Olen pettynyt keskustatunnelin nopeaan kuoppaamiseen

36 vastausta artikkeliin “Olen pettynyt keskustatunnelin nopeaan kuoppaamiseen”

1. Oikein las­ket­tu, uskoisin.
   Mik­si sit­ten tun­neli on Oslos­sa ja Tukhol­mas­sa niin hyvä ratkaisu, mut­ta Helsingis­sä ehkä ei niin hyvä? Kos­ka Helsin­ki on niemel­lä ja nie­mi on help­po kiertää, eikö vain?

   Vastaa

   1. Osloa en tunne, mut­ta Tukhol­man liikenne on olen­nais­es­ti tukkoisem­paa kuin Helsin­gin. Sik­si siel­lä on suurem­pi syy yor­jua ruuhkia kuin suju­van liiken­teen Helsingissä.

      Vastaa

      1. Suosit­te­len lämpimästi tutus­tu­maan, kuin­ka Oslos­sa on saatu käytän­nössä yksi­ty­isautoilu­va­paa keskus­ta tun­nelei­den ansiosta.
         Liiken­teen eri­laisia hait­to­ja verote­taan Suomes­sa 8 mil­jardil­la vuodessa ja kun sen suh­teut­taa tei­den ylläpi­toku­lui­hin ja liiken­teen noin 10 miljoon­aan Co2 ton­ni­in, saadaan noin yhden ton­nin päästöoikeu­den hin­naksi 500 euroa. Päästökau­pas­sa Co2 ton­nin hin­ta on noin 25€. Toki muu­takin hait­taa liiken­teestä tulee ja katu­ti­lan käyt­töä saa ja pitääkin autoil­i­joil­ta laskut­taa, mut­ta kyl­lä niitä hait­to­ja ihan riit­tävästi verote­taan jo tänäkin päivänä ja osan veroista voisi kohden­taa keskus­tatun­nelin rakentamiseen.
         Nykyti­lanne Helsingis­sä, jos­sa mat­ka esim Hert­toniemestä Laut­tasaa­reen on järkev­in­tä tehdä aja­mal­la Esplanadin kaut­ta on surulli­nen puhu­mat­takaan siitä, että rekkar­al­li on jär­jestet­ty Kata­janokalle ja Jätkäsaa­reen. Ehkä jos­sain Kiinas­sa voitaisi­in pakot­taa rekat Vuosaa­reen, mut­ta tietenkin senkin tehot­to­muu­den sit­ten kulut­ta­jat mak­saisi­vat tuot­tei­den hinnoissa.
         Nol­lako­rko­jen aikana tun­neli­in investoimi­nen olisi paras­ta, mitä Helsin­ki voisi tehdä satamien, asukkaiden ja vierail­i­joiden palve­limisek­si. Investoin­ti­in voisi saa­da myös yksityistä/kansainvälistä rahoi­tus­ta, jos käyt­tö­mak­sui­hin pystyt­täisi­in sitoutumaan.

      2. Pete:
         Nykyti­lanne Helsingis­sä, jos­sa mat­ka esim Hert­toniemestä Laut­tasaa­reen on järkev­in­tä tehdä aja­mal­la Esplanadin kaut­ta on surullinen

         Metro.

2. En jak­sa trig­geröi­tyä keskus­tatun­nelista sen kum­mem­min, mut­ta tuo joukkoli­iken­teen sub­ven­tioa­sia on sel­l­ainen, jos­ta tah­toisin lukea. Jos sen saisi ker­ral­la selitet­tyä niin, että nekin ymmärtävät, joiden mielestä joukkoli­iken­teen pitäisi kat­taa kulun­sa lip­putu­loil­la. Olisi sit­ten hyvä tek­sti, johon linka­ta jatkossa.

   Vastaa

3. “Kun olen tätä yrit­tänyt selit­tää, moni kokoomus­lainen on tul­lut sanomaan, että pitääkö kaik­ki ajatel­la rahana.”

   Kos­ka sil­loin pal­jas­tuu ja pää­tyy julkiseen keskustelu­un se fak­ta, miten val­ta­van paljon kun­nal­lisveron­mak­sa­jat sub­ven­toi­vat pienen autoil­e­van vähem­mistön liikku­mista. Tai se sumu­tus, että autop­uolue miet­tisi mitään muu­ta kuin omaa etuaan.

   Autoli­iken­teen hai­tat on tässä arvios­sa jätet­ty erit­telemät­tä ja yleisen main­in­nan tasolle. Miten paljon koe­tun kaupunkiym­päristön arvo nousisi, jos Esplanadeil­ta, Kaup­pa­torin ympäristöstä, Man­ner­heim­intieltä tai Kai­vokadul­ta saataisi­in autot pois. Tai mon­tako kym­men­tä vuosit­taista autoli­iken­teen päästöistä ja nastarenkaista johtu­vaa ennenaikaista kuole­maa vältettettäisiin.

   Riv­ien välistä vaikut­taa sille, että autop­uolueen “neli­raa­ja­jar­ru­tus” tulee jatku­vat entistä raivokkaampana.

   Vastaa

4. Pitääkö sitä mätää ruumista väk­isin koit­taa kaivaa esi­in? Kokoomus­laiset voisi­vat myös ker­toa raken­nusalan vaali­ra­hoit­ta­jansa ja muut yhtey­det samal­la, mut­ta kun poli­itikot päät­tivät miten suh­tau­tu­vat lahjuk­si­in poli­ti­ikas­sa, niin ihme ja kum­ma kun ei tarvitse ker­toa kun­han kikkailee pieni­in osi­in, ja jos jääkin kiin­ni niin ei ainakaan tule ran­gais­tus­ta. Sit­ten media leikkii että rahaa jaet­taisi­in ihan muuten vain. Baanaa muuten käyt­tää huo­mat­tavasti use­ampi kuin mitä mit­tari näyt­tää. Mit­tari ei kykene erot­tele­maan lähel­lä tai rin­nakkain polke­via, ja ei varsinkaan niitä jot­ka käyt­tävät Runeberginkadun ramp­pia jot­ka kuitenkin kulke­vat noin puo­let Baanas­ta, jos ajel­e­vat Jätkäsaa­reen päin. Ruuhkas­sa jää moni laskematta.

   Vastaa

5. Tuol­la logi­ikalla län­simetropäätös oli selkeä virhe (niin kuin se Espoon vihrei­den mielestä muis­taak­seni olikin), “tun­nin juna” on vielä räikeämpi virhe, yms, yms. 

   Samal­la logi­ikalla pahimpia virheitä olisi / on ollut eri­lais­ten kult­tuuri­raken­nusten teko, rak­en­tami­saikana merkit­tävät ympäristö- ja muut hai­tat, rak­en­tamisen jäl­keen käyt­töku­lut, joista voi kat­taa mak­simis­saan puo­let käyt­tö­mak­suina, yms. Esimerkik­si oop­per­at­alon kohdal­la hyö­tyjinä ovat olleet lähin­nä keskilu­ok­ka ja rikkaat.

   Jos toimi­vat liiken­ney­htey­det tuo­vat arvoa kaupunki­laisille, niin onko se kaupun­gin kannal­ta arvo­ton­ta, ellei tuo­ta arvon­nousua voi­da rahas­taa pois? Vai pitäisikö kaupun­gin raho­ja käyt­tää kaikki­in sel­l­aisi­in kohteisi­in, mitkä edesaut­ta­vat kaupunki­lais­ten hyvinvointia?

   Autoilu 50 km/h tuntinopeudel­la kulut­taa tavanomaisel­la polt­to­moot­to­ri­au­tol­la noin 3 litraa per 100 km. Vas­taavasti tyyp­il­lisessä kaupunki­a­jos­sa kulu­tus on noin 10 l/100 km. Voisiko kulu­tus siis pudo­ta esimerkik­si puoleen tun­nellin vaiku­tusalueessa ja jos, olisiko tuol­la mitään arvoa? No, ei, sehän vain vähen­täisi verotuloja.

   Vastaa

   1. Antti:
      Autoilu 50 km/h tuntinopeudel­la kulut­taa tavanomaisel­la polt­to­moot­to­ri­au­tol­la noin 3 litraa per 100 km. Vas­taavasti tyyp­il­lisessä kaupunki­a­jos­sa kulu­tus on noin 10 l/100 km. Voisiko kulu­tus siis pudo­ta esimerkik­si puoleen tun­nellin vaiku­tusalueessa ja jos, olisiko tuol­la mitään arvoa?

      Mainio argu­ment­ti kaupunki­au­toilun mielet­tömyy­destä, yksi­ty­isauto ei kuu­lu kaupunki­in. Yllät­täen myös Vapaavuori käyt­ti tätä perustelua. Toisaal­ta sähköau­tot ovat tulos­sa ja polt­to­moot­to­ri­au­tois­sakin on start-stop-toim­into. Helpoiten fos­si­ilisen öljyn polt­tamisen voi lopet­taa siir­tymäl­lä metroon, ratikkaan, käve­lyyn tai pyöräi­lyyn. Ain­ut tarvit­ta­va muu­tos on asennemuutos.

      Vastaa
6. Paluuviite: Osmo Soininvaara: Näin Helsinki tyhjennettäisiin autoista – verkkouutiset.fi

7. Tämä! ” minus­ta autoilu on törkeästi yliv­erotet­tua haja-asu­tusalueil­la ja aliv­erotet­tua kaupungeis­sa.” Kuka ottaisi kopin tästä helmestä, hyi­hy­i­tun­neli-hyvis­te­lyn sijaan?

   Vastaa

8. Autoista koitu­van hai­tan pitäisi olla siis vähin­tään 3,6 euroa, että tun­nelis­sa olisi mitään järkeä.
   […]
   Nuo tietul­lit vähen­täi­sivät liiken­net­tä keskus­taan yksin enem­män kuin koko tun­neli. Ne tek­i­sivät siis tun­nelin tarpeettomaksi.

   Mitä ole­tuk­sia vaa­dit­taisi­in, jot­ta se kan­nat­taisi myös tul­lien kanssa?

   Vastaa

9. Merkil­listä että tätä keskus­tasa­tamien rakka­mak­sun koro­tus­ta ei toteuteta. Sen voisi tehdä aivan hyvin pikku hil­jaa ja ennustettavasti.

   Vastaa

   1. -e-:
      Merkil­listä että tätä keskus­tasa­tamien rakka­mak­sun koro­tus­ta ei toteuteta. Sen voisi tehdä aivan hyvin pikku hil­jaa ja ennustettavasti.

      Ja yhtä kum­mallista, ellei vielä kum­mallisem­paa, on ettei Helsin­gin Sata­ma lasku­ta laivoihin ajet­tavista henkilöau­toista yhtään mitään. Matkus­ta­jista ja kuor­ma-autoista menee mak­sut, mut­ta ei henkilöau­toista. https://www.portofhelsinki.fi/sites/default/files/attachments/Hinnasto_2019_3.pdf

      Vastaa

      1. antti:
         …ettei Helsin­gin Sata­ma lasku­ta laivoihin ajet­tavista henkilöau­toista yhtään mitään. Matkus­ta­jista ja kuor­ma-autoista menee mak­sut, mut­ta ei henkilöautoista.

         “Jäl­jet johta­vat sylt­tyte­htaalle”. Helsin­gin Sata­man hal­li­tuk­ses­sa näyt­täisi istu­van seu­raa­va pitkälti poli­itikoista koos­t­u­va porukka:
         Mat­ti Parpala (puheen­jo­hta­ja) (kok)
         Ilpo Haa­ja (vas)
         Min­na Haapala
         Pekka Helin
         Mari Holopainen (vihr)
         Mat­ti Kyytsönen
         Markku Saarikan­gas (ps)
         Tuu­la Saxholm

         Tämän porukan päätök­sistä sata­man aiheut­ta­ma auto-ongel­ma juon­taa juurensa.

      2. Koti-isä: ”Jäl­jet johta­vat sylt­tyte­htaalle”. Helsin­gin Sata­man hal­li­tuk­ses­sa näyt­täisi istu­van seu­raa­va pitkälti poli­itikoista koos­t­u­va porukka:
         Mat­ti Parpala (puheen­jo­hta­ja) (kok)
         Ilpo Haa­ja (vas)
         Min­na Haapala
         Pekka Helin
         Mari Holopainen (vihr)
         Mat­ti Kyytsönen
         Markku Saarikan­gas (ps)
         Tuu­la Saxholm

         Tämän porukan päätök­sistä sata­man aiheut­ta­ma auto-ongel­ma juon­taa juurensa.

         Tuskin nuo sitä sata­maa sinne on alun­perin rakentaneet.
         Kaupun­ki ei nyt oikein osaa päät­tää halu­aako sata­man vai ei.
         Se taas ei ole sata­man hal­li­tuk­sen päätettävissä.

10. Eikö sil­lä ole mitään arvoa, että autoil­i­jat tuo­vat rahaa kaupun­gin kaup­pali­ikkeisi­in? Ollaanko tässä pää­tymässä tilanteeseen, mis­sä keskus­tas­sa on vain baare­ja ja kult­tuuri­palvelu­ja, mut­ta ei lainkaan kau­pankäyn­tiä? Kyl­lä stock­an kaa­tu­mi­nen kurit­taa kaupunkia ja jää nät­ti talo keskelle kaupunkia vallattavaksi.

    Vastaa

    1. Eikö sil­lä ole mitään arvoa, että autoil­i­jat tuo­vat rahaa kaupun­gin kauppaliikkeisiin?

       Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tull alas­ta riip­puen autoil­i­joil­ta 8- 17 pros­ent­tia. Kan­nat­taako siis kumar­taa autoil­i­joille, jos samal­la tulee pyl­listäneek­si 82 — 92 pros­en­tille liikevaihdosta?

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara: Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tull alas­ta riip­puen autoil­i­joil­ta 8- 17 pros­ent­tia. Kan­nat­taako siis kumar­taa autoil­i­joille, jos samal­la tulee pyl­listäneek­si 82 – 92 pros­en­tille liikevaihdosta?

          Tuos­sa­han se keskus­tan liikkei­den ongel­ma onkin, syy siihen mik­si niin moni kivi­jalka­kaup­pa on lopet­tanut tai ilmoit­tanut lopet­ta­vansa. Suh­teen pitäisi olla ainakin 50–50 jot­ta liike­vai­h­toa tulisi niin paljon, että kaup­pa kan­nat­taisi. Autoil­i­jat ovat jät­täneet keskus­tan kivi­jal­ka­li­ikeet, autol­la liikku­mi­nen kesku­tas­sa ei houku­ta ketään ellei työn takia ole pakko sinne men­nä. Jopa Stock­ka viruu kun liike­vai­h­toa tulee vain tuol­ta mainit­se­mal­tasi 82–92 pros­entin joukol­ta. Asi­akaspo­h­jaa pitäisi saa­da laa­jen­net­tua mui­hinkin. Net­tikaup­pa on tietysti toinen kivi­jal­ka­li­ikkeitä ja mik­sei Stock­kaakin rasit­ta­va ilmiö, net­tikau­pan tuot­teet tosin aje­taan autoil­la kulut­ta­jille, joten se lisää liiken­net­tä merkittävästi.

       2. Jos olisi tehty, kuten esimerkik­si Kaup­paka­mari on vaat­in­ut ja jätet­ty kaik­ki keskus­tan käve­lykadut tekemät­tä Alek­sista Keskuskatu­un, var­maankin autol­la tulisi asi­akkai­ta nyky­istä enem­män, mut­ta asikkaiden kokon­ais­määrä olisi pienem­pi, kos­ka nyky­is­ten asi­akkaiden enem­mistö ei alueel­la viihtyisi.

       3. Osmo Soin­in­vaara:
          Jos olisi tehty, kuten esimerkik­si Kaup­paka­mari on vaat­in­ut ja jätet­ty kaik­ki keskus­tan käve­lykadut tekemät­tä Alek­sista Keskuskatu­un, var­maankin autol­la tulisi asi­akkai­ta nyky­istä enem­män, mut­ta asikkaiden kokon­ais­määrä olisi pienem­pi, kos­ka nyky­is­ten asi­akkaiden enem­mistö ei alueel­la viihtyisi.

          Ei se noin mene. 

          Autoil­i­joiden ongel­ma on keskus­taan pääsy. Parkkipaikat ovat maan alla ja toimi­vat oikein hyvin, jos keskus­taan vaan pää­sisi kohtu­udel­la. Nyt ei pääse. Jos yhtey­det keskus­taan olisi jouheat, joku kehän kaup­pakeskuk­sista olisi jäänyt syn­tymät­tä, tai men­esty­isi yhtä heikosti kuin keskus­tan kivi­jal­ka­li­ik­keet nyt. Jos nyt kivi­jal­ka­li­ik­keen liike­vai­h­dos­ta 85 yksikkiö tulee joukkoli­iken­teel­lä ja jalka­isin liikkuvil­ta (polkupyöräil­i­jäthän ovat pieni mar­gin­aali sen Ram­bollin selvi­tyk­sen mukaan jos­ta nuo luvut ovat) ja 15 yksikköä autoilevil­ta, suju­va yhteys muut­taisi luvut 85 yks + 85 yks, ja keskus­tas­sa olisi paljon enem­män kivaa tarjontaa. 

          Kyse on siitä, halu­taanko keskus­tas­ta tehdä oikea kaupun­ki monipuoli­sine palveluineen vai nykyisen kaltainen kapak­ka- ja pikaruokakeskittymä

11. Kukaan ei kan­na iso­ja ostok­si­aan julk­i­sis­sa koti­in — ei myöskään kul­je­ta fil­lar­in ”pakkar­il­la”.
    Net­tiost­a­mi­nen tulee kiihtymään. Miten käy Redi­en, Triplo­jen ja Dix­ien. Kysyn vaan.
    Joko olisi Vihrei­den aika pala­ta juurilleen, kun ydin­sähköstäkin on tul­lut vihreää. Vai onko sähköl­lä toimi­va auto vihreä, kun ener­gia tuote­taan pois­sa silmistä pois­sa mielestä.

    Vastaa

    1. Kukaan ei kan­na iso­ja ostok­si­aan julk­i­sis­sa koti­in – ei myöskään kul­je­ta fil­lar­in ”pakkar­il­la”.

       Puo­let helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista on autot­to­mia. Miyen luulet näi­den saa­van ostok­sen­sa kotiin?

       Vastaa

       1. Olen muu­ta­man kuukau­den hak­enut per­heen safkat kau­pas­ta pyöräl­lä. Ei se nyt ylivoimaista ole mut­ta kevyen liiken­teen väylien olemat­toman talvi­hoidon aikaan ei ole myöskään mikään mas­so­ja houkut­tel­e­va elämän­ta­pa. Tietysti jos ostaa kana­paketin ker­ral­laan pääsee vähem­mäl­lä kuor­mal­la mut­ta itse haen viikon ruokatarpeet kerralla. 

          Mut­ta minne on jäänyt se viime hal­li­tuskaudel­la suu­tarik­si jäänyt sähköpyörien vero­tu­ki. Sil­lä saataisi­in var­masti auto­ja pois liiken­teestä ja ihmisiä pyörän päälle.

       2. Helsinki_hoi_älä_jätä:
          Olen muu­ta­man kuukau­den hak­enut per­heen safkat kau­pas­ta pyöräl­lä. Ei se nyt ylivoimaista ole mut­takevyen liiken­teen väylien olemat­toman­talvi­hoidon aikaan ei ole myöskään mikään mas­so­ja houkut­tel­e­va elämän­ta­pa. Tietysti jos ostaa kana­paketin ker­ral­laan pääsee vähem­mäl­lä kuor­mal­la mut­ta itse haen viikon ruokatarpeet kerralla. 

          Mut­ta minne on jäänyt se viime hal­li­tuskaudel­la suu­tarik­si jäänyt sähköpyörien vero­tu­ki. Sil­lä saataisi­in var­masti auto­ja pois liiken­teestä ja ihmisiä pyörän päälle.

          Olemme per­heenä muu­ta­man vuosikymme­nen roudan­neet ruokatarpeet koti­in pyöräl­lä sulan maan aikana. Par­il­la sivu­laukul­la varustetet­tuna pyöräl­lä tuo jo melkoisen kuor­man. Vähän isom­mat vielä kotona asu­vat lapsem­mekin organ­isoiti­in aikanaan tuo­maan koulun koti­matkansa var­relta iltapäiväl­lä pari maito‑, mehu,-leipä ym. “help­poa” ostos­ta., Tekivät sen mielel­lään, samal­la oppi­vat rahan käyt­töä ym.elämisen perustaitoja.

          Sähköavus­tus var­maankin olisi ratkaisu parin‑, kol­men kuukau­den mit­taiseen talvi­aikaan, naa­puri on ratkaissut asian liit­tämäl­lä pienen ostoskär­ry­tyyp­pisen peräkär­ryn sähköpyörään­sä. Sil­lä tuo jo viikonkin perus­ruokatarpeet ker­ral­la. Eli “autot­to­mia” ratkaisu­ja kyl­lä löytyy…

       3. Jokke49: Olemme per­heenä muu­ta­man vuosikymme­nen roudan­neet ruokatarpeet koti­in pyöräl­lä sulan maan aikana. Par­il­la sivu­laukul­la varustetet­tuna pyöräl­lä tuo jo melkoisen kuor­man. Vähän isom­mat vielä kotona asu­vat lapsem­mekin organ­isoiti­in aikanaan tuo­maan koulun koti­matkansa var­relta iltapäiväl­lä pari maito‑, mehu,-leipä ym. ”help­poa” ostos­ta., Tekivät sen mielel­lään, samal­la oppi­vat rahan käyt­töä ym.elämisen perustaitoja.

          Sähköavus­tus var­maankin olisi ratkaisu parin‑, kol­men kuukau­den mit­taiseen talvi­aikaan, naa­puri on ratkaissut asian liit­tämäl­lä pienen ostoskär­ry­tyyp­pisen peräkär­ryn sähköpyörään­sä. Sil­lä tuo jo viikonkin perus­ruokatarpeet ker­ral­la. Eli ”autot­to­mia” ratkaisu­ja kyl­lä löytyy…

          Ajan tal­ven kaup­pareis­sut läskipyöräl­lä jos­sa takana laukut. Selkään iso rep­pu ja tavaraa kul­kee noin 4 muovikassin ver­ran. En kuitenkaan usko että tämä tapa saavut­taa astron­o­mista suosiota…

       4. Helsinki_hoi_älä_jätä:
          Mut­ta minne on jäänyt se viime hal­li­tuskaudel­la suu­tarik­si jäänyt sähköpyörien vero­tu­ki. Sil­lä saataisi­in var­masti auto­ja pois liiken­teestä ja ihmisiä pyörän päälle. 

          Tuskin­pa vain. Sähköpyörän han­kki­si­vat pääosin vain ne, joil­la on jo pyörä ja suurin osa rahoista menisi toden­näköis­es­ti ihan hukkaan. Var­masti use­ampi joukkoli­iken­teen käyt­täjä siir­ty­isi sähköpyörään mitä henkilöautoilija. 

          Tallinnas­sa­han kävi niin, että mak­sut­tomaan joukkoli­iken­teeseen siir­tyi pääasi­as­sa käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä. Mik­si sub­ven­toidun sähköpyörän kanssa kävisi aivan päinvastoin? 

          Ei näil­lä tuki­aisil­la ikinä osu­ta siihen porukkaan, jon­ka takia niitä viritellään.

       5. Sylt­ty: Tuskin­pa vain. Sähköpyörän han­kki­si­vat pääosin vain ne, joil­la on jo pyörä ja suurin osa rahoista menisi toden­näköis­es­ti ihan hukkaan.Varmasti use­ampi joukkoli­iken­teen käyt­täjä siir­ty­isi sähköpyörään mitä henkilöautoilija. 

          Tallinnas­sa­han kävi niin, että mak­sut­tomaan joukkoli­iken­teeseen siir­tyi pääasi­as­sa käveli­jöitä ja pyöräil­i­jöitä. Mik­si sub­ven­toidun sähköpyörän kanssa kävisi aivan päinvastoin? 

          Ei näil­lä tuki­aisil­la ikinä osu­ta siihen porukkaan, jon­ka takia niitä viritellään.

          Voi se olla noinkin.
          Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä sähköpyörän han­kki­neet autoil­i­jat ovat enem­mistössä, tosin niukasti.

       6. Helsinki_hoi_älä_jätä: Voi se olla noinkin.
          Omas­sa tut­tava­pi­iris­sä sähköpyörän han­kki­neet autoil­i­jat ovat enem­mistössä, tosin niukasti.

          Sopii myös pohtia, että mikä itseis­ar­vo sil­lä sähköpyöräl­lä on ver­rat­tuna nor­maali­in pyörään että sitä pitäisi eri­tyis­es­ti tukea? Suomes­sa ja Helsingis­sä on paljon ihmisiä jot­ka voisi­vat pyöräil­lä töi­hin­sä, mut­ta kyse on enem­män opi­tus­ta tavas­ta eli tot­tumuk­ses­ta. Ja näistäkään kaik­ki eivät toden­näköis­es­ti tarvitse sähköpyörää. Todel­li­nen tarve sähköpyörille on lähin­nä ihmisil­lä jol­la työ­mat­ka on eri­tyisen pitkä ja mäki­nen, tai joil­la peruster­veys ei ole hyväl­lä tasol­la. Sähköpyörä ei tee loskasateessa pyöräi­lyä eri­tyisen paljon mukavam­mak­si kokemukseksi.
          Sel­l­ais­ten asioiden sub­ven­toimi­nen, jolle ei ole todel­lista tarvet­ta on tuh­lat­tua rahaa jos­ta tässä tapauk­ses­sa hyö­ty­i­sivät lähin­nä sähköpyörien myyjät. Ter­veyspo­h­jainen sähköpyörä­tu­ki taas olisi paljon tehokkaampi hoitaa asian­mukaisen lääkärin­lausun­non pohjalta.

       7. Olet täysin väärässä sähköpyörästä, se kun vapaut­taa hikoile­mas­ta ja sääilmiöistä ollen paljon kätevämpi vem­pele kuin polkupyörä. Lähin­nä 2kk matkoil­la eroa pyörän ja sähköpyörän välil­lä ei ole.

          Edes 10 cm lumik­er­ros ei hidas­ta matkan­tekoa, kun­han renkaat ovat kun­nos­sa, tuuli vaiku­ta mat­ka-aikaan jne. pukeutues­sa ei tarvitse vali­ta, jää­tyykö alus­sa vai tuke­h­tu­isi lopus­sa. Eli matkus­t­a­mi­nen on olen­nais­es­ti mukavam­paa kuin tavan polkupyörällä.

          Silti niitä ei kan­na­ta sub­ven­toi­da, kos­ka rahat meni­sivät pääosin niille, joil­la on jo pyörä tai jot­ka kulke­vat julkisilla. 

          Sähköpyöräkin on yli 4 km matkoil­la yleen­sä selvästi hitaampi kuin henkilöau­to (vaat­tei­den vai­h­to) ja siitä se ero autoilun ja pyöräi­lyn välil­lä tulee.

    2. Itse olen asunut nyt viimeiset 7 vuot­ta Tam­pereen Kalevas­sa. Omis­tan auton sekä autopaikan. Työ­matkat kul­jen oma­l­la autol­la, kos­ka tarvit­sen työssäni autoa. Työ­matkalla on myös kolme Pris­maa sekä yksi City­mar­ket. Niis­sä vierailen sat­un­nais­es­ti, yleen­sä Alkon takia. Omas­ta asun­nos­ta 500m säteel­lä on neljä K‑Markettia sekä Sale. Ruokaos­tok­set käytän­nössä keskit­tyvät niihin help­pouden ja nopeu­den vuok­si. Näi­den seit­semän vuo­den aikana talouteni koko on kas­vanut yhdestä neljään. Automar­ket­tien parkki­hel­vetti haukkaisi työ­matkas­ta heti 30–45min siivun, kun kotip­i­haan ajo kestää suo­raan 15min. Ain­oa kaup­pa mihin tulee lähdet­tyä var­ta vas­ten autol­la on Ikea ja välil­lä Verkkokaup­pa. Siihenkin syy on ymmärrettävissä. 

       En ymmär­rä mik­si kan­takaupunki­in pitäisi luo­da olo­suh­teet autoileville asi­akkaille. Jos halu­at asioi­da kan­takaupungis­sa, niin asu siel­lä. Jos taas halu­at naut­tia kan­takaupunki­mai­sista palveluista, niin lope­ta niiden perässä ajami­nen. Lähiöistäkin saataisi­in elin­voimaisem­pia, jos ihmiset lopet­taisi­vat pelkästään siel­lä nukku­misen, ja aloit­taisi­vat asioimisen.

       Vastaa

       1. Gabriel:
          Itse olen asunut nyt viimeiset 7 vuot­ta Tam­pereen Kalevas­sa. Omis­tan auton sekä autopaikan. Työ­matkat kul­jen oma­l­la autol­la, kos­ka tarvit­sen työssäni autoa. Työ­matkalla on myös kolme Pris­maa sekä yksi City­mar­ket. Niis­sä vierailen sat­un­nais­es­ti, yleen­sä Alkon takia. Omas­ta asun­nos­ta 500m säteel­lä on neljä K‑Markettia sekä Sale. Ruokaos­tok­set käytän­nössä keskit­tyvät niihin help­pouden ja nopeu­den vuok­si. Näi­den seit­semän vuo­den aikana talouteni koko on kas­vanut yhdestä neljään. Automar­ket­tien parkki­hel­vetti haukkaisi työ­matkas­ta heti 30–45min siivun, kun kotip­i­haan ajo kestää suo­raan 15min. Ain­oa kaup­pa mihin tulee lähdet­tyä var­ta vas­ten autol­la on Ikea ja välil­lä Verkkokaup­pa. Siihenkin syy on ymmärrettävissä. 

          En ymmär­rä mik­si kan­takaupunki­in pitäisi luo­da olo­suh­teet autoileville asi­akkaille. Jos halu­at asioi­da kan­takaupungis­sa, niin asu siel­lä. Jos taas halu­at naut­tia kan­takaupunki­mai­sista palveluista, niin lope­ta niiden perässä ajami­nen. Lähiöistäkin saataisi­in elin­voimaisem­pia, jos ihmiset lopet­taisi­vat pelkästään siel­lä nukku­misen, ja aloit­taisi­vat asioimisen. 

          Toi oli ihan asi­aa. Mäkin olen huo­man­nut että isois­sa kaup­pakeskuk­sis­sa juok­semiseen palaa tuhot­tomasti aikaa. Parkkipaikaa joutu etsimään ja hyper­mar­ket­tien käytävät ovat pitkät, ja on vaikea löytää sitä mitä on tul­lut osta­maan, kos­ka tuot­tei­den sijoit­telua muute­taan jatkuvasti.Lähikaupasta löytää nopeam­min ja vaik­ka hin­nois­sa on pari sent­tiä lähikaup­pal­isää niin mielum­min mak­san siitä kuin että kaup­pa katoaa.

          Kan­takaupun­ki ja sen kau­pat ja palve­lut eroaa siinä mielessä esikaupunkien kaup­pakeskuk­sista, että siel­lä liikku­vat pääasi­as­sa aikuiset eivätkä pikku­lap­siper­heet, ja ovat pukeu­tuneet parhaansa mukaan. Ei sinne men­nä ruokaa osta­maan vaan elämyk­sien takia.

12. 3,6 euron sata­ma­mak­su henkilöau­toille vaikut­taisi aika pieneltä. Capuc­ci­non hinta. 

    Nol­lan euron sata­ma­mak­su on hul­lu­ut­ta. Kan­nus­taa aja­maan kaupun­gin läpi. Mik­si ihmeessä se on nyt nolla??

    Vastaa

13. Vaikut­taisi suuri osa keskustelu­joista ole­van ihan kujal­la siitä, mikä tässä cases­sa on ollut tun­nelin kan­nat­ta­jien motiivi. 

    Todel­li­nen (oikeasti saavutet­tavis­sa ole­va) tavoite on ollut yrit­tää pitää huoli siitä, ettei täl­lä val­tu­us­tokaudel­la tehdä mitään käve­lykatu­jen lisäämisek­si keskus­tas­sa. Ensin halut­ti­in kytkeä käve­lykeskus­tan laa­jen­nus ja tun­nelin selvi­tys yhteen. Onnis­tui. Sit­ten kut­sut­ti­in paljon fir­mo­ja visioimaan ja tekemään alus­tavia tun­nelisu­un­nitelmia ja puiti­in niitä laa­jasti julk­isu­udessa, johon saati­in kulumaan ensim­mäi­nen vuosi. Onnis­tui. Sit­ten valit­ti­in näistä jatko­jalostet­tavak­si ”paras” ver­sio ja työstet­ti­in sitä seu­raa­va vuosi. Onnis­tui. Kol­mas vuosi olikin sit­ten tarkoi­tus käyt­tää tarkem­paan rak­en­tamis­päätöstä edeltävään suun­nit­telu­un ja ”lisäin­for­maa­tion” han­kkimiseen. Kun tässä olisi saatu kol­mas vuosi kulumaan, oltaisi­in oltu jo melkein vaaleis­sa ja olisi voitu hyväl­lä syyl­lä sanoa, ettei näin isoille asioille (käve­lykeskus­ta) voi mitään tehdä ilman, että annetaan äänestäjille mah­dol­lisu­us sanoa sanansa asi­as­ta. Näin olisikin onnis­tuneesti hal­vaan­nutet­tu keskus­tan käve­lykatuke­hi­tys koko val­tu­us­tokaudek­si yhden puolueen toimes­ta näen­näisen loogis­es­ti ja demokraattisesti.

    Nyt suun­nitel­ma karahti kiville jo kah­den vuo­den kohdal­la ja on mah­dol­lisu­us, että kaupunkisu­un­nit­telu ja val­tu­us­to saat­ta­vat päästä keskus­tan suh­teen jotain tekemään. Tästä Vapaavuoren hir­muinen kiukut­telu johtuu. Ei kukaan esit­täjistä tain­nut oikeasti itsekään uskoa 1,4 mil­jardin tun­nelin toteu­tu­miseen. Se oli vain keino hal­vaut­taa ei-halut­tu kehi­tyspolku ja harhaut­taa keskutelu sivu-urille. Melkein onnistuikin.

    Vastaa

14. Kas ne Tallinkin lai­vat lopet­taisi­vat kokon­aan Helsingis­sä, siis ns. Juot­to­lat. Kirkkon­um­mi halu­aisi var­maan oman sata­man tai Sipoo? Ei se RAHTI vuosaa­reen menisi vaan naa­purien satamille. Helsin­ki ei oikeasti halua enää olla satamakaupunki. 

    Nykyi­nen ruuhka­mak­su jon­ka sata­ma ottaa saa rekat odot­ta­maan keskus­tas­sa ja jätkäsaa­res­sa seu­raavaa lähtöä, parkker­raus pihoilla

    Vastaa

15. tämä aihe on syytä nos­taa esille nyt, kun eri­tyis­es­ti Kru­u­nun­haan asukkaat ovat jou­tu­mas­sa pulaan, jos käyt­tävät henkil­löau­toa työ­matkalle yms. Syynä tähän on Kai­vokadun sulkem­i­nen henkilöa­joneu­voil­ta sekä keskus­tun­nelin puuttuminen.

    Vihrei­den ja demarei­den kannal­ta tämä on myös Pyrrhok­sen voit­to, mikä näkyy seu­raavis­sa kuntavaaleissa.

    Ps. ihme­tyt­tää myös samal­la tuo Hakaniemen sil­lan liiken­nesu­un­nit­telu. Mihin nuo autot pää­sevät jatkos­sa Kaisaniemenkadul­ta eteen­päin vai onko tarkoi­tus kaik­ki jono­tut­taa pitkäk­si letkak­si Pohjois­ran­taan? Muis­sa Euroopan kaupungeis­sa ei myöskään uhrat­taisi kan­takaupun­gin rantakat­ua kaupun­gin valtaväyläksi.

    Vastaa