Elämän arvo

Etsin googles­ta arvio­ta sääste­tyn elin­vuo­den arvos­ta ter­vey­den­huol­losta. Löysin kolme artikke­lia, jois­sa viitat­ti­in tähän vuon­na 2008 julka­istu­un kolum­ni­i­ni Lääkärile­hdessä. Julkaisen sen  täälläkin.

Ajatel­laan­pa, että hal­li­tus esit­täisi eduskun­nalle nopeusra­joi­tusten alen­tamista tavoit­teena säästää viisikym­men­tä ihmishenkeä vuosit­tain. Jos eduskun­ta hylkäisi esi­tyk­sen, hylkäyk­sen puoles­ta äänestäneitä ei syytet­täisi murhas­ta eikä edes kuoleman­tuot­ta­muk­sesta. Oikeusasi­amiehel­lä tuskin olisi huo­mautet­tavaa vapaan autoilun eteen uhrat­tavien pe­rus­­oikeuk­sien puolesta.

Tilanne olisi täysin toinen, jos tietäisimme etukä­teen, ketkä viisikym­men­tä uhrataan. Nimet oli­si­vat asianomais­ten itsen­sä, eduskun­nan, iltapäiväle­hdis­tön ja oikeusasi­amiehen tiedos­sa. En usko, että korkeam­mal­la nopeusra­joituk­sel­la mitään mah­dol­lisuuk­sia voit­taa äänestystä.

Tilas­tolli­nen kuole­ma on mieliku­vis­samme paljon vähäpätöisem­pi kuin kuole­ma, jol­la on nimi ja kasvot. Näin on myös ter­vey­den­huol­los­sa. Ennaltaehkäi­seväs­sä toimin­nas­sa, vaikka­pa syöpäseu­lon­nois­sa, näytetään käy­tet­tävän hin­takat­tona kuuttakymmentä­tu­hat­ta euroa ter­vet­tä elin­vuot­ta kohden. En tiedä, mis­sä tästä hin­nas­ta on päätet­ty, mut­ta ei asial­la ainakaan eduskun­taa ole vai­vat­tu. Var­maankin hyvä niin. Mut­ta mitään selkeätä hin­takat­toa ei ole, kun sairaalaan tuo­daan poti­las, jon­ka hen­ki on kalli­il­la hoito­toimil­la pelastettavissa.

Jonkin­lainen rajat­a­paus on val­in­ta halvem­man hoit­o­muodon ja selvästi kalli­im­man, mut­ta vain mar­gin­aalis­es­ti parem­man hoit­o­muodon välil­lä.  Esimerkik­si syöpähoi­dos­sa pyritään täl­löin nou­dat­ta­maan saman­laisia laskelmia kuin ennal­taehkäi­sevässä hoi­dos­sa, mut­ta johdon­mukaisia tässä ei olla. Johdon­mukaisu­ut­ta vaikeut­taa sekin, että sitä kalli­im­paa ja ainakin parem­mak­si main­os­tet­tua lääket­tä markki­noidaan poti­laille Internetissä.

Lääketi­eteen kehi­tyt­tyä huimin aske­lin ei ole real­is­tista vaa­tia, että elämää ja ter­veyt­tä puo­lus­te­taan mihin hin­taan hyvän­sä. Vähin­tään mar­gin­aalis­es­ti hyödyl­lisiä hoito­ja on tar­jol­la niin paljon, että koko brut­tokansan­tuote voitaisi­in käyt­tää ter­vey­den­huoltoon. Mik­si ihmishen­gen arvo olisi ehdo­ton ter­vey­den­huol­los­sa, kun se ei ole sitä ter­vey­den­huol­lon ulkop­uolel­lakaan. Jos olisi, meil­lä olisi liiken­teessä kat­tonopeutena 30 km/h.

Opti­maa­li­nen pri­or­isoin­ti edel­lyt­täisi, että tehtäisi­in määrära­ho­jen puit­teis­sa kus­tan­nuste­hokkaim­mat toimet – ne jot­ka tuot­ta­vat euroa kohden eniten ter­veyt­tä. Tilas­tol­lisen kuole­man aliar­vos­tus suh­teessa tiedos­sa ole­van ihmisen elämän arvoon merk­it­see merkit­tävää poikkea­maa opti­maaliseen pri­or­isoin­ti­in. Ehkäisemme ja seu­lomme liian vähän ver­rat­tuna rahan käyt­töön akuuttihoidossa.

Saavutet­tua ter­veyshyö­tyä mitataan taval­lis­es­ti hoidon tuot­tamil­la ter­veil­lä elin­vu­osil­la. Onko siis arvokkaam­paa pelas­taa sel­l­aisen ihmisen hen­ki, joka voi tämän jäl­keen elää elämään­sä ter­veenä kuin toisen, joka on tuomit­tu joka tapauk­ses­sa elämään sairaana? Miten ihmiset arvot­ta­vat asi­aa oma­l­ta kohdal­taan? Ainakin vielä jokin vuosi sit­ten sydä­men siir­to­jen arvioiti­in lyhen­tävän poti­laan odotet­tavis­sa ole­vaa elinikää oper­aa­tioon liit­tyvän suuren riskin vuok­si. Toises­sa vaakakupis­sa oli kuitenkin onnis­tuneen leikkauk­sen tuo­ma elämän­laadun selkeä parane­m­i­nen. Leikkauk­seen vapaae­htois­es­ti suos­tu­vat ainakin arvosta­vat elin­vu­osien laat­ua enem­män kuin määrää. On kuitenkin aivan eri asia arvioi­da oman elämän­sä arvoa eri vai­h­toe­hdois­sa kuin toisen elämän arvoa.

Onnis­tunut hoito tuot­taa nuorelle yleen­sä enem­män ter­veitä elin­vu­osia kuin van­halle. Tämän ottamista huomioon pri­or­isoin­nis­sa on moni pitänyt tuomit­ta­vana ikära­sis­mi­na. Onko oikein arvostaa nuoren elämää enem­män? Tätä voi minus­ta parem­min läh­estyä siltä kannal­ta, miten ihmiset ratkai­si­si­vat asian oma­l­ta kohdal­taan. Jos olisi pakko osal­lis­tua ker­ran elämässään venäläiseen rulet­ti­in, mut­ta saisi vali­ta, osal­lis­tuuko siihen kak­sikym­men­tä- vai seit­semänkym­men­tävuo­ti­aana, miten luulisitte ihmis­ten val­it­se­van? Jos ulkop­uolisi­na pidämme henkilöitä A ja B yhtä arvokkaina ja nämä molem­mat pitävät koko elämään­sä arvokkaam­pana kuin vain sen viimeisiä vuosia, on oikeutet­tua A:n koko elämää arvokkaam­pana kuin B:n viimeisiä vuosia ja päinvastoin.

Raha, terveys ja koronavirus

Koron­akri­i­sistä puhut­taes­sa on oikeaop­pista sanoa, että ter­veys menee talouden edelle. Kaikkia toimia on kat­sot­ta­va vain ter­vey­den kan­na­ta talous unohtaen.

Olisi help­poa yhtä tähän kuoroon, mut­ta minus­ta aja­tus on absur­di, jopa vaar­alli­nen ja merk­it­sisi pait­si talouden, myös ihmishenkien uhraamista. Rajoi­tus­toimis­sa on kat­sot­ta­va myös mitä ne maksavat.

Emme muutenkaan toi­mi niin, että ter­veys menee kaiken ohi. Jos todel­la niin ajat­telisimme, meil­lä olisi maas­sa 30 km/h kat­tonopeus (200 ihmishenkeä vuodessa) ja tupakan polt­to olisi kiel­let­ty (5 000 ihmishenkeä). Ja paljon muuta.

Ter­vey­den­huol­los­sa joudu­taan val­it­se­maan eri toimen­pitei­den väliltä. Tavoit­teena on kus­tan­nuste­hokku­us, vaik­ka käytet­tävis­sä ole­vat tiedot eivät tähän opti­moin­ti­in aina riitä. Toimet pan­naan järjestyk­seen sen perus­teel­la, kuin­ka paljon mak­saa laatu­pain­ot­teisen elin­vuo­den säästämi­nen. En tiedä, mikä on tuo rajahin­ta nyt, mut­ta viisi­toista vuot­ta sit­ten rajana oli 60 000 euroa säästet­tyä elin­vuot­ta kohden.

Main­ios­sa kir­jas­saan Eti­ikas­ta ekono­mi­aan – ja takaisin Mart­ti Kekomä­ki perustelee, mik­si ylära­ja ter­vey­den­huol­lon toimien hin­nalle voisi olla noin 100 000 €/säästetty elin­vu­osi, mut­ta ei enempää.

Sääste­tyn elin­vuo­den mak­sim­i­hin­taa sovel­letaan esimerkik­si roko­tuskam­pan­joi­hin ja kaik­keen ennal­taehkäisyyn. Jos pitää vali­ta, käytetäänkö vähän parem­paa mut­ta paljon kalli­im­paa lääket­tä, siinäkin las­ke­taan, paljonko ter­veyshyö­tyä uhrat­ul­la rahamääräl­lä saa.

Jos tehtäisi­in toisin ja käytet­täisi­in rahaa kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta välit­tämät­tä niin kauan kuin sitä on, raha lop­puisi pian ja mon­ta hal­paa ja tehokas­ta toimen­pidet­tä jäisi tekemät­tä. Paljon ihmisiä kuolisi turhaan.

Jos sairaalaan tuo­daan pahoin loukkaan­tunut poti­las, hänen henken­sä pelas­tamisek­si tehdään kuitenkin kaik­ki voita­va rahaan kat­so­mat­ta. Kasvolli­nen kuole­ma on eri asia kuin tilas­tolli­nen kuolema.

Liiken­nepuolel­la ei las­ke­ta säästet­tyjä elin­vu­osia vaan ikään kat­so­mat­ta estet­tyjä kuolemia. Siel­lä rajana on kak­si miljoon­aa euroa. Jos uhraa­mal­la kak­si miljoon­aa euroa liiken­nevalvon­nan lisäämiseen tai risteyk­sen paran­tamiseen säästetään yksi ihmishen­ki, se vielä kan­nat­taa, mut­ta sitä kalli­im­mat toimet jätetään tekemättä.

Yhteiskun­nan osit­tain pysäyt­tämi­nen tulee todel­la kalli­ik­si. On arvioitu, että BKT lask­isi 10 % eli 25 mil­jar­dia euroa. Noil­la ter­vey­den­huol­los­sa tai liiken­teessä käyte­ty­il­lä elämän hin­noil­la tämä edel­lyt­tää, että toimil­la pitäisi säästää 12 500 ihmishenkeä (liikenne) tai 250 000 elin­vuot­ta (ter­veys). Kyse on siitä, kuin­ka mon­ta kuole­maa pystytään estämään sil­lä, että epi­demi­aa pitkitetään niin, että teho­hoito ruuhkau­tuu vähemmän.

Ote­taan vähän takaisin. Tuo 10 pros­entin alen­e­ma ei johdu kokon­aan val­tion määräämistä rajoi­tus­toimista. Ihmiset oli­si­vat joka tapauk­ses­sa alka­neet toimia varovaisem­min ja se olisi näkynyt kysyn­nässä. Lisäk­si ei voi suo­raan ver­ra­ta raho­ja, jot­ka mak­se­taan val­tion kas­sas­ta rahoi­hin, jot­ka menetetään BKT:n alen­e­misen johdosta.

Ruot­si soveltaa nyt toisen­laista poli­ti­ikkaa. Koulu­ja eikä edes hiih­tokeskuk­sia ole sul­jet­tu. Tulok­se­na on tähän men­nessä yli sata kuol­lut­ta, kun Suomes­sa kuollei­ta on tätä kir­joitet­taes­sa yksi­toista. Lop­ulli­nen tilin­päätös kuitenkin tehdään ensi syksynä.

Kun jälkivi­isas­telun aika koit­taa, tul­laan var­maankin totea­maan, että mon­et toimista ovat olleet näyt­täviä, tulleet kalli­ik­si mut­ta vaikut­ta­neet tuskin lainkaan. Nyt tehdään kuitenkin päätök­siä suuren epä­var­muu­den val­lites­sa. Sil­loin on viisas­ta vähän yli­pain­ot­taa tur­val­lisu­ut­ta. Päätök­sen­teko­teo­ri­as­sa tätä kut­su­taan min­i­maks-state­giak­si. Min­i­moidaan huonoim­man mah­dol­lisu­u­den hinta.

Jälkivi­isas­telukin kan­nat­taa käy­dä jär­jestelmäl­lis­es­ti läpi, jot­ta seu­raa­van pan­demi­an tul­lessa osa­taan toimia ratio­naalisem­min. Seu­raa­va pan­demia nimit­täin tulee. Ruotsin tar­joa­ma ver­rok­ki on tule­via päätök­siä ajatellen hyvä. Ruot­salaiset voivat olla eri mieltä koekani­ineik­si joutumisestaan.

Tuo 25 mil­jar­dia ei riitä alku­unkaan, jos nämä rajoi­tus­toimet jatku­vat syksyyn. Niiden kuitenkin pitäisi jatkua, sil­lä jos ne ovat tehokkai­ta, ne pitkit­tävät epidemiaa.

Sik­si pitäisi tarkkaan tutkia, mitkä toimet ovat kus­tan­nuste­hokkai­ta ja mitkä vain kalli­ita ja purkaa kus­tan­nuste­hot­tomat rajoitustoimet.

Jos meil­lä olisi kaik­ki se tieto, joka meil­lä on vuo­den kulut­tua, emme pysäyt­täisi koko yhteiskun­taa. Teho­hoitoka­p­a­siteetin suo­jaamisek­si riit­täisi, että eris­tetään riskiryh­mät tehokkaasti. Kuu­lun riskiryh­mään itsekin. Siinä saatet­taisi­in kuitenkin ylit­tä perus­tus­lain rajat, kos­ka toimet oli­si­vat erit­täin syr­jiviä. Iän lisäk­si riskiä lisää esimerkik­si voimakas yli­paino. Poli­isi­par­tioille vaa’at mukaan?

Tähä­nas­ti­sista toimista min­ul­la ei ole muu­ta moitit­tavaa kuin se, että ikäih­mis­ten eristämisessä on minus­ta oltu aivan liian lep­su­ja. Mut­ta jos halu­taan, että ikäih­miset eivät käy kau­pas­sa, ruuan toimit­ta­mi­nen heille pitäisi organ­isoi­da. Myös videop­uhe­lut läheisille pitäisi jär­jestää. Muuten pää menee sekaisin.

Riskiryh­mien eristämiseen rajoit­tu­va poli­ti­ik­ka ei vielä oikein pelitä, kos­ka emme tarkkaan tiedä, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, mut­ta tämä tieto tarken­tuu koko ajan. Ehkä toukoku­us­sa voidaan jo vai­h­taa poli­ti­ikkaa. Riskiryh­mien eristämi­nen olisi val­ta­van paljon halvempaa.

Suomes­sa arvioidaan ole­van noin 30 000 tar­tun­nan saanut­ta, jos pitää paikkansa THL:n arvio siitä, että yhtä toden­net­tua tar­tun­taa kohden on 20 – 30 toden­tam­a­ton­ta tar­tun­taa. Koh­ta meil­lä on siis 30 000 taudin läpi käynyt­tä ja tämä luku ainakin kaksinker­tais­tuu joka viikko.

Pitäisi nopeasti saa­da käyt­töön vas­ta-ainetesti, jol­la tun­nis­te­taan taudin jo selät­täneet. Minkään rajoi­tus­toimien ei pitäisi koskea heitä. Rav­in­toloi­ta ja kun­tos­ale­ja voitaisi­in alkaa pikkuhil­jaa availe­maan ja tämän todis­tuk­sen pitäisi oikeut­taa jopa ylit­tämän Uuden­maan raja. He oli­si­vat myös hyviä toim­i­maan asiakaspalvelussa.

Yhteiskun­ta on käyn­nis­tet­tävä niin nopeasti kuin se on tur­val­lista tehdä.

= = = =

En jaa tätä kir­joi­tus­ta twit­teri­in enkä face­booki­in enkä toi­vo muidenkaan jakavan.

Lähestyykö koronaepidemia Italiassa huippuaan?

Oheises­sa kuvas­sa on keltaisel­la viival­la koronatar­tun­to­jen kokon­ais­määrä Ital­ias­sa ja akuutisti sairaiden määrä sinisel­lä. Tar­tun­to­ja on 86 000 ja sairai­ta 66 000. Log­a­r­it­mi­nen asteikko hie­man vähät­telee eroa. Niistä tar­tu­nan saaneista, jot­ka eivät enää ole sairai­ta on 9 000 kuol­lut ja 11 000 parantunut.

Jos tau­ti jatkaisi eten­e­mistään vakio­vauhdil­la, joka siis tarkoit­taa ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua, keltaisen viivan pitäisi olla suo­ra, mut­ta se kaareutuu voimakkaasti alaspäin. Taudin eten­e­m­i­nen on siis hidas­tunut. Jos­sain vai­hes­sa sen pitäisikin hidas­tua, kos­ka sairas­tunei­den määrä ei voi ylit­tää väk­ilukua. Se pysähtyy kuitenkin jo ennen ennen kuin kaik­ki ovat sairas­tuneet syys­tä, jota kut­su­taan laumaimmuniteetiksi.

Jos yksi tar­tun­nan saanut tar­tut­taa keskimäärin kolme muu­ta, tau­ti ete­nee ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ensin sar­jas­sa 1, 3, 9, 27, 81. Jos­sain vai­heessa noista kolmes­ta kon­tak­tista keskimäärin yksi on jo saanut tar­tun­nan muual­ta eikä voi saa­da sitä toista ker­taa. Sil­lon tau­ti enää kaksinker­tais­tuu kier­roksel­la. Kun noista kolmes­ta kak­si on jo saanut, yksi sairas­tunut pystyy keskimäärin tar­tut­ta­maan vain yhden toisen. Kasvu pysähtyy ja kään­tyy lop­ul­ta lasku­un. Tutk­i­jas­ta riip­puen tämän ennuste­taan tapah­tu­van, kun taudin on läpi käynyt  50% — 70 % ihmisistä.

Taudin ker­ran sairas­tanut on ainakin jonkin aikaa immuu­ni sille. Net­tikeskustelus­sa maalail­laan uhkaku­via, ettei mitään immu­ni­teet­tia syn­ty­isi. Jos tau­ti ei syn­nyt­täisi vas­tus­tuskykyä, ei siitä voisi myöskään paran­tua eikä sitä vas­taan voitaisi kehit­tää rokotet­ta. Se ske­naario kan­nat­taa unohtaa.

Kuvas­ta näkyy, että epi­demia on hidas­tunut Ital­ias­sa merkit­tävästi. Alus­sa tar­tun­to­jen määrä kasvoi yli 20 % päivässä, mikä tarkoit­ti nelink­er­tais­tu­mista viikos­sa, mut­ta nyt se ete­nee noin kahdek­san pros­ent­tia päivässä eli 70 % viikos­sa ja vauhti hidastuu.

Mik­si se hidas­tuu? Hidas­tuuko se sik­si, että ital­ialaiset ovat muut­ta­neet käyt­täy­tymistään vai sik­si, että läh­estytään epi­demi­an luon­nol­lisia rajoja?

Rek­ister­löi­tyjä tar­tun­nan saanei­ta on aivan liian vähän minkään lau­maim­mu­ni­teetin saavut­tamisek­si, vain 1,3 promil­lea kansas­ta. Mut­ta mepä emme tiedä, kuin­ka moni on taudin saanut. Virustestei­hin ei ote­ta lieviä oire­i­ta saanei­ta. Jotkut sairas­ta­vat taudin oireet­tomana, mut­ta heillekin kehit­tyy vas­tus­tuskyky. THL arvioi, että Suomes­sa tar­tun­nan saanei­ta on 20 — 30 ker­taa enem­män kuin viral­lis­es­ti todet­tu­ja tar­tun­to­ja. On puhut­tu jopa satak­er­tai­sista määristä.

Var­masti Ital­ias­sa taudin hidas­tu­miseen on vaikut­tanut käyt­täy­tymisen muu­tos, mut­ta olisiko lau­maim­mu­ni­teet­ti­akin mukana? Jos näin olisi, pitäisi taudin hidas­tua enem­män siel­lä, mis­sä tau­tia on enem­män. Ital­ias­sa koko epi­demia alkoi lev­itä Lom­bar­dias­ta. Pitkään yli puo­let sairas­tuneista oli Lom­bar­dias­sa, vaik­ka maan asukkaista siel­lä asuu vain yksi kymme­ne­sosa. Tau­tia on siis viral­lis­es­ti Lom­bar­dias­sa asukas­ta kohden yhdek­sän ker­taa enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Todel­lisu­ude­sa ero lie­nee tätäkin suurem­pi. Lom­bar­dias­sa joka kol­mas testi­t­u­los on ollut posi­ti­ivi­nen. Se tarkoit­taa, että on todel­la paljon niitä, joi­ta ei ole tes­tat­tu, mut­ta joil­la on sairaus. Testi­in pääsyn kyn­nys on todel­la korkea. Se, että vain todel­la sairaat rek­isteröidään, selit­tänee ainakin osit­tain sen, että tau­ti on Lom­bar­dias­sa liki 20 ker­taa niin tap­pa­va kuin Saksassa.

Jos lau­maim­mu­ni­teet­tia on jo mukana, täy­tyy taudin hidas­tua Lom­bar­dias­sa enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Kokoon­tu­miskiel­lot lienevät koko Ital­ias­sa samanlaisia.

Jae­taan siis Italia Lom­bar­diaan ja muuhun Ital­i­aan. Otin kuvaan sairas­tavien määrät, kos­ka se on luku, jon­ka toivoisi joskus kään­tyvän lasku­un. Tar­tun­nan saanei­den määrähän ei voi kään­tyä laskuun.

Myös muus­sa Ital­ias­sa käyrä on loiven­tunut, mut­ta Lom­bar­dias­sa selvästi enem­män. Lom­bar­dias­sa on nyt 22 000 sairas­ta. Jos kasvu olisi viimeisen kymme­nen päivä aikana jatkunut Lom­bar­dias­sa muun Ital­ian tahdis­sa, sairai­ta olisi 40 000. Ero on siis huomattava.

Jos käyt­täy­tymisen muu­tos on ollut koko Ital­ias­sa yhtä suuri, pitäisi sen vaiku­tuk­sen Lom­bar­dian käyrään  olla yhtä suuri ja tuon ero­tuk­sen olla lau­maim­mu­ni­teetin aikaan saamaa.

Jos tämä on tot­ta, pitäisi tar­tun­nan saanei­ta olla Lom­bar­dias­sa sata ker­taa enem­män kuin on rek­isteröi­tyjä tapauksia.

On tietysti kil­pail­e­va seli­tys: vaik­ka sään­nöt ovat samat koko Ital­ias­sa, niitä nou­date­taan Lom­bar­dias­sa tunnollisemmin.

Odotamme kiihkeästi hal­paa vas­ta-ainetestiä, jol­la selvitetään taudin tosi­asialli­nen levin­neisyys Lom­bar­dias­sa. Ei sen tarvitse olle edes kovin hal­pa. Sadan hen­gen otos riit­tää vas­taa­maan kysymyk­seen, onko taudin sairas­tanei­ta väestössä noin pros­ent­ti vai noin 40 prosenttia.

Vas­taus tähän on todel­la tärkeä, sil­lä se ratkaisee, mil­laista tor­jun­tatais­telua kan­nat­taa käydä.

Ital­ialais­ten kan­nat­taisi toivoa, että lau­maim­mu­nitet­ti selit­täisi hidas­tu­misen. Jos se menee vain yhteiskun­nan sulkemisen piikki­in, epi­demia kiihtyy uud­estaan, kun sulkemista ale­taan purkaa. Maa, jon­ka pääelinkeino on tur­is­mi, ei voi olla sul­jet­tuna kuukausia.

Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja

Seu­raan koronati­las­to­ja word­me­tersin sivu­jen kaut­ta. Lehdis­tö näyt­tää seu­raa­van samo­ja tilas­to­ja, joko tämän sivus­ton tai jonkin muun sivus­ton kautta.Kommentoin neljän maan tar­tus­ta­ti­las­to­ja tämän perus­teel­la. Min­ulle ne ker­to­vat, että tilas­to­jen on olta­va suurelta osin virheel­lisiä lähin­nä niin, että huo­mat­ta­va osa tar­tun­noista puut­tuu. Ver­taan keskenään Yhdys­val­tain, Ital­ian, Espan­jan ja Sak­san tilas­to­ja. Tältä raaka­da­ta näyttää:

Kovasti sojot­ta­vat käyrät ylöspäin. Muu­ta tästä ei oikeas­t­aan näekään. Pait­si sen, että Yhdys­val­lat on ottanut todel­lisen spurtin.

Tuu­nataan tätä vähän ja piir­retään kuvio suh­teessa asukasluku­un ja log­a­r­it­mi­asteikol­la. Log­a­r­it­mi­asteikol­la, kos­ka epi­demi­an alus­sa tar­tun­to­jen pitäisi kas­vaa ekspo­nen­ti­aalise­na sar­jana (1,2,4,8,16). Se näkyy log­a­r­it­misel­la asteikol­la suorana.

Asukasluku­un suh­teut­ta­mi­nen pudot­ti Yhdys­val­lat alim­maisek­si. Kuvios­ta näkyy, että epi­demi­an lev­iämis­vauhti on laskenut Ital­ias­sa selvästi, Sak­sas­sa ja Espan­jas­sa vähän ja Yhdys­val­lois­sa tuskin lainkaan. Analysoin ehkä toises­sa artikke­lis­sa sitä, onko Ital­ian epi­demia laantumassa.

Luvut tar­tun­to­jen määristä ovat kuitenkin hyvin epä­var­mo­ja. Esimerkik­si Suomen luvuis­sa ovat vain ne tapauk­set, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta on tes­tat­tu. THL:n arvion mukaan todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrät ovat 20 — 30 ker­taa suurempia.

Kuolemat las­ke­taan paljon tarkem­min, vaik­ka ei niitäkään kovi tarkasti. Näis­sä neljässä maas­sa ne ovat kuitenkin kohtu­ullisen luotet­tavia luku­ja. Kat­so­taan siis tau­ti­in kuollei­den määrää edelleen miljoon­aa asukas­ta kohden.

Italia on edelleen kär­jessä, mut­ta Sak­sa ja USA ovat pudon­neet aivan eri lukemille (huo­maa log­a­r­it­mi­nen asteikko!) Erot kuollei­den määris­sä ovat suh­teessa val­ta­van paljon suurem­mat kuin tar­tun­to­jen määris­sä. Huo­mat­takoon, että kuoleil­la mitat­tuna epi­demia ei ole Yhdys­val­lis­sa hiipunut vaan pikem­minkin vähän kiihtynyt.

Seu­raavak­si tulee hiukan hatus­ta vedet­ty kuva. Olen laskenut kuollei­den määrän suh­teessa tar­tun­toi­hin, mut­ta viivästänyt tar­tun­to­jen määrän viidel­lä päiväl­lä. Tuo viisi päivää on hatus­ta vedet­ty arvo keskimääräiselle ajalle, joka kuluu tar­tun­nan havait­semis­es­ta kuole­maan. Tämän kuvan piirtämisek­si oikein pitäisi tietää enem­män. Jokaista tar­tun­to­jen havan­topäivää kohden pitäisi tietää, miten tämän joukon on jatkos­sa käynyt. Mut­ta kos­ka en ole tekemässä opin­näytet­tä, tämä saa kelvata.

Tämä kuva on aivan käsit­tämätön. Kuvan mukaan Sak­sas­sa havai­tu­ista johtaisi kuole­maan yksi tar­tun­ta yhdek­ses­täkymmen­estä ja Ital­ias­sa joka kuudes.

Huo­mat­takoon Yhdys­val­tain voimakkaasti laske­va käyrä. Ilmeis­es­ti siel­lä havait­ti­in aluk­si vain tosi sairaat, joista joka viides kuoli, mut­ta nyt on jo päästy viiden pros­entin tasolle.

Mikä selit­tää Espan­jan ja Ital­ian jät­timäiset kuolleisuusluvut?

Yksi seli­tys voisi olla, että vain vakav­im­mat tapauk­set on havait­tu. Jos ole­tamme, että kuolleisu­us on Ital­ias­sa ja Sak­sas­sa tosi­asi­as­sa yhtä suur­ta ja että Sak­sas­sa olisi havait­tu jopa joka kol­mas tar­tun­nan saanut (vaikea uskoa), sil­loin Ital­ias­sa tar­tun­to­ja pitäisi olla 45 ker­taa enem­män kun on tilas­toitu. Siis noin neljä miljoonaa.

Kuolleisu­us voi olla Ital­ias­sa Sak­saa suurem­pi, kos­ka maas­sa tupakoidaan paljon ja kos­ka van­huk­set elävät siel­lä akti­ivista elämää kol­men sukupol­ven per­heis­sä eikä heitä voi sik­si eristää. Kuolleethan ovat Ital­ias­sa pääasi­as­sa hyvin iäkkäitä.

Sairaaloiden jou­tu­mi­nen kaaok­seen voi vaikut­taa vähän, mut­ta ei kovin paljon. Tähän tau­ti­in ei ole hoitoa. Hen­gi­tyskone voi antaa elim­istölle vähän aikaa voit­taa tau­ti, mut­ta itse se on voitet­ta­va. Ei lääkäri sitä pysty taltuttamaan.

Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maa­pal­lon keskiläm­pöti­la no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astet­ta. Se alkaa jo olla enem­män kuin kau­si­vai­htelu. Oheises­sa kuvas­sa 12 kk:n liuku­va keskiar­vo on nous­sut läh­es vuo­den 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selit­tyä El Niño-ilmiöl­lä, kuten vuo­den 2016 huip­puar­vot, mut­ta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleen­sä esitä näitä luku­ja kuukausi­ta­sol­la, kos­ka sar­ja on vähän kaoot­ti­nen, mut­ta teen nyt poikkeuk­sen. Nopea nousu alkoi lokaku­us­sa ja helmiku­us­sa oli tul­tu ylöspäin jo 0,32 astet­ta syysku­un luvus­ta. Nämä luvut ovat muu­tos­ta vuo­den 1951–80 kuukausit­taisi­in keskiar­voihin, joten eri kuukau­sia voi ver­ra­ta keskenään. Selit­tämät­tömiä yksit­täisiä huip­pukuukau­sia on ollut ennenkin, mut­ta nyt on mon­ta peräkkäin.

Metaani?

 

Mitä tehdään kuukauden kuluttua?

Olen tot­tunut siihen, että ennen päätöstä käy­dään vilkas ja avoin keskustelu, mut­ta kun päätös on tehty, eletään sen mukaan. Suo­mi on nyt päätet­ty sulkea kuukaudek­si ja sen kanssa eletään. Nyt on aika keskustel­la siitä, mitä tehdään kuukau­den kuluttua?

Jatkan tästä asi­as­ta keskustelua täl­lä blogilla, mut­ta en linkitä enää kir­joituk­sia Face­booki­in enkä Twit­teri­in, kos­ka kum­mankaan keskuste­lu­ta­pa ei oikein sovi aiheeseen.

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään simu­loin­ti­mallin, jon­ka käyt­täjä pää­tyy vuoren var­masti suosit­ta­maan tiukkaan taudin eristämis­poli­ti­ikkaa, itse asi­as­sa tiukem­paa kuin tämän­hetki­nen. Sitä tuo simu­loin­ti­malli ei ker­tonut, että siinä oletet­ti­in yhteiskun­nan sulkemisen jatku­vat läh­es lop­ut­tomi­in. Käytän­nössä kuitenkin vain siihen asti, että tau­ti­in saadaan kehite­tyk­si tur­valli­nen ja tes­tat­tu rokote. Yleinen arvio on, että tämä veisi puoli­toista vuot­ta. Koulut siis pitäisi pitää sul­jet­tuna vielä seu­raavakin luku­vu­osi ja van­huk­set kotiarestis­sa syksyyn 2021.

Tämä ei ole ihan pieni ongel­ma. Aika moni myös van­hus kuolisi apa­ti­aan ja liikun­nan puut­teeseen. Van­hus­ten luona ei saisi edes vierail­la. Koko talous olisi sen jäl­keen kuin sodan runtelema.

Täy­del­lisen pysäy­tyk­sen kanssa kil­pail­e­va vai­h­toe­hto on riskiryh­mien, lähin­nä van­hus­ten täy­delli­nen eristämi­nen kuten nytkin, mut­ta muut eläi­sivät kuten ennen. Tämän mallin mukaan olisi jopa toiv­ot­tavaa, että mah­dol­lisim­man moni sairas­tu­isi pian, jot­ta epi­demia menisi ohi ja van­huk­set pää­si­sivät taas ulos asun­nois­taan. Kut­su­taan tätä mallia lau­maim­mu­ni­teet­ti­mallik­si. Sen idea perus­tuu siihen, että kun riit­tävän suuri osa väestöstä on taudin sairas­tanut ja tul­lut sille vas­tus­tuskykyisek­si, taudin eten­e­m­i­nen pysähtyy.

Bri­tann­ian ja Hol­lan­nin hal­li­tuk­set val­it­si­vat ensin tämän strate­gian, mut­ta luopui­v­at sitä, kos­ka sen osoitet­ti­in johta­van ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän raskaaseen ylikuor­mit­tumiseen ja kohtu­ut­toman suureen kuollei­den määrään.

Malli toimisi, jos riskiryh­mät osat­taisi­in määritel­lä täs­mälleen oikein. Pelkkä mekaa­ni­nen ikä on sinne päin, mut­ta aivan liian moni riskiryh­mään tosi­asi­as­sa kuu­lu­va jäisi sen perus­teel­la karan­teenin ulkopuolelle.

Pidän epäre­al­is­tise­na, että Suo­mi voitaisi­in pitää sul­jet­tuna puoli­toista vuot­ta. Nyt päätet­ty kuukau­den pysähdys on tarpeen tiedon saamisek­si ja epi­demi­an parem­mak­si ymmärtämisek­si, mut­ta tätä yhteiskun­nan totaalipysäy­tys­tä voidaan jatkaa korkein­taan toinen kuukausi. Kyl­lä koulut on saata­va kesälomien jäl­keen avatuiksi.

Tänä aikana pitäisi kerätä paljon lisää tietoa siitä, mille ryh­mille epi­demia on vaar­alli­nen ja mille vaara­ton. Jos emme saa selvite­tyk­si, ketkä kuu­lu­vat riskiryh­mi­in, pitäisi ainakin selvit­tää, ketkä eivät kuu­lu. Se jo tiede­tään, että alle mur­rosikäiset lapset eivät kuu­lu, ellei heil­lä ole jokin vaka­va sairaus.

Tätä tietoa kuumeis­es­ti kerätään ympäri maail­maa. Emme tiedä mil­loin tulee valmista, mut­ta toiv­ot­tavasti pian.

Riskitek­i­jöistä tiede­tään jo nyt enem­män kuin viikko sit­ten. Han­kalam­mak­si asia on men­nyt sikäli, että vaik­ka nuoret aikuiset eivät tau­ti­in juuri kuole, heitä on teho­hoitoon joutuneis­sa luul­tua enem­män. Tähän se lau­maim­mu­ni­teet­ti­malli kaatui.

Ikä ja mies­sukupuoli pysyvät riskitek­i­jöinä. Dia­betek­sen osalta arvio on muut­tunut. Se on sitä pahempi asia, mitä pidem­pään sitä on sairas­tanut. Min­un kor­vaani tämä kuu­lostaa siltä, että dia­betes ei ole vaar­alli­nen vaan ne vau­ri­ot, joi­ta se on sisäe­limille aiheut­tanut, mut­ta en ole lääkäri.

Tupakoin­ti on tietysti vaarak­si mut­ta myös voimakas yli­paino. (Yhdys­val­lois­sa taitaa tul­la pahaa jälkeä.) Entä ast­ma, veren­paine ja sepelvaltimotauti?

THL:n pääjo­hta­jan mukaan todel­liset tar­tun­tamäärät ovat Suomes­sa 20 – 30 ker­taa toden­net­tu­ja suurem­mat. Siis jotain kuu­den ja kymme­nen tuhan­nen välil­lä. Se tarkoit­taa, että meil­lä on pian tuhan­sia ihmisiä, jot­ka ovat käyneet taudin läpi ja ovat mitä toden­näköisem­min sille vas­tus­tuskyky­isiä. Hei­dän osaltaan yhteiskun­nan luk­i­tusti­lanne voitaisi­in purkaa. He oli­si­vat myös hyviä työsken­telemään riski­am­mateis­sa, esimerkik­si asi­akas­palvelus­sa. Saisi­vat myös vierail­la kotei­hin­sa sul­jet­tu­jen van­hus­ten luona.

Ongel­ma on vain se, että taudin läpi käyneet eivät tiedä, ovatko sairas­ta­neet koro­nan tai jonkin muun flun­ssan. Olisi tämänkin takia todel­la toiv­ot­tavaa, että hal­pa testi kehitet­täisi­in pian. MIT:ssa sel­l­ainen on jo myyn­tilu­paa vaille valmis. Tämä tek­sti kuulem­ma ei pal­jas­ta tau­tia ennen, kun oireet ovat puh­jen­neet, mut­ta tähän tarkoituk­seen se riit­täisi. Tosin osa ei saa mitään oireita.

Jokin tapa käyn­nistää yhteiskun­ta uud­estaan on olta­va. Ei voi­da odot­taa puolta­toista vuot­ta. Taudin läpikäynei­den vapaut­ta­mi­nen kaik­ista rajoituk­sista voisi olla yksi tapa.

Yksi peri­aat­teelli­nen kysymys. Ikäih­miset näyt­tävät laa­join joukoin rikko­van heille asetet­tua määräys­tä pysyä kotona. Ran­skas­sa poli­isi valvoo ulkon­ali­ikku­miskiel­toa. Pitäisikö van­hus­ten suh­teen ottaa kovem­mat keinot käyt­töön vai tode­ta, että oma­pa on asiansa. Omaa henkeään­hän he vain vaaran­ta­vat, eivät muiden kuin sitä kaut­ta, että voivat ylikuor­mit­taa sairaalat.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

Kielilukio Myl­ly­puroon

Myl­ly­puroa kehitetään nyt suurin aske­lin. Ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroase­maa ja mah­dol­lista Van­taan ratikan päättäriä.

Teol­lisu­us­ton­tin uudelleen vuokraami­nen Her­man­nis­sa

Mikko Särelä on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että tämä on yleiskaavas­sa merkit­ty aivan muuhun kuin teol­lisu­uskäyt­töön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratik­ka risteysko­hdas­sa. Sik­si sitä ei pitäisi vuokra­ta teol­lisu­uskäyt­töön noin pitkäk­si aikaa (15 vuotta)

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren tark­istet­tu asemakaava.

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suo­jelua koske­vaa hienosäätöä. Aiem­min sul­jet­tu alue ote­taan matkailun käyt­töön. Siihen se onkin hieno.

Lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Toinen ase­makaa­va rak­en­tamiseen vapau­tuneel­la Malmin lento­ken­tän alueel­la. Tähän tulisi noin 2 200 asukas­ta. Vähän ihme­tyt­tävät pis­te­talot, jot­ka saa­vat aikaan tilan, jos­ta ei tiedä, onko se yksi­ty­istä pihaa vai julk­ista puistoa.

Pitäisikö koulut sulkea?

Poli­itikot joutu­vat päät­tämään aika pian, sul­je­taanko Suomes­sa koulut niin, että kevätlukukausi päät­tyy tähän. Se on selvää, että kahdek­si viikok­si niitä ei kan­na­ta sulkea. Nyt tarvit­taisi­in epi­demi­olo­geil­ta selkeitä puheen­vuoro­ja siitä, onko koulu­jen sulkemis­es­ta ylipään­sä hyö­tyä ja jos on, kuin­ka paljon.

Min­ul­la on päässäni epi­demi­olo­gian perus­malli ja sekin on peräisin 80-luvul­ta, eikä min­ul­la ole tarkkaa dataa koron­aviruk­sen tart­tumis- ja vaarallisuusparametreista.

Esitin oman käsi­tyk­seni taudin kulkumekanis­mista sun­nun­taina 8.3. julkaise­mas­sani blogikir­joituk­ses­sa, ja pysyn sen takana yhä. Olen huo­man­nut, että ihan samaa mallia asiantun­ti­jatkin tar­joa­vat, joten maail­ma ei ole 80-luvun jäl­keen muut­tunut radikaalisti.

Oma käsi­tyk­seni siis on, että tau­ti lev­iää koko väestöön ja eten­e­m­i­nen sam­muu vas­ta, kun riit­tävän moni on sen sairas­tanut niin, että syn­tyy lau­maim­mu­ni­teet­ti. Sak­salaiset asiantun­ti­jat ovat näköjään ker­toneet Merke­lille, että 60 – 70 pros­ent­tia tulee infek­toi­tu­maan. Brit­ti­asiantun­ti­jat ovat ker­toneet Boris Jon­ssonille vielä korkeam­man luvun. Meil­lä THL uskoo, että kol­mannes kansas­ta tulee sairastumaan.

THL taisi puhua ”sairas­tu­mis­es­ta”, joka kuu­lostaa siltä, että saa taud­ista oire­i­ta. Jos sil­lä tarkoite­taan tätä, se voi hyvinkin olla sopu­soin­nus­sa sak­salais­ten 60 – 70 pros­entin kanssa, johon var­maankin kuu­lu­vat myös oireet­tomat tartunnat.

Taudin lev­iämisen voi tietysti pysäyt­tää, eristämäl­lä kaik­ki ihmiset toi­sis­taan, mut­ta sen lev­iämi­nen alkaa uud­estaan, kun eristys lopete­taan. On kiin­nos­tavaa nähdä, mitä Wuhanis­sa tapah­tuu kun elämä aloite­taan uudestaan.

Tämän mallin mukaan me emme voi vaikut­taa kovinkaan paljon siihen, kuin­ka moni lop­ul­ta saa tar­tun­nan, mut­ta voimme vaikut­taa siihen, kuin­ka kauan se kestää. Ja jonkin ver­ran myös siihen, ketkä saa­vat tar­tun­nan ja sitä kaut­ta, kuin­ka moni siihen kuolee. Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen tämä on tietysti oleellista.

Tässä taud­is­sa olen­naista on, että se on lap­sille vaara­ton ja ilmeis­es­ti myös peruster­veille alle 50-vuo­ti­aille, mut­ta yli 80-vuo­ti­aille todel­la vaar­alli­nen samoin kuin joitakin kroon­isia sairauk­sia sairastaville.

Ter­vey­den­huol­lon resursse­ja ajatellen ei ole olen­naista, kuin­ka nopeasti tau­ti lev­iää koko kansaan vaan kuin­ka nopeasti se lev­iää riskiryh­mi­in. Riskiryh­mään kuu­lu­val­la on ainakin satak­er­tainen toden­näköisyys tarvi­ta tehohoitoa.

Lev­iämi­nen koko kansaan ja lev­iämi­nen riskiryh­mi­in ovat tietysti kytkök­sis­sä toisi­in­sa, mut­ta eivät täy­del­lis­es­ti. Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa on van­huk­sia paljon enem­män sairas­tunut kuin Etelä-Kore­as­sa tai Pohjo­is­mais­sa. Ital­ias­sa rek­isteröidy­istä tar­tun­noista on johtanut kuole­maan tai vakavaan sairas­tu­miseen 14,7 %, Nor­jas­sa 2,7 %.  Siis tois­taisek­si. Luvut tule­vat vielä muuttumaan.

Tämä olisi help­poa, jos ihmiset jakau­tu­isi­vat yksiselit­teis­es­ti riski­tyh­mään ja mui­hin ja kaik­ki tietäi­sivät, kumpaan joukkoon kuu­lu­vat. Eristäisimme riskiryh­män ja muut jatkaisi­vat elämää nor­maal­isti, saisi­vat pienen flun­ssan ja se olisi siinä. Epi­demia sam­muisi ja riskiryh­män eristämi­nen voitaisi­in tur­val­lis­es­ti lopet­taa. Ja huo­matkaa: mitä nopeam­min tau­ti lev­iäisi pääjoukos­sa, sitä nopeam­min eri­tyk­sen voisi purkaa. Har­mi kyl­lä, selkeästi riskiryh­mi­in kuu­luu vain pieni määrä ja paljon enem­män har­maalle alueelle.

Koulu­jen sulkemista ei voi perustel­la las­ten suo­jelemisel­la taudil­ta, kos­ka tau­ti ei ole lap­sille vaar­alli­nen. Sitä voi perustel­la vain sil­lä riskil­lä, jon­ka lapset muo­dosta­vat riskiryh­mi­in kuu­luville. Tähän mekanis­mi­in tarvit­taisi­in asiantun­ti­joil­ta lisää tietoa.

Mitä ne lapset tekevät, kun eivät ole koulus­sa. Sul­je­taanko hei­dät komeroon vai liikku­vatko he kaupungilla ja hen­gail­e­vat yhdessä?

Entä pienet koul­u­laiset. Kuka niitä siel­lä kotona hoitaa? Iso­van­hem­mat? Riit­tää, että pieni joukko val­it­see iso­van­hem­mat, ja koko oper­aa­tio kään­tyy tarkoi­tus­taan vastaan.

Jos näil­lä tiedoil­la jou­tu­isin päät­tämään, en sulk­isi koulu­ja, kos­ka lyhy­taikainen sulkem­i­nen ei hyödytä mitään ja pitkäaikainen vaaran­taa las­ten oppimisen. Puoli vuot­ta lyhempi perusk­oulu? Ihan oikeasti?

Onnek­si en joudu päät­tämään, mut­ta kos­ka toiset joutu­vat, soisin, että heille annet­taisi­in parem­paa tietoa. Se pitäisi antaa julkises­ti, kos­ka jo nyt lehtien pääkir­joit­ta­jat tun­tu­vat ole­van var­mo­ja siitä, mitä pitäisi tehdä.

= = = =

Lisäys 16.3.

Nyt tuli uut­ta tietoa. Puo­let teho­hoitoon joutuneista on alle 50-vuo­ti­ai­ta. Tämä muut­taa kuvan aivan toisen­laisek­si. Aiem­min oli vain ker­rot­tu, että kuolleis­sa ei ole juuri lainkaan alle 50-vuo­ti­ai­ta. Sen tiedon val­lites­sa olin valmis ajat­tele­maan, että hal­li­tuk­sen tänään esit­tämistä toimista olisi riit­tänyt tuo yli 70-vuo­ti­aiden kotiaresti, mut­ta ikä ei olekaan riit­tävä rajaus. Olisi todel­la hyvä tietää, voitaisi­inko riskiryh­mä raja­ta joi­hinkin kroon­isi­in sairauksiin.

 

Koronavirus leviää Yhdysvalloissa kuin epidemiologian oppikirjassa

Joskus tilas­toti­eteen opin­to­jen yhtey­dessä tuli tutus­tuneek­si myös epi­demi­olo­gian alkeisi­in. Se antaa eri­laisen näkökul­man tähän korona-katas­trofi­in. Arvioin viikko sit­ten, miten tämä jatkuu enkä viitsinyt ker­toa niistä kenellekään, mut­ta tämä on men­nyt juuri niin kuin laskin.

Kat­so­taan­pa miten rek­ister­löidyt virus­tar­tun­nat ovat lisään­tyneet Yhdysvalloissa.

Tämä näyt­täisi ole­van nopeasti kas­va­va käyrä. Kat­soak­seni, mitä se on syönyt, piir­rän sen logaritmiasteikolle.

Jos tämä data olisi vähän toisen­lais­es­ta maas­ta, väit­täisin, että luvut ovat vira­nomais­ten kek­sim­iä. Eihän mikään voi men­nä näin tarkkaan oppikir­jan mukaan. Kau­nis kuva ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvusta.

Suomea koske­vat ennus­teeni pidän omana tiet­o­nani, kos­ka uskon, että THL:ssä on paljon min­ua parem­pia asiantun­ti­joi­ta. Yhdys­val­lois­sa blo­giani lue­taan kuitenkin sen ver­ran vähän, että saan täl­lä tuskin pani­ikkia aikaan, varsinkn kun aka­teemiset tutk­i­jat ovat jo julkaiseet saman­laisia ennusteita.

Mitä tapah­tuu, jos virus nou­dat­taa oppikir­jaa tästä eteen­päinkin. Jatke­taan tuo­ta trendiä.

 

 

 

 

Nuorten bis­nesmi­esten on Yhdys­val­lois­sa tapana juh­lia skumpan kanssa, kun ovat tehneet ensim­mäisen miljoo­nansa. Koron­avirus näyt­täisi juh­li­van sitä april­lipäivän tienoil­la. Tuos­ta eteen­päin ei viiv­ot­in­ta kan­na­ta käyt­tää, kos­ka lau­maim­mu­ni­teet­ti* saat­taa jo alkaa hidas­taa lev­iämistä jois­sakin väestöryhmissä.

Ihan näin en kuitenkaan ennus­ta. Yhdys­val­lois­sa on herät­ty tor­ju­maan infek­tio­ta ja sik­si se vähän hidas­tuu. Uskoisin, että koron­aviruk­sen miljoon­a­juh­la siir­tyy viikol­la tai jopa kahdel­la, mut­ta ei tätä enem­pää, kos­ka maas­sa on niin paljon ihmisiä, joiden ei ole mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua. Jos 90 % suo­jau­tuu ja lop­ut eivät, voite­taan 10 päivää olet­taen, että nuo 10 % ovat paljon tekemi­sis­sä keskenään, asu­vat esimerkik­si samoissa asun­not­tomien asuntoloissa.

Tämän kaltaiset kuvat saa­vat min­ut vaku­ut­tuneek­si siitä, että ei kan­na­ta pysäyt­tää koko yhteiskun­taa, ei esimerkik­si sulkea koulu­ja, kos­ka sil­lä voite­taan aikaa niin vähän, vaan suo­ja­ta voimakkain toimin riskiryh­miä tar­tun­noil­ta. Tätähän Suomes­sa on nyt alet­tu tehdäkin.

*Mitä on lau­maim­mu­ni­teet­ti tai laumasuoja.
Jos virus tart­tuu niin, että yksi sairas­tunut tar­tut­taa keskimäärin kak­si muu­ta, sairas­tunei­den määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kuin lukusar­ja 1,2,4,8. Jos­sain vai­heessa tämä alkaa hidas­tua, kos­ka osa tar­tutet­tavista on jo sairas­tanut taudin ja tul­lut sille immuu­niksi. Merke­lin esit­tämä arvio siitä, että 60–70 pros­ent­tia sak­salai­sista infek­toituu, perus­tuu siihen, että sen jäl­keen yksi sairas­tunut tar­tut­taa enää alle yhden toisen ja epi­demia sammuu.

Minä ja koronavirus

Sain kun­nol­la turpi­i­ni kir­joitet­tuani sun­nun­taina koron­aviruk­sen tor­jun­nas­ta. En halun­nut pelotel­la ja niin­pä kir­joituk­seni sit­ten tulkit­ti­in ongel­man vähät­te­lyk­si, kun viestin piti olla päin­vas­tainen, että tulisi varautua paljon suurem­paan katas­trofi­in kuin mihin tämän­hetkiset toimet viit­taa­vat. Tai tarkem­min: mihin sun­nun­tai­hin men­nessä käyt­töön ote­tut toimet viittasivat.

Ensin ajat­telin, että paras vai­eta tämän jäl­keen koko asi­as­ta, mut­ta sil­loin mon­elle jäisi käsi­tyk­ses­täni hyvin outo kuva, joten kir­joi­tan vähän perus­teel­lisem­min uudestaan.

Minus­ta on opti­mistista kuvitel­la, että saisimme viruk­sen pysäyte­tyk­si nyky­isil­lä karan­teen­i­toimil­la. Pidän toden­näköisenä, joskaan en tietenkään var­mana, että virus läpäisee karan­teeneil­la asete­tut por­tit ja merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista tai itse asi­as­sa koko maail­man ihmi­sistä tulee infek­tion saa­maan. Epi­demia talt­tuu vas­ta, kun se tör­mää lau­ma­suo­jaan, kun riit­tävän moni on käynyt taudin läpi.

En ala kuvail­la, mitä se merk­it­see, mut­ta kamalaa jälkeä siitä syn­tyy. Min­un mielestäni ei niin kamalaa kuin lehdis­sä julka­istu­jen kuolleisu­us­luku­jen perus­teel­la voisi laskea, mut­ta myön­nän, että tämä on mutua. Peruste­len silti, kos­ka tänään asi­as­ta keskustel­lessani ihan oikea tutk­i­ja näki asian samal­la taval­la. Tilas­toidut kuolleisu­us­lu­vut yliarvioi­vat riskin, kos­ka suuri määrä lieviä tar­tun­to­ja on jäänyt tilas­toimat­ta, jol­loin suhdeluku kuolleet/sairastuneet arvioidaan ehkä huo­mat­tavastikin liian suureksi.

En ole yksin sen pes­simistisen käsi­tyk­sen kanssa, että virus­ta ei saa­da pysäyte­tyk­si. Min­ua paljon viisaam­mat tiedemiehet ovat esit­täneet saman­su­un­taisia arvioi­ta, ja kun niitä on myös julka­istu lehdis­sä, on minus­ta asial­lista tuo­da tämäkin mah­dol­lisu­us esille. Ei olisi tul­lut mieleenkään kir­joit­taa asi­as­ta ilman var­teenotet­tavia lähteitä.

Pidän siis ainakin mah­dol­lise­na, että virus lev­iää koko yhteiskun­taan. Sitä en pysty arvioimaan, kuin­ka toden­näköistä se on. Min­ul­la on asun­nos­sani palo­varoitin, vaik­ka tuli­palon toden­näköisyys seu­raa­van vuo­den aikana on alle prosentin.

Vaik­ka en siis usko, että karan­teen­it lop­ul­ta vähen­tävät sairas­tunei­den määrää, ne hidas­taes­saan epi­demi­aa ne levit­tävät sen pidem­mälle aikavälille. Moni on aivan oikein huo­maut­tanut, että jo tämä on hyvä asia, jot­ta sairaalat ylikuor­mit­tuisi­vat vähemmän.

Ja sitä pait­si, vaik­ka minus­ta ei luul­tavasti onnis­tu, sitä kan­nat­taa jopa tapauk­ses­sa edes yrit­tää ja myös nou­dat­taa karanteeneja.

Nyt tulee lisää mutua, siis omaa ajat­telu­ani. Vaik­ka emme pysty­isi juuri vaikut­ta­maan siihen, kuin­ka moni sairas­tuu ennen kuin viruk­sen lev­iämi­nen pysähtyy lau­ma­suo­jaan, pystymme vaikut­ta­maan siihen, ketkä sairas­tu­vat. Tähän on ajatuk­seni ydin.

Ital­ias­sa kuollei­den kes­ki-ikä on 81,6 vuot­ta eikä yhtään alle 50-vuo­ti­as­ta ollut eiliseen men­nessä kuol­lut. Iän ohel­la dia­betes, sydän- ja verisuoni­tau­dit, tupakoin­ti ja mies­sukupuoli lisäävät riskiä.

Ital­ias­sa tau­ti on ollut huo­mat­ta­van tap­pa­va. Se johtunee siitä, että sairas­tuneis­sa on paljon van­huk­sia. Ital­ialaisen elämän­ta­van hyviä puo­lia on, että van­huk­set elävät muiden ihmis­ten mukana, eivätkä eristäy­tyneinä kuten meil­lä, mut­ta tämän epi­demi­an kohdal­la se on huono jut­tu. Tau­ti taisi Milanos­sa myös lähteä lev­iämään sairaalas­ta, jos­sa oli paljon huonokun­toisia vanhuksia.

Kos­ka olen niin pes­simisti­nen sen suh­teen, onnis­tuuko taudin pysäyt­tämi­nen, minus­ta voimavarat kan­nat­taa kohdis­taa riskiryh­mien, eri­tyis­es­ti van­husväestön  suo­jelu­un. Vielä eilen olin tältä osin vähän tyy­tymätön, mut­ta tänään THL lop­ul­ta julka­isi asi­as­ta suosi­tuk­sen. Tämän jäl­keen min­ua enää oudok­sut­taa vähän se, että ollaan niin kit­sai­ta tes­taa­maan potilaita.

Yhteiskun­ta kan­taa vas­tuu laitoshoi­dos­sa ole­vista, mut­ta jokaisen, joka tietää kuu­lu­vansa riskiryh­mään, kan­nat­taa eristää itse itsen­sä niin tehokkaasti kuin voi.

Riskiryh­mien osalta on eri­tyisen tärkeää edes hidas­taa epi­demi­aa, kos­ka he ovat niitä, jot­ka tule­vat tarvit­se­maan hengityskoneita.

Omais­ten vierailut van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa pitäisi oikeas­t­aan kieltää, mut­ta se olisi epäin­himil­listä, joten pitää vain korostaa, että älä tule, jos olet yhtään sairas. Luot­ta­mus hyvä, mut­ta kon­trol­li paras. Kuumemit­tauk­set oville sekä vieraille että työntekijöille.

Van­hus­ten koti­hoi­dos­sa riskiä lisää, että saman van­huk­sen luona käy viikos­sa liu­ta eri hoita­jia. Tästä pitäisi päästä eroon. Pitäisi oikeas­t­aan inhimil­li­sistä syistä päästä eroon muutenkin.

Ruot­sis­sa on näköjään muutet­tu strate­giaa tänään. Lievästi sairai­ta ei enää tes­ta­ta – eikä heitä siis myöskään voi­da pan­na karan­teeni­in, kun ei tiede­tä ketä pan­na – vaan keski­tytään riskiryh­mien suo­jelu­un. Ruot­si on meitä viikon edellä.

Entäs int­ti? Men­neinä vuosi­na influ­enssa lev­isi Suomeen varuskun­tien kaut­ta. Se lop­pui siihen, että puo­lus­tusvoimat alkoi lop­ul­takin rokot­taa varus­miehiä. Varuskun­nat on kuin suun­nitel­tu virusten levit­tämiseen.  Viikon­lopuk­si hajaan­nu­taan eri puo­lille maa­ta han­kki­maan tar­tun­to­ja, maanan­taista per­jan­tai­hin levitetään niitä tuvas­sa toisille ja seu­raa­vana viikon­lop­puna hajaan­nu­taan taas ympäri maa­ta. Puo­lus­tusvoimain pitäisi kek­siä tähän jotain. Eihän se voi käy­dä biol­o­gista sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Kiina sai viruk­sen lev­iämisen pysäyte­tyk­si pysäyt­tämäl­lä melkein koko yhteiskun­nan. Pes­simisti­nen näke­myk­seni tulee pian testi­in. Kiina alkaa käyn­nistää elämää uud­estaan. Pelkään, että tämä tulee johta­maan uuteen tar­tun­to­jen aal­toon, kos­ka virus­ta ei ole nujer­ret­tu vaan se odot­taa hyvis­sä voimis­sa eikä sairau­den läpi käyneitä ole riit­tävästi syn­nyt­tämään laumasuojaa.

En toi­vo mitään niin paljon kuin sitä, että olisin väärässä.