Elämän arvo

Etsin googles­ta arvio­ta sääste­tyn elin­vuo­den arvos­ta ter­vey­den­huol­losta. Löysin kolme artikke­lia, jois­sa viitat­ti­in tähän vuon­na 2008 julka­istu­un kolum­ni­i­ni Lääkärile­hdessä. Julkaisen sen  täälläkin.

Ajatel­laan­pa, että hal­li­tus esit­täisi eduskun­nalle nopeusra­joi­tusten alen­tamista tavoit­teena säästää viisikym­men­tä ihmishenkeä vuosit­tain. Jos eduskun­ta hylkäisi esi­tyk­sen, hylkäyk­sen puoles­ta äänestäneitä ei syytet­täisi murhas­ta eikä edes kuoleman­tuot­ta­muk­sesta. Oikeusasi­amiehel­lä tuskin olisi huo­mautet­tavaa vapaan autoilun eteen uhrat­tavien pe­rus­­oikeuk­sien puolesta.

Tilanne olisi täysin toinen, jos tietäisimme etukä­teen, ketkä viisikym­men­tä uhrataan. Nimet oli­si­vat asianomais­ten itsen­sä, eduskun­nan, iltapäiväle­hdis­tön ja oikeusasi­amiehen tiedos­sa. En usko, että korkeam­mal­la nopeusra­joituk­sel­la mitään mah­dol­lisuuk­sia voit­taa äänestystä.

Tilas­tolli­nen kuole­ma on mieliku­vis­samme paljon vähäpätöisem­pi kuin kuole­ma, jol­la on nimi ja kasvot. Näin on myös ter­vey­den­huol­los­sa. Ennaltaehkäi­seväs­sä toimin­nas­sa, vaikka­pa syöpäseu­lon­nois­sa, näytetään käy­tet­tävän hin­takat­tona kuuttakymmentä­tu­hat­ta euroa ter­vet­tä elin­vuot­ta kohden. En tiedä, mis­sä tästä hin­nas­ta on päätet­ty, mut­ta ei asial­la ainakaan eduskun­taa ole vai­vat­tu. Var­maankin hyvä niin. Mut­ta mitään selkeätä hin­takat­toa ei ole, kun sairaalaan tuo­daan poti­las, jon­ka hen­ki on kalli­il­la hoito­toimil­la pelastettavissa.

Jonkin­lainen rajat­a­paus on val­in­ta halvem­man hoit­o­muodon ja selvästi kalli­im­man, mut­ta vain mar­gin­aalis­es­ti parem­man hoit­o­muodon välil­lä.  Esimerkik­si syöpähoi­dos­sa pyritään täl­löin nou­dat­ta­maan saman­laisia laskelmia kuin ennal­taehkäi­sevässä hoi­dos­sa, mut­ta johdon­mukaisia tässä ei olla. Johdon­mukaisu­ut­ta vaikeut­taa sekin, että sitä kalli­im­paa ja ainakin parem­mak­si main­os­tet­tua lääket­tä markki­noidaan poti­laille Internetissä.

Lääketi­eteen kehi­tyt­tyä huimin aske­lin ei ole real­is­tista vaa­tia, että elämää ja ter­veyt­tä puo­lus­te­taan mihin hin­taan hyvän­sä. Vähin­tään mar­gin­aalis­es­ti hyödyl­lisiä hoito­ja on tar­jol­la niin paljon, että koko brut­tokansan­tuote voitaisi­in käyt­tää ter­vey­den­huoltoon. Mik­si ihmishen­gen arvo olisi ehdo­ton ter­vey­den­huol­los­sa, kun se ei ole sitä ter­vey­den­huol­lon ulkop­uolel­lakaan. Jos olisi, meil­lä olisi liiken­teessä kat­tonopeutena 30 km/h.

Opti­maa­li­nen pri­or­isoin­ti edel­lyt­täisi, että tehtäisi­in määrära­ho­jen puit­teis­sa kus­tan­nuste­hokkaim­mat toimet – ne jot­ka tuot­ta­vat euroa kohden eniten ter­veyt­tä. Tilas­tol­lisen kuole­man aliar­vos­tus suh­teessa tiedos­sa ole­van ihmisen elämän arvoon merk­it­see merkit­tävää poikkea­maa opti­maaliseen pri­or­isoin­ti­in. Ehkäisemme ja seu­lomme liian vähän ver­rat­tuna rahan käyt­töön akuuttihoidossa.

Saavutet­tua ter­veyshyö­tyä mitataan taval­lis­es­ti hoidon tuot­tamil­la ter­veil­lä elin­vu­osil­la. Onko siis arvokkaam­paa pelas­taa sel­l­aisen ihmisen hen­ki, joka voi tämän jäl­keen elää elämään­sä ter­veenä kuin toisen, joka on tuomit­tu joka tapauk­ses­sa elämään sairaana? Miten ihmiset arvot­ta­vat asi­aa oma­l­ta kohdal­taan? Ainakin vielä jokin vuosi sit­ten sydä­men siir­to­jen arvioiti­in lyhen­tävän poti­laan odotet­tavis­sa ole­vaa elinikää oper­aa­tioon liit­tyvän suuren riskin vuok­si. Toises­sa vaakakupis­sa oli kuitenkin onnis­tuneen leikkauk­sen tuo­ma elämän­laadun selkeä parane­m­i­nen. Leikkauk­seen vapaae­htois­es­ti suos­tu­vat ainakin arvosta­vat elin­vu­osien laat­ua enem­män kuin määrää. On kuitenkin aivan eri asia arvioi­da oman elämän­sä arvoa eri vai­h­toe­hdois­sa kuin toisen elämän arvoa.

Onnis­tunut hoito tuot­taa nuorelle yleen­sä enem­män ter­veitä elin­vu­osia kuin van­halle. Tämän ottamista huomioon pri­or­isoin­nis­sa on moni pitänyt tuomit­ta­vana ikära­sis­mi­na. Onko oikein arvostaa nuoren elämää enem­män? Tätä voi minus­ta parem­min läh­estyä siltä kannal­ta, miten ihmiset ratkai­si­si­vat asian oma­l­ta kohdal­taan. Jos olisi pakko osal­lis­tua ker­ran elämässään venäläiseen rulet­ti­in, mut­ta saisi vali­ta, osal­lis­tuuko siihen kak­sikym­men­tä- vai seit­semänkym­men­tävuo­ti­aana, miten luulisitte ihmis­ten val­it­se­van? Jos ulkop­uolisi­na pidämme henkilöitä A ja B yhtä arvokkaina ja nämä molem­mat pitävät koko elämään­sä arvokkaam­pana kuin vain sen viimeisiä vuosia, on oikeutet­tua A:n koko elämää arvokkaam­pana kuin B:n viimeisiä vuosia ja päinvastoin.

60 vastausta artikkeliin “Elämän arvo”

  1. Kyl­lä, pri­or­isoin­ti on hyvä asia. jos se pelas­taa elin­vu­osia enem­män kuin van­huk­sien hoitaminen.

  2. Onko mis­sään muuten tehty ana­lyy­se­jä siitä mil­lä kaikil­la tavoin yhteiskun­ta muut­tuisi jos nopeusra­joituk­set oikeasti rajat­taisi­in n. 30 kilo­metri­in tun­nis­sa? Tois­taisek­si suo­ra kus­tan­nus olisi var­maan aika merkit­tävä esimerkik­si kul­je­tus­toimin­nas­sa nyt kun kul­jet­ta­jen palkko­ja ei ole vielä voitu automa­ti­soi­da yhtälössä mar­gin­aal­isik­si. Ja niin kauan kun henkilöli­iken­teessäkin yhden ihmisen työ­panos on varat­tuna jokaisen liiken­nevä­li­neen julket­tamiseen, olisi matko­jen hidas­tamisel­la epäilemät­tä myös kansan­taloudel­lisia vaikutuksia.

    Kaiken kauheuten­sa keskel­lä tämä korona tuo onnek­si myös vähän esi­makua siitä miten maail­ma voisi edelleen toimia jos liiken­nöin­tiä tehtäisi­in vähem­män. Etä­työn taito­jen lisään­tymisen myötä voi lop­ul­ta aue­ta mie­lenki­in­toisia uusia ovia.

  3. Pari asi­aa tulee tässä mieleen.

    Suomes­sa kuolee vuosit­tain noin 54 000 ihmistä. Väitän, että näin on myös vuon­na 2020. Vuosi­ti­las­to ei heilah­da sen perus­teel­la, kuoleeko 83-vuo­tias mon­i­sairas koron­aan maalisku­us­sa vai aivov­eren­vuo­toon syysku­us­sa. Lisäk­si väitän, että vuon­na 2020 meil­lä on enem­män itse­murhan tehneitä yrit­täjiä kuin koron­aan kuollei­ta monisairaita.

    Kuin­ka moni nuori kuolee liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa nyt, kun läh­es kaik­ki poli­isit var­tioi­vat Uuden­maan rajoja?

    Siitä voi sit­ten alkaa laskea, mikä arvo mil­läkin on.

    1. Daniel Fed­er­ley:

      Kuin­ka moni nuori kuolee liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa nyt, kun läh­es kaik­ki poli­isit var­tioi­vat Uuden­maan rajoja?

      Var­maan tavanomaista harvem­pi nuori kuolee nyt liiken­teessä, kos­ka liikenne on nyt vähäisem­pää. Nyt nuoretkin kokoon­tu­vat tavanomaista vähem­män, ja liiken­net­täkin on teil­lä vähem­män, jon­ka myötä mm. kohtaamison­net­to­muuk­sien ris­ki on tavanomaista pienem­pi. Nuorten liiken­nekuolemat tapah­tu­vat pääasi­as­sa kai etääl­lä poli­isi­asemista, pääasi­as­sa val­tateitä alem­man luok­i­tuk­sen kulku­väylil­lä. Ei sel­l­ai­sis­sa paikois­sa nor­maal­is­tikaan ole liiken­nevalvon­taa juuri koskaan. Puo­let nuorten liiken­nekuolemista liit­tyvät toisi­in tiel­lä liikku­joi­hin, ja toinen puoli on tieltä suis­tu­misia yms. ilman ulkop­uolis­ten läs­näoloa. Nuorten liikekuolemista yli 60 % tapah­tuu autossa, ja lop­ut lähin­nä kak­sipyöräis­ten selässä. Pari pros­ent­tia kuolleista on jalankulkijoita.

      Isom­pi ongel­ma nuorten osalta on täl­lä het­kel­lä var­maan alko­holi (jon­ka ostamis­määrät kaupois­sa ovat nousseet huolestut­tavasti sen jäl­keen kun yhteiskun­ta sul­jet­ti­in) ja sen käyt­töön liit­tyvä väki­val­ta sekä sen käyt­töön liit­tyvät kuolemat kuin tieli­iken­neon­net­to­muudet, joi­ta tapah­tuu nuo­ril­la joitain kym­meniä vuosi­ta­sol­la. Esimerkik­si 15–24 ‑vuo­ti­ai­ta kuoli vuon­na 2019 liiken­teessä yhteen­sä 41 henkilöä. Luku­un sisäl­tyvät myös liiken­teen itse­murhissa kuolleet nuoret.

      1. ööpä: Var­maan tavanomaista harvem­pi nuori kuolee nyt liiken­teessä, kos­ka liikenne on nyt vähäisem­pää. Nyt nuoretkin kokoon­tu­vat tavanomaista vähem­män, ja liiken­net­täkin on teil­lä vähem­män, jon­ka myötä mm. kohtaamison­net­to­muuk­sien ris­ki on tavanomaista pienem­pi. Nuorten liiken­nekuolemat tapah­tu­vat pääasi­as­sa kai etääl­lä poli­isi­asemista, pääasi­as­sa val­tateitä alem­man luok­i­tuk­sen kulku­väylil­lä. Ei sel­l­ai­sis­sa paikois­sa nor­maal­is­tikaan ole liiken­nevalvon­taa juuri koskaan. Puo­let nuorten liiken­nekuolemista liit­tyvät toisi­in tiel­lä liikku­joi­hin, ja toinen puoli on tieltä suis­tu­misia yms. ilman ulkop­uolis­ten läs­näoloa. Nuorten liikekuolemista yli 60 % tapah­tuu autossa, ja lop­ut lähin­nä kak­sipyöräis­ten selässä. Pari pros­ent­tia kuolleista on jalankulkijoita. 

        Ajoin eilen autol­la edestakaisin Espoo-Raase­pori. Palu­umatkalla liiken­net­tä oli jo läh­es nor­maalin sun­nun­taili­iken­teen ver­ran. Inkoon Degerbyn jäl­keen tuli vas­taan hul­lu ohit­ta­ja tien vääräl­lä puolel­la, ja kovaa. Ehdin juuri väistää pienta­reelle. Ohit­ta­ja ei ollut lip­palakkkipäi­nen teini­jan­nu eikä auto ollut BMW tai Audi. Oli joku VW Golf tai vas­taa­va per­hau­to ja kus­ki nelikymp­pinen par­rakas per­heenisä. Koronauh­ka aiheut­taa turhau­tu­mista kaikissa ikäryh­mis­sä ja harhaku­vitel­maa, että kun tiet ovat paikoin tyhjät ja poli­isit on komen­net­tu valvo­maan Uuden­maan rajo­ja, eivät nopeusra­joituk­set ole voimassa.

    2. Yrit­täjien itse­murhat eivät ole mikään selviö. Sitäkin on his­to­ri­as­sa havait­tu, että täm­möisen ulkois­es­ta syys­tä johtuneen rom­ah­duk­sen aikana työikäis­ten itse­murhia tulee vähem­män kuin nor­maal­isti. Kri­isi on selvä syy siihen, mik­si menee huonos­ti, jol­loin se voi olla ikään kuin pois oma­l­ta kon­tol­ta. Kri­isin aikana on myös sosi­aalis­es­ti hyväksy­tym­pää olla konkurssis­sa tai työtön, tai sanoa irti työn­tek­i­jöitä, kun mon­et muut ovat samas­sa jamas­sa ja kaik­ki tietävät, että se ei ollut omaa syytä. Toki var­masti on syytä julkisenkin val­lan panos­taa mie­len­ter­vey­den tukemiseen. 90-luvun lamas­sa taidet­ti­in tehdä lähin­nä päin vas­toin, eli mie­len­ter­vey­den hoita­mis­es­ta leikattiin.

      1. Mikko H: Yrit­täjien itse­murhat eivät ole mikään selviö. Sitäkin on his­to­ri­as­sa havait­tu, että täm­möisen ulkois­es­ta syys­tä johtuneen rom­ah­duk­sen aikana työikäis­ten itse­murhia tulee vähem­män kuin nor­maal­isti. Kri­isi on selvä syy siihen, mik­si menee huonos­ti, jol­loin se voi olla ikään kuin pois oma­l­ta kon­tol­ta. Kri­isin aikana on myös sosi­aalis­es­ti hyväksy­tym­pää olla konkurssis­sa tai työtön, tai sanoa irti työn­tek­i­jöitä, kun mon­et muut ovat samas­sa jamas­sa ja kaik­ki tietävät, että se ei ollut omaa syytä. Toki var­masti on syytä julkisenkin val­lan panos­taa mie­len­ter­vey­den tukemiseen. 90-luvun lamas­sa taidet­ti­in tehdä lähin­nä päin vas­toin, eli mie­len­ter­vey­den hoita­mis­es­ta leikattiin.

        Eivät ne itses­tään­selvyys ole, mut­ta nyt eri­ty­isongelmia voi aiheut­taa se, että avun­tar­joa­jien ovet ovat monin paikoin kiin­ni koro­nan pelos­sa. Melkein kaik­ki mie­len­ter­vey­teen liit­tyvä ryh­mä­toim­inta Suomes­sa, joi­ta ovat jär­jestäneet mm. kri­isikeskuk­set ja mie­len­ter­veysjär­jestöt, on keskeytet­ty. Ei ole ole­mas­sa ver­tailu­ti­eto­ja siitä, mitä esimerkik­si kri­i­sei­hin liit­tyvien ryh­mä­toim­into­jen alasajos­ta voi seu­ra­ta tilanteessa, jos­sa on pääl­lä isom­pi kri­isi kuin on ollut sil­loin kuin palve­lut vielä pyörivät. Net­ti­in niitä ei ole uskallet­tu siirtää, kos­ka pelätään jonkun nauhoit­ta­van jotakin ja yksi­ty­isyy­den suo­jan menetet­tävän. Net­tichat­tikeskuste­lu­tar­jon­ta ja puhe­lin­neu­von­ta tms. ei ehkä riitä paikkaa­maan nyt tullei­ta puut­tei­ta. Itse­murhat ovat men­neisyy­dessä kor­reloi­neet mm. alko­holin kulu­tuk­sen kanssa. Moni itse­murhista tehdään päi­htei­den vaiku­tuk­sen alaise­na. Nyt alko­holin ost­a­mi­nen on kas­vanut. Lain­o­ja ihmisil­lä on enem­män kuin oli ennen 1990-luvun lamaa. Yri­tyk­sen konkurssi ei pyy­hi pois henkilöko­htaisia velko­ja. Tässä on nyt isot riski­ainek­set kasassa.

    3. Eiköhän koron­avirus yhtä lail­la myös heiken­nä valmi­ik­si sairai­ta, niin että mitään kuop­paa kuollei­den määrään ei tule viruk­sen men­tyä ohi.

      1. Jori M:
        Eiköhän koron­avirus yhtä lail­la myös heiken­nä valmi­ik­si sairai­ta, niin että mitään kuop­paa kuollei­den määrään ei tule viruk­sen men­tyä ohi.

        Eiköhän koron­avirus myös heiken­nä ter­veitä, että sit­ten on taas keuhkoku­umeen jäljitä heikom­pia muille sairauk­sille vaik­ka koron­avirus menisi ohi.

  4. Välil­lä lehdis­sä on tun­teisi­in vetoavia jut­tu­ja ihmi­sistä, joille Kela ei mak­sa joitain erit­täin kallei­ta pillere­itä jot­ka ehkä (siis ehkä) aut­ti­si­vat vaikeaan tau­ti­in. Jutuis­sa pain­ote­taan, kuin­ka suuri vääryys tämä on. Sairaalois­sa samo­ja lääkkeitä käytetään, mut­ta mak­sa­jana ei ole Kela. Olen samaa mieltä että asia on väärin, mut­ta uskoisin että yleen­sä vääryys tehdään sairaalas­sa. Tois­t­en rahoil­la on hyvä leikkiä pelastajasankaria.

    1. Smokin’ Joe: Jutuis­sa pain­ote­taan, kuin­ka suuri vääryys tämä on. Sairaalois­sa samo­ja lääkkeitä käytetään, mut­ta mak­sa­jana ei ole Kela. Olen samaa mieltä että asia on väärin, mut­ta uskoisin että yleen­sä vääryys tehdään sairaalas­sa. Tois­t­en rahoil­la on hyvä leikkiä pelastajasankaria.

      Täy­tyy lääkkeitä kokeil­lakin, jot­ta tiede­tään, mis­sä tilanteis­sa ne ken­ties toimi­vat ja mil­loin eivät. Min­un mielestäni voi olla ihan perustel­tua, että joitain eri­tyisen kalli­ita lääkkeitä saa käyt­tää yhteiskun­nan lasku­un vain valvo­tuis­sa olo­suhteis­sa yliopis­tol­lises­sa sairaalas­sa, jos­sa samal­la seu­rataan poti­lai­ta ja tuote­taan sivus­sa jatku­vasti aineis­to­ja kyseisen lääk­keen käytöstä, ja siitä, mitä sit­ten on seu­ran­nut. Niistä tiedoista yhteiskun­ta voi ken­ties hyö­tyä myöhem­min, jos joku kokoaa eri sairaaloista tieto­ja lääk­keeseen liit­tyneistä vaiku­tuk­sista, ja julkaisee sen tieteel­lisessä julka­is­us­sa kaikkien saataville. Kotikäytöstä ei ker­ry samal­la tavoin aineis­to­ja ja lääketi­eteel­listä uut­ta tietoa. Viimeistään sit­ten kun lääk­keen patent­ti van­he­nee, on hyödyl­liset lääk­keet saatavis­sa halvem­mal­la laa­jem­paan lev­i­tyk­seen. On hyvä, jos harv­inaisem­pi­enkin lääkkei­den osalta saadaan kerät­tyä valmis­ta­jari­ip­puma­ton­ta tietoa lääk­keen tehos­ta ja mah­dol­li­sista haittavaikutuksista.

  5. Suo­mi käyt­tää ter­vey­den- ja sairaan­hoitoon n. 3000 € per asukas, eli alle 10% BKT:sta. Pakko­toimien (ja ilmeis­es­ti epi­demi­an itsen­sä?) ennuste­taan laske­van BKT:ta jotakuinkin saman ver­ran. Kysyn­tä lask­isi joka tapauk­ses­sa van­hus­ten eristäytyessä.

    En osaa sanoa, onko tässä kyseessä pysyvä isku taloudelle vai kor­jaan­tuuko kasvu takaisin entiselle käyrälle. Mut­ta olete­taan, että kyse on 10 %:n luokan mene­tyk­sistä parin vuo­den yli.

    Voidaanko pakko­toimil­la saavut­taa saman­su­u­ru­inen ter­veyshyö­ty kuin mitä koko ter­veyssek­tori Suomes­sa tuot­taa? Jos COVID19 tap­paisi lais­sez faire ‑ske­naar­ios­sa vähin­tään pros­entin viisikymp­pis­ten ikälu­okas­ta ylöspäin, pakko­toimet ovat var­masti kus­tan­nuste­hokkaampia kuin rauhana­jan ter­vey­den­hoito mar­gin­aalil­la jos em. kuolleisu­ut­ta saataisi­in leikat­tua vaikka­pa kol­ma­sosaan. Ei ole ilmeistä, olisiko tehokku­us keskimääräistäkään huonompaa.

    Ter­vey­den kannal­ta ylivoimais­es­ti parhait­en käytet­ty raha on jäteve­den­puhdis­ta­moissa, vesi­laitok­sis­sa ja roko­tu­so­hjelmis­sa. Näille koronatalkoiden panos-tulos ‑suhde ei pär­jää alku­unkaan. Mut­ta mitä mak­saisi 40 päivän karan­teeni matkus­ta­jille maanosien rajo­jen yli? Käytän­nössä ei yhtään mitään. Ja hyödyt oli­si­vat tähti­ti­eteel­liset, kuten on nyt todistettu.

    1. Ter­vey­den­hoit­o­menot kyl­lä pitävät hengis­sä esim. 1‑tyypin dia­beetikot, joi­ta on n. pros­ent­ti väestössä pain­ottuen nuori­in. Muitakin vas­taavia mut­ta pienem­piä ryh­miä löy­tyy, joten koro­nan tor­jun­ta­toimet voivat hyvin olla keskimääräistä tehot­tomampia. Etenkin kun koron­aan kuolleil­la olisi muutenkin ollut mui­ta samanikäisiä vähem­män mit­taris­sa jäl­jel­lä. Mut­ta kyse ei ole mis­tään ker­talu­okkien suu­rui­sista tehokkuuseroista.

      Pakko­toimia ei tietenkään voi jatkaa lop­ut­tomi­in. Kan­nat­taa ainakin kokeil­la, jos pelkkä naamioi­tu­mis­pakko (huivi tai mas­ki) ja tehostet­tu hygien­ia yhdis­tet­tynä kesäke­li­in pitäisi tar­tun­nat kuris­sa. Pitäisikö ilmas­toin­ti julk­i­sis­sa tilois­sa kieltää? Mah­dol­lisu­udet ovat loputtomat!

    2. Olli S: En osaa sanoa, onko tässä kyseessä pysyvä isku taloudelle vai kor­jaan­tuuko kasvu takaisin entiselle käyrälle. Mut­ta olete­taan, että kyse on 10 %:n luokan mene­tyk­sistä parin vuo­den yli.

      Kyse ei ole vain suo­ma­lais­ten van­hus­ten eristäy­tymis­es­tä. Täl­lä het­kel­lä on suun­nilleen koko maail­ma pysähdyk­sis­sä, ja se vaikut­taisi Suomeen, vaik­ka tääl­lä ei mitään virus­ta tai karan­tee­nia olisi ollenkaan. Itse pelkään pahoin, että esimerkik­si Turun telakalla tulee men­emään huonos­ti pitkään. Ris­teilyjä jär­jestävät varustamot/matkayhtiöt ovat tämän ryt­inän jäl­keen heikos­sa hapes­sa, eivätkä var­maankaan tee tilauk­sia 500 miljoo­nan euron ris­teilyaluk­sista vähään aikaan. Yhdys­val­to­jen kon­gres­si jät­ti varus­ta­mot myös apu­paketeista pois, kos­ka niiden lai­vat ovat muiden maid­en lip­pu­jen alla ja ne ovat vält­täneet veron­mak­sua Yhdysvaltoihin.

      Tosin ihmi­nen on kyl­lä sem­moinen olio, että markki­namiehet onnis­tunevat ennen pitkää häivyt­tämään muis­tiku­vat ris­teily­laivaepi­demioista ja asi­akkaat palaa­vat, oli se sit­ten kestävää kehi­tys­tä tai ei.

      1. Mikko H: Yhdys­val­to­jen kon­gres­si jät­ti varus­ta­mot myös apu­paketeista pois, kos­ka niiden lai­vat ovat muiden maid­en lip­pu­jen alla ja ne ovat vält­täneet veron­mak­sua Yhdysvaltoihin.

        Tuo on fik­su ratkaisu USA:lta. Suomes­sa on ihme­tyt­tänyt se, että tääl­lä huolto­var­muuskeskuk­sen varoil­la tue­taan myös muiden maid­en lip­pu­jen alle liputet­tu­ja laivo­ja, jot­ka eivät ole edes Suomen val­tion vero­tuk­sen piiris­sä. Tänään ihme­tys­tä on herät­tänyt hie­man uuti­nen, jon­ka mukaan Ahve­nan­maan ja Ruotsin väliseen liiken­teeseen ollaan tuo­mas­sa huolto­var­muuskeskuk­sen tuel­la uusi alus. Sitä ennen välil­lä on jo men­nyt kolme huolto­var­muuskeskuk­sen tuke­maa alus­ta Tukhol­ma-Ahve­nan­maa-Turku ‑reit­tiä, mut­ta ilmeis­es­ti ne lai­vat eivät ole halun­neet viet­tää aikaa Ahve­nan­maan sata­mas­sa yhtään ylimääräistä, vaan pysähtyä vain nopeasti verosy­istä ja keskit­tyä Turku-Tukhol­ma ‑liiken­teeseen. Ahve­nan­maan rekkar­al­lista aika iso osa on ilmeis­es­ti verosy­istä tehtävää siirte­lyä, jos­sa mm. alle noin 22 euron hin­taisia (jot­ta alvin per­im­isen 5 euron raja ei täy­ty) tuot­tei­ta ensin viedään Ahve­nan­maalle, ja sieltä ne sit­ten pos­tite­taan arvon­lisäverot­tom­i­na EU:n alv-veroalueelle muualle Euroop­paan, kuten man­ner-Suomeen. Onko huolto­var­muuskeskuk­sen tehtävä tukea val­tion verovaroil­la kri­isi­ti­lanteessa sel­l­aista toim­intaa? Ymmär­rän huolto­var­muu­den kannal­ta keskeis­ten kul­je­tusten takaamisen, kuten elin­tarvikkei­den, ter­vey­den­huolto­tuot­tei­den tai yri­tys­ten keskeis­ten kom­po­nent­tien ja vien­ti­tuot­tei­den siir­to­jen tukemisen verovaroin, mut­ta onko huolto­var­muu­den kannal­ta miten keskeinen asia taa­ta val­tion verovaroil­la se, että saavute­taan riit­tävät toim­i­tus­var­muus sel­l­aisille pos­tilähetyk­sille, jot­ka lähetetään väl­tellen arvon­lisäveron mak­samista, jota maas­sa pääosa muista yri­tyk­sistä joutuu maksamaan?

        Omas­ta mielestäni ris­teily­laivo­jen tukem­i­nen on ympäristöl­lis­es­ti ja kil­pailun tasa-arvon takaamisen näkökul­mista kestämätön­tä. Maal­la sijait­se­via hotelle­ja ja rav­in­toloi­ta ei ole tuet­tu vas­taavasti pysymään pystyssä, eikä niil­lä ole edes arvon­lisäverot­to­muuse­t­ua. Olisi voitu kil­pailut­taa, että kuka hoitaa roro-liiken­net­tä halvim­mal­la, jos liiken­net­tä ei markki­nae­htois­es­ti tapah­du, eikä osoit­taa tukea automaat­tis­es­ti ris­teily­laivoille, joiden liikenne on varsin ener­giate­ho­ton­ta ja päästörikas­ta pelkkänä rahtilaivana.

  6. > nopeusra­joi­tusten alentamista

    Liikenne on vain liikku­misen väline, ei sen tarkoi­tus. Teen­pä siis aja­tusleikin, jos­sa liikenne tuot­taa vain liikku­mista ja kuolleita.

    Voidaan sanoa, että liiken­teen tarkoi­tus on min­i­moi­da liikku­miseen käytet­tävä aika. Mitä nopeampi liike sitä tehokkaampi liikenne, mut­ta hin­tana on enem­män kuolleita.
    – Itse lask­isin niin, että liiken­teessä kuollei­den menetet­ty jäl­jel­lä ole­va eli­nai­ka lisätään liiken­teessä käytet­tyyn aikaan. Niinpä:

    – Olete­taan, että liiken­teessä aje­taan miljoona henkilö­tun­tia nopeudel­la 60 km/h, jos­ta saadaan tuotan­toa aikaisek­si 60 miljoon­aa kilometriä.
    – Nos­te­taan nopeus 80 km/h:iin, jol­loin tuo sama suorite saadaan aikaisek­si 750’000 tunnissa.
    – Siis nopeu­den nos­to tuot­ti hyö­tyä 250’000 tuntia.
    – Mut­ta kos­ka nopeu­den nos­tamisen seu­rauk­se­na saman suorit­teen tuot­tamiseen kuoli enem­män ihmisiä, pitää kuollei­den lasken­nalli­nen jäl­jel­lä ollut eli­nai­ka (tai ainakin jokin osa siitä, valveil­laoloai­ka?) lisätä tuo­hon liiken­teessä käytet­tyyn aikaan 750’000 h.
    – 250’000 tun­tia on noin 29 vuotta.

    Jos nopeu­den nos­tamisen seu­rauk­se­na menetet­ty eli­nai­ka on vähem­män kuin 29 vuot­ta, nos­t­a­mi­nen on kannattavaa.

    – Kun suorite las­ke­taan ajan funk­tiona, on lähtöko­h­ta varsin tasa-arvoinen: jokaisel­la on aikaa yhtä paljon. 24 tun­tia vuorokaudessa.

    1. – Itse lask­isin niin, että liiken­teessä kuollei­den menetet­ty jäl­jel­lä ole­va eli­nai­ka lisätään liiken­teessä käytet­tyyn aikaan. Niinpä:

      Lähdit siitä ole­tuk­ses­ta, että liiken­teessä elämä­naikana käytet­ty aika lask­isi siinä suh­teessa, kun nopeus kas­vaa. Tätä ei tue mikään. Liiken­teeseen käytet5ty aika on suun­nilleen vakia. Mat­ka pitenevät kun nopeus kasvaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Mat­ka pitenevät kun nopeus kasvaa. 

        Aivan. Liiken­n­ev­erkon tuotan­non määrä kas­vaa. Nopeuk­sia nos­ta­mal­la saadaan samas­ta tiev­erkon investoin­nista enem­män tuotan­toa. Tässä tapauk­ses­sa muuhun toim­intaan säästynyt­tä aikaa. Hin­tana sit­ten on liiken­nekuole­ma. Tuos­sa esimerkissä näytin yhden tavan löytää raja sille, kuin­ka paljon kan­nat­taa nos­taa nopeuksia:

        – Jos uno­hde­taan raha ja pide­tään hin­tana vain elämää / kuolemaa.
        – Jos olete­taan, että yhden kan­nat­taa kuol­la liiken­teessä, jos kaik­ki muut yhteen­las­ket­tuna saa­vat (säästävät) itselleen enem­män aikaa kuin tuo yksi menet­ti lasken­nal­lises­sa lop­puelämän­sä pituudessa.

        Matko­jen piten­e­m­i­nen ei johdu tiev­erkon nopeu­den nos­tamis­es­ta vaan jokaisen henkilöko­htai­sista valin­noista (oman tarve­hier­arkiansa poh­jal­ta). Kukaan ei lop­ul­takaan jätä (nopeu­den nos­tamisen seu­rauk­se­na säästynyt­tä) aikaansa (24h / päivä) käyttämättä!

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Lähdit siitä ole­tuk­ses­ta, että liiken­teessä elämä­naikana käytet­ty aika lask­isi siinä suh­teessa, kun nopeus kas­vaa. Tätä ei tue mikään. Liiken­teeseen käytet5ty aika on suun­nilleen vakia. Mat­ka pitenevät kun nopeus kasvaa.

        Asia on Suomen on his­to­ri­as­sa ollut noin. Liiken­teessä käytetään keskimäärin noin tun­ti päivässä. 1900-luvun alus­sa se oli pääasi­as­sa työhön liit­tyvää liikku­mista, kun taas 2000-luvul­la yhä isom­pi osa liikku­miseen käytet­tävästä ajas­ta (ja kilo­me­treistä) on liit­tynyt vapaa-ajan­matkoi­hin, jos­sa suurin matka­suorit­teen kas­vat­ta­ja on ollut lentäminen. 

        Toisaal­ta eräis­sä ruuhkai­sis­sa mais­sa liiken­teeseen käytet­ty aika on selvästi Suomea isom­paa, joten var­muut­ta siitä ei ole, etteikö liiken­teessä kulu­va aika voisi kas­vaa, jos ensin on raken­net­tu yhteiskun­tarakenne (esim. koulut, päiväkodit, ter­veyskeskuk­set ja sairaalat, liikun­ta­paikat, kau­pal­liset palve­lut) jol­lain liikku­misnopeudel­la, ja sen jäl­keen hidastet­taisi­in liiken­net­tä, eli kas­vatet­taisi­in palvelu­jen välistä ajal­lista etäisyyt­tä niiden tuot­tamisen sijoit­tumis­päätösten tekemisen jälkeen.

      3. Hin­nan hal­ventues­sa kysyn­tä kas­vaa, ei kai tämä nyt mikään ihme ole. Nopeu­den kas­vaes­sa matkan hin­ta (sihen kulutet­tu aika) piene­nee, joten ihmiset päät­tävät matkus­taa pidemmälle.

  7. Yleen­sä täl­lai­sis­sa laskelmis­sa käytetään käsitet­tä bur­den of dis­ease (tau­ti­taak­ka), joka on menete­tyt elin­vuodet + vam­mau­tunei­den jäl­jel­lä ole­vat vuodet ker­rot­tuna jol­lakin ker­toimel­la (väliltä 0–1). WHO käyt­tää esim täl­laista lasku­ta­paa. Koro­nan tapauk­ses­sa tule­vat kyseeseen lähin­nä vain menete­tyt elin­vuodet. Niiden arvokin jää melko pienek­si, kos­ka kuolleet ovat pääosin hyvin iäkkäitä. Miten näi­hin laskelmi­in sit­ten liitetään talous on jo vaikeam­paa ja aika mielivaltaista.

  8. Samaa mieltä Daniel Fed­er­leyn kanssa, että Suomen kuolleisu­udessa tuskin näkyy mitään merkit­tävää muu­tos­ta tänä vuon­nakaan. Ja maail­man väk­ilukukin lisään­tyy taas tänä vuon­na noin 100–200 miljoon­al­la koronas­ta huolimatta.

    1. Kuolleisu­us ei hyp­pää, jos epi­demi­an tor­jun­nas­sa on on istu­taan. Ital­ias­sa kuolleisu­us taas on moninker­tais­tunut taudin run­telemil­la alueilla.

      Kyl­lä tämä on sel­l­ainen tau­ti, jon­ka tor­ju­miseen täy­tyy käyt­tää mieliku­vi­tuk­sel­lisen ver­ran rahaa. Talouden tukipaketit ovat niin suuria, että vaikka­pa mil­jar­di heit­et­tynä tes­tauk­seen ja tau­tiketju­jen met­sästyk­seen alkaa ole­maan pikkusumma.

      Ver­tailun vuok­si Ital­ias­sa kuoli viime viikol­la pahim­pana päivänä yli 900 ja toisek­si pahim­pana yli 800 ihmistä. Talvi­so­dan pahim­pana päivänä kaa­tui yhteen­sä 800 suo­ma­laista soti­las­ta. Koron­akri­isi Ital­ias­sa vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan sitä, että siel­lä käytäisi­in Talvi­so­taa*. Ja Sotaan ver­rat­tuna kaik­ki ovat etulin­jas­sa, eivät vain sotilaat.

      Kenen mielestä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

      *) Ikä­jakau­mas­sa tosin on suuri ero

      1. Sylt­ty: Kenen mielestä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

        Min­un.

        Onnet­to­muudet ovat help­po­ja, ne vain tule­vat ja iskevät. Sit­ten tulet syn­tyneen vahin­gon kanssa toimeen ja ruok­it parem­paa puol­ta itsessäsi, ehkä jopa kehi­tyt matkan var­rel­la. Mielessä ei vält­tämät­tä mitään isom­paa rikkoudu. Ter­vey­den­huoltosek­tori tekee työtään ja kansa kan­nus­taa taput­ta­mal­la. Kaik­ki on pohjim­mil­taan kuten ennenkin.

        Sota syn­tyy täysin ihmisen pahan­tah­toisu­ud­es­ta, ja pakot­taa itse kutakin hajot­ta­maan koko vaival­la raken­netun minäku­van ja muut­tumaan tap­pa­jak­si itsekin. Toden­näköisyys on suuri että vahinko on peru­ut­tam­a­ton. Suomes­sa suuret ikälu­okat viet­tivät sit­ten lap­suuten­sa täl­lais­ten trau­mo­jen keskel­lä. En jak­sa juurikaan häm­mästel­lä näi­den kohort­tien alko­holis­mia. Ihme että meni näinkin hyvin.

        Pan­demia ei onnek­si ole sota. Kyl­lä sitä voi siihen ver­ra­ta, mut­ta yhdis­täv­inä tek­i­jöinä kär­simys ja kuole­ma eivät ole vielä paljon. Elämällekin on omi­naista kär­simys ja kuolema. 

        Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa ihmiset elävät kovin van­hoik­si, ja laa­jen­net­tu per­he on tavanomainen sosi­aa­li­nen rakenne. Lääketiede on mah­dol­lis­tanut van­huk­sille laadukas­ta laina-aikaa, nyt se valitet­tavasti mon­elta lop­pui, ja lop­pu tuli ehkä vähän aikaisem­min mut­ta elämä oli ollut laa­jen­netus­sa per­heessä laadukkaam­paa. Ei eet­tistä ongel­maa, vaik­ka kuole­ma yksin jos­sain koron­aeristyk­sessä on kyl­lä aika karu.

        Van­ho­jen ihmis­ten hau­ta­jaiset ovat kau­ni­ita ja pohjim­mil­taan aika toiveikkai­ta, nuorten ihmis­ten hau­ta­jaiset bru­taale­ja. Nyt on onnek­si pääsään­töis­es­ti noi­ta ensik­si mainit­tu­ja. Toiv­ot­tavasti näin on jatkossakin.

        Mut­ta joo, mil­jar­di on pikku­ra­ha, ja kymmenekin. Siitä olemme mah­dol­lis­es­ti eri mieltä että sup­pres­sio olisi ratkaisu. En pidä sitä real­is­tise­na maail­mas­sa jos­sa halu­taan jakaa hyv­in­voin­tia tur­vaa­mal­la vapaa liikku­vu­us. Ruot­sis­sa on tul­tu ilmeis­es­ti samaan lop­putu­lok­seen, Tan­s­ka on muut­ta­mas­sa lin­jaansa, ja Suomes­sa ollaan jos­sain väl­i­ti­las­sa ja ilmeis­es­ti pähkäil­lään mit­i­gaa­tion ja sup­pres­sion välil­lä tai pahim­mis­sa tapauk­ses­sa ajelehditaan.

        Län­si­mais­sa pan­demia on oleel­lis­es­ti ohi, jäl­jel­lä on enää oper­ati­ivisen koneis­ton pyörit­tämi­nen niin pitkään kuin tarpeen. Tehti­in minkälaisia (real­is­tisia) päätök­siä tahansa, ei suo­ra kuolleisu­us siitä paljoa muu­tu. Real­isti­nen päätös ei ole yhteiskun­nan täys­sulku kunnes rokote on saatu kehitet­tyä. Tarvit­ta­va tieto viruk­sen lev­iämis­es­tä on ole­mas­sa, kadut ja rav­in­to­lat ovat varsin tyhjiä ilman ulkon­ali­ikku­miskiel­toakin. Viruk­sen kanssa on jol­lain tasol­la opit­tu elämään.

        Ne mil­jardit pitää käyt­tää yhteiskun­nan toipumiseen. Koron­avirustes­taus ei ole enää eri­tyisen ajanko­htaista muu­ta kuin ter­veys- ja sosi­aal­i­huol­lon tarpeisi­in, mut­ta vas­ta-ainetes­taus pitää ilmei­sistä syistä saa­da pyörimään asap, ja yksi­ty­isin voimin heti kun teste­jä on tarpeek­si riskiryh­mien pri­or­isoin­ti tietysti huomioiden. Suomes­sa 2020-luvun lamas­ta ei ker­ta kaikki­aan saa tul­la nuorten aikuis­ten sukupolvikoke­mus­ta samaan tyyli­in kuin 90-luvun lamas­ta. Nyt ollaan hyvää vauh­tia aja­mas­sa tilan­net­ta siihen, ja se on jo tuot­ta­muk­sel­lista ellei jopa tahallista.

        Merkit­tävin päätös mitä nyt voidaan tehdä on siir­tymi­nen Ruotsin lin­jalle. On hyvin han­kalaa jos syksyl­lä lau­ma­suo­ja on suurim­mas­sa osas­sa Euroopan mai­ta, mukaan­lukien naa­puri­maat, elämä on palaa­mas­sa nor­maa­lik­si, ja Suo­mi edelleen pitää rajo­jaan kiin­ni ja jar­rut­taa epi­demi­an eten­e­mistä luo­ja ties mik­si. Jos näin käy, 2020-luvun lamas­ta tulee todel­lakin nuorten uusi sukupolvikokemus.

      2. Sylt­ty:

        Ver­tailun vuok­si Ital­ias­sa kuoli viime viikol­la pahim­pana päivänä yli 900 ja toisek­si pahim­pana yli 800 ihmistä. Talvi­so­dan pahim­pana päivänä kaa­tui yhteen­sä 800 suo­ma­laista soti­las­ta. Koron­akri­isi Ital­ias­sa vas­taa suu­ru­us­lu­okaltaan sitä, että siel­lä käytäisi­in Talvi­so­taa*. Ja Sotaan ver­rat­tuna kaik­ki ovat etulin­jas­sa, eivät vain sotilaat.

        Kenen mielestä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

        Niin! Tuo määrähän vas­taa 20 bus­si­lastil­lista alak­oul­u­laisia tai 5–6 lentokoneel­lista leirik­oulus­ta palaavia yläk­oul­u­laisia. Kenen mielestä puo­len­tusi­naa lento-onnet­to­muut­ta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitätön pikku­jut­tu? Määrät ovat sel­l­aisia, että mei­dän pitäisi antaa kaikkien lesti­järveläis­ten tai pelkosen­niemis­ten kuol­la joka päivä — ei voi kuin ihme­tel­lä, että kenen ter­ve­järkisen mielestä täl­lainen olisi ok?

      3. Niin! Tuo määrähän vas­taa 20 bus­si­lastil­lista alak­oul­u­laisia tai 5–6 lentokoneel­lista leirik­oulus­ta palaavia yläk­oul­u­laisia. Kenen mielestä puo­len­tusi­naa lento-onnet­to­muut­ta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitätön pikkujuttu?

        Maail­mas­sa kuolee liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa 3400 ihmistä joka päivä. Ei mitään paniikkia.

      4. Ital­ias­sa kuolee “nor­maali­olois­sa” (2019) 1770 h./pvä. Olisi (ja tulee ole­maan) tärkeä tietää, kuin­ka moni vaikka­pa näistä päivän 800 ihmis­es­tä kuluu siihen 647 000 henkilön joukkoon, joka kuolee ‘joka tapauk­ses­sa’ Ital­ias­sa vuosit­tain (joko tänä tai ensivuon­na)? Kuoleeko Ital­ias­sa siis nyt täl­lä het­kel­lä päivässä n. 2 600 henkilöä yhteen­sä? Selvää on, että korona aiheut­taa niin rajun reak­tion hauras­tuneelle keholle, että se tap­paa ihmisiä ennenaikaisesti.
        Kuin­ka mon­ta parhaas­sa elämän­sä kun­nos­sa ole­vaa 20-vuo­ti­as­ta nuor­ta miestä on kuol­lut? (Kun nyt sotaan ver­taat.) Jos tosi­aan las­ke­taan kuollei­den poten­ti­aal­ista jäl­jel­lä ole­vaa elinikää ja ker­ro­taan kuollei­den määräl­lä (korona vs talvi­so­ta), taitaa vaa­ka kään­tyä toisen suun­taan ja rajusti (ainakin omien hau­taus­maakäve­ly­jeni perusteella).
        Niin san­otun laa­tu­me­di­an uuti­soin­nis­sa häir­it­see se, että heti kun sivut avaa, eteen lävähtää luku­ja, suuri­akin luku­ja, vail­la mitään suh­teel­lis­tamista, vain yksit­täis­inä lukuina. Luvuil­la luo­daan mieliku­vaa ja annetaan ymmärtää — mut­ta ei lisätä ymmär­rystä. (Ja iltapäiväle­hdis­sä otsikok­si kel­paa, että nyt on lap­si kuol­lut jos­sakin päin Euroop­paa — ja tästä var­maan kaduil­la sit­ten puhutaan, että tähän voi kuol­la kuka tahansa, kos­ka tahansa, mis­sä tahansa — joka sinän­sä on mieletön lause.)
        Ps. Ital­ias­sa kuolee vuosit­tain hen­gi­tystie­sairauk­si­in (malat­tie del sis­tema res­pi­ra­to­rio) 53 372 henkilöä (2019).
        Ps. “En myön­nä mitään, en kiistä mitään — minä vain totean.”

      5. Taleb – wheres hedge: Ital­ias­sa kuolee ”nor­maali­olois­sa” (2019) 1770 h./pvä. Olisi (ja tulee ole­maan) tärkeä tietää, kuin­ka moni vaikka­pa näistä päivän 800 ihmis­es­tä kuluu siihen 647 000 henkilön joukkoon, joka kuolee ’joka tapauk­ses­sa’ Ital­ias­sa vuosit­tain (joko tänä tai ensivuonna)? 

        Tämä sivus­to https://www.euromomo.eu/index.html seu­raa kokon­aiskuolleisu­ut­ta mait­tain ja piirtää niistä käyriä tilas­tol­lisin vai­htelu­välein. Päivit­tyy ilmeis­es­ti ker­ran viikos­sa, torstaisin. Viime torstaina Italia oli ain­oa maa jos­sa kuolleisu­u­den kohoami­nen näkyi selvästi, täl­lä viikol­la odotet­tavis­sa on että Espan­ja liit­tyy joukkoon. Ital­ian osalta kuolleisu­us ei viime viikol­la ollut samoissa luke­mis­sa kuin 2016–2017 influ­enssaepi­demi­as­sa, mut­ta odotet­tavis­sa on että päiv­i­tysvälil­lä kuolleisu­us on edelleen noussut..

      6. mil­tei ajat­telin tänään: Tämä sivus­to https://www.euromomo.eu/index.html seu­raa kokon­aiskuolleisu­ut­ta mait­tain ja piirtää niistä käyriä tilas­tol­lisin vai­htelu­välein. Päivit­tyy ilmeis­es­ti ker­ran viikos­sa, torstaisin. Viime torstaina Italia oli ain­oa maa jos­sa kuolleisu­u­den kohoami­nen näkyi selvästi, täl­lä viikol­la odotet­tavis­sa onet­tä Espan­ja liit­tyy joukkoon. Ital­ian osalta kuolleisu­us ei viime viikol­la ollut samoissa luke­mis­sa kuin 2016–2017 influ­enssaepi­demi­as­sa, mut­ta odotet­tavis­sa on että päiv­i­tysvälil­lä kuolleisu­us on edelleen noussut..

        Mie­lenki­in­toista on nähdä, tasoit­tuuko tuo pomp­pu vas­taavasti mata­lal­la, pitkäkestoisel­la kuopal­la lop­pu­vuodes­ta, eli kävikö niin, että he, joiden “piti” kuol­la syksyl­lä, kuo­li­vatkin jo keväällä.

  9. Pohjim­mil­taan tämä palau­tuu mil­laista yhteiskuntafilosofi­aa kannattaa. 

    Ayn Randin sci­fi-maail­mas­ta innoituk­sen saa­neet näkevät yhteiskun­nan kovin eri taval­la kuin John Rawlsin lin­joil­la olevat. 

    Tästä ei juuri keskustel­la ja ehkä sik­si ihmisiä on turhan help­po ymmärtää väärin. 

    Tässä pohd­in­taa.

    https://www.bloomberg.com/amp/opinion/articles/2020–03-29/coronavirus-pandemic-puts-moral-philosophy-to-the-test?__twitter_impression=true

    1. JTS: Ayn Randin sci­fi-maail­mas­ta innoituk­sen saa­neet näkevät yhteiskun­nan kovin eri taval­la kuin John Rawlsin lin­joil­la olevat

      Äh, kyl­lä ne Randin kan­nat­ta­jat otta­vat sen verovaroista mak­se­tun intubaa­tiop­utken kurkku­un­sa siinä mis­sä Rawl­slaisetkin. Tälle on kyl­lä vähem­män tarvet­ta, kos­ka ihmisil­lä on taipumus kas­vaa Randin ajatuk­sista ulos ennen kuin ovat intubaatioputki-iässä.

  10. Ilmansaas­teet aiheut­ta­vat har­vaana­su­tus­sa Suomes­sa vuodessa 2000 ennenaikaista kuole­maa. Helsin­gin kokoises­sa Oslos­sa on arvioitu, että siel­lä pelkästään autoli­iken­teen aiheut­ta­ma ilman­laadun heikken­e­m­i­nen aiheut­taa 200 ennenaikaista kuolemaa. 

    Silti täl­läkin het­kel­lä suurim­mas­sa osas­sa auto­ja on edelleen nastarenkaat, joil­la on lokaku­us­ta läh­tien hiot­tu sulia katu­ja hienon­hienok­si katupö­lyk­si, joka kulkeu­tuu suo­raan keuhkoi­hin. Ter­vey­den kannal­ta tilanne on pitkälti ident­ti­nen koron­aviruk­sen kanssa. Silti virusepi­demi­an takia läh­es kaik­ki toimin­not pysäytetään, kun taas katu­jen hiomi­nen pölyk­si saa jatkua ensitel­lään ilman minkään­laisia rajoituksia.

    Täl­läkin het­kel­lä peruster­veelle henkilölle suurem­pi ris­ki terevey­delle lie­nee kävel­lä pölyn täyt­tämässä katukuilus­sa kuin käy­dä kau­pas­sa ilman suo­javarustei­ta. Silti kau­pas­sa yskäi­sevää kat­so­taan pitkään, mut­ta nastarenkail­la autoilu ei kiin­nos­ta ketään.

  11. Tilas­toti­eteil­i­jä David Spiegel­hal­ter (Win­ton Pro­fes­sor of the Pub­lic Under­stand­ing of Risk in the Sta­tis­ti­cal Lab­o­ra­to­ry at the Uni­ver­si­ty of Cam­bridge) las­ki kuin­ka paljon
    nor­maalia riskiä covid-19 tuot­taa.

    Covid-19:n aiheut­ta­ma ris­ki seu­raa läh­es yksi yhteen nor­maalia ikäriskiä (toden­näköisyys kuol­la tuplaan­tuu 8 vuo­den välein). Kun asi­aa läh­estyy kylmästi ikäriskinä koron­avirus on saman­lainen elin­vu­osiris­ki kaikissa ikäryh­mis­sä. Kaikissa ikälu­okissa koron­avirus aiheut­taa 1–2 viikos­sa saman lisäriskin kuin vuosi normaalioloissa. 

    ps. Eilen Lancetis­sa julka­isti­in uusi arvio infek­tiokuolleisu­ud­es­ta. Toisin kuin tapauskuolleisu­us, infek­tiokuolleisu­udessa ote­taan huomioon ne joi­ta ei diagnosoida.
    Esti­mates of the sever­i­ty of coro­n­avirus dis­ease 2019: a mod­el-based analy­sis. Julka­isun mukaan infek­tiokuolleisu­us on 0.66%. 80+ vuo­ti­ail­la sairaala­hoitoa vaa­tivien osu­us on 18.8%.

  12. Kan­nat­taa myös poimia onnet­to­muus­tutk­in­tara­porteista ne viisikym­men­tä tapaus­ta vaik­ka viime vuodelta, jois­sa kuole­ma on aiheutunut liian korkeas­ta nopeusra­joituk­ses­ta. En tiedä löytyykö.…?

    Aivan var­masti löy­tyy tapauk­sia jois­sa kuole­ma on tul­lut nopeusra­joituk­sen rikkomis­es­ta, yhdis­tet­tynä päis­sään tai aineis­saan ajamiseen ja/tai itse­tuhois­tu­u­teen. Näitä on suuri osa Suomen vakav­ista liiken­neon­net­to­muuk­sista. Ja käytän­nön resurssit kan­nat­taa keskit­tää niihin.

    (oikeast­i­han keskustelu tääl­lä on tilastopo­h­jaista teo­reti­soin­tia mukavasti työpöy­dän ääressä joten käytän­nöl­lä ja todel­lisu­udel­la ei sinän­sä ole väli ja saat­taa jopa estä hur­jimpia fan­ta­sioi­ta joten ymmär­rän ettei niistä kan­na­ta välittää…)

    1. Kan­nat­taa myös poimia onnet­to­muus­tutk­in­tara­porteista ne viisikym­men­tä tapaus­ta vaik­ka viime vuodelta, jois­sa kuole­ma on aiheutunut liian korkeas­ta nopeusra­joituk­ses­ta. En tiedä löytyykö….?

      Kun Helsingis­sä las­ket­ti­in nopeusra­joituk­set kanstakaupungis­sa 30 km/h kuole­maan johta­neet liiken­neon­net­to­muudet katio­si­vat kokon­aan. Parhaim­mil­laan ruumi­ita tuli 60 vuodessa, viime­vuon­na kaksi.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kun Helsingis­sä las­ket­ti­in nopeusra­joituk­set kanstakaupungis­sa 30 km/h kuole­maan johta­neet liiken­neon­net­to­muudet katio­si­vat kokon­aan. Parhaim­mil­laan ruumi­ita tuli 60 vuodessa, viime­vuon­na kaksi.

        …ja tämä ver­tau­tuu kaupunkei­hin, jois­sa nopeusra­joituk­sia ei ole las­ket­tu miten?

      2. …ja tämä ver­tau­tuu kaupunkei­hin, jois­sa nopeusra­joituk­sia ei ole las­ket­tu miten?

        Ver­rat­tuna muu­uhun maa­han, liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrän Helsingis­sä on asukas­ta kohden on mur­to-osa koko maan luvuista. Helsingis­sä kuoli viime vuon­na kolme henkeä ja sen osu­us asukaslu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa olisi pitänyt päästä siis 27 vaina­jal­la, jos olisi pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kolme kuo­li­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, joten tuo 30 km/h ei vaikut­tanut heihin.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ver­rat­tuna muu­uhun maa­han, liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrän Helsingis­sä on asukas­ta kohden on mur­to-osa koko maan luvuista. Helsingis­sä kuoli viime vuon­na kolme henkeä ja sen osu­us asukaslu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa olisi pitänyt päästä siis 27 vaina­jal­la, jos olisi pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kolme kuo­li­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, joten tuo 30 km/h ei vaikut­tanut heihin.

        Jotenkin surullista, mut­ta kuvaavaa tämän blo­gin keskusteluille, että vaik­ka puhutaan elämän arvos­ta, niin päädytään autoilun kri­ti­soin­ti­in. Mah­taako löy­tyä yhtään keskustelua jos­sa ei urpute­ta autoilus­ta tai pysäköinnistä?

      4. Osmo Soin­in­vaara: Ver­rat­tuna muu­uhun maa­han, liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrän Helsingis­sä on asukas­ta kohden on mur­to-osa koko maan luvuista. Helsingis­sä kuoli viime vuon­na kolme henkeä ja sen osu­us asukaslu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa olisi pitänyt päästä siis 27 vaina­jal­la, jos olisi pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kolme kuo­li­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, joten tuo 30 km/h ei vaikut­tanut heihin.

        Ajat­telin vain, että kun tiede­tään mis­sä onnet­to­muudet ovat tapah­tuneet ja tiede­tään myös mil­loin alen­net­tu­ja nopeusra­joituk­sia on taa­jamis­sa otet­tu käyt­töön, niin olisi var­maankin “help­po”(*) analysoi­da mikä vaiku­tus 30 km/h rajoituk­sen käyt­tööno­tol­la on ollut. Jos oikeasti ollaan kiin­nos­tunei­ta päätösten toimivu­ud­es­ta ja tehokku­ud­es­ta, niin var­maankin täl­laista ana­lyysia on tehty?

        Vai onko niin, että kun joku malli ker­too, että nopeuk­sia pitää alen­taa ja oikein­toim­imi­nen tun­tuu kival­ta, niin seu­ran­naksi riit­tää pelkkä mutu­ilu siitä, että hienos­ti­han tämä toimii.

        (Pelkkä onnet­to­muuk­sien vähen­e­m­i­nen ei per se riitä, kos­ka tren­di on yleen­säkin laske­va ja taustal­la on hyvin olete­tavasti muitakin syitä kuin nopeusrajoitukset.)

        (*) määrät taita­vat olla kuitenkin niin pieniä, että ei se var­maan ihan yksinker­taista ole

      5. Osmo Soin­in­vaara:

        Ver­rat­tuna muu­uhun maa­han, liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuollei­den määrän Helsingis­sä on asukas­ta kohden on mur­to-osa koko maan luvuista. Helsingis­sä kuoli viime vuon­na kolme henkeä ja sen osu­us asukaslu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa olisi pitänyt päästä siis 27 vaina­jal­la, jos olisi pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kolme kuo­li­vat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, joten tuo 30 km/h ei vaikut­tanut heihin.

        Liiken­nekuolemat kun­nan sisäl­lä per asukasluku on ongel­malli­nen yksikkö. Helsinkiläis­ten maantiek­ilo­metrit aje­taan pääasi­as­sa Helsin­gin kaupun­gin maanti­eteel­lis­ten rajo­jen ulkop­uolel­la. Kaduil­la liiken­nekuolemia tulee vähem­män. Esimerkik­si vuon­na 2017 Suomes­sa tapah­tuneista tieli­iken­nekuolemista 70 % tapah­tui maan­teil­lä. Maan­tei­den tieli­iken­nekuolemista 46 % tapah­tui val­tateil­lä. (Lähde: Liiken­nevi­ras­ton tilas­to­ja 9/2018) Val­tatiekun­nis­sa esi­in­tyy korkei­ta tieli­iken­nekuole­maluku­ja, jos ne suh­teut­taa asukas­määrään, kos­ka kun­taa halkovil­la val­tatiel­lä tapah­tuu sään­nöl­lis­es­ti tieli­iken­nekuolemia pääasi­as­sa ihan muil­ta paikkakun­nil­ta kotoisin oleville, mut­ta kun­nan omil­la taa­ja­mamerkin sisäpuolisil­la kaduil­la tieli­iken­nekuolemien määrä on mon­es­sa täl­laises­sa kun­nas­sa silti ollut koko 2000-luvun ajan tasan 0, vaik­ka nopeusra­joi­tus on ollut 50 km/h.

        Taa­ja­mateil­lä taa­ja­mamerkin sisäpuolel­la tieli­iken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuoli Suomes­sa yhteen­sä 9 ihmistä vuon­na 2017 yhteen­sä poli­isin tietoon tulleesta 161 kuole­maan johta­neesta onnet­to­muud­es­ta tieli­iken­teessä (Lähde: Liiken­nevi­ras­ton tilas­to­ja 9/2018). Luku sisältää niin moot­to­ri­a­joneu­voille, polkupyörille kuin jalankulk­i­joillekin tapah­tuneet tieli­iken­nekuolemat taa­ja­ma-alueek­si liiken­nemerkil­lä merkat­tu­jen aluei­den sisäl­lä, eli luku sisältää myös esimerkik­si kuolin­ta­pauk­set, jot­ka johtu­vat polkupyöräil­i­jän tör­määmis­es­tä johonkin ilman toista osa­puol­ta. 30 km/h nopeusra­joituk­set ovat taa­ja­mamerkkien sisäpuolisia nopeusra­joituk­sia. 30 km/h nopeusra­joituk­sille voi olla perustei­ta, mut­ta kuolinko­larei­den määrien kehi­tyk­sen kanssa alen­netul­la nopeusra­joituk­sel­la ei vält­tämät­tä ole ollut kovin paljoa tekemistä, vaan esim. ajoneu­vokan­nan uud­is­tu­mi­nen entistä parem­pia tur­val­lisu­u­som­i­naisuuk­sia omaavak­si (joista uusim­mis­sa ajoneu­vois­sa on apu­vä­lineitä mm. jar­ru­tuk­si­in yllät­tävis­sä tilanteis­sa) voi olla ollut keskeisem­pi asia tieli­iken­nekuolemien vähen­e­misessä. Loukkaan­tu­mis­määri­in nopeusra­joituk­sen laskul­la 30 km/h tasolle on voin­ut olla vaikutusta.

      6. Olen tietoinen siitä, että läpi­a­jokun­nis­sa kuolemia/asukas ei voi laskea asukasluku­un suh­teutet­tuna. Helsin­gin sis­llä muiden kun­tien asukkaat kuitenkin taita­vat ajaa yhtä paljon kuin helsinkiläiset kaupun­gin ulkopuolella.
        Se, että pääosa kuolonko­lareista tapah­tuu maan­teil­lä tukee alku­peräistä väitet­tä, että nopeusra­joituk­set alen­ta­vat riskiä. Taa­jamien luvut oli­si­vat var­maan toiset, jos nope­rus­ra­joi­tus olisi 100 km/h

      7. Osmo Soin­in­vaara: Taa­jamien luvut oli­si­vat var­maan toiset, jos nope­rus­ra­joi­tus olisi 100 km/h

        Ehdot­tomasti noin. Point­ti­nani on se, että tieli­iken­nekuolemien vuosit­taisi­in lukumääri­in ei juurikaan vaiku­ta se, onko nopeusra­joi­tus taa­ja­ma-alueen sisäl­lä 40 km/h vai siitä edelleen alen­net­tu 30 km/h (pait­si ehkä esimerkik­si jol­lain eri­tyisen huonon näkyvyy­den alueil­la) kos­ka kum­mal­lakin nopeudel­la tieli­iken­nekuolemien ris­ki on jo varsin alhainen. Loukkaan­tu­mis­määri­in nopeusra­joituk­sen alen­t­a­mi­nen 40 km/h:sta 30 km/h tasolle voi vaikut­taa, ja mitä ilmeisim­min nopeu­den­ra­joi­tusten alen­tamiset myös ovat usein vähen­täneet loukkaantumisia.

        On kuitenkin ihan selvää, että suuret nopeudet merk­it­sevät myös tieli­iken­nekuolemien riskien kasvua, varsinkin risteysten kohdil­la. Noin joka neljän­teen tieli­iken­nekuolemista on Suomes­sa mon­e­na vuon­na liit­tynyt alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na ollut kul­jet­ta­ja. Joka viiden­teen tieli­iken­nekuole­maan liit­tyy sairasko­htaus. Henkilö- ja paket­ti­au­tois­sa kuolleista vuosit­tain vajaa puo­let ei ole käyt­tänyt tur­vavöitä. Onnet­to­muuskeskuk­sen takavu­osien arvioiden mukaan noin puo­let kysei­sistä kuolemista olisi jäänyt tapah­tu­mat­ta, jos tur­vavyötä olisi käytet­ty. On sit­ten kyse alko­holin vaiku­tuk­sen alaise­na ajamis­es­ta, sairausko­htauk­ses­ta tai tur­vavöi­den käyt­tämät­tömyy­destä, sel­l­ainen yhdis­tet­tynä suuri­in nopeuk­si­in nos­taa tieli­iken­nekuole­man riskiä. Myös esimerkik­si hirveen tai peu­raan tör­määmi­nen tai ulosajo tieltä on maan­teil­lä hen­gen­vaar­al­lisem­paa 100 km/h tai 120 km/h nopeudel­la tai siitä hiukan jar­rut­ta­maan ehtien kuin vaikka­pa 50 km/h nopeudel­la ajettaessa.

      8. Meille on esitet­ty tilas­to­ja siitä, kuin­ka jalankulk­i­jan kuole­maan vaikut­taa aivan olen­nais­es­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Eroli­ikenne-ener­gias­sa on 76 %.

      9. Osmo Soin­in­vaara:

        Meille on esitet­ty tilas­to­ja siitä, kuin­ka jalankulk­i­jan kuole­maan vaikut­taa aivan olen­nais­es­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Eroli­ikenne-ener­gias­sa on 76 %.

        Jalankulk­i­jan osalta noin todel­la onkin tör­mäyk­sis­sä auton kanssa. Ero voi olla pros­ent­teina jopa 200–300 %, eli huo­mat­ta­va. Absolu­ut­tisi­na vuosit­tain kuollei­den lukumäärinä ero sen sijaan ei ole ilmeis­es­ti enää iso. Esimerkik­si Helsin­gin kan­takaupungis­sa asi­aan liit­tyvien kuolemien nykyi­nen taso on ker­tomasi perus­teel­la ilmeis­es­ti nol­la pilkku jotakin. Sen luvun kolminker­tais­tu­mi­nen tai kol­ma­sosaan tip­pumi­nenkaan ei absolu­ut­tisia luku­ja ihan kauhean paljon muuta.

        Van­hat nopeu­den ja kuolleisu­u­den välisiä käyriä eivät enää ihan päde, kos­ka ajoneu­vot ovat kehit­tyneet, kos­ka liiken­nesu­un­nit­telun kehi­tys on muut­tanut väyliä tur­val­lisem­mik­si ja kos­ka onnet­to­muusti­lanteis­sa avun saami­nen on huo­mat­tavasti aiem­paa nopeam­paa (mm. kän­nyköi­den yleistymisen ansios­ta) ja lääketiedekin on kehit­tynyt. Se, mitä jalankulk­i­joiden ja ajonopeuk­sien käytille yhtey­den käyrille näyt­tää tapah­tu­van ajan edetessä, käy hyvin ilmi esimerkik­si jo use­am­man vuo­den van­has­ta VTT:n raportista Ajonopeu­den liiken­netur­val­lisu­us- ja ympäristö­vaiku­tuk­set https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T197.pdf sivul­ta 46, kuvas­ta 17. Siinä kuvataan sitä, kuin­ka jalankulk­i­jan kuole­man toden­näköisyys suh­teessa ajonopeu­teen on tutkimuk­sis­sa on ajan edetessä siir­tynyt oikealle, eli kuolleisu­us­ris­ki on vuosikym­menten edetessä alen­tunut. Nykyään käyrä lie­nee vielä oikeam­mal­la kuin tuon raportin laa­timi­saikaan se on ollut. Kuolleisu­u­den toden­näköisyy­den ero pysyy silti toki isona eri nopeuk­sien välil­lä, mut­ta käyrän siir­tyessä oikealle absolu­ut­tis­ten kuolemien määrät pie­nil­lä ajonopeuk­sil­la alenevat yhä pienem­mik­si ja pienemmiksi.

        Ero liike-ener­gias­sa on muuten hie­man 76 pros­ent­tia isom­pikin, 78. Liike-ener­gian ero menee toises­sa potenssis­sa, ja eron saa las­ket­tua kaaval­la 40^2/30^2–1=78 %. Vas­taavasti 30 km/h ja 20 km/h ajonopeuk­sien ero liikemäärässä on vielä isom­pi, 125 %, ja 20 km/h:sta 10 km/h:een jopa 300 %.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Meille on esitet­ty tilas­to­ja siitä, kuin­ka jalankulk­i­jan kuole­maan vaikut­taa aivan olen­nais­es­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Eroli­ikenne-ener­gias­sa on 76 %.

        Min­ua ihme­tyt­tää tämä liike-ener­gias­ta puhumi­nen tässä yhtey­dessä. Eihän liike-ener­gia absorboidu jalankulk­i­jaan. Ajatel­laan vaik­ka paket­ti­au­toa, jon­ka paino kaksinker­tais­tuu las­tauk­sen jäl­keen. Näin myös sen liike-ener­gia samaa nopeut­ta ajet­tas­sa kaksinker­tais­tuu. Vaikut­taako se jotain tör­mäyk­sessä jalankulk­i­jan kanssa? No ei vaikuta.

        Liike-ener­gia tai liikemäärä eivät ole merk­i­tyk­sel­lisiä vaan kysymys on jalankulk­i­jaan kohdis­tu­vista kiihtyvyyk­sistä ja iskuista. Nopeudel­la on tietenkin oleelli­nen merk­i­tys, mut­ta ei liike-ener­gian kaut­ta, kos­ka mas­so­jen ero on niin val­ta­va. Nopeus toki vaikut­taa myös pysähtymis­matkaan tai tör­mäysnopeu­teen, jos on aikaa reagoi­da ennen törmäystä.

        Tulee mieleen toinen löy­hästi aiheeseen liit­tyvä esimerk­ki, joka havain­nol­lis­taa ihmis­ten vajavaista ymmär­rystä fysi­ikas­ta. Joukko tut­tu­jani oli lähdössä autol­la käymään jos­sain. Erääl­lä daamil­la oli mukanaan parin vuo­den ikäi­nen lap­si. Kaikille ei riit­tänyt tur­vavyö­paikko­ja (saati tur­vais­tu­in­ta lapselle!), jos­ta huo­mautin. Tämä äiti ker­toi pitävän­sä lapsen sylis­sään ja he voisi­vat käyt­tää samaa tur­vavyötä. Tein pikaisen päässälaskuarvion ja totesin, että jos auto tör­mää johonkin 40 km/h nopeudel­la niin äiti puris­taa las­taan tur­vavyötä vas­ten noin kah­den ton­nin voimal­la. Parem­pi pitää lap­si vaik­ka irral­laan. (Lentokoneessa las­ta voi pitää sylis­sään samoissa tur­vavöis­sä lisälenkin avul­la, jol­loin tilanne ei ole sama.)

      11. Min­ua ihme­tyt­tää tämä liike-ener­gias­ta puhumi­nen tässä yhtey­dessä. Eihän liike-ener­gia absorboidu jalankulkijaan. 

        Jos auto painaa jalankulk­i­jaan näh­den niin paljon, ettei auton vauhti tör­mäyk­sessä juuri vähene, liike-ener­gialaskel­ma on vali­di. Mas­sana ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalankulk­i­jan massaa.

      12. Osmo Soin­in­vaara: Jos auto painaa jalankulk­i­jaan näh­den niin paljon, ettei auton vauhti tör­mäyk­sessä juuri vähene, liike-ener­gialaskel­ma on vali­di. Mas­sana ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalankulk­i­jan massaa.

        Ahaa. Eli ident­ti­sistä kak­so­sista salil­la treenan­nut lihak­sikkaampi ja siten painavampi loukkaan­tuu pahem­min? Uskon kyl­lä, että vam­mau­tu­misen vakavu­us nou­dat­taa jotain nopeu­den potenssia, mut­ta epäilen, että liike-ener­giaa käytetään, kos­ka lukios­ta muis­te­taan, että siihen sisäl­tyy se toisen potenssi. Täl­löin on help­po laskea tarkko­ja ja vaikut­tavia prosenttilukuja.

      13. QTC: Ahaa. Eli ident­ti­sistä kak­so­sista salil­la treenan­nut lihak­sikkaampi ja siten painavampi loukkaan­tuu pahem­min? Uskon kyl­lä, että vam­mau­tu­misen vakavu­us nou­dat­taa jotain nopeu­den potenssia, mut­ta epäilen, että liike-ener­giaa käytetään, kos­ka lukios­ta muis­te­taan, että siihen sisäl­tyy se toisen potenssi. Täl­löin on help­po laskea tarkko­ja ja vaikut­tavia prosenttilukuja.

        Kyl­lä tuo Soin­in­vaaran näke­mys on kohtu­ulli­nen kuvaus.

        Seli­tys: Asete­taan koor­di­naatis­to jalankulk­i­jaan, jol­loin tilanne näyt­tää siltä, että jalankulk­i­ja juok­see 40 km/h (tai mikä ikinä auton ja jalankulk­i­jan vauhtiero onkin) autoa päin. Kos­ka jalankulk­i­ja pysähtyy ja autolle ei käy olen­nais­es­ti mitään, kuluu liike-ener­gia jalankulk­i­jan ruumi­in muokkaamiseen.

      14. Osmo Soin­in­vaara:

        Jos auto painaa jalankulk­i­jaan näh­den niin paljon, ettei auton vauhti tör­mäyk­sessä juuri vähene, liike-ener­gialaskel­ma on vali­di. Mas­sana ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalankulk­i­jan massaa.

        Häh? En ymmärtänyt tuos­ta tek­stistä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee painavas­sa autossa 10 km/h:sta 20 km/h:een, liike-ener­gia kas­vaa 300 %. Mas­sana käytet­täköön vaik­ka jalankulk­i­jan 80 kg:n mas­saa. Mitä johtopäätök­siä pitäisi näi­den luku­jen poh­jal­ta tehdä, kun käytetään mas­sana jalankulk­i­jan massaa?

      15. Jos auto tär­mää jalankulk­i­jaan nopeudel­la 40 km/h ja jalankulk­i­ja näin syök­sästää eteen­päin 40 km tuntinopeudel­la. tähän liit­tyvä liike.energia on jalankulk­i­jan paino ker­rot­tuna nopeu­den neliäl­lä ja jaet­tuna kahdella.

      16. Osmo Soin­in­vaara:

        Jos auto painaa jalankulk­i­jaan näh­den niin paljon, ettei auton vauhti tör­mäyk­sessä juuri vähene, liike-ener­gialaskel­ma on vali­di. Mas­sana ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalankulk­i­jan massaa.

        Häh? En ymmärtänyt tuos­ta tek­stistä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee painavas­sa autossa 10 km/h:sta 20 km/h:een, liike-ener­gia kas­vaa 300 % eli nelink­er­taisek­si. Mas­sana käytet­täköön vaik­ka jalankulk­i­jan 80 kg:n mas­saa. Mitä johtopäätök­siä pitäisi näi­den luku­jen poh­jal­ta tehdä, kun käytetään mas­sana jalankulk­i­jan massaa?

  13. ”Jälkivi­isas­telukin kan­nat­taa käy­dä jär­jestelmäl­lis­es­ti läpi, jot­ta seu­raa­van pan­demi­an tul­lessa osa­taan toimia ratio­naalisem­min. Seu­raa­va pan­demia nimit­täin tulee. Ruotsin tar­joa­ma ver­rok­ki on tule­via päätök­siä ajatellen hyvä. Ruot­salaiset voivat olla eri mieltä koekani­ineik­si joutumisestaan.”

    Olen samaa mieltä. Nyt on syytä kan­nus­taa lin­jan suh­teen, mut­ta olisi toiv­ot­tavaa että Suomen ja Ruotsin strate­gioi­ta aikanaan ver­tail­taisi­in kokon­ais­val­tais­es­ti (ainakin) sekä talouden että ter­vey­den näkökul­mas­ta. Talouden näkökul­mas­ta strate­giat ovat var­masti eri­laisia. Suo­mi taval­laan ottaa kus­tan­nuk­set etukä­teen. OECD puhuu jopa 23% BKT pudo­tuk­ses­ta kiin­nio­lo-kuukausi­na. Täl­löin 2kk kiin­niolon hin­ta olisi karkeasti 10 mil­jar­dia euroa BKT mielessä. Toisaal­ta Ruot­si kan­ta­nee riskin suurem­man fatal­i­teetin muo­dos­sa. Näi­den asioiden yhteis­mi­tallis­t­a­mi­nen on vaikeaa.

    Suomen ja Ruotsin fatal­i­teet­ti-tilas­tot näyt­tävät tähän men­nessä nopeasti kat­soen hyvin saman­laisil­ta. Kun muu­takaan ei ole ja kyseessä ei ole gradu, olete­taan että Ruot­si on Suomea 7 päivää edel­lä taudin kehi­tyk­sessä (31.3). 7 päivää aiem­min (24.3), Ruot­sis­sa oli kuol­lut koron­aan 33 henkeä (https://tradingeconomics.com/sweden/coronavirus-deaths). Skaaat­tuna väestö­suh­teel­la (5.5/10.2) ja siir­ret­tynä 7 päivää eteen­päin, esti­maat­ti Suomen luvulle 31.3 olisi 18. Toteu­ma Suomes­sa oli 17, joka on mit­taus­tarkku­u­den rajois­sa sama luku. Jos viive on yli 7 päivää, on Suomen tilanne suh­teel­lis­es­ti heikom­pi, ja jos viive on alle 7 päivää, on suomen tilanne suh­teel­lis­es­ti vahvem­pi. Jos päätelmä on lähel­läkään oikeaa, tois­taisek­si sulkemisen hyö­tyä ei karkeasti lask­ien luvuis­sa vielä näky­isi. Toisaal­ta var­maan kehi­tys on vas­ta alus­sa ja todel­li­nen tilanne nähtäneen jälkikä­teen. Ana­lyysi on kuitenkin tärkeää tehdä aikanaan huolella.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Ruot­si sai paljon kuolonuhre­ja sil­lä, ettei se kieltänyt vierailu­ja vanhainkoteihin.

        Tämä oli ruot­salaisil­ta aika usko­ma­ton käm­mi. Onnek­si edes nyt kor­jat­tu. Niitä har­vo­ja asioi­ta jot­ka hoidet­ti­in Suomes­sa parem­min. Syitä voi arvail­la, mut­ta en aliarvioisi tämän blo­gin merkitystä.

  14. Näyt­täisi että todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä alka­isi vaki­in­tu­maan sataan tai alle per päivä. Tavoit­teena­han on, että epi­demi­an huip­pu tasa­taan pitkälle ajalle, jot­ta kansalaiset sairas­tu­isi­vat eri aikaan. Täl­lä vauhdil­la se aika on 5 miljoon­aa per sata eli 50.000 päivää eli 130 vuot­ta. Jos oireet­to­mia on kym­menker­tainen määrä, niin menee 13 vuot­ta. Jos lau­ma­suo­ja 50% riit­tää, niin 6 vuotta.

  15. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/cbdbba18-8c10-4541-a0d8-b36f802c86b5

    Niin… Jos tääl­läkin esi­in­tynei­den “koron­ako­vis­ten” kalku­raat­to­rilähtöi­nen uho kaiken auki pitämis­es­tä olisi ollut myös hal­li­tuk­semme lin­ja, ei tuo­ta hyvää kään­net­tä olisi tapahtunut. 

    Tuo on ennenaikaista sanoa, ymmär­rän sen, mut­ta se on jo selvää että radikaalit eristämis­toimet ovat olleet välttämättömiä. 

    Vain päiväko­tien, eli varsi­nais­ten koron­a­haavien auki pitämi­nen on enää kyseenalaista.
    Siel­lä suo­jaam­a­ton henkilökun­ta kohtaa suo­jaa­mat­to­mia lap­sia ja kon­tak­tiketju­jen kaut­ta he yhteen­sä kym­meniä mui­ta ihmisiä päivit­täin jo yhdessä päiväkotiryhmässä.

  16. Kir­joi­tat Osmo use­am­min tuos­ta laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den hin­nas­ta pri­or­isoin­tikeinona, ainakin ennal­taehkäisyn kontekstissa.

    On use­ampia syitä mik­si sitä ei laa­jem­min sovel­leta täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huoltoon. Hoidon/toimenpiteen hyö­dyn suh­teut­ta­mi­nen ver­rokki­hoitoon näh­den elin­vu­osi-indek­sik­si on haastavaa/epävarmaa (näen­näis­es­ti samat menetelmät pää­tyvät hyvin eri­laisi­in lop­putu­lok­si­in), etenkin kun kyse on pienistä eroista ryh­mien välil­lä, kuten lääketi­eteessä usein on. Vain har­voista uusis­takaan hoidoista, hyvin kalli­it lääk­keet pois­lukien, on tehty kus­tan­nus­vaikut­tavu­usarvio­ta. Täl­lä het­kel­lä ei ole mah­dol­lista EOA:n kan­nan­ot­to­jen perus­teel­la jät­tää anta­mat­ta vaikut­tavaa hoitoa mak­soi mitä mak­soi. Toki EOA jät­tää lääkäreille määriteltäväk­si kon­sen­suk­sek­si mikä on vaikut­tavaa. Mei­dän riit­täviä palvelui­ta (PL18§) on tarken­net­tu ter­vey­den­huolto­lain 7a§ mukaan niin, että kohtu­ut­tomasti mak­sa­va, vähäis­es­ti vaikut­ta­va hoito ei kuu­lu palvelu­va­likoimaan. Ainakin minä odotan sitä päivää kun tätä yritetään avoimesti soveltaa. Saatan joutua odot­ta­maan aika kauan, sil­lä lääkärit halu­a­vat viimeisen asti sysätä vas­tu­un poli­itikoille ja vice versa.

    Vähem­män yllät­täen jos tutkimus­toimn­nal­la on vaikea päästä yhteisel­lä nimit­täjäl­lä sop­u­un eri inter­ven­tioiden kus­tan­nus­vaikut­tavu­ud­es­ta niin ter­vey­den­huol­lon läpäi­sevän kus­tan­nus­vaikut­tavu­u­den arvioin­ti on silk­ka mah­dot­to­muus näil­lä menetelmil­lä. Alus­tavaa tietoa ter­vey­den­huol­lon (mar­gin­aalis­es­ta) vaikut­tavu­ud­es­ta saa ver­taa­mal­la Maail­man­pankin ter­veysindikaat­tor­e­i­ta. Yhdys­val­to­ja ter­veysindikaat­tor­eil­la, ml. eli­na­jan­odote, parem­min pär­jäävät mm. Cos­ta Rica ja Kuu­ba. Näis­sä mais­sa on julkises­ti rahoitet­tu uni­ver­saali ter­vey­den­hoito eikä niiden kus­tan­nuk­sista päätellen se voi sisältää ihan kauheasti toimen­piteitä. Mur­tu­mat immo­bil­isoidaan, infek­tioi­ta hoide­taan, halpo­ja ja vaikut­tavia sekun­daaripreven­tion lääkkeitä käytetään.

    Samal­la tiede­tään, että kehit­tynei­den maid­en välisiä ter­vey­sero­ja ei selitä raha (BKT/asukas), mut­ta joka ain­oas­sa maas­sa raha selit­tää väestön sisäisiä ero­ja eli varakkaam­mat elävät vuosia pidem­pään kuin vähä­varaisem­mat (Euroopas­sa doi:10.1056/NEJMsa0707519 Suomes­sa https://bit.ly/2wWkgNp). Elin­ta­vat omak­su­taan omas­sa sosi­aalises­sa viiteryh­mässä. Eihän tupakkaa enää pol­ta muut kuin nuoret, etniset vähem­mistöt, köy­hät ja tyh­mät. Sen takia sen voidaan sanoa ole­van “oma val­in­ta”, kos­ka kas­vokkain se näyt­tää siltä, mut­ta tilas­tol­lis­es­ti ja kasvot­tomasti, asia on aivan toinen. 

    On syytä vielä korostaa, että ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nus­vaikut­tavu­us on äärim­mäisen polar­isoitunut eikä siel­lä kär­jessä komeile syöpäseu­lon­nat tai sydän- ja verisuon­i­sairauk­sien pri­maaripreven­tiot. Alan erikois­lääkäreil­lä ja kansalaisil­la on äärim­mäisen yliop­ti­mistisia käsi­tyk­siä em. toimien vaikut­tavu­ud­es­ta, niin kuin on koko ter­vey­den­huol­lon toimin­nas­ta ylipään­sä (doi:10.1007/978–3‑319–64310-6_13 & 10.1136/bmjopen-2017–021309). Syyt tälle ovat mon­i­naiset. Tutkimus­tu­losten ja tilas­to­jen ymmärtämi­nen ei ole help­poa. Eli ongelmia luulisi syn­tyvän jo yksin siitä, että yhteiskun­ta on jät­tänyt lasku­taidot­toman pukin melko yksin vah­ti­maan kaal­i­maa­ta, mut­ta parem­paakaan ei ole tarjolla.

    1. Mei­dän riit­täviä palvelui­ta (PL18§) on tarken­net­tu ter­vey­den­huolto­lain 7a§ mukaan niin, että kohtu­ut­tomasti mak­sa­va, vähäis­es­ti vaikut­ta­va hoito ei kuu­lu palvelu­va­likoimaan. Ainakin minä odotan sitä päivää kun tätä yritetään avoimesti soveltaa.

      Kela taisi juuri soveltaa epäämäl­lä perin­nöl­listä sairaiut­ta pote­val­ta pojal­ta hyvinkalli­in lääkehoidon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.