Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

Kielilukio Myllypuroon

Myllypuroa kehitetään nyt suurin askelin. Ammattikorkeakoulun lisäksi tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroasemaa ja mahdollista Vantaan ratikan päättäriä.

Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Hermannissa

Mikko Särelä on aiheellisesti huomauttanut, että tämä on yleiskaavassa merkitty aivan muuhun kuin teollisuuskäyttöön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratikka risteyskohdassa. Siksi sitä ei pitäisi vuokrata teollisuuskäyttöön noin pitkäksi aikaa (15 vuotta)

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren tarkistettu asemakaava.

Tämä on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty suojelua koskevaa hienosäätöä. Aiemmin suljettu alue otetaan matkailun käyttöön. Siihen se onkin hieno.

Lentoasemakortteleiden asemakaava

Toinen asemakaava rakentamiseen vapautuneella Malmin lentokentän alueella. Tähän tulisi noin 2 200 asukasta. Vähän ihmetyttävät pistetalot, jotka saavat aikaan tilan, josta ei tiedä, onko se yksityistä pihaa vai julkista puistoa.

5 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

    1. Pitkä ja toivottavasti voittoisa, koska Malmin lentokenttä ei sovi rakentamiseen. Jos tunnet yhtään pätevää turkulaista rakennusalan ammattilaista, niin kysyppä häneltä, mitä mieltä hän on Malmin rakentamisesta. Turun keskustasta on osa rakennettu lähes vastaavalle maaperälle ja siellä tunnetaan hyvin ongelmat.

      Jos kuitenkin päädytään onnettomaan ratkaisuun, jossa Malmin kenttä rakennetaan, tulee kaupungin huolehtia, etteivät ongelmat tule kaupunkilaisten maksettaviksi, vaan rakennuttajat ja myöhemmin kiinteistöosakeyhtiöt maksavat kulut sekä tonttien että kunnallistekniikan osalta. Tämä vaatii erittäin tarkasti tehtyjä sopimuksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Luulisin, että Turkuun asti ei tarvitse vielä lähteä, koska Helsingissä on paikallista osaamista Arabianrannan rakentamisen ansiosta. Alue oli Malmia jokseenkin haastavampi ja neliöhintojen perusteella suurempia ongelmia ei näyttäisi nykyään olevan.

        Jos Malmia ei kuitenkaan rakenneta, täytyy lentämisen subventiot lakkauttaa ja harrastustoiminta hoitaa markkinaehtoisesti. Negatiiviset ulkoisvaikutukset kuten lentomelu ja kentän saastunut maaperä lankeavat silloin niinikään harrastajien maksettaviksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kalle:
        Pitkä ja toivottavasti voittoisa, koska Malmin lentokenttä ei sovi rakentamiseen. Jos tunnet yhtään pätevää turkulaista rakennusalan ammattilaista, niin kysyppä häneltä, mitä mieltä hän on Malmin rakentamisesta. Turun keskustasta on osa rakennettu lähes vastaavalle maaperälle ja siellä tunnetaan hyvin ongelmat.

        Maallikoiden keskuudeessa on valitettavan yleinen harhaluulo, että savinen rakennuspaikka = mahdollisimman vaikea. Savinen maa on toki hiekka- tai moreenimaata työläämpi paikka rakentaa taloja, mutta sen jälkeen kun pohjarakennussuunnitelmat on tehty ja paalutuskone(et) saatu paikalle, niin se lähinnä raakaa työtä. Malmin kentän maaperässä ei tietääkseni esim. ole runsaasti isoja lohkareita, joista et lyöntipaalutuksella (teräsbetoni- tai teräspaalut) pääse läpi. Tai suurella osalla aluetta voimakkaasti vinoja kalliopintoja, joiden kohdalla pohjarakenteet täytyy suunnitella ja rakentaa erityisen huolellisesti, jotta rakennusten vakaus säilyy.

        Turussahan yksi ongelmahan ovat puisille koheesiopaaluille (vrt. työnnä syömäpuikko perunamuusiin pystyyn niin, ettei se kosketa lautasen pohjaa) perustetut vanhat rakennukset, jolloin rakennukset voivat painua sekä pohjaveden pinnan laskiessa (puupaalujen yläpäiden lahotessa) että toisaalta saven kuivuessa.

        Joitain parin minuutin googletuksella löydettyjä uutisia aiheeseen liittyen Turun suunnalta:

        https://taloforum.fi/viewtopic.php?p=97606&sid=82c34bbe827784fd6c950c2ac4007beb#p97606

        https://www.ts.fi/teemat/asuminen/1073963719/Savikko+on+suolaista+tai+makeaa

        https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/skanssi_rakennettavuusselvitys.pdf (sivut 3 ja 4)

        Näitä lukemalla voi yrittää hahmottaa kokonaiskuvaa maaperän eri maalajien ominaisuuksista ja rakennettavuudesta. Aiheesta saisi imho joku julkaista selkeän tiivistetyn populäärin oppikirjasen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Janne Peltola: Maallikoiden keskuudeessa on valitettavan yleinen harhaluulo, että savinen rakennuspaikka = mahdollisimman vaikea…

        Savinen maaperä ei ole mitenkään erityisen vaativa maaperä rakentaa, mutta kun Malmilla ei ole kyse savisesta maaperästä, vaan vanhasta liettyneestä merenpohjasta. Edesmennyt isäni teki uransa kiinteistöalalla Turussa ja sieltä on tarttunut yhtä sun toista mukaan. Tiedän ymmärtäväni asiasta enemmän, kuin alan ammattilaiset Helsingissä.

        Mistä taas tiedän sen, niin joitakin vuosia sitten olin mukana käyttäjän edustajana neuvotteluissa, joissa pöydän toisella puolella oli erään suuren helsinkiläisen kiinteistöyrityksen teknistä johtoa. Huomasin opettavani tauoilla heidän tekniselle johtajalleen maaperän käyttäytymistä rakennusten alla. 🙂 (Saimme aikaiseksi veronmaksajien kannalta hyvän sopimuksen.)

        Pakko sanoa, etten hirveästi arvosta ”rakentamisen ammattilaisia”, jotka kannattavat Malmin kentän rakentamista. Jos siihen joudutaan, pitää kaupungilla olla erittäin hyvät juristit, jotka taklaavat kustannukset rakennusliikkeille ja asunto-osakeyhtiöille, ei veronmaksajille. Niitäkin muuten saa palkattua Turusta!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.