Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 19.5.2020”

1. On kyl­lä surulli­nen lista. Raken­nu­soikeut­ta vähen­net­ty, lähiötä pukkaa ase­man viereen, moot­tori­tieli­it­tymiä ja liian mata­laa tiivistysrakentamista.

   Tuskaisen hidas tämä suun­nan­muu­tos kaupunkisuunnittelussa.

   Vastaa

2. Minkä takia taas pitää yrit­tää pis­sa­ta linssi­in jol­lain kaupunkipuis­tol­la, kun samaan aikaan Keskus­puis­toa pilko­taan yhä lisää rak­en­tamiselle? Ihan kuin poli­itikot eivät vain päät­täisi rak­en­taa ajan kulues­sa yhä vain lisää luon­toon, vaik­ka mitä olisi päätet­ty pan­na nimek­si ja suo­jeluk­si. Mik­si kaivosten perus­tamista edes tutk­i­taan suo­jelu­alueil­la, jos näil­lä merkin­nöil­lä olisi jotain väliä. Joku oikeus päät­tää että harmia ei syn­ny ja sil­lä selvä. Suuri haloo nos­te­taan jostain merkin­nästä paper­il­la, mut­ta itse oike­as­sa maail­mas­sa rai­vataan van­haa met­sää urheiluhalleille ja asun­noille. Urheil­la voi ilman halle­ja johon tul­laan autol­la. Ihan sairas vit­si, että vihreät puhu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den katoamis­es­ta, mut­ta sit­ten huoli on siitä miten Finnair pääsee lentämään ja mihin työn­netään lisää talo­ja pitkin met­sää, eikä edes halu­ta ava­ta Van­taan­jokea uhanalaisille kaloille, ja sit­ten pide­tään täl­laista näytelmää jostain kaupunkipuis­tos­ta. Mil­lä oikeudel­la menette sit­ten johonkin Kepu­lan­di­aan itkemään avo­hakkuista ja vesivoiman rak­en­tamis­es­ta, kun omat van­hat met­sät pis­tetään nurin ja taimenet hakkaa­vat päätä seinään vuodes­ta toiseen? Ennen van­haan sen­tään häpeä piti ihmiset kuris­sa, mut­ta nyt vihreälle poli­itikolle ei ole mikään ongel­ma lennel­lä lomaile­mas­sa ympäri maail­maa ja sit­ten käskeä mui­ta vähen­tämään kulu­tus­taan. Todel­la esimerkil­listä ja arvostet­tavaa johtatamista näiltä ilmastopoliitikoilta. 

   Vihrei­denkin olisi ihan help­poa nous­ta pyörän selkään ja tutkia mis­sä men­nään, mut­ta kiin­nos­tus lie­nee jos­sain aka­teemises­sa rinkirunk­kauk­ses­sa. Paljon ohjelma­pa­pe­ria todis­tele­maan että teette jotain, mut­ta ette te enää niil­lä ihmisiä hui­jaa kun näkevät mitä oike­as­sa maail­mas­sa tapah­tuu. Koivusaarenkin mer­itäyt­tö on aivan turhaa tuhoamista ja meren val­taamista, kun hiekkak­ent­tää on rak­en­ta­mat­ta neliök­ilo­me­tre­it­täin. Vähän samaa haaskaamista kuin Kuninkaan­tam­mi joka rai­vat­ti­in Keskus­puis­toon ja sit­ten raken­net­ti­in pakkoau­toilu­un tur­vau­tu­va lähiö ilman palvelui­ta. Tuokaa vaan jostakin ulko­mail­ta arkkite­hdit piirtämään korkei­ta torne­ja, kun nämä koti­maiset tekevät pönäköitä kar­va­hat­tutolp­pia Kalasa­ta­mas­sa, joista puut­tuu 50–100 metriä jot­ta näyt­täi­sivät edes sopusuhtaisilta. 

   Mitä jos sit­ten vain lopet­taisitte tämän teat­terin ja arvot­toman näytelmän siitä, että maail­ma menisi jotenkin parem­mak­si poli­ti­ikalla, kun koko hom­ma perus­tuu kuitenkin siihen, että talouden pitää kas­vaa ja se tarkoit­taa kaupun­gin lev­iämistä syövän tavoin ter­veeseen luon­toon. Mus­ta asfalt­ti lev­iää peit­täen alleen ter­veen elämän ja sit­ten poli­itikko juh­lii kansan­talouden kasvua uno­htaen kaiken muun. Mikä arvo on poli­itikon ural­la jos se on vain 40-vuot­ta voiv­ot­telua ja ‑isi-muo­to­ja, mut­ta maail­ma palaa ja muut­tuu koko ajan huonom­mak­si. Jos luon­to ei ole se jon­ka piti tässä kestävässä kasvus­sa kestää, niin mikä se sit­ten on? Tätä voitte ajaa miet­timään Pirkkolan parkkipaikalle.

   Vastaa

   1. JS:
      Ihan sairas vit­si, että vihreät puhu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den katoamis­es­ta, mut­ta sit­ten huoli on siitä miten Finnair pääsee lentämään ja mihin työn­netään lisää talo­ja pitkin met­sää, eikä edes halu­ta ava­ta Van­taan­jokea uhanalaisille kaloille, ja sit­ten pide­tään täl­laista näytelmää jostain kaupunkipuis­tos­ta. Mil­lä oikeudel­la menette sit­ten johonkin Kepu­lan­di­aan itkemään avo­hakkuista ja vesivoiman rak­en­tamis­es­ta, kun omat van­hat met­sät pis­tetään nurin ja taimenet hakkaa­vat päätä seinään vuodes­ta toiseen? Ennen van­haan sen­tään häpeä piti ihmiset kuris­sa, mut­ta nyt vihreälle poli­itikolle ei ole mikään ongel­ma lennel­lä lomaile­mas­sa ympäri maail­maa ja sit­ten käskeä mui­ta vähen­tämään kulu­tus­taan. Todel­la esimerkil­listä ja arvostet­tavaa johtatamista näiltä ilmastopoliitikoilta. 

      Kepu­lan­di­as­sa on enem­män lääniä mitä suo­jel­la, varsinkin kun enem­män ihmisiä muut­taa sieltä koko ajan pääkaupunkiseudulle jos­sa tarvi­taan raken­nus­maa­ta asun­noille. Lentämi­nen ei ole tosis­tadi­laiselle elin­tärkeää mut­ta kepu­laiselle se on, jos olette seu­ran­nut keskustelua lentovuoro­jen mah­dol­lis­es­ta lopet­tamis­es­ta joi­hinkin pienem­pi­in kaupunkeihin.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg:
         Kepu­lan­di­as­sa on enem­män lääniä mitä suo­jel­la, varsinkin kun enem­män ihmisiä muut­taa sieltä koko ajan pääkaupunkiseudulle jos­sa tarvi­taan raken­nus­maa­ta asun­noille. Lentämi­nen ei ole tosis­tadi­laiselle elin­tärkeää mut­ta kepu­laiselle se on, jos olette seu­ran­nut keskustelua lentovuoro­jen mah­dol­lis­es­ta lopet­tamis­es­ta joi­hinkin pienem­pi­in kaupunkeihin.

         Kansane­dus­ta­jat ovat akti­ivisia maan sisäis­ten lento­jen käyt­täjiä. Puheen­vuoro­ja kuun­nel­lessa se voi olla hyvä muis­taa, että osalle kansane­dus­ta­jista maan sisäiset lennot ovat lento­ja kohti kotia tai kohti eduskun­taa, ja lentoli­iken­teen kiin­ni olo merk­it­see osalle kansane­dus­ta­jista sään­nöl­lis­es­ti pidem­piä koti­matko­ja. Lentomäärien osalta tilas­tot ovat aika yksiselit­teisiä siinä, että Uuden­maan ulkop­uolel­la asu­vat lentävät huo­mat­tavasti vähem­män kuin Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­vat. Sama tilanne on yleis­es­ti havait­tu län­si­mais­sa. Lentämi­nen on yleis­in­tä kan­sain­välis­ten lento­kent­tien lähel­lä asuville ja keski­t­u­loisille ja sitä suu­rit­u­loisem­mille, ja harv­inaisem­paa kaukana lento­ken­tistä asuville ja pien­i­t­u­loisille. Pien­i­t­u­loisil­la ja vähä­varaisil­la talous aset­taa yhden keskeisen esteen lentämiselle, ja kaukana lento­ken­tistä asuville mat­ka lento­ken­tälle rajoit­taa lentämisaktiivisuutta.

      2. noin: Kansane­dus­ta­jat ovat akti­ivisia maan sisäis­ten lento­jen käyt­täjiä. Puheen­vuoro­ja kuun­nel­lessa se voi olla hyvä muis­taa, että osalle kansane­dus­ta­jista maan sisäiset lennot ovat lento­ja kohti kotia tai kohti eduskun­taa, ja lentoli­iken­teen kiin­ni olo merk­it­see osalle kansane­dus­ta­jista sään­nöl­lis­es­ti pidem­piä koti­matko­ja. Lentomäärien osalta tilas­tot ovat aika yksiselit­teisiä siinä, että Uuden­maan ulkop­uolel­la asu­vat lentävät huo­mat­tavasti vähem­män kuin Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­vat. Sama tilanne on yleis­es­ti havait­tu län­si­mais­sa. Lentämi­nen on yleis­in­tä kan­sain­välis­ten lento­kent­tien lähel­lä asuville ja keski­t­u­loisille ja sitä suu­rit­u­loisem­mille, ja harv­inaisem­paa kaukana lento­ken­tistä asuville ja pien­i­t­u­loisille. Pien­i­t­u­loisil­la ja vähä­varaisil­la talous aset­taa yhden keskeisen esteen lentämiselle, ja kaukana lento­ken­tistä asuville mat­ka lento­ken­tälle rajoit­taa lentämisaktiivisuutta. 

         Finnairin tärkein bisnes on ollut kuska­ta ihmisiä Aasian ja Helsin­ki-Van­taan välil­lä . Sitä varten on mon­ta kallista laa­jarunk­okonet­ta joko ostet­tu velak­si tai liisat­tu. Koron­akri­isin ajak­si koko liikenne on ollut pysähdyk­sis­sä ja val­tion tehtävä on ollut aut­taa Finnairia selvitä juok­se­vista menoista, vaik­ka koneet eivät lennä. Jos ei aut­taisi, olisi konkurssi toden­näköi­nen ja lasku lop­ul­ta veron­mak­sajille vielä suurempi.
         Seu­raavak­si tärkein bisnes on ollut lennot Helsingistä Euroop­paan. Näistäkin suurin osa ei lennä nyt, mut­ta juok­se­vat kulut pienem­mät kuin Aasian liiken­teen. Osa niistä lennoista lennetään yhteistyökump­panien koneil­la joten se liikenne jatkuu mut­ta lentämi­nen Euroop­paan kallis­tuu koron­akri­isin jäl­keen, se on varmaa.
         Vähiten tärkeitä ovat koti­maan lennot, jos puhutaan muista kohteista kuin Rovanie­mi ja Oulu. Näitä pikkukaupunkei­hin lennet­täviä vuoro­ja voisi­vat ihan hyvin jotkut muut yhtiöt kuin Finnair lentää, jos ylipään­sä on tarvet­ta lentää. Niihin kaupunkei­hin joi­hin pääsee junal­la alle 4 tun­nis­sa ei oikein ole tarvet­ta lentää. Pelkästään kansane­dus­ta­jia varten ei kan­na­ta ylläpitää kallista liiken­nemuo­toa. Heil­lä on kakkosasun­not Helsingis­sä ja eduskun­ta mak­saa kuluko­r­vauk­set niistä. Heil­lä on myös oikeus matkus­taa VR:llä ilmaisek­si. Liike-elämä on sit­ten toinen jut­tu, osa vien­ti­te­ol­lisu­u­den tehtaista sijait­see yli 4 tun­nin juna­matkan päästä Helsingistä joten sil­lä on tarve lentää mut­ta usein suo­raan ulko­maille. Hul­lul­la 70-luvul­la ennen öljykri­isiä oli läh­es joka tehtaan­pa­tru­u­nal­la oma kone jol­la pääsi suureen maail­maan tekemään kaup­po­ja. Jonkin­laista yhteis­toim­intaa pitäisi niiden teol­lisu­usyri­tys­ten jot­ka tarvit­se­vat lento­ja maakun­tak­en­tistä pystyä jär­jestämään jos Finnair lopet­taa lennot. Itse en usko että ne lennot lop­pu­vat kokon­aan, vaan että niitä aloitel­laan taas syksyn jälkeen.
         Lentämistä loma­lle ulko­maille tule­vat kyl­lä vähen­tämään koron­akri­isin jälkipyyk­ki, se on var­maa. Lennot kallis­tu­vat ja pelko että tau­tia ei saa­da pysäytet­tyä miljoon­akaupungeis­sa ja lomaran­noil­la pitävät ihmiset kotona vielä pari vuot­ta. Tämä meni nyt ohi varsi­naisen aiheen “Kaupunkipuis­to Helsinkiin”.
         Mihin tarvi­taan mitään kaupunkipuis­to-määritelmää ylipään­sä? Eivätkö ne herkät alueet jot­ka ovat saa­neet kansal­lispuis­to, natu­ra-alue ja luon­non­suo­jelu­alue-statuk­sen juridis­es­ti, riitä? Helsin­gin tärkeim­mät puis­tot ovat Kaivopuis­to, Espa, Töölön­lahti ja Kof­fin puis­to sekä jotkut meren­ran­ta-alueet itä-ja län­si-Helsingis­sä. Kaupun­ki osaa niistä kyl­lä itse päättää.

3. Helsin­gin on tur­vat­ta­va kas­vavalle asukas­määrälle lähimet­sät ja riit­tävät luon­taiset virk­istysalueet ja kult­tuuriym­päristöt. Yksi tähän tähtäävä han­ke on Kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­t­a­mi­nen Helsinki­in. Han­ke tur­vaisi ole­mas­saole­via viher­aluei­ta ja vih­ery­hteyk­siä rakentamiselta.

   Kaupun­ki on kuitenkin tarkoituk­sel­lis­es­ti viivyt­tänyt kaupunkipuis­to­hanket­ta jo kolme vuot­ta. Nyt olisi yhdestoista het­ki pelas­taa kaupun­gin viher­alueet, kun aloite on vih­doin tulos­sa käsittelyyn.

   Vastaa

   1. Tismall­een, hallin ja parkkipaikan raivaami­nen Keskus­puis­toon todis­taa, että Helsin­ki ei osaa pitää omas­ta luon­nos­taan itse huol­ta. Joka ranta on pilat­tu virk­istysveneilyl­lä tai ris­teilyalus­lai­turil­la, mitä näitä nyt on!

      Vastaa

4. Kaupun­gin pitäisi pitää huol­ta meren­ran­nois­taan, ja rak­en­taa huonekaluhal­lit man­tereelle. Koivusaari pitäisi rak­en­taa niin, että sen ympäristöä ei pila­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti. Ylim­i­toitet­tua rak­en­tamista pitäisi vält­tää, ja sen tulisi häir­itä mah­dol­lisim­man vähän veneily- ja virk­istyskäyt­töä ja alueen alku­peräistä merel­listä maisemaa.

   Vastaa

5. Helsin­gin mukaan mitään kaupunkipuis­toa ei tarvi­ta, kos­ka kaupun­ki on jo oma-aloit­teis­es­ti tur­van­nut luon­to- ja kult­tuuriko­htei­ta omil­la päätök­sil­lään. Tämä on haus­ka perustelu, kun kat­soo kun kaupun­ki juuri parhail­laan tur­vaa luon­toko­htei­ta esimerkik­si Rasti­las­sa ja Var­tiokylän­lahdel­la, Koivusaa­res­sa ja Pirkkolassa.

   Vastaa

6. Ikean uusi tavarat­a­lo suun­nitel­laan sopi­maan Koivusaaren merel­liseen kaupunkiym­päristöön. Ikean huonekaluhal­li onkin osa Helsin­gin merel­listä strate­giaa, jos­sa kaupun­gin ran­nat raken­netaan täy­teen hotelle­ja, liiketilo­ja, kaup­pakeskuk­sia ja asuntoja.

   Vastaa

   1. Onpa merkilli­nen Ikea, jos sinne ei autol­la tulla.

      Vastaa

7. Tämä kansalli­nen kaupunkipuis­to on jo toinen kaupunkisu­un­nit­telu­a­sia lyhyen ajan sisäl­lä, jos­sa sel­l­ainenkin ikivihreä kuin minä joutuu pitämään Kokoomuk­sen lin­jaa järkeväm­pänä (ensim­mäi­nen oli käsit­tämätön Lapin­lahti-farssi). Saadaan­pa nähdä, että jos kansalli­nen kaupunkipuis­to tulee, niin jokaises­ta kaavoitus­ratkais­us­ta paria kilo­me­tria kyseistä puis­toaluet­ta lähempänä päästään valit­ta­maan Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­imeen asti sil­lä veruk­keel­la, että se jotenkin uhkaa kaupunkipuis­toa. Näin tietysti ihan riip­pumat­ta siitä, onko valit­ta­jil­la oikeasti ympärisöasi­at agen­dal­laan vai ihan vaan oma etu (tai kiu­san­teko) mielessään.

   Vastaa

8. “Kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set ovat kuulem­ma han­kalia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lainen autoil­i­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muual­la näitä kaistako­htaisia nopeusra­joituk­sia näkee. Ja voihan siihen rak­en­taa pienen erotuskorokkeen.”

   Nyky­isin nopeudet kat­so­taan yleis­es­ti nav­i­gaat­torista. Jos nav­i­gaat­tori kuvit­telee ole­vansa viereisel­lä kaistal­la, se voi näyt­tää väärää nopeusra­joi­tus­ta. Se on yksi käytän­nön ongel­ma. Toinen ongel­ma voi liit­tyä liiken­netur­val­lisu­u­teen. Ohit­ta­mal­la toisen kaistan kaut­ta saisi ajaa kovem­paa, joten viereis­ten kaisto­jen erinopeudet kan­nus­ta­vat tekemään kaisto­jen vai­h­to­ja mak­si­moiden ajankäyt­töä nopeam­mal­la kaistal­la. Sen joh­dos­ta erinopeuk­sis­ten kaisto­jen jär­jeste­lyt risteysalueil­la pitää osa­ta jär­jestää niin, ettei tule liiken­netur­val­lisu­us­riske­jä. Riskialueille voi tarvit­taes­sa esim. lait­taa kaistanyl­i­tyskiel­to­ja tai vaik­ka välikaiteenkin, jot­tei tule viime het­ken kaistan­vai­h­ta­jia ongel­mallisi­in kohtiin.

   Väylävi­ras­to parhail­laan raken­nut­taa Suomen ensim­mäisiä kaistako­htaisia nopeusra­joi­tus­merkke­jä val­tatielle 1 välille Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilo­metrin matkalle. Ideana on se, että vasem­man­puoleisil­la kaistoil­la saisi ruuh­ka-aikaan olla enin­tään 20 km/h isom­pi nopeusra­joi­tus kuin nyky­isin enem­män ruuhkau­tu­val­la oikeal­la kaistal­la. Sen käyt­tökoke­musten jäl­keen lie­nee lisää tietoa siitä, miten sel­l­aiset toimivat.

   Vastaa

   1. nii-in:
      ”Kaistako­htaiset nopeusra­joituk­set ovat kuulem­ma han­kalia. Mik­si ovat? Onko suo­ma­lainen autoil­i­ja mui­ta tyh­mem­pi vai mik­si? Muual­la näitä kaistako­htaisia nopeusra­joituk­sia näkee. Ja voihan siihen rak­en­taa pienen erotuskorokkeen.”

      Nyky­isin nopeudet kat­so­taan yleis­es­ti nav­i­gaat­torista. Jos nav­i­gaat­tori kuvit­telee ole­vansa viereisel­lä kaistal­la, se voi näyt­tää väärää nopeusra­joi­tus­ta. Se on yksi käytän­nön ongel­ma. Toinen ongel­ma voi liit­tyä liiken­netur­val­lisu­u­teen. Ohit­ta­mal­la toisen kaistan kaut­ta saisi ajaa kovem­paa, joten viereis­ten kaisto­jen erinopeudet kan­nus­ta­vat tekemään kaisto­jen vai­h­to­ja mak­si­moiden ajankäyt­töä nopeam­mal­la kaistalla.Sen joh­dos­ta erinopeuk­sis­ten kaisto­jen jär­jeste­lyt risteysalueil­la pitää osa­ta jär­jestää niin, ettei tule liiken­netur­val­lisu­us­riske­jä. Riskialueille voi tarvit­taes­sa esim. lait­taa kaistanyl­i­tyskiel­to­ja tai vaik­ka välikaiteenkin, jot­tei tule viime het­ken kaistan­vai­h­ta­jia ongel­mallisi­in kohtiin.

      Väylävi­ras­to parhail­laan raken­nut­taa Suomen ensim­mäisiä kaistako­htaisia nopeusra­joi­tus­merkke­jä val­tatielle 1 välille Kehä III–Munkkivuori noin 15 kilo­metrin matkalle. Ideana on se, että vasem­man­puoleisil­la kaistoil­la saisi ruuh­ka-aikaan olla enin­tään 20 km/h isom­pi nopeusra­joi­tus kuin nyky­isin enem­män ruuhkau­tu­val­la oikeal­la kaistal­la. Sen käyt­tökoke­musten jäl­keen lie­nee lisää tietoa siitä, miten sel­l­aiset toimivat.

      Län­siväyläl­lä Helsinki­in päin ajet­taes­sa ennen Kehä II liit­tymää on ollut kaistako­htaiset nooeusra­joituk­set koh­ta 10 vuot­ta. Kohdas­sa, jos­sa bus­sikaista jatkuu suo­raan ja Kehä II:lle erkane­va ramp­pi on niin jyrkkä, että jar­rutet­ta­va on jo ennen kuin ramp­pi erka­nee bus­sikaistas­ta. Oma koke­muk­seni on, että tuo­ta rajoi­tus­ta ei nou­da­ta juuri kukaan.

      Tou­saal­ta voi kysyä, mik­si Koivusaaren kohdal­la tarvit­taisi­in 3 suo­raan menevää kaistaa. Enti­nen bus­sikaista on vaivihkaa muut­tumas­sa henkilöau­to­jen kaistak­si, kun yhä use­ampi auto täyt­tää sil­lä nyky­isin sal­li­tun <80g/km päästöra­jan. Mitä jos bus­sikaista tuos­ta kohtaa pois­tet­taisi­in, erotet­taisi­in mata­lal­la aidal­la ja sal­lit­taisi­in siltä vain kään­tym­nen Koivusaa­reen. Täl­löin sille kaistalle var­mas­tikin voisi lait­taa alhaisem­man nopeusra­joituk­sen ja tehostaa sitä esim. tärinäraidoil­la ennen jyrkkää mutkaa.

      Vastaa

9. Ei voi ymmärtää: Helsin­gin kult­tuuri- ja vapaa-aikalau­takun­ta hyväksyi eilen 19.5. kok­ouk­ses­saan uuden liikun­ta­hallin rak­en­tamisen Keskus­puis­toon Pirkko­laan äänin 10 – 3. Uusi hal­li on ok, mut­ta tuo suun­nitel­tu sijoi­tu­s­paik­ka keskus­puis­ton kapeim­mal­la kohdal­la on käsit­tämätön. Lähistöl­lä on usei­ta parem­pia sijain­tipaikko­ja, jot­ka on syys­tä tai tois­es­ta sivu­utet­tu valmis­telus­sa. Mut­ta ei auta järkipuhe, puut nurin ja kallio­ta räjäyt­tämään vaan. Kaupunki­laiset kiit­tävät nyt ja etenkin tule­vaisu­udessa, vaikka­pa 500 vuo­den päästä uusi hal­li lie­nee parhaat päivän­sä näh­nyt mut­ta kallio ei takaisin kas­va. Eikä uno­hde­ta han­kkeeseen liit­tyvää nykyisen parkkipaikan laa­jen­nus­ta met­sän puolelle, upeaa kaupunkilu­on­non ja keskus­puis­ton hoito­työtä sekä kestävää kehi­tys­tä myös tämä toiminta. 

   Suut­tumus vähenisi huo­mat­tavasti, jos täl­lä jär­jet­tömyy­delle joku voisi esitel­lä jär­jel­liset perus­teet. Päätösasi­akir­joista niitä en ole löytänyt. Anyone?

   Lisäti­etoa:
   https://keskuspuistopirkkola.wordpress.com/2020/05/07/mista-on-kyse/?fbclid=IwAR1221cCuUWBj_TfzQb3px2NxWvtv1g77ICCMbEUAOeEryXm7nqBvMcVkQI

   Vastaa

   1. Melkoiset yri­tystuet liikun­ta­hal­liyrit­täjälle; Pirkko­las­ta sopi­vasti rai­vat­tavaa met­sää ja 50% alen­nus tont­tivuokras­ta. Onko­han hal­liyrit­täjät kil­pailutet­tu? Löy­ty­isikö sel­l­aista joka saa hallinsa kan­nat­ta­maan nykyisen parkkpaikan päällä?

      Näköjään myös Wall­gren (SDP) on ollut puolta­mas­sa Pirkkolan hakkui­ta. Ei vält­tämät­tä olisi men­nyt läpi Meilah­den huvilametsissä.

      Vastaa

10. Kansal­liseen kaupunkipuis­toon liite­tyt toiveet ja uhkaku­vat kuu­losta­vat molem­mat ylimitoitetuilta.

    Fin­lex: Kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­päätök­seen voidaan kun­nan suos­tu­muk­sel­la ottaa alueen olen­nais­ten arvo­jen säi­lyt­tämisek­si tarpeel­lisia määräyk­siä. Muut alueen hoidon ja käytön kannal­ta tarpeel­liset määräyk­set annetaan hoito- ja käyt­tö­su­un­nitel­mas­sa, jon­ka kun­ta laatii. (30.12.2008/1129)

    Määräyk­siä ei siis ole pakko olla. Käytän­nössä kansal­liset kaupunkipuis­tot korosta­vat aluei­den arvo­ja asukkaille ja tuo­vat yhden näkökul­man maankäytön suun­nit­telu­un. Jotkut kaupun­git ovat lisän­neet kansal­lisen kaupunkipuis­ton ole­mas­saolon matkailue­sit­teisi­in. Ilman määräyk­siä niil­lä ei ole kai ole merkit­täviä oikeusvaikutuksia? 

    Luon­non- ja kult­tuuriperin­nön säi­lyt­tämis­es­tä kiin­nos­tuneet tahot eivät siis saa kansal­lis­es­ta kaupunkipuis­tos­ta vah­vaa suo­jeluin­stru­ment­tia eikä se rajoi­ta kaupunkia edelleen turmele­mas­ta viimeisiä met­siä ja rak­en­ta­mat­to­mia alueita.

    Vastaa

11. Juuri kun Hämeen­lin­nantien kaupunkibule­vardi­hanke ja uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen Keskus­puis­toon saati­in tyr­mät­tyä oikeusasteis­sa, puis­ton kapeim­paan kohtaan Pirkko­las­sa ollaan jo rak­en­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia. 

    Pirkko­la on koko Keskus­puis­ton kapeimpia kohtia, joten Pirkkolan met­si­in ei pitäisi rak­en­taa sen enem­pää asun­to­ja kuin uusia urheiluhalle­jakaan. Täl­laiset hal­lit tuo­vat lisäk­si liiken­net­tä ja uusia autopaikko­ja puis­toon. Keskus­puis­to tulisi säästää rak­en­tamiselta, taas kerran.

    Vastaa

    1. puis­ton kapeim­paan kohtaan Pirkko­las­sa ollaan jo rak­en­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia.

       Lisäk­si urheil­i­ja liikkuu aina auto­la. Tämän hallin lisäk­si tul­laan raivaa­maan vielä pysäköintikenttä.

       Vastaa

       1. Pirkkolan uuden hallin sijain­ti ja siitä seu­raa­va keskus­puis­ton kapeu­tu­mi­nen on maal­likolle käsit­tämätön, mut­ta saat­taa toki olla, että sijain­nille on ole­mas­sa hyvät perus­teet. Ehkäpä löy­tyy myös hyvät peruste­lut sille, että vai­h­toe­htoisia sijain­te­ja ei lähdet­ty selvit­tämään. Mut­ta jos täl­laiset peruste­lut ovat ole­mas­sa, mik­si kaavoit­ta­ja tai poli­it­ti­nen päät­täjä ei niitä esitä? 

          Ja sama jut­tu parkkipaikan kanssa: met­sän hakkaami­nen on siis jostain syys­tä parem­pi ratkaisu kuin esimerkik­si betonikan­nen rak­en­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta parkkipaikko­jen tuplaami­nen? Mik­si näin ei toimita?

          Nasi­ma Razm­yarin twi­it­ti eilen vas­taa kri­ti­ikki­in kahdel­la argu­men­til­la: 1. hal­li on tarpeelli­nen ja 2. päätök­sen­teko­pros­es­si on men­nyt sään­tö­jen mukaan. Hallin tarpeel­lisu­ut­ta tai pros­es­sia ei kuitenkaan asial­lises­sa kri­ti­ikissä ole kyseenalais­tet­tu, joten asian vier­estä mennään. 

          Päätök­sen­teon läpinäkyvyys on kansalaisy­hteiskun­nan edel­ly­tys. Ja jos peruste­lut ovat puut­teel­lisia, ja arvioidut hai­tat hyö­tyjä suurem­pia, olisiko pros­es­si mah­dol­lista vielä pysäyt­tää? Puut kun ovat edelleen pystyssä ja kallio räjäyt­tämät­tä eli peru­ut­tam­a­ton­ta vahinkoa ei ole tapah­tunut. Mikäli sijain­nille on ole­mas­sa vank­ka perustelu (esim. raken­nustekni­ik­ka, perus­tuk­set, joku muu maal­likolle mieleen tulema­ton) muu­tan mielu­usti kri­it­tistä mielipi­det­täni ja eikun rak­en­ta­maan. Mut­ta sitä ennen: olisiko mah­dol­lista saa­da julk­isik­si perustelu­ja hallin ja parkkipaikan suun­nitel­lulle sijoitukselle?

       2. Pari tanakan Orwellilaista lain­aus­ta Helsin­gin kaupun­gin tiedot­teesta uuteen hal­li­in liittyen:
          “Keskus­puis­to ei kapene, sil­lä koko Pirkkolan liikun­ta­puis­to, johon liikun­ta­hal­li raken­netaan, on osa Keskuspuistoa.”
          “Kallio ei häviä, sitä tasoite­taan rak­en­tamisen mahdollistamiseksi.”

          Näil­lä aukot­tomil­la argu­menteil­la men­nään, turha siis ilmeis­es­ti kansalaisen huolestua;). Vakavasti puhuen, perustelu­ja uud­is­raken­nuk­sen sijain­nille ei kuitenkaan tun­nu löy­tyvän. Tästä huoli­mat­ta, kiire on kova “tasoit­ta­maan” keskuspuistoa. 

          Kaavoitus on tot­ta kai moni­vai­heinen ja pitkäkestoinen pros­es­si. On silti ongel­mallista, että yhteisiä päätök­siä aje­taan laput silmil­lä pros­es­silähtöis­es­ti, eikä huono­ja yksi­tyisko­htia perustel­la. Ihmisen tekoa nämä pros­es­sit kuitenkin ovat, joten niitä sekä päätök­siä pitäisi voi­da myös viila­ta parem­mik­si jos ja kun ongelmia ilmaantuu. 

          Nykyi­nen toim­intat­a­pa on kaikkea muu­ta kuin avoin­ta, osal­lis­tavaa tai keskustel­e­vaa. Täl­lä taval­la saadaan mitä tilataan: huonoa julk­isu­ut­ta, käsit­tämät­tömiä päätök­siä ja kansalais­ten suut­tumus­ta. Kan­nat­taisi hah­mot­taa, että yhden huonon, paljon negati­ivisia tun­tei­ta herät­tävän yksi­tyisko­hdan aiheut­ta­ma imago­hait­ta on paljon pros­en­tu­aal­ista kokoaan suurem­pi, ja se peit­tää alleen mon­ta hyvää pros­essin osa-aluet­ta ja saavutusta.

12. Kokoomuk­sen Ris­to Rauta­va ei ainakaan tun­nu halu­a­van Kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamista. Rauta­van mielestä Helsinki­in ei tarvi­ta Kansal­lista kaupunkipuis­toa, johon myös Keskus­puis­to kuu­luisi, kos­ka kaupun­ki kyl­lä pystyy tur­vaa­man viher­alueet ja virk­istysalueet omil­la päätök­sil­lään. No, Pirkko­las­sa on taas käsil­lä yksi uusi osoi­tus siitä, miten kaupun­ki tur­vaa tärkeimpiä viheralueitaan.

    Vastaa

13. En tiedä kuu­luuko kaupunkiym­päristölau­takunnnan päätän­tään, mut­ta eikö Helsin­ki voisi New Yorkin tapaan sulkea autoli­ikeen­teeltä katu­ja kesäk­si rav­in­toloi­ta, baare­ja ja mui­ta kivi­jal­ka­li­ikkei­ta varten? Tai vaikka­pa muut­taa pihakaduik­si kuten Kanavaran­nan Katajanokalla.

    Toimen­pide ei pelkästään kom­pen­soisi etäisyys- ja asi­akas­määrära­joituk­sia sisätilois­sa vaan estäisi turhat ruuhkau­tu­miset jalka­käytävil­lä ja tek­isi teras­seista houkuttelevampia.

    Vastaa

14. Silferberg:“Kepulandiassa on enem­män lääniä mitä suo­jel­la, varsinkin kun enem­män ihmisiä muut­taa sieltä koko ajan pääkaupunkiseudulle jos­sa tarvi­taan raken­nus­maa­ta asun­noille. Lentämi­nen ei ole tosis­tadi­laiselle elin­tärkeää mut­ta kepu­laiselle se on, jos olette seu­ran­nut keskustelua lentovuoro­jen mah­dol­lis­es­ta lopet­tamis­es­ta joi­hinkin pienem­pi­in kaupunkeihin.”

    No , ei hesakeis­siä ilman maaseudun ja kepun syyl­lisyyt­tä. Maalaiset pitävät yllä Suomen kah­ti­a­jakoa . Onhan absolu­ut­ti­nen totu­us , että maaseu­tua tarvi­taan neu­traloimaan kaupunkielämisen hiilid­iok­sis­dipäästöjä. Kaupunkien ekologi­nen suori­tuskyky ei siihen riitä. YLE-uutis­ten mukaan :” Betonin valmis­tuk­ses­sa sideaineena käytet­tävän sementin tuotan­nos­ta syn­tyy arvioiden mukaan 5–8 pros­ent­tia maail­man kasvi­huonepäästöistä. Se on enem­män kuin lentoli­iken­teen päästöt.”

    Tämän vuok­si eli­it­ti pitää yllä haja-asut­tamisen ilmas­to- ja ympäristökon­nan roo­lia. Aivan kuten total­i­taris­min hallintokäsikir­jas­ta. Kun on ongel­ma itsel­lä, kek­si kon­flik­ti muualle ja kiin­nitä huomio siihen. Eli­itin medi­akon­sernien avul­la pro­pa­gan­dan levit­tämi­nen hoituu jouhevasti.

    Vastaa

15. Mik­si ei raken­netaan laut­tasaaren kesätönö­parakkikylää asun­noik­si ja myös kivi­nokkaa. Ruskea­suol­lakin on tonttimaata

    Vastaa

    1. Koko kaupun­ki on täyn­nä hyvää tont­ti­maa­ta. Ne on merkit­ty kart­taan vihreällä.

       Vastaa

16. O.S:“Pitäjänmäen ase­manseudun ase­makaa­van muutos

    Tähän pitäisi tehdä ase­man ympärille rak­en­tu­va keskus, mut­ta nyt siihen ollaan kaavoit­ta­mas­sa lähiökorttelia,”

    Palaan lähi­men­neeseen; mitä kuu­luu han­kkeelle tehdä ker­rostalo­ja Tal­in golfken­tän päälle ? Onko han­ke kuopat­tu vai siir­ret­ty hil­jaiseen valmis­telu­un ? Valmis­telus­sa pitää kai muut­taa Mätäjoen ja ympäristön suo­jelu­alue rak­en­tamiskel­posek­si alueek­si. Taisi ker­rostalo­hanke tör­mätä tähän luon­non­suo­jelus­tatuk­seen. Asukkaiden ja gol­fos­akkaiden vas­tus­tuk­sel­la ei kai niinkään merkitystä.

    O.S. tote­si golfken­tän ja siir­to­la­pu­u­tarhan ole­van teho­ton­ta maankäyt­töä vai muis­tanko väärin?

    Ps. kyl­lä luon­non­suo­jelu­alueel­lakin pitäisi suo­ja­ta raken­nuk­sia. Joen yli kaatuneet puut patoa­vat tul­vavesiä ja uhkaa­vat ker­rostalo­jen perus­tuk­sia. Niitä ei ole pois­tet­tu vaik­ka olen reklam­oin­ut asi­as­ta kaupun­gin puis­to-osas­tolle asianmukaisesti.

    Vastaa

17. Ihan pakko kopi­oi­da tänne lop­pu­un vielä pari sitaat­tia, jot­ka Marko Man­ni­nen on poimin­ut kaupun­gin julkaise­mas­ta Pirkkolan liikun­ta­hal­lia koskev­as­ta tiedot­teesta 20.5.20. Ei siis ole mitään syytä huoleen Keskus­puis­ton osalta.

    ”Keskus­puis­to ei kapene, sil­lä koko Pirkkolan liikun­ta­puis­to, johon liikun­ta­hal­li raken­netaan, on osa Keskuspuistoa.”

    ”Kallio ei häviä, sitä tasoite­taan rak­en­tamisen mahdollistamiseksi.”

    Vastaa

    1. Keskus­puis­to ei kapenekaan:
       Ihan pakko kopi­oi­da tänne lop­pu­un vielä pari sitaat­tia, jot­ka Marko Man­ni­nen on poimin­ut kaupun­gin julkaise­mas­ta Pirkkolan liikun­ta­hal­lia koskev­as­ta tiedot­teesta 20.5.20.Ei siis ole mitään syytä huoleen Keskus­puis­ton osalta.

       ”Keskus­puis­to ei kapene, sil­lä koko Pirkkolan liikun­ta­puis­to, johon liikun­ta­hal­li raken­netaan, on osa Keskuspuistoa.”

       ”Kallio ei häviä, sitä tasoite­taan rak­en­tamisen mahdollistamiseksi.”

       Maalaisil­la on näköjään paljon opit­tavaa ympäristöhallinnon kanssa argumointiin.

       Ei järvi souta­mal­la kulu, mut­ta kovin nuiv­ia rajoituk­sia asete­taan ranta-asumiselle korvessa.

       Vastaa

18. O.S:“puiston kapeim­paan kohtaan Pirkko­las­sa ollaan jo rak­en­ta­mas­sa uut­ta isoa liikuntahallia.”

    Kaupun­gin viihty­isyy­den paran­tamisek­si tulisi myös kiin­nit­tää huomio­ta suurten mas­so­jen , taval­lis­ten ihmis­ten kun­toilumah­dol­lisuuk­si­in. Esim. Pitäjän­mäen alueel­la , Tal­in huip­ul­la entisen kaatopaikan pääl­lä on hieno liikun­ta­puis­to . Se sisältää lenkkeily­polku­ja, ravurien treenausteitä, hiih­to­latu­ja, fris­bee­gol­frato­ja ja ong­in­ta­paikko­ja vähän alempana. 

    Sen sijaan, että aina raken­net­taisi­in ökyk­il­pau­rheilun pyhät­töjä, voisi näitä puis­to­ja kehit­tää taval­lisia ihmisiä varten. Eikä rahaa kuluisi paljon. Kaupungilla on sitä­pait­si velvoite peit­tää van­ha kaatopaik­ka. Nyt sen pin­ta on eroo­sion ja käytön seu­rauk­se­na kulunut jopa liikku­jien tur­val­lisu­ut­ta vaaran­tavak­si. Rautaa, auton­renkai­ta sun­muu­ta nousee pin­taan kulu­misen seurauksena.

    Kuorikate on sopivin täyt­töaine , eikä mak­sa paljon. Talkoolaisia löy­tyy var­masti katet­ta levittämään.

    Vastaa

    1. Eemil:
       Kaupun­gin viihty­isyy­den paran­tamisek­si tulisi myös kiin­nit­tää huomio­ta suurten mas­so­jen , taval­lis­ten ihmis­ten kun­toilumah­dol­lisuuk­si­in. Esim. Pitäjän­mäen alueel­la , Tal­in huip­ul­la entisen kaatopaikan pääl­lä on hieno liikun­ta­puis­to . Se sisältää lenkkeily­polku­ja, ravurien treenausteitä, hiih­to­latu­ja, fris­bee­gol­frato­ja jaong­in­ta­paikko­ja vähän alempana. 

       Sen sijaan, että aina raken­net­taisi­in ökyk­il­pau­rheilun pyhät­töjä, voisi näitä puis­to­ja kehit­tää taval­lisia ihmisiä varten. Eikä rahaa kuluisi paljon. Kaupungilla on sitä­pait­si velvoite peit­tää van­ha kaatopaik­ka. Nyt sen pin­taon eroo­sion ja käytön seu­rauk­se­na kulunut jopa liikku­jien tur­val­lisu­ut­ta vaaran­tavak­si. Rautaa, auton­renkai­ta sun­muu­ta nousee pin­taan kulu­misen seurauksena.

       Kuorikate on sopivin täyt­töaine , eikä mak­sa paljon. Talkoolaisia löy­tyy var­masti katet­ta levittämään. 

       Kaupun­gin raja kul­kee juuri kyseisen mäen poik­ki. Ravi­radan har­joi­tus­po­lut ja fris­bee­gol­frata ovat Espoos­sa. Olisiko­han tarvet­ta har­ras­taa vähän yhteistyötä kaupunkien välil­lä että saataisi­in alue vähän siistimmäksi?

       Vastaa

19. R.S:“Kaupungin raja kul­kee juuri kyseisen mäen poik­ki. Ravi­radan har­joi­tus­po­lut ja fris­bee­gol­frata ovat Espoos­sa. Olisiko­han tarvet­ta har­ras­taa vähän yhteistyötä kaupunkien välil­lä että saataisi­in alue vähän siistimmäksi?”

    Kyl­lä ja paljon. FR-rata taitaa sijai­ta molem­pi­en kaupunkien puolel­la ja nyt kun alueel­la tehdään rav­i­hevosille parem­pia tiey­hteyk­siä (ilm.), niin olisi järkevää ja kus­tan­nuste­hokas­ta ajaa täyteaineet ja kat­teet samoil­la koneil­la paikalle.

    Onko mah­dot­to­muus teknisen ja liikun­tavi­ras­ton tehdä yhteis­hankkei­ta ja vielä eri kaupunkien kesken ? (tai mitä viras­to­jen oikeat nimet ovatkaan)

    Kun­nat saisi­vat aikaan säästöjä täl­laisil­la yhteis­hankkeil­la ja ne oli­si­vat parem­pia kuin työn­tek­i­jöi­den yt- neu­vot­te­lut (lue potkut) Olen aina ihme­tel­lyt kun­taor­gan­isaa­tioiden pääl­liköi­den määrää. Mitä ihmettä ne kaik­ki oikein tekevät. Esim. hallintopääl­likön vir­ka. Eikö sen yht­enä työte­htävänä olisi etsiä syn­er­gioi­ta eri toimi­alo­jen välillä ? 

    Kun­nat ovat säästö­jen var­jol­la erot­ta­neet työn­tek­i­jöitä suorit­ta­jara­sol­la todel­la paljon. Säästöjä ei kuitenkaan syn­ny, kos­ka n. yhtä erotet­tua työn­tek­i­jää kohti palkataan vähin­tään yksi ellei kak­si pääl­likkö­ta­son virka­henkilöä. Ja palkat sen mukaisia.
    Sit­ten nämä pääl­liköt kil­pailut­ta­vat kun­nan työte­htävi­in yksi­ty­isiä yri­tyk­siä ali­hankki­joik­si. Kun­nat ovat muut­tuneet vähitellen yksi­ty­is­ten yri­tys­ten palkkaajiksi.
    Maal­likon mielip­i­teenäni väitän tämän ole­van epäter­ve kehi­tys­su­un­ta. Pääl­likkö­ta­so ei näe eikä tun­nista kun­ta­lais­ten kaikkia tarpei­ta. Usein he eivät edes ole kun­nan asukkaana.

    Miten esim. tapaus tur­val­lisu­us Tal­in fr-radal­la tulee huomioiduk­si ? Tehdäänkö anomus molem­pi­en kaupunkien liikun­tavi­ras­toi­hin, jois­sa sit­ten kir­joite­taan miet­intö , yhteen­ve­to, palaver­it viras­to­jen kesken jne. byrokra­ti­aa maail­man tap­pi­in asti.
    Sen sijaan vas­taa­va mes­tari voisi saa­da viran­halti­japäätök­sel­lä määräyk­sen toimit­taa tarvit­ta­vat nasseet oikeaan paikkaan. Vas­taa­va mes­tari soit­taa seu­ran edus­ta­jille ja yhdessä käy­dään paikan pääl­lä tsekkaa­mas­sa tarve. Seu­ra tuo paikalle talkooväen heille sopi­vana ajankohtana.

    Hom­ma olisi viikos­sa paketissa.

    Vastaa