Kaupunkiympäristölautakunta 26.5.2020

Esi­selvi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Viras­to esit­tää, että kansal­lista kaupunkipuis­toa ei perustet­taisi, vaan samaan päämäärään pyrit­täisi­in kaupun­gin oma­l­la kaupunkipuis­tol­la. Tuo­mas Ranta­nen (vihr) on laat­in­ut vas­tae­si­tyk­sen, jon­ka mukaan toteutetaan molem­mat. Kaupun­gin oma kaupunkipuis­to laa­jem­mal­la alue­jakau­mal­la ja kansalli­nen kaupunkipuis­to selvästi suppeampana.

Tästä on tul­lut elämää suurem­pi kysymys. Minä en näe tässä sel­l­aisia mörköjä kuin kaupun­gin virkamiehet enkä sel­l­aista suo­jaa luon­toar­voille kuin kansal­lista kaupunkipuis­toa puuhaavat.

Jos kat­so­taan lakia, kansalli­nen kaupunkipuis­to ei ole kovin vaa­ti­va han­ke, eri­tyis­es­ti jos sen hoito­su­un­nitel­ma – jon­ka laatii kun­ta – ei ole kovin tiuk­ka. Jos jokin alue kuu­luu kaupunkipuis­toon, se ei tarkoi­ta, ettei siel­lä voisi olla raken­nuk­sia, Niin­pä tästä ei tule sel­l­aista hallinnol­lista taakkaa, jota viras­to pelkää, mut­ta ei myöskään sel­l­aista tur­vaa luon­toar­voille, joi­ta puis­ton aja­jat halu­a­vat. Osa heistä taitaa kuvitel­la, että kansal­lisen kaupunkip­is­ton avul­la voitaisi­in kumo­ta peräti Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Ei voida.

Min­is­ter­iössä on annet­tu laki­in perus­tu­mat­to­mia lisäo­hjei­ta kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta, mut­ta ne ovat laki­in perus­tu­mat­to­mia. Yksi täl­lainen ohje, jota ei laista löy­dy on, että puis­ton pitäisi alkaa kaupun­gin ydinkeskus­tan läheltä. Töölön­lahtea en siihen halua liittää.

En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatel­la. Poli­ti­ik­ka on kuitenkin joukkueurheilua, jota kai sitä pitää ryh­män enem­mistön kan­nan mukaan äänestää.

Joka tapauk­ses­sa tässä on kyse enem­män mieliku­vista kuin todel­lisu­u­teen vaikut­tavas­ta päätöksestä.

Tässä revohkas­sa on päässyt uno­h­tu­maan, että viras­ton esit­tämä laa­jem­pi kaupunkipuis­to on oikein hyvä ajatus.

Koivusaaren ase­makaa­va

Tästä en pitänyt yleiskaavavai­heessakaan. Helsin­ki halu­aisi muut­taa Län­siväylän kaupunkibule­vardik­si, mut­ta tässä on tehty kaa­va moot­tori­tien ympärille. Sen seu­rauk­se­na merkit­tävä osa nykyis­es­tä Koivusaares­ta haaskau­tuu moot­tori­tieli­it­tymään ramppei­neen niin, että rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu lähin­nä täyttömaalle.

Kaa­van palaut­ta­mi­nen siten, että tehtäisi­inkin bule­vardikaupungi­nosa merk­it­sisi koko han­kkeen viivästymistä useil­la vuosil­la, ehkä jopa kymmenel­lä, eikä ole var­maa, että se onnis­tu­isi silti, kos­ka ELY-keskus puo­lus­taa moottoritietä.

Olen hyvin iloinen, että Ikea on siir­tymässä ihmis­ten ilmoille autoil­i­joiden maailmasta.

Kovan rahan asun­to­ja Maunulaan 

Eräs tont­ti Oulunkylän kaupungi­nosas­sa varataan kovan rahan asun­to­tuotan­toa varten eräälle hak­i­jalle, joka on ton­tin nykyi­nen vuokralainen. En ymmär­rä, mik­si ton­tin sijain­ti ja hak­i­ja on salat­tu julkises­sa esi­tys­lis­tas­sa. Kos­ka siihen on var­maan jokin syy, en minäkään pal­jas­ta yksityiskohtia.

Kovan rahan asun­to­ja perustel­laan sil­lä, että Maunulan ala-asteen koulupi­iris­sä on paljon sosi­aal­ista asuntokantaa.

Jätkäsaaren keskusko­rt­teli, ase­makaa­van muutosluonnos

Tänne pukkaa 24-ker­roksista asuin­taloa. Pysäköin­ti­ratkaisu on jär­jet­tömän kallis, kolmeen ker­rokseen, osit­tain meren pin­nan ala­puolelle, joten pitää rak­en­taa aika hyvin. Tämä nou­dat­taa yleistä peri­aatepäätöstä pysäköin­tipaikoista, mut­ta urputan silti. Noin kalli­it paikat jäi­sivät tyhjik­si, jos niistä perit­täisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Kun Jätkäsaari on liiken­teel­lis­es­ti vähin­täänkin ongel­malli­nen, mik­si kaupun­ki oikein pakot­taa han­kki­maan auto sil­lä, että pääosa auton kus­tan­nuk­sista aiheut­ta­va autopaik­ka pakkomyy­dään asun­non yhteydessä.

Tont­ti pakas­ta­molle Tukku­torin alueelta

Lähin­nä kiin­nos­taa, mitä tehdään pakas­ta­mon hukkaläm­mölle. Siitä pitäisi tehdä päästötön­tä kaukolämpöä.

Tiivistyskaa­va Gyldenintiellä

Metroase­man viereen asun­to­ja sadalle onnel­lisel­la lauttasaarelaiselle.

Malminkar­tanon­tie 1

Teol­lisu­us ja varas­to­tont­ti Vihd­in­tien var­res­sa muute­taan liike- ja toimis­to­ton­tik­si. Sijain­ti on hyvä Vihd­in­tieltä Malminkar­tanoon tul­lessa – siis autol­la. Mikähän vaiku­tus täl­lä on palveluil­la Malminkar­tanon sisällä?

Kap­peli myy­dään HOK-Elannolle

Vält­tävässä kun­nos­sa olev­as­ta raken­nuk­ses­ta mak­se­taan 20 M€, eli 18 000 €/k‑m2. Lisäk­si osta­ja mak­saa vuokraa maas­ta run­saat 40 €/k‑m2 vuodessa. Raken­nuk­sen ja vuokra­sopimuk­sen saa välit­tää eteen­päin. Jos osta­ja ymmärtää rahan päälle, se myy rav­in­tolan jollekin sel­l­aiselle, joka osaa ylläpitää kiin­nos­tavaa kahvilaa.

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020

Esi­tys kansal­lis­es­ta kaupunkipuistosta

Han­kala jut­tu. Toki olisi hyvä luo­da jokin var­men­nus viher­aluei­den säi­lymiselle, mut­ta jotenkin ei kaipaisi val­tion veto-oikeut­ta Helsin­gin kaavoituk­seen. Virkamiehet esit­tävät Helsin­gin kaupunkipuis­toa, jos­sa päätös­val­ta pysy­isi omis­sa käsis­sä, mut­ta jos­sa sil­loin luo­toar­vo­jen nujer­tamis­es­ta puut­tuu yksi lukko.

Ratkaisua etsitään siitä, että peruste­taan kansalli­nen kaupunkipuis­to, mut­ta rajataan se ilmi­selvi­in viher­alueisi­in, kuten keskuspuistoon.

Pitäjän­mäen ase­manseudun ase­makaa­van muutos

Tähän pitäisi tehdä ase­man ympärille rak­en­tu­va keskus, mut­ta nyt siihen ollaan kaavoit­ta­mas­sa lähiöko­rt­telia, sinän­sä ihan hyväl­lä tehokku­udel­la. Kävimme oikein joukol­la kat­so­mas­sa paikkaa. Keskus­tako­rt­telis­sa pitäisi talo­jen rajau­tua katu­un ja kivi­jalas­sa olla liike­huoneis­to­ja. Aika han­kala paik­ka kaavoit­taa hyvää tämä kyl­lä on.

Koivusaaren ase­makaa­va

Osayleiskaa­van jäl­keen ker­rosneliöitä on vähän laskettu.

Min­ua risoo edelleen tilaa vievä moot­tori­tieli­it­tymä. Halu­aisin sen suo­rakul­maisek­si, tilaa säästäväk­si T‑liittymäksi, mikä tietysti tarkoit­taisi, että Koivusaa­reen meneväl­lä kaistal­la pitäisi olla alem­pi nopeusra­joi­tus. Kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set ovat kuulem­ma han­kalia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lainen autoil­i­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muual­la näitä kaistako­htaisia nopeusra­joituk­sia näkee. Ja voihan siihen rak­en­taa pienen erotuskorokkeen.

Län­siväylä pitäisi muut­taa bule­vardik­si Laut­tasaaren kohdal­la, mut­ta tämä on raken­net­tu moottoritieoletuksella.

Alueelle on kaavail­tu Ikeaa. Sinän­sä hyvä, että erikoiskaup­pa hakeu­tuu joukkoli­iken­ney­hteyk­sien varrelle.

Liiken­teen kehi­tys Helsingissä

Vuo­tuiset vai­hte­lut ovat aika sat­un­naisia. Pitkän ajan tren­di on, että autoli­ikenne lisään­tyy muual­la, mut­ta vähe­nee Helsin­gin niemel­lä. Pyöräi­lyn tren­di on nou­se­va, mut­ta vuo­tuiset muu­tok­set riip­pu­vat lähin­nä säästä. Helsin­gin keskus­taan tule­va joukkoli­ikenne on 88-pros­ent­tis­es­ti raideli­iken­net­tä ja samal­la siis sähköl­lä kulkevaa.

Joukkoli­iken­neo­su­us poikit­tais­li­iken­teestä on vähäi­nen ja nousee vain hitaasti. Kat­so­taan kah­den vuo­den päästä, mitä Jok­eri saa aikaan.

Kampin auto­talon kort­telin ympäristön varaami­nen Pohjo­la-vaku­u­tusy­htiön omis­ta­malle Kiin­teistö Oy Runskivuorelle

Tämä alue ote­taan siis hyö­tykäyt­töön. Jos halu­amme paljon työ­paikko­ja hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, voisiko tähän rak­en­taa vaik­ka vähän korkeampaa?

 

 

Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tiedä, ymmärtävätkö kaik­ki, kuin­ka huono uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV­‑2 ‑viruk­sen vas­ta-ainetestin tulos. Sen mukaan espan­jalai­sista taudin oli sairas­tanut vas­ta 5 pros­ent­tia. Luku on vain vähän yli kahdek­san ker­taa suurem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä. ”Vain”, kos­ka on oletet­tu, että lieväoireisia tai muuten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin paljon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madridis­sakin posi­ti­ivisia vas­ta-ainetesti­t­u­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tieto on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pavampi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sairaste­taan pitkään – niin pitkään, että joskus saadaan rokote, jos saadaan.

Jos tätä tulosta ei saa­da hor­jute­tuk­si, minä esimerkik­si joudun nos­ta­maan arvioni taudin tap­pavu­ud­es­ta neljästä promilles­ta liki prosenttiin

Tästä voi tul­la meille pysyvä seu­ralainen. On nimit­täin esitet­ty var­teenotet­tavia epäi­lyjä, syn­tyykö tau­tia vas­taan pitkäaikaista immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sairas­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­lakaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-ainereak­tio­ta kuin sairas­t­a­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uud­estaan ja sairas­tut­taa niitäkin, jot­ka ovat taudin jo sairas­ta­neet, se pystyy sairas­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­si­in liit­tyy kuitenkin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kieliv­ät (ehkä) siitä, että vas­ta-ainetesti aiheut­taa vääriä negati­ivisia tuloksia.

Niiden kesku­udessa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-testil­lä (joka sekin tuot­taa run­saasti vääriä negati­ivisia) vas­ta-ainetesti oli kuitenkin negati­ivi­nen 17 pros­en­til­la tapauksista.

Yht­enä COVID-19:n oireista on pidet­ty maku- ja hajuaistin menet­tämistä. Näyt­täisi ole­van liik­keel­lä toinenkin samo­ja oire­i­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka tässä joukos­sa vas­ta-ainetesti oli posi­ti­ivi­nen vain 43,3 pros­en­til­la tutkituista.

Kum­mallisin on kuitenkin ikä­jakau­ma. Sen mukaan taudin sairas­taneis­sa on ikään­tyneitä paljon enem­män kuin nuo­ria. Voisi kuvitel­la, että nuoret aikuiset elävät sosi­aalis­es­ti vilkkaam­paa elämää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän out­oon ikäri­ip­pu­vu­u­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­tyneil­lä on enem­män sel­l­aisia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tiedämme aivan vähän siitä, mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa virus tart­tuu, joten en pysty kom­men­toimaan tätä mah­dol­lisu­ut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja taudin lievänä sairas­taneil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei testi huo­maa niitä. Pienikin määrä vas­ta-ainei­ta saa kuitenkin aikaan vas­tus­tuskyvyn, kos­ka elim­istö muo­dostaa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niille on tarvet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blogi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet min­ulle, että ihmisel­lä on itse asi­as­sa kak­si immuu­nipuo­lus­tus­mekanis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kolme)  joista T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy testis­sä näkyviä vas­ta-ainei­ta. Ilmeis­es­ti täl­läkin puo­lus­tusjär­jestelmäl­lä on kuitenkin muisti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää toista ker­taa ihan heti uud­estaan. Näin ainakin jotkut kom­men­toi­jista ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muista koron­aviruk­sista ja tämä antaa joillekin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­lisu­u­teen tör­mää aika usein. Jos tästä on kyse, se muut­taa tämän huonon uutisen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jalle kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin taudin tap­pavu­u­teen se ei vaiku­ta mitään henkilö­ta­sol­la, mut­ta väestö­ta­sol­la tietysti vaikut­taa, kos­ka pienem­pi määrä ihmisiä voi taudin saa­da. Esimerkik­si nim­imerk­ki Olli S kir­joit­ti tästä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muokkaa

Joitakin tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koron­aviruk­si­in perus­tu­vaan risti-immu­ni­teet­ti­in SARS-kakkos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Tässä vielä toinen

Hyviä uutisia, jos totta!

 

Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja!

 

Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olemme viikko viikol­ta viisaampia koronas­ta. Min­un näke­myk­seni ei ole muut­tunut kuukaudessa yhtään opti­mistisem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja.

Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoi­tus­toimet ja ihmis­ten muut­tumi­nen pelokkaam­mik­si on ollut paljon tehokkaam­paa kuin luulin. Nyt on mah­dol­lista pityää virus säästöliekil­lä siihen saak­ka, että rokote on saatavil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suuri epä­var­muus. On väit­teitä, että rokote saisi myyn­tilu­van jo tam­miku­us­sa. Sen ver­ran tot­tunut olen kuun­tele­maan eri­lais­ten start up ‑porukoiden myyn­tipuhei­ta, että suh­taudun näi­hinkin tietoi­hin vähän epäillen, mut­ta on mah­dol­lista, että epi­demia talt­tuisi rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kuitenkaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niinkin, että rokotet­ta ei tule lainkaan. Yhteenkään koron­aviruk­seen ei tietääk­seni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­tamisel­la” ei päästä nor­maali­in elämään

Haave, että tuti voidaan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maali­in elämään on min­un silmis­säni yhä pelkkää haave-ajat­telua. Tar­tut­tavu­us­luku on pidet­tävä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas lev­itä eksponentiaalisesti.

Yksilö­ta­sol­la on loogista alkaa käyt­täy­tyä rohkeam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka rav­in­to­las­sa on pieni, mut­ta viruk­sen kannal­ta kat­sot­tuna viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kiin­ni siitä, paljonko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on lev­itä. Jos siis ihmiset vaaran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­demi­an nopean lev­iämisen vai­heessa ja koko jut­tu aloite­taan alus­ta. Ekspo­nent­ti­funk­ti­ol­la on veikeitä ominaisuuksia.

Niin­pä tässä men­nään vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka tiukko­jen rajoi­tus­toimien val­lites­sa. Ehkä sit­ten on käytössä rokote tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­tavu­us­luku alle yhden. Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­tavu­usker­roin taitaa kuitenkin antaa asi­as­ta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tart­tumaan, mut­ta näyt­tää ole­van tilantei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la riehakkaasti. Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.

Suurin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­tati­las­tot ovat olev­inaan tarkko­ja, val­taisa epäti­etopisu­us liit­tyy siihen, kuin­ka moni on taudin sairas­tunut ja kuin­ka moni on sairas­tut­tuaan tul­lut sille immuu­niksi. Jos vain toden­netut tapauk­set oli­si­vat havaitut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta olisi, taudin tap­pavu­us olisi Ital­ias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille ja Islannis­sakin vain viisi promil­lea. Kaik­ki riip­puu siitä, paljonko on lieviä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jotkut väit­tävät niitä ole­van kolmekym­menker­tainen määrä ja joidenkin mukaan korkein­taan toinen moko­ma. Arvioin kuukausi sit­ten, että taudin tap­pavu­us on neljä promil­lea enkä ole tätä arviotani muut­tanut, mut­ta on san­ot­ta­va, että olen tul­lut siitä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat häm­men­täviä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta myös vääriä negati­ivisia. THL:n varmis­tuk­seen käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti ei tuo­ta vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta tuot­taako se vääriä negati­ivisia? On lievän muodon sairas­ta­neel­la ver­essään niin paljon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neu­tral­isoimaan viruk­sen? Oli miten oli, Suomes­sa, jopa Helsingis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä. Tukhol­ma on mie­lenki­in­toisem­pi tapaus.

Hoivako­tien asukkaiden eristäminen

Hoivako­tien osalta on pakko harki­ta uud­estaan. Niiden asukkaat elävät siel­lä elämän­sä kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tau­ti pääsee lev­iämään niihin, noin joka kol­mas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mut­ta erist6äminen merk­it­see, että val­ta osa nyky­i­sistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaa­maan omaisi­aan. Hyväkun­toinen voi keskustel­la omais­ten­sa kanssa puhe­limel­la ja vilkutel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­heessa kädestä pitämi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ain­oa tapa saa­da kon­tak­ti; tästä min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta. Onko yksiselit­teis­es­ti hyvä aja­tus eristää hei­dät omai­sis­taan kuole­maansa asti vain, jot­ta kuole­maa voidaan pitkit­tää? Saisiko van­hus itse vali­ta – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Sil­loin samaan yksikköön pitäisi lait­taa tietysti samoin valinneita.

Kesä­tauko?

Yksi ske­naario on, että virus menee kesä­tauolle, kuten muutkin koron­aviruk­set tekevät – tai siis siir­tyy eteläisen pal­lon­puoliskon murheek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­ti­in turhaan.

Joskus mar­rasku­us­sa se tulee siinä tapauk­ses­sa takaisin. Suo­mi, joka on päässyt pan­demi­as­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sista maaperää viruk­sel­la. Vaik­ka olemme ehkä voineet vähän höl­lätä alkusyksys­tä, rajoituk­set tule­vat uud­estaan voimaan.

Jos kesä ei karko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­demia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että koulut avat­ti­in vaan kos­ka ihmis­ten pelokku­us on vähen­tynyt. Met­rossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enem­män on ihmisiä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmisiä mon­en hen­gen joukkoina. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaako virus muuntuneena?

Muut koron­aviruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tävät näin immu­ni­teetin. Nähtäväk­si jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sairas­tut­taa uud­estaan (joskin toden­näköis­es­ti lievem­min) taidin jo sairas­tanei­ta. Sil­loin myös rokot­teen valmis­t­a­mi­nen vaikeu­tuu. Rokote saat­taa olla jo van­hen­tunut, kun se on saanut myyntiluvan.

Toden­näköis­es­ti muuntues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pavak­si, mut­ta var­muut­ta tästä ei ole. Virus men­estyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan päästää tämän levit­tämään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaataa tämän sänkyyn vas­ta seu­raaval­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaar­al­lise­na ikäih­misille, siitä tulee vak­i­tu­inen seu­ralaisemme ja tulemme näkemään eli­na­jan odot­teen jyrkän laskun jon­nekin 1970-luvun tasolle.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­demia ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa. Siitä ei pääse eroon, vaik­ka pois­taisi kaik­ki rajoituk­set. Kukaan ei ole kieltänyt ketään men­emästä ostok­sille Stock­alle, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositel­la!) Suomen vien­ti sakkaa joka tapauk­ses­sa. Koko Varsi­nais-Suo­mi voi joutua vaikeuk­si­in, kos­ka lois­toris­teil­i­jöitä ei taide­ta tila­ta enää täl­lä vuosikymmenel­lä. Jos sak­salaiset joutu­vat lakkaut­ta­maan yhden autote­htaan kysyn­nän heikken­e­misen vuosi, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­telijöistä voi muuten tul­la Finnver­alle todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jatkos­sakin kansan­taloudelle 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa, vuo­den 2021 lop­pu­un men­nessä laskua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kansan­talous on aivan kural­la eikä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edessä on aivan järkyt­tävä meno­jen ja etuuk­sien karsin­ta. Ysikään taloustyöryh­mä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka jatku­va epi­demia tulee mak­samaan. Vihriälän työryh­mäkin pehmoili ja puhui muu­ta­man mil­jardin euron kipupaketista.

Jokaista suo­ma­laista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulon­saa­jaa kohden 36 000 euroa.

Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

Tietysti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voidaan pienen­tää pois­ta­mal­la turhia mut­ta kalli­ita rajoituk­sia ja kehit­tämäl­lä tehokkaampia. Koulut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Olisi taloudel­lis­es­ti todel­la arvokas­ta tietää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Helsingis­säkin on kym­meniä tar­tun­taketju­jen jäljit­täjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tar­tun­tati­lanteista. Ainakaan ruokakaup­po­jen työn­tek­i­jät eivät näytä ole­van suures­sa riskissä. Tuskin sil­loin myöskään asi­akkaat ovat.

Mitä tehokkaam­min pystytään uudet tar­tun­nat jäljit­tämään, sitä vähem­män tarvi­taan mui­ta rajoi­tus­toimia. Jos tar­tun­to­ja on päivässä 20, jäljit­tämi­nen on toki helpom­paa kuin jos niitä olisi 500.

Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.

Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sel­l­ainen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karan­tee­nille. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta.  Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.

Etelä-Kore­as­sa se kyl­lä toimii, mut­ta sil­lä in hin­tansa. Nyt siel­lä on tuhat ihmistä alit­stunut homobaaris­sa. Vira­nomaiset otta­vat hei­hin kaikki­in “diskreetisti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jalle ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homobaaris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viikkoon töi­hin. Kaik­ki tietävät, mis­sä se suuri altistu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työu­ralle Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­si­ivil­la lisä­tyt tek­stit huo­mat­tuani, että ne oli­vat jääneet pois suun­nit­tele­mas­tani tekstistä.

 

Laatupainotettujen elinvuosien arvo

Jos olet sitä mieltä, että eet­tiset valin­nat kuu­lu­vat tunne-elämän piiri­in eikä niitä sik­si pidä pun­taroi­da logi­ikan sään­tö­jen tai matem­ati­ikan keinoin, sin­un ei kan­na­ta pahoit­taa mieltäsi luke­mal­la pidemmälle.

Helsin­gin sanomis­sa oli tänään pitkä artikke­li siitä, että Paul Lill­rankin mukaan tor­jumme Cov-19 ‑kuolemia aivan suh­teet­tomil­la taloudel­lisil­la uhrauk­sil­la. Tästä samas­ta asi­as­ta minäkin olen kir­joit­tanut (Koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuste­hokku­us).

Lill­rank käyt­tää samaa esimerkkiä kuin minäkin siitä, että emme muual­la yhteiskun­nas­sa tor­ju kuolemia hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Pää­sisimme eroon jok­seenkin kaik­ista liiken­nekuolemista määräämäl­lä koko maa­han kat­tonopeu­den 30 km/h, mut­ta emme näin tee. Uhraamme siis tietois­es­ti 200 ihmishenkeä joka vuosi.

Mut­ta onko laatu­pain­otet­tu elin­vu­osi oikea tapa mita­ta asi­aa, vai onko kaikkien kuolemien, nuorten ja van­ho­jen, ter­vei­den ja sairaiden, kuole­man vält­tämi­nen yhtä arvokas asia?

Nuoren ja van­han kuolema

Jokainen kuole­ma tarkoit­taa vain kuole­man aikaistu­mista, kos­ka mikään ei ole niin var­maa kuin se, että me kaik­ki kuolemme joskus. Jos kuole­maa aikaistuu, onko siis sama­nar­voista, aikaistuuko se paljon vai vähän? Jos saisit päät­tää, kuoleeko laps­esi 20-vuo­ti­aana vai 75 vuo­ti­aana, onko se sinus­ta sama, jos hän kuitenkin kuolee ennenaikaises­ti, siis ennen kuin kuolee ”van­hu­u­teen”?

Päädymme todel­la kum­mallisi­in johtopäätök­si­in, jos ole­tamme, että on saman tekevää, minkä ikäisenä ihmi­nen kuolee, jos hän kuitenkin joskus kuolee.

Kyl­lä auton alle kuolem­i­nen 95-vuo­ti­aana on pienem­pi mene­tys kuin auton alle kuolem­i­nen 18-vuotiaana.

Elämä ter­veenä tai sairaana

Onko elämä ter­veenä arvokkaampi asia kuin elämä sairaana?

Ajat­tele taas oma­l­ta kohdal­tasi. Saat 70-vuo­ti­aana taudin, joka on paran­net­tavis­sa 10 000€ mak­saval­la operaatiolla.(lonkkaleikkaus nyt esimerkik­si)  Paran­ta­mat­tomana se ei sin­ua tapa, mut­ta kaataa sin­ut lop­puiäk­sesi sänkyyn. Kan­nat­taako sitä paran­taa vai olisiko se ter­vey­den­huol­lon rahan haaskaamista, kos­ka elämä ter­veenä ja sairaana on samanarvoista?

Suuri osa ter­vey­den­huol­losta aut­taa ihmisiä vaivois­sa, jot­ka eivät tapa, mut­ta tekevät elämästä ikävää. Onko tämä kaik­ki siis turhaa?

Koko ter­vey­den­huolto pitää arvioi­da uud­estaan, jos elämä sairaana ja ter­veenä on samanarvoista.

Minä ainakin toivon, että voin elää jäl­jel­lä ole­vat vuoteni reip­paana ja ter­veenä. Uskon kuu­lu­vani tässä asi­as­sa enemmistöön.

Minä korona kuole­man vält­tämi­nen maksaa?

Lill­rank las­kee koron­apoli­ti­ikan kus­tan­nuk­set vähän samal­la taval­la kuin minä yllä maini­tus­sa postauk­ses­sani. Minä laskin sen BKT:n lasku­na, ja Lill­rank val­tion velka­an­tu­mise­na. Sik­si minä sain vielä isom­man hin­nan kuin Lill­rank, kos­ka val­tion ohel­la tässä köy­htyvät kun­nat, yri­tyk­set ja ennen kaikkea yksi­tyiset kansalaiset.

Se on kuitenkin väärin las­ket­tu. Tämä min­un täy­tyy nyt myön­tää. Vaik­ka emme olisi tehneet mitään rajoituk­sia, taloudel­liselta iskul­ta emme olisi vält­tyneet. Ei Suomen hal­li­tus ole kieltänyt Turun telakkaa rak­en­ta­mas­ta lois­toris­teil­i­jöitä, mut­ta silti piti 400 henkeä irti­sanoa (eikä se siihen lopu). Kukaan ei ole kieltänyt käymästä ostok­sil­la Stock­alla, mut­ta niin vain on tavarat­a­lo tyhjä.

Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus

Vuon­na 2018 Euroop­paa koet­teli influ­enssa-aal­to, joka tap­poi arvi­ol­ta 200 000 euroop­palaista. Tarkkaa lukua ei tiedä kuin Paul Lil­rank, jon­ka mukaan se oli 152 000. Noin tarkas­sa luvus­sa ovat ilmeis­es­ti mukana vain var­men­netut tapauk­set, mikä sul­kee pois van­hainkodeis­sa ”van­hu­u­teen” kuolleet. Samal­la taval­la var­men­net­tu­ja koron­akuolemia on Euroopas­sa 147 000 mut­ta todel­lisu­udessa myös noin 200 000. Tasois­sa siis ollaan, mut­ta Cov-19 menee kyl­lä heit­tämäl­lä ohi. Se on siis tappavampi.

Mut­ta kat­so­taan­pa näitä luku­ja ikäryh­mit­täin. Uno­hde­taan kuolin­syyti­las­tot ja kat­so­taan, paljonko ylimääräisiä kuolemia on ollut. Käytän sivus­ton euromomo.eu ‑tieto­ja. (www.euromomo.eu)

Nämä aliarvioi­vat, kos­ka influ­enssakuolleisu­us ja liiken­nekuolemat ovat vähen­tyneet korona­toimien seu­rauk­se­na. Niin­pä arvio Cov-19-kuolleisu­ud­es­ta olisi tämän mukaan Suomes­sa negati­ivi­nen, kos­ka yli 200 Cov-19 ‑kuole­mas­ta huoli­mat­ta kuolleisu­us on Suomes­sa alle normaalin.

Mut­ta kat­so­taan kuitenkin ylikuolleisu­ut­ta 24  Euro­momon jäsen­maas­sa (ei siis koko Euroop­pa eikä edes koko EU)

Aikasar­jana se näyt­tää tältä. Influ­enssa-aal­lot näkyvät siinä selvästi. Jostain syys­tä influ­enssakuolemia on eniten samoissa mais­sa kuin korona-kuolemia. Kuollei­den määrässä taudin ovat tasois­sa, mut­ta vauhti on COV-19:llä selvästi kovempi.

Samas­sa julka­isu­is­sa esitetään kumu­lati­ivi­nen ylikuolleisu­us vuo­den alus­ta eri vuosi­na. Tästä kuvas­ta olen poimin­ut tau­tukkoon ylikuolleisu­u­den ikäryh­mit­täin vuon­na 2018 ja 2020 viikkoon 18 mennessä.

* Olen jakanut ikälu­okan 15–64 vuot­ta tiedot viidel­lä, kos­ka siinä on 50 ikälu­okkaa, kun muis­sa on 10. Olisi pitänyt suh­teut­taa ikälu­okkien kokoon, mut­ta sitä tietoa min­ul­la ei ole.

Lap­si-ikälu­okkien luvut eivät ole nol­las­sa, mut­ta ne ovat alle sadan.

Kuvas­ta näkee, että molem­mat, sekä Influ­enssa että Cov-19 ovat molem­mat vaar­al­lisia lähin­nä van­huk­sille, mut­ta Cov-19 on sitä vielä voimakkaammin.

Har­mi kyl­lä, tämä tilas­to peit­tää olen­naisen, kos­ka ikälu­okas­sa 15–64 ‑vuot­ta on mukana ikälu­okat 60–64, joi­hin suurin osa kuole­man­ta­pauk­sista sijoit­tuu. Olen eri­tyisen kiin­nos­tunut alle 60-vuo­ti­aiden kuolleisuudesta.

Tan­skan Serum Insti­tuutin tutkimus

Sain linkin Tan­skan Serum insti­tuutin julka­isu­un Elidemi­ol­o­gisk trend og fokus: døde­lighet, jos­sa on ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta Cov-19 ‑tau­ti­in ja kuu­teen edel­liseen kausi-influ­enssaan. Mit­ta­ri­na on, kuin­ka moni tau­ti­in toden­ne­tu­isti sairas­tuneista on kuol­lut. Tämä “toden­netusti sairas­tunut” tekee mit­tarista vah­vasti harhaisen, kos­ka molem­mis­sa sairauk­sis­sa rek­isteröidään vain vaikeim­mat tapauk­set. Kumpi on harhaisem­pi riip­puu siitä, mil­lainen lääkärin­todis­tus influ­enssaan sairas­tuneen pitää Tan­skas­sa toimit­taa työnantajalleen.

 

Tulos on tiivis­tet­ty oheiseen kuvaan. Kos­ka mukana on kuusi kausi-inflenssaa, influ­enssa tap­pavu­us esitetään janana (Tämä ei siis ole luottamusväli.)

Yli 60-vuo­ti­ais­sa COV-19 on keskimäärin tap­pavampi. Van­hem­mis­sa ikälu­okissa ero on huo­mat­ta­van suuri. Mitä kuvas­ta ei näe ilman suuren­nus­la­sia on kuitenkin mie­lenki­in­toinen ja uusi tieto. Alle 60-vuo­ti­aiden kesku­udessa influ­enssa on tämän mukaan selvästi tap­pavampi, joskin ei sekään kovin tappava.

Tätä emme saa lukea lehdis­tä. Kyl­lä Cov-19 voi tap­paa myös nuorem­pia, mut­ta niin tekee influ­enssakin ja siis selvästi toden­näköisem­min. Influ­enssaan kuolleista ei vain tehdä iso­ja lehti­jut­tu­ja. Elämme vääristyneessä todellisuudessa.

Tähän tulok­seen kan­nat­taa suh­tau­tua varauksin ja odot­taa uusia tietoja.

Epi­demi­an tor­ju­misen kannal­ta tämä puoltaisi strate­giaa, jos­sa suo­jataan ikään­tyneet ja muut riskiryh­mi­in kuu­lu­vat, mut­ta ei säädeltäisi nuorem­pi­en kon­tak­te­ja niin tiukasti.

Mei­dän riskiryh­mäläis­ten vankeus päät­tyy sitä nopeam­min, mitä nopeam­min nuoret sairas­ta­vat taudin pois.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osal­lis­tun muil­ta kiireiltä lau­takun­nan kokoukseen.

Pyöräli­iken­teen kehittämisohjelma

Ihan hyvä paperi, jos­sa niukku­u­den olois­sa tehdään pyöräi­lyn hyväk­si mitä voidaan. Perin hitaasti raken­netaan pyöräi­lyn pääverkkoa. Tähä­nas­tisel­la vauhdil­la se ei valmis­tu­isi tämän vuo­sisadan aikana, mut­ta nyt pan­naan vähän vauhtia.

Atte Har­jan­teen aloite viherk­er­toimen käytöstä viihtyvyy­den, sopeu­tu­misen ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den edistämiseksi

Atte puut­tuu val­tu­utet­tuna olen­naisi­in ja pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin. Vas­taus on ympäripyöreän myön­teinen. Idea on, että mis­sä viherk­er­roin ei joh­da järkevään lop­putu­lok­seen, voidaan käyt­tää kaavamääräyk­siä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite korttelipihoista

Uusil­la asuinalueil­la pihat kaavoite­taan pääosin yhteisik­si eikä niiden väli­in saa rak­en­taa aito­ja tai muure­ja. Kata­janokalla taloy­htiöt halu­aisi­vat kaataa muure­ja, mut­ta niiden kaat­a­mi­nen kiel­letään, kos­ka rakennussuojelu.

Kier­to- ja jakamistalouden tiekartta

Kaupun­gin osalta pää­paino on tietysti rak­en­tamises­sa ja purkamises­sa. Betonin käyt­töä pitäisi vähen­tää. Kaupunki­lais­ten omien kier­rä­tyshankkei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi sekä tilo­ja että suopeutta.

Kru­u­nun­haas­sa alak­ouluikäi­nen tyt­tö oli pan­nut myyn­tipöy­dän pystyyn jalka­käytävälle ja myi parin päivän aikana van­ho­ja lelu­jaan tai jotain sel­l­aista. Ei tul­lut vira­nomaiset häätämään pois. Hyvään suun­taan ollaan siis menossa.

Alek­sis Kiv­en kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma

Katu kun­nos­te­taan. Alek­sis Kiv­en kadul­la pyöräi­ly­olo­suh­teet paranevat, fil­lar­it pyöräkaistoille. Fleminginkadul­la sekali­ikenne. Se toimisi muuten, mut­ta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaar­al­lista. On ikävä kaat­ua kiskoi­hin, jos lisäk­si auto tulee takaa ja ajaa päälle.

Kansal­lisen kaupunkipuis­ton esiselvitys

Virkamiehet esit­tävät, että peruste­taan kaupunkipuis­to ilman kansal­lis-liitet­tä. Halu­taan pitää kaavoitus omis­sa käsis­sä. Tästä vään­netään var­maankin kun­nol­la kät­tä. Min­ullekin on vähän epä­selvää, kuin­ka vah­va veto-oikeus kaupun­gin kaavoituk­seen ympäristömin­is­ter­iön virkamiehille tulisi. Jot­ta se ei menisi kohtu­ut­to­muuk­si­in, kansalli­nen kaupunkipuis­to pitäisi raja­ta lähin­nä vain viher­alueisi­in, mut­ta ei asuinaluei­den kaavoitukseen.

Sää­ta­lo Vuorikadun päässä nurin

Tuo van­ha harakan­pesä pure­taan ja kor­vataan nykyaikaisel­la toimis­to- liike tai hotel­li­raken­nuk­sel­lal­la. Tont­ti liit­tyy samal­la huoltotunneliin.

Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotel­li tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.

Nihdin katusu­un­nitel­mat

Nihti on autoli­iken­teen osalta puss­in­perä. Sik­si kat­u­aluei­ta on voitu suun­nitel­la suurelta osin autot­tomak­si. Siitä tulee näin paljon parem­pi. Kata­janokan kär­jessä on peri­aat­teessa sama tilanne, mut­ta 1980-luvun suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan meren­ran­tanäkymät varat­ti­in parkkipaikoille.

Jen­ny Pajusen (kk) toivo­muspon­si kevyen liiken­teen sil­las­ta Nihdis­tä Tervasaareen

Virkamiehet vas­tus­ta­vat tätä voimakkaasti. Min­ul­la on sil­taa kohtaan sym­pa­ti­aa. Se lyhen­täisi käve­ly­matkaa Nihdis­tä keskus­taan radikaal­isti. On tot­ta, että monia pur­jevene­paikko­ja menetet­täisi­in, mut­ta voihan vene­paikois­sa olla työn­jakoa niin, että moot­torive­neet ovat sil­lan sisäpuolel­la ja pur­jeve­neet ulkopuolella.

 

 

Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä

Hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka koronas­sa on ihan hyvä. Täl­lä blogilla ja twit­ter­tilil­läni olen esittänyt

  • Ulkon­ali­ikku­miskiel­toa ei pidä tehdä, kos­ka liikku­mat­to­muus tap­paa var­masti. Toteu­tui toisin kuin useim­mis­sa muis­sa rajoi­tusten tielle läht­eneis­sä maissa.
  • Vierailut van­hainkotei­hin pitää kieltää, niin epäin­himil­listä kuin tämä onkin. Toteu­tunut[1]
  • Perusk­oulut pitää ava­ta Vapun jäl­keen. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 14.5.
  • Korkeak­oulu­jen tulisi voi­da jär­jestää pääsyko­keet. Ilmeis­es­ti ei toteudu.
  • Ruokar­avin­to­lat voisi­vat ava­ta oven­sa, jos rav­in­to­las­sa on pöyti­in tar­joilu, ehkä vähän har­ven­ne­tu­il­la pöytäjär­jeste­ly­il­lä. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 1.6.
  • Viro­lais­ten raken­nus­mi­esten pitäisi saa­da käy­dä koton­aan. Toteu­tuu 14.5.
  • Ote­taan käyt­töön eteläko­re­alainen kon­tak­tien jälji­tyso­hjel­ma. Toteu­tuu vah­vasti vesitet­tynä ja siten hyvin alite­hoise­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan hyvin pitkään.
  • Nuorten kokoon­tu­misen tulisi suh­tau­tua lievem­min. Ei toteudu
  • Riskiryh­mien eristys­tä tulee tiuken­taa ja tehdä tämä myös mah­dol­lisek­si niin, että yksinäiset van­huk­set saa­vat ostok­set kotiovelleen. Toteu­tuu Helsingissä.
  • Kir­jas­to­jen lain­aus­toim­inta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos päätöstä lukee niin kuin se on kir­joitet­tu, lainaa­jia ei kuitenkaan saa päästää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaati­nee täsmennystä.)

[1] Tosin olen alka­nut epäil­lä tämän inhimil­lisyyt­tä. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että enem­mistö hoi­vokodeis­sa nyt ole­vista van­huk­sista ei saa kos­ket­taa omaisi­aan enää ennen kuolemaansa.

Covid–19:n outo käyttäytyminen

Kun jokin asia kehit­tyy eri taval­la kuin sen mallin mukaan pitäisi kehit­tyä, on se osoi­tus siitä, että on jotain, jota me emme tiedä.

Cov-19 epi­demi­as­sa on kak­si asi­aa, jot­ka minus­ta vaati­si­vat selitystä.

Lev­iämi­nen ryppäinä 

Epi­demi­aa alet­ti­in tor­jua mielessä saman­lainen lev­iämis­malli kuin on influ­enssal­la. Sik­si sitä tor­ju­taan niin kuin tor­jut­taisi­in influ­enssaa. Tämä onkin ollut tehokas­ta. Kausi-influ­enssa on nujer­ret­tu täy­del­lis­es­ti niin, että influ­enssakuolemat ovat ilmeis­es­ti vähen­tyneet Suomes­sa enem­män kuin korona-kuolemia on ollut. Ainakin kokon­aiskuolleisu­us Suomes­sa on nor­maalin alapuolella.

Influ­enssa lev­iää tasaiseen tahti­in kaikkialle. Cov-19 ‑epi­demia on levin­nyt purkauksi­na siel­lä tääl­lä. On puhut­tu super­levit­täjistä ja viruslin­go­ista. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että muuten Cov-19 tun­tuu ole­van aika huono lev­iämään. Pitäisi tietää mis­tä ja mik­si tulee yksit­täisiä purkauk­sia. Tämä ei ole vain aka­teemis­es­ti kiin­toisa kysymys. Jos voisimme selvit­tää, mik­si virus lev­iää jois­sakin tilanteis­sa niin run­saasti, voisimme keskit­tyä niihin, ja pois­taa huo­mat­tavasti turhia rajoituksia.

Super­levit­täjät? Onko ole­mas­sa ihmistyyp­pi, joka biol­o­gis­ten omi­naisuuk­sien­sa tai käyt­täy­tymisen­sä vuok­si levit­tää virus­ta tehokkaasti ympäri­in­sä. Ehkä heille virus on vain sat­tunut aset­tumaan paikkaan, jos­ta se lev­iää hel­posti. Jos näin on, tästä emme pääse eteenpäin.

Otolli­nen tilanne? Onko tun­nis­tet­tavis­sa tilantei­ta, jois­sa virus lev­iää paljon ja siis vas­taavasti jok­seenkin tur­val­lisia tilantei­ta, jois­sa se ei lev­iä juuri lainkaan. Jos kysymys on tästä ja pysty­isimme tun­nista­maan nämä tilanteet, vält­täisimme niitä ja vain niitä.

Tutkit­ta­va hypo­teesi. Viruslinkoina on mainit­tu kuoro­laulu­ti­laisuuk­sia ja jalka­pal­lo-ottelui­ta. Musi­ikki­talos­sa oli viruk­sen alku­vai­heessa run­saasti tilaisuuk­sia, mut­ta vain nais­ten­päivän kon­sertista muo­dos­tui viruslinko. Siel­lä esi­in­tyi kuoro, mut­ta se tuskin pystyi kovin kauas hönkimään. Siel­lä oli myös yhteis­laulua.  Voisiko voimakas äänen­muo­dos­tus irrot­taa nielus­sa ole­via viruk­sia? Ehkä käsien pesemisen lisäk­si tarvit­taisi­in toinen ohje: älä metelöi.

(Mut­ta jäitä hat­tuun. uutis­ten perus­teel­la tilanteet, jois­sa on huudet­tu tai laulet­tu, ovat levit­täneet virus­ta, mut­ta uutiset eivät tuo­ta tilanteista kun­nol­lista oto­s­ta. Sik­si kyse on vain ehdo­tuk­ses­ta tutkit­tavak­si hypo­teesik­si. Tätä voi muuten tutkia kliinisesti.)

Etelä-Italia

Pohjois-Italia on pahim­min viruk­sen saas­tut­tamia aluei­ta, mut­ta Toscanan eteläpuolelle virus on levin­nyt huonos­ti. Tätä voi selit­tää sil­lä, että kun epi­demia puhke­si Lom­bar­dias­sa, mut­ta Italia eristäy­tyi, mut­ta siihen jäi pitkä aikaväli. Sil­loin kun muualle Euroop­paan tuli run­saasti tar­tun­to­ja Pohjois-Ital­ias­ta, kanssakäymi­nen Ital­ian sisäl­lä oli nor­maalia. Mik­si virus lev­isi niin hyvin muualle Euroop­paan ja niin huonos­ti muualle Italiaan?

Läm­min sää ja ultra­vi­o­let­tisäteily? Ei tun­nu uskot­taval­ta. Mik­si virus voi niin hyvin Sin­ga­pores­sa ja Equadoris­sa, jot­ka ovat molem­mat peräti päivätasaajalla?

Tässä on jotain, jota emme tiedä.

Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysynyt, mik­si kahdelle samanikäiselle ja yhtä ter­veelle cov-19 on toiselle lievä ja toiselle vaikea. Minus­ta siinä ei ole mitään ihmeel­listä. Kyse on sattumasta.

Luin aikanaan lääketi­eteen Nobel-palkin­non saa­neet ran­skalaisen mikro­bi­olo­gi Jacques Mon­od’n todel­la vaikut­ta­van teok­sen Sat­tuma ja vält­tämät­tömyys. Kir­ja on ilmestynyt ran­skak­si vuon­na 1970 ja suomek­si Anto Leikolan kään­tämänä vuon­na 1973.

Vas­ta-ainei­den tuotan­nos­ta siinä san­o­taan näin:

 Pitkään oletet­ti­in, että vas­ta-aineen spe­si­fiseen liin­tyn­tärak­en­teeseen tarvit­ta­van infor­maa­tion lähde on antigeeni itse. Nykyään on kuitenkin tul­tu siihen tulok­seen, että vas­ta-aineen rakenne ei johdu ollenkaan antigeenista: elim­istöön syn­tyy suuria määriä erikois­tunei­ta solu­ja, joil­la on ain­ut­laa­tu­inen kyky ”pela­ta rulet­tia” erääl­lä täs­mälleen määrätyl­lä osal­la niistä geeni­jak­soista, jot­ka määräävät vas­ta-aineen rak­en­teen. Tämän erikois­tuneen ja äärim­mäisen nopean geneet­tisen ruletin toim­intaa ei ole vielä yksi­tyisko­htais­es­ti selvitet­ty, mut­ta toden­näköis­es­ti siinä tapah­tuu sekä rekom­bi­naa­tioi­ta että mutaa­tioi­ta, jot­ka kuitenkin kaik­ki ovat sat­tuman­varaisia ja vail­la mitään yhteyt­tä antigeenin rak­en­teeseen. Antigeeni puolestaan toimii val­it­si­jana suosien niiden solu­jen lisään­tymistä, jot­ka sat­tuvat tuot­ta­maan tätä antigee­nia tun­nistavaa vasta-ainetta. 

Tämä mikro­bi­ologi­nen seli­tys on var­maankin van­hen­tunut. Siitä tiedet­täneen paljon enem­män. Olen­naista tässä on tämä sat­un­naisu­us. Ellei sitäkin ole kumot­tu, vas­taus kysymyk­seen on yksinker­tainen: kyse on sattumasta.

Min­ua tämä malli viehät­tää, kos­ka se sopii havain­toi­hin. Havain­toi­hin sopimi­nen on tilas­toti­eteessä merk­ki siitä, että malli ei toden­näköis­es­ti ole kokon­aan väärä, vaik­ka voi tietysti olla.

Jos kyse ei olisi sat­un­nais­gen­er­aat­torista vaan insinöörimäis­es­tä suun­nit­telus­ta, jos­sa antigee­nia mitat­taisi­in ja analysoitaisi­in ja laa­dit­taisi­in sit­ten suun­nitel­ma sen nitistämisek­si, pro­jek­tille olisi jokin arvioitu aika. Olen­naista on, että kun aikaa on kulunut, tuo­ta arvioitua aikaa on jäl­jel­lä vähemmän.

Tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori taas syn­nyt­tää Pois­son-pros­essin. Jos tilas­totiede on tun­tem­aton­ta, sitä voi kuva­ta vaik­ka nopan heitol­la, jota jatke­taan niin kauan, kunnes tulee ensim­mäi­nen kuto­nen. Kuin­ka mon­ta ker­taa pitää nop­paa heit­tää? Keskimäärin kuusi ker­taa, mut­ta vain keskimäärin. Kuto­nen voi tul­la ensim­mäisel­lä ker­ral­la (se on itse asi­as­sa toden­näköisin tulos eli moo­di), mut­ta voi käy­dä niin, että kah­denkymme­nen ker­ran jäl­keen ei ole tul­lut ensim­mäistäkään kutos­ta. Olen­naista on, että pros­es­si on itsen­sä uno­hta­va. Jos ensim­mäiset kak­sikym­men­tä yri­tys­tä ei ole tuot­tanut yhtään kutos­ta, onnis­tu­mi­nen ei ole tul­lut yhtään lähem­mäs. Edelleen jäl­jel­lä on keskimäärin kuusi heit­tok­er­taa, mut­ta siis yhä vain keskimäärin.

Ident­ti­sistä kak­so­sista toinen voi saa­da kutosen ensim­mäisel­lä yri­tyk­sel­lä, toisel­la onnis­tu­mi­nen voi kestää niin kauan, että tau­ti­in ehtii kuol­la ennen sitä. Niin­pä Cov-19 tuot­taa toisille vaka­van ja toisille lievän taudin pelkän sat­tuman seu­rauk­se­na. Jos virus nitis­tetään ennen kuin se on siir­tynyt hen­gi­tys­tei­hin, selviää pienel­lä kurkkukivulla.

Sat­un­naisu­u­den lisäk­si on kyse sys­temaat­tisu­ud­es­ta. Riip­puu ihmisen yleiskun­nos­ta ja hänen syömän­sä ravin­non ter­veel­lisyy­destä, mis­sä kun­nos­sa tuo sat­un­nais­gen­er­aat­tori on. Hyväkun­toisel­la se suoltaa kokeilu­ja nopeam­mas­sa tahdis­sa, joten hyväkun­toinen selviä toden­näköis­es­ti paremmin.

Nyt seu­raa tek­stiä, jota ei löy­dy Monodin kir­jas­ta. Olen tämän oppin­ut jostain muual­ta, toden­näköis­es­ti epi­demi­olo­gian luen­nol­la. Ja huo­mat­takoon, että tietoni ovat todel­la van­hen­tunei­ta. Vas­tuu siis siir­tyy nyt lukijalle.

Suuri altistus vaar­al­lisem­pi kuin pieni.

On havait­tu, että voimakas altistus COV-19-viruk­selle on vaar­al­lisem­pi kuin lievä altistus. Tämä ei ole ihan itses­tään selvää, mut­ta lop­ul­ta ymmär­ret­tävää. Mik­si on eri asia, saako viruk­sia vähän vain tuhatk­er­taisen määrän, kos­ka jos virusten määrä kaksinker­tais­tuu ajas­sa t, se on tuhatk­er­tais­tunut ajas­sa 10t, jol­loin ollaan samas­sa tilanteessa kuin jos viruk­sia olisi heti saatu tuhatk­er­tainen määrä. Mod­onin kuvaaval­la sat­un­nais­gen­er­aat­to­ril­la on kuitenkin ollut tuo 10 t enem­män aikaa. Se on tässä olennaista.

Entä immu­ni­teetin kesto?

Immu­ni­teetin osalta ei tämän ehkä van­hen­tuneen teo­ri­an mukaan ole olen­naista paljonko vas­ta-ainet­ta on. Jos sitä ylipään­sä on, sitä syn­tyy heti lisää, kun tarvi­taan. Vas­ta-aineet näyt­tävät säi­lyvän todel­la pitkään. Ker­ran sairastet­tu vesirokko suo­jaa yleen­sä koko elin­iän. Vuo­den 2009 sikain­flu­enssa säästi paljon hyvin iäkkäitä, jot­ka oli­vat lapsi­na sairas­ta­neet 90 vuot­ta aikaisem­min espan­jan­taudin. Virus voi kuitenkin tul­la uud­estaan vähän muun­tuneena, jol­loin van­ha resep­ti ei päde enää. Myös viruk­set muun­tu­vat sat­un­nais­es­ti. Kun virus kehit­tää mutaa­tion, johon van­hat keinot eivät tep­si, se alkaa taas lev­itä. Har­mit­tomat nuhaku­umet­ta tuot­ta­vat koron­aviruk­set ovat täl­laisia. Ne pyörivät las­ten kesku­udessa jatku­vasti alati vähän muuntuvina.

Uusi melkein saman­lainen antigeeni selätetään helpommin

Jostakin olen oppin­ut, joskaan en tiedä, päteekö tämä enää, että Monodin kuvaa­ma rulet­ti ei ole täysin sat­un­nainen, vaan käyt­tää lähtöko­htanaan van­ho­ja hyväk­si koet­tu­ja resepte­jä ja tekee niihin sat­un­naisia muu­tok­sia. Sik­si uusi influ­enssavirus ei ole yhtä vaar­alli­nen sille, joka on joskus sairas­tanut jonkin influ­enssan, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väestössä, jos yhtään influ­enssa ei ole sairastet­tu. Amerikan inti­aane­ja eivät tuhon­neet espan­jalais­ten aseet vaan hei­dän tuo­mansa inti­aaneille kokon­aan uuden­laiset taudit.

Tuon van­han teo­ri­an mukaan antigeenin ilmaantues­sa tuote­taan ensin vas­ta-aineit­ta van­ho­jen kaavo­jen mukaan ja jos jokin niistä toimii, sitä monis­te­taan. Tämän mukaan immu­ni­teet­ti ei edel­lytä lainkaan vas­ta-ainei­ta ver­essä. Riit­tää, että säilössä on sitä tuot­tavia solu­ja. Tämä on ilmeis­es­ti kumot­tu, kos­ka immu­ni­teet­tia ja sen heiken­tymistä koske­vat artikke­lit puhu­vat vas­ta-ainei­den määrästä ver­essä Tosin aina­han jokin sota ihmisen elim­istössä on meneil­lään, joten kaikkia vas­ta-ainei­ta, joi­ta osa­taan tuot­taa, ver­essä myös on.

Iso resep­tikir­jas­to on hyväksi

Mitä enem­män eri­laisia infek­tioi­ta ihmi­nen on elämässään läpi käynyt, sitä vahvem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­laisia sairauk­sia. Liialli­nen hygien­ia on vaaraksi.

Liialli­nen hygien­ia tekee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän vain­o­harhaisek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­l­ainen kek­sitään vaik­ka siitepölystä. Liika hygien­ia altistaa allergioille.

Seu­raa tutkimushy­po­teesi: kun lievä cov-19 infek­tio ei näytä syn­nyt­tävän vas­ta-ainei­ta, voisiko se johtua siitä, että kun tau­ti voitet­ti­in melkein heti, vas­ta-ainei­ta tarvit­ti­in todel­la vähän. ”Resep­ti” on kuitenkin immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmän ”resep­tikir­jas­sa”.

= = = =

Tässä kir­joituk­ses­sa esi­in­tyvät tiedot ovat var­masti van­hen­tunei­ta. Halusin täl­lä kir­joituk­sel­la vain osoit­taa, miten omak­sut­tu tilas­tolli­nen malli aut­taa jäsen­tämään havain­to­ja. Jos­sain vai­heessa malli joutuu havain­to­jen kanssa ris­tiri­itaan. Sil­loin on aika kehit­tää uusi malli.