_

Mikä nyt lämmittää maapalloa?

Maapallon keskilämpötila no nousut viidessä kuukaudessa 0,3 astetta. Se alkaa jo olla enemmän kuin kausivaihtelu. Oheisessa kuvassa 12 kk:n liukuva keskiarvo on noussut lähes vuoden 2016 tasolle.  Tämä nousu voisi muuten selittyä El Niño-ilmiöllä, kuten vuoden 2016 huippuarvot, mutta nyt ei ole El Niño-ilmiötä.

En yleensä esitä näitä lukuja kuukausitasolla, koska sarja on vähän kaoottinen, mutta teen nyt poikkeuksen. Nopea nousu alkoi lokakuussa ja helmikuussa oli tultu ylöspäin jo 0,32 astetta syyskuun luvusta. Nämä luvut ovat muutosta vuoden 1951-80 kuukausittaisiin keskiarvoihin, joten eri kuukausia voi verrata keskenään. Selittämättömiä yksittäisiä huippukuukausia on ollut ennenkin, mutta nyt on monta peräkkäin.

Metaani?

 

Tagged

22 thoughts on “Mikä nyt lämmittää maapalloa?

  1. Ei näin lyhyitä muutoksia pitäisi tulkita liikaa. Muutokset ovat suuria, jos verrataan vuosiin 1950-1981 tietysti. Suomessahan ilmasto kylmeni 1930-luvulta 1960-luvulle. Myös mittauspisteet eivät liene enää täysin samoja ?
    Talvi on ollut lämmin pohjois-Euroopassa, mutta tietääkseni esim. Grönlannissa on ollut tavanomaista kylmempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy:
      Talvi on ollut lämmin pohjois-Euroopassa, mutta tietääkseni esim. Grönlannissa on ollut tavanomaista kylmempää.

      Mitä väliä Grönlannin tai vaikka Pakilan lämpötilalla on, kun puhutaan maapallon keskilämpötilasta?

      Molemmista kasvoista näkyy selkeästi lämpenemistrendi. Siihen sitten vielä viimeisen vuoden hyppäys.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TJaboa: Mitä väliä Grönlannin tai vaikka Pakilan lämpötilalla on, kun puhutaan maapallon keskilämpötilasta?

        Molemmista kasvoista näkyy selkeästi lämpenemistrendi. Siihen sitten vielä viimeisen vuoden hyppäys.

        Grönlannin lämpötila kiinnostaa, Pakila ei koskaan! Tämä siksi, että vaikuttava ilmiö täällä Euroopassa on El Ninoa vastaava, mutta heikompi NAO (North Atlantic Oscillation) . Se on tietääkseni ollut koko talven siinä tilassa, joka työntää matalapaineet Suomeen ja vastaavasti Grönlannissa ja Islannissa on normaalia kylmempää. Myös polaaripyörre on tänä talvena ollut harvinaisen pysyvä, ei ole tullut purkauksia tänne etelään. Vastaavasti Pohjoinen Jäämeren jääpeite on ollut tavallista laajempi.

        Mitä sitten maapallon lämpötilaan tulee, en tiedä mistä Osmon data on peräisin. Olisi voinut merkitä myös kuvan alle. Sinänsä se näyttää melko yhtenevältä satelliittimittausten kanssa (UAH). Maapallon keskilämpötiloissa usein ylikorostuu Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, koska mittauspisteitä on enemmän mantereilla. Myös urban heat island ilmiö voi vaikuttaa, vaikka sen vaikutus kyllä yritetään poistaa. Esimerkikse se on nostanut Kaisaniemen lämpötilaa vajaan asteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Lähteeni on NASA ja maanpinnan lämpötiloista on kyse. Niin huonoa tilastotieteilijää ei ole missään, että ei osaisi ottaa huomioon mittauspoisteiden erilaista tiheyttä eri puolilla maapalloa. Oletan kuitenkn, että mittaus on tehty satelliiteista, jolloin tuotakaan virhelähdettä ei ole.

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/customize.html

        GISTEMP ei ole mitattu satelliiteista vaan se perustuu kuivan maan osalta sääasemien mittaustietohin. Käytännössä kai kaikki 70/80-luvun vaihdetta pidemmälle ulottuvat sarjat perustuvat sääasemien osalta samaan dataan (GHCN), mutta eri sarjoissa menetelmät vaihtelevat siinä miten yksittäisistä mittauspisteista lasketaan maapallon laajuisia keskiarvoja.

        Tässä mielessä GISTEMP on tunnetuimmista sarjoista ehkä kyseenalaisin (rannikon sääasemasta saatetaan laskea mikä on meren pintalämpötila 1000 km päässä, kun jotkut muut sarjat tyytyvät siihen, ettei dataa ole). Sinänsä näillä yksityiskohdilla ei ole mitään suurta merkitystä, joska kaikki päätyvät aikalailla samoihin tuloksiin (vertailuja esim. Global average temperature series) – suurin ero taittaa olla siinä, että GISTEMP ”löytää” aina joskus esim. Arktiksen poikkeuksellista lämpenemistä (pohjana ehkä yhdenkäden sormilla laskettava määrä aivan pohjoisimpia sääasemia).

        Berkeley Earth Surface Temperatures (BEST) lienee ehlä menetelmiltään paras, mutta eipä niissä lopputuloksissa ole juuri eroa muihin (vaikka kiinteän maan osalta käytetään huomattavasti enemmän datasarjoja 39000 vs muiden 5000-7000).

        Varsinaisia satelliittimittauksiin perustuvia yleisesti tunnettuja globaaleja datasarjoja ei taida olla kuin kaksi: UAH ja RSS.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Lähteeni on NASA ja maanpinnan lämpötiloista on kyse. Niin huonoa tilastotieteilijää ei ole missään, että ei osaisi ottaa huomioon mittauspoisteiden erilaista tiheyttä eri puolilla maapalloa. Oletan kuitenkn, että mittaus on tehty satelliiteista, jolloin tuotakaan virhelähdettä ei ole.

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/customize.html

        Ei ongelma ole niinkään tilastotiede sinänsä, vaan mm. se, että Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä mittauspisteitä esim.Siperiasta putosi pois ja lakkasi toimimasta. En tiedä tulivatko myöhemmin käyttöön uudelleen. Yhteneväisiä luotettavia mittaussarjija 1800-luvulta alkaen on melko vähän. Lämpeneminen on muutenkin ollut voimakkaampaa Pohjolassa, Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla hitaampaa. Maapallon ilmastosysteemistä johtuen (lämmin ilma pyrkii päiväntasaajalta pois) lämpeneminen pohjoisessa on noin 2 krt verrattuna maailman lämpenemiseen. Tämä maapallon lämpeneminen saattaa jopa ehkäistä seuraavan jääkauden täällä Suomessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Täsdä perusasiat ovat hieman hukassa. Ei maapalloa mikään muu kuin aurinko lämmitä. Meret sen lämmön pääosin varastoivat. Koska meriä on yli 70 % maspallon pinta-alasta ja niillä on erinomainen ominaislämpökapasitetti eli kyky sitoa lämpöä itseensä, ne säätelevät maapallon ilmastoa hitaasti auringon tehonvaihteluiden ohjaamana.

      Nuo kaasut CO2 ja metaani jonkun verran kyllä pidättävät maapallon lähetyämää lämpösäteilyä avaruuteen, mutta niilläkin on rajalliset ominaisuudet sen pidätyskyvyn suhteen. CO2:n pidätyskyky on lähes käytetty näillä pitoisuuksilla, eikä se enää juurikaan vaikuta, vaikka sen määrä tuplaantuisi nykyiseen nähden.

      Ainoa hyvä selitys voisi olla vesihöyryn hetkellinen lisääntyminen ilmakehässä, koska se on ylivoimaisesti merkittävin lämpöä pidättävä kasvihuonekaasu ilmakehässä, jos sitä nyt voi kaasuksi sanoa.

      Mitä mittauksiin tulee, niin 0,3 astetta maapallon tasolla mitatuna on naurettava asia, kun mittaustarkkuuksia mietitään. Ja sen mitannut NASA on maailman kuuluisin mittausten manipuloija. Todisteita sen suhteen on kymmeniä.

      Suomessahan Lapissa ilmastoa tutkineiden tiedemiesten mukaan Suomen ilmaston lämpötila on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut 6-7 C – astetta, eli se on luontaista myös koko maapallolle. Meillä Ylläksellä oli toissa yönä liki – 17 C pakkasta ja aamulla se äkkiä lauhtui -5 asteen tuntumaan, en jaksa uskoa, että CO2 tai metaani ilmaa lämmitti, vaan aurinko. Kysymys on siis paljolti mittauspaikoista ja siitä miten aurinko tai muu sää sattuu niihin osumaan. Ja nyt kuten kaikki tiedämme, kylmä on viihtynyt koko talven pohjoisnavalla, jossa polaaripyörre ei ole rikkoutunut koko talvena ja siksi kylmää ei ole normaaliin tapaan levinnyt sieltä muualle, joka sekin voi näkyä lyhyen aikavälin lämpötilamittauksissa ja siinä, että lämpimässä vesihöyryä on haihtunut enemmän ilmakehään kuin tavanomaisesti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jyrki Itkonen: Nuo kaasut CO2 ja metaani jonkun verran kyllä pidättävät maapallon lähetyämää lämpösäteilyä avaruuteen, mutta niilläkin on rajalliset ominaisuudet sen pidätyskyvyn suhteen. CO2:n pidätyskyky on lähes käytetty näillä pitoisuuksilla, eikä se enää juurikaan vaikuta, vaikka sen määrä tuplaantuisi nykyiseen nähden.

        Mihin lähteeseen perustat tämän väitteesi?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. O.S:”Metaani?”

    FinnWatch:” Kivihiilen huokosissa on metaania, joka saattaa syttyä palamaan ja aiheuttaa onnettomuuksia. Yhdysvalloissa toimivien kivihiilikaivosten metaani-päästöt kattavat arviolta 26 prosenttia maan energiasektorin metaanipäästöistä.
    Saman lähteen mukaan:”Vuosina 2007–2009 kivihiiltä tuotiin Suomeen yhteensä 18,3 miljoonaa tonnia. Tästä ylivoimaisesti suurin osa 72,5 prosenttia tuotiin Venäjältä. Yhdysvalloista tuodun kivihiilen prosenttiosuus oli 7,3, Kanadan 6,6, Australian 5,9, Puolan 3,0, Etelä-Afrikan 1,4, Kolumbian 1,3 ja Indonesian 1,1. Myös muun muassa Venezuelasta ja Kiinasta tuotiin pieniä määriä.

    Vuonna 2007 maailmassa tuotettiin 6 358 miljoonaa tonnia kivihiiltä. Hiilentuotanto on kasvanut vuosittain noin viisi prosenttia. Kiina on maailman suurin hiilenkaivaja 40 prosentin osuudellaan maailman yhteistuotannosta. Seuraavaksi suurimmat hiilentuottajat ovat suuruusjärjestyksessä Yhdysvallat, Intia, Australia, Venäjä ja Etelä-Afrikka”

    Sonja Finer, FinnWatch:”Suomalaisten valtava hiilijalanjälki selittyy sillä, että olemme rikas länsimaiseen elämantapaan tottunut kulutusyhteiskunta. Meille tuodaan paljon erilaisia tavaroita erityisesti Aasiasta”
    Kiinan osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on 27 prosenttia (vrt. Euroopan unioni vastaa 9 prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä). ” Tässä lienee myöskin metaanipäästöjen juurisyy.

    Eiköhän syy löydy tuosta, maailmantalouden kasvu riippuu kuluttamisesta. Länsimaissa kansalaisia koukutetaan kuluttamaan ja valtiovalta haluaa lisätä yksityistalouksien kuluttamista. Saadaan pyörät pyörimään ja pois taantumasta.

    Olisiko koronalla hyviäkin vaikutuksia, elämässä on muitakin arvoja , kuin kuluttaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Countryboy:
    Talvi on ollut lämmin pohjois-Euroopassa, mutta tietääkseni esim. Grönlannissa on ollut tavanomaista kylmempää.

    Mitä väliä Grönlannin tai vaikka Pakilan lämpötilalla on, kun puhutaan maapallon keskilämpötilasta?

    Molemmista kasvoista näkyy selkeästi lämpenemistrendi. Siihen sitten vielä viimeisen vuoden hyppäys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Nyt on menossa heikko El Niño, joka selittää tilanteen ihan riittävästi:

    Weak El Nino Conditions Help Explain Recent Global Warmth

    The result shows that the global-average (60N-60S) ocean sea surface temperature (SST) data in recent months are well explained as a reflection of continuing weak El Nino conditions, on top of a long-term warming trend.

    Metaanin pitoisuuksissa ei ainakaan ole mitään poikkeuksellista kehitystä:

    Global CH4 Monthly Means

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hyvä kysymys. WMO (World Meteorological Organization) sanoo vain tämän

    WMO expects above average temperatures, but no El Niño

    “Thus, 2016 was the warmest year on record as a result of a combination of a strong El Niño and human-induced global warming. 2019 was the second warmest year on record, even though there was no strong El Niño. We just had the warmest January on record. The signal from human-induced climate change is now as powerful as that from a major natural force of nature,” said Mr Taalas.

    Even though ENSO neutral conditions have prevailed since last July, there was a strong positive phase of the Indian Ocean Dipole (IOD) – sometimes known as the “Indian Niño.” This was linked to drought which contributed to bush fires in Australia, and above average rainfall and flooding in Eastern Africa, the latter setting the scene for the current desert locust crisis in the region. The Indian Ocean Dipole is now neutral.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. ksee:”Metaanin pitoisuuksissa ei ainakaan ole mitään poikkeuksellista kehitystä:”

    Ei pidä luula, että globaalit ilmiöt muuttuvat kuin enteriä painamalla. Miljardien vuosien kehitys saatta olla nyt tullut vaiheeseen, jossa ilmaan päässeet kasvihuonekaasut ovat saavuttamassa ”kyllästymispisteensä”. Kehitystä on kiihdyttänyt teollistumine sen lähtöpisteestä saakka.

    Ilmastotieteilijät tietävät metaanista , sun muista kaasuista enemmän. Metaania on vapautunut ilmaan maailman sivu.

    Lauri:”sanominen tuottamiseksi on yleensäkin harhaanjohtavaa ja yleinen tapa.”

    Tuottaminen näissä yhteyksissä pitää ymmärtää laajemmin, koska pelkkä raaka-aine sinällään ei kelpaa polttoon. Sitä täytyy ”jalostaa”. Myös louhiminen, nostaminen kaivoksesta, kuljetus , lastaaminen, siirto polttopaikalle, läjittäminen on omanlaistansa polttoaineen tuottamista.

    Kivihiilen louhinta on miljardien vuosien hiilivaraston purkamista, nykyiset hiilinieluponnistukset ovat kuin hyttysen ininä universumissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Etsin näitä NASA GISS mittausasemia ja niissä näyttää ylikorostuvan läns-Eurooppa ja Amerikka. Tosin NASA väittää poistaneensa selvästi urbaanit mittausasemat ja korvanneen ne läheisellä maaseudun asemalla. Toinen huomio on se,että merialueet (2/3 maapallon pinta-alasta) ovat lämmenneet selvästi hitaammin (1/3 vauhtia) kuin mantereet. Merissä on ollut aiemmin olematon määrä luotettavia mittapisteitä, usein käytetty rannikkoaseman lämpötilaa. Vuodesta 2000 lähtien on ollut luotettavampia ARGO-poijuja,

    https://pbs.twimg.com/media/DyvAXlAWwAEnGxD?format=jpg&name=4096×4096

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kyllä se syvemmältä meristä se lämpö kumpuaa, mistäs muualtakaan? Välillä tulee taas jaksoja, että meret nielevät enemmän lämpöä ja lämpeneminen näyttää hidastuvan. El Nino on yksi toistuva sykli, mutta varmaan on paljon silkkaa satunnaisuuttakin merien käytöksessä.

    Polaaripyörre olisi tämän mukaan ohjannut kylmää lähinnä Alaskaan ja Beringinsalmeen:

    http://www.climate4you.com/images/ARCTIC%20Temp%20202002%20versus%20last%2010yr%201200km%20Hadl_Reyn_v2-GHCNv4.GIF

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Eihän sellaista paikkaa ole olemassa, jossa lämpötila olisi aina sama kuin globaali keskilämpötila, joka on vain tilastoja varten laskettu.

    Mikä olisi ideaalinen keskilämpötila Suomelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.