Elämän arvo

Etsin googles­ta arvio­ta sääs­te­tyn elin­vuo­den arvos­ta ter­vey­den­huol­los­ta. Löy­sin kol­me artik­ke­lia, jois­sa vii­tat­tiin tähän vuon­na 2008 jul­kais­tuun kolum­nii­ni Lää­kä­ri­leh­des­sä. Jul­kai­sen sen  täälläkin.

Aja­tel­laan­pa, että hal­li­tus esit­täi­si edus­kun­nal­le nopeus­ra­joi­tus­ten alen­ta­mis­ta tavoit­tee­na sääs­tää vii­si­kym­men­tä ihmis­hen­keä vuo­sit­tain. Jos edus­kun­ta hyl­käi­si esi­tyk­sen, hyl­käyk­sen puo­les­ta äänes­tä­nei­tä ei syy­tet­täi­si mur­has­ta eikä edes kuoleman­tuot­ta­muk­sesta. Oikeus­asia­mie­hel­lä tus­kin oli­si huo­mau­tet­ta­vaa vapaan autoi­lun eteen uhrat­ta­vien pe­rus­­oikeuk­sien puolesta.

Tilan­ne oli­si täy­sin toi­nen, jos tie­täi­sim­me etu­kä­teen, ket­kä vii­si­kym­men­tä uhra­taan. Nimet oli­si­vat asian­omais­ten itsen­sä, edus­kun­nan, ilta­päi­vä­leh­dis­tön ja oikeus­asia­mie­hen tie­dos­sa. En usko, että kor­keam­mal­la nopeus­ra­joi­tuk­sel­la mitään mah­dol­li­suuk­sia voit­taa äänestystä.

Tilas­tol­li­nen kuo­le­ma on mie­li­ku­vis­sam­me pal­jon vähä­pä­töi­sem­pi kuin kuo­le­ma, jol­la on nimi ja kas­vot. Näin on myös ter­vey­den­huol­los­sa. Ennaltaehkäi­seväs­sä toi­min­nas­sa, vaik­ka­pa syö­pä­seu­lon­nois­sa, näy­te­tään käy­tet­tävän hin­ta­kat­to­na kuuttakymmentä­tu­hat­ta euroa ter­vet­tä elin­vuot­ta koh­den. En tie­dä, mis­sä täs­tä hin­nas­ta on pää­tet­ty, mut­ta ei asial­la aina­kaan edus­kun­taa ole vai­vat­tu. Var­maan­kin hyvä niin. Mut­ta mitään sel­keä­tä hin­ta­kat­toa ei ole, kun sai­raa­laan tuo­daan poti­las, jon­ka hen­ki on kal­liil­la hoi­to­toi­mil­la pelastettavissa.

Jon­kin­lai­nen raja­ta­paus on valin­ta hal­vem­man hoi­to­muo­don ja sel­väs­ti kal­liim­man, mut­ta vain mar­gi­naa­li­ses­ti parem­man hoi­to­muo­don välil­lä.  Esi­mer­kik­si syö­pä­hoi­dos­sa pyri­tään täl­löin nou­dat­ta­maan saman­lai­sia las­kel­mia kuin ennal­taeh­käi­se­väs­sä hoi­dos­sa, mut­ta joh­don­mu­kai­sia täs­sä ei olla. Joh­don­mu­kai­suut­ta vai­keut­taa sekin, että sitä kal­liim­paa ja aina­kin parem­mak­si mai­nos­tet­tua lää­ket­tä mark­ki­noi­daan poti­lail­le Internetissä.

Lää­ke­tie­teen kehi­tyt­tyä hui­min aske­lin ei ole rea­lis­tis­ta vaa­tia, että elä­mää ja ter­veyt­tä puo­lus­te­taan mihin hin­taan hyvän­sä. Vähin­tään mar­gi­naa­li­ses­ti hyö­dyl­li­siä hoi­to­ja on tar­jol­la niin pal­jon, että koko brut­to­kan­san­tuo­te voi­tai­siin käyt­tää ter­vey­den­huol­toon. Mik­si ihmis­hen­gen arvo oli­si ehdo­ton ter­vey­den­huol­los­sa, kun se ei ole sitä ter­vey­den­huol­lon ulko­puo­lel­la­kaan. Jos oli­si, meil­lä oli­si lii­ken­tees­sä kat­to­no­peu­te­na 30 km/h.

Opti­maa­li­nen prio­ri­soin­ti edel­lyt­täi­si, että teh­täi­siin mää­rä­ra­ho­jen puit­teis­sa kus­tan­nus­te­hok­kaim­mat toi­met – ne jot­ka tuot­ta­vat euroa koh­den eni­ten ter­veyt­tä. Tilas­tol­li­sen kuo­le­man aliar­vos­tus suh­tees­sa tie­dos­sa ole­van ihmi­sen elä­män arvoon mer­kit­see mer­kit­tä­vää poik­kea­maa opti­maa­li­seen prio­ri­soin­tiin. Ehkäi­sem­me ja seu­lom­me lii­an vähän ver­rat­tu­na rahan käyt­töön akuuttihoidossa.

Saa­vu­tet­tua ter­veys­hyö­tyä mita­taan taval­li­ses­ti hoi­don tuot­ta­mil­la ter­veil­lä elin­vuo­sil­la. Onko siis arvok­kaam­paa pelas­taa sel­lai­sen ihmi­sen hen­ki, joka voi tämän jäl­keen elää elä­mään­sä ter­vee­nä kuin toi­sen, joka on tuo­mit­tu joka tapauk­ses­sa elä­mään sai­raa­na? Miten ihmi­set arvot­ta­vat asi­aa omal­ta koh­dal­taan? Aina­kin vie­lä jokin vuo­si sit­ten sydä­men siir­to­jen arvioi­tiin lyhen­tä­vän poti­laan odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa eli­ni­kää ope­raa­tioon liit­ty­vän suu­ren ris­kin vuok­si. Toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa oli kui­ten­kin onnis­tu­neen leik­kauk­sen tuo­ma elä­män­laa­dun sel­keä para­ne­mi­nen. Leik­kauk­seen vapaa­eh­toi­ses­ti suos­tu­vat aina­kin arvos­ta­vat elin­vuo­sien laa­tua enem­män kuin mää­rää. On kui­ten­kin aivan eri asia arvioi­da oman elä­män­sä arvoa eri vaih­toeh­dois­sa kuin toi­sen elä­män arvoa.

Onnis­tu­nut hoi­to tuot­taa nuo­rel­le yleen­sä enem­män ter­vei­tä elin­vuo­sia kuin van­hal­le. Tämän otta­mis­ta huo­mioon prio­ri­soin­nis­sa on moni pitä­nyt tuo­mit­ta­va­na ikä­ra­sis­mi­na. Onko oikein arvos­taa nuo­ren elä­mää enem­män? Tätä voi minus­ta parem­min lähes­tyä sil­tä kan­nal­ta, miten ihmi­set rat­kai­si­si­vat asian omal­ta koh­dal­taan. Jos oli­si pak­ko osal­lis­tua ker­ran elä­mäs­sään venä­läi­seen rulet­tiin, mut­ta sai­si vali­ta, osal­lis­tuu­ko sii­hen kak­si­kym­men­tä- vai seit­se­män­kym­men­tä­vuo­ti­aa­na, miten luu­li­sit­te ihmis­ten valit­se­van? Jos ulko­puo­li­si­na pidäm­me hen­ki­löi­tä A ja B yhtä arvok­kai­na ja nämä molem­mat pitä­vät koko elä­mään­sä arvok­kaam­pa­na kuin vain sen vii­mei­siä vuo­sia, on oikeu­tet­tua A:n koko elä­mää arvok­kaam­pa­na kuin B:n vii­mei­siä vuo­sia ja päinvastoin.

60 vastausta artikkeliin “Elämän arvo”

  1. Kyl­lä, prio­ri­soin­ti on hyvä asia. jos se pelas­taa elin­vuo­sia enem­män kuin van­huk­sien hoitaminen.

  2. Onko mis­sään muu­ten teh­ty ana­lyy­se­jä sii­tä mil­lä kai­kil­la tavoin yhteis­kun­ta muut­tui­si jos nopeus­ra­joi­tuk­set oikeas­ti rajat­tai­siin n. 30 kilo­met­riin tun­nis­sa? Tois­tai­sek­si suo­ra kus­tan­nus oli­si var­maan aika mer­kit­tä­vä esi­mer­kik­si kul­je­tus­toi­min­nas­sa nyt kun kul­jet­ta­jen palk­ko­ja ei ole vie­lä voi­tu auto­ma­ti­soi­da yhtä­lös­sä mar­gi­naa­li­sik­si. Ja niin kau­an kun hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä­kin yhden ihmi­sen työ­pa­nos on varat­tu­na jokai­sen lii­ken­ne­vä­li­neen jul­ket­ta­mi­seen, oli­si mat­ko­jen hidas­ta­mi­sel­la epäi­le­mät­tä myös kan­san­ta­lou­del­li­sia vaikutuksia.

    Kai­ken kau­heu­ten­sa kes­kel­lä tämä koro­na tuo onnek­si myös vähän esi­ma­kua sii­tä miten maa­il­ma voi­si edel­leen toi­mia jos lii­ken­nöin­tiä teh­täi­siin vähem­män. Etä­työn tai­to­jen lisään­ty­mi­sen myö­tä voi lopul­ta aue­ta mie­len­kiin­toi­sia uusia ovia.

  3. Pari asi­aa tulee täs­sä mieleen.

    Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain noin 54 000 ihmis­tä. Väi­tän, että näin on myös vuon­na 2020. Vuo­si­ti­las­to ei hei­lah­da sen perus­teel­la, kuo­lee­ko 83-vuo­tias moni­sai­ras koro­naan maa­lis­kuus­sa vai aivo­ve­ren­vuo­toon syys­kuus­sa. Lisäk­si väi­tän, että vuon­na 2020 meil­lä on enem­män itse­mur­han teh­nei­tä yrit­tä­jiä kuin koro­naan kuol­lei­ta monisairaita.

    Kuin­ka moni nuo­ri kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa nyt, kun lähes kaik­ki polii­sit var­tioi­vat Uuden­maan rajoja?

    Sii­tä voi sit­ten alkaa las­kea, mikä arvo mil­lä­kin on.

    1. Daniel Feder­ley:

      Kuin­ka moni nuo­ri kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa nyt, kun lähes kaik­ki polii­sit var­tioi­vat Uuden­maan rajoja?

      Var­maan tavan­omais­ta har­vem­pi nuo­ri kuo­lee nyt lii­ken­tees­sä, kos­ka lii­ken­ne on nyt vähäi­sem­pää. Nyt nuo­ret­kin kokoon­tu­vat tavan­omais­ta vähem­män, ja lii­ken­net­tä­kin on teil­lä vähem­män, jon­ka myö­tä mm. koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sien ris­ki on tavan­omais­ta pie­nem­pi. Nuor­ten lii­ken­ne­kuo­le­mat tapah­tu­vat pää­asias­sa kai etääl­lä polii­sia­se­mis­ta, pää­asias­sa val­ta­tei­tä alem­man luo­ki­tuk­sen kul­ku­väy­lil­lä. Ei sel­lai­sis­sa pai­kois­sa nor­maa­lis­ti­kaan ole lii­ken­ne­val­von­taa juu­ri kos­kaan. Puo­let nuor­ten lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta liit­ty­vät toi­siin tiel­lä liik­ku­joi­hin, ja toi­nen puo­li on tiel­tä suis­tu­mi­sia yms. ilman ulko­puo­lis­ten läs­nä­oloa. Nuor­ten lii­ke­kuo­le­mis­ta yli 60 % tapah­tuu autos­sa, ja loput lähin­nä kak­si­pyö­räis­ten seläs­sä. Pari pro­sent­tia kuol­leis­ta on jalankulkijoita.

      Isom­pi ongel­ma nuor­ten osal­ta on täl­lä het­kel­lä var­maan alko­ho­li (jon­ka osta­mis­mää­rät kau­pois­sa ovat nous­seet huo­les­tut­ta­vas­ti sen jäl­keen kun yhteis­kun­ta sul­jet­tiin) ja sen käyt­töön liit­ty­vä väki­val­ta sekä sen käyt­töön liit­ty­vät kuo­le­mat kuin tie­lii­ken­neon­net­to­muu­det, joi­ta tapah­tuu nuo­ril­la joi­tain kym­me­niä vuo­si­ta­sol­la. Esi­mer­kik­si 15–24 ‑vuo­tiai­ta kuo­li vuon­na 2019 lii­ken­tees­sä yhteen­sä 41 hen­ki­löä. Lukuun sisäl­ty­vät myös lii­ken­teen itse­mur­his­sa kuol­leet nuoret.

      1. ööpä: Var­maan tavan­omais­ta har­vem­pi nuo­ri kuo­lee nyt lii­ken­tees­sä, kos­ka lii­ken­ne on nyt vähäi­sem­pää. Nyt nuo­ret­kin kokoon­tu­vat tavan­omais­ta vähem­män, ja lii­ken­net­tä­kin on teil­lä vähem­män, jon­ka myö­tä mm. koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sien ris­ki on tavan­omais­ta pie­nem­pi. Nuor­ten lii­ken­ne­kuo­le­mat tapah­tu­vat pää­asias­sa kai etääl­lä polii­sia­se­mis­ta, pää­asias­sa val­ta­tei­tä alem­man luo­ki­tuk­sen kul­ku­väy­lil­lä. Ei sel­lai­sis­sa pai­kois­sa nor­maa­lis­ti­kaan ole lii­ken­ne­val­von­taa juu­ri kos­kaan. Puo­let nuor­ten lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta liit­ty­vät toi­siin tiel­lä liik­ku­joi­hin, ja toi­nen puo­li on tiel­tä suis­tu­mi­sia yms. ilman ulko­puo­lis­ten läs­nä­oloa. Nuor­ten lii­ke­kuo­le­mis­ta yli 60 % tapah­tuu autos­sa, ja loput lähin­nä kak­si­pyö­räis­ten seläs­sä. Pari pro­sent­tia kuol­leis­ta on jalankulkijoita. 

        Ajoin eilen autol­la edes­ta­kai­sin Espoo-Raa­se­po­ri. Paluu­mat­kal­la lii­ken­net­tä oli jo lähes nor­maa­lin sun­nun­tai­lii­ken­teen ver­ran. Inkoon Deger­byn jäl­keen tuli vas­taan hul­lu ohit­ta­ja tien vää­räl­lä puo­lel­la, ja kovaa. Ehdin juu­ri väis­tää pien­ta­reel­le. Ohit­ta­ja ei ollut lip­pa­lakk­ki­päi­nen tei­ni­jan­nu eikä auto ollut BMW tai Audi. Oli joku VW Golf tai vas­taa­va per­hau­to ja kus­ki neli­kymp­pi­nen par­ra­kas per­hee­ni­sä. Koro­nauh­ka aiheut­taa tur­hau­tu­mis­ta kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä ja har­ha­ku­vi­tel­maa, että kun tiet ovat pai­koin tyh­jät ja polii­sit on komen­net­tu val­vo­maan Uuden­maan rajo­ja, eivät nopeus­ra­joi­tuk­set ole voimassa.

    2. Yrit­tä­jien itse­mur­hat eivät ole mikään sel­viö. Sitä­kin on his­to­rias­sa havait­tu, että täm­möi­sen ulkoi­ses­ta syys­tä joh­tu­neen romah­duk­sen aika­na työi­käis­ten itse­mur­hia tulee vähem­män kuin nor­maa­lis­ti. Krii­si on sel­vä syy sii­hen, mik­si menee huo­nos­ti, jol­loin se voi olla ikään kuin pois omal­ta kon­tol­ta. Krii­sin aika­na on myös sosi­aa­li­ses­ti hyväk­sy­tym­pää olla kon­kurs­sis­sa tai työ­tön, tai sanoa irti työn­te­ki­jöi­tä, kun monet muut ovat samas­sa jamas­sa ja kaik­ki tie­tä­vät, että se ei ollut omaa syy­tä. Toki var­mas­ti on syy­tä jul­ki­sen­kin val­lan panos­taa mie­len­ter­vey­den tuke­mi­seen. 90-luvun lamas­sa tai­det­tiin teh­dä lähin­nä päin vas­toin, eli mie­len­ter­vey­den hoi­ta­mi­ses­ta leikattiin.

      1. Mik­ko H: Yrit­tä­jien itse­mur­hat eivät ole mikään sel­viö. Sitä­kin on his­to­rias­sa havait­tu, että täm­möi­sen ulkoi­ses­ta syys­tä joh­tu­neen romah­duk­sen aika­na työi­käis­ten itse­mur­hia tulee vähem­män kuin nor­maa­lis­ti. Krii­si on sel­vä syy sii­hen, mik­si menee huo­nos­ti, jol­loin se voi olla ikään kuin pois omal­ta kon­tol­ta. Krii­sin aika­na on myös sosi­aa­li­ses­ti hyväk­sy­tym­pää olla kon­kurs­sis­sa tai työ­tön, tai sanoa irti työn­te­ki­jöi­tä, kun monet muut ovat samas­sa jamas­sa ja kaik­ki tie­tä­vät, että se ei ollut omaa syy­tä. Toki var­mas­ti on syy­tä jul­ki­sen­kin val­lan panos­taa mie­len­ter­vey­den tuke­mi­seen. 90-luvun lamas­sa tai­det­tiin teh­dä lähin­nä päin vas­toin, eli mie­len­ter­vey­den hoi­ta­mi­ses­ta leikattiin.

        Eivät ne itses­tään­sel­vyys ole, mut­ta nyt eri­tyi­son­gel­mia voi aiheut­taa se, että avun­tar­joa­jien ovet ovat monin pai­koin kiin­ni koro­nan pelos­sa. Mel­kein kaik­ki mie­len­ter­vey­teen liit­ty­vä ryh­mä­toi­min­ta Suo­mes­sa, joi­ta ovat jär­jes­tä­neet mm. krii­si­kes­kuk­set ja mie­len­ter­veys­jär­jes­töt, on kes­key­tet­ty. Ei ole ole­mas­sa ver­tai­lu­tie­to­ja sii­tä, mitä esi­mer­kik­si krii­sei­hin liit­ty­vien ryh­mä­toi­min­to­jen alas­ajos­ta voi seu­ra­ta tilan­tees­sa, jos­sa on pääl­lä isom­pi krii­si kuin on ollut sil­loin kuin pal­ve­lut vie­lä pyö­ri­vät. Net­tiin nii­tä ei ole uskal­let­tu siir­tää, kos­ka pelä­tään jon­kun nau­hoit­ta­van jota­kin ja yksi­tyi­syy­den suo­jan mene­tet­tä­vän. Net­tic­hat­ti­kes­kus­te­lu­tar­jon­ta ja puhe­lin­neu­von­ta tms. ei ehkä rii­tä paik­kaa­maan nyt tul­lei­ta puut­tei­ta. Itse­mur­hat ovat men­nei­syy­des­sä kor­re­loi­neet mm. alko­ho­lin kulu­tuk­sen kans­sa. Moni itse­mur­his­ta teh­dään päih­tei­den vai­ku­tuk­sen alai­se­na. Nyt alko­ho­lin osta­mi­nen on kas­va­nut. Lai­no­ja ihmi­sil­lä on enem­män kuin oli ennen 1990-luvun lamaa. Yri­tyk­sen kon­kurs­si ei pyy­hi pois hen­ki­lö­koh­tai­sia vel­ko­ja. Täs­sä on nyt isot ris­kiai­nek­set kasassa.

    3. Eikö­hän koro­na­vi­rus yhtä lail­la myös hei­ken­nä val­miik­si sai­rai­ta, niin että mitään kuop­paa kuol­lei­den mää­rään ei tule viruk­sen men­tyä ohi.

      1. Jori M:
        Eikö­hän koro­na­vi­rus yhtä lail­la myös hei­ken­nä val­miik­si sai­rai­ta, niin että mitään kuop­paa kuol­lei­den mää­rään ei tule viruk­sen men­tyä ohi.

        Eikö­hän koro­na­vi­rus myös hei­ken­nä ter­vei­tä, että sit­ten on taas keuh­ko­kuu­meen jäl­ji­tä hei­kom­pia muil­le sai­rauk­sil­le vaik­ka koro­na­vi­rus meni­si ohi.

  4. Välil­lä leh­dis­sä on tun­tei­siin vetoa­via jut­tu­ja ihmi­sis­tä, joil­le Kela ei mak­sa joi­tain erit­täin kal­lei­ta pil­le­rei­tä jot­ka ehkä (siis ehkä) aut­ti­si­vat vai­ke­aan tau­tiin. Jutuis­sa pai­no­te­taan, kuin­ka suu­ri vää­ryys tämä on. Sai­raa­lois­sa samo­ja lääk­kei­tä käy­te­tään, mut­ta mak­sa­ja­na ei ole Kela. Olen samaa miel­tä että asia on vää­rin, mut­ta uskoi­sin että yleen­sä vää­ryys teh­dään sai­raa­las­sa. Tois­ten rahoil­la on hyvä leik­kiä pelastajasankaria.

    1. Smo­kin’ Joe: Jutuis­sa pai­no­te­taan, kuin­ka suu­ri vää­ryys tämä on. Sai­raa­lois­sa samo­ja lääk­kei­tä käy­te­tään, mut­ta mak­sa­ja­na ei ole Kela. Olen samaa miel­tä että asia on vää­rin, mut­ta uskoi­sin että yleen­sä vää­ryys teh­dään sai­raa­las­sa. Tois­ten rahoil­la on hyvä leik­kiä pelastajasankaria.

      Täy­tyy lääk­kei­tä kokeil­la­kin, jot­ta tie­de­tään, mis­sä tilan­teis­sa ne ken­ties toi­mi­vat ja mil­loin eivät. Minun mie­les­tä­ni voi olla ihan perus­tel­tua, että joi­tain eri­tyi­sen kal­lii­ta lääk­kei­tä saa käyt­tää yhteis­kun­nan las­kuun vain val­vo­tuis­sa olo­suh­teis­sa yli­opis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa, jos­sa samal­la seu­ra­taan poti­lai­ta ja tuo­te­taan sivus­sa jat­ku­vas­ti aineis­to­ja kysei­sen lääk­keen käy­tös­tä, ja sii­tä, mitä sit­ten on seu­ran­nut. Niis­tä tie­dois­ta yhteis­kun­ta voi ken­ties hyö­tyä myö­hem­min, jos joku koko­aa eri sai­raa­lois­ta tie­to­ja lääk­kee­seen liit­ty­neis­tä vai­ku­tuk­sis­ta, ja jul­kai­see sen tie­teel­li­ses­sä jul­kai­sus­sa kaik­kien saa­ta­vil­le. Koti­käy­tös­tä ei ker­ry samal­la tavoin aineis­to­ja ja lää­ke­tie­teel­lis­tä uut­ta tie­toa. Vii­meis­tään sit­ten kun lääk­keen patent­ti van­he­nee, on hyö­dyl­li­set lääk­keet saa­ta­vis­sa hal­vem­mal­la laa­jem­paan levi­tyk­seen. On hyvä, jos har­vi­nai­sem­pien­kin lääk­kei­den osal­ta saa­daan kerät­tyä val­mis­ta­ja­riip­pu­ma­ton­ta tie­toa lääk­keen tehos­ta ja mah­dol­li­sis­ta haittavaikutuksista.

  5. Suo­mi käyt­tää ter­vey­den- ja sai­raan­hoi­toon n. 3000 € per asu­kas, eli alle 10% BKT:sta. Pak­ko­toi­mien (ja ilmei­ses­ti epi­de­mian itsen­sä?) ennus­te­taan las­ke­van BKT:ta jota­kuin­kin saman ver­ran. Kysyn­tä las­ki­si joka tapauk­ses­sa van­hus­ten eristäytyessä.

    En osaa sanoa, onko täs­sä kysees­sä pysy­vä isku talou­del­le vai kor­jaan­tuu­ko kas­vu takai­sin enti­sel­le käy­räl­le. Mut­ta ole­te­taan, että kyse on 10 %:n luo­kan mene­tyk­sis­tä parin vuo­den yli.

    Voi­daan­ko pak­ko­toi­mil­la saa­vut­taa saman­suu­rui­nen ter­veys­hyö­ty kuin mitä koko ter­veys­sek­to­ri Suo­mes­sa tuot­taa? Jos COVID19 tap­pai­si lais­sez fai­re ‑ske­naa­rios­sa vähin­tään pro­sen­tin vii­si­kymp­pis­ten ikä­luo­kas­ta ylös­päin, pak­ko­toi­met ovat var­mas­ti kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia kuin rau­han­ajan ter­vey­den­hoi­to mar­gi­naa­lil­la jos em. kuol­lei­suut­ta saa­tai­siin lei­kat­tua vaik­ka­pa kol­mas­osaan. Ei ole ilmeis­tä, oli­si­ko tehok­kuus kes­ki­mää­räis­tä­kään huonompaa.

    Ter­vey­den kan­nal­ta yli­voi­mai­ses­ti par­hai­ten käy­tet­ty raha on jäte­ve­den­puh­dis­ta­mois­sa, vesi­lai­tok­sis­sa ja roko­tus­oh­jel­mis­sa. Näil­le koro­na­tal­koi­den panos-tulos ‑suh­de ei pär­jää alkuun­kaan. Mut­ta mitä mak­sai­si 40 päi­vän karan­tee­ni mat­kus­ta­jil­le maa­no­sien rajo­jen yli? Käy­tän­nös­sä ei yhtään mitään. Ja hyö­dyt oli­si­vat täh­ti­tie­teel­li­set, kuten on nyt todistettu.

    1. Ter­vey­den­hoi­to­me­not kyl­lä pitä­vät hen­gis­sä esim. 1‑tyypin dia­bee­ti­kot, joi­ta on n. pro­sent­ti väes­tös­sä pai­not­tuen nuo­riin. Mui­ta­kin vas­taa­via mut­ta pie­nem­piä ryh­miä löy­tyy, joten koro­nan tor­jun­ta­toi­met voi­vat hyvin olla kes­ki­mää­räis­tä tehot­to­mam­pia. Eten­kin kun koro­naan kuol­leil­la oli­si muu­ten­kin ollut mui­ta sama­ni­käi­siä vähem­män mit­ta­ris­sa jäl­jel­lä. Mut­ta kyse ei ole mis­tään ker­ta­luok­kien suu­rui­sis­ta tehokkuuseroista.

      Pak­ko­toi­mia ei tie­ten­kään voi jat­kaa loput­to­miin. Kan­nat­taa aina­kin kokeil­la, jos pelk­kä naa­mioi­tu­mis­pak­ko (hui­vi tai mas­ki) ja tehos­tet­tu hygie­nia yhdis­tet­ty­nä kesä­ke­liin pitäi­si tar­tun­nat kuris­sa. Pitäi­si­kö ilmas­toin­ti jul­ki­sis­sa tilois­sa kiel­tää? Mah­dol­li­suu­det ovat loputtomat!

    2. Olli S: En osaa sanoa, onko täs­sä kysees­sä pysy­vä isku talou­del­le vai kor­jaan­tuu­ko kas­vu takai­sin enti­sel­le käy­räl­le. Mut­ta ole­te­taan, että kyse on 10 %:n luo­kan mene­tyk­sis­tä parin vuo­den yli.

      Kyse ei ole vain suo­ma­lais­ten van­hus­ten eris­täy­ty­mi­ses­tä. Täl­lä het­kel­lä on suun­nil­leen koko maa­il­ma pysäh­dyk­sis­sä, ja se vai­kut­tai­si Suo­meen, vaik­ka tääl­lä ei mitään virus­ta tai karan­tee­nia oli­si ollen­kaan. Itse pel­kään pahoin, että esi­mer­kik­si Turun tela­kal­la tulee mene­mään huo­nos­ti pit­kään. Ris­tei­ly­jä jär­jes­tä­vät varustamot/matkayhtiöt ovat tämän ryti­nän jäl­keen hei­kos­sa hapes­sa, eivät­kä var­maan­kaan tee tilauk­sia 500 mil­joo­nan euron ris­tei­ly­aluk­sis­ta vähään aikaan. Yhdys­val­to­jen kongres­si jät­ti varus­ta­mot myös apu­pa­ke­teis­ta pois, kos­ka nii­den lai­vat ovat mui­den mai­den lip­pu­jen alla ja ne ovat vält­tä­neet veron­mak­sua Yhdysvaltoihin.

      Tosin ihmi­nen on kyl­lä sem­moi­nen olio, että mark­ki­na­mie­het onnis­tu­ne­vat ennen pit­kää häi­vyt­tä­mään muis­ti­ku­vat ris­tei­ly­lai­vae­pi­de­miois­ta ja asiak­kaat palaa­vat, oli se sit­ten kes­tä­vää kehi­tys­tä tai ei.

      1. Mik­ko H: Yhdys­val­to­jen kongres­si jät­ti varus­ta­mot myös apu­pa­ke­teis­ta pois, kos­ka nii­den lai­vat ovat mui­den mai­den lip­pu­jen alla ja ne ovat vält­tä­neet veron­mak­sua Yhdysvaltoihin.

        Tuo on fik­su rat­kai­su USA:lta. Suo­mes­sa on ihme­tyt­tä­nyt se, että tääl­lä huol­to­var­muus­kes­kuk­sen varoil­la tue­taan myös mui­den mai­den lip­pu­jen alle lipu­tet­tu­ja lai­vo­ja, jot­ka eivät ole edes Suo­men val­tion vero­tuk­sen pii­ris­sä. Tänään ihme­tys­tä on herät­tä­nyt hie­man uuti­nen, jon­ka mukaan Ahve­nan­maan ja Ruot­sin väli­seen lii­ken­tee­seen ollaan tuo­mas­sa huol­to­var­muus­kes­kuk­sen tuel­la uusi alus. Sitä ennen välil­lä on jo men­nyt kol­me huol­to­var­muus­kes­kuk­sen tuke­maa alus­ta Tuk­hol­ma-Ahve­nan­maa-Tur­ku ‑reit­tiä, mut­ta ilmei­ses­ti ne lai­vat eivät ole halun­neet viet­tää aikaa Ahve­nan­maan sata­mas­sa yhtään yli­mää­räis­tä, vaan pysäh­tyä vain nopeas­ti vero­syis­tä ja kes­kit­tyä Tur­ku-Tuk­hol­ma ‑lii­ken­tee­seen. Ahve­nan­maan rek­ka­ral­lis­ta aika iso osa on ilmei­ses­ti vero­syis­tä teh­tä­vää siir­te­lyä, jos­sa mm. alle noin 22 euron hin­tai­sia (jot­ta alvin peri­mi­sen 5 euron raja ei täy­ty) tuot­tei­ta ensin vie­dään Ahve­nan­maal­le, ja siel­tä ne sit­ten pos­ti­te­taan arvon­li­sä­ve­rot­to­mi­na EU:n alv-veroa­lu­eel­le muu­al­le Euroop­paan, kuten man­ner-Suo­meen. Onko huol­to­var­muus­kes­kuk­sen teh­tä­vä tukea val­tion vero­va­roil­la krii­si­ti­lan­tees­sa sel­lais­ta toi­min­taa? Ymmär­rän huol­to­var­muu­den kan­nal­ta kes­keis­ten kul­je­tus­ten takaa­mi­sen, kuten elin­tar­vik­kei­den, ter­vey­den­huol­to­tuot­tei­den tai yri­tys­ten kes­keis­ten kom­po­nent­tien ja vien­ti­tuot­tei­den siir­to­jen tuke­mi­sen vero­va­roin, mut­ta onko huol­to­var­muu­den kan­nal­ta miten kes­kei­nen asia taa­ta val­tion vero­va­roil­la se, että saa­vu­te­taan riit­tä­vät toi­mi­tus­var­muus sel­lai­sil­le pos­ti­lä­he­tyk­sil­le, jot­ka lähe­te­tään väl­tel­len arvon­li­sä­ve­ron mak­sa­mis­ta, jota maas­sa pää­osa muis­ta yri­tyk­sis­tä jou­tuu maksamaan?

        Omas­ta mie­les­tä­ni ris­tei­ly­lai­vo­jen tuke­mi­nen on ympä­ris­töl­li­ses­ti ja kil­pai­lun tasa-arvon takaa­mi­sen näkö­kul­mis­ta kes­tä­mä­tön­tä. Maal­la sijait­se­via hotel­le­ja ja ravin­to­loi­ta ei ole tuet­tu vas­taa­vas­ti pysy­mään pys­tys­sä, eikä niil­lä ole edes arvon­li­sä­ve­rot­to­muuse­tua. Oli­si voi­tu kil­pai­lut­taa, että kuka hoi­taa roro-lii­ken­net­tä hal­vim­mal­la, jos lii­ken­net­tä ei mark­ki­naeh­toi­ses­ti tapah­du, eikä osoit­taa tukea auto­maat­ti­ses­ti ris­tei­ly­lai­voil­le, joi­den lii­ken­ne on var­sin ener­gia­te­ho­ton­ta ja pääs­tö­ri­kas­ta pelk­kä­nä rahtilaivana.

  6. > nopeus­ra­joi­tus­ten alentamista

    Lii­ken­ne on vain liik­ku­mi­sen väli­ne, ei sen tar­koi­tus. Teen­pä siis aja­tus­lei­kin, jos­sa lii­ken­ne tuot­taa vain liik­ku­mis­ta ja kuolleita.

    Voi­daan sanoa, että lii­ken­teen tar­koi­tus on mini­moi­da liik­ku­mi­seen käy­tet­tä­vä aika. Mitä nopeam­pi lii­ke sitä tehok­kaam­pi lii­ken­ne, mut­ta hin­ta­na on enem­män kuolleita.
    – Itse las­ki­sin niin, että lii­ken­tees­sä kuol­lei­den mene­tet­ty jäl­jel­lä ole­va elin­ai­ka lisä­tään lii­ken­tees­sä käy­tet­tyyn aikaan. Niinpä:

    – Ole­te­taan, että lii­ken­tees­sä aje­taan mil­joo­na hen­ki­lö­tun­tia nopeu­del­la 60 km/h, jos­ta saa­daan tuo­tan­toa aikai­sek­si 60 mil­joo­naa kilometriä.
    – Nos­te­taan nopeus 80 km/h:iin, jol­loin tuo sama suo­ri­te saa­daan aikai­sek­si 750’000 tunnissa.
    – Siis nopeu­den nos­to tuot­ti hyö­tyä 250’000 tuntia.
    – Mut­ta kos­ka nopeu­den nos­ta­mi­sen seu­rauk­se­na saman suo­rit­teen tuot­ta­mi­seen kuo­li enem­män ihmi­siä, pitää kuol­lei­den las­ken­nal­li­nen jäl­jel­lä ollut elin­ai­ka (tai aina­kin jokin osa sii­tä, val­veil­lao­loai­ka?) lisä­tä tuo­hon lii­ken­tees­sä käy­tet­tyyn aikaan 750’000 h.
    – 250’000 tun­tia on noin 29 vuotta.

    Jos nopeu­den nos­ta­mi­sen seu­rauk­se­na mene­tet­ty elin­ai­ka on vähem­män kuin 29 vuot­ta, nos­ta­mi­nen on kannattavaa.

    – Kun suo­ri­te las­ke­taan ajan funk­tio­na, on läh­tö­koh­ta var­sin tasa-arvoi­nen: jokai­sel­la on aikaa yhtä pal­jon. 24 tun­tia vuorokaudessa.

    1. – Itse las­ki­sin niin, että lii­ken­tees­sä kuol­lei­den mene­tet­ty jäl­jel­lä ole­va elin­ai­ka lisä­tään lii­ken­tees­sä käy­tet­tyyn aikaan. Niinpä:

      Läh­dit sii­tä ole­tuk­ses­ta, että lii­ken­tees­sä elä­män­ai­ka­na käy­tet­ty aika las­ki­si sii­nä suh­tees­sa, kun nopeus kas­vaa. Tätä ei tue mikään. Lii­ken­tee­seen käytet5ty aika on suun­nil­leen vakia. Mat­ka pite­ne­vät kun nopeus kasvaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mat­ka pite­ne­vät kun nopeus kasvaa. 

        Aivan. Lii­ken­ne­ver­kon tuo­tan­non mää­rä kas­vaa. Nopeuk­sia nos­ta­mal­la saa­daan samas­ta tie­ver­kon inves­toin­nis­ta enem­män tuo­tan­toa. Täs­sä tapauk­ses­sa muu­hun toi­min­taan sääs­ty­nyt­tä aikaa. Hin­ta­na sit­ten on lii­ken­ne­kuo­le­ma. Tuos­sa esi­mer­kis­sä näy­tin yhden tavan löy­tää raja sil­le, kuin­ka pal­jon kan­nat­taa nos­taa nopeuksia:

        – Jos unoh­de­taan raha ja pide­tään hin­ta­na vain elä­mää / kuolemaa.
        – Jos ole­te­taan, että yhden kan­nat­taa kuol­la lii­ken­tees­sä, jos kaik­ki muut yhteen­las­ket­tu­na saa­vat (sääs­tä­vät) itsel­leen enem­män aikaa kuin tuo yksi menet­ti las­ken­nal­li­ses­sa lop­pue­lä­män­sä pituudessa.

        Mat­ko­jen pite­ne­mi­nen ei joh­du tie­ver­kon nopeu­den nos­ta­mi­ses­ta vaan jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta valin­nois­ta (oman tar­ve­hie­rar­kian­sa poh­jal­ta). Kukaan ei lopul­ta­kaan jätä (nopeu­den nos­ta­mi­sen seu­rauk­se­na sääs­ty­nyt­tä) aikaan­sa (24h / päi­vä) käyttämättä!

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Läh­dit sii­tä ole­tuk­ses­ta, että lii­ken­tees­sä elä­män­ai­ka­na käy­tet­ty aika las­ki­si sii­nä suh­tees­sa, kun nopeus kas­vaa. Tätä ei tue mikään. Lii­ken­tee­seen käytet5ty aika on suun­nil­leen vakia. Mat­ka pite­ne­vät kun nopeus kasvaa.

        Asia on Suo­men on his­to­rias­sa ollut noin. Lii­ken­tees­sä käy­te­tään kes­ki­mää­rin noin tun­ti päi­väs­sä. 1900-luvun alus­sa se oli pää­asias­sa työ­hön liit­ty­vää liik­ku­mis­ta, kun taas 2000-luvul­la yhä isom­pi osa liik­ku­mi­seen käy­tet­tä­väs­tä ajas­ta (ja kilo­met­reis­tä) on liit­ty­nyt vapaa-ajan­mat­koi­hin, jos­sa suu­rin mat­ka­suo­rit­teen kas­vat­ta­ja on ollut lentäminen. 

        Toi­saal­ta eräis­sä ruuh­kai­sis­sa mais­sa lii­ken­tee­seen käy­tet­ty aika on sel­väs­ti Suo­mea isom­paa, joten var­muut­ta sii­tä ei ole, ettei­kö lii­ken­tees­sä kulu­va aika voi­si kas­vaa, jos ensin on raken­net­tu yhteis­kun­ta­ra­ken­ne (esim. kou­lut, päi­vä­ko­dit, ter­veys­kes­kuk­set ja sai­raa­lat, lii­kun­ta­pai­kat, kau­pal­li­set pal­ve­lut) jol­lain liik­ku­mis­no­peu­del­la, ja sen jäl­keen hidas­tet­tai­siin lii­ken­net­tä, eli kas­va­tet­tai­siin pal­ve­lu­jen välis­tä ajal­lis­ta etäi­syyt­tä nii­den tuot­ta­mi­sen sijoit­tu­mis­pää­tös­ten teke­mi­sen jälkeen.

      3. Hin­nan hal­ven­tues­sa kysyn­tä kas­vaa, ei kai tämä nyt mikään ihme ole. Nopeu­den kas­vaes­sa mat­kan hin­ta (sihen kulu­tet­tu aika) pie­ne­nee, joten ihmi­set päät­tä­vät mat­kus­taa pidemmälle.

  7. Yleen­sä täl­lai­sis­sa las­kel­mis­sa käy­te­tään käsi­tet­tä bur­den of disea­se (tau­ti­taak­ka), joka on mene­te­tyt elin­vuo­det + vam­mau­tu­nei­den jäl­jel­lä ole­vat vuo­det ker­rot­tu­na jol­la­kin ker­toi­mel­la (välil­tä 0–1). WHO käyt­tää esim täl­lais­ta las­ku­ta­paa. Koro­nan tapauk­ses­sa tule­vat kysee­seen lähin­nä vain mene­te­tyt elin­vuo­det. Nii­den arvo­kin jää mel­ko pie­nek­si, kos­ka kuol­leet ovat pää­osin hyvin iäk­käi­tä. Miten näi­hin las­kel­miin sit­ten lii­te­tään talous on jo vai­keam­paa ja aika mielivaltaista.

  8. Samaa miel­tä Daniel Feder­leyn kans­sa, että Suo­men kuol­lei­suu­des­sa tus­kin näkyy mitään mer­kit­tä­vää muu­tos­ta tänä vuon­na­kaan. Ja maa­il­man väki­lu­ku­kin lisään­tyy taas tänä vuon­na noin 100–200 mil­joo­nal­la koro­nas­ta huolimatta.

    1. Kuol­lei­suus ei hyp­pää, jos epi­de­mian tor­jun­nas­sa on on istu­taan. Ita­lias­sa kuol­lei­suus taas on monin­ker­tais­tu­nut tau­din run­te­le­mil­la alueilla.

      Kyl­lä tämä on sel­lai­nen tau­ti, jon­ka tor­ju­mi­seen täy­tyy käyt­tää mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sen ver­ran rahaa. Talou­den tuki­pa­ke­tit ovat niin suu­ria, että vaik­ka­pa mil­jar­di hei­tet­ty­nä tes­tauk­seen ja tau­ti­ket­ju­jen met­säs­tyk­seen alkaa ole­maan pikkusumma.

      Ver­tai­lun vuok­si Ita­lias­sa kuo­li vii­me vii­kol­la pahim­pa­na päi­vä­nä yli 900 ja toi­sek­si pahim­pa­na yli 800 ihmis­tä. Tal­vi­so­dan pahim­pa­na päi­vä­nä kaa­tui yhteen­sä 800 suo­ma­lais­ta soti­las­ta. Koro­na­krii­si Ita­lias­sa vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan sitä, että siel­lä käy­täi­siin Tal­vi­so­taa*. Ja Sotaan ver­rat­tu­na kaik­ki ovat etu­lin­jas­sa, eivät vain sotilaat.

      Kenen mie­les­tä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

      *) Ikä­ja­kau­mas­sa tosin on suu­ri ero

      1. Sylt­ty: Kenen mie­les­tä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

        Minun.

        Onnet­to­muu­det ovat help­po­ja, ne vain tule­vat ja iske­vät. Sit­ten tulet syn­ty­neen vahin­gon kans­sa toi­meen ja ruo­kit parem­paa puol­ta itses­sä­si, ehkä jopa kehi­tyt mat­kan var­rel­la. Mie­les­sä ei vält­tä­mät­tä mitään isom­paa rik­kou­du. Ter­vey­den­huol­to­sek­to­ri tekee työ­tään ja kan­sa kan­nus­taa taput­ta­mal­la. Kaik­ki on poh­jim­mil­taan kuten ennenkin.

        Sota syn­tyy täy­sin ihmi­sen pahan­tah­toi­suu­des­ta, ja pakot­taa itse kuta­kin hajot­ta­maan koko vai­val­la raken­ne­tun minä­ku­van ja muut­tu­maan tap­pa­jak­si itse­kin. Toden­nä­köi­syys on suu­ri että vahin­ko on peruut­ta­ma­ton. Suo­mes­sa suu­ret ikä­luo­kat viet­ti­vät sit­ten lap­suu­ten­sa täl­lais­ten trau­mo­jen kes­kel­lä. En jak­sa juu­ri­kaan häm­mäs­tel­lä näi­den kohort­tien alko­ho­lis­mia. Ihme että meni näin­kin hyvin.

        Pan­de­mia ei onnek­si ole sota. Kyl­lä sitä voi sii­hen ver­ra­ta, mut­ta yhdis­tä­vi­nä teki­jöi­nä kär­si­mys ja kuo­le­ma eivät ole vie­lä pal­jon. Elä­mäl­le­kin on omi­nais­ta kär­si­mys ja kuolema. 

        Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa ihmi­set elä­vät kovin van­hoik­si, ja laa­jen­net­tu per­he on tavan­omai­nen sosi­aa­li­nen raken­ne. Lää­ke­tie­de on mah­dol­lis­ta­nut van­huk­sil­le laa­du­kas­ta lai­na-aikaa, nyt se vali­tet­ta­vas­ti monel­ta lop­pui, ja lop­pu tuli ehkä vähän aikai­sem­min mut­ta elä­mä oli ollut laa­jen­ne­tus­sa per­hees­sä laa­duk­kaam­paa. Ei eet­tis­tä ongel­maa, vaik­ka kuo­le­ma yksin jos­sain koro­nae­ris­tyk­ses­sä on kyl­lä aika karu.

        Van­ho­jen ihmis­ten hau­ta­jai­set ovat kau­nii­ta ja poh­jim­mil­taan aika toi­veik­kai­ta, nuor­ten ihmis­ten hau­ta­jai­set bru­taa­le­ja. Nyt on onnek­si pää­sään­töi­ses­ti noi­ta ensik­si mai­nit­tu­ja. Toi­vot­ta­vas­ti näin on jatkossakin.

        Mut­ta joo, mil­jar­di on pik­ku­ra­ha, ja kym­me­ne­kin. Sii­tä olem­me mah­dol­li­ses­ti eri miel­tä että suppres­sio oli­si rat­kai­su. En pidä sitä rea­lis­ti­se­na maa­il­mas­sa jos­sa halu­taan jakaa hyvin­voin­tia tur­vaa­mal­la vapaa liik­ku­vuus. Ruot­sis­sa on tul­tu ilmei­ses­ti samaan lop­pu­tu­lok­seen, Tans­ka on muut­ta­mas­sa lin­jaan­sa, ja Suo­mes­sa ollaan jos­sain väli­ti­las­sa ja ilmei­ses­ti päh­käil­lään miti­gaa­tion ja suppres­sion välil­lä tai pahim­mis­sa tapauk­ses­sa ajelehditaan.

        Län­si­mais­sa pan­de­mia on oleel­li­ses­ti ohi, jäl­jel­lä on enää ope­ra­tii­vi­sen koneis­ton pyö­rit­tä­mi­nen niin pit­kään kuin tar­peen. Teh­tiin min­kä­lai­sia (rea­lis­ti­sia) pää­tök­siä tahan­sa, ei suo­ra kuol­lei­suus sii­tä pal­joa muu­tu. Rea­lis­ti­nen pää­tös ei ole yhteis­kun­nan täys­sul­ku kun­nes roko­te on saa­tu kehi­tet­tyä. Tar­vit­ta­va tie­to viruk­sen leviä­mi­ses­tä on ole­mas­sa, kadut ja ravin­to­lat ovat var­sin tyh­jiä ilman ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa­kin. Viruk­sen kans­sa on jol­lain tasol­la opit­tu elämään.

        Ne mil­jar­dit pitää käyt­tää yhteis­kun­nan toi­pu­mi­seen. Koro­na­vi­rus­tes­taus ei ole enää eri­tyi­sen ajan­koh­tais­ta muu­ta kuin ter­veys- ja sosi­aa­li­huol­lon tar­pei­siin, mut­ta vas­ta-aine­tes­taus pitää ilmei­sis­tä syis­tä saa­da pyö­ri­mään asap, ja yksi­tyi­sin voi­min heti kun tes­te­jä on tar­peek­si ris­ki­ryh­mien prio­ri­soin­ti tie­tys­ti huo­mioi­den. Suo­mes­sa 2020-luvun lamas­ta ei ker­ta kaik­ki­aan saa tul­la nuor­ten aikuis­ten suku­pol­vi­ko­ke­mus­ta samaan tyy­liin kuin 90-luvun lamas­ta. Nyt ollaan hyvää vauh­tia aja­mas­sa tilan­net­ta sii­hen, ja se on jo tuot­ta­muk­sel­lis­ta ellei jopa tahallista.

        Mer­kit­tä­vin pää­tös mitä nyt voi­daan teh­dä on siir­ty­mi­nen Ruot­sin lin­jal­le. On hyvin han­ka­laa jos syk­syl­lä lau­ma­suo­ja on suu­rim­mas­sa osas­sa Euroo­pan mai­ta, mukaan­lu­kien naa­pu­ri­maat, elä­mä on palaa­mas­sa nor­maa­lik­si, ja Suo­mi edel­leen pitää rajo­jaan kiin­ni ja jar­rut­taa epi­de­mian ete­ne­mis­tä luo­ja ties mik­si. Jos näin käy, 2020-luvun lamas­ta tulee todel­la­kin nuor­ten uusi sukupolvikokemus.

      2. Sylt­ty:

        Ver­tai­lun vuok­si Ita­lias­sa kuo­li vii­me vii­kol­la pahim­pa­na päi­vä­nä yli 900 ja toi­sek­si pahim­pa­na yli 800 ihmis­tä. Tal­vi­so­dan pahim­pa­na päi­vä­nä kaa­tui yhteen­sä 800 suo­ma­lais­ta soti­las­ta. Koro­na­krii­si Ita­lias­sa vas­taa suu­ruus­luo­kal­taan sitä, että siel­lä käy­täi­siin Tal­vi­so­taa*. Ja Sotaan ver­rat­tu­na kaik­ki ovat etu­lin­jas­sa, eivät vain sotilaat.

        Kenen mie­les­tä sotaan ver­rat­ta­va onnet­to­muus on pikkujuttu?

        Niin! Tuo mää­rä­hän vas­taa 20 bus­si­las­til­lis­ta ala­kou­lu­lai­sia tai 5–6 len­to­ko­neel­lis­ta lei­ri­kou­lus­ta palaa­via ylä­kou­lu­lai­sia. Kenen mie­les­tä puo­len­tusi­naa len­to-onnet­to­muut­ta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitä­tön pik­ku­jut­tu? Mää­rät ovat sel­lai­sia, että mei­dän pitäi­si antaa kaik­kien les­ti­jär­ve­läis­ten tai pel­ko­sen­nie­mis­ten kuol­la joka päi­vä — ei voi kuin ihme­tel­lä, että kenen ter­ve­jär­ki­sen mie­les­tä täl­lai­nen oli­si ok?

      3. Niin! Tuo mää­rä­hän vas­taa 20 bus­si­las­til­lis­ta ala­kou­lu­lai­sia tai 5–6 len­to­ko­neel­lis­ta lei­ri­kou­lus­ta palaa­via ylä­kou­lu­lai­sia. Kenen mie­les­tä puo­len­tusi­naa len­to-onnet­to­muut­ta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitä­tön pikkujuttu?

        Maa­il­mas­sa kuo­lee lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa 3400 ihmis­tä joka päi­vä. Ei mitään paniikkia.

      4. Ita­lias­sa kuo­lee “nor­maa­lio­lois­sa” (2019) 1770 h./pvä. Oli­si (ja tulee ole­maan) tär­keä tie­tää, kuin­ka moni vaik­ka­pa näis­tä päi­vän 800 ihmi­ses­tä kuluu sii­hen 647 000 hen­ki­lön jouk­koon, joka kuo­lee ‘joka tapauk­ses­sa’ Ita­lias­sa vuo­sit­tain (joko tänä tai ensi­vuon­na)? Kuo­lee­ko Ita­lias­sa siis nyt täl­lä het­kel­lä päi­väs­sä n. 2 600 hen­ki­löä yhteen­sä? Sel­vää on, että koro­na aiheut­taa niin rajun reak­tion hau­ras­tu­neel­le kehol­le, että se tap­paa ihmi­siä ennenaikaisesti.
        Kuin­ka mon­ta par­haas­sa elä­män­sä kun­nos­sa ole­vaa 20-vuo­tias­ta nuor­ta mies­tä on kuol­lut? (Kun nyt sotaan ver­taat.) Jos tosi­aan las­ke­taan kuol­lei­den poten­ti­aa­lis­ta jäl­jel­lä ole­vaa eli­ni­kää ja ker­ro­taan kuol­lei­den mää­räl­lä (koro­na vs tal­vi­so­ta), tai­taa vaa­ka kään­tyä toi­sen suun­taan ja rajus­ti (aina­kin omien hau­taus­maa­kä­ve­ly­je­ni perusteella).
        Niin sano­tun laa­tu­me­dian uuti­soin­nis­sa häi­rit­see se, että heti kun sivut avaa, eteen läväh­tää luku­ja, suu­ria­kin luku­ja, vail­la mitään suh­teel­lis­ta­mis­ta, vain yksit­täi­si­nä lukui­na. Luvuil­la luo­daan mie­li­ku­vaa ja anne­taan ymmär­tää — mut­ta ei lisä­tä ymmär­rys­tä. (Ja ilta­päi­vä­leh­dis­sä otsi­kok­si kel­paa, että nyt on lap­si kuol­lut jos­sa­kin päin Euroop­paa — ja täs­tä var­maan kaduil­la sit­ten puhu­taan, että tähän voi kuol­la kuka tahan­sa, kos­ka tahan­sa, mis­sä tahan­sa — joka sinän­sä on mie­le­tön lause.)
        Ps. Ita­lias­sa kuo­lee vuo­sit­tain hen­gi­tys­tie­sai­rauk­siin (malat­tie del sis­te­ma res­pi­ra­to­rio) 53 372 hen­ki­löä (2019).
        Ps. “En myön­nä mitään, en kiis­tä mitään — minä vain totean.”

      5. Taleb – whe­res hed­ge: Ita­lias­sa kuo­lee ”nor­maa­lio­lois­sa” (2019) 1770 h./pvä. Oli­si (ja tulee ole­maan) tär­keä tie­tää, kuin­ka moni vaik­ka­pa näis­tä päi­vän 800 ihmi­ses­tä kuluu sii­hen 647 000 hen­ki­lön jouk­koon, joka kuo­lee ’joka tapauk­ses­sa’ Ita­lias­sa vuo­sit­tain (joko tänä tai ensivuonna)? 

        Tämä sivus­to https://www.euromomo.eu/index.html seu­raa koko­nais­kuol­lei­suut­ta mait­tain ja piir­tää niis­tä käy­riä tilas­tol­li­sin vaih­te­lu­vä­lein. Päi­vit­tyy ilmei­ses­ti ker­ran vii­kos­sa, tors­tai­sin. Vii­me tors­tai­na Ita­lia oli ainoa maa jos­sa kuol­lei­suu­den kohoa­mi­nen näkyi sel­väs­ti, täl­lä vii­kol­la odo­tet­ta­vis­sa on että Espan­ja liit­tyy jouk­koon. Ita­lian osal­ta kuol­lei­suus ei vii­me vii­kol­la ollut samois­sa luke­mis­sa kuin 2016–2017 influens­sae­pi­de­mias­sa, mut­ta odo­tet­ta­vis­sa on että päi­vi­tys­vä­lil­lä kuol­lei­suus on edel­leen noussut..

      6. mil­tei ajat­te­lin tänään: Tämä sivus­to https://www.euromomo.eu/index.html seu­raa koko­nais­kuol­lei­suut­ta mait­tain ja piir­tää niis­tä käy­riä tilas­tol­li­sin vaih­te­lu­vä­lein. Päi­vit­tyy ilmei­ses­ti ker­ran vii­kos­sa, tors­tai­sin. Vii­me tors­tai­na Ita­lia oli ainoa maa jos­sa kuol­lei­suu­den kohoa­mi­nen näkyi sel­väs­ti, täl­lä vii­kol­la odo­tet­ta­vis­sa onet­tä Espan­ja liit­tyy jouk­koon. Ita­lian osal­ta kuol­lei­suus ei vii­me vii­kol­la ollut samois­sa luke­mis­sa kuin 2016–2017 influens­sae­pi­de­mias­sa, mut­ta odo­tet­ta­vis­sa on että päi­vi­tys­vä­lil­lä kuol­lei­suus on edel­leen noussut..

        Mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä, tasoit­tuu­ko tuo pomp­pu vas­taa­vas­ti mata­lal­la, pit­kä­kes­toi­sel­la kuo­pal­la lop­pu­vuo­des­ta, eli kävi­kö niin, että he, joi­den “piti” kuol­la syk­syl­lä, kuo­li­vat­kin jo keväällä.

  9. Poh­jim­mil­taan tämä palau­tuu mil­lais­ta yhteis­kun­ta­fi­lo­so­fi­aa kannattaa. 

    Ayn Ran­din sci­fi-maa­il­mas­ta innoi­tuk­sen saa­neet näke­vät yhteis­kun­nan kovin eri taval­la kuin John Rawl­sin lin­joil­la olevat. 

    Täs­tä ei juu­ri kes­kus­tel­la ja ehkä sik­si ihmi­siä on tur­han help­po ymmär­tää väärin. 

    Täs­sä pohdintaa. 

    https://www.bloomberg.com/amp/opinion/articles/2020–03-29/coronavirus-pandemic-puts-moral-philosophy-to-the-test?__twitter_impression=true

    1. JTS: Ayn Ran­din sci­fi-maa­il­mas­ta innoi­tuk­sen saa­neet näke­vät yhteis­kun­nan kovin eri taval­la kuin John Rawl­sin lin­joil­la olevat

      Äh, kyl­lä ne Ran­din kan­nat­ta­jat otta­vat sen vero­va­rois­ta mak­se­tun intu­baa­tio­put­ken kurk­kuun­sa sii­nä mis­sä Rawls­lai­set­kin. Täl­le on kyl­lä vähem­män tar­vet­ta, kos­ka ihmi­sil­lä on tai­pu­mus kas­vaa Ran­din aja­tuk­sis­ta ulos ennen kuin ovat intubaatioputki-iässä.

  10. Ilman­saas­teet aiheut­ta­vat har­vaa­na­su­tus­sa Suo­mes­sa vuo­des­sa 2000 ennen­ai­kais­ta kuo­le­maa. Hel­sin­gin kokoi­ses­sa Oslos­sa on arvioi­tu, että siel­lä pel­käs­tään auto­lii­ken­teen aiheut­ta­ma ilman­laa­dun heik­ke­ne­mi­nen aiheut­taa 200 ennen­ai­kais­ta kuolemaa. 

    Sil­ti täl­lä­kin het­kel­lä suu­rim­mas­sa osas­sa auto­ja on edel­leen nas­ta­ren­kaat, joil­la on loka­kuus­ta läh­tien hiot­tu sulia katu­ja hie­non­hie­nok­si katu­pö­lyk­si, joka kul­keu­tuu suo­raan keuh­koi­hin. Ter­vey­den kan­nal­ta tilan­ne on pit­käl­ti ident­ti­nen koro­na­vi­ruk­sen kans­sa. Sil­ti viruse­pi­de­mian takia lähes kaik­ki toi­min­not pysäy­te­tään, kun taas katu­jen hio­mi­nen pölyk­si saa jat­kua ensi­tel­lään ilman min­kään­lai­sia rajoituksia.

    Täl­lä­kin het­kel­lä perus­ter­veel­le hen­ki­löl­le suu­rem­pi ris­ki tere­vey­del­le lie­nee kävel­lä pölyn täyt­tä­mäs­sä katu­kui­lus­sa kuin käy­dä kau­pas­sa ilman suo­ja­va­rus­tei­ta. Sil­ti kau­pas­sa yskäi­se­vää kat­so­taan pit­kään, mut­ta nas­ta­ren­kail­la autoi­lu ei kiin­nos­ta ketään.

  11. Tilas­to­tie­tei­li­jä David Spie­gel­hal­ter (Win­ton Pro­fes­sor of the Public Unders­tan­ding of Risk in the Sta­tis­tical Labo­ra­to­ry at the Uni­ver­si­ty of Cam­brid­ge) las­ki kuin­ka paljon
    nor­maa­lia ris­kiä covid-19 tuot­taa.

    Covid-19:n aiheut­ta­ma ris­ki seu­raa lähes yksi yhteen nor­maa­lia ikä­ris­kiä (toden­nä­köi­syys kuol­la tuplaan­tuu 8 vuo­den välein). Kun asi­aa lähes­tyy kyl­mäs­ti ikä­ris­ki­nä koro­na­vi­rus on saman­lai­nen elin­vuo­si­ris­ki kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä. Kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa koro­na­vi­rus aiheut­taa 1–2 vii­kos­sa saman lisä­ris­kin kuin vuo­si normaalioloissa. 

    ps. Eilen Lance­tis­sa jul­kais­tiin uusi arvio infek­tio­kuol­lei­suu­des­ta. Toi­sin kuin tapaus­kuol­lei­suus, infek­tio­kuol­lei­suu­des­sa ote­taan huo­mioon ne joi­ta ei diagnosoida.
    Esti­ma­tes of the seve­ri­ty of coro­na­vi­rus disea­se 2019: a model-based ana­ly­sis. Jul­kai­sun mukaan infek­tio­kuol­lei­suus on 0.66%. 80+ vuo­tiail­la sai­raa­la­hoi­toa vaa­ti­vien osuus on 18.8%.

  12. Kan­nat­taa myös poi­mia onnet­to­muus­tut­kin­ta­ra­por­teis­ta ne vii­si­kym­men­tä tapaus­ta vaik­ka vii­me vuo­del­ta, jois­sa kuo­le­ma on aiheu­tu­nut lii­an kor­keas­ta nopeus­ra­joi­tuk­ses­ta. En tie­dä löytyykö.…?

    Aivan var­mas­ti löy­tyy tapauk­sia jois­sa kuo­le­ma on tul­lut nopeus­ra­joi­tuk­sen rik­ko­mi­ses­ta, yhdis­tet­ty­nä päis­sään tai aineis­saan aja­mi­seen ja/tai itse­tu­hois­tuu­teen. Näi­tä on suu­ri osa Suo­men vaka­vis­ta lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­ta. Ja käy­tän­nön resurs­sit kan­nat­taa kes­kit­tää niihin.

    (oikeas­ti­han kes­kus­te­lu tääl­lä on tilas­to­poh­jais­ta teo­re­ti­soin­tia muka­vas­ti työ­pöy­dän ääres­sä joten käy­tän­nöl­lä ja todel­li­suu­del­la ei sinän­sä ole väli ja saat­taa jopa estä hur­jim­pia fan­t­asioi­ta joten ymmär­rän ettei niis­tä kan­na­ta välittää…)

    1. Kan­nat­taa myös poi­mia onnet­to­muus­tut­kin­ta­ra­por­teis­ta ne vii­si­kym­men­tä tapaus­ta vaik­ka vii­me vuo­del­ta, jois­sa kuo­le­ma on aiheu­tu­nut lii­an kor­keas­ta nopeus­ra­joi­tuk­ses­ta. En tie­dä löytyykö….?

      Kun Hel­sin­gis­sä las­ket­tiin nopeus­ra­joi­tuk­set kans­ta­kau­pun­gis­sa 30 km/h kuo­le­maan joh­ta­neet lii­ken­neon­net­to­muu­det katio­si­vat koko­naan. Par­haim­mil­laan ruu­mii­ta tuli 60 vuo­des­sa, vii­me­vuon­na kaksi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Hel­sin­gis­sä las­ket­tiin nopeus­ra­joi­tuk­set kans­ta­kau­pun­gis­sa 30 km/h kuo­le­maan joh­ta­neet lii­ken­neon­net­to­muu­det katio­si­vat koko­naan. Par­haim­mil­laan ruu­mii­ta tuli 60 vuo­des­sa, vii­me­vuon­na kaksi.

        …ja tämä ver­tau­tuu kau­pun­kei­hin, jois­sa nopeus­ra­joi­tuk­sia ei ole las­ket­tu miten?

      2. …ja tämä ver­tau­tuu kau­pun­kei­hin, jois­sa nopeus­ra­joi­tuk­sia ei ole las­ket­tu miten?

        Ver­rat­tu­na muuu­hun maa­han, lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rän Hel­sin­gis­sä on asu­kas­ta koh­den on mur­to-osa koko maan luvuis­ta. Hel­sin­gis­sä kuo­li vii­me vuon­na kol­me hen­keä ja sen osuus asu­kas­lu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa oli­si pitä­nyt pääs­tä siis 27 vai­na­jal­la, jos oli­si pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kol­me kuo­li­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, joten tuo 30 km/h ei vai­kut­ta­nut heihin.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ver­rat­tu­na muuu­hun maa­han, lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rän Hel­sin­gis­sä on asu­kas­ta koh­den on mur­to-osa koko maan luvuis­ta. Hel­sin­gis­sä kuo­li vii­me vuon­na kol­me hen­keä ja sen osuus asu­kas­lu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa oli­si pitä­nyt pääs­tä siis 27 vai­na­jal­la, jos oli­si pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kol­me kuo­li­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, joten tuo 30 km/h ei vai­kut­ta­nut heihin.

        Joten­kin surul­lis­ta, mut­ta kuvaa­vaa tämän blo­gin kes­kus­te­luil­le, että vaik­ka puhu­taan elä­män arvos­ta, niin pää­dy­tään autoi­lun kri­ti­soin­tiin. Mah­taa­ko löy­tyä yhtään kes­kus­te­lua jos­sa ei urpu­te­ta autoi­lus­ta tai pysäköinnistä?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ver­rat­tu­na muuu­hun maa­han, lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rän Hel­sin­gis­sä on asu­kas­ta koh­den on mur­to-osa koko maan luvuis­ta. Hel­sin­gis­sä kuo­li vii­me vuon­na kol­me hen­keä ja sen osuus asu­kas­lu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa oli­si pitä­nyt pääs­tä siis 27 vai­na­jal­la, jos oli­si pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kol­me kuo­li­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, joten tuo 30 km/h ei vai­kut­ta­nut heihin.

        Ajat­te­lin vain, että kun tie­de­tään mis­sä onnet­to­muu­det ovat tapah­tu­neet ja tie­de­tään myös mil­loin alen­net­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia on taa­ja­mis­sa otet­tu käyt­töön, niin oli­si var­maan­kin “help­po”(*) ana­ly­soi­da mikä vai­ku­tus 30 km/h rajoi­tuk­sen käyt­töö­no­tol­la on ollut. Jos oikeas­ti ollaan kiin­nos­tu­nei­ta pää­tös­ten toi­mi­vuu­des­ta ja tehok­kuu­des­ta, niin var­maan­kin täl­lais­ta ana­lyy­sia on tehty?

        Vai onko niin, että kun joku mal­li ker­too, että nopeuk­sia pitää alen­taa ja oikein­toi­mi­mi­nen tun­tuu kival­ta, niin seu­ran­nak­si riit­tää pelk­kä mutui­lu sii­tä, että hie­nos­ti­han tämä toimii.

        (Pelk­kä onnet­to­muuk­sien vähe­ne­mi­nen ei per se rii­tä, kos­ka tren­di on yleen­sä­kin las­ke­va ja taus­tal­la on hyvin ole­te­ta­vas­ti mui­ta­kin syi­tä kuin nopeusrajoitukset.)

        (*) mää­rät tai­ta­vat olla kui­ten­kin niin pie­niä, että ei se var­maan ihan yksin­ker­tais­ta ole

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Ver­rat­tu­na muuu­hun maa­han, lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rän Hel­sin­gis­sä on asu­kas­ta koh­den on mur­to-osa koko maan luvuis­ta. Hel­sin­gis­sä kuo­li vii­me vuon­na kol­me hen­keä ja sen osuus asu­kas­lu­vus­ta oli 11 %. Koko maas­sa oli­si pitä­nyt pääs­tä siis 27 vai­na­jal­la, jos oli­si pyrit­ty samaan. Nuo kaik­ki kol­me kuo­li­vat kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, joten tuo 30 km/h ei vai­kut­ta­nut heihin.

        Lii­ken­ne­kuo­le­mat kun­nan sisäl­lä per asu­kas­lu­ku on ongel­mal­li­nen yksik­kö. Hel­sin­ki­läis­ten maan­tie­ki­lo­met­rit aje­taan pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin maan­tie­teel­lis­ten rajo­jen ulko­puo­lel­la. Kaduil­la lii­ken­ne­kuo­le­mia tulee vähem­män. Esi­mer­kik­si vuon­na 2017 Suo­mes­sa tapah­tu­neis­ta tie­lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta 70 % tapah­tui maan­teil­lä. Maan­tei­den tie­lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta 46 % tapah­tui val­ta­teil­lä. (Läh­de: Lii­ken­ne­vi­ras­ton tilas­to­ja 9/2018) Val­ta­tie­kun­nis­sa esiin­tyy kor­kei­ta tie­lii­ken­ne­kuo­le­ma­lu­ku­ja, jos ne suh­teut­taa asu­kas­mää­rään, kos­ka kun­taa hal­ko­vil­la val­ta­tiel­lä tapah­tuu sään­nöl­li­ses­ti tie­lii­ken­ne­kuo­le­mia pää­asias­sa ihan muil­ta paik­ka­kun­nil­ta kotoi­sin ole­vil­le, mut­ta kun­nan omil­la taa­ja­ma­mer­kin sisä­puo­li­sil­la kaduil­la tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien mää­rä on mones­sa täl­lai­ses­sa kun­nas­sa sil­ti ollut koko 2000-luvun ajan tasan 0, vaik­ka nopeus­ra­joi­tus on ollut 50 km/h.

        Taa­ja­ma­teil­lä taa­ja­ma­mer­kin sisä­puo­lel­la tie­lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­li Suo­mes­sa yhteen­sä 9 ihmis­tä vuon­na 2017 yhteen­sä polii­sin tie­toon tul­lees­ta 161 kuo­le­maan joh­ta­nees­ta onnet­to­muu­des­ta tie­lii­ken­tees­sä (Läh­de: Lii­ken­ne­vi­ras­ton tilas­to­ja 9/2018). Luku sisäl­tää niin moot­to­ria­jo­neu­voil­le, pol­ku­pyö­ril­le kuin jalan­kul­ki­joil­le­kin tapah­tu­neet tie­lii­ken­ne­kuo­le­mat taa­ja­ma-alu­eek­si lii­ken­ne­mer­kil­lä mer­kat­tu­jen aluei­den sisäl­lä, eli luku sisäl­tää myös esi­mer­kik­si kuo­lin­ta­pauk­set, jot­ka joh­tu­vat pol­ku­pyö­räi­li­jän tör­mää­mi­ses­tä johon­kin ilman tois­ta osa­puol­ta. 30 km/h nopeus­ra­joi­tuk­set ovat taa­ja­ma­merk­kien sisä­puo­li­sia nopeus­ra­joi­tuk­sia. 30 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sil­le voi olla perus­tei­ta, mut­ta kuo­lin­ko­la­rei­den mää­rien kehi­tyk­sen kans­sa alen­ne­tul­la nopeus­ra­joi­tuk­sel­la ei vält­tä­mät­tä ole ollut kovin pal­joa teke­mis­tä, vaan esim. ajo­neu­vo­kan­nan uudis­tu­mi­nen entis­tä parem­pia tur­val­li­suuso­mi­nai­suuk­sia omaa­vak­si (jois­ta uusim­mis­sa ajo­neu­vois­sa on apu­vä­li­nei­tä mm. jar­ru­tuk­siin yllät­tä­vis­sä tilan­teis­sa) voi olla ollut kes­kei­sem­pi asia tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien vähe­ne­mi­ses­sä. Louk­kaan­tu­mis­mää­riin nopeus­ra­joi­tuk­sen las­kul­la 30 km/h tasol­le on voi­nut olla vaikutusta.

      6. Olen tie­toi­nen sii­tä, että läpia­jo­kun­nis­sa kuolemia/asukas ei voi las­kea asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na. Hel­sin­gin sisl­lä mui­den kun­tien asuk­kaat kui­ten­kin tai­ta­vat ajaa yhtä pal­jon kuin hel­sin­ki­läi­set kau­pun­gin ulkopuolella.
        Se, että pää­osa kuo­lon­ko­la­reis­ta tapah­tuu maan­teil­lä tukee alku­pe­räis­tä väi­tet­tä, että nopeus­ra­joi­tuk­set alen­ta­vat ris­kiä. Taa­ja­mien luvut oli­si­vat var­maan toi­set, jos nope­rus­ra­joi­tus oli­si 100 km/h

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Taa­ja­mien luvut oli­si­vat var­maan toi­set, jos nope­rus­ra­joi­tus oli­si 100 km/h

        Ehdot­to­mas­ti noin. Point­ti­na­ni on se, että tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien vuo­sit­tai­siin luku­mää­riin ei juu­ri­kaan vai­ku­ta se, onko nopeus­ra­joi­tus taa­ja­ma-alu­een sisäl­lä 40 km/h vai sii­tä edel­leen alen­net­tu 30 km/h (pait­si ehkä esi­mer­kik­si jol­lain eri­tyi­sen huo­non näky­vyy­den alueil­la) kos­ka kum­mal­la­kin nopeu­del­la tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien ris­ki on jo var­sin alhai­nen. Louk­kaan­tu­mis­mää­riin nopeus­ra­joi­tuk­sen alen­ta­mi­nen 40 km/h:sta 30 km/h tasol­le voi vai­kut­taa, ja mitä ilmei­sim­min nopeu­den­ra­joi­tus­ten alen­ta­mi­set myös ovat usein vähen­tä­neet loukkaantumisia.

        On kui­ten­kin ihan sel­vää, että suu­ret nopeu­det mer­kit­se­vät myös tie­lii­ken­ne­kuo­le­mien ris­kien kas­vua, var­sin­kin ris­teys­ten koh­dil­la. Noin joka nel­jän­teen tie­lii­ken­ne­kuo­le­mis­ta on Suo­mes­sa mone­na vuon­na liit­ty­nyt alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na ollut kul­jet­ta­ja. Joka vii­den­teen tie­lii­ken­ne­kuo­le­maan liit­tyy sai­ras­koh­taus. Hen­ki­lö- ja paket­ti­au­tois­sa kuol­leis­ta vuo­sit­tain vajaa puo­let ei ole käyt­tä­nyt tur­va­vöi­tä. Onnet­to­muus­kes­kuk­sen taka­vuo­sien arvioi­den mukaan noin puo­let kysei­sis­tä kuo­le­mis­ta oli­si jää­nyt tapah­tu­mat­ta, jos tur­va­vyö­tä oli­si käy­tet­ty. On sit­ten kyse alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­se­na aja­mi­ses­ta, sai­raus­koh­tauk­ses­ta tai tur­va­vöi­den käyt­tä­mät­tö­myy­des­tä, sel­lai­nen yhdis­tet­ty­nä suu­riin nopeuk­siin nos­taa tie­lii­ken­ne­kuo­le­man ris­kiä. Myös esi­mer­kik­si hir­veen tai peu­raan tör­mää­mi­nen tai ulos­ajo tiel­tä on maan­teil­lä hen­gen­vaa­ral­li­sem­paa 100 km/h tai 120 km/h nopeu­del­la tai sii­tä hiu­kan jar­rut­ta­maan ehtien kuin vaik­ka­pa 50 km/h nopeu­del­la ajettaessa.

      8. Meil­le on esi­tet­ty tilas­to­ja sii­tä, kuin­ka jalan­kul­ki­jan kuo­le­maan vai­kut­taa aivan olen­nai­ses­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Ero­lii­ken­ne-ener­gias­sa on 76 %.

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Meil­le on esi­tet­ty tilas­to­ja sii­tä, kuin­ka jalan­kul­ki­jan kuo­le­maan vai­kut­taa aivan olen­nai­ses­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Ero­lii­ken­ne-ener­gias­sa on 76 %.

        Jalan­kul­ki­jan osal­ta noin todel­la onkin tör­mäyk­sis­sä auton kans­sa. Ero voi olla pro­sent­tei­na jopa 200–300 %, eli huo­mat­ta­va. Abso­luut­ti­si­na vuo­sit­tain kuol­lei­den luku­mää­ri­nä ero sen sijaan ei ole ilmei­ses­ti enää iso. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asi­aan liit­ty­vien kuo­le­mien nykyi­nen taso on ker­to­ma­si perus­teel­la ilmei­ses­ti nol­la pilk­ku jota­kin. Sen luvun kol­min­ker­tais­tu­mi­nen tai kol­mas­osaan tip­pu­mi­nen­kaan ei abso­luut­ti­sia luku­ja ihan kau­hean pal­jon muuta.

        Van­hat nopeu­den ja kuol­lei­suu­den väli­siä käy­riä eivät enää ihan päde, kos­ka ajo­neu­vot ovat kehit­ty­neet, kos­ka lii­ken­ne­suun­nit­te­lun kehi­tys on muut­ta­nut väy­liä tur­val­li­sem­mik­si ja kos­ka onnet­to­muus­ti­lan­teis­sa avun saa­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti aiem­paa nopeam­paa (mm. kän­ny­köi­den yleis­ty­mi­sen ansios­ta) ja lää­ke­tie­de­kin on kehit­ty­nyt. Se, mitä jalan­kul­ki­joi­den ja ajo­no­peuk­sien käy­til­le yhtey­den käy­ril­le näyt­tää tapah­tu­van ajan ede­tes­sä, käy hyvin ilmi esi­mer­kik­si jo useam­man vuo­den van­has­ta VTT:n rapor­tis­ta Ajo­no­peu­den lii­ken­ne­tur­val­li­suus- ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T197.pdf sivul­ta 46, kuvas­ta 17. Sii­nä kuva­taan sitä, kuin­ka jalan­kul­ki­jan kuo­le­man toden­nä­köi­syys suh­tees­sa ajo­no­peu­teen on tut­ki­muk­sis­sa on ajan ede­tes­sä siir­ty­nyt oikeal­le, eli kuol­lei­suus­ris­ki on vuo­si­kym­men­ten ede­tes­sä alen­tu­nut. Nyky­ään käy­rä lie­nee vie­lä oikeam­mal­la kuin tuon rapor­tin laa­ti­mi­sai­kaan se on ollut. Kuol­lei­suu­den toden­nä­köi­syy­den ero pysyy sil­ti toki iso­na eri nopeuk­sien välil­lä, mut­ta käy­rän siir­tyes­sä oikeal­le abso­luut­tis­ten kuo­le­mien mää­rät pie­nil­lä ajo­no­peuk­sil­la ale­ne­vat yhä pie­nem­mik­si ja pienemmiksi.

        Ero lii­ke-ener­gias­sa on muu­ten hie­man 76 pro­sent­tia isom­pi­kin, 78. Lii­ke-ener­gian ero menee toi­ses­sa potens­sis­sa, ja eron saa las­ket­tua kaa­val­la 40^2/30^2–1=78 %. Vas­taa­vas­ti 30 km/h ja 20 km/h ajo­no­peuk­sien ero lii­ke­mää­räs­sä on vie­lä isom­pi, 125 %, ja 20 km/h:sta 10 km/h:een jopa 300 %.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Meil­le on esi­tet­ty tilas­to­ja sii­tä, kuin­ka jalan­kul­ki­jan kuo­le­maan vai­kut­taa aivan olen­nai­ses­ti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Ero­lii­ken­ne-ener­gias­sa on 76 %.

        Minua ihme­tyt­tää tämä lii­ke-ener­gias­ta puhu­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä. Eihän lii­ke-ener­gia absor­boi­du jalan­kul­ki­jaan. Aja­tel­laan vaik­ka paket­ti­au­toa, jon­ka pai­no kak­sin­ker­tais­tuu las­tauk­sen jäl­keen. Näin myös sen lii­ke-ener­gia samaa nopeut­ta ajet­tas­sa kak­sin­ker­tais­tuu. Vai­kut­taa­ko se jotain tör­mäyk­ses­sä jalan­kul­ki­jan kans­sa? No ei vaikuta.

        Lii­ke-ener­gia tai lii­ke­mää­rä eivät ole mer­ki­tyk­sel­li­siä vaan kysy­mys on jalan­kul­ki­jaan koh­dis­tu­vis­ta kiih­ty­vyyk­sis­tä ja iskuis­ta. Nopeu­del­la on tie­ten­kin oleel­li­nen mer­ki­tys, mut­ta ei lii­ke-ener­gian kaut­ta, kos­ka mas­so­jen ero on niin val­ta­va. Nopeus toki vai­kut­taa myös pysäh­ty­mis­mat­kaan tai tör­mäys­no­peu­teen, jos on aikaa rea­goi­da ennen törmäystä.

        Tulee mie­leen toi­nen löy­häs­ti aihee­seen liit­ty­vä esi­merk­ki, joka havain­nol­lis­taa ihmis­ten vaja­vais­ta ymmär­rys­tä fysii­kas­ta. Jouk­ko tut­tu­ja­ni oli läh­dös­sä autol­la käy­mään jos­sain. Erääl­lä daa­mil­la oli muka­naan parin vuo­den ikäi­nen lap­si. Kai­kil­le ei riit­tä­nyt tur­va­vyö­paik­ko­ja (saa­ti tur­vais­tuin­ta lap­sel­le!), jos­ta huo­mau­tin. Tämä äiti ker­toi pitä­vän­sä lap­sen sylis­sään ja he voi­si­vat käyt­tää samaa tur­va­vyö­tä. Tein pikai­sen pääs­sä­las­kuar­vion ja tote­sin, että jos auto tör­mää johon­kin 40 km/h nopeu­del­la niin äiti puris­taa las­taan tur­va­vyö­tä vas­ten noin kah­den ton­nin voi­mal­la. Parem­pi pitää lap­si vaik­ka irral­laan. (Len­to­ko­nees­sa las­ta voi pitää sylis­sään samois­sa tur­va­vöis­sä lisä­len­kin avul­la, jol­loin tilan­ne ei ole sama.)

      11. Minua ihme­tyt­tää tämä lii­ke-ener­gias­ta puhu­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä. Eihän lii­ke-ener­gia absor­boi­du jalankulkijaan. 

        Jos auto pai­naa jalan­kul­ki­jaan näh­den niin pal­jon, ettei auton vauh­ti tör­mäyk­ses­sä juu­ri vähe­ne, lii­ke-ener­gia­las­kel­ma on vali­di. Mas­sa­na ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalan­kul­ki­jan massaa.

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos auto pai­naa jalan­kul­ki­jaan näh­den niin pal­jon, ettei auton vauh­ti tör­mäyk­ses­sä juu­ri vähe­ne, lii­ke-ener­gia­las­kel­ma on vali­di. Mas­sa­na ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalan­kul­ki­jan massaa.

        Ahaa. Eli ident­ti­sis­tä kak­so­sis­ta salil­la tree­nan­nut lihak­sik­kaam­pi ja siten pai­na­vam­pi louk­kaan­tuu pahem­min? Uskon kyl­lä, että vam­mau­tu­mi­sen vaka­vuus nou­dat­taa jotain nopeu­den potens­sia, mut­ta epäi­len, että lii­ke-ener­gi­aa käy­te­tään, kos­ka lukios­ta muis­te­taan, että sii­hen sisäl­tyy se toi­sen potens­si. Täl­löin on help­po las­kea tark­ko­ja ja vai­kut­ta­via prosenttilukuja.

      13. QTC: Ahaa. Eli ident­ti­sis­tä kak­so­sis­ta salil­la tree­nan­nut lihak­sik­kaam­pi ja siten pai­na­vam­pi louk­kaan­tuu pahem­min? Uskon kyl­lä, että vam­mau­tu­mi­sen vaka­vuus nou­dat­taa jotain nopeu­den potens­sia, mut­ta epäi­len, että lii­ke-ener­gi­aa käy­te­tään, kos­ka lukios­ta muis­te­taan, että sii­hen sisäl­tyy se toi­sen potens­si. Täl­löin on help­po las­kea tark­ko­ja ja vai­kut­ta­via prosenttilukuja.

        Kyl­lä tuo Soi­nin­vaa­ran näke­mys on koh­tuul­li­nen kuvaus.

        Seli­tys: Ase­te­taan koor­di­naa­tis­to jalan­kul­ki­jaan, jol­loin tilan­ne näyt­tää sil­tä, että jalan­kul­ki­ja juok­see 40 km/h (tai mikä iki­nä auton ja jalan­kul­ki­jan vauh­tie­ro onkin) autoa päin. Kos­ka jalan­kul­ki­ja pysäh­tyy ja autol­le ei käy olen­nai­ses­ti mitään, kuluu lii­ke-ener­gia jalan­kul­ki­jan ruu­miin muokkaamiseen.

      14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Jos auto pai­naa jalan­kul­ki­jaan näh­den niin pal­jon, ettei auton vauh­ti tör­mäyk­ses­sä juu­ri vähe­ne, lii­ke-ener­gia­las­kel­ma on vali­di. Mas­sa­na ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalan­kul­ki­jan massaa.

        Häh? En ymmär­tä­nyt tuos­ta teks­tis­tä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee pai­na­vas­sa autos­sa 10 km/h:sta 20 km/h:een, lii­ke-ener­gia kas­vaa 300 %. Mas­sa­na käy­tet­tä­köön vaik­ka jalan­kul­ki­jan 80 kg:n mas­saa. Mitä joh­to­pää­tök­siä pitäi­si näi­den luku­jen poh­jal­ta teh­dä, kun käy­te­tään mas­sa­na jalan­kul­ki­jan massaa?

      15. Jos auto tär­mää jalan­kul­ki­jaan nopeu­del­la 40 km/h ja jalan­kul­ki­ja näin syök­säs­tää eteen­päin 40 km tun­ti­no­peu­del­la. tähän liit­ty­vä liike.energia on jalan­kul­ki­jan pai­no ker­rot­tu­na nopeu­den neliäl­lä ja jaet­tu­na kahdella.

      16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Jos auto pai­naa jalan­kul­ki­jaan näh­den niin pal­jon, ettei auton vauh­ti tör­mäyk­ses­sä juu­ri vähe­ne, lii­ke-ener­gia­las­kel­ma on vali­di. Mas­sa­na ei pidä käyt­tää auton mas­saa vaan jalan­kul­ki­jan massaa.

        Häh? En ymmär­tä­nyt tuos­ta teks­tis­tä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee pai­na­vas­sa autos­sa 10 km/h:sta 20 km/h:een, lii­ke-ener­gia kas­vaa 300 % eli nelin­ker­tai­sek­si. Mas­sa­na käy­tet­tä­köön vaik­ka jalan­kul­ki­jan 80 kg:n mas­saa. Mitä joh­to­pää­tök­siä pitäi­si näi­den luku­jen poh­jal­ta teh­dä, kun käy­te­tään mas­sa­na jalan­kul­ki­jan massaa?

  13. ”Jäl­ki­vii­sas­te­lu­kin kan­nat­taa käy­dä jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti läpi, jot­ta seu­raa­van pan­de­mian tul­les­sa osa­taan toi­mia ratio­naa­li­sem­min. Seu­raa­va pan­de­mia nimit­täin tulee. Ruot­sin tar­joa­ma ver­rok­ki on tule­via pää­tök­siä aja­tel­len hyvä. Ruot­sa­lai­set voi­vat olla eri miel­tä koe­ka­nii­neik­si joutumisestaan.”

    Olen samaa miel­tä. Nyt on syy­tä kan­nus­taa lin­jan suh­teen, mut­ta oli­si toi­vot­ta­vaa että Suo­men ja Ruot­sin stra­te­gioi­ta aika­naan ver­tail­tai­siin koko­nais­val­tai­ses­ti (aina­kin) sekä talou­den että ter­vey­den näkö­kul­mas­ta. Talou­den näkö­kul­mas­ta stra­te­giat ovat var­mas­ti eri­lai­sia. Suo­mi taval­laan ottaa kus­tan­nuk­set etu­kä­teen. OECD puhuu jopa 23% BKT pudo­tuk­ses­ta kiin­nio­lo-kuu­kausi­na. Täl­löin 2kk kiin­nio­lon hin­ta oli­si kar­keas­ti 10 mil­jar­dia euroa BKT mie­les­sä. Toi­saal­ta Ruot­si kan­ta­nee ris­kin suu­rem­man fata­li­tee­tin muo­dos­sa. Näi­den asioi­den yhteis­mi­tal­lis­ta­mi­nen on vaikeaa.

    Suo­men ja Ruot­sin fata­li­teet­ti-tilas­tot näyt­tä­vät tähän men­nes­sä nopeas­ti kat­soen hyvin saman­lai­sil­ta. Kun muu­ta­kaan ei ole ja kysees­sä ei ole gra­du, ole­te­taan että Ruot­si on Suo­mea 7 päi­vää edel­lä tau­din kehi­tyk­ses­sä (31.3). 7 päi­vää aiem­min (24.3), Ruot­sis­sa oli kuol­lut koro­naan 33 hen­keä (https://tradingeconomics.com/sweden/coronavirus-deaths). Skaaat­tu­na väes­tö­suh­teel­la (5.5/10.2) ja siir­ret­ty­nä 7 päi­vää eteen­päin, esti­maat­ti Suo­men luvul­le 31.3 oli­si 18. Toteu­ma Suo­mes­sa oli 17, joka on mit­taus­tark­kuu­den rajois­sa sama luku. Jos vii­ve on yli 7 päi­vää, on Suo­men tilan­ne suh­teel­li­ses­ti hei­kom­pi, ja jos vii­ve on alle 7 päi­vää, on suo­men tilan­ne suh­teel­li­ses­ti vah­vem­pi. Jos pää­tel­mä on lähel­lä­kään oike­aa, tois­tai­sek­si sul­ke­mi­sen hyö­tyä ei kar­keas­ti las­kien luvuis­sa vie­lä näkyi­si. Toi­saal­ta var­maan kehi­tys on vas­ta alus­sa ja todel­li­nen tilan­ne näh­tä­neen jäl­ki­kä­teen. Ana­lyy­si on kui­ten­kin tär­ke­ää teh­dä aika­naan huolella.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ruot­si sai pal­jon kuo­lo­nuh­re­ja sil­lä, ettei se kiel­tä­nyt vie­rai­lu­ja vanhainkoteihin.

        Tämä oli ruot­sa­lai­sil­ta aika usko­ma­ton käm­mi. Onnek­si edes nyt kor­jat­tu. Nii­tä har­vo­ja asioi­ta jot­ka hoi­det­tiin Suo­mes­sa parem­min. Syi­tä voi arvail­la, mut­ta en aliar­vioi­si tämän blo­gin merkitystä.

  14. Näyt­täi­si että todet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rä alkai­si vakiin­tu­maan sataan tai alle per päi­vä. Tavoit­tee­na­han on, että epi­de­mian huip­pu tasa­taan pit­käl­le ajal­le, jot­ta kan­sa­lai­set sai­ras­tui­si­vat eri aikaan. Täl­lä vauh­dil­la se aika on 5 mil­joo­naa per sata eli 50.000 päi­vää eli 130 vuot­ta. Jos oireet­to­mia on kym­men­ker­tai­nen mää­rä, niin menee 13 vuot­ta. Jos lau­ma­suo­ja 50% riit­tää, niin 6 vuotta.

  15. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/cbdbba18-8c10-4541-a0d8-b36f802c86b5

    Niin… Jos tääl­lä­kin esiin­ty­nei­den “koro­na­ko­vis­ten” kal­ku­raat­to­ri­läh­töi­nen uho kai­ken auki pitä­mi­ses­tä oli­si ollut myös hal­li­tuk­sem­me lin­ja, ei tuo­ta hyvää kään­net­tä oli­si tapahtunut. 

    Tuo on ennen­ai­kais­ta sanoa, ymmär­rän sen, mut­ta se on jo sel­vää että radi­kaa­lit eris­tä­mis­toi­met ovat olleet välttämättömiä. 

    Vain päi­vä­ko­tien, eli var­si­nais­ten koro­na­haa­vien auki pitä­mi­nen on enää kyseenalaista.
    Siel­lä suo­jaa­ma­ton hen­ki­lö­kun­ta koh­taa suo­jaa­mat­to­mia lap­sia ja kon­tak­ti­ket­ju­jen kaut­ta he yhteen­sä kym­me­niä mui­ta ihmi­siä päi­vit­täin jo yhdes­sä päiväkotiryhmässä.

  16. Kir­joi­tat Osmo useam­min tuos­ta laa­tu­pai­no­te­tun elin­vuo­den hin­nas­ta prio­ri­soin­ti­kei­no­na, aina­kin ennal­taeh­käi­syn kontekstissa.

    On useam­pia syi­tä mik­si sitä ei laa­jem­min sovel­le­ta täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huol­toon. Hoidon/toimenpiteen hyö­dyn suh­teut­ta­mi­nen ver­rok­ki­hoi­toon näh­den elin­vuo­si-indek­sik­si on haastavaa/epävarmaa (näen­näi­ses­ti samat mene­tel­mät pää­ty­vät hyvin eri­lai­siin lop­pu­tu­lok­siin), eten­kin kun kyse on pie­nis­tä erois­ta ryh­mien välil­lä, kuten lää­ke­tie­tees­sä usein on. Vain har­vois­ta uusis­ta­kaan hoi­dois­ta, hyvin kal­liit lääk­keet pois­lu­kien, on teh­ty kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuusar­vio­ta. Täl­lä het­kel­lä ei ole mah­dol­lis­ta EOA:n kan­nan­ot­to­jen perus­teel­la jät­tää anta­mat­ta vai­kut­ta­vaa hoi­toa mak­soi mitä mak­soi. Toki EOA jät­tää lää­kä­reil­le mää­ri­tel­tä­väk­si kon­sen­suk­sek­si mikä on vai­kut­ta­vaa. Mei­dän riit­tä­viä pal­ve­lui­ta (PL18§) on tar­ken­net­tu ter­vey­den­huol­to­lain 7a§ mukaan niin, että koh­tuut­to­mas­ti mak­sa­va, vähäi­ses­ti vai­kut­ta­va hoi­to ei kuu­lu pal­ve­lu­va­li­koi­maan. Aina­kin minä odo­tan sitä päi­vää kun tätä yri­te­tään avoi­mes­ti sovel­taa. Saa­tan jou­tua odot­ta­maan aika kau­an, sil­lä lää­kä­rit halua­vat vii­mei­sen asti sysä­tä vas­tuun polii­ti­koil­le ja vice versa.

    Vähem­män yllät­täen jos tut­ki­mus­toimn­nal­la on vai­kea pääs­tä yhtei­sel­lä nimit­tä­jäl­lä sopuun eri inter­ven­tioi­den kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuu­des­ta niin ter­vey­den­huol­lon läpäi­se­vän kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuu­den arvioin­ti on silk­ka mah­dot­to­muus näil­lä mene­tel­mil­lä. Alus­ta­vaa tie­toa ter­vey­den­huol­lon (mar­gi­naa­li­ses­ta) vai­kut­ta­vuu­des­ta saa ver­taa­mal­la Maa­il­man­pan­kin ter­vey­sin­di­kaat­to­rei­ta. Yhdys­val­to­ja ter­vey­sin­di­kaat­to­reil­la, ml. elin­aja­no­do­te, parem­min pär­jää­vät mm. Cos­ta Rica ja Kuu­ba. Näis­sä mais­sa on jul­ki­ses­ti rahoi­tet­tu uni­ver­saa­li ter­vey­den­hoi­to eikä nii­den kus­tan­nuk­sis­ta pää­tel­len se voi sisäl­tää ihan kau­heas­ti toi­men­pi­tei­tä. Mur­tu­mat immo­bi­li­soi­daan, infek­tioi­ta hoi­de­taan, hal­po­ja ja vai­kut­ta­via sekun­daa­ripre­ven­tion lääk­kei­tä käytetään.

    Samal­la tie­de­tään, että kehit­ty­nei­den mai­den väli­siä ter­vey­se­ro­ja ei seli­tä raha (BKT/asukas), mut­ta joka ainoas­sa maas­sa raha selit­tää väes­tön sisäi­siä ero­ja eli varak­kaam­mat elä­vät vuo­sia pidem­pään kuin vähä­va­rai­sem­mat (Euroo­pas­sa doi:10.1056/NEJMsa0707519 Suo­mes­sa https://bit.ly/2wWkgNp). Elin­ta­vat omak­su­taan omas­sa sosi­aa­li­ses­sa vii­te­ryh­mäs­sä. Eihän tupak­kaa enää pol­ta muut kuin nuo­ret, etni­set vähem­mis­töt, köy­hät ja tyh­mät. Sen takia sen voi­daan sanoa ole­van “oma valin­ta”, kos­ka kas­vok­kain se näyt­tää sil­tä, mut­ta tilas­tol­li­ses­ti ja kas­vot­to­mas­ti, asia on aivan toinen. 

    On syy­tä vie­lä koros­taa, että ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuus on äärim­mäi­sen pola­ri­soi­tu­nut eikä siel­lä kär­jes­sä komei­le syö­pä­seu­lon­nat tai sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien pri­maa­ripre­ven­tiot. Alan eri­kois­lää­kä­reil­lä ja kan­sa­lai­sil­la on äärim­mäi­sen yli­op­ti­mis­ti­sia käsi­tyk­siä em. toi­mien vai­kut­ta­vuu­des­ta, niin kuin on koko ter­vey­den­huol­lon toi­min­nas­ta yli­pään­sä (doi:10.1007/978–3‑319–64310-6_13 & 10.1136/bmjopen-2017–021309). Syyt täl­le ovat moni­nai­set. Tut­ki­mus­tu­los­ten ja tilas­to­jen ymmär­tä­mi­nen ei ole help­poa. Eli ongel­mia luu­li­si syn­ty­vän jo yksin sii­tä, että yhteis­kun­ta on jät­tä­nyt las­ku­tai­dot­to­man pukin mel­ko yksin vah­ti­maan kaa­li­maa­ta, mut­ta parem­paa­kaan ei ole tarjolla.

    1. Mei­dän riit­tä­viä pal­ve­lui­ta (PL18§) on tar­ken­net­tu ter­vey­den­huol­to­lain 7a§ mukaan niin, että koh­tuut­to­mas­ti mak­sa­va, vähäi­ses­ti vai­kut­ta­va hoi­to ei kuu­lu pal­ve­lu­va­li­koi­maan. Aina­kin minä odo­tan sitä päi­vää kun tätä yri­te­tään avoi­mes­ti soveltaa.

      Kela tai­si juu­ri sovel­taa epää­mäl­lä perin­nöl­lis­tä sai­rai­ut­ta pote­val­ta pojal­ta hyvin­kal­liin lääkehoidon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.