Mitä tehdä Kreikalle?

Edus­kun­nan valio­kun­nis­sa kes­ken ole­vis­ta asiois­ta ei tari­noi­da, mut­ta omis­ta mie­li­pi­teis­tään saa ker­toa. Ei lie­ne kenel­le­kään salai­suus, että Krei­kan lai­naoh­jel­mas­ta käy­dään neu­vot­te­lua ja jos täs­sä lii­ku­taan johon­kin suun­taan. edus­kun­nan suu­rel­ta valio­kun­nal­ta voi­daan tar­vi­ta pää­tös­tä Suo­men kan­nas­ta hyvin­kin lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Sik­si edus­ta­jam­me suu­res­sa valio­kun­nas­sa, Johan­na Sumu­vuo­ri kyse­li ryh­mäl­tä, mil­lai­nen liik­ku­ma­ti­la hänel­lä ryh­män puo­les­ta on. Kir­joi­tan tähän oman vas­tauk­se­ni,  kos­ka on muu­ten­kin pitä­nyt kir­joit­taa Krei­kas­ta. Näin siis vastasin: 

Ei ole pel­koa, että Ant­ti Rin­ne toi­si esi­tyk­sen, joka oli­si niin löpe­rö, ettei­vät vih­reät voi­si sitä hyväk­syä. Ei toi­saal­ta ole pel­koa sii­tä­kään, että tuli­si sel­lai­nen esi­tys, joka miel­lyt­täi­si minua, mut­ta ker­ron kan­ta­ni sil­ti. Minus­ta ei ole mitään jär­keä pitää Kreik­kaa hen­ki­to­reis­saan tyy­liin paras kreik­ka­lai­nen on työ­tön kreik­ka­lai­nen. Miten maa voi mak­saa vel­kan­sa, jos kreik­ka­lai­set pide­tään työt­tö­mi­nä? Jos joku on vel­kaa minul­le, en pani­si hän­tä käsi­rau­toi­hin ja estäi­si hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun.

Ilmas­sa on pal­jon kos­toa pahoil­le kreik­ka­lai­sil­le. Kos­ton koh­de on vää­rä, sil­lä eivät Krei­kan köy­hät ole kan­san­ta­lou­den kir­jan­pi­toa vää­ren­tä­neet. Toi­saal­ta Espan­jan ja Por­tu­ga­lin tilan­net­ta aja­tel­len ei oli­si hyvä, että Krei­kan lai­no­ja annet­tai­siin anteek­si, vaik­ka akor­di saat­tai­si olla edul­li­sem­pi vaih­toeh­to myös vel­ko­jil­le. Voi­si teo­rias­sa saa­da takai­sin edes jotain. Krei­kan vaa­le­ja voi­si kui­ten­kin kun­nioit­taa niin, että troi­kan sane­le­maa Sasi-hen­kis­tä ohjel­maa kor­jat­tai­siin. Tai en tie­dä, kuin­ka pal­jon troik­ka on myö­tä­vai­kut­ta­nut sii­hen, että ahtaal­le maas­sa pan­naan huo­no-osai­sim­mat ja jäte­tään rik­kaat rau­haan, mut­ta ideo­lo­gi­ses­ti tämä sopii monel­le myös Suomessa.

Sen sijaan, että koh­teek­si ote­taan köy­hät, voi­si aja­tel­la, että Kreik­ka alkai­si verot­taa rik­kai­taan. Tämä kai oli voit­ta­neen Syrizan ohjel­mas­sa. Minus­ta pitäi­si hyväk­syä, että vaa­li­tu­los­ta kun­nioit­taen Kreik­ka muut­taa ter­veh­dyt­tä­mis­oh­jel­maan­sa ja alkaa verot­taa maas­sa ole­via koh­ta­lai­sen varak­kai­ta ihmi­siä niin kuin mekin hei­tä vero­tam­me. (Emme tosin lai­van­va­rus­ta­jia mekään.)

Muu­tos vie vähän aikaa. Yleen­sä vero­tus perus­tuu kalen­te­ri­vuo­siin. Sik­si Krei­kal­le on annet­ta­va lisää aikaa, mikä­li se sitou­tuu toi­sen­lai­seen ter­veh­dyt­tä­mis­oh­jel­maan. Ei kui­ten­kaan ole pel­koa, että suu­ri valio­kun­ta sai­si eteen­sä täl­lai­sen paperin.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että Krei­kan talou­del­li­ses­ta ja sosi­aa­li­ses­ta tuhoa­mi­ses­ta ei tätä aikaa tul­la ylis­tä­mään. Yhdys­val­lat antoi toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen talou­del­lis­ta tukea Sak­san jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen, vaik­ka Sak­sa ei ollut ollut mikään var­si­nai­nen pyhi­mys sodassa.

61 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Kreikalle?”

  1. Islan­ti­lai­set­han kiel­täy­tyi­vät mak­sa­mas­ta pank­kien­sa tap­pioi­ta. Eikä sii­tä suu­rem­pia lai­nei­ta lopul­ta syntynyt.

    Tämä tie on siis mah­dol­li­nen. Käsit­tääk­se­ni kui­ten­kin krei­kan tapauk­ses­sa maa tar­vit­see jat­ku­vas­ti käteis­tä vir­ka­mies­ten palk­ko­jen mak­suun. Täs­tä syys­tä kreik­ka lie­nee riip­pu­vai­nen vel­ko­jis­taan myös tule­vai­suu­des­sa ja kur­juus tulee jatkumaan. 

    Ei Kreik­ka näy­tä halua­van pois EU:sta tai euros­ta­kaan. 10 vuo­des­sa kreik­ka var­maan taas nousee enti­sel­le tasolle.

  2. Jos talou­del­li­sis­sa krii­seis­sä on jotain hyvää, se on mah­dol­li­suus teh­dä raken­teel­li­sia muu­tok­sia, jot­ka eivät muu­ten meni­si läpi eri int­res­si­ryh­mien vas­tus­taes­sa. Olen ymmär­tä­nyt, että Krei­kan ongel­mat ovat pit­käl­ti olleet sen suun­tai­sia, että jos jos­sain teh­dään uudis­tus, val­taan äänes­te­tään poruk­ka jot­ka peruut­ta­vat uudistukset. 

    Kreik­ka on teh­nyt nyt pal­jon uudis­tuk­sia, ja nii­tä ei pitäi­si möh­liä peruut­ta­mal­la ne. Hyviä esi­merk­ke­jä Syrizan aja­tuk­set palaut­taa sii­voo­jat suo­raan minis­te­riön palk­ka­lis­toil­le, peruut­taa kiin­teis­tö­ve­ro jne. Krei­kas­sa ei ole myös­kään ollut lain­kaan tulo­ve­roa alle 12000 euroa tie­naa­vil­le, joten 3 mil­joo­naa kreik­ka­lais­ta ei ole mak­sa­nut mui­ta vero­ja kuin alvia.

  3. Paul Krug­man on sitä miel­tä, että Krei­kal­ta vaa­dit­tuun bud­jet­tiy­li­jää­mään 4,5 % BKT:stä (nykyi­sen 1,5 % sijas­ta) pää­se­mi­nen söi­si 7,5 — 8 % BKT:stä.

    http://krugman.blogs.nytimes.com//2015/02/14/greeces-excess-burden/

    En tie­dä oli­si­ko rik­kai­den verot­ta­mi­sel­la pie­nem­pi BKT-ker­roin kuin meno­leik­kauk­sil­la tai veron­ko­ro­tuk­sil­la kaut­ta lin­jan, luul­ta­vas­ti (en ole taloustieteilijä).

  4. Itse­näi­nen val­tio saa tie­tys­ti teh­dä omat pää­tök­sen­sä. Jos päät­tä­vät että eivät ota uut­ta lai­naa tai eivät sopeu­ta bud­jet­ti­aan vaa­ti­mus­ten mukaan niin oma­pa on asian­sa, ja jos on ole­mas­sa meka­nis­me­ja joil­la noi­den pää­tös­ten seu­rauk­set eivät rajoi­tu vain heil­le itsel­leen, muut mah­dol­li­set osa­puo­let saa­vat toi­mia miten par­haak­si kat­so­vat. Anta­vat lisä­vel­kaa, suo­raa tukea, lait­ta­vat lai­na­ha­nat kiin­ni, pot­ki­vat Krei­kan raha­lii­tos­ta ulos, läh­te­vät tank­kien kans­sa peri­mään saa­ta­vi­aan, tai miten nyt par­haak­si näke­vät­kään. Tur­ha mora­li­soin­ti on pelk­kää ajanhukkaa.

    Mut­ta sinun ja muun vasem­mis­ton Syriza-symp­pauk­ses­ta unoh­tuu yksi asia: Kreik­ka oli jo ennen Syrizan val­taan­tu­loa pääs­syt tulois­sa ja menois­sa velan­hoi­to­me­no­ja lukuu­not­ta­mat­ta tasa­pai­noon. Ei siis ole itses­tään­sel­vää että vel­ko­ja­mai­den vaa­ti­mat ehdot tuki­pa­ke­teil­le oli­si­vat teh­neet bud­jet­ti­va­jeen kuro­mi­sen mah­dot­to­mak­si, kuten käsi­rau­tae­si­mer­kil­lä­si annat ymmär­tää. Syrizan vaa­li­lu­pauk­siin kun kuu­lui muu­ta­kin kuin vain rik­kai­den verottamista.

    Oli­ko nuo vel­kaeh­dot koh­tuut­to­mia niil­le taval­li­sil­le köy­hil­le kreik­ka­lai­sil­le vai ei on toi­nen kysy­mys, en minä itse hei­tä sinän­sä syyl­lis­täi­si vaik­ka ken­ties tyh­mäs­ti ovat aikoi­naan äänes­tä­neet­kin. Vali­tet­ta­vas­ti demo­kra­tian ja itse­näis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den luon­tee­seen kuu­luu myös se, että huo­nois­ta pää­tök­sis­tä pää­see kär­si­mään moni viatonkin.

  5. Ver­taa­mi­nen Islan­tiin on myö­häis­tä. Krii­sin alus­sa lähes­tul­koon kaik­ki lai­nat krei­kal­le oli­vat myön­tä­neet Rans­kan ja Sak­san pan­kit (yli 120 mil­jar­dia yhteen­sä), val­tioi­den vel­ka­vas­tuut oli­vat mini­maa­li­set. Tänään sekä jul­kis­ten että yksi­tyis­ten pank­kien vel­ka­vas­tuut ovat lähes­tul­koot nolla.

    Eli EKP, IMF ja polii­ti­kot ovat siir­tä­neet kaik­ki vas­tuut yhtei­sik­si. Eikä pel­käs­tään siten että Rans­ka ja Sak­sa kan­tai­si­vat suu­rim­man vas­tuun, vaan näil­lä mail­la on nyt suh­tees­sa pie­nem­pi ris­ki ja velan­kan­to­vas­tuu kuin krii­sin puh­kea­mi­sen aikaan.

    On myös hyvä huo­mioi­da että EKP ei vas­taa kan­sal­li­sil­le par­la­men­teil­le vaan sen teh­tä­vä­nä on pitää pank­kien huol­ta, min­kä se on teh­nyt loistavasti.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten maa voi mak­saa vel­kan­sa, jos kreik­ka­lai­set pide­tään työt­tö­mi­nä? Jos joku on vel­kaa minul­le, en pani­si hän­tä käsi­rau­toi­hin ja estäi­si hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun 

    Hoh­hoi­jaa. Kreik­ka mak­saa velois­taan ole­ma­ton­ta kor­koa. Tämän lisäk­si veloil­la on vie­lä 8 vuo­den lyhen­nys­va­paa­kin. Ja halu­tes­saan kreik­ka­lai­set sai­si­vat näi­tä­kin ehto­ja var­mas­ti sovit­tua paremmiksi.

    Veloil­la ei siis ole mitään mer­ki­tys­tä Krei­kan talou­del­le lähes vuo­si­kym­me­neen. Niis­tä puhu­mi­nen on joko asian­tun­te­ma­ton­ta läs­sy­tys­tä tai jon­kin epä­mää­räi­sen poliit­ti­sen agen­dan ajamista.

  7. Kreik­ka on itse osan­sa valin­nut. Sokei­den ajo­kor­tit, met­su­rei­den ulkoil­ma­li­sä­kor­vaus, pal­kan­li­sä sii­tä, että tulee aamul­la töi­hin. Se rääk­kää­kö Kreik­ka kreik­ka­lai­sia vai tekee­kö sen EU, on sivuseik­ka. Toden­nä­köi­ses­ti EU tekee ”rahoi­tus­pa­ke­tin”, jol­la kaik­ki kat­so­vat voit­ta­van­sa ja sama meno jat­kuu. Ovat­ko luki­jat jo huo­man­neet, että Suo­mi on Krei­kan tiel­lä, eikä ole ole­mas­sa mitään demo­kraa­tis­ta voi­maa, joka mah­dol­lis­tai­si muutoksen?

  8. Krei­kan avus­ta­mi­sen koh­dal­la vir­he teh­tiin jo ihan ensim­mäi­ses­sä avus­tus­pa­ke­tis­sa. Jos sil­loin oli sel­vää, että Kreik­ka on niin syväs­ti vel­kaan­tu­nut, että se ei kyke­ne sii­tä palau­tu­maan. Krei­kal­le anne­tut tuki­pa­ke­tit vain siir­si­vät ongel­maa eteen­päin, mut­ta sil­loin oli poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta myön­tää sitä. EUn vaa­ti­ma reit­ti ei ole yhtään sen parem­pi nyt kuin sil­loin­kaan, se vain ajaa Kreik­kaa syvem­mäl­le umpikujaan.

    Mut­ta ei Syrizan halua­ma rat­kai­su ole yhtään sen parem­pi. Käy­tän­nös­sä, jos Syriza sai­si mitä haluai­si, se vain kään­täi­si kel­lo­ja taak­se­päin ja pää­dyt­täi­siin tilan­tee­seen juu­ri ennen krii­sin lau­kea­mis­ta. Krei­kal­la oli­si yhä kes­tä­mä­tön vel­ka­taak­ka ja monet Krei­kan talou­teen teh­dyt tar­peel­li­set uudis­tuk­set (kuten vir­ka­mies­ten ja hei­dän etu­jen vähen­tä­mi­nen, talou­den sul­jet­tu­jen sek­to­rien avaa­mi­nen ja niin edel­leen) perut­tai­siin. Edes­sä oli­si pian uusi vel­ka­krii­si, sil­lä Krei­kan kan­san­ta­lous ei edel­leen­kään kyke­ni­si kan­ta­maan velkataakkaansa.

    Krei­kan neu­vot­te­lut ovat sikä­li yhden­te­ke­vät, että molem­pien puo­lien halua­ma jat­ko­ta­pa ajai­si samaan umpi­ku­jaan, ainoas­taan vähän eri reit­tiä. Kreik­ka pysyy krii­sis­sä kun­nes joko Kreik­ka ero­aa euros­ta tai EUs­sa imple­men­toi­daan tulon­siir­tou­nio­ni. Nyt kiis­tel­lään vain sii­tä, mil­lä taval­la pit­ki­te­tään krii­siä. Kes­ki­pit­käl­lä ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä paras tulos oli­si­kin var­maan­kin neu­vot­te­lui­den totaa­li­nen kariu­tu­mi­nen ja Krei­kan pois­tu­mi­nen euros­ta. Se on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä hyvin kivu­lias­ta, mut­ta mitä pidem­pään var­si­nais­ta rat­kai­sua lykä­tään, sitä kivu­li­aam­paa rat­kai­sus­ta tulee — onpa se Krei­kan pois­tu­mi­nen euros­ta tai tulonsiirtounioni.

  9. Ei kuu­le tart­te pelä­tä, että Kreik­ka lait­tai­si min­kään­lais­ta ter­veh­dys­oh­jel­maa eteen­päin. Johan sen nyt täs­tä huo­maa. Sitä­pait­si kan­sa kyl­lä kyl­läs­tyyy kom­mu­nis­ti­seen hal­lin­toon mel­ko nopeas­ti ja seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa tulee kenkää.

    Ainoa ohjel­ma mitä he halua­vat noudt­taa, on lisää rahaa ilman ohjelmaa.

    Ei jat­koon, Kreik­ka ulos raha­lii­tos­ta. Sil­loin he voi­vat hoi­taa kil­pai­lu­ky­kyn­sä kun­toon köyh­ty­mäll­lä kep­pi­ker­jä­läi­sik­si kun drak­ma on mikkihiirirahaa.

  10. Krtek: Krei­kas­sa ei ole myös­kään ollut lain­kaan tulo­ve­roa alle 12000 euroa tie­naa­vil­le, joten 3 mil­joo­naa kreik­ka­lais­ta ei ole mak­sa­nut mui­ta vero­ja kuin alvia.

    Suo­mes­sa 12 000 euroa vuo­des­sa ansait­se­van vero­pro­sent­ti on 2,5%, että eipä toi nyt kovin kau­ka­na nol­las­ta ole.

  11. Kun euroa­lu­eel­la ei ole pitä­vää sää­dös­poh­jaa on rahan jaka­mi­nen krei­kal­le kuin jake­li­si raho­jaan kadul­la toi­voen että joku toi­si takai­sin. Parem­pi että kreik­ka irtau­tuu euros­ta ja panee asian­sa kuntoon.

  12. Krei­kan koy­hät ovat aika­naan äänes­tä­neet demo­kraat­ti­ses­ti, ei siel­lä mikään junt­ta ole vii­me vuo­si­na enää ollut val­las­sa. Kyl­lä köy­hil­lä on myös uur­nil­la ollut enem­män jouk­ko­voi­maa kuin rik­kail­la joten myös­kään mikään rikas vähem­mis­tö ei ole ollut asiois­ta päät­tä­mäs­sä vaan velak­si elä­mi­nen ja tilas­to­jen vää­ris­tä­mi­nen on ollut suu­rim­man osan etu. 

    Jos röyh­key­des­tä, ahneu­des­ta tai tyh­myy­des­tä halu­taan pal­ki­ta anta­mal­la velat anteek­si ja anta­mal­la kor­rup­tion jat­kua, sii­tä vaan. Suo­men vuo­ro onkin nyky­me­nol­la seu­raa­va­na joten ehkä ihan hyvä leik­kiä arme­lias­ta että peda­taan itsel­le paik­ka almujonossa.

  13. Krtek:
    Krei­kan ongel­mat ovat pit­käl­ti olleet sen suun­tai­sia, että jos jos­sain teh­dään uudis­tus, val­taan äänes­te­tään poruk­ka jot­ka peruut­ta­vat uudistukset. 

    Suo­mes­sa osa­taan tämä­kin tehok­kaam­min. Hal­li­tus ehtii nel­jän vuo­den sisäl­lä itse perua omat uudis­tuk­sen­sa huo­mat­tu­aan ne mah­dot­to­mik­si (ja kut­suu sitä uudistukseksi).

  14. Kaik­ki­neen tapaus on kieh­to­va, sil­lä syriza­lai­ses­ta vasem­mis­to­hu­ma­nis­mis­ta on tul­lut paneu­roop­pa­lai­nen lii­ke, jos­sa Varou­fa­kis veto­aa euroop­pa­lais­ten kadun­mies­ten yhtei­seen asi­aan pahaa ekp:tä vastaan. 

    Kreik­ka on var­mas­ti oikeas­sa sii­nä, että lai­naoh­jel­man kos­to­men­ta­li­teet­ti on yksi­no­maan vahin­gol­lis­ta. Ennen kaik­kea kär­si­mään jou­tuu se suku­pol­vi, joka ei ollut edes äänes­ty­siäs­sä kor­rup­tion rehottaessa.

    Täs­tä huo­li­mat­ta syriza­lai­nen lai­naoh­jel­man­hauk­ku­mis­re­to­riik­ka hais­kah­taa vähän lii­kaa oman kil­ven kiil­lot­ta­mi­sel­ta. Kreik­ka­lai­nen talous­po­li­tiik­ka kai­pai­si kipeäs­ti rat­kai­su­kes­kei­syyt­tä ja suo­ra­sel­käi­syyt­tä näin suomalaiskadunmiesvinkkelistä.

  15. Kreik­kaa lai­not­ta­neet sak­sa­lai­set ja rans­ka­lai­set pan­kit on nyt saa­tu pelas­tet­tua ahdin­gos­taan. Lisäk­si EKP:n elvy­tys­toi­met ovat nos­ta­neet enti­ses­tään osak­kei­den arvo­ja. Kii­tos veron­mak­sa­jil­le, varak­kail­la on taas varaa ostaa Fer­ra­rei­ta ja he voi­vat jat­kaa varo­jen­sa pii­lot­te­lua veroparatiiseissa.

    Suo­men pan­keil­la ei ollut alun­pe­rin ris­ke­jä Krei­kas­sa. Ja kos­ka Sak­san ja Rans­kan val­tiot oli­si­vat joka tapauk­ses­sa pelas­ta­neet itse omat pank­kin­sa, niin suo­ma­lai­sil­la veron­mak­sa­jil­la ei ollut krii­sin alkaes­sa mitään suu­rem­pia ris­ke­jä Krei­kan suhteen.

    Tar­tun­ta­vaa­ral­la ja krii­sil­lä pelot­te­lu kui­ten­kin puri Suo­men hal­li­tuk­seen. Suo­mi otti osan Sak­san ja Rans­kan pank­kien osak­kee­no­mis­ta­jien ja näi­den mai­den veron­mak­sa­jien ris­keis­tä mei­dän veron­mak­sa­jien piikkiin.

    Nyt vel­ko­ja­na pää­sem­me mää­rää­mään, mitä velal­li­sen eli Krei­kan val­tion pitäi­si tehdä.

    Kreik­kaa ja kreik­ka­lai­sia mei­dän pitää aut­taa vaa­ti­mal­la Krei­kan val­tiol­ta jär­ke­viä toimia. 

    Mut­ta sitä en vie­lä­kään ymmär­rä, mik­si mei­dän piti aut­taa rik­kai­ta sak­sa­lai­sia ja rans­ka­lai­sia. Sen höl­möy­den vas­ti­neek­si mei­dän pitäi­si nyt vaa­tia, että Sak­sa ja Rans­ka kan­tai­si­vat nor­maa­lia osuut­taan suu­rem­man vas­tuun Krei­kan avustusoperaatiosta. 

    Mei­dän pitäi­si vaa­tia, että Sak­sa ja Rans­ka kiris­tä­vät rik­kai­den veron­mak­sa­jien­sa vero­tus­ta Krei­kan avustamiseksi.

  16. Kuten Tomi mai­nit­si, Sak­sa ja Rans­ka ovat toi­mi­neet suo­jel­lak­seen pank­ke­jaan ja vii­vyt­tääk­seen rat­kai­sua. EU:ssa ei ole soli­daa­ri­suut­ta jota yhteis­va­luut­ta edel­lyt­tää, vaan omat edut tule­vat ensin. Krei­kal­le pitäi­si löy­tää tie pois velois­ta ja pois euroalueesta. 

    Pitäi­si myös vaa­tia, että Kreik­ka lopet­taa asei­den jät­tios­tot (Sak­sal­ta) ja palaut­taa puo­lus­tus­me­no­jen suh­teen brut­to­kan­san­tuot­tee­seen jär­ke­väl­le tasol­le. Krei­kan puo­lus­tus­me­no­jen suh­de bkt:hen 2000 — 2008 oli 3.6% kun EU:n kes­kiar­vo oli 1.6 [1]. Krei­kan puo­lus­tus­me­not ovat krii­sin alet­tua olleet jat­ku­vas­ti EU:n huip­pua ja lähel­lä 3% bkt:stä [2] rei­lus­ti yli NATO:n tavoit­teen samaan aikaan kun Suo­mes­sa kit­ku­tel­laan 1.3% tun­tu­mas­sa [3].

    Vaih­toeh­toi­ses­ti jos hyväk­sy­tään, että yksi lai­na­nan­ta­jat voi­vat pis­tää Krei­kan aut­ta­maan ase­vien­ti­ään, voi­daan vaa­tia mul­le kans peri­aat­teel­la Kreik­kaa osta­maan sato­ja Pase­ja Suo­mes­ta vel­ko­jen armah­duk­sen kuittaukseksi. 

    [1] https://www.bicc.de/uploads/tx_bicctools/BICC_Focus_Griechenland_engl_fin.pdf

    [2] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS

    [3] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS

  17. Sturmgrup­penfüh­rer: Veloil­la ei siis ole mitään mer­ki­tys­tä Krei­kan talou­del­le lähes vuo­si­kym­me­neen. Niis­tä puhu­mi­nen on joko asian­tun­te­ma­ton­ta läs­sy­tys­tä tai jon­kin epä­mää­räi­sen poliit­ti­sen agen­dan ajamista.

    Tai­taa niil­lä ola mer­ki­tys­tä. Leh­ti­tie­to­jen mukaan Krei­kan pitäi­si tänä vuon­na lyhen­tää vel­ko­jaa 17 mil­jar­din edes­tä, mikä lie­nee 7…9% sen BKT:stä.

  18. Eero Kär­ki:
    Kreik­ka on itse osan­sa valin­nut. Sokei­den ajo­kor­tit, met­su­rei­den ulkoil­ma­li­sä­kor­vaus, pal­kan­li­sä sii­tä, että tulee aamul­la töi­hin. Se rääk­kää­kö Kreik­ka kreik­ka­lai­sia vai tekee­kö sen EU, on sivuseik­ka. Toden­nä­köi­ses­ti EU tekee ”rahoi­tus­pa­ke­tin”, jol­la kaik­ki kat­so­vat voit­ta­van­sa ja sama meno jat­kuu. Ovat­ko luki­jat jo huo­man­neet, että Suo­mi on Krei­kan tiel­lä, eikä ole ole­mas­sa mitään demo­kraa­tis­ta voi­maa, joka mah­dol­lis­tai­si muutoksen?

    Eikä suo­mes­sa­kin mak­se­ta sii­tä, että vai­vau­tuu lomal­ta takai­sin töihin

    1. Jos Suo­mes­sa ehdo­tet­tai­siin, että palk­ka niil­tä päi­vil­tä kun jää väi­te­tyn sai­rau­den takia pois töis­tä, oli­si pie­nem­pi kuin oikeil­ta työ­päi­vil­tä, kau­hea huu­to sii­tä syn­tyi­si. Se, että asia on kir­jat­tu noin päin ker­too vain sii­tä, että kan­saa pide­tään tyhmänä.
      On aivan sama sano­taan­ko, että palk­ka on päi­väs­sä 50 euroa ja jos tulee töi­hin saa 20 lisää kuin sanoa, että palk­ka on 70 euroa, mut­ta jos on sai­ras, jou­tuu mak­sa­maan 20 euroa.

      Mut­ta onhan meil­lä ollut lisä­puu­te­li­sä niil­le, joi­den palk­koi­hin ei koh­dis­tu mitään muu­ta lisää.

  19. Tapio: Tai­taa niil­lä ola mer­ki­tys­tä. Leh­ti­tie­to­jen mukaan Krei­kan pitäi­si tänä vuon­na lyhen­tää vel­ko­jaa 17 mil­jar­din edes­tä, mikä lienee7…9% sen BKT:stä.

    Val­tion­ve­lan kier­rä­tys on aivan nor­maa­lia toi­min­taa eikä sii­nä ole mitään ongel­maa niin­kau­an kun val­tion hal­li­tus nou­dat­taa sijoit­ta­jat vakuut­ta­vaa kuri­na­lais­ta talouspolitiikkaa.

    Vii­me vuon­na Krei­kan val­tion­vel­ka oli jo kovaa kyy­tiä palaa­mas­sa sijoi­tus­kel­poi­sek­si pape­rik­si joten jopa siel­lä tämä on siis aivan todis­tet­ta­vas­ti mahdollista.

    Nyt­hän Kreik­ka on täy­sin sijoi­tus­kel­vo­ton mut­ta se on nykyi­sen hal­li­tuk­sen oma päätös.

  20. dio­di:
    Kuten Tomi mai­nit­si, Sak­sa ja Rans­ka ovat toi­mi­neet suo­jel­lak­seen pankkejaan… 

    Lai­no­jen takai­sin­pe­rin­näs­sä kai­kin kei­noin ei muu­ten ole mitään väärää.

    Rikol­li­nen on se joka jät­tää lai­nan­sa maksamatta.

  21. Juu­ri niin. Krei­kan ongel­ma ei ole se, mitä Krug­man sen väit­tää ole­van. Tai oikeas­taan, Krug­ma­nin tee­si on oikea, sitä vaan tul­ki­taan väärin.

    On tot­ta, että Euro on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an vah­va valuut­ta. Euro on nimit­täin ekvi­va­lent­ti sen kans­sa, etä val­tio yllä­pi­täi­si kiin­te­ää vaih­to­kurs­sia ja vapai­ta pää­oma­mark­ki­noi­ta. Ei täy­sin, tosin. Euros­sa olles­san maa ei voi jou­tua kes­kus­pan­kin valuut­ta­va­ran­to­krii­siin. Sen­si­jaan sil­le voi käy­dä niin, että val­tio ei saa lainaa. 

    Jos val­tio elää yli varo­jen­sa, niin näin käy lopul­ta. Jos maal­la on oma valuut­ta, niin maan valuut­ta sukel­taa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, maan kan­sa­lai­set eivät voi ostaa ulko­mail­ta mitään ja koti­mark­ki­nat kor­vaa­vat ulko­maan­mark­ki­nat. Euros­sa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään, joten ne mene­vät ulko­mail­le ja maas­sa ei enää käy­dä kaup­paa. Karrikoiden. 

    Hin­nat eivät jous­ta alas­päin. Tämä on se, mis­tä kaik­ki joh­tuu. Jos Krei­kal­la oli­si oma raha, se oli­si nyt deval­voi­tu­nut 50 pros­saa tms ja sii­nä rahas­sa mita­tut lai­nat oli­si help­po mak­saa pois euroilla. 

    Euron toi­mi­vuus noja­si ide­aan, että val­tiot eivät elä yli varo­jen­sa. Tämä on vähän niin­kuin se, että ei rikol­lis­ta ole jär­ke­vää pis­tää van­ki­laan sen jäl­keen kun rikos on teh­ty, ei se sitä enää estä. 

    Krei­kan kurit­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä jot­ta *muut* mak­sa­vat velkansa.

  22. alek­sis salus­jär­vi: Täs­tä huo­li­mat­ta syriza­lai­nen lai­naoh­jel­man­hauk­ku­mis­re­to­riik­ka hais­kah­taa vähän lii­kaa oman kil­ven kiil­lot­ta­mi­sel­ta. Kreik­ka­lai­nen talous­po­li­tiik­ka kai­pai­si kipeäs­ti rat­kai­su­kes­kei­syyt­tä ja suo­ra­sel­käi­syyt­tä näin suomalaiskadunmiesvinkkelistä. 

    Käsit­tääk­se­ni Syriza juu­ri halu­aa muut­taa jo teh­dyt leik­kauk­set sel­lai­sik­si, että tur­hat ihmi­set läh­te­vät ja tar­peel­li­set saa­vat työ­paik­kan­sa takai­sin. Nyt­hän leik­kauk­set ovat kai lähin­nä koh­dis­tu­neet nime­no­maan toteut­ta­vaan hen­ki­lös­töön. Varaa lei­ka­ta lisää ei juu­ri ole.

    dio­di: Vaih­toeh­toi­ses­ti jos hyväk­sy­tään, että yksi lai­na­nan­ta­jat voi­vat pis­tää Krei­kan aut­ta­maan ase­vien­ti­ään, voi­daan vaa­tia mul­le kans peri­aat­teel­la Kreik­kaa osta­maan sato­ja Pase­ja Suo­mes­ta vel­ko­jen armah­duk­sen kuittaukseksi. 

    Tai sit­ten voi­daan ottaa takai­sin­mak­su mate­ri­aa­li­na, kun Venä­jä tuos­sa rajan taka­na pul­lis­te­lee. Krei­kal­la oli­si varaa lei­ka­ta siel­tä. Aina­kin noil­le Rau­ma-luo­kan ohjus­ve­neil­le voi­si ne kor­vaa­jat hank­kia samantien…

    Minua kyl­lä jat­ku­vas­ti ihme­tyt­tää miten Krei­kan, Espan­jan, jne. otta­mat lai­nat hoi­det­tiin mei­kä­läi­sit­täin niin type­räs­ti. Ongel­ma­na peri­aat­tees­sa oli Sak­san ja Rans­kan pank­kien tol­ku­ton lai­nan­an­to. Miten ihmees­sä ei kenen­kään pää­hän päl­käh­tä­nyt, että oltai­siin vain pelas­tet­tu pan­kit omis­tuso­suut­ta vas­taan? Kreik­ka oli­si sit­ten voi­nut vaik­ka jät­tää lai­nat mak­sa­mat­ta, kun­han pahim­man yli oli­si pääs­ty. Ris­kit oli­si­vat erään­ty­neet ja mark­ki­na­me­ka­nis­mi pääs­tet­ty toi­mi­maan. Nyt vain on pai­net­tu pank­kien ris­kin­ot­to villaisella.

  23. Krei­kan koh­dal­ta olen­kan­sain­vä­li­sis­tä laa­tu­leh­dis­tä ollut ymmär­tä­vi­nä­ni muu­ta­mia myön­tei­siä asioita.

    - Syrizan hal­li­tus on tois­tai­sek­si vähem­män epäi­lyt­tä­vä kuin kah­den aiem­man val­ta­puo­lu­een hal­li­tuk­set, jois­sa raken­teel­li­nen kor­rup­tio oli pääs­syt aika pahaksi.

    - Krei­kan talous on kään­ty­nyt, siis net­to­ta­lous. Tämä on erin­omai­nen asia ja mah­dol­lis­ta­nee Krei­kan paluun luot­to­mark­ki­noil­le ylipäätään.

    - Sääs­tö­jä on teh­ty pal­jon ja miten nopeim­min saa­tu aikaan. Täs­sä vai­hees­sa tar­vi­taan kan­sa­laisl­le myös myön­tei­siä asioi­ta ja raken­teel­lis­ten sääs­tö­jen jat­ka­mi­sen ohes­sa myös sosi­aa­lis­ten ongel­mien estämistä.

    - Neu­vot­te­lut ovat ennen muu­ta olleet sii­tä, että nykyi­nen talous­kas­vu saa­daan jatkumaan. 

    - EU:n hätä­lai­naoh­jel­matt ovat toi­mi­neet siten, että kata­stro­feil­ta on väl­tyt­ty. Krei­kan ongel­mat­kin ovat hyt hal­lit­ta­val­la tasol­la ja enää pie­ni osa euroa­luet­ta. Irlan­ti, Poru­ga­li ja Espan­ja ovat normalisoituneet. 

    - Kun Olli Reh­nin nihi­lis­ti­nen poli­tiik­ka lop­pui euron arvo­kin on siir­ty­nyt oke­aan suun­taan lähem­mäk­si dol­la­ria. Euro oli yliarvostettu.

    - EU:n lai­naoh­jel­mat ovat toi­mi­neet. Se on meil­le kai­kil­le hyvä ja vien­ti­teol­li­suu­del­le hyvä.

    - Median logii­kas­sa Pers­suo­ma­lais­ten lasun­noil­le anne­taan aika pal­jon näky­vyyt­tä. Tämä saa kuvit­te­le­maan näke­my­se­rot suuremmaksi.

    - Mark­ka-ajan kor­ko­ta­soa ja deval­vaa­tio­kier­ret­tä kaik­paa enään kuka? Joku joka on ne kur­jat ajat unohtanut.

    - Polii­ti­koi­den kyky perus­tel­la pää­tök­si­ään on vähän hei­kois­sa kantimissa.

  24. Pala­taan­pa askel takai­sin niin näh­dään parem­min. Jo vuo­sia on ollut sel­vää, että kreik­ka­lai­sil­la on Sveit­sis­sä ja muis­sa para­tii­seis­sa yli 300 mil­jar­dia varo­ja pii­los­sa. Suu­ri osa täs­tä on taval­la tai toi­sel­la Krei­kan val­tiol­ta kupat­tua tai varastettua.

    Mik­si Krei­kas­sa ei sää­de­tä lakia, jol­la varat vaa­di­taan menet­tä­mi­sen ja van­ki­lan uhal­la kotiut­ta­maan ja sijoit­ta­maan Krei­kan val­tio­lai­noi­hin??? Täl­lä tavoin Kreik­ka vapau­tui­si ulko­mai­sis­ta velois­taan ja sai­si talou­del­li­sen itse­näi­syy­ten­sä takai­sin. Luu­li­si Syrizaa tämän vaih­toeh­don kiinnostavan.

  25. Vali­tet­ta­vas­ti Syrizan suun­nal­ta ei ole kuu­lu­nut mitään toi­men­pi­teis­tä, joil­la val­tion­ta­lous saa­tai­siin tasa­pai­noon. Ennen­kuin Kreik­ka uskot­ta­vas­ti päät­tää toi­men­pi­teis­tä, joil­la lisä­tään val­tion tulo­ja ja/tai alen­ne­taan menoja.

    Ymmär­tääk­se­ni edel­li­nen­kin hal­li­tus yrit­ti jär­keis­tää talout­ta ja lopet­taa eri­näi­siä saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Täs­tä nousi hir­veä huu­to, ja lakot. Saa­vu­tet­tu­jen etu­jen pois­ton sijaan jäl­jel­le jäi juus­to­höy­lä. Nyt Syriza jät­täi­si höy­län­kin pois ja loi­si­si mui­den val­tioi­den taskuilla.

  26. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    Euros­sa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään, joten ne mene­vät ulko­mail­le ja maas­sa ei enää käy­dä kaup­paa. Karrikoiden.
    ‘snip’

    Ja mis­sä­hän euro­maas­sa kau­pan hyl­lyt ovat tyh­jät? Muis­te­let ilmei­ses­ti entis­tä Neuvotoliittoa.
    Karrikoiden?

  27. Osmo: “Jos joku on vel­kaa minul­le, en pani­si hän­tä käsi­rau­toi­hin ja estäi­si hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun.”

    Eivät ne jot­ka ovat käsi­rau­dois­sa (tai pitäi­si pan­na käsi­rau­toi­hin) muu­ten­kaan mak­sa, toi­set maksavat.

  28. Sep­po S:
    Kreik­kaa lai­not­ta­neet sak­sa­lai­set ja rans­ka­lai­set pan­kit on nyt saa­tu pelas­tet­tua ahdingostaan.
    ‘snip’

    Ei aivan.
    Wiki­pe­dia: “all pri­va­te cre­di­tors hol­ding Greek govern­ment bonds were requi­red at the same time to sign a deal accep­ting exten­ded matu­ri­ties, lower inte­rest rates, and a 53.5% face value loss”.

  29. Perus­on­gel­ma lie­nee se, että Krei­kan BKT on noin 249 mil­jar­dia, Suo­men on noin 276 mil­jar­dia — ja Kreik­ka on noin 2 ker­taa suu­rem­pi. Ei ole tuo­tan­toa, mil­lä mak­saa mitään.

    Toi­nen ongel­ma on se, miten ihmees­sä tuon­ko­koi­nen kan­san­ta­lous miten­kään voi hei­lut­taa EU:ta tai euroa — mut­ta sel­väk­si on tul­lut, että talous­tie­de tosi­aan on kek­sit­ty, jot­ta saa­tai­siin astro­lo­gial­le lisää uskottavuutta.

  30. JTS:

    – Mark­ka-ajan kor­ko­ta­soa ja deval­vaa­tio­kier­ret­tä kaik­paa enään kuka? Joku joka on ne kur­jat ajat unohtanut. 

    Kuten yli­voi­mai­nen enem­mis­tö kai­kis­ta euron puo­lus­te­li­jois­ta, sinä­kin teet sen vir­heen, että kuvit­te­let eurol­la ole­van vain yksi vaih­toeh­to, euroon kyt­ket­ty mark­ka. Jos meil­lä oli­si mark­ka nyt, se oli­si mitä toden­nä­köi­sim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu.

  31. Ei krei­kas­sa kau­pan hyl­lyt tyh­je­ne, kos­ka ihmi­sil­lä ei ole rahaa. Jos Krei­kal­la oli­si oma valuut­ta ja hin­ta­sään­nös­te­ly joka mää­räi­si ettei hin­to­ja saa nos­taa, niin kaup­po­jen hyl­lyt todel­la­kin oli­si­vat tyhjät.

  32. Tie­de­mies:
    Ei krei­kas­sa kau­pan hyl­lyt tyh­je­ne, kos­ka ihmi­sil­lä ei ole rahaa. Jos Krei­kal­la oli­si oma valuut­ta ja hin­ta­sään­nös­te­ly joka mää­räi­si ettei hin­to­ja saa nos­taa, niin kaup­po­jen hyl­lyt todel­la­kin oli­si­vat tyhjät. 

    Mik­si sit­ten kir­joi­tit, että “Euros­sa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään”?

  33. Mar­ko Hami­lo: Kuten yli­voi­mai­nen enem­mis­tö kai­kis­ta euron puo­lus­te­li­jois­ta, sinä­kin teet sen vir­heen, että kuvit­te­let eurol­la ole­van vain yksi vaih­toeh­to, euroon kyt­ket­ty mark­ka. Jos meil­lä oli­si mark­ka nyt, se oli­si mitä toden­nä­köi­sim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu. 

    Meil­lä­hän oli 1) vah­va mark­ka ja sit­ten 2) del­val­voi­tu mark­ka ja vie­lä 3) lisää deval­voi­tu mark­ka — tämä ainoas­taan 90-luvul­la — eikä mikään näy­tä sil­tä, että nykyi­set päät­tä­jät oli­si­vat viisaampia.

    Mut­ta ehkä vain haluat kun­non tuot­toa sijoituksillesi?
    Tuol­loin sijoi­tus­ti­li pan­kis­sa tuot­ti 14%, mut­ta asun­to­lai­nan kor­ko saat­toi olla 18%. Hie­noa aikaa 😉

  34. Olen koke­nut Kreik­ka-kes­kus­te­lun joten­kin tur­haut­ta­vak­si, sil­loin aikai­sem­min ja myös nyt. Joh­tu­nee­ko sii­tä, että tah­ti­puik­koa ovat hei­lut­ta­neet perus­suo­ma­lai­set var­sin popu­lis­ti­seen tyyliin?

    Kes­kus­te­lu on ollut myös kovin jyrk­kää ja kiih­ke­ää. Tun­tuu sil­tä, että kes­kus­te­lua ei aina myös­kään käy­dä vil­pit­tö­mäs­ti itse asi­aa poh­dis­kel­len, vaan tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti joi­tain mui­ta poliit­ti­sia tavoit­tei­ta ajaen. Lähin­nä kai euroon ja EU:hun liittyen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra tekee kui­ten­kin aihees­ta hyviä huo­mioi­ta, samoin muu­ta­mat kom­men­toi­jat, joten lisään­pä pari omaa­kin reunahuomautusta.

    Usein sano­taan, että taval­li­set kreik­ka­lai­set ovat tilan­tee­seen syyt­tö­miä. Ei kai nyt sen­tään, sil­lä hehän ovat vaa­leis­sa äänes­tä­neet itsel­leen val­lan­pi­tä­jät. Sen ei sil­ti pidä joh­taa koh­tuut­to­maan ran­kai­se­mi­sen kierteeseen.

    Olen ymmär­tä­nyt, että varal­li­suut­ta Krei­kas­sa on pal­jon. Mik­sei sitä saa­da käyt­töön ongel­man rat­kai­se­mi­sek­si? Onnis­tuu­ko edes nyt voit­ta­nut vasem­mis­to­puo­lue siinä?

    Ja lopuk­si: pie­ne­nä kan­sa­na suo­ma­lais­ten kan­nat­tai­si vält­tää kovin yli­mie­lis­tä ja anka­raa suh­tau­tu­mis­ta. Kos­kaan ei tie­dä mil­loin me tar­vit­sem­me soli­daa­ri­suut­ta muilta.

  35. Osmo kir­joit­taa “Miten maa voi mak­saa vel­kan­sa, jos kreik­ka­lai­set pide­tään työttöminä?”

    Työt­tö­myy­den paradoksi 

    Espan­jan talous on läh­te­nyt kas­vuun ja lai­nan­tar­ve vähen­ty­nyt sen jäl­keen kun maan työt­tö­myys nousi jopa 27 prosenttiin.
    Myös Por­tu­ga­li ja Irlan­ti ovat saa­neet talout­taan kun­toon, mut­ta hin­ta­na on ollut työt­tö­myy­den räjäh­dys­mäi­nen kasvu.

    Myös Krei­kas­sa näh­tiin oirei­ta maan talou­den ter­veh­ty­mi­sen suun­taan ja jäl­leen mas­sa­työt­tö­myy­den jäl­keen. Tapah­tuu­ko näin sääs­tö­kuu­rien seu­rauk­se­na työt­tö­myy­des­tä huo­li­mat­ta vai nime­no­maan pää­asias­sa työt­tö­myy­den ansios­ta? Alen­taa­ko työt­tö­myys väes­tön osto­voi­maa ja sitä kaut­ta kulu­tus­ta niin, että rahat parem­min ohjau­tu­vat maal­le vau­raut­ta tuo­viin tuo­tan­nol­li­siin investointeihin? 

    Espan­jas­sa työt­tö­mäk­si var­mas­ti jou­tui suu­ri jouk­ko nii­tä, jot­ka oli­vat raken­ta­neet asun­to­ja, joi­den takia syn­tyi asun­to­kupla, mikä oli kes­kei­siä syi­tä maan syvään lamaan. Talous­kas­vua mita­taan BKT:n muu­tok­sel­la. BKT mit­taa myös tur­hia ja jopa vahin­gol­li­sia töi­tä, jol­lai­sek­si osoit­tau­tui osa asuntorakentamisesta.

  36. Krei­kan on tänä vuon­na lyhen­net­tä­vä vel­ko­ja ja mak­set­ta­va kor­ko­ja yhteen­sä n. 19 mil­jar­dia. N. 9 mil­jar­dia on IMF luot­to­ja, loput mark­ki­noil­ta. Nämä on mak­set­ta­va, ei nii­tä rul­la­ta eteen­päin. Ei Kreik­ka edes neu­vot­te­le IMF:n kans­sa, eikä yksi­tyis­ten vel­ko­jien kans­sa, vain euro­ryh­män kans­sa. Lisäk­si on lyhy­tai­kais­ta lai­naa (T‑Bill) 14,6 mil­jar­dia, mit­kä pys­tyy kier­rät­tä­mään EKP:n luvalla.

  37. Sylt­ty: Ei kuu­le tart­te pelä­tä, että Kreik­ka lait­tai­si min­kään­lais­ta ter­veh­dys­oh­jel­maa eteen­päin. Johan sen nyt täs­tä huo­maa. Sitä­pait­si kan­sa kyl­lä kyl­läs­tyyy kom­mu­nis­ti­seen hal­lin­toon mel­ko nopeas­ti ja seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa tulee kenkää. 

    1) Kom­mu­nis­ti­seen? Puhee­na ole­van puo­lu­een ohjel­ma muis­tut­taa lähei­ses­ti Län­si-Euroo­pan sosi­aa­li­de­mo­kraat­tis­ten puo­luei­den ohjel­mia jos­tain kyl­män sodan vuo­si­kym­me­nil­tä, jol­loin niil­lä oli nime­no­maan kova tar­ve irrot­tau­tua kai­kes­ta kom­mu­nis­miin vivahtavastakin.

    2) Vaik­ka se oli­si­kin kom­mu­nis­ti­nen, niin his­to­rian valos­sa on aivan äly­tön­tä väit­tää, että kom­mu­nis­ti­nen hal­lin­to on auto­maat­ti­ses­ti kan­san sil­mis­sä vähem­män legi­tii­mi kuin sen ei-kom­mu­nis­ti­nen vaih­toeh­to. Esi­mer­kik­si Viet­na­min sodan lop­pu­tu­lok­sen rat­kai­si pit­käl­ti se, että Yhdys­val­tain ulko­po­liit­ti­sil­le pää­tök­sen­te­ki­jöil­le oli mah­do­ton­ta käsit­tää, että kan­sal­lis­tun­teen voi­vat jos­sa­kin maas­sa poliit­ti­ses­ti “omis­taa” nime­no­maan kom­mu­nis­tit, jol­loin tämän kan­sal­lis­tun­teen miel­le­tyt louk­kauk­set koi­tu­vat nime­no­maan kom­mu­nis­tien pro­pa­gan­da­voi­tok­si. Krei­kas­sa on nyt saman­lai­nen tilan­ne. Syriza miel­le­tään nime­no­maan Krei­kan pelas­ta­jak­si sen häpäi­si­jöil­tä. Jos sel­lai­seen puo­lu­ee­seen yli­pään­sä kyl­läs­ty­tään, niin huo­mat­ta­vas­ti hitaam­min kuin puo­luei­siin, joi­den kan­nat­ta­mi­sen moti­vaa­tio­taus­ta on toisenlainen.

    Sturmgrup­penfüh­rer: Rikol­li­nen on se joka jät­tää lai­nan­sa maksamatta. 

    Ei ole. Jos riko­soi­keu­den ja vel­voi­teoi­keu­den väli­nen ero on näin hämä­rä, niin ei ehkä kan­na­ta sanoa näis­tä asiois­ta mitään.

  38. Edel­li­nen kri­ti­soi­tua sääs­tö­po­li­tiik­kaa toteut­ta­nut hal­li­tus sai Krei­kan talou­den kas­va­maan nopeim­min euroalueella.

    Syriza on jo ennen vaa­li­voit­to­aan onnis­tu­nut sös­si­mään Krei­kan bud­jet­tiy­li­jää­män. Puo­lue lupai­li veron­alen­nuk­sia, joten toi­veik­kaat vero­vel­vol­li­set ovat yksin­ker­tai­ses­ti jät­tä­neet veron­sa mak­sa­mat­ta mar­ras­kuun jäl­keen. Luo­to­nan­ta­jien luot­ta­mus Krei­kan kykyyn mak­saa vel­kan­sa on romah­ta­nut, talous­kas­vu pysähtynyt.

  39. Koko krei­kan ja mui­den mai­den tuki­pa­ket­tien taus­tal­la­han ei käsi­tyk­se­ni mukaan ole ollut juu­ri­kaan mitään teke­mis­tä talous­po­li­tii­kan kans­sa, vaan kyse on ollut vain Eu nimel­lä kul­ke­vas­ta iki­liik­ku­jas­ta joka on ikui­nen ja peruuttamaton.

    Kysees­sä oli/on siis poliit­ti­nen missio/ visio jota pide­tään pys­tys­sä väkisin.

    Kun­nes sit­ten ehkä kan­sa­kun­ta toi­sen­sa perään kyl­läs­tyy ja äänes­tää uudet tuu­let- tuskin.

    Näin on käy­nyt Krei­kas­sa ja sitä “tuli­pa­loa” täs­sä nyt täl­lä ker­taa sam­mu­te­taan ja toi­vo­taan ettei met­sä­pa­lo leviä muualle.

    Syyl­lis­ten etsin­tä täs­sä vai­hees­sa on turhaa.

  40. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    Alen­taa­ko työt­tö­myys väes­tön osto­voi­maa ja sitä kaut­ta kulu­tus­ta niin, että rahat parem­min ohjau­tu­vat maal­le vau­raut­ta tuo­viin tuo­tan­nol­li­siin investointeihin? 

    Ei vaan työt­tö­myys pakot­taa poru­kan mene­mään töi­hin mer­kit­tä­väs­ti aikai­sem­paa alem­mal­la pal­kal­la. Täl­löin aiem­min kan­nat­ta­mat­to­mat inves­toin­nit muut­tu­vat­kin kannattaviksi.

    Ei tosin päde Kreik­kaan, nykyi­nen kom­mu­nis­ti­hal­li­tus on var­mis­ta­nut sen että sin­ne ei kukaan inves­toi yhtään mitään vaik­ka zor­bak­set teki­si­vät töi­tä ilmaiseksi.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espan­jal­ta vaa­dit­tu talou­den kur­jis­tus oli mur­to-osa sii­tä mitä Krei­kal­ta on vaadittu. 

    Mitä enem­män per*eelleen on val­tion talous ajet­tu, sitä suu­rem­pi on tipu­tus kun pitää alkaa elää tulo­jen­sa mukaan. Ei täs­sä sen kum­mem­mas­ta ole kysymys.

  42. Tom­mi Uscha­nov:2) Vaik­ka se oli­si­kin kom­mu­nis­ti­nen, niin his­to­rian valos­sa on aivan äly­tön­tä väit­tää, että kom­mu­nis­ti­nen hal­lin­to on auto­maat­ti­ses­ti kan­san sil­mis­sä vähem­män legi­tii­mi kuin sen ei-kom­mu­nis­ti­nen vaihtoehto. 

    No muu­ta­man vuo­den kulut­tua seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa­han näh­dään, mitä miel­tä kreik­ka­lai­set ovat Syrizan hal­lin­nos­ta. Voi­han se olla että vaik­ka maan talou­den ajaa päin sei­nää, kan­na­tus pysyy. Pysyi­hän se Cha­vezin­kin kannatus.

  43. uusi kas­vo tääl­lä:
    Koko krei­kan ja mui­den mai­den tuki­pa­ket­tien taus­tal­la­han ei käsi­tyk­se­ni mukaan ole ollut juu­ri­kaan mitään teke­mis­tä talous­po­li­tii­kan kanssa… 

    Ei niin, tuki­pa­ke­tit­han ovat olleet huma­ni­tää­ri­nen mis­sio jol­la on peh­men­net­ty romah­ta­neen talou­den vai­ku­tuk­sia Krei­kan yhteiskuntaan.

    Ilman nii­tä paik­ka oli­si tätä nykyä Somalia.

  44. Krei­kan vero­ker­ty­mä suh­tees­sa viral­li­seen brut­to­kan­san­tuot­tee­seen on 30 %. Suo­mes­sa vas­taa­va luku on 43,6 %.

    Aina­kin sen län­si­mai­sen sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen osan poliit­tis­ta vasem­mis­toa luu­li­si sekä Krei­kas­sa että Krei­kan ulko­puo­lel­la kan­nat­ta­van sitä, että Kreik­ka nos­taa veroas­teen­sa suun­nil­leen samoihin.

    Ja sen jäl­keen Krei­kal­la ei pitäi­si­kään enää olla vai­keuk­sia hoi­taa lai­no­ja. Ei oikeas­taan edes tar­vit­si­si lainoja.

    Jos nimit­täin usko­taan, että veron­ki­ris­tyk­sis­tä ei ole hait­taa, kuten Suo­mes­sa suo­ma­lai­sil­le uskotellaan.

    (Eikä nyt men­nä vie­lä sii­hen, että epä­vi­ral­li­nen BKT suh­tees­sa viral­li­seen on Krei­kas­sa suu­rem­pi kuin Suomessa.)

  45. Mar­ko Hami­lo: Jos meil­lä oli­si mark­ka nyt, se oli­si mitä toden­nä­köi­sim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu. 

    Kel­lu­va mark­ka oli­si deval­voi­tu­nut suur­ten vien­tiy­ri­tys­ten pai­nos­tuk­ses­ta ja hei­dän saa­tu­aan rahan­sa tur­vaan. (Näin on käy­nyt.) Sit­ten oli­si saa­tu pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Sii­nä­kin on omia voit­ta­jia, kan­sa­lai­set ovat häviäjiä.

    Ruot­sil­la on omat ongel­man­sa vapaan SEK valuu­tan­sa kans­sa, siel­lä kes­kus­pank­ki yrit­tää estää valuu­tan arvon nousua ja las­kua. Suo­mea isom­pi väes­tä ja kan­san­ta­lous sekä moni­puo­li­sem­pi vien­ti­teol­li­si­uus ja pal­ve­lusek­to­ri anta­vat suojaa.

    SEK nousut ovat kyy­kyt­tä­neet siel­lä vien­tiä, las­ke­mi­set taas muu­ten kan­sa­lai­sia. Tans­kas­sa DEK on kiin­ni euros­sa. EU mais­ta suu­ris­sa­kin talou­del­li­sis­sa vai­keuk­sis­sa esi­mer­kik­si Unka­ri on pysy­nyt kiin­ni eurossa.

    No, Venä­jäl­lä on oma valuut­ta. Voi kat­soa onko siel­lä iloa valuu­tan arvon putoa­mi­ses­ta ja miten se vai­kut­taa korkoihin.

  46. Mik­si Krei­kan talous elpyi vii­me syk­sy­nä? Oli­ko kyse pel­käs­tään har­joi­te­tus­ta poli­tii­kas­ta vai esi­mer­kik­si öljyn hin­nas­ta, maa­ta­lou­den sato­ta­sos­ta (maa­ta­lous on toki vain n. 3 % Krei­kan BKT:sta) tai jos­tain muusta?

    1. Siis het­ki­nen. Onko Krei­kan talous pääs­syt sil­le tasol­le, mis­tä lähe­det­tiin? Jos ensin puto­aa kuo­pan poh­jal­le ja nousee sii­tä aske­leen, ei ole vie­lä ihan huipulla.

  47. Sturmgrup­penfüh­rer: Lai­no­jen takai­sin­pe­rin­näs­sä kai­kin kei­noin ei muu­ten ole mitään väärää.

    Rikol­li­nen on se joka jät­tää lai­nan­sa maksamatta. 

    Pitäi­si­kö Sak­san sit­ten mak­saa van­hat velkansa?
    Ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen aja­tus sii­tä, että ne pitäi­si mak­saa sai sak­sa­lai­set lopul­ta lah­taa­maan aika mon­ta mil­joo­naa ihmis­tä. Toi­sen sodan jäl­keen kasot­tin sit­ten tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si pääs­tää hei­dät pälkähästä.

    Se 4.5% BKT:stä min­kä Krei­kan pitäi­si mak­saa vuo­sit­tain (siis euro­ryh­män vaa­ti­mus val­tion­ta­lou­den yli­jää­mäs­tä ilman kor­ko­ku­lu­ja) vas­taa suu­nil­leen Suo­men sota­kor­vauk­sien vuo­sit­tais­ta tasoa. Krei­kan tapauk­ses­sa tämän vain pitäi­si jat­kua vain lie­väs­ti las­kien vuo­si­kym­me­nien ajan. Ei aivan yllät­tä­vää, että kun Krei­kas­sa kan­sa on saa­nut tarpeekseen.

  48. Vel­ka on vain ja ainoas­taan luot­ta­muk­sen mit­ta­ri, eikä mitään muuta.

    Euroo­pas­sa tätä ei ymmär­re­tä, joka näkyy siten, että Euroop­pa tekee “Japa­nit” syös­ten maan­osan pit­kään ja kat­ke­raan noidankehään.

    Pro­tes­tant­ti­nen maa­il­man­ku­va ei tun­ne uut­ta alkua, tois­ta mah­dol­li­suut­ta eli tut­ta­val­li­sem­min ame­rik­ka­lais­ta unelmaa.

  49. niin ei ehkä kan­na­ta sanoa näis­tä asiois­ta mitään.” 

    Jos minä pum­min sinul­ta rahaa tie­täen, etten tn. pys­ty iki­nä mak­sa­maan takai­sin, niin en ehkä ole rikol­li­nen, mut­ta pum­mi sil­ti. Ja sai­var­rel­laan­pa Krei­kan työ­tä­te­ke­vän kan­san ahdin­gos­ta kas­vot­to­man kapi­ta­lis­min puris­tuk­ses­sa kuin­ka pal­jon hyvän­sä, niin muuk­si­pa tuo ei muu­tu kuitenkaan. 

    Niin ja sitä­pait­si. Kum­pi nyt lop­pu­pe­leis­sä on se suu­rem­pi rois­to — Krei­kal­le rahaa lai­nan­nut, vai­ko se pai­kal­li­nen popu­lis­ti­kusi­pää­po­lii­tik­ko, joka osti tyh­mien äänet vip­paa­mal­la fyrk­kaa vää­ren­tä­mien­sä tilas­to­jen perusteella?

  50. JTS:No, Venä­jäl­lä on oma valuut­ta. Voi kat­soa onko siel­lä iloa valuu­tan arvon putoa­mi­ses­ta ja miten se vai­kut­taa korkoihin. 

    Jos ruplal­la oli­si kiin­teä kurs­si tai Venä­jä oli­si euros­sa, se oli­si vie­lä suu­rem­pi kata­stro­fi mmaan talou­del­le. Valuu­tan syök­sy­mi­nen on aina seu­raus, ei mikään syy.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos ensin puto­aa kuo­pan poh­jal­le ja nousee sii­tä aske­leen, ei ole vie­lä ihan huipulla.

    Niin mut­ta pahin on sil­loin jo ohitse.

    http://www.theguardian.com/world/2014/nov/27/is-the-greek-economy-improving

    http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/countries/greece_en.htm

    http://money.cnn.com/2015/02/13/news/economy/greece-economy-talks/index.html?iid=HP_River

    Sitä minä en ymmär­rä, mik­si Krei­kas­sa pitäi­si nos­tel­la vero­ja. Eihän sii­nä ole mitään jär­keä, jos maas­sa on kor­rup­tio­ta ja veron­kier­to ylei­nen kan­san­hu­vi­tus. Jos val­tio ei pys­ty, ei kyke­ne eikä sii­hen kukaan luo­ta, niin mitä­pä jos ajet­tai­siin se mah­dol­li­sim­man pie­nek­si? Kreik­kaan tar­vi­taan yövar­ti­ja­val­tio mini­mi­so­si­aa­li­tur­val­la ja nol­lay­ri­tys­tuil­la ja verot niin pie­nik­si kuin mah­dol­lis­ta. Vas­ta kun luot­ta­mus on palau­tet­tu, voi­daan taas alkaa laa­jen­ta­maan jul­kis­ta sek­to­ria. Nyt­hän Syrizan voi­ton jäl­keen menn­nään ihan vää­rään suun­taan: puo­lue on var­mas­ti yksi kaik­kein innok­kaim­mis­ta jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­jis­ta. Tämä ei tule toimimaan.

    Sama­ten maa käyt­tää edel­leen­kin puo­lus­tuk­seen talou­den kan­to­ky­kyyn näh­den aivan lii­kaa rahaa. Sil­lä on myös sota­ma­te­ri­aa­lia vaik­ka kuin­ka pal­jon, sitä vas­taan voi­si joko kui­ta­ta vel­ko­ja tai sitä voi­si yksin­ker­tai­ses­ti lait­taa myyn­tiin. Mekin voi­tai­siin ostaa siel­tä vaik­ka­pa sata Leo­pard 2A6:sta hin­taan 200 mil­joo­naa euroa ja sata 2A4:sta, jos tar­vet­ta oli­si hal­vem­mal­le kalus­tol­le. Krei­kal­la on pal­jon sel­lais­ta kalus­toa, jota voi­si käyt­tää tääl­lä­kin, koh­ta sil­le mei­naan on tarvetta.

  52. Krei­kas­sa oli ennen krii­siä var­sin ylei­nen aja­tus, että poh­joi­ses­sa Euroo­pas­sa tyh­mät ihmi­set reh­ki­vät ja teke­vät lii­kaa töi­tä, kun taas Ete­lä-Euroo­pan vii­saat ihmi­set osaa­vat elää oikein. Oma­koh­tais­ta koke­mus­ta tämän ideo­lo­gian läpäi­se­mis­tä ihmi­sis­tä on. Itsel­le­ni ei ollut suu­ri yllä­tys, että Kreik­ka ajau­tui umpi­ku­jaan. Jos asen­teet eivät muu­tu, sama meno jatkuu.

    En ole kovin innok­kaas­ti anta­mas­sa kreik­ka­lai­sil­le oikeut­ta jat­kaa van­haan mal­liin. Syrizan voi­tos­sa on tie­tys­ti jotain vasem­mis­to­ro­mant­ti­ses­ti hie­noa ja sykäh­dyt­tä­vää, mut­ta en sil­ti läh­ti­si tuke­maan puo­lu­een poli­tiik­kaa. Krei­kal­la ja Syrizal­la ei ole varaa uhota.

  53. Mau­rizio:

    Niin ja sitä­pait­si. Kum­pi nyt lop­pu­pe­leis­sä on se suu­rem­pi rois­to – Krei­kal­le rahaa lai­nan­nut, vai­ko se pai­kal­li­nen popu­lis­ti­kusi­pää­po­lii­tik­ko, joka osti tyh­mien äänet vip­paa­mal­la fyrk­kaa vää­ren­tä­mien­sä tilas­to­jen perusteella?

    Ja Suo­mes­sa­ko ei ole ollut näi­tä “popu­lis­ti­kusi­pää­po­lii­tik­ko­ja” jot­ka lupaa­vat sul­le ja mul­le kaik­kea hyvää?

    Tai­taa olla Suo­men val­tion vel­ka 100Mrd euroa jos­ta täl­lä het­kel­lä suu­rin osa on syö­mä­vel­kaa, eli kulu­tam­me enem­män kuin tie­naam­me- kii­tos populistikusipääpoliitikoiden.

    Ja vaa­lit kevääl­lä tulos­sa ja mil­tei kaik­ki lupaa­vat ettei aina­kaan tol­ta ja täl­tä momen­til­ta lei­ka­ta, päinvastoin.

  54. No nyt saa­tiin nor­maa­li Euroop­pa­lai­nen rat­kai­su Krei­kan krii­siin: nel­jän kuu­kau­den tuu­maus­tau­ko jon­ka suo­ma­lai­set pank­ki­se­dät selit­ti­vät ole­van Krei­kan täy­del­li­nen tap­pio, kos­ka se jou­tuu nie­le­mään ylpey­ten­sä ja otta­maan vas­taan mil­jar­di­kau­pal­la uuni­tuo­rei­ta euro­ja. Syrizan joh­ta­ja puo­les­taan ker­toi että sopi­mus vapaut­taa Krei­kan sil­le ase­te­tuis­ta säästökahleista.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espan­jal­ta vaa­dit­tu talou­den kur­jis­tus oli mur­to-osa sii­tä mitä Krei­kal­ta on vaadittu. 

    Pal­jon­ko enem­män suo­men oli­si sin­ne kreik­kaan pitä­nyt lai­na­ta? Tai suo­men pan­kin, jos se lai­na tuli­si ekp:ltä.

  56. jot­ka lupaa­vat sul­le ja mul­le kaik­kea hyvää?” 

    Ja point­ti­si oli niin mikä? Kukaan ei ole tie­tääk­se­ni väit­tä­nyt, ettei­kö näi­tä oli­si meil­lä­kin pil­vin pimein, mut­ta _Kreikastahan_ täs­sä nyt täl­lä ker­taa kui­ten­kin puhuttiin. 

    Vai olet­ko siis sitä miel­tä, että Krei­kan tapa toi­mia on OK, kos­ka mekin teem­me niin?

  57. Mitä mak­saa val­tion (tai yksi­tyi­nen) maa Krei­kas­sa ja pal­jon­ko sitä siel­lä lienee? 

    Lii­ke­ni­si­kö­hän tuol­ta ehkä joi­ta­kin saa­ria esim. suo­ma­lai­sil­le (ja muil­le­kin euro-mail­le) myy­tä­väk­si, tai vel­ko­ja vas­taan kui­tat­ta­vak­si, jos ei kiin­teis­tö­ve­ro ole lii­an paha, tai sel­lai­sek­si nouse …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.