ta­vat itse­näi­ses­ti joko pysy­väs­sä työ­suh­tees­sa tai pysy­vään työ­suh­tee­seen toden­nä­köi­ses­ti joh­ta­vas­sa työ­suh­tees­sa. Suo­men olois­sa siis leh­to­rit ovat pää­sään­töi­ses­ti “pro­fes­so­rei­ta”, tut­ki­ja­toh­to­rit taas pää­sään­töi­ses­ti eivät.

  26. Jou­ni: Pal­jon parem­pi mit­ta­ri on pro­fes­so­rei­den mää­rä, kos­ka se ker­too jotain sii­tä, kuin­ka monia alo­ja yli­opis­tos­sa ope­te­taan ja miten moni­puo­lis­ta asian­tun­te­mus­ta kun­kin alan sisäl­tä löy­tyy. Tuol­la mit­ta­ril­la Har­vard on sel­väs­ti Hel­sin­gin yli­opis­toa suu­rem­pi, kun taas MIT on kapea-alai­sem­pa­na kor­kea­kou­lu­na suun­nil­leen saman kokoi­nen tai vähän pie­nem­pi kuin HY.

    Juu­ri näin. Suo­men ongel­ma­na on ensi­si­jai­ses­ti se, että yli­opis­tom­me ovat pul­lol­laan muu­ta­man pro­fes­so­rin laitoksia. 

    Olen päh­käil­lyt, että jos aioi­taan teh­dä kan­sain­vä­li­sen luo­kan tut­ki­mus­ta, alle 10 pro­fes­so­rin lai­tok­sia ei sai­si perus­taa eikä yllä­pi­tää. Opti­mi­ti­lan­tees­sa lai­tok­sel­la on aina­kin yksi jo kan­sain­vä­li­set kan­nuk­sen­sa hank­ki­nut­ta guru, jon­ka pain­opis­te on käy­tän­nös­sä suh­de­toi­min­nas­sa ja rahan­han­kin­nas­sa, muu­ta­ma nykyi­siin topic­sei­hin kes­kit­ty­nyt­tä aktii­vi­pro­fes­so­ria, ja mon­ta uusien ideoi­den paris­sa työs­ken­te­le­vää junioriprofessoria. 

    Mar­gi­naa­lia­lueil­la toki pie­net­kin lai­tok­set voi­vat teh­dä mer­kit­tä­vää tut­ki­mus­ta, jos on hyvä prof­faon­ni. Tason jat­ku­vuus jää kui­ten­kin ongelmaksi.

  27. JaSa: Osal­le lisään­ty­vä jou­ti­lai­suus antai­si tie­tys­ti mah­dol­li­suu­den löy­tää haas­tei­ta, jois­ta par­haim­mil­laan voi­si syn­tyä suu­ria, mut­ta enem­mis­tö ei var­maan­kaan löy­täi­si kipi­nää, vaan käyt­täi­si vapaan­sa viih­teen kuluttamiseen.

    Otta­mat­ta nyt kan­taa kokei­siin sinän­sä, Suo­men ongel­ma on juu­ri tuo, että kes­ki­ty­tään hilaa­maan koko­nai­sia ikä­luok­kia yhtei­sen tavoit­teen peräs­sä. Tuli­si ymmär­tää, että koko ikä­luok­ka ei kos­kaan saa­vu­ta “suu­ria”, eikä tar­vit­se­kaan saa­vut­taa. Sen sijaan nii­den muu­ta­mien kehit­ty­mis­tä, jot­ka tähän kyke­ni­si­vät, ei saa uhra­ta koko ikä­luok­kaa kos­ke­vien tavoit­tei­den alttarilla.

    Siis jos nois­ta esit­tä­mis­tä­si vaih­toeh­dois­ta pitää vali­ta, valit­si­sin ehdot­to­mas­ti sen jos­sa edes yksi hen­ki­lö pää­tyy lopul­ta teke­mään jota­kin mer­kit­tä­vää. Se on pal­jon parem­pi kan­san­ta­lou­tem­me kan­nal­ta kuin nykyi­nen vaih­toeh­to, jos­sa kukaan ei tee mitään mer­kit­tä­vää (kär­jis­tän yksin­ker­tai­suu­den vuok­si), jot­ta jokai­nen voi­si saa­vut­taa tason jol­la pär­jää Pisa-mit­tauk­sis­sa. Eikös täl­lä blo­gil­la joku jos­kus mai­nin­nut, että Suo­mes­sa on län­si­mai­den tyh­mim­mät mais­te­rit ja toh­to­rit? Jos tuo on tot­ta, kysees­sä on vaka­va ongel­ma. Poruk­kaa, jol­la ei ole edel­ly­tyk­siä menes­tyä kor­ke­aa kog­ni­tii­vis­ta kapa­si­teet­tia edel­lyt­tä­vis­sä teh­tä­vis­sä, ei tule ylen­mää­rin aut­taa hakeu­tu­maan ja pää­se­mään sellaisiin.

    Kokoo­muk­sen vaa­lioh­jel­mas­ta onkin kaik­ki tar­peel­li­nen jo sanot­tu. Hävet­tää lukea tuol­lais­ta höt­töä ilman min­kään­lai­sia kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia sii­tä, miten tavoit­teet aiot­tai­siin toteut­taa. Samaa lie­nee luvas­sa muil­ta­kin puolueilta.

  28. Nyt­hän siis joku OPM:ssä tai vas­taa­vas­sa on kek­si­nyt että kaik­kien pitää opet­taa ja tut­kia. Voin kyl­lä tode­ta, että aina­kin niin kau­an kun ope­tus (ja tut­ki­mus­kin sil­loin kun raha sii­hen ei tule talon ulko­puo­lel­ta) on lähin­nä hal­lin­non näkö­kul­mas­ta kiusal­li­nen menoe­rä johon ei halu­ta panos­taa, ei täs­sä tule mitään muu­tos­ta tapahtumaan.

    Osmo voi­si vin­ka­ta ihan oman puo­lu­een­sa­kin ihmi­sil­le tästä.

  29. Mark­ku Hal­me­to­ja on teh­nyt ehdo­tuk­sen Lukion mate­ma­tii­kan sisäl­lön uudis­ta­mi­ses­ta, tätä voi tut­kia täällä:
    http://www.luma.fi/videot/3526/webinaari-miten-matematiikan-opetuksen-lukiossa-tulisi-uudistua

    Jos ei ole parem­paa teke­mis­tä, niin kan­nat­ta­nee tutustua.

    Istuin jos­kus aika­na­ni Mark­ku Hal­me­to­jan tun­neil­la lukios­sa ja voin sanoa, että oma lau­da­tu­ri­ni ja se, että mel­kein puo­let luo­kas­ta kir­joit­ti saman oli pit­käl­le hänen ansiotaan. 

    Make oli jo tuol­loin huo­lis­saan sii­tä, että kun me Suo­mes­sa opet­te­lem­me vas­ta integroin­nin alkei­ta, niin Rans­kas­sa jo vään­ne­tään kol­miu­lot­tei­sia pin­to­ja (jos muis­tan oikein, sii­tä on jo aikaa, mut­ta jotain tuon suun­tais­ta). Että mei­dän tasom­me on las­ke­nut hävet­tä­vän alas.

    Itsel­le näin oppi­laan näkö­kul­mas­ta jäi Maken tun­neis­ta sem­moi­nen oival­lus, että kyl­lä se ope­tuk­sen laa­tu on tär­kein­tä — on ihan sama mitä puhu­taan ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa, jos opet­ta­ja ei ole itse innois­saan sii­tä mitä opet­taa, mikä näkyy myös ope­tet­ta­van asian syväl­li­ses­sä ymmär­tä­mi­ses­sä, ei se innos­tus voi välit­tyä miten­kän oppi­lai­siin­kaan ja tuot­taa hyviä tuloksia.

  30. Yli­op­pi­las­ko­keet mit­taa­vat nykyi­sin hyvin pait­si omak­su­tun tie­don mää­rää, nime­no­maan kykyä sovel­taa ja ilmais­ta tie­toa. Reaa­liai­nei­den kokeis­sa on pal­jon aine­ra­jat ylit­tä­viä kysy­myk­siä, jois­sa täy­tyy esi­mer­kik­si aineis­ton poh­jal­ta ana­ly­soi­da ja poh­tia jotain ilmiö­tä. Tie­tys­ti hyvät fak­ta­tie­dot ovat perus­e­del­ly­tys teh­tä­vis­sä pär­jää­mi­sel­le, mut­ta ulkoa opet­te­le­mal­la niis­sä ei menes­ty. Kuva-ana­lyy­sia, laa­jo­ja esseeot­si­koi­ta tai ver­tai­le­via essei­tä ei sel­vi­te­tä ulkoa ope­tel­luil­la nip­pe­li­tie­doil­la. Sama pätee äidin­kie­len kokee­seen, jos­sa mita­taan kir­joi­tus­tai­don ohel­la lue­tun ymmär­tä­mis­tä, kriit­tis­tä ajat­te­lua ja yleis­si­vis­tys­tä. Kehot­tai­sin yo-kokei­ta kri­ti­soi­via tutus­tu­maan vii­me vuo­sien koe­teh­tä­viin, joi­ta löy­tyy Yli­op­pi­las­tut­kin­to­lau­ta­kun­nan sivuilta.

  31. Kal­le: Kehi­ty­syh­teis­työ­va­ro­jen käyt­tö kou­lu­tuk­seen on aina­kin jär­ke­vää, kos­ka vain kou­lu­tus on kes­tä­vää kehi­ty­syh­teis­työ­tä. Pää­osa muis­ta pro­jek­teis­ta­han on hyö­dyt­tö­miä, osa jopa vahingollisia.

    Ukrai­nan armei­jas­sa oli­si hyvä koh­de kehi­ty­syh­teis­työ­ra­hoil­le. Sin­ne voi­si työn­tää vaik­ka­pa 100 milj/vuosi koulutukseeen. 😉

  32. Mis­tä nykyi­nen kou­lu­tuk­sen rap­pio johtuu?
    Kyky­puo­lue tajusi, että suo­ma­lai­nen kor­kea­kou­lu­tus täh­tää tie­teen teke­mi­seen, mut­ta sil­lä ei voi kan­san­ta­lout­ta elättää?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.