Lisätään ihmisten mahdollisuuksia valinnanvapauteen hyvinvointipalveluissa tuloluokkaan ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Jokainen suomalainen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija.
Valinnanvapautta tuloihin katsomatta ja vielä niin, että julkiset menot kääntyvät laskuun. Kuka keksii tuollaisia sloganeita kuin ”Jokainen suomalainen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija?
Toteutetaan terveydenhuollossa valinnanvapausmalli, jossa perusterveydenhuollon rahoitusosuus kulkee ihmisen valitsemalle palveluntuottajalle. Sama rahoitusosuus, joka tulee esimerkiksi kunnan terveyskeskukselle, maksetaan kunkin asiakkaan itse valitsemalle, hyväksytylle palveluntuottajalle. Rahan on seurattava potilasta, ei päinvastoin.
Minä olen periaatteessa tykästynyt tähän raha seuraa potilasta –malliin, mutta en uskaltaisi lähteä toteuttamaan sitä kokoomusjohtoisesti.
Aloitetaan hyvistä puolista. Tämä vapauttaa kansalaiset huonon palvelun ikeestä. Pahimmasta on kyllä jo päästy, kun voi valita oman terveysasemansa ilman, että on sidottu siihen omaan, jossa huonon johdon takia ei mikään suju. Pieni kilpailu asiakkaista pitää organisaatiot vireessä. Yksityistämisen muotona tämä on paras, koska tässä vältytään sairaalloiselta kilpailuttamiselta ja sen kummallisilta säännöiltä, jotka nyt ovat kaiken ostopalvelutoiminnan tosiasiallinen este.
Tämä voi kuitenkin mennä taloudellisesti aivan vikaan, jos säännöt siitä, mistä maksetaan ja millä perusteella eivät ole kunnossa. Kun rivikokoomuslaiselta kysyy, hän tarkoittaa tällä sitä, että voi aina niin halutessaan käväistä lääkärin vastaanotolla eikä tarvitse maksaa mitään, tai niissä kunnissa, joissa vielä on terveyskeskusmaksu, tuon terveyskeskusmaksun verran. Tämä moninkertaistaisi menot nopeasti. On kokeiltu lapsilla, joille hölmöt vakuutusyhtiöt myivät tällaista vakuutusta 1980-luvun lopulla 150 markan vuosimaksulla.
Ruotsissa tämä on tehty niin, että jokainen voi listautua jonkin terveysaseman asiakkaaksi vuodeksi kerrallaan. Lääkäriasema saa pääosan tuloistaan listautuneiden potilaiden määrän perusteella ja vain pienen osan käyntikertojen ja tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella. Käynneistä saatavan korvauksen on oltava niin pieni, etteivät turhat käynnit ole lääkäriasemalla kannattavia, koska jos ne tuottavat voittoa, niitä voi järjestää rajattomasti. Kysykää Karjaan kokemuksista.
Siltä osin, kun tulot riippuvat suoritteista, pitäisi vielä päättää, miten suoritteita mitataan. Tässäkin on helppo mennä metsään. Tukholmassa suoritteita mitattiin lääkärikäyntien määrällä, jolloin tietysti hoitajien vastaanotot lopetettiin ja lääkärit alkoivat tehdä hoitajien töitä.
Jäljelle jää ongelmaksi se, miten estetään joidenkin lääkäriasemien erikoistuminen pelkästään perusterveisiin potilaisiin, jotka käyvät lääkärissä vain ajokorttia uusiessaan. Helppo vastaus tähän ongelmaan on painottaminen listautuneiden potilaiden iän ja sairastavuuden perusteella. Pitäisi enää kehittää tälle painotukselle järkevät kriteerit, mikä on äärimmäisen vaikeata.
Kokoomuksen johdolla en ryhtyisi tällaista uudistusta tekemään, koska puolueen edustajista ei aina tiedä, kummalla puolella neuvottelupöytää he kokevat istuvansa, kun neuvotellaan yksityisten yritysten eduista. Tähän saa nimittäin solahtamaan järkyttävän määrän rahaa, jos tekee säännöt lääkäriaseman etu mielessään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan kehittämällä parhaita mahdollisia palveluita jokaiselle suomalaiselle. Tavoitteena on nykyistä tasa-arvoisempi palvelujärjestelmä, toimiva palvelukokonaisuus ja palveluiden saatavuuden parantaminen. Tavoitteena on saavuttaa tasa-arvoiset ja laadultaan maailmanluokan palvelut siten, että ne voidaan järjestää taloudellisesti mahdollisimman tehokkaasti.
Maailmanluokan palvelut. Jos joo. Samalla julkisen talouden alijäämää supistetaan seitsemällä miljardilla veroja korottamatta ja puolustusmäärärahoja korotetaan merkittävästi.
Rahoitusjärjestelmän uudistuksessa siirrytään aitoon monituottajamalliin, jossa soveltuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja järjestöt toimivat kaikki samoilla säännöillä. Mahdollistetaan terveysalan innovaatioiden käyttöönotto kokeiluiden avulla.
Kaikki julistavat nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden integroinnin perään. Miten se tässä toteutetaan?
Tosiasiallisesti meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa yksityiset palveluntuottajat mukaan. Ajatus, että julkisen perusterveydenhuollon varaan rakennettaisiin tasa-arvoinen ja helposti saavutettava järjestelmä, on täysin epärealistinen. 20–25% perusterveydenhuollon käynneistä suuntautuu yksityissektorille. Tällaisen infran ja henkilöstön rakentamisessa julkiselle puolelle vain ideologisista syitä ei ole mitään järkeä.
Kapitaatioon pohjaava rahoitus on ok, vaikkakin kapitaatio sisältää kannustimen hoitaa potilasta mahdollisimman vähän. Siksi jonkinlainen toimenpide tms. Elementti pitää ottaa mukaan, kuten Ruotsissa.
Osmo: “Valinnanvapautta tuloihin katsomatta ja vielä niin, että julkiset menot kääntyvät laskuun.”
Sehän tarkoittaa yksityisen sektorin markkinaosuuden kasvua — ja niinhän jo nyt tapahtuu.
Osmo: “Minä olen periaatteessa tykästynyt tähän raha seuraa potilasta –malliin, mutta en uskaltaisi lähteä toteuttamaan sitä kokoomusjohtoisesti.”
‘Raha seuraa potilasta’ ‑mallia pitäisi nimenomaan toteuttaa julkisella puolella, jossa perusterveydenhuolto kärsii rahapulasta (erikoissairaanhoito ei kärsi, sillä se saa lähettää laskun kunnilla, joiden on pakko maksaa).
Yksityinen sairaanhoito pärjätköön (ja pärjääkin hyvin) nykyisillä Kela-korvauksilla (tai mieluimmin ilman niitä).
Kokoomuksen valinnankaipuu on vain pelkoa yksityispuolen heikosta asemasta, jos tilaajat olisivat ”parlamentaarisia” komiteoita.
Omavastuu on ainoa asia, joka pidättelee ihmisiä käyttämästä ilmaista etua. Ruotsissa rikkaat ja hyväkuntoiset käyttävät suhteessa enemmän lääkäripalveluja. Lääkärit hakeutuvat hoitamaan näitä, voisiko sanoa, helppoja potilaita. Jos on realisti, niin näkee ja hyväksyy helposti tämän kehityskulun. Kyse on vain siitä tuoko ”raha seuraa potilasta”, jotain parannusta nykytilaan?
Talvisodan alkaessa Suomella oli tykkejä vuokralla Ruotsista ja laina ‑aika oli umpeutumassa. Virkamiehet olivat jo ohjeistaneet tykkien keräämisen rintamalta ja lähettämisen takaisin Ruotsiin. Onneksi upseerit ennättivät väliin. Olisiko meillä tärkeämpiä asioita päätettävänä kuin valinnanvapaus, monikanavamalli, ”kunnallinen itsehallinto”, ”kaikille sama palvelu asuinpaikasta riippumatta”?
The Healing of America: A Global Quest for Better, Cheaper, and Fairer Health Care, T. R. Reid
On suositeltavaa luettavaa kaikille, joille terveyspalvelujen yksityistäminen on lähellä sydäntä. Tulee edes joku käsitys siitä kuka maksaa ja kenelle.
Sinänsä hauska tuo “raha seuraa potilasta” ‑idea. Tuntuu varsin epä-oikeistolaiselta. Ainakin kun itse käyn yksityisellä, niin pankkikortti tosiaan kulkee mukana lääkäriasemalle. Varsin porvarillista toimintaa siis ja markkinatalouden hengen mukaista kaiken lisäksi — jos tällä nyt mitään oikeaa arvoa on kokoomukselle.
Toinen kysymys sitten, että paljonko “hilloa” on käytettävissä per persoona ja minkälaista hoitoa voin alkaa vaatia näillä “raha seuraa potilasta” kekkereilläni. Mihin sitten raja vedetään ja kuka sen vetää? Voinko valita nyt sitten hammaslääkärissä vähän kalliimmat paikat ja nykyaikaisemmat hoitomentelmät, kun kerran valtio maksaa?
Vai onko niin, että en olekkaan oman terveyteni paras asiantuntija?
Entä sitten kun rahat per henkilö on loppu. Mitä sitten tehdään, kun ei enää ole käytettävissä rahaa joka seuraisi potilasta minnekään — onko yksityinen sektori yhtälailla velvollinen hoitamaan potilaita ilmaiseksi? Osallistuvatko yksityiset terveydenhoitopalveluita tarjoavat yritykset kansakunnan hoitamiseen omalla tappiollaan?
OS: “Maailmanluokan palvelut. Jos joo. Samalla julkisen talouden alijäämää supistetaan seitsemällä miljardilla veroja korottamatta ja puolustusmäärärahoja korotetaan merkittävästi.”
Miten totta.
Ja sitten ihmetellään miksi kansa vieraantuu politiikasta. Olemme jo vuosia saaneet kuulla hölynpölyä siitä, miten kehitämme yhteiskuntaa ja erityisesti julkishallintoa maailman parhaaksi ja samalla teemme mittavia säästöjä. Ikään kuin tuollainen olisi edes jotenkin mahdollista. Kansaa pidetään todella tyhmänä.
Vierastan silti sitäkin usein kuultavaa ajatusta, että kaikki poliitikot olisivat lurjuksia. Eivät tietenkään ole, mistä Osmo Soininvaara on erinomainen esimerkki. On hänelläkin (ja kaltaisillaan) epäkiitollinen tehtävä yrittää ajaa järkevää politiikkaa kaikkien eturistiriitojen keskellä ja kantaa samalla yhteistä syntitaakkaa poliitikkojen yleisestä kelvottomuudesta…
Kuinkahan moni poliitikko uskaltaa kokeilla tulevissa vaaleissa rehellisyyttä? Veikkaan, että turhan harva.
Terveydenhuollon peruslaki on kuulemma, että kolmesta C:stä eli Cost, Coverage ja Choice voi aina saada enintään kaksi, ei kaikkia kolmea. Meillä Cost on periaatteessa OK bkt-osuutena, Coveragesta voidaan keskustella, ja Choice on rajoitettu. Jos valinnanvaraa lisätään, niin todennäköisimmin käy niinkuin Osmo ennustaa: kustannukset karkaavat. Mekanismi on luultavasti tarpeettomien hoitojen tekeminen terveille ihmisille.
Yksityisen terveys- ja sotebisneksen suurin kilpailuetu ei ole tehokkuus, vaan se että he voivat valita asiakkaansa. Siksi yksityiset vanhusten palveluasumisen tarjoajatkin voivat kannattaa: he asuttavat vanhuksia niin kauan kuin näillä on varaa maksaa 4000€ kuussa vuokraa ja palvelut päälle. Jos rahat loppuvat ennen kuin elonpäivät, firma kärrää heidät kunnantalon rappusille odottamaan loppusijoituspaikkaa.
Jos yksityisille yrityksille tarjottaisiin väestövastuuta ja palvelukodeille pitkäikäisyysriskiä, koko toimiala kuivuisi kolmessa kuukaudessa kokoon kuin räkäläikkä kevätauringossa.
“Kokoomuksen johdolla en ryhtyisi tällaista uudistusta tekemään, koska puolueen edustajista ei aina tiedä, kummalla puolella neuvottelupöytää he kokevat istuvansa, kun neuvotellaan yksityisten yritysten eduista. Tähän saa nimittäin solahtamaan järkyttävän määrän rahaa”
Virkamieskunta on kokoomuslaista,vain porvari voidaan valita ns puolueettomana, vasemmistolaisen valinta on aina poliittinen valinta
Jokaisella on arvomaailma , vaikka ei olisi julkinen
Ja kun katsotaan, ketä Eduskunta kuuntelee niin ne ovat liike-elämäm lobbarit
Joten valmistelu on joka tapauksessa Kokoomuksen vastuulla
Pakko kai se on, kun julkisille ei löydy tarpeeksi resursseja. Tiedä sitten mistä raha yksityisille tulee. Puhutaanko tässä henkilökohtaisesta vai julkishallinnon Kokoomus-taskusta?