Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet

Tule­vai­suu­den työ­elä­mäs­sä tar­vi­taan nykyis­tä enem­män jous­to­ja. Kan­nus­te­taan työn­te­ki­jöi­tä ja työ­nan­ta­jia lisää­mään pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta ja sii­hen liit­ty­vien neu­vot­te­lu­ra­ken­tei­den syntymistä. 

Ei var­si­nai­nen hal­li­tus­oh­jel­ma koh­ta, jos ker­ran läh­de­tään sii­tä, ettei asia kuu­lu hal­li­tuk­sel­le ja eduskunnalle.

Työl­lis­tä­mi­sen kyn­nys­tä alen­ne­taan. Piden­ne­tään koe­ai­kaa puo­leen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pys­tyy vakuut­tu­maan sii­tä, että työn­te­ki­jä on työ­teh­tä­vään sopi­va. Pit­kä­ai­kais­työ­tön on voi­ta­va pal­ka­ta mää­rä­ai­kai­seen työ­suh­tee­seen ilman eri­tyi­siä perusteluita. 

Tätä var­maan moni pitää työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien pol­ke­mi­se­na. Se kui­ten­kin toi­mi­si nii­den hyväk­si, joi­den palk­kaa­mi­ses­sa näh­dään syys­tä tai pel­kän ennak­ko­luu­lon poh­jal­ta ris­ki. Pää­si­si­vät edes näyttämään.

Työl­lis­tä­mi­sen estei­tä ja byro­kra­ti­aa pure­taan. Kehi­te­tään yri­tys­ten verk­ko­asioin­tia siten, että jat­kos­sa kaik­ki työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän vel­voit­teet hoi­tu­vat yhdes­sä palvelussa.

Keho­tan kokoo­mus­ta ole­maan yhtey­des­sä tapa­tur­ma­va­kuut­ta­jiin, jot­ka eivät halua, että palkka.fi:ssä voi­si teh­dä tapa­tur­ma­va­kuu­tus­so­pi­muk­sen. Halua­vat asia­kas­kon­tak­tin, jot­ta voi­vat myy­dä mui­ta­kin vakuu­tuk­sia. Voi­daan kysyä, onko tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­ses­sa kil­pai­lus­ta enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, kun muu­ta­man euron vakuu­tuk­sen sol­mi­mi­nen on tun­tien työn takana.

Luo­daan oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen rin­nal­le uusi kou­lu­tus­so­pi­mus. Sii­tä teh­dään sekä nuor­ten että yri­tys­ten kan­nal­ta jous­ta­va ja hou­kut­te­le­va väy­lä ammat­tiin ja työelämään. 

Tätä esi­tim­me Juha­na Var­tiai­sen kans­sa mata­la­palk­ka­ra­por­tis­sam­me. Tätä esit­tää myös Kes­kus­ta, joten veik­kaan tämän toteutuvan.

Työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa lisä­tään luo­pu­mal­la työ­voi­man saa­ta­vuus­har­kin­nas­ta. Raken­ne­taan yhdes­sä kan­sain­vä­lis­ten yri­tys­ten ja työ­voi­ma­toi­mis­to­jen kans­sa jous­ta­vam­pi käy­tän­tö asian­tun­ti­joi­den työ­lu­pien vauh­dit­ta­mi­sek­si Suomeen.

Suo­meen sai­si tul­la työ­hön, mut­ta sosi­aa­li­tur­van pii­riin pää­si­si vas­ta, kun on ollut riit­tä­vän kau­an töis­sä. Moni kv-yri­tys kaih­taa Suo­mea sijain­ti­paik­ka­na, kos­ka eivät voi luot­taa sii­hen, että saa­vat tuo­da asian­tun­ti­jat muka­naan. Vaik­ka lopul­ta sai­si­vat­kin, pit­kä pro­ses­si koe­taan han­ka­lak­si ja epä­var­mak­si. Lyhyel­lä täh­täyk­sel­lä tämä tie­tys­ti hei­ken­tää koti­mai­sen työ­voi­man neu­vot­te­lua­se­maa työ­mark­ki­noil­la, mut­ta vähän­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä meil­le kai­kil­le on hyö­tyä sii­tä, että hyvin­voin­ti­val­tiol­la on riit­tä­väs­ti maksajia.

Ohi kai kui­ten­kin ovat ajat, jol­loin Suo­mes­sa opis­kel­leen piti val­mis­tut­tu­aan mat­kus­taa koti­maa­han­sa ano­maan mah­dol­li­ses­ti tule­vaa työlupaa.

73 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet”

  1. Keho­tan kokoo­mus­ta ole­maan yhtey­des­sä tapa­tur­ma­va­kuut­ta­jiin, jot­ka eivät halua, että palkka.fi:ssä voi­si teh­dä tapaturmavakuutussopimuksen. ”

    Todel­la­kin! Ja ennen vakuu­tus­yh­tiöi­den samal­la hal­lin­noi­ma työt­tö­myys­va­kuu­tus­kin piti siir­tää eril­li­seen pili­pa­li-työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­toon, jot­ta AY- ja työ­nan­ta­jae­lii­til­lä oli­si taas uusi hal­lin­to­neu­vos­to, jos­ta nos­taa palkkioita.

    Pois eril­li­set elä­ke, tapa­tur­ma, työt­tö­myys­va­kuu­tus, pak­ko­hen­ki­va­kuu­tus jne. ja vain yksi sivu­ku­lu­mak­su, vain yksi luuk­ku, ja työl­lis­tä­mi­nen oli­si mer­kit­tä­väs­ti helpompaa!

  2. Pois eril­li­set elä­ke, tapa­tur­ma, työt­tö­myys­va­kuu­tus, pak­ko­hen­ki­va­kuu­tus jne. ja vain yksi sivu­ku­lu­mak­su, vain yksi luuk­ku, ja työl­lis­tä­mi­nen oli­si mer­kit­tä­väs­ti helpompaa!”

    Kan­na­tan varauk­set­to­mas­ti! Palkka.fi:n voi­si myös teh­dä ymmär­ret­tä­väk­si ja käy­tet­tä­vyy­del­tään toi­mi­vak­si. Pie­ne­nä esi­merk­ki­nä vuo­siyh­teen­ve­don tie­to­jen tar­kas­ta­mi­nen ja muu­tos­ten teko etukäteen.

    Työ­so­pi­mus­lain voi­si samal­la kir­joit­taa uudel­leen sel­keäk­si koko­nai­suu­dek­si. Juu­ri kyse­lin HRl­tä asias­ta ja sanoi­vat lain­sää­dän­nön kom­mer­venk­kien vie­vän tuhot­to­mas­ti aikaa. Osa-aika-yrit­tä­jä­nä en edes har­kit­se palk­kaa­mis­ta, kun aika ei rii­tä kaik­kien detal­jien opis­ke­luun vaan mie­luum­min teen ne öisin ja käy­tän satun­nai­ses­ti vuokratyöntekijää.

  3. Itse olen käyt­tä­nyt elä­ke­va­kuu­tus­mak­su­jen mak­sa­mi­seen Ilma­ri­sen tila­päi­sen työ­nan­ta­jan verk­ko­pal­ve­lua, joka on mie­les­tä­ni käte­vä. Mut­ta sit­ten sen pääl­le tule­vat tapa­tur­ma- ja työt­tä­myys­va­kuu­tus­mak­sut tun­tu­vat höl­mö­läi­sen byrokratialta. 

    Nyt pitäi­si ryh­tyä hel­pot­ta­maan ihmis­ten työl­lis­tä­mis­tä. Eli kaik­ki yhteen sivukulumaksuun.

  4. Jous­tot ovat pelk­kää myrk­kyä, jos ker­ran lamas­sa ei val­tio­kaan sai­si olla ali­jää­mäi­nen. Mil­lä sit­ten yllä­pi­de­tään kysyn­tää, jos kaik­ki yri­tyk­set­kin irti­sa­no­vat? Sak­sas­sa­kin menee parem­min, kos­ka irti­sa­no­mi­nen on kal­lis­ta. Ilmei­ses­ti siel­lä on kek­sit­ty fir­man sisäl­lä jotain työ­tä lamas­sa­kin. Vaik­ka sit­ten nii­tä inves­toin­te­ja tms.

    Muu­ten­kin jous­tol­la vain siir­re­tään yrit­tä­mi­sen ris­kiä työn­te­ki­jöil­le. Mil­lä tämä ris­kin­ot­to kor­va­taan? Suu­rem­mal­la osuu­del­la voi­tois­ta? On nimit­täin vie­lä näke­mät­tä ne ehdo­tuk­set. Entä miten tämä toi­mii tilan­tees­sa, jos­sa työ­suh­de on kat­kais­tu? Voi­ton oikeu­tus jää kovin ohuek­si, kun ris­ki siir­tyy aina vain enem­män työn­te­ki­jöil­le ja val­tiol­le eikä vero­ja­kaan mak­sa kuin köyhät.

  5. jii­pee:
    ‘snip’
    Työ­so­pi­mus­lain voi­si samal­la kir­joit­taa uudel­leen sel­keäk­si koko­nai­suu­dek­si. Juu­ri kyse­lin HRl­tä asias­ta ja sanoi­vat lain­sää­dän­nön kom­mer­venk­kien vie­vän tuhot­to­mas­ti aikaa. Osa-aika-yrit­tä­jä­nä en edes har­kit­se palk­kaa­mis­ta, kun aika ei rii­tä kaik­kien detal­jien opis­ke­luun vaan mie­luum­min teen ne öisin ja käy­tän satun­nai­ses­ti vuokratyöntekijää. 

    Työ­so­pi­mus­la­ki on todel­li­suu­des­sa var­sin sel­keä, mut­ta kyl­lä­hän juris­tit itsel­leen ja toi­sil­leen työ­tä kek­si­vät. Juris­te­ri­aa, siis!

  6. Osmo: “Piden­ne­tään koe­ai­kaa puo­leen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pys­tyy vakuut­tu­maan sii­tä, että työn­te­ki­jä on työ­teh­tä­vään sopiva.”

    Ay-lii­ke näyt­tää yli­rea­goi­van tähän, vaik­ka pik­ku­jut­tu­han tämä on. Eipä sil­lä tai­da juu­ri vai­ku­tuk­sia­kaan olla?

  7. Tans­kas­sa ei ole irti­sa­no­mis­suo­jaa, mis­tä sikä­läi­nen SAK:kin pitää, ja työl­li­syys on sii­tä asti ollut pal­jon parem­pi kuin meil­lä. Kokoo­muk­sen lääk­keet ovat siis oikean­suun­tai­sia mut­ta tar­peet­to­man lieviä.

  8. ano­nyy­mi:
    Muu­ten­kin jous­tol­la vain siir­re­tään yrit­tä­mi­sen ris­kiä työntekijöille. 

    Eli työn­te­ki­jäl­le on suu­ri ris­ki jou­tua ole­maan puo­li vuot­ta töis­sä ja sen jäl­keen puo­li vuot­ta työt­tö­mä­nä — sen sijaan että oli­si koko vuo­den työttömänä. 

    Ei ihme että tämä maa on sii­nä tilas­sa kun on jos ajat­te­lu on tuollaista.

  9. ano­nyy­mi: Sak­sas­sa­kin menee parem­min, kos­ka irti­sa­no­mi­nen on kal­lis­ta. Ilmei­ses­ti siel­lä on kek­sit­ty fir­man sisäl­lä jotain työ­tä lamassakin.

    Sak­sas­sa menee parem­min ehkä sik­si, että pal­kat eivät ole nous­seet kym­me­neen vuo­teen ja on kek­sit­ty minijobit.

  10. Kan­na­tan myös kovas­ti tuo­ta palkka.fi ‑pal­ve­lun kehittämistä.

    Opti­mi­ti­lan­tees­sa työ­nan­ta­ja vaan mak­sai­si sen tie­tyn sum­man rahaa tuol­le palk­ka­ti­lil­le ja verot­ta­ja hoi­tai­si kai­ken sosi­aa­li­tur­vaan ja vero­tuk­seen liit­ty­vän auto­maat­ti­ses­ti niin että kaik­kien tar­vit­see vain kat­soa aihee­seen liit­ty­vät rapor­tit ja mah­dol­li­ses­ti teh­dä muu­tok­sia, jos on jotain korjattavaa.

    Täl­lä taval­la mie­les­tä­ni pääs­täi­siin myös yri­tys­ve­ros­ta eroon oikeu­den­mu­kai­sel­la taval­la : yri­tyk­set jot­ka halua­vat inves­toi­da työl­li­syy­teen, mut­ta eivät juu­ri täl­lä tili­kau­del­la sii­hen ennä­tä, voi­si­vat siir­tää rahat tuol­le palk­ka­ti­lil­le ikään­kuin suo­jaan verotukselta.

    Jos taas yri­tys halu­aa käyt­tää raho­ja johon­kin yhteis­kun­nan kan­nal­ta ei-mer­ki­tyk­sel­li­seen, verot­ta­jan kar­hun käpä­lä voi­si hyvin käy­dä hunajapurkilla.

    Täl­löin yri­tys­ve­roon ei tar­vit­si­si kos­kea, vaan se voi­si olla hyvin­kin ole­mas­sa nil­lä yri­tyk­sil­lä, joi­den tar­koi­tuk­se­na ei ole työl­lis­tää, kas­vaa tai investoida.

    Teo­rias­sa voi­si olla myös erik­seen eril­li­nen inves­toin­ti-tili joka oli­si tar­koi­tet­tu vaik­ka­pa kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä var­ten. Sit­ten kun inves­toin­ti-tilil­lä on vaik­ka­pa 40.000 EUR rahaa niin Fin­Pron asian­tun­ti­ja ottaa yhteyt­tä ja ker­too vaih­toeh­dois­ta mihin rahaa voi­si käyt­tää yhteis­työs­sä mui­den vien­tiy­ri­tys­ten kans­sa. Peri­aat­tees­sa useat yri­tyk­set voi­si­vat muo­dos­taa myös klus­te­rei­ta, jos niil­lä oli­si saman­suun­tai­sia investointeja.

  11. Rai­mo K:
    Osmo: “Piden­ne­tään koe­ai­kaa puo­leen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pys­tyy vakuut­tu­maan sii­tä, että työn­te­ki­jä on työ­teh­tä­vään sopiva.”

    Ay-lii­ke näyt­tää yli­rea­goi­van tähän, vaik­ka pik­ku­jut­tu­han tämä on. Eipä sil­lä tai­da juu­ri vai­ku­tuk­sia­kaan olla? 

    Vai­kut­taa, ettei koea­jan piden­nys­vaa­ti­mus­ta ole mie­tit­ty lop­puun asti. Koe­ai­ka­na molem­mat työ­suh­teen osa­puo­let — työn­te­ki­jä ja työ­nan­ta­ja — voi­vat päät­tää työ­so­pi­muk­sen välit­tö­mäs­ti. Pidem­pi koe­ai­ka sal­lii työ­nan­ta­jan pääs­tä han­ka­lak­si osoit­tau­tu­vas­ta työn­te­ki­jäs­tä eroon vie­lä puo­len vuo­den jäl­keen. Toi­saal­ta työn­te­ki­jä­kin on vapaa läh­te­mään kiin­nos­ta­vam­man pai­kan perään nopeas­ti; kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set ja uuden työn­te­ki­jän etsi­mi­nen jää­vät täl­löin työ­nan­ta­jan huoliksi.

  12. Rai­mo K:
    Osmo: “Piden­ne­tään koe­ai­kaa puo­leen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pys­tyy vakuut­tu­maan sii­tä, että työn­te­ki­jä on työ­teh­tä­vään sopiva.”

    Ay-lii­ke näyt­tää yli­rea­goi­van tähän, vaik­ka pik­ku­jut­tu­han tämä on. Eipä sil­lä tai­da juu­ri vai­ku­tuk­sia­kaan olla?

    Juu­ri näin. Jos ei pys­ty nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa sel­vit­tä­mään, onko työn­te­ki­jäs­tä työ­hön, niin fir­man pereh­dy­tys­pro­ses­seis­sa on jotain pahas­ti vialla.

    Pidem­pi koe­ai­ka ei sii­nä­kään mie­les­sä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­so­pi­mus­ta ei voi irti­sa­noa tuo­tan­nol­li­sis­ta tai talou­del­li­sis­ta syistä.

  13. Jaak­ko: Juu­ri näin. Jos ei pys­ty nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa sel­vit­tä­mään, onko työn­te­ki­jäs­tä työ­hön, niin fir­man pereh­dy­tys­pro­ses­seis­sa on jotain pahas­ti vialla.

    Pidem­pi koe­ai­ka ei sii­nä­kään mie­les­sä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­so­pi­mus­ta ei voi irti­sa­noa tuo­tan­nol­li­sis­ta tai talou­del­li­sis­ta syistä. 

    Työn­te­ki­jän osaa­mi­nen käy­nee ilmi var­sin nopeas­ti (luul­ta­vas­ti se on yri­tet­ty sel­vit­tää jo rek­ry­toi­taes­sa), mut­ta koe­ai­kaa saa­te­taan käyt­tää sii­hen, että työn­te­ki­jä voi­daan pal­ka­ta, vaik­kei ole var­mas­ti tie­dos­sa kuin­ka pit­käk­si aikaa työ­tä on. Mää­rä­ai­kai­set sopi­muk­set­kin kun tul­ki­taan hel­pos­ti pysyviksi…

    Koea­jal­la ole­van työ­suh­de on oikeas­taan parem­min tur­vat­tu kuin var­si­nai­ses­sa työ­suh­tees­sa olevan;)

  14. Jaak­ko: Juu­ri näin. Jos ei pys­ty nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa sel­vit­tä­mään, onko työn­te­ki­jäs­tä työ­hön, niin fir­man pereh­dy­tys­pro­ses­seis­sa on jotain pahas­ti vialla.

    Olen tois­ta miel­tä. Lyhyt koe­ai­ka pakot­taa teke­mään pää­tök­set jos­kus tur­han aikaisin. 

    Monil­la AMK-nuo­ril­la on suu­ria sopeu­tu­mis­vai­keuk­sia sään­nöl­li­siin työ­ai­koi­hin ja ‑tapoi­hin. Sii­nä menee hel­pos­ti 3 kk “vain” näi­den asioi­den opet­ta­mi­seen. Suu­rim­mas­ta osas­ta näis­tä nuo­ris­ta tulee kui­ten­kin kun­non työn­te­ki­joi­tä, jos työ­nan­ta­jan kär­si­väl­li­syys riit­tää. Änky­rät ovat mones­ti helmiä.

    Kan­na­tan pit­kää koe­ai­kaa nuo­ril­le ja erityisryhmille.

  15. Lyhyel­lä täh­täyk­sel­lä tämä tie­tys­ti hei­ken­tää koti­mai­sen työ­voi­man neu­vot­te­lua­se­maa työ­mark­ki­noil­la, mut­ta vähän­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä meil­le kai­kil­le on hyö­tyä sii­tä, että hyvin­voin­ti­val­tiol­la on riit­tä­väs­ti maksajia.

    Mon­ta­ko­han vuot­ta tai vuo­si­kym­men­tä tämä “vähän­kään pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä” oli­si, kun val­lit­se­va poliit­ti­nen lin­ja on, että Krei­kan tie on olta­va mei­dän­kin tiem­me? Mikä on se vuo­si, jol­loin BKT saa­vut­tai­si nykyis­tä lamaa edel­tä­vän hui­pun tason? Työ­voi­ma­pu­laa­kin on odo­tet­tu jo ajal­ta ennen öljy­krii­siä. Sil­loin juu­ri työ­elä­mään pääss­set ikä­luo­kat ovat elä­köi­ty­neet, mut­ta vie­lä sitä pulaa odo­te­taan. Kun ulko­maa­lais­taus­tais­tai­sis­ta huo­li­mat­ta suo­tui­sam­mas­ta ikä­ra­ken­tees­ta pie­nem­pi osuus kuin kan­ta­väes­tös­tä on töis­sä, miten tämä paran­taa hyvin­voin­ti­val­tion “mak­su­ta­set­ta”.

    Tur­ha sanoa, että työ­lu­pa­lai­nen tekee työ­tä. Tekee kai, mut­ta hänen lap­sen­sa eivät, eikä toden­nä­köi­ses­ti hänen vai­mon­sa­kaan. Tosia on myös se, että työ­lu­pa­jär­jes­tel­mää ilman har­kin­taa käyt­täi­si­vät hyväk­si myös hyl­syn saa­neet tur­va­pai­kan­ha­ki­jat, eivät­kä he todel­la­kaan kyse­li­si TES­sin perään.

  16. Jaak­ko:
    ‘snip’
    Pidem­pi koe­ai­ka ei sii­nä­kään mie­les­sä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­so­pi­mus­ta ei voi irti­sa­noa tuo­tan­nol­li­sis­ta tai talou­del­li­sis­ta syistä. 

    Koea­jal­la ole­van saa irti­sa­noa syy­tä ilmoit­ta­mat­ta eli mis­tä syys­tä tahan­sa eikä sitä tar­vit­se työn­te­ki­jäl­le kertoa.

  17. Vil­le:
    ‘snip’
    Koea­jal­la ole­van työ­suh­de on oikeas­taan parem­min tur­vat­tu kuin var­si­nai­ses­sa työ­suh­tees­sa olevan 😉 

    Koea­jal­la ole­val­la ei ole mitään työsuhdeturvaa.

  18. Suo­meen sai­si tul­la työ­hön, mut­ta sosi­aa­li­tur­van pii­riin pää­si­si vas­ta, kun on ollut riit­tä­vän kau­an töis­sä. Moni kv-yri­tys kaih­taa Suo­mea sijain­ti­paik­ka­na, kos­ka eivät voi luot­taa sii­hen, että saa­vat tuo­da asian­tun­ti­jat muka­naan. Vaik­ka lopul­ta sai­si­vat­kin, pit­kä pro­ses­si koe­taan han­ka­lak­si ja epä­var­mak­si. Lyhyel­lä täh­täyk­sel­lä tämä tie­tys­ti hei­ken­tää koti­mai­sen työ­voi­man neu­vot­te­lua­se­maa työ­mark­ki­noil­la, mut­ta vähän­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä meil­le kai­kil­le on hyö­tyä sii­tä, että hyvin­voin­ti­val­tiol­la on riit­tä­väs­ti maksajia.

    Tuo­ta, jos hyvin­voin­ti­val­tiol­le on tar­koi­tus hank­kia mak­sa­jia eikä menoe­riä, eikö saa­ta­vuus­har­kin­ta pitäi­si säi­lyt­tää mata­la­tu­loi­sis­sa töis­sä? Voi­tai­siin aset­taa vaik­ka 4500 euron tulo­ra­ja kuu­kausi­pal­kal­le, sen ylit­tä­vät työt pois­tet­tai­siin har­kin­nas­ta. Kyl­lä­hän asian­tun­ti­ja vähin­tään sen ansaitsee.

    Ovat sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä tai eivät, mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­läi­set eivät tuo­ta sen ver­taa vero­tu­lo­ja mitä menee hei­dän per­heen­sä vaa­ti­miin pal­ve­lui­hin ja asu­mis­tu­keen. Vähän pitem­mäl­lä aika­vä­lil­lä on edes­sä myös eläk­kei­den ja van­hus­huol­lon kus­tan­nuk­set. Ennen kuin alat vähät­te­le­mään pit­kän aika­vä­lin mer­ki­tys­tä, muis­tut­tai­sin että Suo­mi saa täl­lä het­kel­lä lai­naa nollakorolla.

    Jos saa­ta­vuus­har­kin­taa ei kos­kaan tuo­da takai­sin, eikö kan­sa­lais­ten huo­nom­pi neu­vot­te­lua­se­ma jää pysy­väk­si? Kun vie­lä ollaan otta­mas­sa mata­la­tu­loi­sia, jois­ta ei ole hyö­tyä val­tiol­le­kaan, mitä ihmeen poli­tiik­kaa tämä on ole­vi­naan? Aje­taan­ko täs­sä Suo­men niu­kil­le lai­tu­mil­le lisää liha­kar­jaa, jot­ta omis­ta­va vähem­mis­tö sai­si pak­sum­pia sii­vu­ja lei­vän päälle?

    Suvait­si­sit­ko vii­mein­kin ker­toa, mikä vit­si täs­sä oikein on. Vih­re­ää tämä ei aina­kaan ole.

  19. Ei tai­da olla ole­mas­sa niin mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta syy­tä, ettei se kel­pai­si tääl­lä koea­jan piden­tä­mi­sen perusteluksi.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täs­sä käsi­tel­lään siis kokoo­muk­sen, ei vih­rei­den ohjelmaa.

    Jaa, luu­lin että suo­ra teks­ti oli omaa kom­ment­tia­si. Ehdol­la­han sinä et ole, eikä vih­rei­den ohjel­ma minua juu­ri kiin­nos­ta­kaan. Haluan vain tie­tää, mikä saa polii­ti­kon, jos enti­sen­kin, aja­maan val­tiol­le ja kan­sal­le ilmi­sel­väs­ti vahin­gol­lis­ta politiikkaa.

    Etkö enää kan­na­ta saa­ta­vuus­har­kin­nan pois­toa kaut­ta lin­jan? Tai kan­na­tat, mut­ta et mis­tään var­si­nai­ses­ta syys­tä? Kos­ka se on nyt muo­tia? Kos­ka har­ras­tat glo­baa­lia etkä kan­sal­lis­ta hyvin­voin­nin optimointia?

    Vai oli­ko sinul­la jokin hyvä­kin syy sil­le, mik­si mei­dän pitäi­si ottaa sel­lai­sia muut­ta­jia, jois­ta on meil­le työ­tä eikä apua?

  21. Jaak­ko: Juu­ri näin. Jos ei pys­ty nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa sel­vit­tä­mään, onko työn­te­ki­jäs­tä työ­hön, niin fir­man pereh­dy­tys­pro­ses­seis­sa on jotain pahas­ti vialla.

    Nel­jä kk rii­tä­tä hyvin lapio­hom­mis­sa tai jos pal­ka­taan val­mis teki­jä val­mii­seen hommaan. 

    Jos mies pal­ka­taan asian­tun­ti­ja­hom­miin ja oikeas­ti tar­vit­see pereh­dyt­tä­mis­tä, niin se on kyl­lä hyvin vähän. Eri­tyi­ses­ti vas­ta­val­mis­tu­nei­den koh­dal­la nel­jä kk ei kai­kil­la rii­tä sii­hen, että hom­ma oikeas­ti alkai­si suju­maan niin että sii­tä voi sanoa että se alkaa suju­maan, vaik­ka se sit­ten esi­mer­kik­si puo­len vuo­den kulut­tua sujuisi.

  22. Rai­mo K: Koea­jal­la ole­van saa irti­sa­noa syy­tä ilmoit­ta­mat­ta eli mis­tä syys­tä tahan­sa eikä sitä tar­vit­se työn­te­ki­jäl­le kertoa.

    Tar­ken­nuk­sia: koea­jal­la ei irti­sa­no­ta, vaan kysees­sä on työ­suh­teen pur­ka­mi­nen koea­jal­la eli koeaikapurku. 

    Käy­tän­nös­sä tilan­ne on noin kuin esi­tät, kos­ka syy­tä ei tar­vit­se ker­toa (kuin vas­ta oikeu­des­sa, jos pur­ku rii­tau­te­taan). Kui­ten­kin syy pitäi­si olla. Esi­mer­kik­si koea­jal­la ei sai­si työ­suh­det­ta pur­kaa, jos huo­maa­kin työn­te­ki­jän ole­van vaik­ka­pa johon­kin vähem­mis­töön kuuluva. 

    Voi, kun­han ei ker­ro. Mut­ta on näi­tä­kin tapauk­sia, jos­sa työ­nan­ta­ja on ollut ammat­ti­tai­do­ton ja men­nyt ker­to­maan että pot­kut tulee kos­ka [syy joka ei kel­paa] -> avaa heti oven riitauttamiselle

  23. Sylt­ty: Tar­ken­nuk­sia: koea­jal­la ei irti­sa­no­ta, vaan kysees­sä on työ­suh­teen pur­ka­mi­nen koea­jal­la eli koeaikapurku. 

    Käy­tän­nös­sä tilan­ne on noin kuin esi­tät, kos­ka syy­tä ei tar­vit­se ker­toa (kuin vas­ta oikeu­des­sa, jos pur­ku rii­tau­te­taan). Kui­ten­kin syy pitäi­si olla. Esi­mer­kik­si koea­jal­la ei sai­si työ­suh­det­ta pur­kaa, jos huo­maa­kin työn­te­ki­jän ole­van vaik­ka­pa johon­kin vähem­mis­töön kuuluva. 

    Voi, kun­han ei ker­ro. Mut­ta on näi­tä­kin tapauk­sia, jos­sa työ­nan­ta­ja on ollut ammat­ti­tai­do­ton ja men­nyt ker­to­maan että pot­kut tulee kos­ka [syy joka ei kel­paa] -> avaa heti oven riitauttamiselle

    Asia on juu­ri näin. Työ­so­pi­mus­lais­sa (2001/55) tode­taan seuraavasti:

    Koea­jan kulues­sa työ­so­pi­mus voi­daan molem­min puo­lin pur­kaa. Työ­so­pi­mus­ta ei saa kui­ten­kaan pur­kaa syr­ji­vil­lä tai muu­toin­kaan koea­jan tar­koi­tuk­seen näh­den epä­asial­li­sil­la perusteilla.”

    Lisäk­si em. lais­sa anne­taan jo nyt mah­dol­li­suus puo­len vuo­den koea­jal­le mikä­li työn­te­ki­jäl­le jär­jes­te­tään kou­lu­tus­ta yhtä­jak­soi­ses­ti 4 kk.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasx­sa saa olla vain, jos on töissä. 

    Minus­ta tun­tuu että Soi­nin­vaa­ran ja Var­tai­sen kan­nat­tai­si jul­ki­sis­sa avauk­sis­saan selit­tää entis­tä enem­män rau­ta­lan­gas­ta “työ­pe­räi­syy­den” aja­tus­ta ja juu­ri sitä mitä se käy­tän­nös­sä tarkoittaisi. 

    Kes­kus­te­lu­pals­toil­la ja uutis­kom­men­teis­sa tul­ki­taan, ehkä tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti kär­jis­täen­kin, sen aina tar­koit­ta­van täy­del­lis­tä rajo­jen avaa­mis­ta ja ter­ve­tu­lo­toi­vo­tus­ta tul­la naut­ti­maan rajat­to­mas­ta sosiaaliturvasta.

  25. Kiel­tä­mät­tä kär­jis­tin, työ­so­pi­mus­lain 4 §:n 4. moment­ti alkaa näin “Koea­jan kulues­sa työ­so­pi­mus voi­daan molem­min puo­lin pur­kaa. Työ­so­pi­mus­ta ei saa kui­ten­kaan pur­kaa syr­ji­vil­lä tai muu­toin­kaan koea­jan tar­koi­tuk­seen näh­den epä­asial­li­sil­la perusteilla.”

    Kun työ­suh­de voi­daan päät­tää syy­tä ilmoit­ta­mat­ta, käy­tän­nös­sä syy voi olla mikä tahansa.

  26. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Jos mies pal­ka­taan asian­tun­ti­ja­hom­miin ja oikeas­ti tar­vit­see pereh­dyt­tä­mis­tä, niin se on kyl­lä hyvin vähän. Eri­tyi­ses­ti vas­ta­val­mis­tu­nei­den koh­dal­la nel­jä kk ei kai­kil­la rii­tä sii­hen, että hom­ma oikeas­ti alkai­si suju­maan niin että sii­tä voi sanoa että se alkaa suju­maan, vaik­ka se sit­ten esi­mer­kik­si puo­len vuo­den kulut­tua sujuisi. 

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa voi­daan — lail­li­ses­ti — sopia 6 kuu­kau­den koeajasta.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasx­sa saa olla vain, jos on töissä. 

    Ei tar­koi­ta, että per­heen jokai­sen jäse­nen pitäi­si olla töis­sä, ja tulo­ra­jat ovat aika vaa­ti­mat­to­mat. Nel­jän vuo­den jäl­keen voi jo hakea kan­sa­lai­suut­ta, jol­loin tulo­ra­jo­ja ei enää ole.

    Maa­il­man­his­to­ria ei (vaik­ka jul­ki­suu­des­sa usein anne­taan muu­ta ymmär­tää) tun­ne tapaus­ta, jos­sa esi­mer­kik­si jon­kin maan jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä oli­si romah­ta­nut maa­han­muut­ta­jien vähäi­sen luku­mää­rän takia, joten haluai­sin kyl­lä sel­keä­män todis­te­lun sii­tä, miten edes yksin elä­vä mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja on yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mukai­nen, kun reu­naeh­toi­na maas­sa ei ole täys­työl­li­syyt­tä ja nii­tä omia työt­tö­miä ei voi siir­tää jon­kun toi­sen elätettäväksi. 

    Meil­lä on myös vapaa työ­voi­man liik­ku­vuus EU-alu­eel­la, ja suu­rel­la osal­la tuo­ta aluet­ta on val­lal­la massatyöttömyys.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasx­sa saa olla vain, jos on töissä.

    On apua, mut­ta, eten­kin poh­jois­mai­den olles­sa kysees­sä, useim­mi­ten sitä­kin enem­män rasitetta.

    Kun et aiem­paa kom­ment­tia­ni sel­väs­ti­kään sisäis­tä­nyt, kokeil­laan nume­roi­den kans­sa. Ote­taan Hel­sin­kiin ETA:n ulko­puo­lel­ta muut­ta­nut sii­vo­ja, vuo­sit­tai­nen brut­to­palk­ka 24000 € (tekee pit­kää päi­vää). Ole­te­taan, ettei hän saa etuuk­sia. Hän mak­saa nyt vero­ja ~3100 € vuo­des­sa. Työn lisä­ar­vos­sa ei ole pal­joa enem­pää vero­tet­ta­vak­si, mopit ja rätit eivät var­si­nai­ses­ti ole mitään rahanpainokoneita.

    Meno­puo­lel­ta mai­nit­ta­koon, että ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nuk­set per capi­ta ovat Suo­mes­sa 3000 € pin­nas­sa. Tie­ten­kin tämä pai­not­tuu hie­man myö­hem­pään ikään, ja Suo­men ikä­ja­kau­ma on ylä­pai­noi­nen. Mut­ta ota huo­mioon mata­lat korot nyky­ar­voa las­kies­sa­si. Olkoon sii­vo­jal­la myös 0.75 las­ta kou­lus­sa. Perus­kou­lu­vuo­den hin­ta on kes­ki­mää­rin n. 9000 €, joten sinä ja Var­tiai­nen olet­te meil­le muil­le jo useam­man ton­nin pys­tys­sä. Tämä ennen kuin on edes pääs­ty asu­mis­tu­keen, työ­mat­ka­vä­hen­nyk­siin, puo­li­son etuuksiin…

    Jos aiot leik­kiä help­po­heik­kiä, kan­nat­taa vali­ta joku toi­nen paik­ka kuin oma blogisi.

    Tie­ten­kin teil­lä saat­taa olla joku lop­pu­rat­kai­su, jol­la län­si­mai­den ulko­puo­li­ses­ta maa­han­muu­tos­ta saa­daan pit­käl­lä välil­lä kan­nat­ta­vaa. Kan­nat­tai­si sanoa mikä se on, kos­ka meil­lä tulee ole­maan vai­keuk­sia hou­ku­tel­la hyviä­kään muut­ta­jia, jos he alka­vat epäil­lä mei­dän lopul­ta myy­vän hei­dät per­hei­neen varaosiksi.

    1. Ole­te­taan, ettei hän saa etuuk­sia. Hän mak­saa nyt vero­ja ~3100 € vuodessa.
      Johan tuo mak­saa pelk­kää arvon­li­sä­ve­roa 5000 €/vuosi.

  29. Koe­ai­ka:Lisäk­si em. lais­sa anne­taan jo nyt mah­dol­li­suus puo­len vuo­den koea­jal­le mikä­li työn­te­ki­jäl­le jär­jes­te­tään kou­lu­tus­ta yhtä­jak­soi­ses­ti 4 kk.

    Juu, täs­sä on vain ihan sama jut­tu kuin koe­ai­ka­pu­run­kin kans­sa: lais­sa lukee kai­ken­lais­ta, todel­li­suus on sit­ten vähän erilainen.

    Eli teo­rias­sa voi olla­kin mah­do­li­suus, käy­tän­nös­sä ei kum­min­kaan ole.

  30. Tuol­lai­sen mata­la­palk­kai­sen maa­ha­muut­ta­ja ei sai­si tuo­da ei-työl­lis­ty­vää puo­li­soa muka­naan. Jos tuo, niin sil­loin menee kyl­lä var­mas­ti pakkaselle.

    Jäl­ki­kas­vu sinän­sä paran­taa sit­ten aika­naan omal­ta osal­taan huol­to­suh­det­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juu­ri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kes­tä­vyys­va­je puk­kaa tosis­saan pääl­le, täl­lai­sen lap­set muka­na-mamun vai­ku­tus huol­to­suh­tee­seen voi olla mel­ko hyvä.

    1. Mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja Kata­ja­no­kal­la toi vai­mon muka­naan ja vaik­ka per­he ei nos­ta­nut mitään sosi­aa­li­tu­kia, vai­mo lähe­tet­tiin kotimaahan.

  31. Työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­va vai­mo ja 1 muku­la Hel­sin­gis­sä, vuo­kra­kak­sio 900 €/kk. Asu­mis­tu­ki ~400 €.

    ALVit suli­vat sii­hen. Olet­taen että rahat alku­jaan­kin pysyi­vät maas­sa eivät­kä läh­te­neet Wes­tern Unio­nin kaut­ta Kaakkois-Aasiaan.

    Vie­lä jää­vät TyEL-mak­sut, mut­ta uskal­taa­ko nii­tä men­nä polt­ta­maan? Vai pää­dym­me­kö sii­hen ikä­vään lop­pu­tu­lok­seen, ettei maa voi rikas­tua lisää­mäl­lä köyhälistöään?

  32. Sylt­ty: Juu, täs­sä on vain ihan sama jut­tu kuin koe­ai­ka­pu­run­kin kans­sa: lais­sa lukee kai­ken­lais­ta, todel­li­suus on sit­ten vähän erilainen.

    Eli teo­rias­sa voi olla­kin mah­do­li­suus, käy­tän­nös­sä ei kum­min­kaan ole.

    Kyl­lä näi­tä käy­tän­nös­sä­kin on. Itsel­lä­ni­kin oli nykyi­sen työ­ni alkaes­sa n. puo­len vuo­den kou­lu­tus ja koe­ai­ka­na käy­tet­tiin sit­ten tuo­ta kuut­ta kuukautta.

  33. Kan­ta­suo­ma­lai­nen oli töis­sä 40 vuot­ta ja mak­soi van­hem­pien­sa eläk­keet ja suur­ten ikä­luok­kien­kin eläk­kei­tä. Teki nel­jä las­ta, jot­ka kävi­vät ter­veys­kes­kuk­sia ja kou­lu­ja kuin syö­pä. Kun tuli oma vuo­ro jää­dä eläk­keel­le, myi asun­ton­sa hui­pul­la nuo­rem­mal­le pol­vel­le ja läh­ti lap­si­nen­sa Por­tu­ga­liin ja sekä elä­ke­ra­hat että kerät­ty varal­li­suus katoa­vat koko­naan Suo­men kier­ros­ta. Tämä on se todel­li­nen kuset­ta­ja, maastamuuttaja.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja Kata­ja­no­kal­la toi vai­mon muka­naan ja vaik­ka per­he ei nos­ta­nut mitään sosi­aa­li­tu­kia, vai­mo lähe­tet­tiin kotimaahan.

    Eli tämän kave­rin tapauk­ses­sa puo­li­son tuon­nil­le vaa­dit­ta­va suun­taa anta­va, 1700 €/kk toi­meen­tu­loe­del­ly­tys ei täyt­ty­nyt? Vai kat­sot­tiin­ko Kata­ja­nok­ka eri­tyi­sen vaa­ti­vak­si alu­eek­si per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen suhteen?

    Per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen vaa­dit­ta­vaan tuloon saa muu­ten las­kea myös asu­mis­tuet, lap­si­li­sät ja koti­hoi­don tuen. Hypo­teet­ti­nen 2000 € tie­naa­va sii­voo­jam­me saa siis heit­tä­mäl­lä puo­li­son ja lap­sen mukaan­sa, 2200 € vaa­ti­mus, yli 2500 € tulot
    etuu­det ml.

    Jos yhdis­tä­mi­nen ei jos­tain syys­tä kui­ten­kaan toi­mi, ei se tar­koi­ta kuin 4 vuo­den vii­väs­tys­tä ennen kan­sa­lai­suu­den myön­tä­mis­tä. Se jäl­keen voi ottaa muu­ten­kin rennommin.

    1. Ymmär­tääk­se­ni työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton koh­dal­la per­heen yhdis­tä­mi­ses­sä ei tuloik­si las­ke­ta tulonsiirtoja.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja Kata­ja­no­kal­la toi vai­mon muka­naan ja vaik­ka per­he ei nos­ta­nut mitään sosi­aa­li­tu­kia, vai­mo lähe­tet­tiin kotimaahan.

    Näin on käy­nyt myös Kas­vi­huo­ne-Poh­jan­maal­la, jos­ta per­he kar­koi­tet­tiin, kun kas­vi­huo­nees­sa työs­ken­nel­leen mie­hen palk­ka ei riit­tä­nyt per­heen normielättämiseen. 

    Hyvin oli­si­vat pär­jän­neet siel­lä maal­la, mut­ta kun numerot.

  36. Ano­muu­mi: Vie­lä jää­vät TyEL-mak­sut, mut­ta uskal­taa­ko nii­tä men­nä polt­ta­maan? Vai pää­dym­me­kö sii­hen ikä­vään lop­pu­tu­lok­seen, ettei maa voi rikas­tua lisää­mäl­lä köyhälistöään?

    Kum­mas­ti vain monet maat, m.l. Ruot­si, ovat rikas­tu­neet sil­lä, että ne ovat tuo­neet maa­han­sa työ­tä­te­ke­vää köyhälistöä.

    Työ­pe­räi­sil­lä maa­han­muut­ta­jil­la arvot ovat koh­dal­laan ja niin on myös hei­dän lap­sil­laan, jos kotou­tuk­ses­sa on edes joten­ku­ten onnistuttu.

  37. Sylt­ty: Tuol­lai­sen mata­la­palk­kai­sen maa­ha­muut­ta­ja ei sai­si tuo­da ei-työl­lis­ty­vää puo­li­soa muka­naan. Jos tuo, niin sil­loin menee kyl­lä var­mas­ti pakkaselle.

    Tämä on Sveit­sin malli.

    Sylt­ty: Jäl­ki­kas­vu sinän­sä paran­taa sit­ten aika­naan omal­ta osal­taan huol­to­suh­det­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juu­ri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kes­tä­vyys­va­je puk­kaa tosis­saan pääl­le, täl­lai­sen lap­set muka­na-mamun vai­ku­tus huol­to­suh­tee­seen voi olla mel­ko hyvä.

    Tämä on se oleel­li­nen asia, uusis­ta gee­neis­tä puhumattakaan.

  38. Sylt­ty:
    Jäl­ki­kas­vu sinän­sä paran­taa sit­ten aika­naan omal­ta osal­taan huol­to­suh­det­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juu­ri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kes­tä­vyys­va­je puk­kaa tosis­saan pääl­le, täl­lai­sen lap­set muka­na-mamun vai­ku­tus huol­to­suh­tee­seen voi olla mel­ko hyvä.

    Muka­vaa toi­vea­jat­te­lua. Lap­set kui­ten­kin ovat saman­lai­sia kuin van­hem­pan­sa. Esim. Yhdys­val­to­jen mek­si­ko­lais­ten maa­han­muut­ta­jien jäl­ke­läi­set ovat pysy­neet mel­kein yhtä köy­hi­nä kuin muut­ta­neet van­hem­mat. Kol­mas suku­pol­vi tur­vau­tuu tukiin yhtä pal­jon kuin ensimmäinenkin.

    Jäl­ke­läi­sil­lä ei myös­kään ole työ­pak­koa oles­ke­lu­lu­van menet­tä­mi­sen pelos­sa. Myös työ­mo­raa­li muut­tuu kan­ta­väes­tön suun­taan, kun etuu­det ovat samat. Jos uskom­me Soi­nin­vaa­raa, työ­pe­räi­sil­lä maa­han­muut­ta­jil­la on 100 % työl­li­syy­sas­te. Jäl­ke­läi­set tus­kin yltä­vät samaan.

    Se on turs­kaa all the way down.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mata­la­palk­kai­nen maa­han­muut­ta­ja Kata­ja­no­kal­la toi vai­mon muka­naan ja vaik­ka per­he ei nos­ta­nut mitään sosi­aa­li­tu­kia, vai­mo lähe­tet­tiin kotimaahan. 

    Mikä erot­taa tämän niis­tä tapauk­sis­ta jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuu­riin kuu­lu­van laa­jen­ne­tun suku­kä­si­tyk­sen perus­teel­la toi­vo­te­taan ter­ve­tul­leek­si kym­me­niä ihmi­siä (joil­la ei ole kie­li­tai­toa tai ammat­ti­kou­lu­tus­ta). Olen myös käsit­tä­nyt että Suo­mes­ta on var­sin vai­kea “lähet­tää” ulos ketään vaik­ka asia­no­mi­sel­la ei oli­si oles­ke­lu­lu­paa tai edes henkilöpapereita.

    1. Mikä erot­taa tämän niis­tä tapauk­sis­ta jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuu­riin kuu­lu­van laa­jen­ne­tun suku­kä­si­tyk­sen perus­teel­la toi­vo­te­taan ter­ve­tul­leek­si kym­me­niä ihmi­siä (joil­la ei ole kie­li­tai­toa tai ammattikoulutusta). 

      Mis­tä täl­lais­ta ros­kaa oikein kum­pu­aa? Työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton perus­teel­la ei saa tuo­da edes omaa vai­mo­aan, ellei­vät rahat rii­tä tämän elättämiseen.

  40. Ei Suo­mi tar­vit­se työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, vaan työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tuk­sen. Johan alkaa bus­si­kus­kin hom­ma kel­va­ta kan­ta­suo­ma­lai­sil­le­kin, jos sos­su ja työk­kä­ri pane­vat hanat kiinni.

  41. Rai­mo K: Koea­jal­la ole­val­la ei ole mitään työsuhdeturvaa.

    Ei kyl­lä täy­sin pidä paik­kaan­sa. Mikä­li työ­nan­ta­ja irti­sa­noo koea­jal­la epä­asial­lii­sin perus­tein, voi jou­tua mak­sa­maan korvauksia.

  42. Ano­muu­mi: Se on turs­kaa all the way down.

    Ei vält­tä­mät­tä ole.

    Olet­ko huo­mioi­nut, että ruot­sin­suo­ma­lai­sil­la menee var­sin hyvin?

  43. Beto­ni­por­sas: Mikä erot­taa tämän niis­tä tapauk­sis­ta jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuu­riin kuu­lu­van laa­jen­ne­tun suku­kä­si­tyk­sen perus­teel­la toi­vo­te­taan ter­ve­tul­leek­si kym­me­niä ihmi­siä (joil­la ei ole kie­li­tai­toa tai ammattikoulutusta).

    Meni­kö­hän huma­ni­tää­ri­nen ja työ­pe­räi­nen sekaisin?

    Talou­den kan­nal­ta työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on pää­sään­töi­ses­ti hyvä asia. Aika vähän on esi­merk­ke­jä sii­tä, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to oli­si aiheut­ta­nut talou­del­li­sia vai­keuk­sia. Toi­sin päin kyl­lä näkyy pal­jon­kin, esi­mer­ki­si Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä on pal­jon työ­pe­räi­siä maahanmuuttajia.

    Huma­ni­tää­ri­nen maa­han­muut­to on nimen­sä mukai­ses­ti kan­sain­vä­lis­tä sosi­aa­li­toi­min­taa, joka on läh­tö­koh­tai­ses­ti kulue­rä. Sii­tä­kin voi ehkä jos­kus jol­lain aika­vä­lil­lä olla talou­del­lis­ta iloa — tai sit­ten ei. Tavoi­te ei kui­ten­kaan ole hyötyminen.

    Jos vas­tus­tat huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­toa, niin sit­ten kan­nat­taa sanoa se ääneen. Jos vas­tus­tat työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, niin perus­te­le vähän lisää.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton koh­dal­la per­heen yhdis­tä­mi­ses­sä ei tuloik­si las­ke­ta tulonsiirtoja.

    http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys:

    Tie­tyt sosi­aa­lie­tuu­det vähen­tä­vät vaa­dit­ta­van toi­meen­tu­lon mää­rää. Näi­tä etuuk­sia sano­taan kus­tan­nuk­sia kor­vaa­vik­si sosi­aa­li­tur­vae­tuuk­sik­si. Täl­lai­sia ovat esimerkiksi

    lapsilisä
    lap­sen hoitotuki
    elatustuki
    opintoraha
    asumistuki.

  45. Tero Tolo­nen: Ei kyl­lä täy­sin pidä paik­kaan­sa. Mikä­li työ­nan­ta­ja irti­sa­noo koea­jal­la epä­asial­lii­sin perus­tein, voi jou­tua mak­sa­maan korvauksia. 

    Vähän­kään parem­min kar­tal­la ole­vat työ­nan­ta­jat osaa­vat olla anta­mat­ta syy­tä työ­suh­teen pur­ka­mi­seen koea­jal­la. Tai jos syy anne­taan, se ote­taan genee­ris­ten ylei­ses­ti hyväk­syt­ty­jen ympä­ri­pyö­reyk­sien joukosta.

    Todel­li­set syyt voi­vat hyvin­kin olla sel­lai­sia, että niis­tä jou­tui­si raas­tu­vas­sa pulaan. Sik­si siis ei kan­na­ta sanoa mitään. Vaik­ka sii­tä voi­si fik­sul­le työn­te­ki­jäl­le olla hyö­tyä­kin, että tie­täi­si todel­li­set syyt.

    Todel­li­set syyt muu­ten tus­kin liit­ty­vät ikään, suku­puo­leen tai etni­seen taus­taan kos­ka ne näky­vät jo haas­tat­te­lu­vai­hees­sa. Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta han­ka­lin tilan­ne on se, että työn­te­ki­jä ilmoit­taa koea­jal­la ole­van­sa ras­kaa­na, kos­ka sen jäl­keen työ­suh­teen pur­ka­mi­nen mil­lään asial­li­sel­la­kaan syyl­lä joh­taa hel­pos­ti lei­vät­tö­män pöy­dän ääreen.

  46. Tapio: Tämä on se oleel­li­nen asia, uusis­ta gee­neis­tä puhumattakaan.

    Oleel­li­nen asia on talou­del­li­nen ja rahal­li­nen huol­to­suh­de, ts. työl­lis­ten suh­de mui­hin ja väes­töön liit­ty­vät vero­tu­lot vs. menot. Jos haluam­me paran­taa talou­del­lis­ta huol­to­suh­det­ta, pitää var­mis­taa, ettei muka­na tule per­heen­jä­se­niä. Jos haluam­me pitää finans­seis­ta huol­ta, pitää saa­ta­vuus­har­kin­ta säi­lyt­tää matalatuloisilla.

    Uudet gee­nit? Arvos­tan kiin­nos­tus­ta­si euge­niik­kaan, mut­ta usko kun sanon, että kei­no­si ovat aivan vää­rät. Voin pitää pie­nen luen­non­kin jos haluat vaih­taa puhee­nai­het­ta. Jos kui­ten­kin haluat itse­pin­tai­ses­ti pitää kiin­ni erhees­tä­si, niin onko lii­kaa pyy­det­ty, että han­kit halua­ma­si sukuso­lut omal­la rahal­la­si, etkä tuo maa­han sii­to­syk­si­löi­tä val­tion piikkiin?

    Van­han­ai­kai­nen rodun­ja­los­tus on joka tapauk­ses­sa monen suku­pol­ven jut­tu, puhu­mat­ta­kaan luon­non­va­lin­nas­ta. Geno­mien skan­naus ja PGD, ehkä ite­roi­tu PGD, on tääl­lä jo pal­jon aikai­sem­min. Syn­teet­ti­set geno­mit­kaan eivät vält­tä­mät­tä ole kovin kaukana.

  47. Koe­ai­ka: Kyl­lä näi­tä käy­tän­nös­sä­kin on. Itsel­lä­ni­kin oli nykyi­sen työ­ni alkaes­sa n. puo­len vuo­den kou­lu­tus ja koe­ai­ka­na käy­tet­tiin sit­ten tuo­ta kuut­ta kuukautta.

    Mitä se puo­len vuo­den kou­lu­tus sit­ten sisäl­si? Oli­ko ihan oikea kou­lu­tus­oh­jel­ma tms? Sel­lai­nen on ihan eri asia kuin taval­li­nen perehdyttäminen.

    En ole kos­kaan itse tör­män­nyt tuol­lai­seen, joten ei se kovin yleis­tä ole! 

    On ihan tur­ha väit­tää että nel­jä kuu­kaut­ta riit­tää, kkun se minun oman koke­muk­se­ni mukaan ei ole riit­tä­nyt. Onnek­si saa­tiin yksi irti­sa­not­tua tuo­tan­nol­li­sil­la ja talou­del­li­sil­la syil­lä ja toi­nen, kun pidet­tiin se niin pit­kään pak­ko­lo­mal­la, että läh­ti itse. 

    Eli kah­des­ti on meil­lä­kin koe­ai­ka lop­pu­nut kes­ken. Toki­han se nykyis­ten reu­naeh­to­jen val­lit­ses­sa oli mei­dän oma vikam­me, pot­ku­jen anta­mi­sen kynn­nys on meil­lä ollut lii­an kor­kea. Mut­ta kyl­lä­hän me opit­tiin ja vii­sas­tut­tiin, nyky­ään pure­taan koea­jal­la heti, kun vähän hais­te­taan epä­pä­te­vyyt­tä. Ei kat­sel­la kyl­lä yhtään. Vii­mei­se­nä koe­ai­ka­päi­vä­nä pide­tään aina pala­ve­ri, jos­sa mie­ti­tään pure­taan­ko kun vie­lä ehdi­tään. Mie­les­tä­ni täl­lai­nen lii­pa­sin­sor­men her­kis­te­ly on kui­ten­kin vähän han­ka­laa sekä mei­dän että työn­te­ki­jän kan­nal­ta. Täl­lä­kin het­kel­lä on yksi kave­ri seu­ran­nas­sa, onko­han vie­lä kah­den kk kulut­tua töis­sä. Parem­pi se on vain pur­kaa työ­suh­de, jos epäilyttää.

    1. Jos on pal­kat­tu koea­jal­la sel­lai­nen vähän kii­kun kaa­kun tapaus, on hänen etun­sa, että on enem­män aikaa antaa näyt­töä eikä pako­te­ta työ­nan­ta­jaa teke­mään rat­kai­sua nopeasti.

  48. Vihe­rins­si:
    Jos vas­tus­tat huma­ni­tää­ris­tä maa­han­muut­toa. Jos vas­tus­tat työ­pe­räis­tä maahanmuuttoa. 

    Mik­si ole­tat että vas­tus­tan jotain?

    Kysyin syy­tä sii­hen että näen­näi­ses­ti saman­lai­ses­sa tilan­tees­sa teh­dään täy­sin eri­lai­sia rat­kai­su­ja, joil­la usein on yksi­löön aika dra­maat­ti­set vaikutukset.

    Suo­mes­sa perus­tel­laan huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa yleen­sä nime­no­maan hyö­ty­mi­sel­lä ja pää­kau­pun­ki­seu­dun logis­tiik­ka- ja hoi­toa­lan työvoimantarpeella.

    1. Huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa perus­tel­laan huma­ni­taa­ri­sil­la syil­lä. Sen vai­ku­tus jul­ki­sen talou­den tasa­pai­noon on kiel­tei­nen, työ­pe­räi­sen myönteinen.

  49. Vihe­rins­si: Vähän­kään parem­min kar­tal­la ole­vat työ­nan­ta­jat osaa­vat olla anta­mat­ta syy­tä työ­suh­teen pur­ka­mi­seen koeajalla.

    Se on tot­ta. Se tapaus mis­tä itse olen kuul­lut meni suu­rin­piir­tein niin, että työn­ajan­ta­ja ilmoit­ti, jon­kin, toden­nä­köi­ses­ti täy­sin oikean syyn — ja jou­tui vas­tuuseen tästä. 

    Sotii vain omaa moraa­li­kä­si­tys­tä­ni vas­taan se, että “parem­min kar­tal­la ole­vat = osaa­vat hyö­dyn­tää lain pro­saan­rei­kiä”. En haluai­si, että yrit­tä­jyys edel­lyt­täi­si mitään oman­tun­non ohi­tus­leik­kaus­ta — ne joil­la se on, pis­te­tään laki­tu­vas­sa kär­si­mään. Toi­set taas valeh­te­le­vat syyn, ja ovat kui­vil­la. Tyh­myy­des­tä sako­te­taan on van­ha sanonta.

    Täs­sä nyt men­nään­kin taas sit­ten sii­hen, että mitä hyö­tyä koea­jan piden­tä­mi­ses­tä todel­li­suu­des­sa on, jos kui­ten­kin on ole­mas­sa lail­li­sia­kin irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­ta, joil­la hom­ma voi­daan hoi­taa ilman mitään eri­kois­me­net­te­lyi­tä tai lain hen­gen vas­tais­ta toimintaa.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä täl­lais­ta ros­kaa oikein kumpuaa? 

    Mikä kysy­myk­ses­sä­ni oli roskaa?

    Kysyin syy­tä sii­hen, mik­si eri perus­teil­la maa­han tule­via ja hei­dän per­hei­tään koh­del­laan eri tavalla?

    Vihe­rins­si vas­ta­si jo osit­tain. Mik­si näis­tä asiois­ta on vai­ke­aa puhua ilman että kysy­mys tul­ki­taan ros­kak­si tai vastustamiseksi?

    Täs­sä blo­gis­sa­kin on usein juu­ri sekoi­tet­tu “työ­pe­räi­nen” ja “huma­ni­taa­ri­nen” maa­han­muut­to esi­mer­kik­si sil­lä että pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne ei toi­mi­si ilman jäl­kim­mäis­tä. Onko kyse siis yhteis­kun­nan kan­nal­ta vil­pit­tö­mäs­tä aut­ta­mi­ses­ta vai itsek­kääs­tä hyö­ty­mi­ses­tä (ja tiuk­ko­jen työ­lu­pa­käy­tän­tö­jen ove­las­ta kiertämisestä)?

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nyt oli puhe työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta ja sen piti kyl­lä olla aivan selvää. 

    Minul­le ei aina­kaan ole täy­sin sel­vää mik­si pela­taan kak­sil­la korteilla. 

    Väi­tän­pä että suu­rin osa taval­li­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta ei tee eroa sii­nä mil­lä pape­reil­la ja mis­sä hal­lin­nol­li­ses­sa kiin­tiös­sä maa­han­muut­ta­jal­le on oles­ke­lun­sa myönnetty. 

    Heil­le kaik­ki maa­han­tu­li­jat ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­pe­räi­siä kos­ka huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa perus­tel­laan aina yhteis­kun­nan saa­ma hyö­ty edel­lä mm. pää­kau­pun­ki­seu­dun ns. “p***atyön” teki­jöi­den puutteella.

    Jos jotain vas­tus­tan, se on orwel­li­lai­nen uus­kie­li ja han­ka­lien kysy­myk­sien väis­te­ly tahal­lis­ta sumu­ver­hoa levittämällä.

    1. Pää­osa työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta tulee Viros­ta. On se kum­ma, jos viro­lai­siin raken­nus­työ­mie­hiin koh­dis­taa nii­tä ennak­ko­luu­lo­ja joi­ta jot­kut koh­dis­ta­vat OECD-mai­den ulko­puo­lel­ta tule­viin. Se ei ole mikään perus­te näi­den sot­ke­mi­sel­le, että jot­kut sot­ke­vat nii­tä tahallaan.

  52. Beto­ni­por­sas: Heil­le kaik­ki maa­han­tu­li­jat ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­pe­räi­siä kos­ka huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa perus­tel­laan aina yhteis­kun­nan saa­ma hyö­ty edel­lä mm. pää­kau­pun­ki­seu­dun ns. “p***atyön” teki­jöi­den puutteella.

    Huma­ni­tää­ri­sen maa­han­muu­ton ainoa perus­te on humanitäärinen.

    Mut­ta sit­ten teki­si mie­le­ni sitee­ra­ta his­to­rian­opet­ta­jaa: “Pas­sii­vi ei ole kos­kaan teh­nyt mitään. Kuka teki?” Kuka siis perus­te­lee? Aina­kin itse pidän ilmiöil­lä ison eron, kos­ka työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to läh­tee mei­dän tar­peis­tam­me, huma­ni­tää­ri­nen muut­ta­jien tarpeista.

    En ole näh­nyt viral­lis­ten taho­jen kovin pal­jon näi­tä sot­ke­van. Sitä en sit­ten tie­dä, mitä anti­fan tai hom­man puit­teis­sa puhutaan.

  53. Sylt­ty: Mitä se puo­len vuo­den kou­lu­tus sit­ten sisäl­si? Oli­ko ihan oikea kou­lu­tus­oh­jel­ma tms? Sel­lai­nen on ihan eri asia kuin taval­li­nen perehdyttäminen.

    En ole kos­kaan itse tör­män­nyt tuol­lai­seen, joten ei se kovin yleis­tä ole!

    Kou­lu­tus sisäl­si työn teke­mi­seen vält­tä­mät­tä tar­vit­ta­via asia­ko­ko­nai­suuk­sia, joi­ta ei myös­kään mis­sään kou­lus­sa sel­lai­se­naan voi opis­kel­la. Kou­lu­tus­oh­jel­ma luon­nol­li­ses­ti oli. 

    En väit­tä­nyt että tämä oli­si yleis­tä, vaan että se on jo nyky­ään mah­dol­lis­ta ja sitä myös tehdään. 

    Työ­so­pi­mus­lain koe­ai­kaa kos­ke­vas­sa pykä­läs­sä puhu­taan eri­tyi­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta, jol­loin se jät­tää tul­kin­nan­va­raa mitä tuo ‘eri­tyi­nen’ tar­koit­taa. En löy­tä­nyt äkki­sel­tään kei­siä, jos­sa tätä oli­si tul­kit­tu oikeudessa.

  54. Tero Tolo­nen: Sotii vain omaa moraa­li­kä­si­tys­tä­ni vas­taan se, että “parem­min kar­tal­la ole­vat = osaa­vat hyö­dyn­tää lain pro­saan­rei­kiä”. En haluai­si, että yrit­tä­jyys edel­lyt­täi­si mitään oman­tun­non ohi­tus­leik­kaus­ta – ne joil­la se on, pis­te­tään laki­tu­vas­sa kär­si­mään. Toi­set taas valeh­te­le­vat syyn, ja ovat kui­vil­la. Tyh­myy­des­tä sako­te­taan on van­ha sanonta.

    Olen kans­sa­si samaa miel­tä. Sen ver­ran kui­ten­kin näin työ­nan­ta­ja­vink­ke­lis­tä on pak­ko sanoa, että por­saan­rei­kien hyö­dyn­tä­mi­sen sijas­ta puhui­sin suden­kuop­pien varomisesta.

    Minus­ta oli­si muka­vam­paa, jos voi­sin koea­jal­la tapah­tu­van työ­suh­teen purun tapauk­ses­sa ker­toa työn­te­ki­jäl­le ihan rei­lus­ti syyt. Nii­den tie­tä­mi­nen ja ymmär­tä­mi­nen aut­tai­si mones­ti työn­te­ki­jää kehit­tä­mään itse­ään tai etsi­mään itsel­leen parem­min sopi­via töi­tä. Nyt kui­ten­kin tuo­hon sisäl­tyy niin mon­ta suden­kuop­paa, että on parem­pi olla hil­jaa, jos ei tar­kis­tu­ta sano­mi­si­aan juris­til­la. (Joka antaa ohjeek­si, ettei pidä sanoa mitään)

    Täs­sä nyt men­nään­kin taas sit­ten sii­hen, että mitä hyö­tyä koea­jan piden­tä­mi­ses­tä todel­li­suu­des­sa on, jos kui­ten­kin on ole­mas­sa lail­li­sia­kin irti­sa­no­mis­pe­rus­tei­ta, joil­la hom­ma voi­daan hoi­taa ilman mitään eri­kois­me­net­te­lyi­tä tai lain hen­gen vas­tais­ta toimintaa.

    Ei ole ole­mas­sa mitään lain hen­gen mukai­sia tavan­omai­sia menet­te­ly­jä tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­van työ­suh­teen pur­ka­mi­sek­si koea­jan jäl­keen. Jos perus­te on se, että työn­te­ki­jän työ­pa­nos ei vas­taa odo­tuk­sia, tilan­teen pitää olla todel­la paha.

    Isom­mis­sa fir­mois­sa­han hom­ma hoi­de­taan siten, että kun pai­no­las­tia on ker­ty­nyt tar­peek­si, jär­jes­tel­lään orga­ni­saa­tio­ta uudel­leen. Vähen­nys­tar­vet­ta on noin kym­me­nen hen­ki­lön ver­ran. Sit­ten sat­tu­mal­ta orga­ni­saa­tios­ta vali­koi­tu­vat ne kym­me­nen, jois­ta halu­taan eroon. Mat­ka jat­kuu aavis­tuk­sen kevyem­mäl­lä lai­val­la, ja sen jäl­keen tilal­le voi pal­ka­ta parem­pia teki­jöi­tä mel­kein samoi­hin hommiin.

    Pie­nem­mis­sä yri­tyk­sis­sä tuo ei käy­tän­nös­sä oikein toi­mi. Menet­te­ly on tai­teen sään­tö­jen mukaan teh­ty­nä suun­nil­leen yhtä ras­kas, on vähen­net­tä­vä­nä yksi tai sata hen­keä. Muu­ten­kin vii­den­tois­ta hen­gen yri­tyk­ses­sä on vähän has­sua raken­nel­la uusia lii­ke­toi­min­tayk­si­köi­tä ja stra­te­goi­ta sen vuok­si, että Ant­ti tai Aino osoit­tau­tui virherekryksi.

    Nel­jän kuu­kau­den koe­ai­ka on asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä erit­täin lyhyt jo sel­lai­se­naan. Hyvin raken­ne­tul­la pereh­dy­tyk­sel­lä nel­jä kuu­kaut­ta tam­mi­kuus­ta tou­ko­kuu­hun voi toi­mia, mut­ta nel­jä kuu­kaut­ta tou­ko­kuus­ta syys­kuu­hun lop­puu kes­ken, kos­ka kesän aika­na ihmi­set ovat joko lomal­la tai teke­mäs­sä lomal­la ole­vien töi­tä omien­sa lisäksi.

    Kuusi kuu­kaut­ta oli­si ter­ve­tul­lut muu­tos. Työ­nan­ta­jal­la­haan ei sinän­sä ole moti­vaa­tio­ta heit­tää ketään hyvää teki­jää nel­jän ja kuu­den kuu­kau­den välis­sä pois, joten on aika vai­kea näh­dä, kenel­tä tämä oli­si pois.

  55. Koe­ai­ka: Työ­so­pi­mus­lain koe­ai­kaa kos­ke­vas­sa pykä­läs­sä puhu­taan eri­tyi­ses­tä kou­lu­tuk­ses­ta, jol­loin se jät­tää tul­kin­nan­va­raa mitä tuo ‘eri­tyi­nen’ tar­koit­taa. En löy­tä­nyt äkki­sel­tään kei­siä, jos­sa tätä oli­si tul­kit­tu oikeudessa.

    Jos­ta syys­tä työ­nan­ta­ja ei sitä uskal­la sovel­taa — ellei kyse ole aivan ilmi­sel­väs­tä kou­lun pen­kil­lä istumisesta.

  56. Daniel Feder­ley: Ei Suo­mi tar­vit­se työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, vaan työt­tö­myys­tur­va­uu­dis­tuk­sen. Johan alkaa bus­si­kus­kin hom­ma kel­va­ta kan­ta­suo­ma­lai­sil­le­kin, jos sos­su ja työk­kä­ri pane­vat hanat kiinni.

    Tai­taa kiin­nos­taa vie­lä vähem­män. Suo­mes­sa bus­sin­ajo­kor­tin hin­ta on tai­vais­sa, joten jos pis­tää raha­hant kiin­ni niin tus­kin­pa per­sau­ki­nen kyke­nee kus­tan­ta­maan 5000–8000 hin­tais­ta ajo­kort­tia itselleen

    Viro­lai­nen taas voi ostaa kor­tin viran­omai­sel­ta mur­to-osal­la, joten bus­si­kus­kit ovat viro­lai­sia tai mais­ta, jois­sa kor­tin saa hal­val­la, lai­li­ses­ti tai laittomasti.

    Mut­ta pää­asia­han ei ole­kaan osaa­ko ajaa vaan, että kort­ti löytyy

  57. Suo­meen sai­si tul­la työ­hön, mut­ta sosi­aa­li­tur­van pii­riin pää­si­si vas­ta, kun on ollut riit­tä­vän kau­an töis­sä. Moni kv-yri­tys kaih­taa Suo­mea sijain­ti­paik­ka­na, kos­ka eivät voi luot­taa sii­hen, että saa­vat tuo­da asian­tun­ti­jat muka­naan. Vaik­ka lopul­ta sai­si­vat­kin, pit­kä pro­ses­si koe­taan han­ka­lak­si ja epävarmaksi. ”

    Asian­tun­ti­joi­hin ei sovel­le­ta tar­ve­har­kin­taa, joten jokai­nen EU/E­TA-ulko­puo­lel­ta on saa­nut työ/oleskeluluvan ilman tar­ve­har­kin­taa. Yhtään asian­tun­ti­ja­ha­ke­mus­ta ei evätty

    Ja muis­ta­kin hake­muk­sis­ta 83 % hyväk­syt­tiin eli työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le on hyvin vähän esteitä

    Ja EU alu­eel­ta on estee­tön mah­dol­li­suus muut­taa maa­han, mikä tar­koit­taa n 400 mil­joo­naan työn­te­ki­jän tarjontaa

    Vapaa työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to mah­dol­lis­tai­si lait­to­man maa­han­muu­ton EU-alu­eel­le, maa­han­tu­loon kun riit­täi­si tekais­tu työpaikka.
    Ja sen jäl­keen muu­al­le EU:iin, jos­sa on löy­sem­pi sosiaaliturva

    Mut­ta mik­si joku haluai­si tän­ne, sosi­aa­li­tur­va­kin kun on EU:n hei­koim­pia, joh­ta­mis­kult­tuu­ri mana­ge­ment-by-per­ke­le-tyyp­pis­tä ja sinut voi­daan pot­kia pihal­le pie­nes­tä­kin syys­tä ilman korvauksia.

    Ja kun ikään­nyt niin elät 10–15 vuot­ta ennen elä­kei­kää sos­sun luu­kul­ta, jou­dut käyt­tä­mään omai­suu­te­si ja sääs­tö­si­ja vanhuudenturvasi

    Ter­vey­den­hoi­to on eriar­voi­sin­ta OECD mai­den joukossa

    Suo­mi on taan­tu­mas­sa on 60–30-luvulle ja niin­pä on vain ajan kysy­mys, kos­ka muut­to­lii­ke Suo­mes­ta käynnistyy

    Kyl­lä ne syyt sil­le, ettei tän­ne halu­ta joh­tu­vat aivan muus­ta syys­tä kuin maahanmuuttobyrokratiasta

    1. Asian­tun­ti­jan käsi­te on epä­mää­räi­nen ja tul­kin­ta vaih­te­lee tapaus­koh­tai­ses­ti. Sen käsit­te­le­mi­nen, tar­vi­taan­ko tar­ve­har­kin­taa, kes­tää kauan.

  58. Lii­an van­ha: Viro­lai­nen taas voi ostaa kor­tin viran­omai­sel­ta mur­to-osal­la, joten bus­si­kus­kit ovat viro­lai­sia tai mais­ta, jois­sa kor­tin saa hal­val­la, lai­li­ses­ti tai laittomasti. 

    Että oikein viran­omai­sel­ta? Kan­nat­tai­si kuu­le käyt­tää sel­lai­sia sano­ja, joi­den mer­ki­tyk­sen ymmär­tää. Mut­ta olet var­maan saa­nut ATK-ajo­kor­tin oikein stiiknafuulialta.

    Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja niin kuin vaik­ka Helb kou­lut­taa tyy­pit, oli niil­lä housut kulu­neet per­sauk­sis­ta puh­ki eli ei. Aina­kaan taka­vuo­si­na ei kurs­seil­le ollut tunkua.

  59. Vihe­rins­si: Kuusi kuu­kaut­ta oli­si ter­ve­tul­lut muu­tos. Työ­nan­ta­jal­la­haan ei sinän­sä ole moti­vaa­tio­ta heit­tää ketään hyvää teki­jää nel­jän ja kuu­den kuu­kau­den välis­sä pois, joten on aika vai­kea näh­dä, kenel­tä tämä oli­si pois. 

    Niin, ei tie­ten­kään ole, mut­ta jos irti­sa­no­mi­nen on teh­tä­vä, niin se on teh­tä­vä ja mie­les­tä­ni rei­luin­ta oli­si täl­löin nou­dat­taa nor­maa­le­ja työ­eh­to­käy­tän­tö­jä — hyvin pal­jon­han on myös kiin­ni työ­nan­ta­jas­ta, eli jos on teh­ty vää­rä rekrytöinti.

    Yri­tyk­sen suh­dan­teet, tilaus­kan­nat etc. vaih­te­le­vat — toi­saal­ta voi vaih­del­la myös työn­te­ki­jän elä­män­ti­lan­ne ja toi­veet työ­pai­kal­ta, työ­te­ho­kin voi muut­tua, jos moti­vaa­tio kär­sii mil­loin vain, ei pel­käs­tään tuon 6kk aika­na vaan koko työ­uran aika­na. Per­he voi jou­tua muut­ta­maan toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le vaik­ka­pa puo­li­son opis­ke­lui­den takia tai voi tull­la mui­ta muu­tok­sia, puo­lin ja toi­sin, joi­ta ei pys­ty­tä näke­mään ennalta.

    Mie­les­tä­ni ter­veen­pää oli­si etsiä joten­kin ylei­sel­lä tasol­la jous­ta­vam­pia käy­tän­tö­jä — täm­möi­nen 4kk -> 6kk sää­tö tun­tuu vähän kei­no­te­koi­sel­ta ja ei aina­kaan omien koke­mus­te­ni valos­sa vai­kut­tai­si mil­lään taval­la rekrytöintipäätökseen.

  60. Jaak­ko: Juu­ri näin. Jos ei pys­ty nel­jäs­sä kuu­kau­des­sa sel­vit­tä­mään, onko työn­te­ki­jäs­tä työ­hön, niin fir­man pereh­dy­tys­pro­ses­seis­sa on jotain pahas­ti vialla.

    Pis­tää miet­ti­mään kuin­ka mon­taa yri­tys­tä tämä­kin hen­ki­lö on joh­ta­nut, jot­ta voi täl­lai­sen mie­li­pi­teen tote­na ilmoit­taa? Kuin­ka moni vas­taa­va “totuus” tulee täy­sin ummi­kon suusta?

  61. Pek­ka Pes­si: Että oikein viran­omai­sel­ta? Kan­nat­tai­si kuu­le­käyt­tää sel­lai­sia sano­ja, joi­den mer­ki­tyk­sen ymmär­tää. Mut­ta olet var­maan saa­nut ATK-ajo­kor­tin oikein stiiknafuulialta.

    Suo­mes­sa työ­nan­ta­ja niin kuin vaik­ka Helb kou­lut­taa tyy­pit, oli niil­lä housut kulu­neet per­sauk­sis­ta puh­ki eli ei. Aina­kaan taka­vuo­si­na ei kurs­seil­le ollut tunkua.

    Bal­tias­sa pit­kään asu­neen vaoin vakuut­taa, että kor­tin osta­mi­nen on aika yleis­tä Baltiassa.Kunmaat ovat kor­rup­toi­tu­mis­si­joi­tuk­ses­sa tuol­la 30-ylä­puo­lel­la tai ala­puo­lel­la miten hau­taan ‚niin täl­lai­nen­kin on mahdollista

    Ja joka tapauk­ses­sa ajo­kort­ti mak­saa Bal­tias­sa mur­to-osan Suo­men hintatasosta.Bussi-ja kuor­ma-auto­kul­jet­ta­jia val­mis­tuu niin vähän ylei­sis­tä oppi­lai­tok­sis­ta, etteä pula on jatkuva.

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asian­tun­ti­jan käsi­te on epä­mää­räi­nen ja tul­kin­ta vaih­te­lee tapaus­koh­tai­ses­ti. Sen käsit­te­le­mi­nen, tar­vi­taan­ko tar­ve­har­kin­taa, kes­tää kauan.

    Var­maan­kin, mut­ta kun asian­tun­ti­joi­den mää­rä suh­tees­sa mui­den haki­joi­hin on suu­ri niin mää­ri­tel­mä on pikem­min­kin ava­ra kuin suppea. 

    Samaa puhuu sekin, että jos työnantaja/hakija on mää­ri­tel­lyt itsen­sä asian­tun­ti­jak­si niin yhtään hake­mus­ta ei ole hylätty

    Mitä tulee käsit­te­ly­ai­koi­hin niin olen ollut itse haki­ja­na mones­sa maas­sa eikä puo­len vuo­den odot­te­lu ole mikään ihme.

    Tein ker­ran työ­lu­vat­ta töi­tä­ja sain sakot . Englan­ti­lai­set kol­le­gat jou­tui­vat van­ki­laan ja kar­ko­te­tuk­si, kun työ­na­nat­ja ei saa­nut työ­lu­pia ajois­sa, ja pro­jek­ti oli menos­sa kivil­le eli oli akkoa­loit­taa ilman lupia . Enti­se­nä Englan­nin siir­to­maa­na englan­ti­lai­set eivät olleet suo­sios­sa, minä suo­ma­lai­se­na sel­vi­sin pik­ku ran­gais­tuk­sel­la ja sain jat­kaa töitä

    Ja kun enti­nen työ­nan­ta­ja­ni toi maa­han jou­kon intia­lai­sia “asian­tun­ti­joi­ta ” pol­ke­maan palk­ko­ja niin hen­kiöt oli­vat maas­sa jo kuu­kau­den kulut­tua sop­pa­rin allekirjoittamisesta. 

    Lupaan näyt­täi­si siis ole­van ohi­tus­kai­ta­kin, jos nor­maa­li on kuukausia ??

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.