Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus

Vuon­na 2018 Euroop­paa koet­teli influ­enssa-aal­to, joka tap­poi arvi­ol­ta 200 000 euroop­palaista. Tarkkaa lukua ei tiedä kuin Paul Lil­rank, jon­ka mukaan se oli 152 000. Noin tarkas­sa luvus­sa ovat ilmeis­es­ti mukana vain var­men­netut tapauk­set, mikä sul­kee pois van­hainkodeis­sa ”van­hu­u­teen” kuolleet. Samal­la taval­la var­men­net­tu­ja koron­akuolemia on Euroopas­sa 147 000 mut­ta todel­lisu­udessa myös noin 200 000. Tasois­sa siis ollaan, mut­ta Cov-19 menee kyl­lä heit­tämäl­lä ohi. Se on siis tappavampi.

Mut­ta kat­so­taan­pa näitä luku­ja ikäryh­mit­täin. Uno­hde­taan kuolin­syyti­las­tot ja kat­so­taan, paljonko ylimääräisiä kuolemia on ollut. Käytän sivus­ton euromomo.eu ‑tieto­ja. (www.euromomo.eu)

Nämä aliarvioi­vat, kos­ka influ­enssakuolleisu­us ja liiken­nekuolemat ovat vähen­tyneet korona­toimien seu­rauk­se­na. Niin­pä arvio Cov-19-kuolleisu­ud­es­ta olisi tämän mukaan Suomes­sa negati­ivi­nen, kos­ka yli 200 Cov-19 ‑kuole­mas­ta huoli­mat­ta kuolleisu­us on Suomes­sa alle normaalin.

Mut­ta kat­so­taan kuitenkin ylikuolleisu­ut­ta 24  Euro­momon jäsen­maas­sa (ei siis koko Euroop­pa eikä edes koko EU)

Aikasar­jana se näyt­tää tältä. Influ­enssa-aal­lot näkyvät siinä selvästi. Jostain syys­tä influ­enssakuolemia on eniten samoissa mais­sa kuin korona-kuolemia. Kuollei­den määrässä taudin ovat tasois­sa, mut­ta vauhti on COV-19:llä selvästi kovempi.

Samas­sa julka­isu­is­sa esitetään kumu­lati­ivi­nen ylikuolleisu­us vuo­den alus­ta eri vuosi­na. Tästä kuvas­ta olen poimin­ut tau­tukkoon ylikuolleisu­u­den ikäryh­mit­täin vuon­na 2018 ja 2020 viikkoon 18 mennessä.

* Olen jakanut ikälu­okan 15–64 vuot­ta tiedot viidel­lä, kos­ka siinä on 50 ikälu­okkaa, kun muis­sa on 10. Olisi pitänyt suh­teut­taa ikälu­okkien kokoon, mut­ta sitä tietoa min­ul­la ei ole.

Lap­si-ikälu­okkien luvut eivät ole nol­las­sa, mut­ta ne ovat alle sadan.

Kuvas­ta näkee, että molem­mat, sekä Influ­enssa että Cov-19 ovat molem­mat vaar­al­lisia lähin­nä van­huk­sille, mut­ta Cov-19 on sitä vielä voimakkaammin.

Har­mi kyl­lä, tämä tilas­to peit­tää olen­naisen, kos­ka ikälu­okas­sa 15–64 ‑vuot­ta on mukana ikälu­okat 60–64, joi­hin suurin osa kuole­man­ta­pauk­sista sijoit­tuu. Olen eri­tyisen kiin­nos­tunut alle 60-vuo­ti­aiden kuolleisuudesta.

Tan­skan Serum Insti­tuutin tutkimus

Sain linkin Tan­skan Serum insti­tuutin julka­isu­un Elidemi­ol­o­gisk trend og fokus: døde­lighet, jos­sa on ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta Cov-19 ‑tau­ti­in ja kuu­teen edel­liseen kausi-influ­enssaan. Mit­ta­ri­na on, kuin­ka moni tau­ti­in toden­ne­tu­isti sairas­tuneista on kuol­lut. Tämä “toden­netusti sairas­tunut” tekee mit­tarista vah­vasti harhaisen, kos­ka molem­mis­sa sairauk­sis­sa rek­isteröidään vain vaikeim­mat tapauk­set. Kumpi on harhaisem­pi riip­puu siitä, mil­lainen lääkärin­todis­tus influ­enssaan sairas­tuneen pitää Tan­skas­sa toimit­taa työnantajalleen.

 

Tulos on tiivis­tet­ty oheiseen kuvaan. Kos­ka mukana on kuusi kausi-inflenssaa, influ­enssa tap­pavu­us esitetään janana (Tämä ei siis ole luottamusväli.)

Yli 60-vuo­ti­ais­sa COV-19 on keskimäärin tap­pavampi. Van­hem­mis­sa ikälu­okissa ero on huo­mat­ta­van suuri. Mitä kuvas­ta ei näe ilman suuren­nus­la­sia on kuitenkin mie­lenki­in­toinen ja uusi tieto. Alle 60-vuo­ti­aiden kesku­udessa influ­enssa on tämän mukaan selvästi tap­pavampi, joskin ei sekään kovin tappava.

Tätä emme saa lukea lehdis­tä. Kyl­lä Cov-19 voi tap­paa myös nuorem­pia, mut­ta niin tekee influ­enssakin ja siis selvästi toden­näköisem­min. Influ­enssaan kuolleista ei vain tehdä iso­ja lehti­jut­tu­ja. Elämme vääristyneessä todellisuudessa.

Tähän tulok­seen kan­nat­taa suh­tau­tua varauksin ja odot­taa uusia tietoja.

Epi­demi­an tor­ju­misen kannal­ta tämä puoltaisi strate­giaa, jos­sa suo­jataan ikään­tyneet ja muut riskiryh­mi­in kuu­lu­vat, mut­ta ei säädeltäisi nuorem­pi­en kon­tak­te­ja niin tiukasti.

Mei­dän riskiryh­mäläis­ten vankeus päät­tyy sitä nopeam­min, mitä nopeam­min nuoret sairas­ta­vat taudin pois.

 

108 vastausta artikkeliin “Cov-19-taudin ja influenssan tappavuus”

  1. “Mei­dän riskiryh­mäläis­ten vankeus päät­tyy sitä nopeam­min, mitä nopeam­min nuoret sairas­ta­vat taudin pois.”

    On korkea aikaa päästää irti lau­ma­suo­ja-unel­mas­ta. Tei­dän ikäih­mis­ten ain­oa suo­ja on koro­nan saami­nen niin hyvin tukah­dutet­tua, että tei­dän ris­ki sairas­tua on hyvin pieni. Siis kuten Islannis­sa, Etelä-Kore­as­sa, Uudessa-See­lan­nis­sa, etc. etc.

    Mitään takei­ta tur­val­lis­es­ta sairas­tamis­es­ta ei ole. Ei myöskään siitä, että sairas­t­a­mi­nen toisi immu­ni­teetin tai tur­vaisi myöhempi­en aal­to­jen muun­tuneelta viruk­selta. Koko kansan sairas­tut­ta­mi­nen Het­emäen graafien mukaan veisi vuosia. Koko sen ajan ikäväestön pitäisi olla karan­teenis­sa kos­ka sairastumisriski.

    Tämä lop­puu vas­ta rokot­teeseen. Sitä ennen ain­oa ikäväestön toi­vo on viruk­sen saami­nen niin hyvin kiin­ni, että sairas­tu­misketjut saadaan jäljitet­tyä ja tar­tun­nan saan­nin ris­ki on hyvin pieni. Siihen asti, että tar­tun­nat saadaan jäljitet­tyä on teil­lä kehoi­tus vält­tää tapaamisia kuole­man uhalla.

    1. En tiedä mitä tarkoi­tat unel­mal­la mut­ta ainakin Ruot­sis­sa ollaan saavut­ta­mas­sa tilan­net­ta mis­sä tau­ti lakkaa lev­iämästä melko nopeas­sa aikataulus­sa. Ruot­salaiset Asiantun­ti­jat kyl­lä puhu­vat lau­ma­suo­jas­ta ja uskon että he tietävät mis­tä puhuvat.

      Korona taitaa meil­läkin olla pysäytet­ty, ainakin hoitoon joutu­vien määrien perus­teel­la. Tämä ei meil­lä johdu lau­ma­suo­jas­ta Use­at asiantun­ti­jat meil­lä ovat sitä mieltä ettei viruk­sia voi tukan­dut­taa ( ne eivät hen­gitä ) vaan ne kyl­lä pon­nah­ta­vat jostain taas esille. Toisaal­ta tämä virus näyt­tää lev­iävän niin huonos­ti että pysäyt­tämi­nen voi hyvinkin onnis­tua. Mut­ta mitä jos ei? Jäädään lim­boon. Ihmisiä kuolee vähän ja pitkään.

      Minkään taudin vaarat­toma­lle sairas­tamiselle ei ole takei­ta ei edes elämästä elos­sa selviämiselle.
      Suuri osa koron­aan sairas­tuneista saa niin vähäisiä oire­i­ta etteivät tiedä sairas­tuneen­sa. Heitä ei tes­ta­ta eikä jäljitetä. He liikku­vat lukuisi­na joukos­samme. Arviot liikku­vat 100 000 — 10 000 välil­lä ehkä ensin­mainit­tu lähempänä oikeaa. Toisin sanoen toivo­masi jäljit­tämi­nen ei onnis­tu. Ei myöskään tes­taami­nen. Nyt on saatu 2% väestöstä tes­tat­tua kuukau­den aikana ja jokainen voi laskea kuin­ka kauan menee koko väestön tes­taamiseen yhteen ker­taan. On muis­tet­ta­va että tämän päivän negati­ivi­nen voi olla yli­huomen­na positiivinen.

      Erit­täin hyvä artikke­li Osmo. Kiitos hyvästä työstä.

      1. THL:n viimeisim­mät vas­ta-ainetestit indikoi­vat, että tar­tun­to­jen määrä olisi jotain 10 000 ‑100 000, toden­näköisem­min lähempänä tuo­ta 10 000 tar­tun­taa. THL:n arviot tap­pavu­ud­es­ta ovat pahasti pielessä ja tau­ti on vaka­va use­am­malle kuin tähän asti THL ennakoinut. 

        Ruot­sis­sakin lau­ma­suo­ja on vielä kaukana. Ihmiset vält­tävät liikku­mista ja tar­tun­nan saamista. Ruot­sis­sa rajoituk­set jatku­vat pitkälle ensi vuo­den puolelle.

      2. Rolle:
        THL:n viimeisim­mät vas­ta-ainetestit indikoi­vat, että tar­tun­to­jen määrä olisi jotain 10 000 ‑100 000, toden­näköisem­min lähempänä tuo­ta 10 000 tar­tun­taa. THL:n arviot tap­pavu­ud­es­ta ovat pahasti pielessä ja tau­ti on vaka­va use­am­malle kuin tähän asti THL ennakoinut. 

        Ruot­sis­sakin lau­ma­suo­ja on vielä kaukana. Ihmiset vält­tävät liikku­mista ja tar­tun­nan saamista. Ruot­sis­sa rajoituk­set jatku­vat pitkälle ensi vuo­den puolelle. 

        Tukhol­mas­sa sairaan- ja teho­hoitoa vaa­ti­vat tapauk­set ovat laske­neet jo kolme viikkoa. Neljän­nek­sen arvioidaan altistuneen, mut­ta luku­un liit­tyy paljon epä­var­muut­ta. Dan­dery­din sairaalan työn­tek­i­jöistä 20% on ollut virus

        https://mitti.se/nyheter/corona-stockholm-senaste/

      3. Ei tain­nut men­nä niinkuin kuvit­telitte Ruot­sis­sa ei tul­lut lau­ma­suo­jaa, kuolleisu­us kas­vaa. Rajoi­tus­toimet maail­mal­la ja silti koron­avirus tap­poi 2 miljoon­aa mikä olisi luku ollut ilman rajoituk­sia. Alle 60 vuo­ti­aat ovat teho­hoi­dos­ta ei van­huk­set joten jos olisimme anta­neet viruk­sen lev­itä olisi alle 60 vuo­ti­aiden kuolleisu­us nous­sut teho­hoitopaikko­jen lop­pumisen myötä.

  2. Pelkät kuolemat ovat myös vähän rajoit­tunut mit­tari. Covid-19 vaikut­taisi aiheut­ta­van osalle han­kalan muodon sairas­tavista varsin vakavia keuhko­vau­ri­oi­ta ja osa niistä jäänee jos ei pysyviksi, niin ainakin heiken­tää todel­la pitkään sairas­tanei­den yleiskun­toa jne. Mikä on näi­den tapausten suhde influ­enssan ja Covid-19 välillä?

    Toinen huomioita­va seik­ka on myös se, että edes pahana vuon­na influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää täysin. Covid-19 näyt­tää pistävän vapaasti levitessään ainakin jois­sain mais­sa ter­vey­den­hoidon aivan polvilleen niin, että kap­a­siteet­ti lop­puu kesken hyvin nopeasti.

    Nyky­isi­in kuolleisu­us­lukui­hin on päästy his­to­ri­al­lis­es­ti kat­sot­tuna lähin­nä Fran­con ja Mus­solin­in ajoista muis­tut­tavien tiukko­jen ihmis­ten peru­soikeuk­sia voimakkaasti rajoit­tavien toimien avulla.

    On vaikea edes hah­mot­taa mil­laista jälkeä tulisi, jos kaik­ki maat oli­si­vat Valko-Venäjän linjoilla.

    1. Sepi:
      Pelkät kuolemat ovat myös vähän rajoit­tunut mit­tari. Covid-19 vaikut­taisi aiheut­ta­van osalle han­kalan muodon sairas­tavista varsin vakavia keuhko­vau­ri­oi­ta ja osa niistä jäänee jos ei pysyviksi, niin ainakin heiken­tää todel­la pitkään sairas­tanei­den yleiskun­toa jne. Mikä on näi­den tapausten suhde influ­enssan ja Covid-19 välillä?

      Toinen huomioita­va seik­ka on myös se, että edes pahana vuon­na influ­enssa ei rom­ah­du­ta ter­vey­den­hoito­jär­jestelmää täysin. Covid-19 näyt­tää pistävän vapaasti levitessään ainakin jois­sain mais­sa ter­vey­den­hoidon aivan polvilleen niin, että kap­a­siteet­ti lop­puu kesken hyvin nopeasti.

      Nyky­isi­in kuolleisu­us­lukui­hin on päästy his­to­ri­al­lis­es­ti kat­sot­tuna lähin­nä Fran­con ja Mus­solin­in ajoista muis­tut­tavien tiukko­jen ihmis­ten peru­soikeuk­sia voimakkaasti rajoit­tavien toimien avulla.

      On vaikea edes hah­mot­taa mil­laista jälkeä tulisi, jos kaik­ki maat oli­si­vat Valko-Venäjän linjoilla.

      Tois­telet papukai­jana noi­ta “pysyviä keuhko­vau­ri­oi­ta”, silti kyseessä on tuo van­ha honkongi­lainen tutkimus muu­ta­man intuboitu­jen poti­laan ( eli vaka­van teho­hoitoa vaati­neen muodon sairas­ta­neen ikäih­misen) keuhko­jen pitkaikaisvau­ri­oista, mis­tä on hyvää tutkimus­dataa vähin­tään KAHDENSADAN vuo­den ajalta !

      Yli 80-vuo­ti­aista kahdek­san kymmen­estä ei palaudu ennalleen hen­gi­tyskone­hoi­dos­ta, riip­pumat­ta hen­gi­tyskoneeseen jou­tu­misen syys­tä. Kuolleisu­us on yli 1/3 . (https://doi.org/10.1111/jgs.15361)

  3. Miten Osmo voit tehdä tilas­toti­eteil­i­jänä näin pahan aja­tusvirheen? Ver­taat kausi-influ­enssaa ja koron­aa mut­ta et ota huomioon, että koron­aa vas­taan on tehty ennen­näkemät­tömät rajoi­tus­toimet ja pan­demia on vielä kesken?
    Korona on noin 25–50 ker­taa pahempi tap­pa­ja jos se päästetään vapaasti tappamaan.
    Influes­san tapauskuolleisu­us on noin 0,05–0,1% ja lev­iää noin 10–20% väestöstä ja koro­nan tapauskuolleisu­us on noin 0,3- 1,5% ja näyt­täisi lev­iävän kun saa vapaasti riehua noin 60–80% ihmisistä.

    1. Miten Osmo voit tehdä tilas­toti­eteil­i­jänä näin pahan aja­tusvirheen? Ver­taat kausi-influ­enssaa ja koron­aa mut­ta et ota huomioon, että koron­aa vas­taan on tehty ennen­näkemät­tömät rajoi­tus­toimet ja pan­demia on vielä kesken?

      Et nyt lukenut tutkimus­ta. Siinä ei ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta väestö­ta­sol­la vaan sitä, kuin­ka moni rek­isteröidy­istä tar­tun­nan saaneista kuolee. Tähän luku­un rajoi­tus­toimet eivät vaiku­ta mitään.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Et nyt lukenut tutkimus­ta. Siinä ei ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta väestö­ta­sol­la vaan sitä, kuin­ka moni rek­isteröidy­istä tar­tun­nan saaneista kuolee. Tähän luku­un rajoi­tus­toimet eivät vaiku­ta mitään.

        Väit­täisin että itseasi­as­sa vaikut­taa, sil­lä itsen­sä riskiryh­mään kuu­lu­vak­si iden­ti­fioi­vat ikälu­okas­ta huoli­mat­ta koit­ta­vat mah­dol­lisuuk­sien mukaan väl­tel­lä tar­tun­taa näin Koro­nan aikaan kun taval­lise­na vuon­na ei mitenkään eri­tyis­es­ti väl­tel­lä sairas­tu­mista, jol­loin varsinkin nuorem­mis­sa ikälu­okissa korona ei ole levin­nyt kovin hyvin ei varsinkaan riskiryh­mään kuu­luvil­la, jot­ka uskoisin ole­van aliedustet­tuina tar­tun­nan saaneis­sa vs influenssakausina.

        Toisin sanoen tar­tun­ta pain­ot­tuu vähäriskisem­pi­in ihmisi­in kuin influ­enssan aikana

        Toki arvioin asi­aa toden­näköisyyk­sien val­os­sa puh­taasti speku­loiden talousti­eteil­i­jän ja ekonometristin näkökulmasta

      2. Toisin sanoen tar­tun­ta pain­ot­tuu vähäriskisem­pi­in ihmisi­in kuin influ­enssan aikana 

        Tämä on kyl­lä täysin tot­ta. En ole näh­nyt riskiryh­mään kuu­lu­vaa vel­jeäni tai iso­van­hempiani nyt yli kah­teen kuukau­teen, tämä on toinen ker­ta elämässäni kun kum­mankaan kohdal­la tulee näin pitkä tauko. Peruster­vei­den ystävieni ja suku­lais­ten kohdal­la en ole näin tiukkaa eristämistä pitänyt.

        Puhumi­nen vain kuolemista on myös vähän ikävää, varsinkin Osmon kir­joituk­sen viimeinen kap­pale oli tök­erösti ilmais­tu. Vaik­ka toki ehkä olisi isän­maal­lista sairas­taa korona nyt mah­dol­lisim­man äkkiä että van­huk­set pää­sevät aiem­min pois karaan­teenista, niin kyl­lä tässä kotikaratan­teenis­sa on nyt oltu itsekin. Kol­men viikon sairas­tus­jak­so, läheis­ten sairas­tut­ta­mi­nen siinä samal­la, mah­dol­liset keuhko­vau­ri­ot ja maku- ja hajuaistin mene­tyk­set eivät kovin houkut­televil­ta näin peruster­veenäkään kuu­losta vaik­ka taud­ista hengis­sä selviäisikin.

        Toivoisin vira­nomaisil­tamme selkeäm­pää viestin­tää. Jos tukah­dut­ta­mi­nen on hei­dän arvioiden­sa mukaan mah­do­ton­ta eikä siihen täten pyritä, ja hoitoka­p­a­siteet­tia on vaik­ka mil­lä mitoil­la saatavil­la, pitäisikö Marinin nyt kehoit­taa riskiryh­mään kuu­lumat­to­mia pitämään niitä koronabileitä? 

        Nykyi­nen strate­gia näyt­täy­tyy lähin­nä pitkitetyltä Ruotsin mallil­ta, eli mak­si­moidaan epi­demi­an taloudelli­nen hin­ta, mut­ta lop­pupyrkimys on kuitenkin sama, eli lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen sairas­ta­mal­la. Jotenkin tämä näyt­täy­tyy hölmöläis­ten hom­mal­ta, varsinkin näin maakun­nan kansalaise­na jos­sa tau­ti on jo käytän­nössä tukahdutettu.

      3. Jarkko:

        Nykyi­nen strate­gia näyt­täy­tyy lähin­nä pitkitetyltä Ruotsin mallil­ta, eli mak­si­moidaan epi­demi­an taloudelli­nen hin­ta, mut­ta lop­pupyrkimys on kuitenkin sama, eli lau­ma­suo­jan han­kkimi­nen sairas­ta­mal­la. Jotenkin tämä näyt­täy­tyy hölmöläis­ten hom­mal­ta, varsinkin näin maakun­nan kansalaise­na jos­sa tau­ti on jo käytän­nössä tukahdutettu.

        Ei kyl voi vält­tyä tuol­ta “hölmöläis­ten hom­mal­ta” ‑ajat­telul­ta kun seu­raa esimerkik­si tämän päivän medi­aa, jois­sa käy­dään keskustelua twit­terin väl­i­tyk­sel­lä ja kumo­taan lehteen annet­tu­ja haas­tat­telu­ja ynnä muu­ta sekoilua. Tun­tuu kun kenel­läkään ei ole kokon­aisku­vaa ja kokon­ais­val­taista tiedotusta.

      4. Jarkko: Tämä on kyl­lä täysin tot­ta. En ole näh­nyt riskiryh­mään kuu­lu­vaa vel­jeäni tai iso­van­hempiani nyt yli kah­teen kuukau­teen, tämä on toinen ker­ta elämässäni kun kum­mankaan kohdal­la tulee näin pitkä tauko. Peruster­vei­den ystävieni ja suku­lais­ten kohdal­la en ole näin tiukkaa eristämistä pitänyt.

        Niin, mut­ta koron­aan ei olekaan rokotetta.

        Influ­enssaan sen sijaan on rokote ja oletet­tavasti moni vähän nuorem­pikin riskiryh­mään kuu­lu­va ottaa sen, mikä vähen­tää hei­dän sairas­tavu­ut­taan. Sik­si hei­dän ei tarvitse eristäytyä.

        Tämä ”vetää” taas tulosta toiseen suuntaan.

        Lisäk­si koro­nan osalta kuolleisu­us jäi nuoris­sa ikälu­okissa mata­lak­si myös siinä joukos­sa, joka sairas­tui Ital­ias­sa ja muual­la epi­demi­an alku­vai­heessa, jol­loin riskiryh­mäläiset eivät ymmärtäneet käytän­nössä lainkaan suojautua.

      5. A.M Jur­va­nen, KTM: Väit­täisin että itseasi­as­sa vaikut­taa, sil­lä itsen­sä riskiryh­mään kuu­lu­vak­si iden­ti­fioi­vat ikälu­okas­ta huoli­mat­ta koit­ta­vat mah­dol­lisuuk­sien mukaan väl­tel­lä tar­tun­taa näin Koro­nan aikaan kun taval­lise­na vuon­na ei mitenkään eri­tyis­es­ti väl­tel­lä sairas­tu­mista, jol­loin varsinkin nuorem­mis­sa ikälu­okissa korona ei ole levin­nyt kovin hyvin ei varsinkaan riskiryh­mään kuu­luvil­la, jot­ka uskoisin ole­van aliedustet­tuina tar­tun­nan saaneis­sa vs influenssakausina.

        Toisin sanoen tar­tun­ta pain­ot­tuu vähäriskisem­pi­in ihmisi­in kuin influ­enssan aikana

        On vaikea sanoa kum­min päin tuo menee. Nor­maali­olois­sa van­huk­set ovat tyyp­il­lis­es­ti melko eristyk­sis­sä ver­rat­tuna muuhun väestöön. Nuorem­mil­la on taval­lis­es­ti huimasti enem­män sosi­aal­isia kon­tak­te­ja kuin van­huk­sil­la. Nyt poikkeu­solois­sa kum­mankin ryh­män kon­tak­tit ovat vähen­tyneet merkit­tävästi, mut­ta toden­näköis­es­ti nuorem­pi­en kon­tak­tit vähen­tyneet suh­teessa paljon enem­män. Voi hyvin olla että influ­enssat pyörivät vielä pain­ot­tuneem­min lap­siper­heis­sä ym kuin korona.

      6. A.M Jur­va­nen, KTM: Väit­täisin että itseasi­as­sa vaikut­taa, sil­lä itsen­sä riskiryh­mään kuu­lu­vak­si iden­ti­fioi­vat ikälu­okas­ta huoli­mat­ta koit­ta­vat mah­dol­lisuuk­sien mukaan väl­tel­lä tar­tun­taa näin Koro­nan aikaan kun taval­lise­na vuon­na ei mitenkään eri­tyis­es­ti väl­tel­lä sairas­tu­mista, jol­loin varsinkin nuorem­mis­sa ikälu­okissa korona ei ole levin­nyt kovin hyvin ei varsinkaan riskiryh­mään kuu­luvil­la, jot­ka uskoisin ole­van aliedustet­tuina tar­tun­nan saaneis­sa vs influenssakausina.

        Toisin sanoen tar­tun­ta pain­ot­tuu vähäriskisem­pi­in ihmisi­in kuin influ­enssan aikana

        Toki arvioin asi­aa toden­näköisyyk­sien val­os­sa puh­taasti speku­loiden talousti­eteil­i­jän ja ekonometristin näkökulmasta

        En ole samaa mieltä siitä, että tau­ti on enem­mästi tart­tunut vähäisem­män riskin väestöosaan, mieluim­min päin vas­toin. New Yorkissa suurin tapaus­määrä 3688/100000 oli yli 75-vuo­ti­aiden kesku­udessa. Seu­raa­vat kak­si ryh­mää oli­vat 65–74 v ja 45–64 v , 3140/100000 kum­mas­sakin. 18–44 vuo­ti­ais­sa tapaus­määrä oli 1920 / 100000. Alle 17-vuo­ti­ais­sa 249/100000

        Kuole­mis­sa nimeno­maan 50–60-vuotiaat erit­täin liha­vat, monia riskitek­i­jöitä omaa­vat miehet ovat koron­akuole­mis­sa näkyvästi edustet­tuina. Eivät “riskitek­i­jät” olisi riskitek­i­jöitä, jos ne eivät voisi real­isoitua koskaan ?

        Lähde NYC Health: Covid-19 Data

      7. Osmo Soin­in­vaara: Et nyt lukenut tutkimus­ta. Siinä ei ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta väestö­ta­sol­la vaan sitä, kuin­ka moni rek­isteröidy­istä tar­tun­nan saaneista kuolee. Tähän luku­un rajoi­tus­toimet eivät vaiku­ta mitään. 

        Mut­ta jos nuo Tan­skan luvut hyväksyy sel­l­aise­naan, niin johtopäätös on, että kausi-influ­enssa on tosi­aan nuo­rille tap­pavampi, jos sen saa, mut­ta tart­tuvu­us on erit­täin huono. Yhteen­las­ket­tuna ikäryh­mis­sä 0–59 vuot­ta kausi-influ­enssa tap­poi eri vuosi­na 0–27 ihmistä. Covid-19:lle oli las­ket­tu uhre­ja 14 (tois­taisek­si) lyhyem­pikestoisen epi­demi­an aikana, jon­ka lev­iämistä hyvin akti­ivis­es­ti olti­in pyrit­ty rajoit­ta­maan. (Vai­h­teo­htoinen (ja minus­ta toden­näköisem­pi) tulk­in­ta tietysti on, että kausi-influ­enssan tap­pavu­us ei ole tuol­la tavoin suurem­pi, mut­ta työikäis­ten tar­tun­nat on ali­ti­las­toitu paljon enem­män kuin koro­nan kanssa). 

        Joka tapauk­ses­sa alle 60 vuo­ti­aiden paris­sa, huoli­mat­ta kaik­ista rajoi­tus­toimista ja siitä, että edes kaik­ki koro­nan jo saa­neet huono-onniset eivät olisi tutkimus­pävään men­nessä *ehti­neet* kuol­la, korona oli tap­panut puo­let kaikkein vakav­im­man influ­enssakau­den sal­dos­ta hei­dänkin paris­saan. Kun lisäk­si jon­akin tai joinakin vuosi­na influ­enssa ei tap­panut yhtään alle 60-vuo­ti­as­ta, niin en minä tuol­la perus­teel­la väit­täisi influ­enssaa “selvästi tappavammaksi”-

      8. Jep. Mut­ta eihän influ­enssaa tes­ta­ta kuin ani­har­voin. Joten ver­tailua täysin päätön.

      9. Osmo Soin­in­vaara: Et nyt lukenut tutkimus­ta. Siinä ei ver­rat­tu kuolleisu­ut­ta väestö­ta­sol­la vaan sitä, kuin­ka moni rek­isteröidy­istä tar­tun­nan saaneista kuolee. Tähän luku­un rajoi­tus­toimet eivät vaiku­ta mitään.

        Tärkein uno­htuu, Tan­s­ka on tes­tannut aivan val­ta­van määrän ihmisiä. Kausi-influ­enssaa ei tes­ta­ta. Läh­es kaikkien maid­en strate­gia on tes­taa ja jäljitä. Ei täl­laista ole tehty kausi-influ­enssas­sa. Tässä on suuren virheen mahdollisuus!

      10. Kausi-influ­enssaa ei tes­ta­ta. Läh­es kaikkien maid­en strate­gia on tes­taa ja jäljitä. 

        Jos halu­aa saa­da palkkaa sairaus­lo­man ajal­ta, tarvit­see yleen­sä lääkärin­todi­tuk­sen, johon merk­itään sairaus­lo­man syy.

      11. Osmo Soin­in­vaara: Jos halu­aa saa­da palkkaa sairaus­lo­man ajal­ta, tarvit­see yleen­sä lääkärin­todi­tuk­sen, johon merk­itään sairaus­lo­man syy.

        Lääkärin­todis­tus ei muutenkaan ole taudin diag­noosi vaan todis­tus, että on lääkärin mielestä kyken­emätön työhän.

        Ei yleis­ta­soinen syy, esim. “hen­gi­tystiein­fek­tio” auta tarkan sairau­den tun­nistamises­sa. Eikä niitä vält­tämät­tä paljon tes­ta­ta, kun lääkärin­todis­tus­ta ennen voi olla dialo­gi tyyli­in “jotain pitkit­tyvää virus­ta nyt pyörii, laite­taan vielä viikko lisää”.

    2. “..näyt­täisi lev­iävän kun saa vapaasti riehua noin 60–80% ihmisistä.”

      No ei tästäkään ole evi­denssiä mis­tään vielä, luu­lo (pelko) vain?

    3. <block­quote cite=“comment-622977”

      Jarkko Hakala:
      Miten Osmo voit tehdä tilas­toti­eteil­i­jänä näin pahan aja­tusvirheen? Ver­taat kausi-influ­enssaa ja koron­aa mut­ta et ota huomioon, että koron­aa vas­taan on tehty ennen­näkemät­tömät rajoi­tus­toimet ja pan­demia on vielä kesken?
      Korona on noin 25–50 ker­taa pahempi tap­pa­ja jos se päästetään vapaasti tappamaan.
      Influes­san tapauskuolleisu­us on noin 0,05–0,1% ja lev­iää noin 10–20% väestöstä ja koro­nan tapauskuolleisu­us on noin 0,3- 1,5% ja näyt­täisi lev­iävän kun saa vapaasti riehua noin 60–80% ihmisistä.

      Miten suureen osaan väestöstä influ­enssa lev­iäisi ilman rokotet­ta? Miten suuri influ­enssan kuolleisu­us olisi ilman rokotetta?

    4. “näyt­täisi lev­iävän kun saa vapaasti riehua noin 60–80% ihmisistä.”

      onko tästä varsi­naista evidenssiä?
      Tietääk­seni mis­sään ei ole annet­tu vapaasti riehua.

  4. Jos olisimme jatka­neet viisi viikkoa vielä, olisimme voineet ava­ta yhteiskun­nan. Nyt valit­tu tie johtaa siihen, että me riskiryh­mäläiset saamme olla piilosil­la rokot­teeseen saak­ka. Fau­ci tosin loi uskoa ja sanoi, että rokotet­ta olisi saatavil­la sato­ja miljoo­nia kap­palei­ta ensi tam­miku­us­sa ja väit­ti tietävän­sä asian. Trump­pia en olisi uskonut, mut­ta Fauci.
    Tästä kuolleisu­ud­es­ta on hyvä arvio tässä:
    https://worldaccordingtomatti.blog/2020/04/29/covid-19-torjunta-ei-rahat-vai-henki-vaan-rahat-ja-henki/

    1. Tämä kaveri on vähän valikoi­va datan suh­teen. Hän esiti­moi koko väer­stön kuolleisu­ut­ta elkeläis­ris­teilybn kuolleisu­udel­la vaivau­tu­mat­ta ikä­vakioimaan ja jät­tä pois Islannin (10 kuollutta/1799 rek­isteröi­tyä tar­tun­nan saanut­ta ja Sin­ga­por­fen 20 kuollutta/20 000 tar­tun­nan saanutta).

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä kaveri on vähän valikoi­va datan suh­teen. Hän esiti­moi koko väer­stön kuolleisu­ut­ta elkeläis­ris­teilybn kuolleisu­udel­la vaivau­tu­mat­ta ikä­vakioimaan ja jät­tä pois Islannin(10 kuollutta/1799 rek­isteröi­tyä tar­tun­nan saanut­ta ja Sin­ga­por­fen 20 kuollutta/20 000 tar­tun­nan saanutta).

        Islannin testilu­vut ovat ihan omaa luokkaansa, ja siel­läkin siis kuolleisu­us 0,6 %. Islannin luvus­ta ei myöskään selviä, miten hyvin siel­lä riskiryh­mien eristämisessä onnis­tut­ti­in. Islannis­sa on muuten tämän kuun alus­ta lukien todet­tu enää kak­si yksit­täistä tapaus­ta. Siel­lä riskiryh­män voinevat jo viet­tää nor­maalia elämää melko riskit­tömästi. Toisin kuin tääl­lä “laumasuoja”-alueella.

      2. Islannis­sa on sat­un­nais­tes­tauk­ses­sa arvioitu, että sdairas­tanei­ta on huo­mat­tavasti enem­män kuin testeil­lä on saatu selville.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Islannis­sa on sat­un­nais­tes­tauk­ses­sa arvioitu, että sdairas­tanei­ta on huo­mat­tavasti enem­män kuin testeil­lä on saatu selville. 

        Onko kyseessä joku muu tutkimus kuin tämä http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa2006100 kun ei tuon tulos niin paljon suurem­mal­ta näytä (0,6% ja kun absolu­ut­ti­nen kap­palemäärä kohdalle osuneille tar­tun­noille oli 13, niin merk­it­sevät numerot tulok­ses­sa lienevät vähissä)?

        Sin­ga­poren koronalukui­hin kieltämät­tä kuu­luu 21 000 tar­tun­nan saanut­ta ja 20 kuol­lut­ta, mut­ta kun noista 21 000:a ter­veen paper­it on tois­taisek­si saanut vain 1700 ja lopuil­la run­saal­la 19 000:lla tau­ti on enem­män tai vähem­män akti­ivise­na, lie­nee aika ennen aikaista laskea kuolleisuuk­sia (ellei sit­ten tehdä sitä niiden osalta, jot­ka ovat, taval­la tai toisel­la, pois­tuneet sairaaloista ja/tai eristyk­ses­tä eli ~20/1700 mikä antaisi tulok­sek­si 1,2%)
        https://www.moh.gov.sg/covid-19

      4. Ris­to: Onko kyseessä joku muu tutkimus kuin tämä http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa2006100 kun ei tuon tulos niin paljon suurem­mal­ta näytä (0,6% ja kun absolu­ut­ti­nen kap­palemäärä kohdalle osuneille tar­tun­noille oli 13, niin merk­it­sevät numerot tulok­ses­sa lienevät vähissä)?

        Sin­ga­poren koronalukui­hin kieltämät­tä kuu­luu 21 000 tar­tun­nan saanut­ta ja 20 kuol­lut­ta, mut­ta kun noista 21 000:a ter­veen paper­it on tois­taisek­si saanut vain 1700 ja lopuil­la run­saal­la 19 000:lla tau­ti on enem­män tai vähem­män akti­ivise­na, lie­nee aika ennen aikaista laskea kuolleisuuk­sia (ellei sit­ten tehdä sitä niiden osalta, jot­ka ovat, taval­la tai toisel­la, pois­tuneet sairaaloista ja/tai eristyk­ses­tä eli~20/1700 mikä antaisi tulok­sek­si 1,2%)
        https://www.moh.gov.sg/covid-19

        Sin­ga­pores­ta pitää muis­taa myös ryh­mä johon tar­tun­nat kohdis­tu­vat. Ei edus­ta väestöä, vaan siir­to­työläisiä jot­ka asu­vat keskenään. He ovat nuoria.

      5. Het­ki­nen Osmo, tuos­sa­han on ker­rot­tu lähin mah­dolli­nen arvaus mon­es­sa maas­sa ja aueel­la. Suomea lähin­nä muis­tut­tavas­sa Pohjois-Ital­ias­sa, ikä­jakau­man ja elin­ta­son puoles­ta, mut­ta ei ver-ja sydän­tau­tien puoles­ta, kuolleisu­us on IFR = 1,8.
        Jos siis lau­ma­suo­ja vaatii 60% tar­tun­to­ja väestössä, se samal­la tap­paa 1,1% väestöstä. Tuo on siis lähin meitä ole­va luku, 60000 kuol­lut­ta. Alim­mil­laan arviois­sa jos IFR=0,7% kuolisi 25000. Ihan turhia kuolemia. Kyl­lä me jak­samme vielä viisi viikkoa van­haan malli­in. THL:n käyrät näyt­tivät, että tätä menoa virus olisi ollut käytän­nössä nol­las­sa heinäkuussa.

      6. Pohjois-Italia ei epi­demi­ol­o­gis­es­ti muis­tu­ta Suomea mitenkään. Sen näkee jo kausi-influ­enssan raju­ud­es­ta. Van­hus­ten ase­ma yhteiskun­nas­sa aivan eri­lainen, antibiootit uhrat­ti­in sioille ja niin edelleen. Asukasti­heys aivan muu­ta. Islanti muis­tut­taa paljon enemmän.

      7. Kyl­lä me jak­samme vielä viisi viikkoa van­haan malli­in. THL:n käyrät näyt­tivät, että tätä menoa virus olisi ollut käytän­nössä nol­las­sa heinäkuussa. 

        Olisimme jak­sa­neet viisi viikkoa. Osa hel­posti, osa vähem­män hel­posti. Itse asi­as­sa viisi viikkoa nol­laamiseen, jon­ka jäl­keen lop­pu­jen hallinta jälji­tyksin olisi voin­ut olla nopeampi keino nor­mal­isoimisek­si kuin nitkutel­la val­i­t­ul­la lin­jal­la ainakin lop­pu­vu­osi, huonos­sa tapauk­ses­sa pitkä osa seuraavaakin.

        Tiukalla nol­lauk­sel­la sisäi­nen kulu­tus olisi saatu käyn­ti­in. Ihmiset uskaltaisi­vat men­nä vaik­ka shop­paile­maan, lef­faan tai rav­in­to­laan. Nitkut­te­lu­ti­lanteessa ihmis­ten pelko voi raja­ta pois joitain vaihtoehtoja.

        Pahem­mas­sakin tilanteessa min­ua ei hirvitä liikkua ulkona tai kau­pas­sa, kun voi käyt­tää suo­jaimia. Rav­in­to­las­ta tilanne pitää min­ut pois, syömi­nen maskin kanssa ei vain onnis­tu. Min­ulle tulee hinku rav­in­to­laan vas­ta, kun on riit­tävän pieni toden­näköisyys tar­tun­taan. Tun­nen tosin paljon ihmisiä joil­la ei ole suo­jaimia tai kykyä niiden käyt­töön ja pelkkä ulos pois­tu­mi­nen vakavam­mas­sa tilanteessa on ison kyn­nyk­sen takana.

        Toista näin hyvää tilaisu­ut­ta nol­lan hyö­dyn­tämiseen ei tule vas­taan ihan heti tai ilman pitkähköjä ja merkit­täviä rajoituk­sia, jos tilan­net­ta päästetään nyt toiseen suun­taan liian paljon. Tästä tulikin hal­li­tuk­selle vetoomus joil­tain tiedemiehiltä, joil­la oli eri­lainen näke­mys kuin THL:llä.

        Uskon THL:n ja Het­emäen raportin olet­ta­maan, että tau­tia ei saa­da tapet­tua lop­ullis­es­ti. Jos saadaan Suomes­ta, tulee ulko­mail­ta uusi tapaus jota joudut­taisi­in jäljittämään. 

        En ymmär­rä mik­si em. tahot edel­lyt­tävät ratk­saisua, jol­la ei saa jäädä mitään pysyvää tarvet­ta toimille. Vain ehdo­ton ja ker­ras­ta poik­ki ratkaisu kel­paa? Onhan iät ja ajat tehty jälji­tys­tä mui­hinkin tautei­hin, vaik­ka yksit­täiset polion tapauk­set tai sat­un­naiset tuhkarokot. Mik­sei koron­aa olisi voin­ut jäljit­tää samaan tapaan sen jäl­keen kun tilanne olisi nol­lat­tu tai läh­es nol­lat­tu ensin hyväk­si lähtötilanteeksi?

      8. Her­raH­ki: Olisimme jak­sa­neet viisi viikkoa. Osa hel­posti, osa vähem­män hel­posti. Itse asi­as­sa viisi viikkoa nol­laamiseen, jon­ka jäl­keen lop­pu­jen hallinta jälji­tyksin olisi voin­ut olla nopeampi keino nor­mal­isoimisek­si kuin nitkutel­la val­i­t­ul­la lin­jal­la ainakin lop­pu­vu­osi, huonos­sa tapauk­ses­sa pitkä osa seuraavaakin.

        En ymmär­rä mik­si em. tahot edel­lyt­tävät ratk­saisua, jol­la ei saa jäädä mitään pysyvää tarvet­ta toimille. Vain ehdo­ton ja ker­ras­ta poik­ki ratkaisu kel­paa? Onhan iät ja ajat tehty jälji­tys­tä mui­hinkin tautei­hin, vaik­ka yksit­täiset polion tapauk­set tai sat­un­naiset tuhkarokot. Mik­sei koron­aa olisi voin­ut jäljit­tää samaan tapaan sen jäl­keen kun tilanne olisi nol­lat­tu tai läh­es nol­lat­tu ensin hyväk­si lähtötilanteeksi?

        Yhtä asi­aa näis­sä keskusteluis­sa en ollenkaan ymmär­rä: Jos tau­ti tukah­dute­taan “men­estyk­sekkäästi” ja kun uusia tar­tun­to­ja ei enää rapor­toi­da, mitä sit­ten tapah­tuu? Jos rajoituk­set pure­taan, miten voimme taa­ta sen, että tau­ti ei leimah­da uudelleen tehden rajoi­tustöitä täysin turhik­si? Eikös ole todet­tu, että suurin osa tar­tun­nan saaneista voivat kan­taa tau­tia ja levit­tää sitä sairas­tu­mat­ta kuitenkaan itse. Tes­tataanko koko väestö ker­ran viikos­sa var­muu­den vuok­si? Myös vas­ta-ainetestit näyt­tävät ole­van vähin­täänkin epälu­otet­tavia. Pide­täänkö myös tässä tapauk­ses­sa rajat vis­usti kiin­ni siihen asti kun koko maail­ma on rokotet­tu? Muuten­han kuka tahansa yksit­täi­nen maa­han­tuli­ja voi tar­tut­taa peri­aat­teessa kuin­ka mon­ta ihmistä tahansa. Jos näin on joku kuvitel­lut tämän toteu­tu­van, voimme var­maan kaik­ki aloit­taa pikim­miten kas­vat­ta­maan perunoi­ta ja kano­ja takapi­hal­la sil­lä talout­ta ja työ­paikko­ja tämän jäl­keen ei enää ole.

        Onko tässä koko jutus­sa oikeas­t­aan mitään järkeä jos tuhoamme hirveät määrät työ­paikko­ja, aiheutamme taloudel­lisen kaaok­sen, viemme lastemme tule­vaisu­u­den ja ryöstämme eläkekas­sat vain sen takia, että säästämme joukolle ikäih­misiä muu­ta­man ylimääräisen elinvuoden?

      9. Lumum­ba:Jos tau­ti tukah­dute­taan ”men­estyk­sekkäästi” ja kun uusia tar­tun­to­ja ei enää rapor­toi­da, mitä sit­ten tapah­tuu? Jos rajoituk­set pure­taan, miten voimme taa­ta sen, että tau­ti ei leimah­da uudelleen tehden rajoi­tustöitä täysin turhiksi?

        Onko joku syy, mik­si ei toimisi samat keinot kuin muis­sakin yleis­vaar­al­li­sis­sa taudeis­sa, tarvit­taes­sa vähän sovitet­tuna? Eli kun yksit­täi­nen tapaus tulee ilmi tes­tausten kaut­ta, mah­dol­lis­es­ti tar­tutetet­tu­ja jäljitetän, määrätään karan­teeni­in jne. Jos tapaus­määrä on pieni, jälji­tys ei var­maan olisi hirvit­tävän kuor­mit­tavaakaan. Arvauk­sen varaaan tietysti jää olisiko tuo jälji­tys­tarve väli­aikaista (rokot­teen tuloon asti) vai ikuista (rokote ei onnis­tu koskaan). Voi olla, että on joku syy jota en tun­nista, mut­ta tuolle tielle läht­eneil­lä mail­la tun­tuu ole­van luot­to onnistumiseen.

        Tuon huono puoli on, että koronat­este­jä tulee tietysti paljon, kun muidenkin tau­tien oireku­va istuu koronalle, etenkin lieväoireisi­na. Var­maan jotain kom­pro­mis­sia joutuu tuon suh­teen tekemään, ettei jokaista nuhaa tes­tat­taisi. Reilukin tes­taus on silti hal­paa sen rin­nal­la, mitä tilanteen pitkit­tämi­nen maksaa.

        Tietysti kohtu­ulliselle osalle yleis­vaar­al­lisia taute­ja on ole­mas­sa myös rokot­tei­ta, joka helpot­taa niiden osalta asi­aa. Mut­ta ei kaikki­in. Silti meil­lä ei ole vaikka­pa Ebola‑, polio- tai tuhkarokkoepi­demi­aa menos­sa, edes rokot­ta­mat­tomien piiris­sä. (Joo, osas­sa oireku­va on selkeä ja tart­tumi­nen eri­laista, ei kan­na­ta tark­er­tua nyt noi­hin yksit­täisi­in esimerkki­tautei­hin liian tarkasti).

        Ymmär­rän täysin myös pes­simistiset näkökul­mat, kuten että joku pelkää, että ei se jälji­tys onnis­tu, jol­loin vain lau­ma­suo­ja on toimi­va keino. Tosin vielä pes­simistisem­pi epäilee, että immu­ni­teet­ti olisi lyhy­taikainen, jol­loin lau­ma­suo­jaa ei syn­ty­isi ikinä vaan taudin voisi sairas­taa vuosit­tain kuten kausi-influ­enssan jollei jopa usei­ta ker­to­ja vuodessa.

        Hal­li­tuk­sen val­it­se­ma pitkit­tävä keski­tie tyyli­in “tehdään taudin rajoit­tamiSTA” (ei rajoit­ta­mi­NEN) ei vas­taa nähdäk­seni mihinkään, jollei täl­lä sit­ten aje­ta tosi­asi­as­sa takaa lau­ma­suo­jaa, ajaen sinne ter­vey­den huol­lon kestokyvyn ääri­ra­joil­la. Muis­taak­seni laskeske­lin joskus tietyin olet­ta­min, että sil­loinkin lau­ma­suo­jan syn­tyyyn (60%) kuluisi hel­posti 3–6 vuot­ta. Ruotsin mallis­sa ainakin 6v vaikut­taisi reilul­ta. Kestokykyä vähem­mäl­lä lev­iämisel­lä aikaa kuluu vas­taavasti enem­män. Taidan men­nä rav­in­to­laan tur­val­lisin mielin sit­ten joskus 2030-luvul­la, tai rokot­tamisen jälkeen.

      10. Her­raH­ki: Onko joku syy, mik­si ei toimisi samat keinot kuin muis­sakin yleis­vaar­al­li­sis­sa taudeis­sa, tarvit­taes­sa vähän sovitet­tuna? Eli kun yksit­täi­nen tapaus tulee ilmi tes­tausten kaut­ta, mah­dol­lis­es­ti tar­tutetet­tu­ja jäljitetän, määrätään karan­teeni­in jne. Jos tapaus­määrä on pieni, jälji­tys ei var­maan olisi hirvit­tävän kuor­mit­tavaakaan. Arvauk­sen varaaan tietysti jää olisiko tuo jälji­tys­tarve väli­aikaista (rokot­teen tuloon asti) vai ikuista (rokote ei onnis­tu koskaan). Voi olla, että on joku syy jota en tun­nista, mut­ta tuolle tielle läht­eneil­lä mail­la tun­tuu ole­van luot­to onnistumiseen.

        Tuon huono puoli on, että koronat­este­jä tulee tietysti paljon, kun muidenkin tau­tien oireku­va istuu koronalle, etenkin lieväoireisi­na. Var­maan jotain kom­pro­mis­sia joutuu tuon suh­teen tekemään, ettei jokaista nuhaa tes­tat­taisi. Reilukin tes­taus on silti hal­paa sen rin­nal­la, mitä tilanteen pitkit­tämi­nen maksaa.

        Tietysti kohtu­ulliselle osalle yleis­vaar­al­lisia taute­ja on ole­mas­sa myös rokot­tei­ta, joka helpot­taa niiden osalta asi­aa. Mut­ta ei kaikki­in. Silti meil­lä ei ole vaikka­pa Ebola‑, polio- tai tuhkarokkoepi­demi­aa menos­sa, edes rokot­ta­mat­tomien piiris­sä. (Joo, osas­sa oireku­va on selkeä ja tart­tumi­nen eri­laista, ei kan­na­ta tark­er­tua nyt noi­hin yksit­täisi­in esimerkki­tautei­hin liian tarkasti).

        Ymmär­rän täysin myös pes­simistiset näkökul­mat, kuten että joku pelkää, että ei se jälji­tys onnis­tu, jol­loin vain lau­ma­suo­ja on toimi­va keino. Tosin vielä pes­simistisem­pi epäilee, että immu­ni­teet­ti olisi lyhy­taikainen, jol­loin lau­ma­suo­jaa ei syn­ty­isi ikinä vaan taudin voisi sairas­taa vuosit­tain kuten kausi-influ­enssan jollei jopa usei­ta ker­to­ja vuodessa.

        Hal­li­tuk­sen val­it­se­ma pitkit­tävä keski­tie tyyli­in ”tehdään taudin rajoit­tamiSTA” (ei rajoit­ta­mi­NEN) ei vas­taa nähdäk­seni mihinkään, jollei täl­lä sit­ten aje­ta tosi­asi­as­sa takaa lau­ma­suo­jaa, ajaen sinne ter­vey­den huol­lon kestokyvyn ääri­ra­joil­la. Muis­taak­seni laskeske­lin joskus tietyin olet­ta­min, että sil­loinkin lau­ma­suo­jan syn­tyyyn (60%) kuluisi hel­posti 3–6 vuot­ta. Ruotsin mallis­sa ainakin 6v vaikut­taisi reilul­ta. Kestokykyä vähem­mäl­lä lev­iämisel­lä aikaa kuluu vas­taavasti enem­män. Taidan men­nä rav­in­to­laan tur­val­lisin mielin sit­ten joskus 2030-luvul­la, tai rokot­tamisen jälkeen.

        Mik­si emme voisi ottaa tavoit­teek­si että jokainen hen­gi­tystiein­fek­tio pyritään tes­taa­maan? Samat lait­teet jot­ka tes­taa koro­nan, tes­taa­vat myös influ­enssan(?). Täl­lä voisimme esim. vähen­tää antibioot­tien turhaa käyt­töä. Mik­si emme pyrk­isi otta­maan diag­nos­tista hyp­pyä tässä samas­sa rytäkässä, jol­loin lääkärien arvailu vähe­nee ja saadaan oikeam­mat diag­noosit poti­laille — tästä ei voi olla kuin hyö­tyä meille! Nyt meil­lä on val­lal­la kult­tuuri jos­sa oirei­den perus­teel­la arvotaan, onko­han tarvet­ta antibiootille.
        Tämä on huo­mat­tavasti halvem­paa kuin hidas­taa virusta.

        Mitä JOS Tukhol­mas­sa taudin sairas­tanei­ta aidosti onkin 10%? Mitä jos tämän taudin viem­i­nen väestön läpi tehoka­p­a­siteetil­la kestää 1.5v? Mitä jos esim. oxford rokote on valmis? Nämä on aivan pirun iso­ja riske­jä taloudelle.

        Kaik­ki puhu­vat vain kuolemista, mut­ta kat­sop­pa Osmo mon­tako nuor­ta on ollut tehol­la tämän taudin takia ja mon­tako niitä on influ­enssas­sa. Tehol­la hoito mak­saa älyt­tömästi kuntoutuksineen!

        Tiedämme että taudin tukah­du­tus­ta voidaan tehdä alueel­lis­es­ti, ei ole mitään järkeä tukah­dut­taa maan­laa­juis­es­ti, jos tau­ti riehuu vain Uudellamaalla.

      11. Lumum­ba:

        Jos tau­ti tukah­dute­taan ”men­estyk­sekkäästi” ja kun uusia tar­tun­to­ja ei enää rapor­toi­da, mitä sit­ten tapahtuu? 

        Pide­täänkö myös tässä tapauk­ses­sa rajat vis­usti kiin­ni siihen asti kun koko maail­ma on rokotet­tu? Muuten­han kuka tahansa yksit­täi­nen maa­han­tuli­ja voi tar­tut­taa peri­aat­teessa kuin­ka mon­ta ihmistä tahansa. Jos näin on joku kuvitel­lut tämän toteu­tu­van, voimme var­maan kaik­ki aloit­taa pikim­miten kas­vat­ta­maan perunoi­ta ja kano­ja takapi­hal­la sil­lä talout­ta ja työ­paikko­ja tämän jäl­keen ei enää ole.

        Mik­si uusia tar­tun­to­ja ei raportoitaisi?

        Ei mei­dän tarvitse odot­taa, että koko maail­ma on rokotet­tu, riit­tää että ainakin riskiryh­mät on Suomes­sa rokotettu.

        Mut­ta ihan tot­ta, ennen rokotet­ta ei rajo­ja voi ava­ta oli Suomes­sa lau­ma­suo­jaa tai ei. Lau­ma­suo­ja vuo­taa ja jokainen maa­han­tuli­ja on vaara riskiryhmille

      12. Rolle: Mik­si uusia tar­tun­to­ja ei raportoitaisi?

        Ei mei­dän tarvitse odot­taa, että koko maail­ma on rokotet­tu, riit­tää että ainakin riskiryh­mät on Suomes­sa rokotettu.

        Mut­ta ihan tot­ta, ennen rokotet­ta ei rajo­ja voi ava­ta oli Suomes­sa lau­ma­suo­jaa tai ei. Lau­ma­suo­ja vuo­taa ja jokainen maa­han­tuli­ja on vaara riskiryhmille

        Uno­h­dat­te taudin dynami­ikan ja muiden maid­en tekemät toimet. Esim. Viro ja Nor­ja ovat puh­taampia mai­ta kuin Suo­mi. Mei­dän tulee varoa ain­oas­taan likai­sista maista tule­via tur­is­te­ja ja aset­taa heille karanteeni.

      13. Lumum­ba: Eikös ole todet­tu, että suurin osa tar­tun­nan saaneista voivat kan­taa tau­tia ja levit­tää sitä sairas­tu­mat­ta kuitenkaan itse. 

        Ei ole todettu.

        Ei tämä ole mikään aave­tau­ti, kyl­lä suurin osa sairas­tuneista saa jonkin­laisia oire­i­ta eli huo­maa ole­vansa sairas. 

        Täysin tai läh­es oireet­to­mia on vain ehkä jotain 20% (onhan sekin paljon…). Suurem­pi ongel­ma on että tau­ti tart­tuu ennen oire­i­ta, mut­ta oirei­den ilmaan­tu­misen jäl­keen voidaan tietenkin pyrk­iä etsimään altistuneita.

      14. Her­raH­ki: En ymmär­rä mik­si em. tahot edel­lyt­tävät ratk­saisua, jol­la ei saa jäädä mitään pysyvää tarvet­ta toimille. Vain ehdo­ton ja ker­ras­ta poik­ki ratkaisu kel­paa? Onhan iät ja ajat tehty jälji­tys­tä mui­hinkin tautei­hin, vaik­ka yksit­täiset polion tapauk­set tai sat­un­naiset tuhkarokot. Mik­sei koron­aa olisi voin­ut jäljit­tää samaan tapaan sen jäl­keen kun tilanne olisi nol­lat­tu tai läh­es nol­lat­tu ensin hyväk­si lähtötilanteeksi?

        Ehkä on kat­sot­tu, että Suomen talous on liian riip­pu­vainen vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta muiden EU-maid­en kanssa. Raken­nus­miehet tule­vat Puo­las­ta ja Viros­ta. Maat­aloustyön­tek­i­jät tule­vat ilmeis­es­ti Ukrainas­ta. Tur­is­te­ja tulee ympäri Euroop­paa. Työ­matko­ja tehdään ympäri Euroop­paa. Lisäk­si on paljon tavar­ali­iken­net­tä, mikä vaatii ihmisiä kul­jet­ta­maan tavaraa.

        Jos kokon­aisuute­na tämä liikku­vu­us on liian tärkeää Suomen taloudelle, sil­loin se pyritään palaut­ta­maan mah­dol­lisim­man nopeasti. Jos Suo­mi onnis­tuu tukah­dut­ta­maan koro­nan, muo­dos­tu­isi han­kala tilanne. Kun korona on tukah­dutet­tu, olisi suuri sisäpoli­it­ti­nen paine pitää se pois­sa. Mis­sään muual­la Euroopas­sa koron­aa ei olisi tukah­dutet­tu pait­si Suomes­sa. Suo­mi jou­tusi pitämään äärim­mäisen tarkkaa kon­trol­lia ja karan­tee­nia rajoil­laan. Tämä hait­taisi liikku­vu­ut­ta, aiheut­taisi kus­tan­nuk­sia, ja viimein mah­dol­lis­es­ti epäon­nistues­saan johtaisi suuren media-halooseen.

        Tilanne olisi huo­mat­ta­van eri­lainen, jos kaik­ki EU-maat oli­si­vat jullis­ta­neet yhteisen strate­gian. Esimerkik­si tukah­dut­tamisen. Nyt kaikil­la mail­la on omat strate­giansa. Suomen kan­nat­taa siis pyrk­iä samankaltaiseen strate­gian kuin mikä käytössä niis­sä mais­sa, joi­hin liikku­vu­us halu­taan nopeasti palaut­taa. Tämän sanomi­nen ääneen olisi muuten ihan mie­lenki­in­to­nen lyömäase perussuomalaisille.

      15. ps: Ehkä on kat­sot­tu, että Suomen talous on liian riip­pu­vainen vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta muiden EU-maid­en kanssa. Raken­nus­miehet tule­vat Puo­las­ta ja Viros­ta. Maat­aloustyön­tek­i­jät tule­vat ilmeis­es­ti Ukrainas­ta. Tur­is­te­ja tulee ympäri Eurooppaa. 

        Hyviä point­te­ja. Esim. Het­emäen rapor­tis­sa häir­it­si suuresti, että vain tode­taan “ei onnis­tu” ilman mitään perustelu­ja ja sit­ten muut vai­h­toe­hdot ovat ne joi­ta analysoidaan ja annetaan jopa lähde­vi­it­teitä. Myös hylät­ty­jen vai­h­toe­hto­jen hylkäyk­sien tau­s­tat kiin­nos­ta­va ainakin min­ua, jot­ta hylkäys saa uskottavuuden.

        Lyhyel­lä tähtäimel­lä tur­is­mi taa­tusti kär­sii. Toisaal­ta ihmiset uskaltaisi­vat matkus­taa lähin­nä tur­val­liseen maa­han. Uskaltaisin ensi viikol­la Uusi-see­lan­ti­in ja siel­lä rav­in­to­laan, mut­ta en Lon­tooseen enkä suo­ma­laiseen rav­in­to­laan. (jos UK olisi auki ja rav­in­to­lat suomes­sa) Karan­teen­it rajal­la toimi­vat (mut­ta hait­taa­vat tietysti) pidem­mis­sä työru­peamis­sa (esim. ne ukrainalaiset), mut­ta sama 2vko häätää tur­is­tit. Olisiko mui­ta keino­ja, esim. joku nopeampi pikat­esti edes kohtu­ullisel­la luotet­tavu­udel­la, kuumeiset pois rajal­la tms? (osit­taisia keinoja)

        Silti en ymmär­rä täysin mik­si tiukan jälji­tyk­sen keinoin ei olisi mah­dol­lista pitää tapaus­määrät riit­tävän alhaise­na. En mis­sään vai­heessa kuvit­tele, että määrään nol­la päästäisi­in ja se pysy­isi nol­lana. Oleel­lista olisi tuo alhaisu­us, siinä määrin alhai­sis­sa luke­mis­sa että rav­in­to­laankin uskaltaa. Voi tosin olla että johonkin täl­laiseen pyritäänkin, se jää vain epä­selväk­si hal­li­tuk­sen viestistä (“estetään lev­iämiSTÄ”, eli yksikin estet­ty tapaus riit­tää tuo­hon osa­tavoit­teeseen pääsyksi).

        Pitää vielä pohtia tuo­ta liikku­misen merk­i­tys­tä enem­män. Sil­lä voi olla tosi­aan kauas ulot­tuvia seurausvaikutuksia.

      16. Uskaltaisin ensi viikol­la Uusi-see­lan­ti­in ja siel­lä rav­in­to­laan, mut­ta en Lon­tooseen enkä suo­ma­laiseen ravintolaan.

        Tuskin pää­sisit Uuteen See­lan­ti­in. Hei­dän strate­giansa perus­tuu maan sulkemiseen ulkomaailmalta.
        Tämä aja­tus, että sit­ten kun tau­tia on vähän, uskaltaa taas men­nä ravn­to­laan, sisäl­tyy loogi­nen virhe, jos­ta aion kir­joit­taa, kun aikaa riit­tää. Jos nimit­täin sil­loin taas uskaltaa, tar­tut­tavu­us­luku nousee yli kah­den ja epi­demia roihahtaa. 

      17. Osmo Soin­in­vaara: Tuskin pää­sisit Uuteen See­lan­ti­in. Hei­dän strate­giansa perus­tuu maan sulkemiseen ulkomaailmalta.
        Tämä aja­tus, että sit­ten kun tau­tia on vähän, uskaltaa taas men­nä ravn­to­laan, sisäl­tyy loogi­nen virhe, jos­ta aion kir­joit­taa, kun aikaa riit­tää. Jos nimit­täin sil­loin taas uskaltaa, tar­tut­tavu­us­luku nousee yli kah­den ja epi­demia roihahtaa. 

        Tar­tun­talu­vun alen­t­a­mi­nen paikallisin karan­teenein on tehokkaam­paa sil­loin kun tar­tun­to­ja on hyvin vähän. Paikalliset karan­teen­it ovat ylivoimais­es­ti parem­pi vai­h­toe­hto kuin val­takun­nan tasoiset. Lisäk­si roi­hah­t­a­mi­nen ei täl­löin hait­taa yhtä paljon, kos­ka se on paikallista, eikä uhkaa ter­vey­den­hoidon kan­tokykyä. Etu­pain­ot­teis­es­ti tiukat rajoituk­set säästävät ihmishenkiä ja lisäävät kysyn­tää taloudessa pitkäl­lä aikavälil­lä. Kir­joi­ta myös tästä. 

        Aika moni maa on onnis­tunut, Slo­va­ki­as­sa — se ei ole Uuden-See­lan­nin tapaansaari — tar­tun­to­ja eilen nol­la. Suuri osa maista on jo tukah­dut­tanut epi­demi­ansa, Suo­mi ei kuu­lu näi­hin voit­ta­ji­in: https://www.endcoronavirus.org/countries

      18. Osmo Soin­in­vaara: Tuskin pää­sisit Uuteen See­lan­ti­in. Hei­dän strate­giansa perus­tuu maan sulkemiseen ulkomaailmalta.
        Tämä aja­tus, että sit­ten kun tau­tia on vähän, uskaltaa taas men­nä ravn­to­laan, sisäl­tyy loogi­nen virhe, jos­ta aion kir­joit­taa, kun aikaa riit­tää. Jos nimit­täin sil­loin taas uskaltaa, tar­tut­tavu­us­luku nousee yli kah­den ja epi­demia roihahtaa. 

        En näe, miten tuo olisi loogi­nen virhe, vaan näkökulmaero:

        Kun tau­tia on vähän, yksilön kannal­ta ris­ki taudin saamiselle on pieni. Tätä riskiä voi vielä pienen­tää pitämäl­lä tur­vaväle­jä ja vält­tämäl­lä oleskelua muiden ihmis­ten läheisyy­dessä, yms.

        Kun­han riit­tävän moni tuu­dit­tau­tuu tähän ja vähen­tää tur­vaväle­jä ja kas­vat­taa kon­tak­tien päivit­täistä määrää, tästä tietenkin seu­raa se, että tau­ti läh­tee lev­iämään (kos­ka täl­löin R > 1). Tästä seu­raa taas se, että yksilön kannal­ta ris­ki taudin saamiselle alkaa kas­vaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että ris­ki oli aiem­min pieni. Pop­u­laa­tio siis kär­sii yksit­täis­ten ihmis­ten liian nopeas­ta käytök­sen muuttumisesta.

        Mik­si R > 2 olisi jotenkin merkit­tävä raja? R 1 on toki merkit­tävää tämän kri­it­tisen ilmiön kannalta.

      19. ps: Ehkä on kat­sot­tu, että Suomen talous on liian riip­pu­vainen vapaas­ta liikku­vu­ud­es­ta muiden EU-maid­en kanssa. Raken­nus­miehet tule­vat Puo­las­ta ja Viros­ta. Maat­aloustyön­tek­i­jät tule­vat ilmeis­es­ti Ukrainas­ta. Tur­is­te­ja tulee ympäri Euroop­paa. Työ­matko­ja tehdään ympäri Euroop­paa. Lisäk­si on paljon tavar­ali­iken­net­tä, mikä vaatii ihmisiä kul­jet­ta­maan tavaraa.

        Jos kokon­aisuute­na tämä liikku­vu­us on liian tärkeää Suomen taloudelle, sil­loin se pyritään palaut­ta­maan mah­dol­lisim­man nopeasti. Jos Suo­mi onnis­tuu tukah­dut­ta­maan koro­nan, muo­dos­tu­isi han­kala tilanne. Kun korona on tukah­dutet­tu, olisi suuri sisäpoli­it­ti­nen paine pitää se pois­sa. Mis­sään muual­la Euroopas­sa koron­aa ei olisi tukah­dutet­tu pait­si Suomes­sa. Suo­mi jou­tusi pitämään äärim­mäisen tarkkaa kon­trol­lia ja karan­tee­nia rajoil­laan. Tämä hait­taisi liikku­vu­ut­ta, aiheut­taisi kus­tan­nuk­sia, ja viimein mah­dol­lis­es­ti epäon­nistues­saan johtaisi suuren media-halooseen.

        Tilanne olisi huo­mat­ta­van eri­lainen, jos kaik­ki EU-maat oli­si­vat jullis­ta­neet yhteisen strate­gian. Esimerkik­si tukah­dut­tamisen. Nyt kaikil­la mail­la on omat strate­giansa. Suomen kan­nat­taa siis pyrk­iä samankaltaiseen strate­gian kuin mikä käytössä niis­sä mais­sa, joi­hin liikku­vu­us halu­taan nopeasti palaut­taa. Tämän sanomi­nen ääneen olisi muuten ihan mie­lenki­in­to­nen lyömäase perussuomalaisille.

        Kat­sokaa­han luku­ja, ennenkuin puhutte esim. Viros­ta. Tau­tia tukah­dute­taan Virossa rajusti. Oikeas­t­aan koko Euroop­pa tukah­dut­taa. Sik­si on pirun iso ris­ki ettei täälä tukahduteta.

      20. Kari: Kat­sokaa­han luku­ja, ennenkuin puhutte esim. Viros­ta. Tau­tia tukah­dute­taan Virossa rajusti. Oikeas­t­aan koko Euroop­pa tukah­dut­taa. Sik­si on pirun iso ris­ki ettei täälä tukahduteta.

        Jos Euroopan luku­ja kat­so­taan, tulee ongel­mak­si sovit­taa niihin näkeymys että Euroopas­sa tukah­dute­taan mut­ta Suomes­sa ei. Kuolonuhreista päätel­tynä suuris­sa keskel­lä sijait­se­vis­sa val­tios­sa on paljon virus­ta, reunaval­tios­sa vähem­män. Tämä ei ole kovin yllät­tävää. Vahvis­te­tut tar­tun­nat eivät ole ver­tailukelpoisia maid­en välil­lä. Maid­en sisäl­läkin on suuria alueel­lisia eroja.

        Parin päivän takainen A‑studio vahvisti jälleen ker­ran että Suomes­sa hal­li­tuk­sen viesti a) tele­vi­sio­ta katso­valle yleisölle ja b) luke­valle yleisölle on aivan eri­lainen. Suullis­es­ta ja kir­jal­lis­es­ta viestin­nästä saa aivan eri käsi­tyk­sen hal­li­tuk­sen strate­gias­ta. Ehkä tämä on yleiseu­roop­palainen ilmiö, ja kan­nat­taa kat­soa toteu­tunei­ta luku­ja julk­i­lausum­ien ja eri­tyis­es­ti val­ta­me­di­an kaut­ta kulke­neen infor­maa­tion sijaan.

    2. jos eristys­tä olisi jatket­tu vielä viisi viikkoa olisi se painanut tar­tun­nat alas mut­ta välit­tömästi avaamisen jäl­keen ne oli­si­vat läht­e­neet uuteen nousu­un. Ei se virus olisi maail­mas­ta sil­lä välin kadon­nut. Meille tulisi uusisa tar­tun­to­ja viros­ta ja ruot­sista ja ei niitä kaik­ki omi­akan olisi löydetty.

      1. xyzzy:
        jos eristys­tä olisi jatket­tu vielä viisi viikkoa olisi se painanut­tar­tun­nat alas mut­ta välit­tömästi avaamisen jäl­keen ne oli­si­vat läht­e­neet uuteen nousu­un. Ei se virus olisi maail­mas­ta sil­lä välin kadonnut.Meille tulisi uusisa tar­tun­to­ja viros­ta ja ruot­sista ja ei niitä kaik­ki omi­akan olisi löydetty.

        Viron tilanne on parem­pi kuin Suomen. On pikem­minkin niin että Viro ei halua rajaa auki:
        https://yle.fi/uutiset/3–11340859

  5. Kiitos tästä ver­tailus­ta! Luvut mei­dän kes­ki-ikäis­ten kuolleisu­ud­es­ta koron­aan ovat todel­la pieniä, mut­ta suurin osa ihmi­sistä tun­tuu reagoivan tun­teel­la eikä tiedol­la. Ei uskalleta päästää lap­sia koulu­un jne. Pitäisikö uutisku­vas­toa päivit­tää, että saataisi­in ihmisiä rauhoittumaan?

  6. Influ­enssan kuolleisu­us on arvioiden mukaan noin 0,05 %, covid-19 ker­talu­okkaa suurem­pi. Taulukon mukaan taas covid-19 olisi korkein­taan kak­sik­er­taa tap­pavampi. Täl­lä perus­teel­la voi harhaa siis haarukoi­da, kuvios­sa influ­enssa näyt­tää suh­teessa liian vaar­al­liselta. Näin ollen tämän perus­teel­la ei voi sanoa, että “alle 60-vuo­ti­aiden kesku­udessa influ­enssa on tämän mukaan selvästi tap­pavampi, joskin ei sekään kovin tappava”. 

    Hyvä on kuitenkin tuo­da esi­in, ettei covid-19 ole nuorem­mille ikäryh­mille ainakaan kovin paljon vaar­al­lisem­pi tau­ti kuin influenssa.

    1. HS julka­isi THL arviot eri ikäryh­mien kuolleisu­ud­es­ta koron­aan. Alle 60 arvo oli muis­taak­seni 0,005% eli yksi nol­la enem­män kuin influ­enssas­sa. TS influ­enssa tap­paa covid ei niinkään. Ruot­sis­sa 150 ja tan­skas­sa 15 alle 60 vuo­ti­as­ta kuol­lut koron­aan. Eipä paljoa ja meil­läkin taitaa olla alle 15. Hukkunei­ta on enemmän.

      1. Lasse:
        HS julka­isi THL arviot eri ikäryh­mien kuolleisu­ud­es­ta koron­aan. Alle 60 arvo oli muis­taak­seni 0,005% eli yksi nol­la enem­män kuin influ­enssas­sa. TS influ­enssa tap­paa covid ei niinkään. Ruot­sis­sa 150 ja tan­skas­sa 15 alle 60 vuo­ti­as­ta kuol­lut koron­aan. Eipä paljoa ja meil­läkin taitaa olla alle 15. Hukkunei­ta on enemmän.

        Linkin lait­ta­mi­nen ei hait­taisi, muisti kun on pettäväinen. 

        Jos kuolleisu­us on keskimäärin 0,2 % (THL:n uusin arvio, kv-arviot ovat tähän ver­rat­tuna selvästi suurem­pia) ja kuolleisu­us on 70+ kohort­eis­sa noin 5 ker­taa suurem­pi (https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/) kuin 60+ kohor­tis­sa, niin täl­löin siis kuolleisu­us esim. 80 — 90 vuo­ti­ais­sa olisi viisinker­tainen eli 0,025 %. Täl­löin kokon­aiskuolleisu­us ei voi olla 0,2 %.

        Olisiko pilkku muistin mukaan men­nyt väärään kohtaan? Eli lausun­toni siitä, ettei korona ole kovin paljon vaar­al­lisem­pi nuo­rille saat­taisi kuitenkin pitää paikkansa. Samoin kuin se, ettei Osmon kaavios­ta voi­da vetää johtopäätöstä, että ”alle 60-vuo­ti­aiden kesku­udessa influ­enssa on tämän mukaan selvästi tap­pavampi, joskin ei sekään kovin tappava”. 

        Käyt­tämäl­lä real­is­tisia luku­ja (esim. 0,5 % kuolleisu­ut­ta) päästään nähdäk­seni alle 70 ‑vuo­ti­aidenkin osalta kuolleisu­u­teen, joka on kuitenkin moninker­tainen influ­enssaan näh­den. Korona on kuitenkin influ­enssaa suh­teel­lis­es­ti vaar­al­lisem­pi van­hem­mille ihmisille ja erityisryhmille.

  7. Peri­aat­teel­lis­es­ti merkit­tävin ongel­ma tässä ajatuk­ses­sa nuorten tar­tut­tamis­es­ta ensik­si on se, että val­taosa virolo­geista uskoo, että sars-cov­‑2 jää maail­maan pyörimään endeemisek­si kau­siviruk­sek­si. Nyky­is­tenkään flun­ssaa aiheut­tavien koron­avirusten aiheut­ta­ma immu­ni­teet­ti ei ole pysyvä vaan kestää ehkäpä vuo­den-kak­si, joskus vähem­mänkin aikaa (eräässä yhdys­val­ta­lais­tutkimuk­ses­sa koe­henkilöt sairas­ti­vat saman koron­avirus­tar­tun­nan use­am­man ker­ran vuo­den aikana). Tämä tarkoit­taa sitä, että vaik­ka koko 60-vuo­ti­aat eris­tet­täisi­in täy­del­lis­es­ti, niin nuorem­mat voisi­vat jatkos­sa tästä huoli­mat­ta edelleen levit­tää sars‑2:sta haavoit­tuvam­paan osaan väestöstä.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että _kukaan riskiryh­mään kuu­lu­va ei koskaan enää olisi turvassa_. Jopa THL:n johta­ja Mika Salmi­nen on tämän jos­sain sivu­lauses­sa tul­lut lip­saut­ta­neek­si. Tätä kan­nat­taa pureskel­la het­ki ennenkuin ajaa laa­jem­paa väestön tartuttamista.

    1. Miika. Olet siis sitä mieltä, että viruk­ses­ta ei pääästä eroon koskaan vaan se on pysyvä seu­ralaisemme. Mikä on ratkais­usi tähän?

      1. No näin­hän influ­enssaviruk­setkin ovat pysyviä seu­ralaisia (joskin Covid-karan­teeni on saat­tanut hävit­tää oheis­toime­na muitakin taute­ja). Ja niitä hal­li­taan rokotteella.

      2. Jospa se koti­mainen suo­jain­tuotan­to saataisi­in vih­doin ja viimein joskus käyn­ti­in sil­lä volyymil­la, että niitä riit­täisi kaikille? Uusi nor­maali olisi sit­ten julk­isil­la paikoil­la liikku­mien hen­gi­tys­suo­jaimen kanssa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Miika. Olet siis sitä mieltä, että viruk­ses­ta ei pääästä eroon koskaan vaan se on pysyvä seu­ralaisemme. Mikä on ratkais­usi tähän?

        Eihän siihen ole ratkaisua!

      4. Lisäyk­senä vielä: Prof. Sak­sela olisi valmis rokot­ta­maan riskiryh­miä nopeastikin, toki kyseessä olisi poikkeuk­selli­nen toi­mi, mut­ta poikkeuk­sel­liset ovat ajatkin. Ainakin omia van­hempiani kun mietin niin mielu­um­min antaisin heille kokeel­lisen rokot­teen kuin pitäisin pul­los­sa tai tar­tun­tavaaras­sa vuosikausia.

        Sak­sela avaa ajatuk­si­aan haas­tat­telus­sa tääl­lä: https://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/a/aceaac35-5a4a-4bdb-ae28-41ba2125d906

        Yle:n uuti­sis­sa lisää suo­ma­lais­es­ta rokoteke­hi­tyk­ses­teä tältä päivältä: https://yle.fi/uutiset/3–11335406

      5. Miika:
        Lisäyk­senä vielä: Prof. Sak­sela olisi valmis rokot­ta­maan riskiryh­miä nopeastikin, toki kyseessä olisi poikkeuk­selli­nen toi­mi, mut­ta poikkeuk­sel­liset ovat ajatkin. Ainakin omia van­hempiani kun mietin niin mielu­um­min antaisin heille kokeel­lisen rokot­teen kuin pitäisin pul­los­sa tai tar­tun­tavaaras­sa vuosikausia.

        Sak­sela avaa ajatuk­si­aan haas­tat­telus­sa tääl­lä: https://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/a/aceaac35-5a4a-4bdb-ae28-41ba2125d906

        Yle:n uuti­sis­sa lisää suo­ma­lais­es­ta rokoteke­hi­tyk­ses­teä tältä päivältä: https://yle.fi/uutiset/3–11335406

        Ihmisethän useinkin ajat­tel­e­vat asioi­ta juuri täl­lä “what’s in it for me?”-periaatteella. Eli olisin valmis rokot­ta­maan omat van­hempani, joten sen pitäisi olla ratkaisu muidenkin kohdal­la. Päät­tävässä ase­mas­sa ole­va poli­itikko joutuu ajat­tele­maan (tai ainakin pitäisi ajatel­la) asioi­ta laa­jem­minkin eli mitä vaiku­tuk­sia on koko väestön kannal­ta? Jos itse olisit poli­itikko, antaisitko rokot­taa miljoona ihmistä (jonkin määritelmän mukaan riskiryh­mään kuu­lu­vien suo­ma­lais­ten määrä) tes­taa­mat­toma­l­la tavar­al­la? Entäpä jos rokot­teel­la onkin jokin ei-toiv­ot­tu sivu­vaiku­tus? Nk. Ruotsin tiestä voi olla mitä mieltä halu­aa, mut­ta se minus­ta jokaisen pitäisi myön­tää, että takana on kuitenkin aja­tus kokon­aise­dun tavoit­telus­ta. Tästä blo­gista löy­tyy yksi kir­joi­tus, jon­ka otsikos­sa tode­taan, että oikeas­t­aan hyviä vai­h­toe­hto­ja ei ole ole­mas­sakaan, pitää yrit­tää vali­ta vähiten huono.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Miika. Olet siis sitä mieltä, että viruk­ses­ta ei pääästä eroon koskaan vaan se on pysyvä seu­ralaisemme. Mikä on ratkais­usi tähän? 

        Ei siitä var­maan päästä enää eroon. Mut­ta toden­näköis­es­ti ihmis­ten vas­tus­tuskyky para­nee pikkuhil­jaa, itse viruskin voi muun­tua vähem­män tap­pavak­si, kuten usein käy (liian tap­pa­va tau­ti ei lev­iä hel­posti). Koron­aviruk­set sinän­sä eivät ole ihmiskun­nalle uusi asia, ihan taval­lista flun­ssaa aiheut­taa moni koron­avirus. Ehkä nämäkin ovat joskus kaukaises­sa men­neisyy­dessä olleet paho­jen epi­demioiden aiheuttajia.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Miika. Olet siis sitä mieltä, että viruk­ses­ta ei pääästä eroon koskaan vaan se on pysyvä seu­ralaisemme. Mikä on ratkais­usi tähän?

        Tämä on nyt ole­mas­sa ole­va harha. Tau­ti ikäänkuin vain lev­iää kokoa­jan. Todel­lisu­udessa tau­tia on tänää vähem­män kuin eilen, etenkin Euroopassa.

  8. Just for infor­ma­tion kaikille kiin­nos­tuneille, että monis­sa Helsin­gin kouluis­sa ei aio­ta pitää oppi­lai­ta kouluis­sa hal­li­tusti eikä por­raste­tusti vai miten se meni? 

    Kaik­ki ker­ral­la on pikim­miten suun­nitel­mana nyt.
    No, toisaal­ta tot­telemat­to­muus hal­li­tuk­selle tulee ainakin todistettua.
    Seu­raako näitä käytän­nön toteu­tuk­sia koulu­ta­sol­la edes mikään taho? 

    Taudin tap­pavu­u­teen, blo­gistin aiheeseen tämä ei — toiv­ot­tavasti ‑liity.
    Mut­ta kokeil­laan nyt ensin.

  9. Laskin tilas­tokeskuk­sen väestö­jakau­man ja Wikipedi­as­ta löy­tyvien kuolleisuusarvioiden[1] perus­teel­la kuin­ka moni Suomes­sa saisi vaka­van taudin ja kuin­ka moni kuolisi ilman mitään rajoit­tei­ta, jos huomioidaan vain alle 60-vuo­ti­aat. Kuolleisu­usarvioi­ta on vielä joka suun­taan, mut­ta ole­tan että Wikipedi­an kir­joit­ta­jat ovat väitelleet tästä aiheesta molem­pi­in suun­ti­in jo use­am­man kuukau­den. Keskimääräi­nen kuolleisu­us tässä laskel­mas­sa tälle väestölle on siis 0,12%.

    Alle 60-vuo­ti­aista vaka­van sairau­den saisi epi­demi­an aikana 83000. Heistä kuolisi 4377. 

    Jos huomioidaan myös yli 60-vuo­ti­aat, heitä kuolisi 40545.

    Wikipedi­as­sa ole­vat IFR-arviot olet­taa että sairaan­hoitoka­p­a­siteet­ti riit­tää. Lisäk­si luvuis­sa on vielä suuri epä­var­muusväli, eli arviot voi olla ainakin puo­let pienemmät—tai kak­si ker­taa suurem­mat. Epi­demi­olog­it arvioi että tau­ti pysähty­isi kun noin 70% väestöstä on sen sairastanut.

    Influ­enssaa ja uut­ta zoonoosia ver­tail­lessa tulisi huomioi­da, että influ­enssaan on jo rokot­tei­ta ja val­taos­al­la jonkin­laista vas­tus­tuskykyä. Influ­enssa ei lev­iä vas­taaval­la taval­la koko väestöön. Kun huomioidaan tämä ja koron­aviruk­sen influ­enssaa korkeampi kuolleisu­us, koron­avirus tap­paisi myös alle 60-vuo­ti­aiden joukos­sa noin 40 ker­taa enem­män kuin influ­enssa taval­lise­na vuote­na [2].

    Tämän laskel­man perus­teel­la ehdot­tomasi strate­gia vaikut­taa vaar­al­liselta vaik­ka pysty­isimme eristämään yli 60-vuo­ti­aat täy­del­lis­es­ti, ellemme voi todis­taa että kuolleisu­us olisi merkit­tävästi pienem­pi, tai että lau­ma­suo­ja saavutet­taisi­in huo­mat­tavasti pienem­mäl­lä sairas­tunei­den määräl­lä. Ehdot­tomasi strate­gia on hyvä jos edel­lä­maini­tut asi­at onkin tosia, mut­ta voitko vielä osoit­taa että Wikipedi­an arviot kuolleisu­ud­es­ta ovat täysin yliarvioitu­ja, tai että strate­giasi tar­tut­taisi vain pienen osan väestöstä?

    [1] https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus_disease_2019#Prognosis
    [2] http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/kuinka-monen-kuoleman-syy-on-influenssa-kertovatko-luvut-kaiken/

    1. mike:
      Laskin tilas­tokeskuk­sen väestö­jakau­man ja Wikipedi­as­ta löy­tyvien kuolleisuusarvioiden[1] perus­teel­la kuin­ka moni Suomes­sa saisi vaka­van taudin ja kuin­ka moni kuolisi ilman mitään rajoit­tei­ta, jos huomioidaan vain alle 60-vuotiaat. 

      Uno­hdit yhden asian. Tilas­tokeskuk­sen vuosit­taises­sa väestöti­las­tossa alle 60-vuo­ti­ai­ta kuolee muutenkin keskimäärin 8300. Kahdeksantuhattakolmesataa !

      On virhe olet­taa, että koron­aan sairas­tuu ja kuolee vain ihmisiä, jot­ka eivät voi kuol­la lähivuo­den aikana, tai että koron­aan sairas­tuneet oli­si­vat olleet täysin kuolemat­to­mia. Eli koron­aan kuollei­den ja täysin toises­sa hypo­teet­tises­sa tilanteessa, eli ilman koron­aepi­demi­aa, kuollei­den joukot ovat itse asi­as­sa päällekkäisiä. Mon­es­sa koro­nan rav­is­tele­mak­si joutuneessa maas­sa on jo keskustelu siitä, kuin­ka moni on kuol­lut koro­nan kanssa eikä koron­aan. Kos­ka ruumi­inavauk­sia ei tehdä, ja WHO:n ohjeen mukaan kir­jataan myös toden­näköiset tapah­tu­mat, vaik­ka ei olisi edes testattu.

      Vuodessa yli 60-vuo­ti­ai­ta Suomes­sa kuolee 41000 ! Yli 75-vuo­ti­aiden ELÄMÄN tapauskuolleisu­us on 9% vuodessa ! 29000 kuol­lut­ta vs. 320000.

  10. San­o­taan, että pyritään lau­ma­suo­jaan. Kauanko se sit­ten veisi? 60 % suo­ma­lai­sista tarkoit­taisi 3,3 miljoon­aa. Äkkiseltään las­ket­tuna viruk­selle pitäisi altistua yli 410 000 suo­ma­laista kuukaut­ta kohden, jos halut­taisi­in juh­lia uut­ta vuot­ta normaalisti. 

    Kuolleisu­us olisi vajaa pros­ent­ti (veikkaan itse Sak­san, Ital­ian, Bri­tann­ian ja USAn vas­ta-aine tes­tauk­sen perus­teel­la 0,3–0,6 %). Olete­taan vaik­ka 16 000 kuol­lut­ta, lähin­nä yli 65 v. 

    MUTTA. Tässä pitää huomioi­da kuolleisu­u­den lisäk­si SAIRAALAHOITOA tarvit­se­vat. Minä vier­aan­n­uin lau­ma­suo­jan tak­ti­ikas­ta, kun nähti­in, miten moni (myös nuori) tarvit­see teho­hoitoa tai osas­to­hoitoa ja että hoito­jak­sot ovat hyvin pitk­iä. En voi uskoa, että ter­vey­den­hoito­jär­jestelmämme kestäisi moi­sen iskun. Meil­lä on tarvikeista pulaa jo nyt ja hoito­henkilöstö halu­aisi var­maan jos­sain vai­heessa pitää vuosilo­maa (pahan tilanteen mais­sa eivät ole voin­neet viet­tää edes viikonloppuja). 

    Huonol­la tuuril­la osa poti­laista saisi myös kroon­isia jälk­i­taute­ja ja immu­ni­teet­tikin voisi jäädä lyhyeksi.

  11. Tämä on muuten vähän off-top­ic, mut­ta tietääkö kukaan niistä Ital­ias­sa kuolleista lääkäreistä ja hoita­jista enem­pää. MInkä ikäisiä, kuo­li­vatko viran­toim­i­tuk­ses­sa, mon­tako kuolee nor­maali­na vuotena?

  12. Rak­en­tavin­ta olisi myön­tää, että covid-19 taud­ista tiede­tään kovin vähän. Lisäk­si olemme todis­ta­mas­sa epi­demi­olo­gien koulukun­tari­itaa, jos­sa vaik­ka Suo­mi ja Ruot­si ovat eri lin­jal­la kuin Sak­sa ja Englan­ti, no, maid­en niien tilal­la voisi käyt­tää johta­va eidemi­olo­gin nimeä.
    Tiedeki­is­tois­sa yleen­sä löy­tyy yhteistäpo­h­jaa, mut­ta valitet­tavasti aiheesta uut­sioin­ti on poli­ti­ikan toimit­ta­jil­la, jot­ka eivät vaon osaa ja ymmär­rä kuin­ri­s­tiri­idan kiin­nos­tavu­u­den. Helpol­la pääsevät.

    Sak­san johta­van koron­avirusasiantun­ti­jan haas­tat­telu oli tarpeek­si selkeä, mitä onnis­tu­mi­nen voisi tarkoittaa.
    https://www.theguardian.com/world/2020/apr/26/virologist-christian-drosten-germany-coronavirus-expert-interview
    Tieteel­listä aineis­toa on muual­la paljon. Suo­mi ei ole erikoistapaus, vaik­ka sitäkin myyt­tiä levitetään. 

    Jos Suomen lain­säädän­tö ei taivu jäljit­tävään valvon­taan, hom­ma on tääl­lä hävit­ty. Mitenkään muuten tar­tun­taketju­ja ei saa­da kiin­ni eikäy­hteiskun­taa pidä avata.Laumasuoja on täyt­tä huuhaa­ta. Sen vaa­ti­maa määrää kuolemia ja sairas­tamista emme kestä.

    Virus tuli vau­raampi­en ihmis­ten mukana Uudelle­maalle, jol­loin val­is­tuskin ja yksi­tyi­nen sek­tori aut­toi tun­nista­maan oireet.
    Huonoa tuuria oli suo­javarustei­den globaali toim­i­tus­ketjun hajoami­nen ja täysin ennakoima­ton vähinään 20x nor­maalia suurem­pi käyt­tö­tarve. Suo­javarustei­den ja teho­hoitoka­p­a­siteetin rak­en­tamiseen oli ostet­ta­va aikaa, joka taud­in­vähät­te­lyl­lä hukat­ti­in helmiku­us­sa. Jos tam­miku­us­sa olisi tilat­tu testi­tauska­p­a­siteet­tia ja muu­ta ei siitä oisi perään huudel­tu, vaik­ka epi­demia olisi laantunut.

    Nyt on hoitoka­pasieet­tia ja ollaan huolis­san kun­sairaalat eivät tul­vi poti­lai­ta? Mik­si? Tässä onnis­tut­ti­in. Toistaiseksi.

    Ruot­sis­sa on muuten myös tyhjää kaupungilla. Kyl­lä siel­läkin talous kär­sii ja kulu­tus on vähentynyt.
    Ruotsin van­hus­ten­hoito on isom­mis­sa yksiköis­sä kuin Suomes­sa ja sik­si epäon­nis­tu­miset aiheut­ta­vat joukkokuolemia. 

    Edelleenkin 0‑vaihtoehdon, sen että ei vain tehdä mitään, hin­taa ei ker­ro­ta. Onnek­si ter­vey­den­huol­lon täysi luhis­tu­mi­nen ei ole poli­it­ti­nen vaihtoehto.

  13. Eri­laisi­in mallei­hin ja laskelmi­in liit­tyen — Impe­r­i­al Col­le­gen epi­de­milo­gia­ryh­mä on ilmeis­es­ti joutunut paineen alla julkaise­maan mallinsa lähdekood­in. Ei oikein vaiku­ta hyvältä:

    Code Review of Ferguson’s Model

    Non-deter­min­is­tic out­puts. Due to bugs, the code can pro­duce very dif­fer­ent results giv­en iden­ti­cal inputs. They rou­tine­ly act as if this is unimportant.

    Inves­ti­ga­tion reveals the truth: the code pro­duces crit­i­cal­ly dif­fer­ent results, even for iden­ti­cal start­ing seeds and parameters.

    Impe­r­i­al are try­ing to have their cake and eat it. Reports of ran­dom results are dis­missed with respons­es like “that’s not a prob­lem, just run it a lot of times and take the aver­age”, but at the same time, they’re fix­ing such bugs when they find them. They know their code can’t with­stand scruti­ny, so they hid it until pro­fes­sion­als had a chance to fix it, but the dam­age from over a decade of ama­teur hob­by pro­gram­ming is so exten­sive that even Microsoft were unable to make it run right.

    Undoc­u­ment­ed equa­tions. Much of the code con­sists of for­mu­las for which no pur­pose is giv­en. John Car­ma­ck (a leg­endary video-game pro­gram­mer) sur­mised that some of the code might have been auto­mat­i­cal­ly trans­lat­ed from FORTRAN some years ago.

    Con­clu­sions. All papers based on this code should be retract­ed imme­di­ate­ly. Imperial’s mod­el­ling efforts should be reset with a new team that isn’t under Pro­fes­sor Fer­gu­son, and which has a com­mit­ment to replic­a­ble results with pub­lished code from day one. 

    Ei ihmekään, että Fer­gu­sonin ryh­män ennus­tuk­set ovat aiem­minkin olleet usei­ta ker­talu­okkia met­sässä. Ketään vain ei tun­nu kiin­nos­ta­van, vaan enem­min IC:n ennus­teet nähdään “näin olisi voin­ut käy­dä ellei lock­down” ‑caseina ja Fer­gu­son voisi olla läh­es var­ma uran jatku­mis­es­ta hal­li­tuk­sen neu­vo­nan­ta­jana — ellei mieli olisi eristyk­sen aikana tehnyt likaa päästä kyn­tämään vakoa naa­purin pellolla.

    No, kaikesta loas­ta ja pal­jas­tuneista virheistä huoli­mat­ta Fer­gu­sonin ennuste­lut jäävät vääjäämät­tä elämään korona-alarmistien ja ilta­pu­lu-medioiden keskuuteen.

    Sinän­sä tässä on taas jälleen ker­ran hyvä esimerk­ki siitä, miten kaiken julkiseen päätök­sen­tekoon liit­tyvän mallinnuk­sen datan ja lähdekoo­d­i­en pitäisi aina olla avoimia.

    1. Kuu­lostaa siltä, että kir­joit­ta­ja ei ole ihan ymmärtänyt että kyseessä on stokasti­nen malli, joka on tarkoi­tus ajaa usei­ta ker­to­ja ja keskiar­vois­taa lopputulokset.

      Kood­in kauneut­ta en lähde kommentoimaan.

      1. Miika:
        Kuu­lostaa siltä, että kir­joit­ta­ja ei ole ihan ymmärtänyt että kyseessä on stokasti­nen malli, joka on tarkoi­tus ajaa usei­ta ker­to­ja ja keskiar­vois­taa lopputulokset.

        Luitko jutun? Mielestäni kir­joit­ta­ja ymmärtää stokastis­ten mallien luon­teen ihan mainiosti:

        Clear­ly, the doc­u­men­ta­tion wants us to think that, giv­en a start­ing seed, the mod­el will always pro­duce the same results.

        Inves­ti­ga­tion reveals the truth: the code pro­duces crit­i­cal­ly dif­fer­ent results, even for iden­ti­cal start­ing seeds and parameters.

        Jos aihe ei ole täysin tut­tu, niin simu­loin­neis­sa käytetään sat­un­nais­luku­jen gen­eroin­ti­in pseu­dosat­un­nais­lukual­go­rit­me­ja, jot­ka ovat täysin deter­min­is­tisiä (tuot­taen kuitenkin sat­un­naiselta vaikut­tavia lukusar­jo­ja). Nämä pseu­dosat­un­nais­luku­gen­er­aat­torit aloit­ta­vat aina jostain alkuar­vos­ta eli tuos­ta lain­auk­ses­sa puheena olleestaa “seedis­tä” — ja kos­ka kyseessä on deter­min­isti­nen sys­tee­mi, samal­la alkuar­vol­la tulok­sen pitäisi tietysti aina olla sama.

        Tietysti mallin ajami­nen rin­nakkaise­na esim. use­am­mas­sa säi­keessä voi tuo­da sim­u­laa­tion deter­min­is­tisyy­teen poikeuk­sia — säikei­den ajo­järjestys voi vai­hdel­la ja jos eri säi­keet käyt­tävät jaet­tua sat­un­nais­luku­gen­er­aat­to­ria, niin kunkin säi­keen lasken­nas­sa käyt­tämät sat­un­nais­lu­vut voivat vai­hdel­la ajos­ta toiseen — vaik­ka siemen­luku olisikin sama.

        Tästäkään ei kuitenkaan liene kyse:

        Impe­r­i­al advised Edin­burgh that the prob­lem goes away if you run the mod­el in sin­gle-thread­ed mode, like they do. … But Edin­burgh came back and report­ed that – even in sin­gle-thread­ed mode – they still see the problem.

        Sinän­sä kyseinen virhe ei vält­tämät­tä ole merkit­tävä (Impe­ri­alin mukaan bugi sieme­nen aseutk­ses­sa), mut­ta selvä merk­ki siitä, ettei tes­tauk­ses­ta ja laadun­valvon­nas­ta ollut tietoakaan.

        Why didn’t they notice? Because their code is so deeply rid­dled with sim­i­lar bugs and they strug­gled so much to fix them that they got into the habit of sim­ply aver­ag­ing the results of mul­ti­ple runs to cov­er it up… and even­tu­al­ly this behav­iour became nor­malised with­in the team.

        Ilmeis­es­ti tes­taus on ollut tasoa, että kat­so­taan jotain 20 ajon keskiar­voista piir­ret­tyä käyrää silmämääräis­es­ti ja tode­taan, että ihan uskot­taval­ta­han tämä näyttää.

    2. Onko malli sel­l­ainen, että sen pitäisi tuot­taa deter­min­isti­nen tulos? En siis oikeasti tunne sitä, mut­ta onhan esimerkik­si simu­loin­tikäytössä Monte Car­lo-tyyp­pisiä malle­ja, jot­ka vaa­ti­vat tietyn määrän ajo­ja ja tulok­set aggrekoidaan esimerkik­si keskiarvoilla.

      1. supel­tura:
        Onko malli sel­l­ainen, että sen pitäisi tuot­taa deter­min­isti­nen tulos? En siis oikeasti tunne sitä, mut­ta onhan esimerkik­si simu­loin­tikäytössä Monte Car­lo-tyyp­pisiä malle­ja, jot­ka vaa­ti­vat tietyn määrän ajo­ja ja tulok­set aggrekoidaan esimerkik­si keskiarvoilla.

        Ei kuten tuos­sa aikaisem­mas­sa lain­auk­ses­sa oli :
        Clear­ly, the doc­u­men­ta­tion wants us to think that, giv­en a start­ing seed, the mod­el will always pro­duce the same results.

        Inves­ti­ga­tion reveals the truth: the code pro­duces crit­i­cal­ly dif­fer­ent results, even for iden­ti­cal start­ing seeds and parameters.

        Monte car­lo sat­un­naisu­us on hal­lit­tua. Jos sat­un­nais­gen­er­aat­to­ril­la antaa samanalkuar­von pitäis saa­da sama tulos. Mut­ta jos ohjel­ma antaa täysin ident­tisil­lä luvuil­la eri tulok­sen on se huolestut­tavaa. pois lukien se mah­dol­lisu­us että käytetään aitoa sat­un­naisu­ut­ta, mut­ta sel­l­aisen sat­un­nais­läh­teen olisi hel­posti paikan­tanut. Todel­li­nen sat­un­naisu­us edel­lyt­tää jot­ian ulkoista lähdet­tä . Lähin­nä radioak­ti­ivi­suuten poh­jaavia ratkaisuja

      2. supel­tura:
        Onko malli sel­l­ainen, että sen pitäisi tuot­taa deter­min­isti­nen tulos? En siis oikeasti tunne sitä, mut­ta onhan esimerkik­si simu­loin­tikäytössä Monte Car­lo-tyyp­pisiä malle­ja, jot­ka vaa­ti­vat tietyn määrän ajo­ja ja tulok­set aggrekoidaan esimerkik­si keskiarvoilla.

        Linka­tus­ta jutusta:

        The doc­u­men­ta­tion says:

        The mod­el is sto­chas­tic. Mul­ti­ple runs with dif­fer­ent seeds should be under­tak­en to see aver­age behaviour.

        “Sto­chas­tic” is just a sci­en­tif­ic-sound­ing word for “ran­dom”. That’s not a prob­lem if the ran­dom­ness is inten­tion­al pseu­do-ran­dom­ness, i.e. the ran­dom­ness is derived from a start­ing “seed” which is iter­at­ed to pro­duce the ran­dom num­bers. Such ran­dom­ness is often used in Monte Car­lo tech­niques. It’s safe because the seed can be record­ed and the same (pseudo-)random num­bers pro­duced from it in future. …

        Clear­ly, the doc­u­men­ta­tion wants us to think that, giv­en a start­ing seed, the mod­el will always pro­duce the same results.

        Inves­ti­ga­tion reveals the truth: the code pro­duces crit­i­cal­ly dif­fer­ent results, even for iden­ti­cal start­ing seeds and parameters.

    3. On suuri onnet­to­muus että epäre­al­is­tis­ten kauhuske­naar­i­oiden ennus­ta­jat eivät joudu mak­samaan mitään epäon­nis­tuneista ennusteis­taan. Esimerkik­si Suomen kohdal­la real­isti­nen arvio on että 1500–3000 henkilöä tulee kuole­maan (eli 1.5–3 ker­taa kausi-influ­enssan kuolleisu­us). Voi kuol­la vähem­mänkin, mut­ta se on jo mielestäni vähän toiveikaista ajat­telua. Joka tapauk­ses­sa halu­aisin lyödä isos­ta sum­mas­ta vetoa jokaisen kanssa joka uskoo, että yli 10000 ihmistä kuolee Suomes­sa (10 ker­taa kausi-influ­enssan kuolleisu­us). Fer­gu­soninkin ennus­teet muut­tuisi­vat aika nopeasti, jos olisi omaa rahaa pelissä.

      1. Timo:
        On suuri onnet­to­muus että epäre­al­is­tis­ten kauhuske­naar­i­oiden ennus­ta­jat eivät joudu mak­samaan mitään epäon­nis­tuneista ennusteis­taan. Esimerkik­si Suomen kohdal­la real­isti­nen arvio on että 1500–3000 henkilöä tulee kuole­maan (eli 1.5–3 ker­taa kausi-influ­enssan kuolleisu­us). Voi kuol­la vähem­mänkin, mut­ta se on jo mielestäni vähän toiveikaista ajat­telua. Joka tapauk­ses­sa halu­aisin lyödä isos­ta sum­mas­ta vetoa jokaisen kanssa joka uskoo, että yli 10000 ihmistä kuolee Suomes­sa (10 ker­taa kausi-influ­enssan kuolleisu­us). Fer­gu­soninkin ennus­teet muut­tuisi­vat aika nopeasti, jos olisi omaa rahaa pelissä.

        Paljonko lai­tat rahaa peli­in 1500–3000 kuolleeseen Suomes­sa, mikäli tääl­lä men­nään laumasuojastrategialla?

        Nyt kuollei­ta on parisa­taa ja taudin on sairas­tanut THL:n uuden­maan vas­ta-aine­tutkimuk­si­in poh­jautuen alle 0,24 % kansalai­sista eli alle 13 200 hlö. Kuolleisu­us on siis tässä vai­heessa arvioiden 1,5 % (epä­var­muut­ta tuo se, että osa sairas­tavista saat­taa kuol­la vielä ja virhet­tä se, että kuollei­den määrä ei ole ihan samal­ta ajal­ta vasta-ainetutkimus).

        Lau­ma­suo­ja vaatii THL:n käyt­tämän R0:n eli 2,4:n mukaan 58 % levin­neisyy­den (käytän­nössä vähän enem­män, kos­ka sairas­tunei­den jakau­ma ei ole alueel­lis­es­ti tasainen).

        Näil­lä lask­ien saadaan real­is­tisek­si suu­ru­us­lu­ok­ka-arviok­si 47 850 kuol­lut­ta. Epä­var­muus arvios­sa on suuri, mut­ta osoit­taa ennus­teesi karkeasti vääräksi.

        Mihin sähkö­pos­tiosoit­teeseen lähetän tilinumeroni?

      2. R. V.: Paljonko lai­tat rahaa peli­in 1500–3000 kuolleeseen Suomes­sa, mikäli tääl­lä men­nään laumasuojastrategialla?

        Nyt kuollei­ta on parisa­taa ja taudin on sairas­tanut THL:n uuden­maan vas­ta-aine­tutkimuk­si­in poh­jautuen alle 0,24 % kansalai­sista eli alle 13 200 hlö.Kuolleisuus on siis tässä vai­heessa arvioiden 1,5 % (epä­var­muut­ta tuo se, että osa sairas­tavista saat­taa kuol­la vielä ja virhet­tä se, että kuollei­den määrä ei ole ihan samal­ta ajal­ta vasta-ainetutkimus).

        Lau­ma­suo­ja vaatii THL:n käyt­tämän R0:n eli 2,4:n mukaan 58 % levin­neisyy­den (käytän­nössä vähän enem­män, kos­ka sairas­tunei­den jakau­ma ei ole alueel­lis­es­ti tasainen).

        Näil­lä lask­ien saadaan real­is­tisek­si suu­ru­us­lu­ok­ka-arviok­si 47 850 kuol­lut­ta. Epä­var­muus arvios­sa on suuri, mut­ta osoit­taa ennus­teesi karkeasti vääräksi.

        Mihin sähkö­pos­tiosoit­teeseen lähetän tilinumeroni?

        En ole samaa mieltä mis­tään noista sin­un luvuista, mut­ta emme voi lyödä vetoa siitä mitä tapah­tu­isi jos men­täisi­in jol­lain tietyl­lä strate­gial­la, kos­ka sil­loin emme pysty koskaan ratkaise­maan kumpi vedon olisi voit­tanut. (Hal­li­tus ei tule men­emään mil­lään tietyl­lä strate­gial­la.) Sen vuok­si tapah­tu­isi sel­l­ainen suuri onnet­to­muus, että min­ul­ta jäisi voit­tora­hat saamatta.

        Veto on siis lyötävä niin, että yritämme ennus­taa mon­tako kuol­lut­ta tulee THL:n viral­lis­ten tilas­to­jen mukaan, kun men­nään hal­li­tuk­sen val­it­se­mal­la strate­gial­la. (Eli sin­un on pyrit­tävä huomioimaan tämä epä­var­muus strate­gias­ta ennus­tuk­ses­sasi.) Lisäk­si mei­dän on kiin­nitet­tävä päivämäärä jol­loin veto ratkeaa. Voimme sopia esimerkik­si, että se ratkeaa vuo­den päästä. Tämä on vält­tämätön­tä, kos­ka muuten et koskaan myön­nä hävin­neesi vetoa.

        Kos­ka ennus­teesi on noin 47 850 kuol­lut­ta, niin olet var­mas­tikin suo­ras­taan innokas lyömään tämän vedon niin että minä voitan jos kuolee alle 10 000 ja sinä voitat jos kuolee yli 10 000. Eikö niin? Lai­ta sähkö­pos­tiosoit­teesi vas­tauk­seesi, niin otan sin­u­un välit­tömästi yhteyttä.

    4. ksee:
      Eri­laisi­in mallei­hin ja laskelmi­in liit­tyen – Impe­r­i­al Col­le­gen epi­de­milo­gia­ryh­mä on ilmeis­es­ti joutunut paineen alla julkaise­maan mallinsa lähdekood­in. Ei oikein vaiku­ta hyvältä:

      Code Review of Ferguson’s Model

      Ei ihmekään, että Fer­gu­sonin ryh­män ennus­tuk­set ovat aiem­minkin olleet usei­ta ker­talu­okkia met­sässä. Ketään vain ei tun­nu kiin­nos­ta­van, vaan enem­min IC:n ennus­teet nähdään ”näin olisi voin­ut käy­dä ellei lock­down” ‑caseina ja Fer­gu­son voisi olla läh­es var­ma uran jatku­mis­es­ta hal­li­tuk­sen neu­vo­nan­ta­jana – ellei mieli olisi eristyk­sen aikana tehnyt likaa päästä kyn­tämään vakoa naa­purin pellolla.

      No, kaikesta loas­ta ja pal­jas­tuneista virheistä huoli­mat­ta Fer­gu­sonin ennuste­lut jäävät vääjäämät­tä elämään korona-alarmistien ja ilta­pu­lu-medioiden keskuuteen.

      Sinän­sä tässä on taas jälleen ker­ran hyvä esimerk­ki siitä, miten kaiken julkiseen päätök­sen­tekoon liit­tyvän mallinnuk­sen datan ja lähdekoo­d­i­en pitäisi aina olla avoimia.

      Hie­man huvit­taa kun Suomes­sa dis­sa­taan THL:ää avoimuu­den puut­teesta ja kehutaan seu­raavas­sa lauseessa Impe­r­i­al Col­lege Londonia. 

      Jos metere­olo­gia tar­joaisi yhtä luotet­ta­vat laskel­mat kuin epi­demi­olo­gien mallinnuk­set niin maanvil­jeli­jät aika hymyssä suin voisi­vat kat­soa että mitäköhän se fore­ca tai vas­taa­va täl­lä ker­taa ennustelee.

      https://blog.plan99.net/is-epidemiology-useful-a4ec54e59569

  14. THL julka­isi juuri ensim­mäiset vas­ta-aine-testien tulok­set (https://yle.fi/uutiset/3–11342272):

    “2,4 pros­en­til­la tes­ta­tu­ista löy­tyi ver­estä koron­aviruk­sen vas­ta-ainet­ta. Otos oli 1 146 tes­tat­tua. Neu­traloivia vas­ta-ainei­ta löy­tyi vain kolmes­ta näyt­teestä. Neu­traloi­vat vas­ta-aineet ovat kaikkein varmin merk­ki Covid-19-tartunnasta.”

    Var­men­netusti vas­ta-ainei­ta löy­tyi siis vain 0,26 %:sta näyt­teitä. Tuo tarkoit­taisi noin 4000 uus­maalaista (näyt­teet HUS-alueelta). Nykyisel­lä tar­tun­tavauhdil­la (todel­li­nen tar­tun­to­jen määrä 10 000 — 50 000) koko Suomen kansan sairas­tut­ta­mi­nen kestäisi 110–550 kuukaut­ta ja päivit­täin kuolisi tau­ti­in 5–10 suomalaista. 

    Rokote tullee saataville nopeammin.

    1. Rolle:
      Var­men­netusti vas­ta-ainei­ta löy­tyi siis vain 0,26 %:sta näyt­teitä. Tuo tarkoit­taisi noin 4000 uus­maalaista (näyt­teet HUS-alueelta). Nykyisel­lä tar­tun­tavauhdil­la (todel­li­nen tar­tun­to­jen määrä 10 000 – 50 000) koko Suomen kansan sairas­tut­ta­mi­nen kestäisi 110–550 kuukaut­ta ja päivit­täin kuolisi tau­ti­in 5–10 suomalaista. 

      Lisäk­si näyt­teet eivät edes olleet kaik­ki HUS-alueelta.

  15. Hyvä kir­joi­tus! Osa ter­veistä nuorista aikui­sis­takin pelkää nyt tau­tia kuol­lak­seen, kos­ka media on revitel­lyt kauhuk­er­to­muk­sil­la. Asi­aan pitäisi saa­da muutosta. 

    Mielestäni tau­tia voidaa yhtäaikaises­ti YRITTÄÄ tukah­dut­taa ja yhteiskun­taa ava­ta. On valit­ta­va taudin lev­iämisen näkökul­mas­ta kus­tan­nus-tehokkaimpia eristys­to­mia ja tehtävä niitä alueel­lisi­na täs­mäiskuina. Suomen alueet voitaisi­in jakaa epi­demia-alueik­si, kohon­neen riskin aluek­si ja mata­lan riskin aluek­si. Kul­lakin nou­datet­taisi­in eri­laisia eristystoimia. 

    Epi­demia-alueil­la, kuten Itä-Helsingis­sä, pitäisi määrätä mas­ki pakko julk­isi­in kulkuneu­voihin ja kaup­poi­hin, ja kaupun­gin ja ostoskeskusten velvol­lisu­us olisi huole­htia mask­ien saatavu­ud­es­ta. Baar­it ja kahvi­lat voisi­vat toimia vain suur­ta varovaisu­ut­ta nou­dat­taen. Tar­tun­nan saanei­ta pitäisi met­sästää ja teste­jä tehdä paljon, myös oireet­tomille. Samaan-aikaan mata­lan riskin alueel­la, jos­sa tar­tun­ta-ketjut tiede­tään, eikä uusia tapauk­sia ole viikkoi­hin esi­in­tynyt, kuten Itä-Suomes­sa, voitaisi­in pala­ta läh­es nor­maali­in elämään. 

    Myös väestö voitaisi­in jakaa kolmeen luokkaan: 1. Peruster­veet työikäiset 2. Kohon­neen riskin ryh­mä 50–70v ja työikäiset joil­la ter­veysongelmia 3. Yli 70v tai vaka­van perus­sairau­den omaa­vat. Ensim­mäi­nen ryh­mä eläisi nor­maalia elämää ja pyörit­täisi yhteiskun­taa. Toiselle ryh­mälle tar­jot­taisi­in vapau­tuk­sia asi­akas­palvelu-tehtävistä ja hei­dät pyrit­täisi­in pitämään eril­lään ensim­mäis­es­tä ryh­mästä. Tar­jot­taisi­in omia aiko­ja käyt­tää esim kaup­pa-palvelui­ta. (ainakin epi­demia-alueel­la) Kol­mas ryh­mä pidet­täisi­in tiukem­mas­sa eristyk­sessä. (mata­lan riskin alueel­la voitaisi­in tehdä joustoja)

    Lähtöko­hdan olisi kuitenkin olta­va se, että kun ter­vey­den­huolto ei ole vaaras­sa ylikuor­mit­tua, on yksilöil­lä itsel­lään oikeus päät­tää omas­ta riskin­hallinnas­taan. Jos ter­vey­den­huolto on vaaras­sa ylikuor­mit­tua, on korostet­ta­va jokaisen riskiryh­mäläisen kansal­lisvelvol­lisu­u­den ole­van pysyä eristyksissä. 

    Ehdot­ta­mani malli voi vaikut­taa poukkoil­e­val­ta, mut­ta mielestäni se on real­is­tisem­pi kuin tukah­dut­tamis tai lau­ma­suo­ja­malli. Tukah­dut­tamis-strate­gian ongel­mana on se, että siinä las­ke­taan kaik­ki tukah­dut­tamisen onnis­tu­misen varaan. Esim jos pidämme yhteiskun­taa sul­jet­tuna koko kesän, se mak­saa val­tavasti, ja mitäs jos syksyl­läkin on virus­ta jäl­jel­lä. Jos avaamme, epi­demia kiihtyy jälleen. 

    Lau­ma­suo­ja-strate­gia on taas liian pelot­ta­va. Aja­tus siitä, että annamme taudin kulkea ter­veen väestön läpi, kauhis­tut­taa ihmisiä. Lau­ma­suo­jan sijaan kan­nat­taa siis pain­ot­taa sitä, että nor­maali­in elämään on päästävä pala­maan nopeasti. Eristys­toimet tuot­ta­vat liikaa kär­simys­tä. Sille löy­tyy kan­na­tus­ta. Samal­la on korostet­ta­va, että ihmis­ten ter­vey­destä huole­hdi­taan. Lisäk­si on vielä korostet­ta­va, että viimekädessä riskiryh­mäläisetkin saa­vat itse päät­tää omas­ta elämästään, jos ter­vey­den­huol­lol­la riit­tää kapasiteettiä.

  16. On tärkeää että asioista uskalletaan ja voi keskustel­la eri näkökul­mista. Osmon esil­letuo­ma data nähdään usein pro­vokaa­tiona ja on punainen vaate kos­ka se ei ole pelkopain­ot­teisen kon­sen­sus-kom­mu­nikoin­nin mukaista. Toisaal­ta jos kaik­ki usko­vat aina samaan totu­u­teen ja vaien­ta­vat “väärin­puhu­jat” — kukaan ei etsi mui­ta ratkaisu­ja tai edes kyseenalaista yhteistä uskoa. 

    Nyt kun jälkikä­teen datan mukaan rajoi­tus­toimet oli­vat alun­perin ylim­i­toitet­tu­ja — on monil­la vaikea vai­h­taa pelkoa data-poh­jaiseen käyt­täy­tymiseen ja ajat­telu­un. Pelko on ottanut ylivallan. 

    Tästä syys­tä ei tulisi seu­raa­van 12kk aikana olla “koulu­pakkoa” eli virus­ta pelkäävät van­hempi­en tulee antaa jatkaa kotiope­tus­ta ja pitää lapsen­sa kotona. Ei ole rak­en­tavaa pakot­taa pelon val­lan­nei­ta ihmisiä toim­i­maan vais­toaan vas­taan. Sit­ten taas niiden, jot­ka lait­ta­vat lapsen­sa koulu­un, tulisi voi­da tehdä niin ilman että pelot­teli­jat vaa­ti­vat kaikkien koti­in jäämistä kunnes rokote on juhan­nuk­se­na 2021 suurim­man osan saatavil­la. Win-win. 

    Keskustelus­sa on vaar­al­lista se, että pelon-aja­ma osa porukas­ta halu­aa pakot­taa kaik­ki jäämään koti­in väki­val­loin (eli val­tion voimalla:poliisi). Tämä on täysin väärin. 

    Ikävä kyl­lä Osmo on vähem­mistössä medi­an pelko-mylleryk­sessä ja vaien­ta­jia tulee löy­tymään rop­pakau­pal­la. Huu­toäänestyk­sen perus­teel­la mei­dän kaikkien tulee olla kotona 2021 saak­ka, ja dataa ei tule ottaa huomioon päätöksenteossa.

    1. Jere:
      Tästä syys­tä ei tulisi seu­raa­van 12kk aikana olla ”koulu­pakkoa” eli virus­ta pelkäävät van­hempi­en tulee antaa jatkaa kotiope­tus­ta ja pitää lapsen­sa kotona. Ei ole rak­en­tavaa pakot­taa pelon val­lan­nei­ta ihmisiä toim­i­maan vais­toaan vas­taan. Sit­ten taas niiden, jot­ka lait­ta­vat lapsen­sa koulu­un, tulisi voi­da tehdä niin ilman että pelot­teli­jat vaa­ti­vat kaikkien koti­in jäämistä kunnes rokote on juhan­nuk­se­na 2021 suurim­man osan saatavil­la. Win-win.

      Sivuhuo­mau­tuk­se­na, tämähän onnis­tuu nytkin. Ei Suomes­sa ole koulu­pakkoa, oppivelvol­lisu­us on. Eli kun­han van­hem­mat huole­hti­vat jälkikasvun­sa opetuk­ses­ta, ei koulu­un ole mikään pakko mennä.

    2. Jere: Nyt kun jälkikä­teen datan mukaan rajoi­tus­toimet oli­vat alun­perin ylimitoitettuja

      Olen sanonut noin itsekin, mut­ta mei­dän täy­tyy jät­tää upote­tut kus­tan­nuk­set huomiotta valites­samme paras­ta vai­h­toe­htoa. Tukah­dut­ta­mi­nen voi siinä mielessä olla yhä halvin ja paras tapa ulos kri­i­sistä, joskaan en ole siitä ollenkaan varma.

      Ideaa­li­nen ratkaisu olisi tietenkin reagoi­da erit­täin vah­vasti ajois­sa ja estää koti­mainen epi­demia alku­un­sa. Toivon sen ole­van vakiomenet­te­ly jatkos­sa: seu­raa­va pan­demia voi olla esim. suun­nitel­tu virus.

  17. Mon­et ovat vaa­ti­mas­sa kovem­pia rajoi­tus­toimia. Mut­ta oletko Osmo poht­in­ut nyky­is­ten ja tule­vien mah­dol­lisia hait­tavaiku­tuk­sia miten paljon? Esim jos koronas­ta ei päästä koskaan eroon niin miten esim. Mas­ki ja kah­den­metrin etäisyyskult­tuuri vaikut­taa psyykkiseen hyvinvointiin.

  18. Influ­enssan “tap­pavu­uskäyrä” tekee alaspäin mutkan 60 ikävuo­den jäl­keen. Voiko tämä johtua siitä, että kyseistä ikää van­hem­mat saa­vat kausi-influ­enssaroko­tuk­sen, joten se leikkaa osan influ­enssan vaar­al­lisu­ud­es­ta pois ?

    On siis kohtu­u­ton­ta väk­isin tehdä koron­avirus­ta hirviök­si ver­taa­mal­la koron­avirus­in­fek­tioi­ta ja influ­ens­sain­fek­tioi­ta, kos­ka influ­enssaan on löy­tynyt rokote jo koh­ta kahdek­sankymme­nen vuo­den ajan ? Eli influ­enssa on teholtaan kahlit­tu, sik­si ei sen todel­lli­nen tap­pavu­us­po­ten­ti­aali ole vuosikausi­in päässyt valloilleen.

    1. Influ­enssa on todel­la tap­pa­va. Espan­jan­tau­ti­in kuoli kym­meniä miljoo­nia ihmisiä, paljon enem­män kuin Cov 19:ään — tois­taisek­si. Kun Espan­jan­tau­ti teki palu­un sikain­flu­enssan nimis­sä, tap­pavu­us oli häviävä mur­to-osa tästä, kos­ka eri­laisi­in influ­enssoi­hin oli totut­tu ja osit­tainen immu­nieet­ti tik­si olemassa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Influ­enssa on todel­la tap­pa­va. Espan­jan­tau­ti­in kuoli kym­meniä miljoo­nia ihmisiä, paljon enem­män kuin Cov 19:ään – tois­taisek­si. Kun Espan­jan­tau­ti teki palu­un sikain­flu­enssan nimis­sä, tap­pavu­us oli häviävä mur­to-osa tästä, kos­ka eri­laisi­in influ­enssoi­hin oli totut­tu ja osit­tainen immu­nieet­ti tik­si olemassa.

        Kuo­liko espan­jan­tau­ti­in paljon, kos­ka ensim­mäisessä aal­los­sa tar­tun­nansaatei­ta oli vähän, vai kos­ka ensim­mäisen aal­lon infek­tio herk­isti toisen aal­lon muun­tuneelle virukselle?

        Muis­telisin, että sikain­flu­enssaa vas­taan rokotettiin.

  19. Kyl­lä ihmiset ovat type­r­iä! (anteek­si, lupaan siiv­ota kie­leni, enkä tule jatkos­sa ole­maan Ass­Hole, kuten kaimani USA:ssa, jol­la on hairah­tunut hedge)
    … “Ihmis­ten on voita­va luot­taa siihen, että asi­at ovat viimeistä piirua myöten hallinnassa..”
    Yksi. Että asi­at ovat hallinnas­sa (tätähän hal­li­tuk­selta odote­taan). Kukaan järkevä ihmi­nen ei tee var­mo­ja päätök­siä epä­var­man infor­maa­tion olois­sa. (Jos olisi sota, kysy­isikö joku, kuin­ka mon­ta ruumista saa vielä tul­la, ennen kuin antaudu­taan. Nyt vas­tas­sa ei ole val­tio eikä virus, kumpikaan näistä ei ole tämän “sodan” osa­puoli, vaan ter­veys ja talous). Kuin­ka mon­ta fir­maa saa kaat­ua? Strate­gia tässä sodas­sa on selvä, vält­tää tap­pi­o­ta ja pelas­taa talous. Tak­ti­ik­ka on yksit­täisiä oper­aa­tioi­ta, joi­ta ei voi ennakoi­da, kos­ka vastapuoli on täysin arvaam­a­ton (se mikä oli eilen hyvä idea, ei vält­tämät­tä ole tänään).
    Kak­si. Van­huk­set, riskiryh­mät, yli 70 v. Kaikissa vai­h­toe­hdois­sa heille jää käteen valkoinen valenti­no tai mustapekka. Jos halu­a­vat olla var­mo­ja, eril­lään pitää olla muista, ainakin kai vuo­den lop­pu­un (lau­ma­suo­ja tai eristysstrate­gia, yhtä kaik­ki). Mut­ta. He saa­vat tehdä mitä tahansa (elleivät ole hoito­laitok­sis­sa). Itse on arvioita­va ris­ki, ihmiskon­tak­tien vält­tämisen tai vai­h­toe­htoisen vähän sosi­aalisem­man elämän välil­lä. Päämin­is­terin sanomiset tule­vat ihmis­es­tä. Meil­lä on perus­tus­la­ki. Vapaus.
    Kolme. Olen erit­täin häm­mästynyt kun vaikka­pa Var­ti­ainen twit­teris­sä puo­lusti tieteen rahoi­tus­ta [itsekin kan­natan tiedet­tä tieteen vuok­si ja tiede on min­ullekin elämässä tärkein­tä ja tieten rahoi­tus­takin, mut­ta minä olen vain minä], tai yri­tys­tukia. Omia etu­jaan nyt jokainen puo­lus­taa. Laiskaa ajat­telua. No joo. Het­ken tässä heit­etään seteleitä nuo­tioon ja läm­mitel­lään niil­lä, mut­ta kun tulee aamu ja kra­pu­la häl­ve­nee, niin juus­to-höylä käy. Mielestäni mikään muu ei ole mah­dol­lista (sote + koulu­tus, ml yliopis­tot, kat­ta­vat suurim­man osan menoista, ‑10- 20 %?). Aikooko muuten val­tio tukea tuen tarpeessa ole­vaa seu­raavaa aal­toa, met­al­li- ym. teol­lisu­u­den vientisektoria?
    Lopuk­si. Itse (nöyrryn ja) olen sitä mieltä, että Suomen hal­li­tus on toimin­ut tässä kri­i­sis­sä hyvin. Alun perin olisin itse toimin­ut toisin, mut­ta vas­ta vähän sen jäl­keen ymmärsin, että on ihan sama, mitä Suo­mi päät­tää, jos maail­ma ympäril­lä toimii kuten toimii.
    Glob­al­isaa­tio on hyvä asia ja Kiinas­ta kan­nat­ta edelleen tila­ta. Jos Ric­car­don aja­tus suh­teel­lis­es­ta edus­ta on muu­ta­man kuukau­den aikana menet­tänyt merk­i­tyk­senä, olen hyvin hämmästynyt.

    1. Ps. Jos jonkin lop­putuot­teen kom­po­nent­ti, joka aikaisem­min tehti­in Kiinas­sa, valmis­tet­taisi­in nyt Suomes­sa tai Euroopas­sa, ellei tuotan­non siir­toon liity jotain inno­vati­ivista kus­tan­nuk­sia alen­tavaa ratkaisua, tarkoit­taisi tuotan­non tuomi­nen lähem­mäs, elin­ta­son laskua Suomes­sa. Onko tämä jollekin epä­selvää? (Jos default option on vuosi 2019.)

    2. Taleb – wheres hedge: Glob­al­isaa­tio on hyvä asia ja Kiinas­ta kan­nat­ta edelleen tila­ta. Jos Ric­car­don aja­tus suh­teel­lis­es­ta edus­ta on muu­ta­man kuukau­den aikana menet­tänyt merk­i­tyk­senä, olen hyvin hämmästynyt.

      Olet sitä mieltä, että pan­demioiden riskit oli­vat jo mukana aikaisem­mis­sa tuotan­toketju­jen sijoi­tus­päätök­sis­sä ja kaup­pa­poli­ti­ikas­sa, ja että nykyisessä kri­i­sis­sä ei ole mitään opit­tavaa tule­vaisu­ut­ta ajatellen, tämä on vain täl­lainen his­to­ri­an viimeinen kouristus?

      Ricar­don teo­reemal­la on kaikkien teo­reemo­jen tavoin ole­tuk­sia. Tosielämä ei ole mitään tas­apain­os­sa oleilua, vaan siinä on tran­sient­te­ja (teol­lisu­us hyökyy epä­tas­apain­on vaiku­tuk­ses­ta kiinaan) ja hys­tereesia (teol­lisu­us ei tule takaisin kos­ka uudelleen­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat liian suuret: ei ole van­ho­ja verkos­to­ja, työkaluketju­ja, kulttuuria).

      1. Pois lukien ne muu­ta­mat tuot­teet, joi­ta tarvi­taan itse akuutis­sa kri­i­sis­sä (kuten suo­ja­mask­it, joi­ta on syytä valmis­taa ilmeis­es­ti myös lähel­lä, siis huolto­var­muusasi­at), muiden kom­po­nent­tien osalta (10–100‑x… ympäri maail­maa?) ei pan­demioiden olois­sa ole juuri merk­i­tys­tä, mis­tä päin maail­maa se kom­po­nent­ti jää tulemat­ta, jos lop­putuot­teel­la ei ole kysyn­tää (mikä on se tuote, jota ei ole voitu valmis­taa toim­i­tus­ketjun ongelmien vuok­si, kos­ka Kiina?). Ja tehtaathan pyörivät taas, ja jos vaik­ka on seu­ran­nut Marine Traffic:istä maail­man mer­ili­iken­net­tä, niin laivavir­ta Kiinan ja vaik­ka Rot­ter­damin välil­lä on ollut katkeam­a­ton­ta ja laa­jaa koko kri­isin ajan. (Ps. Tätä laivavir­taa seu­raa­mal­la, saa mm. aika hyvän kuvan, mikä ero on Etelä- ja Pohjois-Kore­an talouksilla.)

  20. Kum­mas­te­len julkisen keskustelun puutet­ta THL:n esit­tämästä riskiarvios­ta yksilölle. Sik­si tämä kom­ment­ti tähän blogiin.

    THL:n mukaan koron­aviruk­sen infek­tiokuolleisu­us ikäryh­mässä 40–49-vuotiaat on 0,001% ja 50–59-vuotiaat 0,005.

    New York Cityssä ikäryh­mässä 45–65-vuotiaat on tähän men­nessä rapor­toitu yli 4000 koron­akuole­maa. Eli koko ikäryh­mässä (tar­tun­nan saa­neet ja siltä vält­tyneet) on jo tähän asti 0.2% kuolleisuus. 

    On vaikea uskoa, että mis­sään tapauk­ses­sa yli puo­let olisi vielä saanut tar­tun­taa. Tämä viit­taa tuon ikäryh­män osalta 0,4% tai ylöspäin infektiokuolleisuuteen.

    THL:n ikäryh­mät menevät vähän eri jaol­la, mut­ta jos 0,005% sovel­letaan NYC:n 2,15 miljoon­aan 40–60 vuo­ti­aaseen, saadaan 107 kuole­maa siinä vai­heessa kun kaik­ki ikäryh­mästä ovat saa­neet tartunnan.

    THL siis arvioi riskin kuol­la koron­avirus­tar­tun­taan noin sata ker­taa pienem­mäk­si suo­ma­laiselle kes­ki-ikäiselle kuin New York Cityn asukkail­la on jo toteu­tunut ko. ikäryhmässä.

    New York Cityn asukkaiden eli­na­jan­odote on sama kuin suo­ma­laisil­la. Ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti ei ole mis­sään kohtaa siel­lä rom­ah­tanut. Kodit­tomien koron­akuolemat ovat mur­to-osa kuolleista (viime kuun puo­livälis­sä n. 30 kpl). 

    Kuolleil­la on var­masti ollut perus­sairauk­sia ja yli­pain­oa, niin on suo­ma­laisil­lakin. Aikuisiän dia­betes on n. 12% NYC:n asukkaista ja 6% suo­ma­lai­sista. Lihavu­ud­es­ta: NYC asukkaista yli­pain­ois­ia on 34% ja lihavia 22%. Suo­ma­lai­sista miehistä yli­pain­ois­ia on 46% ja lihavia 26%. Suo­ma­lai­sista nai­sista yli­pain­ois­ia on 35% ja lihavia 28% (em. THL:n määritelmien mukaan kummassakin. ) 

    On mah­dol­lista, että huo­mat­ta­van yli­pain­oiset ovat yliedustet­tuina NYC:n kuolleisu­us­lu­vuis­sa, mut­ta onko heitä tuhan­sia? Julk­isu­udessa on puhut­tu suorit­tavis­sa ammateis­sa työsken­tele­vistä eli toim­intakyky­i­sistä ihmi­sistä koron­aan kuolleina. 

    Myös niiden joukos­sa, jot­ka ovat sosioekonomisen tilanteen­sa vuok­si aset­tua “karan­teeni­in” eli etätöi­hin, on var­masti “jäl­jel­lä” yli­pain­ois­ia ja dia­beetikko­ja. Samoin myös Suomes­sa on run­saasti yli­pain­oa ja dia­betes­ta ei-suorit­tavien ammat­tien edus­ta­jil­la ja hyvä- ja keskituloisilla.

    Voisi olla ymmär­ret­tävyy­den rajois­sa, että Suomes­sa ja vaik­ka Mum­bain slum­meis­sa asu­vien kohdal­la olisi monikym­menker­tainen ero kuolleisu­udessa samaan infek­tioon. En pidä uskot­ta­vana, että Suomen ja NYC:n ero voisi olla niin suuri tässä suhteessa.

    1. New York on New York ja Suo­mi on Suo­mi. Ei pidä lasxkea keskiar­vo­ja vaan ääripäitä. Kuin­ka monel­la suo­ma­laisel­la ei ole oikeut­ta ter­vey­den­huoltoon ja kuin­ka monel­la New York­i­laisel­la ei ole sairaus­vaku­u­tus­ta?. Kuin­ka monel­la New York­i­laisel­la pain­oin­dek­si on yli 40 ja kuin­ka monel­la suo­ma­laisel­la? Mikä on kuolleisu­us valkoi­hoises­sa väestössä?

      1. 55+ iässä nor­maali­pain­oise­na kela-kortin halti­jana etnisyy­destä riip­pumat­ta min­ulle kel­paa hyvin THL:n riskiarvio. Omas­sa viiteryh­mässäni 40–60 vuo­ti­aiden pks-asukkaiden (noin 750 000 kpl ) kuolleisu­us koron­ain­fek­tioon olisi puolen väestä saat­ua tar­tun­ta siis noin 10–40 henkilöä.

        Etnisyys ei ole kovin vah­va selit­täjä NYC:ssä, toki muu­ta­ma pros­ent­tiyk­sikkö suun­taansa white/asian vs. black/hispanic eduk­si suh­teessa väestöo­su­u­teen. On var­maan mah­dol­lista, että nuo erot selit­tyvät altistu­mis­eroil­la em. suorit­tavien ammat­tien vs. “toimis­to­työn” = etä­työmah­dol­lisu­us kautta.

        “Since 2001, the per­cent­age of the pop­u­la­tion with­out health insur­ance decreased 64% from 15.6% to 5.6%” Eli kela-kort­ti­akaan en suo­raan näe tässä selit­tävänä tek­i­jänä kym­menker­taisille eroille. Omi­in silmi­i­ni ei ole osunut raport­te­ja koti­in tai kadulle kuolleista työikäi­sistä, minkä syynä olisi ollut rajalli­nen pääsy hoitoon.

        Tilas­toa tuolle yli 40 bmi ‑ryh­mälle en äkkiseltään löytänyt.

        Olen seu­ran­nat koron­avirusepi­demi­aa ja tiedo­tus­ta monien tapaan varsin inten­si­ivis­es­ti. Itse en ole vielä saanut selville, mihin THL:n kuolleisu­usarviot konkreet­tis­es­ti perus­tu­vat. Kuulen mielel­läni, jos jol­lain sel­l­aista tietoa on tarjota.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        New York on New York ja Suo­mi on Suo­mi. Ei pidä lasxkea keskiar­vo­ja vaan ääripäitä. Kuin­ka monel­la suo­ma­laisel­la ei ole oikeut­ta ter­vey­den­huoltoon ja kuin­ka monel­la New York­i­laisel­la ei ole sairaus­vaku­u­tus­ta?. Kuin­ka monel­la New York­i­laisel­la pain­oin­dek­si on yli 40 ja kuin­ka monel­la suo­ma­laisel­la? Mikä on kuolleisu­us valkoi­hoises­sa väestössä?

        Oletko nyt ihan tosis­sasi, että ohi­tat tosielämän kuolleisu­u­den argu­men­til­la “Suo­mi on Suo­mi”? Minkälainen tilas­toti­etelijä toimii näin? Mil­lä perus­teel­la THL:n läh­teet­tömät arviot kuolleisu­ud­es­ta ovat luotet­tavampia kuin koron­aan kuollei­den laskem­i­nen epidemia-alueella?

        NYC:n lukui­hin voi käy­dä itse kukin tutus­tu­mas­sa tääl­lä: https://www1.nyc.gov/site/doh/covid/covid-19-data.page

        Lisäk­si tiedämme, että noin 20% kaupun­gin väestöstä on sairas­tanut taudin vas­ta-aine­tutkimusten perus­teel­la. THL:n arviot kuolleisu­ud­es­ta, ja mikä tärkeäm­pää <70-vuo­ti­aiden sairaala­hoidon tarpeesta eivät ole mil­lään tapaa yhteen­sopivia näi­den luku­jen kanssa.

        New York Cityssä 9.5. men­nessä 45–64-vuotiaita on ollut sairaala­hoi­dos­sa 15357 henkilöä. 2018 45–64-vuotiaita asui New Yorkissa 2,067 miljoon­aa henkilöä. Sairaala­hoitoa on siis saanut noin 0,75% tästä ikälu­okas­ta. Ja tämä noin 20% tar­tut­tavu­udel­la. On aivan selvää että mikään ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä ei selviä täl­laisen sairau­den päästämis­es­tä väestön läpi mis­sään jär­jel­lisessä ajassa.

  21. Kon­tak­tien rajoit­tamis­toimet viimeisen noin kahdek­san viikon aikana ovat toim­i­neet niin hyvin, että se on yllät­tänyt kaik­ki. Ihmiset ovat oppi­neet pitämään tur­vaväle­jä sekä omak­suneet hyvän yskimis- ja käsi­hy­gien­ian. Ilmeis­es­ti virus ei tar­tu pin­noil­ta kovinkaan tehokkaasti. 

    Sik­si luulen, että tukah­dut­tamis­strate­giakin voisi toimia paljon parem­min kuin viisaat usko­vat. Tar­tun­to­jen jäljit­tämistä tun­tem­at­tomien kesken voi automa­ti­soi­da tehokkaasti Blue­tooth­ia käyt­tävän kän­nykkäsovel­luk­sen avul­la. Jos kon­tak­ti­dataa ei tal­len­neta mihinkään muualle kuin jokaisen omaan kän­nykkään ja jos siinä esi­in­tyy vain vai­h­tu­via pseu­do­nyymejä, niin sovel­lus ei vaaran­na kenenkään yksi­ty­isyyt­tä. Posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen saa­neen käyt­tämät pseu­do­nyymit julk­iste­taan, jol­loin muut voivat tark­istaa, ovatko olleet rel­e­vant­ti­na aikana kon­tak­tis­sa posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen saa­neen kanssa ja että kan­nat­taako hei­dän hakeu­tua heti testiin. 

    Covid-19 sairas­tamisen tuot­ta­mas­ta immu­ni­teetista tiede­tään liian vähän, jot­ta lau­ma­suo­jan syn­tymiseen sairas­tut­ta­mal­la nuoret ja peruster­veet on mitään takei­ta. Edes taudin levin­neisyy­destä ei ole vielä kovin paljon tietoa, kos­ka vas­ta-ainetestit ovat vas­ta alkaneet.

    THL löysi 516 uusi­maalaisen näy­teestä yhdeltä­toista vas­ta-ainei­ta ja näistä vain yksi varmis­tui neu­tral­isaa­tiotestis­sä. Lau­ma­suo­jaan on aika lail­la matkaa…

    https://yle.fi/uutiset/3–11328866

    1. Että lop­ul­ta järkevin strate­gia (ainakin vielä nykyisen infor­maa­tion olois­sa) on jokin ”kul­tainen keski­tie”, suun­taan tai toiseen (käymme nyt lähin­nä vään­töä siitä, kumpaan), on minus­ta tässä hyvin selvästi ja rauhal­lis­es­ti perustel­tu HUS:n toim­i­tusjo­hta­jan Juha Tuomisen perustele­m­ana päivän Politiikkaradioissa:
      https://areena.yle.fi/1–50512950

      Ain­ut lause, joka itsel­lä särähti kor­vaan, oli se, kun hän tote­si jotenkin niin, että ’mei­dän ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme kyl­lä kestää tämän’. Hänen pri­maari tavoit­teen­sa ammat­tin­sa puoles­ta on tietysti pohtia teho­hoidon ja muun hoidon riit­tävyyt­tä ja toimivu­ut­ta. Mut­ta mitä hän tarkoit­ti ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän kestävyy­del­lä? Oliko tähän lausumaan diskon­tat­tu se mah­dolli­nen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän ”sopeut­tami­s­paine” eli ’rahoi­tus­po­h­jan rapau­tu­mien’ eli että vaikka­pa HUS:in tulee säästää mah­dol­lis­es­ti 2024, esimerkik­si 5–10 pros­ent­tia (ja kun tehdään samal­la, juuri nyt, hoitovelkaa)? Niin, lop­ul­ta, kestäähän se, jonoon mah­tuu aina vielä yksi uusi perään. (Toki ymmär­rän, että tj. ei voi täl­laisel­la speku­loi­da, sik­sipä tämän lisäsin tähän.)

  22. Berg­amossa tap­pavu­u­den min­i­mi on 0.6%. Toden­näköis­es­ti noin 1%, jos tau­ti saisi riehua täysin vapaana, se olisi luul­tavasti korkeampi.

    Taloudel­liset laskel­mat on tehty olet­taen että ilman rajoi­tus­toimia talous käyt­täy­ty­isi nor­maal­isti, Tätä on vaikea uskoa. Ei se talous hum­maisi nor­maal­isti eteen­päin jos vaik­ka 1% (tai 0.5%) suo­ma­lai­sista olisi nyt kuol­lut. Se voisi olla pahem­mas­sa jamas­sa kuin nyt

  23. Minus­ta Suomes­sa voitaisi­in aloitel­la ker­tomaan avau­tu­van yhteiskun­nan ongel­mako­hdista, jot­ta kansalaiset voisi­vat varoa toden­näköisiä tart­tumisti­lantei­ta ja otta­maan ren­nom­min muualla.

    Hyvä selostus asi­as­ta on esim tääl­lä http://www.erinbromage.com “The Risks — Know them — Avoid them.

  24. Kaik­ista todel­lis­in­ta tilas­toa on tässä asiantun­ti­joiden, tilas­to­jen ja muut­tuvien suurei­den maail­mas­sa se, kuin­ka moni on taud­ista sairaalas­sa tai etenkin teho­hoi­dos­sa. Influ­enssas­ta ei ole seu­ran­nut täl­laisia piikke­jä ympäri maail­man, jos­sa lop­puu kap­a­siteeet­ti hoita­jista, hoitopaikoista, lääkäreistä kuin hau­dankaiva­jis­takin. Se on vahvin todiste siitä, että nyt on vähän pahem­mas­ta asi­as­ta kyse. Ja kuten todet­tu, nyt puhutaan tilanteesta jos­sa aika varhaises­sa vai­heessa on etenkin Suomes­sa tehty poikkeuk­sel­lisia toimen­piteitä ja siten ei näitä voi oikein edes ver­ra­ta. Influ­enssan tapauk­ses­sa ei ole tehty kuin hajanaisia roko­tuk­sia, nyt suuri osa yli 70 vuo­ti­aista ovat olleet mon­ta viikkoa eri­tyk­sis­sä, mikä on täysin poikkeuk­sel­lista. THL:n tämän het­kiset vas­ta-aine tutkimuk­set eivät tue mitenkään sitä, että tau­ti olisi levin­nyt paljon voimakkaam­min ja että noi­ta iha­nia lieväoireisia tai oireet­to­mia olisi val­ta­vat määrät. Suomes­sa tilanne näyt­tää ole­van se, että tau­ti jun­naa paikallaan ja aika tasais­es­ti tulee uusia tapauk­sia ja tätä on jatkunut jo muu­ta­ma viikko. Kun rajoituk­sia löy­sen­netään, tilanne tulee muut­tumaan tietenkin jonkin ver­ran. Mut­ta jos aiem­min muu­ta­ma tapaus riit­ti kas­vat­ta­maan ongel­man nykyiseen, ei ole real­is­tista odot­taa että kun toden­net­tu­ja tapauk­sia on enem­män kuin lähtöti­lanteessa, voisi suun­ta olla muu­ta kuin ylöspäin. Nykyiset toimet pitävät tason nähtävästi suun­nilleen tasaisena.

    Onko tämä hyvä tai paha, sitä ei tiedä kukaan. Kos­ka kukaan ei tiedä paljonko ensinäkin tar­tun­to­ja on oikeasti, ei ole yhtään mitään luotet­tavaa todis­tet­ta tähän asi­aan, hat­tuheit­to­ja sitäkin enem­män. Ja sit­ten toisaal­ta on se kur­ja muut­tu­ja kehissä, että mitä kaikkea pahaa seu­raa lop­ul­ta näistä rajoituk­sista. Var­maan vielä pahempaa. Mut­ta sitä ei pidä perustel­la vääräl­lä fak­tal­la, se on kaikkein vaar­al­lis­in­ta. Jos jostain ei ole mitään todis­tet­ta, on se ennen kaikkea monikym­menker­taiset arviot todel­li­sista tar­tun­noista. Se ei perus­tu oikeas­t­aan yhtään mihinkään, niin kiva kuin siihen olisikin uskoa. Ihmiset eivät toki ole maail­mas­ta lop­pumas­sa ja sikäli tässä ei ole hätää, mut­ta onhan tämä meille yksilöille melko kur­jaa. Eniten säälit­tää Talous, kuka sitä nyt lohdut­taa raukkaa, kun ihmiset yrit­tävät turhan vajavais­es­ti tuho­ta maail­maa turhine pyrkimyksi­neen… No, vit­si­hän tuo, mut­ta toiv­ot­tavasti tämä kri­isi lait­taisi edes ihmiset miet­timään mikä on todel­la tärkeää ja mikä ei.

    1. Mikael Kar­wa­jal­ka:
      Kaik­ista todel­lis­in­ta tilas­toa on tässä asiantun­ti­joiden, tilas­to­jen ja muut­tuvien suurei­den maail­mas­sa se, kuin­ka moni on taud­ista sairaalas­sa tai etenkin teho­hoi­dos­sa. Influ­enssas­ta ei ole seu­ran­nut täl­laisia piikke­jä ympäri maail­man, jos­sa lop­puu kap­a­siteeet­ti hoita­jista, hoitopaikoista, lääkäreistä kuin hau­dankaiva­jis­takin. Se on vahvin todiste siitä, että nyt on vähän pahem­mas­ta asi­as­ta kyse. Ja kuten todet­tu, nyt puhutaan tilanteesta jos­sa aika varhaises­sa vai­heessa on etenkin Suomes­sa tehty poikkeuk­sel­lisia toimen­piteitä ja siten ei näitä voi oikein edes ver­ra­ta. Influ­enssan tapauk­ses­sa ei ole tehty kuin hajanaisia roko­tuk­sia, nyt suuri osa yli 70 vuo­ti­aista ovat olleet mon­ta viikkoa eri­tyk­sis­sä, mikä on täysin poikkeuk­sel­lista. THL:n tämän het­kiset vas­ta-aine tutkimuk­set eivät tue mitenkään sitä, että tau­ti olisi levin­nyt paljon voimakkaam­min ja että noi­ta iha­nia lieväoireisia tai oireet­to­mia olisi val­ta­vat määrät. Suomes­sa tilanne näyt­tää ole­van se, että tau­ti jun­naa paikallaan ja aika tasais­es­ti tulee uusia tapauk­sia ja tätä on jatkunut jo muu­ta­ma viikko. Kun rajoituk­sia löy­sen­netään, tilanne tulee muut­tumaan tietenkin jonkin ver­ran. Mut­ta jos aiem­min muu­ta­ma tapaus riit­ti kas­vat­ta­maan ongel­man nykyiseen, ei ole real­is­tista odot­taa että kun toden­net­tu­ja tapauk­sia on enem­män kuin lähtöti­lanteessa, voisi suun­ta olla muu­ta kuin ylöspäin. Nykyiset toimet pitävät tason nähtävästi suun­nilleen tasaisena.

      Onko tämä hyvä tai paha, sitä ei tiedä kukaan. Kos­ka kukaan ei tiedä paljonko ensinäkin tar­tun­to­ja on oikeasti, ei ole yhtään mitään luotet­tavaa todis­tet­ta tähän asi­aan, hat­tuheit­to­ja sitäkin enem­män. Ja sit­ten toisaal­ta on se kur­ja muut­tu­ja kehissä, että mitä kaikkea pahaa seu­raa lop­ul­ta näistä rajoituk­sista. Var­maan vielä pahempaa. Mut­ta sitä ei pidä perustel­la vääräl­lä fak­tal­la, se on kaikkein vaar­al­lis­in­ta. Jos jostain ei ole mitään todis­tet­ta, on se ennen kaikkea monikym­menker­taiset arviot todel­li­sista tar­tun­noista. Se ei perus­tu oikeas­t­aan yhtään mihinkään, niin kiva kuin siihen olisikin uskoa. Ihmiset eivät toki ole maail­mas­ta lop­pumas­sa ja sikäli tässä ei ole hätää, mut­ta onhan tämä meille yksilöille melko kur­jaa. Eniten säälit­tää Talous, kuka sitä nyt lohdut­taa raukkaa, kun ihmiset yrit­tävät turhan vajavais­es­ti tuho­ta maail­maa turhine pyrkimyksi­neen… No, vit­si­hän tuo, mut­ta toiv­ot­tavasti tämä kri­isi lait­taisi edes ihmiset miet­timään mikä on todel­la tärkeää ja mikä ei.

      Ruot­sis­sa on äsken kaivet­tu tilas­to­ja ja toden­neet että vas­taan­valaisia piikke­jä on ollut usei­ta viimeis­ten 30 vuo­den aikana. Sil­loin ei olla hätään­nyt­ty samaan tapaan kuin tänä vuon­na. Tähän pidän osit­tain tämän päivän tiedon nopea levit­tämi­nen syyl­lise­na, kun media heit­ti etu­sivuilleen kuolin­lasku­rit ihmiset hätääntyi.

      Jos ajatel­laan että noina vuosi­na olisi toimit­tu samoin kuin 2020 on vaikea kuvitel­la että hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta olisi ole­mas­sakaan enää, niin paljon kus­tan­nuk­sia tämän vuo­den reak­tio on aiheuttanut.

      1. Ei ole kyl­lä mikään tavalli­nen influ­enssa romaut­tanut ter­vey­den­huoltoa samal­la taval­la mitä tapah­tui Milanos­sa ja Madridissa.

        Mitä tulee entiseen ja nyky­isyy­teen, niin et tietvoi ver­ra­ta men­neisyyt­tä ja nyky­isyyt­tä. Jos ennen olisi asi­at kuten nyt (sosi­aal­i­tur­va, eläk­keet, koulu­tus) niin oltaisi­in oltu konkurssis­sa jo ajat sitten.

        Ennen olti­in köy­hiä. Ei sil­loin ollut varaa vaan nätisti kuolti­in kulku­tautei­hin, jos olti­in kuollakseen.

      2. Sylt­ty:
        Ei ole kyl­lä mikään tavalli­nen influ­enssa romaut­tanut ter­vey­den­huoltoa samal­la taval­la mitä tapah­tui Milanos­sa ja Madridissa.

        Mitä tulee entiseen ja nyky­isyy­teen, niin et tietvoi ver­ra­ta men­neisyyt­tä ja nyky­isyyt­tä. Jos ennen olisi asi­at kuten nyt (sosi­aal­i­tur­va, eläk­keet, koulu­tus) niin oltaisi­in oltu konkurssis­sa jo ajat sitten.

        Ennen olti­in köy­hiä. Ei sil­loin ollut varaa vaan nätisti kuolti­in kulku­tautei­hin, jos olti­in kuollakseen. 

        Lisäk­si taustal­la kum­mit­telee kaikkien aiko­jen velka­ku­pla, lähin vas­taa­va onkin sit­ten 1920-luvul­ta. Mut­ta tämähän ei vakavia ekon­o­mis­te­ja kiin­nos­ta, tärkein­tä on pitää neolib­er­al­is­min juna hyvässä vauhdis­sa. Mieluiten täysil­lä päin seinää kuin että kor­jataan kurssia. Taloud­es­ta on onnis­tut­tu puhal­ta­maan niin velka­ve­toinen, että lyhytkin seisah­tu­mi­nen saa aikaan vaar­al­lisia seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia. Onko tämä sit­ten koro­nan vai itse velka­ve­toisu­u­den vika, kukin voi pohtia itsek­seen. Selvää on kuitenkin se, että ylivelkaiset ovat kauhuis­saan nykyti­las­ta. Ja vas­toin yleistä uskoa, suurim­mat ylivelkaiset eivät ole valtioita.
        Meil­lä on jo pitkään ollut setelira­hoi­tus, eli rahan tekem­i­nen nap­pia paina­mal­la val­tioiden velka­kir­joille (QE, kvan­ti­tati­ivi­nen elvy­tys), mut­ta tätä on kier­ret­ty tasekikkailul­la. Idea on, että tämä ylimääräi­nen raha syödään pois EKP:n taseesta myöhem­min. Ei ole ollenkaan selvää kuin­ka EKP tässä onnis­tuu aiheut­ta­mat­ta lamaa, mut­ta sen sijaan että tätä pohdi­taan paine­taan vain lisää rahaa markki­noille. Nyt tämä ylimääräi­nen raha on pää­tynyt pitkälti omaisu­usar­vo­jen pönkit­tämiseen ja pörs­sei­hin val­umat­ta edes suo­raan reaal­i­talouteen. EKP on itse ilmoit­tanut tavoit­teek­si inflaa­tion nos­tamisen, ja esim. asun­to­jen hin­to­jen, ja asumisen, inflaa­tio­ta se onkin nos­tanut, mikä on tääl­läkin jo ainakin ker­ran mainit­tu. Tämä ei kuitenkaan näy yleis­in­flaa­tios­sa, joka perus­tuu arvoko­ri­in. Käytän­nössä reaa­li­nen inflaa­tio on pien­i­t­u­loiselle paljon suurem­pi kuin kes­ki- ja suu­rit­u­loisille (kos­ka suurem­pi osa kuluista menee asumiseen ja inflaa­tio­ta on enem­män nimeno­maan asumises­sa, kiitos EKP:n.) Samaan aikaan tämä setelira­hoi­tus val­uu yksi­talouk­sien velak­si kos­ka ihmiset osta­vat yli­hin­taisia asun­to­ja ja näin ruok­i­taan jo ennestään liian suuria velka­määriä. Huo­matkaa, että esimerkik­si Suomes­sa Suomen Pank­ki koit­ti vielä talvel­la kaikin keinoin vähen­tää velka­an­tu­mista samal­la kun EKP koit­ti kaikin keinoin lisätä velka­an­tu­mista. Toisin sanoen meil­lä EKP puuhailee niil­lä työkaluil­la mitkä sille on annet­tu, Suomen näkökul­mas­ta EKP soutaa kun Suomen Pank­ki huopaa.

        Mut­ta nar­rien lai­va jatkaa seilaamista samal­la kun kaik­ki hoke­vat, että asi­at ovat aivan mainiosti.

      3. MF: Ruot­sis­sa on äsken kaivet­tu tilas­to­ja ja toden­neet että vas­taan­valaisia piikke­jä on ollut usei­ta viimeis­ten 30 vuo­den aikana. Sil­loin ei olla hätään­nyt­ty samaan tapaan kuin tänä vuon­na. Tähän pidän osit­tain tämän päivän tiedon nopea levit­tämi­nen syyl­lise­na, kun media heit­ti etu­sivuilleen kuolin­lasku­rit ihmiset hätääntyi.

        Onko sul­la lähteitä noille tiedoille?

      4. Wikipedia:

        Hongkongi­lainen influ­enssa oli vuon­na 1968–1969 levin­nyt influ­enssa A, tyyp­piä H3N2. Influ­enssaviruk­sen aiheut­ta­maan sairauteen mene­htyi maail­man­laa­juis­es­ti noin 700 000–1 000 000 ihmistä,

        Cov-19 ei ole vielä päässyt edes puo­liväli­in tästä ruumis­määrästä, mut­ta onhan sil­lä aikaa. Menetet­ty­inä elin­vu­osi­na Hongkongi­laisen etumet­ka on vielä suurem­pi, kos­ka siihen kuoli myös nuo­ria ihmisiä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Wikipedia:

        Cov-19 ei ole vielä päässyt edes puo­liväli­in tästä ruumis­määrästä, mut­ta onhan sil­lä aikaa. Menetet­ty­inä elin­vu­osi­na Hongkongi­laisen etumet­ka on vielä suurem­pi, kos­ka siihen kuoli myös nuo­ria ihmisiä.

        Anek­doot­ti­na, kun siskon kanssa sairastet­ti­in yhdessä honkongi­lainen aika kävi pitkäk­si mut­ta ei sen pahempaa.

        Koron­aa ja influ­enssaa on huono ver­ra­ta kos­ka koron­aa on alet­tu rajoit­ta­maan lop­ul­ta joka paikas­sa, myös Ruot­sis­sa rajoite­taan, ja koro­nan erikoisu­us on että rajoituk­set oikeasti tehoa­vat, melko liev­inäkin. Tietääk­seni ain­oas­taan Pohjois-Ital­ias­sa on aluei­ta jois­sa on saavutet­tu 60% sairas­tu­vu­us väestöstä ja kuolleisu­us on ollut 1.3–1.4% tasoa. Van­ho­ja ihmisiä läh­es kaik­ki mut­ta kyseessä ei ole sil­loin vain muu­ta­man kuukau­den eli­na­jan lyhenemisestä.

        Suomes­sa ja Ruot­sis­sa hoivakotikuolleisu­us aiheut­taa matemaat­tisen harhan että kyse on vain elämän­sä viimeisil­lä kuukausil­la ole­vista ihmi­sistä. Todel­lisu­udessa ter­veil­lä van­huk­sil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet eristäy­tyä ja tar­tun­to­ja suh­teessa vähem­män. Pitäisi ehkä parem­minkin ver­ra­ta tapauskuolleisu­ut­ta jos halu­taan tietää kuin­ka vaar­alli­nen virus on hyväkun­toiselle van­huk­selle. Tuo­ta tietoa en ole nähnyt.

  25. Nyt ver­rataan nor­maali­in kausi influ­enssaan koron­aan. Mut­ta ote­taam­pa tähän jo ihmis­ten “uno­hta­ma” H1N1, eli pos­su­flun­ssa. Joka kylvi tuho­jaan työikäis­ten joukos­sa. Jopa 90% sairaalaan joutuneista oli alle 65vuotiaita, kos­ka heil­lä oli osit­tainen immu­ni­teet­ti vielä Espani­antaudin ajoil­ta. Mut­ta se ei todel­lakaan poista sitä tosi­seikkaa, että H1N1 oli huo­mat­tavasti poten­ti­aalisem­pi virus kuin korona, joka lähin­nä tap­paa vain van­huk­sia. Kuitenkaan sil­loin ei kylvät­ty pelkoa, niinkun koro­nan kanssa on tehty, joka väistämät­tä johtaa useisi­in mt‑, sekä päi­hdeon­gelmi­in. Mik­si näin toimit­ti­in? Ihmiset kyl­lä saati­in pysymään sisäl­lä pelon avul­la, mut­ta oliko kuitenkaan oikea ratka­su? Se selvii tulevaisuudessa.
    Mut­ta kun ver­rataan H1N1 ja koro­nan tuke­hdut­tamistapaa ni ei voi muu­tako ihme­tel­lä. H1N1 saati­in kuri­in ja Suomes­sa siihen sairas­tu noin 10–12% ilman pelot­telua ja ihmis­ten mieli ei järkkynyt. Toki siihen tuli myös rokote, mut­ta se ei ollut ain­oa syy sen tukah­dut­tamiseen, vaan täy­tyy nos­taa sen aikaselle hal­li­tuk­selle hat­tua. Sairaalois­sa oli jo hyvis­sä ajoin tarpeek­si tarvikkei­ta, joten hoito­henkilökun­ta selvisi vähem­mäl­lä. Nykyisel­lä hal­li­tuk­sel­la oli reilu 1kk aikaa valmis­tau­tua, kun hätäti­la julis­tet­ti­in 31.1. Miten hal­li­tus varautu? Ei oikeestaan mitenkään. Kun sairai­ta alkoi ilmetä niin ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisil­ta lop­pui saman­tein varus­teet kesken. Alku vai­heessa olisi ollut vielä mah­dol­lista vaikut­taa taudin lev­iämiseen Suomes­sa, mut­ta.. Suo­mi teki niinkuin muukin euroop­pa, odot­ti että tilanne kär­jistyy tarpeek­si pahak­si, jol­loin vas­ta ruvet­ti­in pikkuhil­jaa jonkin­laisi­in toimi­in, sit­tenkun tilanne oli jo levin­nyt käsistä niin julis­tet­ti­in poikkeusla­ki. 18.3 eli puoli­toista kuukaut­ta yleisen hätäti­lan aset­tamisen jäl­keen. Mik­si näin, syytä emme koskaan var­maan saa tietää, mut­ta syyl­liset me kuitenkin tiede­tään. En ole yleen­sä ikära­sisti, mut­ta onhan se päivän­selvää, että parikymp­pisil­lä miehillä tai naisil­la on paljon vähem­män koke­mus­ta elämästä ja ovat tätä kaut­ta viisaampia. Ja todis­tei­ta ei paljoo tarvii, senkus kat­too hal­li­tuk­sen touhua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *