Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olemme viikko viikol­ta viisaampia koronas­ta. Min­un näke­myk­seni ei ole muut­tunut kuukaudessa yhtään opti­mistisem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja.

Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille. Nykyiset rajoi­tus­toimet ja ihmis­ten muut­tumi­nen pelokkaam­mik­si on ollut paljon tehokkaam­paa kuin luulin. Nyt on mah­dol­lista pityää virus säästöliekil­lä siihen saak­ka, että rokote on saatavil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suuri epä­var­muus. On väit­teitä, että rokote saisi myyn­tilu­van jo tam­miku­us­sa. Sen ver­ran tot­tunut olen kuun­tele­maan eri­lais­ten start up ‑porukoiden myyn­tipuhei­ta, että suh­taudun näi­hinkin tietoi­hin vähän epäillen, mut­ta on mah­dol­lista, että epi­demia talt­tuisi rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kuitenkaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niinkin, että rokotet­ta ei tule lainkaan. Yhteenkään koron­aviruk­seen ei tietääk­seni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­tamisel­la” ei päästä nor­maali­in elämään

Haave, että tuti voidaan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maali­in elämään on min­un silmis­säni yhä pelkkää haave-ajat­telua. Tar­tut­tavu­us­luku on pidet­tävä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas lev­itä eksponentiaalisesti.

Yksilö­ta­sol­la on loogista alkaa käyt­täy­tyä rohkeam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka rav­in­to­las­sa on pieni, mut­ta viruk­sen kannal­ta kat­sot­tuna viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kiin­ni siitä, paljonko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on lev­itä. Jos siis ihmiset vaaran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­tymistään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­demi­an nopean lev­iämisen vai­heessa ja koko jut­tu aloite­taan alus­ta. Ekspo­nent­ti­funk­ti­ol­la on veikeitä ominaisuuksia.

Niin­pä tässä men­nään vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka tiukko­jen rajoi­tus­toimien val­lites­sa. Ehkä sit­ten on käytössä rokote tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­tavu­us­luku alle yhden. Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­tavu­usker­roin taitaa kuitenkin antaa asi­as­ta huonon kuvan. Keskimäärin virus on huono tart­tumaan, mut­ta näyt­tää ole­van tilantei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la riehakkaasti. Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.

Suurin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­tati­las­tot ovat olev­inaan tarkko­ja, val­taisa epäti­etopisu­us liit­tyy siihen, kuin­ka moni on taudin sairas­tunut ja kuin­ka moni on sairas­tut­tuaan tul­lut sille immuu­niksi. Jos vain toden­netut tapauk­set oli­si­vat havaitut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta olisi, taudin tap­pavu­us olisi Ital­ias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille ja Islannis­sakin vain viisi promil­lea. Kaik­ki riip­puu siitä, paljonko on lieviä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jotkut väit­tävät niitä ole­van kolmekym­menker­tainen määrä ja joidenkin mukaan korkein­taan toinen moko­ma. Arvioin kuukausi sit­ten, että taudin tap­pavu­us on neljä promil­lea enkä ole tätä arviotani muut­tanut, mut­ta on san­ot­ta­va, että olen tul­lut siitä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat häm­men­täviä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-ainetestit tuot­ta­vat vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta myös vääriä negati­ivisia. THL:n varmis­tuk­seen käyt­tämä neu­tral­isoin­titesti ei tuo­ta vääriä posi­ti­ivisia, mut­ta tuot­taako se vääriä negati­ivisia? On lievän muodon sairas­ta­neel­la ver­essään niin paljon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neu­tral­isoimaan viruk­sen? Oli miten oli, Suomes­sa, jopa Helsingis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väestö­ta­sol­la merk­i­tys­tä. Tukhol­ma on mie­lenki­in­toisem­pi tapaus.

Hoivako­tien asukkaiden eristäminen

Hoivako­tien osalta on pakko harki­ta uud­estaan. Niiden asukkaat elävät siel­lä elämän­sä kak­si viimeistä vuot­ta. Jos tau­ti pääsee lev­iämään niihin, noin joka kol­mas kuolee. Se puoltaa eristämistä, mut­ta erist6äminen merk­it­see, että val­ta osa nyky­i­sistä asukkaista ei tule enää koskaan tapaa­maan omaisi­aan. Hyväkun­toinen voi keskustel­la omais­ten­sa kanssa puhe­limel­la ja vilkutel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­heessa kädestä pitämi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ain­oa tapa saa­da kon­tak­ti; tästä min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta. Onko yksiselit­teis­es­ti hyvä aja­tus eristää hei­dät omai­sis­taan kuole­maansa asti vain, jot­ta kuole­maa voidaan pitkit­tää? Saisiko van­hus itse vali­ta – tai jos ei siihen enää pysty, omaiset? Sil­loin samaan yksikköön pitäisi lait­taa tietysti samoin valinneita.

Kesä­tauko?

Yksi ske­naario on, että virus menee kesä­tauolle, kuten muutkin koron­aviruk­set tekevät – tai siis siir­tyy eteläisen pal­lon­puoliskon murheek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­ti­in turhaan.

Joskus mar­rasku­us­sa se tulee siinä tapauk­ses­sa takaisin. Suo­mi, joka on päässyt pan­demi­as­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sista maaperää viruk­sel­la. Vaik­ka olemme ehkä voineet vähän höl­lätä alkusyksys­tä, rajoituk­set tule­vat uud­estaan voimaan.

Jos kesä ei karko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­demia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että koulut avat­ti­in vaan kos­ka ihmis­ten pelokku­us on vähen­tynyt. Met­rossakaan ei enää saanut omaa vaunua. Paljon enem­män on ihmisiä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmisiä mon­en hen­gen joukkoina. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaako virus muuntuneena?

Muut koron­aviruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tävät näin immu­ni­teetin. Nähtäväk­si jää, tekeekä SARS ‑COV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sairas­tut­taa uud­estaan (joskin toden­näköis­es­ti lievem­min) taidin jo sairas­tanei­ta. Sil­loin myös rokot­teen valmis­t­a­mi­nen vaikeu­tuu. Rokote saat­taa olla jo van­hen­tunut, kun se on saanut myyntiluvan.

Toden­näköis­es­ti muuntues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pavak­si, mut­ta var­muut­ta tästä ei ole. Virus men­estyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan päästää tämän levit­tämään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikäli ikävä, että se on lieväoireinen viikon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaataa tämän sänkyyn vas­ta seu­raaval­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaar­al­lise­na ikäih­misille, siitä tulee vak­i­tu­inen seu­ralaisemme ja tulemme näkemään eli­na­jan odot­teen jyrkän laskun jon­nekin 1970-luvun tasolle.

Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­demia ja sen aiheut­ta­mat rajoituk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa. Siitä ei pääse eroon, vaik­ka pois­taisi kaik­ki rajoituk­set. Kukaan ei ole kieltänyt ketään men­emästä ostok­sille Stock­alle, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väljää. (Nyt saa hyvää palvelua, voin suositel­la!) Suomen vien­ti sakkaa joka tapauk­ses­sa. Koko Varsi­nais-Suo­mi voi joutua vaikeuk­si­in, kos­ka lois­toris­teil­i­jöitä ei taide­ta tila­ta enää täl­lä vuosikymmenel­lä. Jos sak­salaiset joutu­vat lakkaut­ta­maan yhden autote­htaan kysyn­nän heikken­e­misen vuosi, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­telijöistä voi muuten tul­la Finnver­alle todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jatkos­sakin kansan­taloudelle 1,2 mil­jar­dia euroa viikos­sa, vuo­den 2021 lop­pu­un men­nessä laskua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kansan­talous on aivan kural­la eikä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edessä on aivan järkyt­tävä meno­jen ja etuuk­sien karsin­ta. Ysikään taloustyöryh­mä ei ole uskaltanut laskea, mitä vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka jatku­va epi­demia tulee mak­samaan. Vihriälän työryh­mäkin pehmoili ja puhui muu­ta­man mil­jardin euron kipupaketista.

Jokaista suo­ma­laista kohden lasku olisi 16 000 euroa ja jokaista tulon­saa­jaa kohden 36 000 euroa.

Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

Tietysti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voidaan pienen­tää pois­ta­mal­la turhia mut­ta kalli­ita rajoituk­sia ja kehit­tämäl­lä tehokkaampia. Koulut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Olisi taloudel­lis­es­ti todel­la arvokas­ta tietää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Helsingis­säkin on kym­meniä tar­tun­taketju­jen jäljit­täjiä, toivoisin, että nämä keräävät tietoa myös tar­tun­tati­lanteista. Ainakaan ruokakaup­po­jen työn­tek­i­jät eivät näytä ole­van suures­sa riskissä. Tuskin sil­loin myöskään asi­akkaat ovat.

Mitä tehokkaam­min pystytään uudet tar­tun­nat jäljit­tämään, sitä vähem­män tarvi­taan mui­ta rajoi­tus­toimia. Jos tar­tun­to­ja on päivässä 20, jäljit­tämi­nen on toki helpom­paa kuin jos niitä olisi 500.

Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.

Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sel­l­ainen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen. Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karan­tee­nille. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta.  Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.

Etelä-Kore­as­sa se kyl­lä toimii, mut­ta sil­lä in hin­tansa. Nyt siel­lä on tuhat ihmistä alit­stunut homobaaris­sa. Vira­nomaiset otta­vat hei­hin kaikki­in “diskreetisti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jalle ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homobaaris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viikkoon töi­hin. Kaik­ki tietävät, mis­sä se suuri altistu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työu­ralle Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­si­ivil­la lisä­tyt tek­stit huo­mat­tuani, että ne oli­vat jääneet pois suun­nit­tele­mas­tani tekstistä.

 

165 vastausta artikkeliin “Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja”

  1. Oli­pa hyvä kir­joi­tus, kaikesta samaa mieltä! Toiv­ot­tavasti kuitenkin olet väärässä, eikä tilanne ole noin paha. Kiitos.

    Vastaa

    1. Mielestäni tähän vaikut­taa kak­si asiaa

      1) viruk­sen lev­iämi­nen ei ole kovin tehokas­ta. Tästä oli puhet­ta jo taudin alkuaikoina, että korona virustyyp­pinä on huono leviämään.

      2) se lev­iää pienen osan, eli siis ns. super­tar­tut­ta­jien kaut­ta tehokkaasti.

      Yksinker­tais­es­ti super­tar­tut­ta­jat eivät ole saa­neet mah­dol­lisu­ut­ta tar­tut­taa mui­ta kuin per­heen­jäsenet. Tau­ti on sit­ten podet­tu pois perhepiirissä.

      Tämän täy­tyy olla ainakin osak­si kokoon­tu­miskiel­to­jen ansios­ta, eli kesän festare­i­ta ei ole turhaan peruttu.

      Vastaa

      1. Tähän liit­tyy paljon epä­var­muut­ta. Mut­ta on tosi­aan var­maan niin, että eri­tyis­es­ti sisätilois­sa use­am­man ihmisen yhtäaikaista oleskelua tulee rajoit­taa voimakkaasti. 

        Uskon että Uuden-See­lan­nin mallis­sa talous voidaan ava­ta läh­es 100 % ilman, että tau­ti läh­tee uudelleen leviämään.

        Valitet­tavasti keskustelua näyt­täisi edelleen hal­lit­se­van julk­isanoma­ton lau­ma­suo­jan haikailu. Se tulee meille kalliiksi.

      2. Olisi muka­va tietää mihin uskosi Uudensee­lan­nin osalta perus­tuu? Tau­ti­han tuli sinne jo ker­ran. Mik­si ei uud­estaan ja uudestaan?
        Yristämi­nen onni­tuu vain eristämäl­lä ja sil­loin ei voi “ava­ta” taloutta.
        Ain­oa pato­geeni joka tietääk­seni on tukah­dutet­tu on isorokko. Kaik­ki muut ovat edelleen vier­aanamme. On varsin toden­näköistä että näin käy myös koronalle.
        Lau­ma­suo­ja on hyvä kysymys enkä pidä sitä haikailu­na vaan keinona elää tämän viruk­sen kanssa. Ruot­sis­sa taide­taan tuo saavut­taa. Sil­lä on kyl­lä hin­tansa. 170 alle 60 vuo­ti­as­ta on kuollut.

      3. Lasse:
        Olisi muka­va tietää mihin uskosi Uudensee­lan­nin osalta perus­tuu? Tau­ti­han tuli sinne jo ker­ran. Mik­si ei uud­estaan ja uudestaan?
        Yristämi­nen onni­tuu vain eristämäl­lä ja sil­loin ei voi ”ava­ta” taloutta.
        Ain­oa pato­geeni joka tietääk­seni on tukah­dutet­tu on isorokko. Kaik­ki muut ovat edelleen vier­aanamme. On varsin toden­näköistä että näin käy myös koronalle.
        Lau­ma­suo­ja on hyvä kysymys enkä pidä sitä haikailu­na vaan keinona elää tämän viruk­sen kanssa. Ruot­sis­sa taide­taan tuo saavut­taa. Sil­lä on kyl­lä hin­tansa. 170 alle 60 vuo­ti­as­ta on kuollut.

        Tart­tuvu­us­luku pitää pitää keskimäärin alle yhdessä. Tai korkein­taan aivan hie­man yli yhden. Tämä pätee kaikki­in mai­hin, muuten tapauk­sia tulee liikaa pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Tiedämme viruk­ses­ta ja sen tor­jun­nas­ta paljon enem­män kuin aikaisemmin. 

        Tart­tuvu­us­lu­vun alen­t­a­mi­nen on helpom­paa kun tapauk­sia on vähem­män. Jäljitä-tes­taa-eristä-strate­gia on tehokkaampi kuin tapauk­sia on vähän. Tätä voidaan tekni­ikalla jonkin ver­ran tehostaa. Lisäk­si uudet aal­lot ovat aluk­si paikallisia, joten paikalliset toimet riit­tävät. Suo­jaimien käyt­tö ja sisäl­lä tapah­tu­vat use­am­man ihmisen pitkäaikaiset oleske­lut pitää lopettaa. 

        Tapaus­määriä ollessa pienet on tarvit­tavien toimien kus­tan­nus kohtu­ullisen pieni. Ja ihmiset uskaltau­tu­vat kulut­ta­maan. Näistä syistä uskon, että Uuden-See­lan­nin (ja mon­en muun maan) malli on se mihin maat lop­pu­jen lopuk­si pää­tyvät ennen rokotet­ta tai hyvää lääkehoitoa.

        Epäilen, ettei Ruot­si ole lähel­läkään lau­ma­suo­jaa. Tähän viit­taa­vat muiden maid­en testit, viimeisim­pänä Espan­ja, jos­sa vas­ta-ainei­ta on alle 5 % ja epi­demia on ollut siel­lä Ruot­sia pahempi. Sen perään haikailu ei enää ole järkevää.

  2. Asial­lista pohd­in­taa, kiitokset! 

    Kiitos myös siitä, kun jak­sat toimia soi­h­dun kan­ta­jana jär­jen puoles­ta. Kovasti tun­tuu osa porukas­ta pelkäävän ja pelkäävän ihmisen reak­tiot ovat aika rajuja.

    Vastaa

  3. Opti­misti­na halu­an kyseenalais­taa roko­tuk­sen saatavu­u­den hitau­den. Oxfordin yliopis­ton kehit­tämää rokotet­ta on saatavil­la syyskus­sa 40 miljoon­aa annos­ta. Fau­ci ker­toi, että ryh­mä jos­sa hän on mukana tuo markki­noille sato­ja miljoo­nia rokot­tei­ta tamiku­us­sa. Häneltä kysyt­ti­in, että sen­hän piti kestää 10–18kk! Siihen hän vas­tasi, että “Kyl­lä. Niin sanoin tammikuussa”.
    Sit­ten on vielä ainakin 120 mui­ta valmis­ta­jaa. Use­at tekevät varas­toon valmi­ik­si ja jos ei saa myyn­tilu­paa niin sit­ten roski­in. Ris­ki kan­nat­taa ottaa. Valmi­s­tat 500 miljoon­aa rokotet­ta ja osuu nap­pi­in. Hin­ta vaik­ka 50€/rokote = paljon rahaa.
    Tässä hyvä Naturen artikke­li, jos­sa ker­ro­taan eri rokote­tyypeistä niin, että täl­lainen kovakalloinenkin tavis ymmärtää. https://www.nature.com/articles/d41586-020–01221‑y

    Vastaa

    1. Pekka Kyl­liäi­nen: Sit­ten on vielä ainakin 120 mui­ta valmistajaa. 

      Muis­te­len luke­neeni, että rokot­tei­ta lie­nee valmis­teil­la toista tuhat­ta. Osa tehdään pahem­min metelöimät­tä tai edes WHO:lle ilmoittamatta.

      Kova on siis usko asiantun­ti­joiden piiris­sä, että rokote saadaan aikaiseksi. 

      Paljon riip­puu vira­nomai­sista. Rokote voi olla tes­tat­tu valmi­ik­si jo syksyl­lä, kun­han altistustestit sallitaan.

      Vastaa

    2. Pekka Kyl­liäi­nen:
      Opti­misti­na halu­an kyseenalais­taa roko­tuk­sen saatavu­u­den hitau­den. Oxfordin yliopis­ton kehit­tämää rokotet­ta on saatavil­la syyskus­sa 40 miljoon­aa annos­ta. Fau­ci ker­toi, että ryh­mä jos­sa hän on mukana tuo markki­noille sato­ja miljoo­nia rokot­tei­ta tamiku­us­sa. Häneltä kysyt­ti­in, että sen­hän piti kestää 10–18kk! Siihen hän vas­tasi, että ”Kyl­lä. Niin sanoin tammikuussa”.
      Sit­ten on vielä ainakin 120 mui­ta valmis­ta­jaa. Use­at tekevät varas­toon valmi­ik­si ja jos ei saa myyn­tilu­paa niin sit­ten roski­in. Ris­ki kan­nat­taa ottaa. Valmi­s­tat 500 miljoon­aa rokotet­ta ja osuu nap­pi­in. Hin­ta vaik­ka 50€/rokote = paljon rahaa.
      Tässä hyvä Naturen artikke­li, jos­sa ker­ro­taan eri rokote­tyypeistä niin, että täl­lainen kovakalloinenkin tavis ymmärtää. https://www.nature.com/articles/d41586-020–01221‑y

      Pekka Kyl­liäi­nen: Sit­ten on vielä ainakin 120 mui­ta valmistajaa.

      Rokot­tei­den kehit­tämis­hankkei­ta on tuo luokkaa 120 kap­palet­ta. Laa­jamit­taiseen valmis­tamiseen pystyviä taho­ja on paljon vähem­män lääkealan voimakkaas­ta keskit­tymis­es­tä johtuen. Julkisen sek­torin valmis­tuska­p­a­siteet­tia on vain muu­ta­mal­la väk­ilu­vul­taan suurel­la maal­la, jot­ka ovat pitäneet tältä osin toim­i­tus­var­muut­ta yllä, kun tietävät, että tosi­paikan tullen kau­pal­liset valmis­ta­jat eivät pysty tuot­ta­maan rokotet­ta koko väestölle ker­ral­la. Yhdel­läkään Pohjo­is­maal­la ei ole ollut rokot­tei­den valmis­tus­ta enää vuosiin.

      Vastaa

      1. Mikko H:
        Yhdel­läkään Pohjo­is­maal­la ei ole ollut rokot­tei­den valmis­tus­ta enää vuosiin.

        Nyt olisi erit­täin hyvä aika aloit­taa. 1,2 mil­jar­dia per säästet­ty viikko antaa aika paljon rahaa laitet­tavak­si henkilökun­nan, raa­ka-ainei­den ja lait­tei­den han­k­in­taan. Aikaakin on puoles­ta vuodes­ta pari­in vuot­ta käytet­täväk­si. Toiv­ot­tavasti hal­li­tus on jo käyn­nistänyt han­kkeen tai ainakin kysynyt yhteis­po­h­jais­maista yhteistöhalukkuutta.

    3. valmi­ita rokot­tei­ta voi syksyl­lä olla mon­takin. Mut­ta yhtäkään niistä ei siinä vai­heessa ole todistettu:
      — toimivaksi
      — turvalliseksi

      Ens kevätkin on kovin nopea aikataulu jär­jestää kolme kier­rosta testejä.

      Rokot­teista tes­taus kestää poikkeuk­set­ta kauem­min kuin kehitys

      Vastaa

  4. Voit­teko kuvitel­la eurovi­isut Hol­lan­nis­sa, jos olisimme men­neet nol­lal­in­jal­la koko Euroopassa?

    Vastaa

  5. Veikkaan, että tämä rahoite­taan niin kuin sodatkin, setelipain­ol­la ja inflaa­ti­ol­la. Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imelle vain pitäisi tehdä sitä ennen jotain.

    Ja Suomen perus­tus­lain tulk­it­si­joille. Kun inflaa­ti­ol­la saadaan merkit­tävästi hin­tata­soon sido­tut eläk­keet hilat­tua taivaisi­in samaan aikaan kun palkkata­so pysyy paikallaan, ja perus­tus­laki­asiantun­ti­jat ovat sitä mieltä että suurten ikälu­okkien keskenään jälkipolville sopi­mat eläkevelvoit­teet ovat perus­tus­lain omaisu­u­den­suo­jan piiris­sä, ollaan niin san­otusti jän­nän äärel­lä. Kir­sikkana tuos­sa kakkupökäleessä on tietysti vielä se, että kun pölyn laskeudut­tua ale­taan laske­maan kuka koko sotkus­ta hyö­tyi ja kuin­ka paljon, vas­taus on se, että näil­lä kaikil­la sadoil­la mil­jardeil­la saati­in eläkeläisille muu­ta­ma kuukausi eli­naikaa lisää. 

    Olisiko­han aika miet­tiä per­in­tövero uusik­si? Todel­liset mak­se­tut pros­en­tit ihan reilusti ylös, mut­ta kiin­teästä omaisu­ud­es­ta johonkin rajaan asti per­in­tövero mak­set­taisi­in vas­ta kun se myydään?

    Vastaa

    2. tcrown: Olisiko­han aika miet­tiä per­in­tövero uusik­si? Todel­liset mak­se­tut pros­en­tit ihan reilusti ylös, mut­ta kiin­teästä omaisu­ud­es­ta johonkin rajaan asti per­in­tövero mak­set­taisi­in vas­ta kun se myydään?

      Eniten­hän tuos­sa mainit­se­mas­sasi tilanteessa kär­sii lop­ul­ta val­tio, jon­ka pus­sista kallis van­hus­ten­hoito (muk.luk.sairaan-) mak­se­taan. Jos nyt sit­ten käytän­nössä siir­retään tuo veron­per­in­tä tule­vaisu­u­teen niin sit­ten ei saa huudel­la valtionvelasta.

      Vastaa

    3. “Suurten ikälu­okkien keskenään jälkipolville sopi­mat eläkevelvoit­teet ovat perus­tus­lain omaisu­u­den­suo­jan piiris­sä.” Eivät oikeasti edes ole, mut­ta kuka uskaltaa sanoa tuon ääneen? Ahneet ikälu­okat ovat kiusal­lisen tun­nol­lisia äänestäjiä..

      Vastaa

    4. tcrown: Kun inflaa­ti­ol­la saadaan merkit­tävästi hin­tata­soon sido­tut eläk­keet hilat­tua taivaisi­in samaan aikaan kun palkkata­so pysyy paikallaan

      Jos inflaa­tio saa reaali­palkat laske­maan tuol­la taval­la (sen sijaan, että palkkain­flaa­tio pysy­isi hin­tain­flaa­tion tahdis­sa), niin sil­loin palkat ovat olleet markki­noiden tas­apain­opalkko­jen yläpuolelle, jol­loin niiden sietääkin laskea, että voidaan vält­tää turhaa työttömyyttä.

      Tuo tilanne muuten lask­isi myös eläkkeitä reaalis­es­ti, joskin vain viides­osan siitä, mitä palkat reaalis­es­ti laskevat.

      Vastaa

  6. Eri­no­mainen teksti.

    Opti­mis­teille muu­tamia oljenkorsia:
    — tarken­tu­vat ja kehit­tyvät hoitokäytän­nöt voivat laskea kuolleisu­ut­ta merkittävästi
    — rokot­tei­ta on siis jo koeryh­mil­lä, jos tulok­set hyviä niin riskiryh­mien vapaae­htoisia rokot­ta­mal­la kuolleisu­u­teen voidaan vaikuttaa
    — edelleenkin on epä­selvää, mis­sä määrin van­ho­jen koron­ain­fek­tioiden vas­ta-aineet vaikuttavat
    — tes­taamises­sa kehi­tysaskelei­ta: syl­jestä, tarkem­min, halvem­min, nopeam­min. Voi helpot­taa hallintaa ja mah­dol­lis­taa parem­min vaik­ka lentomatkustusta

    Lisäk­si:
    — eri maid­en ja aluei­den kehi­tyk­ses­tä tieto lisään­tyy: Tukhol­ma vs Kööpen­ham­i­na, Chica­go vs München, Helsin­ki vs Oslo, Soul vs. Milano.

    Vastaa

  7. Tutkimuk­sen Neu­tral­iz­ing anti­body respons­es to SARS-CoV­‑2 in a COVID-19 recov­ered patient cohort and their impli­ca­tions mukaan neu­traloivien vas­ta-ainei­den pitoisu­udet oli­vat alle mit­taus­ra­jan 10/175 tapauk­ses­sa kun tutkit­ti­in toipunei­ta vähäoireisia poti­lai­ta. Tääl­lä samaa tutkimus­ta on tulkit­tu s.e. 30% poti­laista neu­traloivien vas­ta-ainei­den pitoisu­udet oli­vat hyvin pieniä. Tästä voi yrit­tää haarukoi­da väärien negati­ivis­ten osu­ut­ta jos tietää minkälaisia pitoisuuk­sia Suomes­sa käytet­tävil­lä menetelmil­lä pystytään tunnistamaan.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on miten nämä poti­laat sit­ten pois­ti­vat viruk­sen elim­istöstään. Otos on voi olla hyvin vääristynyt, kos­ka kaikil­la oli kuitenkin sen ver­ran oire­i­ta että oli­vat kään­tyneet ter­vey­den­huol­lon puoleen. Tämä herät­tää tietysti epäi­lyk­sen ettei maail­man­laa­juis­es­ti havait­tu tar­tun­to­jen määrän ekspo­nen­ti­aalisen kasvun kään­tymi­nen nopeasti lin­eaarisek­si liit­ty­isikään (pelkästään) rajoi­tus­toimien tehokku­u­teen vaan (myös) oireet­tomien ja vähäoireis­ten tar­tun­to­jen kehit­tämään lau­ma­suo­jaan. Ääneena­jat­telua tämän suh­teen on har­joit­tanut vähän kir­i­herkkä epi­demi­olo­gi Mikko Pau­nio blo­gia­r­tikke­lis­saan Koron­a­pan­demia koh­ta ohi?.

    Vastaa

    1. spot­tu: Mie­lenki­in­toinen kysymys on miten nämä poti­laat sit­ten pois­ti­vat viruk­sen elimistöstään.

      Vas­ta-aineet ovat yksi osa immuu­ni­jär­jestelmää, mut­ta eivät ain­oa. Linkkaa­mas­sasi blogikir­joituk­ses­sakin viitataa solu­välit­teiseen immuu­ni­vas­teeseen, jos­sa myös syn­tyy ‘muisti’ vas­taavasti kuten immuu­ni­jär­jestelmä pitää ker­ran tehokkaik­si havait­tu­ja vas­ta-ainei­ta yllä.

      Vastaa

      1. Mikko H: Vas­ta-aineet ovat yksi osa immuu­ni­jär­jestelmää, mut­ta eivät ain­oa. Linkkaa­mas­sasi blogikir­joituk­ses­sakin viitataa solu­välit­teiseen immuu­ni­vas­teeseen, jos­sa myös syn­tyy ’muisti’ vas­taavasti kuten immuu­ni­jär­jestelmä pitää ker­ran tehokkaik­si havait­tu­ja vas­ta-ainei­ta yllä.

        Niin, vai onko tutkit­tu vas­ta-ainei­ta väärille pro­tei­ineille? Kom­bi­naa­tio N, ORF3b, ORF8 vaikut­taisi Spikeä edus­tavam­mal­ta. (medrX­iv.

        En ihan suo­ral­ta kädeltä osta aja­tus­ta että lapset infek­toi­tu­isi­vat vähem­män hel­posti, maa­likos­ta yksinker­taisem­pi seli­tys on että vas­ta kehi­tys­vai­heessa ole­va immuu­ni­jär­jestelmä reagoi eri taval­la. Uudessa Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­ses­sakin lap­sil­la oli oleel­lis­es­ti vähem­män mitat­tu­ja vas­ta-ainei­ta (<1v 1,1%, 1–4v 2,2%, 5–9v 3%) kun keskiar­vo on 5%. Jospa mit­tari on ollut virheellinen?

        Muutenkin, virus on kier­rel­lyt Espan­jas­sa nyt kolme kuukaut­ta helmiku­un puolestavälistä alka­en, joista ensim­mäisen kuukau­den täysin rajoit­ta­mat­tomasti mukaan­lukien lask­i­aiskarnevaalit ja ties kuin­ka mon­ta jalka­pal­lo-ottelua. Aja­tus että tänä aikana keskimäärin vain 5% olisi saanut tar­tun­nan tun­tuu aika epäuskottavalta.

      2. Siinä ole­tuk­ses­sa, että lapset eivät saisi tar­tun­to­ja, tosi­aan on ongelmia. Lap­sia on aika mon­es­sa paikas­sa tes­tat­tu oleel­lis­es­ti vähem­män, kun tes­taamisen kri­teer­inä on ollut voimakkaat oireet, joi­ta lap­sil­la ei juuri ilmene.

        En tiedä tarkalleen, miten neu­tral­isaa­tiotesti tehdään, enkä ole lukenut tieteel­lisiä julka­isu­ja niin tarkkaan. Vas­ta-ainei­den määrät verenkier­rossa ilmeis­es­ti vai­htel­e­vat paljon, ja se ei vält­tämät­tä suo­raan ker­ro immu­ni­teetin tasos­ta. Ter­veel­lä ihmisel­lä vas­ta-ainei­ta voi näkyä ver­essä vain niukasti sil­loin, kun infek­tio ei ole pääl­lä, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmä alkaa nopeasti tuot­taa vas­ta-ainei­ta lisää kun tau­d­i­nai­heut­ta­ja ilmaan­tuu elim­istöön. Voisin kuvitel­la, että neu­tral­isaa­tiotestit ovat jonkin ver­ran herkkiä tälle, eli sitä kaut­ta voi tul­la vääriä negati­ivisia. Vas­ta-ainei­ta on, mut­ta ei yhdessä ver­inäyt­teessä niin paljon, että selvästi estäi­sivät viruk­sen lisään­tymisen testiolosuhteissa.

      3. Mikko H: Ter­veel­lä ihmisel­lä vas­ta-ainei­ta voi näkyä ver­essä vain niukasti sil­loin, kun infek­tio ei ole pääl­lä, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmä alkaa nopeasti tuot­taa vas­ta-ainei­ta lisää kun tau­d­i­nai­heut­ta­ja ilmaan­tuu elimistöön.

        Täl­lainen dynami­ik­ka ja sen hidas­tu­mi­nen iän funk­tiona voisi selit­tää Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­sen löy­dök­sen, jos­sa vas­ta-ainei­ta ei suinkaan ole eniten sosi­aal­isim­mil­la nuo­ril­la ikälu­okil­la, vaan 75–79 ‑vuo­ti­ail­la miehillä ja 70–74 ‑vuo­ti­ail­la naisil­la. Infek­tion jäljiltä mitat­tavia vas­ta-ainei­ta olisi siis jäänyt van­hem­mille suurem­pia määriä, ja nuorem­mil­ta ne oli­si­vat ehti­neet poistua.

        Tämä kyl­lä tek­isi tyhjäk­si päätelmän että ilman vähin­tään viikko­jen pitkit­täis­tutkimus­ta pystyt­täisi­in havain­nos­ta “5% väestöstä on SARS-Cov­‑2 vas­ta-ainei­ta” tekemään johtopäätös “vain 5% on sairas­tanut Covid-19:n”. Pitäisin merkit­tävästi suurem­paa taudin sairas­tanei­den osu­ut­ta Espan­jas­sa hyvin mah­dol­lise­na, eri­tyis­es­tikin kun rajoi­tusten purkami­nen ei näytä lisäävän uusia tau­ti­havain­to­ja. On mie­lenki­in­toista nähdä mitä tapah­tuu kun metropolien (Madrid, Barcelona) rajoituk­sia uskalletaan isom­mas­sa määrin purkaa. Tois­taisek­si tiede­tään ettei las­ten ulkoilun sal­limisel­la joitain viikko­ja sit­ten ole ollut mitat­tavaa vaiku­tus­ta tau­ti­ta­pauk­si­in metropoleissakaan.

        Ruotsin (Tukhol­man) tule­vat vas­ta-aineitutkimuk­set ovat suo­ma­laisit­tain vieläkin mie­lenki­in­toisem­pia johtuen nyt Suomes­sakin val­i­tus­ta saman­lais­es­ta rajoi­tuslin­jas­ta, siel­lä uusien tau­ti­ta­pausten ja tau­tikuolemien huip­pu on ollut paljon mata­lampi, eikä ter­vey­den­huol­lon ylikuor­mit­tumi­nen ole ollut lähelläkään.

    2. Tässä tutkimuk­ses­sa
      https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/jmv.25986
      havait­ti­in että seu­lon­tat­estin posi­ti­ivi­sista vas­ta-aine­tu­lok­sista vain puo­let läpäisi neu­tral­isaa­tiotestin, ja havain­toa selitetään seuraavasti:

      “The fact that we detect­ed fair­ly low neu­tral­iz­ing titres in sam­ples and that only half of those assessed pos­i­tive on ELISA may be due to dif­fer­ent fac­tors: (a) at this stage the human pop­u­la­tion is com­plete­ly naïve about this CoV strain, and sev­er­al waves of expo­sure to the pathogen may be nec­es­sary to stim­u­late a strong neu­tral­iz­ing response; (b) as it has already proved for oth­er virus­es, such as Las­sa, neu­tral­iz­ing anti­bod­ies are not always elicit­ed after vac­ci­na­tion or nat­ur­al infec­tion; in fact, oth­er mech­a­nisms of the immune sys­tem may be involved in the pro­tec­tion, such as the complement-fixation reac­tion medi­at­ed by IgG and IgG, antigen-dependent cel­lu­lar cyto­tox­i­c­i­ty and T-cell respons­es. Sam­ples that are not able to show a high sig­nal on ELISA (bor­der­line sam­ples) may, instead, have neu­tral­iz­ing capa­bil­i­ties, as it was con­firmed by three of our samples.”

      Sak­sas­sa tehdyssä Heins­ber­gin vasta-ainetutkimuksessa
      https://www.ukbonn.de/C12582D3002FD21D/vwLookupDownloads/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf/%24FILE/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf
      ilmiötä kom­men­toidaan seuraavasti:

      “Like­wise a lack of virus neu­tral­iza­tion does also not exclude a past infec­tion as there is ample evi­dence that not all anti­body respons­es neu­tral­ize but still may pro­vide some degree of pro­tec­tive immunity.”

      Vastaa

  8. “Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.”

    Minus­takin tämä kuu­lostaa uskot­taval­ta ja mietin, voisiko lis­taa jatkaa vielä yhdel­lä. Mei­dän soma­liväestössä tau­ti on levin­nyt 9‑kertaisesti ver­rat­tuna koko väestöön. Soma­lin kielessä on paljon voimakkai­ta kurkkuään­teitä ja puheessa “räkä lentää”, noin kuvaannollisesti.

    Hol­lan­nin kielessäkin näitä on, eivätkä Hol­lan­ti ja Bel­gia ihan koronal­is­tan hän­täpäässä ole, Bel­gia varsinkaan. Voisiko äidinkieli selit­tää taudin leviämistä?

    Brit­tile­hdis­tö kir­joit­ti myös tau­ti­ti­lanteesta Soma­lias­sa. Tilas­to­ja ei ole, mut­ta hau­tausurakoit­si­jalle tulee ruumi­ita kym­menker­tainen määrä tavallisesta.

    Vastaa

    1. Hol­lan­nis­sa on val­ta­va var­i­anssi maan sisäl­lä. Etelässä, mis­sä se on levin­nyt pahiten, oli erään­lainen karnevaali juuri pahim­paan mah­dol­liseen aikaan — juuri kun tau­ti oli tosi­asi­as­sa levin­nyt Italiasta/Itävallasta, mut­ta hal­li­tus ei ollut ehtinyt vielä reagoi­da. Pohjoises­sa sen sijaan luvut ovat merkit­tävästi pienempiä.

      Kart­ta yms https://www.rivm.nl/coronavirus-covid-19/actueel

      Vastaa

    2. Tek­sti erit­täin hyvää mut­ta luulen kyl­lä että tar­tun­taan tarvi­taan kun­non pis­aroi­ta eli pitää kyl­lä huu­taa tai laulaa ihan tosis­saan enkä ole var­ma saadaanko sil­loinkaan yskäsyä tai aivas­tus­ta vas­taavaa tulosta. Tau­ti näyt­tää lev­iävän tosi huonos­ti. Tästä olisi hyvä saa­da lisäti­etoa jäljit­täjiltä. Sitä odottaessa.

      Vastaa

    3. Daniel Fed­er­ley:
      ”Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.”

      Minus­takin tämä kuu­lostaa uskot­taval­ta ja mietin, voisiko lis­taa jatkaa vielä yhdel­lä. Mei­dän soma­liväestössä tau­ti on levin­nyt 9‑kertaisesti ver­rat­tuna koko väestöön. Soma­lin kielessä on paljon voimakkai­ta kurkkuään­teitä ja puheessa ”räkä lentää”, noin kuvaannollisesti.

      Hol­lan­nin kielessäkin näitä on, eivätkä Hol­lan­ti ja Bel­gia ihan koronal­is­tan hän­täpäässä ole, Bel­gia varsinkaan. Voisiko äidinkieli selit­tää taudin leviämistä?

      Brit­tile­hdis­tö kir­joit­ti myös tau­ti­ti­lanteesta Soma­lias­sa. Tilas­to­ja ei ole, mut­ta hau­tausurakoit­si­jalle tulee ruumi­ita kym­menker­tainen määrä tavallisesta.

      Super­levit­täjät siis selvin­nyt arvoitus. Huu­ta­jat ja kurkkuääniä sisältäviä kieliä käyttävät. 

      Kuten edel­lä ja Osmo kir­joit­ti­vat, kurkus­ta syvältä lähtevät pis­arat ovat super­levi­tys­tä. Espan­jankielessä ja ital­ias­sa puhe on jatku­vaa “pörinää” ilman nielemisiä välis­sä. Suomenkielessä puhu­munen on rauhal­lista ja hil­jaista, pait­si urheilukat­so­moissa ja baaritiskeillä.

      Vastaa

  9. Gen­evessä tehty­jen vas­ta-ainetestien mukaan tes­taa­mat­to­mia posi­ti­ivisia on noin 10 ker­tainen määrä. Toki ker­roin riip­puu tes­taamisen määrästä. Tukhol­mas­sa on siten sairas­tanei­ta 100000–200000 eli max. 10%. Kuollei­ta 0.8–1,5%. Täysin epä­var­mo­ja luku­ja, mut­ta var­masti lähempänä oikeaa kuin Ruotsin viral­liset ennus­teet. New Yorkissa voidaan olla lähel­lä 20%. Kuolleisu­us noin 0,8%.

    Laskun mak­sami­nen kaataa ainakin euron tai sen sään­töjä on muutettava.

    Vastaa

  10. Mik­si tukah­dut­ta­mi­nen näyt­tää onnis­tu­van Islannis­sa, Itä­val­las­sa, Nor­jas­sa, Virossa ym.? Mitkä ovat suo­ma­laiset eri­ty­ispi­ir­teet jot­ka johta­vat tukah­dut­tamis­strate­gian mahdottomuuteen?

    Vastaa

    1. Mitkä ovat suo­ma­laiset eri­ty­ispi­ir­teet jot­ka johta­vat tukah­dut­tamis­strate­gian mahdottomuuteen?

      Voisiko se olla rehellisyys? Se, että maat puhu­vat tukah­dut­tamis­es­ta ei vielä tarkoitya, että ne oli­si­vat siinä onnis­tuneet. Virus on tukahd­futet­tu sit­ten, kun kolmeen kuukau­teen ei ole tul­lut yhtään uut­ta tar­tun­taa ja maan rajo­jen ylit­tämi­nen on kiel­let­ty kokonaan.

      Vastaa

      1. Viro­han sal­lii matkus­tamisen saman­laisen epi­demi­ol­o­gisen tilanteen omaavien Balt­ian maid­en kanssa, samoin Aus­tralia Uuden-See­lan­nin jne. Käytän­nössähän tukah­du­tus tarkoit­taa eradikoin­nin sijaan tar­tun­to­jen painamista niin alas että kaik­ki tar­tun­taketjut tun­netaan. Viro on selkeästi pääsemässä tälle asteelle muu­ta­mal­la päivit­täisel­lä tartunnallaan.

        Ensi vuosi voi tuo­da uuden­laisia mas­saseu­lon­tamenetelmiä. Kiina­han yrit­tää nyt mas­saseu­loa koko Wuhanin väestön.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Voisiko se olla rehellisyys? Se, että maat puhu­vat tukah­dut­tamis­es­ta ei vielä tarkoitya, että ne oli­si­vat siinä onnis­tuneet. Virus on tukahd­futet­tu sit­ten, kun kolmeen kuukau­teen ei ole tul­lut yhtään uut­ta tar­tun­taa ja maan rajo­jen ylit­tämi­nen on kiel­let­ty kokonaan.

        Keskustelua taitaa osaltaan vaikeut­taa se, että tukah­dut­tamisel­la nähtävästi voidaan tarkoit­taa eri asioi­ta. Käsit­tääk­seni monis­sa mais­sa tukah­dut­tamisel­la tarkoite­taan pros­es­sia, jos­sa R0 pide­tään alle ykkösen jol­loin tau­ti­ta­pausten määrä väistämät­tä vähe­nee. Yksit­täisiltä uusil­ta tapauk­sil­ta, tuli­vat ne sit­ten ulko- tai koti­maas­ta, ei var­masti voi­da vält­tyä pitkään aikaan, mut­ta kun­han tar­tun­taketju­jen jälji­tys tehdään nopeasti ja tehokkaasti, tau­ti pysyy lasku-ural­la. Näin ihmis­ten luot­ta­mus tilanteeseen kas­vaa ja talouden puörit­tämi­nen onnistuu.

        Jäljit­tämis­es­tä yleen­sä: Suomeen kaavail­tu vesitet­ty jäl­je­tyssovel­lus tuskin tuot­taa juurikaan tulok­sia. Jäljit­tämisen tulisi lisäk­si perus­tua haas­tat­telui­hin, pankkiko­rtin käyt­töti­etoi­hin, valvon­takam­er­aku­vi­in jne. Menetelmä on työläs mut­ta jäljit­tämisen tärkeys tekee siitä vält­tämät­tömän. Suosit­te­len jokaista luke­maan Tomas Puey­on tek­stin “Coro­n­avirus: How to Do Test­ing and Con­tact Trac­ing”. https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e

        En tiedä teistä muista, mut­ta henkilöko­htais­es­ti olisin valmis luop­umaan määräa­jak­si yksi­ty­isyy­den­suo­jas­tani siinä määrin kuin tarpeel­lista, jos sil­lä voidaan pelas­taa yksikin ihmishenki.

        Sik­si toisek­seen, en kyl­lä usko että suo­ma­laiset oli­si­vat yhtään sen rehellisem­piä kuin islanti­laiset, itä­val­ta­laiset, nor­jalaiset tai virolaiset.

  11. “mut­ta Sin­ga­pores­sa vain promille”

    Haimasyövänkin ennuste näyt­tää kohtu­ulliselta, jos tarkastel­laan tilan­net­ta pari viikoa diag­noosin jäl­keen. Niihin suh­teutet­tuna, jot­ka ovat saa­neet ter­veen paper­it Sin­ga­pores­sa kuollei­ta on run­saat puoli pros­ent­tia. Ylivoimais­es­ti suurin osa tarun­nan saaneista ei ole vielä sen enen­pää paran­tunut kuin kuollutkaan.

    Toki puolisen pros­ent­ti­akin tun­tuu jos­sain määrin mata­lam­mal­ta kuin muual­la. Ken­ties siirtö­tyäläis­ten kesku­udessa levin­nyt toinen aall­to on kohdan­nut etupäässä työikäisiä. Toinen asia on sit­ten, että vaik­ka Sin­ga­poren väestörakenne ei ole varsi­nais­es­ti nuorekas, yli 70-vuo­ti­aiden osu­us siel­lä on selvästi pienem­pi kuin Suomessa

    Vastaa

  12. Hei. Pitkälti samaa mieltä. Tämä umpiku­ja valkeni itsel­leni maalisku­un aikana epi­demi­asim­u­laat­tor­eil­la leikkiessäni. Kor­jaan pari virol­o­gista nippelijuttua:

    Koron­avirusten kyky vält­tää pysyvä immu­ni­teet­ti ei liity virusten pin­tapro­tei­inien muut­tumiseen kuten influ­enssaviruk­sil­la. Mekanis­mi tälle on tuntematon.

    Yleis­es­ti ottaen viruk­sil­la on luon­nom­val­in­ta­paine siir­tyä isän­nästä toiseen mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Tap­pavu­udel­la on merk­i­tys­tä vain jos se vaikut­taa tähän. Täl­lä koron­aviruk­sel­la ei ole juuri nyt mitään selek­tiopainet­ta muut­tua kil­tim­mäk­si. Se lev­iää aivan lois­tavasti nykyisel­läänkin. Jos lievem­pi kan­ta ilmaan­tu­isi ei sil­lä oli­ai mitään kil­pailue­t­ua nykyiseen laa­jasti levinneeseen

    Vastaa

  13. Vihriälän raport­ti oli muutenkin pehmoa. Korkeak­oulu­tuk­sem kas­vat­tamises­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sista on tyh­mem­piä kuin toinen puolisko. Valmis­tunei­den taso las­kee valmis­tunei­den lukumäärän kas­vaes­sa, ja niin tekevät korkeak­oulu­tuk­sen kus­tan­nuk­setkin. Min­ul­la oli yhdel­lä viikol­la 180 insinööri opiske­li­jaa matem­ati­ikan ryh­mis­sä. Ei puhet­takaan, että siel­lä mitään henkilöko­htaista tukea olisi ehtinyt anta­maan. Hil­jaiset ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toivoo ole­vansa metsässä.

    Korkeak­oulu­tuk­sen määrän lisäämi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kiina on jatkos­sakin maail­man tehdas.

    Mik­si näin olisi? Afrikan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia halvem­paa työn­tek­i­jää. Kiinan palkkata­so kohoaa, jol­loin dik­tatu­urin kuri ja järjestyskään ei riitä pitämään tehtai­ta Kiinassa.

    Euroop­palainen ja suo­ma­lainen teol­lisu­us on pitkälle kehit­tynyt­tä, ja tääl­läkin olisi työvoimaa tehtaisi­in. Huono tai keskinker­tainen kortis­ton korkeak­oulutet­tu voisi hyvinkin olla ammat­tik­oulus­ta valmis­tunut huip­pu­osaa­ja. Pait­si, että ammat­tik­oulu­tus on tuhot­tu Suomes­sa, kos­ka resursse­ja ei ole, eikä sinne päädy koulut­ta­jik­si tai opiske­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muualle ole päässeet.

    Mod­erni ammatill­i­nen työ on kuitenkin monipuolista, mie­lenki­in­toista ja vakaa­ta työtä. Ammat­tik­oulus­ta monille tulee mieleen lähi­hoita­ja ja siivoo­ja, mut­ta miten olisi työ cobotin kanssa, joka tekee ne raskaim­mat osat?

    Paper­im­ies tien­aa Suomes­sa enem­män kuin keskiver­to koodari.

    Vaik­ka koodareil­la onkin ilmaiset pleikkar­it ja kahvit, niin työ on yhtä kaaos­ta ja epä­var­muus pais­taa lasit­tuneen kat­seen takaa after­workil­lä käsi­työläiso­lut­ta ryys­täessä. Kolmivuorotyö paperite­htaas­sa on vakaa­ta ja tasaista. Suurin osa koodareista kaipaa samaa, eivätkä ole mitään 2000-luvun Da Vince­jä dig­i­taalisen rene­sanssin naputtelijoita.

    Suomes­sa on huu­ta­va pula keski­t­u­loi­sista duunareista, joiden työl­lä kaup­pataset­ta paine­taan plus­salle. Moder­nit tehtaat ovat tehokkai­ta, vakai­ta ja tur­val­lisia työ­paikko­ja. Lisäk­si palk­ka on hyvä ja koulu­tus kestää työn ohes­sa vuo­den tai kaksi.

    Korkeak­oulu­tus kestää Suomes­sa yli viisi vuot­ta ja har­va diplo­mi-insinööri valmis­tuu viiteen vuo­teen. Vielä harvem­mas­sa ovat arkkite­hdit, jot­ka siihen pystyvät, mut­ta kortis­toon ei ole kiirettä.

    Koro­nan myötä myös tehdastyö muut­tuu. Entistä enem­män käytetään automaa­tio­ta ja robot­te­ja raskaisi­in ja tyl­simpi­in töi­hin. Mut­ta, näin käy koodareillekin. Ehkäpä jopa enem­män kuin duunareille. On paljon helpom­paa automa­ti­soi­da ohjelmis­to­tuotan­toon liit­tyviä tehtäviä kuin raken­nus­te­ol­lisu­u­teen liit­tyviä tehtäviä.

    Koro­nan suurin ope­tus yri­tyk­sille on tuotan­toketju­jen katkeami­nen. Suomes­sa ei ole koronas­ta aiheutunut suo­ria tehtaiden sulkemisia. Epä­suo­rasti kyl­lä, kos­ka muun muas­sa kom­po­nent­tip­u­lan vuok­si ei ole voitu jatkaa tuotan­toa. Vas­taa­va voisi tapah­tua muutenkin.

    Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta olisi äärim­mäisen tärkeää saa­da teol­lisu­us­tuotan­toa takaisin, kos­ka niihin tehtävi­in on helpom­paa ja nopeam­paa koulut­tau­tua. Koulu­tuk­sia voidaan räätälöidä ja kursse­ja ostaa. Tehtaat nou­se­vat niin ikään nopeasti. Mut­ta ensi syksynä aloit­ta­va teekkari on toden­näköis­es­ti vielä vuon­na 2026 juh­li­mas­sa wappua.

    Vastaa

    1. Paper­i­työkö on muka tasaista, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tämään työ­paikkansa? Vuorotyö on lisäk­si koiran hom­maa, tiedän kun olen joskus tehnyt keskey­tymätön­tä 5‑vuorotyötä.

      Kysy vaik­ka Oulun paperite­htaan työn­tek­i­jöiltä kuin­ka tasaista on, puo­let pihalle kun tuote muute­taan kar­tongik­si. Paperi­te­ol­lisu­u­den työvoiman määrä on laskenut puoleen viimeisen 20v kulues­sa. Jos minä olisin ollut paper­im­ies, olisin men­nyt töi­hin joskus 90-luvun lop­ul­la ja siis noin 50% toden­näköisyy­del­lä työni olisi kadon­nut ja paperikoneen sulkemis­ten takia lop­ullis­es­ti. Kooda­ri­na olisin aloit­tanut muu­ta­man v myöhem­min, mut­ta oli­si­vatko työni kadon­neet? Eivät.

      Koodari työ on tur­val­lista, uusia töitä löy­tyy varmem­min kuin juuri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lääkärit poislukien.

      Vastaa

      1. Sylt­ty:

        Koodari työ on tur­val­lista, uusia töitä löy­tyy varmem­min kuin juuri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lääkärit poislukien.

        Eikö 20 vuot­ta alal­la ollut koodari ole kuitenkin joku muinaisjäänne, jos­ta koite­taan heti seu­raavis­sa yyteis­sä päästä ensim­mäisenä eroon? TIetysti ilmiö on yleisem­pikin, kos­ka koti­maisil­la työ­markki­noil­la 40 on kuule­ma uusi 50 — eli kun ei ole enää siinä iässä, että toisi työ­paikalle mil­leni­aanien iloista digipöhinää, niin työ­markki­nat ovat yhtä tylyt kuin monion­gel­maiselle koulupudokkaalle…

      2. 4‑kymppinenhän on edelleen parhaas­sa työiässä. 

        Ongel­ma hei­dän suh­teen voi olla, että palkan odote­taan nou­se­van joka työ­paikan vai­h­don kanssa yhtä paljon kuin ennenkin eli hin­noit­tel­e­vat itsen­sä ulos rekry­toin­neista. Jokainen uusi työn­tek­i­jä on aina arpa ja kallis arpa on suurem­pi ris­ki kuin hal­pa. Lisäk­si merkit­tävä osa hyvistä tek­i­jöistä saa töitä aina omien tut­tu­jen perus­teel­la*, joten 4‑kymppisenä jot­ka joutu­vat hake­maan paikko­ja kylmiltään, ovat epäi­lyk­sen alaisia. Etenkin jos ei ole suosittelinoita.

        Joillekin käy niin, että kun ovat olleet pääl­likköhom­mis­sa, hake­vat vsin pääl­likön paikko­ja. Mut­ta ulkop­uolelta on usein vaikeahko tul­la asiantun­ti­joiden pääl­likök­si, pitäisi tun­tea fir­ma, tavat ja asiakkaat.

        Palkan rivak­ka nousu ei ole mah­dol­lista enää 4‑kymppisenä samo­jen tehtävien sisäl­lä, kun ei tuot­tavu­us enää siinä iässä nouse yhtä rivakasti kuin uran alkupuolella. 

        Tosin koodaripuol­ta en tunne, tuos­sa vain omia mietelmiä asiantun­ti­joiden rekrytoinneista.

        *) Olemme huo­man­neet että täl­laiseen pie­neen tun­tem­at­tomaan asiantun­ti­jafir­maan hake­vat ovat vinoutunut otos? Kaik­ki hake­vat ensin tun­net­tui­hin yri­tyk­si­in ja me saadaan sit­ten ne, jot­ka eivät pääse min­nekään ja ne, joil­la on niin paljon puhkua että jak­sa­vat kam­ma­ta yri­tyk­siä läpi.

      3. Sylt­ty:
        Paper­i­työkö on muka tasaista, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tämään työ­paikkansa? Vuorotyö on lisäk­si koiran hom­maa, tiedän kun olen joskus tehnyt keskey­tymätön­tä 5‑vuorotyötä.

        Kysy vaik­ka Oulun paperite­htaan työn­tek­i­jöiltä kuin­ka tasaista on, puo­let pihalle kun tuote muute­taan kar­tongik­si. Paperi­te­ol­lisu­u­den työvoiman määrä on laskenut puoleen viimeisen 20v kulues­sa. Jos minä olisin ollut paper­im­ies, olisin men­nyt töi­hin joskus 90-luvun lop­ul­la ja siis noin 50% toden­näköisyy­del­lä työni olisi kadon­nut ja paperikoneen sulkemis­ten takia lop­ullis­es­ti. Kooda­ri­na olisin aloit­tanut muu­ta­man v myöhem­min, mut­ta oli­si­vatko työni kadon­neet? Eivät.

        Koodari työ on tur­val­lista, uusia töitä löy­tyy varmem­min kuin juuri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lääkärit poislukien.

        Sylt­ty:
        Paper­i­työkö on muka tasaista, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tämään työ­paikkansa? Vuorotyö on lisäk­si koiran hom­maa, tiedän kun olen joskus tehnyt keskey­tymätön­tä 5‑vuorotyötä.

        Kysy vaik­ka Oulun paperite­htaan työn­tek­i­jöiltä kuin­ka tasaista on, puo­let pihalle kun tuote muute­taan kar­tongik­si. Paperi­te­ol­lisu­u­den työvoiman määrä on laskenut puoleen viimeisen 20v kulues­sa. Jos minä olisin ollut paper­im­ies, olisin men­nyt töi­hin joskus 90-luvun lop­ul­la ja siis noin 50% toden­näköisyy­del­lä työni olisi kadon­nut ja paperikoneen sulkemis­ten takia lop­ullis­es­ti. Kooda­ri­na olisin aloit­tanut muu­ta­man v myöhem­min, mut­ta oli­si­vatko työni kadon­neet? Eivät.

        Koodari työ on tur­val­lista, uusia töitä löy­tyy varmem­min kuin juuri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lääkärit poislukien.

        Koodarin työ on pelkkää kaaos­ta, eikä sitä uut­ta työtä oikeasti ole noin vain tar­jol­la. Lisäk­si leivän syr­jässä pysyäk­seen täy­tyy olla jatku­vasti teknolo­gian aal­lon­har­jal­la. Nyt käyte­tyt teknolo­giat ovat toden­näköis­es­ti hyödyt­tömiä 3–5 vuo­den kulues­sa. Lisäk­si pro­jek­te­ja tulee ja menee jatkuvasti.

        Tähän ver­rat­tuna teol­lisu­us tar­joaa erit­täin tasaisen ja vakaan työn.

        Sanomale­hdet kato­si­vat, mut­ta kar­tonkia kuluu verkkokau­pan vuok­si mielet­tömiä määriä.

        Koodareille on jo 2000-luvul­la sat­tunut kak­si mas­sair­ti­sanomisaal­toa: teknoku­pla ja finanssikri­isin jälkeinen Nokian rom­ah­dus. Koronas­ta tullee seuraava.

    2. Lau­ri Kumpu­lainen:
      Vihriälän raport­ti oli muutenkin pehmoa. Korkeak­oulu­tuk­sem kas­vat­tamises­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sista on tyh­mem­piä kuin toinen puolisko. Valmis­tunei­den taso las­kee valmis­tunei­den lukumäärän kas­vaes­sa, ja niin tekevät korkeak­oulu­tuk­sen kus­tan­nuk­setkin. Min­ul­la oli yhdel­lä viikol­la 180 insinööri opiske­li­jaa matem­ati­ikan ryh­mis­sä. Ei puhet­takaan, että siel­lä mitään henkilöko­htaista tukea olisi ehtinyt anta­maan. Hil­jaiset ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toivoo ole­vansa metsässä.

      Korkeak­oulu­tuk­sen määrän lisäämi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kiina on jatkos­sakin maail­man tehdas.

      Mik­si näin olisi? Afrikan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia halvem­paa työn­tek­i­jää. Kiinan palkkata­so kohoaa, jol­loin dik­tatu­urin kuri ja järjestyskään ei riitä pitämään tehtai­ta Kiinassa.

      Euroop­palainen ja suo­ma­lainen teol­lisu­us on pitkälle kehit­tynyt­tä, ja tääl­läkin olisi työvoimaa tehtaisi­in. Huono tai keskinker­tainen kortis­ton korkeak­oulutet­tu voisi hyvinkin olla ammat­tik­oulus­ta valmis­tunut huip­pu­osaa­ja. Pait­si, että ammat­tik­oulu­tus on tuhot­tu Suomes­sa, kos­ka resursse­ja ei ole, eikä sinne päädy koulut­ta­jik­si tai opiske­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muualle ole päässeet.

      Mod­erni ammatill­i­nen työ on kuitenkin monipuolista, mie­lenki­in­toista ja vakaa­ta työtä. Ammat­tik­oulus­ta monille tulee mieleen lähi­hoita­ja ja siivoo­ja, mut­ta miten olisi työ cobotin kanssa, joka tekee ne raskaim­mat osat?

      .….…

      En tiedä onko se paperite­hdas niin hyvä ver­taus, mut­ta olen samaa mieltä koulu­tuk­ses­ta ja usein ihme­tel­lyt suo­ma­laista korkeak­oulus keskustelua. Jotenkin tun­tuu että menee usein kor­re­laa­tiot ja kausali­teetit sekaisin.

      Sveti­sisää ikälu­okas­ta menee noin 20% lukioon, 30% johonkin muuhun koulu­un ja noin puo­let oppisopimuk­seen (joka tois siältää koulu­akin). Oppisopimus ei tietenkään ole tien pää ja sieltä voi halutes­saan ja töitä ja kykyjä osoit­ta­mal­la “ede­tä” vaik­ka sinne korkak­oulu­un. Moni kuit­nekin oppii ammat­ti­laisek­si ja koulut­tau­tuu eri­laisil­la täs­mäk­oulu­tuk­sil­la alal­laan eteenpäin.

      Lukioon on aik ako­va karsin­ta ja sieltä jopa tip­pu poin jos hom­ma ei suju riit­tävin arvosanoin. Toki sit­ten karsin­ka korkeak­oului­hin ja yliopis­toi­hin on vähäisempää.

      Kun omat muk­sut oli­vat näis­sä karsin­tavoiheis­sa, se tietysti vähän mieti­tyt­ti ja tun­tui bru­taalil­ta, mut­ta olen pää­tynyt sille kan­nalle että tämä on paljon parem­pi sys­tee­mi ja hukkaa resursse­ja paljon vähem­män. Ei työelämä lop­pu­jen lopuk­si mitään aka­teemikko­ja kaipaa kuin vähäisessä määrin ja laske­mal­la rimaa niin että suuri osa ikälu­okas­ta työn­netään jostain “korkeakuo­lus­ta” läpi ei niitä edes tuoteta.

      Nyt jos min­ul­la olisi valit­ta­vana 28v suo­ma­lainen mais­teri ja jo yli kumme­nen vuot­ta työelämässä ollut 28v. osaa­ja näyt­töi­neen, pitää mais­ter­il­la olla aika paljon muu­ta näyt­tää kuin juuri ja juuri läpi men­nyt tutk­in­to ennekuin val­in­ta häneen kohdistuisi

      Vastaa

    3. Lau­ri Kumpu­lainen:
      Vihriälän raport­ti oli muutenkin pehmoa. Korkeak­oulu­tuk­sem kas­vat­tamises­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sista on tyh­mem­piä kuin toinen puolisko. Valmis­tunei­den taso las­kee valmis­tunei­den lukumäärän kas­vaes­sa, ja niin tekevät korkeak­oulu­tuk­sen kus­tan­nuk­setkin. Min­ul­la oli yhdel­lä viikol­la 180 insinööri opiske­li­jaa matem­ati­ikan ryh­mis­sä. Ei puhet­takaan, että siel­lä mitään henkilöko­htaista tukea olisi ehtinyt anta­maan. Hil­jaiset ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toivoo ole­vansa metsässä.

      Korkeak­oulu­tuk­sen määrän lisäämi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kiina on jatkos­sakin maail­man tehdas.

      Mik­si näin olisi? Afrikan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia halvem­paa työn­tek­i­jää. Kiinan palkkata­so kohoaa, jol­loin dik­tatu­urin kuri ja järjestyskään ei riitä pitämään tehtai­ta Kiinassa.

      Euroop­palainen ja suo­ma­lainen teol­lisu­us on pitkälle kehit­tynyt­tä, ja tääl­läkin olisi työvoimaa tehtaisi­in. Huono tai keskinker­tainen kortis­ton korkeak­oulutet­tu voisi hyvinkin olla ammat­tik­oulus­ta valmis­tunut huip­pu­osaa­ja. Pait­si, että ammat­tik­oulu­tus on tuhot­tu Suomes­sa, kos­ka resursse­ja ei ole, eikä sinne päädy koulut­ta­jik­si tai opiske­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muualle ole päässeet.

      Mod­erni ammatill­i­nen työ on kuitenkin monipuolista, mie­lenki­in­toista ja vakaa­ta työtä. Ammat­tik­oulus­ta monille tulee mieleen lähi­hoita­ja ja siivoo­ja, mut­ta miten olisi työ cobotin kanssa, joka tekee ne raskaim­mat osat?

      Paper­im­ies tien­aa Suomes­sa enem­män kuin keskiver­to koodari.

      Vaik­ka koodareil­la onkin ilmaiset pleikkar­it ja kahvit, niin työ on yhtä kaaos­ta ja epä­var­muus pais­taa lasit­tuneen kat­seen takaa after­workil­lä käsi­työläiso­lut­ta ryys­täessä. Kolmivuorotyö paperite­htaas­sa on vakaa­ta ja tasaista. Suurin osa koodareista kaipaa samaa, eivätkä ole mitään 2000-luvun Da Vince­jä dig­i­taalisen rene­sanssin naputtelijoita.

      Suomes­sa on huu­ta­va pula keski­t­u­loi­sista duunareista, joiden työl­lä kaup­pataset­ta paine­taan plus­salle. Moder­nit tehtaat ovat tehokkai­ta, vakai­ta ja tur­val­lisia työ­paikko­ja. Lisäk­si palk­ka on hyvä ja koulu­tus kestää työn ohes­sa vuo­den tai kaksi.

      Korkeak­oulu­tus kestää Suomes­sa yli viisi vuot­ta ja har­va diplo­mi-insinööri valmis­tuu viiteen vuo­teen. Vielä harvem­mas­sa ovat arkkite­hdit, jot­ka siihen pystyvät, mut­ta kortis­toon ei ole kiirettä.

      Koro­nan myötä myös tehdastyö muut­tuu. Entistä enem­män käytetään automaa­tio­ta ja robot­te­ja raskaisi­in ja tyl­simpi­in töi­hin. Mut­ta, näin käy koodareillekin. Ehkäpä jopa enem­män kuin duunareille. On paljon helpom­paa automa­ti­soi­da ohjelmis­to­tuotan­toon liit­tyviä tehtäviä kuin raken­nus­te­ol­lisu­u­teen liit­tyviä tehtäviä.

      Koro­nan suurin ope­tus yri­tyk­sille on tuotan­toketju­jen katkeami­nen. Suomes­sa ei ole koronas­ta aiheutunut suo­ria tehtaiden sulkemisia. Epä­suo­rasti kyl­lä, kos­ka muun muas­sa kom­po­nent­tip­u­lan vuok­si ei ole voitu jatkaa tuotan­toa. Vas­taa­va voisi tapah­tua muutenkin.

      Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta olisi äärim­mäisen tärkeää saa­da teol­lisu­us­tuotan­toa takaisin, kos­ka niihin tehtävi­in on helpom­paa ja nopeam­paa koulut­tau­tua. Koulu­tuk­sia voidaan räätälöidä ja kursse­ja ostaa. Tehtaat nou­se­vat niin ikään nopeasti. Mut­ta ensi syksynä aloit­ta­va teekkari on toden­näköis­es­ti vielä vuon­na 2026 juh­li­mas­sa wappua.

      aliar­vois­tet­tu kommentti.

      On aika outoa, että yritet­täisi­in heikent­tää kan­nustei­ta esim. di:ksi opiskeluk­si, kun jo nyt on kysymys­merk­ki, että onko koulut­ta­tu­mi­nen Suomes­sa aikaa vievälle alalle ylipäätän­sä järkevää. Etenkin kun 10 vuo­teen ei ole ollut talouskasvua tai tuottavuuskehitystä

      Tässä red­di­tistä hyvä vastine:

      Koodare­i­ta kyl­lä alka­isi heti tul­la jos niille mak­set­taisi­in kil­pailukyky­istä palkkaa. Inti­as­sa ja Kiinas­sa kyl­lä riit­tää tuli­joi­ta, mut­ta mik­sipä he tänne tuli­si­vat jos Yhdys­val­toi­hin muut­taes­sa lik­sa suun­nilleen tuplaan­tuu? Ehkä triplaan­tuuki­in kun verot ote­taan huomioon.

      Oma koke­muk­seni on, että koodaami­nen on hel­vetin kulut­tavaa hom­maa ja vaatii paljon taito­ja joiden han­kkimi­nen kestää aikaa. Jos vai­h­toe­htona on saa­da suun­nilleen sama elin­ta­so tekemäl­lä jotain helpom­paa, niin en voi kyl­lä suositel­la kenellekään koodaamista työnä. Sama pätee suurim­paan osaan teknisiä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kaiken­lainen loogi­nen ajat­telu ja tek­nine työ on hel­vetin raskas­ta ja han­kalaa. Jos siitä ei saa juurikaan isom­paa palkkio­ta kuin jostain helpom­mas­ta, nuori joka val­it­see pääaineek­seen his­to­ri­an tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen sijaan tekee aivan loogisen ja oman elämän­sä onnel­lisu­u­den kannal­ta hyvän valinnan.

      Vastaa

  14. “Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa korealaisesta.”

    Toisaal­ta heil­lä asuu kym­menisen miljoon­aa ihmistä mei­dän pääkaupunkiseu­tua vas­taaval­la aluel­la. Paikallisil­la stan­dard­eil­la meil­lä on vain joitain pikkukaupunke­ja, maaseu­tua ja todel­la syr­jäistä maaseu­tua. Ehkä vähän vähem­mänkin tehokkaat toimen­piteet rit­täi­sivät. Onhan tämä epi­demia näi­den nyky­is­tenkin kevyi­den vira­nomais­toimen­pitei­den kanssa (pääosa muu­u­tok­sis­sa on perus­tunut lop­ul­ta ihmis­ten hei­dän tai hei­dän työ­nan­ta­jien­sa omi­in päätök­si­in), epi­demia ilmeis­es­ti saatu kään­net­tyä lievästi lasku­un ja merkit­tävässä osas­sa maa­ta voitaisi­in puhua aika hyvin eden­neestä tukah­dut­tamis­poli­ti­ikas­ta (ilman poli­it­tista päätöstä tällaisesta).

    Vastaa

  15. “Olen miel­tynyt omaan teo­ri­aani, että laulami­nen ja huu­t­a­mi­nen (urheilukat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkus­ta.” Kaveri sanoi jo helmiku­us­sa, että vakavu­usastei­den erot johtu­vat siitä, kuin­ka syvälle niitä virus­pis­aroi­ta keuhkoon­sa vetää. Rauhal­lisel­la nenän kaut­ta hen­git­tämisel­lä virus jää nenäon­teloon, jos­sa se men­estyy huonos­ti ja kehon puo­lus­tus­mekanis­mit ehtivät mukaan peli­in. Urheil­lessa, laulaes­sa ja muuten syk­keen ollessa kova, pis­aroi­ta vede­tään syvälle keuhkoi­hin, jos­sa viruk­sen lev­iämiselle on otol­lisem­mat olo­suh­teet. En tiedä, mis­tä tämä teo­ria tuli, mut­ta koko ajan se on tun­tunut enem­män ja enem­män jär­keenkäyvältä. Eri­no­mainen kir­joi­tus sin­ul­ta Osmo!

    Vastaa

  16. Rahas­ta vielä, en ole itse (enää) huolis­sani Suomen velka­an­tu­mis­es­ta. Tämähän on EU:n ongel­ma, sil­lä myös kaik­ki muut jäsen­val­tiot ovat samas­sa liemessä. 

    Itseasi­as­sa kan­nus­tan nyt Suomea otta­maan mah­dol­lisim­man paljon velkaa ja rak­en­ta­maan rahal­la järkevää infraa kuten uusia metro­ja, junia ja pikaraitioteitä. Nämä eivät ole monikos­sa vahingossa.

    Velat hoide­taan jotenkin EU:n tasol­la. Vihriäläl­lä on ollut aja­tus jostain EKP:n luo­mas­ta inflaa­tios­ta joka saat­taisi olla ratkaisu. Eurol­lakin voitaisi­in ehkä tehdä joku temp­pu, esim. ero­ta siitä. Italia mah­dol­lis­es­ti tekee näin ja Suomen pitäisi olla heti perässä.

    Euro voidaan mielestäni uhra­ta tässä, ei se niin arvokas ole kun val­u­ut­to­jen käytän­nön hait­to­ja voidaan nykyään vähen­tää sähköisil­lä ratkaisuilla.

    Vastaa

    1. Sil­loin kun Suomel­la oli vielä oma val­u­ut­ta, korot nousi­vat 20 pros­ent­ti­in. Ei ole herkkua keplotel­la val­u­u­tal­la, jon­ka arvon pysymiseen muut eivät usko.

      Vastaa

      1. Tot­ta, mut­ta väit­täisin tämän johtuneen enem­män Suomen Pankin toimin­nas­ta joka piti kiin­ni vah­vas­ta markasta. 

        Toisek­si, euro kaatuu joka tapauk­ses­sa kun Italia siitä eroaa. Tämä on aika toden­näköistä, joten real­is­mi on nyt tarpeen. En kuitenkaan ehdo­ta että Suo­mi eroaisi eurosta ensimmäisenä.

    2. Erk­ki:

      Velat hoide­taan jotenkin EU:n tasol­la. Vihriäläl­lä on ollut aja­tus jostain EKP:n luo­mas­ta inflaa­tios­ta joka saat­taisi olla ratkaisu. Eurol­lakin voitaisi­in ehkä tehdä joku temp­pu, esim. ero­ta siitä. Italia mah­dol­lis­es­ti tekee näin ja Suomen pitäisi olla heti perässä.

      EKP-tem­put pätevät vain euromääräiseen velka­an. Hal­li­tus juuri täl­lä viikol­la ilmoit­ti, että Suo­mi ottaa vai­h­teek­si taas dol­larimääräistä uut­ta lainaa. Dol­lar­i­laina ei katoa, vaik­ka EKP tuhoaisi euron arvon jär­jeste­tyt­tämäl­lä esimerkik­si rahan­pain­okoneil­laan jät­timäisen inflaa­tion, joka syö euromääräiset van­hat velat pois.

      Vel­ka ei ole huole­nai­he, jos velko­ja ei ajatel­la koskaan mak­saa takaisin. His­to­ri­as­sa val­tioiden velko­jen per­in­tä on usein päät­tynyt val­las­sa ole­vien vai­htues­sa, jol­loin edel­lisen hallinnon velkoi­hin on men­neisyy­dessä usein suh­taudut­tu kuin konkurssipesän aiem­pi­en velko­jen myöhempään karhuamiseen väärältä tahol­ta. Kreikankin ensim­mäi­nen his­to­ri­ankir­joi­hin pää­tynyt velko­jen mak­samat­ta jät­tämi­nen tapah­tui jo 2400 vuot­ta sit­ten. En tiedä, moniko ajat­telee, ettei val­tion kuu­lukaan koit­taa mak­saa velko­jaan enää takaisin. Sel­l­aisi­akin väit­teitä on esitet­ty, että EKP käytän­nössä voisi nyt rahoi­tus­poli­ti­ikallaan ajaa euroaluet­ta liit­to­val­tiomaisek­si kokon­aisu­udek­si, jon­ka taloudel­liset sitoumuk­set sisäis­es­ti ovat lop­ul­ta niin isot sen jäl­keen kun keskus­pankeil­la on hal­lus­saan val­ta­va määrä muiden val­tioiden velka­kir­jo­ja, ettei siitä jär­jestelmästä pääse eroon ilman val­ta­van mon­imutkaisia taloudel­lisia kiemuroi­ta eri maid­en kesken, jot­ka ovat poli­it­tis­es­ti käytän­nössä mah­dot­to­mia ratkoa. Brex­it voi olla siihen ver­rat­tuna vielä suh­teel­lisen yksinker­tainen asia puret­tavak­si. Eurosta voi olla puolimah­do­ton­ta kenenkään enää lähteä pois.

      Eurosta pääsee pois käytän­nössä kai vain alka­mal­la käyt­tää jotain muu­ta (uut­ta tai van­haa) val­u­ut­taa sen rin­nal­la, jol­loin eurot euro­maid­en val­tion­velkoi­neen ja keskinäi­sine eurov­elkoi­neen jäi­sivät vähitellen elämään omaa elämään­sä, ja talous alka­isi vähitellen käyt­tää toista val­u­ut­taa. 1800-luvul­la maail­mas­sa oli paljon yksi­ty­isiäkin val­u­ut­to­ja. Bit­coin­ista ei ole ollut euron kil­pail­i­jak­si ainakaan tois­taisek­si. Mut­ta saa nähdä, tuleeko jos­sain vai­heessa joku globaali yksi­tyi­nen val­u­ut­ta, joka ajaisi aidosti val­tio-omis­teis­ten keskus­pankkien val­u­ut­to­jen rin­nalle tai jopa ohi.

      Vastaa

  17. Tukah­dut­tamista ajatellen kan­nat­taa muis­taa, että tilas­tolli­nen tarkastelu toimii kun­nol­la vain sil­loin, kun N on tarpeek­si suuri. Jos tapauk­sien määrä las­kee tarpeek­si alas, ei voi sanoa että tar­tun­nat seu­raa­vat ekspo­nent­tikäyrää kos­ka tilas­tol­liset fluk­tu­aa­tiot muut­tuvat merkit­tävim­mik­si kuin tren­di. Yksit­täisil­lä tar­tut­ta­jil­la ja toimil­la alkaa olla sil­loin suuri merk­i­tys. Opti­mistis­es­ti ajatel­tuna voisi sanoa, että tukah­tuneen taudin uudelleen roi­hah­t­a­mi­nen voitaisi­in tämän perustel­la estää nopeal­la reagoin­nil­la. Toisaal­ta jos tämä joudu­taan tekemään mon­ta ker­taa, se luul­tavasti epäon­nis­tuu ennen pitkää.

    Itse näk­isin että järkevin tapa ede­tä on käyt­tää kart­tuvaa tietoa kaikkein tehokkaimpi­en ja kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teeltaan edullisimpi­en rajoi­tus­toimien tun­nistamiseen, tes­ta­ta ja jäljit­tää tehokkaasti ja hyö­dyn­tää tek­nol­o­gisia apu­vä­lineitä. Näin R0 voitaisi­in saa­da alle yhden niin, että talous pyörii silti jol­lakin taval­la. Tau­ti hiipuisi vähitellen pois, ja täl­lä lin­jal­la voitaisi­in selvitä siihen asti, kun rokote saadaan.

    Vastaa

    1. Tuuk­ka:
      Tukah­dut­tamista ajatellen kan­nat­taa muis­taa, että tilas­tolli­nen tarkastelu toimii kun­nol­la vain sil­loin, kun N on tarpeek­si suuri. Jos tapauk­sien määrä las­kee tarpeek­si alas, ei voi sanoa että tar­tun­nat seu­raa­vat ekspo­nent­tikäyrää kos­ka tilas­tol­liset fluk­tu­aa­tiot muut­tuvat merkit­tävim­mik­si kuin tren­di. Yksit­täisil­lä tar­tut­ta­jil­la ja toimil­la alkaa olla sil­loin suuri merk­i­tys. Opti­mistis­es­ti ajatel­tuna voisi sanoa, että tukah­tuneen taudin uudelleen roi­hah­t­a­mi­nen voitaisi­in tämän perustel­la estää nopeal­la reagoin­nil­la. Toisaal­ta jos tämä joudu­taan tekemään mon­ta ker­taa, se luul­tavasti epäon­nis­tuu ennen pitkää.

      Itse näk­isin että järkevin tapa ede­tä on käyt­tää kart­tuvaa tietoa kaikkein tehokkaimpi­en ja kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teeltaan edullisimpi­en rajoi­tus­toimien tun­nistamiseen, tes­ta­ta ja jäljit­tää tehokkaasti ja hyö­dyn­tää tek­nol­o­gisia apu­vä­lineitä. Näin R0 voitaisi­in saa­da alle yhden niin, että talous pyörii silti jol­lakin taval­la. Tau­ti hiipuisi vähitellen pois, ja täl­lä lin­jal­la voitaisi­in selvitä siihen asti, kun rokote saadaan.

      Tämä on hyvä huomio.

      Mikäli uusi tar­tun­taketju löy­de­tään tes­tauk­sien kaut­ta, ollaan yleen­sä 2–14 vrk + tes­tau­sai­ka jäl­jessä. Tätä pitäisi kuitenkin lähteä perkaa­maan taak­sepäin, kos­ka muuten on mah­dol­lista, että ketjun alkupää ei sam­mu itsek­seen (vaik­ka R olisi 0.9 on kohtu­ullisen äärelli­nen mah­dol­lisu­us, että yksi tar­tun­taketju pyörii itsek­seen usei­ta kuukausia).

      Mikäli uusi tar­tun­taketju löy­de­tään vas­ta sairaala­hoitoon jou­tu­misen kaut­ta, ollaan vielä kauem­pana tar­tun­taketjun alkupäästä.

      Kumpikin näistä ovat han­kalia jäljitet­täviä. Se ei saa estää yrittämästä.

      Vastaa

    2. Tuuk­ka: Tau­ti hiipuisi vähitellen pois, ja täl­lä lin­jal­la voitaisi­in selvitä siihen asti, kun rokote saadaan.

      Tukah­dut­ta­mi­nen muo­dos­tuu var­teenotet­tavak­si vai­h­toe­hdok­si, kun ote­taan huomioon kuin­ka pieni osa väestöstä on taudin sairas­tanut pahim­mis­sakaan pesäkkeis­sä. Se ei vielä riitä minkään­laiseen lau­ma­suo­jaan vaan taudin on riehut­ta­va väestössä joko kauan tai todel­la railakkaasti tai molem­pia. Nytkin on men­nyt use­ampi kuukausi ja sal­do on rapor­toiduis­sa tapauk­sis­sa alle 2000 akti­ivista tapaus­ta ja alle nelink­er­tais­es­ti sairas­tunei­den kokon­ais­määrä. Vaik­ka tuo olisikin vain 5% tapauk­sista (ja voi hyvinkin olla suurem­pi osu­us), tähän pelleilyyn menee ikuisu­us. Immu­ni­teetin kestostakaan ei kai vieläkään tiede­tä mitään.

      Tukah­dut­ta­mi­nen saat­taa lop­ul­takin olla helpom­paa ja halvem­paa. Se myös avaisi ovia mui­hin mai­hin sit­ten, kun siel­lä ale­taan maako­htais­es­ti avail­la rajo­ja. Tai ainakin oma talous olisi valmi­impi maail­man­talouden toipumiseen.

      Vastaa

      1. anonyy­mi: Tukah­dut­ta­mi­nen muo­dos­tuu var­teenotet­tavak­si vai­h­toe­hdok­si, kun ote­taan huomioon kuin­ka pieni osa väestöstä on taudin sairas­tanut pahim­mis­sakaan pesäkkeis­sä. Se ei vielä riitä minkään­laiseen lau­ma­suo­jaan vaan taudin on riehut­ta­va väestössä joko kauan tai todel­la railakkaasti tai molem­pia. Nytkin on men­nyt use­ampi kuukausi ja sal­do on rapor­toiduis­sa tapauk­sis­sa alle 2000 akti­ivista tapaus­ta ja alle nelink­er­tais­es­ti sairas­tunei­den kokon­ais­määrä. Vaik­ka tuo olisikin vain 5% tapauk­sista (ja voi hyvinkin olla suurem­pi osu­us), tähän pelleilyyn menee ikuisu­us. Immu­ni­teetin kestostakaan ei kai vieläkään tiede­tä mitään.

        Tukah­dut­ta­mi­nen saat­taa lop­ul­takin olla helpom­paa ja halvem­paa. Se myös avaisi ovia mui­hin mai­hin sit­ten, kun siel­lä ale­taan maako­htais­es­ti avail­la rajo­ja. Tai ainakin oma talous olisi valmi­impi maail­man­talouden toipumiseen.

        Ihmiset alka­vat nyt kulut­ta­maan paikallis­es­ti hie­man rohkeam­min kun tau­ti tun­tuu hel­lit­tävän, mut­ta monis­sa mais­sa kuten Yhdys­val­lois­sa kulu­tus on todel­la ala­mais­sa. Se hei­jastelee Suomeenkin.

        Ihmiset ovat tässä tilanteessa hyvin säikkyjä. Ei tarvi­ta kuin yksi iso tar­tun­taketju Suomes­sa tai lähialueel­la niin ihmiset vetäy­tyvät takaisin koti­in­sa. Ole­tan, että talous on niin kauan säästöliekil­lä kunnes tau­ti on laan­tunut nor­maa­lik­si kausi-influ­enssak­si koko maailmassa.

        Kuin­ka kauan Uusi-See­lan­ti pystyy pitämään tukah­du­tuk­sen voimas­sa? Rokote­htaan sivuil­la luki, että rokot­teen kehit­tämi­nen vie 10 — 15 vuot­ta. Tarkoi­tan tuol­la, että ihmiset jak­sa­vat eristys­tä kuukau­den kak­si, mut­ta entäpä 2 — 3 vuot­ta? Suomes­sakin näkee jo, että osa ihmi­sistä olet­taa, että häneen virus ei tar­tu kun naa­puri­inkaan ei ole tarttunut.

      2. anom­muu­mi:

        Ihmiset ovat tässä tilanteessa hyvin säikkyjä. Ei tarvi­ta kuin yksi iso tar­tun­taketju Suomes­sa tai lähialueel­la niin ihmiset vetäy­tyvät takaisin koti­in­sa. Ole­tan, että talous on niin kauan säästöliekil­lä kunnes tau­ti on laan­tunut nor­maa­lik­si kausi-influ­enssak­si koko maailmassa.

        Tun­tuu vähän kum­malliselta, että kulu­tuk­sen rom­ah­duk­sen taustal­la olete­taan ole­van vain ihmis­ten tar­tun­tapelko (tai tämän käsi­tyk­sen hel­posti saa jos seu­raa uutisia ja keskustelua). Rohkenisin kuin­tenkin väit­tää, että taloudelli­nen epä­var­muus selit­tää suuren osan talouden supistumisesta.

        Joku voisi vinka­ta min­is­teri Lin­tilälle (ref. eili­nen tiedo­tusti­laisu­us), ettei autokau­pan hyy­tymi­nen johdu siitä, että kansalaiset pelkäi­sivät saa­vansa tar­tun­nan “renkai­ta potkies­sa” — vaan ennem­min siitä, etteivät useim­mat näe taloudel­lista tule­vaisu­ut­taan kovinkaan taattuna.

  18. Koron­aviruk­sille ei ole rokot­tei­ta, kos­ka sekä SARS että MERS saati­in hävitet­tyä ennen kuin rokot­teet valmis­tu­i­v­at, ja niitä ei sit­ten viit­sit­ty tehdä lop­pu­un asti. Rokot­teen tekem­i­nen ei vält­tämät­tä ole toiv­ot­tomaan vaikeaa, niinkuin se on esim. AIDSille.

    Vastaa

  19. Hieno kir­joi­tus. Nyt en voi kyseenalais­taa mitään yllä kir­joitet­tua. Arvos­tuk­seni sin­ua kohtaan on kas­vanut kevään mit­taan. Olet ollut avoin muille mielip­iteille ja uudelle tiedolle ja pystynyt muokkaa­maan ajatuk­si­asi ajan mit­taan. Meis­sä kaikissa, mut­ta eri­tyis­es­ti meis­sä kes­ki-ikäi­sis­sä miehissä, on taipumus­ta rakas­tua omi­in ajatuk­si­imme ja omaan viisauteemme ja tämä jäyk­istää ajat­telumme ja sul­kee sen uusil­ta ideoil­ta ja ajatuk­sil­ta. Ylpeys ei ole turhaan yksi kuole­man­syn­neistä. Tätä tapah­tuu myös meitä parem­mille, itse Ein­stein sivu­ut­ti kvant­ti­teo­ri­an tuhah­taen “jumala ei heitä noppaa”.

    Vastaa

  20. Olen koko pan­demi­an ajan toivonut näkeväni tilas­to­ja siitä, paljonko koron­avirus­tar­tun­ta vähen­tää sairas­tuneen keskimääräistä jäl­jel­lä ole­vaa eli­naikaa. Suomes­sa on uuti­soitu kuolemista 2/3 tapah­tu­van hoitokodeis­sa, jois­sa ihmi­nen viet­tää keskimäärin kak­si vuot­ta (ennen kuole­maa tai sairaalaan siir­tymistä). Kos­ka huonokun­toisim­mat van­huk­set var­masti kuol­e­vat toden­näköisim­min, voi karkeasti arvel­la, että 2/3 koron­akuolemista lyh­t­en­tää eli­naikaa korkein­taan vuodel­la sairas­tunut­ta kohti. Kuolleista 1/3 on het­ero­geenisem­pi pop­u­laa­tion osa, mut­ta myös heistä suuri osa on ikään­tyneitä ja perussairaita. 

    Laskel­man kannal­ta epä­tarkku­ut­ta aiheut­taa epä­var­muus tar­tun­to­jen määrästä, sekä vaikeus määritel­lä, mikä olisi ollut koron­aan kuolleen jäl­jel­lä ole­va eli­nai­ka ilman tar­tun­taa. Jälkim­mäisen arviona voi ken­ties käyt­tää henkilön ikälu­okan elos­sa ole­vien ihmis­ten tämän het­ken eli­na­jan­odot­teen (kyseisessä val­tios­sa) ja hänen ikän­sä välistä ero­tus­ta. Tämä tosin liiot­telee taudin tap­pavu­ut­ta, sil­lä kaik­ki sairaudet ovat kohtalokkaampia huonokun­toisille, joil­la olisi muutenkin vähem­män elin­vu­osia jäl­jel­lä. Tässä kohtaa on syytä myös huo­ma­ta, että ikälu­okan elos­sa ole­vien edus­ta­jien tämän het­ken eli­na­jan­odote on aina suurem­pi kuin, kuin koko ikälu­okan elinajanodote. 

    Kun taudin aiheut­ta­ma keskimääräi­nen eli­na­jan lyhen­tymi­nen ker­ro­taan väk­ilu­vul­la ja arvioidul­la sairas­tunei­den suh­teel­lisel­la osu­udel­la, saadaan taudin aiheut­ta­ma kollek­ti­ivi­nen eli­na­jan lyhen­e­m­i­nen koko kansakun­nan kesku­udessa, joka on epi­demi­an vakavu­ut­ta kuvaa­vana para­met­ri­na selvästi käyt­tökelpoisem­pi, kuin sairas­tunei­den tai kuollei­den määrä. Tästä voidaan sit­ten jako­laskul­la laskea keskimääräi­nen elin­iän lyhen­e­m­i­nen asukas­ta kohti, joka on koro­nan tapauk­ses­sa taa­tusti min­i­maa­li­nen ver­rat­tuna mon­een muuhun elämän var­rel­la vaani­vaan uhkaan.

    Vastaa

    1. Ilpo:
      Olen koko pan­demi­an ajan toivonut näkeväni tilas­to­ja siitä, paljonko koron­avirus­tar­tun­ta vähen­tää sairas­tuneen keskimääräistä jäl­jel­lä ole­vaa elinaikaa.

      Eikö tuos­ta ollut jotain muis­taak­seni Hesarissa?
      Lop­ul­ta­han tuo selviää vas­ta, kun kaik­ki taudin sairas­ta­neet ovat kuolleet pois.

      Vastaa

      1. Olen koko pan­demi­an ajan toivonut näkeväni tilas­to­ja siitä, paljonko koron­avirus­tar­tun­ta vähen­tää sairas­tuneen keskimääräistä jäl­jel­lä ole­vaa elinaikaa.

        Eikö tuos­ta ollut jotain muis­taak­seni Hesarissa?
        Lop­ul­ta­han tuo selviää vas­ta, kun kaik­ki taudin sairas­ta­neet ovat kuolleet pois.

        Hesarin laskel­ma oli outo. Siinä oli keski­iar­vois­tet­tu niin, että ikäryh­mä 60–69 ‑vuo­ti­aat oli laitet­tu kaik­ki 65-vuo­ti­aik­si, vaik­ka ryh­mässä on var­masti enem­män 69- kuin 60-vuo­ti­ai­ta ja edelleen oli oletet­tu, että sairas­tuneet oli­si­vat yhtä ter­veuitä kuin ikäryh­män muut. Van­hainkodeis­sa ollaan noin kak­si fvi­imei­w­stä elin­vuot­ta,. joten van­hainkodeis­sa kuolleet menet­tävät keskimäärin yhden elin­vuo­den, mut­ta hei­dämn oletet­ti­in kuitenkin menet­tävän mon­ta, kos­ka ikälu­okas­sa ter­veet jha hyväkun­toiset elävät pitkään.

  21. On vahinko, että OS ei ole enää vahvem­min mukana Suomen poli­ti­ikas­sa. Tämäkin kir­joi­tus on paras­ta pun­taroin­tia mitä tässä asi­as­sa on saatu lukea! 

    Eri­ty­ses­ti kiin­nitin huomion osaan: Taloudelli­nen hin­ta on järkyttävä

    Kekko­nen jät­ti meille velat­toman maan. Holtit­tomat poli­itikko-pop­ulis­timme ovat aiheut­ta­neet jo 107 mil­jar­dian val­tion­ve­lan ja OSn mukaan sitä tulee lisää 1,2 mil­jar­dia viikos­sa, ja lop­pu ei ole kun­nol­la edes näköpiirissä! 

    Suomen talous ei ole 10 vuo­teen kas­vanut yhtään, suuryri­tyk­set ovat hylän­neet Suomen ja parhaat pk-yri­tyk­set ja osaa­ja menevät perässä. Suomes­ta on tul­lut kil­pailukyvytön maa, jos­sa ei kan­na­ta investoi­da ollenkaan. 

    Coro­na-shokin vuok­si on nyt viimeinen het­ki tehdä real­i­ty-check / nol­la­ta mit­tar­it Suomen kokonaistilanteesta.

    Vaka­vat raken­neon­gel­mamme ja työlain­säädän­tö pitää nyt heti kor­ja­ta, jot­ta voimme tur­va­ta hyv­in­voin­timme jatku­vu­u­den ja heikom­pio­sai­sista huolehtimisen. 

    Pidem­män päälle tämän voidaan tehdä vain men­estyvien yhtiöit­temme tuo­ma­l­la rahal­la, eikä mil­lään muul­la. Pitää siis tehdä kan­nat­ta­va yrit­tämi­nen ja investoimi­nen Suomes­sa mahdolliseksi.

    Sil­loin suo­ma­laiset yri­tyk­set voivat heit­tää kehi­in parhaat kil­pailu­valt­timme: Eri­no­mainen koulu­tus­ta­somme, luon­tainen vas­tu­u­ta otta­va tiim­i­työ­tait­o­mme, kon­stailema­ton rehellisyys, sekä valmius ottaa hal­lit­tua riskiä ja kehit­tää uutta. 

    Tuleen ei saa jäädä makaamaan!

    Paasikivikin sanoi: ”Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku” ja Tun­tem­at­tomas­sa sotamies Hauhia sanoi: “Nikke­li­hal­vaus on saatanan vaar­alli­nen tauti.”

    Vastaa

  22. Kolme mah­dol­lis­es­ti osin itses­tään­selvää pointtia:

    -Rokot­tei­den start­up-ver­taus ontuu: vaik­ka moni (useim­mat) yrit­teistä epäon­nis­tu­isi­vat, niin riit­tää, että yksikin osoit­tau­tuu toimi­vak­si ja sen valmis­tus skaalau­tuu hel­posti. Korona ei vaiku­ta eri­tyisen herkältä muta­toi­tu­maan, joten on todel­la vaikea uskoa, että jokaiki­nen kehit­teil­lä ole­vista rokot­teista on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Väite siitä, että vuo­den 2021 lop­pu­un saak­ka men­nään tiukoil­la rajoituk­sil­la, on jok­seenkin yliampu­va; yhtä lail­la voi heit­tää, että Suomen riskiryh­mäläiset on rokotet­tu jo tämän vuo­den aikana. Kaikkein toden­näköisin ske­naario lie­nee jos­sain näi­den välimaastossa.

    -Ei ole lainkaan selvää, etteikö nimeno­maan tukah­du­tus olisi nopein tie mah­dol­lisim­man nor­maali­in elämään — rel­e­vant­ti ver­tailuko­hta­han ei ole elämä ilman koron­aa vaan muut mah­dol­liset strate­giat tässä tilanteessa. Viimeaikaisten vas­ta-ainetestien tulok­set indikoi­vat, että villeim­mis­säkin lau­maim­mu­ni­teet­ti­haaveis­sa pros­es­si­in menisi vuosikau­sia, ja tämä aika pitäisi elää pelos­sa ja riskiryh­mät vis­usti neljän seinän sisäl­lä. Toisaal­ta jos rajoituk­set ker­ran tehoa­vat epi­demi­aan yllät­tävän hyvin, on syytä opti­mis­mi­in sen suh­teen, että on löy­det­tävis­sä kohtu­ullisen kevy­itä mut­ta hyvin tehoavia täs­mä­toimia epi­demi­an hillit­semisek­si (mask­it, kon­sert­tikiel­lot, pikat­estit lentokentällä,…).

    -Ehkä tärkein opti­mis­min aihe: viruk­ses­ta ja sen lev­iämis­es­tä opi­taan koko ajan lisää. Mon­et edis­tysaskeleet ovat yksinään pieniä mut­ta yhdessä merkit­täviä: opimme lisää tar­tun­tamekanis­meista ja tehokkaas­ta suo­jau­tu­mis­es­ta, testit nopeu­tu­vat ja halpenevat, sairas­tunei­den hoito kehit­tyy, jne. Siinäkin epä­to­den­näköisessä ääri­ta­pauk­ses­sa, että rokotet­ta ei koskaan tulisi, yhteiskun­ta pää­sisi kyl­lä hil­jalleen takaisin jaloilleen, eikä saman­laisi­in kuolin­lukui­hin päädyt­täisi kuin mitä jos­sain Lom­bar­dias­sa on tämän kevään aikana nähty. Tätähän Teg­nell ja hänen koulukun­tansa eivät halua mil­lään myön­tää: mon­et Ruot­sis­sa tapah­tuneista kuolemista ovat olleet täysin turhia ja oli­si­vat olleet väl­tet­tävis­sä, jos hei­dän rajoi­tus­toimen­sa oli­si­vat olleet edes hie­man tehokkaampia heti alkuun.

    Vastaa

    1. -Rokot­tei­den start­up-ver­taus ontuu: vaik­ka moni (useim­mat) yrit­teistä epäon­nis­tu­isi­vat, niin riit­tää, että yksikin osoit­tau­tuu toimi­vak­si ja sen valmis­tus skaalau­tuu helposti.

      TYarkoitin täl­lä ver­tauk­sel­la start up ‑yri­tys­ten kat­teet­toman opti­mistisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in usko sat­u­maisen nopeas­ta eten­e­mis­es­tä. Kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la haal­ityaan rahoi­tus­ta ja yritetään saa­da tilaa tulevil­la markkinoilla.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: TYarkoitin täl­lä ver­tauk­sel­la start up ‑yri­tys­ten kat­teet­toman opti­mistisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in usko sat­u­maisen nopeas­ta eten­e­mis­es­tä. Kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la haal­ityaan rahoi­tus­ta ja yritetään saa­da tilaa tulevil­la markkinoilla.

        Eipä noil­la organ­isaa­tioil­la, jot­ka rokotet­ta eturi­in­ta­mas­sa duu­naa ja sitä muka­mas hypet­tää, tai­da olla kovaa pulaa pulaa rahoituk­ses­ta. Markki­noiden val­taami­nen ensim­mäisenä riip­puu onnes­ta ja vira­nomais­ten toimin­nas­ta, kos­ka avainase­mas­sa on nyt kli­iniset testit, kan­di­taatithan on jo valit­tu eli tutkimustyö taval­laan tehty. Veikkaan, että jol­lain Bill Gate­sil­la (Oxford) tai Kiinan val­ti­ol­la on rahaa sel­l­aisia jär­jestää niin paljon kuin tarvet­ta on. 

        Jos rokote osoit­tau­tuu toimi­vak­si, ei sen valmis­tamiseen ja jakelu­un rahaa tarvi star­tupin tapaan ker­jätä. Pikem­min päin vas­toin, saa vali­ta, kenet päästää mukaan.

        Mut­ta arvailun varas­sa hom­ma tieysti on. Jos rokotekan­di­taat­te­ja on, san­o­taan vaik­ka, 1200, ker­too se kuitenkin siitä, että usko on kova ja tulosta toden­näköis­es­ti syn­tyy. Jos hyvin käy, tämän vuo­den puolel­la, ehkä jo syksyl­lä, alkaa riskiryh­mien rokot­ta­mi­nen, kuten on usein todettu.

      2. Kiinan val­ti­ol­la on rahaa sel­l­aisia jär­jestää niin paljon kuin tarvet­ta on. 

        Kiinal­la on tässä val­ta­va etu puolel­laan: Miljoona uigu­uria keski­tysleir­il­lä käytet­täväk­si testeihin. 🙁

      3. Eihän kyse ole var­masti rokot­tei­den puut­teesta, vaan niide tes­taamiseen kulu­vas­ta ajasta.

        Muis­taak­seni Glax­o­SmithK­li­nen Suomen edus­ta­ja sanoi, että puo­lessa vuocdessa voidaan saa­da rokote, mut­ta kos­ka niitä on tarkoi­tus jakaa miljoonille, olisi syytä myös tes­ta­ta hyvin eli siinä menisi sit­ten se vuosi. 

        Niitä vähem­män tes­tat­tu­ja rokot­tei­ta voisi jakaa riskiryh­mille, mut­ta heikom­man tes­tauk­sen vuok­si niitä ei kan­nat­taisi jakaa niille, joille tau­ti ei ole kovin vaarallinen.

        “os hyvin käy, tämän vuo­den puolel­la, ehkä jo syksyl­lä, alkaa riskiryh­mien rokot­ta­mi­nen, kuten on usein todettu.”

        Juuri näin.

  23. Mask­ipakko kohtaami­sis­sa ja tur­vavälin piden­tämi­nen näyt­täi­sivät ole­van Suomes­sa käyt­tämät­tömiä keino­ja tukah­dut­tamisen apu­vä­lineinä. Mut­ta tuo mask­ien kanssa sekoilu STM ja THL ‑paikois­sa on käsit­tämätön­tä. Nyt tutk­i­taan, miten pitäisi tutkia!
    Mask­ien tuotan­toon olisi han­kit­ta­va ehkä 16 kpl automaat­ti­tuotan­tolin­jaa a’ 100 000 euroa, jot­ta saataisi­in mask­it kaikille päivit­täin. Mas­ki toimii tar­tun­to­ja alen­tavasti, jos kaik­ki käyt­tää (varsinkin oireet­tomat tartuttajat).

    Vastaa

    1. Tuo mask­ipakko ja tur­vaväli ei toi­mi. Suurin osa ihmisitä ei näytä käyt­tävän edes kaup­pakeskusten ilmaisia käsidese­jä ja useim­miten tur­vaväeistä ei ole tietoakaan.

      Kat­tava­han tämä min­un empi­iri­nen havain­to ei ole, mut­ta anta­nee osviittaa.

      Vastaa

      1. anom­muu­mi:
        Tuo mask­ipakko ja tur­vaväli ei toi­mi. Suurin osa ihmisitä ei näytä käyt­tävän edes kaup­pakeskusten ilmaisia käsidese­jä ja useim­miten tur­vaväeistä ei ole tietoakaan. 

        Kos­ka ei ole sosi­aal­ista painet­ta. Tulisiko jos olisi pakko pehmei­den suosi­tusten (tai jopa suosi­tusten puut­teen) sijas­ta? Maskeista tosin tiedote­taan enem­män miten ne voi olla käyt­täjälle vaarak­si yms.

        Jos tuol­laista käytöstä halu­taan, tiedo­tus­ta ja ohjet­ta pitäisi tul­la joka tuutista.

        Ero voi olla paikalli­nen ja iso. Viime viikol­la kau­pas­sa edessäni oli 6 hlö siis­tein välein ja heistä kolme oli maskissa. Välil­lä taas ei näe yhtään. Sosi­aa­li­nen pelko maskin käyt­töön on var­masti yksi tek­i­jä. (miten muut reagoi, kat­sooko ne kieroon, ‚…?)

      2. Her­raH­ki: Kos­ka ei ole sosi­aal­ista painet­ta. Tulisiko jos olisi pakko pehmei­den suosi­tusten (tai jopa suosi­tusten puut­teen) sijas­ta? Maskeista tosin tiedote­taan enem­män miten ne voi olla käyt­täjälle Sosi­aa­li­nen pelko maskin käyt­töön on var­masti yksi tek­i­jä. (miten muut reagoi, kat­sooko ne kieroon, ‚…?)
        Itse koen että maskin käyt­tö antoi juurikin sitä väli­matkaa julk­i­sis­sa tilois­sa, kun muut vielä eivät käyt­täneet mask­ia. Väliäkö sil­lä kat­soi­vatko kieroon, kun­han tekivät sen kaukana minusta. 

  24. Hyvä kir­joi­tus! Suh­taudun tule­vaisu­u­teen paljon posi­ti­ivisem­min sik­si, että en usko ihmis­ten jak­sa­van pelätä virus­ta näin pitkään ja suos­tu­van rajoit­ta­maan elämään­sä. Tämän takia en usko, että olisi mah­dol­lista pitää rajoituk­sia vuo­teen 2021. Ihmiset eivät suos­tu­isi siihen ja olisi poli­it­ti­nen itse­murha eristää ihmisiä vas­toin hei­dän tah­toaan. Lop­ul­ta olemme riit­tävän ”karais­tunei­ta” kohtaa­maan viruk­sen ja elämään sen läpi.

    Vastaa

  25. “Jumalan­palveluk­sia ja klas­sisen musi­ikin kon­sert­te­ja ei tul­la näkemään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pain­ot­tuvat riskiryh­mään ja jumalan­palveluk­sis­sa veisa­taan vielä virsiä.”

    Jumalan­palveluk­set, joi­hin seu­rakun­ta pääsee mukaan, alka­vat kesäku­un 2020 ensim­mäisenä sun­nun­taista eteen­päin, pääasi­as­sa alka­en 7.6.2020 klo 10. Osal­lis­tu­mis­ra­jana 50 henkeä, kuten hal­li­tuk­sen päätök­sessä on lin­jat­tu. Pien­imis­sä seu­rakun­nis­sa kirkois­sa ei ole kesäaikaan kon­fir­maa­tio­ju­malan­palveluk­sia ja luku­unot­ta­mat­ta nor­maal­is­tikaan yli 50 henkeä ker­ral­la. Jotkut isom­mat seu­rakun­nat joutunevat tekemään jotain rajauskäytän­töjä tarpeen mukaan, tai jär­jestämään use­ampia jumalan­palveluk­sia peräkkäin, jot­tei kävi­jämäärä yli­ty. Tosin kävi­jämäärä laske­nee se, että jumalan­palveluk­set tar­jot­ta­neen myös kesäaikaan myös verkko­vai­h­toe­htona, ja osa nor­maal­isti jumalan­palveluk­si­in paikan pääl­lä osal­lis­tu­va seu­ran­nee jumalan­palveluk­sia sit­ten kotoa käsin. Jumalan­palvelus­ten alka­mis­es­ta val­tion aset­ta­mat rajat ja ohjeet huomioiden 7.6.2020 alka­en ovat use­at seu­rakun­nat jo tiedottaneet.

    Klas­sisen musi­ikin kon­sert­tien osalta ei ole tietoa, miten niitä jär­jestetään kesäku­us­ta eteen­päin. Oletet­tavasti kesäl­lä 2020 jär­jestetään klas­sisen musi­ikin kon­serteista lähin­nä vain pien­imuo­toisia enin­tään 50 läs­nä ole­van laa­juisia kon­sert­te­ja, jois­sa on sooloe­si­in­tyjä tai vaikka­pa duo.

    Vastaa

  26. Hesarin jutun https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006506044.html mukaan Islannis­sa käytetään seu­ran­tasovel­lus­ta joka vaikut­taa yllät­tävän hyvältä kom­pro­mis­sil­ta yksi­ty­isyy­den ja oikeuk­sien väliltä. Käyt­täjän puhe­lin tal­len­taa paikallis­es­ti GPS-tieto­ja käyt­täjän oman muistin tuek­si, ja käyt­täjä voi vali­ta luovut­taako tiedot vai ei. Seu­ran­ta ei ole sen ihmisoikeusvas­taisem­paa kuin tavalli­nen jälji­tys, mut­ta kuitenkin tehokkaampaa.

    Luulen että myös tehokku­us esim. baareis­sa, suurehkois­sa yksi­ty­is­ti­laisuuk­sis­sa tai vas­taavis­sa tapah­tu­vien tar­tun­to­jen jäljit­tämiseen on parem­pi kuin blue­tooth-jälji­tyk­sessä joka toimii vain jos tarpeek­si monel­la on blue­tooth-jäljitin. Jos tar­tun­nan saanut jol­la ei ole blue­tooth-jälji­tyssovel­lus­ta mut­ta joka muis­taa olleen­sa baaris­sa X kel­lon­aikaan Y, vapaae­htoista GPS-tietoa voi helpohkosti hyödyntää.

    Vastaa

  27. Las­ten ja nuorten koron­aviruskuolemia ei Suomes­sa ole todet­tu lainkaan (THL). Tälle­hän täy­tyy olla syy.

    Suomes­sa ei korona ole las­ten ja nuorten kuolin­syy edes leukemi­apoti­lail­la tai muil­la syöpälääk­i­ty­il­lä. Sil­loin myös lap­sia ja nuo­ria odot­taisi mene­htyvän immuu­ni­va­jauk­seen teho­hoi­dos­ta huoli­mat­ta. Kos­ka näin ei tapah­du, päät­te­len että nuorem­mat ikälu­okat ovat jotain kaut­ta saa­neet immuu­ni­teetin jo ennen hov­id-19-koron­aepi­demi­an puhkeamista.

    On muu­ta­ma yli 90-vuo­tias, jot­ka Osmo aiem­min mainit­si. He lapse­na selvi­sivät espan­jan­taud­ista ja sik­si he näyt­tävät pelas­tu­van nyt myös koronal­ta. Nykyi­nen koron­a­han on muun­tunut espanjantauti.

    Voisiko olla niin päin, että van­hem­mil­ta ikälu­ok­il­ta puut­tuu immuu­nisuo­ja, jon­ka tuo mukanaan esimerkik­si nuorem­pi­en ikälu­okkien potema las­ten­sairaus? Tämä sairaus voisi olla saman koron­aper­heen melko vaara­ton uudehko muun­nos ja se tarvit­see lev­itäk­seen vaikka­pa pikku­las­ten päivähoidon kaltaisia olo­suhtei­ta. Yli 70 vuo­ti­aiden riskiryh­mäläis­ten ja monien sitä nuorem­pi­enkin lap­su­udessa pikku­lapset pidet­ti­in kotona eikä hoito­ryh­mis­sä, jot­ka koos­t­u­vat mon­en per­heen lap­sista eri puo­lil­ta paikkakun­taa, mikä takaa sairauk­sien kat­ta­van leviämisen. 

    Mikäli sel­l­ainen tau­ti todel­la on ole­mas­sa, joka tekee lapset immuu­niksi koronalle eikä ole edes kovin vaar­alli­nen, tau­ti pitää tar­tut­taa muuhunkin väestöön. Siinä olisi rokote.

    Kuitenkin aina pitäisi jäädä aukko­ja, mikäli kyseessä on tart­tu­va tau­ti. Jos löy­tyy mai­ta tai aluei­ta, jois­sa tavataan use­an lapsen tai nuoren sairas­tu­misia koron­aviruk­seen, se olisi todiste las­ten­tau­ti­teo­ri­alle. Nyt ihme­tel­lään, mik­si korona iskee pahiten Yhdys­val­tain parhaas­sa iässä oleviin.

    Puut­tuvat perus­teet riv­ien välis­sä, kun huolel­la lukee
    https://yle.fi/uutiset/3–10464642

    Vastaa

    1. Nykyi­nen koron­a­han on muun­tunut espanjantauti.

      NO EI TODELLAKAAN OLE! Espan­jan­tau­ti oli influ­enssa, hyvin lähel­lä vuodern 2009 sika-influ­enssaa. Kyse on aivan eri virusperheestä.

      Vastaa

    2. Jyr­ki Patomä­ki:

      Voisiko olla niin päin, että van­hem­mil­ta ikälu­ok­il­ta puut­tuu immuu­nisuo­ja, jon­ka tuo mukanaan esimerkik­si nuorem­pi­en ikälu­okkien potema las­ten­sairaus? Tämä sairaus voisi olla saman koron­aper­heen melko vaara­ton uudehko muun­nos ja se tarvit­see lev­itäk­seen vaikka­pa pikku­las­ten päivähoidon kaltaisia olo­suhtei­ta. Yli 70 vuo­ti­aiden riskiryh­mäläis­ten ja monien sitä nuorem­pi­enkin lap­su­udessa pikku­lapset pidet­ti­in kotona eikä hoito­ryh­mis­sä, jot­ka koos­t­u­vat mon­en per­heen lap­sista eri puo­lil­ta paikkakun­taa, mikä takaa sairauk­sien kat­ta­van leviämisen. 

      Tämän teo­ri­an kumoaa jo se, että kotona ilman päiväko­tia eläneet esim 2 vuo­ti­aat eivät sairas­tu koronaan.

      Vastaa

  28. Niin, ja yri­tys­tu­ista vielä. Jos/kun yri­tyk­sille pitää mak­saa tukea, eikö mak­set­tu tuki voisi olla jonkin­lainen yksinker­tainen funk­tio esimerkik­si viimeisen vuo­den aikana mak­se­tu­ista työ­nan­ta­ja­mak­su­ista, arvon­lisäveroista ja yhteisöveroista? Jos halu­aa oikein ilkeäk­si, niin ehkä pitäisi jol­lakin taval­la laskea noiden tulo. Jos ei ole mak­sanut jotakin noista verolu­on­tei­sista mak­su­ista, niin tuskin sel­l­ainen yri­tys yhteiskun­nan tukeakaan kovin paljon tarvitsee? 

    Tärkeää on, että tuki ei olisi tarve­hark­in­tainen. Siinä lyötäisi­in korville niin että soi niitä yrit­täjiä jot­ka ovat pitäneet yri­tyk­sen­sä taseen tukevana.

    Vastaa

    1. Mon­en rav­in­tolan kohdal­la voi myös kysyä, olisiko val­takun­nan kannal­ta parem­pi jos niitä ei olisi ollenkaan. Jatku­vat konkurssit ja start­ti­ra­hat, ankara tai jopa hyväk­sikäyt­tävä työkult­tuuri, hygien­iaon­gel­mat, veronkier­to, liike­toimin­nan ja työ­suhtei­den vero­tuot­to paljon pienem­pi kuin ulko­mais­ten työn­tek­i­jöi­den ja hei­dän per­hei­den­sä aiheut­ta­mat julkiset menot.

      Jos rav­in­to­la menee konkurssi­in, tuhoutuu ver­rat­tain vähän pääomaa.

      Vastaa

      1. Olli S:
        Jos rav­in­to­la menee konkurssi­in, tuhoutuu ver­rat­tain vähän pääomaa. 

        Tästä ei mielestäni keskustel­la tarpeek­si. Kär­jistäen on täysin eri asia jos rav­in­to­la ajau­tuu ongel­maan ver­rat­tuna vaik­ka teol­lisu­usyri­tyk­seen, teol­lisu­us vaatii paljon enem­män investoin­tia sekä pitkäjän­teistä työtä että niiden kaa­tu­mi­nen on trage­dia. Kuitenkin sil­lä ole­tuk­sel­la että kyseinen teol­lisu­usyri­tys on vielä suurin piirtein mod­erni ja kil­pailukykyi­nen. Sel­l­aisen teol­lisu­u­den tuki­ra­hoil­la työn­tämi­nen läpi kri­isin, mikä on kuris­tunut ja kui­h­tunut jo vuosia kehit­tyneem­pi­en ja ket­terämpi­en kil­pail­i­joiden paineessa on vain teko­hen­gi­tys­tä ja rahanhaaskausta.
        Yleis­es­ti ottaen voidaan puhua aloi­tuskyn­nyk­ses­tä tiety­il­lä markki­noil­la. Auto­jen ja lentokonei­den valmis­tuk­ses­sa aloi­tuskyn­nys on äärim­mäisen korkeal­la, burg­erei­den ja rav­in­to­laru­uan valmis­tuk­ses­sa kyn­nys taas on mata­lal­la. Täl­lais­ten mata­lan kyn­nys­ten alo­jen tukem­i­nen on rahan­haaskaus­ta. Lisäk­si tuki varmis­taa, että kiin­teistösi­joit­ta­jat saa­vat var­masti vuokransa samal­la kun moni muu kär­sii, tämä on epäreilua mon­es­sakin mielessä. Tosin län­si­maalainen jälki­te­olli­nen markki­na­t­alous keskit­tyy pääasi­as­sa omaisu­usar­vo­jen tur­vaamiseen, EKP lipunkan­ta­jana etulinjassa.

  29. Juuri tulleen tiedon mukaan vain 5 % espan­jalai­sista on sairas­tanut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mista epi­demia­maista, mut­ta tämän vas­ta-aine­tutkimuk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­läkin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

    Vastaa

    1. Otto J:
      Juuri tulleen tiedon mukaan vain 5 % espan­jalai­sista on sairas­tanut koronan. 

      Väk­iluku 47 miljoon­aa ja 27 000 kuol­lut eli noin 1,1 % sairastaneista.

      Vastaa

    2. Otto J:
      Juuri tulleen tiedon mukaan vain 5 % espan­jalai­sista on sairas­tanut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mista epi­demia­maista, mut­ta tämän vas­ta-aine­tutkimuk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­läkin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

      Täy­tyy var­maan vai­h­taa nim­imerkkiä kun tänne on nähtävästi kom­men­toin­ut toinenkin Jaakko. Asiaan:

      Panin merkille tuon saman uutisen. Eihän se kovin rohkai­se­va ole. Onhan tässäkin blo­gis­sa tosin pohdit­tu sitä miten luotet­tavia nuo vas­ta-ainetestit ovat ja kyl­lä siihen ilmeistä epä­var­muut­ta liit­tyy, mut­ta ei tuo­ta testi­t­u­losta pakoon pääse eli Espan­jas­sa kuten muual­lakin on odotet­tavis­sa lisää kuolin­uhre­ja. Oli miten oli, jotenkin tuon viruk­sen kanssa pitäisi oppia elämään, kos­ka vaikut­taa hyvin vah­vasti siltä, ettei se myöskään mihinkään katoa ja rokotet­ta saadaan vielä odot­taa. Ei tun­nu ihan hyvältä ajatuk­selta sekään, että elet­täisi­in täm­möisessä kollek­ti­ivises­sa kauhus­sa seu­raa­vat kak­si vuot­ta. Itse miet­tisin vähän sitäkin, että mitä tässä lop­ul­ta pelätään, kuole­maa vai jotain muu­ta? Iso uuti­nen saati­in siitäkin, että Jari Lit­ma­nen sairasti tätä virus­tau­tia neljä viikkoa ja ker­toi olleen­sa kipeämpi kuin ikinä. Mut­ta hengis­sä hän on eikä ilmeis­es­ti ole menet­tänyt työkykyään tms.

      Vastaa

      1. Jos kuolleisu­us on pros­ent­ti, ja lau­maim­mu­ni­teet­ti vaatii 60% väestöstä sairas­tu­misen, niin lau­maim­mu­ni­teetin saavut­ta­mi­nen vaatii Suomes­sa 30 000 kuolonuhria. Tämä kai se suurin asia on, mitä pelätään, vaik­ka ei myöskään se, että 3 miljoon­aa sairas­taa erit­täin ikävän taudin suinkaan mikään merk­i­tyk­setön seik­ka ole, tai ainakaan sen ei pitäisi olla.

        Ennen kuin näin radikaali­in jut­tuun kuin lau­maim­mu­ni­teetin hakemiseen sairas­tamisen kaut­ta todel­la lähde­tään, olisi syytä aika tarkkaan tutkia ja varmis­taa, että kaik­ki muut vai­h­toe­hdot todel­lakin ovat vielä huonompia.

      2. Miik­ka Lahti:
        Jos kuolleisu­us on pros­ent­ti, ja lau­maim­mu­ni­teet­ti vaatii 60% väestöstä sairas­tu­misen, niin lau­maim­mu­ni­teetin saavut­ta­mi­nen vaatii Suomes­sa 30 000 kuolonuhria. Tämä kai se suurin asia on, mitä pelätään, vaik­ka ei myöskään se, että 3 miljoon­aa sairas­taa erit­täin ikävän taudin suinkaan mikään merk­i­tyk­setön seik­ka ole, tai ainakaan sen ei pitäisi olla.

        Ennen kuin näin radikaali­in jut­tuun kuin lau­maim­mu­ni­teetin hakemiseen sairas­tamisen kaut­ta todel­la lähde­tään, olisi syytä aika tarkkaan tutkia ja varmis­taa, että kaik­ki muut vai­h­toe­hdot todel­lakin ovat vielä huonompia.

        Mitä suurem­mista luvuista las­ke­taan, sitä enem­män vaiku­tus­ta lop­putu­lok­seen on aina pie­nil­läkin muu­tok­sil­la noi­hin suhdelukui­hin. Jos las­ke­taan koko maail­man väestöstä, promillen kuolleisu­udel­la ja puolen promillen kuolleisu­udel­la on miljoonien ero. Yhtä kaik­ki puhutaan miljoon­ista kuitenkin. Kuolleisu­usas­teet ovat joka tapauk­ses­sa arvioi­ta, joten vaikeaa taiteilua tuonkin kanssa tulee.

        Ei kär­simys ole merk­i­tyk­setön asia, en tarkoi­ta sitä. Olen ollut havait­sev­inani vain huo­mat­ta­van paljon uutisia, jois­sa on siteer­at­tu ihmisiä tyyli­in “Uskokaa min­ua, te ette todel­lakaan halua tätä tau­tia”. Ei var­masti halu­ta, siinä ei liene mitään epä­selvää. Mut­ta olo­suh­teet huomioon ottaen se on minus­ta hiukan nai­ivi lähestymistapa.

        Mitä tarkoi­tat tässä lau­maim­mu­ni­teetin “hakemisel­la”? Tilanne on tämä: rokotet­ta ei ole, eikä toden­näköis­es­ti tule ainakaan vuo­teen. Use­at arvo­val­taiset asiantun­ti­jat usko­vat, että virus­ta ei voi tukah­dut­taa pysyvästi. Yhteiskun­tamme ei muo­dos­tu yksit­täi­sistä omavarai­sista heimoista, jot­ka eivät ole tekemi­sis­sä tois­t­en­sa kanssa, vaan meil­lä on vah­va keskinäis­ri­ip­pu­vu­us toi­sis­tamme. Rajoit­taa voi, mut­ta teho ei ole kuitenkaan 100 %. Rokotet­ta odotel­lessa mei­dän täy­tyy joka tapauk­ses­sa sietää jokin määrä kuolin­uhre­ja ja sairaus­päiviä. Mitä enem­män muu­ta elämää rajoite­taan, sen enem­män tulee sivu­vaiku­tuk­se­na mui­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, mukaan­lukien toden­näköis­es­ti myös pysyviä ter­vey­del­lisiä hait­to­ja ja jopa kuole­man­ta­pauk­sia. Jos jatke­taan esim. vuosi kovil­la rajoituk­sil­la, tulee todel­la iso oheishyv­in­voin­ti­tap­pio. Pitää varoa tätä “leikkaus onnis­tui, mut­ta poti­las kuoli”-tilannettakin.

      3. Jaakko K: Täy­tyy var­maan vai­h­taa nim­imerkkiä kun tänne on nähtävästi kom­men­toin­ut toinenkin Jaakko. Asiaan:

        Panin merkille tuon saman uutisen. Eihän se kovin rohkai­se­va ole. Onhan tässäkin blo­gis­sa tosin pohdit­tu sitä miten luotet­tavia nuo vas­ta-ainetestit ovat ja kyl­lä siihen ilmeistä epä­var­muut­ta liit­tyy, mut­ta ei tuo­ta testi­t­u­losta pakoon pääse eli Espan­jas­sa kuten muual­lakin on odotet­tavis­sa lisää kuolin­uhre­ja. Oli miten oli, jotenkin tuon viruk­sen kanssa pitäisi oppia elämään, kos­ka vaikut­taa hyvin vah­vasti siltä, ettei se myöskään mihinkään katoa ja rokotet­ta saadaan vielä odot­taa. Ei tun­nu ihan hyvältä ajatuk­selta sekään, että elet­täisi­in täm­möisessä kollek­ti­ivises­sa kauhus­sa seu­raa­vat kak­si vuot­ta. Itse miet­tisin vähän sitäkin, että mitä tässä lop­ul­ta pelätään, kuole­maa vai jotain muu­ta? Iso uuti­nen saati­in siitäkin, että Jari Lit­ma­nen sairasti tätä virus­tau­tia neljä viikkoa ja ker­toi olleen­sa kipeämpi kuin ikinä. Mut­ta hengis­sä hän on eikä ilmeis­es­ti ole menet­tänyt työkykyään tms.

        Vosiko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sairas­taa lievänä niin vas­ta-ainei­ta ei edes kerk­iä muo­dos­tu­maan vaan ain­oa tieto taud­ista on muis­ti­soluis­sa? Käsit­tääk­seni tuon kuitenkin pitäisi olla riit­tävä suoja.

      4. anom­muu­mi: Vosiko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sairas­taa lievänä niin vas­ta-ainei­ta ei edes kerk­iä muo­dos­tu­maan vaan ain­oa tieto taud­ista on muis­ti­soluis­sa? Käsit­tääk­seni tuon kuitenkin pitäisi olla riit­tävä suoja.

        On jotain tuon­tyyp­pistä arvail­tu. Oma lääketi­eteelli­nen osaamiseni on sen ver­ran vähäistä, etten osaa tuo­hon sanoa kuin että mah­dol­lista se on. Ongel­ma on siinä, että tuolle on var­maan hyvin vaikea löytää todis­tu­saineis­toa, vrt. vas­ta-ainetesti. Jokin tuom­moinen tek­i­jä voisi selit­tää ainakin osit­tain sen, mik­si Ruot­sis­sa ei ole nähdäk­seni mitään katas­trofia vaik­ka siel­lä rajoituk­set ovat olleet huo­mat­tavasti lievem­piä kuin meillä.

      5. anom­muu­mi: Vosiko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sairas­taa lievänä niin vas­ta-ainei­ta ei edes kerk­iä muo­dos­tu­maan vaan ain­oa tieto taud­ista on muis­ti­soluis­sa? Käsit­tääk­seni tuon kuitenkin pitäisi olla riit­tävä suoja. 

        Ainakaan mitään poli­ti­ikkaa ei voi perus­taa täl­laisen toivea­jat­telun varaan.

    3. Otto J:
      Juuri tulleen tiedon mukaan vain 5 % espan­jalai­sista on sairas­tanut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mista epi­demia­maista, mut­ta tämän vas­ta-aine­tutkimuk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­läkin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

      Käsit­tääk­seni lau­maim­mu­ni­teetil­la ei ole enää viimeisimpi­en tulosten jäl­keen enää muu­ta poh­jaa kuin se että se on Suomen tar­tun­tatau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­van vira­nomaisen val­in­ta. Mik­si, se on mysteeri.

      Lau­maim­mu­ni­teet­ti on myös hal­li­tuk­sen val­in­ta. Tosin hal­li­tus jou­tui tekemään ratkaisun­sa THL:n aikaisem­man immu­ni­teet­tiluke­man perus­teel­la jos­sa näyt­tää olleen ker­talu­okan virhe — olisiko tuos­sa syytä ava­ta strate­giapäätös uudestaan.

      Vastaa

      1. K.k.: Käsit­tääk­seni lau­maim­mu­ni­teetil­la ei ole enää viimeisimpi­en tulosten jäl­keen enää muu­ta poh­jaa kuin se että se on Suomen tar­tun­tatau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­van vira­nomaisen val­in­ta. Mik­si, se on mysteeri.

        Lau­maim­mu­ni­teet­ti on myös hal­li­tuk­sen val­in­ta. Tosin hal­li­tus jou­tui tekemään ratkaisun­sa THL:n aikaisem­man immu­ni­teet­tiluke­man perus­teel­la jos­sa näyt­tää olleen ker­talu­okan virhe – olisiko tuos­sa syytä ava­ta strate­giapäätös uudestaan.

        Lau­maim­mu­ni­teet­ti on soin­in­vaaran päähän­pint­tymä, jolle ajatuk­selleen on kovasti saanut Suomes­sa medi­a­julk­isu­ut­ta. Nyt vas­ta-ainetestit aikalail­la tyr­mää sen ja lisäk­si saavute­tun immu­ni­teetin kestos­ta ei ole mitään takei­ta. Kyl­lä tässä pitää tau­tia painaa alas kunnes saadaan enem­män tietoa, toimi­va rokote tmv.

        On myös varaudut­ta­va siihen, että jatkos­sa ihmis­ten liikku­vu­us on paljon rajoite­tumpaa ja viisum­ien, testien ja karan­tee­nien puit­teis­sa men­nään maas­ta toiseen.

      2. Real­isti: K.k

        Var­maan rokot­teeseen asti pitäisi olla rajoitet­tua. Tosin jos tar­tun­nat ovat samal­la tasol­la ja seu­ran­ta ja jälji­tys ja karan­teeni toimi­vat rajan yli ja myös seu­ran­tasovel­lus niin sen puit­teis­sa rajan ylit­tämis­es­tä ei liene suurem­paa harmia.

        Rokot­teen jäl­keenkin var­maan tarvi­taan roko­tus­todis­tus niinkuin keltaku­umeroko­tus tarvit­ti­in ennen joi­hinkin mai­hin matkustettaessa.

    1. Jus­si:
      Tässä yritet­ty laskea eristys­toimien vaiku­tus­ta työt­tömyy­den nousu­un ja siis talouteen:

      https://voxeu.org/article/unemployment-effects-stay-home-orders

      Yhteen­ve­to: toimil­la on vaiku­tus­ta, mut­ta hmis­ten käyt­täy­tymis­muu­tok­sel­la on suurem­pi merk­i­tys. Talous ei palaudu ennen kuin taud­ista on päästy. Odotet­tu tulos.

      Käsit­tääk­seni tähän ihmis­ten käytök­seen perus­tuu sen tukah­dut­tamis­strate­gian toimivu­us. Ihmiset eivät tätä käytöstään muu­ta ennen kuin koronati­lanne on oleel­lis­es­ti paran­tunut. Jos tar­tun­nat saadaan painet­tua maan sisäl­lä riit­tävän alas niin ihmiset uskalta­vat lähteä liik­keelle. Rajat oli­si­vat kiin­ni matkus­ta­jali­iken­teeltä. Sama olisi tärkeä tehdä jokaises­sa maas­sa jos­sa se on mah­dol­lista. Sil­loin ei rajo­jen kiin­nip­itämi­nen ole enää vält­tämätön­tä, muo­dos­tu­isi laa­jene­va kupla jos­sa koron­aa on vähän.

      Suomen strate­gia näyt­tää nyt ole­van osit­tainen lau­ma­suo­ja jos­sa pide­tään yllä tar­tun­to­ja jot­ta saadaan luon­nol­lista tar­tun­talukua hie­man pienem­mäk­si. Tämä on se suurin äsket­täi­nen muu­tos, hyväksytään että virus ei tulekaan men­emään väestön läpi eli lau­ma­suo­jaa ei tule muu­ta kuin rokot­teel­la, ei mil­lään sel­l­aisel­la kuolleisu­u­den tasol­la joka ollaan valmis hyväksymään. THL on yrit­tänyt lau­ma­suo­jaa myy­dä hal­li­tuk­selle 0.1–0.2% kuolleisu­udel­la. Het­emäen työryh­mä teki työn­sä tältä poh­jal­ta. Hal­li­tus olisi tämän THL:n tar­jouk­sen ostanut mut­ta yhteiskun­nas­sa muu­toin on nous­sut vas­tus­tus­ta samaan tapaan kuin Marin oli pakotet­tu maalisku­us­sa otta­maan rajoi­tus­toimet käyt­töön. Tämä THL:n kuolleisu­us­luke­ma ei tule kestämään mut­ta jostakin syys­tä sitä ei ole vieläkään päivitet­ty. Lähem­mäs pros­ent­tia ilmeis­es­ti men­nään. Vaik­ka THL lähe­nee sitä asymp­toot­tis­es­ti ala­puolelta niin päätök­set on jo tehty sen väärän tiedon perusteella.

      Vastaa

    2. Tai kunnes rajoi­tusten nou­dat­tamisen tus­ka on yksilö­ta­sol­la suurem­pi kuin sairau­den pelko.

      Vastaa

  32. Eri­no­mainen kir­joi­tus, kuten OS:lta usein. Har­mi ettei ole enää poli­it­tises­sa päätök­sen­teko­por­taas­sa. Antaisin mielel­läni mielel­läni kolmikolle Soin­in­vaara, Mart­ti Kekomä­ki ja Pert­ti Palomä­ki dik­taat­torin oikeudet muoka­ta SOTE parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla.

    Vastaa

  33. Heräsin tänä aamu­na varsin hyväl­lä mielel­lä Koron­akri­isin suh­teen. Syy mie­len­muu­tok­seeni on tämä kir­joi­tus, sen kom­men­tit sekä siitä eilen vai­moni kanssa käy­ty keskustelu. 

    Näen kak­si tapaa ulos kri­i­sistä: rokote tai epi­demi­an tukah­dut­ta­mi­nen rajoituksilla.
    Rokote valmis­tuu joko koh­ta, kymme­nen vuo­den päästä tai ei koskaan. Sen varaan ei siis voi luot­taa eikä sen soisi ole­van ain­oa toivo.
    Epi­demi­an tukah­dut­ta­mi­nen nykyisen kaltaisil­la rajoituk­sil­la ei vaiku­ta kovin toden­näköiseltä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että rajoi­tusten toimivu­u­teen vaikut­taa vah­vasti ihmis­ten usko niihin sekä yhteiskun­nan pyörit­tämiseen vaa­dit­ta­vat reali­teetit. Ei tarvi­ta suur­ta osaa ihmisiä kapinoimaan rajoit­tei­ta vas­taan, että ne eivät toi­mi enää riit­tävän hyvin taudin tukah­dut­tamiseen. Lisäk­si taudin ensim­mäisessä aal­los­sa rajoit­tei­ta nou­date­taan luul­tavasti parem­min kuin toises­sa, jos välis­sä ollaan päästy mais­ta­maan ns. nor­maalia elämää.

    Mitä nyt uskon, että tulee tapah­tu­maan on se, että rajoituk­set tarken­tu­vat tiedon lisään­tyessä ja ihmiset kykenevät jatka­maan kohtu­ullisen nor­maalia elämää. Mitä enem­män taud­ista ja sen lev­iämis­es­tä tiede­tään, sitä tarkem­min kyetään suun­nit­tele­maan rajoit­tei­ta. Toivon, että Suo­mi on etulin­jas­sa näi­den järke­vien rajoit­tei­den kehityksessä.

    Luulisin, että virus tosi­aan tart­tuu enim­mäk­seen pis­aratar­tun­tana eikä ole eri­tyisen hel­posti lev­iävä, mut­ta on erit­täin tap­pa­va ja viruk­sen lev­iämisessä on vah­va kor­re­laa­tio melun kanssa. Rajoi­tusten kohdis­t­a­mi­nen meluisi­in paikkoi­hin tai paikkoi­hin, jois­sa ihmiset huu­ta­vat tai puhu­vat koval­la äänel­lä lähel­lä toisi­aan voisi riit­tää pudot­ta­maan tar­tut­tavu­us­lu­vun alle yhden. Sairas­tu­vatko huonoku­u­loiset tau­ti­in use­am­min, kos­ka heille puhutaan kovaa ja läheltä? Suo­jaisiko siis kuu­lo­laite van­huk­sia välil­lis­es­ti tartunnalta? 

    Paikat mis­sä virus on levin­nyt run­saasti vaikut­ta­vat ole­van meluisia paikko­ja. Torit, urheilu­ta­pah­tu­mat, yök­er­hot ja after ski, kuoro­laulut jne. En muista luke­neeni samankaltai­sista lev­iämi­sistä esim. junis­sa, toimis­tois­sa tai ruokakaupois­sa, jois­sa on kyl­lä paljon ihmisiä pienis­sä tilois­sa, mut­ta jois­sa har­voin korote­taan ääntä. 

    Ihmiset myös var­masti nou­dat­ta­vat rajoit­tei­ta parem­min, kun he ymmärtävät minkä takia juuri tämä rajoi­tus on olemassa.

    Lau­ma­suo­jan suun­nit­telu vaikut­taa lähin­nä rikok­selta ihmisyyt­tä vas­taan. Numerot taul­ul­la ovat kuitenkin täl­lä het­kel­lä 4 218 212 varmis­tet­tua tapaus­ta ja 290 242 kuol­lut­ta eli näil­lä luvuil­la taudin tap­pavu­us on VÄHINTÄÄN 6.9% (kaik­ki varmis­te­tut tapauk­set eivät ole vielä paran­tunei­ta) https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019
    Speku­laa­tiot siitä kuin­ka mon­ta sairas­taa oireet­tomana, mitkä ovat riskitek­i­jät ja kuin­ka mon­ta ei ole rapor­toitu ovat kuitenkin vain speku­laa­tio­ta täl­lä het­kel­lä. Näil­lä luvuil­la pitäisi nyt pela­ta eikä toivoa parasta. 

    Itse nou­datan seu­raavia “koronasään­töjä” elämässäni täl­lä het­kel­lä. Pesen kädet ennen ja jäl­keen, kun pois­tun kotoa. Vältän kasvo­jen kos­ket­telua. Yskin kyynär­taipeeseen tai paperi­in. Vältän huu­tamista ja meluisia paikko­ja, jois­sa muut huu­ta­vat. Vältän ryh­mäli­ikun­taa. Käytän hen­gi­tys­suo­jain­ta, jos menen kaup­paan. Näi­den vaiku­tus elämääni ei ole valtava.

    Aurinkoista kesän odotus­ta kaikille ja kiitok­set blogista. 

    Hesarin artikke­li viruk­sen tart­tumis­es­ta, joka on vaikut­tanut vah­vasti johtopäätöksiini:
    https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006475142.html

    Wikipedi­an kuvaus viruk­sen lev­iämis­es­tä (https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus_disease_2019#Cause):
    It does spread very effi­cient­ly and sustainably—easier than influen­za but not as effi­cient­ly as measles—via the small droplets pro­duced dur­ing a cough or talk­ing, which oth­er peo­ple with­in two metres (six feet) may then breathe in. Con­t­a­m­i­nat­ed droplets also set­tle on oth­ers but the droplets are rel­a­tive­ly heavy, usu­al­ly fall to sur­faces, and do not trav­el far through the air.

    Vastaa

  34. Olet­teko muuten huo­man­neet täl­lä blogilla yhden kan­ta­van korona-tee­man: Soin­in­vaaran mukaan epi­demi­an mallint­a­mi­nen on tilas­toti­eteil­i­jälle hyvin yksinker­taista. Ja samal­la mallin käyt­tämi­nen yksinker­taisimpi­inkin ennus­tuk­si­in epäon­nis­tuu ker­ta toisen­sa jäl­keen. “Alun­perin olin sitä mieltä, ettei Etelä-Kore­an strate­gia voi toimia”, “Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille.” jne. Minä luon­non­ti­eteil­i­jänä muut­taisin jo malliani, kun oikein mikään mitat­tavis­sa ole­va ennus­tus ei onnistu.

    Vastaa

    1. hc-empiristi:
      Olet­teko muuten huo­man­neet täl­lä blogilla yhden kan­ta­van korona-tee­man: Soin­in­vaaran mukaan epi­demi­an mallint­a­mi­nen on tilas­toti­eteil­i­jälle hyvin yksinker­taista. Ja samal­la mallin käyt­tämi­nen yksinker­taisimpi­inkin ennus­tuk­si­in epäon­nis­tuu ker­ta toisen­sa jäl­keen. ”Alun­perin olin sitä mieltä, ettei Etelä-Kore­an strate­gia voi toimia”, ”Kuukausi sit­ten en uskonut, että tau­ti on ylipään­sä mah­dol­lista painaa säästöliekille.” jne. Minä luon­non­ti­eteil­i­jänä muut­taisin jo malliani, kun oikein mikään mitat­tavis­sa ole­va ennus­tus ei onnistu.

      Yksinker­taisen mallin rak­en­t­a­mi­nen on toki help­poa, mut­ta sil­lä saadaan varsin karkei­ta ennustei­ta. Hyvän mallin rak­en­t­a­mi­nen sen sijaan on mon­imutkaista. Tämä puolisen­toista kuukaut­ta van­ha artikke­li “Why It’s So Freak­ing Hard To Make A Good COVID-19 Mod­el” selit­tää https://fivethirtyeight.com/features/why-its-so-freaking-hard-to-make-a-good-covid-19-model/

      Vastaa

    2. hc-empiristi: Olet­teko muuten huo­man­neet täl­lä blogilla yhden kan­ta­van korona-tee­man: Soin­in­vaaran mukaan epi­demi­an mallint­a­mi­nen on tilas­toti­eteil­i­jälle hyvin yksinker­taista. Ja samal­la mallin käyt­tämi­nen yksinker­taisimpi­inkin ennus­tuk­si­in epäon­nis­tuu ker­ta toisen­sa jälkeen.

      Minä muis­tan luke­neeni vain

      Tilas­toti­eteenä se on aika triv­i­aalia – tai siis pää­mallit ovat yksinker­taisia. Sofistikoidum­mat mallit taas ovat niin mon­imutkaisia, että niitä ei edes kan­na­ta yrit­tää ratkaista analyyttisesti.

      joka on eri asia.

      Mut­ta joo, Worl­dome­ter­istä voi hyvin nähdä että epi­demioiden alku näyt­tää menevän ennustet­ta­van ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, kunnes alka­vat rajoi­tus­toimen­piteet, joiden seu­rauk­sia ei näköjään kukaan osaa ennus­taa. Sig­moidista ei tietoakaan.

      Vastaa

      1. spot­tu: Minä muis­tan luke­neeni vain

        Tilas­toti­eteenä se on aika triv­i­aalia – tai siis pää­mallit ovat yksinker­taisia. Sofistikoidum­mat mallit taas ovat niin mon­imutkaisia, että niitä ei edes kan­na­ta yrit­tää ratkaista analyyttisesti.

        Voit olla oike­as­sa, mut­ta mitä sil­loin tarkoit­taa samas­sa blogi­postauk­ses­sa seu­raa­va kappale?

        Tilas­toti­eteil­i­jänä en ole tot­tunut näin hyvin käyt­täy­tyvi­in aineis­toi­hin. Havain­not nou­dat­ta­vat mallia niin tarkasti, että jos joltain toiselta empi­irisen tilas­toti­eteen alal­ta joku toisi tarkastet­tavak­si opin­näyte­työn, jos­sa havain­not vas­taisi­vat noin hyvin mallia, epäil­isin aineis­toa väärennetyksi.

        Min­ulle tuo sanoo edelleen, että toimi­vat mallit ovat nau­ret­ta­van yksinker­taisia. Hyvin käyt­täy­tyvään aineis­toon ei tarvitse lisätä ylimääräisiä selit­täviä muut­tu­jia, eivätkä sofistikoidut mallit siten tuo niihin mitään ollen­naista lisää.

      2. hc-empiristi: Min­ulle tuo sanoo edelleen, että toimi­vat mallit ovat nau­ret­ta­van yksinker­taisia. Hyvin käyt­täy­tyvään aineis­toon ei tarvitse lisätä ylimääräisiä selit­täviä muut­tu­jia, eivätkä sofistikoidut mallit siten tuo niihin mitään ollen­naista lisää.

        Tässä ollaankin juuri Covid-19 ‑mys­teerin ytimessä. Ensin kasvu on ekspo­nen­ti­aal­ista kuten on oletet­tavaa, sit­ten näyt­tää läh­es lin­earisoitu­van kuten sig­moidis­sa pitääkin, mut­ta “liian” aikaisin, ja hän­tä on ylip­itkä eikä sig­moidin sym­metrisyy­destä ole tietoakaan.

        Aineis­to on siis ollut alus­sa hyvin käyt­täy­tyvä, ja sit­ten mallien seli­tysvoima on pettänyt.

      3. spot­tu: Tässä ollaankin juuri Covid-19 ‑mys­teerin ytimessä. Ensin kasvu on ekspo­nen­ti­aal­ista kuten on oletet­tavaa, sit­ten­näyt­tää läh­es lin­earisoitu­van kuten sig­moidis­sa pitääkin, mut­ta ”liian” aikaisin, ja hän­tä on ylip­itkä eikä sig­moidin sym­metrisyy­destä ole tietoakaan.

        Aineis­to on siis ollut alus­sa hyvin käyt­täy­tyvä, ja sit­ten mallien seli­tysvoima on pettänyt.

        Eikös nuo hän­nät johdu siitä että rajoituk­sia on löysät­ty? Kyl­lähän sen saa malleis­sa huomioitua. Ihan yksinker­taises­sa SIR mallis­sakin tulee pitkä hän­tä, kun lait­taa tuon beta-para­metrin ajas­ta riip­pu­vak­si. Eli las­ket sen niin, että rajoi­tusten ollessa voimas­sa beta=beta1 (tt0). Jos kat­sot THL:nkin tekemiä lasku­ja, jois­sa tuo rajoi­tusten purkami­nen on huomioitu, niin sinne muo­dos­tuu pitkä häntä.

        On mie­lenki­in­toista seu­ra­ta tuleeko Ruot­si­in pitkää häntää.

      4. Timo: Eikös nuo hän­nät johdu siitä että rajoituk­sia on löysätty?

        Ei oikein, tämä tapah­tuu liian aikaisin, sil­loin kun kasvun pitäisi vielä jatkua lin­eaarise­na, eikä rajoituk­sia ole löysät­ty. Ehkä pikem­minkin rajoi­tus­toimet aiheut­ta­vat sen että efek­ti­ivi­nen R piene­nee rajoi­tusten voimaan­tul­lessa omia aiko­jaan kun tar­tun­nan saanei­den lähipi­iris­sä tar­tutet­ta­vat lop­pu­vat kesken, ja kon­tak­tit eri lähipi­irien välil­lä ovat vähäisemmät. 

        Tämä selit­täisi mik­si Ruot­sis­sa (paljon kon­tak­te­ja eri lähipi­irien välil­lä) tar­tun­takäyrä näyt­tää ainakin tois­taisek­si nor­maalil­ta, mut­ta ei sitä mik­si Iso-Bri­tann­ian käyrä on lähempänä Ruotsin käyrää kuin samankaltaiseen epi­demi­ol­o­giseen tilanteeseen (liian myöhään havait­tu epi­demia) ja lock­down­i­in joutunei­den Espanjan/Italian.

  35. VTT:n tutk­i­japro­fes­sorin Ari Har­lin­in kom­men­tit (kangas)maskien käytöstä ovat hyödyl­listä luet­tavaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006507801.html
    Sanoma on sama kuin mon­et tämänkin blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­täneet: Maskeista on hyö­tyä, ne suo­jaa­vat ter­veitä oireet­tomil­ta ja karan­tee­nia väis­televiltä lieväoiveisil­ta tartuttajilta. 

    Jos nyt oikein ymmärsin luke­mani, hän ker­too, että jos puo­let väestöstä käyt­täisi kan­gas­maske­ja, R0 pienenisi yhdel­lä yksiköl­lä. Jos tämä on edes suurin piirten tot­ta, STM:n ja THL:n pitäisi lopet­taa mask­ien käytön viivy­tysstrate­gia jo huomenna.

    Vastaa

    1. Jos nyt oikein ymmärsin luke­mani, hän ker­too, että jos puo­let väestöstä käyt­täisi kan­gas­maske­ja, R0 pienenisi yhdel­lä yksiköllä. 

      Tämä ihme­tyt­tää min­ua suuresti. Miten kang­tas­mask­it voivat laskea tar­tut­tavu­ut­ta yhdel­lä yksiköl­lä, oli tämä alun perin minkä kokoinen tahansa. Jos se on alun­perin 2,5, se lask­isi 1,5:een ja jos se on alun­perin 1,1, se lask­isi 0,1:een. Tässä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ihme­tyt­tää min­ua suuresti. Miten kang­tas­mask­it voivat laskea tar­tut­tavu­ut­ta yhdel­lä yksiköl­lä, oli tämä alun perin minkä kokoinen tahansa. Jos se on alun­perin 2,5, se lask­isi 1,5:een ja jos se on alun­perin 1,1, se lask­isi 0,1:een. Tässä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

        Har­lin tarkoit­ta­nee sitä, että rajoituk­sen jäl­keen tar­tut­tavu­us­luku (R, R1 tms.) olisi yhden pienem­pi kuin tar­tut­tavu­us­luku “luon­nol­lises­sa” tilanteessa (R0). Suomes­sa R0 lie­nee noin 2,5. Olen ollut havait­sev­inani, että tar­tut­tavu­us­lu­vus­ta ei käytetä merk­in­tää R0, jos tarkastel­laan tilan­net­ta, jos­sa luon­nol­lista tarut­tavu­ut­ta on rajoi­tus­toimin muutettu.

      2. Aika ajatel­la: Olen ollut havait­sev­inani, että tar­tut­tavu­us­lu­vus­ta ei käytetä merk­in­tää R0, jos tarkastel­laan tilan­net­ta, jos­sa luon­nol­lista tarut­tavu­ut­ta on rajoi­tus­toimin muutettu.

        Rt viit­taa oikeaan tart­tuvu­u­teen tiet­tynä ajanko­htana. R0 viit­taa arvioon viruk­sen “luon­nol­lis­es­ta tart­tuvu­ud­es­ta” eli siitä, miten se tart­tuu väestössä, jol­la ei ole immu­ni­teet­tia, ja joka ei suo­jaa itseään virus­ta vastaan. 

        Suomek­si voisi var­maan lopet­taa ter­meil­lä kikkailun ja sanoa vaikka­pa “viruk­sen tart­tuvu­us”. Sitä voisi sit­ten täs­men­tää sel­l­aisil­la määreil­lä kuin alun­perin, nyt, tart­tuvu­us­tavoite yms.

      3. VTT:n mate­ri­aa­likooste kan­gas­maskeista löy­tyy seu­raavas­ta: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2020–05/Mediainfo14052020-kangasmaski-simulaatio-teollinentuotanto.pdf Ihan mie­lenki­in­toista tietoa selkeästi esitettynä.

        Siinä viitataan tutkimuk­seen: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1, joka puolestaan viit­taa tuos­sa kohdas­sa tutkimuk­seen: https://www.imperial.ac.uk/mrc-global-infectious-disease-analysis/covid-19/report-9-impact-of-npis-on-covid-19/

      4. Osmo Soin­in­vaara: Miten kang­tas­mask­it voivat laskea tartuttavuutta 

        Mielestäni on aivan selvää, että virus lev­iää vaikeam­min, jos sylkip­is­arat lentävät 5 cm:n päähän kuin että ne lentäi­sivät 2 metrin päähän. Mitä lyhem­mäk­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta tar­tut­ta­van lev­iämisen säde saadaan sitä lähempänä ollaan tilan­net­ta, että virus tart­tuu vain fyy­sis­es­tä kontaktista.

        Tästä syys­tä mask­ien käyt­tämisessä julk­isil­la paikoil­la on olen­naista, että ter­veet käyt­tävät mask­ia. Juuri ter­veet, kos­ka heistä jotkut ovat kan­ta­jia ja levit­täjiä. Sil­lä, että vain suo­jelta­va kohderyh­mä käyt­täisi mask­ia, ei olisi juurikaan merk­i­tys­tä lev­iämisen kannalta.

        Kuvitel­laan­pa vaik­ka tääl­lä esitet­ty hypo­teesi, että huu­t­a­mi­nen ja laulami­nen irrot­taa virus­ta kurkus­ta ja voimakas uloshen­gi­tys sit­ten levit­tää sen pitkälle. Mitä tapah­tu­isi, jos noil­la laula­jil­la olisi mask­it: alku­peräisen 5 metrin sijas­ta virus lentäisi vain 5 sentin päähän. Siinä on olen­nainen ero.

      5. K‑Veikko: Mielestäni on aivan selvää, että virus lev­iää vaikeam­min, jos sylkip­is­arat lentävät 5 cm:n päähän kuin että ne lentäi­sivät 2 metrin päähän. Mitä lyhem­mäk­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta tar­tut­ta­van lev­iämisen säde saadaan sitä lähempänä ollaan tilan­net­ta, että virus tart­tuu vain fyy­sis­es­tä kontaktista. 

        VTT:n mukaan: “VTT:n tutkimus osoit­taa, että kankaiset kasvo­mask­it eivät toi­mi suo­jaim­i­na. Niiden käyt­tö kuitenkin lyhen­tää pis­aroiden lentomatkaa yskäisyn jäl­keen, jol­loin pis­arat eivät saavu­ta hel­posti mui­ta läs­näoli­joi­ta. Jollei pis­aroi­ta pysäytetä, ne lentävät muu­ta­man metrin etäisyy­delle. Pis­aroi­ta lev­iää myös, kun ihmi­nen puhuu, huo­hot­taa ja niistää. Kan­gas suun edessä hidas­taa pis­aroiden eten­e­mistä, ja niiden lentomat­ka jää alle puolen metrin.” (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kangasmaski-ei-suojaa-kayttajaansa-koronavirukselta-mutta-voi-suojata-muita)

        Pis­aroiden pois­to on merkit­tävä etu. Jos­sain tutkimuk­sis­sa arvioiti­in osuuk­sia n. 40–50% pisaratartunat/40–50% aerosoli/ n,. 10% kon­tak­ti. Toki merk­i­tys on iso, jos pis­aratar­tun­nois­takin pois­tet­taisi­in vaik­ka puo­let. Kyl­lä sil­lä R las­kee mukavasti. (Mut­ta kun ei ole sosi­aal­ista painet­ta ja tiedote­taan että voi olla vaarallista…)

      6. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ihme­tyt­tää min­ua suuresti. Miten kang­tas­mask­it voivat laskea tar­tut­tavu­ut­ta yhdel­lä yksiköl­lä, oli tämä alun perin minkä kokoinen tahansa. Jos se on alun­perin 2,5, se lask­isi 1,5:een ja jos se on alun­perin 1,1, se lask­isi 0,1:een. Tässä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

        On siinä väärinkäsi­tys. Kaa­va näyt­täisi olevan:
        R=R0*(1‑e*pm)^2, jos­sa R on uusi R0, e on maskin suo­da­tuste­hokku­us ja pm maskin käyt­täjien osu­us väestöstä. Se antaa noin 1 yksikön pudo­tuk­sen esimerkki­ta­pauk­ses­sa, jos­sa R0=2.4, e=0.5 ja pm=0.5. VTT:n mart­to­jen ohjein tekemil­lä poly­ester­i­maskeil­la e näyt­täisi ole­van noin 0.4, joten senkaltai­sis­takin olisi apua.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Tämä ihme­tyt­tää min­ua suuresti. Miten kang­tas­mask­it voivat laskea tar­tut­tavu­ut­ta yhdel­lä yksiköl­lä, oli tämä alun perin minkä kokoinen tahansa. Jos se on alun­perin 2,5, se lask­isi 1,5:een ja jos se on alun­perin 1,1, se lask­isi 0,1:een. Tässä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys. 

        Ei kan­na­ta ottaa niin kir­jaimel­lis­es­ti tuo­ta väitet­tä, mut­ta tar­tu­taan nyt syöttiin.
        Sehän on aivan selvää ettei R0 voi laskea vaikka­pa 0,5:stä -> ‑0,5:een. Tämä ihan sil­lä perus­teel­la että jos minä nyt vedän kotona maskin päähän niin joku eläkeläi­nen ei yhtäkkiä tokene hen­gi­tyskoneessa min­un maskin ansiosta.

        Täl­löin voidaan olet­taa että tuo­ta delta_R0 läh­estyy nol­laa kun R0 läh­estyy nol­laa. Eli 1,1 lask­isi täl­lä olet­ta­mal­la luku­un X, jolle pätee 0,1<X<1,1.

        Laa­jem­min on ihan selvää myöskin ettei tuo mask­ien aiheut­ta­ma delta_R0 voi mitenkään olla juuri tasan 1, kyse kun on tilas­tol­lis­es­ti ratkaistus­ta arvos­ta. Jos yksilö­ta­solle men­nään niin R0 on kokon­ais­luku, teki yksilö mitä tahansa. Jos min­ul­la olisi koron­avirus niin min­un R0 luku ei voisi olla 1,1, vaik­ka luku koko Suomen tasol­la olisi vaikka­pa juuri 1,1. Tämän pitäisi olla aivan selvää.

        Sit­ten jos sovel­lamme hie­man kvant­timekani­ikkaa vas­taavaa käsit­te­lyä tähän niin yksilö­ta­sol­la covid-19 posi­ti­iviselle saadaan raken­net­tua R0-super­po­si­tio. Tämä on pätevää niin kauan kun jokaista ei tes­ta­ta, eli tiedot tar­tun­noista eivät ole var­mo­ja. Kukaan­han ei voi olla lähtöko­htais­es­ti edes var­ma onko nyt tai aikaisem­min ollut posi­ti­ivi­nen. Täl­löin jokaiselle voidaan rak­en­taa erään­lainen tar­tut­tavu­u­den toden­näköisyysavaru­us (~super­po­si­tio), jon­ka keskimäärän pitäisi posi­ti­ivisil­la olla vaik­ka tuo 1,1 ja taas olete­tusti negati­ivisil­la läh­es 0, mut­ta se ei voi olla 0 niin kauan kun henkilö ei var­masti tiedä ole­vansa covid-19 negati­ivi­nen nyt ja aikaisem­min. Kuitenkin meille on samal­la yhä täysin selvää ettei yksilö­ta­sol­la tar­tut­tavu­us­luku voi olla reaaliluku vaan sen täy­tyy olla kokon­ais­luku. Onko tässä sit­ten mitään järkeä? Ei.

      8. 10–20% pienen­nys tar­tun­nois­sa tai 0,1 yksikköäkin R0 ‑luvus­sa on sen arvoinen, että kan­nat­taisi tehdä mask­it pakol­lisik­si kohtaamisti­lanteis­sa. THL:n pääjo­hta­ja antoi haas­tat­telus­sa ymmärtää, että siel­lä STM:n joh­dos­sa on joku paha henkilöko­htainen riit­ta tässä asi­as­sa. En voi uskoa, että esim. Sak­sa tutkimus­resurs­sei­neen voisi olla tässä asi­as­sa mitenkään väärässä. Itse äänestän jaloil­lani, ja käytän mask­ia kohtaaamisti­lanteis­sa. Talous vapau­tuu enem­män, kun virus on painet­tu alas ja mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten pelko vähe­nee. Kan­nat­taa pyrk­iä oireet­tomien maid­en kuplaan.

      9. Mat­ti Arpo­nen:
        10–20% pienen­nys tar­tun­nois­sa­tai 0,1 yksikköäkin R0 ‑luvus­sa on sen arvoinen, että kan­nat­taisi tehdä mask­it pakol­lisik­si kohtaamisti­lanteis­sa. THL:n pääjo­hta­ja antoi haas­tat­telus­sa ymmärtää, että siel­lä STM:n joh­dos­sa on joku paha henkilöko­htainen riit­ta tässä asi­as­sa. En voi uskoa, että esim. Sak­sa tutkimus­resurs­sei­neen voisi olla tässä asi­as­sa mitenkään väärässä. Itse äänestän jaloil­lani, ja käytän mask­ia kohtaaamisti­lanteis­sa. Talous vapau­tuu enem­män, kun virus on painet­tu alas ja mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten pelko vähe­nee. Kan­nat­taa pyrk­iä oireet­tomien maid­en kuplaan.

        Lisää mask­ien hyödy­istä: https://arxiv.org/pdf/2004.13553.pdf . Yht­enä tarkastelukul­mana on maid­en erot­telu sen mukaan, mil­lainen maskinkäyt­tökult­tuuri niis­sä on. –On poruk­ka sitkeää THL/STM:ssämme!

    2. Tapio:
      VTT:n tutk­i­japro­fes­sorin Ari Har­lin­in kom­men­tit (kangas)maskien käytöstä ovat hyödyl­listä luet­tavaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006507801.html
      Sanoma on sama kuin mon­et tämänkin blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­täneet: Maskeista on hyö­tyä, ne suo­jaa­vat ter­veitä oireet­tomil­ta ja karan­tee­nia väis­televiltä lieväoiveisil­ta tartuttajilta. 

      Olen pari kuukaut­ta iheme­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki heiken­tää virusten mah­dol­lisu­ut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lainkaan ulkoa suuhun. Tämä on mulle mys­teeri, joten toiv­ot­tavasti joku osaa sen selit­tää. Tossa linka­tus­sakin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

      Vielä enem­män olen häm­men­tynyt, kun olen lukenut kokeista, jois­sa kan­gas­mask­it eivät tun­nu tietävän kumpaan suun­taan viruk­set kulke­vat ja sik­si estävät myös ulkoa suuhun suun­taavia pis­aroi­ta ja niiden sisältämiä viruksia. 

      Ja entäs sit­ten ne ohjeet, joiden mukaan kan­gas­mask­ia pitää pestä aina käytön jäl­keen? Mitä hyö­tyä pesemis­es­tä on, jos ker­ran yksikään virus ei tar­tu kankaaseen vaan menee läpi?

      Olen kehit­tänyt teo­ri­an: viruk­set kyl­lä tart­tuvat pis­aroiden mukana kan­gas­maski­in mut­ta siir­tyvät vähitellen kankaasta/pisaroista suuhun. Mut­ta siinäkin tapauk­ses­sa kan­gas­mask­ista olisi hyö­tyä, kun­han sitä pitäisi namal­laan vain niin lyhyen aikaa, että kaik­ki viruk­set eivät ehdi siir­tyä hen­gi­ty­se­limi­in. Sen jäl­keen pesemisessäkin olisi järkeä.

      Olen myös var­ma, että yleis­ter­mi “kan­gas­mas­ki” on aika hyödytön näis­sä yhteyk­sis­sä, kos­ka kankaan kyky suo­ja­ta viruk­sil­ta vai­htelee kankaan tyypin mukaan. Muis­taak­seni pak­su flanel­likan­gas (jota käytetään esim. jois­sakin putk­i­huiv­eis­sa ja pipois­sa) suo­jasi erään tutkimuk­sen mukaan jopa 80-pros­ent­tis­es­ti (var­maankin sit­ten välit­tömästi). Ja jos halu­aa vielä vahvem­man suo­jan, luulisi, että kan­gas­maskin kanssa kan­nat­taisi käyt­tää vaikka­pa talous- tai suodatinpaperia.

      Vastaa

      1. Ymmärtääk­seni kan­gas­maskin hyödyl­lisyys tulee siitä, että vaik­ka viruk­set pää­sevät siitä läpi ulos, ne eivät lev­iä kovin pitkälle etäisyy­delle, joten naa­puri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähänkin etäisyyttä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ymmärtääk­seni kan­gas­maskin hyödyl­lisyys tulee siitä, että vaik­ka viruk­set pää­sevät siitä läpi ulos, ne eivät lev­iä kovin pitkälle etäisyy­delle, joten naa­puri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähänkin etäisyyttä.

        Juuri tästä on kysymys. Asi­as­ta on tehty lukuisia sim­u­laa­tioi­ta. Yksi on esitet­ty edel­lä mainit­se­mas­sani VTT:n materiaalissa. 

        Siinä oli muuten mie­lenki­in­toinen tieto aerosoli­par­tikkeleista: Jos oikein ymmärsin tek­stin, ne syn­tyvät, kun lima­partikke­lit kuiv­u­vat. Kui­v­at par­tikke­lit voivat sit­ten lei­jua ilmas­sa pitkähkön aikaa. Tämähän merk­i­sisi, että jos suo­datinkankaal­la on sopi­va “liman­su­osimiskyky”, a’la hygroskoop­pisu­us, se vähen­täisi myös aerosolin syntyä.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ymmärtääk­seni kan­gas­maskin hyödyl­lisyys tulee siitä, että vaik­ka viruk­set pää­sevät siitä läpi ulos, ne eivät lev­iä kovin pitkälle etäisyy­delle, joten naa­puri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähänkin etäisyyttä.

        Toi ei kuitenkaan näyt­täisi ole­van maskin ain­oa omi­naisu­us niiden parin tutkimuk­sen mukaan, joi­ta olen silmäil­lyt, vaan kan­gas myös pysäyt­tää osan viruk­sista estäessään pis­aroiden läpikulkemisen. Näin sanoo myös ainakin mun lau­tamiesjärkeni. Ja virushan kai tart­tuu sitä toden­näköisem­min mitä enem­män viruk­sia hen­gi­ty­se­limi­in kulkeutuu.

      4. Ja virushan kai tart­tuu sitä toden­näköisem­min mitä enem­män viruk­sia hen­gi­ty­se­limi­in kulkeutuu.

        Virusten määrää mitataan log­a­r­it­misel­la asteikos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edelleen. Siinä jokin 30 pros­entin vähen­nys absolu­ut­tiseen lukumäärään ei paljon näy.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Virusten määrää mitataan log­a­r­it­misel­la asteikos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edelleen. Siinä jokin 30 pros­entin vähen­nys absolu­ut­tiseen lukumäärään ei paljon näy.

        Viitat­en Sam­po Smolan­derin eri­no­maiseen kom­ment­ti­in asia ei ole vält­tämät­tä näin yksinker­tainen, sil­lä virusten määrä ei ole sama kuin pis­aroiden määrä.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Virusten määrää mitataan log­a­r­it­misel­la asteikos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edelleen. Siinä jokin 30 pros­entin vähen­nys absolu­ut­tiseen lukumäärään ei paljon näy.

        Tuo on vain tapa mita­ta asioi­ta, et voi johtaa siitä tartuttavuutta.

        Lääketi­eteessä on “inde­pen­dent action hypoth­e­sis” (IAH) jon­ka mukaan jokaisel­la yksit­täisel­lä viruk­sel­la olisi sama toden­näköisyys onnis­tua aloit­ta­maan tau­ti. Tämän on todet­tu pätevän joidenkin virusten ja joidenkin koe-eliöi­den kohdal­la. Koron­aviruk­sen osalta tuskin on tutkittu.

        On myös mah­dol­lista että hypo­teesi ei päde, vaan suurem­pi altistus johtaa tau­ti­in suh­teessa suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä. Tässä tapauk­ses­sa pienet hiukkaset jot­ka kan­ta­vat vain pien­tä määrää viruk­sia oli­si­vat sit­ten varsin vaarat­to­mia, ja pien­impi­en hiukkas­ten suo­dat­ta­mi­nen ei olisi ollenkaan niin tärkeää kuin suurempien.

      7. Atom­isti: Olen pari kuukaut­ta iheme­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki heiken­tää virusten mah­dol­lisu­ut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lainkaan ulkoa suuhun. Tämä on mulle mys­teeri, joten toiv­ot­tavasti joku osaa sen selit­tää. Tossa linka­tus­sakin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

        Vielä enem­män olen häm­men­tynyt, kun olen lukenut kokeista, jois­sa kan­gas­mask­it eivät tun­nu tietävän kumpaan suun­taan viruk­set kulke­vat ja sik­si estävät myös ulkoa suuhun suun­taavia pis­aroi­ta ja niiden sisältämiä viruksia. 

        Kyl­lä tiivi­it FFP3-luokan suo­jaimet pysäyt­tävät suurim­man osan ulkoa sisään tule­vista viruk­sista. Mon­et niistä itse asi­as­sa päästävät viruk­sia hel­posti ulos, sil­lä niis­sä on yleen­sä uloshengitysventtiili. 

        Tuo­hon harvem­pi­en mask­ien epäsym­metriseen hyö­tyyn voisi vaikut­taa pait­si se, että har­vakin mas­ki pidät­tää ulos tulleet viruk­sia kul­jet­ta­vat limapis­arat yski­jän läheisyy­teen, myös se, että nuo ilmas­sa ole­vat limapis­arat alka­vat varsinkin kuiv­as­sa ilmas­sa nopeasti kuiv­ua, jol­loin niiden koko piene­nee ja ne pää­sevät har­van maskin läpi.

      8. En aluk­si itse oikein uskonut mask­ien tehoon mut­ta nyt­tem­min mieli on alka­nut muut­tua. Jos kat­so­taan Japanin tilan­net­ta: Ihmisiä 23 ker­taa Suomen väk­iluku mut­ta koron­aan kuollei­ta vain 2,5 ker­tainen määrä Suomeen näh­den. Päivit­täisiä uusia tar­tun­to­ja hie­man vähem­män kuin Suomes­sa. Etä­työtä tehdään suh­teel­lisen vähän, ja toisaal­ta etäisyy­den pitämi­nen mui­hin ihmisi­in väkirikkaas­sa maas­sa ja suuris­sa kaupungeis­sa on vaikeaa. Rajoituk­set ovat olleet suun­nilleen samaa luokkaa kuin Suomes­sa, ehkä jopa hie­man lievempiä.

        En tiedä mik­si ja miten mask­it toimi­vat, mut­ta niin vain näyt­tää olevan.

      9. Toinen Jus­si: En tiedä mik­si ja miten mask­it toimi­vat, mut­ta niin vain näyt­tää olevan.

        Asi­aa on käsitel­ty perus­teel­lis­es­ti seu­raavas­sa ei-ver­tais­arvioidus­sa tutkimuk­ses­sa: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1

      10. Tapio: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1

        Voisi sanoa, että tutkimuk­sen kom­ment­tio­sios­sa esi­in­tyvät perustel­lut tulosten ja datankäsit­te­lyn kri­ti­ik­it ovat jo melko riit­tävä todiste tutkimuk­sen väline­tarkoituk­ses­ta tiet­tyyn suun­taan. Tutkimuk­sen pään­i­mi esi­in­tyy somes­sa “Jere­my #Masks4All Howard”.

        Ovat ohit­ta­neet mask­ien käytöstä tehdyt pre-Covid-19 ‑tutkimuk­set, jois­sa ei ole niin suur­ta riskiä koron­a­pani­ikin etukätei­s­pain­o­tuk­si­in ja yhden asian ajamiseen. Jopa kon­trol­liryh­mäl­lä tehdyt aikaisem­mat joukkoko­keet on ohitet­tu, (Aiel­lo et al). Suurin osa nyky­i­sistä mask­i­tutkimuk­sista näyt­tää ole­van jonkin­lainen mask­i­talouden alku­un­saat­tamis­pro­jek­ti, että ihmiskun­ta kävelisi mas­ki naa­mal­laan tästä läh­tien ikuisesti.

      11. Mask­ip­sykoosi: Voisi sanoa, että tutkimuk­sen kom­ment­tio­sios­sa esi­in­tyvät perustel­lut tulosten ja datankäsit­te­lyn kri­ti­ik­it ovat jo melko riit­tävä todiste tutkimuk­sen väline­tarkoituk­ses­ta tiet­tyyn suun­taan. Tutkimuk­sen pään­i­mi esi­in­tyy somes­sa ”Jere­my #Masks4All Howard”.

        Vilka­isin noi­ta kom­ment­te­ja, osas­sa oli asi­aa, osas­sa ei. Aika mon­et sekoit­ti­vat sen, mikä rooli maskil­la on: Suo­jaako se käyt­täjää vai suo­jaako se käyttäjältä.

        Antaisitko linkin mainit­se­maasi Aiel­lo et al-tutkimuk­seen! Voisit myös perustel­la, mik­si kirugit käyt­tävät nenä-suusuo­juk­si­a/­maske­ja, jos niistä ei ole ker­takaikki­aan mitään hyötyä.

      12. Atom­isti: Olen pari kuukaut­ta iheme­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki heiken­tää virusten mah­dol­lisu­ut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lainkaan ulkoa suuhun. Tämä on mulle mys­teeri, joten toiv­ot­tavasti joku osaa sen selit­tää. Tossa linka­tus­sakin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

        Hen­git­tävä ihmi­nen ei ole niin hyvä ilman­suo­datin että se pois­taisi viruk­sia ilmas­ta. Pis­aroi­ta sit­ten kyl­lä tart­tuu keuhkoon. Hap­pea toki sit­ten taas ihmi­nen kyke­nee suo­dat­ta­maan. Tiet­ty hiukkaskoko on han­kala suo­datet­ta­va suodattimille. 

        Ylläol­e­va ei perus­tu mihinkään tutkimuk­si­in. Se viimeinen lause on kyl­lä ihan faktaa.

      13. Mask­ia pitäisi vai­h­taa jopa puolen tun­nin välein. Se ilmeis­es­ti vet­tyy niin paljon, että kos­teus tulee läpi. Sen jäl­keen maskil­la saa aikaisek­si megapöl­läyk­siä eli väärin käytet­tynä mas­ki lisää tartuntariskiä.

        Ihmiset eivät kaupois­sa juuri käsidese­jä hyö­dyn­nä niin kuin­ka he onnis­tu­isi­vat paljon vaa­ti­vam­man maskin kanssa?

        Pukem­i­nen ja riisum­i­nen vaatii käsinei­den käyt­töä. Nuo käsi­neet ja mask­it pitäisi saa­da tiiviseen pus­si­in koske­mat­ta saas­tunei­ta kohtia. Mask­ien päivit­täi­nen pesu 90 asteen läm­pöti­las­sa ja käytet­ty­jen mask­ien hävit­tämi­nen. Niitä ei saisi seka­jät­teen sekaan lait­taa vaan minus­ta ne ovat lääke­jätet­tä joka hävitetään apteekkien kaut­ta. Apteekkien jätekäsit­te­lyä ei ole suun­nitel­tua mask­ivuo­ria varten. Mas­ki pitäisi vielä vai­h­taa uuteen 30/60 min­uutin välein valmis­tus­ma­te­ri­aal­ista riippuen.

        Koirankakoista valitel­laan keväisin joten eiköhän niistä ympäristöön kyl­vety­istä ker­takäyt­tö­maskeista saa­da oma saagansa.

      14. Olen pari kuukaut­ta iheme­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki heiken­tää virusten mah­dol­lisu­ut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lainkaan ulkoa suuhun 

        Tässä pitää tun­tea pis­aroiden ja aerosolien fysi­ikkaa. Suus­ta lentää mon­enkokoista pis­araa 1 mikrometristä 500 mikrometri­in (0.5 mil­limetri­in). Yli 100 mikrometrin pis­arat on niin painavia suh­teessa ilman­vas­tuk­seen että ne tip­puu lat­tialle sekun­neis­sa tai viimeistään kym­menis­sä sekun­neis­sa. Suun nesteis­sä voi olla tyyli­in 10 miljoon­aa virus­ta mil­li­l­i­trassa, mut­ta nes­teet ei kuitenkaan ole viruk­sia sakeanaan, vaan voit­top­uolis­es­ti suurin osa syl­jestä on vain vet­tä. Yli 99% alle 10 mikrometrin pis­aroista on niin pieniä ettei niis­sä ole yhtään kap­palet­ta virus­ta. 10 mikrometrin pis­ara on tilavu­udeltaan vain puoli pikoli­traa, eikä viruk­sia riitä läh­eskään kaikki­in pikolitroihin.

        Mut­ta jos­sain tuos­sa 10 mikrometristä reilu­un 100 mikrometri­in on pis­aroiden kokolu­ok­ka, jot­ka ovat tilavu­udeltaan niin suuria että sisältävät viruk­sia, mut­ta kooltaan niin pieniä että ilman­vas­tus pitää ne ilmas­sa min­u­ut­te­ja ellei pidem­päänkin. Kun pis­arat pois­tu­vat suun 100% ilmankos­teud­es­ta, niistä hai­h­tuu vet­tä pois nopeasti jopa sekun­tien aikaskaalas­sa ja suurista pis­aroista tulee pieniä pis­aroi­ta. Kuin­ka pienek­si pis­ara voi hai­h­tu­mal­la pienen­tyä, tätä määrää fysi­ikas­sa Kelvinin yhtälö. Ilmankos­teud­es­ta riip­puen pis­arat hai­h­tu­vat kuiv­as­sa ilmas­sa n. 1 mikrometrin ja hyvin koste­as­sa ilmas­sa 10 mikrometrin rajaan asti. Tämän jäl­keen pis­aran kaare­vu­us ja pin­ta­jän­ni­tys estävät haihtumisen.

        Näin siis suus­ta läh­tee viruk­sia 100 mikrometrin suu­ru­us­lu­okan pis­aroiden mukana, mut­ta ilmas­sa lei­jut­tuaan ne hai­h­tu­vat alle 10 mikrometrin kokolu­okkaan. Vet­tä hai­h­tuu pois mut­ta viruk­set ja muut epäpuh­taudet jäävät pisaraan.

        Näin suus­ta läh­tee suurem­pia pis­aroi­ta joi­ta on maskil­la helpom­pi suo­dat­taa pois. Mut­ta ilmas­sa lei­jail­lessaan pis­arat kuiv­u­vat pieniksi, ja alle 10 mikrometrin mikrometrin pienem­mät pis­arat menevät maskeistä läpi helpom­min kuin suurem­mat. Lop­putu­lok­se­na tosi­aan pis­arat on helpom­pi suo­dat­taa suus­ta ulos lähtiessään, kuin vas­ta sil­loin kun ne olisi menos­sa sisään toisen ihmisen suuhun tai nenään.

        En ole aeroso­lifyysikko, joten toiv­ot­tavasti joku kor­jaa jos tein virheitä.

        https://www.pnas.org/content/early/2020/05/12/2006874117

        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6364647/

      15. Osmo Soin­in­vaara: Virusten määrää mitataan log­a­r­it­misel­la asteikos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edelleen. Siinä jokin 30 pros­entin vähen­nys absolu­ut­tiseen lukumäärään ei paljon näy.

        Sam­po Smolan­der: Näin suus­ta läh­tee suurem­pia pis­aroi­ta joi­ta on maskil­la helpom­pi suo­dat­taa pois. Mut­ta ilmas­sa lei­jail­lessaan pis­arat kuiv­u­vat pieniksi, ja alle 10 mikrometrin mikrometrin pienem­mät pis­arat menevät maskeistä läpi helpom­min kuin suurem­mat. Lop­putu­lok­se­na tosi­aan pis­arat on helpom­pi suo­dat­taa suus­ta ulos lähtiessään, kuin vas­ta sil­loin kun ne olisi menos­sa sisään toisen ihmisen suuhun tai nenään.

        Täs­mälleen näin! Kiitok­sia hyvästä kvan­ti­tati­ivis­es­ta kat­sauk­ses­ta asi­aan. Yllät­tävää, ettei näin keskeinen tieto ole ollut esil­lä STM/THL julk­i­t­u­lois­sa, sil­lä tämä olisi erit­täin hyvä keino perustel­la julk­ista mask­ien käyt­töä. Nythän sin­ua kat­sel­laan kuin AID­Sia sairas­tavaa, jos mask­ia käytät.

      16. Atom­isti: Olen pari kuukaut­ta iheme­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki heiken­tää virusten mah­dol­lisu­ut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lainkaan ulkoa suuhun. Tämä on mulle mys­teeri, joten toiv­ot­tavasti joku osaa sen selittää. 

        Uuti­soin­nis­sa ver­tail­laan appel­si­ine­ja ja banaane­ja ja viestin olel­lisia osia yksinker­tais­es­taan usei­ta kier­roksia, jol­loin viestin point­ti hämär­tyy ja jopa muuttuu.

        Esimerk­ki: Lähde ker­too tyyli­in “VTT:n tutkimus osoit­taa, että kankaiset kasvo­mask­it eivät toi­mi *suo­jaim­i­na*. Niiden käyt­tö kuitenkin lyhen­tää pis­aroiden lentomatkaa yskäisyn jäl­keen, jol­loin pis­arat eivät saavu­ta hel­posti *mui­ta* läs­näoli­joi­ta. ” (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kangasmaski-ei-suojaa-kayttajaansa-koronavirukselta-mutta-voi-suojata-muita)

        Viesti kansan­ta­juis­te­taan: ei suo­jaa käyt­täjää (ei toi­mi suo­jaime­na) mut­ta mas­ki suo­jaa mui­ta (pis­arat).
        Viesti menee uud­estaan filt­teri­in tiivis­tet­tävk­si: Mas­ki ei suo­jaa käyt­täjää, muitakin vain tietyis­sä tapauk­sis­sa (pis­arat)
        ..ja vielä ker­ran: mas­ki ei suo­jaa käyttäjää.
        ..ja ehkä yhdis­tetään muuhun tietoon: mas­ki ei suo­jaa, mut­ta voi olla vaarak­si käyttäjälle.

  36. Jos lop­ul­ta men­nään pakol­lisi­in roko­tuk­si­in tyyliin,
    – Joka ei roko­tus­ta ota,
    hänen ei syömänkään pidä,
    olisi äärim­mäisen tärkeää, että väestö rokote­taan use­an eri valmis­ta­jan tekemässä ja use­assa eri kult­tuuripi­iris­sä valmis­te­tul­la rokotteella.

    Muus­sa tapauk­ses­sa on ole­mas­sa todel­li­nen ris­ki totaalis­es­ta kansal­lis­es­ta extink­tios­ta. Voi käy­dä niin, että kaik­ki jol­lain tietyl­lä rokot­teel­la rokote­tut ihmiset tule­vat kyvyt­tömik­si jatka­maan sukua tai sairas­tu­vat vakavasti muu­ta­man kymme­nen vuo­den kuluessa.
    – Etenkin nyt, kun “hätäti­lan vuok­si” rokote kehitetään kiireel­lisenä ja “hie­man jouste­taan” kli­in­i­sistä tutkimuksista.
    – Kun biljoonat odot­ta­vat rokote­valmis­ta­jien kil­pa­juok­sun voittajaa.

    Vastaa

  37. “tap­pavu­us on VÄHINTÄÄN 6.9%”

    Ei se kyl­lä nykyisen tiedon mukaan ihan noin paha ole. Espan­jas­sa on tutkit­tu sat­un­naiso­tok­sel­la n. 70 000 ihmisen viruk­sen vas­ta-aineet. Alus­ta­va tulos on, että 5 % espan­jalai­sista on saanut tar­tun­nan. Todet­tu­ja tar­tun­to­ja on n. 225 000.

    Tästä seu­raa kuolleisu­usarviok­si (Espan­jan väk­iluku on 47 miljoon­aa) jotakin välil­lä 1.1 — 1.3 %.

    Tulos vai­htelee suuresti eri alueil­la. Esimerkik­si Mala­gas­sa kuolleisu­us­pros­ent­ti on 0,5. (Läh­teenä El Pais.) Sit­ten joil­lakin alueel­la kuolleisu­us on yli 3 %.

    Tutk­i­jat eivät siel­lä heti pysty sanomaan mis­tä erot johtu­vat. Ken­ties ikärak­en­teesta, ken­ties sairaalo­hoidon eri­laisu­ud­es­ta, ken­ties “tek­i­jästä X”.

    Mut­ta jos tuo 5 % pitää kutin­sa, niin sit­ten­hän tämä tau­ti ei todel­lakaan tar­tu hel­posti. Jos ei tar­tu hel­posti, ei kai totaal­isia rajoituk­si­akaan tarvita?

    Tässä keskustelus­sa on kum­malli­nen poh­javir­ta: on ihmisiä joiden mielestä tarvi­taan kauheasti kur­in­pitoa oli­pa sit­ten kyse hel­posti tart­tuvas­ta taud­ista tai huonos­ti tart­tuvas­ta taud­ista. Mis­tä tämä kurin vaa­timi­nen kumpuaa?

    Jos Espan­jan tutkimus­tu­los (5 % väestöstä on saanut tar­tun­nan) on uni­ver­saali, niin todet­tu­jen tar­tun­to­jen ja kaikkien tar­tun­to­jen suhde on 1:10. Se tarkoit­taisi Suomes­sa, että tar­tun­to­ja (siis tes­taa­mat­tomatkin huomioon ottaen) kaikki­aan on n. 61 000. Mitä tästä luvus­ta sit­ten pitää päätel­lä? Sekö että talous ja yhteiskun­taelämä seisaute­taan totaalis­es­ti (ja odotel­laan kuin­ka mon­ta kuol­lut­ta siitä seu­raa) vai se että yritetään elää taudin kanssa varovais­es­ti, mut­ta mah­dol­lisim­man normaalisti?

    Vastaa

    1. Kyösti Salo­vaara:
      ”tap­pavu­us on VÄHINTÄÄN 6.9%”
      Jos Espan­jan tutkimus­tu­los (5 % väestöstä on saanut tar­tun­nan) on uni­ver­saali, niin todet­tu­jen tar­tun­to­jen ja kaikkien tar­tun­to­jen suhde on 1:10. Se tarkoit­taisi Suomes­sa, että tar­tun­to­ja (siis tes­taa­mat­tomatkin huomioon ottaen) kaikki­aan on n. 61 000. 

      Espan­jan tulos ei tietenkään ole tuos­sa mielessä uni­ver­saali. Tulos riip­puu paljolti siitä, kuin­ka laa­jasti on tes­tat­tu. THL:n meneil­lään ole­vat vas­ta-aine­tutkimuk­set anta­vat olet­taa, että Suomes­sa suhdeluku voisi olla noin 1:3. Itse arvioisin että jopa 1:2.

      Vastaa

  38. “Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.”

    Sen ei tarvitse olla yhtä tehokas. 

    “Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sellainen.”

    Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus olisi pakko asen­taa, sille ei voi mitään, että kän­nykkä voi vaik­ka uno­htua koti­in tai autoon. Siitä voi myös akku yllät­täen loppua.

    ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen.”

    Et voi tietää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sista toden­näköis­es­ti huo­mat­tavasti yli puo­let. Olemme sen ver­ran vas­tu­un­tun­toista kansaa, mikäli se sovel­lus ei ole häthätää kyhät­ty, tieto­tur­varis­ki ja ihan suun­nitel­lustikin törkeästi yksi­ty­isyyt­tä loukkaa­va. Perus­tan tämän arvelun siihen, että tähä­nas­tiset rajoi­tus­toimet ja ‑keho­tuk­set ovat purreet paljon luul­tua parem­min. Lisäk­si tuon sovel­luk­sen pääl­lä pitämis­es­tä voidaan jopa maksaa. 

    “Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karanteenille. ”

    Ei jär­jestelmältä tiedon mah­dol­lis­es­ta altistu­mis­es­ta saanei­ta tarvitse alis­taa mihinkään. Ihmiset eristäy­tyvät itse ja hakeu­tu­vat testi­in. Testis­sä ei tietenkään olla anomyymejä. Jos tulee posi­ti­ivi­nen tulos, infek­ti­olääkäri määrää karan­teenin, joil­loin saa olla kotona palkan suu­ruisel­la tartuntatautipäivärahalla. 

    “Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tar­tut­tamisti­lantei­ta. Sik­si en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.”

    Kyl­lä tuo paikkati­etokin tarvit­taes­sa voidaan tal­len­taa lokaal­isti käyt­täjän omaan lait­teeseen. Hän sen sit­ten sen ker­too kysyttäessä.

    —-

    Arve­len, ettei virus ole levin­nyt tämän pahem­min sik­si, että suo­ma­laiset ovat sel­l­aisia ihmisiä, että he usko­vat järkipuhet­ta ja val­is­tus­ta. Heikko lev­iämi­nen johtuu parin metrin etäisyy­del­lä pysymis­es­tä ja hyvästä käsi- ja yskimishy­gien­i­as­ta. Urheilu­ta­pah­tu­mien yms. joukkokok­ousten lop­pumisel­la on tietysti iso merk­i­tys. Yök­er­hot ovat luul­tavasti yksi pahim­mista levit­täjistä. Niis­sä on tun­gos ja karmea meteli, jol­loin täy­tyy men­nä lähi­etäisyy­delle huu­ta­maan, että kuulee mitään. Lähi­etäisyy­delle pyritään tietysti muutenkin.

    Vastaa

    1. Markku Jan­tunen:
      ”Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.”

      Sen ei tarvitse olla yhtä tehokas. 

      ”Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sellainen.”

      Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus olisi pakko asen­taa, sille ei voi mitään, että kän­nykkä voi vaik­ka uno­htua koti­in tai autoon. Siitä voi myös akku yllät­täen loppua.

      ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen.”

      Et voi tietää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sista toden­näköis­es­ti huo­mat­tavasti yli puolet. 

      Selvyy­den vuok­si vielä: jos puo­let ihmi­sistä asen­taa sovel­luk­sen ja se toimii moit­teet­tomasti ja puhe­lin on aina pääl­lä kodin ulkop­uolel­la, niin sil­loinkin saadaan enin­tään tuo neljännes altistuk­sista tal­teen (0.5*0.5 = 0.25) ja kolme neljännestä altistuk­sista jää havait­se­mat­ta. Jot­ta saataisi­in altistuk­sista puo­let tal­teen, on sovel­luk­sen olta­va käytössä yli 70% ihmi­sistä (0.7*0.7 = 0.49). Sin­ga­pores­sa sovel­luk­sen on vapaae­htois­es­ti asen­tanut kuulem­ma noin 20% ihmisistä.

      Sovel­lus tal­len­taa myös jonkin­laisen määrän olemat­to­mia altistuk­sia, kos­ka Blue­tooth-sig­naali läpäisee seiniä ja mui­ta esteitä, joiden läpi virus ei etene.

      Sovel­luk­ses­ta on mah­dol­lis­es­ti jonkin asteista hyö­tyä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei yksinään ratkaise jäljit­tämisen ongelmaa.

      Vastaa

      1. ojp: Selvyy­den vuok­si vielä: jos puo­let ihmi­sistä asen­taa sovel­luk­sen ja se toimii moit­teet­tomasti ja puhe­lin on aina pääl­lä kodin ulkop­uolel­la, niin sil­loinkin saadaan enin­tään tuo neljännes altistuk­sista tal­teen (0.5*0.5 = 0.25) ja kolme neljännestä altistuk­sista jää havait­se­mat­ta. Jot­ta saataisi­in altistuk­sista puo­let tal­teen, on sovel­luk­sen olta­va käytössä yli 70% ihmi­sistä (0.7*0.7 = 0.49). Sin­ga­pores­sa sovel­luk­sen on vapaae­htois­es­ti asen­tanut kuulem­ma noin 20% ihmisistä.

        Sovel­lus tal­len­taa myös jonkin­laisen määrän olemat­to­mia altistuk­sia, kos­ka Blue­tooth-sig­naali läpäisee seiniä ja mui­ta esteitä, joiden läpi virus ei etene.

        Sovel­luk­ses­ta on mah­dol­lis­es­ti jonkin asteista hyö­tyä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei yksinään ratkaise jäljit­tämisen ongelmaa.

        Se, että sovel­luk­sen on Sin­ga­pores­sa asen­tanut vapaae­htois­es­ti vain har­va, voi johtua siitä mil­lainen sovel­lus on. En tiedä mil­lainen se on siel­lä. Ja jos sovel­luk­sen asen­t­a­mi­nen olisi pakol­lista, miten sen käyt­tämistä valvottaisiin.

        Suomes­sa sovel­luk­sen käyt­tämis­es­tä voitaisi­in mak­saa. Sovel­lus voisi esimerkik­si pääl­lä ollessaan lähet­tää lyhy­itä vieste­jä palve­limelle, joka lask­isi viestien määrän perus­teel­la kuin­ka paljon kän­nykkäli­it­tymän omis­ta­jalle mak­se­taan rahaa. Täl­lä tavoin koron­aelvy­tys voitaisi­in kytkeä käyt­täy­tymiseen, jol­la voidaan edis­tää epi­demi­an tukah­dut­tamista. Tak­sa riip­puisi kel­lon­a­jas­ta ja jae­tun tiedon yksi­tyisko­htaisu­ud­es­ta. Kyl­lä min­ulle kel­paisi, jos saisin esimerkik­si tavanomais­ten puhe­lin­lasku­jen ver­ran val­ti­ol­ta rahaa jälji­tyssovel­luk­sen käyttämisestä.

        Tätä voi harki­ta ja hyö­ty pitäisi arvioi­da kus­tan­nuk­si­in verraten.

    2. Markku Jan­tunen:
      ”Jot­ka halu­a­vat ottaa mallia Etelä-Kore­as­ta ymmärtävät kai, että kän­nykän jälji­tyssovel­luk­sen pitää olla yhtä ihmisoikeusvas­tainen, jot­ta se olisi yhtä tehokas.”

      Sen ei tarvitse olla yhtä tehokas. 

      ”Suomeen suun­nitel­tu pehmo­ma­lli on teholtaan mur­to-osa kore­alais­es­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toisel­la on sellainen.”

      Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus olisi pakko asen­taa, sille ei voi mitään, että kän­nykkä voi vaik­ka uno­htua koti­in tai autoon. Siitä voi myös akku yllät­täen loppua.

      ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rek­isteröi vain joka neljän­nen kohtaamisen.”

      Et voi tietää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sista toden­näköis­es­ti huo­mat­tavasti yli puo­let. Olemme sen ver­ran vas­tu­un­tun­toista kansaa, mikäli se sovel­lus ei ole häthätää kyhät­ty, tieto­tur­varis­ki ja ihan suun­nitel­lustikin törkeästi yksi­ty­isyyt­tä loukkaa­va. Perus­tan tämän arvelun siihen, että tähä­nas­tiset rajoi­tus­toimet ja ‑keho­tuk­set ovat purreet paljon luul­tua parem­min. Lisäk­si tuon sovel­luk­sen pääl­lä pitämis­es­tä voidaan jopa maksaa. 

      ”Anonyymisyys tarkoit­taa, ettei lait­teen rak­isteröi­tyneitä voidan alis­taa karanteenille. ”

      Ei jär­jestelmältä tiedon mah­dol­lis­es­ta altistu­mis­es­ta saanei­ta tarvitse alis­taa mihinkään. Ihmiset eristäy­tyvät itse ja hakeu­tu­vat testi­in. Testis­sä ei tietenkään olla anomyymejä. Jos tulee posi­ti­ivi­nen tulos, infek­ti­olääkäri määrää karan­teenin, joil­loin saa olla kotona palkan suu­ruisel­la tartuntatautipäivärahalla. 

      ”Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo kohtaami­nen tapah­tui (ei sijain­ti­ti­eto­ja) ei voi­da myöskään löytää tartuttamistilanteita.Siksi en tämän vem­paimen tehoon oikein osaa luot­taa. Käsipelik­si se menee ja siinä on rajoitteensa.”

      Kyl­lä tuo paikkati­etokin tarvit­taes­sa voidaan tal­len­taa lokaal­isti käyt­täjän omaan lait­teeseen. Hän sen sit­ten sen ker­too kysyttäessä.

      —-

      Arve­len, ettei virus ole levin­nyt tämän pahem­min sik­si, että suo­ma­laiset ovat sel­l­aisia ihmisiä, että he usko­vat järkipuhet­ta ja val­is­tus­ta. Heikko lev­iämi­nen johtuu parin metrin etäisyy­del­lä pysymis­es­tä ja hyvästä käsi- ja yskimishy­gien­i­as­ta. Urheilu­ta­pah­tu­mien yms. joukkokok­ousten lop­pumisel­la on tietysti iso merk­i­tys. Yök­er­hot ovat luul­tavasti yksi pahim­mista levit­täjistä. Niis­sä on tun­gos ja karmea meteli, jol­loin täy­tyy men­nä lähi­etäisyy­delle huu­ta­maan, että kuulee mitään. Lähi­etäisyy­delle pyritään tietysti muutenkin.

      Jos pitkään kehitet­ty 112-sovel­luskin on edelleen akkusyöp­pö, niin nytkö sit­ten pieruääni­gen­er­aat­to­rien kehit­tämiseen keskit­tynyt Android-yhteisö saa aikaisek­si jonkin pro­fes­sion­aalin appin, joka on tehokas ?

      Toisin näyt­tää ole­van muual­lakin: Aus­tralias­sa käytetään sin­ga­pore­laista jälji­tys­ap­pia, joka tyh­jen­tää etenkin ipho­nen akun. Eikä jälji­tys­ap­pin käyt­tä Sin­ga­pores­sakaan ole yli 70%, noin 12 % vasta. 

      https://www.dailymail.co.uk/news/article-8259789/How-downloading-COVID-19-SAFE-app-drain-iPhone-battery.html

      Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten Blue­tooth­in his­to­ri­as­sa esi­in­tyneet — ja edelleen esi­in­tyvät — katkeilut kuu­lokkei­den, hands­freen, netin jakamisen ym. kanssa pystytään yhtäkkiä ratkaise­maan tämän Covi-19 — jälji­tyssovel­luk­sen kanssa.

      Vastaa

  39. Moi!
    Näil­lä ruot­salaisil­la oli pieni aav­is­tus siitä, että sil­lä laak­er­il­la tulee suuri taloudelli­nen voit­to, muu­ta­man mum­mon hin­nal­la. Ennen oli­vat suo­ma­laiset, mut­ta tämän päivän Kus­taa ei enää voi päivit­tää heitä joukkoi­hin­sa ja hautoihinsa,

    Vastaa

    1. Ruot­salaisethan ovat van­ho­ja per­in­teikkäitä rodun­jalosta­jia. Siel­lä pakkos­ter­iloiti­in kehi­tys­vam­maisia pitkälle 70-luvulle asti. Ehkä tämä tilanne nähdään uhan sijas­ta mah­dol­lisuute­na ja tapana paran­taa huolto­suhdet­ta ja vapaut­taa resursse­ja vanhustenhuollosta.

      Vastaa

  40. Ehkä tääl­lä on jo san­ot­tu, mut­ta sanon vielä ker­ran: ener­giaa säästävä sisäil­man kier­rä­tys takaisin oleske­lu­ti­laan on erit­täin tehokas tapa levit­tää yhdel­läkin henkilöl­lä ole­va tar­tun­ta jokaiseen samas­sa tilas­sa ole­vaan henkilöön. Sel­l­aisia suo­dat­timia ei tai­da ollakaan, jot­ka pois­taisi­vat viruk­sen ilmasta.

    Jostain luin, että lentokoneisi­in on tulos­sa pleksi(lasi) istu­in­ten välille tar­tun­to­jen vähen­tämisek­si. Samaan aikaan kuitenkin ilman­vai­h­don kaut­ta hen­gi­tysil­ma kier­rätetään takaisin matkus­ta­moon ja viruk­set ilman mukana.

    Vastaa

    1. K‑Veikko:
      Sel­l­aisia suo­dat­timia ei tai­da ollakaan, jot­ka pois­taisi­vat viruk­sen ilmasta. 

      Ihan taval­liset HEPA-suo­dat­timet, joista vaikka­pa nykyaikaiset pöly­pus­sit on tehty — ja joi­ta ainakin tämän vuosi­tuhan­nen lentokoneet käyt­tävät ilmankier­rossaan — pois­ta­vat viru­par­tikke­lit ja muut saman kokolu­okan hiukkaset ilmas­ta kai yli 99%:sti. Ja lentokoneen koko ilma­mas­sa kul­kee filt­terin läpi keskimäärin 3 min­uutin välein.

      Eli kysymys on lähin­nä siitä, ovatko suo­dat­timet kun­nos­sa ja kuin­ka usein ne vai­hde­taan, kuin siitä että suo­dat­timet sinän­sä eivät auttaisi. 

      Lentokoneessa istu­van levit­täjän vier­essä ja suo­raan edessä istu­vat ovat ongel­ma, ei se että kier­to levit­täisi viruk­set väistämät­tä koko koneen ilmamassaan.

      Vastaa

    2. K‑Veikko:
      Ehkä tääl­lä on jo san­ot­tu, mut­ta sanon vielä ker­ran: ener­giaa säästävä sisäil­man kier­rä­tys takaisin oleske­lu­ti­laan on erit­täin tehokas tapa levit­tää yhdel­läkin henkilöl­lä ole­va tar­tun­ta jokaiseen samas­sa tilas­sa ole­vaan henkilöön. Sel­l­aisia suo­dat­timia ei tai­da ollakaan, jot­ka pois­taisi­vat viruk­sen ilmasta.

      Ainakin neljäkym­men­tä vuot­ta on laitok­sis­sa jo osat­tu ottaa läm­pö tal­teen joko neste­si­ir­tois­t­en tai levyläm­mön­vai­h­timien kaut­ta, ei tarvi­ta sisäil­man palaut­tamista kier­toon. Ns. pyörivä läm­mön­tal­teenot­to voi päästää ilmaa jonkun pros­entin osan, har­jati­ivis­teen kaut­ta. Siinäkin kam­mion paine-eron säätö edis­tää vuo­toa jäteil­maan eikä ulkoil­maan päin. Ves­soista ei pois­toa viedä LTO:lle vaan suo­raan ulos oma­l­la huippuimurilla. 

      Kat­sopa useimpi­en nyky­omakoti­talo­jen ja rivarien ilman­vai­h­toa. Mis­tä näet pois­toil­man pää­sevän tuloil­maan takaisin ? Tutkipa sitä alu­mi­in­ista laatikkoa, joka siinä vinoneliönä näkyy. Löy­däthän tarkem­min havain­noidessasi, että jäte- ja ulkoil­man välil­lä on aina alumiinilevy ! 

      Suures­sa osas­sa betonilähiöitä, kuten myös van­hem­mis­sa rivareis­sa ja omakoti­talois­sa on vain pois­toilma­puhallin katol­la, kor­vausil­ma ote­taan seinävent­ti­ileistä tai ikku­navent­ti­ileistä. On tietenkin valitet­tavaa, että jokamies on niin ilman­vai­h­don asiantun­ti­ja, että sul­kee ne seinä- ja ikku­navent­ti­ilit, kos­ka on niin “vetoisaa” . Sil­loin ilmat tule­vat por­raskäytävästä ja naa­puri­a­sun­nos­ta parhaimmillaan. 

      Muuten, niis­sä laitok­sis­sa, jois­sa on ilman kier­rä­tys, on myös pois­toil­ma­suo­dat­timet, kuten myös LTO-koneis­sa. Pöly kerätään, jot­ta LTO ei tukkeu­tu­isi, tai kier­toil­ma ei likaisi tuloilmaa. 

      LTO = Läm­mön TalteenOtto

      Vastaa

  41. Virus lev­isi nopeasti pan­demi­ak­si kaikille man­tereille, mut­ta silti expo­nen­taa­li­nen lev­iämi­nen on lop­punut kaikissa mais­sa lyhy­een. Vas­ta-ainetes­tauk­ses­sa taudin on potenut vain har­va. Viruk­ses­sa on jotain outoa. 

    Voisiko olla mah­dol­lista että suureen osaan ihmi­sistä virus on tart­tunut täysin oireet­tomasti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tämät­tä? Virus ei siis pysty tunkeu­tu­maan lainkaan kaikki­in, eikä täl­läisen ihmisen vas­ta-aine­tuotan­tokaan käynnisty.

    Vastaa

    1. Vexi: Voisiko olla mah­dol­lista että suureen osaan ihmi­sistä virus on tart­tunut täysin oireet­tomasti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tämät­tä? Virus ei siis pysty tunkeu­tu­maan lainkaan kaikki­in, eikä täl­läisen ihmisen vas­ta-aine­tuotan­tokaan käynnisty.

      Voipi olla. Tässä tutkimuk­ses­sa on nos­tet­tu esi­in sel­l­ainen asia kuin “S‑reactive CD4+ 52 T cells”, jot­ka reagoi­vat sekä SARS-Cov­‑2 ‑viruk­seen että tavanomaisi­in nuhako­ron­aviruk­si­in. Toises­sa tutkimuk­ses­sa “T cell reac­tiv­i­ty to SARS-CoV­‑2 epi­topes is also detect­ed in non-exposed individuals”.

      Espan­jan vas­ta-aine­tutkimuk­sen vas­ta-ainei­ta kan­tavien ikä­jakau­ma oli nimit­täin sen ver­ran odot­tam­a­ton (ainakin maal­likos­ta) että sen, yhdessä epi­demi­an lyhyek­si jäävän ekspo­nen­ti­aalisen kasvua­jan kanssa, voisi kuvitel­la tuke­van teo­ri­aa että jonkin tois­taisek­si tun­tem­at­toman tek­i­jän, esimerkik­si tavanomais­ten nuhako­ron­avirusten aikaansaa­ma vas­tus­tuskyky joko lieven­tää tau­tia tai estää sairas­tu­misen kokonaan.

      Vastaa

    2. Vexi:
      Virus lev­isi nopeasti pan­demi­ak­si kaikille man­tereille, mut­ta silti expo­nen­taa­li­nen lev­iämi­nen on lop­punut kaikissa mais­sa lyhy­een. Vas­ta-ainetes­tauk­ses­sa taudin on potenut vain har­va. Viruk­ses­sa on jotain outoa. 

      Voisiko olla mah­dol­lista että suureen osaan ihmi­sistä virus on tart­tunut täysin oireet­tomasti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tämät­tä? Virus ei siis pysty tunkeu­tu­maan lainkaan kaikki­in, eikä täl­läisen ihmisen vas­ta-aine­tuotan­tokaan käynnisty.

      Viruk­sen “ekspo­nen­ti­aa­li­nen” lev­iämi­nen lie­nee ollut alus­ta saak­ka osit­tainen harha, kos­ka tes­taus­ta alet­ti­in tietoisu­u­den lisään­tyessä myös lisäämään ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Eli tau­tipi­ik­ki oli yhtäkkiä “pysty­suo­raan nou­se­va” , kos­ka väestön siir­tymi­nen häly­tys­ti­laan alen­si testi­in tulemisen herkkyyt­tä, samal­la testika­p­a­siteet­tia lisät­ti­in epä­toivois­es­ti. On muis­tet­ta­va, että COVID-19 — tapauk­sia ei ollut enem­mistöä oireel­lis­ten testeistä, mis­sään vai­heessa, kuten influ­enssan kohdal­la voidaan havai­ta. Pikem­minkin 10% luokkaa. Ni-in. Mis­tä yhtäkkiä tul­vi­vat ne kymmenet­tuhan­net infek­tio- ja hen­gi­tysoireiset, joista sit­ten niitä koronat­a­pauk­sia alkoi löytyä ?

      Voidaan ehkä tode­ta, että place­bo toimii kah­teen suuntaan.

      Nyt ihmette­ly siitä, että toimet vaikut­ta­vat liian hyvin, että sairaalat ovat vajaakäytöl­lä, että ruumisju­nat eivät vie sato­jatuhan­sia kuollei­ta Ruot­sis­sakaan kre­ma­to­ri­oi­hin, että myös mask­ia ja lock­dow­n­ia käyt­tämät­tömis­sä mais­sa tau­ti­ta­pausten käyrä oike­nee J‑käyrästä lähin­nä suo­rak­si, mitä muu­ta tuo voi osoit­taa, kuin sen, että ei ainakaan mis­tään tuhkarokos­ta ole kysymys.

      Vastaa

  42. Kiitos Osmo , hyvistä pohdiskeluista. Ja kom­men­toi­jille myös, vaihtelevantasoisista.

    Näinkin voi pohtia : Mikä tässä on eet­tisin val­in­ta, kun nämä tukah­dut­ta­jat herkästi nos­ta­vat itsen­sä jalustalle. Samal­la he alis­ta­vat kansan inter­ven­tioille, jot­ka voivat vaikut­taa hyvältä, mut­ta lop­putu­los äärim­mäisen epä­var­ma ja usein ris­tiri­itainen ja osalle väestöstä vaarallinen. 

    Tämä on selvästi tiheän väestön ja kaupunkien tau­ti ‚varsinkin pohjo­is­mais­sa: mitat­tu ilman­tu­vu­us Helsin­ki 353/100000, Oslo 368, Tukhol­ma 434, Kööpen­ham­i­nan alue on samaa luokkaa / tuol­ta väliltä. Helsin­gin todet­tu ilmaan­tu­vu­us on ihan kun­nioitet­taval­la tasol­la ( tosin tietysti: näy­teenot­tokäytän­nöt vai­htel­e­vat). Huomionar­voista on, että Sak­sas­sa esim. Ham­puris­sa arvo on 270, Berli­inis­sä 175 , Bay­ern 345 ja Stut­gartin alueel­la 306.

    Tämä menee tietysti yksi­in sen kanssa, että tar­tuu siel­lä, mis­sä väki kokoon­tuu ottelui­hin, kon­sertei­hin, teat­terei­hin, yök­er­hoi­hin ja joukkoli­iken­nevä­lineisi­inkin. Muuten melko vähän , pait­si hoivakodeis­sa, jos­sa hoidok­it tarvit­se­vat lähi­hoivaa, etänä ei onnis­tu. Sit­ten on siel­lä ikäih­misiä , jot­ka liikku­vat paljon, mut­ta muis­ti­sairaut­en­sa takia holtit­tomasti ja pidäk­keet­tömästi, saat­ta­vat myös sylkeä ja purra. 

    Kaikkein suurin insi­d­enssi meil­lä on kuitenkin Yli-Torniol­la , peräti 714 insi­d­enssil­lä (28 sairas­ta) , jon­ka voisi kuvitel­la kumoa­van kaiken tuon. Sen vier­essä on Pel­lo, joka valkoise­na ( ei tapauksia/alle 5) , jon­ka yläpuolel­la Kolari 468 insi­d­en­sil­lä ja sen vier­essä on sylt­tyte­hdas Kit­tilä (YLLÄS) 418 /100. Olen oppin­ut ‚että alueen tar­tun­nat ovat lähin­nä YLÄKSELTÄ, nk. after-ski meiningistä, eivät Ruot­sista. Kain­u­us­sa /Sotkamossa ei pitkään aikaan ollut tar­tun­to­ja, siel­lä sit­ten niiden pelon perus­teel­la peru­utet­ti­in hiih­to­ta­pah­tu­ma, mut­ta juh­lia ei, niin­pä noiden instead- of- ski . meininkien takia alue lehahti tar­tun­tain­si­d­enssis­sä kärkikolmikkoon. 

    Eli tart­tuu kyl­lä, kun tiuhaan kok­oudu­taan, viinaa juo­daan, karaokea har­raste­taan, laule­taan, huude­taa bravota jne. Jos ei, niin huonos­ti leviää.

    Kun tuo­ta Suomen tar­tun­takart­taa kat­soo, melko paikallise­na pysyy tau­tiryp­päistö, Uudel­la­maal­lakin on muu­ta­ma kun­ta , jos­sa tau­tia ei ilmeisim­min ole todettu. 

    Meil­lä jak­se­taan sit­ten nil­lit­tää, että joku oiree­ton pääsi lento­ken­täl­lä livah­ta­maan ilman kun­non ohjei­ta julkisel­la kotiin.
    Ensin sul­jet­ti­in koulut , liikun­ta­paikat, paljolti työ­paikat, viimeisek­si rav­in­to­lat ja yök­er­hot, ja niiden tule­vaisu­ud­es­ta kan­netaan aivan eri­ty­istä huol­ta, varsinkin suuret oppo­si­tiop­uolueet , jot­ka muutenkin tuon kään­ni­te­ol­lisu­u­den asi­aa tykkäävät ajaa.
    Voisiko joku huole­htia samal­la innol­la muusikoista , näyt­telijöistä jne. ? 

    Maakun­tara­jakin sul­jet­ti­in , niin että stadi­laiset jätet­ti­in tar­tut­ta­maan toisi­aan . Lisäsikö vai vähen­sikö tämä tar­tun­to­jen määrää ? Veikkaan_ jos jotain : lisäsi tääl­lä stadis­sa , tuskin vähen­si muual­la ( kun nuo linkomeinin­git saati­in vih­doin kiin­ni) . Tuo esti joitakin riskiryh­mäläisiä pääsemään tur­vaan kesämökille, ja sitä sit­ten vielä demon­isoiti­in . Silti , joku oli sitä mieltä, että olisi pitänyt tuo­ta saar­toa jatkaa. Sil­lä kuitenkin saati­in aikaan kul­tu­urista juopaa ja laki-ihmisille työl­lisyyt­tä- että saiko yri­tyk­ses­tä rikkoa sulku sakot­taa… Ja on käynyt ilmi, että kyl­lä koka ajan on kansalaisel­la ollut oikeus pois­tua maas­ta ja tul­la takaisin- sulun aikaan ei siis kuitenkaan Uudelta­maal­ta kotimaahan. 

    Point­ti­ni on, että hel­posti tulee tässä koro­nan pelos­sa tehtyä asioi­ta, jot­ka ovat oikeasti tyh­miä tai kapei­ta. Niinkuin jääkiekkoil­i­ja, joka pelaa pää alhaal­la kat­soen lapaan ja kiekkoon : kyl­lä se var­maan lisää toden­näköisyyt­tä , että kiekko pysyy hallinnas­sa , mut­ta silti voi käy­dä hyvinkin huonos­ti ‚eikä peli etene.

    Olen sitä mieltä, hybridis­trate­gia on ihan perustel­tu, toisin epä­selvä enti­teet­ti . R0 voi olla hyvä saa­da alas alle 1, jos se kohtu­udel­la onnis­tuu, mut­ta ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Kan­nat­taa kat­soa myös kokon­aisku­vaa maail­mal­la ja olla suhtel­lisu­u­den­ta­juinen : tupakoin­ti on venäläistä rulet­tia haulikol­la, tap­paa joka toisen, n. 5000 vuodessa, alko­holi­sairaudet yli 1600 / vuosi ( määrä lähti nousu­un tämän limu­vi­in­au­ud­is­tuk­sen myötä). Silti me hyväksymme, että joku myy ja joku ostaa, val­tiokin ottaa omansa välistä, vaik­ka tuskallista kuole­maa pukkaa ja liitän­näiskär­simys­tä piisaa. Voihan se olla ‚että muu­ta­man vuo­den voisimme tyy­tyä siihen ‚että kuolemia nyt tästä koronas­ta seu­raa jotain siltä väliltä. Koron­aviruk­sel­la ei ole lobbareita. 

    Onnek­si nämä kuolemat ovat tois­taisek­si val­taosin niitä, jot­ka muutenkin oli­si­vat tulos­sa. Jokainen kuole­ma ansait­see surun­sa ja murheen­sa, mut­ta väistämätön se on joka tapauk­ses­sa ja nuo palveluko­ti­a­suk­it ovat sen äärel­lä jo, val­taosan elämän­laatu on jo hyvin ohut, eikä se ole parem­paan päin. On suuri ongel­ma sitä lop­pume­treil­lä edelleen pilata. 

    Lau­ma­suo­jaa jotkut pitävät kirosanana ( eräskin min­is­teri pon­tev­asti kieltää tois­tu­vasti), se on kuitenkin erään­lainen epi­demi­olo­gian pain­ovoima. On tilantei­ta jois­sa se vaikut­taa enem­män, jois­sakin vähem­män. Ei se ole kuitenkaan on- off ilmiö. Vaik­ka sitä ei ole paljon, voi se silti hidas­taa taudin toisia aal­to­ja, estää tavaroi­ta karkaa­mas­ta. Vaik­ka pros­ent­tiluku olisi / väestö pieni, se voi silti hidas­taa taudin toisia aal­to­ja merkit­tävästi, jos sitä on merkit­tävässä sub­pop­u­laa­tios­sa. Jos sel­l­aisel­la väestönos­al­la , joka esimerkik­si sosi­aalisen akti­ivi­suuten­sa takia on eri­tyisen altis sairas­tu­maan ja samal­la on siis levit­tämään on sairas­tu­misen tuo­maa suo­jaa, tuon lau­man suo­ja tau­tia yhteisössä osaansa enemmän. 

    Voi siis olla, että sat­un­naisotan­nal­la ote­tut vas­ta-aine prevalenssit anta­vat merkit­tävyy­destä väärää kuvaa . Ja nämä testithän ovat melko kiireel­lä kasat­ut, emmekä tiedä niiden luotet­tavu­ut­ta ja merk­i­tys­tä riit­tävästi. Emmekä koro­nan aiheut­ta­mas­ta immu­ni­teetista. Olen myös kuul­lut ‚että nämä akuutin taudin PCR ‑tutkimuk­setkin ovat melko epäherkkiä ainakin joidenkin poti­laiden kohdal­la , että vakavam­mikin sairas­tuneelta on jokus löy­tynyt tau­ti vas­ta 3.lla ja joskus vas­ta syvem­mältä hen­gi­tys­teistä. Olenkin ihme­tel­lyt, miten täl­laiselle testille voi määritel­lä mitään väärät positiiviset/ negati­iviset arvo­ja , kun ei ole mitään luotet­tavaa referessiä. 

    Kaik­ki ihmiset eivät näytä siis myöskään ole­van alt­ti­ita koron­avirus­tar­tun­nalle, tämäkin saat­taa olla suh­teelli­nen ja ohimenevä omi­naisu­us. Ei siis pitäisi liikaa häs­lätä, että ei tuho­ta tätä. Onnek­si ei pahem­min tar­tu tai ainakaan sairas­tu­ta lap­sia ja nuo­ria. Tämäkään ei vält­tämät­tä ole pysyvää. Jotkut asiantun­ti­jat ( ne jot­ka kan­nat­ta­vat tukah­dut­tamista) ovat vähätelleet viruk­sen muun­tau­tu­miskykyä, jotkut toiset ovat pitäneet merkit­tävänä. Se ainakin on var­maa että jotain kykyä sil­lä on, kun on näin karan­nut eläimestä ihmisessä lisään­tyväk­si ja tart­tuvak­si edelleen. Sil­lä on myös mah­ta­van kokoinen tuoke­hi­tysosas­to, että vaik­ka mutaa­tioi­ta olisi har­vas­sa, niin määrää silti riit­tää. Onhan noi­ta ver­sioi­ta ja mutaa­tio­ta tietysti tun­nis­tet­tukin jo, todet­tu että muta­toi ja rekom­bi­noi ja tämä val­lal­la ole­va on hiukan eri­lainen kuin se, joka lähti Kiinas­ta- toden­näköis­es­ti hiukan tart­tuvampi, mut­ta ei muuten sairastuttavampi. 

    Evo­lu­ti­ivi­nen val­in­ta siis painaa kohti suurem­paa tar­tut­tavu­ut­ta, mut­ta ei kohti vakavam­paan sairaut­ta, mut­ta on kai selvää ‚että tar­tut­tavu­us edel­lä men­nään. On kai niin, että on geneet­tis­es­ti vaikeam­paa / epä­to­den­näköisem­pää tehdä hitaasti ja kroonisem­min sairas­tut­ta­va virus , kun nopeasti ja akuutisti sairas­tut­ta­va , on siis vaara, että “vahin­gos­sa” syn­tyy ensin tap­pavampi muo­to, kun virus­pop­u­laa­tio joutuu ikäänkuin investoimaan tartuttavuuteen.
    Ei siis ole mah­do­ton­ta , että seu­raavis­sa aal­lois­sa virus on sekä entistä tar­tut­tavampi , että tap­pavampi. Näin­hän näyt­tää käyneen ainakin jois­sain aiem­mis­sa pandemioissa .

    Jos noin kävisi , niin tuo Ruosin tie voi näyt­täy­tyä tavat­toman viisaana ja säästää moniker­tais­es­ti elämää, kuin mitä nyt on menetet­ty. Olen ihail­lut hei­dän selkeää viestiä: teemme sitä, minkä tiedämme hyödyl­lisek­si. Voi olla ‚että sinne on syn­tymässä merkit­tävästi enem­män lau­malle suojaa. 

    On eet­tis­es­ti arve­lut­tavaa vedo­ta hoitoon/ rokot­teeseen , jota ei ole vielä kek­sit­ty. On kai selvää että alle vuo­den ei tur­val­lisek­si todet­tua rokotet­ta ole. Sikain­flu­enssaan­ha otet­ti­in rokote taval­lista nopeam­min, jotkut siitä sit­ten narkolep­sian. Saat­toi se silti olla väestön kannal­ta rokot­taa, kohtu­u­ton­ta kuitenkin noille yksilöille.

    Tämä sosi­aalien eristäy­tymi­nen ei vält­tämät­tä ole niin hyvä asia, kuin kuvitel­laan. Se saat­taa olla vähän kuin annet­taisi­in laa­jakir­joista antibioot­tia oireet­tomille ja vähäoireisille. Se voi johtaa immunolo­giamme laiskistu­miseen tai urautu­miseen väärille raiteille. Se voi yksipuolis­taa mikro­bio­mi­amme . Tuon inter­ven­tion pitem­piaikaista tur­val­lisu­ut­ta ei ole todistettu. 

    Josko antaisi las­ten ja nuorten käy­dä koulu­jaan ja opiskelu­jaan ihan taval­lis­es­ti, ilman turvavälejä.. 

    Voisi myös mielestäni harki­ta, että alle 35 ‑vuo­ti­aat voisi­vat muutenkin osal­lis­tua isom­pi­inkin juh­lal­lisuuk­si­in melko vapaasti, sairas­tu­misen uhal­lakin, Prince­tonin tutk­i­jat ehdot­ti­vat jotain saman­ta­paista Inti­aan alle 60 tai 65 vuotiaille. 

    Aja­tus: Kun täl­läisia joukkoti­laisuuk­sia jär­jestetään, nois­sa voisi edel­lyt­tää tarkkaa tun­nistau­tu­mista ja elek­tro­n­ista seu­ran­taa , siis fes­tar­it esimerkik­si alle 35 vuo­ti­aille, jokin sähköi­nen tun­nis­tus­siru fes­tari­ran­nek­keeseen. Data tulisi tuho­ta sit­ten n.1 kk kulues­sa, jos ei ole tar­tun­taketjun osa­nen .. Tuol­lais­es­ta voisi saa­da hyvää dataa myös tartuttavuudesta.
    Vieras­tan muuten tuo­ta laa­jem­paa seu­ran­taa, mut­ta tuo­ta voisi kyl­lä edel­lyt­tää tapah­tu­ma ja ehkä työtehtäväkohtaisesti? 

    Eräät tukah­dut­tamista kan­nat­ta­vat ovat tuomin­neet joidenkin suun­nitelmia koro­nan han­kkimis­es­ta tieten tah­toen, aja­tus­ta koron­abileistä . On tuon taustal­la kuitenkin ihan pätevä logi­ik­ka, eikä voi yksiseliteis­es­ti sanoa, että se ter­veen nuoren yksilön kannal­ta olisi huono ivestoin­ti. Sal­lime­han muunkin tyyp­pistä riskinot­toa, sel­l­aista joi­ta tehdään huvin vuoksi, 

    Maskeista vouhkataan paljon, malt­tia tuokin vaatii, vaik­ka voihan niistä hyö­tyäkin olla. Voi olla hait­taakin. Kyl­lä minä luotan tuon VTT ihmisen ana­lyysi­in, mut­ta se on myös melko lapaan ja kiekkoon katso­va. Usein näkee sit­ten tuol­la luon­nos­sa väkeä, joka näpelöi mask­i­aan kor­jaa sen asen­toa tai muuten vaan… sit­ten seu­raavak­si tar­tuu johokin , hieraisee silmää. Jos maski­in jotain tar­tuu, niin sit­ten se jotain säilöökin hidas­tamisen lisäk­si , siir­ret­täväk­si jon­nekin. Ja voi tul­la väärää tur­val­lisu­u­den tun­net­ta, Ammat­ti­laisil­la on tark­ka pro­tokol­la miten noi­ta puetaan ja käytetään.
    Jos jon­nekin , niin ehkä sit­ten julk­isi­in liiken­nevä­lineisi­in , ruuh­ka-aikaan, tur­val­lisu­u­den tun­net­ta herät­tämäään ‚vaik­ka jol­lain voi laukaista pani­ikki­akin . Itse suosin fil­lar­ia liikku­miseen , se on hauskin­ta ja kätev­in­tä, vaik­ka tänään menin osin fil­lar­in kannsa metrol­la, tilaa oli hyvin .

    Vastaa

    1. Antti Läh­teen­mä­ki: Tämä sosi­aalien eristäy­tymi­nen ei vält­tämät­tä ole niin hyvä asia, kuin kuvitel­laan. Se saat­taa olla vähän kuin annet­taisi­in laa­jakir­joista antibioot­tia oireet­tomille ja vähäoireisille.

      Antibioot­tien lotraami­nen tuot­taa vas­tus­tuskyky­isiä kan­to­ja, mikä on ongel­ma. Eristäy­tymi­nen taas suosii vähäoireisia koron­avari­ant­te­ja. Tämä ei ole ongel­ma ensim­mäisen arvion mukaan.

      Yleis­es­ti taudeil­la on sitä enem­män varaa olla ilkeitä, mitä helpom­min ne pää­sevät liikku­maan. Hyt­tys­ten tai juo­mave­den välit­tämät tau­dit eivät tarvitse poti­laan liikku­vu­ut­ta lev­itäk­seen, ja sen kyl­lä huomaa.

      Se voi johtaa immunolo­giamme laiskistu­miseen tai urautu­miseen väärille raiteille. Se voi yksipuolis­taa mikrobiomiamme 

      Ei ole ole­mas­sa mitään immu­nol­o­gista yleiskun­toa, jota voi treena­ta altista­mal­la itseään tau­d­i­nai­heut­ta­jille. Tau­tien puute ei aiheuta autoim­muu­ni­taute­ja, päin vas­toin. Vai onko Sen­tinel-saare­laisil­la ongelmia autoim­muu­ni­tau­tien kanssa, kun poloiset eivät ole päässeet osal­lisek­si mei­dän nuhakokoelmastamme?

      Immuu­ni­jär­jestelmän “kali­braa­tio” on eri kysymys, jos­sa olen­naista on varhainen altistu­mi­nen monipuoliselle määrälle ympäristön vas­ta-aihei­ta. Ihmisen kehi­tyshis­to­ri­as­sa on ollut luon­nol­lista, että suurin osa koh­da­tu­ista mikro-organ­is­meista ja hiukka­sista ovat olleet täysin vaarat­to­mia tai help­po­ja haastei­ta. Nykyään monien las­ten immuu­ni­jär­jestelmät joutu­vat varhain vas­ta­tusten ihmis­ru­umi­is­sa piileskelemään kehit­tynei­den tau­tien kanssa, ilman ympäristön kos­ke­tuk­ses­sa luo­tu­aa kuvaa kuka on ystävä ja kuka vihollinen.

      Tänä keväänä suo­ma­laiset ovat läht­e­neet ulos luon­toon ja har­ras­ta­maan, mikä on var­masti monipuolis­tanut mikro­bio­mia. Altistu­mi­nen autoim­muu­ni- ym. sairauk­sia laukai­seville tau­d­i­nai­heut­ta­jille on vähen­tynyt radikaal­isti hygieenisen ryhtili­ik­keen ja las­ten kotona oleskelun myötä.

      Olen 95-pros­ent­tisen var­ma, että kun sulkeu­tu­misen takia nyt patoutuneet diag­noosit jätetään pois laskuista, vuosi 2020 tulee näkymään Pohjo­is­mais­sa myön­teis­es­ti, jos lainkaan, sairas­tu­mises­sa syöpi­in, “elin­ta­so­sairauk­si­in” ja autoim­muu­ni­tautei­hin pitkäl­lä aikavälillä.

      Vastaa

      1. Olet kyl­lä sil­lä taval­la opti­misti, että olisi kiva olla kanssasi samaa mieltä — mut­ta en silti ole.

        Olli S: Antibioot­tien lotraami­nen tuot­taa vas­tus­tuskyky­isiä kan­to­ja, mikä on ongel­ma. Eristäy­tymi­nen taas suosii vähäoireisia koron­avari­ant­te­ja. Tämä ei ole ongel­ma ensim­mäisen arvion mukaan.

        Antibiooteista olen samaa mieltä.
        En ymmär­rä , mik­si eristäy­tymi­nen suo­sisi vähäoireisu­ut­ta. Eristäy­tymi­nen suosii korkeam­paa tar­tun­takykyä , jos se ei ole 100%:sta, kuten se ei voine olla. Taudin levitessä mikro­bille on edullista olla hidas ja näkymätön — siis aiheut­taa vähän sairaut­ta tai hait­taa isän­nälleen. En ymmär­rä mik­si tämä syn­ty­isi automaat­tis­es­ti jo valmi­ina, jois­sain aiem­mis­sa pan­demiois­sa näyt­tää käyneen toisin . Covid ‑19 edeltäjät SARS ja MERS oli­vat liian äkäisiä: ne oli help­po havai­ta ja isän­täkin kuoli liian usein. Voisi ajatel­la ‚että oiree­tomien ja vähäoireis­ten seu­lon­ta ja karan­teeni ja toisaal­ta vaikeaoireis­ten pelas­t­a­mi­nen teho­hoidol­la suosii äkäisem­piä kan­to­ja, mut­ta en nyt toki sano, että tuo­ta teho­hoitoa ei pitäisi antaa , jos hyvä indikaa­tio on . Ja tämä nyt on tiet­ty aika suo­ravi­ivaista ajattelua. 

        Yleis­es­ti taudeil­la on sitä enem­män varaa olla ilkeitä, mitä helpom­min ne pää­sevät liikku­maan. Hyt­tys­ten tai juo­mave­den välit­tämät tau­dit eivät tarvitse poti­laan liikku­vu­ut­ta lev­itäk­seen, ja sen kyl­lä huomaa.

        En ole var­ma tuos­ta. On mon­en­laista tau­tia ja kir­joa tuos­sa joukos­sa, lieviem­mistä ei ehkä niin pide­tä lukua, tau­tien inte­si­teet­tikin vai­htelee sen mukaan kuka on kohde. Eikä ole ehkä tau­d­i­nai­heut­ta­jan kannal­ta help­poa, että sen tarvit­see siir­tyä isän­täla­jista toiseen tai vedestä isän­täla­ji­in. Val­in­ta­painekin menee mon­imutkaisek­si. Luulisi ‚että tuo vaatii tau­ti­ai­heut­ta­jan geeneiltä paljon. 

        Ei ole ole­mas­sa mitään immu­nol­o­gista yleiskun­toa, jota voi treena­ta altista­mal­la itseään tau­d­i­nai­heut­ta­jille. Tau­tien puute ei aiheuta autoim­muu­ni­taute­ja, päin vas­toin. Vai onko Sen­tinel-saare­laisil­la ongelmia autoim­muu­ni­tau­tien kanssa, kun poloiset eivät ole päässeet osal­lisek­si mei­dän nuhakokoelmastamme?

        Ei se ihan näin ole. Joil­lakin ihmisel­lä immunol­gia on parem­pi kuin toisil­la. Kun joil­lakin se on riit­tävän selkeästi huo­niok­si rajat­tavis­sa, on lääketi­eteel­lis­es­ti kyse immunop­u­u­tok­ses­ta, joka voi olla esim geneet­tistä, taudin aihet­ta­maa ( esim, HIV) , hoidon aiheut­taa ( elin­si­ir­to, autoim­muu­ni­tau­dit, syöpä­tau­dit) ‚elin­tapo­jen (esim. alko­holis­mi) tai ikä ( hau­raus). Vaik­ka noil­la hoivako­ti­a­sukkail­la on iän puoles­ta paljonkin immu­nol­o­gista muis­tia (ovat esim lastet­ntau­dit läpikäyneet eloon­jääneinä), saa­vat he usein silti herkästi eri­laista infek­tio­ta ja niihin tois­tu­via antibioot­tiku­ure­ja ennen kuole­maansa. Yleis­es­ti immunop­u­ut­teiset ovat alt­ti­ita laa­jalle kir­jolle mikro­bi­sairauk­sia, myös sel­l­aisille, jot­ka nor­maal­isti ovat tau­tia aiheuttamattomia.
        Sit­ten on epä­selvem­pää immu­nol­o­gista tilaa: Ylikun­nos­sa ole­va urheil­i­ja sairas­tuu taval­lista herkem­min. Toiset ihmiset tun­tu­vat yleen­säkin saa­van use­am­min taval­lista flun­ssaa ja pikkuin­fek­tio­ta , kuin toiset. On niitäkin, jot­ka muis­tel­e­vat olleen viimek­si sairaana jokus v 78. Näitä hyv­in­pär­jääviä ei kai yleen­sä liiem­min tutki­ta, kun lääketiede foku­soi sairauk­si­in. Min­ul­la on kyl­lä se mieliku­va, että täl­laiset ihmiset ovat yleen­sä akti­ivisia , eikä tuo­ta voi johtaa erakoi­tu­mis­es­ta tia ylihygienisyydestä.
        Sen­tinel hei­mon jäsenet eivät var­maankaan eristäy­dy toisil­taan ja saaren­sa luon­nol­ta, eivätkä lutraa käsidesil­lä tai käytä maskeja?

        Yli­hy­gien­i­sis­sä ympäristöis­sä on ainakin atooppisia/allergisia sairauk­sia enem­män. Tässähän lääketi­eteen par­a­dig­ma on muut­tunut: kun enne se oli karkeasti yleis­ten VÄLTÄ, nyt se on ALTISTA . Joidenkin tau­tien , jois­sa immu­nol­o­gisel­la häir­iöl­lä on osuuten­sa, ilmaan­tu­vu­us on nous­sut : I tyypin dia­betes ja tule­hduk­sel­liset suolis­to­sairaudet. Ymmärtääk­seni on ainakin vah­vaa epäi­lyä, että erään­laisel­la yli­hy­gien­isyy­del­lä on osuutensa.

        Immuu­ni­jär­jestelmän ”kali­braa­tio” on eri kysymys, jos­sa olen­naista on varhainen altistu­mi­nen monipuoliselle määrälle ympäristön vas­ta-aihei­ta. Ihmisen kehi­tyshis­to­ri­as­sa on ollut luon­nol­lista, että suurin osa koh­da­tu­ista mikro-organ­is­meista ja hiukka­sista ovat olleet täysin vaarat­to­mia tai help­po­ja haastei­ta. Nykyään monien las­ten immuu­ni­jär­jestelmät joutu­vat varhain vas­ta­tusten ihmis­ru­umi­is­sa piileskelemään kehit­tynei­den tau­tien kanssa, ilman ympäristön kos­ke­tuk­ses­sa luo­tu­aa kuvaa kuka on ystävä ja kuka vihollinen.

        Taute­ja on ollut aina. Afrikas­sa tau­ti­taak­ka on suuri yleis­es­ti ottaen. Covid-19 näyt­tää etenevän hitaasti, suurem­pi ongel­ma lie­nee hässäkän aiheut­ta­ma nälän­hädän vaara. Ehkä hei­dän immu­ni­teet­tin­sa käy Covid ‑19 suh­teen hyvil­lä kieroksil­la. Tyyp­il­listähän on ‚että jos tavalli­nen skan­d­i­naavikko koet­taa elää hei­dän tavoin, sairas­tuu var­masti , ainakin rip­uli­tau­ti­in. Tämä on tietysti arvailua. 

        Nythän meil­lä on ollut se onnelli­nen tilanne, että tau­ti on säästänyt lapset ja nuoret läh­es täysin. Sil­loin mei­dän tulisi olla hyvin varovainen sen suh­teen, että emme toimil­lamme pilaa tuo­ta. Silti (joidenkin kiihkei­den ja äänekkäi­den vaa­timuk­ses­ta) koulut sul­jet­ti­in, vaik­ka asiantun­ti­jat / ter­veysvi­ra­nomaiset eivät sitä suositelleet. Hal­li­tus oli tässä vietävis­sä. Malli­maa Islannis­sa ne pidet­ti­in auki. Kun koulut avat­ti­in , opet­ta­jien edus­ta­ja puhui YLE — tv.ssä “ihmisko­keesta”, vas­tus­taen avaamista. Kan­nat­taa pohtia, kumpi oli koe, avaami­nen tai sulkem­i­nen? Jos hyvä vas­tus­tuskykyä on ylläpitänyt esimerkik­si tois­tu­vat pikkuko­ron­ain­fek­tiot ( noita­han on muut­ta­maa kiertävää tyyp­piä, jot­ka aiheut­ta­vat tavall­si­ta pikku­flun­ssaa) , ei tuo­ta kier­toa saisi häiritä.
        Maakun­tara­jakin sul­jeti­in joidenkin kiihkei­den ja äänekköi­den vaa­timuk­ses­ta , ymmärtääk­sen vas­toin mon­en asiantuntijan/ ter­veysvi­ra­nomaisen mielipidettä. 

        Tänä keväänä suo­ma­laiset ovat läht­e­neet ulos luon­toon ja har­ras­ta­maan, mikä on var­masti monipuolis­tanut mikro­bio­mia. Altistu­mi­nen autoim­muu­ni- ym. sairauk­sia laukai­seville tau­d­i­nai­heut­ta­jille on vähen­tynyt radikaal­isti hygieenisen ryhtili­ik­keen ja las­ten kotona oleskelun myötä.

        On hyvä jos joku on läht­enyt luon­toon tämän takia, esimerkik­si sen takia ‚että kapakat ovat kiin­ni. Aika paljon väki istuskelee puis­tois­sa juo­den pus­sikal­jaa tai limu­vi­inaa , ulkoil­mas­sa kuitenkin. Uudel­la­maal­la luon­to oli täyn­nä sulkuaikana, kun ei päässyt landelle. 

        On tuol­la jos­sain sekin näkymätön , mut­ta ei vält­tämät­tä pieni sub­pop­u­laa­tio , joka on ahdis­tuk­seen­sa vedel­lyt hanavi­iniä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käsidesiä Trumpin oppi­en mukaises­ti tai pyykinyt neu­root­tis­es­ti tiskipöytää desinfektioaineella.

        Nyt jotkut äänekkäät ja ahdis­tuneet ( nuo omi­naisu­udet eivät usein kohtaa selväjärk­isyyt­tä) vaa­ti­vat kai jnkl. mask­ipakkoa, vaik­ka tuonkin hyö­ty- hait­ta­suhde on epä­var­ma. Saa nähdä saa­vatko hekin tah­ton­sa läpi ‚vaik­ka enem­mistö hil­jaisem­mas­ta kansas­ta on tätä vas­taan ja epi­demia laantumassa. 

        Kuvitel­laan kak­si risikiryh­mäläistä , jot­ka kohtaa­vat pitkästä aikaa kaup­pakeskuk­ses­sa. Kum­mal­lakin on, kuten yleistä tuos­sa iässä, hiukan huono kuu­lo . He ovat kuu­li­ais­es­ti maskin kanssa liik­keel­lä, vaik­ka hen­gi­tys­re­servi on vähän huono ja hiilid­iok­si­di aivois­sa maskin takia kohoaa turhan korkealle, sumen­taen hark­in­takykyä. Mas­ki heiken­tää puheen selkeyt­tä, jol­loin puheään­tä tulee tietysti korot­taa, samoin vais­tom­aiseti tulee toisaal­ta kum­mar­rut­tua eteen­päin ja ehkä kään­net­tyä päätä, jos­sain vai­heessa synkro­ni pet­tää ja huu­ta­va ja kuun­teli­ja ovat poskikain (jol­loin osa huu­tamisen purka­mas­ta pärskkeestä purkau­tuu sivukaut­ta ulos sitä suurem­mal­la voimal­la). Voi olla , että jos­sain vai­heessa toinen tuskas­tuu maski­in­sa ja riisuu sen, mut­ta huu­to­moo­di jää päälle. 

        Yritän tässä sanoa, että tuol­lainen VTT:n lab­o­ra­to­ri­o­tu­los on vain osa­nen pelis­sä, siis kyyryssä lapaan ja kiekkoon katso­va, eikä siitä voi vetää laa­jem­pia johtopäätök­siä siitä, kuin­ka paljon P0 arvo vil­lis­sä luon­nos­sa muu­tu­isi ja mitä hyö­tyä tai hait­taa mask­ipakos­ta voisi olla .

      2. Antti Läh­teen­mä­ki: Yli­hy­gien­i­sis­sä ympäristöis­sä on ainakin atooppisia/allergisia sairauk­sia enem­män. Tässähän lääketi­eteen par­a­dig­ma on muut­tunut: kun enne se oli karkeasti yleis­ten VÄLTÄ, nyt se on ALTISTA .

        Ja tämä on erit­täin vaar­al­lista, kos­ka mon­et lääkärit eivät ilmeis­es­tikään tajua eroa tau­d­i­nai­heut­ta­jien ja muiden mikro-organ­is­mien välil­lä. Suomes­sa Pent­ti Huovi­nen on muis­taak­seni kir­joit­tanut siitä, miten lääketiede ylpistyi san­i­taa­tion, rokot­tei­den ja antibioot­tien myötä: sairas­tavu­u­den ajatelti­in johtu­van lähin­nä elin­tavoista tai geeneistä (tap­pa­jageen­it =D) virusten ja bak­tee­rien ollessa lähin­nä kehi­tys­maid­en ongelma.

        Olen itse uut­ta patolo­gian kir­jaa selail­lessani huo­man­nut tau­d­i­nai­heut­ta­jille varatun n. 2,5 sivua. Kaikkien lääkäri­opiske­li­joiden pitäisi viimeistään tutk­i­jau­ralle lähtiessään lukea Cochran, Cochran & Ewaldin lyhyt ja help­pota­juinen evoluu­tio­te­o­reet­ti­nen paperi, joka ker­too tau­d­i­nai­heut­ta­jan ole­van sairau­den taustal­la sitä toden­näköisem­min, mitä suurem­pi riesa (yleisyys * vakavu­us) sairaus on. Seu­raa­va vai­h­toe­hto on perin­nölli­nen sopeu­tu­ma vakavaan tau­ti­in, joka onkin haitalli­nen homot­sy­goot­tise­na tai liikahy­gien­ian tai sat­tuman takia. Tyhjän takia ei gee­nien kan­na­ta ampua itseään jalkaan.

        Joidenkin tau­tien , jois­sa immu­nol­o­gisel­la häir­iöl­lä on osuuten­sa, ilmaan­tu­vu­us on nous­sut : I tyypin dia­betes ja tule­hduk­sel­liset suolis­to­sairaudet. Ymmärtääk­seni on ainakin vah­vaa epäi­lyä, että erään­laisel­la yli­hy­gien­isyy­del­lä on osuutensa.

        Suomes­sa on puutet­ta altistuk­ses­ta ympäristölle. Nuhia taas on tuskin koskaan mis­sään kiertänyt yhtä paljon kuin nykya­jan suo­ma­lai­sis­sa päiväkotiperheissä.

        1‑tyypin dia­betek­ses­sa epäil­lään laukai­se­vana tek­i­jänä enterovirus­ta. Tapausten kasvun taustal­la voi olla pait­si hygien­i­ahy­po­teesi, myös muu­tos viruk­ses­sa. Mitä virus siitä välit­tää, jos muu­ta­ma pros­ent­ti enti­sistä isän­nistä (jot­ka ovat ken­ties perin­nöl­lis­es­ti alt­ti­ita) kuolisi vuosia myöhem­min hyper­glykemi­aan tai munuais­ten tilt­taamiseen? Jos täl­lä nol­lahin­nal­la saa nos­tet­tua tart­tuvu­ut­ta hitusenkin, se on viruk­selle kan­nat­ta­va muutos.

        Suolis­to­sairauk­sis­sa hygien­i­ahy­po­teesi on vah­va kan­di­daat­ti osatek­i­jäk­si, mut­ta myös mon­et tau­d­i­nai­heut­ta­jat ovat imp­likoitu­na (Mycobac­teri­um avi­um, jääkaappibakteerit).

        Taute­ja on ollut aina.

        Suuri osa nykyään kiertävistä taudeista on peräisin maat­aloud­es­ta. Vielä suurem­pi osa ei olisi ikinä selvin­nyt met­sästäjäk­eräil­i­jöi­den pienis­sä efek­ti­ivi­sis­sä pop­u­laa­tiois­sa. Mei­dän immuu­ni­jär­jestelmiemme täy­tyy siis vähän väliä kek­siä ratkaisu­ja pöpöi­hin, joi­hin meil­lä ei ole ollut aikaa sopeu­tua geneet­tis­es­ti. Kaik­ki ei voi men­nä ns. putkeen.

        Afrikas­sa tau­ti­taak­ka on suuri yleis­es­ti ottaen. Covid-19 näyt­tää etenevän hitaasti, suurem­pi ongel­ma lie­nee hässäkän aiheut­ta­ma nälän­hädän vaara. Ehkä hei­dän immu­ni­teet­tin­sa käy Covid ‑19 suh­teen hyvil­lä kieroksilla.

        Afrikkalaiset ovat nuo­ria ja heil­lä on vakavampiakin taute­ja ja mui­ta murhei­ta. Mut­ta on syytä olla vähän huolis­saankin jos län­si­mais­sa havait­tu suurem­pi kuolleisu­us ja tart­tuvu­us vähem­mistö­jen paris­sa ei johdukaan lihavu­ud­es­ta ja kult­tuuri­sista syistä vaan perin­nöl­lis­es­tä haavoittuvuudesta.

      3. No se ainakin on selvästi osoitet­tu, että hygien­ian paran­tu­mi­nen loi ensin laa­jan keskilu­okkaisen polioviru­songel­man, myöhem­min por­var­it panikoi­vat myös tuhkarokos­ta, jolle ei aikaisem­min paljon mie­lenki­in­toa riit­tänyt, kun influ­enssat, kurkkumädät, tubi, isorokot ym. veivät hau­taan muutenkin.

        Eli vuo­sisato­jen ajan käytän­nössä nämä vähem­män katas­tro­faalise­na pysyneet sairaudet alkoi­vat run­nel­la ulkolähiöi­hin aset­tau­tunei­ta rikkaampia, sit­ten roko­tu­so­hjel­mat tuoti­in pikavauh­tia näille, ja nyt voidaankin sit­ten syyt­tää melkein kaik­ista epi­demioista köy­hiä ja vas­tu­ut­to­mia, kos­ka nämä tau­dit näyt­tävät keskit­tyvän köy­hien suurkaupunkien slummeihin.. 

        Selvää näyt­töä on, että jostakin syys­tä kansan­taudik­semme tulleet ast­mat ja moni­al­ler­giat seu­raa­vat altistuk­sen vält­tämisen tasoa, esim. Haahtela et al, doi: 10.1111/cea.12527

        Toinen uhka ovat ruuan­su­la­tuse­lim­istön autoim­muu­ni­sairaudet, elämän­laatu heiken­tyy niidenkin takia melkois­es­ti, näem­mekö tule­vaisu­u­den, jos­sa koko kansa joutuu tur­vau­tu­maan suo­nen­sisäiseen syn­teet­tiseen rav­in­toon, kos­ka läh­es jokaisel­la on pahan­laa­tu­inen keli­akia, IBS, lak­toosi-intol­er­anssi, ruo­ka-aineal­ler­gia, Crohnin tau­ti, tai vielä tun­tem­aton suo­lia tuhoa­va vaiva ?

        Dis­claimer: en ole roko­tus­vas­tainen enkä hopeavesipu­oskari, mut­ta onhan tämä huolestut­tavaa; yhä use­ampi nuori on hen­gen­vaaras­sa pelkästään ruokaan eksyneen katkar­avun tai pähk­inän­palan takia ?

      4. Moni­al­ler­giaepi­demia: No se ainakin on selvästi osoitet­tu, että hygien­ian paran­tu­mi­nen loi ensin laa­jan keskilu­okkaisen polioviru­songel­man, myöhem­min por­var­it panikoi­vat myös tuhkarokos­ta, jolle ei aikaisem­min paljon mie­lenki­in­toa riit­tänyt, kun influ­enssat, kurkkumädät, tubi, isorokot ym. veivät hau­taan muutenkin.

        Niin­pä, lap­sia alet­ti­in rakas­taa ja arvostaa sitä enem­män, mitä suurem­pi toden­näköisyys selviämiselle oli. 1800-luvul­lakin oli var­masti rokon vam­maut­tamia kuuromykkiä ja vajaaä­ly­isiä, mut­ta sitä pidet­ti­in nor­maali­na ja ei sille osat­tu mitään tehdäkään. Se, että ihmiset lakka­si­vat pitämästä vam­mau­tu­mista nor­maali­na on hyvä asia. Ja se ei voi olla aller­gioiden kasvun taustal­la, kos­ka ihmisen immuu­ni­jär­jestelmän kasvu ja kehi­tys ei voi olla riip­pu­vainen sat­un­nai­sista tau­d­i­nai­heut­ta­jista, joista suur­in­ta osaa ei ole ollut ole­mas­sa kuin evo­lu­tionääri­nen silmänräpäys.

        Polio­hy­po­teesis­sa on sel­l­ainen ongel­ma, että huonom­mankin hygien­ian olois­sa on aina joku vau­va jäänyt ilman tar­tun­taa ja vas­ta-ainei­ta ja saanut sen vas­ta myöhem­min. Mik­si tämä ilmiö olisi aiheut­tanut hal­vaan­tu­mista vas­ta parem­man hygien­ian olois­sa? Ehkä tässäkin kyse on muu­tok­ses­ta viruk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa tau­d­i­nai­heut­ta­jien vält­tämisen hyödyt ovat niin suuret että polio-ongel­ma kan­nat­ti han­kkia. Ja ratkaista.

        Selvää näyt­töä on, että jostakin syys­tä kansan­taudik­semme tulleet ast­mat ja moni­al­ler­giat seu­raa­vat altistuk­sen vält­tämisen tasoa, esim. Haahtela et al, doi: 10.1111/cea.12527

        Suo­ma­laiset lapset sairas­ta­vat var­masti enem­män kuin venäjänkar­jalaiset: suo­ma­lais­ten liikku­vu­us on suurem­pi ja use­ampi on päiväkodis­sa. Tam­pereel­la alle kolme­vuo­ti­aiden päiväkoti­las­ten on havait­tu sairas­ta­van jopa 100 päivää vuodesta.

        Sen sijaan olen­nainen ero, joka myös sat­tuu ajal­lis­es­ti yhteen aller­gioiden ilmaan­tu­vu­u­den kanssa, on suo­ma­lais­ten siir­tymi­nen kaupunkei­hin, ker­rostaloi­hin ja yleis­es­ti kauem­mas luon­nos­ta ja maat­aloud­es­ta. Keis­arin­leikkauk­set ovat lisään­tyneet, ja vau­vat ovat ensi­hetk­istään luon­not­toman puh­tais­sa, imuroidus­sa juok­se­van veden olois­sa. Sis­aruk­set ja muut ihmiset kyl­lä tuo­vat heille taute­ja aivan nor­maali­in luon­not­tomaan tahtiin.

        Jos tutk­i­jat ovat havain­neet sis­arusten tai (tästä riip­pu­vais­es­ti) sairastet­tu­jen infek­tioiden suo­jaa­van aller­gioil­ta, kyse voi olla maaseudun ja per­hekoon riip­pu­vu­ud­es­ta johtu­vas­ta harhasta.

        Vielä help­po muis­tisään­tö van­hem­mille: Kukkia, varvikkoa, eläim­iä, turvet­ta, jär­vivet­tä, mar­jo­ja, mönkimistä. EI IHMISEN KUOLAA JA RÄKÄÄ. Kuo­la ja räkä eivät voi pelas­taa ketään aller­gioil­ta, sen sijaan ne voivat aiheut­taa suuria ongelmia välit­tömästi tai myöhem­min elämässä.

        Dis­claimer: en ole roko­tus­vas­tainen enkä hopeavesipuoskari

        Jos oletkin skepti­nen lääketi­eteen kyky­jen suh­teen, kan­nat­taa olla vielä rutkasti skep­tisem­pi sitä kohtaan, että me muka tun­tisimme kaik­ki tau­d­i­nai­heut­ta­jis­tamme johtu­vat ongel­mat, ml. immuu­ni­jär­jestelmän reak­tiot niihin. Van­han iän sairauk­sien eti­olo­gia on vielä huonos­ti tun­net­tua. Paras veikkaus niiden syyk­si ei ole hyvin­syön­ti tai itse­murhataipumuk­sia omaa­vat geenit.

    2. Antti Läh­teen­mä­ki:
      Kiitos Osmo , hyvistä pohdiskeluista.Jakommentoijillemyös,vaihtelevantasoisista.

      Näinkin voi pohtia : Mikä tässä on eet­tisin val­in­ta, kun­nämä­tukah­dut­ta­jat herkästi nos­ta­vatit­sen­sä jalustalle. Samal­la­he alis­ta­vatkansan inter­ven­tioille, jotkavoivat­vaikut­taa hyvältä, mut­talop­putu­losäärim­mäisenepä­var­ma ja usein ris­tiri­itainen­jaos­alle väestöstävaarallinen.

      Tämä onselvästi­ti­heän väestön jakaupunkien­tau­ti ‚varsink­in­po­hjo­is­mais­sa: mitat­tu ilman­tu­vu­us Helsin­ki 353/100000, Oslo368, Tukhol­ma 434, Kööpen­ham­i­nanalueon samaalu­okkaa / tuol­ta väliltä.Helsingintodettuilmaantuvuus on ihan kun­nioitet­taval­lata­sol­la ( tosin­ti­etysti: näy­teenot­tokäytän­nöt vaihtelevat).Huomionarvoista on, ettäSak­sas­sa esim.Hampurissaarvoon 270,Berliinissä 175 , Bay­ern 345jaStutgartin alueel­la 306.

      Tämäme­nee tietys­tiyk­si­in sen kanssa, että tar­tu­usiel­lä, mis­sä väki kokoon­tu­uot­telui­hin, kon­sertei­hin, teattereihin,yökerhoihin ja joukkoliikennevälineisiinkin.Muutenmelkovähän , pait­si hoivakodeissa,jossahoidokit tarvit­se­vatlähi­hoivaa, etänäei onnistu.Sitten onsiel­lä ikäih­misiä ‚jotkali­ikku­vat paljon,muttamuistisairautensa taki­a­holtit­tomas­ti­ja pidäk­keet­tömästi, saat­ta­vat myös sylkeä ja purra. 

      Kaikkein suurin insi­d­enssi meil­läonkuitenkinYli-Torniol­la, peräti714 insi­d­enssil­lä (28 sairas­ta) , jonkavoisiku­vitel­la kumoa­van kaiken tuon. Sen­vier­essä on Pel­lo, jokavalkoise­na( ei tapauksia/alle 5), jon­ka yläpuolellaKolari468 insi­d­en­sil­lä­jasen­vier­essä on sylt­tyte­hdasKit­tilä (YLLÄS) 418 /100. Olenop­pin­ut ‚että alueen­tar­tun­nat ovat lähinnäYLÄKSELTÄ,nk.after-skimeiningistä, eivät Ruot­sista. Kain­u­us­sa /Sotkamossa eip­itkää­naikaan ollut­tar­tun­to­ja, siel­lä sit­ten­ni­iden­pelon perus­teel­lape­ru­utet­ti­in hiihtotapahtuma,muttajuhlia ei, niin­pänoidenin­stead- of- ski . meininkien takia alue lehahti tartuntainsidenssissäkärkikolmikkoon. 

      Eli­tart­tuu kyl­lä, kun­tiuhaankok­oudu­taan, viinaa­juo­daan, karaokea har­raste­taan, laule­taan, huude­taabravota jne.Jos ei, niin­huonos­ti leviää.

      Kun tuo­ta­Suomen tartuntakarttaakatsoo,melkopaikallisena pysyy­tau­tiryp­päistö, Uudel­la­maal­lakin on muu­ta­makun­ta , jos­sa tau­ti­aei ilmeisim­min ole todettu. 

      Meil­lä jak­se­taan­sit­ten­nil­lit­tää, että joku oiree­ton pääsi lento­ken­täl­läli­vah­ta­maan ilman kun­non ohjeita­julkisel­la kotiin.
      Ensin sul­jet­ti­ink­oulut, liikuntapaikat,paljolti työ­paikat, viimeisek­sir­av­in­to­lat­jayök­er­hot, jani­iden tule­vaisu­ud­es­ta kan­netaan aivan eri­ty­istä huolta,varsinkin suure­top­po­si­tiop­uolueet ‚jot­ka muutenk­in­tuon kään­ni­te­ol­lisu­u­den asi­aa tykkäävät ajaa. Voisiko­jokuhuole­htia samal­lain­nol­la muusikoista , näyttelijöistäjne. ? 

      Maakun­tara­jakin sul­jet­ti­in , niin ettäs­tadi­laisetjätet­ti­in tar­tut­ta­maan toisi­aan .Lisäsikö vaivähen­sikötämä­tar­tun­to­jen­määrää ? Veikkaan_josjotain : lisäsi tääl­läs­tadis­sa , tuskin vähen­si muual­la (kun­n­uo linkomeinin­git saati­in­vi­h­doin kiin­ni) . Tuo esti­joitakin riskiryh­mäläisiä pääsemään turvaankesämökille,ja sitä sit­ten vielä demon­isoiti­in . Silti, joku oli sitämieltä, että olisi pitänyt tuo­ta saar­toa jatkaa.Silläkuitenkinsaatiin aikaankul­tu­uris­ta­juopaa­ja laki-ihmisille työl­lisyyt­tä- että saikoyri­tyk­ses­tä rikkoa sulkusakot­taa… Ja on käynytil­mi, ettäkyl­lä koka ajanon kansalaisel­la ollut oikeuspois­tua­maas­ta jat­ul­la takaisin- sulun aikaanei siis kuitenkaanUudeltamaaltakotimaahan. 

      Point­ti­ni on,että hel­pos­ti­t­ulee tässä koro­nan pelos­sa tehtyäa­sioi­ta, jot­ka ovat oikeast­i­tyh­miä tai kapei­ta. Niinkuin­jääkiekkoil­i­ja, joka pelaa pää alhaal­la kat­soen­la­paan jakiekkoon :kyl­läse var­maan lisää toden­näköisyyt­tä , että kiekkopy­syy hallinnas­sa , mut­ta silti voi käy­dähyvinkin huonos­ti ‚eikä peli etene.

      Olen sitämieltä, hybridis­trate­gia oni­han perusteltu,toisin epä­selvä enti­teet­ti .R0 voi olla hyvä saa­da alas alle1, jos seko­htu­udel­laon­nis­tuu, mut­ta eihin­nal­la mil­lähyvän­sä. Kan­nat­taa kat­soamyös kokon­aisku­vaa maail­mal­la ja olla­suhtel­lisu­u­den­ta­juinen : tupakoin­ti onvenäläistärulet­tia haulikol­la, tap­paa­jo­ka toisen,n. 5000 vuodessa,alkoholisairaudet yli 1600 / vuosi( määrä lähti­nousu­un­tämän limu­vi­in­au­ud­is­tuk­sen myötä). Silti mehyväksymme, että jokumyy ja joku ostaa, val­tiokin ottaa omansa välistä, vaikka­tuskallista kuole­maa pukkaa ja liitän­näiskär­simys­tä piisaa.Voihan se olla,ettämuutaman vuo­den voisimme tyy­tyäsi­ihen ‚ettäkuolemi­anyt­tästä koronas­taseu­raa­jo­tain siltäväliltä.Koronaviruksella ei ole lobbareita. 

      Onnek­si nämäkuolemat ovat­tois­taisek­si­val­taosin­ni­itä, jot­ka muutenkin oli­si­vat tulos­sa. Jokainenkuole­ma ansait­see surun­sa­ja­murheen­sa, mut­ta väistämätön se on joka tapauk­ses­sa jan­uo palveluko­ti­a­suk­it ovat sen äärelläjo,valtaosanelämänlaatuonjo hyvin ohut, eikä se ole parem­paan päin. On suu­ri­on­gel­ma sitälop­pume­treil­lä edelleen pilata. 

      Lau­ma­suo­jaa­jotkut pitävät kirosanana (eräskin min­is­teripon­tev­asti kieltää tois­tu­vasti), se on kuitenkin erään­lainenepi­demi­olo­gian pain­ovoima. On tilanteita­jois­sase vaikut­taa enem­män, jois­sakin vähemmän.Ei se ole kuitenkaanon- offilmiö. Vaikk­a­sitä ei ole paljon, voi se silti­hi­das­taa taudin toisia aal­to­ja, estää tavaroi­ta karkaa­mas­ta. Vaikkapros­ent­tilukuolisi / väestöpieni,se voisilti hidas­taataud­in­toisia aal­to­jamerkit­tävästi, jossitäonmerkittävässäsubpopulaatiossa.Jos sel­l­aisel­la väestönos­al­la , jokaes­imerkik­sisosi­aalisen akti­ivi­suuten­sa takiaon eri­tyisen altis sairas­tu­maan jasamal­laon siisle­vit­tämäänon­sairas­tu­misen tuo­maa suo­jaa, tuon lau­man suojatautiayhteisössäosaansaenemmän. 

      Voisi­isol­la, että sat­un­naisotan­nal­la ote­tut vas­ta-aine prevalenssit anta­vat merkit­tävyy­destäväärää kuvaa . Janämä testithäno­vat melko kiireel­läkasat­ut, emmekä tiedäni­iden­lu­otet­tavu­ut­ta ja merkitystäriittävästi.Emmekäkoronan aiheut­ta­mas­taim­mu­ni­teetista. Olen­myös kuullut,ettänämä akuutin taudin PCR ‑tutkimuk­setki­no­vat­melkoepäherkkiä ainakin joidenkin poti­laiden kohdal­la , että­vakavam­mikin sairas­tuneelta onjokus löy­tynyt tau­ti vas­ta 3.lla ja joskus vas­ta­syvem­mältä hengitysteistä.Olenkinihmetellyt, miten­täl­laisel­letestille voi määritel­lä mitään­väärät positiiviset/ negati­iviset arvo­ja , kun ei ole mitään­lu­otet­tavaa referessiä. 

      Kaik­ki ihmiset eivät­näytä siis myöskään olevanalttiitakoronavirustartunnalle,tämäkin saat­taaol­la­suh­teelli­nen jao­himenevä omi­naisu­us. Ei siis pitäisi liikaa häs­lätä, että ei tuho­ta tätä.Onneksi eipa­hem­min tar­tu­tai ainakaan sairas­tu­ta­lap­sia januoria.Tämäkäänei vält­tämät­täole pysyvää.Jotkut asiantun­ti­jat( ne jot­ka kannattavattukahduttamista)ovatvähätelleetviruksen muun­tau­tu­miskykyä, jotkut toiset ovat pitäneet merkittävänä.Se ainaki­non­va­r­maaet­tä jotain kykyäsil­lä on,kun onnäin karan­nut eläimestäih­misessä lisään­tyväk­si ja tart­tuvak­si edelleen.Silläon myös mah­ta­vankokoinen tuoke­hi­tysosas­to, että­vaik­ka mutaa­tioi­ta olisi harvassa,niinmäärää siltiriittää.Onhannoitaversioita ja mutaa­tio­tati­etysti tun­nis­tet­tuk­in­jo, todet­tu että muta­toi ja rekom­bi­noi­ja tämä val­lal­la ole­vaon hiukan eri­lainen kuinse, joka lähti Kiinas­ta- toden­näköis­es­ti hiukan tart­tuvampi, mut­ta ei muuten sairastuttavampi.

      Evo­lu­ti­ivi­nen val­in­tasi­is painaa kohti suurem­paa tartuttavuutta,mutta eiko­hti vakavam­paan sairautta,muttaon kai selvää ‚että­tar­tut­tavu­us edel­lä men­nään. On kai niin, ettäon geneet­tis­es­ti­vaikeam­paa / epä­to­den­näköisem­pää tehdähi­taasti­ja kroonisem­min­sairas­tut­tavavirus , kunno­peasti ja akuutis­ti­sairas­tut­ta­va , on siisvaara,että ”vahin­gos­sa” syn­tyy ensin­tap­pavampi muo­to, kun­virus­pop­u­laa­tio­joutuu ikäänkuin investoimaantartuttavuuteen.Ei siisole mah­do­ton­ta , että seu­raavis­sa aal­lois­savirus onsekä entistä tar­tut­tavampi , että­tap­pavampi. Näin­hän näyt­tääkäyneen ainakin jois­sain aiem­mis­sa pandemioissa.

      Jos­noin kävisi , niin­tuo Ruosin tievoinäyt­täy­tyä tavat­toman viisaana­jasäästää moniker­tais­es­ti elämää, kuin mitä nytonmenetetty.Olenihaillutheidän selkeää viestiä: teemme sitä, minkä tiedäm­me­hyödyl­lisek­si. Voi olla ‚että sinne on syn­tymässämerkit­tävästienem­män lau­malle suojaa. 

      On eet­tis­es­ti arveluttavaavedotahoitoon/ rokot­teeseen , jota ei ole vielä keksitty.On kai selvää ettäalle vuo­den ei tur­val­lisek­si todet­tua rokotet­ta ole.Sikainfluenssaanha otet­ti­in rokote taval­lista nopeammin,jotkut siitä sit­ten narkolepsian.Saattoise sil­ti­ol­la väestön kannal­ta rokottaa,kohtuutonta kuitenkin noilleyksilöille.

      Tämä sosi­aalien eristäy­tymi­nen eivält­tämät­täoleni­in­hyvä asia, kuinkuvitellaan.Sesaattaaollavähänkuin annet­taisi­in laa­jakir­joista antibioot­tiaoireet­tomille­ja vähäoireisille.Se voijo­htaaim­munolo­giamme laiskistu­miseen taiu­rautu­miseen väärilleraiteille. Sevoi yksipuolis­taamikro­bio­mi­amme . Tuon inter­ven­tion pitem­piaikaista turvallisuuttaeioletodistettu. 

      Josko antaisi las­ten­ja nuorten käy­däk­oulu­jaan ja opiskelu­jaani­han taval­lis­es­ti, ilman turvavälejä.. 

      Voisimyös mielestäni harki­ta, ettäalle35 ‑vuo­ti­aatvoisi­vat muutenk­i­nos­al­lis­tu­ai­som­pi­ink­in­juh­lal­lisuuk­si­in­melko vapaasti, sairastumisenuhallakin,Princetonin tutk­i­jat ehdot­ti­vatjo­tain­saman­ta­pais­taIn­ti­aan alle60 tai65 vuotiaille.

      Aja­tus: Kun­täl­läisia joukkoti­laisuuk­sia järjestetään,noissavoisi edel­lyt­tää­tarkkaatun­nistau­tu­mista ja elek­tro­n­istaseu­ran­taa ‚siis fes­tarites­imerkik­sialle 35 vuo­ti­aille, jokin­sähköi­nen­tun­nis­tus­siru festarirannekkeeseen.Datatulisituhota sittenn.1 kkku­lues­sa, jos ei ole­tar­tun­taketjun osa­nen .. Tuol­lais­es­tavoisi saadahyvää dataamyös tartuttavuudesta.
      Vieras­tan­muuten tuo­ta laa­jem­paa seurantaa,muttatuota voisi kyl­lä edel­lyt­tää­ta­pah­tu­ma­ja ehkä työtehtäväkohtaisesti? 

      Eräät tukah­dut­tamis­takan­nat­ta­vat ovat tuomin­neetjoidenkin suun­nitelmi­ako­ro­nan han­kkimis­es­ta­ti­eten tahtoen,ajatustakoronabileistä .On tuon­taustal­la kuitenk­ini­han­pätevälogi­ik­ka, eikä voiyk­siseliteis­es­ti sanoa,ettäse ter­veen nuoren yksilön kannal­ta olisi huonoivestoin­ti. Sal­lime­han muunk­in­tyyp­pistä riskinottoa,sellaista joi­ta tehdään­hu­vin vuoksi, 

      Maskeista vouhkataan paljon, malt­tiatuokin vaatii, vaikkavoihan niistähyö­tyäkin olla. Voi olla haittaakin.Kylläminä luotan­tuon VTTih­misen ana­lyysi­in, mut­ta seon­myös melko­la­paan ja kiekkoon katso­va. Usein­nä­keesit­ten tuol­lalu­on­nos­sa väkeä, joka näpelöi mask­i­aanko­r­jaa sen asen­toatai muuten vaan… sit­ten seu­raavak­si tar­tu­u­jo­hokin ‚hieraisee silmää. Jos­maski­in­jo­tain tar­tuu, niin sit­ten se jotain­säilöök­in­hi­das­tamisen lisäk­si ‚siir­ret­täväk­si­jon­nekin. Ja voi tul­la väärää tur­val­lisu­u­den tunnetta,Ammattilaisillaontarkka pro­tokol­la miten­noi­ta puetaan­ja käytetään.
      Josjon­nekin , niin ehkä sit­ten julk­isi­in liiken­nevä­lineisi­in , ruuh­ka-aikaan, tur­val­lisu­u­den tun­net­ta herättämäään,vaikka jol­lain voi laukaista pani­ikki­akin .Itse suos­in­fil­lar­ia liikku­miseen , seon hauskin­ta ja kätev­in­tä, vaikkatänään­menin osin fil­lar­in kannsametrol­la, tilaa oli hyvin.

      Mik­sei sit­ten niille halukkaille alle 35v. roko­tus­ta valvo­tuis­sa olois­sa live-viruk­sel­la. Sit­ten 2 viikon karan­teeni päälle omis­sa olois­sa ja kaik­ki riskiryh­mät voidaan var­muudel­la tur­va­ta ja kaik­ki halukkaat saa­vat sitä laumasuojaa.

      Vas­taan itse. Kaik­ki nämä koron­abileet ja ns. hidastet­tu lev­iämi­nen ovat efek­ti­ivis­es­ti sama asia mut­ta ne piilot­ta­vat siihen liit­tyvän eet­tisen ongel­man. Joka ongel­ma siis estää roko­tuk­set poten­ti­aalis­es­ti tap­paval­la viruksella.

      Vastaa

  43. Uusi kiin­nos­ta­va preprint arXivi:sssa Pan­dem­ic, Shut­down and Con­sumer Spend­ing: Lessons from Scan­di­na­vian Pol­i­cy Respons­es to COVID-19. Tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in Danske Bankin yli 5 miljoo­nan asi­akkan dataa pohjoismaissa. 

    Den­mark and Swe­den were sim­i­lar­ly exposed to the pan­dem­ic but only Den­mark imposed sig­nif­i­cant restric­tions on social and eco­nom­ic activities. 

    We esti­mate that aggre­gate spend­ing dropped by around 25 per­cent in Swe­den and, as a result of the shut­down, by 4 addi­tion­al per­cent­age points in Den­mark. This implies that most of the eco­nom­ic con­trac­tion is caused by the virus itself and occurs regard­less of social dis­tanc­ing laws. The age gra­di­ent in the esti­mates sug­gest­that social dis­tanc­ing rein­forces the virus-induced drop in spend­ing for indi­vid­u­als with­low health risk but atten­u­ates it for indi­vid­u­als with high health risk by low­er­ing theover­all preva­lence of the virus in the society. 

    Tutkimuk­sen kak­si avaintulosta: 

    1) kokon­aisku­lu­tus tip­puu suurim­mak­si osak­si viruk­ses­ta johtuen, ei rajoitustoimista. 

    2) Ruotsin malli­in ver­rat­tuna Tan­skan tiukat rajoi­tus­toimet sai­vat nuoret vähen­tämään kulu­tus­ta (-10%) mut­ta yli 70-vuo­ti­aat lisäävät kulu­tus­ta (+5%)

    Vastaa

  44. Kor­jaan tuo­ta edel­listä , kun puhuin Ylläk­ses­tä, tarkoitin LEVIÄ. Voi silti olla ‚että jotain korona after-skitä tuol­la Ylläk­sel­läkin on ollut. LEVI on ollut tässä esikuvallinen.
    Mitenkähän tuo onnis­tu­isi rav­in­to­lail­ta maskin kanssa…

    Vastaa

  45. Jaakko K: Mitä suurem­mista luvuista las­ke­taan, sitä enem­män vaiku­tus­ta lop­putu­lok­seen on aina pie­nil­läkin muu­tok­sil­la noi­hin suhdelukui­hin. Jos las­ke­taan koko maail­man väestöstä, promillen kuolleisu­udel­la ja puolen promillen kuolleisu­udel­la on miljoonien ero. Yhtä kaik­ki puhutaan miljoon­ista kuitenkin. Kuolleisu­usas­teet ovat joka tapauk­ses­sa arvioi­ta, joten vaikeaa taiteilua tuonkin kanssa tulee.

    Ei kär­simys ole merk­i­tyk­setön asia, en tarkoi­ta sitä. Olen ollut havait­sev­inani vain huo­mat­ta­van paljon uutisia, jois­sa on siteer­at­tu ihmisiä tyyli­in ”Uskokaa min­ua, te ette todel­lakaan halua tätä tau­tia”. Ei var­masti halu­ta, siinä ei liene mitään epä­selvää. Mut­ta olo­suh­teet huomioon ottaen se on minus­ta hiukan nai­ivi lähestymistapa.

    Mitä tarkoi­tat tässä lau­maim­mu­ni­teetin ”hakemisel­la”? Tilanne on tämä: rokotet­ta ei ole, eikä toden­näköis­es­ti tule ainakaan vuo­teen. Use­at arvo­val­taiset asiantun­ti­jat usko­vat, että virus­ta ei voi tukah­dut­taa pysyvästi. Yhteiskun­tamme ei muo­dos­tu yksit­täi­sistä omavarai­sista heimoista, jot­ka eivät ole tekemi­sis­sä tois­t­en­sa kanssa, vaan meil­lä on vah­va keskinäis­ri­ip­pu­vu­us toi­sis­tamme. Rajoit­taa voi, mut­ta teho ei ole kuitenkaan 100 %. Rokotet­ta odotel­lessa mei­dän täy­tyy joka tapauk­ses­sa sietää jokin määrä kuolin­uhre­ja ja sairaus­päiviä. Mitä enem­män muu­ta elämää rajoite­taan, sen enem­män tulee sivu­vaiku­tuk­se­na mui­ta hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta, mukaan­lukien toden­näköis­es­ti myös pysyviä ter­vey­del­lisiä hait­to­ja ja jopa kuole­man­ta­pauk­sia. Jos jatke­taan esim. vuosi kovil­la rajoituk­sil­la, tulee todel­la iso oheishyv­in­voin­ti­tap­pio. Pitää varoa tätä ”leikkaus onnis­tui, mut­ta poti­las kuoli”-tilannettakin.

    Use­at asiantun­ti­jat, tai ainakin kak­si, sanovat että virus­ta ei voi tukah­dut­taa, mut­ta mil­lä perus­teel­la? Pelkkä asiantun­ti­jan auk­tiri­teet­ti on huono peruste. Mika Salmi­nen vetosi peru­sop­pikir­jati­etoon johon tukah­dut­tamis­leirin pro­fes­sori hyvin näpäyt­ti että ei ole saanut käsi­in­sä oppikir­jaa koron­aviruk­ses­ta. Yleisim­minkin THL:n täy­delli­nen flop­pi arviois­sa ja ennusteis­sa voi johtua vankas­ta influ­enssaviruk­sen asiantun­te­muk­ses­ta jota ylikäytetään täysin toisen tyyp­pisen viruk­sen kanssa. Mielestäni flop­pi on täysin sopi­va ilmaus. Vielä toukoku­un vai­h­teessa Het­emäen ryh­mä sai kym­menker­tais­es­ti väärän arvion immu­ni­teetin esi­in­tymis­es­tä väestössä ja kuolleisu­usarvio myös vas­taavasti siis väärin.

    Yksi koron­aviruk­sen yllä­tyk­sistä on se miten hyvin se tot­telee kevyt­täkin karan­tee­nia. Uuden­maan eristys­tä luku­unot­ta­mat­ta Suomen karan­teen­i­toimia voi pitää keveinä ja silti tar­tut­tavu­us saati­in painet­tua alle tukahduttamisrajan.

    Ehkä tuo karan­tee­nien teho johtuu siitä että kevytkin karan­teeni vähen­tää oireet­tomien super­tar­tut­ta­jien kon­tak­te­ja niin radikaalisti.

    Voisi kuvitel­la että jos jokaisen ihmisen lähikon­tak­tien määrä jäisi vaik­ka alle kymme­neen niin se riit­tää, keinoista riip­pumat­ta. Yök­er­hot ja vas­taa­vat ruuhkaiset paikat näyt­tävät ole­van ehdo­ton no no joka tapauk­ses­sa. Tavalli­nen kau­pas­sakäyn­ti taas ilmeis­es­ti jok­seenkin ok.

    Tosin niin kauan kun tes­taa, jäljitä, eristä on vas­ta­hakoisen STM:n vas­tu­ul­la en usko että siitä tulee mitään. Sovel­lus luvat­tu koekäyt­töön eloku­us­sa. Tuleeko ne pitkät kesälo­mat tähän väli­in vai mikä kestää. Sovel­luk­sia on käytössä samalle Android-alustalle jo nyt, back­endin kanssa ei voi olla niin suuria ongelmia.

    Vastaa

    1. K.k.: Use­at asiantun­ti­jat, tai ainakin kak­si, sanovat että virus­ta ei voi tukah­dut­taa, mut­ta mil­lä perus­teel­la? Pelkkä asiantun­ti­jan auk­tiri­teet­ti on huono peruste. Mika Salmi­nen vetosi peru­sop­pikir­jati­etoon johon tukah­dut­tamis­leirin pro­fes­sori hyvin näpäyt­ti että ei ole saanut käsi­in­sä oppikir­jaa koron­aviruk­ses­ta. Yleisim­minkin THL:n täy­delli­nen flop­pi arviois­sa ja ennusteis­sa voi johtua vankas­ta influ­enssaviruk­sen asiantun­te­muk­ses­ta jota ylikäytetään täysin toisen tyyp­pisen viruk­sen kanssa. Mielestäni flop­pi on täysin sopi­va ilmaus. Vielä toukoku­un vai­h­teessa Het­emäen ryh­mä sai kym­menker­tais­es­ti väärän arvion immu­ni­teetin esi­in­tymis­es­tä väestössä ja kuolleisu­usarvio myös vas­taavasti siis väärin.

      Yksi koron­aviruk­sen yllä­tyk­sistä on se miten hyvin se tot­telee kevyt­täkin karan­tee­nia. Uuden­maan eristys­tä luku­unot­ta­mat­ta Suomen karan­teen­i­toimia voi pitää keveinä ja silti tar­tut­tavu­us saati­in painet­tua alle tukahduttamisrajan.

      Ehkä tuo karan­tee­nien teho johtuu siitä että kevytkin karan­teeni vähen­tää oireet­tomien super­tar­tut­ta­jien kon­tak­te­ja niin radikaalisti.

      Voisi kuvitel­la että jos jokaisen ihmisen lähikon­tak­tien määrä jäisi vaik­ka alle kymme­neen niin se riit­tää, keinoista riip­pumat­ta. Yök­er­hot ja vas­taa­vat ruuhkaiset paikat näyt­tävät ole­van ehdo­ton no no joka tapauk­ses­sa. Tavalli­nen kau­pas­sakäyn­ti taas ilmeis­es­ti jok­seenkin ok.

      Tosin niin kauan kun tes­taa, jäljitä, eristä on vas­ta­hakoisen STM:n vas­tu­ul­la en usko että siitä tulee mitään. Sovel­lus luvat­tu koekäyt­töön eloku­us­sa. Tuleeko ne pitkät kesälo­mat tähän väli­in vai mikä kestää. Sovel­luk­sia on käytössä samalle Android-alustalle jo nyt, back­endin kanssa ei voi olla niin suuria ongelmia.

      No etenkin tässä tilanteessa on niin, että asiantun­ti­ju­us ei ole tae tiedon oikeel­lisu­ud­es­ta, kun sitä taet­ta ei ole oikein mis­sään. Arvioiden varas­sa tätä kaikkea tehdään, joskin THL:n tyyp­it tekevät sitä työk­seen joten kyl­lä hei­dän arvion­sa ovat peri­aat­teessa luotet­tavampia kuin amatöörien. Mut­ta toki olet oikessa siltä osin, että ere­hdyk­sen mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa. Mikään­hän ei olisi hienom­paa kuin se, että tämän viruk­sen pysty­isi tukah­dut­ta­maan, sil­loin­han päätök­sen­teko on help­poa. Mut­ta ei siitäkään mitään tietoa ole ole­mas­sa, vain eri­laisia arvioi­ta. Min­un mielestäni tukah­dut­tamisen tehoon uskomi­nen ei ole sen vähem­män toivea­jat­telua kuin lau­maim­mu­ni­teetin tehoonkaan uskomi­nen. THL:n arvio on, että tukah­dut­tamisen (pysyvästi siis) onnis­tu­mi­nen ei ole toden­näköistä. En oikein käsitä, mik­si he eivät ker­toisi, jos siihen olisi hei­dän mielestään syytä uskoa. Eikä tukah­dut­ta­mi­nen tai­da muutenkaan autu­aak­si tehdä, Islanti on ilmeis­es­ti onnis­tunut, mut­ta nyt siel­lä mietitään pitäisikö tur­is­mi sal­lia ja mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä. Tur­is­mi on Suomellekin tietääk­seni yllät­tävän merkit­tävä elinkeino. Mitä karan­tee­nien ja rajoi­tus­toimen­pitei­den tehoon tulee, miten selit­täisit sen, että Ruot­sis­sakin epi­demia näyt­täisi ole­van hiipumaan päin, kuolin­ta­pauk­set päivässä ovat väheneväl­lä trendil­lä, samoin teho­hoitoon joutu­vien määrä. Uusien tapauk­sien määrä päivässä näyt­täisi pysyvän samal­la tasol­la, ei kiihtymistä. Päiväko­htainen vai­htelu johtuu ilmeis­es­ti rapor­toin­ti­tavas­ta. Ruot­sis­sa ollaan kuitenkin rajoi­tusten suh­teen men­ty huo­mat­tavasti kevyem­mäl­lä lin­jal­la. Toki Ruot­sis­sa kuolin­ta­pauk­sia on ollut enem­män, mut­ta minus­ta siel­lä ollaan täl­lä het­kel­lä aika kaukana katas­trofista. Voihan se vielä tul­la, en väitä että min­ul­la olisi tässä sen enem­pää varsi­naista tietoa kuin kenel­läkään muulla.

      Vastaa

  46. Olet Osmo turhan pes­simisti­nen. Se olisi aivan oikea arvio, jos maail­man meno palau­tu­isi saman­laisek­si kuin ennen koron­aa. On täysi syy uskoa, ettei näin käy. Maail­ma on aivan var­masti muuttunut.

    Jos nyt korona tukah­dute­taan, sen jäl­keen tietenkin tulee ulko­mail­ta uusia tar­tun­to­ja. Ne olisi mielestäni kohtu­ullisel­la vaival­la tukah­dutet­tavis­sa alku­un­sa ilman minkään­laisia taloudel­lisia menetyksiä. 

    Ihmis­ten liikku­mista voitaisi­in muoka­ta niin, että maa­han tule­vat uudet tar­tun­taketjut saataisi­in madol­lisim­man nopeasti kiin­ni? Siihen ei tarvit­taisi karan­tee­nia vaan voitaisi­in esimerkik­si raja­ta poten­ti­aaliset tar­tun­nat mah­dol­lisim­man sup­peisi­in seg­ment­tei­hin, jois­sa ihmiskon­tak­tit rajoitet­taisi­in kah­den viikon ajak­si min­imi­in. Sen aikana toteu­tuneet kon­tak­tit kan­nat­taisi ehkä myös kir­ja­ta, jot­ta jälji­tys olisi tarvit­taes­sa nopeaa. Varsi­nainen karan­teeni voitaisi­in sil­loin kor­va­ta mask­ipakol­la. Tämän pitäisi toimia riit­tävän tehokkaasti ilman kohtu­u­ton­ta rasitet­ta kenellekään.

    Vastaa

  47. Kolar­in tar­tun­nat ovat pääosin Ylläk­seltä ja Kit­tilän pääosin Lev­iltä. Kum­mas­sakin kun­nas­sa paljon etelän ja kan­sain­välistä tur­is­mia varsinkin talvella.

    Vastaa

  48. “Fun” Fact Islannin suh­teel­lisen mata­las­ta kuolleisu­ud­es­ta. Tar­tun­nan saadei­den ja kuollei­den jakau­mat on julka­istu: https://www.covid.is/data

    Jos tuos­ta las­keee ikäryh­mit­täin kuolleisu­us­pros­en­tit ja soveltaa suo­raan Suomen ikä­jakau­maan tulos on nähdäk­seni puo­len­toista pros­entin pääl­lä. Mik­si Islannis­sa kuolleisu­us on kuitenkin ollut selvästi mata­lampi? Se näkee suo­raan tar­tun­nan saanei­den ikä­jakau­mas­ta. Kaik­ista tar­tun­nan saaneista vain viitisen pros­ent­tia on ollut 70 vuot­ta täyt­täneitä ja alle 1,5 80 vuot­ta täyt­täneitä. Islannin perus­teel­la sanoa, että kuolleisu­us jäänee puoleen pros­en­ti­in on vähän sama kuin toteaisi sirkus­esi­tyk­sen jäl­keen, että eihän tuo nuo­ral­lakäve­ly ole niin vaikea­ta ja sit­ten lähteä yrit­tämään samaa muu­ta­man promillen humalassa.

    Meil­lä puhutaan van­hus­ten suo­jelus­ta. Islanti­laiset oikeasti tekivät sen.

    Vastaa

    1. Ris­to:
      Jos tuos­ta las­keee ikäryh­mit­täin kuolleisu­us­pros­en­tit ja soveltaa suo­raan Suomen ikä­jakau­maan tulos on nähdäk­seni puo­len­toista pros­entin päällä. 

      Ilmeis­es­ti Islannis­sakin kuolleisu­us olisi selvästi suurem­pi kuin 0,5 %, jos virus menisi läpi koko väestön. Kuollei­den määrä (10) on “liian pieni”, jot­ta tilas­toa voisi luotet­tavasti yleistää esim. Suomeen, mut­ta siltikin: vaik­ka olen pitkään otak­sunut, että Suomen väestössä tap­pavu­us olisi noin 1 %, nyt alkaa vaikut­taa siltä, että tähän olisi laitet­ta­va puo­let lisää. Mitkä oli­vatkaan THL:n alku­peräi­nen arvio ja päivitet­ty arvio? Van­hus­ten suo­jelun pitäisi lähetä siitä, että tar­tun­to­jen määrä pide­tään lähel­lä nol­laa koko väestössä.

      Vastaa

  49. Olisiko­han tässä seli­tys kah­teen isoon kysymyk­seen a) mik­si vas­ta-ainei­ta näyt­tää löy­tyvän (ainakin THL:n tiukoil­la testeil­lä) oletet­tua vähem­män ja b) mik­si COVID-19 näyt­tää lev­iävän heikosti eivätkä kaik­ki altistuneet sairastu:

    T cells found in COVID-19 patients ‘bode well’ for long-term immunity

    Immune war­riors known as T cells help us fight some virus­es, but their impor­tance for bat­tling SARS-CoV­‑2, the virus that caus­es COVID-19, has been unclear. Now, two stud­ies reveal infect­ed peo­ple har­bor T cells that tar­get the virus—and may help them recov­er. Both stud­ies also found some peo­ple nev­er infect­ed with SARS-CoV­‑2 have these cel­lu­lar defens­es, most like­ly because they were pre­vi­ous­ly infect­ed with oth­er coronaviruses.

    “This is encour­ag­ing data,” says virol­o­gist Angela Ras­mussen of Colum­bia Uni­ver­si­ty. Although the stud­ies don’t clar­i­fy whether peo­ple who clear a SARS-CoV­‑2 infec­tion can ward off the virus in the future, both iden­ti­fied strong T cell respons­es to it, which “bodes well for the devel­op­ment of long-term pro­tec­tive immu­ni­ty,” Ras­mussen says. The find­ings could also help researchers cre­ate bet­ter vaccines.

    Lisäk­si pitkäkestoinen immu­ni­teet­ti näyt­täisi ole­van hyvinkin mahdollinen.

    Vastaa

  50. Tässä Erin Bro­ma­gen (Com­par­a­tive Immu­nol­o­gist and Pro­fes­sor of Biol­o­gy at the Uni­ver­si­ty of Mass­a­chu­setts Dart­mouth) kir­joituk­ses­sa, jos­sa yritetään tiivistää tavan tal­laa­jille viruk­sen lev­iämis­es­tä, todel­lakin maini­taan erik­seen laulami­nen (kuorot) ja jumalanpalvelukset. 

    Ainakin itsel­leni erit­täin mie­lenki­in­toinen tek­sti. Suosit­te­len vah­vasti lukemista vah­vasti kaikille, jot­ka halu­a­vat viruk­sen vält­tää (esim jos rav­in­to­laan halu­aa niin kan­nat­taa syödä vain ulkona):
    https://www.erinbromage.com/post/the-risks-know-them-avoid-them

    Vastaa

  51. “Jos tukhol­malai­sista 20 % on sairas­tunut, heille riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.”

    Näin jos immuu­nien saa­jat ovat sat­un­naiso­tos väestöstä, mut­ta itse asi­as­sa kaikkein eniten ihmis­ten kanssa tekemi­sis­sä ole­vat saa­vat taudin ensim­mäis­inä. Super­tar­tut­ta­jat ovat myös taudin super­saa­jia. Tämän takia Tukhol­man R0 on vähen­tynyt selvästi yli 20 %.

    Vastaa

  52. Sak­sas­sa on käynyt ilmi yksi viruslinko­ju­malan­palvelus lisää, tässä tapauk­ses­sa bap­tis­tikirkon tilaisu­us Frank­fur­tis­sa, johon oli saavut­tu ilmeisen laa­jal­ta alueelta. Jumalan­palvelus pidet­ti­in 10. toukoku­u­ta, heti kun se oli tuol­la sal­lit­tua. Sen jäljiltä on pelkästään Hanaun kaupungis­sa Frank­furtin naa­puris­sa todet­tu 16 tar­tun­taa. Kokon­ais­määrää ei tiede­tä, kun jäljit­tämi­nen on ilmeis­es­ti kesken ja yksi­ty­isyy­den suo­jan takia tieto­ja ei vält­tämät­tä anneta.

    https://www.fr.de/frankfurt/frankfurt-am-main-ort28687/frankfurt-zahlreiche-infektionen-nach-baptisten-gottesdienst-zr-13773287.html

    Näi­den tieto­jen val­os­sa näyt­täis mun mielestä järkevältä, että Suomes­sa kirkot pitäi­sivät jumalan­palveluk­sen­sa etänä tois­taisek­si, vaik­ka vapaae­htois­es­ti jos ei hal­li­tus komenna.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.