Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin

Lisätään ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia valin­nan­va­pau­teen hyv­in­voin­tipalveluis­sa tulolu­okkaan ja yhteiskun­nal­liseen ase­maan kat­so­mat­ta. Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija. 

Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vielä niin, että julkiset menot kään­tyvät lasku­un. Kuka kek­sii tuol­laisia slo­ganei­ta kuin ”Jokainen suo­ma­lainen on oman hyv­in­vointin­sa paras asiantuntija?

Toteutetaan ter­vey­den­huol­los­sa valin­nan­va­paus­malli, jos­sa peruster­vey­den­huol­lon rahoi­tu­so­su­us kul­kee ihmisen val­it­se­malle palvelun­tuot­ta­jalle. Sama rahoi­tu­so­su­us, joka tulee esimerkik­si kun­nan ter­veyskeskuk­selle, mak­se­taan kunkin asi­akkaan itse val­it­se­malle, hyväksytylle palvelun­tuot­ta­jalle. Rahan on seu­rat­ta­va poti­las­ta, ei päinvastoin. 

Minä olen peri­aat­teessa tykästynyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –malli­in, mut­ta en uskaltaisi lähteä toteut­ta­maan sitä kokoomusjohtoisesti.

Aloite­taan hyvistä puolista. Tämä vapaut­taa kansalaiset huonon palvelun ikeestä. Pahim­mas­ta on kyl­lä jo päästy, kun voi vali­ta oman ter­veysase­mansa ilman, että on sidot­tu siihen omaan, jos­sa huonon johdon takia ei mikään suju. Pieni kil­pailu asi­akkaista pitää organ­isaa­tiot vireessä. Yksi­ty­istämisen muo­tona tämä on paras, kos­ka tässä väl­tytään sairaal­loiselta kil­pailut­tamiselta ja sen kum­mallisil­ta sään­nöiltä, jot­ka nyt ovat kaiken ostopalve­lu­toimin­nan tosi­asialli­nen este.

Tämä voi kuitenkin men­nä taloudel­lis­es­ti aivan vikaan, jos sään­nöt siitä, mis­tä mak­se­taan ja mil­lä perus­teel­la eivät ole kun­nos­sa. Kun rivikokoomus­laiselta kysyy, hän tarkoit­taa täl­lä sitä, että voi aina niin halutes­saan käväistä lääkärin vas­taan­otol­la eikä tarvitse mak­saa mitään, tai niis­sä kun­nis­sa, jois­sa vielä on ter­veyskeskus­mak­su, tuon ter­veyskeskus­mak­sun ver­ran. Tämä moninker­tais­taisi menot nopeasti. On kokeil­tu lap­sil­la, joille hölmöt vaku­u­tusy­htiöt myivät täl­laista vaku­u­tus­ta 1980-luvun lop­ul­la 150 markan vuosimaksulla.
Ruot­sis­sa tämä on tehty niin, että jokainen voi lis­tau­tua jonkin ter­veysase­man asi­akkaak­si vuodek­si ker­ral­laan. Lääkäri­ase­ma saa pääosan tulois­taan lis­tau­tunei­den poti­laiden määrän perus­teel­la ja vain pienen osan käyn­tik­er­to­jen ja tehty­jen lab­o­ra­to­riokokei­den perus­teel­la. Käyn­neistä saata­van kor­vauk­sen on olta­va niin pieni, etteivät turhat käyn­nit ole lääkäri­ase­mal­la kan­nat­tavia, kos­ka jos ne tuot­ta­vat voit­toa, niitä voi jär­jestää rajat­tomasti. Kysykää Kar­jaan kokemuksista.

Siltä osin, kun tulot riip­pu­vat suorit­teista, pitäisi vielä päät­tää, miten suorit­tei­ta mitataan. Tässäkin on help­po men­nä met­sään. Tukhol­mas­sa suorit­tei­ta mitat­ti­in lääkärikäyn­tien määräl­lä, jol­loin tietysti hoita­jien vas­taan­otot lopetet­ti­in ja lääkärit alkoi­vat tehdä hoita­jien töitä.

Jäl­jelle jää ongel­mak­si se, miten estetään joidenkin lääkäri­asemien erikois­tu­mi­nen pelkästään peruster­veisi­in poti­laisi­in, jot­ka käyvät lääkäris­sä vain ajoko­rt­tia uusies­saan. Help­po vas­taus tähän ongel­maan on pain­ot­ta­mi­nen lis­tau­tunei­den poti­laiden iän ja sairas­tavu­u­den perus­teel­la. Pitäisi enää kehit­tää tälle pain­o­tuk­selle järkevät kri­teer­it, mikä on äärim­mäisen vaikeata.

Kokoomuk­sen johdol­la en ryhty­isi täl­laista uud­is­tus­ta tekemään, kos­ka puolueen edus­ta­jista ei aina tiedä, kum­mal­la puolel­la neu­vot­telupöytää he koke­vat istu­vansa, kun neu­votel­laan yksi­ty­is­ten yri­tys­ten eduista. Tähän saa nimit­täin solah­ta­maan järkyt­tävän määrän rahaa, jos tekee sään­nöt lääkäri­ase­man etu mielessään.

Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus­ta jatke­taan kehit­tämäl­lä parhai­ta mah­dol­lisia palvelui­ta jokaiselle suo­ma­laiselle. Tavoit­teena on nyky­istä tasa-arvoisem­pi palvelu­jär­jestelmä, toimi­va palvelukokon­aisu­us ja palvelu­iden saatavu­u­den paran­t­a­mi­nen. Tavoit­teena on saavut­taa tasa-arvoiset ja laadul­taan maail­man­lu­okan palve­lut siten, että ne voidaan jär­jestää taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisim­man tehokkaasti. 

Maail­man­lu­okan palve­lut. Jos joo. Samal­la julkisen talouden ali­jäämää supis­te­taan seit­semäl­lä mil­jardil­la vero­ja korot­ta­mat­ta ja puo­lus­tus­määrära­ho­ja korote­taan merkittävästi.

Rahoi­tusjär­jestelmän uud­is­tuk­ses­sa siir­ry­tään aitoon moni­tuot­ta­ja­malli­in, jos­sa sovel­tuvia sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon palvelui­ta tuot­ta­vat kun­nat, yri­tyk­set ja jär­jestöt toimi­vat kaik­ki samoil­la sään­nöil­lä. Mah­dol­lis­te­taan ter­veysalan inno­vaa­tioiden käyt­töönot­to kokeilu­iden avulla.

Kaik­ki julis­ta­vat nyky­isin sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden inte­groin­nin perään. Miten se tässä toteutetaan?

10 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (6) Valinnanvapautta hyvinvointipalveluihin”

  1. Tosi­asial­lis­es­ti meil­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa, kuin ottaa yksi­tyiset palvelun­tuot­ta­jat mukaan. Aja­tus, että julkisen peruster­vey­den­huol­lon varaan raken­net­taisi­in tasa-arvoinen ja hel­posti saavutet­ta­va jär­jestelmä, on täysin epäre­al­isti­nen. 20–25% peruster­vey­den­huol­lon käyn­neistä suun­tau­tuu yksi­tyis­sek­to­rille. Täl­laisen infran ja henkilöstön rak­en­tamises­sa julkiselle puolelle vain ide­ol­o­gi­sista syitä ei ole mitään järkeä.
    Kap­i­taa­tioon poh­jaa­va rahoi­tus on ok, vaikkakin kap­i­taa­tio sisältää kan­nus­ti­men hoitaa poti­las­ta mah­dol­lisim­man vähän. Sik­si jonkin­lainen toimen­pide tms. Ele­ment­ti pitää ottaa mukaan, kuten Ruotsissa.

  2. Osmo: “Valin­nan­va­paut­ta tuloi­hin kat­so­mat­ta ja vielä niin, että julkiset menot kään­tyvät laskuun.”

    Sehän tarkoit­taa yksi­tyisen sek­torin markki­nao­su­u­den kasvua — ja niin­hän jo nyt tapahtuu.

  3. Osmo: “Minä olen peri­aat­teessa tykästynyt tähän raha seu­raa poti­las­ta –malli­in, mut­ta en uskaltaisi lähteä toteut­ta­maan sitä kokoomusjohtoisesti.”

    ‘Raha seu­raa poti­las­ta’ ‑mallia pitäisi nimeno­maan toteut­taa julkisel­la puolel­la, jos­sa peruster­vey­den­huolto kär­sii raha­pu­las­ta (erikois­sairaan­hoito ei kär­si, sil­lä se saa lähet­tää laskun kun­nil­la, joiden on pakko maksaa).

    Yksi­tyi­nen sairaan­hoito pär­jätköön (ja pär­jääkin hyvin) nyky­isil­lä Kela-kor­vauk­sil­la (tai mieluim­min ilman niitä).

  4. Kokoomuk­sen valin­nankaipuu on vain pelkoa yksi­ty­is­puolen heikos­ta ase­mas­ta, jos tilaa­jat oli­si­vat ”par­la­men­taarisia” komiteoita.
    Omavas­tuu on ain­oa asia, joka pidät­telee ihmisiä käyt­tämästä ilmaista etua. Ruot­sis­sa rikkaat ja hyväkun­toiset käyt­tävät suh­teessa enem­män lääkäri­palvelu­ja. Lääkärit hakeu­tu­vat hoita­maan näitä, voisiko sanoa, help­po­ja poti­lai­ta. Jos on real­isti, niin näkee ja hyväksyy hel­posti tämän kehi­tysku­lun. Kyse on vain siitä tuoko ”raha seu­raa poti­las­ta”, jotain paran­nus­ta nykytilaan?
    Talvi­so­dan alka­es­sa Suomel­la oli tykke­jä vuokral­la Ruot­sista ja laina ‑aika oli umpeu­tu­mas­sa. Virkamiehet oli­vat jo ohjeis­ta­neet tykkien keräämisen rin­ta­mal­ta ja lähet­tämisen takaisin Ruot­si­in. Onnek­si upseer­it ennät­tivät väli­in. Olisiko meil­lä tärkeämpiä asioi­ta päätet­tävänä kuin valin­nan­va­paus, monikanava­malli, ”kun­nalli­nen itse­hallinto”, ”kaikille sama palvelu asuin­paikas­ta riippumatta”?

  5. The Heal­ing of Amer­i­ca: A Glob­al Quest for Bet­ter, Cheap­er, and Fair­er Health Care, T. R. Reid

    On suositeltavaa luet­tavaa kaikille, joille ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämi­nen on lähel­lä sydän­tä. Tulee edes joku käsi­tys siitä kuka mak­saa ja kenelle.

  6. Sinän­sä haus­ka tuo “raha seu­raa poti­las­ta” ‑idea. Tun­tuu varsin epä-oikeis­to­laiselta. Ainakin kun itse käyn yksi­tyisel­lä, niin pankkiko­rt­ti tosi­aan kul­kee mukana lääkäri­ase­malle. Varsin por­var­il­lista toim­intaa siis ja markki­na­t­alouden hen­gen mukaista kaiken lisäk­si — jos täl­lä nyt mitään oikeaa arvoa on kokoomukselle.

    Toinen kysymys sit­ten, että paljonko “hilloa” on käytet­tävis­sä per per­soona ja minkälaista hoitoa voin alkaa vaa­tia näil­lä “raha seu­raa poti­las­ta” kekkereil­läni. Mihin sit­ten raja vede­tään ja kuka sen vetää? Voinko vali­ta nyt sit­ten ham­maslääkäris­sä vähän kalli­im­mat paikat ja nykyaikaisem­mat hoit­o­mentelmät, kun ker­ran val­tio maksaa?

    Vai onko niin, että en olekkaan oman ter­veyteni paras asiantuntija?

    Entä sit­ten kun rahat per henkilö on lop­pu. Mitä sit­ten tehdään, kun ei enää ole käytet­tävis­sä rahaa joka seu­raisi poti­las­ta min­nekään — onko yksi­tyi­nen sek­tori yhtälail­la velvolli­nen hoita­maan poti­lai­ta ilmaisek­si? Osal­lis­tu­vatko yksi­tyiset ter­vey­den­hoitopalvelui­ta tar­joa­vat yri­tyk­set kansakun­nan hoita­miseen oma­l­la tappiollaan?

  7. OS: “Maail­man­lu­okan palve­lut. Jos joo. Samal­la julkisen talouden ali­jäämää supis­te­taan seit­semäl­lä mil­jardil­la vero­ja korot­ta­mat­ta ja puo­lus­tus­määrära­ho­ja korote­taan merkittävästi.”

    Miten tot­ta.

    Ja sit­ten ihme­tel­lään mik­si kansa vier­aan­tuu poli­ti­ikas­ta. Olemme jo vuosia saa­neet kuul­la hölyn­pö­lyä siitä, miten kehitämme yhteiskun­taa ja eri­tyis­es­ti julk­ishallintoa maail­man parhaak­si ja samal­la teemme mit­tavia säästöjä. Ikään kuin tuol­lainen olisi edes jotenkin mah­dol­lista. Kansaa pide­tään todel­la tyhmänä.

    Vieras­tan silti sitäkin usein kuul­tavaa aja­tus­ta, että kaik­ki poli­itikot oli­si­vat lur­juk­sia. Eivät tietenkään ole, mis­tä Osmo Soin­in­vaara on eri­no­mainen esimerk­ki. On hänel­läkin (ja kaltaisil­laan) epäki­itolli­nen tehtävä yrit­tää ajaa järkevää poli­ti­ikkaa kaikkien etur­i­s­tiri­ito­jen keskel­lä ja kan­taa samal­la yhteistä syn­ti­taakkaa poli­itikko­jen yleis­es­tä kelvottomuudesta…

    Kuinka­han moni poli­itikko uskaltaa kokeil­la tule­vis­sa vaaleis­sa rehellisyyt­tä? Veikkaan, että turhan harva.

  8. Ter­vey­den­huol­lon perus­la­ki on kuulem­ma, että kolmes­ta C:stä eli Cost, Cov­er­age ja Choice voi aina saa­da enin­tään kak­si, ei kaikkia kolmea. Meil­lä Cost on peri­aat­teessa OK bkt-osuute­na, Cov­er­ages­ta voidaan keskustel­la, ja Choice on rajoitet­tu. Jos valin­nan­varaa lisätään, niin toden­näköisim­min käy niinkuin Osmo ennus­taa: kus­tan­nuk­set karkaa­vat. Mekanis­mi on luul­tavasti tarpeet­tomien hoito­jen tekem­i­nen ter­veille ihmisille. 

    Yksi­tyisen ter­veys- ja sote­bis­nek­sen suurin kil­pailue­tu ei ole tehokku­us, vaan se että he voivat vali­ta asi­akkaansa. Sik­si yksi­tyiset van­hus­ten palvelu­a­sumisen tar­joa­jatkin voivat kan­nat­taa: he asut­ta­vat van­huk­sia niin kauan kuin näil­lä on varaa mak­saa 4000€ kuus­sa vuokraa ja palve­lut päälle. Jos rahat lop­pu­vat ennen kuin elon­päivät, fir­ma kär­rää hei­dät kun­nan­talon rap­pusille odot­ta­maan loppusijoituspaikkaa. 

    Jos yksi­ty­isille yri­tyk­sille tar­jot­taisi­in väestö­vas­tu­u­ta ja palvelukodeille pitkäikäisyys­riskiä, koko toimi­ala kuiv­uisi kolmes­sa kuukaudessa kokoon kuin räkäläikkä kevätauringossa.

  9. “Kokoomuk­sen johdol­la en ryhty­isi täl­laista uud­is­tus­ta tekemään, kos­ka puolueen edus­ta­jista ei aina tiedä, kum­mal­la puolel­la neu­vot­telupöytää he koke­vat istu­vansa, kun neu­votel­laan yksi­ty­is­ten yri­tys­ten eduista. Tähän saa nimit­täin solah­ta­maan järkyt­tävän määrän rahaa”

    Virkamieskun­ta on kokoomuslaista,vain por­vari voidaan vali­ta ns puolueet­tomana, vasem­mis­to­laisen val­in­ta on aina poli­it­ti­nen valinta
    Jokaisel­la on arvo­maail­ma , vaik­ka ei olisi julkinen

    Ja kun kat­so­taan, ketä Eduskun­ta kuun­telee niin ne ovat liike-elämäm lobbarit 

    Joten valmis­telu on joka tapauk­ses­sa Kokoomuk­sen vastuulla

  10. JV: Tosi­asial­lis­es­ti meil­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa, kuin ottaa yksi­tyiset palvelun­tuot­ta­jat mukaan. 

    Pakko kai se on, kun julk­isille ei löy­dy tarpeek­si resursse­ja. Tiedä sit­ten mis­tä raha yksi­ty­isille tulee. Puhutaanko tässä henkilöko­htais­es­ta vai julk­ishallinnon Kokoomus-taskusta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.