Lähestyykö koronaepidemia Italiassa huippuaan?

Oheises­sa kuvas­sa on keltaisel­la viival­la koronatar­tun­to­jen kokon­ais­määrä Ital­ias­sa ja akuutisti sairaiden määrä sinisel­lä. Tar­tun­to­ja on 86 000 ja sairai­ta 66 000. Log­a­r­it­mi­nen asteikko hie­man vähät­telee eroa. Niistä tar­tu­nan saaneista, jot­ka eivät enää ole sairai­ta on 9 000 kuol­lut ja 11 000 parantunut.

Jos tau­ti jatkaisi eten­e­mistään vakio­vauhdil­la, joka siis tarkoit­taa ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua, keltaisen viivan pitäisi olla suo­ra, mut­ta se kaareutuu voimakkaasti alaspäin. Taudin eten­e­m­i­nen on siis hidas­tunut. Jos­sain vai­hes­sa sen pitäisikin hidas­tua, kos­ka sairas­tunei­den määrä ei voi ylit­tää väk­ilukua. Se pysähtyy kuitenkin jo ennen ennen kuin kaik­ki ovat sairas­tuneet syys­tä, jota kut­su­taan laumaimmuniteetiksi.

Jos yksi tar­tun­nan saanut tar­tut­taa keskimäärin kolme muu­ta, tau­ti ete­nee ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ensin sar­jas­sa 1, 3, 9, 27, 81. Jos­sain vai­heessa noista kolmes­ta kon­tak­tista keskimäärin yksi on jo saanut tar­tun­nan muual­ta eikä voi saa­da sitä toista ker­taa. Sil­lon tau­ti enää kaksinker­tais­tuu kier­roksel­la. Kun noista kolmes­ta kak­si on jo saanut, yksi sairas­tunut pystyy keskimäärin tar­tut­ta­maan vain yhden toisen. Kasvu pysähtyy ja kään­tyy lop­ul­ta lasku­un. Tutk­i­jas­ta riip­puen tämän ennuste­taan tapah­tu­van, kun taudin on läpi käynyt  50% — 70 % ihmisistä.

Taudin ker­ran sairas­tanut on ainakin jonkin aikaa immuu­ni sille. Net­tikeskustelus­sa maalail­laan uhkaku­via, ettei mitään immu­ni­teet­tia syn­ty­isi. Jos tau­ti ei syn­nyt­täisi vas­tus­tuskykyä, ei siitä voisi myöskään paran­tua eikä sitä vas­taan voitaisi kehit­tää rokotet­ta. Se ske­naario kan­nat­taa unohtaa.

Kuvas­ta näkyy, että epi­demia on hidas­tunut Ital­ias­sa merkit­tävästi. Alus­sa tar­tun­to­jen määrä kasvoi yli 20 % päivässä, mikä tarkoit­ti nelink­er­tais­tu­mista viikos­sa, mut­ta nyt se ete­nee noin kahdek­san pros­ent­tia päivässä eli 70 % viikos­sa ja vauhti hidastuu.

Mik­si se hidas­tuu? Hidas­tuuko se sik­si, että ital­ialaiset ovat muut­ta­neet käyt­täy­tymistään vai sik­si, että läh­estytään epi­demi­an luon­nol­lisia rajoja?

Rek­ister­löi­tyjä tar­tun­nan saanei­ta on aivan liian vähän minkään lau­maim­mu­ni­teetin saavut­tamisek­si, vain 1,3 promil­lea kansas­ta. Mut­ta mepä emme tiedä, kuin­ka moni on taudin saanut. Virustestei­hin ei ote­ta lieviä oire­i­ta saanei­ta. Jotkut sairas­ta­vat taudin oireet­tomana, mut­ta heillekin kehit­tyy vas­tus­tuskyky. THL arvioi, että Suomes­sa tar­tun­nan saanei­ta on 20 — 30 ker­taa enem­män kuin viral­lis­es­ti todet­tu­ja tar­tun­to­ja. On puhut­tu jopa satak­er­tai­sista määristä.

Var­masti Ital­ias­sa taudin hidas­tu­miseen on vaikut­tanut käyt­täy­tymisen muu­tos, mut­ta olisiko lau­maim­mu­ni­teet­ti­akin mukana? Jos näin olisi, pitäisi taudin hidas­tua enem­män siel­lä, mis­sä tau­tia on enem­män. Ital­ias­sa koko epi­demia alkoi lev­itä Lom­bar­dias­ta. Pitkään yli puo­let sairas­tuneista oli Lom­bar­dias­sa, vaik­ka maan asukkaista siel­lä asuu vain yksi kymme­ne­sosa. Tau­tia on siis viral­lis­es­ti Lom­bar­dias­sa asukas­ta kohden yhdek­sän ker­taa enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Todel­lisu­ude­sa ero lie­nee tätäkin suurem­pi. Lom­bar­dias­sa joka kol­mas testi­t­u­los on ollut posi­ti­ivi­nen. Se tarkoit­taa, että on todel­la paljon niitä, joi­ta ei ole tes­tat­tu, mut­ta joil­la on sairaus. Testi­in pääsyn kyn­nys on todel­la korkea. Se, että vain todel­la sairaat rek­isteröidään, selit­tänee ainakin osit­tain sen, että tau­ti on Lom­bar­dias­sa liki 20 ker­taa niin tap­pa­va kuin Saksassa.

Jos lau­maim­mu­ni­teet­tia on jo mukana, täy­tyy taudin hidas­tua Lom­bar­dias­sa enem­män kuin muual­la Ital­ias­sa. Kokoon­tu­miskiel­lot lienevät koko Ital­ias­sa samanlaisia.

Jae­taan siis Italia Lom­bar­diaan ja muuhun Ital­i­aan. Otin kuvaan sairas­tavien määrät, kos­ka se on luku, jon­ka toivoisi joskus kään­tyvän lasku­un. Tar­tun­nan saanei­den määrähän ei voi kään­tyä laskuun.

Myös muus­sa Ital­ias­sa käyrä on loiven­tunut, mut­ta Lom­bar­dias­sa selvästi enem­män. Lom­bar­dias­sa on nyt 22 000 sairas­ta. Jos kasvu olisi viimeisen kymme­nen päivä aikana jatkunut Lom­bar­dias­sa muun Ital­ian tahdis­sa, sairai­ta olisi 40 000. Ero on siis huomattava.

Jos käyt­täy­tymisen muu­tos on ollut koko Ital­ias­sa yhtä suuri, pitäisi sen vaiku­tuk­sen Lom­bar­dian käyrään  olla yhtä suuri ja tuon ero­tuk­sen olla lau­maim­mu­ni­teetin aikaan saamaa.

Jos tämä on tot­ta, pitäisi tar­tun­nan saanei­ta olla Lom­bar­dias­sa sata ker­taa enem­män kuin on rek­isteröi­tyjä tapauksia.

On tietysti kil­pail­e­va seli­tys: vaik­ka sään­nöt ovat samat koko Ital­ias­sa, niitä nou­date­taan Lom­bar­dias­sa tunnollisemmin.

Odotamme kiihkeästi hal­paa vas­ta-ainetestiä, jol­la selvitetään taudin tosi­asialli­nen levin­neisyys Lom­bar­dias­sa. Ei sen tarvitse olle edes kovin hal­pa. Sadan hen­gen otos riit­tää vas­taa­maan kysymyk­seen, onko taudin sairas­tanei­ta väestössä noin pros­ent­ti vai noin 40 prosenttia.

Vas­taus tähän on todel­la tärkeä, sil­lä se ratkaisee, mil­laista tor­jun­tatais­telua kan­nat­taa käydä.

Ital­ialais­ten kan­nat­taisi toivoa, että lau­maim­mu­nitet­ti selit­täisi hidas­tu­misen. Jos se menee vain yhteiskun­nan sulkemisen piikki­in, epi­demia kiihtyy uud­estaan, kun sulkemista ale­taan purkaa. Maa, jon­ka pääelinkeino on tur­is­mi, ei voi olla sul­jet­tuna kuukausia.