Esitys kansallisesta kaupunkipuistosta
Hankala juttu. Toki olisi hyvä luoda jokin varmennus viheralueiden säilymiselle, mutta jotenkin ei kaipaisi valtion veto-oikeutta Helsingin kaavoitukseen. Virkamiehet esittävät Helsingin kaupunkipuistoa, jossa päätösvalta pysyisi omissa käsissä, mutta jossa silloin luotoarvojen nujertamisesta puuttuu yksi lukko.
Ratkaisua etsitään siitä, että perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, mutta rajataan se ilmiselviin viheralueisiin, kuten keskuspuistoon.
Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutos
Tähän pitäisi tehdä aseman ympärille rakentuva keskus, mutta nyt siihen ollaan kaavoittamassa lähiökorttelia, sinänsä ihan hyvällä tehokkuudella. Kävimme oikein joukolla katsomassa paikkaa. Keskustakorttelissa pitäisi talojen rajautua katuun ja kivijalassa olla liikehuoneistoja. Aika hankala paikka kaavoittaa hyvää tämä kyllä on.
Koivusaaren asemakaava
Osayleiskaavan jälkeen kerrosneliöitä on vähän laskettu.
Minua risoo edelleen tilaa vievä moottoritieliittymä. Haluaisin sen suorakulmaiseksi, tilaa säästäväksi T-liittymäksi, mikä tietysti tarkoittaisi, että Koivusaareen menevällä kaistalla pitäisi olla alempi nopeusrajoitus. Kaistakohtaiset nopeusrajoitukset ovat kuulemma hankalia. Miksi ovat? Onko suomalainen autoilija muita tyhmempi vai miksi? Muualla näitä kaistakohtaisia nopeusrajoituksia näkee. Ja voihan siihen rakentaa pienen erotuskorokkeen.
Länsiväylä pitäisi muuttaa bulevardiksi Lauttasaaren kohdalla, mutta tämä on rakennettu moottoritieoletuksella.
Alueelle on kaavailtu Ikeaa. Sinänsä hyvä, että erikoiskauppa hakeutuu joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Liikenteen kehitys Helsingissä
Vuotuiset vaihtelut ovat aika satunnaisia. Pitkän ajan trendi on, että autoliikenne lisääntyy muualla, mutta vähenee Helsingin niemellä. Pyöräilyn trendi on nouseva, mutta vuotuiset muutokset riippuvat lähinnä säästä. Helsingin keskustaan tuleva joukkoliikenne on 88-prosenttisesti raideliikennettä ja samalla siis sähköllä kulkevaa.
Joukkoliikenneosuus poikittaisliikenteestä on vähäinen ja nousee vain hitaasti. Katsotaan kahden vuoden päästä, mitä Jokeri saa aikaan.
Kampin autotalon korttelin ympäristön varaaminen Pohjola-vakuutusyhtiön omistamalle Kiinteistö Oy Runskivuorelle
Tämä alue otetaan siis hyötykäyttöön. Jos haluamme paljon työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, voisiko tähän rakentaa vaikka vähän korkeampaa?
On kyllä surullinen lista. Rakennusoikeutta vähennetty, lähiötä pukkaa aseman viereen, moottoritieliittymiä ja liian matalaa tiivistysrakentamista.
Tuskaisen hidas tämä suunnanmuutos kaupunkisuunnittelussa.
j-lu(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Minkä takia taas pitää yrittää pissata linssiin jollain kaupunkipuistolla, kun samaan aikaan Keskuspuistoa pilkotaan yhä lisää rakentamiselle? Ihan kuin poliitikot eivät vain päättäisi rakentaa ajan kuluessa yhä vain lisää luontoon, vaikka mitä olisi päätetty panna nimeksi ja suojeluksi. Miksi kaivosten perustamista edes tutkitaan suojelualueilla, jos näillä merkinnöillä olisi jotain väliä. Joku oikeus päättää että harmia ei synny ja sillä selvä. Suuri haloo nostetaan jostain merkinnästä paperilla, mutta itse oikeassa maailmassa raivataan vanhaa metsää urheiluhalleille ja asunnoille. Urheilla voi ilman halleja johon tullaan autolla. Ihan sairas vitsi, että vihreät puhuvat ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta, mutta sitten huoli on siitä miten Finnair pääsee lentämään ja mihin työnnetään lisää taloja pitkin metsää, eikä edes haluta avata Vantaanjokea uhanalaisille kaloille, ja sitten pidetään tällaista näytelmää jostain kaupunkipuistosta. Millä oikeudella menette sitten johonkin Kepulandiaan itkemään avohakkuista ja vesivoiman rakentamisesta, kun omat vanhat metsät pistetään nurin ja taimenet hakkaavat päätä seinään vuodesta toiseen? Ennen vanhaan sentään häpeä piti ihmiset kurissa, mutta nyt vihreälle poliitikolle ei ole mikään ongelma lennellä lomailemassa ympäri maailmaa ja sitten käskeä muita vähentämään kulutustaan. Todella esimerkillistä ja arvostettavaa johtatamista näiltä ilmastopoliitikoilta.
Vihreidenkin olisi ihan helppoa nousta pyörän selkään ja tutkia missä mennään, mutta kiinnostus lienee jossain akateemisessa rinkirunkkauksessa. Paljon ohjelmapaperia todistelemaan että teette jotain, mutta ette te enää niillä ihmisiä huijaa kun näkevät mitä oikeassa maailmassa tapahtuu. Koivusaarenkin meritäyttö on aivan turhaa tuhoamista ja meren valtaamista, kun hiekkakenttää on rakentamatta neliökilometreittäin. Vähän samaa haaskaamista kuin Kuninkaantammi joka raivattiin Keskuspuistoon ja sitten rakennettiin pakkoautoiluun turvautuva lähiö ilman palveluita. Tuokaa vaan jostakin ulkomailta arkkitehdit piirtämään korkeita torneja, kun nämä kotimaiset tekevät pönäköitä karvahattutolppia Kalasatamassa, joista puuttuu 50-100 metriä jotta näyttäisivät edes sopusuhtaisilta.
Mitä jos sitten vain lopettaisitte tämän teatterin ja arvottoman näytelmän siitä, että maailma menisi jotenkin paremmaksi politiikalla, kun koko homma perustuu kuitenkin siihen, että talouden pitää kasvaa ja se tarkoittaa kaupungin leviämistä syövän tavoin terveeseen luontoon. Musta asfaltti leviää peittäen alleen terveen elämän ja sitten poliitikko juhlii kansantalouden kasvua unohtaen kaiken muun. Mikä arvo on poliitikon uralla jos se on vain 40-vuotta voivottelua ja -isi-muotoja, mutta maailma palaa ja muuttuu koko ajan huonommaksi. Jos luonto ei ole se jonka piti tässä kestävässä kasvussa kestää, niin mikä se sitten on? Tätä voitte ajaa miettimään Pirkkolan parkkipaikalle.
JS(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kepulandiassa on enemmän lääniä mitä suojella, varsinkin kun enemmän ihmisiä muuttaa sieltä koko ajan pääkaupunkiseudulle jossa tarvitaan rakennusmaata asunnoille. Lentäminen ei ole tosistadilaiselle elintärkeää mutta kepulaiselle se on, jos olette seurannut keskustelua lentovuorojen mahdollisesta lopettamisesta joihinkin pienempiin kaupunkeihin.
R.Silfverberg(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kansanedustajat ovat aktiivisia maan sisäisten lentojen käyttäjiä. Puheenvuoroja kuunnellessa se voi olla hyvä muistaa, että osalle kansanedustajista maan sisäiset lennot ovat lentoja kohti kotia tai kohti eduskuntaa, ja lentoliikenteen kiinni olo merkitsee osalle kansanedustajista säännöllisesti pidempiä kotimatkoja. Lentomäärien osalta tilastot ovat aika yksiselitteisiä siinä, että Uudenmaan ulkopuolella asuvat lentävät huomattavasti vähemmän kuin Helsingin kantakaupungissa asuvat. Sama tilanne on yleisesti havaittu länsimaissa. Lentäminen on yleisintä kansainvälisten lentokenttien lähellä asuville ja keskituloisille ja sitä suurituloisemmille, ja harvinaisempaa kaukana lentokentistä asuville ja pienituloisille. Pienituloisilla ja vähävaraisilla talous asettaa yhden keskeisen esteen lentämiselle, ja kaukana lentokentistä asuville matka lentokentälle rajoittaa lentämisaktiivisuutta.
noin(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Finnairin tärkein bisnes on ollut kuskata ihmisiä Aasian ja Helsinki-Vantaan välillä . Sitä varten on monta kallista laajarunkokonetta joko ostettu velaksi tai liisattu. Koronakriisin ajaksi koko liikenne on ollut pysähdyksissä ja valtion tehtävä on ollut auttaa Finnairia selvitä juoksevista menoista, vaikka koneet eivät lennä. Jos ei auttaisi, olisi konkurssi todennäköinen ja lasku lopulta veronmaksajille vielä suurempi.
Seuraavaksi tärkein bisnes on ollut lennot Helsingistä Eurooppaan. Näistäkin suurin osa ei lennä nyt, mutta juoksevat kulut pienemmät kuin Aasian liikenteen. Osa niistä lennoista lennetään yhteistyökumppanien koneilla joten se liikenne jatkuu mutta lentäminen Eurooppaan kallistuu koronakriisin jälkeen, se on varmaa.
Vähiten tärkeitä ovat kotimaan lennot, jos puhutaan muista kohteista kuin Rovaniemi ja Oulu. Näitä pikkukaupunkeihin lennettäviä vuoroja voisivat ihan hyvin jotkut muut yhtiöt kuin Finnair lentää, jos ylipäänsä on tarvetta lentää. Niihin kaupunkeihin joihin pääsee junalla alle 4 tunnissa ei oikein ole tarvetta lentää. Pelkästään kansanedustajia varten ei kannata ylläpitää kallista liikennemuotoa. Heillä on kakkosasunnot Helsingissä ja eduskunta maksaa kulukorvaukset niistä. Heillä on myös oikeus matkustaa VR:llä ilmaiseksi. Liike-elämä on sitten toinen juttu, osa vientiteollisuuden tehtaista sijaitsee yli 4 tunnin junamatkan päästä Helsingistä joten sillä on tarve lentää mutta usein suoraan ulkomaille. Hullulla 70-luvulla ennen öljykriisiä oli lähes joka tehtaanpatruunalla oma kone jolla pääsi suureen maailmaan tekemään kauppoja. Jonkinlaista yhteistoimintaa pitäisi niiden teollisuusyritysten jotka tarvitsevat lentoja maakuntakentistä pystyä järjestämään jos Finnair lopettaa lennot. Itse en usko että ne lennot loppuvat kokonaan, vaan että niitä aloitellaan taas syksyn jälkeen.
Lentämistä lomalle ulkomaille tulevat kyllä vähentämään koronakriisin jälkipyykki, se on varmaa. Lennot kallistuvat ja pelko että tautia ei saada pysäytettyä miljoonakaupungeissa ja lomarannoilla pitävät ihmiset kotona vielä pari vuotta. Tämä meni nyt ohi varsinaisen aiheen ”Kaupunkipuisto Helsinkiin”.
Mihin tarvitaan mitään kaupunkipuisto-määritelmää ylipäänsä? Eivätkö ne herkät alueet jotka ovat saaneet kansallispuisto, natura-alue ja luonnonsuojelualue-statuksen juridisesti, riitä? Helsingin tärkeimmät puistot ovat Kaivopuisto, Espa, Töölönlahti ja Koffin puisto sekä jotkut merenranta-alueet itä-ja länsi-Helsingissä. Kaupunki osaa niistä kyllä itse päättää.
R.Silfverberg(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Helsingin on turvattava kasvavalle asukasmäärälle lähimetsät ja riittävät luontaiset virkistysalueet ja kulttuuriympäristöt. Yksi tähän tähtäävä hanke on Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Helsinkiin. Hanke turvaisi olemassaolevia viheralueita ja viheryhteyksiä rakentamiselta.
Kaupunki on kuitenkin tarkoituksellisesti viivyttänyt kaupunkipuistohanketta jo kolme vuotta. Nyt olisi yhdestoista hetki pelastaa kaupungin viheralueet, kun aloite on vihdoin tulossa käsittelyyn.
Yhdestoista hetki kaupunkipuistolle(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Tismalleen, hallin ja parkkipaikan raivaaminen Keskuspuistoon todistaa, että Helsinki ei osaa pitää omasta luonnostaan itse huolta. Joka ranta on pilattu virkistysveneilyllä tai risteilyaluslaiturilla, mitä näitä nyt on!
Krtek(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kaupungin pitäisi pitää huolta merenrannoistaan, ja rakentaa huonekaluhallit mantereelle. Koivusaari pitäisi rakentaa niin, että sen ympäristöä ei pilata tarkoituksellisesti. Ylimitoitettua rakentamista pitäisi välttää, ja sen tulisi häiritä mahdollisimman vähän veneily- ja virkistyskäyttöä ja alueen alkuperäistä merellistä maisemaa.
Huonekaluhallit mantereelle(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Helsingin mukaan mitään kaupunkipuistoa ei tarvita, koska kaupunki on jo oma-aloitteisesti turvannut luonto- ja kulttuurikohteita omilla päätöksillään. Tämä on hauska perustelu, kun katsoo kun kaupunki juuri parhaillaan turvaa luontokohteita esimerkiksi Rastilassa ja Vartiokylänlahdella, Koivusaaressa ja Pirkkolassa.
Kaupunki luontokohteita turvaamassa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Ikean uusi tavaratalo suunnitellaan sopimaan Koivusaaren merelliseen kaupunkiympäristöön. Ikean huonekaluhalli onkin osa Helsingin merellistä strategiaa, jossa kaupungin rannat rakennetaan täyteen hotelleja, liiketiloja, kauppakeskuksia ja asuntoja.
Ikea on osa merellistä strategiaa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Onpa merkillinen Ikea, jos sinne ei autolla tulla.
N. O. Hääppönen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Tämä kansallinen kaupunkipuisto on jo toinen kaupunkisuunnitteluasia lyhyen ajan sisällä, jossa sellainenkin ikivihreä kuin minä joutuu pitämään Kokoomuksen linjaa järkevämpänä (ensimmäinen oli käsittämätön Lapinlahti-farssi). Saadaanpa nähdä, että jos kansallinen kaupunkipuisto tulee, niin jokaisesta kaavoitusratkaisusta paria kilometria kyseistä puistoaluetta lähempänä päästään valittamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti sillä verukkeella, että se jotenkin uhkaa kaupunkipuistoa. Näin tietysti ihan riippumatta siitä, onko valittajilla oikeasti ympärisöasiat agendallaan vai ihan vaan oma etu (tai kiusanteko) mielessään.
Anssi Rantanen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
”Kaistakohtaiset nopeusrajoitukset ovat kuulemma hankalia. Miksi ovat? Onko suomalainen autoilija muita tyhmempi vai miksi? Muualla näitä kaistakohtaisia nopeusrajoituksia näkee. Ja voihan siihen rakentaa pienen erotuskorokkeen.”
Nykyisin nopeudet katsotaan yleisesti navigaattorista. Jos navigaattori kuvittelee olevansa viereisellä kaistalla, se voi näyttää väärää nopeusrajoitusta. Se on yksi käytännön ongelma. Toinen ongelma voi liittyä liikenneturvallisuuteen. Ohittamalla toisen kaistan kautta saisi ajaa kovempaa, joten viereisten kaistojen erinopeudet kannustavat tekemään kaistojen vaihtoja maksimoiden ajankäyttöä nopeammalla kaistalla. Sen johdosta erinopeuksisten kaistojen järjestelyt risteysalueilla pitää osata järjestää niin, ettei tule liikenneturvallisuusriskejä. Riskialueille voi tarvittaessa esim. laittaa kaistanylityskieltoja tai vaikka välikaiteenkin, jottei tule viime hetken kaistanvaihtajia ongelmallisiin kohtiin.
Väylävirasto parhaillaan rakennuttaa Suomen ensimmäisiä kaistakohtaisia nopeusrajoitusmerkkejä valtatielle 1 välille Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilometrin matkalle. Ideana on se, että vasemmanpuoleisilla kaistoilla saisi ruuhka-aikaan olla enintään 20 km/h isompi nopeusrajoitus kuin nykyisin enemmän ruuhkautuvalla oikealla kaistalla. Sen käyttökokemusten jälkeen lienee lisää tietoa siitä, miten sellaiset toimivat.
nii-in(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Länsiväylällä Helsinkiin päin ajettaessa ennen Kehä II liittymää on ollut kaistakohtaiset nooeusrajoitukset kohta 10 vuotta. Kohdassa, jossa bussikaista jatkuu suoraan ja Kehä II:lle erkaneva ramppi on niin jyrkkä, että jarrutettava on jo ennen kuin ramppi erkanee bussikaistasta. Oma kokemukseni on, että tuota rajoitusta ei noudata juuri kukaan.
Tousaalta voi kysyä, miksi Koivusaaren kohdalla tarvittaisiin 3 suoraan menevää kaistaa. Entinen bussikaista on vaivihkaa muuttumassa henkilöautojen kaistaksi, kun yhä useampi auto täyttää sillä nykyisin sallitun <80g/km päästörajan. Mitä jos bussikaista tuosta kohtaa poistettaisiin, erotettaisiin matalalla aidalla ja sallittaisiin siltä vain kääntymnen Koivusaareen. Tällöin sille kaistalle varmastikin voisi laittaa alhaisemman nopeusrajoituksen ja tehostaa sitä esim. tärinäraidoilla ennen jyrkkää mutkaa.
EKK(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Ei voi ymmärtää: Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi eilen 19.5. kokouksessaan uuden liikuntahallin rakentamisen Keskuspuistoon Pirkkolaan äänin 10 – 3. Uusi halli on ok, mutta tuo suunniteltu sijoituspaikka keskuspuiston kapeimmalla kohdalla on käsittämätön. Lähistöllä on useita parempia sijaintipaikkoja, jotka on syystä tai toisesta sivuutettu valmistelussa. Mutta ei auta järkipuhe, puut nurin ja kalliota räjäyttämään vaan. Kaupunkilaiset kiittävät nyt ja etenkin tulevaisuudessa, vaikkapa 500 vuoden päästä uusi halli lienee parhaat päivänsä nähnyt mutta kallio ei takaisin kasva. Eikä unohdeta hankkeeseen liittyvää nykyisen parkkipaikan laajennusta metsän puolelle, upeaa kaupunkiluonnon ja keskuspuiston hoitotyötä sekä kestävää kehitystä myös tämä toiminta.
Suuttumus vähenisi huomattavasti, jos tällä järjettömyydelle joku voisi esitellä järjelliset perusteet. Päätösasiakirjoista niitä en ole löytänyt. Anyone?
Lisätietoa:
https://keskuspuistopirkkola.wordpress.com/2020/05/07/mista-on-kyse/?fbclid=IwAR1221cCuUWBj_TfzQb3px2NxWvtv1g77ICCMbEUAOeEryXm7nqBvMcVkQI
Marko Manninen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Melkoiset yritystuet liikuntahalliyrittäjälle; Pirkkolasta sopivasti raivattavaa metsää ja 50% alennus tonttivuokrasta. Onkohan halliyrittäjät kilpailutettu? Löytyisikö sellaista joka saa hallinsa kannattamaan nykyisen parkkpaikan päällä?
Näköjään myös Wallgren (SDP) on ollut puoltamassa Pirkkolan hakkuita. Ei välttämättä olisi mennyt läpi Meilahden huvilametsissä.
j-j(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kansalliseen kaupunkipuistoon liitetyt toiveet ja uhkakuvat kuulostavat molemmat ylimitoitetuilta.
Finlex: Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii. (30.12.2008/1129)
Määräyksiä ei siis ole pakko olla. Käytännössä kansalliset kaupunkipuistot korostavat alueiden arvoja asukkaille ja tuovat yhden näkökulman maankäytön suunnitteluun. Jotkut kaupungit ovat lisänneet kansallisen kaupunkipuiston olemassaolon matkailuesitteisiin. Ilman määräyksiä niillä ei ole kai ole merkittäviä oikeusvaikutuksia?
Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä kiinnostuneet tahot eivät siis saa kansallisesta kaupunkipuistosta vahvaa suojeluinstrumenttia eikä se rajoita kaupunkia edelleen turmelemasta viimeisiä metsiä ja rakentamattomia alueita.
Liito-orava(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Juuri kun Hämeenlinnantien kaupunkibulevardihanke ja uusien asuinalueiden rakentaminen Keskuspuistoon saatiin tyrmättyä oikeusasteissa, puiston kapeimpaan kohtaan Pirkkolassa ollaan jo rakentamassa uutta isoa liikuntahallia.
Pirkkola on koko Keskuspuiston kapeimpia kohtia, joten Pirkkolan metsiin ei pitäisi rakentaa sen enempää asuntoja kuin uusia urheiluhallejakaan. Tällaiset hallit tuovat lisäksi liikennettä ja uusia autopaikkoja puistoon. Keskuspuisto tulisi säästää rakentamiselta, taas kerran.
Keskuspuisto taas kerran(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Lisäksi urheilija liikkuu aina autola. Tämän hallin lisäksi tullaan raivaamaan vielä pysäköintikenttä.
Osmo Soininvaara(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Pirkkolan uuden hallin sijainti ja siitä seuraava keskuspuiston kapeutuminen on maallikolle käsittämätön, mutta saattaa toki olla, että sijainnille on olemassa hyvät perusteet. Ehkäpä löytyy myös hyvät perustelut sille, että vaihtoehtoisia sijainteja ei lähdetty selvittämään. Mutta jos tällaiset perustelut ovat olemassa, miksi kaavoittaja tai poliittinen päättäjä ei niitä esitä?
Ja sama juttu parkkipaikan kanssa: metsän hakkaaminen on siis jostain syystä parempi ratkaisu kuin esimerkiksi betonikannen rakentaminen ja sitä kautta parkkipaikkojen tuplaaminen? Miksi näin ei toimita?
Nasima Razmyarin twiitti eilen vastaa kritiikkiin kahdella argumentilla: 1. halli on tarpeellinen ja 2. päätöksentekoprosessi on mennyt sääntöjen mukaan. Hallin tarpeellisuutta tai prosessia ei kuitenkaan asiallisessa kritiikissä ole kyseenalaistettu, joten asian vierestä mennään.
Päätöksenteon läpinäkyvyys on kansalaisyhteiskunnan edellytys. Ja jos perustelut ovat puutteellisia, ja arvioidut haitat hyötyjä suurempia, olisiko prosessi mahdollista vielä pysäyttää? Puut kun ovat edelleen pystyssä ja kallio räjäyttämättä eli peruuttamatonta vahinkoa ei ole tapahtunut. Mikäli sijainnille on olemassa vankka perustelu (esim. rakennustekniikka, perustukset, joku muu maallikolle mieleen tulematon) muutan mieluusti kriittistä mielipidettäni ja eikun rakentamaan. Mutta sitä ennen: olisiko mahdollista saada julkisiksi perusteluja hallin ja parkkipaikan suunnitellulle sijoitukselle?
Marko Manninen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Pari tanakan Orwellilaista lainausta Helsingin kaupungin tiedotteesta uuteen halliin liittyen:
”Keskuspuisto ei kapene, sillä koko Pirkkolan liikuntapuisto, johon liikuntahalli rakennetaan, on osa Keskuspuistoa.”
”Kallio ei häviä, sitä tasoitetaan rakentamisen mahdollistamiseksi.”
Näillä aukottomilla argumenteilla mennään, turha siis ilmeisesti kansalaisen huolestua;). Vakavasti puhuen, perusteluja uudisrakennuksen sijainnille ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Tästä huolimatta, kiire on kova ”tasoittamaan” keskuspuistoa.
Kaavoitus on totta kai monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. On silti ongelmallista, että yhteisiä päätöksiä ajetaan laput silmillä prosessilähtöisesti, eikä huonoja yksityiskohtia perustella. Ihmisen tekoa nämä prosessit kuitenkin ovat, joten niitä sekä päätöksiä pitäisi voida myös viilata paremmiksi jos ja kun ongelmia ilmaantuu.
Nykyinen toimintatapa on kaikkea muuta kuin avointa, osallistavaa tai keskustelevaa. Tällä tavalla saadaan mitä tilataan: huonoa julkisuutta, käsittämättömiä päätöksiä ja kansalaisten suuttumusta. Kannattaisi hahmottaa, että yhden huonon, paljon negatiivisia tunteita herättävän yksityiskohdan aiheuttama imagohaitta on paljon prosentuaalista kokoaan suurempi, ja se peittää alleen monta hyvää prosessin osa-aluetta ja saavutusta.
Marko Manninen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kokoomuksen Risto Rautava ei ainakaan tunnu haluavan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Rautavan mielestä Helsinkiin ei tarvita Kansallista kaupunkipuistoa, johon myös Keskuspuisto kuuluisi, koska kaupunki kyllä pystyy turvaaman viheralueet ja virkistysalueet omilla päätöksillään. No, Pirkkolassa on taas käsillä yksi uusi osoitus siitä, miten kaupunki turvaa tärkeimpiä viheralueitaan.
Kaupunki viheralueita turvaamassa(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
En tiedä kuuluuko kaupunkiympäristölautakunnnan päätäntään, mutta eikö Helsinki voisi New Yorkin tapaan sulkea autoliikeenteeltä katuja kesäksi ravintoloita, baareja ja muita kivijalkaliikkeita varten? Tai vaikkapa muuttaa pihakaduiksi kuten Kanavarannan Katajanokalla.
Toimenpide ei pelkästään kompensoisi etäisyys- ja asiakasmäärärajoituksia sisätiloissa vaan estäisi turhat ruuhkautumiset jalkakäytävillä ja tekisi terasseista houkuttelevampia.
Jussi(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Silferberg:”Kepulandiassa on enemmän lääniä mitä suojella, varsinkin kun enemmän ihmisiä muuttaa sieltä koko ajan pääkaupunkiseudulle jossa tarvitaan rakennusmaata asunnoille. Lentäminen ei ole tosistadilaiselle elintärkeää mutta kepulaiselle se on, jos olette seurannut keskustelua lentovuorojen mahdollisesta lopettamisesta joihinkin pienempiin kaupunkeihin.”
No , ei hesakeissiä ilman maaseudun ja kepun syyllisyyttä. Maalaiset pitävät yllä Suomen kahtiajakoa . Onhan absoluuttinen totuus , että maaseutua tarvitaan neutraloimaan kaupunkielämisen hiilidioksisdipäästöjä. Kaupunkien ekologinen suorituskyky ei siihen riitä. YLE-uutisten mukaan :” Betonin valmistuksessa sideaineena käytettävän sementin tuotannosta syntyy arvioiden mukaan 5–8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Se on enemmän kuin lentoliikenteen päästöt.”
Tämän vuoksi eliitti pitää yllä haja-asuttamisen ilmasto- ja ympäristökonnan roolia. Aivan kuten totalitarismin hallintokäsikirjasta. Kun on ongelma itsellä, keksi konflikti muualle ja kiinnitä huomio siihen. Eliitin mediakonsernien avulla propagandan levittäminen hoituu jouhevasti.
Eemil(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Miksi ei rakennetaan lauttasaaren kesätönöparakkikylää asunnoiksi ja myös kivinokkaa. Ruskeasuollakin on tonttimaata
Sallanen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Koko kaupunki on täynnä hyvää tonttimaata. Ne on merkitty karttaan vihreällä.
Hyvää tonttimaata(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
O.S:”Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutos
Tähän pitäisi tehdä aseman ympärille rakentuva keskus, mutta nyt siihen ollaan kaavoittamassa lähiökorttelia,”
Palaan lähimenneeseen; mitä kuuluu hankkeelle tehdä kerrostaloja Talin golfkentän päälle ? Onko hanke kuopattu vai siirretty hiljaiseen valmisteluun ? Valmistelussa pitää kai muuttaa Mätäjoen ja ympäristön suojelualue rakentamiskelposeksi alueeksi. Taisi kerrostalohanke törmätä tähän luonnonsuojelustatukseen. Asukkaiden ja golfosakkaiden vastustuksella ei kai niinkään merkitystä.
O.S. totesi golfkentän ja siirtolapuutarhan olevan tehotonta maankäyttöä vai muistanko väärin?
Ps. kyllä luonnonsuojelualueellakin pitäisi suojata rakennuksia. Joen yli kaatuneet puut patoavat tulvavesiä ja uhkaavat kerrostalojen perustuksia. Niitä ei ole poistettu vaikka olen reklamoinut asiasta kaupungin puisto-osastolle asianmukaisesti.
Eemil(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Ihan pakko kopioida tänne loppuun vielä pari sitaattia, jotka Marko Manninen on poiminut kaupungin julkaisemasta Pirkkolan liikuntahallia koskevasta tiedotteesta 20.5.20. Ei siis ole mitään syytä huoleen Keskuspuiston osalta.
”Keskuspuisto ei kapene, sillä koko Pirkkolan liikuntapuisto, johon liikuntahalli rakennetaan, on osa Keskuspuistoa.”
”Kallio ei häviä, sitä tasoitetaan rakentamisen mahdollistamiseksi.”
Keskuspuisto ei kapenekaan(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Maalaisilla on näköjään paljon opittavaa ympäristöhallinnon kanssa argumointiin.
Ei järvi soutamalla kulu, mutta kovin nuivia rajoituksia asetetaan ranta-asumiselle korvessa.
Kuntaliitoskuntalainen(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
O.S:”puiston kapeimpaan kohtaan Pirkkolassa ollaan jo rakentamassa uutta isoa liikuntahallia.”
Kaupungin viihtyisyyden parantamiseksi tulisi myös kiinnittää huomiota suurten massojen , tavallisten ihmisten kuntoilumahdollisuuksiin. Esim. Pitäjänmäen alueella , Talin huipulla entisen kaatopaikan päällä on hieno liikuntapuisto . Se sisältää lenkkeilypolkuja, ravurien treenausteitä, hiihtolatuja, frisbeegolfratoja ja ongintapaikkoja vähän alempana.
Sen sijaan, että aina rakennettaisiin ökykilpaurheilun pyhättöjä, voisi näitä puistoja kehittää tavallisia ihmisiä varten. Eikä rahaa kuluisi paljon. Kaupungilla on sitäpaitsi velvoite peittää vanha kaatopaikka. Nyt sen pinta on eroosion ja käytön seurauksena kulunut jopa liikkujien turvallisuutta vaarantavaksi. Rautaa, autonrenkaita sunmuuta nousee pintaan kulumisen seurauksena.
Kuorikate on sopivin täyttöaine , eikä maksa paljon. Talkoolaisia löytyy varmasti katetta levittämään.
Eemil(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
Kaupungin raja kulkee juuri kyseisen mäen poikki. Raviradan harjoituspolut ja frisbeegolfrata ovat Espoossa. Olisikohan tarvetta harrastaa vähän yhteistyötä kaupunkien välillä että saataisiin alue vähän siistimmäksi?
R.Silfverberg(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
R.S:”Kaupungin raja kulkee juuri kyseisen mäen poikki. Raviradan harjoituspolut ja frisbeegolfrata ovat Espoossa. Olisikohan tarvetta harrastaa vähän yhteistyötä kaupunkien välillä että saataisiin alue vähän siistimmäksi?”
Kyllä ja paljon. FR-rata taitaa sijaita molempien kaupunkien puolella ja nyt kun alueella tehdään ravihevosille parempia tieyhteyksiä (ilm.), niin olisi järkevää ja kustannustehokasta ajaa täyteaineet ja katteet samoilla koneilla paikalle.
Onko mahdottomuus teknisen ja liikuntaviraston tehdä yhteishankkeita ja vielä eri kaupunkien kesken ? (tai mitä virastojen oikeat nimet ovatkaan)
Kunnat saisivat aikaan säästöjä tällaisilla yhteishankkeilla ja ne olisivat parempia kuin työntekijöiden yt- neuvottelut (lue potkut) Olen aina ihmetellyt kuntaorganisaatioiden päälliköiden määrää. Mitä ihmettä ne kaikki oikein tekevät. Esim. hallintopäällikön virka. Eikö sen yhtenä työtehtävänä olisi etsiä synergioita eri toimialojen välillä ?
Kunnat ovat säästöjen varjolla erottaneet työntekijöitä suorittajarasolla todella paljon. Säästöjä ei kuitenkaan synny, koska n. yhtä erotettua työntekijää kohti palkataan vähintään yksi ellei kaksi päällikkötason virkahenkilöä. Ja palkat sen mukaisia.
Sitten nämä päälliköt kilpailuttavat kunnan työtehtäviin yksityisiä yrityksiä alihankkijoiksi. Kunnat ovat muuttuneet vähitellen yksityisten yritysten palkkaajiksi.
Maallikon mielipiteenäni väitän tämän olevan epäterve kehityssuunta. Päällikkötaso ei näe eikä tunnista kuntalaisten kaikkia tarpeita. Usein he eivät edes ole kunnan asukkaana.
Miten esim. tapaus turvallisuus Talin fr-radalla tulee huomioiduksi ? Tehdäänkö anomus molempien kaupunkien liikuntavirastoihin, joissa sitten kirjoitetaan mietintö , yhteenveto, palaverit virastojen kesken jne. byrokratiaa maailman tappiin asti.
Sen sijaan vastaava mestari voisi saada viranhaltijapäätöksellä määräyksen toimittaa tarvittavat nasseet oikeaan paikkaan. Vastaava mestari soittaa seuran edustajille ja yhdessä käydään paikan päällä tsekkaamassa tarve. Seura tuo paikalle talkooväen heille sopivana ajankohtana.
Homma olisi viikossa paketissa.
Eemil(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)