Voi kuu­lostaa yllät­tävältä, mut­ta olin pet­tynyt, että kysymys keskus­tatun­nelista päät­tyi niin nopeasti. Olin varautunut suureen liiken­nekeskustelu­un ja kuvit­telin, että voisimme päästä Helsin­gin liiken­nepoli­ti­ikas­sa aimo annok­sen eteen­päin taval­la, jos­sa kaik­ki voittavat.

Ajat­telin vähän saman­laista eri näköko­h­tien kom­pro­mis­sia, jos­ta pormes­tari Vapaavuori on puhunut, joskin min­un ratkaisuni olisi ollut vähem­män autokeskeinen.

Hah­mot­telin ratkaisua, jos­sa olisi ollut kohtu­uhin­tainen tun­neli – ei sik­si, että sitä vält­tämät­tä tarvit­taisi­in, vaan kos­ka sop­ua ei muuten syn­ty­isi. Aja­tus oli, että tun­neli rahoitet­taisi­in tietulleil­la (ruuhka­mak­suil­la, suju­vaisu­us­mak­suil­la tai mik­si niitä kukin nyt halu­aakin kut­sua) Olen­naista oli, että Helsin­gin ympäril­lä olisi tul­like­hä, jon­ka ylit­tämi­nen mak­saisi kel­lon­a­jas­ta riip­puen jotain 1 – 3 euroa, siis vähän niin kuin Tukhol­mas­sa, jos­sa ne ovat paran­ta­neet liiken­teen suju­vu­ut­ta olennaisesti.

Tämä yhdis­tet­tynä keskus­tatun­neli­in ei olisi lisän­nyt autoli­iken­net­tä vaan vähen­tänyt sitä.

Samal­la olisi paran­net­tu jalankulkuolo­suhtei­ta ja joukkoli­iken­net­tä olen­nais­es­ti. Kaik­ki oli­si­vat voittaneet.

Tun­nelin piti mak­saa run­saat puoli mil­jar­dia, mut­ta se mak­soi­hin 1,4 mil­jar­dia. Tun­nelia ei voi lopet­taa Sörnäis­ten rantatielle, kos­ka liiken­teen kasvu Kalasa­ta­mas­sa olisi ollut kohtuuton.

Karkasiko mopo käsistä?

Miten siitä tun­nelista tuli noin kallis? Pääsikö autoilun edis­täjiltä mopo käsistä? Kun päästi­in vapaasti ideoimaan, halut­ti­in tehdä tun­neli kaikil­la herkuil­la. Oliko pakko suun­nitel­la tun­neli 50 km/h nopeudelle? Paljon halvem­man olisi saanut, jos olisi tyy­tynyt pienem­pään nopeu­teen. Eri­ta­soli­it­tymät ovat kalli­ita maan pääl­läkin, puhu­mat­takaan siitä, että ne louhi­taan kallioon. Olisi kan­nat­tanut vähän ajatel­la kustannuksiakin.

Sta­dion­in remon­tin suun­nit­telijoil­takin karkasi mopo käsistä, mut­ta siihen ei puut­tunut kukaan. Aika paljon mak­set­ti­in mah­dol­lisu­ud­es­ta, että Helsingis­sä pelat­taisi­in joskus jokin UEFA-cupin lop­puot­telu, mut­ta tässä on maito jo kaatunut maahan.

Noin kallista tun­nelia en saa järkeväk­si mitenkään

Minä en enää osan­nut laa­tia rahoi­tus­su­un­nitel­maa noin kalli­ille investoin­nille. Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neena tapanani on aina ollut laskea eri­lai­sista han­kkeista noin suun­nilleen, kuin­ka järke­viä ne ovat taloudel­lis­es­ti. Kyl­lä, myös eräät fil­lar­i­hankkeet ovat olleet näin lask­ien mielestäni kannattamattomia.

Insinöörin tapa laskea on kat­soa, kuin­ka paljon käyt­täjät säästävät aikaa ja arvot­taa aikasäästö noin kymmenek­si euroksi tunnissa.

Siis vaikka­pa baana: Miljoona käyt­täjää vuodessa, aikasäästö viisi min­u­ut­tia tuot­taa hyö­tyä 830 000 euroa. Han­kkeen hin­ta oli jotain noin seit­semän miljoon­aa euroa, joten sisäi­nen korkokan­ta yli 10 %. Radan alit­ta­va fil­lar­itun­neli menee sekin yli riman, mut­ta rima jää vähän kyl­lä heilumaan.

Täl­lainen lasku­ta­pa on kuitenkin puut­teelli­nen. Se sopii lähin­nä raken­net­taes­sa tietä asumat­toma­lle pree­ri­alle. Kaupungis­sa asia on paljon mon­imutkaisem­pi. Ekon­o­misti las­kee suo­raan rahaa. Han­kkeesta, vaikka­pa keskus­tatun­nelista, koitu­va hyö­ty voidaan jakaa karkeasti seuraavasti:

• Autoil­i­jan koke­ma hyö­ty, jota voidaan esti­moi­da mak­suhalukku­udel­la: paljonko tun­nelista oltaisi­in valmi­ita mak­samaan käyt­täjä­mak­sua. Saa­mamme selvi­tyk­sen mukaan korkein­taan 8 M€, mikä ei riitä rahoit­ta­maan han­ket­ta lainkaan. Mak­su saisi kuulem­ma olla korkein­taan 10 senttiä/km. Muuten tun­nelia ei käytettäisi.
• Kulut­ta­jan yli­jäämä. Vaik­ka tuo 10 senttiä/km olisikin voiton­mak­si­moin­ti­hin­ta, jotkut oli­si­vat valmi­it mak­samaan enem­män. Ero­tus jää heille kulut­ta­jan yli­jäämäk­si. Kaupunki­rak­en­teessa tämä kulut­ta­jan yli­jäämä kap­i­tal­isoituu tont­tien arvoon – ei kokon­aan, mut­ta suurelta osin. Maan arvon­nousu on merkit­tävänä tek­i­jänä, kun mietitään joukkoli­iken­nein­vestoin­tien rahoi­tus­ta. Maan arvon­nousua ei tässä saa­da rahoit­ta­maan tun­nelia, kos­ka mis­sään ei ole tyhjää kaupun­gin omis­ta­maa tont­ti­maa­ta, jon­ka arvo tämän ansios­ta olen­nais­es­ti nousisi. Her­ne­saa­res­sa ehkä vähän, mut­ta sil­lä ei tun­nelia juuri rahoi­ta. Raken­ne­tu­il­la ton­teil­la tämä hyöt­ty lahjoitet­taisi­in omis­ta­jille niin kuin lahjoite­taan hyö­ty Kru­unusil­loista van­ho­jen asun­to­jen omis­ta­jille Laa­jasa­los­sa. (Huo­mat­takoon, että monis­sa mais­sa on mah­dol­lista laskut­taa kiin­teistön omis­ta­jaa infrain­vestoin­nin tuot­ta­mas­ta arvon­nousus­ta, mut­ta ei meil­lä. Se on asia, joka vaikeut­taa kaupunkien kehit­tämistä merkit­tävästi.) Laskekaamme kulut­ta­jan yli­jäämä silti mah­dol­lisim­man hövelisti niin, että se olisi yhtä suuri kuin tuo mak­si­maa­li­nen tuot­to, 8 M€. Enem­pää se ei oikein voi olla mil­lään järkeväl­lä kysyn­tä­funk­ti­ol­la. Autoil­i­joille koitu­va hyö­ty olisi korkein­taan siis noin 16 M€/vuosi
• Liiken­teen hait­to­jen vähen­e­m­i­nen, kun autoil­i­ja siir­tyy katu­verkos­ta maan alle.

Autoil­i­jan koke­ma hyö­ty on siis korkein­taan 16 M€.  Lop­ut koitu­vas­ta hyödys­tä on olta­va tätä hai­tan vähen­e­mistä. Kuin­ka haitallista autoli­iken­teen pitäisi olla, jot­ta tun­neli olisi kannattava?

Las­ke­taan tun­nelin vuosikus­tan­nuk­set nekin mah­dol­lisim­man hövelisti. Viidenkymme­nen vuo­den pois­toai­ka ja 3,5 pros­entin diskont­tausko­rko. Ne tekevät yhteen­sä 60 M€/vuosi. Sen päälle tule­vat käyt­tökus­tan­nuk­set, joi­ta olisi 10 M€, eli peit­et­täväk­si jäisi yhteen­sä 70 M€. Autoil­i­joiden koke­ma hyö­ty olisi korkein­taan 16 M€, joten haitak­si autoista pitäisi laskea 54 M€/vuosi.

Paljonko hait­taa on yhdestä autos­ta? Matko­ja tun­nelis­sa tehtäisi­in vuodessa noin 15 miljoon­aa. Autoista koitu­van hai­tan pitäisi olla siis vähin­tään 3,6 euroa, että tun­nelis­sa olisi mitään järkeä. Ehkä autoista todel­la on noin paljon hait­taa, mut­ta siinä tapauk­ses­sa ongel­maan on paljon yksinker­taisem­pi ratkaisu. Tämä 3,6 euroa ei ole siis min­un arvioni, vaan laskin sen siitä, mikä sen on vähin­tään olta­va, että tun­nelis­sa olisi mitään järkeä

Per­itään niistä autoista tiemak­suna keskimäärin 3,6 euroa ja aloite­taan heti, kos­ka hait­takin on tässä jo nyt. Hil­jaisi­na aikoina  vähem­män ja vilkkaina aikoina vas­taavasti enem­män. Tämä ei ole mitään viher­hörhöyt­tä vaan aivan val­tavir­tat­alousti­eteen mukaista. Kat­so ulkois­vaiku­tusten hin­noit­telu. Se on olen­nainen osa markki­na­t­alouden teoriaa.

Per­itään siis autoista keskimäärin 3,6 euron suu­ru­inen hait­ta­mak­su ja raken­netaan tun­neli? Myön­nän, että tässä pitäisi autoil­i­joiden hyväk­si mak­saa ben­si­inivero, joka lie­nee noin 5 senttiä/km. Hyväk­si ei voi laskea sitä autoil­i­joiden räikeää yliv­ero­tus­ta, jota tapah­tuu maakun­nis­sa, jos­sa autoilun ulkoiset hai­tat ovat paljon vähäisempiä.

Ihan tot­ta: minus­ta autoilu on törkeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la ja aliv­erotet­tua kaupungeissa.

Nuo tietul­lit vähen­täi­sivät liiken­net­tä keskus­taan yksin enem­män kuin koko tun­neli. Ne tek­i­sivät siis tun­nelin tarpeet­tomak­si. Tai sit­ten tehdään todel­la radikaali liiken­nepoli­it­ti­nen ratkaisu, toteutetaan tun­neli ja korkeat tietul­lit, mikä tyh­jen­täisi Helsin­gin niemen autoista melkein kokon­aan. Tässäkin vai­h­toe­jh­dos­sa se tun­neli olisi rahan haaskaus­ta, kos­ka eivät ne autoilun hai­tat sen­tään non suuria ole.  Tässä ratkais­us­sa ei muuten kan­nat­taisi per­iä tun­nelis­sa yhtä korkeaa mak­sua. Oikea mak­su olisi sel­l­ainen, joka hin­noit­telisi tun­nelin sopi­van täyteen.

Ai niin, ne rekat. Jos laskemme tun­nelin kus­tan­nuk­sista puo­let rekoille, saamme tietul­lit suun­nilleen samalle tasolle kuin Tukhol­mas­sa. Sil­loin kuitenkin pitäisi arvioi­da, että yhdestä kan­takaupun­gin satamien kaut­ta kulkev­as­ta rekas­ta on hait­taa noin 150 euroa men­nen tullen.

Esi­tyk­sessä muuten san­ot­ti­in, että rekoil­ta ei voi per­iä mak­sua tun­nelin käytöstä, kos­ka sil­loin ne eivät käytä sitä. Kyl­lä voi. Sen voi per­iä osana sata­ma­mak­sua käyt­ti tun­nelia tai ei. Jois ei käytä, se on kor­vaus katu­verkon käytöstä.

Jos näin ker­ran olete­taan, sil­loin­han rekoista pitäisi alkaa kerätä tuo­ta hait­ta­mak­sua osana sata­ma­mak­sua nyt heti. Lop­putu­los olisi dra­maat­ti­nen. Rekat siir­ty­i­sivät näistä uiv­ista juot­ta­moista tehokkaille roro-aluk­sille ja suun­taisi­vat Vuosaa­reen. Niin kuin pitäisi tehdäkin.

Kun olen tätä yrit­tänyt selit­tää, moni kokoomus­lainen on tul­lut sanomaan, että pitääkö kaik­ki ajatel­la rahana. Tämä on oikein virk­istävää kuul­la kokoomus­lais­ten suusta.

Kun on aivan ilmeistä, ettei tästä saa­da toteut­tamiskelpoista, en haaskaisi rahaa jatko­su­un­nit­telu­un. Kokoomus­laisille antaisin kuitenkin aikaa vas­ta­ta kysymyk­seen, miten he aikoi­vat oikein tämä rahoit­taa. Asi­aan voitaisi­in min­un puolestani pala­ta, jos tähän tulisi yllät­täen järkevä vas­taus. Mut­ta juna taisi men­nä jo.

= = = =

No mut­ta sub­ven­toidaan­han joukkoli­iken­net­täkin! Mik­si ei siis tas­a­puolisu­u­den vuok­si sub­ven­toitaisi myös auto­ja. Tämä onkin jän­nit­tävä aihe. Kir­joi­tan siitä myöhem­min. Pal­jas­tan jo nyt, että joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taisi sub­ven­toi­da aivan olen­nais­es­ti vähem­män, jos autoista perit­täisi hait­to­jen suu­ruista haittamaksua.