Minä ja koronavirus

Sain kun­nol­la turpi­i­ni kir­joitet­tuani sun­nun­taina koron­aviruk­sen tor­jun­nas­ta. En halun­nut pelotel­la ja niin­pä kir­joituk­seni sit­ten tulkit­ti­in ongel­man vähät­te­lyk­si, kun viestin piti olla päin­vas­tainen, että tulisi varautua paljon suurem­paan katas­trofi­in kuin mihin tämän­hetkiset toimet viit­taa­vat. Tai tarkem­min: mihin sun­nun­tai­hin men­nessä käyt­töön ote­tut toimet viittasivat.

Ensin ajat­telin, että paras vai­eta tämän jäl­keen koko asi­as­ta, mut­ta sil­loin mon­elle jäisi käsi­tyk­ses­täni hyvin outo kuva, joten kir­joi­tan vähän perus­teel­lisem­min uudestaan.

Minus­ta on opti­mistista kuvitel­la, että saisimme viruk­sen pysäyte­tyk­si nyky­isil­lä karan­teen­i­toimil­la. Pidän toden­näköisenä, joskaan en tietenkään var­mana, että virus läpäisee karan­teeneil­la asete­tut por­tit ja merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista tai itse asi­as­sa koko maail­man ihmi­sistä tulee infek­tion saa­maan. Epi­demia talt­tuu vas­ta, kun se tör­mää lau­ma­suo­jaan, kun riit­tävän moni on käynyt taudin läpi.

En ala kuvail­la, mitä se merk­it­see, mut­ta kamalaa jälkeä siitä syn­tyy. Min­un mielestäni ei niin kamalaa kuin lehdis­sä julka­istu­jen kuolleisu­us­luku­jen perus­teel­la voisi laskea, mut­ta myön­nän, että tämä on mutua. Peruste­len silti, kos­ka tänään asi­as­ta keskustel­lessani ihan oikea tutk­i­ja näki asian samal­la taval­la. Tilas­toidut kuolleisu­us­lu­vut yliarvioi­vat riskin, kos­ka suuri määrä lieviä tar­tun­to­ja on jäänyt tilas­toimat­ta, jol­loin suhdeluku kuolleet/sairastuneet arvioidaan ehkä huo­mat­tavastikin liian suureksi.

En ole yksin sen pes­simistisen käsi­tyk­sen kanssa, että virus­ta ei saa­da pysäyte­tyk­si. Min­ua paljon viisaam­mat tiedemiehet ovat esit­täneet saman­su­un­taisia arvioi­ta, ja kun niitä on myös julka­istu lehdis­sä, on minus­ta asial­lista tuo­da tämäkin mah­dol­lisu­us esille. Ei olisi tul­lut mieleenkään kir­joit­taa asi­as­ta ilman var­teenotet­tavia lähteitä.

Pidän siis ainakin mah­dol­lise­na, että virus lev­iää koko yhteiskun­taan. Sitä en pysty arvioimaan, kuin­ka toden­näköistä se on. Min­ul­la on asun­nos­sani palo­varoitin, vaik­ka tuli­palon toden­näköisyys seu­raa­van vuo­den aikana on alle prosentin.

Vaik­ka en siis usko, että karan­teen­it lop­ul­ta vähen­tävät sairas­tunei­den määrää, ne hidas­taes­saan epi­demi­aa ne levit­tävät sen pidem­mälle aikavälille. Moni on aivan oikein huo­maut­tanut, että jo tämä on hyvä asia, jot­ta sairaalat ylikuor­mit­tuisi­vat vähemmän.

Ja sitä pait­si, vaik­ka minus­ta ei luul­tavasti onnis­tu, sitä kan­nat­taa jopa tapauk­ses­sa edes yrit­tää ja myös nou­dat­taa karanteeneja.

Nyt tulee lisää mutua, siis omaa ajat­telu­ani. Vaik­ka emme pysty­isi juuri vaikut­ta­maan siihen, kuin­ka moni sairas­tuu ennen kuin viruk­sen lev­iämi­nen pysähtyy lau­ma­suo­jaan, pystymme vaikut­ta­maan siihen, ketkä sairas­tu­vat. Tähän on ajatuk­seni ydin.

Ital­ias­sa kuollei­den kes­ki-ikä on 81,6 vuot­ta eikä yhtään alle 50-vuo­ti­as­ta ollut eiliseen men­nessä kuol­lut. Iän ohel­la dia­betes, sydän- ja verisuoni­tau­dit, tupakoin­ti ja mies­sukupuoli lisäävät riskiä.

Ital­ias­sa tau­ti on ollut huo­mat­ta­van tap­pa­va. Se johtunee siitä, että sairas­tuneis­sa on paljon van­huk­sia. Ital­ialaisen elämän­ta­van hyviä puo­lia on, että van­huk­set elävät muiden ihmis­ten mukana, eivätkä eristäy­tyneinä kuten meil­lä, mut­ta tämän epi­demi­an kohdal­la se on huono jut­tu. Tau­ti taisi Milanos­sa myös lähteä lev­iämään sairaalas­ta, jos­sa oli paljon huonokun­toisia vanhuksia.

Kos­ka olen niin pes­simisti­nen sen suh­teen, onnis­tuuko taudin pysäyt­tämi­nen, minus­ta voimavarat kan­nat­taa kohdis­taa riskiryh­mien, eri­tyis­es­ti van­husväestön  suo­jelu­un. Vielä eilen olin tältä osin vähän tyy­tymätön, mut­ta tänään THL lop­ul­ta julka­isi asi­as­ta suosi­tuk­sen. Tämän jäl­keen min­ua enää oudok­sut­taa vähän se, että ollaan niin kit­sai­ta tes­taa­maan potilaita.

Yhteiskun­ta kan­taa vas­tuu laitoshoi­dos­sa ole­vista, mut­ta jokaisen, joka tietää kuu­lu­vansa riskiryh­mään, kan­nat­taa eristää itse itsen­sä niin tehokkaasti kuin voi.

Riskiryh­mien osalta on eri­tyisen tärkeää edes hidas­taa epi­demi­aa, kos­ka he ovat niitä, jot­ka tule­vat tarvit­se­maan hengityskoneita.

Omais­ten vierailut van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa pitäisi oikeas­t­aan kieltää, mut­ta se olisi epäin­himil­listä, joten pitää vain korostaa, että älä tule, jos olet yhtään sairas. Luot­ta­mus hyvä, mut­ta kon­trol­li paras. Kuumemit­tauk­set oville sekä vieraille että työntekijöille.

Van­hus­ten koti­hoi­dos­sa riskiä lisää, että saman van­huk­sen luona käy viikos­sa liu­ta eri hoita­jia. Tästä pitäisi päästä eroon. Pitäisi oikeas­t­aan inhimil­li­sistä syistä päästä eroon muutenkin.

Ruot­sis­sa on näköjään muutet­tu strate­giaa tänään. Lievästi sairai­ta ei enää tes­ta­ta – eikä heitä siis myöskään voi­da pan­na karan­teeni­in, kun ei tiede­tä ketä pan­na – vaan keski­tytään riskiryh­mien suo­jelu­un. Ruot­si on meitä viikon edellä.

Entäs int­ti? Men­neinä vuosi­na influ­enssa lev­isi Suomeen varuskun­tien kaut­ta. Se lop­pui siihen, että puo­lus­tusvoimat alkoi lop­ul­takin rokot­taa varus­miehiä. Varuskun­nat on kuin suun­nitel­tu virusten levit­tämiseen.  Viikon­lopuk­si hajaan­nu­taan eri puo­lille maa­ta han­kki­maan tar­tun­to­ja, maanan­taista per­jan­tai­hin levitetään niitä tuvas­sa toisille ja seu­raa­vana viikon­lop­puna hajaan­nu­taan taas ympäri maa­ta. Puo­lus­tusvoimain pitäisi kek­siä tähän jotain. Eihän se voi käy­dä biol­o­gista sotaa oman maansa kansalaisia vastaan.

Kiina sai viruk­sen lev­iämisen pysäyte­tyk­si pysäyt­tämäl­lä melkein koko yhteiskun­nan. Pes­simisti­nen näke­myk­seni tulee pian testi­in. Kiina alkaa käyn­nistää elämää uud­estaan. Pelkään, että tämä tulee johta­maan uuteen tar­tun­to­jen aal­toon, kos­ka virus­ta ei ole nujer­ret­tu vaan se odot­taa hyvis­sä voimis­sa eikä sairau­den läpi käyneitä ole riit­tävästi syn­nyt­tämään laumasuojaa.

En toi­vo mitään niin paljon kuin sitä, että olisin väärässä.

 

50 vastausta artikkeliin “Minä ja koronavirus”

  1. Hyviä point­te­ja. Olen ymmärtänyt, että eristämis­toimien pääasialli­nen idea on hidas­taa ja loiven­taa huip­pua, jot­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä pysty­isi edes johonkin. Jostakin luin, että teho­hoitopaikko­ja esim. Suomes­sa olisi vain noin 200!

    1. Mir­ka Majamä­ki: Jostakin luin, että teho­hoitopaikko­ja esim. Suomes­sa olisi vain noin 200!

      Teho­hoitopaikan määritelmä ei ole kan­sain­välis­es­ti yksiselit­teinen, eivätkä luvut maid­en välil­lä ver­tailukelpoisia. Koron­avirus­taudin hoitoon sovel­tuvia paikko­ja luem­ma pystytään lisäämään sairaaloi­hin Suomes­sa reip­paastikin. Voisin kuvitel­la, että pikem­minkin henkilökun­nas­ta tulee pulaa ensin.

      1. Mikko H: Teho­hoitopaikan määritelmä ei ole kan­sain­välis­es­ti yksiselit­teinen, eivätkä luvut maid­en välil­lä ver­tailukelpoisia. Koron­avirus­taudin hoitoon sovel­tuvia paikko­ja luem­ma pystytään lisäämään sairaaloi­hin Suomes­sa reip­paastikin. Voisin kuvitel­la, että pikem­minkin henkilökun­nas­ta tulee pulaa ensin.

        Suomen Teho­hoitoy­hdis­tyk­sen (!!!) mukaan teho­hoitopaikko­ja on Suomes­sa vain vajaat 400. 

        https://sthy.fi/suomen-teho-osastot/

        Vuode­paikko­ja saadaan järjestymään, mut­ta pul­lonkaulak­si muo­dos­tuu hen­gi­tyskonei­den määrä kun sairaala­hoitoon tulleista useim­mat sel­l­aista tarvit­se­vat. Konei­den määrästä ei tai­da olla kenel­läkään tietoa ja voi olla ettei niitä juuri mis­tään hädän tullen saa­da lisää.

        Pestään käsiämme.

        Jokaiseen kaup­paan, kir­jas­toon, juna-asemille ja muuhun vilkkaaseen julkiseen tilaan pitää tuo­da käsidesin­fioin­ti­aineet ilmaisek­si käytet­täväk­si, jopa pakol­lisik­si sisään tul­lessa. Pari vuot­ta sit­ten Karib­ian ris­teilyl­lä ruokasalin ovel­la ruiskautet­ti­in kaikkien käsi­in käsidesiä vaikkei mitään tau­tia ollut liik­keel­lä. Järkevää ennaltaehkäisyä.

      2. “Vuode­paikko­ja saadaan järjestymään, mut­ta pul­lonkaulak­si muo­dos­tuu hen­gi­tyskonei­den määrä kun sairaala­hoitoon tulleista useim­mat sel­l­aista tarvitsevat.”

        Olen maal­likko tämän asian suh­teen, mutt sain jostain sel­l­aisen kuvan, että varsi­naisia hen­gi­tyskonei­ta (joka on siis melko “raju” hoit­o­muo­to) ei tarvit­si hirveän moni, vaan isolle osalle riit­täisi lisähap­pi — mikä taas on huo­mat­tavasti helpom­min jär­jestet­tävä asia. 

        Käsien desin­fioin­ti on kyl­lä tärkeä jut­tu. Se olisi hyvä pystyä toteut­ta­maan niin, että käsil­lä ei tarvit­sisi näpelöidä mitään purkkia tai laitet­ta edes ennen desinfiointia.

  2. Expo­nen­ti­aaöi­nen kasvu jatkuu. Suo­mi on noin 12 päivää jäl­jessä Italiaa. 

    Tässä kuvaa­jat https://www.worldometers.info/coronavirus/

    Sairau­den ja sen tuo­man kär­simyk­sen lisäk­si tulos­sa on monia yllät­täviäkin vaikutuksia.
    Val­tio­varain­min­is­ter­iön ja Suomen Pankin on syytä aloit­taa keskustelu EKP:n kanssa, jot­ta talous pyörii jatkossa. 

    Kun­tat­aloudelle tämä lie­nee viimeinen naula, pienet kun­nat pää­tyvät konkurssi­in ja kulu­ja tasaa­vat isot kaupun­git myös. Hätä-Sote syn­tyy, kos­ka 18 maakun­taa on liikaa, jäl­jelle jää 5–8 aluetta.

    1. Suomes­sa ekspo­nen­ti­aalisen kasvun vai­he ei ole vielä alka­nut. Se alkaa, jos suo­ma­laiset alka­vat tar­tut­taa tun­tem­at­to­mia eivätkä käy hake­mas­sa virus­ta loma­matkoil­taan ja tar­tu­ta sitä vain kotipuolessa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Suomes­sa ekspo­nen­ti­aalisen kasvun vai­he ei ole vielä alka­nut. Se alkaa, jos suo­ma­laiset alka­vat tar­tut­taa tun­tem­at­to­mia eivätkä käy hake­mas­sa virus­ta loma­matkoil­taan ja tar­tu­ta sitä vain kotipuolessa. 

        Eräs koro­nan Suomes­sa lev­iämis­es­tä log­a­r­it­miselle asteikolle kuvaa­jan kuvaa­jan piirtänyt pro­fes­sori näyt­tää ole­van sitä mieltä, että menos­sa Suomes­sa nimeno­maan on ekspo­nen­ti­aa­li­nen koronat­a­pauk­sien kasvu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006434859.html
        Tääl­lä ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on tois­taisek­si johtunut ulko­mail­ta tullei­den, sairas­tuneik­si diag­nosoitu­jen ekspo­nen­ti­aalis­es­ta määrän kasvus­ta, eikä taudin lev­iämis­es­tä Suomes­sa tapah­tunein tar­tun­noin. Ainakin tois­taisek­si taudin lev­iämistä Suomen sisäl­lä on ehkä onnis­tut­tu estämään.

      2. niin: Eräs koro­nan Suomes­sa lev­iämis­es­tä log­a­r­it­miselle asteikolle kuvaa­jan kuvaa­jan piirtänyt pro­fes­sori näyt­tää ole­van sitä mieltä, että menos­sa Suomes­sa nimeno­maan on ekspo­nen­ti­aa­li­nen koronat­a­pauk­sien kasvu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006434859.html
        Tääl­lä ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on tois­taisek­si johtunut ulko­mail­ta tullei­den, sairas­tuneik­si diag­nosoitu­jen ekspo­nen­ti­aalis­es­ta määrän kasvus­ta, eikä taudin lev­iämis­es­tä Suomes­sa tapah­tunein tar­tun­noin. Ainakin tois­taisek­si taudin lev­iämistä Suomen sisäl­lä on ehkä onnis­tut­tu estämään.

        Ei voi­da tietää, onko Suomes­sa viruk­sen lev­iämistä onnis­tut­tu estämään, kos­ka tes­tataan vain tar­tun­ta-alueil­ta tullei­ta tai hei­hin lähikon­tak­tis­sa ollei­ta. Tämän vuok­si Suo­mi havah­tuu tilanteeseen, kun use­ampi poti­las tarvit­see apua tun­tem­at­toman virus­in­fek­tion vuok­si nousseeseen sairaala­hoitoa vaa­ti­vaan keuhkoku­umeeseen. Tämän jäl­keen näi­den määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti kunnes tar­tun­tamäärät tait­tuvat luon­nol­lis­es­ti tai pari viikkoa sen jäl­keen, kun aloite­taan Ital­ian kaltainen “hal­pa” maan sulkeminen.

    2. jts:
      Sairau­den ja sen tuo­man kär­simyk­sen lisäk­si tulos­sa on monia yllät­täviäkin vaikutuksia.
      Val­tio­varain­min­is­ter­iön ja Suomen Pankin on syytä aloit­taa keskustelu EKP:n kanssa, jot­ta talous pyörii jatkossa. 

      Kun­tat­aloudelle tämä lie­nee viimeinen naula, pienet kun­nat pää­tyvät konkurssi­in ja kulu­ja tasaa­vat isot kaupun­git myös. Hätä-Sote syn­tyy, kos­ka 18 maakun­taa on liikaa, jäl­jelle jää 5–8 aluetta. 

      Tasais­es­ti sat­tu­va epi­demia ei pako­ta kun­tarak­en­teen muu­tok­si­in, jollei siihen ole eri­ty­istä poli­it­tista halua. Sel­l­aisen kus­tan­nuk­set nimit­täin jakaan­tu­vat varsin tasais­es­ti väestöpo­h­jan mukaan. Pienet kun­nat saa­vat siis suh­teessa saman­su­u­ruisen laskun kuin isot. Pienen kun­nan kaata­jia ovat nor­maali­a­jan sat­un­naiset, mut­ta kalli­it poti­laat, joit­ten kus­tan­nuk­set kaata­vat pienen kun­nan hel­posti. Sen sijaan, jos vaikka­pa puoli pros­ent­tia väestöstä vaatii sairaala­hoitoa, kus­tan­nus on tasainen ja kohdis­tuu samal­la tavoin isoi­hin kuin pieni­in kun­ti­in. Asia voidaan hoitaa val­tion­a­puteitse, jos halu­taan. Laa­jamit­taises­sa epi­demi­as­sa edes keskit­tämi­nen ei auta, sil­lä tilanne vaatii nimeno­maan tois­si­jais­ten resurssien hyö­dyn­tämistä. Olen­nais­es­ti ottaen yliopis­to­sairaala taan­tuu, mikäli varsi­nainen ja tois­si­jainen teho­hoitoka­p­a­siteet­ti ylitetään, tar­joa­maan saman­ta­soista hoitoa kuin keskus­sairaala tai jopa ter­veyskeskus­sairaala: tar­jol­la on vuode, parhaas­sa tapauk­ses­sa hap­pea sekä yleis­lääkäri­ta­soinen hoito. (Itse asi­as­sa ter­veyskeskuses­sa voi olla parem­pi hoito kuin isom­mas­sa, jos­sa yleis­lääkäri­työstä pitkään sivus­sa olleet erikois­lääkärit joutu­vat ääri­ti­lanteessa hoita­maan poti­lai­ta oman alansa ulkop­uolelta. Ter­veyskeskuk­ses­sa osa­taan perus­lääkärin­työ paremmin.)

      Toiv­ot­tavasti hal­li­tus varautuu myös käyt­tämään valmius­lain toimi­val­tuuk­sia, joil­la myös yksi­tyisen puolen sairaan­hoidon kap­a­siteet­ti voidaan ottaa ratio­naaliseen käyt­töön, ja kus­tan­nuk­sista mak­se­taan — val­tion­talouden niin vaaties­sa — kohtu­ullisek­si kat­sot­tu kor­vaus. Täl­laista tilan­net­ta varten valmiusti­lalain 11 luku sekä 93a ja 95 pykälät on laa­dit­tu ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä yksi­tyis­sairaaloiden käyt­tämi­nen voi lievit­tää merkit­tävästi ongelmia.

      1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

        Tasais­es­ti sat­tu­va epi­demia ei pako­ta kun­tarak­en­teen muu­tok­si­in, jollei siihen ole eri­ty­istä poli­it­tista halua. Sel­l­aisen kus­tan­nuk­set nimit­täin jakaan­tu­vat varsin tasais­es­ti väestöpo­h­jan mukaan. Pienet kun­nat saa­vat siis suh­teessa saman­su­u­ruisen laskun kuin isot. 

        Pien­ten kun­tien kannal­ta on ongel­ma jo se, jos ne saa­vat saman­su­u­ruisen laskun kuin isot. Pien­ten kun­tien asukkail­la on pienet tulot. Esimerkik­si pien­i­t­u­loisim­mat, taku­ueläket­tä saa­vat eläkeläiset eivät mak­sa kun­nal­lisveroa lainkaan. Pien­i­t­u­loi­sis­sa kun­nis­sa ihmis­ten mak­samat verot menevät kun­nan sijaan pääasi­as­sa val­ti­olle, kuten ajoneu­vovero­tu­lot, polt­toain­evero­tu­lot, sähkövero­tu­lot, arvon­lisävero­tu­lot, met­sän myyn­ti­t­u­lot ja niin edelleen, joista mak­se­taan niis­säkin veroa, mut­ta joiden vero­ker­tymän saa val­tio. Edes korkeal­la vero­pros­en­til­la ja tulon­si­ir­to­jen jäl­keen pie­nille kun­nille ei ker­ry lähellekään niin paljoa euro­ja per asukas kuin isoille. Jos tulee euromääräis­es­ti yhtä paljon lisä­meno­ja kuin pie­nille kun­nille, täl­löin nimeno­maan pienet kun­nat ajau­tu­vat vaikeuk­si­in. Eli siis: vaik­ka menot jakau­tu­isi­vat väestöpo­h­jan mukaan, kun­tien tulo­jen määrä ei ole vakiomääräi­nen määrä tulo­ja per asukasluku, vaan vai­htelee suuresti maan sisäl­lä. Sotes­sa yleis­es­ti ottaen peru­songel­ma on se, että mm. Kain­u­us­sa asu­vat ihmiset ovat keskimäärin kovin pien­i­t­u­loisia muuhun maa­han näh­den, minkä takia rahoi­tus­po­h­ja palveluille on heikko, ja että väestön ikään­tymis­es­tä johtuen nimeno­maan pien­i­t­u­loisim­mil­la alueil­la (korkeak­oulu­opiske­li­ja-alueet pois lukien, jot­ka ovat poikkeustapaus) on eniten sote-palvelu­jen tarvetta.

  3. Hyvä kir­joi­tus.

    Koro­nan lev­iämisen hillit­semisek­si ei Suomes­sa ole tehty ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la juuri mitään vielä. Ihan käytän­nön arkielämään liit­tyen kaik­ki ovenkah­vat (ml. bus­sit, junat, ratikat), ostoskär­ry­jen ja ‑korien kah­vat, rul­la­por­taiden kaiteet jne. ovat poten­ti­aal­isia vieruk­sen levittäjiä. 

    Mitenkähän usein esim. ostoskär­ryjä desin­fioidaan, ker­ran vuodessa? Pahim­mil­laan kär­rystä saadaan virus käsi­in ja sit­ten sormia nuol­laan jot­ta saadaan kiro­tut hedelmä­pus­sit auki.

    Olisiko­han THL:n syytä pikaises­ti antaa määräyk­set kaup­paketjuille, liiken­nelaitok­sille ym. tehoste­tus­ta desin­fioin­nista riskiko­htei­den osalta.

    Ja pestään käsiämme hyvät ihmiset.

  4. Toden­näköisin pan­demi­aske­naario on tietysti jonkin­lainen kom­bi­naa­tio tun­ne­tu­ista pan­demioista, ja jos tämä tutkimus osoit­tau­tuu päteväk­si, ei epi­demi­an pysäyt­tämi­nen vaiku­ta demokra­ti­as­sa mah­dol­liselta, eikä lop­ul­ta Kiinas­sakaan elleivät jälleen päätä täysin eristäy­tyä muus­ta maail­mas­ta. Pitää siis kek­siä jotain muuta.

    Mitään eet­tistä ongel­maa riskiryh­mien suo­jelulle ei tosin demokra­ti­as­sakaan ole. Vir­ka-apu ‑varus­miehiä kuumemittarei­neen van­hainko­tien oville jos muu ei auta, ja pakolli­nen tes­taus teho-osas­toil­la myös omaisille. 

    Viruk­sen tes­tauskoneis­to pitäisi saa­da toim­i­maan tehokkaasti ympäri vuorokau­den, ja myös puo­lus­tusvoimien ja ter­vey­den­hoito­henkilökun­nan omaan käyt­töön kevyel­lä byrokra­tial­la, ja jos kap­a­siteet­tia riit­tää, omakus­tan­teis­es­ti kaikille halukkaille. Jos 2019-nCoV todel­lakin lisään­tyy ylem­mis­sä hen­gi­tys­teis­sä, tietämät­tään tar­tut­ta­mi­nen on toden­näköistä ja tapah­tuu reilusti ennen vas­ta-aine­tuotan­non käyn­nistymistä, eli (jos olen ymmärtänyt oikein), pitää etsiä viruk­sen RNA­ta, ei vas­ta-ainei­ta. Tämä vaatii suh­teel­lisen kallista välineistöä, asiantun­te­mus­ta ja ruti­inia, toisin kuin maal­likoiden käyt­töön tarkoite­tut muu­ta­man kympin vasta-ainetestit.

    Puo­lus­tusvoimis­sa ongel­ma on triv­i­aali. Peruster­veitä, hel­posti käskytet­täviä nuo­ria henkilöitä, joi­ta voidaan tes­ta­ta ruti­ini­no­mais­es­ti ja sulkea kasarmille kun siltä tun­tuu. En tiedä onko puo­lus­tusvoimil­la kykyä omaan viruk­sen tes­tauk­seen, ja jos ei ole, THL:n tai kenelle asia nyt kuu­luukaan pitää sel­l­ainen jär­jestää. Puo­lus­tusvoimat pystyy var­maan itse tekemään tarvit­ta­vat johtopäätök­set kun­han tietoa koron­aviruk­sen lev­iämis­es­tä varuskun­nis­sa on ole­mas­sa. Nyky­isil­lä pros­es­seil­la tämä tieto tulee valitet­ta­van myöhään, siis jos tes­taus­ta rajoite­taan kuten tähän asti. 

    Ruotsin päätöstä olla tes­taa­mat­ta lievästi sairai­ta en kyl­lä ymmär­rä, ellei sit­ten taustal­la ole joku kap­a­siteet­tion­gel­ma. Kaikkien sairas­tunei­den oireet ovat alus­sa lieviä, ja 80%:n myös myöhem­min. Mitä hyö­tyä on siitä ettei ole var­ma pitäisikö väk­i­joukko­ja ja riskiryh­miä väl­tel­lä? Ei ole real­is­mia olet­taa että lin­noit­taudu­taan koti­in sairas­ta­maan kun nenä vähän vuotaa.

  5. Tes­taa­mat­to­muus tun­tuu käsien nos­tamis­es­ta pystyyn. 

    Jos ei tes­ta­ta, lieväoireiset jatka­vat tar­tut­tamisen, kos­ka aika har­va var­maan eristää itsen­sä jos on pikkuisen nuhaa. Etenkin lap­sil­la vuo­taa nenä koko ajan. Itsel­läni on juuri nyt pieni nuha pääl­lä, eikä se tietenkään ole koron­avirus. Entäpä kuukau­den kulut­tua jos saan nuhan, niin jäänkö samoin tien töistä pois ja lopetan kaiken elämisen use­am­mak­si viikoksi? 

    Muutenkin on ihan omi­tu­ista olet­taa, että ihmiset voisi­vat itse kotona tehdä oikeaa diag­noosin ja jäädä pois töistä tarpeek­si pitkäk­si ajak­si. Jos taas edel­lytetään että jokainen vähänkin sairas on usei­ta viikko­ja vain koton­aan, niin sehän se vas­ta laa­jamit­tainen ja yhteiskun­taan vaikut­ta­va oper­aa­tio onkin.

    Ja jos ei ole testiä, KELA ei tai­da kor­va­ta tulon­mene­tyk­siä? Tuskin­pa sieltä pelkäl­lä pyyn­nöl­lä rahaa saa. Ja saako töistäkäön pelkäl­lä oma­l­la ilmoituk­sel­la kah­ta viikkoa saikkua?

    Ihan mutul­la ja E‑Korean luku­ja kat­sel­lessa tes­taami­nen ei voi olla niin kallista, etteikö se olisi järkevää. Se in sit­ten eri asia, onko kap­a­siteet­tia. Se pitäisi hankkia.

    1. Sekven­soin­ti tulee ole­maan äärim­mäisen tärkeä työkalu, ei ain­oas­taan täl­lai­sis­sa epi­demi­at­a­pauk­sis­sa, vaan myös lääketi­eteel­lisessä tutkimuk­ses­sa ja ns. pre­nataalises­sa ehkäi­sevässä hoidossa.

  6. Mikro­bi­olo­gin tutkin­non suorit­ta­neena sanon, että yhdyn tämän ja edel­lisen kir­joituk­sen huomioi­hin ja olen pistänyt molem­mat jakoon. Ei pidä lan­nis­tua jostain twit­terkom­men­toi­jista. Nykyään on muo­tia ymmärtää väärin ja loukkaantua.

  7. Minus­ta tässä on paljon hyviä huomioi­ta. Kuitenkin korostaisin että laitoshoitoa on pyrit­ty määräti­etois­es­ti vähen­tämään, eli suurem­pi osa van­huk­sista on koti­hoidon piiris­sä kuin joskus aikaisem­min, tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

    Toisek­seen kyl­lä Suo­mi, maail­ma ja talous pysy­isi pystyssä jos jokainen nyt vain oikeasti miet­tisi sitä omaa käyt­täy­tymistä. Eli sitä samaa käsien­pe­sua, kohtelias­ta kyynär­var­teen yskimistä tai pärskimistä, oman naa­man kos­ket­telun vält­te­lyä ilman käsien­pe­sua. Heti vapaalle jäämistä jos ilme­nee lieviäkin hen­gi­tystieoire­i­ta, tätä suositel­laan oikeas­t­aan flun­ssakaut­e­nakin, mut­ta osa ihmi­sistä on niin tun­nol­lisia että tulee töi­hin vaik­ka pää kainalossa.
    Etelä-Kore­as­sa on tes­tat­tu paljon ja onnis­tut­tu ilmeis­es­ti pysäyt­tämään lev­iämi­nen samal­la kun ilmeis­es­ti myös talouselämä on pysynyt jonkin­laises­sa liik­keessä ‚eikä ter­vey­den­hoito­jär­jestelmääkään ole rom­ah­tanut. En näe teo­reet­tista syytä mik­sei Suomes­sa pystyt­täisi samaan, mut­ta THL:n tes­tauk­sen kri­teer­it ovat oman maal­likon arvion mukaan turhan tiukat. 

    Kuitenkin mitä olen näh­nyt ihmis­ten hygien­i­akäyt­täy­tymistä niin min­ul­la on 0% luot­to jonkun tun­tem­at­toman tai tut­ta­vankaan käsi­hy­gien­i­aan. Eilen van­hempi mum­meli niisti nenää kau­pas­sa (oikein myl­läsi nenäli­inansa että räkää var­masti lev­isi koko liinalle ja ympäri käsiä) ennenkuin otti kau­pan ostosko­rin käteen­sä!!! Oikeas­t­aan suurin epäon­nis­tu­mi­nen täl­lä het­kel­lä on mielestäni se, että osalle ihmi­sistä on onnis­tut­tu luo­maan niinkin tur­valli­nen tunne ja luot­ta­mus vira­nomaisi­in että he koke­vat oman akti­ivisen toim­intansa merk­i­tyk­set­tömänä. Ainakaan edelli­nen mum­meli ei ollut selvästikkään huolis­saan itses­tään tai muista. Sit­ten jos ulkop­uolisel­la tarkastelul­la toden­näköis­es­ti riskiryh­mään kuu­lu­va mum­meli ei ole huolis­saan niin min­ul­la ei ole mitään empi­iristä syytä olet­taa että suuri osa taval­li­sista aikui­sista olisi eri­tyisen huolissaan.

  8. Tääl­lä ja edel­lisessä ketjus­sa mon­et arvel­e­vat, että Korona joka tapauk­ses­sa lev­iää koko väestöön. Vuosien 2002-03 SARS ei kuitenkaan tar­tut­tanut kaikkia vaan vain jotain tuhan­sia tai enin­tään kym­meniä tuhan­sia. Silti google­tuk­sen perus­teel­la taudin lev­iämiskyky oli samaa luokkaa tai jopa parem­pi kuin täl­lä uudem­mal­la SAR­Sil­la. Aiem­man SARSin R0:n eli basic repro­duc­tion num­berin arvel­laan olleen noin 3 (Wikipedia: The basic repro­duc­tion num­ber of SARS, R0, ranges from 2 to 4 depend­ing on dif­fer­ent analy­ses. Con­trol mea­sures intro­duced in April 2003 reduced this down to 0.4).

    Muis­te­len, että sil­loin tois­takym­men­tä vuot­ta sit­ten jäin ymmäl­leni siitä, mik­si tau­ti siis ei levin­nyt paljon min­nekään vaik­ka jopa pan­demi­aa ennustelti­in. Muis­te­len, että eivät asiantun­ti­jatkaan osan­neet oikein vas­ta­ta. Nyt kun vähän goo­glasin, en tul­lut paljon hul­lua hurskaam­mak­si. Taitaa vieläkin olla arvauk­sien varas­sa, mik­si tau­ti jäi muu­ta­man paikallis­ten epi­demi­an tasolle. 

    Arvauk­si­in kuu­luu näem­mä saman­ta­paisia keino­ja, joi­ta on nyt sovel­let­tu: syn­dromic sur­veil­lance, prompt iso­la­tion of patients, strict enforce­ment of quar­an­tine of all con­tacts, and in some areas top-down enforce­ment of com­mu­ni­ty quar­an­tine. Mut­ta miten noi keinot voivat toimia, jos maail­mal­la liikkuu tuhan­sia itsen­sä ter­veek­si tun­te­via sairai­ta tai sairaik­si itsen­sä tun­te­via, joi­ta ei kuitenkaan diag­nosoi­da kuin sat­un­nais­es­ti? Puhet­ta oli myös siitä, että taudin lev­iämi­nen tyssäsi kehit­tynei­den maid­en kehit­tyneisi­in sys­teemei­hin. Nyt ei ole niin käynyt ainakaan samas­sa määrin. 

    Voi olla että tää uudem­pi SARS on perus­ta­van­laa­tuis­es­ti eri­lainen super­leviäjä ja edessä on pan­demia ja jokaisen vas­tus­tuskyvyt­tömän sairas­tu­mi­nen. Kyse voi sil­loin olla kai mil­jardeista ihmi­sistä. Tai sit­ten taas tapah­tuu jotain, jota ei oikein osa­ta selit­tää, ei ehkä myöhem­minkään, ja taudin lev­iämi­nen laan­tuu paljon ennen kuin “kaik­ki” ovat sairastuneet. 

    Voin tietysti olla aivan väärässä. Siinä tapauk­ses­sa joku osan­nee ker­toa, mis­sä menin metsään.

    PS. Mielestäni ohjeis­tu on ollut välil­lä kum­mallisen huonoa. Esimerkik­si on halut­tu korostaa use­am­man ker­ran ja ympäri maail­maa, että kasvo­suo­juk­sia ei kan­na­ta käyt­tää, vaik­ka ne aivan var­masti vähen­tävät tar­tut­tamis- ja tart­tumis­riskiä ja vielä monel­la taval­la (tosin joku huivi tai “put­ki” ajaa saman tarkoituk­sen halvem­mal­la, kun­han pesee usein). Käsiä pitäisi kuulem­ma pestä vaik­ka tau­ti ei — muka — lev­iä pin­to­jen kaut­ta. Han­sko­jen käyt­töä ei kukaan suositel­la vaik­ka se voi olla parhaiden keino­jen joukos­sa. Ihmis­ryh­miä ja tun­gos­ta ei kehote­ta vält­telemään. Kukaan ei ole ohjeis­tanut kään­tymään pois, jos näkee jonkun aivas­ta­van tai yskivän kulkureitillään… 

    Yleiso­hje voisi men­nä vaik­ka näin: Elin­tapo­ja kan­nat­taa muut­taa niin, että tar­tun­nan toden­näköisyys vähe­nee. Huonokin keino on hyödyl­lisem­pi kuin ei mitään keinoa, kun­han siitä ei ole liikaa hait­taa arkipäivässä.

    1. Atom­isti: Voin tietysti olla aivan väärässä. Siinä tapauk­ses­sa joku osan­nee ker­toa, mis­sä menin metsään.

      Ehkä olet pikem­minkin oike­as­sa sen suh­teen että lev­iämis­dy­nami­ik­ka on aivan eri­lainen. Alus­ta­van ver­tais­arvioimat­toman tutkimustiedon mukaan SARS ja COVID-19 eroa­vat eri­tyis­es­ti siinä suh­teessa että tar­tut­ta­ja ei tiedä tar­tut­ta­vansa ja kokee itsen­sä oireettomaksi:

      Crit­i­cal­ly, the major­i­ty of patients in the present study seemed to be already beyond their shed­ding peak in upper res­pi­ra­to­ry tract sam­ples when first test­ed, while shed­ding of infec­tious virus in spu­tum con­tin­ued through the first week of symp­toms. Togeth­er, these find­ings sug­gest a more effi­cient trans­mis­sion of SARS-CoV­‑2 than SARS-CoV through active pha­ryn­geal viral shed­ding at a time when symp­toms are still mild and typ­i­cal of upper res­pi­ra­to­ry tract infection.

      Eli siinäpähän yrität taudin alku­vai­heessa erot­taa kotikon­stein taval­lista nuhaku­umet­ta ja Covid-19:aa toi­sis­taan. SARS:in tapauk­ses­sa tehokas levit­tämi­nen alkoi vas­ta taudin levit­tyä keuhkoi­hin, jol­loin tau­tia on vaikea olla huo­maa­mat­ta. Nor­maali­olois­sa keuhkoku­umekin on asia jon­ka kanssa men­nään päivystyk­seen ja apteekki­in ja/tai lennetään koti­in, epi­demi­an aikana tilanne on toinen. Tiedon lisään­tyessä taudin eten­e­m­i­nen hidastuu.

      Jos SARS-CoV­‑2 (2019-CoV) teste­jä pysty­isi tekemään vähän joka ter­veyskioskil­la, epi­demi­an piik­ki olisi aika triv­i­aali levit­tää parem­min hal­lit­tavak­si. Nyt käy niin että itsekaran­teenei­hin lop­ul­ta kyl­lästytään kun val­taosa niistä osoit­tau­tuu turhik­si, alkaa lep­suilu ja tarpee­ton tartuttaminen.

  9. Varus­miehiltä viikon­lop­pu­va­paat pois kri­it­tisen vai­heen ajak­si. Jos muu­ta tekemistä kek­sitä, niin voidaan­han kasarmil­la tap­paa aikaa viikon­lop­puisin vaik­ka pelaa­mal­la koronaa.

  10. Min­ul­la ei ole mitään eri­ty­istä tietoa koron­aviruk­ses­ta, mut­ta pari matemaat­tista huomio­ta olisi.

    Jos ver­rataan suo­raan tar­tun­to­jen ja kuollei­den määrää, niin näistä ei voi suo­raan laskea taudin tap­pavu­ut­ta sil­loin, kun se lev­iää ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Karkeana esimerkkinä: jos tar­tun­to­jen määrä tuplau­tu­isi joka viikko, ja tau­ti tap­paisi ihan joka ikisen tar­tun­nan saa­neen kah­den viikon päästä, niin kuollei­ta olisi vain 25 % tar­tun­to­jen määrästä. Tämä ote­taan joskus huomioon taudin tap­pavu­ut­ta koske­vis­sa pros­ent­tilu­vuis­sa, mut­ta vain ker­ran olen näh­nyt siitä ker­rot­ta­van erikseen.

    Ital­ias­sa ker­ro­taan täl­lä het­kel­lä ole­van 631 kuol­lut­ta ja 724 paran­tunut­ta (ja sit­ten akti­ivisia tapauk­sia melkein yhdek­sän tuhat­ta). Näistäkään luvuista ei pidä päätelmiä tehdä, mut­ta kos­ka korona ei ole riehunut Ital­ias­sa kovin pitkään, pidän mah­dol­lise­na, että 50 vuot­ta nuorem­mat eivät ole yksinker­tais­es­ti vielä ehti­neet mene­htyä koronatartuntaan.

    Kiinan luvuista sen­si­jaan voi tässä vai­heessa jo päätel­lä enem­män — siis jos niitä pitää luotet­tavina. Niiden ker­toma tari­na on opti­misti­nen, mut­ta minus­ta yhtä kaik­ki Kiinan toimia voi pitää oikein mitoitettuina.

  11. Ihmeen hyvin virus lev­iää ja on levin­nyt myös mais­sa mis­sä ei ole yleistä asevelvol­lisu­ut­ta, kuten Italia ja Ruot­si. Kiinas­sa taitaa olla yleinen asevelvol­lisu­us, mut­ta sieltä ei taide­ta lomille lähteä joka viikon­lop­pu, ja hyvin on virus levin­nyt sielläkin.

    1. antti:
      Ihmeen hyvin virus lev­iää ja on levin­nyt myös mais­sa mis­sä ei ole yleistä asevelvol­lisu­ut­ta, kuten Italia ja Ruot­si. Kiinas­sa taitaa olla yleinen asevelvol­lisu­us, mut­ta sieltä ei taide­ta lomille lähteä joka viikon­lop­pu, ja hyvin on virus levin­nyt sielläkin. 

      Yhteiskun­nat ovat eri­laisia. Suomes­sa varus­mi­esten loma­li­ikenne on merkit­tävä tek­i­jä. Ital­ias­sa koko suvun illalliset.

    2. antti:
      Kiinas­sa taitaa olla yleinen asevelvol­lisu­us, mut­ta sieltä ei taide­ta lomille lähteä joka viikon­lop­pu, ja hyvin on virus levin­nyt sielläkin. 

      Kiinan suh­teen kan­nat­taa muis­taa, että siel­lä vietet­ti­in tam­miku­un lop­ul­la paikallista uut­ta vuot­ta, jon­ka aikoi­hin maan sisäl­lä matkustel­laan todel­la paljon kotiseuduille suku­laisia tapaamaan.

      Käsit­tääk­seni taudin alkuläh­teenä ollut kaupun­ki tosin laitet­ti­in eristyk­si­in pari päivää ennen itse juhlapäivää.

  12. Esimerkik­si Sak­sas­sa Merkel ja Spahn esit­tivät juuri näke­myk­senään, että noin 60–70 % kansas­ta sairas­tu­isi koron­aviruk­seen. Saman­su­un­taisia arvioi­ta on esitet­ty niin Ruot­sista kuin maail­mal­takin. Tämä perus­tuu ilmeis­es­ti ole­tuk­seen siitä, että R0 olisi noin 2,3, kos­ka sil­loin kyn­nysar­vo lau­maim­mu­ni­teetin saavut­tamisek­si on noin 60 % väestöstä. Eli noin 60 pros­entin väestöstä pitäisi roko­tusten puut­teessa tul­la itse sairas­ta­mal­la ensik­si immuu­niksi, ennen kuin viruk­sen lev­iämi­nen väestössä pysähtyisi.

    Itse kukin voi laskeskel­la eri­laisil­la kuol­laisu­usarvioil­la sitä, että kuin­ka monia kuollei­ta tämä tarkoit­taisi esimerkik­si Suomes­sa. Joka tapauk­ses­sa puhutaan pelot­ta­van suurista määristä kuollei­ta. On kuitenkin syytä huo­ma­ta, ettei R0 ole vakio, vaan riip­puu mm. ihmis­ten käytök­ses­tä, hygien­i­ata­sos­ta, varovaisu­ud­es­ta, joukkoti­laisuuk­sista yms. Jos R0:aa saadaan painet­tua alem­mas, niin sil­loin lau­maim­mu­ni­teetin saavut­tamiseen riit­tää selvästi pienem­män osan väestöstä sairas­t­a­mi­nen ja samal­la vas­taavasti kuollei­den määrä jää selvästi pienemmäksi.

  13. Sylt­ty:
    Tes­taa­mat­to­muus tun­tuu käsien nos­tamis­es­ta pystyyn. 

    Jos ei tes­ta­ta, lieväoireiset jatka­vat tar­tut­tamisen, kos­ka aika har­va var­maan eristää itsen­sä jos on pikkuisen nuhaa. Etenkin lap­sil­la vuo­taa nenä koko ajan. Itsel­läni on juuri nyt pieni nuha pääl­lä, eikä se tietenkään ole koron­avirus. Entäpä kuukau­den kulut­tua jos saan nuhan, niin jäänkö samoin tien töistä pois ja lopetan kaiken elämisen use­am­mak­si viikoksi? 

    Muutenkin on ihan omi­tu­ista olet­taa, että ihmiset voisi­vat itse kotona tehdä oikeaa diag­noosin ja jäädä pois töistä tarpeek­si pitkäk­si ajak­si. Jos taas edel­lytetään että jokainen vähänkin sairas on usei­ta viikko­ja vain koton­aan, niin sehän se vas­ta laa­jamit­tainen ja yhteiskun­taan vaikut­ta­va oper­aa­tio onkin.

    Ja jos ei ole testiä, KELA ei tai­da kor­va­ta tulon­mene­tyk­siä? Tuskin­pa sieltä pelkäl­lä pyyn­nöl­lä rahaa saa. Ja saako töistäkäön pelkäl­lä oma­l­la ilmoituk­sel­la kah­ta viikkoa saikkua?

    Ihan mutul­la ja E‑Korean luku­ja kat­sel­lessa tes­taami­nen ei voi olla niin kallista, etteikö se olisi järkevää. Se in sit­ten eri asia, onko kap­a­siteet­tia. Se pitäisi hankkia.

    Niin. THL on jostain syys­tä sitä mieltä, että vain melko selvät tapauk­set tes­tataan ja Ital­ian matkaa­jia ei tarvitse eristää, ennen kuin sairas­tu­vat. Outo logiikka.

    1. MMM: Niin. THL on jostain syys­tä sitä mieltä, että vain melko selvät tapauk­set tes­tataan ja Ital­ian matkaa­jia ei tarvitse eristää, ennen kuin sairas­tu­vat. Outo logiikka.

      Joku kum­malli­nen data-aver­sio suo­ma­laises­sa ter­vey­den­huol­los­sa tun­tuu ole­van. Nyt kun Ter­veysta­lo alkaa myy­dä koron­avirustestiä jon­ka ali­hankki­jaketjun pää on lop­ul­ta Virossa, pitää siitäkin sopia erik­seen THL:n kanssa ja hyväksyt­tää jokainen tutkimus erik­seen lääkäril­lä, joka taas kon­sul­toi sairaan­hoitopi­irin infek­ti­olääkäriä. Aivan kuin joku kek­sisi näitä tarkoituk­sel­lisen mon­imutkaisia pros­esse­ja tarkoituk­se­na polt­taa hoito­henkilökun­ta ennenaikaises­ti lop­pu­un heti kun toim­intaa pitäisi vähän skaalaut­taa. Mik­si näitä Kan­ta- yms jär­jestelmiä ylipäätään kehitetään jos pros­es­sit halu­taan pitää edelleen mah­dol­lisim­man manuaalisina?

      Kyse ei ole val­tion raho­jen säästämis­es­tä, 195 euron hin­tais­es­ta tutkimuk­ses­ta ei saa Kela-kor­vaus­ta. Ei pitäisi olla kenenkään edun vas­taista että esimerkik­si lento­ken­täl­lä epi­demia-alueelta koti­in saa­pues­sa voi kävel­lä suo­raan näyt­teenot­toon ja tulok­sen ollessa negati­ivi­nen seu­raa­vana päivänä töi­hin parin viikon etätöi­den sijaan.

      En olisi lainkaan häm­mästynyt jos kohta­puoli­in nopein tapa saa­da koron­avirustesti­t­u­los on käväistä Tallinnassa.

      1. Taitaa olla niin, että testien tekemistä rajoit­taa rahaa enem­män se, että niitä ei ole saatavis­sa enem­pää rahallakaan.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Taitaa olla niin, että testien tekemistä rajoit­taa rahaa enem­män se, että niitä ei ole saatavis­sa enem­pää rahallakaan.

        Jää nähtäväk­si. Reagenssi­valmis­ta­jien taloudel­liset insen­ti­iv­it ovat niin merkit­tävät ettei yri­tyk­sen puut­teesta pitäisi jäädä kiin­ni. Sitä­pait­si, Syn­lab on esimerk­ki siitä että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la lab­o­ra­to­rioka­p­a­siteet­tia on vapaana, ja reagensse­ja varas­tossa. Jos reagenssit ovat todel­lisu­udessa lop­pu ja Syn­lab on saanut niitä jostain THL:n kiin­tiöstä jos­ta syys­tä THL niitä halu­aa kon­trol­loi­da niin sit­ten tilanne on tietysti toinen mut­ta täl­lais­es­ta ei ole ainakaan tiedotettu.

    2. MMM:

      Niin. THL on jostain syys­tä sitä mieltä, että vain melko selvät tapauk­set tes­tataan ja Ital­ian matkaa­jia ei tarvitse eristää, ennen kuin sairas­tu­vat. Outo logiikka.

      Jos ja kun resurssit ovat rajal­liset, teste­jä on pakko suun­na­ta sen mukaan, mis­sä olete­taan niil­lä ole­van paras hyö­ty­suhde. Yksi testi mak­saa Ter­veystalol­la teetet­tynä noin 200 euroa. Edes yksi­tyisen fir­man testiä ei anneta nyt tehdä ilman sairaan­hoitopi­iristä tul­lut­ta lähetet­tä, vaik­ka asi­akas mak­saa koko laskun itse. Yleen­sä yksi­tyisel­lä puolel­la saa rahal­la ostet­tua palvelui­ta ilman lääketi­eteel­listä perustet­takin, jos mak­saa koko laskun itse, mut­ta tässä asi­as­sa val­lit­see nyt poikkeus. Käytet­tävis­sä ole­via tes­taus­mah­dol­lisuuk­sia on Suomes­sakin nyt ilmeis­es­ti kysyn­tää selvästi pienem­pi määrä, mikä myös rajoit­ta­nee sitä, keille testi voidaan suun­na­ta ja mon­elleko se ollaan valmi­ita tekemään. Eräät fir­mat tekevät nyt hyvää bisnestä, kun testien kysyn­tä on räjähtänyt mon­es­sa maas­sa samaan aikaan, ja kun osta­jat kil­pail­e­vat siitä, ketkä saa­vat tes­taus­ma­te­ri­aale­ja. Halvem­mat pikat­estit saadaan markki­noille aikoinaan, mut­ta vielä mon­een kuukau­teen niitä ei ole tar­jol­la. Helmiku­un 2020 lopus­sa uuti­sis­sa väitet­ti­in, että esimerkik­si USA:ssa olisi sil­loin ollut diag­nos­tiset edel­ly­tyk­set ole­mas­sa vain noin 75 000 testin tekemiseen, mikä ei riit­täisi tes­taa­maan kuin pari pros­entin sada­sosaa koko väestöstä, jos teste­jä tehtäisi­in vain yksi per henkilö (sairas­tunei­den kohdal­la teste­jä kuluu enem­män, kun näitä tes­tataan mon­ta ker­taa). Tes­ti­ma­te­ri­aale­ja tuote­taan nyt kovaa vauh­tia lisää, mut­ta kysyn­täkin on kovaa.

  14. Nim­imerk­ki Enti­nen vihrei­den äänestäjä jo kos­ket­te­likin tätä aihet­ta, mut­ta karan­teeni ja liikku­misen rajoit­ta­mi­nen ovat toimivia keino­ja epi­demi­an rajoit­tamisek­si myös siltä kannal­ta, että ne voivat myös vähen­tää sairas­tu­vien määrää, vaik­ka täy­del­listä eristämistä ei onnis­tut­taisikaan saa­maan aikaan. Toimi­vat karan­teen­it ja yleisen liikku­misen vähen­tämi­nen nimit­täin laske­vat RO-lukua. Taudeis­sa, jot­ka tart­tuvat itämi­saikana, tämä efek­ti ei ole kovin merk­it­sevä, mut­ta Korona tart­tuu vas­ta puhkeamisen jäl­keen. Näin ollen edel­liset keinot voivat vähen­tää varsin merkit­tävästikin epi­demi­an aikana sairas­tunei­den kokonaismäärää.

    Jot­ta halut­tu hyö­ty saadaan täy­tyy eristämisen olla järkevästi ajatel­tu. Tavoit­teena ei ensin­nä pidä olla aluei­den täy­delli­nen eristämi­nen, vaan yksinker­tais­es­ti tau­tia sairas­tavien ihmiskon­tak­tien määrän vähen­tämi­nen, eli siis RO-luvun laskem­i­nen. Toimen­pitei­den tulee lisäk­si olla siinäkin mielessä real­is­tisia, että niitä voidaan pitää yllä niin kauan kuin epi­demia jatkuu. Eli ne eivät saa olla liian drastisia.

  15. Jos tau­ti­in todel­lakin sairas­tuu kak­si kol­ma­sosaa suo­ma­lai­sista, iäkkäi­den ja tiet­tyjä sairauk­sia ennestään sairas­tanei­den uhrien määrä voi olla traagisen suuri. Uuti­soin­nis­sa on “lohdutel­tu”, että nuorem­mat eivät kär­si juuri flun­ssaa enem­män. Van­hempaa väestöä ei ilmeis­es­ti arvoste­ta tässä yhteiskun­nas­sa. Toiv­ot­tavasti ei sen­tään ratko­ta van­hus­ten hoidon kus­tan­nu­songelmia virusvit­sauk­sen avulla.

  16. Mitä ajatuk­sia koron­aviruk­sen myötä on herän­nyt yhteiskäyt­töau­toista, jois­sa esim. parin tun­nin välein vai­h­tuu se, kuka pitää käsis­sään rat­tia, johon edel­liset käyt­täjät ovat voineet aivastel­la, tai että miten joukkoli­iken­nevä­line suun­nitel­laan taute­ja vähem­män levit­täväk­si? Aikoinaan­han esim. junis­sa oli paljon pienehköjä koppe­ja, jois­sa tar­tut­tamis­mah­dol­lisu­ude­tkin oli­vat raja­tum­mat, kun taas nykyään suosi­taan iso­ja avotilo­ja, kos­ka niihin ihmisiä mah­tuu tiheäm­pään. Avokont­tor­ei­den osalta on aika laa­jaa tutkimus­näyt­töä jo eri maista siitä, että niis­sä työsken­televät sairastel­e­vat enem­män kuin kop­pikont­tor­eis­sa työpis­teen omaa­vat. Joukkoli­iken­teessä tau­tien levit­tämisen ehkäisy ei tois­taisek­si ole ollut suun­nit­telulle asetet­tu vaa­timus. Koro­nan myötä voi herätä kysymys, että pitäisikö jatkos­sa ehkä koit­taa huomioi­da myös sitä puol­ta enem­män joukkoli­iken­nevä­lineitä muo­toil­taes­sa ja niiden ilman­vai­h­toa suunniteltaessa.

    1. Päivähoito ja kaupungis­tu­mi­nen ovat myös uuden tarkastelun tarpeessa.

  17. Kore­as­sa on tes­tausten otta­mi­nen kiihtynyt ja samaan aikaa todet­tu­jen tapausten määrän kasvu ollut laan­tu­maan päin nyt jo use­am­man päivän. Tään perus­teel­la ennus­tan, että Korona lev­iää tyyp­il­lis­es­ti viikon, pari kiihtyväl­lä vauhdil­la. Sit­ten vauhti alkaa laan­tua kunnes kään­tyy lasku­un ehkä noin kol­men viikon päästä epi­demi­an puhkeamisesta. 

    Kaikkien tapausten määrä tulee siinä tapauk­ses­sa ole­maan joitakin pros­ent­te­ja koko väestöstä ja kuolleisu­us promillen kymme­ne­sosia (jos kuolleisu­us jäisi Kore­an tapaan alle prosentin). 

    No, tää ennusu­tus on tehty lähin­nä omi­in tarpeisi­in. Jos joku halu­aa ottaa sen tosis­saan, siitä vaan. Tosin tässä on pari isoa epä­var­muut­ta: 1) Vielä ei tiede­tä, jatkuuko tren­di niin, että tapausten määrä kään­tyy lähipäiv­inä lasku­un. 2) Kore­as­sa on toteutet­tu mas­sat­es­tauk­sia toisin kuin esim. Suomes­sa. Ehkä epi­demia saadaankin kuri­in vain mas­sat­es­taut­en avulla.

  18. Paras­ta tietoa on saatavis­sa tuu­bista vaik­ka haulla covid 19. Siel­lä on esim WHOn tiedoituk­sia. Yksi­ty­isa­jat­telua kan­nat­taa varoa.

  19. Suo­ma­lais­ten hengis­säpitämisessä kri­it­tistä on vent­ti­laat­to­rien määrä. Niil­lä aute­taan pahim­min sairai­ta sairai­ta hen­git­tämään. Oma tietoni määrästä on helmiku­ul­ta, en viit­si ketoa, toiv­ot­tavasti on han­kit­tu lisää. Teho­hoitopaikko­ja voi kyl­la hel­posti lisätä. Pelot­taa, että mon­et min­is­ter­it ovat yhden asian ihmisiä.

  20. Tässä on myös menos­sa toimen­piteet talous­vaiku­tusten lievit­tämisek­si. Lentoy­htiöt ja koh­ta muutkin tahot alka­vat lomaut­taa väkeä, suury­htiöille saadaan pumpat­tua julk­ista rahaa väliaikaisrahoitukseksi.

    Kaveripi­iris­säni ihme­tel­lään, miten free­lancer-taiteil­i­jak­ent­tä pär­jää, kun tapah­tu­mia perutaan. Olisiko mah­dol­lista tehdä heille helpok­si “ilmoit­tau­tua lomaute­tuk­si” työkkäriin?

    Sama ongel­ma on yrit­täjän pyörit­tämil­lä kahviloil­la ja rav­in­toloil­la, jois­sa varauk­sia perutaan ja vier­aat vähenevät. Nämä eivät elä kovin isoil­la marginaaleilla.

    Toiv­ot­tavasti ei kuvitel­la, että elvy­tys jonkun rauta­tien tai maantien rak­en­tamisel­la riit­tää. Se aut­taa vain rakennusalaa.

    1. ij:
      Tässä on myös menos­sa toimen­piteet talous­vaiku­tusten lievittämiseksi.

      USA:ssa Trumpin on val­tuuk­sien­sa rajois­sa määrän­nyt lik­vidi­teet­tiä korona viruk­sen alaisille pienyrityksille:

      1)\ Val­tio antaa hal­pako­rkoisia lainoja.
      2)\ Vero­jen mak­samista saa viivästyttää.

      Tehdäänkö Suomes­sa niin, että kiris­tetään vero­tus­ta, jot­ta rahoil­la voidaan antaa sosi­aal­ista tukea työt­tömik­si joutuville.

  21. Järkipuhet­ta taas!

    Itse­tutkiskelun paik­ka itsel­läni, 1990-luvun nuore­na olin kanssasi eri mieltä läh­es kaikesta, viimeisen muu­ta­man vuo­den aikana taas olen huomen­nut peukut­ta­vani useimpia twi­it­te­jäsi ja muu­toinkin ole­vani samoil­la lin­joil­la mm. blo­gisi kanssa, nyt viime päiv­inä sitäkin enemmän.

  22. Van­hus­ten (tai ehkä yleisem­min eläkeläis­ten) eristämistä edesaut­taisi, jos eri­laisia koti­inkul­je­tus­palvelui­ta korostet­taisi­in kaup­paan men­e­misen sijaan. Val­tio­val­ta voisi tul­la tässä vas­taan esim. aset­ta­mal­la eläkeläis­ten kul­je­tus­palve­lut KELA-kor­vausten piiriin.

    Samoin lääke­jakelu olisi syytä mah­dol­lis­taa ilman fyy­sistä käyn­tiä apteekeissa.

    1. En tiedä, pitääkö kaiken men­nä niin, että val­tio mak­saa, mut­ta ruuan koti­inkul­je­tus pitäisi nyt organ­isoi­da. Wolt?

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        En tiedä, pitääkö kaiken men­nä niin, että val­tio mak­saa, mut­ta ruuan koti­inkul­je­tus pitäisi nyt organ­isoi­da. Wolt?

        Point­ti oli siinä, että jos koti­inkul­je­tus palvelu­na mak­saa vitosen/kerta, niin suh­teel­lis­es­ti melko pienel­lä kus­tan­nuk­sel­la voitaisi­in vähen­tää aika paljon altistu­misia. Kaik­ki ilmainen kun nyt kuitenkin aina houkut­telee suomalaisia.

        Pris­man jonos­sa ves­s­apa­per­i­lastin kanssa seiso­va eläkeläi­nen on jotakuinkin pahin­ta mitä tässä tilanteessa voi tapahtua.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        En tiedä, pitääkö kaiken men­nä niin, että val­tio mak­saa, mut­ta ruuan koti­inkul­je­tus pitäisi nyt organ­isoi­da. Wolt?

        arkkite­hti: Point­ti oli siinä, että jos koti­inkul­je­tus palvelu­na mak­saa vitosen/kerta, niin suh­teel­lis­es­ti melko pienel­lä kus­tan­nuk­sel­la voitaisi­in vähen­tää aika paljon altistu­misia. Kaik­ki ilmainen kun nyt kuitenkin aina houkut­telee suomalaisia.

        Pris­man jonos­sa ves­s­apa­per­i­lastin kanssa seiso­va eläkeläi­nen on jotakuinkin pahin­ta mitä tässä tilanteessa voi tapahtua.

        Täs­mälleen näin. Ongel­mak­si tulee ”toim­i­tus kotiovelle”-palvelujen kap­a­siteet­ti. Jo nyt kaup­pakas­si-palve­lut ovat monin paikoin ylikuor­mit­tuneet. En tiedä, onko kysymys keräilystä vai kul­je­tuk­sista. Yksi­ty­isil­lä on tietysti kan­nustin kap­a­siteetin nopeaan lisäämiseen, mut­ta eiköhän sillekin löy­dy joku byrokraat­ti­nen este. Saat­taa olla, että tarvi­taan armei­jaa apuun.

      3. Tapio:
        Täs­mälleen näin. Ongel­mak­si tulee ”toim­i­tus kotiovelle”-palvelujen kap­a­siteet­ti. Jo nyt kaup­pakas­si-palve­lut ovat monin paikoin ylikuor­mit­tuneet. En tiedä, onko kysymys keräilystä vai kul­je­tuk­sista. Yksi­ty­isil­lä on tietysti kan­nustin kap­a­siteetin nopeaan lisäämiseen, mut­ta eiköhän sillekin löy­dy joku byrokraat­ti­nen este. Saat­taa olla, että tarvi­taan armei­jaa apuun.

        Kyl­lä kuri­iri­palvelu­iden kul­je­tuska­p­a­siteet­ti riit­täisi hel­posti, kun kul­je­tus­ketju­ja pysty­isi yhdis­tämään nyky­istä helpom­min. Ja jos verkkokaup­pa kas­vaa oikeasti merkit­täväk­si osak­si päivit­täiskaup­paa, ei eril­listä keräi­ly­vai­het­ta tarvi­ta, vaan samat tyyp­it jot­ka nor­maal­isti lato­vat tavaraa hyl­lyyn voivat lait­taa tavaran suo­raan keräi­lyko­ri­in. Fik­susti jär­jestet­tynä kaup­pa tar­joaisi tietysti muu­ta­maa eri­laista valmista kaup­pakas­sia ale­hin­taan, niin logis­ti­ik­ka pelaisi vielä sujuvammin.

        Kyl­lä verkkokaup­pa on ihan markki­na­t­alouden hoidet­tavis­sa lyhyel­läkin varoi­tusa­jal­la jos kysyn­tä kas­vaa paljon.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        En tiedä, pitääkö kaiken men­nä niin, että val­tio mak­saa, mut­ta ruuan koti­inkul­je­tus pitäisi nyt organ­isoi­da. Wolt?

        Kun­nan tehtävä jär­jestää. Eiköhän jokaisel­la sairaan­hoitopi­ir­il­lä ole suomes­sa tiedos­sa se ruoan jake­lista vas­taa­va taho.

  23. Osit­tain tämä koron­ahys­te­ria liit­tyy siihenkin, että per­in­teinen lääketiede on pitänyt ensisi­jaise­na tavoit­teenaan elämän pitkit­tämistä niin kauan kuin mah­dol­lista, laadus­ta välit­tämät­tä. Nythän asen­teet ovat muut­tuneet hie­man, saat­to­hoi­dostakin puhutaan ja sitä on siel­lä tääl­lä jopa saatavis­sa. Sil­läkin uhal­la että olen poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti, kysyn eikö koron­avirus voisi olla se mon­i­sairaan van­huk­sen paras ystävä, jok­si keuhkoku­umet­ta joskus kut­su­taan. Osmon esit­tämän tilas­ton mukaan koron­aviruk­seen kuollei­den kes­ki-ikä Ital­ias­sa oli yli 80 vuot­ta, eikä joukos­sa ollut tuo­hon men­nessä yhtään alle 50-vuotiasta.

  24. Eikö sairas­tunei­ta voi hoitaa oirei­den mukaan tietämät­tä, mikä on tau­d­i­nai­heut­ta­ja? Sil­loin kyl­lä jäi­sivät bak­teeri- ja virus­tar­tun­nat erot­telemat­ta, mut­ta jos ihmi­nen tarvit­see hen­gi­tyskonet­ta niin se näkyy muista seikoista kuin virustestin tulok­ses­ta. Mietin sitä, eivätkö lieväoireiset olisi tärkeä tes­tat­ta­va ryh­mä, kos­ka sil­loin tiedet­täisi­in ketkä (poten­ti­aalis­es­ti) levit­tävät koron­aa mut­ta ovat paran­nut­tuaan immuune­ja. Karan­teen­imyön­teisyys voisi kas­vaa, kun ihmiset tietäi­sivät että eristys päät­tyy melko pian. Nämä ihmiset voisi­vat pala­ta läh­es taval­liseen elämään, voisi­vat kulkea kaupungilla, töis­sä ja kaupois­sa tarvit­se­mat­ta pelätä että saa­vat tar­tun­nan tai tar­tut­ta­vat mui­ta. He voisi­vat myös toimia vapaae­htoisi­na eri­lai­sis­sa tehtävis­sä, jois­sa käy­dään esim van­hus­ten luona. Oireet­tomat ovat täl­lä het­kel­lä liian suuri ryh­mä tes­tat­tavak­si, ja jos testi­t­u­los on negati­ivi­nen ei se vält­tämät­tä ole sitä vähän ajan kulut­tua. Tämä pähkäi­ly perus­tuu siis olet­ta­muk­seen, että paran­tuneet ovat immuune­ja eivätkä lev­itä tautia.

  25. Immu­ni­teet­tikysymys on viime aikoina nous­sut monin tavoin keskustelu­jen kohteek­si. Tiedot Kiinas­ta ovat olleet sen suun­taisia, että koronas­ta jo paran­tuneista 5–10 %: on saanut myöhem­min uudelleen posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen koronasta:

    “Data from quar­an­tine cen­tres in Wuhan showed that the pos­si­bil­i­ty of recov­ered patients test­ing pos­i­tive again was between 5% and 10%, accord­ing to the state-run Glob­al Times. Offi­cials in Hubei have said those patients would not be record­ed as new con­firmed cas­es because they had been count­ed previously.”
    https://www.theguardian.com/world/2020/mar/23/life-after-lockdown-has-china-really-beaten-coronavirus

    Tuo johtaa kysymyk­seen, jääkö use­al­la pros­en­til­la koro­nan sairas­taneista saa­mat­ta immu­ni­teet­ti taudin uusi­u­tu­miselle. Jos edes taudin sairas­t­a­mi­nen ei tuo kaikille immu­ni­teet­tia, se voi merk­itä, että toimi­van, kaikille rokot­teen saa­jille immu­ni­teet­tia tuot­ta­van rokot­teen kehit­tämi­nen samaista tau­tia vas­taan voi olla vaikeaa. Toki sekin olla silti hyödyl­listä, jos edes 90 % rokot­teen saaneista saisi immu­ni­teetin, mut­ta lau­ma­suo­jati­lanteeseen pää­tymi­nen voi olla vaikeam­paa, jos kaik­ki taudin sairas­ta­neet eivät saakaan immuniteettia.

    1. mietin:
      Tiedot Kiinas­ta ovat olleet sen suun­taisia, että koronas­ta jo paran­tuneista 5–10 %: on saanut myöhem­min uudelleen posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen koronasta: 

      Anteek­si nyt, mut­ta tuo muo­toilu on kyl­lä käytän­nössä jok­seenkin harhaan­jo­hta­va. Samoin kuin valitet­tavasti iso osa ympäri sosi­aal­ista medi­aa esi­in­tyvistä asi­aan liit­tyvistä kommenteista. 

      Jos artikke­lin lukee, niin tässä on kyse ihan samas­ta kuin asi­as­ta kuin käytän­nössä kaikissa tapauk­sis­sa, joiden perus­teel­la on levitet­ty huhu­ja, että “koro­nan voi saa­da uudestaan”. 

      Kyse on siis erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä siitä, että henkilö ei ole vielä täysin paran­tunut koronas­ta, vaik­ka oireet ovat jo helpottaneet. 

      Taustal­la — kuten jutus­ta selviää — on muun muas­sa se, että Kiina halu­aa kau­nis­tel­la tilas­to­ja. Niin­pä henkilö halu­taan mah­dol­lisim­man nopeasti oirei­den helpotet­tua julis­taa terveeksi. 

      Nämä “uud­estaan sairas­tuneet” ovat siis käytän­nössä sel­l­aisia, joil­la oireet ovat juuri joitakin päiviä sit­ten helpot­ta­neet mut­ta uud­estaan otet­tu testi on edelleen näyt­tänyt positiivista. 

      En ole kuul­lut yhdestäkään tapauk­ses­ta, jos­sa esimerkik­si kuukausi tai kauem­min aikaa sit­ten paran­tunut olisi sairas­tunut uud­estaan. Ja kuukausi sit­ten paran­tunei­ta on jo val­ta­va määrä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.