Oheisessa kuvassa on keltaisella viivalla koronatartuntojen kokonaismäärä Italiassa ja akuutisti sairaiden määrä sinisellä. Tartuntoja on 86 000 ja sairaita 66 000. Logaritminen asteikko hieman vähättelee eroa. Niistä tartunan saaneista, jotka eivät enää ole sairaita on 9 000 kuollut ja 11 000 parantunut.
Jos tauti jatkaisi etenemistään vakiovauhdilla, joka siis tarkoittaa eksponentiaalista kasvua, keltaisen viivan pitäisi olla suora, mutta se kaareutuu voimakkaasti alaspäin. Taudin eteneminen on siis hidastunut. Jossain vaihessa sen pitäisikin hidastua, koska sairastuneiden määrä ei voi ylittää väkilukua. Se pysähtyy kuitenkin jo ennen ennen kuin kaikki ovat sairastuneet syystä, jota kutsutaan laumaimmuniteetiksi.
Jos yksi tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kolme muuta, tauti etenee eksponentiaalisesti ensin sarjassa 1, 3, 9, 27, 81. Jossain vaiheessa noista kolmesta kontaktista keskimäärin yksi on jo saanut tartunnan muualta eikä voi saada sitä toista kertaa. Sillon tauti enää kaksinkertaistuu kierroksella. Kun noista kolmesta kaksi on jo saanut, yksi sairastunut pystyy keskimäärin tartuttamaan vain yhden toisen. Kasvu pysähtyy ja kääntyy lopulta laskuun. Tutkijasta riippuen tämän ennustetaan tapahtuvan, kun taudin on läpi käynyt 50% – 70 % ihmisistä.
Taudin kerran sairastanut on ainakin jonkin aikaa immuuni sille. Nettikeskustelussa maalaillaan uhkakuvia, ettei mitään immuniteettia syntyisi. Jos tauti ei synnyttäisi vastustuskykyä, ei siitä voisi myöskään parantua eikä sitä vastaan voitaisi kehittää rokotetta. Se skenaario kannattaa unohtaa.
Kuvasta näkyy, että epidemia on hidastunut Italiassa merkittävästi. Alussa tartuntojen määrä kasvoi yli 20 % päivässä, mikä tarkoitti nelinkertaistumista viikossa, mutta nyt se etenee noin kahdeksan prosenttia päivässä eli 70 % viikossa ja vauhti hidastuu.
Miksi se hidastuu? Hidastuuko se siksi, että italialaiset ovat muuttaneet käyttäytymistään vai siksi, että lähestytään epidemian luonnollisia rajoja?
Rekisterlöityjä tartunnan saaneita on aivan liian vähän minkään laumaimmuniteetin saavuttamiseksi, vain 1,3 promillea kansasta. Mutta mepä emme tiedä, kuinka moni on taudin saanut. Virustesteihin ei oteta lieviä oireita saaneita. Jotkut sairastavat taudin oireettomana, mutta heillekin kehittyy vastustuskyky. THL arvioi, että Suomessa tartunnan saaneita on 20 – 30 kertaa enemmän kuin virallisesti todettuja tartuntoja. On puhuttu jopa satakertaisista määristä.
Varmasti Italiassa taudin hidastumiseen on vaikuttanut käyttäytymisen muutos, mutta olisiko laumaimmuniteettiakin mukana? Jos näin olisi, pitäisi taudin hidastua enemmän siellä, missä tautia on enemmän. Italiassa koko epidemia alkoi levitä Lombardiasta. Pitkään yli puolet sairastuneista oli Lombardiassa, vaikka maan asukkaista siellä asuu vain yksi kymmenesosa. Tautia on siis virallisesti Lombardiassa asukasta kohden yhdeksän kertaa enemmän kuin muualla Italiassa. Todellisuudesa ero lienee tätäkin suurempi. Lombardiassa joka kolmas testitulos on ollut positiivinen. Se tarkoittaa, että on todella paljon niitä, joita ei ole testattu, mutta joilla on sairaus. Testiin pääsyn kynnys on todella korkea. Se, että vain todella sairaat rekisteröidään, selittänee ainakin osittain sen, että tauti on Lombardiassa liki 20 kertaa niin tappava kuin Saksassa.
Jos laumaimmuniteettia on jo mukana, täytyy taudin hidastua Lombardiassa enemmän kuin muualla Italiassa. Kokoontumiskiellot lienevät koko Italiassa samanlaisia.
Jaetaan siis Italia Lombardiaan ja muuhun Italiaan. Otin kuvaan sairastavien määrät, koska se on luku, jonka toivoisi joskus kääntyvän laskuun. Tartunnan saaneiden määrähän ei voi kääntyä laskuun.
Myös muussa Italiassa käyrä on loiventunut, mutta Lombardiassa selvästi enemmän. Lombardiassa on nyt 22 000 sairasta. Jos kasvu olisi viimeisen kymmenen päivä aikana jatkunut Lombardiassa muun Italian tahdissa, sairaita olisi 40 000. Ero on siis huomattava.
Jos käyttäytymisen muutos on ollut koko Italiassa yhtä suuri, pitäisi sen vaikutuksen Lombardian käyrään olla yhtä suuri ja tuon erotuksen olla laumaimmuniteetin aikaan saamaa.
Jos tämä on totta, pitäisi tartunnan saaneita olla Lombardiassa sata kertaa enemmän kuin on rekisteröityjä tapauksia.
On tietysti kilpaileva selitys: vaikka säännöt ovat samat koko Italiassa, niitä noudatetaan Lombardiassa tunnollisemmin.
Odotamme kiihkeästi halpaa vasta-ainetestiä, jolla selvitetään taudin tosiasiallinen levinneisyys Lombardiassa. Ei sen tarvitse olle edes kovin halpa. Sadan hengen otos riittää vastaamaan kysymykseen, onko taudin sairastaneita väestössä noin prosentti vai noin 40 prosenttia.
Vastaus tähän on todella tärkeä, sillä se ratkaisee, millaista torjuntataistelua kannattaa käydä.
Italialaisten kannattaisi toivoa, että laumaimmunitetti selittäisi hidastumisen. Jos se menee vain yhteiskunnan sulkemisen piikkiin, epidemia kiihtyy uudestaan, kun sulkemista aletaan purkaa. Maa, jonka pääelinkeino on turismi, ei voi olla suljettuna kuukausia.