Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020

Kielilukio Myl­ly­puroon

Myl­ly­puroa kehitetään nyt suurin aske­lin. Ammat­tiko­rkeak­oulun lisäk­si tulee kielilukio hyvälle paikalle lähelle metroase­maa ja mah­dol­lista Van­taan ratikan päättäriä.

Teol­lisu­us­ton­tin uudelleen vuokraami­nen Her­man­nis­sa

Mikko Särelä on aiheel­lis­es­ti huo­maut­tanut, että tämä on yleiskaavas­sa merkit­ty aivan muuhun kuin teol­lisu­uskäyt­töön ja on Viikin ratikan ja Malmin ratik­ka risteysko­hdas­sa. Sik­si sitä ei pitäisi vuokra­ta teol­lisu­uskäyt­töön noin pitkäk­si aikaa (15 vuotta)

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren tark­istet­tu asemakaava.

Tämä on tul­lut lausun­noil­ta ja siihen on tehty suo­jelua koske­vaa hienosäätöä. Aiem­min sul­jet­tu alue ote­taan matkailun käyt­töön. Siihen se onkin hieno.

Lentoase­mako­rt­telei­den asemakaava

Toinen ase­makaa­va rak­en­tamiseen vapau­tuneel­la Malmin lento­ken­tän alueel­la. Tähän tulisi noin 2 200 asukas­ta. Vähän ihme­tyt­tävät pis­te­talot, jot­ka saa­vat aikaan tilan, jos­ta ei tiedä, onko se yksi­ty­istä pihaa vai julk­ista puistoa.

5 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 17.3.2020”

  1. Toiv­ot­tavasti Malmin ken­tälle tosi­aan saataisi­in aikaan umpikorttelia.
    Mut­ta kuin­ka pitkä lentoase­man säi­lyt­täjälob­byn viivy­tys­tais­telus­ta on tulossa?

    Vastaa

    1. Pitkä ja toiv­ot­tavasti voit­toisa, kos­ka Malmin lento­kent­tä ei sovi rak­en­tamiseen. Jos tun­net yhtään pätevää turku­laista raken­nusalan ammat­ti­laista, niin kysyp­pä häneltä, mitä mieltä hän on Malmin rak­en­tamis­es­ta. Turun keskus­tas­ta on osa raken­net­tu läh­es vas­taavalle maaperälle ja siel­lä tun­netaan hyvin ongelmat.

      Jos kuitenkin päädytään onnet­tomaan ratkaisu­un, jos­sa Malmin kent­tä raken­netaan, tulee kaupun­gin huole­htia, etteivät ongel­mat tule kaupunki­lais­ten mak­set­taviksi, vaan raken­nut­ta­jat ja myöhem­min kiin­teistöosakey­htiöt mak­sa­vat kulut sekä tont­tien että kun­nal­lis­tekni­ikan osalta. Tämä vaatii erit­täin tarkasti tehtyjä sopimuksia.

      Vastaa

      1. Luulisin, että Turku­un asti ei tarvitse vielä lähteä, kos­ka Helsingis­sä on paikallista osaamista Ara­bi­an­ran­nan rak­en­tamisen ansios­ta. Alue oli Malmia jok­seenkin haas­tavampi ja neliöhin­to­jen perus­teel­la suurem­pia ongelmia ei näyt­täisi nykyään olevan. 

        Jos Malmia ei kuitenkaan raken­neta, täy­tyy lentämisen sub­ven­tiot lakkaut­taa ja har­ras­tus­toim­inta hoitaa markki­nae­htois­es­ti. Negati­iviset ulkois­vaiku­tuk­set kuten lentomelu ja ken­tän saas­tunut maaperä lankea­vat sil­loin niinikään har­ras­ta­jien maksettaviksi.

      2. Kalle:
        Pitkä ja toiv­ot­tavasti voit­toisa, kos­ka Malmin lento­kent­tä ei sovi rak­en­tamiseen. Jos tun­net yhtään pätevää turku­laista raken­nusalan ammat­ti­laista, niin kysyp­pä häneltä, mitä mieltä hän on Malmin rak­en­tamis­es­ta. Turun keskus­tas­ta on osa raken­net­tu läh­es vas­taavalle maaperälle ja siel­lä tun­netaan hyvin ongelmat. 

        Maal­likoiden kesku­udeessa on valitet­ta­van yleinen harhalu­u­lo, että savi­nen raken­nu­s­paik­ka = mah­dol­lisim­man vaikea. Savi­nen maa on toki hiek­ka- tai moreen­i­maa­ta työläämpi paik­ka rak­en­taa talo­ja, mut­ta sen jäl­keen kun poh­jaraken­nus­su­un­nitel­mat on tehty ja paalutuskone(et) saatu paikalle, niin se lähin­nä raakaa työtä. Malmin ken­tän maaperässä ei tietääk­seni esim. ole run­saasti iso­ja lohkare­i­ta, joista et lyön­tipaa­lu­tuk­sel­la (teräs­be­toni- tai teräs­paa­lut) pääse läpi. Tai suurel­la osal­la aluet­ta voimakkaasti vino­ja kalliopin­to­ja, joiden kohdal­la poh­jarak­en­teet täy­tyy suun­nitel­la ja rak­en­taa eri­tyisen huolel­lis­es­ti, jot­ta raken­nusten vakaus säilyy.

        Turus­sa­han yksi ongelma­han ovat puisille koheesiopaaluille (vrt. työn­nä syömäpuikko peruna­muusi­in pystyyn niin, ettei se kos­ke­ta lau­tasen poh­jaa) peruste­tut van­hat raken­nuk­set, jol­loin raken­nuk­set voivat painua sekä poh­jave­den pin­nan lask­ies­sa (puu­paalu­jen yläpäi­den lahotes­sa) että toisaal­ta saven kuivuessa.

        Joitain parin min­uutin google­tuk­sel­la löy­det­tyjä uutisia aiheeseen liit­tyen Turun suunnalta:

        https://taloforum.fi/viewtopic.php?p=97606&sid=82c34bbe827784fd6c950c2ac4007beb#p97606

        https://www.ts.fi/teemat/asuminen/1073963719/Savikko+on+suolaista+tai+makeaa

        https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/skanssi_rakennettavuusselvitys.pdf (sivut 3 ja 4)

        Näitä luke­mal­la voi yrit­tää hah­mot­taa kokon­aisku­vaa maaperän eri maala­jien omi­naisuuk­sista ja raken­net­tavu­ud­es­ta. Aiheesta saisi imho joku julka­ista selkeän tiivis­te­tyn pop­uläärin oppikirjasen.

      3. Janne Pel­to­la: Maal­likoiden kesku­udeessa on valitet­ta­van yleinen harhalu­u­lo, että savi­nen raken­nu­s­paik­ka = mah­dol­lisim­man vaikea… 

        Savi­nen maaperä ei ole mitenkään eri­tyisen vaa­ti­va maaperä rak­en­taa, mut­ta kun Malmil­la ei ole kyse savis­es­ta maaperästä, vaan van­has­ta liet­tyneestä meren­po­h­jas­ta. Edes­men­nyt isäni teki uransa kiin­teistöalal­la Turus­sa ja sieltä on tart­tunut yhtä sun toista mukaan. Tiedän ymmärtäväni asi­as­ta enem­män, kuin alan ammat­ti­laiset Helsingissä.

        Mis­tä taas tiedän sen, niin joitakin vuosia sit­ten olin mukana käyt­täjän edus­ta­jana neu­vot­teluis­sa, jois­sa pöy­dän toisel­la puolel­la oli erään suuren helsinkiläisen kiin­teistöyri­tyk­sen teknistä johtoa. Huo­masin opet­ta­vani tauoil­la hei­dän tekniselle johta­jalleen maaperän käyt­täy­tymistä raken­nusten alla. 🙂 (Saimme aikaisek­si veron­mak­sajien kannal­ta hyvän sopimuksen.)

        Pakko sanoa, etten hirveästi arvos­ta “rak­en­tamisen ammat­ti­laisia”, jot­ka kan­nat­ta­vat Malmin ken­tän rak­en­tamista. Jos siihen joudu­taan, pitää kaupungilla olla erit­täin hyvät juris­tit, jot­ka tak­laa­vat kus­tan­nuk­set raken­nus­li­ikkeille ja asun­to-osakey­htiöille, ei veron­mak­sajille. Niitäkin muuten saa palkat­tua Turusta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.