Eduskunnan valiokunnissa kesken olevista asioista ei tarinoida, mutta omista mielipiteistään saa kertoa. Ei liene kenellekään salaisuus, että Kreikan lainaohjelmasta käydään neuvottelua ja jos tässä liikutaan johonkin suuntaan. eduskunnan suurelta valiokunnalta voidaan tarvita päätöstä Suomen kannasta hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Siksi edustajamme suuressa valiokunnassa, Johanna Sumuvuori kyseli ryhmältä, millainen liikkumatila hänellä ryhmän puolesta on. Kirjoitan tähän oman vastaukseni, koska on muutenkin pitänyt kirjoittaa Kreikasta. Näin siis vastasin:
Ei ole pelkoa, että Antti Rinne toisi esityksen, joka olisi niin löperö, etteivät vihreät voisi sitä hyväksyä. Ei toisaalta ole pelkoa siitäkään, että tulisi sellainen esitys, joka miellyttäisi minua, mutta kerron kantani silti. Minusta ei ole mitään järkeä pitää Kreikkaa henkitoreissaan tyyliin paras kreikkalainen on työtön kreikkalainen. Miten maa voi maksaa velkansa, jos kreikkalaiset pidetään työttöminä? Jos joku on velkaa minulle, en panisi häntä käsirautoihin ja estäisi häntä ansaitsemasta rahoja velan maksuun.
Ilmassa on paljon kostoa pahoille kreikkalaisille. Koston kohde on väärä, sillä eivät Kreikan köyhät ole kansantalouden kirjanpitoa väärentäneet. Toisaalta Espanjan ja Portugalin tilannetta ajatellen ei olisi hyvä, että Kreikan lainoja annettaisiin anteeksi, vaikka akordi saattaisi olla edullisempi vaihtoehto myös velkojille. Voisi teoriassa saada takaisin edes jotain. Kreikan vaaleja voisi kuitenkin kunnioittaa niin, että troikan sanelemaa Sasi-henkistä ohjelmaa korjattaisiin. Tai en tiedä, kuinka paljon troikka on myötävaikuttanut siihen, että ahtaalle maassa pannaan huono-osaisimmat ja jätetään rikkaat rauhaan, mutta ideologisesti tämä sopii monelle myös Suomessa.
Sen sijaan, että kohteeksi otetaan köyhät, voisi ajatella, että Kreikka alkaisi verottaa rikkaitaan. Tämä kai oli voittaneen Syrizan ohjelmassa. Minusta pitäisi hyväksyä, että vaalitulosta kunnioittaen Kreikka muuttaa tervehdyttämisohjelmaansa ja alkaa verottaa maassa olevia kohtalaisen varakkaita ihmisiä niin kuin mekin heitä verotamme. (Emme tosin laivanvarustajia mekään.)
Muutos vie vähän aikaa. Yleensä verotus perustuu kalenterivuosiin. Siksi Kreikalle on annettava lisää aikaa, mikäli se sitoutuu toisenlaiseen tervehdyttämisohjelmaan. Ei kuitenkaan ole pelkoa, että suuri valiokunta saisi eteensä tällaisen paperin.
Muuten olen sitä mieltä, että Kreikan taloudellisesta ja sosiaalisesta tuhoamisesta ei tätä aikaa tulla ylistämään. Yhdysvallat antoi toisen maailmansodan jälkeen taloudellista tukea Saksan jälleenrakentamiseen, vaikka Saksa ei ollut ollut mikään varsinainen pyhimys sodassa.
Islantilaisethan kieltäytyivät maksamasta pankkiensa tappioita. Eikä siitä suurempia laineita lopulta syntynyt.
Tämä tie on siis mahdollinen. Käsittääkseni kuitenkin kreikan tapauksessa maa tarvitsee jatkuvasti käteistä virkamiesten palkkojen maksuun. Tästä syystä kreikka lienee riippuvainen velkojistaan myös tulevaisuudessa ja kurjuus tulee jatkumaan.
Ei Kreikka näytä haluavan pois EU:sta tai eurostakaan. 10 vuodessa kreikka varmaan taas nousee entiselle tasolle.
Jos taloudellisissa kriiseissä on jotain hyvää, se on mahdollisuus tehdä rakenteellisia muutoksia, jotka eivät muuten menisi läpi eri intressiryhmien vastustaessa. Olen ymmärtänyt, että Kreikan ongelmat ovat pitkälti olleet sen suuntaisia, että jos jossain tehdään uudistus, valtaan äänestetään porukka jotka peruuttavat uudistukset.
Kreikka on tehnyt nyt paljon uudistuksia, ja niitä ei pitäisi möhliä peruuttamalla ne. Hyviä esimerkkejä Syrizan ajatukset palauttaa siivoojat suoraan ministeriön palkkalistoille, peruuttaa kiinteistövero jne. Kreikassa ei ole myöskään ollut lainkaan tuloveroa alle 12000 euroa tienaaville, joten 3 miljoonaa kreikkalaista ei ole maksanut muita veroja kuin alvia.
Paul Krugman on sitä mieltä, että Kreikalta vaadittuun budjettiylijäämään 4,5 % BKT:stä (nykyisen 1,5 % sijasta) pääseminen söisi 7,5 – 8 % BKT:stä.
http://krugman.blogs.nytimes.com//2015/02/14/greeces-excess-burden/
En tiedä olisiko rikkaiden verottamisella pienempi BKT-kerroin kuin menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla kautta linjan, luultavasti (en ole taloustieteilijä).
Itsenäinen valtio saa tietysti tehdä omat päätöksensä. Jos päättävät että eivät ota uutta lainaa tai eivät sopeuta budjettiaan vaatimusten mukaan niin omapa on asiansa, ja jos on olemassa mekanismeja joilla noiden päätösten seuraukset eivät rajoitu vain heille itselleen, muut mahdolliset osapuolet saavat toimia miten parhaaksi katsovat. Antavat lisävelkaa, suoraa tukea, laittavat lainahanat kiinni, potkivat Kreikan rahaliitosta ulos, lähtevät tankkien kanssa perimään saataviaan, tai miten nyt parhaaksi näkevätkään. Turha moralisointi on pelkkää ajanhukkaa.
Mutta sinun ja muun vasemmiston Syriza-symppauksesta unohtuu yksi asia: Kreikka oli jo ennen Syrizan valtaantuloa päässyt tuloissa ja menoissa velanhoitomenoja lukuunottamatta tasapainoon. Ei siis ole itsestäänselvää että velkojamaiden vaatimat ehdot tukipaketeille olisivat tehneet budjettivajeen kuromisen mahdottomaksi, kuten käsirautaesimerkilläsi annat ymmärtää. Syrizan vaalilupauksiin kun kuului muutakin kuin vain rikkaiden verottamista.
Oliko nuo velkaehdot kohtuuttomia niille tavallisille köyhille kreikkalaisille vai ei on toinen kysymys, en minä itse heitä sinänsä syyllistäisi vaikka kenties tyhmästi ovat aikoinaan äänestäneetkin. Valitettavasti demokratian ja itsenäisten kansallisvaltioiden luonteeseen kuuluu myös se, että huonoista päätöksistä pääsee kärsimään moni viatonkin.
Vertaaminen Islantiin on myöhäistä. Kriisin alussa lähestulkoon kaikki lainat kreikalle olivat myöntäneet Ranskan ja Saksan pankit (yli 120 miljardia yhteensä), valtioiden velkavastuut olivat minimaaliset. Tänään sekä julkisten että yksityisten pankkien velkavastuut ovat lähestulkoot nolla.
Eli EKP, IMF ja poliitikot ovat siirtäneet kaikki vastuut yhteisiksi. Eikä pelkästään siten että Ranska ja Saksa kantaisivat suurimman vastuun, vaan näillä mailla on nyt suhteessa pienempi riski ja velankantovastuu kuin kriisin puhkeamisen aikaan.
On myös hyvä huomioida että EKP ei vastaa kansallisille parlamenteille vaan sen tehtävänä on pitää pankkien huolta, minkä se on tehnyt loistavasti.
Hohhoijaa. Kreikka maksaa veloistaan olematonta korkoa. Tämän lisäksi veloilla on vielä 8 vuoden lyhennysvapaakin. Ja halutessaan kreikkalaiset saisivat näitäkin ehtoja varmasti sovittua paremmiksi.
Veloilla ei siis ole mitään merkitystä Kreikan taloudelle lähes vuosikymmeneen. Niistä puhuminen on joko asiantuntematonta lässytystä tai jonkin epämääräisen poliittisen agendan ajamista.
Kreikka on itse osansa valinnut. Sokeiden ajokortit, metsureiden ulkoilmalisäkorvaus, palkanlisä siitä, että tulee aamulla töihin. Se rääkkääkö Kreikka kreikkalaisia vai tekeekö sen EU, on sivuseikka. Todennäköisesti EU tekee ”rahoituspaketin”, jolla kaikki katsovat voittavansa ja sama meno jatkuu. Ovatko lukijat jo huomanneet, että Suomi on Kreikan tiellä, eikä ole olemassa mitään demokraatista voimaa, joka mahdollistaisi muutoksen?
Kreikan avustamisen kohdalla virhe tehtiin jo ihan ensimmäisessä avustuspaketissa. Jos silloin oli selvää, että Kreikka on niin syvästi velkaantunut, että se ei kykene siitä palautumaan. Kreikalle annetut tukipaketit vain siirsivät ongelmaa eteenpäin, mutta silloin oli poliittisesti mahdotonta myöntää sitä. EUn vaatima reitti ei ole yhtään sen parempi nyt kuin silloinkaan, se vain ajaa Kreikkaa syvemmälle umpikujaan.
Mutta ei Syrizan haluama ratkaisu ole yhtään sen parempi. Käytännössä, jos Syriza saisi mitä haluaisi, se vain kääntäisi kelloja taaksepäin ja päädyttäisiin tilanteeseen juuri ennen kriisin laukeamista. Kreikalla olisi yhä kestämätön velkataakka ja monet Kreikan talouteen tehdyt tarpeelliset uudistukset (kuten virkamiesten ja heidän etujen vähentäminen, talouden suljettujen sektorien avaaminen ja niin edelleen) peruttaisiin. Edessä olisi pian uusi velkakriisi, sillä Kreikan kansantalous ei edelleenkään kykenisi kantamaan velkataakkaansa.
Kreikan neuvottelut ovat sikäli yhdentekevät, että molempien puolien haluama jatkotapa ajaisi samaan umpikujaan, ainoastaan vähän eri reittiä. Kreikka pysyy kriisissä kunnes joko Kreikka eroaa eurosta tai EUssa implementoidaan tulonsiirtounioni. Nyt kiistellään vain siitä, millä tavalla pitkitetään kriisiä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä paras tulos olisikin varmaankin neuvotteluiden totaalinen kariutuminen ja Kreikan poistuminen eurosta. Se on lyhyellä aikavälillä hyvin kivuliasta, mutta mitä pidempään varsinaista ratkaisua lykätään, sitä kivuliaampaa ratkaisusta tulee – onpa se Kreikan poistuminen eurosta tai tulonsiirtounioni.
Ei kuule tartte pelätä, että Kreikka laittaisi minkäänlaista tervehdysohjelmaa eteenpäin. Johan sen nyt tästä huomaa. Sitäpaitsi kansa kyllä kyllästyyy kommunistiseen hallintoon melko nopeasti ja seuraavissa vaaleissa tulee kenkää.
Ainoa ohjelma mitä he haluavat noudttaa, on lisää rahaa ilman ohjelmaa.
Ei jatkoon, Kreikka ulos rahaliitosta. Silloin he voivat hoitaa kilpailukykynsä kuntoon köyhtymälllä keppikerjäläisiksi kun drakma on mikkihiirirahaa.
Suomessa 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,5%, että eipä toi nyt kovin kaukana nollasta ole.
Kun euroalueella ei ole pitävää säädöspohjaa on rahan jakaminen kreikalle kuin jakelisi rahojaan kadulla toivoen että joku toisi takaisin. Parempi että kreikka irtautuu eurosta ja panee asiansa kuntoon.
Kreikan koyhät ovat aikanaan äänestäneet demokraattisesti, ei siellä mikään juntta ole viime vuosina enää ollut vallassa. Kyllä köyhillä on myös uurnilla ollut enemmän joukkovoimaa kuin rikkailla joten myöskään mikään rikas vähemmistö ei ole ollut asioista päättämässä vaan velaksi eläminen ja tilastojen vääristäminen on ollut suurimman osan etu.
Jos röyhkeydestä, ahneudesta tai tyhmyydestä halutaan palkita antamalla velat anteeksi ja antamalla korruption jatkua, siitä vaan. Suomen vuoro onkin nykymenolla seuraavana joten ehkä ihan hyvä leikkiä armeliasta että pedataan itselle paikka almujonossa.
Suomessa osataan tämäkin tehokkaammin. Hallitus ehtii neljän vuoden sisällä itse perua omat uudistuksensa huomattuaan ne mahdottomiksi (ja kutsuu sitä uudistukseksi).
Kaikkineen tapaus on kiehtova, sillä syrizalaisesta vasemmistohumanismista on tullut paneurooppalainen liike, jossa Varoufakis vetoaa eurooppalaisten kadunmiesten yhteiseen asiaan pahaa ekp:tä vastaan.
Kreikka on varmasti oikeassa siinä, että lainaohjelman kostomentaliteetti on yksinomaan vahingollista. Ennen kaikkea kärsimään joutuu se sukupolvi, joka ei ollut edes äänestysiässä korruption rehottaessa.
Tästä huolimatta syrizalainen lainaohjelmanhaukkumisretoriikka haiskahtaa vähän liikaa oman kilven kiillottamiselta. Kreikkalainen talouspolitiikka kaipaisi kipeästi ratkaisukeskeisyyttä ja suoraselkäisyyttä näin suomalaiskadunmiesvinkkelistä.
Kreikkaa lainottaneet saksalaiset ja ranskalaiset pankit on nyt saatu pelastettua ahdingostaan. Lisäksi EKP:n elvytystoimet ovat nostaneet entisestään osakkeiden arvoja. Kiitos veronmaksajille, varakkailla on taas varaa ostaa Ferrareita ja he voivat jatkaa varojensa piilottelua veroparatiiseissa.
Suomen pankeilla ei ollut alunperin riskejä Kreikassa. Ja koska Saksan ja Ranskan valtiot olisivat joka tapauksessa pelastaneet itse omat pankkinsa, niin suomalaisilla veronmaksajilla ei ollut kriisin alkaessa mitään suurempia riskejä Kreikan suhteen.
Tartuntavaaralla ja kriisillä pelottelu kuitenkin puri Suomen hallitukseen. Suomi otti osan Saksan ja Ranskan pankkien osakkeenomistajien ja näiden maiden veronmaksajien riskeistä meidän veronmaksajien piikkiin.
Nyt velkojana pääsemme määräämään, mitä velallisen eli Kreikan valtion pitäisi tehdä.
Kreikkaa ja kreikkalaisia meidän pitää auttaa vaatimalla Kreikan valtiolta järkeviä toimia.
Mutta sitä en vieläkään ymmärrä, miksi meidän piti auttaa rikkaita saksalaisia ja ranskalaisia. Sen hölmöyden vastineeksi meidän pitäisi nyt vaatia, että Saksa ja Ranska kantaisivat normaalia osuuttaan suuremman vastuun Kreikan avustusoperaatiosta.
Meidän pitäisi vaatia, että Saksa ja Ranska kiristävät rikkaiden veronmaksajiensa verotusta Kreikan avustamiseksi.
Kuten Tomi mainitsi, Saksa ja Ranska ovat toimineet suojellakseen pankkejaan ja viivyttääkseen ratkaisua. EU:ssa ei ole solidaarisuutta jota yhteisvaluutta edellyttää, vaan omat edut tulevat ensin. Kreikalle pitäisi löytää tie pois veloista ja pois euroalueesta.
Pitäisi myös vaatia, että Kreikka lopettaa aseiden jättiostot (Saksalta) ja palauttaa puolustusmenojen suhteen bruttokansantuotteeseen järkevälle tasolle. Kreikan puolustusmenojen suhde bkt:hen 2000 – 2008 oli 3.6% kun EU:n keskiarvo oli 1.6 [1]. Kreikan puolustusmenot ovat kriisin alettua olleet jatkuvasti EU:n huippua ja lähellä 3% bkt:stä [2] reilusti yli NATO:n tavoitteen samaan aikaan kun Suomessa kitkutellaan 1.3% tuntumassa [3].
Vaihtoehtoisesti jos hyväksytään, että yksi lainanantajat voivat pistää Kreikan auttamaan asevientiään, voidaan vaatia mulle kans periaatteella Kreikkaa ostamaan satoja Paseja Suomesta velkojen armahduksen kuittaukseksi.
[1] https://www.bicc.de/uploads/tx_bicctools/BICC_Focus_Griechenland_engl_fin.pdf
[2] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS
[3] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS
Sattumoisin professori Haaparanta kirjoitti samasta aiheesta.
http://blog.hse-econ.fi/?p=6495
ja päätyi lähes samoihin päätelmiin.
Taitaa niillä ola merkitystä. Lehtitietojen mukaan Kreikan pitäisi tänä vuonna lyhentää velkojaa 17 miljardin edestä, mikä lienee 7…9% sen BKT:stä.
Eikä suomessakin makseta siitä, että vaivautuu lomalta takaisin töihin
Jos Suomessa ehdotettaisiin, että palkka niiltä päiviltä kun jää väitetyn sairauden takia pois töistä, olisi pienempi kuin oikeilta työpäiviltä, kauhea huuto siitä syntyisi. Se, että asia on kirjattu noin päin kertoo vain siitä, että kansaa pidetään tyhmänä.
On aivan sama sanotaanko, että palkka on päivässä 50 euroa ja jos tulee töihin saa 20 lisää kuin sanoa, että palkka on 70 euroa, mutta jos on sairas, joutuu maksamaan 20 euroa.
Mutta onhan meillä ollut lisäpuutelisä niille, joiden palkkoihin ei kohdistu mitään muuta lisää.
Valtionvelan kierrätys on aivan normaalia toimintaa eikä siinä ole mitään ongelmaa niinkauan kun valtion hallitus noudattaa sijoittajat vakuuttavaa kurinalaista talouspolitiikkaa.
Viime vuonna Kreikan valtionvelka oli jo kovaa kyytiä palaamassa sijoituskelpoiseksi paperiksi joten jopa siellä tämä on siis aivan todistettavasti mahdollista.
Nythän Kreikka on täysin sijoituskelvoton mutta se on nykyisen hallituksen oma päätös.
Lainojen takaisinperinnässä kaikin keinoin ei muuten ole mitään väärää.
Rikollinen on se joka jättää lainansa maksamatta.
Juuri niin. Kreikan ongelma ei ole se, mitä Krugman sen väittää olevan. Tai oikeastaan, Krugmanin teesi on oikea, sitä vaan tulkitaan väärin.
On totta, että Euro on yksinkertaisesti liian vahva valuutta. Euro on nimittäin ekvivalentti sen kanssa, etä valtio ylläpitäisi kiinteää vaihtokurssia ja vapaita pääomamarkkinoita. Ei täysin, tosin. Eurossa ollessan maa ei voi joutua keskuspankin valuuttavarantokriisiin. Sensijaan sille voi käydä niin, että valtio ei saa lainaa.
Jos valtio elää yli varojensa, niin näin käy lopulta. Jos maalla on oma valuutta, niin maan valuutta sukeltaa tällaisessa tilanteessa, maan kansalaiset eivät voi ostaa ulkomailta mitään ja kotimarkkinat korvaavat ulkomaanmarkkinat. Eurossa kotimaassa on euroja, mutta kotimaasta niillä ei saa mitään, joten ne menevät ulkomaille ja maassa ei enää käydä kauppaa. Karrikoiden.
Hinnat eivät jousta alaspäin. Tämä on se, mistä kaikki johtuu. Jos Kreikalla olisi oma raha, se olisi nyt devalvoitunut 50 prossaa tms ja siinä rahassa mitatut lainat olisi helppo maksaa pois euroilla.
Euron toimivuus nojasi ideaan, että valtiot eivät elä yli varojensa. Tämä on vähän niinkuin se, että ei rikollista ole järkevää pistää vankilaan sen jälkeen kun rikos on tehty, ei se sitä enää estä.
Kreikan kurittaminen on välttämätöntä jotta *muut* maksavat velkansa.
Käsittääkseni Syriza juuri haluaa muuttaa jo tehdyt leikkaukset sellaisiksi, että turhat ihmiset lähtevät ja tarpeelliset saavat työpaikkansa takaisin. Nythän leikkaukset ovat kai lähinnä kohdistuneet nimenomaan toteuttavaan henkilöstöön. Varaa leikata lisää ei juuri ole.
Tai sitten voidaan ottaa takaisinmaksu materiaalina, kun Venäjä tuossa rajan takana pullistelee. Kreikalla olisi varaa leikata sieltä. Ainakin noille Rauma-luokan ohjusveneille voisi ne korvaajat hankkia samantien…
Minua kyllä jatkuvasti ihmetyttää miten Kreikan, Espanjan, jne. ottamat lainat hoidettiin meikäläisittäin niin typerästi. Ongelmana periaatteessa oli Saksan ja Ranskan pankkien tolkuton lainananto. Miten ihmeessä ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että oltaisiin vain pelastettu pankit omistusosuutta vastaan? Kreikka olisi sitten voinut vaikka jättää lainat maksamatta, kunhan pahimman yli olisi päästy. Riskit olisivat erääntyneet ja markkinamekanismi päästetty toimimaan. Nyt vain on painettu pankkien riskinotto villaisella.
Kreikan kohdalta olenkansainvälisistä laatulehdistä ollut ymmärtävinäni muutamia myönteisiä asioita.
– Syrizan hallitus on toistaiseksi vähemmän epäilyttävä kuin kahden aiemman valtapuolueen hallitukset, joissa rakenteellinen korruptio oli päässyt aika pahaksi.
– Kreikan talous on kääntynyt, siis nettotalous. Tämä on erinomainen asia ja mahdollistanee Kreikan paluun luottomarkkinoille ylipäätään.
– Säästöjä on tehty paljon ja miten nopeimmin saatu aikaan. Tässä vaiheessa tarvitaan kansalaislle myös myönteisiä asioita ja rakenteellisten säästöjen jatkamisen ohessa myös sosiaalisten ongelmien estämistä.
– Neuvottelut ovat ennen muuta olleet siitä, että nykyinen talouskasvu saadaan jatkumaan.
– EU:n hätälainaohjelmatt ovat toimineet siten, että katastrofeilta on vältytty. Kreikan ongelmatkin ovat hyt hallittavalla tasolla ja enää pieni osa euroaluetta. Irlanti, Porugali ja Espanja ovat normalisoituneet.
– Kun Olli Rehnin nihilistinen politiikka loppui euron arvokin on siirtynyt okeaan suuntaan lähemmäksi dollaria. Euro oli yliarvostettu.
– EU:n lainaohjelmat ovat toimineet. Se on meille kaikille hyvä ja vientiteollisuudelle hyvä.
– Median logiikassa Perssuomalaisten lasunnoille annetaan aika paljon näkyvyyttä. Tämä saa kuvittelemaan näkemyserot suuremmaksi.
– Markka-ajan korkotasoa ja devalvaatiokierrettä kaikpaa enään kuka? Joku joka on ne kurjat ajat unohtanut.
– Poliitikoiden kyky perustella päätöksiään on vähän heikoissa kantimissa.
Palataanpa askel takaisin niin nähdään paremmin. Jo vuosia on ollut selvää, että kreikkalaisilla on Sveitsissä ja muissa paratiiseissa yli 300 miljardia varoja piilossa. Suuri osa tästä on tavalla tai toisella Kreikan valtiolta kupattua tai varastettua.
Miksi Kreikassa ei säädetä lakia, jolla varat vaaditaan menettämisen ja vankilan uhalla kotiuttamaan ja sijoittamaan Kreikan valtiolainoihin??? Tällä tavoin Kreikka vapautuisi ulkomaisista veloistaan ja saisi taloudellisen itsenäisyytensä takaisin. Luulisi Syrizaa tämän vaihtoehdon kiinnostavan.
Valitettavasti Syrizan suunnalta ei ole kuulunut mitään toimenpiteistä, joilla valtiontalous saataisiin tasapainoon. Ennenkuin Kreikka uskottavasti päättää toimenpiteistä, joilla lisätään valtion tuloja ja/tai alennetaan menoja.
Ymmärtääkseni edellinenkin hallitus yritti järkeistää taloutta ja lopettaa erinäisiä saavutettuja etuja. Tästä nousi hirveä huuto, ja lakot. Saavutettujen etujen poiston sijaan jäljelle jäi juustohöylä. Nyt Syriza jättäisi höylänkin pois ja loisisi muiden valtioiden taskuilla.
Ja missähän euromaassa kaupan hyllyt ovat tyhjät? Muistelet ilmeisesti entistä Neuvotoliittoa.
Karrikoiden?
Osmo: ”Jos joku on velkaa minulle, en panisi häntä käsirautoihin ja estäisi häntä ansaitsemasta rahoja velan maksuun.”
Eivät ne jotka ovat käsiraudoissa (tai pitäisi panna käsirautoihin) muutenkaan maksa, toiset maksavat.
Ei aivan.
Wikipedia: ”all private creditors holding Greek government bonds were required at the same time to sign a deal accepting extended maturities, lower interest rates, and a 53.5% face value loss”.
Perusongelma lienee se, että Kreikan BKT on noin 249 miljardia, Suomen on noin 276 miljardia – ja Kreikka on noin 2 kertaa suurempi. Ei ole tuotantoa, millä maksaa mitään.
Toinen ongelma on se, miten ihmeessä tuonkokoinen kansantalous mitenkään voi heiluttaa EU:ta tai euroa – mutta selväksi on tullut, että taloustiede tosiaan on keksitty, jotta saataisiin astrologialle lisää uskottavuutta.
Kuten ylivoimainen enemmistö kaikista euron puolustelijoista, sinäkin teet sen virheen, että kuvittelet eurolla olevan vain yksi vaihtoehto, euroon kytketty markka. Jos meillä olisi markka nyt, se olisi mitä todennäköisimmin kelluva markka, kuten Ruotsilla on kelluva kruunu.
Ei kreikassa kaupan hyllyt tyhjene, koska ihmisillä ei ole rahaa. Jos Kreikalla olisi oma valuutta ja hintasäännöstely joka määräisi ettei hintoja saa nostaa, niin kauppojen hyllyt todellakin olisivat tyhjät.
Miksi sitten kirjoitit, että ”Eurossa kotimaassa on euroja, mutta kotimaasta niillä ei saa mitään”?
Meillähän oli 1) vahva markka ja sitten 2) delvalvoitu markka ja vielä 3) lisää devalvoitu markka – tämä ainoastaan 90-luvulla – eikä mikään näytä siltä, että nykyiset päättäjät olisivat viisaampia.
Mutta ehkä vain haluat kunnon tuottoa sijoituksillesi?
Tuolloin sijoitustili pankissa tuotti 14%, mutta asuntolainan korko saattoi olla 18%. Hienoa aikaa 😉
Olen kokenut Kreikka-keskustelun jotenkin turhauttavaksi, silloin aikaisemmin ja myös nyt. Johtuneeko siitä, että tahtipuikkoa ovat heiluttaneet perussuomalaiset varsin populistiseen tyyliin?
Keskustelu on ollut myös kovin jyrkkää ja kiihkeää. Tuntuu siltä, että keskustelua ei aina myöskään käydä vilpittömästi itse asiaa pohdiskellen, vaan tarkoitushakuisesti joitain muita poliittisia tavoitteita ajaen. Lähinnä kai euroon ja EU:hun liittyen.
Osmo Soininvaara tekee kuitenkin aiheesta hyviä huomioita, samoin muutamat kommentoijat, joten lisäänpä pari omaakin reunahuomautusta.
Usein sanotaan, että tavalliset kreikkalaiset ovat tilanteeseen syyttömiä. Ei kai nyt sentään, sillä hehän ovat vaaleissa äänestäneet itselleen vallanpitäjät. Sen ei silti pidä johtaa kohtuuttomaan rankaisemisen kierteeseen.
Olen ymmärtänyt, että varallisuutta Kreikassa on paljon. Miksei sitä saada käyttöön ongelman ratkaisemiseksi? Onnistuuko edes nyt voittanut vasemmistopuolue siinä?
Ja lopuksi: pienenä kansana suomalaisten kannattaisi välttää kovin ylimielistä ja ankaraa suhtautumista. Koskaan ei tiedä milloin me tarvitsemme solidaarisuutta muilta.
Osmo kirjoittaa ”Miten maa voi maksaa velkansa, jos kreikkalaiset pidetään työttöminä?”
Työttömyyden paradoksi
Espanjan talous on lähtenyt kasvuun ja lainantarve vähentynyt sen jälkeen kun maan työttömyys nousi jopa 27 prosenttiin.
Myös Portugali ja Irlanti ovat saaneet talouttaan kuntoon, mutta hintana on ollut työttömyyden räjähdysmäinen kasvu.
Myös Kreikassa nähtiin oireita maan talouden tervehtymisen suuntaan ja jälleen massatyöttömyyden jälkeen. Tapahtuuko näin säästökuurien seurauksena työttömyydestä huolimatta vai nimenomaan pääasiassa työttömyyden ansiosta? Alentaako työttömyys väestön ostovoimaa ja sitä kautta kulutusta niin, että rahat paremmin ohjautuvat maalle vaurautta tuoviin tuotannollisiin investointeihin?
Espanjassa työttömäksi varmasti joutui suuri joukko niitä, jotka olivat rakentaneet asuntoja, joiden takia syntyi asuntokupla, mikä oli keskeisiä syitä maan syvään lamaan. Talouskasvua mitataan BKT:n muutoksella. BKT mittaa myös turhia ja jopa vahingollisia töitä, jollaiseksi osoittautui osa asuntorakentamisesta.
Espanjalta vaadittu talouden kurjistus oli murto-osa siitä mitä Kreikalta on vaadittu.
Kreikan on tänä vuonna lyhennettävä velkoja ja maksettava korkoja yhteensä n. 19 miljardia. N. 9 miljardia on IMF luottoja, loput markkinoilta. Nämä on maksettava, ei niitä rullata eteenpäin. Ei Kreikka edes neuvottele IMF:n kanssa, eikä yksityisten velkojien kanssa, vain euroryhmän kanssa. Lisäksi on lyhytaikaista lainaa (T-Bill) 14,6 miljardia, mitkä pystyy kierrättämään EKP:n luvalla.
1) Kommunistiseen? Puheena olevan puolueen ohjelma muistuttaa läheisesti Länsi-Euroopan sosiaalidemokraattisten puolueiden ohjelmia jostain kylmän sodan vuosikymmeniltä, jolloin niillä oli nimenomaan kova tarve irrottautua kaikesta kommunismiin vivahtavastakin.
2) Vaikka se olisikin kommunistinen, niin historian valossa on aivan älytöntä väittää, että kommunistinen hallinto on automaattisesti kansan silmissä vähemmän legitiimi kuin sen ei-kommunistinen vaihtoehto. Esimerkiksi Vietnamin sodan lopputuloksen ratkaisi pitkälti se, että Yhdysvaltain ulkopoliittisille päätöksentekijöille oli mahdotonta käsittää, että kansallistunteen voivat jossakin maassa poliittisesti ”omistaa” nimenomaan kommunistit, jolloin tämän kansallistunteen mielletyt loukkaukset koituvat nimenomaan kommunistien propagandavoitoksi. Kreikassa on nyt samanlainen tilanne. Syriza mielletään nimenomaan Kreikan pelastajaksi sen häpäisijöiltä. Jos sellaiseen puolueeseen ylipäänsä kyllästytään, niin huomattavasti hitaammin kuin puolueisiin, joiden kannattamisen motivaatiotausta on toisenlainen.
Ei ole. Jos rikosoikeuden ja velvoiteoikeuden välinen ero on näin hämärä, niin ei ehkä kannata sanoa näistä asioista mitään.
Edellinen kritisoitua säästöpolitiikkaa toteuttanut hallitus sai Kreikan talouden kasvamaan nopeimmin euroalueella.
Syriza on jo ennen vaalivoittoaan onnistunut sössimään Kreikan budjettiylijäämän. Puolue lupaili veronalennuksia, joten toiveikkaat verovelvolliset ovat yksinkertaisesti jättäneet veronsa maksamatta marraskuun jälkeen. Luotonantajien luottamus Kreikan kykyyn maksaa velkansa on romahtanut, talouskasvu pysähtynyt.
Koko kreikan ja muiden maiden tukipakettien taustallahan ei käsitykseni mukaan ole ollut juurikaan mitään tekemistä talouspolitiikan kanssa, vaan kyse on ollut vain Eu nimellä kulkevasta ikiliikkujasta joka on ikuinen ja peruuttamaton.
Kyseessä oli/on siis poliittinen missio/ visio jota pidetään pystyssä väkisin.
Kunnes sitten ehkä kansakunta toisensa perään kyllästyy ja äänestää uudet tuulet- tuskin.
Näin on käynyt Kreikassa ja sitä ”tulipaloa” tässä nyt tällä kertaa sammutetaan ja toivotaan ettei metsäpalo leviä muualle.
Syyllisten etsintä tässä vaiheessa on turhaa.
Ei vaan työttömyys pakottaa porukan menemään töihin merkittävästi aikaisempaa alemmalla palkalla. Tällöin aiemmin kannattamattomat investoinnit muuttuvatkin kannattaviksi.
Ei tosin päde Kreikkaan, nykyinen kommunistihallitus on varmistanut sen että sinne ei kukaan investoi yhtään mitään vaikka zorbakset tekisivät töitä ilmaiseksi.
Mitä enemmän per*eelleen on valtion talous ajettu, sitä suurempi on tiputus kun pitää alkaa elää tulojensa mukaan. Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys.
No muutaman vuoden kuluttua seuraavissa vaaleissahan nähdään, mitä mieltä kreikkalaiset ovat Syrizan hallinnosta. Voihan se olla että vaikka maan talouden ajaa päin seinää, kannatus pysyy. Pysyihän se Chavezinkin kannatus.
Ei niin, tukipaketithan ovat olleet humanitäärinen missio jolla on pehmennetty romahtaneen talouden vaikutuksia Kreikan yhteiskuntaan.
Ilman niitä paikka olisi tätä nykyä Somalia.
Kreikan verokertymä suhteessa viralliseen bruttokansantuotteeseen on 30 %. Suomessa vastaava luku on 43,6 %.
Ainakin sen länsimaisen sosialidemokraattisen osan poliittista vasemmistoa luulisi sekä Kreikassa että Kreikan ulkopuolella kannattavan sitä, että Kreikka nostaa veroasteensa suunnilleen samoihin.
Ja sen jälkeen Kreikalla ei pitäisikään enää olla vaikeuksia hoitaa lainoja. Ei oikeastaan edes tarvitsisi lainoja.
Jos nimittäin uskotaan, että veronkiristyksistä ei ole haittaa, kuten Suomessa suomalaisille uskotellaan.
(Eikä nyt mennä vielä siihen, että epävirallinen BKT suhteessa viralliseen on Kreikassa suurempi kuin Suomessa.)
Kelluva markka olisi devalvoitunut suurten vientiyritysten painostuksesta ja heidän saatuaan rahansa turvaan. (Näin on käynyt.) Sitten olisi saatu palkankorotuksia. Siinäkin on omia voittajia, kansalaiset ovat häviäjiä.
Ruotsilla on omat ongelmansa vapaan SEK valuutansa kanssa, siellä keskuspankki yrittää estää valuutan arvon nousua ja laskua. Suomea isompi väestä ja kansantalous sekä monipuolisempi vientiteollisiuus ja palvelusektori antavat suojaa.
SEK nousut ovat kyykyttäneet siellä vientiä, laskemiset taas muuten kansalaisia. Tanskassa DEK on kiinni eurossa. EU maista suurissakin taloudellisissa vaikeuksissa esimerkiksi Unkari on pysynyt kiinni eurossa.
No, Venäjällä on oma valuutta. Voi katsoa onko siellä iloa valuutan arvon putoamisesta ja miten se vaikuttaa korkoihin.
Miksi Kreikan talous elpyi viime syksynä? Oliko kyse pelkästään harjoitetusta politiikasta vai esimerkiksi öljyn hinnasta, maatalouden satotasosta (maatalous on toki vain n. 3 % Kreikan BKT:sta) tai jostain muusta?
Siis hetkinen. Onko Kreikan talous päässyt sille tasolle, mistä lähedettiin? Jos ensin putoaa kuopan pohjalle ja nousee siitä askeleen, ei ole vielä ihan huipulla.
Pitäisikö Saksan sitten maksaa vanhat velkansa?
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ajatus siitä, että ne pitäisi maksaa sai saksalaiset lopulta lahtaamaan aika monta miljoonaa ihmistä. Toisen sodan jälkeen kasottin sitten tarkoituksenmukaiseksi päästää heidät pälkähästä.
Se 4.5% BKT:stä minkä Kreikan pitäisi maksaa vuosittain (siis euroryhmän vaatimus valtiontalouden ylijäämästä ilman korkokuluja) vastaa suunilleen Suomen sotakorvauksien vuosittaista tasoa. Kreikan tapauksessa tämän vain pitäisi jatkua vain lievästi laskien vuosikymmenien ajan. Ei aivan yllättävää, että kun Kreikassa kansa on saanut tarpeekseen.
Velka on vain ja ainoastaan luottamuksen mittari, eikä mitään muuta.
Euroopassa tätä ei ymmärretä, joka näkyy siten, että Eurooppa tekee ”Japanit” syösten maanosan pitkään ja katkeraan noidankehään.
Protestanttinen maailmankuva ei tunne uutta alkua, toista mahdollisuutta eli tuttavallisemmin amerikkalaista unelmaa.
”niin ei ehkä kannata sanoa näistä asioista mitään.”
Jos minä pummin sinulta rahaa tietäen, etten tn. pysty ikinä maksamaan takaisin, niin en ehkä ole rikollinen, mutta pummi silti. Ja saivarrellaanpa Kreikan työtätekevän kansan ahdingosta kasvottoman kapitalismin puristuksessa kuinka paljon hyvänsä, niin muuksipa tuo ei muutu kuitenkaan.
Niin ja sitäpaitsi. Kumpi nyt loppupeleissä on se suurempi roisto – Kreikalle rahaa lainannut, vaiko se paikallinen populistikusipääpoliitikko, joka osti tyhmien äänet vippaamalla fyrkkaa väärentämiensä tilastojen perusteella?
Jos ruplalla olisi kiinteä kurssi tai Venäjä olisi eurossa, se olisi vielä suurempi katastrofi mmaan taloudelle. Valuutan syöksyminen on aina seuraus, ei mikään syy.
Niin mutta pahin on silloin jo ohitse.
http://www.theguardian.com/world/2014/nov/27/is-the-greek-economy-improving
http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/countries/greece_en.htm
http://money.cnn.com/2015/02/13/news/economy/greece-economy-talks/index.html?iid=HP_River
Sitä minä en ymmärrä, miksi Kreikassa pitäisi nostella veroja. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos maassa on korruptiota ja veronkierto yleinen kansanhuvitus. Jos valtio ei pysty, ei kykene eikä siihen kukaan luota, niin mitäpä jos ajettaisiin se mahdollisimman pieneksi? Kreikkaan tarvitaan yövartijavaltio minimisosiaaliturvalla ja nollayritystuilla ja verot niin pieniksi kuin mahdollista. Vasta kun luottamus on palautettu, voidaan taas alkaa laajentamaan julkista sektoria. Nythän Syrizan voiton jälkeen mennnään ihan väärään suuntaan: puolue on varmasti yksi kaikkein innokkaimmista julkisen sektorin paisuttajista. Tämä ei tule toimimaan.
Samaten maa käyttää edelleenkin puolustukseen talouden kantokykyyn nähden aivan liikaa rahaa. Sillä on myös sotamateriaalia vaikka kuinka paljon, sitä vastaan voisi joko kuitata velkoja tai sitä voisi yksinkertaisesti laittaa myyntiin. Mekin voitaisiin ostaa sieltä vaikkapa sata Leopard 2A6:sta hintaan 200 miljoonaa euroa ja sata 2A4:sta, jos tarvetta olisi halvemmalle kalustolle. Kreikalla on paljon sellaista kalustoa, jota voisi käyttää täälläkin, kohta sille meinaan on tarvetta.
Kreikassa oli ennen kriisiä varsin yleinen ajatus, että pohjoisessa Euroopassa tyhmät ihmiset rehkivät ja tekevät liikaa töitä, kun taas Etelä-Euroopan viisaat ihmiset osaavat elää oikein. Omakohtaista kokemusta tämän ideologian läpäisemistä ihmisistä on. Itselleni ei ollut suuri yllätys, että Kreikka ajautui umpikujaan. Jos asenteet eivät muutu, sama meno jatkuu.
En ole kovin innokkaasti antamassa kreikkalaisille oikeutta jatkaa vanhaan malliin. Syrizan voitossa on tietysti jotain vasemmistoromanttisesti hienoa ja sykähdyttävää, mutta en silti lähtisi tukemaan puolueen politiikkaa. Kreikalla ja Syrizalla ei ole varaa uhota.
Ja Suomessako ei ole ollut näitä ”populistikusipääpoliitikkoja” jotka lupaavat sulle ja mulle kaikkea hyvää?
Taitaa olla Suomen valtion velka 100Mrd euroa josta tällä hetkellä suurin osa on syömävelkaa, eli kulutamme enemmän kuin tienaamme- kiitos populistikusipääpoliitikoiden.
Ja vaalit keväällä tulossa ja miltei kaikki lupaavat ettei ainakaan tolta ja tältä momentilta leikata, päinvastoin.
No nyt saatiin normaali Eurooppalainen ratkaisu Kreikan kriisiin: neljän kuukauden tuumaustauko jonka suomalaiset pankkisedät selittivät olevan Kreikan täydellinen tappio, koska se joutuu nielemään ylpeytensä ja ottamaan vastaan miljardikaupalla uunituoreita euroja. Syrizan johtaja puolestaan kertoi että sopimus vapauttaa Kreikan sille asetetuista säästökahleista.
Paljonko enemmän suomen olisi sinne kreikkaan pitänyt lainata? Tai suomen pankin, jos se laina tulisi ekp:ltä.
”jotka lupaavat sulle ja mulle kaikkea hyvää?”
Ja pointtisi oli niin mikä? Kukaan ei ole tietääkseni väittänyt, etteikö näitä olisi meilläkin pilvin pimein, mutta _Kreikastahan_ tässä nyt tällä kertaa kuitenkin puhuttiin.
Vai oletko siis sitä mieltä, että Kreikan tapa toimia on OK, koska mekin teemme niin?
Mitä maksaa valtion (tai yksityinen) maa Kreikassa ja paljonko sitä siellä lienee?
Liikenisiköhän tuolta ehkä joitakin saaria esim. suomalaisille (ja muillekin euro-maille) myytäväksi, tai velkoja vastaan kuitattavaksi, jos ei kiinteistövero ole liian paha, tai sellaiseksi nouse …