Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020”

1. On kyl­lä surul­li­nen lis­ta. Raken­nusoi­keut­ta vähen­net­ty, lähiö­tä puk­kaa ase­man vie­reen, moot­to­ri­tie­liit­ty­miä ja lii­an mata­laa tiivistysrakentamista.

   Tus­kai­sen hidas tämä suun­nan­muu­tos kaupunkisuunnittelussa.

   Vastaa

2. Min­kä takia taas pitää yrit­tää pis­sa­ta lins­siin jol­lain kau­pun­ki­puis­tol­la, kun samaan aikaan Kes­kus­puis­toa pil­ko­taan yhä lisää raken­ta­mi­sel­le? Ihan kuin polii­ti­kot eivät vain päät­täi­si raken­taa ajan kulues­sa yhä vain lisää luon­toon, vaik­ka mitä oli­si pää­tet­ty pan­na nimek­si ja suo­je­luk­si. Mik­si kai­vos­ten perus­ta­mis­ta edes tut­ki­taan suo­je­lua­lueil­la, jos näil­lä mer­kin­nöil­lä oli­si jotain väliä. Joku oikeus päät­tää että har­mia ei syn­ny ja sil­lä sel­vä. Suu­ri haloo nos­te­taan jos­tain mer­kin­näs­tä pape­ril­la, mut­ta itse oikeas­sa maa­il­mas­sa rai­va­taan van­haa met­sää urhei­lu­hal­leil­le ja asun­noil­le. Urheil­la voi ilman hal­le­ja johon tul­laan autol­la. Ihan sai­ras vit­si, että vih­reät puhu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja luon­non moni­muo­toi­suu­den katoa­mi­ses­ta, mut­ta sit­ten huo­li on sii­tä miten Fin­nair pää­see len­tä­mään ja mihin työn­ne­tään lisää talo­ja pit­kin met­sää, eikä edes halu­ta ava­ta Van­taan­jo­kea uha­na­lai­sil­le kaloil­le, ja sit­ten pide­tään täl­lais­ta näy­tel­mää jos­tain kau­pun­ki­puis­tos­ta. Mil­lä oikeu­del­la menet­te sit­ten johon­kin Kepu­lan­di­aan itke­mään avo­hak­kuis­ta ja vesi­voi­man raken­ta­mi­ses­ta, kun omat van­hat met­sät pis­te­tään nurin ja tai­me­net hak­kaa­vat pää­tä sei­nään vuo­des­ta toi­seen? Ennen van­haan sen­tään häpeä piti ihmi­set kuris­sa, mut­ta nyt vih­reäl­le polii­ti­kol­le ei ole mikään ongel­ma len­nel­lä lomai­le­mas­sa ympä­ri maa­il­maa ja sit­ten käs­keä mui­ta vähen­tä­mään kulu­tus­taan. Todel­la esi­mer­kil­lis­tä ja arvos­tet­ta­vaa joh­ta­ta­mis­ta näil­tä ilmastopoliitikoilta. 

   Vih­rei­den­kin oli­si ihan help­poa nous­ta pyö­rän sel­kään ja tut­kia mis­sä men­nään, mut­ta kiin­nos­tus lie­nee jos­sain aka­tee­mi­ses­sa rin­ki­runk­kauk­ses­sa. Pal­jon ohjel­ma­pa­pe­ria todis­te­le­maan että teet­te jotain, mut­ta ette te enää niil­lä ihmi­siä hui­jaa kun näke­vät mitä oikeas­sa maa­il­mas­sa tapah­tuu. Koi­vusaa­ren­kin meri­täyt­tö on aivan tur­haa tuhoa­mis­ta ja meren val­taa­mis­ta, kun hiek­ka­kent­tää on raken­ta­mat­ta neliö­ki­lo­met­reit­täin. Vähän samaa haas­kaa­mis­ta kuin Kunin­kaan­tam­mi joka rai­vat­tiin Kes­kus­puis­toon ja sit­ten raken­net­tiin pak­koau­toi­luun tur­vau­tu­va lähiö ilman pal­ve­lui­ta. Tuo­kaa vaan jos­ta­kin ulko­mail­ta ark­ki­teh­dit piir­tä­mään kor­kei­ta tor­ne­ja, kun nämä koti­mai­set teke­vät pönä­köi­tä kar­va­hat­tu­tolp­pia Kala­sa­ta­mas­sa, jois­ta puut­tuu 50–100 met­riä jot­ta näyt­täi­si­vät edes sopusuhtaisilta. 

   Mitä jos sit­ten vain lopet­tai­sit­te tämän teat­te­rin ja arvot­to­man näy­tel­män sii­tä, että maa­il­ma meni­si joten­kin parem­mak­si poli­tii­kal­la, kun koko hom­ma perus­tuu kui­ten­kin sii­hen, että talou­den pitää kas­vaa ja se tar­koit­taa kau­pun­gin leviä­mis­tä syö­vän tavoin ter­vee­seen luon­toon. Mus­ta asfalt­ti levi­ää peit­täen alleen ter­veen elä­män ja sit­ten polii­tik­ko juh­lii kan­san­ta­lou­den kas­vua unoh­taen kai­ken muun. Mikä arvo on polii­ti­kon ural­la jos se on vain 40-vuot­ta voi­vot­te­lua ja ‑isi-muo­to­ja, mut­ta maa­il­ma palaa ja muut­tuu koko ajan huo­nom­mak­si. Jos luon­to ei ole se jon­ka piti täs­sä kes­tä­väs­sä kas­vus­sa kes­tää, niin mikä se sit­ten on? Tätä voit­te ajaa miet­ti­mään Pirk­ko­lan parkkipaikalle.

   Vastaa

   1. JS:
      Ihan sai­ras vit­si, että vih­reät puhu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja luon­non moni­muo­toi­suu­den katoa­mi­ses­ta, mut­ta sit­ten huo­li on sii­tä miten Fin­nair pää­see len­tä­mään ja mihin työn­ne­tään lisää talo­ja pit­kin met­sää, eikä edes halu­ta ava­ta Van­taan­jo­kea uha­na­lai­sil­le kaloil­le, ja sit­ten pide­tään täl­lais­ta näy­tel­mää jos­tain kau­pun­ki­puis­tos­ta. Mil­lä oikeu­del­la menet­te sit­ten johon­kin Kepu­lan­di­aan itke­mään avo­hak­kuis­ta ja vesi­voi­man raken­ta­mi­ses­ta, kun omat van­hat met­sät pis­te­tään nurin ja tai­me­net hak­kaa­vat pää­tä sei­nään vuo­des­ta toi­seen? Ennen van­haan sen­tään häpeä piti ihmi­set kuris­sa, mut­ta nyt vih­reäl­le polii­ti­kol­le ei ole mikään ongel­ma len­nel­lä lomai­le­mas­sa ympä­ri maa­il­maa ja sit­ten käs­keä mui­ta vähen­tä­mään kulu­tus­taan. Todel­la esi­mer­kil­lis­tä ja arvos­tet­ta­vaa joh­ta­ta­mis­ta näil­tä ilmastopoliitikoilta. 

      Kepu­lan­dias­sa on enem­män lää­niä mitä suo­jel­la, var­sin­kin kun enem­män ihmi­siä muut­taa siel­tä koko ajan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jos­sa tar­vi­taan raken­nus­maa­ta asun­noil­le. Len­tä­mi­nen ei ole tosis­ta­di­lai­sel­le elin­tär­ke­ää mut­ta kepu­lai­sel­le se on, jos olet­te seu­ran­nut kes­kus­te­lua len­to­vuo­ro­jen mah­dol­li­ses­ta lopet­ta­mi­ses­ta joi­hin­kin pie­nem­piin kaupunkeihin.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg:
         Kepu­lan­dias­sa on enem­män lää­niä mitä suo­jel­la, var­sin­kin kun enem­män ihmi­siä muut­taa siel­tä koko ajan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jos­sa tar­vi­taan raken­nus­maa­ta asun­noil­le. Len­tä­mi­nen ei ole tosis­ta­di­lai­sel­le elin­tär­ke­ää mut­ta kepu­lai­sel­le se on, jos olet­te seu­ran­nut kes­kus­te­lua len­to­vuo­ro­jen mah­dol­li­ses­ta lopet­ta­mi­ses­ta joi­hin­kin pie­nem­piin kaupunkeihin.

         Kan­san­edus­ta­jat ovat aktii­vi­sia maan sisäis­ten len­to­jen käyt­tä­jiä. Puheen­vuo­ro­ja kuun­nel­les­sa se voi olla hyvä muis­taa, että osal­le kan­san­edus­ta­jis­ta maan sisäi­set len­not ovat len­to­ja koh­ti kotia tai koh­ti edus­kun­taa, ja len­to­lii­ken­teen kiin­ni olo mer­kit­see osal­le kan­san­edus­ta­jis­ta sään­nöl­li­ses­ti pidem­piä koti­mat­ko­ja. Len­to­mää­rien osal­ta tilas­tot ovat aika yksi­se­lit­tei­siä sii­nä, että Uuden­maan ulko­puo­lel­la asu­vat len­tä­vät huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat. Sama tilan­ne on ylei­ses­ti havait­tu län­si­mais­sa. Len­tä­mi­nen on ylei­sin­tä kan­sain­vä­lis­ten len­to­kent­tien lähel­lä asu­vil­le ja kes­ki­tu­loi­sil­le ja sitä suu­ri­tu­loi­sem­mil­le, ja har­vi­nai­sem­paa kau­ka­na len­to­ken­tis­tä asu­vil­le ja pie­ni­tu­loi­sil­le. Pie­ni­tu­loi­sil­la ja vähä­va­rai­sil­la talous aset­taa yhden kes­kei­sen esteen len­tä­mi­sel­le, ja kau­ka­na len­to­ken­tis­tä asu­vil­le mat­ka len­to­ken­täl­le rajoit­taa lentämisaktiivisuutta.

      2. noin: Kan­san­edus­ta­jat ovat aktii­vi­sia maan sisäis­ten len­to­jen käyt­tä­jiä. Puheen­vuo­ro­ja kuun­nel­les­sa se voi olla hyvä muis­taa, että osal­le kan­san­edus­ta­jis­ta maan sisäi­set len­not ovat len­to­ja koh­ti kotia tai koh­ti edus­kun­taa, ja len­to­lii­ken­teen kiin­ni olo mer­kit­see osal­le kan­san­edus­ta­jis­ta sään­nöl­li­ses­ti pidem­piä koti­mat­ko­ja. Len­to­mää­rien osal­ta tilas­tot ovat aika yksi­se­lit­tei­siä sii­nä, että Uuden­maan ulko­puo­lel­la asu­vat len­tä­vät huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat. Sama tilan­ne on ylei­ses­ti havait­tu län­si­mais­sa. Len­tä­mi­nen on ylei­sin­tä kan­sain­vä­lis­ten len­to­kent­tien lähel­lä asu­vil­le ja kes­ki­tu­loi­sil­le ja sitä suu­ri­tu­loi­sem­mil­le, ja har­vi­nai­sem­paa kau­ka­na len­to­ken­tis­tä asu­vil­le ja pie­ni­tu­loi­sil­le. Pie­ni­tu­loi­sil­la ja vähä­va­rai­sil­la talous aset­taa yhden kes­kei­sen esteen len­tä­mi­sel­le, ja kau­ka­na len­to­ken­tis­tä asu­vil­le mat­ka len­to­ken­täl­le rajoit­taa lentämisaktiivisuutta. 

         Fin­nai­rin tär­kein bis­nes on ollut kus­ka­ta ihmi­siä Aasian ja Hel­sin­ki-Van­taan välil­lä . Sitä var­ten on mon­ta kal­lis­ta laa­ja­run­ko­ko­net­ta joko ostet­tu velak­si tai lii­sat­tu. Koro­na­krii­sin ajak­si koko lii­ken­ne on ollut pysäh­dyk­sis­sä ja val­tion teh­tä­vä on ollut aut­taa Fin­nai­ria sel­vi­tä juok­se­vis­ta menois­ta, vaik­ka koneet eivät len­nä. Jos ei aut­tai­si, oli­si kon­kurs­si toden­nä­köi­nen ja las­ku lopul­ta veron­mak­sa­jil­le vie­lä suurempi.
         Seu­raa­vak­si tär­kein bis­nes on ollut len­not Hel­sin­gis­tä Euroop­paan. Näis­tä­kin suu­rin osa ei len­nä nyt, mut­ta juok­se­vat kulut pie­nem­mät kuin Aasian lii­ken­teen. Osa niis­tä len­nois­ta len­ne­tään yhteis­työ­kump­pa­nien koneil­la joten se lii­ken­ne jat­kuu mut­ta len­tä­mi­nen Euroop­paan kal­lis­tuu koro­na­krii­sin jäl­keen, se on varmaa.
         Vähi­ten tär­kei­tä ovat koti­maan len­not, jos puhu­taan muis­ta koh­teis­ta kuin Rova­nie­mi ja Oulu. Näi­tä pik­ku­kau­pun­kei­hin len­net­tä­viä vuo­ro­ja voi­si­vat ihan hyvin jot­kut muut yhtiöt kuin Fin­nair len­tää, jos yli­pään­sä on tar­vet­ta len­tää. Nii­hin kau­pun­kei­hin joi­hin pää­see junal­la alle 4 tun­nis­sa ei oikein ole tar­vet­ta len­tää. Pel­käs­tään kan­san­edus­ta­jia var­ten ei kan­na­ta yllä­pi­tää kal­lis­ta lii­ken­ne­muo­toa. Heil­lä on kak­ko­sa­sun­not Hel­sin­gis­sä ja edus­kun­ta mak­saa kulu­kor­vauk­set niis­tä. Heil­lä on myös oikeus mat­kus­taa VR:llä ilmai­sek­si. Lii­ke-elä­mä on sit­ten toi­nen jut­tu, osa vien­ti­teol­li­suu­den teh­tais­ta sijait­see yli 4 tun­nin juna­mat­kan pääs­tä Hel­sin­gis­tä joten sil­lä on tar­ve len­tää mut­ta usein suo­raan ulko­mail­le. Hul­lul­la 70-luvul­la ennen öljy­krii­siä oli lähes joka teh­taan­pat­ruu­nal­la oma kone jol­la pää­si suu­reen maa­il­maan teke­mään kaup­po­ja. Jon­kin­lais­ta yhteis­toi­min­taa pitäi­si nii­den teol­li­suus­yri­tys­ten jot­ka tar­vit­se­vat len­to­ja maa­kun­ta­ken­tis­tä pys­tyä jär­jes­tä­mään jos Fin­nair lopet­taa len­not. Itse en usko että ne len­not lop­pu­vat koko­naan, vaan että nii­tä aloi­tel­laan taas syk­syn jälkeen.
         Len­tä­mis­tä lomal­le ulko­mail­le tule­vat kyl­lä vähen­tä­mään koro­na­krii­sin jäl­ki­pyyk­ki, se on var­maa. Len­not kal­lis­tu­vat ja pel­ko että tau­tia ei saa­da pysäy­tet­tyä mil­joo­na­kau­pun­geis­sa ja loma­ran­noil­la pitä­vät ihmi­set koto­na vie­lä pari vuot­ta. Tämä meni nyt ohi var­si­nai­sen aiheen “Kau­pun­ki­puis­to Helsinkiin”.
         Mihin tar­vi­taan mitään kau­pun­ki­puis­to-mää­ri­tel­mää yli­pään­sä? Eivät­kö ne her­kät alu­eet jot­ka ovat saa­neet kan­sal­lis­puis­to, natu­ra-alue ja luon­non­suo­je­lua­lue-sta­tuk­sen juri­di­ses­ti, rii­tä? Hel­sin­gin tär­keim­mät puis­tot ovat Kai­vo­puis­to, Espa, Töö­lön­lah­ti ja Kof­fin puis­to sekä jot­kut meren­ran­ta-alu­eet itä-ja län­si-Hel­sin­gis­sä. Kau­pun­ki osaa niis­tä kyl­lä itse päättää.

3. Hel­sin­gin on tur­vat­ta­va kas­va­val­le asu­kas­mää­räl­le lähi­met­sät ja riit­tä­vät luon­tai­set vir­kis­ty­sa­lu­eet ja kult­tuu­riym­pä­ris­töt. Yksi tähän täh­tää­vä han­ke on Kan­sal­li­sen kau­pun­ki­puis­ton perus­ta­mi­nen Hel­sin­kiin. Han­ke tur­vai­si ole­mas­sao­le­via vihe­ra­luei­ta ja vihe­ryh­teyk­siä rakentamiselta.

   Kau­pun­ki on kui­ten­kin tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti vii­vyt­tä­nyt kau­pun­ki­puis­to­han­ket­ta jo kol­me vuot­ta. Nyt oli­si yhdes­tois­ta het­ki pelas­taa kau­pun­gin vihe­ra­lu­eet, kun aloi­te on vih­doin tulos­sa käsittelyyn.

   Vastaa

   1. Tis­mal­leen, hal­lin ja park­ki­pai­kan rai­vaa­mi­nen Kes­kus­puis­toon todis­taa, että Hel­sin­ki ei osaa pitää omas­ta luon­nos­taan itse huol­ta. Joka ran­ta on pilat­tu vir­kis­tys­ve­nei­lyl­lä tai ris­tei­ly­alus­lai­tu­ril­la, mitä näi­tä nyt on!

      Vastaa

4. Kau­pun­gin pitäi­si pitää huol­ta meren­ran­nois­taan, ja raken­taa huo­ne­ka­lu­hal­lit man­te­reel­le. Koi­vusaa­ri pitäi­si raken­taa niin, että sen ympä­ris­töä ei pila­ta tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti. Yli­mi­toi­tet­tua raken­ta­mis­ta pitäi­si vält­tää, ja sen tuli­si häi­ri­tä mah­dol­li­sim­man vähän venei­ly- ja vir­kis­tys­käyt­töä ja alu­een alku­pe­räis­tä merel­lis­tä maisemaa.

   Vastaa

5. Hel­sin­gin mukaan mitään kau­pun­ki­puis­toa ei tar­vi­ta, kos­ka kau­pun­ki on jo oma-aloit­tei­ses­ti tur­van­nut luon­to- ja kult­tuu­ri­koh­tei­ta omil­la pää­tök­sil­lään. Tämä on haus­ka perus­te­lu, kun kat­soo kun kau­pun­ki juu­ri par­hail­laan tur­vaa luon­to­koh­tei­ta esi­mer­kik­si Ras­ti­las­sa ja Var­tio­ky­län­lah­del­la, Koi­vusaa­res­sa ja Pirkkolassa.

   Vastaa

6. Ikean uusi tava­ra­ta­lo suun­ni­tel­laan sopi­maan Koi­vusaa­ren merel­li­seen kau­pun­kiym­pä­ris­töön. Ikean huo­ne­ka­lu­hal­li onkin osa Hel­sin­gin merel­lis­tä stra­te­gi­aa, jos­sa kau­pun­gin ran­nat raken­ne­taan täy­teen hotel­le­ja, lii­ke­ti­lo­ja, kaup­pa­kes­kuk­sia ja asuntoja.

   Vastaa

   1. Onpa mer­kil­li­nen Ikea, jos sin­ne ei autol­la tulla.

      Vastaa

7. Tämä kan­sal­li­nen kau­pun­ki­puis­to on jo toi­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lua­sia lyhyen ajan sisäl­lä, jos­sa sel­lai­nen­kin iki­vih­reä kuin minä jou­tuu pitä­mään Kokoo­muk­sen lin­jaa jär­ke­väm­pä­nä (ensim­mäi­nen oli käsit­tä­mä­tön Lapin­lah­ti-fars­si). Saa­daan­pa näh­dä, että jos kan­sal­li­nen kau­pun­ki­puis­to tulee, niin jokai­ses­ta kaa­voi­tus­rat­kai­sus­ta paria kilo­met­ria kyseis­tä puis­toa­luet­ta lähem­pä­nä pääs­tään valit­ta­maan Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­meen asti sil­lä veruk­keel­la, että se joten­kin uhkaa kau­pun­ki­puis­toa. Näin tie­tys­ti ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, onko valit­ta­jil­la oikeas­ti ympä­ri­sö­asiat agen­dal­laan vai ihan vaan oma etu (tai kiusan­te­ko) mielessään.

   Vastaa

8. “Kais­ta­koh­tai­set nopeus­ra­joi­tuk­set ovat kuu­lem­ma han­ka­lia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lai­nen autoi­li­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muu­al­la näi­tä kais­ta­koh­tai­sia nopeus­ra­joi­tuk­sia näkee. Ja voi­han sii­hen raken­taa pie­nen erotuskorokkeen.”

   Nykyi­sin nopeu­det kat­so­taan ylei­ses­ti navi­gaat­to­ris­ta. Jos navi­gaat­to­ri kuvit­te­lee ole­van­sa vie­rei­sel­lä kais­tal­la, se voi näyt­tää vää­rää nopeus­ra­joi­tus­ta. Se on yksi käy­tän­nön ongel­ma. Toi­nen ongel­ma voi liit­tyä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen. Ohit­ta­mal­la toi­sen kais­tan kaut­ta sai­si ajaa kovem­paa, joten vie­reis­ten kais­to­jen eri­no­peu­det kan­nus­ta­vat teke­mään kais­to­jen vaih­to­ja mak­si­moi­den ajan­käyt­töä nopeam­mal­la kais­tal­la. Sen joh­dos­ta eri­no­peuk­sis­ten kais­to­jen jär­jes­te­lyt ris­tey­sa­lueil­la pitää osa­ta jär­jes­tää niin, ettei tule lii­ken­ne­tur­val­li­suus­ris­ke­jä. Ris­kia­lueil­le voi tar­vit­taes­sa esim. lait­taa kais­tan­yli­tys­kiel­to­ja tai vaik­ka väli­kai­teen­kin, jot­tei tule vii­me het­ken kais­tan­vaih­ta­jia ongel­mal­li­siin kohtiin.

   Väy­lä­vi­ras­to par­hail­laan raken­nut­taa Suo­men ensim­mäi­siä kais­ta­koh­tai­sia nopeus­ra­joi­tus­merk­ke­jä val­ta­tiel­le 1 välil­le Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilo­met­rin mat­kal­le. Idea­na on se, että vasem­man­puo­lei­sil­la kais­toil­la sai­si ruuh­ka-aikaan olla enin­tään 20 km/h isom­pi nopeus­ra­joi­tus kuin nykyi­sin enem­män ruuh­kau­tu­val­la oikeal­la kais­tal­la. Sen käyt­tö­ko­ke­mus­ten jäl­keen lie­nee lisää tie­toa sii­tä, miten sel­lai­set toimivat.

   Vastaa

   1. nii-in:
      ”Kais­ta­koh­tai­set nopeus­ra­joi­tuk­set ovat kuu­lem­ma han­ka­lia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lai­nen autoi­li­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muu­al­la näi­tä kais­ta­koh­tai­sia nopeus­ra­joi­tuk­sia näkee. Ja voi­han sii­hen raken­taa pie­nen erotuskorokkeen.”

      Nykyi­sin nopeu­det kat­so­taan ylei­ses­ti navi­gaat­to­ris­ta. Jos navi­gaat­to­ri kuvit­te­lee ole­van­sa vie­rei­sel­lä kais­tal­la, se voi näyt­tää vää­rää nopeus­ra­joi­tus­ta. Se on yksi käy­tän­nön ongel­ma. Toi­nen ongel­ma voi liit­tyä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen. Ohit­ta­mal­la toi­sen kais­tan kaut­ta sai­si ajaa kovem­paa, joten vie­reis­ten kais­to­jen eri­no­peu­det kan­nus­ta­vat teke­mään kais­to­jen vaih­to­ja mak­si­moi­den ajan­käyt­töä nopeam­mal­la kaistalla.Sen joh­dos­ta eri­no­peuk­sis­ten kais­to­jen jär­jes­te­lyt ris­tey­sa­lueil­la pitää osa­ta jär­jes­tää niin, ettei tule lii­ken­ne­tur­val­li­suus­ris­ke­jä. Ris­kia­lueil­le voi tar­vit­taes­sa esim. lait­taa kais­tan­yli­tys­kiel­to­ja tai vaik­ka väli­kai­teen­kin, jot­tei tule vii­me het­ken kais­tan­vaih­ta­jia ongel­mal­li­siin kohtiin.

      Väy­lä­vi­ras­to par­hail­laan raken­nut­taa Suo­men ensim­mäi­siä kais­ta­koh­tai­sia nopeus­ra­joi­tus­merk­ke­jä val­ta­tiel­le 1 välil­le Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilo­met­rin mat­kal­le. Idea­na on se, että vasem­man­puo­lei­sil­la kais­toil­la sai­si ruuh­ka-aikaan olla enin­tään 20 km/h isom­pi nopeus­ra­joi­tus kuin nykyi­sin enem­män ruuh­kau­tu­val­la oikeal­la kais­tal­la. Sen käyt­tö­ko­ke­mus­ten jäl­keen lie­nee lisää tie­toa sii­tä, miten sel­lai­set toimivat.

      Län­si­väy­läl­lä Hel­sin­kiin päin ajet­taes­sa ennen Kehä II liit­ty­mää on ollut kais­ta­koh­tai­set nooeus­ra­joi­tuk­set koh­ta 10 vuot­ta. Koh­das­sa, jos­sa bus­si­kais­ta jat­kuu suo­raan ja Kehä II:lle erka­ne­va ramp­pi on niin jyrk­kä, että jar­ru­tet­ta­va on jo ennen kuin ramp­pi erka­nee bus­si­kais­tas­ta. Oma koke­muk­se­ni on, että tuo­ta rajoi­tus­ta ei nou­da­ta juu­ri kukaan.

      Tousaal­ta voi kysyä, mik­si Koi­vusaa­ren koh­dal­la tar­vit­tai­siin 3 suo­raan mene­vää kais­taa. Enti­nen bus­si­kais­ta on vai­vih­kaa muut­tu­mas­sa hen­ki­lö­au­to­jen kais­tak­si, kun yhä useam­pi auto täyt­tää sil­lä nykyi­sin sal­li­tun <80g/km pääs­tö­ra­jan. Mitä jos bus­si­kais­ta tuos­ta koh­taa pois­tet­tai­siin, ero­tet­tai­siin mata­lal­la aidal­la ja sal­lit­tai­siin sil­tä vain kään­tym­nen Koi­vusaa­reen. Täl­löin sil­le kais­tal­le var­mas­ti­kin voi­si lait­taa alhai­sem­man nopeus­ra­joi­tuk­sen ja tehos­taa sitä esim. täri­nä­rai­doil­la ennen jyrk­kää mutkaa.

      Vastaa

9. Ei voi ymmär­tää: Hel­sin­gin kult­tuu­ri- ja vapaa-aika­lau­ta­kun­ta hyväk­syi eilen 19.5. kokouk­ses­saan uuden lii­kun­ta­hal­lin raken­ta­mi­sen Kes­kus­puis­toon Pirk­ko­laan äänin 10 – 3. Uusi hal­li on ok, mut­ta tuo suun­ni­tel­tu sijoi­tus­paik­ka kes­kus­puis­ton kapeim­mal­la koh­dal­la on käsit­tä­mä­tön. Lähis­töl­lä on usei­ta parem­pia sijain­ti­paik­ko­ja, jot­ka on syys­tä tai toi­ses­ta sivuu­tet­tu val­mis­te­lus­sa. Mut­ta ei auta jär­ki­pu­he, puut nurin ja kal­lio­ta räjäyt­tä­mään vaan. Kau­pun­ki­lai­set kiit­tä­vät nyt ja eten­kin tule­vai­suu­des­sa, vaik­ka­pa 500 vuo­den pääs­tä uusi hal­li lie­nee par­haat päi­vän­sä näh­nyt mut­ta kal­lio ei takai­sin kas­va. Eikä unoh­de­ta hank­kee­seen liit­ty­vää nykyi­sen park­ki­pai­kan laa­jen­nus­ta met­sän puo­lel­le, upe­aa kau­pun­ki­luon­non ja kes­kus­puis­ton hoi­to­työ­tä sekä kes­tä­vää kehi­tys­tä myös tämä toiminta. 

   Suut­tu­mus vähe­ni­si huo­mat­ta­vas­ti, jos täl­lä jär­jet­tö­myy­del­le joku voi­si esi­tel­lä jär­jel­li­set perus­teet. Pää­tös­asia­kir­jois­ta nii­tä en ole löy­tä­nyt. Anyone?

   Lisä­tie­toa:
   https://keskuspuistopirkkola.wordpress.com/2020/05/07/mista-on-kyse/?fbclid=IwAR1221cCuUWBj_TfzQb3px2NxWvtv1g77ICCMbEUAOeEryXm7nqBvMcVkQI

   Vastaa

   1. Mel­koi­set yri­tys­tuet lii­kun­ta­hal­liy­rit­tä­jäl­le; Pirk­ko­las­ta sopi­vas­ti rai­vat­ta­vaa met­sää ja 50% alen­nus tont­ti­vuo­kras­ta. Onko­han hal­liy­rit­tä­jät kil­pai­lu­tet­tu? Löy­tyi­si­kö sel­lais­ta joka saa hal­lin­sa kan­nat­ta­maan nykyi­sen parkk­pai­kan päällä?

      Näkö­jään myös Wallgren (SDP) on ollut puol­ta­mas­sa Pirk­ko­lan hak­kui­ta. Ei vält­tä­mät­tä oli­si men­nyt läpi Mei­lah­den huvilametsissä.

      Vastaa

10. Kan­sal­li­seen kau­pun­ki­puis­toon lii­te­tyt toi­veet ja uhka­ku­vat kuu­los­ta­vat molem­mat ylimitoitetuilta.

    Fin­lex: Kan­sal­li­sen kau­pun­ki­puis­ton perus­ta­mis­pää­tök­seen voi­daan kun­nan suos­tu­muk­sel­la ottaa alu­een olen­nais­ten arvo­jen säi­lyt­tä­mi­sek­si tar­peel­li­sia mää­räyk­siä. Muut alu­een hoi­don ja käy­tön kan­nal­ta tar­peel­li­set mää­räyk­set anne­taan hoi­to- ja käyt­tö­suun­ni­tel­mas­sa, jon­ka kun­ta laa­tii. (30.12.2008/1129)

    Mää­räyk­siä ei siis ole pak­ko olla. Käy­tän­nös­sä kan­sal­li­set kau­pun­ki­puis­tot koros­ta­vat aluei­den arvo­ja asuk­kail­le ja tuo­vat yhden näkö­kul­man maan­käy­tön suun­nit­te­luun. Jot­kut kau­pun­git ovat lisän­neet kan­sal­li­sen kau­pun­ki­puis­ton ole­mas­sao­lon mat­kai­lue­sit­tei­siin. Ilman mää­räyk­siä niil­lä ei ole kai ole mer­kit­tä­viä oikeusvaikutuksia? 

    Luon­non- ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön säi­lyt­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neet tahot eivät siis saa kan­sal­li­ses­ta kau­pun­ki­puis­tos­ta vah­vaa suo­je­luin­stru­ment­tia eikä se rajoi­ta kau­pun­kia edel­leen tur­me­le­mas­ta vii­mei­siä met­siä ja raken­ta­mat­to­mia alueita.

    Vastaa

11. Juu­ri kun Hämeen­lin­nan­tien kau­pun­ki­bu­le­var­di­han­ke ja uusien asui­na­luei­den raken­ta­mi­nen Kes­kus­puis­toon saa­tiin tyr­mät­tyä oikeus­as­teis­sa, puis­ton kapeim­paan koh­taan Pirk­ko­las­sa ollaan jo raken­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia. 

    Pirk­ko­la on koko Kes­kus­puis­ton kapeim­pia koh­tia, joten Pirk­ko­lan met­siin ei pitäi­si raken­taa sen enem­pää asun­to­ja kuin uusia urhei­lu­hal­le­ja­kaan. Täl­lai­set hal­lit tuo­vat lisäk­si lii­ken­net­tä ja uusia auto­paik­ko­ja puis­toon. Kes­kus­puis­to tuli­si sääs­tää raken­ta­mi­sel­ta, taas kerran.

    Vastaa

    1. puis­ton kapeim­paan koh­taan Pirk­ko­las­sa ollaan jo raken­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia.

       Lisäk­si urhei­li­ja liik­kuu aina auto­la. Tämän hal­lin lisäk­si tul­laan rai­vaa­maan vie­lä pysäköintikenttä.

       Vastaa

       1. Pirk­ko­lan uuden hal­lin sijain­ti ja sii­tä seu­raa­va kes­kus­puis­ton kapeu­tu­mi­nen on maal­li­kol­le käsit­tä­mä­tön, mut­ta saat­taa toki olla, että sijain­nil­le on ole­mas­sa hyvät perus­teet. Ehkä­pä löy­tyy myös hyvät perus­te­lut sil­le, että vaih­toeh­toi­sia sijain­te­ja ei läh­det­ty sel­vit­tä­mään. Mut­ta jos täl­lai­set perus­te­lut ovat ole­mas­sa, mik­si kaa­voit­ta­ja tai poliit­ti­nen päät­tä­jä ei nii­tä esitä? 

          Ja sama jut­tu park­ki­pai­kan kans­sa: met­sän hak­kaa­mi­nen on siis jos­tain syys­tä parem­pi rat­kai­su kuin esi­mer­kik­si beto­ni­kan­nen raken­ta­mi­nen ja sitä kaut­ta park­ki­paik­ko­jen tuplaa­mi­nen? Mik­si näin ei toimita?

          Nasi­ma Raz­my­arin twiit­ti eilen vas­taa kri­tiik­kiin kah­del­la argu­men­til­la: 1. hal­li on tar­peel­li­nen ja 2. pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on men­nyt sään­tö­jen mukaan. Hal­lin tar­peel­li­suut­ta tai pro­ses­sia ei kui­ten­kaan asial­li­ses­sa kri­tii­kis­sä ole kysee­na­lais­tet­tu, joten asian vie­res­tä mennään. 

          Pää­tök­sen­teon läpi­nä­ky­vyys on kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan edel­ly­tys. Ja jos perus­te­lut ovat puut­teel­li­sia, ja arvioi­dut hai­tat hyö­ty­jä suu­rem­pia, oli­si­ko pro­ses­si mah­dol­lis­ta vie­lä pysäyt­tää? Puut kun ovat edel­leen pys­tys­sä ja kal­lio räjäyt­tä­mät­tä eli peruut­ta­ma­ton­ta vahin­koa ei ole tapah­tu­nut. Mikä­li sijain­nil­le on ole­mas­sa vank­ka perus­te­lu (esim. raken­nus­tek­niik­ka, perus­tuk­set, joku muu maal­li­kol­le mie­leen tule­ma­ton) muu­tan mie­luus­ti kriit­tis­tä mie­li­pi­det­tä­ni ja eikun raken­ta­maan. Mut­ta sitä ennen: oli­si­ko mah­dol­lis­ta saa­da jul­ki­sik­si perus­te­lu­ja hal­lin ja park­ki­pai­kan suun­ni­tel­lul­le sijoitukselle?

       2. Pari tana­kan Orwel­li­lais­ta lai­naus­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­dot­tees­ta uuteen hal­liin liittyen:
          “Kes­kus­puis­to ei kape­ne, sil­lä koko Pirk­ko­lan lii­kun­ta­puis­to, johon lii­kun­ta­hal­li raken­ne­taan, on osa Keskuspuistoa.”
          “Kal­lio ei häviä, sitä tasoi­te­taan raken­ta­mi­sen mahdollistamiseksi.”

          Näil­lä aukot­to­mil­la argu­men­teil­la men­nään, tur­ha siis ilmei­ses­ti kan­sa­lai­sen huo­les­tua;). Vaka­vas­ti puhuen, perus­te­lu­ja uudis­ra­ken­nuk­sen sijain­nil­le ei kui­ten­kaan tun­nu löy­ty­vän. Täs­tä huo­li­mat­ta, kii­re on kova “tasoit­ta­maan” keskuspuistoa. 

          Kaa­voi­tus on tot­ta kai moni­vai­hei­nen ja pit­kä­kes­toi­nen pro­ses­si. On sil­ti ongel­mal­lis­ta, että yhtei­siä pää­tök­siä aje­taan laput sil­mil­lä pro­ses­si­läh­töi­ses­ti, eikä huo­no­ja yksi­tyis­koh­tia perus­tel­la. Ihmi­sen tekoa nämä pro­ses­sit kui­ten­kin ovat, joten nii­tä sekä pää­tök­siä pitäi­si voi­da myös vii­la­ta parem­mik­si jos ja kun ongel­mia ilmaantuu. 

          Nykyi­nen toi­min­ta­ta­pa on kaik­kea muu­ta kuin avoin­ta, osal­lis­ta­vaa tai kes­kus­te­le­vaa. Täl­lä taval­la saa­daan mitä tila­taan: huo­noa jul­ki­suut­ta, käsit­tä­mät­tö­miä pää­tök­siä ja kan­sa­lais­ten suut­tu­mus­ta. Kan­nat­tai­si hah­mot­taa, että yhden huo­non, pal­jon nega­tii­vi­sia tun­tei­ta herät­tä­vän yksi­tyis­koh­dan aiheut­ta­ma ima­go­hait­ta on pal­jon pro­sen­tu­aa­lis­ta koko­aan suu­rem­pi, ja se peit­tää alleen mon­ta hyvää pro­ses­sin osa-aluet­ta ja saavutusta.

12. Kokoo­muk­sen Ris­to Rau­ta­va ei aina­kaan tun­nu halua­van Kan­sal­li­sen kau­pun­ki­puis­ton perus­ta­mis­ta. Rau­ta­van mie­les­tä Hel­sin­kiin ei tar­vi­ta Kan­sal­lis­ta kau­pun­ki­puis­toa, johon myös Kes­kus­puis­to kuu­lui­si, kos­ka kau­pun­ki kyl­lä pys­tyy tur­vaa­man vihe­ra­lu­eet ja vir­kis­ty­sa­lu­eet omil­la pää­tök­sil­lään. No, Pirk­ko­las­sa on taas käsil­lä yksi uusi osoi­tus sii­tä, miten kau­pun­ki tur­vaa tär­keim­piä viheralueitaan.

    Vastaa

13. En tie­dä kuu­luu­ko kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kunn­nan pää­tän­tään, mut­ta eikö Hel­sin­ki voi­si New Yor­kin tapaan sul­kea auto­lii­keen­teel­tä katu­ja kesäk­si ravin­to­loi­ta, baa­re­ja ja mui­ta kivi­jal­ka­liik­kei­ta var­ten? Tai vaik­ka­pa muut­taa piha­ka­duik­si kuten Kana­va­ran­nan Katajanokalla.

    Toi­men­pi­de ei pel­käs­tään kom­pen­soi­si etäi­syys- ja asia­kas­mää­rä­ra­joi­tuk­sia sisä­ti­lois­sa vaan estäi­si tur­hat ruuh­kau­tu­mi­set jal­ka­käy­tä­vil­lä ja teki­si teras­seis­ta houkuttelevampia.

    Vastaa

14. Silferberg:“Kepulandiassa on enem­män lää­niä mitä suo­jel­la, var­sin­kin kun enem­män ihmi­siä muut­taa siel­tä koko ajan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le jos­sa tar­vi­taan raken­nus­maa­ta asun­noil­le. Len­tä­mi­nen ei ole tosis­ta­di­lai­sel­le elin­tär­ke­ää mut­ta kepu­lai­sel­le se on, jos olet­te seu­ran­nut kes­kus­te­lua len­to­vuo­ro­jen mah­dol­li­ses­ta lopet­ta­mi­ses­ta joi­hin­kin pie­nem­piin kaupunkeihin.”

    No , ei hesa­keis­siä ilman maa­seu­dun ja kepun syyl­li­syyt­tä. Maa­lai­set pitä­vät yllä Suo­men kah­tia­ja­koa . Onhan abso­luut­ti­nen totuus , että maa­seu­tua tar­vi­taan neut­ra­loi­maan kau­pun­kie­lä­mi­sen hii­li­diok­sis­di­pääs­tö­jä. Kau­pun­kien eko­lo­gi­nen suo­ri­tus­ky­ky ei sii­hen rii­tä. YLE-uutis­ten mukaan :” Beto­nin val­mis­tuk­ses­sa side­ai­nee­na käy­tet­tä­vän semen­tin tuo­tan­nos­ta syn­tyy arvioi­den mukaan 5–8 pro­sent­tia maa­il­man kas­vi­huo­ne­pääs­töis­tä. Se on enem­män kuin len­to­lii­ken­teen päästöt.”

    Tämän vuok­si eliit­ti pitää yllä haja-asut­ta­mi­sen ilmas­to- ja ympä­ris­tö­kon­nan roo­lia. Aivan kuten tota­li­ta­ris­min hal­lin­to­kä­si­kir­jas­ta. Kun on ongel­ma itsel­lä, kek­si konflik­ti muu­al­le ja kiin­ni­tä huo­mio sii­hen. Elii­tin media­kon­ser­nien avul­la pro­pa­gan­dan levit­tä­mi­nen hoi­tuu jouhevasti.

    Vastaa

15. Mik­si ei raken­ne­taan laut­ta­saa­ren kesä­tö­nö­pa­rak­ki­ky­lää asun­noik­si ja myös kivi­nok­kaa. Rus­kea­suol­la­kin on tonttimaata

    Vastaa

    1. Koko kau­pun­ki on täyn­nä hyvää tont­ti­maa­ta. Ne on mer­kit­ty kart­taan vihreällä.

       Vastaa

16. O.S:“Pitäjänmäen ase­man­seu­dun ase­ma­kaa­van muutos

    Tähän pitäi­si teh­dä ase­man ympä­ril­le raken­tu­va kes­kus, mut­ta nyt sii­hen ollaan kaa­voit­ta­mas­sa lähiökorttelia,”

    Palaan lähi­men­nee­seen; mitä kuu­luu hank­keel­le teh­dä ker­ros­ta­lo­ja Talin golf­ken­tän pääl­le ? Onko han­ke kuo­pat­tu vai siir­ret­ty hil­jai­seen val­mis­te­luun ? Val­mis­te­lus­sa pitää kai muut­taa Mätä­joen ja ympä­ris­tön suo­je­lua­lue raken­ta­mis­kel­po­sek­si alu­eek­si. Tai­si ker­ros­ta­lo­han­ke tör­mä­tä tähän luon­non­suo­je­lus­ta­tuk­seen. Asuk­kai­den ja gol­fo­sak­kai­den vas­tus­tuk­sel­la ei kai niin­kään merkitystä.

    O.S. tote­si golf­ken­tän ja siir­to­la­puu­tar­han ole­van teho­ton­ta maan­käyt­töä vai muis­tan­ko väärin?

    Ps. kyl­lä luon­non­suo­je­lua­lu­eel­la­kin pitäi­si suo­ja­ta raken­nuk­sia. Joen yli kaa­tu­neet puut patoa­vat tul­va­ve­siä ja uhkaa­vat ker­ros­ta­lo­jen perus­tuk­sia. Nii­tä ei ole pois­tet­tu vaik­ka olen rekla­moi­nut asias­ta kau­pun­gin puis­to-osas­tol­le asianmukaisesti.

    Vastaa

17. Ihan pak­ko kopioi­da tän­ne lop­puun vie­lä pari sitaat­tia, jot­ka Mar­ko Man­ni­nen on poi­mi­nut kau­pun­gin jul­kai­se­mas­ta Pirk­ko­lan lii­kun­ta­hal­lia kos­ke­vas­ta tie­dot­tees­ta 20.5.20. Ei siis ole mitään syy­tä huo­leen Kes­kus­puis­ton osalta.

    ”Kes­kus­puis­to ei kape­ne, sil­lä koko Pirk­ko­lan lii­kun­ta­puis­to, johon lii­kun­ta­hal­li raken­ne­taan, on osa Keskuspuistoa.”

    ”Kal­lio ei häviä, sitä tasoi­te­taan raken­ta­mi­sen mahdollistamiseksi.”

    Vastaa

    1. Kes­kus­puis­to ei kape­ne­kaan:
       Ihan pak­ko kopioi­da tän­ne lop­puun vie­lä pari sitaat­tia, jot­ka Mar­ko Man­ni­nen on poi­mi­nut kau­pun­gin jul­kai­se­mas­ta Pirk­ko­lan lii­kun­ta­hal­lia kos­ke­vas­ta tie­dot­tees­ta 20.5.20.Ei siis ole mitään syy­tä huo­leen Kes­kus­puis­ton osalta.

       ”Kes­kus­puis­to ei kape­ne, sil­lä koko Pirk­ko­lan lii­kun­ta­puis­to, johon lii­kun­ta­hal­li raken­ne­taan, on osa Keskuspuistoa.”

       ”Kal­lio ei häviä, sitä tasoi­te­taan raken­ta­mi­sen mahdollistamiseksi.”

       Maa­lai­sil­la on näkö­jään pal­jon opit­ta­vaa ympä­ris­tö­hal­lin­non kans­sa argumointiin.

       Ei jär­vi sou­ta­mal­la kulu, mut­ta kovin nui­via rajoi­tuk­sia ase­te­taan ran­ta-asu­mi­sel­le korvessa.

       Vastaa

18. O.S:“puiston kapeim­paan koh­taan Pirk­ko­las­sa ollaan jo raken­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia.”

    Kau­pun­gin viih­tyi­syy­den paran­ta­mi­sek­si tuli­si myös kiin­nit­tää huo­mio­ta suur­ten mas­so­jen , taval­lis­ten ihmis­ten kun­toi­lu­mah­dol­li­suuk­siin. Esim. Pitä­jän­mäen alu­eel­la , Talin hui­pul­la enti­sen kaa­to­pai­kan pääl­lä on hie­no lii­kun­ta­puis­to . Se sisäl­tää lenk­kei­ly­pol­ku­ja, ravu­rien tree­naus­tei­tä, hiih­to­la­tu­ja, fris­bee­gol­fra­to­ja ja ongin­ta­paik­ko­ja vähän alempana. 

    Sen sijaan, että aina raken­net­tai­siin öky­kil­paur­hei­lun pyhät­tö­jä, voi­si näi­tä puis­to­ja kehit­tää taval­li­sia ihmi­siä var­ten. Eikä rahaa kului­si pal­jon. Kau­pun­gil­la on sitä­pait­si vel­voi­te peit­tää van­ha kaa­to­paik­ka. Nyt sen pin­ta on eroo­sion ja käy­tön seu­rauk­se­na kulu­nut jopa liik­ku­jien tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­vak­si. Rau­taa, auton­ren­kai­ta sun­muu­ta nousee pin­taan kulu­mi­sen seurauksena.

    Kuo­ri­ka­te on sopi­vin täyt­tö­ai­ne , eikä mak­sa pal­jon. Tal­koo­lai­sia löy­tyy var­mas­ti katet­ta levittämään.

    Vastaa

    1. Eemil:
       Kau­pun­gin viih­tyi­syy­den paran­ta­mi­sek­si tuli­si myös kiin­nit­tää huo­mio­ta suur­ten mas­so­jen , taval­lis­ten ihmis­ten kun­toi­lu­mah­dol­li­suuk­siin. Esim. Pitä­jän­mäen alu­eel­la , Talin hui­pul­la enti­sen kaa­to­pai­kan pääl­lä on hie­no lii­kun­ta­puis­to . Se sisäl­tää lenk­kei­ly­pol­ku­ja, ravu­rien tree­naus­tei­tä, hiih­to­la­tu­ja, fris­bee­gol­fra­to­ja jaon­gin­ta­paik­ko­ja vähän alempana. 

       Sen sijaan, että aina raken­net­tai­siin öky­kil­paur­hei­lun pyhät­tö­jä, voi­si näi­tä puis­to­ja kehit­tää taval­li­sia ihmi­siä var­ten. Eikä rahaa kului­si pal­jon. Kau­pun­gil­la on sitä­pait­si vel­voi­te peit­tää van­ha kaa­to­paik­ka. Nyt sen pin­taon eroo­sion ja käy­tön seu­rauk­se­na kulu­nut jopa liik­ku­jien tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­vak­si. Rau­taa, auton­ren­kai­ta sun­muu­ta nousee pin­taan kulu­mi­sen seurauksena.

       Kuo­ri­ka­te on sopi­vin täyt­tö­ai­ne , eikä mak­sa pal­jon. Tal­koo­lai­sia löy­tyy var­mas­ti katet­ta levittämään. 

       Kau­pun­gin raja kul­kee juu­ri kysei­sen mäen poik­ki. Ravi­ra­dan har­joi­tus­po­lut ja fris­bee­gol­fra­ta ovat Espoos­sa. Oli­si­ko­han tar­vet­ta har­ras­taa vähän yhteis­työ­tä kau­pun­kien välil­lä että saa­tai­siin alue vähän siistimmäksi?

       Vastaa

19. R.S:“Kaupungin raja kul­kee juu­ri kysei­sen mäen poik­ki. Ravi­ra­dan har­joi­tus­po­lut ja fris­bee­gol­fra­ta ovat Espoos­sa. Oli­si­ko­han tar­vet­ta har­ras­taa vähän yhteis­työ­tä kau­pun­kien välil­lä että saa­tai­siin alue vähän siistimmäksi?”

    Kyl­lä ja pal­jon. FR-rata tai­taa sijai­ta molem­pien kau­pun­kien puo­lel­la ja nyt kun alu­eel­la teh­dään ravi­he­vo­sil­le parem­pia tie­yh­teyk­siä (ilm.), niin oli­si jär­ke­vää ja kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ajaa täy­te­ai­neet ja kat­teet samoil­la koneil­la paikalle.

    Onko mah­dot­to­muus tek­ni­sen ja lii­kun­ta­vi­ras­ton teh­dä yhteis­hank­kei­ta ja vie­lä eri kau­pun­kien kes­ken ? (tai mitä viras­to­jen oikeat nimet ovatkaan)

    Kun­nat sai­si­vat aikaan sääs­tö­jä täl­lai­sil­la yhteis­hank­keil­la ja ne oli­si­vat parem­pia kuin työn­te­ki­jöi­den yt- neu­vot­te­lut (lue pot­kut) Olen aina ihme­tel­lyt kun­taor­ga­ni­saa­tioi­den pääl­li­köi­den mää­rää. Mitä ihmet­tä ne kaik­ki oikein teke­vät. Esim. hal­lin­to­pääl­li­kön vir­ka. Eikö sen yhte­nä työ­teh­tä­vä­nä oli­si etsiä syner­gioi­ta eri toi­mia­lo­jen välillä ? 

    Kun­nat ovat sääs­tö­jen var­jol­la erot­ta­neet työn­te­ki­jöi­tä suo­rit­ta­ja­ra­sol­la todel­la pal­jon. Sääs­tö­jä ei kui­ten­kaan syn­ny, kos­ka n. yhtä ero­tet­tua työn­te­ki­jää koh­ti pal­ka­taan vähin­tään yksi ellei kak­si pääl­lik­kö­ta­son vir­ka­hen­ki­löä. Ja pal­kat sen mukaisia.
    Sit­ten nämä pääl­li­köt kil­pai­lut­ta­vat kun­nan työ­teh­tä­viin yksi­tyi­siä yri­tyk­siä ali­hank­ki­joik­si. Kun­nat ovat muut­tu­neet vähi­tel­len yksi­tyis­ten yri­tys­ten palkkaajiksi.
    Maal­li­kon mie­li­pi­tee­nä­ni väi­tän tämän ole­van epä­ter­ve kehi­tys­suun­ta. Pääl­lik­kö­ta­so ei näe eikä tun­nis­ta kun­ta­lais­ten kaik­kia tar­pei­ta. Usein he eivät edes ole kun­nan asukkaana.

    Miten esim. tapaus tur­val­li­suus Talin fr-radal­la tulee huo­mioi­duk­si ? Teh­dään­kö ano­mus molem­pien kau­pun­kien lii­kun­ta­vi­ras­toi­hin, jois­sa sit­ten kir­joi­te­taan mie­tin­tö , yhteen­ve­to, pala­ve­rit viras­to­jen kes­ken jne. byro­kra­ti­aa maa­il­man tap­piin asti.
    Sen sijaan vas­taa­va mes­ta­ri voi­si saa­da viran­hal­ti­ja­pää­tök­sel­lä mää­räyk­sen toi­mit­taa tar­vit­ta­vat nas­seet oike­aan paik­kaan. Vas­taa­va mes­ta­ri soit­taa seu­ran edus­ta­jil­le ja yhdes­sä käy­dään pai­kan pääl­lä tsek­kaa­mas­sa tar­ve. Seu­ra tuo pai­kal­le tal­koo­väen heil­le sopi­va­na ajankohtana.

    Hom­ma oli­si vii­kos­sa paketissa.

    Vastaa