Markkinaliberaali liikennepolitiikka (2) Autoliikennettä kannattaa rajoittaa hinnalla eikä jonoilla.

Tämä kir­joi­tus kos­kee lii­ken­net­tä isos­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa lii­ken­teen käy­tös­sä ole­va tila on aina niuk­ka. Maa­seu­tu­lii­ken­net­tä tämä ei kos­ke lain­kaan, joten sen kal­tai­sia kom­ment­te­ja ei kan­na­ta kirjoittaa.

Olen ollut peräk­käi­si­nä vuo­si­na työ­mat­kal­la Bang­ko­kis­sa ja Sin­ga­po­res­sa. Bang­kok oli suo­ma­lai­sen autoi­li­jan unel­ma. Autoi­lua ei kah­li­ta miten­kään, autot ovat hal­po­ja ja ben­sa puo­li-ilmais­ta. Sin­ga­po­res­sa autoi­lu taas on todel­la kallista.

Lop­pu­tu­los on, että Bang­ko­kis­sa autol­la ei tee oikeas­taan mitään, kos­ka kävel­len pää­see parem­min eteen­päin. Sin­ga­po­res­sa lii­ken­ne toi­mii moit­teet­to­mas­ti. Lii­ken­net­tä on pal­jon, mut­ta ruuh­kia ei lainkaan.

Sin­ga­po­ren lii­ken­ne­po­li­tiik­ka on äärim­mäi­sen ratio­naa­lis­ta. On las­ket­tu, kuin­ka pal­jon auto­ja kau­pun­gin katu­verk­koon mah­tuu ja pää­tet­ty, että enem­pää ei tule. Auton omis­ta­mi­seen tar­vi­taan lupa, joi­ta huu­to­kau­pa­taan ker­ran kuus­sa. Lupa on voi­mas­sa kym­me­nen vuot­ta ja se on jäl­ki­mark­ki­na­kel­poi­nen. Jos sitä ei enää tar­vit­se, sen voi myy­dä pois. En tie­dä, pal­jon­ko lupa nyt mak­saa, mut­ta vuon­na 2013 se mak­soi 60 000 euroa, eli 500 €/kk. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä tar­kem­min kir­joi­tuk­ses­sa “Auto Sin­ga­po­res­sa”.

 

Ohei­ses­sa kuvas­sa on hah­mo­tet­tu autois­ta nii­den käyt­tä­jil­le koi­tu­va koko­nais­hyö­tyä. Täs­sä kuvios­sa ei ole muka­na autoi­lus­ta ulko­puo­li­sil­le aiheu­tu­vaa ulkois­ta hait­taa. Jos auto­ja ei ole yhtään, koko­nais­hyö­ty on luon­nol­li­ses­ti nol­la. Kun auto­jen mää­rä kas­vaa, koko­nais­hyö­ty kas­vaa aluk­si suun­nil­leen suh­tees­sa auto­jen mää­rään, mut­ta sit­ten autot alka­vat hai­ta­ta toi­si­aan ruuh­kien muo­dos­sa. Jos­sain vai­hees­sa koko­nais­hyö­ty kään­tyy laskuun.

Sin­ga­po­res­sa pää­mää­räk­si otet­tiin mak­si­moi­da autois­ta koi­tu­va koko­nais­hyö­ty. Bang­ko­kis­sa autoi­lua rajoit­ti vain se, että osa poten­ti­aa­li­sis­ta auton hank­ki­jois­ta tote­si, ettei kul­ku­pe­lil­lä tee oikein mitään, kos­ka kadut ovat lii­an ruuhkaisia.

On vai­kea löy­tää perus­tei­ta väit­teel­le, että Sin­ga­po­ren lii­ken­ne­po­li­tiik­ka on autoi­li­joi­den etu­jen vas­tais­ta. On ehdot­to­mas­ti jär­ke­väm­pää rajoit­taa auto­jen mää­rää hin­nal­la sen sijaan, että sitä rajoi­te­taan ruuh­kil­la. Ruuh­kien tuot­ta­ma hait­ta ja har­mi ei tuo­ta mitään, mut­ta ruuh­ka­mak­suis­ta tulee rahaa kas­saan. Jar­ru­tuse­ner­gia ote­taan taval­laan talteen.

Moni kau­pun­ki, esi­mer­kik­si Oslo, Tuk­hol­ma, Göte­borg ja Lon­too, ovat otta­neet käyt­töön ruuh­ka­mak­su­ja rajoit­taak­seen ruuh­kai­sek­si kas­va­nut­ta lii­ken­net­tä. Sin­ga­po­res­sa mak­su on todel­la kor­kea, kos­ka kau­pun­ki on hyvin tiheäs­ti raken­net­tu niin, että mak­si­maa­li­nen mää­rä auto­ja tar­koit­taa noin 90 autoa tuhat­ta asu­kas­ta koh­den. Muu­al­la on pär­jät­ty vähemmällä.

Tuk­hol­mas­sa mak­su on ajan­koh­das­ta riip­puen 1–3 euroa. Se on vähen­tä­nyt auto­lii­ken­net­tä 20 % ja teh­nyt autol­la liik­ku­mi­ses­ta olen­nai­ses­ti sujuvampaa.

Ruuh­ka­mak­sut käyt­töön otta­neil­la kau­pun­geil­la on yksi yhtei­nen piir­re: yksi­kään ei ole nii­tä pois­ta­nut, kos­ka vai­ku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.

Tämä siis yleis­to­tea­muk­se­na. Seu­raa­vis­sa kir­joi­tuk­sis­sa sukel­lan aihee­seen syvem­mäl­le ja otan huo­mioon autoi­li­joi­den edun lisäk­si myös autoi­lun ulkoi­set hai­tat. Jos­sa­kin vai­hees­sa kir­joi­tan vie­lä jouk­ko­lii­ken­teen hinnottelusta.

53 vastausta artikkeliin “Markkinaliberaali liikennepolitiikka (2) Autoliikennettä kannattaa rajoittaa hinnalla eikä jonoilla.”

  1. O.S:“Ruuhkamaksut käyt­töön otta­neil­la kau­pun­geil­la on yksi yhtei­nen piir­re: yksi­kään ei ole nii­tä pois­ta­nut, kos­ka vai­ku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.”

    Suo­men kan­nat­tai­si olla vii­saam­pia kuin muu­al­la maa­il­mas­sa. Aktii­vi­sel­la alue­po­li­tii­kal­la vai­ku­tam­me siten, että ei syn­ny ruuh­kai­sia asu­mis­ti­hen­ty­miä. Hel­sin­gin kas­vua tulee rajoit­taa edel­leen kehit­tä­mäl­lä maaseutukaupunkeja.

    Iso­jen fir­mo­jen hal­lin­non ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin teh­dään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän haja­si­joit­ta­mi­seen. Asu­mi­nen ja autol­la liik­ku­mi­nen onkin Hel­sin­gis­sä jo niin kal­lis­ta ja han­ka­laa, että se ohjaa kehi­tys­tä oike­aan suun­taan. Ruuh­ka­mak­suin ja tie­tul­lein voi­daan tuo­ta hyvää kehi­tys­tä vau­dit­taa entisestään.

    1. Eemil:
      O.S:”Ruuhkamaksut käyt­töön otta­neil­la kau­pun­geil­la on yksi yhtei­nen piir­re: yksi­kään ei ole nii­tä pois­ta­nut, kos­ka vai­ku­tuk­set ovat olleet niin hyviä.”

      Suo­men kan­nat­tai­si olla vii­saam­pia kuin muu­al­la maa­il­mas­sa. Aktii­vi­sel­la alue­po­li­tii­kal­la vai­ku­tam­me siten, että ei syn­ny ruuh­kai­sia asu­mis­ti­hen­ty­miä. Hel­sin­gin kas­vua tulee rajoit­taa edel­leen kehit­tä­mäl­lä maaseutukaupunkeja.

      Iso­jen fir­mo­jen hal­lin­non ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin teh­dään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän haja­si­joit­ta­mi­seen. Asu­mi­nen ja autol­la liik­ku­mi­nen onkin Hel­sin­gis­sä jo niin kal­lis­ta ja han­ka­laa, että se ohjaa kehi­tys­tä oike­aan suun­taan. Ruuh­ka­mak­suin ja tie­tul­lein voi­daan tuo­ta hyvää kehi­tys­tä vau­dit­taa entisestään.

      Jos nämä “maa­seu­tu­kau­pun­git” jon­ne toi­min­to­ja sijoi­tet­tai­siin oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kul­ki­si­vat Por­voon, Tam­pe­reen, Turun ja Han­gon kaut­ta, sisä­puo­lel­la niin ok, muu­ten en kan­na­ta aja­tus­ta haja­si­joi­te­tus­ta Suo­mes­ta. Autoi­lu ei saa olla itse­tar­koi­tus miten yhdys­kun­tia suunnitellaan.

    2. Eemil:
      Iso­jen fir­mo­jen hal­lin­non ja myyn­nin sijoit­ta­mi­nen maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin teh­dään veroe­duin niin hal­vak­si, että se ohjaa tähän hajasijoittamiseen. 

      Aja­tuk­sen­juok­sua­si on hie­man vai­kea seu­ra­ta. Yhteis­kun­nan siis kan­nat­tai­si tukea yri­tyk­siä teke­mään rat­kai­su­ja, jois­ta on niil­le hait­taa? Mitä yhteis­kun­nal­lis­ta hyö­tyä Suo­mel­le ja sen yri­tyk­sil­le koi­tui­si sii­tä, että yri­tys­ten tuot­ta­vuus ja kil­pai­lu­ky­ky huo­no­ni­si­vat? Kau­pun­git kas­va­vat joka puo­lel­la maa­il­maa sen takia, että se on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, kos­ka se esim. mah­dol­lis­taa pidem­mäl­le vie­dyn eri­kois­tu­mi­sen ja työnjaon.

  2. Ehdot­to­mas­ti, jos joten­kin var­mis­te­taan että kysees­sä on ruuh­ka­mak­su, eikä vain rahankeräysmaksu.
    Jyväs­ky­län park­ki­mak­sut ovat hyvä esi­merk­ki puh­taas­ta rahan­ke­räyk­ses­tä. Siel­lä täy­tyy mak­saa pysä­köin­nis­tä myös aiko­nia jol­loin noin 80–90% kes­kus­tan park­ki­ruu­duis­ta on tyhjillään.

    Kos­ka olem­me Suo­mes­sa niin epäi­len jos­sain vai­hees­sa käy­vän seuraavaa:
    1. Mak­su­ja kerä­tään ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolella
    JA
    2. Mak­su­ja kerä­tään ruuh­ka-aluei­den ulkopuolella

    Epäi­len­pä että useim­mil­la vih­reil­lä aja­tuk­se­na on yksin­ker­tai­ses­ti vähen­tää autoi­lua oli­pa aika mikä tahan­sa, ei ainoas­taan ruuh­ka-aikoi­na. Sii­tä huo­li­mat­ta puhu­taan hävei­lääs­ti vain ruuh­kis­ta. Jos tar­koi­tus on lisäk­si vähen­tää autoi­lua ihan vain vaik­ka­pa melu­hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si (oikeas­taan ainoa perus­te­lu “ruuhka“maksulle sun­nun­tai­na kel­lo 07:00), sekin tuli­si ker­toa hyvis­sä ajoin etukäteen.

    1. Sylt­ty: Epäi­len­pä että useim­mil­la vih­reil­lä aja­tuk­se­na on yksin­ker­tai­ses­ti vähen­tää autoi­lua oli­pa aika mikä tahan­sa, ei ainoas­taan ruuh­ka-aikoi­na. Sii­tä huo­li­mat­ta puhu­taan hävei­lääs­ti vain ruuh­kis­ta. Jos tar­koi­tus on lisäk­si vähen­tää autoi­lua ihan vain vaik­ka­pa melu­hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si (oikeas­taan ainoa perus­te­lu ”ruuhka”maksulle sun­nun­tai­na kel­lo 07:00), sekin tuli­si ker­toa hyvis­sä ajoin etukäteen. 

      Ruuh­ka tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, kun autoi­li­jat hait­taa­vat toisiaan. 

      Jos joku tei­ni räl­lää mopol­la tai bema­ril­la sen oma­ko­ti­kort­te­lin ympä­ri huvik­seen, niin kyl­lä sii­tä on hait­taa, vaik­kei se ruuh­kaa aiheut­tai­si­kaan. Mik­sei sama päti­si kau­pun­gis­sa kaik­keen liikenteeseen?

      Muu­ten autois­ta koi­tu­va hait­ta jalan­kul­ki­joil­le ja lähi­seu­dun asuk­kail­le jne. on kiis­ta­ton riip­pu­mat­ta sii­tä, että aiheut­ta­vat­ko ne autot ruuh­kan vai­ko eivät. Jokai­nen ohi aja­va auto nos­taa katu­pö­lyä ilmaan, saas­tut­taa vähin­tään melul­la, jos ei ren­kais­ta irtoa­val­la kumi­muh­jul­la, jar­ru­pö­lyl­lä ja polt­to­moot­to­ri­au­to­jen tapauk­ses­sa myös kai­ken­lai­sil­la palo­kaa­suil­la ja pien­hiuk­ka­sil­la yms.

      Minus­ta on ihan koh­tuul­lis­ta, että hai­tan aiheut­ta­jat mak­sa­vat kor­vaus­ta hai­tas­ta kär­si­jöil­le. Jos hai­tan hin­noit­te­lu joh­taa autoi­lun vähen­tä­mi­seen kun kus­tan­nuk­set nouse­vat autoi­lus­ta saa­dun hyö­dyn ylä­puo­lel­le, niin sit­ten­pä­hän se on niin. Koko­nai­su­ti­li­tee­tin mak­si­moin­ti on pal­jon parem­pi tavoi­te, kuin koko­nai­sau­toi­lun maksimointi.

      1. Sepi: Minus­ta on ihan koh­tuul­lis­ta, että hai­tan aiheut­ta­jat mak­sa­vat kor­vaus­ta hai­tas­ta kärsijöille

        Joo, mut­ta sil­loin ptää­kin lopet­taa ruuh­ka­mak­suis­ta ja jonois­ta jau­ha­mi­nen ja puhua ihan vaan verosta.

      2. Sylt­ty: Joo, mut­ta sil­loin ptää­kin lopet­taa ruuh­ka­mak­suis­ta ja jonois­ta jau­ha­mi­nen ja puhua ihan vaan verosta. 

        Ei, vaan lopet­taa verois­ta jau­ha­mi­nen ja puhua ihan vain ulkoisvaikutuksista.

  3. Kuin­ka on poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta opti­moi­da auto­lii­ken­teen ja lii­ken­ne­väy­lien suh­de kadun­vuo­kra­mak­su­ja käyt­täen? Onhan otet­ta­va huomioon

    – Sota­ve­te­raa­nit. Aiot­ko vie­dä heil­tä vii­mei­sen­kin lei­vän­kan­ni­kan pöy­däs­tä liikennemaksulla.
    — Van­huk­set. Aina­kin enti­sil­le por­mes­ta­reil­le pitää saa­da erivapaus.
    — Jake­lu­lii­ken­ne. Pitää­kö mak­sun välil­li­ses­ti koh­dis­tua köy­hään kan­san­osaan, joka jou­tuu kau­pas­ta hake­maan ruo­kan­sa. Autoi­li­joi­ta­han täs­sä pitää verottaa.
    — Pako­lai­set. Tämä todel­la köy­hä kan­san­osa, joka jou­tuu jo muu­ten­kin rahan puut­tees­sa aja­maan kat­sas­ta­mat­to­mil­la ja vakuut­ta­mat­to­mil­la autoil­la, pitää­kö heil­tä estää pää­sy keskustaan.
    — Tak­sit. Miten käy tak­sien työl­lis­tä­vän vai­ku­tuk­sen kans­sa — oi noi­ta vähä­osai­sia, jot­ka jou­tu­vat tak­sin rat­tiin — jos lii­ken­ne­ra­joi­tuk­set kos­ke­vat taksejakin.
    — Entä homot ja LGTB ihmi­set? Kos­kee­ko mak­su hei­tä­kin? Aina­kin tiet­tyi­hin ravin­to­loi­hin pitää olla vapaa pää­sy! Eihän kau­pun­ki voi olla niin jul­ma, että …

    Luet­te­lo on lopu­ton, kun jokai­sen poliit­ti­sen ryh­mit­ty­män pitää saa­da omat poik­keuk­sen­sa maksuvelvollisuuteen.

    Entä sit­ten mak­sua­lu­een sisäi­nen mak­sun jakautuminen.

    – Jos rik­kai­den alu­eel­le — tai min­ne tahan­sa — mää­rä­tään isom­pi mak­su (kos­ka heil­lä on varaa mak­saa), on sii­tä seu­rauk­se­na segre­goi­tu­mi­nen: köy­hät eivät tule mei­dän alu­eel­lem­me ajelemaan.
    — Tähän­kin on jokai­sel­la poliit­ti­sel­la jär­jes­töl­lä sanan­sa sanottavana.

  4. Tirsk. Juu­ri­han Ode todis­ti autoi­lun ole­van ihan hel­ve­tin kal­lis­ta (ja onhan se, vaan ei ihan niin kal­lis­ta kuin väi­tit) ja nyt se onkin lii­an halpaa.

  5. Lop­pu­tu­los on, että Bang­ko­kis­sa autol­la ei tee oikeas­taan mitään, kos­ka kävel­len pää­see parem­min eteenpäin. 

    Ei ole help­poa käve­le­mi­nen­kään ihan min­ne tahan­sa. Kau­pun­kia lävis­tä­vät isot kadut ja moot­to­ri­tiet ovat mer­kit­tä­vä este, kos­ka suo­ja­tei­tä tai yli­kul­kusil­to­ja on aika har­vas­sa. (Tosin nii­tä sen­tään on, jois­sain kehit­ty­vien tai kehi­tys­mai­den kau­pun­geis­sa saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta jalan kul­kien ei ole väli­tet­ty ollenkaan.)

  6. Sin­ga­po­ren on kau­pun­ki­val­tio joka on noin väki­lu­vul­taan 5 ker­taa PK-seu­tua suu­rem­pi saman­ko­koi­sel­la alu­eel­la. Gaus­sin­käy­räl­lä pää­kau­pun­ki sijoit­tui­si Sin­ga­po­ren vasem­mal­le puol­le. Eli lisää­mäl­lä autoi­lua Hel­sin­gis­sä sen tuo­ma koko­nais­hyö­ty kasvaisi. 

    Todel­li­suu­des­sa tii­vis­tä­mi­sel­lä ja jul­ki­sen­lii­ken­teen paran­ta­mi­sel­la pys­ty­tään vähen­tä­mään 1–2 pro­sent­tiyk­sik­köä suo­men­ko­ko­nais­pää­töis­tä. Kun ote­taan huo­mioon näi­den urba­nis­tien lem­pi­kei­no­jen saa­ma huo­mio että hin­ta on ehkä tehok­kaam­pia­kin keinoja. 

    Kyl­lä auto­lii­ken­tees­tä on hait­to­ja, mut­ta ne tule­vat vähen­ty­mään lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ilman säh­köis­tä­mis­tä Suo­men autoi­lul­la ei ole tule­vai­suut­ta, sen jo vii­mei­set­kin din­osau­ruk­set sai­si­vat ymmär­tää. Enem­män pitäi­si miet­tiä mis­tä polt­toai­ne­ve­ron las­kus­ta mene­tyt tulot saa­tai­siin kor­vat­tua, ehkä rat­kai­su oli­si val­tion oma kiin­teis­tö­ve­ro joka perus­tui­si asun­non hintaan.

  7. Jos Suo­mes­sa­kin rajoi­tet­tai­siin autoi­lun mää­rää kuten Sin­ga­po­res­sa, niin aivan var­mas­ti mei­dän jouk­ko­lii­ken­teem­me lip­pu­jen hin­nat nousi­si­vat taivaisiin.

    1. Pahoin pel­kään että tämä väi­te on toden­suun­tai­nen. Vain yksi­tyi­sau­to­lii­ken­teen luo­ma kil­pai­lu pitää jouk­ko­lii­ken­teen hin­nat kuris­sa. Kun­ta­po­lii­ti­koil­la on insen­tii­vi nos­taa bud­jet­tia laa­dit­taes­sa nyt tap­piol­li­sia hin­to­ja heti jos vaih­toeh­toa ja kil­pai­lua ei ole.

      1. JV:
        Pahoin pel­kään että tämä väi­te on toden­suun­tai­nen. Vain yksi­tyi­sau­to­lii­ken­teen luo­ma kil­pai­lu pitää jouk­ko­lii­ken­teen hin­nat kuris­sa. Kun­ta­po­lii­ti­koil­la on insen­tii­vi nos­taa bud­jet­tia laa­dit­taes­sa nyt tap­piol­li­sia hin­to­ja heti jos vaih­toeh­toa ja kil­pai­lua ei ole.

        Ihan mie­len­kiin­nos­ta: Mik­si jouk­ko­lii­ken­ne ei voi­si itse kil­pail­la kes­ke­nään? Onni­bus­si lisä­si kil­pai­lua reip­paas­ti pit­kän mat­kan lii­ken­tees­sä. Mik­sei kil­pai­lu toi­mi­si myös kau­pun­kien sisäi­ses­sä liikenteessä?

      2. Sepi: Ihan mie­len­kiin­nos­ta: Mik­si jouk­ko­lii­ken­ne ei voi­si itse kil­pail­la kes­ke­nään? Onni­bus­si lisä­si kil­pai­lua reip­paas­ti pit­kän mat­kan lii­ken­tees­sä. Mik­sei kil­pai­lu toi­mi­si myös kau­pun­kien sisäi­ses­sä liikenteessä?

        Jouk­ko­lii­ken­ne on jo nyt vah­vas­ti sub­ven­toi­tua eikä iki­nä pyö­ri­si vapaa­ra­hoit­tei­se­na täs­sä laa­juu­des­sa. Välil­lä näkyy kan­nan­ot­to­ja jois­sa jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­nen pitäi­si lopet­taa koko­naan kos­ka lyhyel­lä täh­täi­mel­lä se on kun­nan bud­je­tis­sa ainoas­taan menoe­rä. “Mak­sa­koon jokai­nen oman kyytinsä.”

        Mono­po­li sal­lii vapaan hin­noit­te­lun ja jos kun­nal­li­nen jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ainoa jär­ke­vä tapa liik­kua mihin­kään, en epäi­le het­keä­kään ettei­kö sil­lä alet­tai­si nopeas­ti täyt­tää kun­tien rahakirstua.

    2. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
      Jos Suo­mes­sa­kin rajoi­tet­tai­siin autoi­lun mää­rää kuten Sin­ga­po­res­sa, niin aivan var­mas­ti mei­dän jouk­ko­lii­ken­teem­me lip­pu­jen hin­nat nousi­si­vat taivaisiin. 

      Mihin­kä­hän tuon arvio­si perus­tat? Jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­jen hin­nat mää­rää Hel­sin­gis­sä HSL, joka on demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu lai­tos. Sama on tilan­ne muis­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Mik­si näis­sä siir­ryt­täi­siin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mi­seen lyp­sy­leh­mä­nä, kun jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täi­si val­tao­sa väes­tös­tä? Eikö demo­kraat­ti­nen kont­rol­li päin­vas­toin las­ki­si lipunhintoja?

      Toi­saal­ta maa­seu­dul­la, jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne on mark­ki­naeh­toi­sem­paa, kysyn­nän lisään­ty­mi­nen lisäi­si myös tar­jon­taa ja kil­pai­lua, mikä estäi­si rahastuksen.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­jen hin­nat mää­rää Hel­sin­gis­sä HSL, joka on demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu lai­tos. Sama on tilan­ne muis­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Mik­si näis­sä siir­ryt­täi­siin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mi­seen lyp­sy­leh­mä­nä, kun jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­täi­si val­tao­sa väes­tös­tä? Eikö demo­kraat­ti­nen kont­rol­li päin­vas­toin las­ki­si lipunhintoja? 

        Samaa ihmet­te­lin. Onhan nyt aika sel­vää, että jos joku dra­maat­ti­nen jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan­ko­ro­tus tapah­tui­si, niin asia oli­si auto­maat­ti­ses­ti heti seu­raa­vien kun­ta­vaa­lien muu­ta­man aivan kes­kei­sim­män tee­man jou­kos­sa, ellei jopa kaik­kein keskeisin.

        Voi­han sitä tie­tys­ti pelä­tä, että polii­ti­kot muo­dos­tai­si­vat jon­kin­lai­sen kar­tel­lin ja pyr­ki­si­vät ole­maan kil­pai­le­mat­ta toi­si­aan vas­taan tätä asi­aa lyö­mä­asee­na käyt­täen. Mut­ta sil­loin ollaan jo aika syväl­lä jos­sain public choice ‑teo­rian vai­no­har­hai­sis­sa äärimuodoissa.

  8. R.Silfverberg:“Jos nämä ”maa­seu­tu­kau­pun­git” jon­ne toi­min­to­ja sijoi­tet­tai­siin oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kul­ki­si­vat Por­voon, Tam­pe­reen, Turun ja Han­gon kaut­ta, sisä­puo­lel­la niin ok, ”

    Ei , vaan mai­nit­se­ma­si kehän ulko­puo­lel­la ja mah­dol­li­sim­man tasai­ses­ti läpi Suo­men. Mik­si ihmees­sä laa­jen­taa kau­pun­ke­ja, joi­den raja tulee heti vas­taan meren muo­dos­sa ? Lajen­ta­mi­nen kysei­sis­sä kau­pun­geis­sa on mah­dol­lis­ta ainoas­taan sisä­maa­han päin. Täl­löin syn­tyy kau­pun­gin sisäl­le eriar­voi­sia aluei­ta, jois­sa hin­ta­ta­so pomp­paa pil­viin meren läheisyydessä. 

    Haja­si­joi­tus­ta puol­ta­vat kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set, sosi­aa­li­set ja talou­del­li­set teki­jät. Otta ihan min­kä tahan­sa esi­mer­kik­si, niin tämä pätee. Esim. van­hus­ten hoi­ta­mi­nen mah­dol­lis­tuu tas­a­puo­li­ses­ti, kun kai­ki alu­eet ovat tasa-arvoi­ses­sa tilan­tees­sa keskenään. 

    Miten köy­hät , syr­jäy­ty­vät kun­nat huo­leh­ti­vat asuk­kais­taan, kun väes­tö­ja­kau­ma on vinou­tu­nut ? Tar­vi­taan­ko rik­kai­den kau­pun­kien köy­häi­na­pua syr­jä­seu­duil­le entis­tä enem­män ? Mitä ihmeen jär­keä on pyr­kiä tuol­lai­seen tilan­tee­seen ehdoin tahdoin ?

    1. Eemil:
      R.Silfverberg:”Jos nämä ”maa­seu­tu­kau­pun­git” jon­ne toi­min­to­ja sijoi­tet­tai­siin oli­si­vat neliön, jon­ka ulko­lai­dat kul­ki­si­vat Por­voon, Tam­pe­reen, Turun ja Han­gon kaut­ta, sisä­puo­lel­la niin ok, ”

      Ei , vaan mai­nit­se­ma­si kehän ulko­puo­lel­la ja mah­dol­li­sim­man tasai­ses­ti läpi Suo­men. Mik­si ihmees­sä laa­jen­taa kau­pun­ke­ja, joi­den raja tulee heti vas­taan meren muo­dos­sa ? Lajen­ta­mi­nen kysei­sis­sä kau­pun­geis­sa on mah­dol­lis­ta ainoas­taan sisä­maa­han päin. Täl­löin syn­tyy kau­pun­gin sisäl­le eriar­voi­sia aluei­ta, jois­sa hin­ta­ta­so pomp­paa pil­viin meren läheisyydessä. 

      Haja­si­joi­tus­ta puol­ta­vat kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set, sosi­aa­li­set ja talou­del­li­set teki­jät. Otta ihan min­kä tahan­sa esi­mer­kik­si, niin tämä pätee. Esim. van­hus­ten hoi­ta­mi­nen mah­dol­lis­tuu tas­a­puo­li­ses­ti, kun kai­ki alu­eet ovat tasa-arvoi­ses­sa tilan­tees­sa keskenään. 

      Miten köy­hät , syr­jäy­ty­vät kun­nat huo­leh­ti­vat asuk­kais­taan, kun väes­tö­ja­kau­ma on vinou­tu­nut ? Tar­vi­taan­ko rik­kai­den kau­pun­kien köy­häi­na­pua syr­jä­seu­duil­le entis­tä enem­män ? Mitä ihmeen jär­keä on pyr­kiä tuol­lai­seen tilan­tee­seen ehdoin tahdoin ?

      Kysy­mys on, mis­sä menee raja miten pal­jon suo­ma­lai­set halua­vat mak­saa haja-asu­tuk­sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä, siis sel­lais­ten ihmis­ten jot­ka eivät tee töi­tä maa­ta­lou­des­sa tai met­sä­sek­to­ril­la vaan asu­vat “muu­ten vaan ” maal­la vaik­ka käy­vät töis­sä kaupungissa?

      Paras oli­si jos maal­ta kau­pun­kiin työn peräs­sä muut­ta­vil­le mak­set­tai­siin kor­vaus tyh­jil­leen jää­väs­tä asun­nos­ta, ja että van­huk­set enem­män tai vähem­män pakol­la siir­re­tään ihmis­ten ilmol­le jos­sa asian­mu­kai­nen hoi­to voi­daan järjestää.

      1. R.Silfverberg: Kysy­mys on, mis­sä menee raja miten pal­jon suo­ma­lai­set halua­vat mak­saa haja-asu­tuk­sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä, siis sel­lais­ten ihmis­ten jot­ka eivät tee töi­tä maa­ta­lou­des­sa tai met­sä­sek­to­ril­la vaan asu­vat ”muu­ten vaan ” maal­la vaik­ka käy­vät töis­sä kaupungissa?

        Et nyt oikein ymmär­rä. Kysy­mys on Suo­men tas­a­puo­li­ses­ta kehit­tä­mi­ses­tä, jol­loin ei tar­vi­ta mitään avus­tuk­sia mihin­kään suun­taan. Nyt­hän vir­ta kul­kee maa­su­dul­ta kau­pun­kien hyväk­si. Tätä vinou­maa vas­taan tulee har­joit­taa vii­sas­ta kau­pun­ki- ja alue­po­li­tiik­kaa, mark­ki­na­voi­mat eivät osaa sellaista.

      2. Eemil: Nyt­hän vir­ta kul­kee maa­su­dul­ta kau­pun­kien hyväk­si. Tätä vinou­maa vas­taan tulee har­joit­taa vii­sas­ta kau­pun­ki- ja alue­po­li­tiik­kaa, mark­ki­na­voi­mat eivät osaa sellaista. 

        Vrt.: “Nyt­hän vir­ta kul­kee K‑marketista S‑markettiin. Tätä vinou­maa vas­taan tulee har­joit­taa vii­sas­ta poli­tiik­kaa, mark­ki­na­voi­mat eivät osaa sellaista.”

      3. Eemil: Nyt­hän vir­ta kul­kee maa­su­dul­ta kau­pun­kien hyväksi.

        Mil­lä taval­la vir­ta muka menee kau­pun­kien hyväksi?

      4. Eemil: Et nyt oikein ymmär­rä. Kysy­mys on Suo­men tas­a­puo­li­ses­ta kehit­tä­mi­ses­tä, jol­loin ei tar­vi­ta mitään avus­tuk­sia mihin­kään suun­taan. Nyt­hän vir­ta kul­kee maa­su­dul­ta kau­pun­kien hyväk­si. Tätä vinou­maa vas­taan tulee har­joit­taa vii­sas­ta kau­pun­ki- ja alue­po­li­tiik­kaa, mark­ki­na­voi­mat eivät osaa sellaista. 

        Kaik­ki haja­si­joit­ta­mi­nen mak­saa enem­män kuin kes­kit­tä­mi­nen, kos­ka maa­seu­dul­la ei voi har­joit­taa tehok­kaas­ti muu­ta kuin alku­tuo­tan­toa, ja jalos­tusas­te jää väis­tä­mät­tä hei­kom­mak­si kuin kau­pun­geis­sa sijait­se­vis­sa elin­kei­nois­sa, ja rahal­li­set tuo­tot ja verot kans­sa. Käy­tän­nös­sä koko pal­ve­lusek­to­ri joka on suu­ri työl­lis­tä­jä kau­pun­gis­tu­neis­sa yhteis­kunn­sis­sa katoai­si, tai sen yllä­pi­to tuli­si mak­sa­maan mielettömästi. 

        Menes­tyk­se­käs­tä haja­si­joit­ta­mis­ta ja alue­po­li­tiik­kaa har­ras­taa yksi ainoa maa maa­il­mas­sa, Nor­ja, ja se joh­tuu val­ta­vis­ta öljy­tu­lois­ta. Siel­lä val­tio tukee haja­si­joit­ta­mis­ta kos­ka sil­lä on varaa sii­hen ilman että kau­pun­ki­lais­ten tar­vit­see tin­kiä elin­ta­sos­taan, siel­lä on aito valinannanvapaus.

        Suo­mea ei voi ver­ra­ta Nor­jaan kos­ka meil­lä ei ole niin hel­pos­ti saa­ta­vil­la ole­vaa raa­ka-ainet­ta jol­la on niin suu­ri kysyn­tä maa­il­man­mark­ki­noil­la kuin öljyllä. 

        Suo­mes­sa täy­del­li­nen haja­si­joi­tus edel­lyt­täi­si joko feo­daa­li­sen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sen palaut­ta­mi­sen niin että maa­ta ja tuo­tan­to­lai­tok­sia omis­ta­vat saa­vat pitää maa­ta omis­ta­mat­to­mia lähes­tul­koon orji­na, tai vaih­toeh­toi­ses­ti Poh­jois-korean tyyp­pis­tä dik­ta­tuu­ria jos­sa on pie­ni, kau­pun­geis­sa asu­va hal­lit­se­va luok­ka, ja miliisi/armeija pitä­mäs­sä suur­ta maa­työ­läis­jouk­koa kurissa.

      5. Eemil: Et nyt oikein ymmär­rä. Kysy­mys on Suo­men tas­a­puo­li­ses­ta kehit­tä­mi­ses­tä, jol­loin ei tar­vi­ta mitään avus­tuk­sia mihin­kään suun­taan. Nyt­hän vir­ta kul­kee maa­su­dul­ta kau­pun­kien hyväk­si. Tätä vinou­maa vas­taan tulee har­joit­taa vii­sas­ta kau­pun­ki- ja alue­po­li­tiik­kaa, mark­ki­na­voi­mat eivät osaa sellaista.

        Älä Eemil viit­si höpöt­tää. Kor­ves­sa tar­vi­taan aina kau­pun­kien raho­ja, kos­ka väli­mat­kat ovat pit­kät, väkeä vähän ja tä,än takia kaik­kien pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen kal­lis­ta. Jokai­nen kepu­lai­nen met­sä­ky­län joh­ta­ja, jopa Mik­ko Kär­nä (enti­nen Enon­te­kiön kun­nan­joh­ta­ja), aina argu­men­toi näin että rah­hoo pitäi­si saada.

        Tilan­net­ta jos­sa perä­ky­lil­le ei tar­vi­ta kau­pun­kien rahaa, ei tule.

  9. Lop­pu­tu­los on, että Bang­ko­kis­sa autol­la ei tee oikeas­taan mitään, kos­ka kävel­len pää­see parem­min eteenpäin.”

    Tätä kir­joit­taes­sa­ni Bang­ko­kin AQ-indek­si on 144, joka tar­koit­taa sitä, että ilman­laa­tu aiheut­taa toden­nä­köi­ses­ti oirei­ta her­kil­le ihmi­sil­le. Jos­sain koh­dis­sa kau­pun­kia näyt­tää ole­van yli 150, jota pide­tään ylei­ses­ti vaa­ral­li­sen rajana.

    Autol­la mat­kus­tet­taes­sa saat suo­da­te­tun sisäil­man. Suo­da­tus toi­mii niin tehok­kaas­ti, että olet käy­tän­nös­sä suo­jas­sa sil­tä pahal­ta, jol­le muu­ten altis­tui­sit. Vält­täi­sin tuos­sa ilmas­sa pidem­piai­kais­ta oles­ke­lua ja hen­gäs­tyt­tä­vää lii­kun­taa en alkai­si har­ras­ta­maan ilman­laa­dus­sa, joka ei ole hyvää. Käve­ly, eten­kin rei­pas käve­ly on saa­tai­ses­sa ilmas­tos­sa väl­tet­tä­vää toimintaa.

    1. ft maa­il­mal­ta:
      ”Lop­pu­tu­los on, että Bang­ko­kis­sa autol­la ei tee oikeas­taan mitään, kos­ka kävel­len pää­see parem­min eteenpäin.”

      Tätä kir­joit­taes­sa­ni Bang­ko­kin AQ-indek­si on 144, joka tar­koit­taa sitä, että ilman­laa­tu aiheut­taa toden­nä­köi­ses­ti oirei­ta her­kil­le ihmi­sil­le. Jos­sain koh­dis­sa kau­pun­kia näyt­tää ole­van yli 150, jota pide­tään ylei­ses­ti vaa­ral­li­sen rajana.

      Autol­la mat­kus­tet­taes­sa saat suo­da­te­tun sisäil­man. Suo­da­tus toi­mii niin tehok­kaas­ti, että olet käy­tän­nös­sä suo­jas­sa sil­tä pahal­ta, jol­le muu­ten altis­tui­sit. Vält­täi­sin tuos­sa ilmas­sa pidem­piai­kais­ta oles­ke­lua ja hen­gäs­tyt­tä­vää lii­kun­taa en alkai­si har­ras­ta­maan ilman­laa­dus­sa, joka ei ole hyvää. Käve­ly, eten­kin rei­pas käve­ly on saa­tai­ses­sa ilmas­tos­sa väl­tet­tä­vää toimintaa.

      Para­dok­saa­lis­ta­han täs­sä on se, että ko. huo­non ilman­laa­dun suu­rin syy tai­taa olla run­sas lii­ken­ne. Eli suo­jau­tuak­seen itse aiheut­ta­mal­taan saas­teel­ta täy­tyy lin­noit­tau­tua omaan saas­teen­tuot­ta­jaan. Joku saat­tai­si pitää täl­lais­ta tilan­net­ta jopa järjettömänä.

      1. Jaak­ko: Para­dok­saa­lis­ta­han täs­sä on se, että ko. huo­non ilman­laa­dun suu­rin syy tai­taa olla run­sas lii­ken­ne. Eli suo­jau­tuak­seen itse aiheut­ta­mal­taan saas­teel­ta täy­tyy lin­noit­tau­tua omaan saas­teen­tuot­ta­jaan. Joku saat­tai­si pitää täl­lais­ta tilan­net­ta jopa järjettömänä.

        Jos ilmas­sa on rei­lum­min savusu­mua, niin tai­taa käy­dä niin, että pako­put­kes­ta tulee vähem­män 2,5 ja 10 par­tik­ke­le­ja, mitä imuil­mas­sa menee sisään. Tähän vie­lä lisäk­si ne kuu­tiot, jot­ka vede­tään rai­ti­sil­ma­suo­dat­ti­men läpi.

        Esim tääl­lä Shang­hais­sa ei ole enää pie­niä polt­to­moot­to­rei­ta. Jokai­ses­sa skoot­te­ris­sa on säh­kö­moot­to­ri. Vih­reän mää­rä on kym­men­ker­tais­tu­nut kes­kus­tan alu­eel­la kym­me­nen vii­me vuo­den aikana

      2. ft maa­il­mal­ta: Jos ilmas­sa on rei­lum­min savusu­mua, niin tai­taa käy­dä niin, että pako­put­kes­ta tulee vähem­män 2,5 ja 10 par­tik­ke­le­ja, mitä imuil­mas­sa menee sisään. Tähän vie­lä lisäk­si ne kuu­tiot, jot­ka vede­tään rai­ti­sil­ma­suo­dat­ti­men läpi.

        Esim tääl­lä Shang­hais­sa ei ole enää pie­niä polt­to­moot­to­rei­ta. Jokai­ses­sa skoot­te­ris­sa on säh­kö­moot­to­ri. Vih­reän mää­rä on kym­men­ker­tais­tu­nut kes­kus­tan alu­eel­la kym­me­nen vii­me vuo­den aikana

        Luu­lin että puhuim­me Bangkokista.

  10. Jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­jen hin­nat mää­rää Hel­sin­gis­sä HSL, joka on demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu laitos.”

    HSL:n hal­li­tus val­voo kun­tayh­ty­män etua, jär­jes­tää sen hal­lin­non ja päät­tää toi­min­ta­pe­ri­aat­teis­ta. Lisäk­si hal­li­tus muun muas­sa päät­tää tak­sois­ta ja tarif­feis­ta, toi­mia­lu­een­sa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­tar­jon­nan mää­räs­tä ja laa­dus­ta sekä han­kit­ta­vas­ta lii­ken­tees­tä ja liikennöintisopimuksista.

    Yhty­mä­ko­kous valit­see HSL:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan, vara­pu­heen­joh­ta­jan sekä jäse­net. Hal­li­tuk­sen toi­mi­kausi on kun­nal­lis­vaa­li­kausi eli nel­jä vuot­ta. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 jäsen­tä eli puheen­joh­ta­ja, vara­pu­heen­joh­ta­ja sekä 12 muu­ta jäsen­tä. Näil­lä kai­kil­la on hen­ki­lö­koh­tai­nen varajäsen.

    Hal­li­tuk­sen paik­ka­ja­ko mää­räy­tyy jäsen­kun­tien perus­pää­omao­suuk­sien mukaan. Hel­sin­gil­lä on…”

    Ei tuos­sa edes yri­te­tä sanoa että HSL oli­si joten­kin demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu lai­tos. Paik­ka­ja­ko­kin mää­rä­tään euroilla.

    1. Asian­tun­ti­ja minä­kin:
      ”Jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­jen hin­nat mää­rää Hel­sin­gis­sä HSL, joka on demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu laitos.”

      HSL:n hal­li­tus val­voo kun­tayh­ty­män etua, jär­jes­tää sen hal­lin­non ja päät­tää toi­min­ta­pe­ri­aat­teis­ta. Lisäk­si hal­li­tus muun muas­sa päät­tää tak­sois­ta ja tarif­feis­ta, toi­mia­lu­een­sa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­tar­jon­nan mää­räs­tä ja laa­dus­ta sekä han­kit­ta­vas­ta lii­ken­tees­tä ja liikennöintisopimuksista.

      Yhty­mä­ko­kous valit­see HSL:n hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan, vara­pu­heen­joh­ta­jan sekä jäse­net. Hal­li­tuk­sen toi­mi­kausi on kun­nal­lis­vaa­li­kausi eli nel­jä vuot­ta. HSL:n hal­li­tuk­ses­sa on 14 jäsen­tä eli puheen­joh­ta­ja, vara­pu­heen­joh­ta­ja sekä 12 muu­ta jäsen­tä. Näil­lä kai­kil­la on hen­ki­lö­koh­tai­nen varajäsen.

      Hal­li­tuk­sen paik­ka­ja­ko mää­räy­tyy jäsen­kun­tien perus­pää­omao­suuk­sien mukaan. Hel­sin­gil­lä on…”

      Ei tuos­sa edes yri­te­tä sanoa että HSL oli­si joten­kin demo­kraat­ti­ses­ti joh­det­tu lai­tos. Paik­ka­ja­ko­kin mää­rä­tään euroilla. 

      HSL on tyy­pil­li­nen kun­tayh­ty­mä. Eli jäsen­kun­nat lähet­tä­vät sen hal­lin­toon omien luot­ta­muse­lin­ten­sä valit­se­mat poliit­ti­set päät­tä­jät. Näi­den ääni­val­lat ja hal­li­tuk­sen paik­ka­ja­ko mää­räy­ty­vät HSL:n perus­so­pi­muk­sen mukaan kulu­van vuo­den alun väes­tö­osuuk­sien suh­tees­sa, kui­ten­kin niin, ettei yksi­kään kun­ta voi käyt­tää yli puol­ta äänis­tä. (12. pykä­lä) Hal­li­tuk­sen jäsen­mää­rät mää­räy­ty­vät vas­taa­vas­ti. (15. pykä­lä) Ne eivät siis rii­pu perus­pää­omao­suuk­sis­ta, jot­ka vas­tai­si­vat vuo­den 2009 väes­tö­ti­lan­net­ta (6. pykä­lä) ja tar­kas­te­taan väes­tö­suh­tei­den muut­tues­sa mer­kit­tä­väs­ti. Link­ki­si anta­ma tie­to on väärin. 

      Eikö tämä ole demo­kra­ti­aa? Suo­men kun­nis­sa demo­kra­tia toteu­tuu kai­kil­la muil­la­kin aloil­la siten, että kun­ta­lai­set valit­se­vat val­tuus­ton ja val­tuus­to valit­see lau­ta­kun­nat. Epä­suo­raa­han se on, mut­ta tosia­sias­sa se on tehok­kaam­pi tapa kuin vali­ta kaik­ki luot­ta­muse­li­met suo­ral­la kan­san­vaa­lil­la. Sii­tä tuli­si demo­kra­tian irvi­ku­va, sil­lä juu­ri kukaan ei jak­sai­si ja ehti­si sel­vit­tää kaik­kien luot­ta­muse­lin­ten ehdok­kais­ta itsel­leen paras­ta vaan äänes­täi­si joka tapauk­ses­sa puo­lu­een perus­teel­la. (Ame­rik­ka­lai­sis­sa vaa­leis­sa voi olla samaan aikaan kym­me­niä yksit­täi­siä paik­ko­ja auki. Mitä luu­let­te, kuin­ka moni jak­saa poh­tia vaik­ka­pa tul­van­tor­jun­ta­lau­ta­kun­nan vara­jä­se­nen vaa­lia kovin perus­teel­li­ses­ti? Ei niis­tä käy­dä edes mitään vaalikamppailua.)

  11. Hie­no piir­re Hel­sin­gis­sä on, että vält­tä­mä­tön tar­ve kes­kus­tas­sa käyn­tei­hin on las­ke­nut voi­mak­kaas­ti. Pal­ve­lut pelaa­vat hie­nos­ti myös kehä 1 ulko­puo­lel­la ja jos työ­paik­ka­kin sijait­see muu­al­la kuin kes­kus­tas­sa, niin käyn­nit siel­lä voi olla hel­pos­ti luok­ka 10 krt/vuosi.

    Juu­ri liik­ku­mi­sen vai­keus ja hitaus on selit­tä­vä teki­jä, mik­si työ­paik­ko­jen kas­vu kehä 1/3 var­rel­la on niin vah­vaa. Itsel­lä­ni kävi niin, että aikai­sem­min työ­mat­ka Poh­jois-Hel­sin­gis­tä kes­kus­taan (jul­ki­sil­la) kes­ti mil­tei tun­nin ovel­ta ovel­le. Nyt vas­taa­van pitui­nen työ­mat­ka kehä 3 var­rel­la ole­val­le työ­pai­kal­le (omal­la autol­la) kes­tää 15 minuut­tia. Toi­sin sanoen todel­li­nen työ­ai­ka lyhe­ni n 1,5 tun­ti päi­väs­sä, eli koko luok­kaa 350 tun­tia vuo­des­sa. Juu­ri tämän joh­dos­ta kyn­nys ottaa vas­taan uusi työ kes­kus­tas­sa on nous­sut minul­la erit­täin korkeaksi.

    Intua­tii­vi­nen fii­lik­se­ni onkin, että tämä voi­si olla yksi selit­tä­vä teki­jä, mik­si kyvyk­käit­ten työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­nen voi olla kes­kus­tas­sa sijait­se­vil­le työ­nan­ta­jil­le haaste.

    1. Kim­mo:

      Intua­tii­vi­nen fii­lik­se­ni onkin, että tämä voi­si olla yksi selit­tä­vä teki­jä, mik­si kyvyk­käit­ten työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­nen voi olla kes­kus­tas­sa sijait­se­vil­le työ­nan­ta­jil­le haaste. 

      Työ­paik­ko­jen sijai­nis­ta on ollut aikai­sem­min­kin keskustelua.
      Todel­li­suu­des­sa “kyvyk­käi­tä työn­te­ki­jöi­tä” on yhtä lail­la kes­kus­tas­sa kuin lähiöi­den työ­pai­kois­sa, ne ovat vain eri aloil­la. Esim finans­si ja laki­pal­ve­lut sekä yli­opis­to­jen huma­nis­tit, media-alan ihmi­set sekä yli­pään­sä maan hal­lin­nol­li­nen ja talou­del­li­nen joh­to tun­tuu viih­ty­vän val­lan hyvin kau­pun­gin ytimessä.

    2. Kim­mo:
      Juu­ri liik­ku­mi­sen vai­keus ja hitaus on selit­tä­vä teki­jä, mik­si työ­paik­ko­jen kas­vu kehä 1/3 var­rel­la on niin vah­vaa. Itsel­lä­ni kävi niin, että aikai­sem­min työ­mat­ka Poh­jois-Hel­sin­gis­tä kes­kus­taan (jul­ki­sil­la) kes­ti mil­tei tun­nin ovel­ta ovel­le. Nyt vas­taa­van pitui­nen työ­mat­ka kehä 3 var­rel­la ole­val­le työ­pai­kal­le (omal­la autol­la) kes­tää 15 minuut­tia. Toi­sin sanoen todel­li­nen työ­ai­ka lyhe­ni n 1,5 tun­ti päi­väs­sä, eli koko luok­kaa 350 tun­tia vuo­des­sa. Juu­ri tämän joh­dos­ta kyn­nys ottaa vas­taan uusi työ kes­kus­tas­sa on nous­sut minul­la erit­täin korkeaksi. 

      Näin­hän tämä on, jos satut asu­maan käte­väl­lä etäi­syy­del­lä nykyi­ses­tä työ­pai­kas­ta­si. Onko puo­li­sol­la sit­ten yhtä lyhyt mat­ka, on sit­ten toi­nen jut­tu. Kun hen­ki­löl­lä tai hänen puo­li­sol­laan tulee aika vaih­taa työ­paik­kaa, tilan­ne muut­tuu aika lail­la. Jos työ­pai­kat ovat hajau­tu­nee­na pit­kin Kehä I‑III:sta, on toden­nä­köis­tä että uusi työ­paik­ka osuu sit­ten huo­mat­ta­vas­ti kauemmaksi.

      Kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuus eri suun­nil­ta on omaa luok­kaan­sa. Eikä lou­naan syö­mi­sek­si tar­vit­se tyy­tyä työpaikkaruokalaan.

      Mei­tä on toki moneen junaan, mut­ta itse nau­tin sii­tä, että töi­hin ehtii pyö­räl­lä­kin (arki­lii­kun­ta) ja että jouk­ko­lii­ken­teel­lä pää­see sin­ne myös jär­kia­jas­sa. Istues­sa junassa/ratikassa tms. ehtii lukea aamun leh­teä, toi­sin kuin autoa ajaessa.

    3. Kim­mo: Intua­tii­vi­nen fii­lik­se­ni onkin, että tämä voi­si olla yksi selit­tä­vä teki­jä, mik­si kyvyk­käit­ten työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­nen voi olla kes­kus­tas­sa sijait­se­vil­le työ­nan­ta­jil­le haaste.

      Hyvä huo­mio, nyky­ajan ihmi­nen halu­aa myös elä­män­laa­tua, ei pel­käs­tään isoa palkkaa. 

      Laa­jen­nan hie­man pers­pek­tii­viä. Kau­pun­ki­fa­naa­ti­kot väit­tä­vät , ettei maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion kes­kus­vi­ras­to­ja työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­den vuok­si. Ei saa muka pal­kat­tua kyvyk­käi­tä joh­ta­jia johon­kin huit­sin neva­daan. Taas yksi urbaa­ni­le­gen­da , joka perus­tuu vää­riin lähtöoletuksiin.

      Ensin­nä­kin mikään työ­teh­tä­vä var­sin­kin joh­dos­sa ei ole lii­an vai­kea hand­la­ta nor­mi­jär­jel­lä. Toi­sek­si, jos huip­pu­työn­te­ki­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kysei­siä sijoi­tus­paik­ko­ja, niin pal­ka­taan paras haki­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­joh­ta­jil­la on ole­mas­sa ver­kos­to, on yliar­vos­tet­tu jut­tu. Hyvä­ve­li-jär­jes­tel­mä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja jou­taa­kin his­to­rian yöhön. 

      Sääs­te­tään myös palk­ka­kus­tan­nuk­sis­sa, ja rahaa voi­daan mak­saa enem­män työn teki­jöil­le, yri­tyk­sen tär­keim­mäl­le osal­le. Sääs­töä tulee myös hal­vem­mis­sa kiinteistökustannuksissa .

      1. Eemil:

        Laa­jen­nan hie­man pers­pek­tii­viä. Kau­pun­ki­fa­naa­ti­kot väit­tä­vät , ettei maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion kes­kus­vi­ras­to­ja työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­den vuok­si. Ei saa muka pal­kat­tua kyvyk­käi­tä joh­ta­jia johon­kin huit­sin nevadaan.Taas yksi urbaa­ni­le­gen­da , joka perus­tuu vää­riin lähtöoletuksiin.

        Ensin­nä­kin mikään työ­teh­tä­vä var­sin­kin joh­dos­sa ei ole lii­an vai­kea hand­la­ta nor­mi­jär­jel­lä. Toi­sek­si, jos huip­pu­työn­te­ki­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kysei­siä sijoi­tus­paik­ko­ja, niin pal­ka­taan paras haki­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­joh­ta­jil­la on ole­mas­sa ver­kos­to, on yliar­vos­tet­tu jut­tu. Hyvä­ve­li-jär­jes­tel­mä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja jou­taa­kin his­to­rian yöhön. 

        Sääs­te­tään myös palk­ka­kus­tan­nuk­sis­sa, ja rahaa voi­daan mak­saa enem­män työn teki­jöil­le, yri­tyk­sen tär­keim­mäl­le osal­le. Sääs­töä tulee myös hal­vem­mis­sa kiinteistökustannuksissa . 

        Jos laa­jen­ne­taan työ­voi­ma­tar­vet­ta kos­ke­maan kaik­kia eikä vain joh­toa, joka on aina etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa, niin har­vaa nykyis­tä kau­pun­ki­lais­ta todel­li­suu­des­sa kiin­nos­taa muut­to maa­seu­dul­le. Osaa ehkä mut­ta ei riit­tä­väs­ti. Väi­tee­si että yri­tys­tä joh­ta­maan kel­paa kuka tahan­sa ei nyt oikei nat­saa. Maal­la yri­tyk­set ovat usein per­hey­ri­tyk­siä ja joh­to aina omas­ta per­hees­tä, mut­ta niil­lä­kin on kes­ki­näi­nen hyvä­ve­li­ver­kos­to joka estää että uusia kil­pai­le­via yri­tyk­siä ei pää­se syntymään. 

        Taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le maal­la asu­mi­nen on pal­jon työ­lääm­pää kuin kau­pun­gis­sa ja voi tul­la kal­lii­mak­si kans­sa. Pal­ve­lu­ja ei ole kuin nimek­si, kau­pat, kou­lut ja työ­pai­kat kau­ka­na, ton­tit ja raken­nuk­set vaa­ti­vat jat­ku­vaa yllä­pi­toa, talon läm­mit­tä­mi­nen vaa­tii joko pui­den tekoa tai öljyä, pihat ja isoil­le teil­le liit­ty­vät pik­ku­tiet pitää itse kola­ta lumes­ta, mitään kun­nal­lis­tek­niik­kaa ei vält­tä­mät­tä ole, kai­vo­ve­si voi olla ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta jne. 

        Maal­ta saa kun­nol­li­sia ja vain vähän huol­toa vaa­ti­via nyky­ai­kai­sia ener­gia­pi­he­jä talo­ja vain isol­la rahal­la, eli käy­tän­nös­sä mak­sa­vat yhtä pal­jon kuin kau­pun­kia­sun­to jos­sa kun­nal­lis­tek­niik­ka toi­mii ja talo­yh­tiö vas­taa yllä­pi­dos­ta, ja voi kes­kit­tyä todel­li­seen vapaa-ajan viettoon. 

        Maal­la asu­vat eivät voi kovin hel­pos­ti vaih­taa työ­paik­kaa joten pal­kat ja työ­eh­dot ovat huo­nom­mat kuin kau­pun­geis­sa. Sii­tä pitä­vät per­hey­ri­tys­ten joh­to ja “pai­kal­li­nen sopi­mi­nen” huolen. 

        Maal­ta puut­tu­vat ne huvit ja kult­tuu­ri­rien­not mit­kä kau­pun­gis­sa on, tai nii­den luok­se pää­se­mi­seen on aina ajet­ta­va autoa, jol­loin pitää olla rai­tis. Ainoa mah­dol­li­suus naut­tia alko­ho­li­juo­mis­ta on vetää kal­sa­ri­kän­nit koto­na, tai sit­ten pitää olla syn­ty­nyt joko usko­vai­sek­si tai olla kyky olla välit­tä­mät­tä “maal­li­sis­ta” asiois­ta, tai ryh­tyä hult­tiok­si joka viis vei­saa laeis­ta ja sään­nöis­tä, jon­ka vuok­si maa­seu­dul­la­kin esiin­tyy ihme kyl­lä rikollisuutta.

        Maal­le muut­ta­jis­ta aika moni on toki kou­lu­tet­tu, mut­ta heil­lä on joko perin­tö tms pesä­mu­na tai toi­mii lää­kä­ri­nä tai vas­taa­vas­sa jul­ki­sen sek­to­rin hyvä­palk­kai­ses­sa viras­sa jon­ka avul­la voi elää leveäm­min kuin syn­ty­pe­räi­set maa­lai­set. Joka tapauk­ses­sa nuo­rel­la mies­hen­ki­löl­lä joka muut­taa kau­pun­gis­ta maal­le on paras olla mor­sian tai vai­mo omas­ta takaa muka­na kos­ka pari­suh­de­mark­ki­nat­kin ovat rajal­li­set ts vapai­ta nai­sia ei ole. Maal­le muut­to kau­pun­gis­ta, jos ei ole riit­tä­väs­ti rahaa, vaa­tii siis enem­män aikaa ja vai­vaa elä­män jär­jes­tä­mi­sek­si sie­det­tä­väk­si. Jos halu­aa naut­tia maa­lai­se­lä­mäs­tä kau­pun­gis­sa voi men­nä nai­mi­siin aidon maa­lai­sen kanss­sa joka sisus­taa kodin talon­poi­kais-esi­neil­lä ja osaa val­mis­taa perinneruokia. 

        Tie­tys­ti jos tulee jokin kata­stro­fi niin maa­seu­dul­la elin­tar­vi­ke ym huol­to toi­mii kes­ki­mää­rin parem­min kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta sel­lais­ten kata­stro­fien toden­nä­köi­syys on pie­ni. Suo­ma­lai­sil­la on nyky­ään mah­dol­li­suus muut­taa mui­hin EU-mai­hin, joten maa­seu­tuin­toi­li­jat voi­vat vali­ta isom­mas­ta jou­kos­ta pro­vins­se­ja ja eri­lais­ta tapaa viet­tää maa­lai­se­lä­mä, kuin mitä Suo­mi tarjoaa.

      2. Näin maa­lai­se­na kom­mem­toi­sin todel­la mie­len­kiin­tois­ta ana­lyy­sia­si. Ennen kaik­kea haluai­sin huo­maut­taa, että “maa­seu­tu” käsit­tää nyky­ään käytännössä
        A) maa­kun­ta­kes­kuk­set ja isom­mat seutukuntakeskukset
        B) kuntakeskukset
        C) var­si­nai­sen maaseudun

        Nämä ovat ihan eri­lai­sia asu­mi­sen näkökulmasta.

        R.Silfverberg: Jos laa­jen­ne­taan työ­voi­ma­tar­vet­ta kos­ke­maan kaik­kia eikä vain joh­toa, joka on aina etuoi­keu­te­tus­sa ase­mas­sa, niin har­vaa nykyis­tä kau­pun­ki­lais­ta todel­li­suu­des­sa kiin­nos­taa muut­to maa­seu­dul­le. Osaa ehkä mut­ta ei riit­tä­väs­ti. Väi­tee­si että yri­tys­tä joh­ta­maan kel­paa kuka tahan­sa ei nyt oikei nat­saa. Maal­la yri­tyk­set ovat usein per­hey­ri­tyk­siä ja joh­to aina omas­ta per­hees­tä, mut­ta niil­lä­kin on kes­ki­näi­nen hyvä­ve­li­ver­kos­to joka estää että uusia kil­pai­le­via yri­tyk­siä ei pää­se syntymään. 

        Maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä mui­ta­kin kuin per­hey­ri­tyk­siä. Maa­seu­dul­la ja kun­ta­kes­kuk­sis­sa per­hey­ri­tyk­set ovat val­lit­se­via, mut­ta niis­sä kyl­lä kun­nan­joh­to tekee var­mas­ti par­haan­sa, että saa­tai­siin kun­taan yri­tyk­siä. Yleen­sä noil­la pai­koil­la tuo­tan­nol­li­set yri­tyk­set eivät kil­pai­le kes­ke­nään vaan pal­jon laa­jem­mil­la markkinoilla. 

        Taval­li­sel­le pal­kan­saa­jal­le maal­la asu­mi­nen on pal­jon työ­lääm­pää kuin kau­pun­gis­sa ja voi tul­la kal­lii­mak­si kans­sa. Pal­ve­lu­ja ei ole kuin nimek­si, kau­pat, kou­lut ja työ­pai­kat kaukana,tontit ja raken­nuk­set vaa­ti­vat jat­ku­vaa yllä­pi­toa, talon läm­mit­tä­mi­nen vaa­tii joko pui­den tekoa tai öljyä, pihat ja isoil­le teil­le liit­ty­vät pik­ku­tiet pitää itse kola­ta lumes­ta, mitään kun­nal­lis­tek­niik­kaa ei vält­tä­mät­tä ole, kai­vo­ve­si voi olla ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta jne. 

        Maal­ta saa kun­nol­li­sia ja vain vähän huol­toa vaa­ti­via nyky­ai­kai­sia ener­gia­pi­he­jä talo­ja vain isol­la rahal­la, eli käy­tän­nös­sä mak­sa­vat yhtä pal­jon kuin kau­pun­kia­sun­to jos­sa kun­nal­lis­tek­niik­ka toi­mii­ja talo­yh­tiö vas­taa yllä­pi­dos­ta, ja voi kes­kit­tyä todel­li­seen vapaa-ajan viettoon. 

        Tämä väi­te pitää paik­kaan­sa vain sikä­li kuin kolauk­sel­le ja puu­tar­han­hoi­dol­le las­kee kor­kean hin­nan. Puu­tar­han­hoi­toa useim­mat pitä­vät ren­tou­tu­mi­sen muo­to­na. Kolaus vie kyl­lä aikaa, mut­ta toi­saal­ta se kor­vaa osan iltat­ree­nis­tä. Läm­mit­tää voi öljyn lisäk­si myös säh­köl­lä joko suo­raan tai maa­läm­pöä hyö­dyn­täen, mikä on erit­täin vai­va­ton­ta. Ja kun­nal­lis­tek­niik­ka on kai­kis­sa kun­ta­kes­kuk­sis­sa ja yleen­sä pari kilo­met­riä nii­den lievealueellakin.

        Ener­gia­pi­hiy­des­tä puhut tot­ta, mut­ta tämä kos­kee myös van­ho­ja ker­ros­ta­lo­ja. Uuden, ener­gia­te­hok­kaan talon saa raken­ta­mal­la tai osta­mal­la. Oma koke­muk­se­ni täl­tä vuo­si­kym­me­nel­tä on se, että maa­lais­kun­nan kes­kus­taa­ja­maan saa raken­net­tua hyvän oma­ko­ti­ta­lon alle 2500 euron neliö­hin­taan. Maa­poh­jan arvo kaa­va-alu­eel­la on muu­ta­ma euro neliömetriltä.Välittömät asu­mis­kus­tan­nuk­set jää­vät n. 300 euroon kuus­sa. Osta­mal­la saa hal­vem­mal­la. Tämä on erit­täin mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­pi hin­ta kuin hel­sin­ki­läi­sel­lä kerrostaloasunnolla. 

        Maal­la asu­vat eivät voi kovin hel­pos­ti vaih­taa työ­paik­kaa joten pal­kat ja työ­eh­dot ovat huo­nom­mat kuin kau­pun­geis­sa. Sii­tä pitä­vät per­hey­ri­tys­ten joh­to ja ”pai­kal­li­nen sopi­mi­nen” huolen. 

        Pitää paik­kaan­sa eri­tyi­ses­ti ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat niin pal­jon hal­vem­mat, että pie­nem­mäl­lä pal­kal­la saa saman elin­ta­son, ja työ­nan­ta­ja osaa hin­noi­tel­la tämän palkkaan.

        Maal­ta puut­tu­vat ne huvit ja kult­tuu­ri­rien­not mit­kä kau­pun­gis­sa on, tai nii­den luok­se pää­se­mi­seen on aina ajet­ta­va autoa, jol­loin pitää olla rai­tis. Ainoa mah­dol­li­suus naut­tia alko­ho­li­juo­mis­ta on vetää kal­sa­ri­kän­nit koto­na, tai sit­ten pitää olla syn­ty­nyt joko usko­vai­sek­si tai olla kyky olla välit­tä­mät­tä ”maal­li­sis­ta” asiois­ta, tai ryh­tyä hult­tiok­si joka viis vei­saa laeis­ta ja sään­nöis­tä, jon­ka vuok­si maa­seu­dul­la­kin esiin­tyy ihme kyl­lä rikollisuutta.

        Kom­ment­ti­si ker­too ehkä enem­män sinus­ta kuin maa­seu­dus­ta. Kult­tuu­ri­rien­to­jen vähäi­syys on kyl­lä ongel­ma, mut­ta maa­kun­nis­sa on yllät­tä­vän elä­vä kult­tuu­ri­tar­jon­ta. Lisäk­si niis­sä pää­see hel­pom­min osak­si kau­pun­gin sivis­ty­neis­töä ja kult­tuu­ris­ta ydin­jouk­koa kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Tämä on mer­kit­tä­vä etu, sil­lä ihmi­sen hyvä­no­lon­tun­ne poh­jau­tuu hänen naut­ti­maan­sa sosi­aa­li­seen ase­maan. Pik­ku­kau­pun­gis­sa ja ‑kun­nas­sa on help­poa olla kult­tuu­ris­ta ylä­luok­kaa, vaik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si taval­li­nen pik­ku­vir­ka­mies. Malo hic pri­mus quaem Romae secundus…

        Jos elää maa­seu­tu­kau­pun­gin oma­ko­tia­lu­eel­la, ilta­rien­nois­ta voi pala­ta kotiin kävel­len tai pyö­räl­lä. Jos elää maa­seu­dul­la, alko­ho­li­juo­mia nau­ti­taan koto­na tai kus­kin kans­sa. Sivis­ty­nyt ihmi­nen osaa naut­tia niis­tä muu­ten­kin kuin kal­sa­ri­kän­nit vetä­mäl­lä, eikä rait­tius­kaan ole pahaksi. 

        Maal­le muut­ta­jis­ta aika moni on toki kou­lu­tet­tu, mut­ta heil­lä on joko perin­tö tms pesä­mu­na tai­toi­mii lää­kä­ri­nä tai vas­taa­vas­sa jul­ki­sen sek­to­rin hyvä­palk­kai­ses­sa viras­sa jon­ka avul­la voi elää leveäm­min kuin syn­ty­pe­räi­set maa­lai­set. Joka tapauk­ses­sa nuo­rel­la mies­hen­ki­löl­lä joka muut­taa kau­pun­gis­ta maal­le on paras olla mor­sian tai vai­mo omas­ta takaa muka­na kos­ka pari­suh­de­mark­ki­nat­kin ovat rajal­li­set ts vapai­ta nai­sia ei ole. Maal­le muut­to kau­pun­gis­ta, jos ei ole riit­tä­väs­ti rahaa, vaa­tii siis enem­män aikaa ja vai­vaa elä­män jär­jes­tä­mi­sek­si sie­det­tä­väk­si. Jos halu­aa naut­tia maa­lai­se­lä­mäs­tä kau­pun­gis­sa voi men­nä nai­mi­siin aidon maa­lai­sen kanss­sa joka sisus­taa kodin talon­poi­kais-esi­neil­lä ja osaa val­mis­taa perinneruokia. 

        Olen parin­muo­dos­tuk­ses­ta samaa miel­tä. Se on isois­sa kau­pun­geis­sa pal­jon hel­pom­paa kuin edes maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa. Ja rahat­ta maa­seu­dul­la on ikä­vä elää. Sur­keam­paa asuin­paik­kaa kuin jokin kir­kon­ky­län kun­nal­li­nen vuo­kra-asun­to ei ole. Asuin­kus­tan­nuk­set ovat kor­kei­ta, naa­pu­rit poh­ja­sak­kaa eikä ole omaa pihaa. Tai oikeas­taan maal­la on nime­no­maan han­ka­la elää omai­suu­det­ta. Jos omis­taa oma­ko­ti­ta­lon, jol­la on sääl­li­nen piha ja pie­nen­kin palan met­sää, voi sääs­tää ruo­ka­me­nois­sa todel­la muka­vas­ti pitä­mäl­lä peru­na­maa­ta ja läm­mit­tä­mäl­lä omil­la puil­la. Talon remon­tit jää­vät teke­mät­tä, mut­ta se kes­tää sie­det­tä­väs­sä kun­nos­sa yllät­tä­vän kauan. 

        Tuon vii­mei­sen koh­dan osal­ta huo­maut­tai­sin, että se ker­too todel­la pal­jon. Ei maa­lai­se­lä­mää ole asu­mi­nen perin­ne-esi­neil­lä koris­tel­lus­sa asun­nos­sa. Maa­lai­se­lä­mää on se, että lap­set pää­se­vät oves­ta juok­se­maan kesäil­mal­la pal­jain jaloin omal­le pihal­le ja sii­tä edel­leen met­sään. Että itse voi läh­teä hiih­to­len­kil­le omal­ta pihal­ta. Että tai­vaal­la näkee Linnunradan.

      3. Eemil, olet­ko kos­kaan rek­ry­toi­nut ketään? 

        Jos kat­so­taan vaik­ka­pa tek­nis­tä hen­ki­lö­kun­taa, niin isot kau­pun­git jois­sa on AMK:n lisäk­si yli­opis­tos­sa­kin tek­nil­li­nen tie­de­kun­ta (Tam­pe­re, pks, Oulu) ovat aivan yli­ver­tai­sia paik­ko­ja rek­ry­toi­da mui­hin kas­vu­kes­kuk­siin näh­den (esim. Tur­ku, Jyväs­ky­lä), puhu­mat­ta­kaan ei-kasvukeskuksista. 

        Tämä on mei­dän oma koke­mus, kun meil­lä on toi­mi­pis­tei­tä eri pai­kois­sa. En meni­si iki­nä perus­ta­maan toi­mi­pis­tet­tä jon­ne­kin pikkupaikkakunnalle.

        Tuli­joi­ta riittää.”

        Juu, ei muu­ta kuin amm­mat­ti­kou­lu­poh­jal­ta lääkäriksi.

      4. Eemil: Hyvä huo­mio, nyky­ajan ihmi­nen halu­aa myös elä­män­laa­tua, ei pel­käs­tään isoa palkkaa. 

        Laa­jen­nan hie­man pers­pek­tii­viä. Kau­pun­ki­fa­naa­ti­kot väit­tä­vät , ettei maa­seu­tu­kau­pun­kei­hin voi sijoit­taa iso­ja fir­mo­ja ja val­tion kes­kus­vi­ras­to­ja työn­te­ki­jöi­den saa­ta­vuu­den vuok­si. Ei saa muka pal­kat­tua kyvyk­käi­tä joh­ta­jia johon­kin huit­sin nevadaan.Taas yksi urbaa­ni­le­gen­da , joka perus­tuu vää­riin lähtöoletuksiin.

        Ensin­nä­kin mikään työ­teh­tä­vä var­sin­kin joh­dos­sa ei ole lii­an vai­kea hand­la­ta nor­mi­jär­jel­lä. Toi­sek­si, jos huip­pu­työn­te­ki­jät eivät suos­tu lähtemään/hakemaan kysei­siä sijoi­tus­paik­ko­ja, niin pal­ka­taan paras haki­ja. Tuli­joi­ta riit­tää. Se , että huip­pu­joh­ta­jil­la on ole­mas­sa ver­kos­to, on yliar­vos­tet­tu jut­tu. Hyvä­ve­li-jär­jes­tel­mä on kehi­tyk­sen tulp­pa ja jou­taa­kin his­to­rian yöhön. 

        Kun nyt täs­tä on oma­koh­tais­ta koke­mus­ta, niin pak­ko kom­men­toi­da. Tuli joku vuo­si sit­ten toi­mit­tua joh­to­ryh­män jäse­ne­nä ja pääl­lik­kö­ta­sol­la erääs­sä kes­ki­suu­res­sa teol­li­suus­yri­tyk­ses­sä maa­seu­tu­pi­tä­jäs­sä 70 km pääs­sä yli­opis­to­kau­pun­gis­ta. Tun­ti suun­taan­sa tuli pen­de­löi­tyä, onnek­si auto­poo­lis­sa (viik­ko kuu­kau­des­ta ratis­sa). Auto­poo­li vain tar­koit­ti, etten ehti­nyt vie­dä enkä hakea las­ta­ni päi­vä­ko­dis­ta (klo 6:55 piti jo olla läh­tö­pai­kal­la ja takai­sin ehdin vas­ta klo 17 jäl­keen), auto­poo­lis­sa kun oli riip­pu­vai­nen tois­ten työajoista.

        Tuo­tan­toon toki sai pysy­vää työ­voi­maa, mut­ta toi­mi­hen­ki­löis­tä ja sii­tä ylös­päin pen­de­löi pai­kal­le 50 km pääs­tä tai kau­em­paa puo­let. Tämä poruk­ka, minä mukaan­luet­tu­na, oli todel­la kiin­nos­tu­nut löy­tä­mään työ­tä pal­jon lähem­pää kotia. Vaih­tu­vuus oli sen mukais­ta, jopa muu­ta­man kuu­kau­den välein vaih­tu­via toimihenkilöitä.

        Aja­tus muut­ta­mi­ses­ta työ­pai­kan peräs­sä syr­jä­seu­dul­le ei todel­la­kaan kiin­nos­ta­nut: ei ollut mitään var­muut­ta, että työ­suh­de jat­kui­si loput­to­miin, joten sen varaan ei voi­nut heit­täy­tyä (ei toden­nä­köis­tä että löy­täi­si paik­ka­kun­nal­ta uuden); puo­li­son työ oli sil­loi­sen kotim­me lähel­lä yli­opis­to­kau­pun­gis­sa; las­ten kou­lu ja kave­rit; ja se, että meil­le elä­mi­sen laa­tu tar­koit­ti, että käve­ly­mat­kan pääs­sä on ravin­to­loi­ta (eri­lai­sia, ei vain yhtä), kah­vi­loi­ta, kir­jas­to, kon­sert­te­ja ja mui­ta palveluita.

        Toki tun­nen itse­kin ihmi­siä, jot­ka halua­vat pääs­tä met­säs­tä­mään kotio­vel­ta läh­det­ty­ään. Ei kukaan kiel­lä hei­tä maal­le muut­ta­mas­ta. Minul­le riit­tää, että met­sään pää­see halu­tes­saan pol­ku­pyö­räl­lä tai vaik­ka bussilla.

  12. Hel­sin­kiin yksi­tyis­lii­ken­ne­mak­su jos­ta kerä­tyt varat lai­te­taan jul­ki­sen lii­ken­teen hal­puut­ta­mi­seen. Jul­ki­nen lii­ken­ne kal­lis­tuu koko ajan niin jär­jet­tö­mäs­ti! Ei kan­na­ta edes hel­sin­ki­läi­sen 1–3 pv jul­kis­ta käyt­tä­vän ostaa kk lip­pua. Ei mitään ruuh­ka­mak­su­ja satun­nai­sil­le rekoil­le, vaan tupla­taan park­kee­raus­hin­nat kaduil­la ja myös kau­pun­ki­lai­sil­le. Ja vuo­si­mak­sul­la lupa pitää kau­pun­ki­au­toa. Ker­ta­mak­su turisteille

    1. Jutta.juttu:
      Hel­sin­kiin yksi­tyis­lii­ken­ne­mak­su jos­ta kerä­tyt varat lai­te­taan jul­ki­sen lii­ken­teen hal­puut­ta­mi­seen. Jul­ki­nen lii­ken­ne kal­lis­tuu koko ajan niin jär­jet­tö­mäs­ti! Ei kan­na­ta edes hel­sin­ki­läi­sen 1–3 pv jul­kis­ta käyt­tä­vän ostaa kk lippua. 

      Ei tosi­aan kan­na­ta ostaa kuu­kausi­lip­pua, jos ajaa yhdes­tä kol­meen päi­vää kuus­sa. Sil­loin kan­nat­taa ostaa vuo­ro­kausi-tai arvo­lip­pu­ja. Sen sijaan, jos ajaa edes ker­ran päi­väs­sä, kan­nat­taa ostaa kuu­kausi­lip­pu. Se mak­saa kak­si euroa päi­väs­sä. Arvo­lip­pu mak­saa 2,20.

      Se, että HSL myy arvo­lip­pu­ja mobii­li­so­vel­luk­sel­la, jos­sa niis­tä saa viral­li­sen kui­tin, on muu­ten iso käde­no­jen­nus ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sil­le fir­moil­le. Sel­lai­sen lipun saa mat­ka­las­kuun ongel­mit­ta ja sii­tä saa­daan vie­lä alv-palau­tus. Yri­tyk­sel­le mobii­li­so­vel­luk­sen arvo­li­puil­la mat­kus­ta­va työn­te­ki­jä aiheut­taa siis vain tasan kah­den euron kus­tan­nuk­sen AB-alu­eel­la. Aiem­min oli­si pitä­nyt joko luot­taa omaa arvo­lip­pu­aan käyt­tä­vän työn­te­ki­jän sanaan ja jät­tää alv peri­mät­tä val­tiol­ta, tai sit­ten ostaa kertalippu.

  13. Kilo­met­ri­mak­sut heti käyt­töön, kii­tos. Kan­ta­kau­pun­gis­sa ajet­ta­neen autoil­la noin puo­li mil­joo­naa kilo­met­riä vuo­ro­kau­des­sa (tai jotain sin­ne päin), sum­mit­tais­ten las­kel­mien mukaan näil­le 0,20€/km tekee vuo­des­sa 36 mil­joo­naa euroa, muu­al­le Kehä 1 sisään 0,10€/km tekee toi­set 36 mil­joo­naa. Höys­tet­ty­nä vaik­ka vie­lä klo. 7.00–10.00 ja 15.00–18.00 tupla­na nuo, niin rahaa kili­see kas­saan 100 mil­joo­naa vuo­des­sa. Sadal­la mil­joo­nal­la kyl­lä mak­saat tun­ne­lin käyt­tö­ku­lut, kor­ko­ku­lut ja lyhen­nyk­set sekä pääl­le vie­lä raken­taa koko kes­kus­tan käve­ly- ja pyö­rä­ka­duk­si. Kai­ken lisäk­si auto­lii­ken­ne vähe­nee, se myös suju­voi­tuu ja pääs­töt vähe­ne­vät, mut­ta tämä lie­nee­kin ongel­ma eräil­le tahoil­le, sii­nä kun ei raip­paa anne­ta­kaan autoa tarvitseville.

  14. 10 vuo­des­sa sekä Sin­ga­po­ren väes­tö että yksi­tyi­sau­to­jen luku­mää­rä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajo­kort­tien mää­rä on kas­va­nut yli 40 %! (data.gov.sg)

    Voi­ko autoi­lun hin­ta­ra­joi­tuk­ses­ta joh­taa jon­kin meka­nis­min, joka selit­tää tämän?

    1. Tapa­niK:
      10 vuo­des­sa sekä Sin­ga­po­ren väes­tö että yksi­tyi­sau­to­jen luku­mää­rä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajo­kort­tien mää­rä on kas­va­nut yli 40 %! (data.gov.sg)

      Voi­ko autoi­lun hin­ta­ra­joi­tuk­ses­ta joh­taa jon­kin meka­nis­min, joka selit­tää tämän? 

      Arvauk­se­na, oli­si­ko Sin­ga­po­reen mah­dol­li­ses­ti ilmaan­tu­nut jon­kin­lai­nen yhteis­käyt­tö­au­to­jen järjestelmä?

    2. Tapa­niK:

      10 vuo­des­sa sekä Sin­ga­po­ren väes­tö että yksi­tyi­sau­to­jen luku­mää­rä ovat kas­va­neet 11 %. Mut­ta ajo­kort­tien mää­rä on kas­va­nut yli 40 %! (data.gov.sg)

      Voi­ko autoi­lun hin­ta­ra­joi­tuk­ses­ta joh­taa jon­kin meka­nis­min, joka selit­tää tämän?

      Hel­pos­ti. Kun vero­tus koh­dis­tuu Sin­ga­po­res­sa auton omis­ta­mi­seen, se joh­taa sii­hen, että auto­jen koko­nais­lu­ku­mää­rää kan­nat­taa pitää pie­ne­nä, ja edis­tää auto­jen yhteis­käyt­töä. Autot viet­tä­vät sil­loin vähem­män aikaa pysä­köin­ti­pai­kal­la. Käyt­tö­pai­not­tei­nen vero­tus taas joh­taa isom­paan auto­kan­taan, ja pie­nem­pään suo­rit­tee­seen per ajo­neu­vo. Suo­mes­sa­kin auto­kan­nan kas­vua rajoit­ti ennen EU-jäse­nyyt­tä erit­täin kor­kea auto­ve­ro. Kun auton osta­mi­nen on mah­dol­lis­ta alle 1000 eurol­la ja omis­ta­mi­nen on nyt mah­dol­lis­ta alle 1000 euron vuo­si­ku­luil­la (käy­tön kulut tule­vat toki pääl­le), voi auto­kan­ta olla iso­kin, kos­ka ihmi­sil­lä on varaa sei­sot­taa edul­li­sia van­ho­ja auto­ja. Sin­ga­po­res­sa on estet­ty hal­po­jen van­ho­jen auto­jen tuon­tia mark­ki­noil­le, mut­ta Suo­mes­sa se ei nyky­ään onnis­tu, kos­ka EU:n sisämarkkinat.

  15. Bang­ko­kis­sa lii­ken­ne on suju­voi­tu­nut ilmei­ses­ti jon­kin ver­ran sen jäl­keen, kun sin­ne on raken­net­tu mak­sul­li­sia ohi­tus­tei­tä. Ruuh­kat ovat niil­lä teil­lä, joi­ta köy­hem­mät jou­tu­vat aja­maan. Varak­kaam­mat ohit­ta­vat ruuh­kia mak­sul­lis­ten tei­den kaut­ta. Mut­ta Bang­ko­kis­ta puut­tuu ris­teyk­sis­tä yhä aika suu­rel­ta osin mm. lii­ken­ne­va­lot. Ruuh­kien syy­nä Bang­ko­kis­sa on osin köy­hyys: kun ihmi­set ovat niin pie­ni­tu­loi­sia, ei kau­pun­gil­la­kaan ole varaa ostaa kun­nol­lis­ta lii­ken­tee­noh­jaus­tek­niik­kaa. Sin­ga­po­ren BKT per asu­kas on yli 7‑kertainen Thai­maa­han ver­rat­tu­na. Sin­ga­po­re on vau­ras maa, ja sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­kin on tek­ni­ses­ti edis­tyk­sel­li­nen. Thai­maas­sa sen sijaan on pal­jon todel­la köy­hää väkeä, mikä näkyy myös liikennejärjestelmässä.

  16. Hyö­dyn mak­si­moin­ti oikeal­la hin­noit­te­lul­la. Juu­ri näin. Hiu­kan ihme­tyt­tää että ilman lain­muu­tok­sia täl­lais­ten hait­ta­ve­ro­jen tulot eivät pää­dy hai­tan kär­si­jöil­le, hal­lin­nol­li­ses­ti vaik­ka­pa siis mie­luum­min Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, kuin val­tiol­le. Onko poliit­tis­ta tah­to­ti­laa kor­ja­ta tämä epäkohta?

  17. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    ” En tie­dä, pal­jon­ko lupa nyt mak­saa, mut­ta vuon­na 2013 se mak­soi 60 000 euroa, eli 500 €/kk. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä tar­kem­min kir­joi­tuk­ses­sa ”Auto Singaporessa”.”

    Löy­sin asias­ta tuo­reen las­kel­man, jos­sa tar­kas­tel­tiin Yhdys­val­to­jen dol­la­reis­sa uuden Hon­da Civic-i-VTEC ‑ajo­neu­von omis­tuk­sen kus­tan­nus­ten muo­dos­tus­ta Sin­ga­po­res­sa. Kal­lein yksit­täi­nen kus­tan­nus on Cer­ti­fica­te of Entit­le­ment ‑mak­su, joka peri­tään uudes­ta autos­ta. Se on pro­sen­tu­aa­li­ses­ti suu­rem­pi kuin Suo­men auto­ve­ro. Lisäk­si ilmei­ses­ti 10 vuo­den omis­tuk­sen jäl­keen pitää mak­saa rekis­te­röin­nin jat­ko­mak­su, jos halu­aa käyt­tää yli 10-vuot­ta rekis­te­ris­sä jo ollut­ta autoa jat­kos­sa­kin. Pysä­köin­ti Sin­ga­po­res­sa on ilmei­ses­ti hal­paa, mut­ta auto­jen omis­tuk­sen vero­tus on niin suur­ta, että moni jät­tää auton osta­mat­ta. Kus­tan­nus­ra­ken­ne näyt­tää tältä:

    Regi­stra­tion Fees S$220
    Open Mar­ket Value (OMV) S$19,370
    Exci­se Duty (20% of OMV) S$3,874
    Cer­ti­fica­te of Entit­le­ment (COE) S$26,170
    Addi­tio­nal regi­stra­tion Fee (ARF) S$19,370
    Vehicle Emis­sions Sche­me (VES) S$0
    Others S$19,539
    Final Price of Car S$88,543

    COE:n hin­nan­muo­dos­tuk­sen peri­aat­teis­ta ker­ro­taan täs­sä: https://www.lta.gov.sg/content/ltaweb/en/roads-and-motoring/owning-a-vehicle/vehicle-quota-system/certificate-of-entitlement-coe.html
    Ilmei­ses­ti hin­ta muo­dos­tuu tar­jous­kil­pai­lun kaut­ta kah­des­ti kuukaudessa.

  18. Hel­sin­gis­sä ei kan­na­ta ostaa kk lip­pua edes vaik­ka käyt­tää vii­koit­tain 2–4 mat­kaa viikossa

  19. Täyt­tää soo­paa. Suo­mes­sa ei ole ruuh­kia. Kävin tänään Suu­ta­ri­las­ta omal­la autol­la Foo­ru­mis­sa lyhyes­sä pala­ve­ris­sa. Aikaa meni 1,5 tun­tia, pysä­köin­ti mak­soi 10€ ja die­se­liä paloi 1,2 lit­raa. Ajan­koh­ta oli sama, kun ilmas­to­vou­hot­ta­jat mek­ka­loi­vat Edus­kun­ta­ta­lol­la. Lii­ken­ne sujui todel­la jouhevasti.

  20. Ruuh­ka­mak­su Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kan­ta­kau­pun­geis­sa oli­si erin­omai­nen tapa tukea maakuntia.

    1. JV:
      Ruuh­ka­mak­su Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kan­ta­kau­pun­geis­sa oli­si erin­omai­nen tapa tukea maakuntia.

      Myös Espoo ja Van­taa kiit­täi­si­vät pää­tös­tä. Moni fir­ma läh­ti­si Sta­dis­ta kuin kup­pa Töö­löös­tä. Vapaa­vuo­ri ja Soi­nin­vaa­ra voi­si­vat sit­ten yhdes­sä tai­vas­tel­la näi­vet­ty­mis­tä ja kes­kus­tan muut­tu­mis­ta biletyskeskukseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.