Asuminen kantakaupungissa kallista mutta ei niin kallista kuin Huitsin nevadassa kahden auton kanssa

Tör­mä­sin taas väit­tee­seen, että aja­tuk­se­ni vähä­au­toi­ses­ta kau­pun­gis­ta on eli­tis­ti­nen, kos­ka vain rik­kail­la on varaa asua kan­ta­kau­pun­gis­sa hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien äärellä.

Kyl­lä, mut­ta toi­saal­ta kyse on sii­tä, mihin rahan­sa laittaa.

Jos oli­sim­me osta­neet vai­mo­ni kans­sa asun­non Kruu­nun­haan sijas­ta Huit­sin Neva­das­ta, asun­to oli­si toki ollut hal­vem­pi, mut­ta oli­sim­me jou­tu­neet osta­maan kak­si autoa. Olen tähän men­nes­sä sääs­tä­nyt noin 300 000 euroa sil­lä, ettei minul­la ole autoa ja vai­mo­ni tie­tys­ti yhtä pal­jon. Se on riit­tä­nyt enem­män kuin asun­non hin­tae­roon Kruu­nun­haan ja Huit­sin Neva­dan välillä.

83 vastausta artikkeliin “Asuminen kantakaupungissa kallista mutta ei niin kallista kuin Huitsin nevadassa kahden auton kanssa”

  1. Entäs sit­ten, jos kat­soo tar­peel­li­sek­si nuo autot myös siel­lä Kruu­nu­haas­sa? Aika monel­la hel­sin­ki­läi­sel­lä sel­lai­nen on jos­sa­kin parkissa.

    1. Huit­sin­ne­va­das­sa asu­vil­la auto­jen kes­ki­hin­ta on muis­taak­se­ni Suo­mes­sa nykyi­sin hiu­kan yli 3000 euroa. Kak­si vähän yli 3000 euron autoa mak­saa yhteen­sä jon­kin ver­ran yli 6000 euroa. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la auto­jen kes­ki­hin­ta on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi, ja siel­lä auto­ja omis­taa­kin sit­ten har­vem­pi. Myös auton säi­ly­tys­ku­lut ovat kan­ta­kau­pun­gis­sa huo­mat­ta­vas­ti isom­mat kuin Huitsinnevadassa.

  2. Mää­rit­te­le tar­kem­min huit­sin neva­da. Onko kehä­kol­mo­sen sisä­puo­li Espoos­ta ja Van­taas­ta sitä, vai alkaa­ko se kehyskunnissa?
    Kehän sisä­puo­lel­la on asun­to­tar­jon­taa niin pal­jon että taa­tus­ti tulee asu­mi­nen hal­vem­mak­si kuin kantakaupungissa.
    Ver­tai­le kans­sa asu­kas­lu­ku­ja: Kan­ta­kau­pun­ki 200.000, kan­ta­kau­pun­gin ja kehö­kol­mo­sen välil­lä 800.000!
    Kah­den auton tar­ve­kin on kysee­na­lai­nen. Yksi riit­tää jos osaa suun­ni­tel­la meno­jaan, ja sil­lä tulee ajet­tua max 15.000 km /vuosi.
    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mis­ta voi perus­tel­la lähin­nä sil­lä että jos on hyvä­palk­kai­nen työ­paik­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa, ja ajat­te­lee että se on inves­toin­ti, niin sii­tä kan­nat­taa mak­saa yli­hin­taa. Se poi­kii, mut­ta vas­ta sit­ten kun on eläk­keel­lä ja vaih­taa hal­vem­paan asuntoon.

  3. Jep, auto mak­saa vähin­tään 250 euroa kuu­kau­des­sa (kysyin vel­jel­tä­ni, jol­la on 5000 eurol­la ostet­tu Sko­da, jota hän kor­jaa itse). Siis vähin­tään 3000 euroa vuo­des­sa, mikä on jo mel­ko hyvä­palk­kai­sen kuu­kau­den nettoansio. 

    3000 euroa per auto per vuo­si sääs­tet­ty­nä aut­taa elä­mäs­sä aika pal­jon. Sil­lä voi vaik­ka pitää kuu­kau­den pal­ka­ton­ta lomaa vuo­des­sa tai aina välil­lä väli­vuo­sia työs­sä­käy­mi­ses­tä. Tai sit­ten ostaa asun­non kal­lii­mal­ta paikalta. 

    Itse valit­sin autot­to­muu­den ja hal­van asun­non Roi­hu­vuo­res­ta. Työ­paik­ka 11 km pyö­rä­mat­kan pääs­sä Kam­pis­sa. Eipä­hän tart­te mureh­tia asun­to­lai­nas­ta ja rahaa riit­tää muka­vaan elämään.

  4. Kuvaa­vaa on että just oli jos­sain jut­tua suo­ma­lai­ses­ta, joka halus asua autos­saan, ame­ri­kan köy­hien tapaan.

    Tal­vek­si jou­tuu kui­ten­kin muut­ta­maan asun­toon, kos­ka autos­sa on niin kal­lis asua. Haa­vei­li kui­ten­kin että jos rikas­tuu niin voi sit­ten lait­taa autoon kaminan.

    Suo­mes­sa kiin­teis­tö­ve­rot on alhai­set ja auto­ve­rot kal­liit, joten Suo­mes­sa on pal­jon vii­saam­paa sijoit­taa se raha kiin­teis­töi­hin kuin autoi­hin. Ja vaik­ka asun­to­jen arvo­ke­hi­tys on pää­kau­pun­ki­seu­dum ulko­puo­lel­la nega­tii­vis­tä, ei se kui­ten­kaan ole lähes­kään yhtä onne­ton­ta kuin auto­jen hin­ta­ke­hi­tys (puhu­mat­ta­kaan käyttökuluista).

    Kaik­kein hal­vin­ta on elää ilman autoa ja kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta. Sekin onnis­tuu Suo­mes­sa var­sin hel­pos­ti, sil­lä useim­mil­la paik­ka­kun­nil­la 2 — 10 km pääs­sä kes­kus­tas­ta on asu­mi­nen aika hal­paa, ja kul­ke­mi­nen tuol­lai­sen pie­nen mat­kan ver­ran kävellen/polkupyörällä onnis­tuu helposti.

    1. Lau­ri: Suo­mes­sa kiin­teis­tö­ve­rot on alhai­set ja auto­ve­rot kal­liit, joten Suo­mes­sa on pal­jon vii­saam­paa sijoit­taa se raha kiin­teis­töi­hin kuin autoihin.

      Alhai­nen kiin­teis­tö­ve­ro ei tee kiin­teis­töis­tä parem­pia sijoi­tuk­sia, kos­ka se nos­taa nii­den hin­taa, min­kä pitäi­si peri­aat­tees­sa kumo­ta alhai­sem­man veron hyödyt.

  5. Nooh, riip­puu miten las­kee. Auton­han ei tar­vit­se olla ihka­uusi, ja uusien hin­ta tip­puu nopeas­ti, käy­tet­ty­nä saa edul­li­ses­ti. Tosi­vih­reä menee kimp­pa­kyy­dil­lä, ja onhan sitä jouk­ko­lii­ken­net­tä­kin. Ja onko kau­kai­nen asun­to saman­lai­nen ker­ros­ta­lo­lää­vä melui­sal­la kadul­la, vai iso oma­ko­ti­ta­lo viih­tyi­säl­lä pihal­la ja nätil­lä ympä­ris­töl­lä luon­non hel­mas­sa ilman pako­kat­ku­ja, mitä­hän sel­lai­nen ylel­li­syys mak­sai­si­kaan kantakaupungissa.

  6. Autot­to­mal­la per­heel­li­sel­lä menee vähin­tään sata­nen kuus­sa juna­lip­pui­hin, esim van­hem­pia käy­dään moik­kaa­mas­sa ja kave­reil­la kyläs­sä. 14 euron (hatus­ta vedet­ty lyhyeh­kön tak­si­mat­kan hin­ta) tak­si­mat­ka Hel­sin­gin ase­mal­le ja 14 euroa van­hem­pien koti­paik­ka­kun­nan ase­mal­ta heil­le tekee 112 euroa kuus­sa lisää. Eli 212 e / kk * 12 * 30 v on jo 76 ton­nia lisä­ku­lu­ja autottomalle.

  7. Eikä autot­to­man tar­vit­se Hel­sin­gis­sä miten­kään pon­nis­tel­la, vaik­ka asuu lähiös­sä. Talou­des­sa ei ole ollut iki­nä autoa, kak­si aikuis­ta, lähin (hyvä) ruo­ka­kaup­pa 900 met­riä. Kaup­pa­kes­kuk­seen kol­me kilo­met­riä, siel­tä kul­kee pal­jon junia Hel­sin­kiin. Bus­sil­la kaup­pa­kes­kuk­seen arke­na vilk­kaa­sen aikaan kym­me­nen minuu­tin välein kym­me­nen minuu­tin mat­ka. Vii­kon­lop­pu­na puo­len tun­nin välein.

    AB-vyö­hyk­keen jul­ki­sen lii­ken­teen lip­pu 119 euroa kah­del­ta. Toi­sen työ­nan­ta­ja tukee verot­to­ma­na etu­na 200 eurol­la vuo­des­sa jul­ki­sen lii­ken­teen kulkemista.

    200 met­rin pääs­tä arki­sin pää­see suo­ral­la bus­siyh­tey­del­lä Elie­li­nau­kiol­le ja 600 met­rin pääs­tä pää­see lähes yötä päi­vää Kamppiin.

    Olen­ko siis jos­sa­kin kuri­muk­ses­sa? En omas­ta mie­les­tä­ni. Kul­ke­mi­seen kuluu kah­del­ta hen­gel­tä siis rei­lut 1 400 euroa vuo­des­sa + kym­men­kun­ta tak­si­mat­kaa. Kaik­ki­aan siis sel­lai­set 1 600 euroa ja pal­ve­lut ovat jal­ko­je­ni juuressa.

    1. Pää­mää­rä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­to­mas­ti, mut­ta tilas­tois­ta näkee, että jopa enem­mis­töl­lä koti­ta­louk­sis­ta on siel­lä auto, kun ratik­ka­kau­pun­gis­sa autot­to­mia on pai­kas­ta riip­puen noin 2/3

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pää­mää­rä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­to­mas­ti, mut­ta tilas­tois­ta näkee, että jopa enem­mis­töl­lä koti­ta­louk­sis­ta on siel­lä auto, kun ratik­ka­kau­pun­gis­sa autot­to­mia on pai­kas­ta riip­puen noin 2/3

        Minua kiin­nos­taa ter­mi ratik­ka­kau­pun­gin­osa kos­ka rai­tio­vau­nu kul­kee hyvin kapeal­la alu­eel­la Hel­sin­gin nie­meä. Onhan lähi­lii­ken­teen juna­lii­ken­ne hyvin orga­ni­soi­tu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hel­sin­gis­sä on mon­ta lähiö­tä johon ei ole rai­tio­vau­nu lin­jo­ja mut­ta juna­lii­ken­ne kyl­lä on ja se pal­ve­lee myös erit­täin hyvin. ratik­ka­kau­pun­ki on itse asias­sa ydin­kes­kus­ta ja Käpy­lä ja Ara­bian­ran­ta raja­na. Entäs lähiöt kuten Oulun­ky­lä, Puis­to­la, Malminkartano,Malmi jne. Espoos­sa on myös lähiöi­tä jois­sa on hyvä juna­lii­ken­ne yhteys ran­ta­ra­dal­la. Itse asun ran­ta­ra­dan ja län­si­met­ron välis­sä niin että vaih­toeh­to­ja on vali­ta. Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa myös hidas vaih­toeh­to esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­mes­tä kes­tää ratik­kal­la 30 minuut­tia Stock­man­nin tava­ra­ta­lon pysä­kil­le Yli­op­pi­las­ta­lo. Junal­la pää­see samal­la ajal­la mones­ta Hel­sin­gin lähiös­tä myös kysei­seen sijain­tiin. ratik­ka­kau­pun­gin­osa on hyvin pie­ni osa alue jos ver­taus on koko jul­ki­nen lii­ken­ne kos­ka lähi­ju­nat ovat myös monen vaih­toeh­to. Pää­rau­ta­tie­a­se­mal­ta kes­tää lähi­ju­nal­la Pasi­lan ase­mal­le nopeam­min kuin rai­tio­vau­nul­la. Joten lähiöis­sä asu­taan jo autot­to­mas­ti. Hel­sin­gin ratik­ka­kau­pun­gin­osa ei ole vain ainoa osa alue jos­sa voi asua autot­to­mas­ti. Met­ro­lin­ja ja lähi­lii­ken­teen juna­lii­ken­ne. Esi­merk­ke­jä on

      2. Pää­mää­rä? Autot­to­mas­ti aina ja iänkaiken? 

        Asun itse omik­ses­sa Hel­sin­gin lähiös­sä — jon­ne muu­ten muu­tin rie­mus­ta kil­juen 30 vuot­ta Kal­lion nk. pöhi­nää kat­sel­tua­ni — ja duu­nis­sa käyn jul­ki­sil­la. Puo­len tun­nin reis­su suun­taan­sa. Vaan auto on sil­ti ja tulee ole­maan­kin, kos­ka lois­ta­va loma­mat­kan tait­ta­ja ja haus­ka kesä­kul­ku­neu­vo­han tuo on. Ja kil­so­ja tulee suun­nil­leen pari­ton­nia vuo­si & tal­vet se lepäi­lee tuol­la tal­lis­sa sei­son­ta­va­kuu­tuk­ses­sa. Sil­ti, eipä käy kyl­lä mikään yhtei­so­mis­ta­juus­kaan, kos­ka äkkiä­kös se loma­reis­su Kes­ki-Euroop­paan vai­keu­tuu kun mui­den kos­lil­la rässitään. 

        Mut­ta teil­le vih­reil­le kaik­ki tämä­kin näkyy kui­ten­kin näyt­täy­ty­vän jon­kin­lai­se­na pirun­leh­mä­nä, joka tulee teu­ras­taa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Min­kä hel­ve­tin takia? Ideo­lo­gia jär­jen edellä?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pää­mää­rä on, että myhös lähiäis­sä voi elää hyvin autot­to­mas­ti, mut­ta tilas­tois­ta näkee, että jopa enem­mis­töl­lä koti­ta­louk­sis­ta on siel­lä auto, kun ratik­ka­kau­pun­gis­sa autot­to­mia on pai­kas­ta riip­puen noin 2/3

        Oli­si­ko­han sil­lä mitään teke­mis­tä asian kans­sa että esi­mer­kik­si Ete­läi­ses­sä suur­pii­ris­sä on yli 2 hen­gen talouk­sia vain 18% kun nii­tä poh­joi­ses­sa suur­pii­ris­sä on 30%. Sink­ku tai aikui­nen pari ei tosi­aan tar­vit­se autoa mihin­kään asui sit­ten mis­sä päin Hel­sin­kiä tahan­sa. Lap­si­per­hei­den osal­ta tilan­ne on toi­nen var­sin­kin jos lap­sia on useam­pi kuin yksi.

    2. Olli:
      Eikä autot­to­man tar­vit­se Hel­sin­gis­sä miten­kään pon­nis­tel­la, vaik­ka asuu lähiös­sä. Talou­des­sa ei ole ollut iki­nä autoa, kak­si aikuis­ta, lähin (hyvä) ruo­ka­kaup­pa 900 met­riä. Kaup­pa­kes­kuk­seen kol­me kilo­met­riä, siel­tä kul­kee pal­jon junia Hel­sin­kiin. Bus­sil­la kaup­pa­kes­kuk­seen arke­na vilk­kaa­sen aikaan kym­me­nen minuu­tin välein kym­me­nen minuu­tin mat­ka. Vii­kon­lop­pu­na puo­len tun­nin välein.

      AB-vyö­hyk­keen jul­ki­sen lii­ken­teen lip­pu 119 euroa kah­del­ta. Toi­sen työ­nan­ta­ja tukee verot­to­ma­na etu­na 200 eurol­la vuo­des­sa jul­ki­sen lii­ken­teen kulkemista.

      200 met­rin pääs­tä arki­sin pää­see suo­ral­la bus­siyh­tey­del­lä Elie­li­nau­kiol­le ja 600 met­rin pääs­tä pää­see lähes yötä päi­vää Kamppiin.

      Olen­ko siis jos­sa­kin kuri­muk­ses­sa? En omas­ta mie­les­tä­ni. Kul­ke­mi­seen kuluu kah­del­ta hen­gel­tä siis rei­lut 1 400 euroa vuo­des­sa + kym­men­kun­ta tak­si­mat­kaa. Kaik­ki­aan siis sel­lai­set 1 600 euroa ja pal­ve­lut ovat jal­ko­je­ni juuressa.

      Yri­tä­pä selit­tää kata­ja­nok­ka­lai­sel­le, tai vaik­ka kal­lio­lai­sel­le, että kol­men kilo­met­rin mat­ka lähim­mäl­le juna-ase­mal­le on yhtä kuin erin­omai­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Tai että 900 m pääs­sä ole­va kaup­pa on lähel­lä. Voi olla, että ette ole ihan samaa mieltä.

      Toki kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la­kin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaa­tii val­ta­vas­ti aikaa.

      1. Daniel Feder­ley: Yri­tä­pä selit­tää kata­ja­nok­ka­lai­sel­le, tai vaik­ka kal­lio­lai­sel­le, että kol­men kilo­met­rin mat­ka lähim­mäl­le juna-ase­mal­le on yhtä kuin erin­omai­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Tai että 900 m pääs­sä ole­va kaup­pa on lähel­lä. Voi olla, että ette ole ihan samaa mieltä.

        Toki kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la­kin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaa­tii val­ta­vas­ti aikaa.

        Eikä vaa­di. Auto sitä aikaa vaa­tii (huol­lot, tank­kauk­set, pesut, sii­vouk­set, pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­set, lumen pois­ta­mi­set) ja lisäk­si tulee vie­lä isot kulut. Kävel­len ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä kul­kies­sa voi vapaas­ti vali­ta reit­tin­sä, eikä tar­vit­se pala­ta takai­sin esi­mer­kik­si auton tai edes pyö­rän pysä­köin­ti­pai­kal­le. Se sääs­tää aikaa. Muu­ta­man kilo­met­rin päi­vit­täi­nen käve­ly on ter­vey­del­le­kin hyväksi.

        Asun Itä-Hel­sin­gis­sä 900 m pääs­sä lähim­mäl­tä met­roa­se­mal­ta. Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­poi­hin ja kaup­pa­kes­kuk­seen on noin kilo­met­ri. Lap­suu­den­ko­dis­sa­ni oli auto, mut­ta koko aikui­si­kä­ni (yli 30 vuot­ta) olen ollut auto­ton, vaik­ka ajo­kort­ti on sekä minul­la, että vai­mol­la­ni. Talous on enim­mil­lään ollut kuusihenkinen. 

        Ruo­kaos­tok­set on teh­ty auto­per­heen tyy­liin eli vii­kon­lop­pu­na isot ostok­set ja arke­na ker­ran tai pari pien­tä täy­den­nys­tä. Vii­kon­lop­puos­tok­set on yleen­sä kul­je­tet­tu pyö­rän perä­kär­rys­sä ja jos­kus kan­net­tu. Nyt ollaan siir­ty­mäs­sä kotiin­kul­je­tuk­seen, kos­ka se sääs­tää aikaa ja vai­vaa. Sääs­tö ei syn­ny mat­kois­ta kau­pan ja kodin välil­lä, vaan sii­tä, että enää ei tar­vit­se kier­rel­lä itse kau­pas­sa kerää­mäs­sä ostok­sia kärryyn.

        Kyse on pel­käs­tään tot­tu­muk­ses­ta. Kilo­met­rin käve­ly­mat­ka ei ole pit­kä ter­veel­le aikui­sel­le tai taa­pe­roi­käis­tä van­hem­mal­le lap­sel­le, vaik­ka autol­la liik­ku­maan tot­tu­neel­le tun­tuu 200 met­riä­kin tun­tuu ole­van lii­kaa. Pari kol­me kilo­met­riä ei sekään ole mah­do­ton mat­ka. Sen käve­lee puo­les­sa tunnissa.

      2. N: Eikä vaa­di. Auto sitä aikaa vaa­tii (huol­lot, tank­kauk­set, pesut, sii­vouk­set, pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­set, lumen pois­ta­mi­set) ja lisäk­si tulee vie­lä isot kulut. Kävel­len ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä kul­kies­sa voi vapaas­ti vali­ta reit­tin­sä, eikä tar­vit­se pala­ta takai­sin esi­mer­kik­si auton tai edes pyö­rän pysä­köin­ti­pai­kal­le. Se sääs­tää aikaa. Muu­ta­man kilo­met­rin päi­vit­täi­nen käve­ly on ter­vey­del­le­kin hyväksi.

        Kyse on pel­käs­tään tottumuksesta. 

        Kyse on tot­tu­muk­ses­ta samal­la taval­la kuin vaik­ka­pa avan­to­uin­ti, tal­vi­pyö­räi­ly ym har­ras­teet. Joku tyk­kää, suu­rin osa ei. On hie­noa, että olet saa­nut jär­jes­tet­tyä elä­mä­si noin mal­li­kel­poi­ses­ti, mut­ta kuten huo­maat koh­ta­lo­to­ve­rei­ta ei ole ruuh­kak­si asti. Suo­mes­sa asues­sa­ni kul­jin työ­mat­ka­ni fil­la­ril­la kesät tal­vet (kul­jen vie­lä­kin, mut­ta ilmas­to on tääl­lä hie­man myö­tä­mie­li­sem­pi, joten ei ihan sama asia), ja tal­vi­sin olin usein ainoa­na liik­keel­lä, joten mikään mas­so­jen jut­tu se ei ole. Maa­il­maa saa har­vem­min paran­net­tua muit­ten valin­to­ja mol­laa­mal­la ja omia valin­to­ja kehu­mal­la, vaan kek­si­mäl­lä uusia ja parem­pia vaih­toeh­to­ja jois­ta valita.

      3. Daniel Feder­ley:
        Toki kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la­kin voi elää ilman autoa, mut­ta se vaa­tii val­ta­vas­ti aikaa. 

        Mun täy­tyy myön­tää että olen elä­nyt nuo­re­na aikui­se­na ja sink­ku­na lähiöis­sä pari ajan­jak­soa 1980-luvul­la ilman autoa. Se onnis­tui. Mut­ta pui­se­vaa se oli. Ilman autoa ei pääs­syt hyö­dyn­tä­mään iso­jen mar­ket­tien tar­jon­nas­ta vaan piti ostaa ruo­kaa kal­liil­la pie­nes­tä kop­pi­kau­pas­ta. Jos jäi töis­sä yli­töi­hin tai illak­si kir­jas­toon luke­maan tent­ti­kir­jo­ja, niin piti kytä­tä bus­sien tai junien, jot­ka kul­ki­vat ker­ran tun­nis­sa, aikatauluja.
        Auton kans­sa oli myös hel­pom­pi läh­teä kave­rei­den kans­sa aje­lul­le jon­ne­kin mie­len­kiin­toi­siin paik­koi­hin, ja teh­dä tyt­töi­hin vaikutus.
        Per­heel­li­sel­le auto on pelk­kä kul­ku­vä­li­ne eikä sii­hen lii­ty sta­tus­ta tai roman­tiik­kaa. Mut­ta itse voi päät­tää pal­jon­ko sil­lä ajaa ja hyö­dyn­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä­kin, tai yllä­pi­tää lihas­kun­toa fil­la­ril­la. Bus­si kul­kee 500 m pääs­tä ja vuo­ro­vä­li 10 minuut­tia ja puhu­taan kehä­kol­mos­ta myö­täi­le­väs­tä republi­kaa­ni­vyö­hyk­kees­tä eikä kantakaupungista.

  8. Mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki voi­si olla lii­an tyl­sä paik­ka asua, jos me ei oli­si tääl­tä huit­sin neva­das­ta käsin mak­set­tu teil­le oop­pe­raa, met­roa, innok­kaas­ti kulut­ta­vien (val­tion) vir­ka­mies­ten palk­ko­ja yms. Sosi­aa­li­tur­van vahin­gol­li­sin osa on “rik­kail­le” koh­dis­te­tut tulon­siir­rot. Vas­taa­vas­ti alu­po­li­tii­kas­sa oli­si hyvä ensik­si lei­ka­ta Hel­sin­kiin koh­dis­tu­vat val­tion tuet.

    1. Ros­mo:
      Mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki voi­si olla lii­an tyl­sä paik­ka asua, jos me ei oli­si tääl­tä huit­sin neva­das­ta käsin mak­set­tu teil­le oop­pe­raa, met­roa, innok­kaas­ti kulut­ta­vien (val­tion) vir­ka­mies­ten palk­ko­ja yms. Sosi­aa­li­tur­van vahin­gol­li­sin osa on ”rik­kail­le” koh­dis­te­tut tulon­siir­rot. Vas­taa­vas­ti alu­po­li­tii­kas­sa oli­si hyvä ensik­si lei­ka­ta Hel­sin­kiin koh­dis­tu­vat val­tion tuet. 

      Myön­nän että kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­set eivät ole niin urbaa­ne­ja ja kult­tu­rel­le­ja että osai­si­vat arvos­taa oikeas­taan yhtään mitään sii­tä mitä Hel­sin­gis­sä on ja mitä hel­sin­ki­lä­siet tekevät. 

      Kysy­mys on ennem­män sii­tä mitä elä­mäl­tään odot­taa. Kai­kil­la ei ole enää nykyi­sin tai­to­ja raken­taa taloa itsel­leen ja per­heel­leen tai kor­ja­ta auto­ja tai teh­dä met­sä­töi­tä. Mut­ta jos osaa nämä asiat ja nime­no­maan tyk­kää niis­tä niin ymmär­rän että kau­pun­kia­su­mi­nen ei kiinnosta.

      Sik­si pitää Suo­mes­sa olla aina­kin yksi sel­lai­nen isom­pi kivi­kau­pun­ki jos­sa ei jou­du teke­mään kaik­kea itse ja jos­sa on sit­ten sel­lai­sia har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sia joi­ta muu­ten jou­tui­si etsi­mään ulko­mail­ta. Asu­mi­nen sel­lai­ses­sa mak­saa, se on tie­det­ty. Se että pää­akau­pun­gis­sa on akti­vi­teet­te­ja joi­ta tul­laan myös muu­al­ta Suo­mea har­ras­ta­maan ei pidä väheksyä.

      Sitä kysy­mys­tä pidän aiheel­li­se­na että pitää­kö yhteis­kun­nan nime­no­maan tukea asu­mis­ta kes­kei­sel­lä pai­kal­la niin että asuk­kaan ei tar­vit­se itse mak­saa mark­ki­na­vuo­kria tai ottaa suu­ria asun­to­lai­no­ja. Täs­tä on ollut kes­kus­te­lua myös val­ta­kun­nan­me­dias­sa. Mikä on sopi­va tuen mää­rä min­kä­ko­koi­sel­le per­heel­le ja mil­lai­nen on koh­tuul­li­nen por­ras­tus tulo­jen vaikutukselle?

    2. Ros­mo: Mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki voi­si olla lii­an tyl­sä paik­ka asua, jos me ei oli­si tääl­tä huit­sin neva­das­ta käsin mak­set­tu teil­le oop­pe­raa, metroa

      Rahaa tai­taa kyl­lä vir­ra­ta toi­seen suun­taan enemmän.

      1. Ossi Sare­so­ja: Rahaa tai­taa kyl­lä vir­ra­ta toi­seen suun­taan enemmän.

        Vähän mää­rit­te­ly­ky­sy­mys. Onko jul­ki­sa­hal­lin­non pal­kas­ta mak­set­tu vero aidos­ti veroa? Noi­ta veroil­la mene­viä vapaa­mat­kus­ta­jia on hel­sin­gis­sä pal­jon enem­män kuin vaik­ka espoos­sa. Tiet­ty kun men­nään vaik­ka­pa uuden­maa­nul­ko­puo­lel­le tukiaset/ omat verot suh­de­lu­ku pai­nuu äkkiä pakkaselle

      2. Vähän mää­rit­te­ly­ky­sy­mys. Onko jul­ki­sa­hal­lin­non pal­kas­ta mak­set­tu vero aidos­ti veroa? Noi­ta veroil­la mene­viä vapaa­mat­kus­ta­jia on hel­sin­gis­sä pal­jon enem­män kuin vaik­ka espoos­sa. Tiet­ty kun men­nään vaik­ka­pa uuden­maa­nul­ko­puo­lel­le tukiaset/ omat verot suh­de­lu­ku pai­nuu äkkiä pakkaselle

        Levi­tät taas perus­tee­ton­ta kau­pun­gi­le­gen­daa. Käsi­tys sii­tä, että Hel­sin­gin työl­li­syy­des­sä pai­not­tui­si­vat lähin­nä jul­ki­nen sek­to­ri ei pidä alkuun­sa paik­kaan­sa. Timo Aro jul­kai­si tilas­ton yksi­tyis­ta­lou­den huol­to­suh­tees­ta, jos­sa hän las­ki, mon­ta­ko ei yksi­tyis­sek­to­ril­la toi­mi­vaa on kun­nas­sa yksi­tyis­sek­to­ril­la toi­mi­vaa koh­den ja Hel­sin­ki oli aivan maan kärkikastissa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Levi­tät taas perus­tee­ton­ta kau­pun­gi­le­gen­daa. Käsi­tys sii­tä, että Hel­sin­gin työl­li­syy­des­sä pai­not­tui­si­vat lähin­nä jul­ki­nen sek­to­ri ei pidä alkuun­sa paik­kaan­sa. Timo Aro jul­kai­si tilas­ton yksi­tyis­ta­lou­den huol­to­suh­tees­ta, jos­sa hän las­ki, mon­ta­ko ei yksi­tyis­sek­to­ril­la toi­mi­vaa on kun­nas­sa yksi­tyis­sek­to­ril­la toi­mi­vaa koh­den ja Hel­sin­ki oli aivan maan kärkikastissa.

        Vero­tuk­ses­ta kes­kus­tel­taes­sa kina­taan pro­sen­teis­ta kun pitäi­si olla kiin­nos­tu­nut eurois­ta eli verokertymästä.

        Äsken kat­so­ma­ni tie­don mukaan Hel­sin­gin seu­dul­la on 172 000 jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­kaa. On se yksityisen/julkisen %-suh­de mikä hyvän­sä, niin abso­luut­ti­ses­ti Suo­ma­lais­ten veroil­la mak­sa­mat työ­pai­kat kes­kit­ty­vät Hel­sin­gin seudulle.

        Teol­li­suusin­ves­toin­nin syn­nyt­täes­sä esim 150 työ­paik­kaa, niin kun­nan­joh­ta­ja iloit­see ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten tuo­mis­ta lisätyöpaikoista.
        Syn­nyt­tää tuo 172 000 jul­ki­nen sek­to­ri mel­koi­sen lisä­vi­vun pää­kau­pun­gin taloudelle.

        Edel­leen pro­sen­teis­ta: voi­daan iloi­ta kun jäte­ve­den­puh­dis­ta­mo pois­taa 90% types­tä ja fos­fo­ris­ta. Kui­ten­kin 10 % x mil­joo­nan asuk­kaan jätök­set menee mereen.
        Urbaa­nin legen­da mukaan Hel­sin­gis­sä hom­ma on kun­nos­sa ja vesis­töt pilaa Huit­sin Neva­dan mum­mot joi­den sako­kai­von pur­ku­put­ki joh­taa ton­tin lai­dal­ta kui­van maan männikköön.

      4. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Vero­tuk­ses­ta kes­kus­tel­taes­sa kina­taan pro­sen­teis­ta kun pitäi­si olla kiin­nos­tu­nut eurois­ta eli verokertymästä.

        Äsken kat­so­ma­ni tie­don mukaan Hel­sin­gin seu­dul­la on 172 000 jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­kaa. On se yksityisen/julkisen %-suh­de mikä hyvän­sä, niin abso­luut­ti­ses­ti Suo­ma­lais­ten veroil­la mak­sa­mat työ­pai­kat kes­kit­ty­vät Hel­sin­gin seudulle.

        Teol­li­suusin­ves­toin­nin syn­nyt­täes­sä esim 150 työ­paik­kaa, niin kun­nan­joh­ta­ja iloit­see ker­ran­nais­vai­ku­tus­ten tuo­mis­ta lisätyöpaikoista.
        Syn­nyt­tää tuo 172 000 jul­ki­nen sek­to­ri mel­koi­sen lisä­vi­vun pää­kau­pun­gin taloudelle.

        Edel­leen pro­sen­teis­ta: voi­daan iloi­ta kun jäte­ve­den­puh­dis­ta­mo pois­taa 90% types­tä ja fos­fo­ris­ta. Kui­ten­kin 10 % x mil­joo­nan asuk­kaan jätök­set menee mereen.
        Urbaa­nin legen­da mukaan Hel­sin­gis­sä hom­ma on kun­nos­sa ja vesis­töt pilaa Huit­sin Neva­dan mum­mot joi­den sako­kai­von pur­ku­put­ki joh­taa ton­tin lai­dal­ta kui­van maan männikköön.

        Onhan nuo val­tion työ­pai­kat kes­kit­ty­neet tän­ne ja jul­ki­nen talous on koros­tu­neen suu­ri. Sii­nä mie­les­sä voi tosi­aan aja­tel­la että muu maa kus­tan­taa viu­lut. Yri­tyk­sis­tä­kin osa on pää­kont­to­ri­ta­louk­sia joi­den arvon­luon­ti teh­dään pää­osin muu­al­la mut­ta sen jaon pitäi­si sit­ten hoi­tua yhtei­sö­ve­ro­jär­jes­tel­män kautta.

  9. Autoi­lu on tar­koi­tuk­sel­la teh­ty kal­liik­si kun val­tio tar­vit­see pari mil­joo­naa lyp­sy­leh­mää jot­ka tuot­ta­vat tasais­ta kas­sa­vir­taa eri­näis­ten sote- ja sotu­pal­ve­lui­den mak­sa­mi­seen. Vih­rei­den poli­tii­kan ydin­tä. Jos yksi­tyi­sau­toi­lus­ta saa­ta­vat vero­tu­lot jäi­si­vät pois niin se aiheut­tai­si kata­stro­fin val­tion taloudessa.

    Eli Osmo on oikeas­sa, auto­ton sääs­tää ihan hir­mui­ses­ti pit­käs­sä juok­sus­sa. Tosin saat­taa olla, että sääs­ty­vät varat tulee sit­ten tör­sät­tyä johon­kin muu­hun humputukseen.

    Osmo voi­si lisä­tä las­kel­maan vie­lä sen, että nyt jo myy­dyn Kata­ja­no­kan asun­non (hitas?) arvo tai­si kol­min­ker­tais­tua omis­tusai­ka­na ja että myyn­ti­voit­to tuli tilil­le vero­va­paa­na. Siel­lä Huit­sin Neva­das­sa eivät asun­to­jen hin­nat ole yhtä pal­jon nous­seet ellei­vät ole jopa laskeneet.

    1. Hitas-asu­non arvo ei kol­min­ker­tais­tu. Asuin kovan­ra­han asun­nos­sa Kata­ja­no­kal­la. Arvo todel­la kol­min­ker­tais­tui, mut­ta har­mi kyl­lä, niin teki myös tämän uuden asun­non arvo sinä aikana.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hitas-asu­non arvo ei kol­min­ker­tais­tu. Asuin kovan­ra­han asun­nos­sa Kata­ja­no­kal­la. Arvo todel­la kol­min­ker­tais­tui, mut­ta har­mi kyl­lä, niin teki myös tämän uuden asun­non arvo sinä aikana.

        Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­eel­la ml. Kata­ja­nok­ka on 80-luvun hitak­sien hin­nat todel­la­kin voi­neet osto­hin­nas­taan kol­min­ker­tais­tua nii­den vapau­dut­tua hintasäännöstelystä.

        https://www.rakennuslehti.fi/2018/12/lottovoitto-helsingin-keskustassa-hitas-talon-hintarajoitukset-purettiin-ja-asuntojen-arvo-lahes-kaksinkertaistui/

        Tuon jutun esi­mer­kis­sä hin­ta kak­sin­ker­tais­tui yhdes­sä yös­sä hin­ta­sään­nös­te­lyn loput­tua. Sen lisäk­si tulee tie­tys­ti indek­sin mukai­nen arvon­nousu noin 30 vuo­den ajalta.

        Las­kue­si­merk­ki 35 vuotta:
        — Kata­ja­no­kan asun­to ostet­tu 80-luvul­la hin­taan 200.000€, nyt arvo 600.000€. Arvon­nousu 400.000€.
        — ei kah­ta autoa. Sääs­tö 2 x 35v x 7.740/auto/v = 541.000€
        — yhteen­sä 400.000€ + 541.000 = 941.000€

        Huit­sin Neva­das­sa asun­non arvo ei vält­tä­mät­tä ole nous­sut lain­kaan. Eli asuin­pai­kan valin­ta yhdis­tet­ty­nä autot­to­muu­teen on lisän­nyt varal­li­suut­ta muka­van lot­to­po­tin ver­ran Huit­sin Neva­daan ver­rat­tu­na (ja huom. verovapaasti). 

        Jos O pitää Kru­ni­kan asun­ton­sa lop­puun saak­ka, niin sit­ten vii­meis­tään peril­li­set pää­se­vät naut­ti­maan arvon­nousus­ta. Tai jos O halu­aa itse naut­tia arvon­nousus­ta, niin ottaa vaik­ka 300.000€:n asun­to­lai­nan lähes 0‑korolla ja käyt­tää lai­na­ra­hat elä­mäs­tä naut­ti­mi­seen, toki pie­nen­täen peri­kun­nan varallisuutta.

        Pois sul­jet­tu lie­nee se vaih­toeh­to, että O myi­si asun­ton­sa ja ostai­si Huit­sin Neva­das­ta esim. 400.000€ hal­vem­man tupla­ko­koi­sen asun­non ja käyt­täi­si käteen jää­vän 400.000€ vaik­ka harrasteisiin.

        Asuin­pai­kal­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la (AUTOT!!!) on todel­la isos­ti väliä varal­li­suu­den kertymisessä.

      2. vk: Asuin­pai­kal­la ja kulu­tus­tot­tu­muk­sil­la (AUTOT!!!) on todel­la isos­ti väliä varal­li­suu­den kertymisessä.

        Kyl­lä, itse rat­kai­sin tämän muut­ta­mal­la Sveit­siin, voi sitä autoa­kin pitää sitten.

      3. Jaa‑a, hitas enim­mäis­hin­tain­dek­si on kol­min­ker­tais­tu­nut vuo­des­ta 1988 tähän päi­vään. Ja Kata­ja­no­kal­la sat­tu­mal­ta juu­ri noi­na vuo­si­na teh­dyt talot vapau­tui­vat sään­te­lys­tä. Hin­nat kait tuplaan­tui­vat. Eli Osmo on jäl­leen oikeas­sa: ei kol­min­ker­tais­tu, vaan vii­sin, kuusinkertaistuu.

  10. Autot­to­muut­ta voi tosi­aan har­joit­taa muu­al­la­kin kuin Kruu­nun­haas­sa, jos hyväk­syy mui­ta­kin kul­ku­pe­le­jä kuin rati­kan ja metron.

    Juna ja Onni­bus­si­paik­ka­kun­tia on aika paljon.

    Voi jopa asua ilman pakol­lis­ta kivihiili/maakaasulämmitystä.

    Paris­sa minuu­tis­sa pää­see har­ras­tus­ten pariin, jois­ta Kan­ta­kau­pun­ki­lai­nen vain haaveilee.

  11. Ja vaik­ka asun­to­jen arvo­ke­hi­tys on pää­kau­pun­ki­seu­dum ulko­puo­lel­la negatiivistä”

    Asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys ei tie­ten­kään ole kaik­kial­la pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la nega­tii­vis­ta. Pai­koi­tel­len se on posi­tii­vis­ta tai neut­raa­lia. Pitäi­si täl­lai­sil­ta huhuil­ta kat­kais­ta sii­vet, että ei epä­suo­tui­sia hin­tat­ren­de­jä vah­vis­tet­tai­si vää­ril­lä väiteillä.

  12. Kuten R. Silf­ver­berg tote­si, mää­rit­te­le huit­sin neva­da. Itse veik­kai­len, että eli­tis­mi­syy­tök­set nouse­vat sii­tä, että asuin­pai­kat, jos­sa auto­ton elä­mä on oikeas­ti muka­vaa ja run­saat pal­ve­lut ovat käve­lye­täi­syy­del­lä, ovat todel­la kal­lii­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pal­jon lähiöi­tä, jot­ka voi­si­vat lähiym­pä­ris­tön puo­les­ta sijai­ta yhtä hyvin Piek­sä­mäel­lä — ts. ison kau­pun­gin hyvis­tä puo­lis­ta ei pää­se hyö­ty­mään ilman tun­tu­vaa kul­ke­mis­ta. Kovin moni ei tai­da pitää Mat­ti Kin­nusen esit­tä­mää 11 kilo­met­rin työ­mat­kaa pyö­räl­lä todel­li­se­na vaih­toeh­to­na. Sel­vää on, että jos sii­hen suos­tuu, niin rahaa sääs­tyy ns. pirus­ti (ja bonuk­se­na pysyy kunnossa).

    Ja jos puhu­taan niis­tä todel­li­sis­ta huit­sin neva­dois­ta, jois­sa van­hat asun­not ja var­sin­kin oma­ko­ti­ta­lot ovat arvot­to­mia, niin ero­tus Kruu­nun­ha­kaan voi nyky­ään hyvin­kin olla 600 000 euroa. Sil­loin ongel­ma ei tai­da olla auto­lun hin­ta, vaan se, että autol­la pitäi­si ajaa töi­hin päi­vit­täin sata kilo­met­riä tms. sivu.

    1. Huit­sin Neva­da täs­sä Hel­sin­ki­läi­ses­sä tapauk­ses­sa tar­koit­ta­vat nii­tä osia kehys­kun­nis­ta, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.
      Sitä­hän yri­tin sanoa, että vaik­ka asun­to on kehys­kun­nis­sa hal­vem­pi, autol­la töi­hin ajo päi­vit­täin tulee vuo­sien saa­tos­sa mniin kal­liik­si, että se mak­saa enem­män kuin asun­to­jen hintaeron.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Huit­sin Neva­da täs­sä Hel­sin­ki­läi­ses­sä tapauk­ses­sa tar­koit­ta­vat nii­tä osia kehys­kun­nis­ta, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.
        Sitä­hän yri­tin sanoa, että vaik­ka asun­to on kehys­kun­nis­sa hal­vem­pi, autol­la töi­hin ajo päi­vit­täin tulee vuo­sien saa­tos­sa mniin kal­liik­si, että se mak­saa enem­män kuin asun­to­jen hintaeron.

        Unoh­dit las­kel­mas­ta­si työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen. Sen voi saa­da myös oman auton käy­tö­sä, jos työ­ajat eivät käy yksiin jul­ki­sen lii­ken­teen kanssa.t

      2. JY: Unoh­dit las­kel­mas­ta­si työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen. Sen voi saa­da myös oman auton käy­tö­sä, jos työ­ajat eivät käy yksiin jul­ki­sen lii­ken­teen kanssa.t

        Kehys­kun­ta­lai­nen saa aina suu­rem­man vähen­nyk­sen jouk­ko­lii­ken­teen kuin oman auton käy­tös­tä, kos­ka he eivät saa ostaa HSL:n sub­ven­toi­tu­ja kausi­lip­pu­ja jois­sa vaih­to-oikeus. Die­sel-autol­la aja­mi­nen kun sat­tuu ole­maan hal­vem­paa kuin bus­sil­la tai junal­la kul­ke­mi­nen sii­nä tapauk­ses­sa, mut­ta kuit­te­ja kuvi­tel­luis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kois­ta ei tar­vit­se esit­tää verot­ta­jal­le. Se on sit­ten lähin­nä ajan­käyt­tö joka voi muo­dos­tua kyn­nyk­sek­si, jot­kut Hel­sin­gin sisään­tu­lo­rei­teis­tä ja kehäyk­kö­nen­kin ovat niin ruuh­kai­sia että vii­mei­set 10 km autol­la voi kes­tää yli puo­li tun­tia. Kehys­kun­nis­sa asu­mi­nen onkin sik­si suo­si­tum­paa nii­den jou­kos­sa joi­den työ­paik­ka on kehäyk­kö­sen ulko­puo­lel­la. Sil­loin mak­si­moi vähen­nyk­set ja mat­ka on suju­vam­paa. Hyväs­tit täy­tyy sanoa vain hel­sin­ki­läi­sel­le deka­den­till­le elämäntavalle.

        Kan­ta-Hel­sin­ki ja rati­kal­la kul­ke­mi­nen tuli­si hou­kut­te­le­vam­mak­si vaih­toeh­dok­si jos Tul­lin­puo­min ete­lä­puo­lel­le syn­tyi­si nime­no­maan enem­män työ­paik­ko­ja eikä vain asun­to­ja, eikä toi­sin­päin joka on tren­di tänään.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Huit­sin Neva­da täs­sä Hel­sin­ki­läi­ses­sä tapauk­ses­sa tar­koit­ta­vat nii­tä osia kehys­kun­nis­ta, jois­sa 2 autoa/kotitalous on normi.

        Asu­taan­ko nois­sa kehys­kun­nis­sa ker­ros­ta­lois­sa? Osa kehys­kun­nis­sa asu­vis­ta ihmi­sis­tä asuu siel­lä epäi­le­mät­tä myös pihan takia. Ei ole mitään jär­keä asua ker­ros­ta­los­sa, joka sijait­see ei-mis­sään, mut­ta kaik­kien pal­ve­lu­jen lähel­lä ole­vaa oma­ko­ti­ta­loa­lue on vai­kea jär­jes­tää. Yleen­sä okt-alueil­ta löy­tyy lähel­tä* vain kou­lu, päi­vä­ko­ti ja Sale, työ­pai­kat ja isot kau­pat ovat jos­sain kaukana.

        *) Pol­ku­pyö­rä­mat­kan päässä

    2. Mik­ko H:
      Itse veik­kai­len, että eli­tis­mi­syy­tök­set nouse­vat sii­tä, että asuin­pai­kat, jos­sa auto­ton elä­mä on oikeas­ti muka­vaa ja run­saat pal­ve­lut ovat käve­lye­täi­syy­del­lä, ovat todel­la kalliita. 

      Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Mik­si sit­ten ei raken­ne­ta lisää auto­va­pai­ta kau­pun­gi­no­sia? Sik­si, kos­ka auto­puo­lue tais­te­lee kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin sitä vas­taan. Vrt. esi­mer­kik­si auto­paik­ka­nor­mi ja ikui­suus­kes­kus­te­lu kaupunkitunnelista.

      Yksi­tyi­sau­toi­lu kau­pun­gis­sa ja tupa­koin­ti ovat hai­tal­li­suu­des­sa ja kou­kut­ta­vuu­des­sa ver­ran­nol­li­sia. Sil­ti kum­paa­kaan ei pys­ty­tä kiel­tä­mään. Intia­kin kiel­tää ainoas­taan uuden tulok­kaan eli säh­kö­tu­pa­kan. Tupa­koin­nis­ta aiheu­tu­vat kulut yhteis­kun­nal­le tie­de­tään mel­ko tar­kas­ti. Vas­taa­va las­kel­ma tar­vit­tai­siin yksi­tyi­sau­toi­lun aiheut­ta­mis­ta kuluis­ta kau­pun­kia­lueil­la. San­na Mari­nin vii­mek­si esiin nos­ta­ma uto­pia oli­si huo­mat­ta­van lähel­lä toteu­tu­mis­ta ilman yksi­tyi­sau­toi­lua kau­pun­kia­lueil­la. Nyky­ti­lan­tees­sa sen sijaan Sau­di-Ara­bia ja muut öljy­val­tiot kor­jaa­vat potin.

  13. Osmo
    Nyt kyl­lä mokasit.
    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä oli­si luul­lut, että oli­sit tajun­nut desi­maa­li­pil­kun vää­rän paikan.
    Väi­tät siis, että val­ta­val­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta oli­si 300 donaa enem­män rahaa ilman autoja.
    Wau.

    1. Nyt kyl­lä mokasit.
      Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä oli­si luul­lut, että oli­sit tajun­nut desi­maa­li­pil­kun vää­rän paikan.
      Väi­tät siis, että val­ta­val­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta oli­si 300 donaa enem­män rahaa ilman autoja

      .

      43 senttiä/km x 18 000 km/vuosi x 45 vuot­ta = 348 300 €

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: .

        43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

        Nyt täs­sä unoh­tui dis­kont­taus. 45 vuo­den pääs­tä sääs­ty­vä euro ei ole tänään ihan yhden euron arvoinen.
        Mik­si ihmi­set asu­vat kau­em­pa­na auto­jen varas­sa ei joh­du sii­tä, ettei­vät­kö ihmi­set osai­si las­kea, vaan sii­tä että he osaa­vat. Kes­ki­tu­loi­nen ei ilman perin­töä taa muu­ta omai­suut­ta saa ostet­tua itsel­leen muka­vaa per­hea­sun­toa Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta. Tämä ei onnis­tu jo pel­käs­tään sen takia ettei pel­kän palk­ka­tu­lon varas­sa elä­vä saa mis­tään rahoi­tus­ta 600–800t€ asun­toon, mak­sua­jal­la ja korol­la, joka ei joh­tai­si pikai­seen kas­sa­krii­siin. Auton kus­tan­nuk­set taas tule­vat mak­suun “pie­ni­nä kuu­kausie­ri­nä”. Poh­jim­mil­taan kysy­mys samas­ta, kuin omas­sa esi­mer­kis­sä­si: Jos oli­sin 30 vuo­tias 3000€/kk net­to­na tie­naa­va kes­ki­ver­to­tal­laa­ja, ei minun tule­van työ­ura­ni palk­ka­tu­lo­jen nyky­ar­vo ole 3000€*12kk*38v, vaan jotain pal­jon vähem­män, rahan aika-arvon ja kas­sa­vir­ran epä­var­muu­den vuok­si. Tämän kai­ken tie­dät var­mas­ti itsekin.
        Siis, mikä­li ihmi­set halu­taan saa­da pois kah­den auton nur­mi­jär­vi­lou­kus­ta, heil­le pitää raken­taa niin pal­jon niin hyviä asun­to­ja niin hyvil­tä pai­koil­ta, että heil­lä on näi­hin varaa, nyt ei ole.

      2. AV: Osmo Soi­nin­vaa­ra sanoo

        AV: Nyt täs­sä unoh­tui dis­kont­taus. 45 vuo­den pääs­tä sääs­ty­vä euro ei ole tänään ihan yhden euron arvoinen. 

        Mikä­li inflaa­tio ote­taan huo­mioon niin kos­kaan ei muu­ten pääs­tä abso­luut­ti­siin lukui­hin kos­ka valuu­tan arvo vaih­tuu mark­ki­noil­la jat­ku­vas­ti. Tuo esi­merk­ki ei toi­mi kos­ka muu­ten näke­myk­se­si pitäi­si olla se että inflaa­tio­ta ei ole ole­mas­sa vaan se on mie­les­tä­si joku hel­sin­ki­läis­ten sala­juo­ni. Lenin tote­si aikoi­naan että inflaa­tio on por­va­rei­den sala­juo­ni. Onko muu­ten kaik­kien asut­ta­va edes Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa? Tie­dän aluei­ta Hel­sin­gin lähiöis­sä jois­sa ihmi­sil­lä ei ole autoa ja hyvin pär­jää­vät. Jul­ki­nen lii­ken­ne muu kuin rai­tio­vau­nu pelaa. Met­ro, bus­si, lähi­lii­ken­teen juna­lii­ken­ne. Valin­nan varaa on. Ainoa mikä voi­si olla este on vesi­bus­si lii­ken­teen puu­te mikä­li asuu Laa­ja­sa­los­sa tai Laut­ta­saa­res­sa. On kum­mal­lis­ta tode­ta että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on pel­käs­tään auto­ton­ta osaa Hel­sin­gin kau­pun­gin alueis­ta ja on myös epä-älyl­lis­tä tode­ta että valuu­tan arvo oli­si pel­käs­tään las­ke­nut 45 vuo­des­sa. Korot sen rat­kai­see. Ja vero­tus mut­ta ei korot ja vero­tus ole nous­seet vii­mei­set 10 vuotta.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: .

        43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

        Asia on auton kus­tan­nus­ten osal­ta noin, pois lukien toki esi­mer­kik­si työ­nan­ta­jan mak­sa­mat mat­kat tuol­la samal­la 43 senttiä/km kilo­met­riä kor­vauk­sel­la, joi­ta moni autoi­li­ja sa osas­ta ajo­ki­lo­met­re­jään, sekä mah­dol­li­set työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set. Mones­sa työs­sä kan­nat­taa autol­la aja­van työn­te­ki­jän sopia työ­so­pi­muk­ses­saan, että työ­mat­kois­ta mak­se­taan 0,43€/km verot­to­mat kilo­met­ri­kor­vauk­set + vie­lä mah­dol­li­set verot­to­mat päi­vä­ra­hat pääl­le (jäl­kim­mäi­nen vaa­tii vero­tus­sään­tö­jen mukaan vähin­tään 15 km:n työ­mat­kaa). Tulon­hank­ki­mis­ku­lui­na palk­ka­tu­lois­ta vähen­täen mat­ka­kor­vaus­ten huo­mioin­ti on työn­te­ki­jäl­le talou­del­li­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin se, että työ­nan­ta­ja mak­saa mat­ka­ku­luis­ta suo­raan verot­to­mas­ti raha­na kuu­kausit­tain tilille.

        Kus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa lie­nee kui­ten­kin syy­tä huo­mioi­da myös jon­kin­lai­nen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus sekä lii­ku­tul­le mat­kal­le että myös käy­te­tyl­le ajal­le (joka voi olla joko kus­tan­nus tai tuot­to — riip­puen mm. sii­tä, mikä vaih­toeh­to vie enem­män aikaa ja mikä vähem­män). Vaih­toeh­to­na tus­kin on ollut se, että ihmi­nen ei 45 vuo­teen kul­je mihin­kään. Kan­san­edus­ta­jan toki on saat­ta­nut saa­da ilmais­lip­pu­ja VR:lle ja pai­kal­lis­bus­sei­hin sekä edus­kun­nan mak­sa­mat tak­si­kyy­dit ja muu­ta vas­taa­vaa, jol­lai­sia etuuk­sia taval­li­sel­la kan­sal­la ei ole.

  14. Ensia­sun­non osta­jal­le tuo kuvio ei ole ihan noin sel­keä. Tai voi olla osta­jal­le, mut­ta osta­jan pank­ki ei vält­tä­mät­tä hilaa myön­net­tä­väää lai­naa ylös­päin tuol­la las­kel­mal­la, jot­ta ensia­sun­non osta­ja pää­see kan­ta­kau­pun­kiin, eikä kehys­kun­taan auton kanssa

  15. Ehkä vähän yllät­tä­vää, että Osmo jät­tää esit­tä­mät­tä “vau­raus ja aika” ‑hen­ki­sen lisä­ar­gu­men­tin, joka mer­kit­tä­väs­ti vie­lä pön­kit­täi­si hänen täs­sä esit­tä­mään­sä näkemystä:

    osa autoi­lun vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ta on myös se aika, jon­ka jou­tuu teke­mään työ­tä saa­dak­seen rahat autoon, ja auto­jen kal­leu­den vuok­si sitä aikaa tar­vi­taan niin pal­jon, että tämä kumo­aa auton hitaam­piin ja hal­vem­piin liik­ku­mis­muo­toi­hin ver­rat­tu­na tuo­man ajan­sääs­tön kokonaan.

    Ruot­sa­lai­nen pal­kit­tu luon­to­ku­vaa­ja ja yhteis­kun­ta­teo­ree­tik­ko Bru­tus Öst­ling esit­ti tämän argu­men­tin jo 1980-luvul­la ja antoi sil­le nimen “sosia­lis­miin pää­see ainoas­taan polkupyörällä”.

  16. Ehkä eli­tis­mi­syy­tök­siä esi­te­tään, kos­ka har­val­la alem­mis­sa tulo­de­sii­leis­sä on nuo­re­na mah­dol­lis­ta pääs­tä käsik­si kan­ta­kau­pun­gin omis­tusa­sun­toon omil­la ansioil­laan, vaan pitää voit­taa lotos­sa, Hitas-arvon­nas­sa tai perunkirjoituksessa.

    Jos taas saa vuo­kra-asun­non vapail­ta mark­ki­noil­ta, käteen jää edel­leen lii­an vähän, jot­ta pank­ki lai­nai­si jonain päi­vä­nä loput sii­hen omaan per­hea­sun­toon kantakaupungissa.

  17. Unoh­din terä­vöit­tää point­ti­ni: Monel­la per­heel­lä ei siis ole valin­nan­vaih­toeh­toa vaan on pak­ko muut­taa auto­lä­hi­öön, kos­ka asun­non alku­hin­ta ja/tai kiin­teät kulut (lyhennys/vuokra) ovat lii­an suu­ret ver­rat­tu­na auto­lä­hi­öön. Ja jos työn tai vapaa-ajan takia pitää olla omia auto­ja ja sat­tuu ole­maan pie­niä lap­sia, ei kan­ta­kau­pun­kia vaan voi valita.

    En oikein hok­saa, mikä Osmon alku­pe­räi­sen kir­joi­tuk­sen point­ti raho­jen lait­ta­mi­ses­ta on pait­si polemisointi.

  18. Nuo­reh­kot tutut, jot­ka muut­ta­vat auto­mat­kan pää­hän maal­le, tun­tu­vat arvos­ta­van edul­lis­ta tilaa lap­sil­le ja lem­mi­keil­le. 20km pääs­tä kes­kus­tas­ta saa 150 neliön oma­ko­ti­ta­lon mel­ko edul­li­ses­ti. Kes­kus­tas­ta ei saa 4–5 huo­net­ta ja 100+ neliöis­tä asun­toa kun nii­tä ei ole, tai ne mak­sa­vat lähem­mäs miljoonan.

    Olen itse kat­so­nut per­heel­le 5 huo­neen asun­toa 5km säteel­lä Tam­pe­reen kes­kus­tas­ta, eikä nii­tä sil­loin ollut yhtä­kään tar­jol­la. Eli tar­jon­taa ei ole, tai jos on, pan­kit eivät anna sii­hen lai­naa. Se että lupaa olla käyt­tä­mät­tä autoa seu­raa­van 40 vuo­den ajan, ei vai­ku­ta lai­na­neu­vot­te­luis­sa yhtään.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra: .

    43 senttiä/km x 18 000 km/vuosix 45 vuot­ta = 348 300 €

    Ja tuos­ta vie­lä pitäi­si vähen­tää jul­ki­sen lii­ken­teen ja tak­si­mat­ko­jen kulut, joi­ta auto­ton jou­tuu käyt­tä­mään. Esim (637,20 € (HSL) + 500 € (tak­sit ja muut jul­ki­set)) * 45 vuot­ta = 49 824 €. Aika lähel­lä 300 000 euroa on. Toki on myös rea­lis­tis­ta saa­da kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set alle 43 senttiin.

    1. Mate­maa­tik­ko: Ja tuos­ta vie­lä pitäi­si vähen­tää jul­ki­sen lii­ken­teen ja tak­si­mat­ko­jen kulut, joi­ta auto­ton jou­tuu käyt­tä­mään. Esim (637,20 € (HSL) + 500 € (tak­sit ja muut jul­ki­set)) * 45 vuot­ta = 49 824 €. Aika lähel­lä 300 000 euroa on. Toki on myös rea­lis­tis­ta saa­da kilo­met­ri­kus­tan­nuk­set alle 43 senttiin.

      Käy­te­tyl­lä autol­la jos ajaa (ja sel­lai­sil­la­han suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta ajaa) todel­li­set km-kus­tan­nuk­set ovat alle 30 senttiä .

      Autoi­lu ei ole kos­kaan ollut niin hal­paa kuin nyt, mut­ta sil­ti jot­kut valit­ta­vat sitä että verot­ta­ja on niin ja niin ahne, koko ajan korot­taa autoi­luun liit­ty­viä vero­ja. Todel­li­suu­des­sa autoi­lu kal­lis­tuu nykyi­sin vain jos öljyn maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat nousee, mut­ta se unoh­de­taan sanoa. Jos autoi­lun vero­ja alen­net­tai­siin tun­tu­vas­ti, niin autoi­lu lisään­tyi­si kans­sa, ja jois­sa­kin pai­kois­sa tosi paljon.

      Itse asi­aan, jokai­sel­la on omia mat­kus­tus­tar­pei­ta. Esim pit­kät mat­kat suku­lais­ten ja tut­ta­vien luo, mon­ta ker­taa vuo­des­sa rokot­taa lom­pak­koa var­mas­ti, teki ne mat­kat autol­la tai muul­la tavoin. Joten­kin mul­la on sel­lai­nen tun­tu­ma että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vil­la oli­si vähem­män suku­lais­vie­rai­lu­ja maa­seu­dul­le kuin muil­la kes­ki­mää­rin. Se ehkä selit­tää sen miten pal­jon “sääs­täi­si” asu­mal­la kan­ta­kau­pun­gis­sa. Eli sil­loin pitää puhua kuplas­sa elä­mi­ses­tä ennemmin.

  20. Mei­dän kah­den aikui­sen ja kah­den lap­sen autot­to­mas­sa hel­sin­ki­läis­per­hees­sä menee mat­ka­kort­tei­hin noin 150 € kuu­kausi, las­ten kas­vaes­sa tämä sum­ma tulee nouse­maan. Lisäk­si auto­vuo­kriin on men­nyt vii­mei­sen parin vuo­den aika­na noin 1500 € vuo­des­sa (vuo­kraus kesäk­si + muu­ta­ma satun­nai­nen vuo­kraus tar­peen mukaan). Tähän pitää vie­lä lisä­tä pit­kän mat­ka junien ja bus­sien liput, jot­ka mei­dän kulu­tuk­sel­la tekee noin 500 euroa vuo­des­sa. Tekee siis yhteen­sä vuo­des­sa arviol­ta 3500 — 4000 euroa eli yhden taval­li­sen per­heau­ton kus­tan­nus­ten ver­ran. Nel­jän­kym­me­nen­vii­den vuo­den aika­na haa­ru­kak­si tulee 160 000 — 180 000 euroa. Kun hel­sin­ki­läis­kämp­pä lisäk­si mak­saa noin 150 000 euroa enem­män kuin vas­taa­va tai mer­kit­tä­väs­ti tila­vam­pi ja muka­vam­pi mak­sai­si kehys­kun­nas­sa tai muu­al­la lan­del­la, niin käy­te­tet­tä­vis­sä ole­va raha­mää­rä jää aika vas­taa­vak­si Hel­sin­gis­sä kuin mitä jäi­si muu­al­la. Hait­ta­puo­le­na on, että kämp­pä on pie­ni ja autoa ei voi näp­pä­räs­ti käyt­tää, jos sitä jos­kus sat­tuu tar­vit­se­maan, vaan auton­vuo­kraus on suun­ni­tel­ta­va. Etu­na on, että saa asua Hel­sin­gis­sä, jos sitä sat­tuu arvos­ta­maan. Sääs­tet­tyä omai­suut­ta­kin toki ker­tyy enem­män, mut­ta sitä ei saa muka­naan hautaan.

    1. ant­ti:
      Mei­dän kah­den aikui­sen ja kah­den lap­sen autot­to­mas­sa hel­sin­ki­läis­per­hees­sä menee mat­ka­kort­tei­hin noin 150 € kuu­kausi, las­ten kas­vaes­sa tämä sum­ma tulee nouse­maan. Lisäk­si auto­vuo­kriin on men­nyt vii­mei­sen parin vuo­den aika­na noin 1500 € vuo­des­sa (vuo­kraus kesäk­si + muu­ta­ma satun­nai­nen vuo­kraus tar­peen mukaan). Tähän pitää vie­lä lisä­tä pit­kän mat­ka junien ja bus­sien liput, jot­ka mei­dän kulu­tuk­sel­la tekee noin 500 euroa vuo­des­sa. Tekee siis yhteen­sä vuo­des­sa arviol­ta 3500 – 4000 euroa eli yhden taval­li­sen per­heau­ton kus­tan­nus­ten ver­ran. Nel­jän­kym­me­nen­vii­den vuo­den aika­na haa­ru­kak­si tulee160 000 – 180 000 euroa. Kun hel­sin­ki­läis­kämp­pä lisäk­si mak­saa noin 150 000 euroa enem­män kuin vas­taa­va tai mer­kit­tä­väs­ti tila­vam­pi ja muka­vam­pi mak­sai­si kehys­kun­nas­sa tai muu­al­la lan­del­la, niin käy­te­tet­tä­vis­sä ole­va raha­mää­rä jää aika vas­taa­vak­si Hel­sin­gis­sä kuin mitä jäi­si muu­al­la. Hait­ta­puo­le­na on, että kämp­pä on pie­ni ja autoa ei voi näp­pä­räs­ti käyt­tää, jos sitä jos­kus sat­tuu tar­vit­se­maan, vaan auton­vuo­kraus on suun­ni­tel­ta­va. Etu­na on, että saa asua Hel­sin­gis­sä, jos sitä sat­tuu arvos­ta­maan. Sääs­tet­tyä omai­suut­ta­kin toki ker­tyy enem­män, mut­ta sitä ei saa muka­naan hautaan.

      Oikein koko­nai­se­dul­li­sel­ta tämä kuvat­tu liik­ku­mi­nen minus­ta autot­to­ma­na vai­kut­taa. Itä-Uudel­la­maal­la kas­va­nee­na olen havain­nut, että jos­sain Sipoos­sa HSL-lii­ken­teen ulot­tu­mat­to­mis­sa, Itä-Uuden­maan syvem­mäs­tä maa­seu­dus­ta puhu­mat­ta­kaan, kak­si­lap­si­sen lap­si­per­heen refe­rens­si­kus­tan­nuk­set tulee las­kea kah­den auton mukaan, kun ei nel­jän hen­gen liik­ku­mis­tar­pei­ta siel­lä yhdel­lä autol­la hoi­de­ta. Aktii­vi­ses­ti Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­eel­la liik­ku­va muu­ten­kin tar­vit­see joka tapauk­ses­sa HSL-mat­ka­lip­pu­ja, tai sit­ten vaih­toeh­toi­ses­ti tule­vat mel­koi­set pysäköitikustannukset.

  21. Vaih­toeh­to­na on myös asua hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la, mut­ta hiu­kan syr­jäs­sä Hel­sin­gis­tä. Me asum­me Hämeen­lin­nas­sa. Töi­hin pää­see 20 minuu­tis­sa pyö­räl­lä, Hel­sin­kiin tai Tam­pe­reel­le tun­nis­sa junal­la tai bus­sil­la. Rei­lu kak­si­sa­taa­ne­liöi­nen uusi oma­ko­ti­ta­lo suo­jel­lun perin­ne­mai­se­man vie­res­sä mak­saa lai­nan lyhen­nyk­si­neen ja asu­mis­ku­lui­neen noin 1500€/kk. Kou­luun on 200m, kaup­paan kilo­met­ri, kes­kus­taan 5km, Ahve­nis­to­har­jul­le juok­se­maan, hiih­tä­mään tai maas­to­pyö­räi­le­mään 300m. En vaih­tai­si taloa­ni kak­sioon Hel­sin­gis­sä. Vii­si kesää olen PK-seu­dul­la asu­nut ja tie­dän, miten pal­jon siel­lä huk­kuu aikaa liik­ku­mi­seen. Muu­ten­han siel­lä on ihan viihtyisää.

  22. Erit­täin vali­di point­ti, ja myön­nän että minua hie­man har­mit­taa 90-luvun lap­sen arkuu­te­ni ottaa aikoi­naan “riit­tä­vän rons­kis­ti” lai­naa ensia­sun­toon vaik­ka pank­ki sitä tuputtikin.

    Mai­nit­si­sin kui­ten­kin, että tätä kus­tan­nuse­tua syö jon­kin­kin ver­ran kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen suu­rem­mat yllä­pi­to­ku­lut (put­ki­re­mont­tien hin­noit­te­lu pos­ti­nu­me­ron perusteella!)

    Jokai­nen inflaa­tio­kor­jat­tu euro/kk/m2 joka kuluu yllä­pi­toon ja remont­tei­hin vas­taa kui­ten­kin sadan neliön asun­nos­sa 45 vuo­den aika­na 50000€ kulua. 

    Lukuu­not­ta­mat­ta muu­ta­mia suu­ri­tu­loi­sia talo­yh­tiöi­tä, mut­ta niis­tä asun­non ostaak­seen­han pitää rahoi­tuk­sen lisäk­si olla oikean­muo­toi­nen suku­ni­mi, muu­ten lunas­tus­py­kä­lä hei­luu heti.

  23. Kyl­lä­pä Osmo ja kave­rit taas kes­kus­te­le­vat niin kuin ei kuplan ulko­puo­lel­la oli­si lain­kaan hyvää elämää.

    Aje­lin tänään toi­sen ker­ran täl­lä vii­kol­la Ams­ter­da­min ruuh­kas­sa. Hel­sin­ki­läi­ses­sä kuplas­sa kuvi­tel­laan, että Ams­ter­da­mis­sa kaik­ki aja­vat pol­ku­pyö­räl­lä. No, hem­me­tin monet aja­vat (tör­keän piit­taa­mat­to­mas­ti) mut­ta vie­lä useam­mat omal­la autol­laan — tiet tukkien.

    Suo­sit­te­len hel­sin­ki­läi­siä polii­tik­ko­ja ja toi­mit­ta­jia jal­kau­tu­maan Euroo­pan val­ta­teil­le. Todel­li­suus on pik­kais­ta enem­män toi­sen­lais­ta kuin Katajanokalla.

    Sitä pait­si — las­kee­ko Osmo kaik­ki elä­män­sä teot eurois­sa? Kum­mal­lis­ta. Olen juu­ri tulos­sa omal­la autol­la Nor­man­dias­ta ja miten muu­ten näi­tä paik­ko­ja voi­si näh­dä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tie­tys­ti auto mak­saa — niin kuin koko elä­mä­kin. So, what?

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Olen juu­ri tulos­sa omal­la autol­la Nor­man­dias­ta ja miten muu­ten näi­tä paik­ko­ja voi­si näh­dä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tie­tys­ti auto mak­saa – niin kuin koko elä­mä­kin. So, what?

      Fil­la­ril­la onnis­tuu oikein hyvin. Vaik­ke sil­leen­sä, että menee junal­la Rans­kaan ja vuo­kraa fillarin. 

      Rans­kaan pää­see hel­pos­ti junal­la. Jos vaik­ka läh­tee Hel­sin­gis­tä pe-illal­la niin on jo su-ilta­päi­väl­lä Parii­sis­sa. Mat­kal­la ehtii lukea pari romaa­nia ja ren­tou­tua hek­ti­ses­tä työelämästä

    2. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Kyl­lä­pä Osmo ja kave­rit taas kes­kus­te­le­vat niin kuin ei kuplan ulko­puo­lel­la oli­si lain­kaan hyvää elämää.

      Sama pätee Suo­ma­lai­seen kes­kus­te­luun laa­jem­min­kin. Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la asuu 12000 ker­taa enem­män ihmi­siä kuin sen sisäl­lä. Itse olen asu­nut suu­rim­man osan elä­mäs­tä­ni Hel­sin­gis­sä, ja Suo­mes­ta (ja Hel­sin­gis­tä) pois­muut­to on ollut sil­mät avaa­va koke­mus: Ihmi­set voi­vat elää vähin­tään yhtä hyvää, ja jopa parem­paa elä­mää jos­sain muu­al­la, usko­ma­ton­ta mut­ta totta!
      Ihmi­set Suo­men ulko­puo­lel­la eivät aina pää­dy Suo­ma­lai­sis­ta poik­kea­viin valin­toi­hin tie­tä­mät­tö­myyt­tään ja tyh­myyt­tään, vaan jon­kus sen takia että hei­dän arvon­sa ovat eri­lai­set ja hei­dän kult­tuu­rin­sa saat­ta­vat olla pal­jon Suo­ma­lais­ta van­hem­mat ja van­kem­mat. Suo­mi on kult­tuu­ril­taan aivan äärim­mäi­sen mate­ria­lis­ti­nen ja yksilökeskeinen.
      Suo­ma­lai­set ovat kama­lien olo­suh­tei­den­sa takia kes­kit­tä­neet tar­mon­sa luon­non kans­sa pär­jää­mi­seen ja pää­ty­neet yksi­näi­sek­si insi­nöö­ri­kan­sak­si, van­hois­sa kau­pun­ki­kult­tuu­reis­sa on hel­pom­pien olo­suh­tei­den takia kes­ki­tyt­ty pär­jää­mään tois­ten ihmis­ten kans­sa ja pää­dyt­ty seu­ral­li­sek­si neuvottelijakansaksi.

    3. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Olen juu­ri tulos­sa omal­la autol­la Nor­man­dias­ta ja miten muu­ten näi­tä paik­ko­ja voi­si näh­dä ja kokea kuin aja­mal­la autolla. 

      Aja­mal­la vuo­kra­tul­la autolla.

      Minä olen aina arvos­ta­nut auto­ja ja autoi­lua niin pal­jon, että aloin noin 4- tai 5‑vuotiaana odot­taa, että täy­tän 18 ja saan B‑ajokortin. Aika­na­ni täy­tin ja sain, mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta vii­me kevää­nä tuli kulu­neek­si 20 vuot­ta sii­tä, kun olen vii­mek­si aja­nut autoa. On nimit­täin täy­sin eri asia a) pitää autoi­lus­ta, ja b) olla päät­te­le­vi­nään sii­tä, että pitää autoi­lus­ta, että autoi­lu on omas­sa elä­män­ti­lan­tees­sa ja asui­nym­pä­ris­tös­sä tarkoituksenmukaista.

    4. Kyös­ti Salo­vaa­ra:

      Sitä pait­si – las­kee­ko Osmo kaik­ki elä­män­sä teot eurois­sa? Kum­mal­lis­ta. Olen juu­ri tulos­sa omal­la autol­la Nor­man­dias­ta ja miten muu­ten näi­tä paik­ko­ja voi­si näh­dä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tie­tys­ti auto mak­saa – niin kuin koko elä­mä­kin. So, what?

      En tun­ne Nor­man­di­aa, mut­ta pari viik­koa sit­ten olin lomal­la Itä­val­las­sa Tiro­lin maa­seu­dul­la. Ihan hel­pos­ti kul­jim­me ympä­rin­sä ilman autoa — bus­sil­la ja junal­la. Pari ker­taa käy­tim­me myös muka­vuus­syis­tä tak­sia, vaik­ka bus­sil­la­kin oli­si pääs­syt, jos oli­si viit­si­nyt odot­taa jon­kin aikaan. Myös auton vuo­kraa­mi­nen on siel­lä mahdollista.

    5. Kyös­ti Salo­vaa­ra: Sitä pait­si – las­kee­ko Osmo kaik­ki elä­män­sä teot eurois­sa? Kum­mal­lis­ta. Olen juu­ri tulos­sa omal­la autol­la Nor­man­dias­ta ja miten muu­ten näi­tä paik­ko­ja voi­si näh­dä ja kokea kuin aja­mal­la autol­la. Tie­tys­ti auto mak­saa – niin kuin koko elä­mä­kin. So, what?

      Suo­mes­ta käsin Nor­man­dian koke­mi­nen autol­la ajaen lie­nee kui­ten­kin hel­pom­paa niin, että len­tää ensin Rans­kaan ja vuo­kraa siel­tä auton. Aina­kin aikaa sii­nä sääs­tyy aika rut­kas­ti, toden­nä­köi­ses­ti rahaa­kin, kun ei tar­vit­se niin mon­taa majoi­tus­ta kuin autol­la Nor­man­di­aan pää­se­mi­seen tarvitsisi. 

      Mut­ta siis kaik­kein suu­rin sääs­tö tulee sii­tä, että jos sitä autoa todel­la­kin tar­vit­see vain täl­lai­seen satun­nai­seen loma­mat­kaan ja muu­ten tulee toi­meen jalan, pol­ku­pyö­räl­lä ja jul­ki­sin, niin auton vii­kon vuo­kra on pie­ni kulu ver­rat­tu­na sii­hen, mitä oman auton omis­ta­mi­nen mak­saa, vaik­kei sil­lä ajai­si vuo­den aika­na mitään muu­ta kuin sen yhden lomamatkan.

      Ja siis loma­mat­kal­le ei muu­ten­kaan mie­lel­lään läh­de jol­lain 20 vuot­ta van­hal­la kot­te­rol­la, kos­ka se on var­min tapa saa­da loma pie­leen, että auto hyy­tyy jos­sain vai­hees­sa ja sit­ten koi­te­taan saa­da sitä kor­jat­tua siel­lä pai­kan­pääl­lä. Näin, vaik­ka oman kodin lähei­syy­des­sä satun­nai­seen aje­luun taas tuol­lai­nen van­ha auto­kin kel­paa ihan hyvin.

      1. Samu­li Saa­rel­ma: Suo­mes­ta käsin Nor­man­dian koke­mi­nen autol­la ajaen lie­nee kui­ten­kin hel­pom­paa niin, että len­tää ensin Rans­kaan ja vuo­kraa siel­tä auton. Aina­kin aikaa sii­nä sääs­tyy aika rut­kas­ti, toden­nä­köi­ses­ti rahaa­kin, kun ei tar­vit­se niin mon­taa majoi­tus­ta kuin autol­la Nor­man­di­aan pää­se­mi­seen tarvitsisi. 

        Mut­ta siis kaik­kein suu­rin sääs­tö tulee sii­tä, että jos sitä autoa todel­la­kin tar­vit­see vain täl­lai­seen satun­nai­seen loma­mat­kaan ja muu­ten tulee toi­meen jalan, pol­ku­pyö­räl­lä ja jul­ki­sin, niin auton vii­kon vuo­kra on pie­ni kulu ver­rat­tu­na sii­hen, mitä oman auton omis­ta­mi­nen mak­saa, vaik­kei sil­lä ajai­si vuo­den aika­na mitään muu­ta kuin sen yhden lomamatkan.

        Ja siis loma­mat­kal­le ei muu­ten­kaan mie­lel­lään läh­de jol­lain 20 vuot­ta van­hal­la kot­te­rol­la, kos­ka se on var­min tapa saa­da loma pie­leen, että auto hyy­tyy jos­sain vai­hees­sa ja sit­ten koi­te­taan saa­da sitä kor­jat­tua siel­lä pai­kan­pääl­lä. Näin, vaik­ka oman kodin lähei­syy­des­sä satun­nai­seen aje­luun taas tuol­lai­nen van­ha auto­kin kel­paa ihan hyvin.

        Mun mie­les­tä­ni ilmas­to­kuor­maa aja­tel­len, niin vähem­män kuor­mit­ta­vaa on jos per­he läh­tee loma­mat­kal­le Nor­man­di­aan omal­la autol­la kuin että len­tää Rans­kaan ja vuo­kraa siel­tä auton. Toki aikaa kuluu enem­män mut­ta samal­la tulee per­heel­le tutuk­si Köpis, Ham­pu­ri ja Ams­ter­dam. Eli en tuo­mit­se omal­la autol­la teh­tä­viä loma­mat­ko­ja ulko­mail­le jos auto on kun­nos­sa ja seu­ru­eel­la rutii­nia sel­lai­sen suo­rit­ta­mi­sek­si. Yksin jos läh­tee niin sil­loin len­to + juna + mah­dol­li­nen auton vuo­kraus peril­lä on fiksuinta.

    6. Niin­pä, olen itse­kin teh­nyt iha­nan auto­mat­kan Nor­man­dias­sa, tee­ma­na mai­hin­nousun muis­to­mer­kit, ran­nik­ko­kau­pun­git — ei oli­si onnis­tu­nut jär­ke­väs­ti ilman autoa neli­hen­ki­sel­le per­heel­le. Ja mikä oli ajel­les­sa Rans­kan upeil­la teillä. 

      Nyt Kru­ni­kas­sa olem­me ilman omaa autoa, mut­ta kun elä­kei­kä ja vapaus koit­taa, vie­täm­me usei­ta kuu­kausia vuo­des­sa mökil­lä. Sii­hen sau­maan nykyi­sin har­ras­ta­mam­me auton­vuo­kraus on lii­an kal­lis­ta, toki uusia vaih­toeh­to­ja voi tul­la mark­ki­noil­le. Kas kun en mil­lään halua viet­tää koko kesää kuu­mas­sa kau­pun­gis­sa Ter­va­saa­res­sa ulkoil­len vaan olla Sai­maal­la, Savon­lin­nan oop­pe­ra­juh­lil­la jne.

  24. Olen tähän men­nes­sä sääs­tä­nyt noin 300 000 euroa sil­lä, ettei minul­la ole autoa ja vai­mo­ni tie­tys­ti yhtä paljon.

    Pitäi­si tie­ten­kin las­kea tämä dis­kont­taus huomioiden.

  25. Kau­pun­kia­su­mi­sen satu­mai­nen hal­puus vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten ajal­ta perus­tuu sii­hen, että kiin­teis­tö­ve­ro ei ole sidot­tu maa­poh­jan arvoon ja sii­hen, että mak­su­pro­sent­ti on nau­ret­ta­van alhainen.

    Jos kiin­teis­tö­ve­ro perus­tui­si oikeas­ti maa­poh­jan arvoon, niin halu­tuim­mil­la pai­koil­la asu­mi­nen olis kalleinta.

    Nyt kun kiin­tei­sö­ve­rol­la ei ole ohjaus­vai­ku­tus­ta, niin asu­mispre­fe­rens­sien muu­tok­set (kau­pun­gis­tu­mi­nen) ovat lisän­neet rajal­li­sen resurs­sin kysyn­tää, joka on nos­ta­nut sen hin­taa. Ja no, omis­tusa­sun­non ja/tai kes­kus­ta­maan omis­ta­jien asset­tien arvo on nous­sut, mikä on teh­nyt ”kes­kus­ta-asu­mi­ses­ta” ilmais­ta tai jopa arvoa tuot­ta­vaa toimintaa.

  26. Hie­man ihmet­te­len minä­kin. Asuin nuo­re­na 70–80-luvuilla Hau­ki­lah­des­sa rivi­ta­los­sa, 10 km:n pääs­sä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, jos­sa kävin mm. musiik­kio­pis­tos­sa, bus­sil­la. Per­hees­sä­ni oli kak­si autoa, kos­ka opet­ta­ja­äi­ti­ni vir­ka oli vähän kau­em­pa­na. Emme asu­neet huit­sin neva­das­sa, mut­ta toki autol­la lii­kut­tiin, asioil­le, hiih­tä­mään, mökil­le. Nyt asun Kruu­nun­haas­sa, mut­ta en suos­tu tuo­mit­se­maan men­nei­syyt­tä­ni, en ole koke­nut ”valais­tu­mis­ta” , vaik­ka täl­lä het­kel­lä talou­des­sa ei ole autoa — vuo­kraam­me tar­vit­taes­sa. Täl­lai­set ikä­vät pilk­ka­ni­met kyl­lä kään­ty­vät jo vas­ten­mie­li­syy­dek­si monil­ta osin ansio­kas­ta blo­gia kohtaan.

  27. O.S:“olisimme jou­tu­neet osta­maan kak­si autoa.”

    Taas heit­tää suh­teel­li­suu­den taju. Kes­ki- ja ete­lä-Euroo­pas­sa auto­ja on kuin hiek­kaa Saha­ras­sa. Sii­hen ver­rat­tu­na Suo­men auto­kan­ta on nau­ret­ta­van pie­ni. Lisäk­si euroop­pa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa autoi­li­joi­den lisäk­si kaik­ki muut (tosia­sial­li­ses­ti) liik­ku­vat jon­ki­lai­sel­la skootterihärpäkkeellä.

    Ei mei­dän tar­vit­se verot­taa ja rajoit­taa autoi­lua kuo­li­aak­si , kun vie­lä muis­taa Suo­men mität­tö­män osan hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä. Ja lei­jo­nan osan hii­li­nie­luis­ta met­sien , soi­den ja pel­to­jen muo­dos­sa. Tur­ve­ne­vat­kin kas­va­vat joka iki­nen vuo­si 2mm paksuutta.

    En jak­sa olla häm­mäs­te­le­mät­tä vih­rei­den mis­sio­ta ylis­tää kau­pun­kia­su­mis­ta joka kään­tees­sä. Kun kat­soo vii­kon­lo­pun auto­ka­ra­vaaa­ne­ja maa­seu­dul­le hesas­ta ja muis­ta suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta maal­le ja sun­nun­tai-ilta­na toi­sin­päin, niin tulee väki­sin­kin joh­to­pää­tök­seen molem­pia (maa­seu­tu ja kau­pun­git) tarvittavan.

    Muis­ta­kaa vih­reät Kes­kus­tan mot­to: hyvin­voi­va maa­seu­tu on kau­pun­kien etu.

    1. Eemil: Ei mei­dän tar­vit­se verot­taa ja rajoit­taa autoi­lua kuo­li­aak­si , kun vie­lä muis­taa Suo­men mität­tö­män osan hiilidioksidipäästöistä.

      Suo­ma­lais­ten pääs­töt per capi­ta tai­ta­vat kui­ten­kin olla maa­il­man kes­kiar­von ylä­puo­lel­la, joten kyl­lä meil­lä on kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pi tar­ve vähen­tää pääs­tö­jä. (Tosin var­maan esim len­tä­mi­sen vero­ja oli­si suu­rem­pi syy korot­taa täl­lä het­kel­lä kuin autoi­lun veroja.)

      Eemil: Ja lei­jo­nan osan hii­li­nie­luis­ta met­sien , soi­den ja pel­to­jen muo­dos­sa. Tur­ve­ne­vat­kin kas­va­vat joka iki­nen vuo­si 2mm paksuutta.

      Jokai­nen suo­ma­lai­sen hii­li­diok­si­di­pääs­tö kas­vat­taa ilma­ke­hän pitoi­suut­ta mää­rän­sä ver­ran. Sii­hen ei vai­ku­ta se, sat­tu­vat­ko maa­pal­lon hii­li­nie­lut sijait­se­maan pääs­tö­läh­teen lähel­lä vai kau­ka­na siitä.

  28. Kepa:“lomalla Itä­val­las­sa Tiro­lin maaseudulla. ”

    Ja kat­soit­ko miten pal­jon auto­ja jyrä­si alu­een moot­to­ri­teil­lä läpi Euroo­pan eri kau­pun­kien. Muu­ta­man sadan kilo­met­rin säteel­lä on Sak­san , Ita­lian, Rans­kan, Espan­jan, Puo­lan , Unka­rin , Tse­kin jne. suu­ret kaupungit.

    Verk­ko­kau­pan rah­ti­lii­ken­ne ja hen­ki­lö­lii­ken­teen eri muo­dot (työ, turis­mi) kolaa­vat Euroo­pan val­ta­tei­tä yötä päi­vää jat­ku­va­na nau­ha­na. Täs­sä kon­teks­tis­sa Suo­mes­sa auto­lii­ken­teen kuo­li­aak­si­ve­rot­ta­mi­nen on aivan nau­ret­ta­vaa hom­maa ellei se oli­si niin :n tyh­mää (anteek­si).

    Ja täl­lai­sel­la agen­dal­la vih­reät repi­vät 15 % kan­na­tus­lu­ku­ja. Satu kei­sa­rin vaat­teis­ta tulee väki­sin­kin mie­leen. Anna voimaa.

    1. Eemil:

      Verk­ko­kau­pan rah­ti­lii­ken­ne ja hen­ki­lö­lii­ken­teen eri muo­dot (työ, turis­mi) kolaa­vat Euroo­pan val­ta­tei­tä yötä päi­vää jat­ku­va­na nau­ha­na. Täs­sä kon­teks­tis­sa Suo­mes­sa auto­lii­ken­teen kuo­li­aak­si­ve­rot­ta­mi­nen on aivan nau­ret­ta­vaa hom­maa ellei se oli­si niin :n tyh­mää (anteek­si).

      Suo­mes­sa autoi­lua ei vero­te­ta kuo­li­aak­si. Suo­mes­sa autoi­lu ei ole kos­kaan ollut niin hal­paa kuin nyt. Kat­sas­te­tuun, käy­tet­tyyn autoon pää­see käsik­si muu­ta­mal­la sata­sel­la, käyt­tö­mak­sut 200 euron luok­kaa ja polt­to­nes­tei­den vero on 60% luok­kaa. Jos tuo yksi­tyi­ses­ti maa­han käy­te­tyn auton, menee veroa n 30% auton arvos­ta. Vakuu­tus­yh­tiöt tar­joa­vat lisäk­si per­hei­den kak­kos ja kol­mo­sau­toil­le samat bonuk­set kuin ykkö­sau­tol­le. Jos asuu itä­ra­jan lähei­syy­des­sä auto käy­dään tank­kaa­mas­sa Venä­jäl­lä, je die­sel on hal­vem­paa kuin muis­sa länsimaissa.

      Kai­kis­sa län­si-Euroo­pan mais­sa vero­te­taan autoi­lua suht anka­ras­ti, Tans­kas­sa ja Nor­jas­sa auto­ve­ro on vie­lä kor­keam­pi kuin tääl­lä, ja toi­saal­ta tie­mak­su­ja peri­tään aika mones­sa maassa.

  29. Yri­tin vain sanoa, että eikö ole jokai­sen ihmi­sen oma asia päät­tää, miten tulon­sa jakaa? Ostaa­ko auton vai asuu­ko Kata­ja­no­kal­la — vai molem­pia? Jokai­nen saa ja voi (vie­lä) mat­kus­taa miten tah­too ja jak­saa. Äsket­täi­sel­lä reis­sul­la kol­mes­sa vii­kos­sa ajet­tiin 7000 km Sak­sas­sa, Rans­kas­sa, Bel­gias­sa, Hol­lan­nis­sa jne — siis mon­ta paik­kaa joten oli­si­pa sii­nä ollut pol­ke­mis­ta eikä len­to­ko­neel­la pää­se esim. Hitzackeriin.

    Mik­si ns. libe­raa­lit ovat kaik­kein suvait­se­mat­to­mam­pia kun tulee puheek­si esi­mer­kik­si matkustaminen?

    Ikui­nen arvoi­tus — vai joh­tuu­ko sii­tä että eliit­ti halu­aa kaik­kien käyt­täy­ty­vän yhdel­lä ja oikeal­la taval­la, jon­ka vain eliit­ti tietää? 

    Itse asun lähiös­sä jos­sa olut­tuop­pi mak­saa pai­kal­lis­sa pubeis­sa n 4–4,5 euroa. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa sama mak­saa vähin­tään 7 e. Kun asun­not lähiös­sä mak­sa­vat mur­to-osan sii­tä mitä Osmon Kata­ja­no­kal­la, niin aja­tel­kaa­pa kuin­ka mon­ta olut­ta enem­män voin naut­tia kuin Osmo?

    Joten… kai­ken voi las­kea niin kuin halu­aa ja kuvi­tel­la teh­neen­sä ainoat oikeat elämänratkaisut.

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Yri­tin vain sanoa, että eikö ole jokai­sen ihmi­sen oma asia päät­tää, miten tulon­sa jakaa? Ostaa­ko auton vai asuu­ko Kata­ja­no­kal­la – vai molem­pia? Jokai­nen saa ja voi (vie­lä) mat­kus­taa miten tah­too ja jak­saa. Äsket­täi­sel­lä reis­sul­la kol­mes­sa vii­kos­sa ajet­tiin 7000 km Sak­sas­sa, Rans­kas­sa, Bel­gias­sa, Hol­lan­nis­sa jne – siis mon­ta paik­kaa joten oli­si­pa sii­nä ollut pol­ke­mis­ta eikä len­to­ko­neel­la pää­se esim. Hitzackeriin.

      Minun näh­däk­se­ni Osmo ei täs­sä jutus­saan miten­kään sano­nut, mitä kun­kin pitäi­si teh­dä. Hän vain toi esiin sen, kuin­ka auton kus­tan­nuk­sis­ta sääs­ty­vil­lä rahoil­la mak­saa yllät­tä­vän ison eron asun­to­jen hin­nois­sa. Tosin las­kel­mas­sa oli joi­ta­kin puut­tei­ta, joi­hin tääl­lä kom­men­teis­sa on jo tartuttu.

      Aika har­val­le 7000 kilo­met­rin istu­mi­nen autos­sa vas­taa kuvaa vir­kis­tä­väs­tä lomas­ta, mut­ta kukin taval­laan. Mai­nit­se­maa­si Hitzac­ke­riin pää­see kyl­lä esi­mer­kik­si Ham­pu­ris­ta junal­la alle kah­des­sa tun­nis­sa mon­ta ker­taa päi­väs­sä. Aika usein vaih­toeh­to­ja autol­le löy­tyy, jos on vain tot­tu­nut etsi­mään niitä.

    2. Oikea vas­taus toi­sen kap­pa­leen kysy­myk­seen on se, että täl­lai­set ”libe­raa­lit” eivät ole­kaan lain­kaan libe­raa­le­ja sii­nä mie­les­sä kuin sanal­la alun perin on tar­koi­tet­tu. Sana ”libe­ral” tar­koit­ti aikoi­naan Englan­nis­sa ns. klas­sis­ta libe­raa­lia, mut­ta ajau­tui Ame­ri­kas­sa tar­koit­ta­maan lähes vas­tak­kais­ta polit­tis­ta suun­taus­ta, johon kuu­lui kont­rol­lin ja val­von­nan jat­ku­va lisää­mi­nen, ei suin­kaan vähen­tä­mi­nen. Kos­ka kaik­kea pitää suun­ni­tel­la ja mik­ro­ma­na­ge­roi­da, suun­nit­te­li­jan pitää tie­tys­ti näin teh­däk­seen tie­tää, mikä on paras mah­dol­li­nen elämäntapa.

      En ole ihan sel­vil­lä tähän joh­ta­nees­ta pro­ses­sis­ta, mut­ta ilmiö ei ole uusi vaan vii­me vuo­si­sa­dan peru­ja. Ame­ri­kan suu­ren kult­tuu­ril­li­sen vai­ku­tus­val­lan ansios­ta tämä sanan­käyt­tö on pyr­ki­nyt leviä­mään meillekin. 

      Mie­les­tä­ni alku­pe­räi­nen libe­ra­lis­mi on sen ver­ran hyvä aate, ettei sitä oli­si pitä­nyt antaa kaa­pa­ta näin. Asias­sa ovat kyl­lä aut­ta­neet myös Ame­ri­kan ”libe­raa­lien” poliit­ti­set vas­tus­ta­jat, jot­ka myös kut­su­vat näi­tä vas­tus­ta­ji­aan ”libe­raa­leik­si”. Mark­ki­na­li­be­ra­lis­mis­ta puhut­taes­sa libe­raa­lius on kui­ten­kin vie­lä alku­pe­räi­sen sisäl­tön­sä mukai­nen. Libe­raa­li rat­kai­su vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töil­le oli­si­kin juu­ri lyö­dä jon­kin­lai­nen ylei­nen hait­ta­ve­ro niil­le – juu­ri niin kuin pääs­tö­kau­pas­sa teh­dään­kin – eikä se, että val­tio yrit­tää mik­ro­ma­na­ge­roi­da eril­li­siä pääs­tö­läh­tei­tä yksi­tyis­koh­tai­sen vero­tuk­sen ja pro­pa­gan­dan keinoin.

      1. Sepe­teus:
        Oikea vas­taus toi­sen kap­pa­leen kysy­myk­seen on se, että täl­lai­set ”libe­raa­lit” eivät ole­kaan lain­kaan libe­raa­le­ja sii­nä mie­les­sä kuin sanal­la alun perin on tar­koi­tet­tu. Sana ”libe­ral” tar­koit­ti aikoi­naan Englan­nis­sa ns. klas­sis­ta libe­raa­lia, mut­ta ajau­tui Ame­ri­kas­sa tar­koit­ta­maan lähes vas­tak­kais­ta polit­tis­ta suun­taus­ta, johon kuu­lui kont­rol­lin ja val­von­nan jat­ku­va lisää­mi­nen, ei suin­kaan vähen­tä­mi­nen. Kos­ka kaik­kea pitää suun­ni­tel­la ja mik­ro­ma­na­ge­roi­da, suun­nit­te­li­jan pitää tie­tys­ti näin teh­däk­seen tie­tää, mikä on paras mah­dol­li­nen elämäntapa. 

        Täs­sä koh­din on huo­mat­ta­va, että sana “libe­raa­li” syn­tyi aivan täy­sin nyky­het­kes­tä poik­kea­vas­sa yhteis­kun­nas­sa, jota lei­ma­si tiu­kas­ti val­tion sää­te­le­mä kapi­ta­lis­mi ja sää­ty-yhteis­kun­ta. Sel­lai­nen yhteis­kun­ta, jos­sa pidet­tiin ihan asial­li­se­na edel­lyt­tää vaik­ka­pa joi­den­kin oppi­lai­tok­sen päää­sy­vaa­ti­muk­se­na sitä, että oppi­laan isä ja isoi­sä oli­vat ken­raa­le­ja (Pie­ta­rin Paa­si­kou­lu 1880-luvul­la), tai val­tiol­li­sen pan­kin lai­nan myön­tä­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä aate­li­sar­voa (Suo­men Pank­ki 1830-luvul­la). Yhteis­kun­taa, jos­sa kou­lu­hal­li­tuk­sen pää­joh­ta­ja saat­toi vaka­vis­saan esit­tää jul­ki­ses­ti, ettei suo­men­kie­li­siä oppi­lai­tok­sia kan­nat­ta­nut val­tion tukea, kos­ka nämä edis­täi­si­vät alem­pi­sää­tyis­ten pää­syä oppi­sää­tyyn (von Kot­hen 1880-luvulla). 

        Tyy­pil­li­ses­ti Itä- ja Kes­ki-Euroo­pas­sa libe­ra­lis­mi yhdis­tyi natio­na­lis­miin. Eli samat ihmi­set kan­nat­ti­vat kan­sal­lis­ta herää­mis­tä ja talou­den vapaut­ta­mis­ta. (Esim. Snell­man ja Tope­lius). Samat ihmi­set kan­nat­ti­vat ruu­miin­ran­gais­tuk­sis­ta luo­pu­mis­ta ja ammat­ti­kun­tien lak­kaut­ta­mis­ta, uusien kiel­ten kou­luo­pe­tus­ta ja kiel­to­la­kia, ase­vel­vol­li­suut­ta ja vapaa­kaup­paa, nais­ten yli­opis­to-opis­ke­lua ja oikeus­val­tio­ta. Yhdys­val­lois­sa por­va­ril­li­nen libe­ra­lis­mi kes­kit­tyi lähin­nä hyvän hal­lin­non ja sosi­aa­lis­ten olo­jen kehit­tä­mi­seen, kos­ka talous oli jo val­miik­si hyvin vapaa. (Tiu­kas­ti pro­tek­tio­nis­tis­ta kaup­pa­po­li­tiik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta, jota sikä­läi­set kon­ser­va­tii­vit ovat aina kan­nat­ta­neet.) Siel­lä libe­ra­lis­mil­la alet­tiin tar­koit­taa sosi­aa­lis­ta libe­ra­lis­mia eli progres­si­vis­mia. Euroo­pas­sa libe­raa­lin talous­po­li­tii­kan kan­nat­ta­jat koh­ta­si­vat jo var­hain sosia­lis­min ja agraa­ri­liik­kei­den haas­teen, ja hil­jal­leen pää­tyi­vät samaan lei­riin van­ho­jen kon­ser­va­tii­vien kans­sa. (Esim. Kokoo­mus) Olen­nais­ta kui­ten­kin on se, että mämä­kin halua­vat mie­luum­min samais­tua 1800-luvun hen­ki­siin voit­ta­jiin kuin pata­van­hoil­li­seen mus­tim­paan taan­tu­muk­seen, joten Euroo­pas­sa oikeis­to kut­suu itse­ään mie­lel­lään libe­raa­leik­si, vaik­ka oli­si­kin todel­li­suu­des­sa parem­min koto­naan van­ha- kuin nuor­suo­ma­lai­ses­sa puolueessa. 

        Näin sivun­men­nen kri­ti­soin myös luon­neh­din­taa­si sosi­aa­li­li­be­ra­lis­mis­ta. Itse näki­sin, että hyvin­voin­ti­val­tio takaa kan­sa­lai­sel­leen aset­ta­mil­laan vähäi­sil­lä rajoi­tuk­sil­la kan­sa­lai­sen mak­si­maa­li­sen vapau­den toteu­tu­mi­sen. Esi­mer­kik­si veroil­la tur­va­taan kans­saih­mis­ten ter­veys ja hyvin­voin­ti. Sosi­aa­li­tuil­la ja ter­vey­den­hoi­dol­la anne­taan yrit­tä­jäl­le mah­dol­li­suus epä­on­nis­tua pel­kää­mät­tä hen­ken­sä puo­les­ta. Ilmai­sel­la kou­lu­tuk­sel­la taa­taan mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoa. Sään­te­lyl­lä pide­tään kuris­sa kans­saih­mi­siä ja ympä­ris­töä vahin­goit­ta­va itse­käs käytös.

      2. Tom­mi Uscha­nov:
        Pie­ni kat­saus sana­kir­joi­hin osoit­taa, että kysees­sä ei ollut täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä miten­kään lei­mal­li­ses­ti kapean talous­po­liit­ti­nen käsi­te, vaan mer­ki­tys oli jo alun alku­jaan hyvin pal­jon laa­jem­pi; suo­men­nos ’vapaa­mie­li­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jon­kin sanan ajal­li­ses­ti var­hai­sin mer­ki­tys on joten­kin ”oikea” ja muut vää­ris­ty­miä sii­tä, on hyvin omi­tui­nen. Esi­mer­kik­si pos­ti tar­koit­ti alun perin paa­lua, jos­ta vies­tin­vie­jä otti levän­neet hevo­set väsy­nei­den tilal­le, ja pank­ki tar­koit­ti penk­kiä, jol­la rahan­lai­naa­jat ja ‑vaih­ta­jat istui­vat odot­ta­mas­sa asiak­kai­ta. Kukaan tus­kin valit­taa, että nykyi­nen pos­ti- tai pank­ki-sana on joten­kin huo­non­tu­ma van­has­ta hyvästä. 

        No joo, tot­ta kai sanat yleen­sä tule­vat alun perin jos­tain, mut­ta ongel­ma­na on se jos tie­tys­sä ajas­sa ja pai­kas­sa nii­tä käy­te­tään kuvaa­maan kes­ke­nään eri­lai­sia asioi­ta taval­la, joka on omi­aan luo­maan häm­men­nys­tä, mikä alku­pe­räi­ses­tä kom­men­tis­ta näh­tiin­kin. Eri­lai­set libe­raa­leik­si kut­su­tut aja­tus­maa­il­mat ovat elä­neet rin­nak­kain, vaik­ka nii­den sisäl­tö on ollut hyvin eri­lai­nen, toi­sin kuin vaik­ka pos­ti-sanan eri mer­ki­tyk­set. Lisäk­si on sel­vää, että – oli tie­teel­li­nen ety­mo­lo­gi­nen taus­ta mikä hyvän­sä – libe­raa­lik­si juli­tau­dut­taes­sa pyri­tään rat­sas­ta­maan esim. sanan ”liber­ty” lähes yksi­no­maan poten­ti­aa­li­sil­la konnotaatioilla.

        Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
        Näin sivun­men­nen kri­ti­soin myös luon­neh­din­taa­si sosi­aa­li­li­be­ra­lis­mis­ta. Itse näki­sin, että hyvin­voin­ti­val­tio takaa kan­sa­lai­sel­leen aset­ta­mil­laan vähäi­sil­lä rajoi­tuk­sil­la kan­sa­lai­sen mak­si­maa­li­sen vapau­den toteutumisen.

        Tämä­hän on klas­si­nen val­tiol­li­sen kont­rol­lin puo­lus­tus, mihin voin tul­la kyl­lä vas­taan sikä­li, että hyvin­voin­ti­val­tios­sa on var­maan kan­sa­lai­sen monin tavoin muka­vam­pi elää kuin hob­bes­mai­ses­sa luon­non­ti­las­sa. Ongel­ma on enem­män­kin sii­nä, että meil­lä ei ole oikein mitään sel­ke­ää tapaa mita­ta sitä, lisää­kö val­tion kont­rol­li jos­sain tie­tys­sä asiass tosia­sias­sa vapaut­ta vai­ko eikö. Täs­sä sys­tee­mis­sä on suu­ri jouk­ko polii­tik­ko­ja ja vir­ka­mie­hiä, joi­den työ­nä on kek­siä lisää sään­tö­jä, mut­ta vähem­män meka­nis­me­ja sään­te­lyn pur­ka­mi­seen. Niin­pä ne ”vähäi­set” rajoi­tuk­set pyr­ki­vät ajan kans­sa muut­tu­maan vähem­män vähäisiksi.

        Luon­neh­ti­sin libe­raa­lia val­tio­ta sel­lai­sek­si, joka käyt­tää vaik­ka näi­tä mai­nit­tu­ja instru­ment­te­ja luo­dak­seen tie­tyn kehi­kon, jon­ka puit­teis­sa ihmi­set voi­vat toi­mia ja elää elä­mään­sä, mut­ta ei ota kan­taa sii­hen, mitä ihmi­set täl­lä vapau­del­laan sit­ten teke­vät eikä pyri mani­pu­loi­maan sitä aktii­vi­ses­ti. Lisäk­si sään­tö­jen tuli­si olla ennus­tet­ta­via, ylei­siä ja mini­ma­lis­ti­sia, eikä ad hoc rää­tä­löi­ty­jä jon­kun tie­tyn tavoit­teen saavuttamiseksi. 

        Tämän vas­ta­koh­ta lie­nee tota­li­ta­ris­ti­nen val­tio, jol­la on tiu­kas­ti mää­ri­tel­lyt tavoit­teet, joi­den saa­vut­ta­mi­sek­si kan­sa­lais­ten elä­mää ollaan val­miit kont­rol­loi­maan tiu­kas­ti. Sys­tee­mi voi toi­mia lakien varas­sa, mut­ta lopul­ta val­tio ei ole tyy­ty­väi­nen pel­käs­tään sii­hen, että kan­sa­lai­set nou­dat­ta­vat lake­ja, vaan etu­kä­teen on tie­dos­sa, että lake­ja tul­laan muut­ta­maan, ellei mak­ro­ti­lan­ne pää­dy val­tion toi­vo­maan tilanteeseen. 

        Suo­mes­sa tämän­luon­tei­nen tilan­ne on esim. tupak­ka­lain­sää­dän­nön suh­teen – val­tio on etu­kä­teen ilmoit­ta­nut, että sen tavoit­tee­na on tupa­ka­ton Suo­mi vuon­na X, jol­loin on odo­tet­ta­vis­sa, että lake­ja tul­laan ruk­kaa­maan mie­li­val­tai­sel­la taval­la tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si. Libe­raa­li val­tio taas ei toi­mi täl­lä taval­la, vaan aset­taa tupa­koin­nil­le vält­tä­mät­tö­mäk­si kat­so­tut rajoit­teet esim. las­ten­suo­je­lul­li­sis­ta tai mui­den viih­ty­vyy­teen liit­ty­vis­tä syis­tä, mut­tei ole kiin­nos­tu­nut sen enem­pää sii­tä moni­ko tupa­koi, kun­han näi­tä lake­ja noudatetaan.

      3. Sepe­teus: Lisäk­si on sel­vää, että – oli tie­teel­li­nen ety­mo­lo­gi­nen taus­ta mikä hyvän­sä – libe­raa­lik­si juli­tau­dut­taes­sa pyri­tään rat­sas­ta­maan esim. sanan ”liber­ty” lähes yksi­no­maan poten­ti­aa­li­sil­la konnotaatioilla. 

        Eli olet tosis­sa­si sitä miel­tä, että kun esi­mer­kik­si Libe­raa­li­nen kan­san­puo­lue perus­tet­tiin vuon­na 1965, se pyr­ki rat­sas­ta­maan nime­no­maan englan­nin kie­len liber­ty-sanan kon­no­taa­tioil­la – vaik­ka sen ajan Suo­mes­sa vain aivan pie­ni vähem­mis­tö kan­sa­lai­sis­ta edes yli­pään­sä osa­si englan­tia edes alkeellisesti?

        Minus­ta näyt­tää sil­tä, että elät jos­sa­kin sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa angloa­me­rik­ka­lai­nen poliit­ti­nen kult­tuu­ri ja englan­nin­kie­li­set poliit­ti­set käsit­teet ovat joten­kin ole­tusar­voi­sia. Suo­mi on kui­ten­kin perin­tei­ses­ti ollut ger­maa­ni­sen poliit­ti­sen kult­tuu­rin ja ger­maa­ni­sen poliit­ti­sen filo­so­fian maa, jos­sa angloa­me­rik­ka­lai­nen libe­ra­lis­mi on ollut aina hyvin vähä­pä­töi­nen aate­vir­taus, eikä sil­lä “rat­sas­ta­mi­ses­ta” näin ole ollut kenel­le­kään juu­ri mitään hyö­tyä­kään. Se Suo­men his­to­rian ainoa libe­raa­lik­si nimes­sään kos­kaan ilmoit­tau­tu­nut puo­lue­kin, LKP, on kuih­tu­nut pois jo vuo­si­kym­me­niä sitten.

        Ainoa libe­ra­lis­mi, jol­la Suo­mes­sa on kos­kaan ollut mer­kit­tä­vä roo­li, on sak­sa­lais­pe­räi­nen ns. ordo­li­be­ra­lis­mi, joka tar­koit­taa val­tion hyvin vah­vaa inter­ven­tio­ta talou­teen – juu­ri sel­lais­ta, jota puris­ti­set klas­si­set libe­raa­lit vas­tus­ta­vat ja ovat aina vas­tus­ta­neet, väit­täen ole­van­sa ainoi­ta joil­la on muka jon­kin käsi­te­his­to­rian nojal­la oikeus nimit­tää itse­ään liberaaleiksi.

      4. Tämä­hän on klas­si­nen val­tiol­li­sen kont­rol­lin puo­lus­tus, mihin voin tul­la kyl­lä vas­taan sikä­li, että hyvin­voin­ti­val­tios­sa on var­maan kan­sa­lai­sen monin tavoin muka­vam­pi elää kuin hob­bes­mai­ses­sa luon­non­ti­las­sa. Ongel­ma on enem­män­kin sii­nä, että meil­lä ei ole oikein mitään sel­ke­ää tapaa mita­ta sitä, lisää­kö val­tion kont­rol­li jos­sain tie­tys­sä asiass tosia­sias­sa vapaut­ta vai­ko eikö. Täs­sä sys­tee­mis­sä on suu­ri jouk­ko polii­tik­ko­ja ja vir­ka­mie­hiä, joi­den työ­nä on kek­siä lisää sään­tö­jä, mut­ta vähem­män meka­nis­me­ja sään­te­lyn pur­ka­mi­seen. Niin­pä ne ”vähäi­set” rajoi­tuk­set pyr­ki­vät ajan kans­sa muut­tu­maan vähem­män vähäisiksi. 

        Sinul­la on kovin ato­mis­ti­nen näke­mys yhteis­kun­nas­ta. Olet sokea huo­maa­maan sitä, mikä luo byro­kra­tian luon­tai­sel­le leviä­mis­tai­pu­nuk­sel­le rajat: vapaa yhteis­kun­ta. Meil­lä on var­sin sel­vät meka­nis­mit, jot­ka pyr­ki­vät pur­ka­maan sään­te­lyä. Ne tuli­vat edel­li­sen hal­li­tuk­sen kau­del­la sel­väs­ti esiin. Ei maa­il­ma koos­tu yksi­löis­tä ja val­tios­ta vaan eri­lai­sis­ta yhteen­liit­ty­mis­tä, jot­ka kukin aja­vat etu­jen­sa mukai­sia tai muu­ten tär­kei­nä pitä­mi­ään asioi­ta. Juu­ri tämä moni­nai­suus erot­taa tota­li­taa­ri­sen ja vapaan val­tion. Tota­li­taa­ri­ses­sa val­tios­sa ei ole vapai­ta jär­jes­tö­jä, jot­ka syn­nyt­täi­si­vät kes­kus­te­lua ja vai­kut­tai­si­vat yhteis­kun­taan. Niis­sä kaik­ki jär­jes­töt ovat saman­lai­sia kuin meil­lä MPK: val­tio­neu­vos­to nimit­tää hal­li­tuk­sen enem­mis­tön, ja jär­jes­tö toi­mii mel­ko puh­taa­na komen­to-orga­ni­saa­tio­na ilman jäsen­de­mo­kra­tian häivääkään.

        Täs­sä suh­tees­sa eri­lai­set nim­byi­li­jä­ker­hot, maa­il­man­pa­ran­ta­jat, ammat­tiyh­dis­tyk­set ja teol­li­suus­lob­ba­rit ovat kaik­ki yhtä vält­tä­mät­tö­miä. Nii­den jat­ku­va kihi­nä pitää yhteis­kun­nan käyn­nis­sä ja vapaana.

      5. Sepe­teus: Oikea vas­taus toi­sen kap­pa­leen kysy­myk­seen on se, että täl­lai­set ”libe­raa­lit” eivät ole­kaan lain­kaan libe­raa­le­ja sii­nä mie­les­sä kuin sanal­la alun perin on tar­koi­tet­tu. Sana ”libe­ral” tar­koit­ti aikoi­naan Englan­nis­sa ns. klas­sis­ta libe­raa­lia, mut­ta ajau­tui Ame­ri­kas­sa tar­koit­ta­maan lähes vas­tak­kais­ta polit­tis­ta suun­taus­ta, johon kuu­lui kont­rol­lin ja val­von­nan jat­ku­va lisää­mi­nen, ei suin­kaan vähentäminen. 

        Höp­sis­tä. Englan­nin sanan libe­ral alku­pe­räi­nen mer­ki­tys, joka tun­ne­taan jo kes­kia­jal­ta, on ‘ante­lias, runsas(kätinen)’. Se on sitä pait­si yhä tänä päi­vä­nä­kin käy­tös­sä ihan arki­kie­les­sä: a libe­ral por­tion of straw­ber­ries on ‘kuk­ku­ra­kau­pal­la man­si­koi­ta’ jne.

        Yhteis­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta puhut­taes­sa libe­ral-sana tuli käyt­töön vas­ta 1700-luvun puo­li­vä­lin jäl­keen, siis usei­ta sato­ja vuo­sia myö­hem­min – ver­taus­ku­val­li­se­na laa­jen­tu­ma­na täs­tä alku­pe­räi­ses­tä mer­ki­tyk­ses­tä. Libe­raa­lit oli­vat nii­tä, jot­ka sää­ty-yhteis­kun­nas­sa oli­vat ‘ante­liai­ta’ sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että he halusi­vat lah­joit­taa pois oman sää­typri­vi­le­gion­sa niil­le huo­no-onni­sil­le, joil­la sitä ei ollut (ts. lak­kaut­taa koko sää­typri­vi­le­giot koko­naan). Mut­ta ei täs­tä sen enem­pää, nimim. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen antoi jo tyh­jen­tä­vän esi­tyk­sen omas­sa kommentissaan.

        Pie­ni kat­saus sana­kir­joi­hin osoit­taa, että kysees­sä ei ollut täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä miten­kään lei­mal­li­ses­ti kapean talous­po­liit­ti­nen käsi­te, vaan mer­ki­tys oli jo alun alku­jaan hyvin pal­jon laa­jem­pi; suo­men­nos ‘vapaa­mie­li­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jon­kin sanan ajal­li­ses­ti var­hai­sin mer­ki­tys on joten­kin “oikea” ja muut vää­ris­ty­miä sii­tä, on hyvin omi­tui­nen. Esi­mer­kik­si pos­ti tar­koit­ti alun perin paa­lua, jos­ta vies­tin­vie­jä otti levän­neet hevo­set väsy­nei­den tilal­le, ja pank­ki tar­koit­ti penk­kiä, jol­la rahan­lai­naa­jat ja ‑vaih­ta­jat istui­vat odot­ta­mas­sa asiak­kai­ta. Kukaan tus­kin valit­taa, että nykyi­nen pos­ti- tai pank­ki-sana on joten­kin huo­non­tu­ma van­has­ta hyvästä.

      6. Tom­mi Uscha­nov: Höp­sis­tä. Englan­nin sanan libe­ral alku­pe­räi­nen mer­ki­tys, joka tun­ne­taan jo kes­kia­jal­ta, on ’ante­lias, runsas(kätinen)’. Se on sitä pait­si yhä tänä päi­vä­nä­kin käy­tös­sä ihan arki­kie­les­sä: a libe­ral por­tion of straw­ber­ries on ’kuk­ku­ra­kau­pal­la man­si­koi­ta’ jne.

        Pie­ni kat­saus sana­kir­joi­hin osoit­taa, että kysees­sä ei ollut täs­sä yhteis­kun­nal­li­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä miten­kään lei­mal­li­ses­ti kapean talous­po­liit­ti­nen käsi­te, vaan mer­ki­tys oli jo alun alku­jaan hyvin pal­jon laa­jem­pi; suo­men­nos ’vapaa­mie­li­nen’ on ehkä osu­vin. Sitä pait­si koko aja­tus, että jon­kin sanan ajal­li­ses­ti var­hai­sin mer­ki­tys on joten­kin ”oikea” ja muut vää­ris­ty­miä sii­tä, on hyvin omi­tui­nen. Esi­mer­kik­si pos­ti tar­koit­ti alun perin paa­lua, jos­ta vies­tin­vie­jä otti levän­neet hevo­set väsy­nei­den tilal­le, ja pank­ki tar­koit­ti penk­kiä, jol­la rahan­lai­naa­jat ja ‑vaih­ta­jat istui­vat odot­ta­mas­sa asiak­kai­ta. Kukaan tus­kin valit­taa, että nykyi­nen pos­ti- tai pank­ki-sana on joten­kin huo­non­tu­ma van­has­ta hyvästä. 

        Libe­raa­li” ‑sanan mer­ki­tys siis vaih­te­lee mis­sä päin maa­il­maa ollaan.
        Kou­lu­poi­ka-ajoil­ta 70-luvul­ta muis­tan että LKP oli vähän har­mi­ton kes­kus­ta­oi­keis­to­lai­nen pik­ku­puo­lue joka oli mel­kein aina hal­li­tuk­ses­sa. Eri mui­den­kin puo­luei­den sisäl­lä oli myös omat “libe­raa­lit” sii­pen­sä. Joku yhtei­nen nimit­tä­jä lie­nee kai ollut että ajet­tiin mm nais- ja tasa-arvoa­si­aa, vaa­lit­tiin kor­keal­le kouluttamista,
        ja ehkä hie­man huvit­ta­va­na piir­tee­nä nime­no­man Suo­mes­sa oli että varoi­vat ärsyt­tä­mäs­tä Neu­vos­to­liit­toa. Moder­ni tek­no­lo­gia näh­tiin myön­tei­se­nä asia­na, mut­ta jos­tain ymmär­tä­mät­tö­mäs­tä sys­tä ei pidet­ty esim rai­de­lii­ken­net­tä kovin tar­peel­li­se­na vaan len­to ja auto­lii­ken­ne ja eri­tyi­ses­ti tie­to­lii­ken­ne meni edelle.
        Libe­raa­le­ja vaaan­kie­li­puo­luei­ta oli lähes kai­kis­sa län­si-Euroo­pan mais­sa, ja jois­sa­kin on yhä edel­leen. Suo­men edus­kun­nas­sa eni­ten tätä suun­taus­ta edus­taa nykyi­sin RKP, joka on aika ajoin onnis­tu­nut kosis­ke­le­maan äänes­tä­jiä yli kie­li­ra­jan, ja Vih­reä Liit­to jota muo­dos­tet­tiin osit­tain enti­sis­tä LKP:n nok­ka­hah­mois­ta. USA:ssa “libe­raa­leil­la” tar­koi­te­taan demo­kraat­te­ja ja hei­dän suur­kau­pun­ki­ää­nes­tä­jiä kosis­ke­le­vaa sii­peä joka vas­tus­taa republi­kaa­nien uskonnollis-fundamentalismia.

  30. Saresoja:“Suomalaisten pääs­töt per capi­ta tai­ta­vat kui­ten­kin olla maa­il­man kes­kiar­von yläpuolella”

    Tuo ylei­nen har­ha esiin­tyy vih­rei­den argu­men­teis­sa tämä tämän. Sil­ti se ei ole totuus, vaik­ka sitä tois­te­taan lakkaamatta.
    Har­ha tulee sii­nä, että väes­tö­mää­rä Euroo­pan tihen­ty­mis­sä on tol­kut­to­man suu­ri. Sil­loin per capi­ta luku näyt­tää muka­hy­väl­tä, mut­ta koko­nais­pääs­töt ovat suu­rem­pia kuin Suomessa.

    Saresoja:“Siihen ei vai­ku­ta se, sat­tu­vat­ko maa­pal­lon hii­li­nie­lut sijait­se­maan pääs­tö­läh­teen lähel­lä vai kau­ka­na siitä.”

    Vai­kut­taa­pas, väes­tö­ti­hen­ty­mät, Kii­na, Intia, Euroo­pan suur­kau­pun­git, ovat niin tiheäs­ti raken­net­tu­ja, että nie­lu­jen perus­ta­mi­nen, säi­lyt­tä­mi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Suo­ma­lai­ses­sa mal­lis­sa pääs­töt nol­lau­tu­vat ja ovat nie­lu­ta­sol­la har­vaan asu­tul­la maa­seu­dul­la. Hel­sin­ki ja muut suu­rem­mat kau­pun­git ovat kivi­hii­len­polt­toi­neen pahas­ti mii­nuk­sel­la. Puis­tot­kin ovat hii­li­vuo­to­ja, kos­ka van­ha puus­to ei uusiudu.

    1. Eemil: Har­ha tulee sii­nä, että väes­tö­mää­rä Euroo­pan tihen­ty­mis­sä on tol­kut­to­man suu­ri. Sil­loin per capi­ta luku näyt­tää muka­hy­väl­tä, mut­ta koko­nais­pääs­töt ovat suu­rem­pia kuin Suomessa.

      Argu­ment­ti, ettei suo­ma­lais­ten tar­vit­si­si teh­dä mitään, kun suo­ma­lai­sia on vähem­män kuin vaik­ka­pa rans­ka­lai­sia, ei kes­tä päi­vän­va­loa. Yhtä hyvin voi­sit jakaa Rans­kan noin 5,5 mil­joo­nan ihmi­sen aluei­siin ja sanoa, ettei näis­tä min­kään tar­vit­se teh­dä sen enem­pää kuin Suo­men­kaan (tai jopa että min­kään yksit­täi­sen alu­een ei tar­vit­se teh­dä juu­ri mitään, kos­ka mui­den aluei­den vai­ku­tus yhteen­sä on pal­jon suu­rem­pi). Tai­taa jopa olla, että enem­mis­töl­lä täl­lai­sis­ta alueis­ta oli­si Suo­mean pie­nem­mät ilmastopäästöt.

      Eemil: Vai­kut­taa­pas

      Ymmär­sit ehkä vää­rin, mitä yri­tin sanoa. Tar­koi­tin siis, että, jos suo­ma­lai­nen pääs­tää X ton­nia hii­li­diok­si­dia ilmaan, niin sehän on ihan sama kuin, jos kii­na­lai­nen pääs­tää X ton­nia. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­mää­rä kas­vaa X ton­nia. Sitä ei muu­ta se, että suo­ma­lai­nen pääs­tö tapah­tuu lähem­pä­nä turvesuota.

      Eemil: väes­tö­ti­hen­ty­mät, Kii­na, Intia, Euroo­pan suur­kau­pun­git, ovat niin tiheäs­ti raken­net­tu­ja, että nie­lu­jen perus­ta­mi­nen, säi­lyt­tä­mi­nen ja kas­vat­ta­mi­nen on mahdotonta

      Oli­si­ko ilmas­ton kan­nal­ta parem­pi, jos nämä ihmis­mää­rät oli­si jaet­tu jol­lain muul­la taval­la, esim levi­tet­ty tasai­sem­min pit­kin mai­ta ja man­tu­ja eikä koot­tu suu­riin kes­kit­ty­miin? Joten­kin epäi­len sitä.

    2. Eemil: ud

      Kes­ki-Euroo­pan maat pys­ty­vät ruok­ki­maan ja yllä­pi­tä­mään kan­sa­lai­sil­leen vähin­tään Suo­men verois­ta toi­meen­tu­loa ja elin­ta­soa pie­nem­mäl­lä pääs­tö­mää­räl­lä ja ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la hen­keä koh­ti kuin Suo­mi. Suo­mi on ali­suo­rit­ta­ja ja kaik­kea ei voi pis­tää kyl­män ilmas­ton syyk­si, osa on “pit­kis­tä etäi­syyk­sis­tä” joh­tu­vaa huk­ka­ku­lu­tus­ta ja se on itse­ai­heu­tet­tu ongelma.

  31. R.Silfverberg:“Suomessa autoi­lua ei vero­te­ta kuo­li­aak­si. Suo­mes­sa autoi­lu ei ole kos­kaan ollut niin hal­paa kuin nyt. ”

    Kyl­lä­päs vero­te­taan, esim. tuos­sa tii­vis­tel­mäs­sä tode­taan Suo­mes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­pa­lais­ta kärkitasoa.
    http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna

    Ja kal­lein­ta se on Suo­mes­sa kun huo­mioi­daan suo­ma­lais­ten mata­lam­pi palk­ka­ta­so ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin , esim. Nor­jaan. Lii­ken­teen veroil­la kerä­tään Suo­mes­sa enem­män kuin muis­sa mais­sa. Rekis­te­röin­ti­ve­ro­jen osuus jäsen­val­tioi­den vero­tu­lois­ta on kes­ki­mää­rin noin 0,4 pro­sent­tia, kun Suo­mes­sa vas­taa­va osuus vero­tu­lois­ta oli noin pro­sen­tin vuon­na 2014. (HE 33/2015 vp)

    Ja taas uusi hal­li­tus on nos­ta­mas­sa lii­ken­teen vero­ja . Ben­sii­nin vero on elo­kuus­sa kiris­ty­mäs­sä 6,3 sent­tiä ja die­se­lin 6,9 sent­tiä lit­ral­ta. Taas­kaan ei yhtään aja­tel­la Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin, me eläm­me viennistä.

    1. Eemil: Kyl­lä­päs vero­te­taan, esim. tuos­sa tii­vis­tel­mäs­sä tode­taan Suo­mes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­pa­lais­ta kärkitasoa. 

      Autoa­lan tie­do­tus­kes­kus onkin var­mas­ti tosi puo­lu­ee­ton infor­maa­tion läh­de täs­sä asiassa.

    2. Eemil:
      R.Silfverberg:”Suomessa autoi­lua ei vero­te­ta kuo­li­aak­si. Suo­mes­sa autoi­lu ei ole kos­kaan ollut niin hal­paa kuin nyt. ”

      Kyl­lä­päs vero­te­taan, esim. tuos­sa tii­vis­tel­mäs­sä tode­taan Suo­mes­sa vero­tuk­sen ole­van euroop­pa­lais­ta kärkitasoa.
      http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/suomen_tieliikenteen_verotus_muihin_eu-maihin_verrattuna

      Ja kal­lein­ta se on Suo­mes­sa kun huo­mioi­daan suo­ma­lais­ten mata­lam­pi palk­ka­ta­so ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin , esim. Nor­jaan. Lii­ken­teen veroil­la kerä­tään Suo­mes­sa enem­män kuin muis­sa mais­sa. Rekis­te­röin­ti­ve­ro­jen osuus jäsen­val­tioi­den vero­tu­lois­ta on kes­ki­mää­rin noin 0,4 pro­sent­tia, kun Suo­mes­sa vas­taa­va osuus vero­tu­lois­ta oli noin pro­sen­tin vuon­na 2014. (HE 33/2015 vp)

      Ja taas uusi hal­li­tus on nos­ta­mas­sa lii­ken­teen vero­ja .Ben­sii­nin vero on elo­kuus­sa kiris­ty­mäs­sä 6,3 sent­tiä ja die­se­lin 6,9 sent­tiä litralta.Taaskaan ei yhtään aja­tel­la Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin, me eläm­me viennistä. 

      Mä pysyn yhö kan­nas­sa­ni että autoi­lu ei ole kos­kaan ollut Suo­mes­sa yhtä hal­paa kuin nyt, ja auto­ja on hen­keä koh­ti jopa enem­män kuin Ruot­sis­sa. Mul­la on ollut ajo­kort­ti 41 vuot­ta ja autoa olen omis­ta­nut vii­mei­set 35 vuot­ta ja olen seu­ran­nut kustannuksia. 

      Polt­toai­ne­ve­ro­ja ei ole nos­tet­tu samaan tah­tiin kuin muu­ta inflaa­tio­ta ja die­se­liä vero­te­taan n 20 senttiä/litra kevyem­min kuin muis­sa län­si­mais­sa, tosin die­sel­hen­ki­lö­au­tos­ta jou­tuu mak­sa­maan vuo­sit­tais­ta käyt­tö­voi­ma­ve­roa auton pai­non mukaan, joka taas kan­nus­taa aja­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon. Työ­mat­ka­vä­hen­nyk­set vero­tuk­ses­sa ovat ante­li­aat, samoin km-kor­vauk­set joi­ta työ­nan­ta­ja saa mak­saa työ­ajois­ta vero­vaa­paas­ti ovat ylä­kan­tis­sa todel­li­sii kus­tan­nuk­siin verrattuna.
      Paket­ti- ja kuor­ma- ja lin­jaa­uto­jen­han ei tar­vit­se käyt­tö­voi­ma­ve­roa mak­saa joten se ei rasi­ta kau­pal­lis­ta lii­ken­net­tä, mut­ta polt­to­nes­te on hal­vem­paa kuin muualla. 

      Suo­mel­la ei ole omaa auto­teo­li­suut­ta yhtä kii­kun kaa­kun pys­tys­sä pysy­vää kokoon­pa­no­teh­das­ta lukuu­ot­ta­mat­ta, joten “vien­tiä” autoi­lun hal­puut­ta­mi­nen enti­ses­tään ei aut­tai­si yhtään. 

      Ilmas­ton takia, kan­nat­tai­si mää­rä­tä täyss­säh­kö­au­tot koko­naan vero­va­paik­si ja edel­lyt­tää alle 18-vuo­tiail­ta joil­la on vain mopo­kort­ti, että hei­dän aja­man­sa neli­pyö­räi­set veh­keet toi­mi­vat vain sähköllä.

      Suo­men ongel­ma on lii­an hajall­laan ole­va asu­tus, pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kan­nat­tai­si hou­ku­tel­la ihmi­siä joi­den työ ei ole riip­pu­vais­ta maa­ta­lou­des­ta tai met­sän­hoi­dos­ta suo­raan, vaan teke­vät töi­tä kau­pun­geis­sa, muut­ta­maan lähem­mäs työ­paik­ko­jaan niin sil­lä saa­daan autoi­lu vähe­ne­mään jo itses­tään. Sil­loin ei tar­vit­tai­si vero­muo­toi­sia toi­men­pi­tei­tä samas­sa mää­rin auto­lua hillitsemään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.