_

Elämän arvo

Etsin googlesta arviota säästetyn elinvuoden arvosta terveydenhuollosta. Löysin kolme artikkelia, joissa viitattiin tähän vuonna 2008 julkaistuun kolumniini Lääkärilehdessä. Julkaisen sen  täälläkin.

Ajatellaanpa, että hallitus esittäisi eduskunnalle nopeusrajoitusten alentamista tavoitteena säästää viisikymmentä ihmishenkeä vuosittain. Jos eduskunta hylkäisi esityksen, hylkäyksen puolesta äänestäneitä ei syytettäisi murhasta eikä edes kuoleman­tuot­ta­muk­sesta. Oikeusasiamiehellä tuskin olisi huomautettavaa vapaan autoilun eteen uhrattavien pe­rus­­oikeuk­sien puolesta.

Tilanne olisi täysin toinen, jos tietäisimme etukäteen, ketkä viisikymmentä uhrataan. Nimet olisivat asianomaisten itsensä, eduskunnan, iltapäivälehdistön ja oikeusasiamiehen tiedossa. En usko, että korkeammalla nopeusrajoituksella mitään mahdollisuuksia voittaa äänestystä.

Tilastollinen kuolema on mielikuvissamme paljon vähäpätöisempi kuin kuolema, jolla on nimi ja kasvot. Näin on myös terveydenhuollossa. Ennaltaehkäi­seväs­sä toiminnassa, vaikkapa syöpäseulonnoissa, näytetään käy­tet­tävän hintakattona kuuttakymmentä­tu­hat­ta euroa tervettä elinvuotta kohden. En tiedä, missä tästä hinnasta on päätetty, mutta ei asialla ainakaan eduskuntaa ole vaivattu. Varmaankin hyvä niin. Mutta mitään selkeätä hintakattoa ei ole, kun sairaalaan tuodaan potilas, jonka henki on kalliilla hoitotoimilla pelastettavissa.

Jonkinlainen rajatapaus on valinta halvemman hoitomuodon ja selvästi kalliimman, mutta vain marginaalisesti paremman hoitomuodon välillä.  Esimerkiksi syöpähoidossa pyritään tällöin noudattamaan samanlaisia laskelmia kuin ennaltaehkäisevässä hoidossa, mutta johdonmukaisia tässä ei olla. Johdonmukaisuutta vaikeuttaa sekin, että sitä kalliimpaa ja ainakin paremmaksi mainostettua lääkettä markkinoidaan potilaille Internetissä.

Lääketieteen kehityttyä huimin askelin ei ole realistista vaatia, että elämää ja terveyttä puolustetaan mihin hintaan hyvänsä. Vähintään marginaalisesti hyödyllisiä hoitoja on tarjolla niin paljon, että koko bruttokansantuote voitaisiin käyttää terveydenhuoltoon. Miksi ihmishengen arvo olisi ehdoton terveydenhuollossa, kun se ei ole sitä terveydenhuollon ulkopuolellakaan. Jos olisi, meillä olisi liikenteessä kattonopeutena 30 km/h.

Optimaalinen priorisointi edellyttäisi, että tehtäisiin määrärahojen puitteissa kustannustehokkaimmat toimet – ne jotka tuottavat euroa kohden eniten terveyttä. Tilastollisen kuoleman aliarvostus suhteessa tiedossa olevan ihmisen elämän arvoon merkitsee merkittävää poikkeamaa optimaaliseen priorisointiin. Ehkäisemme ja seulomme liian vähän verrattuna rahan käyttöön akuuttihoidossa.

Saavutettua terveyshyötyä mitataan tavallisesti hoidon tuottamilla terveillä elinvuosilla. Onko siis arvokkaampaa pelastaa sellaisen ihmisen henki, joka voi tämän jälkeen elää elämäänsä terveenä kuin toisen, joka on tuomittu joka tapauksessa elämään sairaana? Miten ihmiset arvottavat asiaa omalta kohdaltaan? Ainakin vielä jokin vuosi sitten sydämen siirtojen arvioitiin lyhentävän potilaan odotettavissa olevaa elinikää operaatioon liittyvän suuren riskin vuoksi. Toisessa vaakakupissa oli kuitenkin onnistuneen leikkauksen tuoma elämänlaadun selkeä paraneminen. Leikkaukseen vapaaehtoisesti suostuvat ainakin arvostavat elinvuosien laatua enemmän kuin määrää. On kuitenkin aivan eri asia arvioida oman elämänsä arvoa eri vaihtoehdoissa kuin toisen elämän arvoa.

Onnistunut hoito tuottaa nuorelle yleensä enemmän terveitä elinvuosia kuin vanhalle. Tämän ottamista huomioon priorisoinnissa on moni pitänyt tuomittavana ikärasismina. Onko oikein arvostaa nuoren elämää enemmän? Tätä voi minusta paremmin lähestyä siltä kannalta, miten ihmiset ratkaisisivat asian omalta kohdaltaan. Jos olisi pakko osallistua kerran elämässään venäläiseen rulettiin, mutta saisi valita, osallistuuko siihen kaksikymmentä- vai seitsemänkymmentävuotiaana, miten luulisitte ihmisten valitsevan? Jos ulkopuolisina pidämme henkilöitä A ja B yhtä arvokkaina ja nämä molemmat pitävät koko elämäänsä arvokkaampana kuin vain sen viimeisiä vuosia, on oikeutettua A:n koko elämää arvokkaampana kuin B:n viimeisiä vuosia ja päinvastoin.

60 thoughts on “Elämän arvo

  1. Onko missään muuten tehty analyysejä siitä millä kaikilla tavoin yhteiskunta muuttuisi jos nopeusrajoitukset oikeasti rajattaisiin n. 30 kilometriin tunnissa? Toistaiseksi suora kustannus olisi varmaan aika merkittävä esimerkiksi kuljetustoiminnassa nyt kun kuljettajen palkkoja ei ole vielä voitu automatisoida yhtälössä marginaalisiksi. Ja niin kauan kun henkilöliikenteessäkin yhden ihmisen työpanos on varattuna jokaisen liikennevälineen julkettamiseen, olisi matkojen hidastamisella epäilemättä myös kansantaloudellisia vaikutuksia.

    Kaiken kauheutensa keskellä tämä korona tuo onneksi myös vähän esimakua siitä miten maailma voisi edelleen toimia jos liikennöintiä tehtäisiin vähemmän. Etätyön taitojen lisääntymisen myötä voi lopulta aueta mielenkiintoisia uusia ovia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pari asiaa tulee tässä mieleen.

    Suomessa kuolee vuosittain noin 54 000 ihmistä. Väitän, että näin on myös vuonna 2020. Vuositilasto ei heilahda sen perusteella, kuoleeko 83-vuotias monisairas koronaan maaliskuussa vai aivoverenvuotoon syyskuussa. Lisäksi väitän, että vuonna 2020 meillä on enemmän itsemurhan tehneitä yrittäjiä kuin koronaan kuolleita monisairaita.

    Kuinka moni nuori kuolee liikenneonnettomuuksissa nyt, kun lähes kaikki poliisit vartioivat Uudenmaan rajoja?

    Siitä voi sitten alkaa laskea, mikä arvo milläkin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Daniel Federley:

      Kuinka moni nuori kuolee liikenneonnettomuuksissa nyt, kun lähes kaikki poliisit vartioivat Uudenmaan rajoja?

      Varmaan tavanomaista harvempi nuori kuolee nyt liikenteessä, koska liikenne on nyt vähäisempää. Nyt nuoretkin kokoontuvat tavanomaista vähemmän, ja liikennettäkin on teillä vähemmän, jonka myötä mm. kohtaamisonnettomuuksien riski on tavanomaista pienempi. Nuorten liikennekuolemat tapahtuvat pääasiassa kai etäällä poliisiasemista, pääasiassa valtateitä alemman luokituksen kulkuväylillä. Ei sellaisissa paikoissa normaalistikaan ole liikennevalvontaa juuri koskaan. Puolet nuorten liikennekuolemista liittyvät toisiin tiellä liikkujoihin, ja toinen puoli on tieltä suistumisia yms. ilman ulkopuolisten läsnäoloa. Nuorten liikekuolemista yli 60 % tapahtuu autossa, ja loput lähinnä kaksipyöräisten selässä. Pari prosenttia kuolleista on jalankulkijoita.

      Isompi ongelma nuorten osalta on tällä hetkellä varmaan alkoholi (jonka ostamismäärät kaupoissa ovat nousseet huolestuttavasti sen jälkeen kun yhteiskunta suljettiin) ja sen käyttöön liittyvä väkivalta sekä sen käyttöön liittyvät kuolemat kuin tieliikenneonnettomuudet, joita tapahtuu nuorilla joitain kymmeniä vuositasolla. Esimerkiksi 15-24 -vuotiaita kuoli vuonna 2019 liikenteessä yhteensä 41 henkilöä. Lukuun sisältyvät myös liikenteen itsemurhissa kuolleet nuoret.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ööpä: Varmaan tavanomaista harvempi nuori kuolee nyt liikenteessä, koska liikenne on nyt vähäisempää. Nyt nuoretkin kokoontuvat tavanomaista vähemmän, ja liikennettäkin on teillä vähemmän, jonka myötä mm. kohtaamisonnettomuuksien riski on tavanomaista pienempi. Nuorten liikennekuolemat tapahtuvat pääasiassa kai etäällä poliisiasemista, pääasiassa valtateitä alemman luokituksen kulkuväylillä. Ei sellaisissa paikoissa normaalistikaan ole liikennevalvontaa juuri koskaan. Puolet nuorten liikennekuolemista liittyvät toisiin tiellä liikkujoihin, ja toinen puoli on tieltä suistumisia yms. ilman ulkopuolisten läsnäoloa. Nuorten liikekuolemista yli 60 % tapahtuu autossa, ja loput lähinnä kaksipyöräisten selässä. Pari prosenttia kuolleista on jalankulkijoita.

        Ajoin eilen autolla edestakaisin Espoo-Raasepori. Paluumatkalla liikennettä oli jo lähes normaalin sunnuntailiikenteen verran. Inkoon Degerbyn jälkeen tuli vastaan hullu ohittaja tien väärällä puolella, ja kovaa. Ehdin juuri väistää pientareelle. Ohittaja ei ollut lippalakkkipäinen teinijannu eikä auto ollut BMW tai Audi. Oli joku VW Golf tai vastaava perhauto ja kuski nelikymppinen parrakas perheenisä. Koronauhka aiheuttaa turhautumista kaikissa ikäryhmissä ja harhakuvitelmaa, että kun tiet ovat paikoin tyhjät ja poliisit on komennettu valvomaan Uudenmaan rajoja, eivät nopeusrajoitukset ole voimassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Yrittäjien itsemurhat eivät ole mikään selviö. Sitäkin on historiassa havaittu, että tämmöisen ulkoisesta syystä johtuneen romahduksen aikana työikäisten itsemurhia tulee vähemmän kuin normaalisti. Kriisi on selvä syy siihen, miksi menee huonosti, jolloin se voi olla ikään kuin pois omalta kontolta. Kriisin aikana on myös sosiaalisesti hyväksytympää olla konkurssissa tai työtön, tai sanoa irti työntekijöitä, kun monet muut ovat samassa jamassa ja kaikki tietävät, että se ei ollut omaa syytä. Toki varmasti on syytä julkisenkin vallan panostaa mielenterveyden tukemiseen. 90-luvun lamassa taidettiin tehdä lähinnä päin vastoin, eli mielenterveyden hoitamisesta leikattiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mikko H: Yrittäjien itsemurhat eivät ole mikään selviö. Sitäkin on historiassa havaittu, että tämmöisen ulkoisesta syystä johtuneen romahduksen aikana työikäisten itsemurhia tulee vähemmän kuin normaalisti. Kriisi on selvä syy siihen, miksi menee huonosti, jolloin se voi olla ikään kuin pois omalta kontolta. Kriisin aikana on myös sosiaalisesti hyväksytympää olla konkurssissa tai työtön, tai sanoa irti työntekijöitä, kun monet muut ovat samassa jamassa ja kaikki tietävät, että se ei ollut omaa syytä. Toki varmasti on syytä julkisenkin vallan panostaa mielenterveyden tukemiseen. 90-luvun lamassa taidettiin tehdä lähinnä päin vastoin, eli mielenterveyden hoitamisesta leikattiin.

        Eivät ne itsestäänselvyys ole, mutta nyt erityisongelmia voi aiheuttaa se, että avuntarjoajien ovet ovat monin paikoin kiinni koronan pelossa. Melkein kaikki mielenterveyteen liittyvä ryhmätoiminta Suomessa, joita ovat järjestäneet mm. kriisikeskukset ja mielenterveysjärjestöt, on keskeytetty. Ei ole olemassa vertailutietoja siitä, mitä esimerkiksi kriiseihin liittyvien ryhmätoimintojen alasajosta voi seurata tilanteessa, jossa on päällä isompi kriisi kuin on ollut silloin kuin palvelut vielä pyörivät. Nettiin niitä ei ole uskallettu siirtää, koska pelätään jonkun nauhoittavan jotakin ja yksityisyyden suojan menetettävän. Nettichattikeskustelutarjonta ja puhelinneuvonta tms. ei ehkä riitä paikkaamaan nyt tulleita puutteita. Itsemurhat ovat menneisyydessä korreloineet mm. alkoholin kulutuksen kanssa. Moni itsemurhista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Nyt alkoholin ostaminen on kasvanut. Lainoja ihmisillä on enemmän kuin oli ennen 1990-luvun lamaa. Yrityksen konkurssi ei pyyhi pois henkilökohtaisia velkoja. Tässä on nyt isot riskiainekset kasassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jori M:
        Eiköhän koronavirus yhtä lailla myös heikennä valmiiksi sairaita, niin että mitään kuoppaa kuolleiden määrään ei tule viruksen mentyä ohi.

        Eiköhän koronavirus myös heikennä terveitä, että sitten on taas keuhkokuumeen jäljitä heikompia muille sairauksille vaikka koronavirus menisi ohi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Välillä lehdissä on tunteisiin vetoavia juttuja ihmisistä, joille Kela ei maksa joitain erittäin kalleita pillereitä jotka ehkä (siis ehkä) auttisivat vaikeaan tautiin. Jutuissa painotetaan, kuinka suuri vääryys tämä on. Sairaaloissa samoja lääkkeitä käytetään, mutta maksajana ei ole Kela. Olen samaa mieltä että asia on väärin, mutta uskoisin että yleensä vääryys tehdään sairaalassa. Toisten rahoilla on hyvä leikkiä pelastajasankaria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Smokin’ Joe: Jutuissa painotetaan, kuinka suuri vääryys tämä on. Sairaaloissa samoja lääkkeitä käytetään, mutta maksajana ei ole Kela. Olen samaa mieltä että asia on väärin, mutta uskoisin että yleensä vääryys tehdään sairaalassa. Toisten rahoilla on hyvä leikkiä pelastajasankaria.

      Täytyy lääkkeitä kokeillakin, jotta tiedetään, missä tilanteissa ne kenties toimivat ja milloin eivät. Minun mielestäni voi olla ihan perusteltua, että joitain erityisen kalliita lääkkeitä saa käyttää yhteiskunnan laskuun vain valvotuissa olosuhteissa yliopistollisessa sairaalassa, jossa samalla seurataan potilaita ja tuotetaan sivussa jatkuvasti aineistoja kyseisen lääkkeen käytöstä, ja siitä, mitä sitten on seurannut. Niistä tiedoista yhteiskunta voi kenties hyötyä myöhemmin, jos joku kokoaa eri sairaaloista tietoja lääkkeeseen liittyneistä vaikutuksista, ja julkaisee sen tieteellisessä julkaisussa kaikkien saataville. Kotikäytöstä ei kerry samalla tavoin aineistoja ja lääketieteellistä uutta tietoa. Viimeistään sitten kun lääkkeen patentti vanhenee, on hyödylliset lääkkeet saatavissa halvemmalla laajempaan levitykseen. On hyvä, jos harvinaisempienkin lääkkeiden osalta saadaan kerättyä valmistajariippumatonta tietoa lääkkeen tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Suomi käyttää terveyden- ja sairaanhoitoon n. 3000 € per asukas, eli alle 10% BKT:sta. Pakkotoimien (ja ilmeisesti epidemian itsensä?) ennustetaan laskevan BKT:ta jotakuinkin saman verran. Kysyntä laskisi joka tapauksessa vanhusten eristäytyessä.

    En osaa sanoa, onko tässä kyseessä pysyvä isku taloudelle vai korjaantuuko kasvu takaisin entiselle käyrälle. Mutta oletetaan, että kyse on 10 %:n luokan menetyksistä parin vuoden yli.

    Voidaanko pakkotoimilla saavuttaa samansuuruinen terveyshyöty kuin mitä koko terveyssektori Suomessa tuottaa? Jos COVID19 tappaisi laissez faire -skenaariossa vähintään prosentin viisikymppisten ikäluokasta ylöspäin, pakkotoimet ovat varmasti kustannustehokkaampia kuin rauhanajan terveydenhoito marginaalilla jos em. kuolleisuutta saataisiin leikattua vaikkapa kolmasosaan. Ei ole ilmeistä, olisiko tehokkuus keskimääräistäkään huonompaa.

    Terveyden kannalta ylivoimaisesti parhaiten käytetty raha on jätevedenpuhdistamoissa, vesilaitoksissa ja rokotusohjelmissa. Näille koronatalkoiden panos-tulos -suhde ei pärjää alkuunkaan. Mutta mitä maksaisi 40 päivän karanteeni matkustajille maanosien rajojen yli? Käytännössä ei yhtään mitään. Ja hyödyt olisivat tähtitieteelliset, kuten on nyt todistettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Terveydenhoitomenot kyllä pitävät hengissä esim. 1-tyypin diabeetikot, joita on n. prosentti väestössä painottuen nuoriin. Muitakin vastaavia mutta pienempiä ryhmiä löytyy, joten koronan torjuntatoimet voivat hyvin olla keskimääräistä tehottomampia. Etenkin kun koronaan kuolleilla olisi muutenkin ollut muita samanikäisiä vähemmän mittarissa jäljellä. Mutta kyse ei ole mistään kertaluokkien suuruisista tehokkuuseroista.

      Pakkotoimia ei tietenkään voi jatkaa loputtomiin. Kannattaa ainakin kokeilla, jos pelkkä naamioitumispakko (huivi tai maski) ja tehostettu hygienia yhdistettynä kesäkeliin pitäisi tartunnat kurissa. Pitäisikö ilmastointi julkisissa tiloissa kieltää? Mahdollisuudet ovat loputtomat!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Olli S: En osaa sanoa, onko tässä kyseessä pysyvä isku taloudelle vai korjaantuuko kasvu takaisin entiselle käyrälle. Mutta oletetaan, että kyse on 10 %:n luokan menetyksistä parin vuoden yli.

      Kyse ei ole vain suomalaisten vanhusten eristäytymisestä. Tällä hetkellä on suunnilleen koko maailma pysähdyksissä, ja se vaikuttaisi Suomeen, vaikka täällä ei mitään virusta tai karanteenia olisi ollenkaan. Itse pelkään pahoin, että esimerkiksi Turun telakalla tulee menemään huonosti pitkään. Risteilyjä järjestävät varustamot/matkayhtiöt ovat tämän rytinän jälkeen heikossa hapessa, eivätkä varmaankaan tee tilauksia 500 miljoonan euron risteilyaluksista vähään aikaan. Yhdysvaltojen kongressi jätti varustamot myös apupaketeista pois, koska niiden laivat ovat muiden maiden lippujen alla ja ne ovat välttäneet veronmaksua Yhdysvaltoihin.

      Tosin ihminen on kyllä semmoinen olio, että markkinamiehet onnistunevat ennen pitkää häivyttämään muistikuvat risteilylaivaepidemioista ja asiakkaat palaavat, oli se sitten kestävää kehitystä tai ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mikko H: Yhdysvaltojen kongressi jätti varustamot myös apupaketeista pois, koska niiden laivat ovat muiden maiden lippujen alla ja ne ovat välttäneet veronmaksua Yhdysvaltoihin.

        Tuo on fiksu ratkaisu USA:lta. Suomessa on ihmetyttänyt se, että täällä huoltovarmuuskeskuksen varoilla tuetaan myös muiden maiden lippujen alle liputettuja laivoja, jotka eivät ole edes Suomen valtion verotuksen piirissä. Tänään ihmetystä on herättänyt hieman uutinen, jonka mukaan Ahvenanmaan ja Ruotsin väliseen liikenteeseen ollaan tuomassa huoltovarmuuskeskuksen tuella uusi alus. Sitä ennen välillä on jo mennyt kolme huoltovarmuuskeskuksen tukemaa alusta Tukholma-Ahvenanmaa-Turku -reittiä, mutta ilmeisesti ne laivat eivät ole halunneet viettää aikaa Ahvenanmaan satamassa yhtään ylimääräistä, vaan pysähtyä vain nopeasti verosyistä ja keskittyä Turku-Tukholma -liikenteeseen. Ahvenanmaan rekkarallista aika iso osa on ilmeisesti verosyistä tehtävää siirtelyä, jossa mm. alle noin 22 euron hintaisia (jotta alvin perimisen 5 euron raja ei täyty) tuotteita ensin viedään Ahvenanmaalle, ja sieltä ne sitten postitetaan arvonlisäverottomina EU:n alv-veroalueelle muualle Eurooppaan, kuten manner-Suomeen. Onko huoltovarmuuskeskuksen tehtävä tukea valtion verovaroilla kriisitilanteessa sellaista toimintaa? Ymmärrän huoltovarmuuden kannalta keskeisten kuljetusten takaamisen, kuten elintarvikkeiden, terveydenhuoltotuotteiden tai yritysten keskeisten komponenttien ja vientituotteiden siirtojen tukemisen verovaroin, mutta onko huoltovarmuuden kannalta miten keskeinen asia taata valtion verovaroilla se, että saavutetaan riittävät toimitusvarmuus sellaisille postilähetyksille, jotka lähetetään vältellen arvonlisäveron maksamista, jota maassa pääosa muista yrityksistä joutuu maksamaan?

        Omasta mielestäni risteilylaivojen tukeminen on ympäristöllisesti ja kilpailun tasa-arvon takaamisen näkökulmista kestämätöntä. Maalla sijaitsevia hotelleja ja ravintoloita ei ole tuettu vastaavasti pysymään pystyssä, eikä niillä ole edes arvonlisäverottomuusetua. Olisi voitu kilpailuttaa, että kuka hoitaa roro-liikennettä halvimmalla, jos liikennettä ei markkinaehtoisesti tapahdu, eikä osoittaa tukea automaattisesti risteilylaivoille, joiden liikenne on varsin energiatehotonta ja päästörikasta pelkkänä rahtilaivana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. > nopeusrajoitusten alentamista

    Liikenne on vain liikkumisen väline, ei sen tarkoitus. Teenpä siis ajatusleikin, jossa liikenne tuottaa vain liikkumista ja kuolleita.

    Voidaan sanoa, että liikenteen tarkoitus on minimoida liikkumiseen käytettävä aika. Mitä nopeampi liike sitä tehokkaampi liikenne, mutta hintana on enemmän kuolleita.
    – Itse laskisin niin, että liikenteessä kuolleiden menetetty jäljellä oleva elinaika lisätään liikenteessä käytettyyn aikaan. Niinpä:

    – Oletetaan, että liikenteessä ajetaan miljoona henkilötuntia nopeudella 60 km/h, josta saadaan tuotantoa aikaiseksi 60 miljoonaa kilometriä.
    – Nostetaan nopeus 80 km/h:iin, jolloin tuo sama suorite saadaan aikaiseksi 750’000 tunnissa.
    – Siis nopeuden nosto tuotti hyötyä 250’000 tuntia.
    – Mutta koska nopeuden nostamisen seurauksena saman suoritteen tuottamiseen kuoli enemmän ihmisiä, pitää kuolleiden laskennallinen jäljellä ollut elinaika (tai ainakin jokin osa siitä, valveillaoloaika?) lisätä tuohon liikenteessä käytettyyn aikaan 750’000 h.
    – 250’000 tuntia on noin 29 vuotta.

    Jos nopeuden nostamisen seurauksena menetetty elinaika on vähemmän kuin 29 vuotta, nostaminen on kannattavaa.

    – Kun suorite lasketaan ajan funktiona, on lähtökohta varsin tasa-arvoinen: jokaisella on aikaa yhtä paljon. 24 tuntia vuorokaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. – Itse laskisin niin, että liikenteessä kuolleiden menetetty jäljellä oleva elinaika lisätään liikenteessä käytettyyn aikaan. Niinpä:

      Lähdit siitä oletuksesta, että liikenteessä elämänaikana käytetty aika laskisi siinä suhteessa, kun nopeus kasvaa. Tätä ei tue mikään. Liikenteeseen käytet5ty aika on suunnilleen vakia. Matka pitenevät kun nopeus kasvaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Matka pitenevät kun nopeus kasvaa.

        Aivan. Liikenneverkon tuotannon määrä kasvaa. Nopeuksia nostamalla saadaan samasta tieverkon investoinnista enemmän tuotantoa. Tässä tapauksessa muuhun toimintaan säästynyttä aikaa. Hintana sitten on liikennekuolema. Tuossa esimerkissä näytin yhden tavan löytää raja sille, kuinka paljon kannattaa nostaa nopeuksia:

        – Jos unohdetaan raha ja pidetään hintana vain elämää / kuolemaa.
        – Jos oletetaan, että yhden kannattaa kuolla liikenteessä, jos kaikki muut yhteenlaskettuna saavat (säästävät) itselleen enemmän aikaa kuin tuo yksi menetti laskennallisessa loppuelämänsä pituudessa.

        Matkojen piteneminen ei johdu tieverkon nopeuden nostamisesta vaan jokaisen henkilökohtaisista valinnoista (oman tarvehierarkiansa pohjalta). Kukaan ei lopultakaan jätä (nopeuden nostamisen seurauksena säästynyttä) aikaansa (24h / päivä) käyttämättä!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:

        Lähdit siitä oletuksesta, että liikenteessä elämänaikana käytetty aika laskisi siinä suhteessa, kun nopeus kasvaa. Tätä ei tue mikään. Liikenteeseen käytet5ty aika on suunnilleen vakia. Matka pitenevät kun nopeus kasvaa.

        Asia on Suomen on historiassa ollut noin. Liikenteessä käytetään keskimäärin noin tunti päivässä. 1900-luvun alussa se oli pääasiassa työhön liittyvää liikkumista, kun taas 2000-luvulla yhä isompi osa liikkumiseen käytettävästä ajasta (ja kilometreistä) on liittynyt vapaa-ajanmatkoihin, jossa suurin matkasuoritteen kasvattaja on ollut lentäminen.

        Toisaalta eräissä ruuhkaisissa maissa liikenteeseen käytetty aika on selvästi Suomea isompaa, joten varmuutta siitä ei ole, etteikö liikenteessä kuluva aika voisi kasvaa, jos ensin on rakennettu yhteiskuntarakenne (esim. koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja sairaalat, liikuntapaikat, kaupalliset palvelut) jollain liikkumisnopeudella, ja sen jälkeen hidastettaisiin liikennettä, eli kasvatettaisiin palvelujen välistä ajallista etäisyyttä niiden tuottamisen sijoittumispäätösten tekemisen jälkeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Hinnan halventuessa kysyntä kasvaa, ei kai tämä nyt mikään ihme ole. Nopeuden kasvaessa matkan hinta (sihen kulutettu aika) pienenee, joten ihmiset päättävät matkustaa pidemmälle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Yleensä tällaisissa laskelmissa käytetään käsitettä burden of disease (tautitaakka), joka on menetetyt elinvuodet + vammautuneiden jäljellä olevat vuodet kerrottuna jollakin kertoimella (väliltä 0-1). WHO käyttää esim tällaista laskutapaa. Koronan tapauksessa tulevat kyseeseen lähinnä vain menetetyt elinvuodet. Niiden arvokin jää melko pieneksi, koska kuolleet ovat pääosin hyvin iäkkäitä. Miten näihin laskelmiin sitten liitetään talous on jo vaikeampaa ja aika mielivaltaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Samaa mieltä Daniel Federleyn kanssa, että Suomen kuolleisuudessa tuskin näkyy mitään merkittävää muutosta tänä vuonnakaan. Ja maailman väkilukukin lisääntyy taas tänä vuonna noin 100-200 miljoonalla koronasta huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kuolleisuus ei hyppää, jos epidemian torjunnassa on on istutaan. Italiassa kuolleisuus taas on moninkertaistunut taudin runtelemilla alueilla.

      Kyllä tämä on sellainen tauti, jonka torjumiseen täytyy käyttää mielikuvituksellisen verran rahaa. Talouden tukipaketit ovat niin suuria, että vaikkapa miljardi heitettynä testaukseen ja tautiketjujen metsästykseen alkaa olemaan pikkusumma.

      Vertailun vuoksi Italiassa kuoli viime viikolla pahimpana päivänä yli 900 ja toiseksi pahimpana yli 800 ihmistä. Talvisodan pahimpana päivänä kaatui yhteensä 800 suomalaista sotilasta. Koronakriisi Italiassa vastaa suuruusluokaltaan sitä, että siellä käytäisiin Talvisotaa*. Ja Sotaan verrattuna kaikki ovat etulinjassa, eivät vain sotilaat.

      Kenen mielestä sotaan verrattava onnettomuus on pikkujuttu?

      *) Ikäjakaumassa tosin on suuri ero

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Kenen mielestä sotaan verrattava onnettomuus on pikkujuttu?

        Minun.

        Onnettomuudet ovat helppoja, ne vain tulevat ja iskevät. Sitten tulet syntyneen vahingon kanssa toimeen ja ruokit parempaa puolta itsessäsi, ehkä jopa kehityt matkan varrella. Mielessä ei välttämättä mitään isompaa rikkoudu. Terveydenhuoltosektori tekee työtään ja kansa kannustaa taputtamalla. Kaikki on pohjimmiltaan kuten ennenkin.

        Sota syntyy täysin ihmisen pahantahtoisuudesta, ja pakottaa itse kutakin hajottamaan koko vaivalla rakennetun minäkuvan ja muuttumaan tappajaksi itsekin. Todennäköisyys on suuri että vahinko on peruuttamaton. Suomessa suuret ikäluokat viettivät sitten lapsuutensa tällaisten traumojen keskellä. En jaksa juurikaan hämmästellä näiden kohorttien alkoholismia. Ihme että meni näinkin hyvin.

        Pandemia ei onneksi ole sota. Kyllä sitä voi siihen verrata, mutta yhdistävinä tekijöinä kärsimys ja kuolema eivät ole vielä paljon. Elämällekin on ominaista kärsimys ja kuolema.

        Italiassa ja Espanjassa ihmiset elävät kovin vanhoiksi, ja laajennettu perhe on tavanomainen sosiaalinen rakenne. Lääketiede on mahdollistanut vanhuksille laadukasta laina-aikaa, nyt se valitettavasti monelta loppui, ja loppu tuli ehkä vähän aikaisemmin mutta elämä oli ollut laajennetussa perheessä laadukkaampaa. Ei eettistä ongelmaa, vaikka kuolema yksin jossain koronaeristyksessä on kyllä aika karu.

        Vanhojen ihmisten hautajaiset ovat kauniita ja pohjimmiltaan aika toiveikkaita, nuorten ihmisten hautajaiset brutaaleja. Nyt on onneksi pääsääntöisesti noita ensiksi mainittuja. Toivottavasti näin on jatkossakin.

        Mutta joo, miljardi on pikkuraha, ja kymmenekin. Siitä olemme mahdollisesti eri mieltä että suppressio olisi ratkaisu. En pidä sitä realistisena maailmassa jossa halutaan jakaa hyvinvointia turvaamalla vapaa liikkuvuus. Ruotsissa on tultu ilmeisesti samaan lopputulokseen, Tanska on muuttamassa linjaansa, ja Suomessa ollaan jossain välitilassa ja ilmeisesti pähkäillään mitigaation ja suppression välillä tai pahimmissa tapauksessa ajelehditaan.

        Länsimaissa pandemia on oleellisesti ohi, jäljellä on enää operatiivisen koneiston pyörittäminen niin pitkään kuin tarpeen. Tehtiin minkälaisia (realistisia) päätöksiä tahansa, ei suora kuolleisuus siitä paljoa muutu. Realistinen päätös ei ole yhteiskunnan täyssulku kunnes rokote on saatu kehitettyä. Tarvittava tieto viruksen leviämisestä on olemassa, kadut ja ravintolat ovat varsin tyhjiä ilman ulkonaliikkumiskieltoakin. Viruksen kanssa on jollain tasolla opittu elämään.

        Ne miljardit pitää käyttää yhteiskunnan toipumiseen. Koronavirustestaus ei ole enää erityisen ajankohtaista muuta kuin terveys- ja sosiaalihuollon tarpeisiin, mutta vasta-ainetestaus pitää ilmeisistä syistä saada pyörimään asap, ja yksityisin voimin heti kun testejä on tarpeeksi riskiryhmien priorisointi tietysti huomioiden. Suomessa 2020-luvun lamasta ei kerta kaikkiaan saa tulla nuorten aikuisten sukupolvikokemusta samaan tyyliin kuin 90-luvun lamasta. Nyt ollaan hyvää vauhtia ajamassa tilannetta siihen, ja se on jo tuottamuksellista ellei jopa tahallista.

        Merkittävin päätös mitä nyt voidaan tehdä on siirtyminen Ruotsin linjalle. On hyvin hankalaa jos syksyllä laumasuoja on suurimmassa osassa Euroopan maita, mukaanlukien naapurimaat, elämä on palaamassa normaaliksi, ja Suomi edelleen pitää rajojaan kiinni ja jarruttaa epidemian etenemistä luoja ties miksi. Jos näin käy, 2020-luvun lamasta tulee todellakin nuorten uusi sukupolvikokemus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty:

        Vertailun vuoksi Italiassa kuoli viime viikolla pahimpana päivänä yli 900 ja toiseksi pahimpana yli 800 ihmistä. Talvisodan pahimpana päivänä kaatui yhteensä 800 suomalaista sotilasta. Koronakriisi Italiassa vastaa suuruusluokaltaan sitä, että siellä käytäisiin Talvisotaa*. Ja Sotaan verrattuna kaikki ovat etulinjassa, eivät vain sotilaat.

        Kenen mielestä sotaan verrattava onnettomuus on pikkujuttu?

        Niin! Tuo määrähän vastaa 20 bussilastillista alakoululaisia tai 5-6 lentokoneellista leirikoulusta palaavia yläkoululaisia. Kenen mielestä puolentusinaa lento-onnettomuutta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitätön pikkujuttu? Määrät ovat sellaisia, että meidän pitäisi antaa kaikkien lestijärveläisten tai pelkosenniemisten kuolla joka päivä – ei voi kuin ihmetellä, että kenen tervejärkisen mielestä tällainen olisi ok?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Niin! Tuo määrähän vastaa 20 bussilastillista alakoululaisia tai 5-6 lentokoneellista leirikoulusta palaavia yläkoululaisia. Kenen mielestä puolentusinaa lento-onnettomuutta j o k a i k i n e n p ä i v ä on mitätön pikkujuttu?

        Maailmassa kuolee liikenneonnettomuuksissa 3400 ihmistä joka päivä. Ei mitään paniikkia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Italiassa kuolee ”normaalioloissa” (2019) 1770 h./pvä. Olisi (ja tulee olemaan) tärkeä tietää, kuinka moni vaikkapa näistä päivän 800 ihmisestä kuluu siihen 647 000 henkilön joukkoon, joka kuolee ’joka tapauksessa’ Italiassa vuosittain (joko tänä tai ensivuonna)? Kuoleeko Italiassa siis nyt tällä hetkellä päivässä n. 2 600 henkilöä yhteensä? Selvää on, että korona aiheuttaa niin rajun reaktion haurastuneelle keholle, että se tappaa ihmisiä ennenaikaisesti.
        Kuinka monta parhaassa elämänsä kunnossa olevaa 20-vuotiasta nuorta miestä on kuollut? (Kun nyt sotaan vertaat.) Jos tosiaan lasketaan kuolleiden potentiaalista jäljellä olevaa elinikää ja kerrotaan kuolleiden määrällä (korona vs talvisota), taitaa vaaka kääntyä toisen suuntaan ja rajusti (ainakin omien hautausmaakävelyjeni perusteella).
        Niin sanotun laatumedian uutisoinnissa häiritsee se, että heti kun sivut avaa, eteen lävähtää lukuja, suuriakin lukuja, vailla mitään suhteellistamista, vain yksittäisinä lukuina. Luvuilla luodaan mielikuvaa ja annetaan ymmärtää – mutta ei lisätä ymmärrystä. (Ja iltapäivälehdissä otsikoksi kelpaa, että nyt on lapsi kuollut jossakin päin Eurooppaa – ja tästä varmaan kaduilla sitten puhutaan, että tähän voi kuolla kuka tahansa, koska tahansa, missä tahansa – joka sinänsä on mieletön lause.)
        Ps. Italiassa kuolee vuosittain hengitystiesairauksiin (malattie del sistema respiratorio) 53 372 henkilöä (2019).
        Ps. ”En myönnä mitään, en kiistä mitään – minä vain totean.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Taleb – wheres hedge: Italiassa kuolee ”normaalioloissa” (2019) 1770 h./pvä. Olisi (ja tulee olemaan) tärkeä tietää, kuinka moni vaikkapa näistä päivän 800 ihmisestä kuluu siihen 647 000 henkilön joukkoon, joka kuolee ’joka tapauksessa’ Italiassa vuosittain (joko tänä tai ensivuonna)?

        Tämä sivusto https://www.euromomo.eu/index.html seuraa kokonaiskuolleisuutta maittain ja piirtää niistä käyriä tilastollisin vaihteluvälein. Päivittyy ilmeisesti kerran viikossa, torstaisin. Viime torstaina Italia oli ainoa maa jossa kuolleisuuden kohoaminen näkyi selvästi, tällä viikolla odotettavissa on että Espanja liittyy joukkoon. Italian osalta kuolleisuus ei viime viikolla ollut samoissa lukemissa kuin 2016-2017 influenssaepidemiassa, mutta odotettavissa on että päivitysvälillä kuolleisuus on edelleen noussut..

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. miltei ajattelin tänään: Tämä sivusto https://www.euromomo.eu/index.html seuraa kokonaiskuolleisuutta maittain ja piirtää niistä käyriä tilastollisin vaihteluvälein. Päivittyy ilmeisesti kerran viikossa, torstaisin. Viime torstaina Italia oli ainoa maa jossa kuolleisuuden kohoaminen näkyi selvästi, tällä viikolla odotettavissa onettä Espanja liittyy joukkoon. Italian osalta kuolleisuus ei viime viikolla ollut samoissa lukemissa kuin 2016-2017 influenssaepidemiassa, mutta odotettavissa on että päivitysvälillä kuolleisuus on edelleen noussut..

        Mielenkiintoista on nähdä, tasoittuuko tuo pomppu vastaavasti matalalla, pitkäkestoisella kuopalla loppuvuodesta, eli kävikö niin, että he, joiden ”piti” kuolla syksyllä, kuolivatkin jo keväällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pohjimmiltaan tämä palautuu millaista yhteiskuntafilosofiaa kannattaa.

    Ayn Randin scifi-maailmasta innoituksen saaneet näkevät yhteiskunnan kovin eri tavalla kuin John Rawlsin linjoilla olevat.

    Tästä ei juuri keskustella ja ehkä siksi ihmisiä on turhan helppo ymmärtää väärin.

    Tässä pohdintaa.

    https://www.bloomberg.com/amp/opinion/articles/2020-03-29/coronavirus-pandemic-puts-moral-philosophy-to-the-test?__twitter_impression=true

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JTS: Ayn Randin scifi-maailmasta innoituksen saaneet näkevät yhteiskunnan kovin eri tavalla kuin John Rawlsin linjoilla olevat

      Äh, kyllä ne Randin kannattajat ottavat sen verovaroista maksetun intubaatioputken kurkkuunsa siinä missä Rawlslaisetkin. Tälle on kyllä vähemmän tarvetta, koska ihmisillä on taipumus kasvaa Randin ajatuksista ulos ennen kuin ovat intubaatioputki-iässä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ilmansaasteet aiheuttavat harvaanasutussa Suomessa vuodessa 2000 ennenaikaista kuolemaa. Helsingin kokoisessa Oslossa on arvioitu, että siellä pelkästään autoliikenteen aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen aiheuttaa 200 ennenaikaista kuolemaa.

    Silti tälläkin hetkellä suurimmassa osassa autoja on edelleen nastarenkaat, joilla on lokakuusta lähtien hiottu sulia katuja hienonhienoksi katupölyksi, joka kulkeutuu suoraan keuhkoihin. Terveyden kannalta tilanne on pitkälti identtinen koronaviruksen kanssa. Silti virusepidemian takia lähes kaikki toiminnot pysäytetään, kun taas katujen hiominen pölyksi saa jatkua ensitellään ilman minkäänlaisia rajoituksia.

    Tälläkin hetkellä perusterveelle henkilölle suurempi riski tereveydelle lienee kävellä pölyn täyttämässä katukuilussa kuin käydä kaupassa ilman suojavarusteita. Silti kaupassa yskäisevää katsotaan pitkään, mutta nastarenkailla autoilu ei kiinnosta ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kannattaa myös poimia onnettomuustutkintaraporteista ne viisikymmentä tapausta vaikka viime vuodelta, joissa kuolema on aiheutunut liian korkeasta nopeusrajoituksesta. En tiedä löytyykö….?

    Aivan varmasti löytyy tapauksia joissa kuolema on tullut nopeusrajoituksen rikkomisesta, yhdistettynä päissään tai aineissaan ajamiseen ja/tai itsetuhoistuuteen. Näitä on suuri osa Suomen vakavista liikenneonnettomuuksista. Ja käytännön resurssit kannattaa keskittää niihin.

    (oikeastihan keskustelu täällä on tilastopohjaista teoretisointia mukavasti työpöydän ääressä joten käytännöllä ja todellisuudella ei sinänsä ole väli ja saattaa jopa estä hurjimpia fantasioita joten ymmärrän ettei niistä kannata välittää…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kannattaa myös poimia onnettomuustutkintaraporteista ne viisikymmentä tapausta vaikka viime vuodelta, joissa kuolema on aiheutunut liian korkeasta nopeusrajoituksesta. En tiedä löytyykö….?

      Kun Helsingissä laskettiin nopeusrajoitukset kanstakaupungissa 30 km/h kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet katiosivat kokonaan. Parhaimmillaan ruumiita tuli 60 vuodessa, viimevuonna kaksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Kun Helsingissä laskettiin nopeusrajoitukset kanstakaupungissa 30 km/h kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet katiosivat kokonaan. Parhaimmillaan ruumiita tuli 60 vuodessa, viimevuonna kaksi.

        …ja tämä vertautuu kaupunkeihin, joissa nopeusrajoituksia ei ole laskettu miten?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. …ja tämä vertautuu kaupunkeihin, joissa nopeusrajoituksia ei ole laskettu miten?

        Verrattuna muuuhun maahan, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän Helsingissä on asukasta kohden on murto-osa koko maan luvuista. Helsingissä kuoli viime vuonna kolme henkeä ja sen osuus asukasluvusta oli 11 %. Koko maassa olisi pitänyt päästä siis 27 vainajalla, jos olisi pyritty samaan. Nuo kaikki kolme kuolivat kantakaupungin ulkopuolella, joten tuo 30 km/h ei vaikuttanut heihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Verrattuna muuuhun maahan, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän Helsingissä on asukasta kohden on murto-osa koko maan luvuista. Helsingissä kuoli viime vuonna kolme henkeä ja sen osuus asukasluvusta oli 11 %. Koko maassa olisi pitänyt päästä siis 27 vainajalla, jos olisi pyritty samaan. Nuo kaikki kolme kuolivat kantakaupungin ulkopuolella, joten tuo 30 km/h ei vaikuttanut heihin.

        Jotenkin surullista, mutta kuvaavaa tämän blogin keskusteluille, että vaikka puhutaan elämän arvosta, niin päädytään autoilun kritisointiin. Mahtaako löytyä yhtään keskustelua jossa ei urputeta autoilusta tai pysäköinnistä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Verrattuna muuuhun maahan, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän Helsingissä on asukasta kohden on murto-osa koko maan luvuista. Helsingissä kuoli viime vuonna kolme henkeä ja sen osuus asukasluvusta oli 11 %. Koko maassa olisi pitänyt päästä siis 27 vainajalla, jos olisi pyritty samaan. Nuo kaikki kolme kuolivat kantakaupungin ulkopuolella, joten tuo 30 km/h ei vaikuttanut heihin.

        Ajattelin vain, että kun tiedetään missä onnettomuudet ovat tapahtuneet ja tiedetään myös milloin alennettuja nopeusrajoituksia on taajamissa otettu käyttöön, niin olisi varmaankin ”helppo”(*) analysoida mikä vaikutus 30 km/h rajoituksen käyttöönotolla on ollut. Jos oikeasti ollaan kiinnostuneita päätösten toimivuudesta ja tehokkuudesta, niin varmaankin tällaista analyysia on tehty?

        Vai onko niin, että kun joku malli kertoo, että nopeuksia pitää alentaa ja oikeintoimiminen tuntuu kivalta, niin seurannaksi riittää pelkkä mutuilu siitä, että hienostihan tämä toimii.

        (Pelkkä onnettomuuksien väheneminen ei per se riitä, koska trendi on yleensäkin laskeva ja taustalla on hyvin oletetavasti muitakin syitä kuin nopeusrajoitukset.)

        (*) määrät taitavat olla kuitenkin niin pieniä, että ei se varmaan ihan yksinkertaista ole

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:

        Verrattuna muuuhun maahan, liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän Helsingissä on asukasta kohden on murto-osa koko maan luvuista. Helsingissä kuoli viime vuonna kolme henkeä ja sen osuus asukasluvusta oli 11 %. Koko maassa olisi pitänyt päästä siis 27 vainajalla, jos olisi pyritty samaan. Nuo kaikki kolme kuolivat kantakaupungin ulkopuolella, joten tuo 30 km/h ei vaikuttanut heihin.

        Liikennekuolemat kunnan sisällä per asukasluku on ongelmallinen yksikkö. Helsinkiläisten maantiekilometrit ajetaan pääasiassa Helsingin kaupungin maantieteellisten rajojen ulkopuolella. Kaduilla liikennekuolemia tulee vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa tapahtuneista tieliikennekuolemista 70 % tapahtui maanteillä. Maanteiden tieliikennekuolemista 46 % tapahtui valtateillä. (Lähde: Liikenneviraston tilastoja 9/2018) Valtatiekunnissa esiintyy korkeita tieliikennekuolemalukuja, jos ne suhteuttaa asukasmäärään, koska kuntaa halkovilla valtatiellä tapahtuu säännöllisesti tieliikennekuolemia pääasiassa ihan muilta paikkakunnilta kotoisin oleville, mutta kunnan omilla taajamamerkin sisäpuolisilla kaduilla tieliikennekuolemien määrä on monessa tällaisessa kunnassa silti ollut koko 2000-luvun ajan tasan 0, vaikka nopeusrajoitus on ollut 50 km/h.

        Taajamateillä taajamamerkin sisäpuolella tieliikenneonnettomuuksissa kuoli Suomessa yhteensä 9 ihmistä vuonna 2017 yhteensä poliisin tietoon tulleesta 161 kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta tieliikenteessä (Lähde: Liikenneviraston tilastoja 9/2018). Luku sisältää niin moottoriajoneuvoille, polkupyörille kuin jalankulkijoillekin tapahtuneet tieliikennekuolemat taajama-alueeksi liikennemerkillä merkattujen alueiden sisällä, eli luku sisältää myös esimerkiksi kuolintapaukset, jotka johtuvat polkupyöräilijän törmäämisestä johonkin ilman toista osapuolta. 30 km/h nopeusrajoitukset ovat taajamamerkkien sisäpuolisia nopeusrajoituksia. 30 km/h nopeusrajoituksille voi olla perusteita, mutta kuolinkolareiden määrien kehityksen kanssa alennetulla nopeusrajoituksella ei välttämättä ole ollut kovin paljoa tekemistä, vaan esim. ajoneuvokannan uudistuminen entistä parempia turvallisuusominaisuuksia omaavaksi (joista uusimmissa ajoneuvoissa on apuvälineitä mm. jarrutuksiin yllättävissä tilanteissa) voi olla ollut keskeisempi asia tieliikennekuolemien vähenemisessä. Loukkaantumismääriin nopeusrajoituksen laskulla 30 km/h tasolle on voinut olla vaikutusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Olen tietoinen siitä, että läpiajokunnissa kuolemia/asukas ei voi laskea asukaslukuun suhteutettuna. Helsingin sisllä muiden kuntien asukkaat kuitenkin taitavat ajaa yhtä paljon kuin helsinkiläiset kaupungin ulkopuolella.
        Se, että pääosa kuolonkolareista tapahtuu maanteillä tukee alkuperäistä väitettä, että nopeusrajoitukset alentavat riskiä. Taajamien luvut olisivat varmaan toiset, jos noperusrajoitus olisi 100 km/h

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara: Taajamien luvut olisivat varmaan toiset, jos noperusrajoitus olisi 100 km/h

        Ehdottomasti noin. Pointtinani on se, että tieliikennekuolemien vuosittaisiin lukumääriin ei juurikaan vaikuta se, onko nopeusrajoitus taajama-alueen sisällä 40 km/h vai siitä edelleen alennettu 30 km/h (paitsi ehkä esimerkiksi jollain erityisen huonon näkyvyyden alueilla) koska kummallakin nopeudella tieliikennekuolemien riski on jo varsin alhainen. Loukkaantumismääriin nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h:sta 30 km/h tasolle voi vaikuttaa, ja mitä ilmeisimmin nopeudenrajoitusten alentamiset myös ovat usein vähentäneet loukkaantumisia.

        On kuitenkin ihan selvää, että suuret nopeudet merkitsevät myös tieliikennekuolemien riskien kasvua, varsinkin risteysten kohdilla. Noin joka neljänteen tieliikennekuolemista on Suomessa monena vuonna liittynyt alkoholin vaikutuksen alaisena ollut kuljettaja. Joka viidenteen tieliikennekuolemaan liittyy sairaskohtaus. Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista vuosittain vajaa puolet ei ole käyttänyt turvavöitä. Onnettomuuskeskuksen takavuosien arvioiden mukaan noin puolet kyseisistä kuolemista olisi jäänyt tapahtumatta, jos turvavyötä olisi käytetty. On sitten kyse alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta, sairauskohtauksesta tai turvavöiden käyttämättömyydestä, sellainen yhdistettynä suuriin nopeuksiin nostaa tieliikennekuoleman riskiä. Myös esimerkiksi hirveen tai peuraan törmääminen tai ulosajo tieltä on maanteillä hengenvaarallisempaa 100 km/h tai 120 km/h nopeudella tai siitä hiukan jarruttamaan ehtien kuin vaikkapa 50 km/h nopeudella ajettaessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:

        Meille on esitetty tilastoja siitä, kuinka jalankulkijan kuolemaan vaikuttaa aivan olennaisesti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Eroliikenne-energiassa on 76 %.

        Jalankulkijan osalta noin todella onkin törmäyksissä auton kanssa. Ero voi olla prosentteina jopa 200-300 %, eli huomattava. Absoluuttisina vuosittain kuolleiden lukumäärinä ero sen sijaan ei ole ilmeisesti enää iso. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa asiaan liittyvien kuolemien nykyinen taso on kertomasi perusteella ilmeisesti nolla pilkku jotakin. Sen luvun kolminkertaistuminen tai kolmasosaan tippuminenkaan ei absoluuttisia lukuja ihan kauhean paljon muuta.

        Vanhat nopeuden ja kuolleisuuden välisiä käyriä eivät enää ihan päde, koska ajoneuvot ovat kehittyneet, koska liikennesuunnittelun kehitys on muuttanut väyliä turvallisemmiksi ja koska onnettomuustilanteissa avun saaminen on huomattavasti aiempaa nopeampaa (mm. kännyköiden yleistymisen ansiosta) ja lääketiedekin on kehittynyt. Se, mitä jalankulkijoiden ja ajonopeuksien käytille yhteyden käyrille näyttää tapahtuvan ajan edetessä, käy hyvin ilmi esimerkiksi jo useamman vuoden vanhasta VTT:n raportista Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T197.pdf sivulta 46, kuvasta 17. Siinä kuvataan sitä, kuinka jalankulkijan kuoleman todennäköisyys suhteessa ajonopeuteen on tutkimuksissa on ajan edetessä siirtynyt oikealle, eli kuolleisuusriski on vuosikymmenten edetessä alentunut. Nykyään käyrä lienee vielä oikeammalla kuin tuon raportin laatimisaikaan se on ollut. Kuolleisuuden todennäköisyyden ero pysyy silti toki isona eri nopeuksien välillä, mutta käyrän siirtyessä oikealle absoluuttisten kuolemien määrät pienillä ajonopeuksilla alenevat yhä pienemmiksi ja pienemmiksi.

        Ero liike-energiassa on muuten hieman 76 prosenttia isompikin, 78. Liike-energian ero menee toisessa potenssissa, ja eron saa laskettua kaavalla 40^2/30^2-1=78 %. Vastaavasti 30 km/h ja 20 km/h ajonopeuksien ero liikemäärässä on vielä isompi, 125 %, ja 20 km/h:sta 10 km/h:een jopa 300 %.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara:
        Meille on esitetty tilastoja siitä, kuinka jalankulkijan kuolemaan vaikuttaa aivan olennaisesti se, onko auton nopeus 30 vai 40 km/h. Eroliikenne-energiassa on 76 %.

        Minua ihmetyttää tämä liike-energiasta puhuminen tässä yhteydessä. Eihän liike-energia absorboidu jalankulkijaan. Ajatellaan vaikka pakettiautoa, jonka paino kaksinkertaistuu lastauksen jälkeen. Näin myös sen liike-energia samaa nopeutta ajettassa kaksinkertaistuu. Vaikuttaako se jotain törmäyksessä jalankulkijan kanssa? No ei vaikuta.

        Liike-energia tai liikemäärä eivät ole merkityksellisiä vaan kysymys on jalankulkijaan kohdistuvista kiihtyvyyksistä ja iskuista. Nopeudella on tietenkin oleellinen merkitys, mutta ei liike-energian kautta, koska massojen ero on niin valtava. Nopeus toki vaikuttaa myös pysähtymismatkaan tai törmäysnopeuteen, jos on aikaa reagoida ennen törmäystä.

        Tulee mieleen toinen löyhästi aiheeseen liittyvä esimerkki, joka havainnollistaa ihmisten vajavaista ymmärrystä fysiikasta. Joukko tuttujani oli lähdössä autolla käymään jossain. Eräällä daamilla oli mukanaan parin vuoden ikäinen lapsi. Kaikille ei riittänyt turvavyöpaikkoja (saati turvaistuinta lapselle!), josta huomautin. Tämä äiti kertoi pitävänsä lapsen sylissään ja he voisivat käyttää samaa turvavyötä. Tein pikaisen päässälaskuarvion ja totesin, että jos auto törmää johonkin 40 km/h nopeudella niin äiti puristaa lastaan turvavyötä vasten noin kahden tonnin voimalla. Parempi pitää lapsi vaikka irrallaan. (Lentokoneessa lasta voi pitää sylissään samoissa turvavöissä lisälenkin avulla, jolloin tilanne ei ole sama.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Minua ihmetyttää tämä liike-energiasta puhuminen tässä yhteydessä. Eihän liike-energia absorboidu jalankulkijaan.

        Jos auto painaa jalankulkijaan nähden niin paljon, ettei auton vauhti törmäyksessä juuri vähene, liike-energialaskelma on validi. Massana ei pidä käyttää auton massaa vaan jalankulkijan massaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara: Jos auto painaa jalankulkijaan nähden niin paljon, ettei auton vauhti törmäyksessä juuri vähene, liike-energialaskelma on validi. Massana ei pidä käyttää auton massaa vaan jalankulkijan massaa.

        Ahaa. Eli identtisistä kaksosista salilla treenannut lihaksikkaampi ja siten painavampi loukkaantuu pahemmin? Uskon kyllä, että vammautumisen vakavuus noudattaa jotain nopeuden potenssia, mutta epäilen, että liike-energiaa käytetään, koska lukiosta muistetaan, että siihen sisältyy se toisen potenssi. Tällöin on helppo laskea tarkkoja ja vaikuttavia prosenttilukuja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. QTC: Ahaa. Eli identtisistä kaksosista salilla treenannut lihaksikkaampi ja siten painavampi loukkaantuu pahemmin? Uskon kyllä, että vammautumisen vakavuus noudattaa jotain nopeuden potenssia, mutta epäilen, että liike-energiaa käytetään, koska lukiosta muistetaan, että siihen sisältyy se toisen potenssi. Tällöin on helppo laskea tarkkoja ja vaikuttavia prosenttilukuja.

        Kyllä tuo Soininvaaran näkemys on kohtuullinen kuvaus.

        Selitys: Asetetaan koordinaatisto jalankulkijaan, jolloin tilanne näyttää siltä, että jalankulkija juoksee 40 km/h (tai mikä ikinä auton ja jalankulkijan vauhtiero onkin) autoa päin. Koska jalankulkija pysähtyy ja autolle ei käy olennaisesti mitään, kuluu liike-energia jalankulkijan ruumiin muokkaamiseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara:

        Jos auto painaa jalankulkijaan nähden niin paljon, ettei auton vauhti törmäyksessä juuri vähene, liike-energialaskelma on validi. Massana ei pidä käyttää auton massaa vaan jalankulkijan massaa.

        Häh? En ymmärtänyt tuosta tekstistä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee painavassa autossa 10 km/h:sta 20 km/h:een, liike-energia kasvaa 300 %. Massana käytettäköön vaikka jalankulkijan 80 kg:n massaa. Mitä johtopäätöksiä pitäisi näiden lukujen pohjalta tehdä, kun käytetään massana jalankulkijan massaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara:

        Jos auto painaa jalankulkijaan nähden niin paljon, ettei auton vauhti törmäyksessä juuri vähene, liike-energialaskelma on validi. Massana ei pidä käyttää auton massaa vaan jalankulkijan massaa.

        Häh? En ymmärtänyt tuosta tekstistä kai mitään. Eli siis jos nopeus nousee painavassa autossa 10 km/h:sta 20 km/h:een, liike-energia kasvaa 300 % eli nelinkertaiseksi. Massana käytettäköön vaikka jalankulkijan 80 kg:n massaa. Mitä johtopäätöksiä pitäisi näiden lukujen pohjalta tehdä, kun käytetään massana jalankulkijan massaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ”Jälkiviisastelukin kannattaa käydä järjestelmällisesti läpi, jotta seuraavan pandemian tullessa osataan toimia rationaalisemmin. Seuraava pandemia nimittäin tulee. Ruotsin tarjoama verrokki on tulevia päätöksiä ajatellen hyvä. Ruotsalaiset voivat olla eri mieltä koekaniineiksi joutumisestaan.”

    Olen samaa mieltä. Nyt on syytä kannustaa linjan suhteen, mutta olisi toivottavaa että Suomen ja Ruotsin strategioita aikanaan vertailtaisiin kokonaisvaltaisesti (ainakin) sekä talouden että terveyden näkökulmasta. Talouden näkökulmasta strategiat ovat varmasti erilaisia. Suomi tavallaan ottaa kustannukset etukäteen. OECD puhuu jopa 23% BKT pudotuksesta kiinniolo-kuukausina. Tällöin 2kk kiinniolon hinta olisi karkeasti 10 miljardia euroa BKT mielessä. Toisaalta Ruotsi kantanee riskin suuremman fataliteetin muodossa. Näiden asioiden yhteismitallistaminen on vaikeaa.

    Suomen ja Ruotsin fataliteetti-tilastot näyttävät tähän mennessä nopeasti katsoen hyvin samanlaisilta. Kun muutakaan ei ole ja kyseessä ei ole gradu, oletetaan että Ruotsi on Suomea 7 päivää edellä taudin kehityksessä (31.3). 7 päivää aiemmin (24.3), Ruotsissa oli kuollut koronaan 33 henkeä (https://tradingeconomics.com/sweden/coronavirus-deaths). Skaaattuna väestösuhteella (5.5/10.2) ja siirrettynä 7 päivää eteenpäin, estimaatti Suomen luvulle 31.3 olisi 18. Toteuma Suomessa oli 17, joka on mittaustarkkuuden rajoissa sama luku. Jos viive on yli 7 päivää, on Suomen tilanne suhteellisesti heikompi, ja jos viive on alle 7 päivää, on suomen tilanne suhteellisesti vahvempi. Jos päätelmä on lähelläkään oikeaa, toistaiseksi sulkemisen hyötyä ei karkeasti laskien luvuissa vielä näkyisi. Toisaalta varmaan kehitys on vasta alussa ja todellinen tilanne nähtäneen jälkikäteen. Analyysi on kuitenkin tärkeää tehdä aikanaan huolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Ruotsi sai paljon kuolonuhreja sillä, ettei se kieltänyt vierailuja vanhainkoteihin.

        Tämä oli ruotsalaisilta aika uskomaton kämmi. Onneksi edes nyt korjattu. Niitä harvoja asioita jotka hoidettiin Suomessa paremmin. Syitä voi arvailla, mutta en aliarvioisi tämän blogin merkitystä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Näyttäisi että todettujen tartuntojen määrä alkaisi vakiintumaan sataan tai alle per päivä. Tavoitteenahan on, että epidemian huippu tasataan pitkälle ajalle, jotta kansalaiset sairastuisivat eri aikaan. Tällä vauhdilla se aika on 5 miljoonaa per sata eli 50.000 päivää eli 130 vuotta. Jos oireettomia on kymmenkertainen määrä, niin menee 13 vuotta. Jos laumasuoja 50% riittää, niin 6 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/cbdbba18-8c10-4541-a0d8-b36f802c86b5

    Niin… Jos täälläkin esiintyneiden ”koronakovisten” kalkuraattorilähtöinen uho kaiken auki pitämisestä olisi ollut myös hallituksemme linja, ei tuota hyvää käännettä olisi tapahtunut.

    Tuo on ennenaikaista sanoa, ymmärrän sen, mutta se on jo selvää että radikaalit eristämistoimet ovat olleet välttämättömiä.

    Vain päiväkotien, eli varsinaisten koronahaavien auki pitäminen on enää kyseenalaista.
    Siellä suojaamaton henkilökunta kohtaa suojaamattomia lapsia ja kontaktiketjujen kautta he yhteensä kymmeniä muita ihmisiä päivittäin jo yhdessä päiväkotiryhmässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kirjoitat Osmo useammin tuosta laatupainotetun elinvuoden hinnasta priorisointikeinona, ainakin ennaltaehkäisyn kontekstissa.

    On useampia syitä miksi sitä ei laajemmin sovelleta tällä hetkellä terveydenhuoltoon. Hoidon/toimenpiteen hyödyn suhteuttaminen verrokkihoitoon nähden elinvuosi-indeksiksi on haastavaa/epävarmaa (näennäisesti samat menetelmät päätyvät hyvin erilaisiin lopputuloksiin), etenkin kun kyse on pienistä eroista ryhmien välillä, kuten lääketieteessä usein on. Vain harvoista uusistakaan hoidoista, hyvin kalliit lääkkeet poislukien, on tehty kustannusvaikuttavuusarviota. Tällä hetkellä ei ole mahdollista EOA:n kannanottojen perusteella jättää antamatta vaikuttavaa hoitoa maksoi mitä maksoi. Toki EOA jättää lääkäreille määriteltäväksi konsensukseksi mikä on vaikuttavaa. Meidän riittäviä palveluita (PL18§) on tarkennettu terveydenhuoltolain 7a§ mukaan niin, että kohtuuttomasti maksava, vähäisesti vaikuttava hoito ei kuulu palveluvalikoimaan. Ainakin minä odotan sitä päivää kun tätä yritetään avoimesti soveltaa. Saatan joutua odottamaan aika kauan, sillä lääkärit haluavat viimeisen asti sysätä vastuun poliitikoille ja vice versa.

    Vähemmän yllättäen jos tutkimustoimnnalla on vaikea päästä yhteisellä nimittäjällä sopuun eri interventioiden kustannusvaikuttavuudesta niin terveydenhuollon läpäisevän kustannusvaikuttavuuden arviointi on silkka mahdottomuus näillä menetelmillä. Alustavaa tietoa terveydenhuollon (marginaalisesta) vaikuttavuudesta saa vertaamalla Maailmanpankin terveysindikaattoreita. Yhdysvaltoja terveysindikaattoreilla, ml. elinajanodote, paremmin pärjäävät mm. Costa Rica ja Kuuba. Näissä maissa on julkisesti rahoitettu universaali terveydenhoito eikä niiden kustannuksista päätellen se voi sisältää ihan kauheasti toimenpiteitä. Murtumat immobilisoidaan, infektioita hoidetaan, halpoja ja vaikuttavia sekundaariprevention lääkkeitä käytetään.

    Samalla tiedetään, että kehittyneiden maiden välisiä terveyseroja ei selitä raha (BKT/asukas), mutta joka ainoassa maassa raha selittää väestön sisäisiä eroja eli varakkaammat elävät vuosia pidempään kuin vähävaraisemmat (Euroopassa doi:10.1056/NEJMsa0707519 Suomessa https://bit.ly/2wWkgNp). Elintavat omaksutaan omassa sosiaalisessa viiteryhmässä. Eihän tupakkaa enää polta muut kuin nuoret, etniset vähemmistöt, köyhät ja tyhmät. Sen takia sen voidaan sanoa olevan ”oma valinta”, koska kasvokkain se näyttää siltä, mutta tilastollisesti ja kasvottomasti, asia on aivan toinen.

    On syytä vielä korostaa, että terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus on äärimmäisen polarisoitunut eikä siellä kärjessä komeile syöpäseulonnat tai sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventiot. Alan erikoislääkäreillä ja kansalaisilla on äärimmäisen ylioptimistisia käsityksiä em. toimien vaikuttavuudesta, niin kuin on koko terveydenhuollon toiminnasta ylipäänsä (doi:10.1007/978-3-319-64310-6_13 & 10.1136/bmjopen-2017-021309). Syyt tälle ovat moninaiset. Tutkimustulosten ja tilastojen ymmärtäminen ei ole helppoa. Eli ongelmia luulisi syntyvän jo yksin siitä, että yhteiskunta on jättänyt laskutaidottoman pukin melko yksin vahtimaan kaalimaata, mutta parempaakaan ei ole tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Meidän riittäviä palveluita (PL18§) on tarkennettu terveydenhuoltolain 7a§ mukaan niin, että kohtuuttomasti maksava, vähäisesti vaikuttava hoito ei kuulu palveluvalikoimaan. Ainakin minä odotan sitä päivää kun tätä yritetään avoimesti soveltaa.

      Kela taisi juuri soveltaa epäämällä perinnöllistä sairaiutta potevalta pojalta hyvinkalliin lääkehoidon.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.