Maakuntamallia pukkaa

Perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta sit­ten kaa­toi sote-uudis­tuk­sen esi­te­tys­sä muo­dos­sa, vaik­ka kaik­ki vakuut­ta­vat, että uudis­tus on tar­koi­tus toteut­taa.  Se oli­kin ainoa tämän hal­li­tus­kau­den uudis­tuk­sis­ta, joka ei vie­lä ollut kaa­tu­nut. Onnek­si tulee uusia vaa­li­kausia. Tah­to muu­tok­seen on nyt niin vah­va, että jotain syntyy.

Hel­sin­gin Sano­mien tie­to­jen mukaan kes­kus­ta­lai­set ja sosia­li­de­mo­kraa­tit oli­si­vat jo käy­neet kes­kus­te­lu­ja mal­lis­ta, jois­sa nuo vii­si perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan perus­tus­lain vas­tai­sik­si tuo­mit­se­maa sote-aluet­ta jäte­tään pois ja jär­jes­tä­mis- ja tuot­ta­mis­vas­tuu anne­taan mal­lis­sa olleil­le 19 tuo­tan­to­vas­tuu­alu­eel­le, joka kui­ten­kin oli­si hal­lin­nol­taan ja rahoi­tuk­sel­taan seka­va hal­lin­to­häk­ky­rä. Toi­vot­ta­vas­ti tie­to on vää­rä. Tätä on yli­pään­sä mah­do­ton uskoa, kos­ka mik­si kes­kus­ta pelai­si kort­tin­sa täs­sä vai­hees­sa noin huonosti?

Näin ei pidä teh­dä kah­des­ta syystä.

  1. Nois­sa kun­tayh­ty­mis­sä demo­kra­tia on lähin­nä homeo­paat­tis­ta. Äänes­tä­jien val­ta lai­me­nee por­taal­ta por­taal­le siir­ryt­täes­sä niin, että sii­tä on lopul­ta jäl­jel­lä yhtä vähän kuin paran­ta­vas­ta ainees­ta homea­paat­ti­ses­sa lääk­kees­sä. Kun­tayh­ty­mien hal­lin­to on demo­kraat­tis­ta vain teo­rias­sa, mut­ta tuon teo­rian täyt­tä­mi­nen joh­taa sii­hen, ettei val­ta ja vas­tuu ole samois­sa käsis­sä. Jokin arvo sen­tään pitäi­si olla demo­kra­tial­la­kin, vaik­ka pidän­kin toi­mi­via pal­ve­lu­ja vie­lä demo­kra­ti­aa­kin tär­keäm­pä­nä.[1] Täs­sä mal­lis­sa tul­laan vai­vaa­maan perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­joi­ta yhte­nään, kos­ka kun­nan rahaa käy­te­tään orga­ni­saa­tios­sa, johon kun­ta ei tosia­sias­sa voi vai­kut­taa mitenkään.
  2. Täs­sä mal­lis­sa ei mikään hal­lit­se eri­kois­sai­raan­hoi­don jär­ke­vää työn­ja­koa. Samat perus­tus­la­ki-ihmi­set ovat sano­neet, ettei val­tiol­le voi antaa val­taa eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­sa, kos­ka se louk­kaa kun­tien itse­hal­lin­toa. (Jos­tain syys­tä STM saa kui­ten­kin päät­tää esi­mer­kik­si elin­siir­to­ki­rur­gias­ta. Perus­tus­lain anta­ma suo­ja näyt­tää kul­ke­van teko­ni­vel­ki­rur­gian ja elin­siir­to­ki­rur­gian välis­tä.) Tosin lausun­nos­saan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta antaa ymmär­tää, että jokin täl­lai­nen ohjaus­val­ta ei ehkä oli­si­kaan perus­tus­lain vastaista.

Jär­ke­vin­tä on antaa sote maa­kun­nil­le, joi­den hal­lin­to vali­taan suo­ril­la vaa­leil­la ja joil­la on vero­tusoi­keus. (Vero­tusoi­keu­den voi naa­mioi­da osak­si kun­tien vero­tusoi­keut­ta, kuten Kai­nuun itse­hal­lin­to­ko­kei­lus­sa teh­tiin, mut­ta suo­ra vero­tusoi­keus oli­si sel­keäm­pi.) Mal­li oli­si demo­kraat­ti­sem­pi ja ennen kaik­kea yksin­ker­tai­sem­pi sekä pitäi­si val­lan ja talou­del­li­sen vas­tuun samois­sa käsis­sä. Kos­ka tulot ja sai­ras­ta­vuus vaih­te­le­vat, täs­sä vaih­toeh­dos­sa tar­vit­tai­siin lisäk­si nykyi­seen tapaan val­tion rahaa talou­del­li­sen ase­man tasoit­ta­mi­seen. Yhdek­sän­tois­ta aluet­ta on vähän pal­jon, 9–15 lähem­pä­nä totuut­ta. Kou­lus­sa minul­le ope­tet­tiin, että Suo­mes­sa on yhdek­sän maakuntaa.

Maa­kun­ta­vaih­toeh­dos­sa on toi­nen­kin hyvä puo­li. Sii­nä on mah­dol­lis­ta antaa minis­te­riöl­le oikeus päät­tää eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­ta. ”Itse­hal­lin­nos­ta kun­tia suu­rem­mil­la hal­lin­toa­lueil­la sää­de­tään lail­la.” Kun tuo­ta lakia sää­de­tään, on mah­dol­li­suus sää­tää myös tämän itse­hal­lin­non rajois­ta. Kun maa­kun­nil­la ei mitään val­taa vie­lä ole, niil­tä ei ote­ta mitään pois, vaik­ka val­ta anne­taan rajoi­tet­tu­na. Näin minul­le on aina­kin kerrottu.

Minis­te­riöl­lä ei ole osaa­mis­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don työn­jaos­ta päät­tä­mi­seen, mut­ta se voi perus­taa avuk­seen yli­opis­tol­li­sia kes­kus­sai­raa­loi­ta edus­ta­van neuvottelukunnan.

 

= = =

Kes­kus­ta on puhu­nut maa­kun­tait­se­hal­lin­nos­ta vuo­si­kym­me­niä. Nyt kun sitä puo­lu­eel­le tar­jo­taan hopea­lau­ta­sel­la, oli­si kum­mal­lis­ta hylä­tä tämä vaih­toeh­to ja pala­ta johon­kin hallintohimmeliin.

 

Lakia maa­kun­tait­se­hal­lin­nos­ta ei tie­ten­kään saa­da val­miik­si täl­lä vaa­li­kau­del­la, mut­ta ei saa­da mitään muu­ta­kaan vaih­toeh­toa, kos­ka koko­naan toi­sen­lai­ses­ta rat­kai­sus­ta pitää tie­tys­ti kuul­la myös kun­tia. Var­mem­mal­la poh­jal­la oltai­siin, jos edus­kun­ta­puo­lu­eet antai­si­vat yhtei­sen jul­ki­lausu­man pää­tök­sen pää­pe­ri­aat­teis­ta. hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa sovit­tai­siin lopusta.

 

Jot­ta lop­pu­tu­los ei vai­kut­tai­si lii­ak­si Kes­kus­tan mal­lil­ta, kut­sut­ta­koon sitä Erk­ki Vir­ta­sen ja Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lik­si. Me molem­mat esi­tim­me tätä toi­sis­tam­me riip­pu­mat­ta jo kau­an sitten.

 

Kat­so myös Tou­ko Aal­lon blo­gi.

 

[1] Olin vuon­na 2003 sydän­leik­kauk­ses­sa HYKS:ssä. Samal­la osas­tol­la oli sydän­siir­to­po­ti­las Kajaa­nis­ta. Hän ei miten­kään meson­nut demo­kra­tia­va­jees­ta, vaik­ka oli hoi­det­ta­va­na sai­raa­las­sa, jon­ka hal­lin­toon ei ollut kajaa­ni­lai­se­na äänes­tä­jä­nä pääs­syt miten­kään vaikuttamaan.

41 vastausta artikkeliin “Maakuntamallia pukkaa”

  1. Onko vie­lä hyviä syi­tä antaa hal­li­tuk­sen olla kaa­tu­mat­ta kou­lu­tus välikysymyksessä?

    1. Hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­nen nyt mer­kit­si­si käy­tän­nös­sä sitä, ettei Suo­mi pys­tyi­si otta­maan kan­taa EU:n ministerikokouksissa.

  2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Onko vie­lä hyviä syi­tä antaa hal­li­tuk­sen olla kaa­tu­mat­ta kou­lu­tus välikysymyksessä?

    Mitä iloa hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­ses­ta oli­si? Ongel­ma­han on jo pit­kään ollut se, ettei ko. popu­la saa mitään aikaan, mut­ta samas­ta par­la­men­tis­ta ei saa revit­tyä mitään aikaan­saa­vam­paa­kaan kokoon­pa­noa. Uusia vaa­le­ja taas ei näin lähel­lä ase­tet­tua vaa­li­päi­vää oikein saa aikai­sek­si, eivät­kä puo­luei­den vaa­li­ko­neis­tot­kaan nii­tä halua.

    Tilan­ne ensi kevään vaa­lien jäl­keen ei vält­tä­mät­tä kyl­lä ole hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­sen kan­nal­ta kovin pal­jon hel­pom­pi. Kes­kus­taa on vai­kea ohit­taa, mut­ta lisäk­si jouk­koon pitäi­si saa­da kokoo­mus, dema­rit tai perussuomalaiset.

    Perus­suo­ma­lai­sil­le on han­ka­la läh­teä kovin perin­tei­seen hal­li­tuk­seen, kos­ka sil­loin puo­lue siir­tyy yhdek­si mui­den jouk­koon. Maa­seu­tu­hal­li­tus vie­lä toi­mi­si (kesk+ps), mut­ta tuo­hon on jo vai­kea kuvi­tel­la mui­ta kuin kris­til­lis­de­mo­kraat­te­ja kave­rik­si, ja se ei vie­lä riitä.

    Aika pal­jon on kiin­ni sii­tä, kuin­ka kova hin­ku häviä­jil­lä on hal­li­tuk­seen. Jos kokoo­mus tai dema­rit ilmoit­tau­tu­vat vapaa­eh­toi­ses­ti oppo­si­tioon, sen jäl­keen jäl­jel­le­jää­väl­lä on hyvä neu­vot­te­lua­se­ma, kos­ka kes­kus­tal­ta lop­pu­vat vaih­toeh­dot. Jos taas kum­pi­kin halu­aa hal­li­tuk­seen, kes­kus­tal­la on sel­keä pelin paik­ka — vaik­kei kyl­lä ihan help­po sil­loin­kaan apu­puo­luei­den vuoksi.

    Voi­si vie­lä vei­ka­ta, että paik­ka oppo­si­tios­sa on koh­tuul­li­sen hyvä pää­sy­lip­pu seu­raa­vien (siis 2019) vaa­lien jäl­kei­seen hal­li­tuk­seen. Nyt aloit­ta­va hal­li­tus jou­tuu teke­mään sen ver­ran ikä­viä pää­tök­siä, ettei sil­lä saa­da äänestäjiä.

    Sii­tä on vai­kea olla eri miel­tä, että nykyi­nen hal­li­tus on ollut sur­kea. Sop­paan ei kui­ten­kaan tun­nu ole­van kovin jär­ke­viä ainek­sia, joten seu­raa­va voi pahim­mil­laan olla ihan yhtä halvaantunut.

  3. Miten tämä kun­tien itse­hal­lin­to tun­tuu ihan jokai­ses­sa koh­das­sa hyp­pi­vän sil­mil­le pel­käs­tään huo­no­na asia­na? Oli kyse sit­ten met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta tai sotes­ta, tai ihan vain läpi­kor­rup­toi­tu­neis­ta kun­nan­val­tuu­te­tuis­ta ja pikkuvirkamiehistä. 

    Pitäi­si­kö­hän kun­tien nyky­muo­toi­nen itse­hal­lin­to hei­va­ta hel­vet­tiin perus­tus­lais­ta pikim­mi­ten? Mitä todel­lis­ta hyö­tyä sil­lä on vii­meis­ten 50 vuo­den aika­na saavutettu?

  4. OS: “Jot­ta lop­pu­tu­los ei vai­kut­tai­si lii­ak­si Kes­kus­tan mal­lil­ta, kut­sut­ta­koon sitä Erk­ki Vir­ta­sen ja Osmo Soi­nin­vaa­ran mal­lik­si. Me molem­man esi­tim­me tätä toi­sis­tam­me riip­pu­mat­ta jo kau­an sitten.”

    Ote Yrjö Mat­ti­lan hil­jat­tain jul­kais­tus­ta väitöskirjasta:

    Soi­nin­vaa­ra ennus­ti, että kymmenen
    vuo­den sisäl­lä nousee esil­le kysy­mys, onko kun­ta ollen­kaan oikea yksik­kö vas­taa­maan ter­vey­den­huol­los­ta vai pitäisikö
    teh­dä niin kuin Ruot­sis­sa niin että ter­vey­den­huol­to anne­taan maa­kun­nil­le tai sai­raan­hoi­to­pii­reil­le, joil­le annettaisiin
    myös sai­raus­va­kuu­tus. Täl­löin menot oli­si­vat samois­sa käsis­sä ja usean rahoi­tus­läh­teen, moni­ka­na­vai­sen rahoituksen
    ongel­ma­kin rat­ke­ai­si. (Täy­sis­tun­non pöy­tä­kir­ja 75/2004)”

    Aika osu­va ennus­tus 🙂 Toi­saal­ta esim. Kai­nuun maa­kun­ta­poh­jais­ta sote-kokei­lu­mal­lia alet­tiin kehi­tel­lä jo vähän aiem­min (2000-luvun alussa).

  5. Ainoa fak­ta asias­sa on, että sai­raan­hoi­toon mene­vä raha­mää­rä on vakio, vain hal­lin­to­him­me­lien kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat eri malleissa. 

    Tuos­sa joku­nen vuo­si sit­ten, kun Osmo­kin vie­lä aina­kin teat­te­rin vuok­si oli sote:sta kovas­ti innois­saan ja vih­reät hal­li­tuk­ses­sa arve­lin että hom­ma valuu van­ho­jen sai­raan­hoi­to­pii­rien kokoi­sik­si klön­teik­si (jo lain­sää­dän­tö ja it-jär­jes­tel­mät vähän sane­lee sen noin). 

    Ja niin­pä tai­taa käydä.

    Toki tuon­ne voi tul­la joku väli­mal­li­nen kes­ki­joh­to­por­ras van­ho­jen lisäk­si mut­ta sil­lä tus­kin on mitään kos­ke­tus­ta sai­raan­hoi­toon, kun­han pönö­te­tään pit­kien käy­tä­vien var­rel­la elä­ket­tä odotellessa.

  6. Kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to” tar­koit­ta­nee myös “Kola­rin lakia” ihan käytännössä. 

    Katu­jen auraus­jär­jes­tys, leik­kip­pai­kat ja monet muut asiat toki onn paras päät­tää siel­lä mis­sä niis­tä jotain tie­de­tään, mut­ta koko ajan enem­män nyp­pii “kun­nal­li­nen itsenäisyys”.

    Lii­kaa asioi­ta mik­ro­joh­de­taan ylhääl­tä — pahin esi­merk­ki yli­opis­to­jen lis­tään­ty­nyt auto­no­mia, jon­ka OKM pois­ti ihan omin päin — mut­ta osa asiois­ta taas menee kovin hei­ve­röi­seen pää­tök­sen­te­koon ja val­mis­te­luun kunnissa.

  7. Osmo: “Kun­tayh­ty­mien hal­lin­to on demo­kraat­tis­ta vain teo­rias­sa, mut­ta tuon teo­rian täyt­tä­mi­nen joh­taa sii­hen, ettei val­ta ja vas­tuu ole samois­sa käsis­sä. Jokin arvo sen­tään pitäi­si olla demo­kra­tial­la­kin, vaik­ka pidän­kin toi­mi­via pal­ve­lu­ja vie­lä demo­kra­ti­aa­kin tärkeämpänä.”

    Tämä­hän vas­tai­si nyky­ti­lan­net­ta ja hal­li­tuk­sen esi­tys mer­kit­see vie­lä­kin suu­rem­pia, kes­ki­mää­rin 60 kun­nan kuntayhtymiä.

    Kun kuun­te­lin tei­tä radios­sa, oli hupai­saa, että vas­ta­puo­le­na­si ollut Anne­li Kil­ju­nen kovas­ti puo­lus­ti sekä hal­li­tuk­sen esi­tys­tä että Ete­lä-Kar­ja­lan Ekso­te-yhteis­työ­tä — ja kui­ten­kin hal­li­tuk­sen esi­tys romut­tai­si tuon yhteis­työn aset­ta­mal­la sote-alu­een him­me­lin sen pääl­le. Vai­ke­aa on!

  8. Kuun­te­lin tänään radios­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran ja Anne­li Kil­jusen jutus­te­lua. Soi­nin­vaa­ral­la oli hyvin sel­keä ja jäsen­ty­nyt näke­mys maakuntamallista. 

    Kil­ju­nen on amma­til­taan sosi­aa­li­työn­te­ki­jä, ja hän puhui eri toi­min­nois­ta ja nii­den lähei­syy­des­tä kuin perheneuvoja. 

    Eikö edus­kun­nan tuli­si mää­ri­tel­lä tavoit­teet ja kar­keat lin­jauk­set ja asian­tun­ti­jat mää­rit­täi­si­vät mil­lai­sil­la kei­noil­la ja raken­teil­la nii­hin päästään.

    Onnek­si tämä Sote ei toteu­tu­nut. Maa­kun­ta­mal­li on sel­keä ja syner­gi­nen. Ihmi­set pää­se­vät vai­kut­ta­maan, mikä nos­ta­nee Suo­men luvat­to­man mata­laa äänestysaktiivisuuttakin.

    Toi­vot­ta­vas­ti kes­kus­ta­puo­lu­ees­sa on ryh­tiä ja jär­keä pala­ta seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa maa­kun­ta­mal­liin. Sen poh­jal­ta voi­daan syner­gi­ses­ti teh­dä val­ta­via sääs­tö­jä muil­la­kin hallinnonaloilla.

  9. Kir­joi­tin tääl­lä vuo­si sit­ten, että sote-esi­tys on Katai­sen, Urbi­lai­sen, Soi­nin ja Sipi­län elä­män suu­rin poliit­ti­nen munaus. Tai­sin olla oikeas­sa. Sivun yllä­pi­tä­jä kri­ti­soi myös alus­ta läh­tien sote-esi­tys­tä. Oli oikeassa.

  10. Iso-Bri­tan­nias­sa on yksi EU-alu­een huo­noim­mis­ta ja kal­leim­mis­ta jul­ki­sis­ta ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mis­tä. En vie­lä­kään ymmär­rä, mik­si Suo­men pitää ottaa mal­lia bri­teis­tä ja romut­taa lopul­li­ses­ti DDR-simu­laat­to­ri? Toi­mi­via­kin esi­merk­ke­jä oli­si Euroopassa.

    1. Kal­le. Ker­ro mis­sä Euroo­pas­sa on hal­pa ja hyvä ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä. Jos esi­tät nykyis­tä kal­liim­man, olet tie­tys­ti halu­kas mak­sa­maan enem­män veroja.

  11. Kes­kus­ta vas­tus­ta­nee vaa­leil­la valit­ta­via maa­kun­ta­val­tuus­to­ja ja min­kään val­lan siir­tä­mis­tä kun­nil­ta näil­le, kos­ka Kes­kus­ta hävi­ää täs­sä val­taa. Kes­kus­ta on isoin puo­lue useis­sa pie­nis­sä kun­nis­sa, mut­ta väes­tö­ta­sol­la aina­kin perin­tei­ses­ti Kes­kus­tan kan­na­tus on vähäisempää.

    Sitä minä en ymmär­rä, mik­si Kokoo­mus vas­tus­taa maakuntamallia.

  12. Savon Sano­mat: “Kuo­pio­lai­nen kan­san­edus­ta­ja Erk­ki Vir­ta­nen (vas.) pitää täy­sin mah­dol­li­se­na, että sote-lakie­si­tys saa­daan kor­jat­tu­na nopeas­ti eteenpäin.

    — Tek­ni­ses­ti se on hel­pos­ti teh­tä­vis­sä. Vaih­de­taan vain muu­ta­ma lause.”

    Vir­ta­nen istuu edus­kun­nan sote valiokunnassa.

    Pää­mi­nis­te­rin anta­mat nel­jä ehtoa joil­la sote pitäi­si saa­da val­miik­si kol­mes­sa vii­kos­sa pois­sul­ke­vat toisensa.

    Ainoa mal­li, joka ehdi­tään käsit­te­le­mään ilman kun­tien kuu­le­mis­ta on eri­kois­sai­raan­hoi­don otta­mi­nen val­tiol­le. Se taa­sen ei hil­lit­se kustannuksia.

    Puo­lu­eet voi­vat teh­dä vaa­lien alla sote tuli­tau­ko­so­pi­muk­sen? Tulee­ko Sote­blok­ki­vaa­lit, jos­sa kaik­ki nykyi­set edus­kun­ta­puo­lu­eet sitou­tu­vat seu­raa­van kol­men vii­kon aika­na teh­tä­vään läpi­mur­to­rat­kai­suun. (Kun­nes seu­raa­va hal­li­tus tekee sen seu­raa­van lopul­li­sen sote-sovun)

    Onko parem­pi lakais­ta sote aihe vaa­li­kes­kus­te­luis­ta maton alle. Jos puo­lu­eet alka­vat teke­mään reh­vak­kais­ta sote vaa­li­lu­pauk­sis­ta kyn­nys­ky­sy­myk­siä hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­seen, jää kus­tan­nus­hil­lin­tä­ta­voit­teet saavuttamatta.

  13. Oli­si­ko teo­rias­sa mah­dol­lis­ta ede­tä PeVL vii­toit­ta­maa tie­tä ja siir­tää sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­rin jär­jes­tä­mis­vas­tuu rahoi­tuk­si­neen val­tion puo­lel­le? Tuo­tan­nos­ta vas­tai­si­vat sit­ten tilaus­ten mukaan orga­ni­soi­tu­vat kun­tayh­ty­mät tai muut him­me­lit. Myös yksi­tyi­nen tuo­tan­to tai kol­man­nen sek­to­rin tuo­tan­to oli­vat mah­dol­li­sia jul­kis­pe­rus­tei­sen tuo­tan­to­ra­ken­teen rin­nal­la. Kun­ta­ve­ro­tus ale­ni­si isos­ti ja pien­ten kun­tien eri­tyis­sai­raan­hoi­don rahoi­tus­ris­kit pois­tui­si­vat, progres­sii­vi­nen val­tion tulo­ve­ro nousi­si. Tämä kor­jai­si tuloeroja. 

    Kos­ka kää­ri­tään hihat?

  14. Tapio Pel­to­nen: Sitä minä en ymmär­rä, mik­si Kokoo­mus vas­tus­taa maakuntamallia.

    Vähän tun­tuu sil­tä, ettei Kokoo­muk­sen joh­to­kaan sitä ymmär­rä. Tai­si käy­dä niin, että rivit ammut­tiin suo­rak­si suur­kun­ta­mal­lin taak­se, ja moo­di jäi pääl­le, vaik­ka mal­li ei toteutunut.

    Suo­ril­la vaa­leil­la valit­tu maa­kun­ta­val­tuus­to on Kes­kus­tal­le paha paik­ka. Sipi­lä­kin jou­tui äkkiä vesit­tä­mään suo­ria vaa­le­ja puol­ta­neen kannanottonsa.

    Tuo “homeo­paat­tio­nen demo­kra­tia” on val­lan mai­nio ilmai­su kun­tayh­ty­mien demokraattisuudelle.

  15. Tapio Pel­to­nen: Sitä minä en ymmär­rä, mik­si Kokoo­mus vas­tus­taa maakuntamallia. 

    Ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä var­maan­kin. Haluai­si­vat yksi­tyis­tää koko hös­kän ja sotea voi olla vai­kea­ta repiä maa­kun­ta­hal­lin­non käsistä.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ker­ro mis­sä Euroo­pas­sa on hal­pa ja hyvä ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä. Jos esi­tät nykyis­tä kal­liim­man, olet tie­tys­ti halu­kas mak­sa­maan enem­män veroja. 

    Ei vält­tä­mät­tä veroja.
    Sak­san mal­lis­sa mak­se­taan sai­raus­va­kuu­tus­ta (kuten myös Suo­mes­sa, mut­ta tääl­lä sil­lä saa vain lää­ke­kor­vauk­sia ja sairauspäivärahoja).
    Kun meil­lä jo on sai­raus­va­kuu­tus­mak­su, mik­si­kä­kö­hän sitä ei kukaan ehdo­ta soten rahoitukseksi?

    1. Sak­san ter­vey­den­huol­to on noin 50 % kal­liim­pi kuin Suo­men. Vakuu­tus­muo­toi­ses­sa on jät­ti­mäi­nen insen­tii­vi yli­hoi­toon ja tur­hiin tutkimuksiin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ker­ro mis­sä Euroo­pas­sa on hal­pa ja hyvä ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä. Jos esi­tät nykyis­tä kal­liim­man, olet tie­tys­ti halu­kas mak­sa­maan enem­män veroja.

    YTHS on ollut erin­omai­nen ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä. En tie­dä pal­jon­ko yhteis­kun­ta spon­so­roi sitä ver­rat­tu­na ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mään mut­ta ero on niin hui­kea, että sitä on vai­kea maal­li­kon ymmärtää.

  18. Ant­sa: YTHS on ollut erin­omai­nen ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä. En tie­dä pal­jon­ko yhteis­kun­ta spon­so­roi sitä ver­rat­tu­na ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mään mut­ta ero on niin hui­kea, että sitä on vai­kea maal­li­kon ymmärtää.

    Minun on maal­lik­ko­na help­po ymmär­tää, että ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen posi­tii­vi­ses­ti vali­koi­tu­neel­le ja vähi­ten vai­vai­sel­le osal­le väes­tös­tä on yksin­ker­tai­sem­paa ja hal­vem­paa kuin koko väes­töl­le. Minul­la­kin on hyviä koke­muk­sia YTHS:n ham­mas­hoi­dos­ta, jos­sa toti­ses­ti osat­tiin vii­sau­den­ham­pai­den poistaminen.
    Eri­kois­tu­mi­sel­la voi tie­tys­ti paran­taa laatuakin.
    Mitään oikeas­ti kal­lis­ta tai vai­ke­aa sai­raan­hoi­toa en opis­ke­luai­ka­na tar­vin­nut, mikä var­mas­ti pätee suu­rim­paan osaan YTHS:n asiak­kais­ta. Toi­saal­ta lähes kaik­ki tar­vit­se­vat kal­lii­ta sai­raa­la­ta­soi­sia pal­ve­lu­ja aina­kin elä­män­sä alus­sa ja lopussa.

  19. Ant­sa: YTHS on ollut erin­omai­nen ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mä. En tie­dä pal­jon­ko yhteis­kun­ta spon­so­roi sitä ver­rat­tu­na ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mään mut­ta ero on niin hui­kea, että sitä on vai­kea maal­li­kon ymmärtää.

    Ket­kä käyt­tä­vät ter­veys­kes­kuk­sia? Van­hat ja sairaat.

    Ket­kä käyt­tä­vät YTHS:ää? Nuo­ret ja terveet.

    Vai­keas­ti kopioi­ta­va malli.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san ter­vey­den­huol­to on noin 50 % kal­liim­pi kuin Suo­men. Vakuu­tus­muo­toi­ses­sa on jät­ti­mäi­nen insen­tii­vi yli­hoi­toon ja tur­hiin tutkimuksiin. 

    Kyl­lä, mut­ta sak­sa­lai­set ovat sys­tee­miin­sä tyy­ty­väi­siä, suo­ma­lai­set eivät, eli so what.

    Ja yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon voi­ma­kas kas­vu ker­too, että myös suo­ma­lai­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan toi­mi­vis­ta pal­ve­luis­ta — ja maksavatkin.

  21. Rai­mo K Ja yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon voi­ma­kas kas­vu ker­too, että myös suo­ma­lai­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan toi­mi­vis­ta pal­ve­luis­ta – ja maksavatkin. 

    Yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon voi­ma­kas kas­vu ker­too, että perus­ter­veet ja hyvin toi­meen­tu­le­vat suo­ma­lai­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan itse käyt­tä­mis­tään toi­mi­vis­ta pal­ve­luis­ta — ja maksavatkin.

    Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa mak­sa­ja ja käyt­tä­jä ovat hyvin eri­lai­sia taho­ja. Mak­su­ky­kyi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan omas­ta hoi­dos­taan, mut­ta sii­tä on paha vetää sitä joh­to­pää­tös­tä, että mui­den hoi­dos­ta halut­tai­siin maksaa.

    Siir­ty­mi­nen Sak­san mal­liin toi­si neli­nu­me­roi­sen vuo­tui­sen lisä­las­kun työs­sä­kä­vi­jöil­le ilman, että suu­rin osa sai­si sii­tä mitään itsel­leen. En usko, että tuo oli­si poliit­ti­ses­ti kovin suo­sit­tu diili.

  22. Sini­vih­reä: Toi­saal­ta lähes kaik­ki tar­vit­se­vat kal­lii­ta sai­raa­la­ta­soi­sia pal­ve­lu­ja aina­kin elä­män­sä alus­sa ja lopussa.

    Ja täs­sä­kin on hui­kei­ta yksi­löi­den väli­siä ero­ja. Taval­li­nen ala­tie­syn­ny­tys paril­la sai­raa­la­päi­väl­lä ei lopul­ta ole kuin parin ton­nin jut­tu. Ja sit­ten taas vähän kom­pil­kaa­tioi­ta ras­kau­den aika­na ja lap­si pit­kään teho-osas­tol­la, niin pilk­ku siir­tyy kah­del­la paikalla.

    Ja sama elä­män lopus­sa. Jos satun lyy­his­ty­mään lenk­ki­po­lul­le eläk­keel­le­jää­mis­päi­vää seu­raa­va­na päi­vä­nä, yhteis­kun­nal­le ei mon­ta ton­nia tule kus­tan­nuk­sia. Toi­von vain sil­loin saa­va­ni VM:ltä sep­pe­leen, jos­sa kun­nioi­te­taan hyvän veron­mak­sa­jan muistoa.

    Jos taas saan jon­kin har­vi­nai­sen syö­vän, jon­ka kou­ris­sa kituu­tan vuo­sia ulko­mai­ta myö­ten hoi­det­ta­va­na tai elän tois­ta­kym­men­tä vuot­ta demen­tik­ko­na, saa­tan saa­da karis­tet­tua net­to­ve­ron­mak­sa­jan vii­tan harteiltani.

    Suu­rin osa ihmi­sis­tä sekä syn­tyy että kuo­lee koh­tuul­li­sen pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la, vaik­ka elä­män lopus­sa nii­tä kus­tan­nuk­sia useim­mil­le enem­män tulee­kin. Isot kus­tan­nuk­set koh­dis­tu­vat pie­nel­le popu­laa­tiol­le. Sii­nä se vakuu­tusas­pek­ti tarvitaan.

  23. Sin­ga­po­ren ter­vey­den­hoi­to, oli­ko se puo­let hal­vem­pi, kor­keam­pi eli­ni­kä, pie­nem­pi lap­si­kuol­lei­suus, nopeam­min hoi­toon ja parem­pi valin­nan­va­ra? Kaik­kein kal­lein on USA:n jul­ki­nen, sään­te­lyn vuoksi.

  24. Mitään oikeas­ti kal­lis­ta tai vai­ke­aa sai­raan­hoi­toa en opis­ke­luai­ka­na tar­vin­nut, mikä var­mas­ti pätee suu­rim­paan osaan YTHS:n asiakkaista. 

    Vai­keam­min hoi­det­ta­vis­sa asiois­sa YTHS lähet­tää poti­laan nor­maa­liin jul­ki­seen hoi­toon — tai hoi­ta­va lää­kä­ri ehdot­taa käyt­tä­mään omaa yksi­tyisprak­tiik­kaan­sa (näin­kin on käynyt)…

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Ker­ro mis­sä Euroo­pas­sa on hal­pa ja hyvä… 

    Joku YK:n raport­ti mai­nit­si hinta/laatu suh­teel­taan par­haik­si Espan­jan, Rans­kan ja Ita­lian. Kak­si ensim­mäis­tä ymmär­rän, mut­ta kol­mat­ta hie­man ihmettelin.

    Käsit­tääk­se­ni kai­kis­sa kus­tan­nus­te­hok­kais­sa mal­leis­sa on perus­ter­vey­den­huol­to yksi­tyi­nen. Se perus­tuu jon­kin­lai­seen vakuu­tuk­seen. Eri­kois­sai­raan­hoi­to taas on val­tiol­li­nen. Vakuu­tus­jär­jes­tel­mä­hän Suo­mes­sa on jo olemassa.

    Jotain radi­kaa­lia on joka­ta­pauk­ses­sa pak­ko teh­dä, kos­ka kulu­tam­me enem­män kuin tie­naam­me. Sääs­töt on teh­tä­vä sosi­aa­li- ja ter­veys­sek­to­reil­ta, kos­ka ne ovat yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta. Kol­mas mer­kit­tä­vä menoe­rä on kou­lu­tus, joka on sat­saus tule­vai­suu­teen. Mil­lään muul­la meno­koh­dal­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kannalta.

    Osmo, ker­ro asi­aa parem­min tun­te­va­na, mil­lä sosi­aa­li ja ter­veys­me­nois­ta voi­daan sääs­tää 30%? Väi­tän sen ole­van mah­dol­lis­ta. Jos sitä ei pian teh­dä, voim­me unoh­taa koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan. Se kaa­tuu omaan mahdottomuuteensa.

  26. Kun olin nuo­ri poi­ka, poh­ja­lai­set kun­nat sijoit­ti­vat rahaa HYKS-Mei­lah­den sai­raa­lan raken­ta­mi­seen. Itse­kin olen sijoit­ta­nut varo­ja kysei­seen sai­raa­laan ja aut­ta­nut kehit­tä­mään kai­hi­leik­kauk­sis­sa käy­tet­tä­vää sil­män sisäis­tä muo­vi lins­siä. Tavoi­te on ollut pitää mah­dol­li­suus teh­dä tut­ki­mus­ta polii­tik­ko­jen mie­li­val­lan ulot­tu­mat­to­mis­sa. Täs­sä onnis­tuin, kun Suo­mes­sa aloi­tet­tiin kudos­ten ja elin­ten siir­to­leik­kauk­set. Kyl­mät vir­ka­mie­het ovat val­vo­net asi­aa, ilm­man demohösseliä.

  27. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa mak­sa­ja ja käyt­tä­jä ovat hyvin eri­lai­sia taho­ja. Mak­su­ky­kyi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan omas­ta hoi­dos­taan, mut­ta sii­tä on paha vetää sitä joh­to­pää­tös­tä, että mui­den hoi­dos­ta halut­tai­siin maksaa.

    Siir­ty­mi­nen Sak­san mal­liin toi­si neli­nu­me­roi­sen vuo­tui­sen lisä­las­kun työs­sä­kä­vi­jöil­le ilman, että suu­rin osa sai­si sii­tä mitään itsel­leen. En usko, että tuo oli­si poliit­ti­ses­ti kovin suo­sit­tu diili. 

    Vakuu­tus­mal­li ei tar­koi­ta sitä, että mak­se­taan mui­den hoi­dos­ta, vaan sitä, että varau­du­taan omaan hoi­to­tar­pee­seen. Nyky­mal­lis­sa maksetaan.

    Sinun usko­muk­sil­la­si ei ole juu­ri­kaan rele­vans­sia, Sak­sas­sa ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä, kos­ka sys­tee­mi toi­mii ja kaik­ki saa­vat sii­tä jotain itselleen.
    Mik­si se ei toi­mi­si Suo­mes­sa? Ota huo­mioon, että nyt Suo­mes­sa kaik­ki jo mak­sa­vat sai­raus­va­kuu­tus­mak­sua eikä suu­rem­paa pro­tes­tia ole ilmassa.

    1. Sak­sas­sa koko­nais­ve­roas­te on jo nyt kor­kea. Se, että sii­hen tuli­si pääl­le vie­lä 4 pro­sent­tiyk­sik­köä lisää siir­ty­mi­ses­tä puol­ta kal­liim­paan ter­vey­den­hoi­toon nos­tai­si veroas­tet­ta mel­koi­ses­ti. Sik­si meil­lä ei ole varaa sel­lai­seen ylel­li­syy­teen, mitä vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to ja sii­hen sau­mat­to­mas­ti liit­ty­vä yli­hoi­to mer­kit­si­si­vät. Sak­sas­sa ei mak­se­ta omas­ta hoi­dos­ta, vaan vakuu­tus­mak­su on sidot­tu tuloi­hin, jol­loin suu­ri­tu­loi­set mak­sa­vat enem­män kuin käyt­tä­vät ja pie­ni­tu­loi­set vähem­män. Toi­mii siis kuin vero­ra­hoit­tei­nen Suo­mes­sa, mut­ta pal­jon kal­liim­pi, kos­ka sai­raa­lan kan­nat­taa teh­dä kaik­ki aja­tel­ta­vis­sa ole­vat tut­ki­muk­set eikä asiak­kaal­la­kaan ole mitään tätä vastaan.

  28. Sak­san mal­liin siir­ty­mi­nen kau­nis­tai­si jul­ki­sen sek­to­rin osuut­ta tuo­tan­nos­ta ja veroastetta.

    Vakuu­tus­mak­sut eivät oli­si vero­ja ja sote-pal­ve­lut joi­tain viran­omais­teh­tä­viä lukuu­not­ta­mat­ta oli­si­vat yksi­tyis­tä tuotantoa.

    Kuka halu­aa asua maas­sa, jos­sa veroas­te on mata­lam­pi ja pal­ve­lut tuot­taa inno­va­tii­vi­nen yksityissektori?

    1. Sak­san pakol­li­nen ja soli­daa­ri­nen sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on vero ja las­ke­taan osak­si Sak­san kokonaisveroastetta.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­sas­sa koko­nais­ve­roas­te on jo nyt kor­kea. Se, että sii­hen tuli­si pääl­le vie­lä 4 pro­sent­tiyk­sik­köä lisää siir­ty­mi­ses­tä puol­ta kal­liim­paan ter­vey­den­hoi­toon nos­tai­si veroas­tet­ta mel­koi­ses­ti. Sik­si meil­lä ei ole varaa sel­lai­seen ylel­li­syy­teen, mitä vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to ja sii­hen sau­mat­to­mas­ti liit­ty­vä yli­hoi­to mer­kit­si­si­vät. Sak­sas­sa ei mak­se­ta omas­ta hoi­dos­ta, vaan vakuu­tus­mak­su on sidot­tu tuloi­hin, jol­loin suu­ri­tu­loi­set mak­sa­vat enem­män kuin käyt­tä­vät ja pie­ni­tu­loi­set vähem­män. Toi­mii siis kuin vero­ra­hoit­tei­nen Suo­mes­sa, mut­ta pal­jon kal­liim­pi, kos­ka sai­raa­lan kan­nat­taa teh­dä kaik­ki aja­tel­ta­vis­sa ole­vat tut­ki­muk­set eikä asiak­kaal­la­kaan ole mitään tätä vastaan. 

    Onhan se hupai­saa, kun tääl­lä arv. polii­tik­ko ja muut ker­to­vat kan­sal­le, mihin kan­sal­la on varaa ja mitä kan­sa tah­too, mut­ta kun kat­soo, mitä Suo­mes­sa tapah­tuu, voi teh­dä sen havain­non, että kan­sa tah­too juu­ri sitä ‘ylel­li­syyt­tä’ — ja Suo­mes­sa sitä saa­vat vain mak­su­ky­kyi­set, Sak­sas­sa kaik­ki vakuutetut.

    Käsi­tyk­se­ni mukaan Sak­sas­sa­kaan ter­vey­den­huol­to ei ole val­vo­ma­ton­ta eli kaik­ki ei mene läpi.
    Ja miten Sak­san veroas­tee­seen tuli­si 4% koro­tus Suo­men sote-ratkaisusta?

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­san pakol­li­nen ja soli­daa­ri­nen sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on vero ja las­ke­taan osak­si Sak­san kokonaisveroastetta. 

    Onko­han näin? Vakuu­tuk­sia hoi­taa 3 yhtiö­tä ja juu­ri suu­ri­tu­loi­sil­la on mah­dol­li­suus olla otta­mat­ta vakuutusta.

  31. Vakuu­tus­muo­toi­nen (Sak­san) mal­li voi vähen­tää tar­vet­ta mak­saa itse yksi­tyi­sis­tä pal­ve­luis­ta — onko tämä otet­tu huo­mioon sen kall­leu­den arvioimisessa?
    Yli­hoi­dol­la on toi­saal­ta se vai­ku­tus, että teh­täes­sä enem­män tut­ki­muk­sia kan­nat­taa kehit­tää ja ottaa käyt­töön parem­paa tek­no­lo­gi­aa, jol­loin yksik­kö­kus­tan­nuk­set las­ke­vat. Esim. kuvan­ta­mi­ses­sa ja labo­ra­to­rio­ana­lyy­seis­sä lait­teet ovat kal­lii­ta, joten nii­tä pitäi­si käyt­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon. Jul­ki­sen sek­to­rin sisäi­set mak­sut ovat täs­sä mie­les­sä epäoptimaalisia.

  32. Käsi­tyk­se­ni mukaan Sak­sas­sa­kaan ter­vey­den­huol­to ei ole val­vo­ma­ton­ta eli kaik­ki ei mene läpi.” 

    Ei mene ei, ei lähel­le­kään. Ja täs­tä on koke­mus­ta­kin, vaik­kei (luo­jan kii­tos) oma­koh­tais­ta ja/tai sii­pan koke­mus­ta sen­tään olekaan. 

    juu­ri suu­ri­tu­loi­sil­la on mah­dol­li­suus olla otta­mat­ta vakuutusta.” 

    Minun tie­tääk­se­ni jokai­sen Sak­sas­sa yli 3 kuu­kaut­ta oles­ke­le­van on lain mukaan rekis­te­röi­dyt­tä­vä asuk­kaak­si ja otet­ta­va joko jul­kis- tai yksi­tyis­poh­jai­nen sairausvakuutus.

  33. Mau­rizio:
    “Käsi­tyk­se­ni mukaan Sak­sas­sa­kaan ter­vey­den­huol­to ei ole val­vo­ma­ton­ta eli kaik­ki ei mene läpi.” 

    Ei mene ei, ei lähel­le­kään. Ja täs­tä on koke­mus­ta­kin, vaik­kei (luo­jan kii­tos) oma­koh­tais­ta ja/tai sii­pan koke­mus­ta sen­tään olekaan. 

    juu­ri suu­ri­tu­loi­sil­la on mah­dol­li­suus olla otta­mat­ta vakuutusta.” 

    Minun tie­tääk­se­ni jokai­sen Sak­sas­sa yli 3 kuu­kaut­ta oles­ke­le­van on lain mukaan rekis­te­röi­dyt­tä­vä asuk­kaak­si ja otet­ta­va joko jul­kis- tai yksi­tyis­poh­jai­nen sairausvakuutus. 

    Sor­ry (ei kun Entschul­di­gung), tie­to­ni ei ollut ajan tasal­la: “Tho­se who could opt for pri­va­te insu­rance cont­racts once could also opt to do wit­hout any insu­rance, but this was made ille­gal in 2009” (Wiki­pe­dia).

  34. Osmo,

    pien­tä mie­li­ku­vi­tus­ta käyt­täen saa­tai­siin tilas­tot kau­niim­mik­si kos­ka niin monet valit­ta­vat veroas­tees­ta ja jul­ki­sen sek­to­rin koosta.

    Jos pal­ve­lut mak­se­taan aiem­paa isom­mas­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta tulos­ta niin monet oli­si­vat tyytyväisiä. 

    Ja bonuk­se­na yksi­tyis­ten kulu­tus­me­no­jen suh­de kasvaisi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.