Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja

Olem­me viik­ko vii­kol­ta vii­saam­pia koro­nas­ta. Minun näke­myk­se­ni ei ole muut­tu­nut kuu­kau­des­sa yhtään opti­mis­ti­sem­mak­si. Meil­lä on yhä vain huo­no­ja ja vie­lä huo­nom­pia vaihtoehtoja.

Kuu­kausi sit­ten en usko­nut, että tau­ti on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta pai­naa sääs­tö­lie­kil­le. Nykyi­set rajoi­tus­toi­met ja ihmis­ten muut­tu­mi­nen pelok­kaam­mik­si on ollut pal­jon tehok­kaam­paa kuin luu­lin. Nyt on mah­dol­lis­ta pity­ää virus sääs­tö­lie­kil­lä sii­hen saak­ka, että roko­te on saa­ta­vil­la, mut­ta se ei tule ole­maan help­poa eikä se tapah­du nopeasti.

Tähän liit­tyy suu­ri epä­var­muus. On väit­tei­tä, että roko­te sai­si myyn­ti­lu­van jo tam­mi­kuus­sa. Sen ver­ran tot­tu­nut olen kuun­te­le­maan eri­lais­ten start up ‑poru­koi­den myyn­ti­pu­hei­ta, että suh­tau­dun näi­hin­kin tie­toi­hin vähän epäil­len, mut­ta on mah­dol­lis­ta, että epi­de­mia talt­tui­si rokot­teen ansios­ta jo vuo­den kulut­tua. Tähän ei kui­ten­kaan voi luot­taa.  Voi myös käy­dä niin­kin, että roko­tet­ta ei tule lain­kaan. Yhteen­kään koro­na­vi­ruk­seen ei tie­tääk­se­ni ole rokotetta. 

Viruk­sen ”tukah­dut­ta­mi­sel­la” ei pääs­tä nor­maa­liin elämään

Haa­ve, että tuti voi­daan tukah­dut­taa ja sen jäl­keen pala­ta nor­maa­liin elä­mään on minun sil­mis­sä­ni yhä pelk­kää haa­ve-ajat­te­lua. Tar­tut­ta­vuus­lu­ku on pidet­tä­vä alle yhden, tai tau­ti alkaa taas levi­tä eksponentiaalisesti.

Yksi­lö­ta­sol­la on loo­gis­ta alkaa käyt­täy­tyä roh­keam­min, jos tar­tun­to­ja on liik­keel­lä vähän. Ris­ki saa­da tar­tun­ta vaik­ka ravin­to­las­sa on pie­ni, mut­ta viruk­sen kan­nal­ta kat­sot­tu­na viruk­sen leviä­mi­nen ei ole kiin­ni sii­tä, pal­jon­ko viruk­sia on liik­keel­lä, vaan kuin­ka help­poa sen on levi­tä. Jos siis ihmi­set vaa­ran vähen­net­tyä muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tään nor­maa­lik­si, koh­ta ollaan taas epi­de­mian nopean leviä­mi­sen vai­hees­sa ja koko jut­tu aloi­te­taan alus­ta. Eks­po­nent­ti­funk­tiol­la on vei­kei­tä ominaisuuksia.

Niin­pä täs­sä men­nään vuo­den 2021 lop­puun saak­ka tiuk­ko­jen rajoi­tus­toi­mien val­li­tes­sa. Ehkä sit­ten on käy­tös­sä roko­te tai sit­ten ei ole.

Mei­dän pitää siis pitää tar­tut­ta­vuus­lu­ku alle yhden. Jos tuk­hol­ma­lai­sis­ta 20 % on sai­ras­tu­nut, heil­le riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.

Tämä tar­tut­ta­vuus­ker­roin tai­taa kui­ten­kin antaa asias­ta huo­non kuvan. Kes­ki­mää­rin virus on huo­no tart­tu­maan, mut­ta näyt­tää ole­van tilan­tei­ta, jois­sa se taas tart­tuu todel­la rie­hak­kaas­ti. Olen miel­ty­nyt omaan teo­ri­aa­ni, että lau­la­mi­nen ja huu­ta­mi­nen (urhei­lu­kat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.

Juma­lan­pal­ve­luk­sia ja klas­si­sen musii­kin kon­sert­te­ja ei tul­la näke­mään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pai­not­tu­vat ris­ki­ryh­mään ja juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa vei­sa­taan vie­lä virsiä.

Suu­rin epä­var­muus tar­tun­to­jen määristä

Vaik­ka tar­tun­ta­ti­las­tot ovat ole­vi­naan tark­ko­ja, val­tai­sa epä­tie­to­pi­suus liit­tyy sii­hen, kuin­ka moni on tau­din sai­ras­tu­nut ja kuin­ka moni on sai­ras­tut­tu­aan tul­lut sil­le immuu­nik­si. Jos vain toden­ne­tut tapauk­set oli­si­vat havai­tut 4 311 795 tapaus­ta eikä mui­ta oli­si, tau­din tap­pa­vuus oli­si Ita­lias­sa yli 15 %, mut­ta Sin­ga­po­res­sa vain pro­mil­le ja Islan­nis­sa­kin vain vii­si pro­mil­lea. Kaik­ki riip­puu sii­tä, pal­jon­ko on lie­viä, havait­se­mat­to­mia tapauk­sia. Jot­kut väit­tä­vät nii­tä ole­van kol­me­kym­men­ker­tai­nen mää­rä ja joi­den­kin mukaan kor­kein­taan toi­nen moko­ma. Arvioin kuu­kausi sit­ten, että tau­din tap­pa­vuus on nel­jä pro­mil­lea enkä ole tätä arvio­ta­ni muut­ta­nut, mut­ta on sanot­ta­va, että olen tul­lut sii­tä koko ajan epävarmemmaksi.

Vas­ta-aine­tes­tit tuot­ta­vat häm­men­tä­viä tulok­sia. Hal­vat vas­ta-aine­tes­tit tuot­ta­vat vää­riä posi­tii­vi­sia, mut­ta myös vää­riä nega­tii­vi­sia. THL:n var­mis­tuk­seen käyt­tä­mä neut­ra­li­soin­ti­tes­ti ei tuo­ta vää­riä posi­tii­vi­sia, mut­ta tuot­taa­ko se vää­riä nega­tii­vi­sia? On lie­vän muo­don sai­ras­ta­neel­la veres­sään niin pal­jon vas­ta-ainei­ta, että se riit­tää neut­ra­li­soi­maan viruk­sen? Oli miten oli, Suo­mes­sa, jopa Hel­sin­gis­sä, tau­ti on levin­nyt niin vähän, ettei sil­lä ole väes­tö­ta­sol­la mer­ki­tys­tä. Tuk­hol­ma on mie­len­kiin­toi­sem­pi tapaus.

Hoi­va­ko­tien asuk­kai­den eristäminen

Hoi­va­ko­tien osal­ta on pak­ko har­ki­ta uudes­taan. Nii­den asuk­kaat elä­vät siel­lä elä­män­sä kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Jos tau­ti pää­see leviä­mään nii­hin, noin joka kol­mas kuo­lee. Se puol­taa eris­tä­mis­tä, mut­ta erist6äminen mer­kit­see, että val­ta osa nykyi­sis­tä asuk­kais­ta ei tule enää kos­kaan tapaa­maan omai­si­aan. Hyvä­kun­toi­nen voi kes­kus­tel­la omais­ten­sa kans­sa puhe­li­mel­la ja vil­ku­tel­la ikku­nan takaa, mut­ta jos­sain vai­hees­sa kädes­tä pitä­mi­nen ja kos­ket­ta­mi­nen on ainoa tapa saa­da kon­tak­ti; täs­tä minul­la on hen­ki­lö­koh­tais­ta koke­mus­ta. Onko yksi­se­lit­tei­ses­ti hyvä aja­tus eris­tää hei­dät omai­sis­taan kuo­le­maan­sa asti vain, jot­ta kuo­le­maa voi­daan pit­kit­tää? Sai­si­ko van­hus itse vali­ta – tai jos ei sii­hen enää pys­ty, omai­set? Sil­loin samaan yksik­köön pitäi­si lait­taa tie­tys­ti samoin valinneita.

Kesä­tau­ko?

Yksi ske­naa­rio on, että virus menee kesä­tauol­le, kuten muut­kin koro­na­vi­ruk­set teke­vät – tai siis siir­tyy ete­läi­sen pal­lon­puo­lis­kon mur­heek­si.  Jos näin on, kesä­ta­pah­tu­mat kiel­let­tiin turhaan.

Jos­kus mar­ras­kuus­sa se tulee sii­nä tapauk­ses­sa takai­sin. Suo­mi, joka on pääs­syt pan­de­mias­ta todel­la vähäl­lä, on sil­loin otol­li­sis­ta maa­pe­rää viruk­sel­la. Vaik­ka olem­me ehkä voi­neet vähän höl­lä­tä alkusyk­sys­tä, rajoi­tuk­set tule­vat uudes­taan voimaan.

Jos kesä ei kar­ko­ta virus­ta, ennus­tan että epi­de­mia saa vähän vauh­tia. Ei sik­si, että kou­lut avat­tiin vaan kos­ka ihmis­ten pelok­kuus on vähen­ty­nyt. Met­ros­sa­kaan ei enää saa­nut omaa vau­nua. Pal­jon enem­män on ihmi­siä liik­keel­lä ja enem­män näkee ihmi­siä monen hen­gen jouk­koi­na. On myös enem­män kasvomaskeja.

Palaa­ko virus muuntuneena?

Muut koro­na­vi­ruk­set muun­tu­vat koko ajan ja vält­tä­vät näin immu­ni­tee­tin. Näh­tä­väk­si jää, tekee­kä SARSCOV2 myös näin. Sil­loin se saat­taa sai­ras­tut­taa uudes­taan (jos­kin toden­nä­köi­ses­ti lie­vem­min) tai­din jo sai­ras­ta­nei­ta. Sil­loin myös rokot­teen val­mis­ta­mi­nen vai­keu­tuu. Roko­te saat­taa olla jo van­hen­tu­nut, kun se on saa­nut myyntiluvan.

Toden­nä­köi­ses­ti muun­tues­saan virus muut­tuu vähem­män tap­pa­vak­si, mut­ta var­muut­ta täs­tä ei ole. Virus menes­tyy parem­min, jos se ei tapa isän­tään­sä vaan pääs­tää tämän levit­tä­mään tau­tia. Tämä SARS-Cov2 on sikä­li ikä­vä, että se on lie­vä­oi­rei­nen vii­kon, jol­loin isän­tä ehtii tar­tut­taa mui­ta, ja kaa­taa tämän sän­kyyn vas­ta seu­raa­val­la viikolla.

Jos virus on kova muun­tu­maan, mut­ta pysyy yhtä vaa­ral­li­se­na ikäih­mi­sil­le, sii­tä tulee vaki­tui­nen seu­ra­lai­sem­me ja tulem­me näke­mään elin­ajan odot­teen jyr­kän las­kun jon­ne­kin 1970-luvun tasolle.

Talou­del­li­nen hin­ta on järkyttävä

Epi­de­mia ja sen aiheut­ta­mat rajoi­tuk­set mak­sa­vat noin 1,2 mil­jar­dia euroa vii­kos­sa. Sii­tä ei pää­se eroon, vaik­ka pois­tai­si kaik­ki rajoi­tuk­set. Kukaan ei ole kiel­tä­nyt ketään mene­mäs­tä ostok­sil­le Stoc­kal­le, mut­ta niin vain on siel­lä todel­la väl­jää. (Nyt saa hyvää pal­ve­lua, voin suo­si­tel­la!) Suo­men vien­ti sak­kaa joka tapauk­ses­sa. Koko Var­si­nais-Suo­mi voi jou­tua vai­keuk­siin, kos­ka lois­to­ris­tei­li­jöi­tä ei tai­de­ta tila­ta enää täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Jos sak­sa­lai­set jou­tu­vat lak­kaut­ta­maan yhden auto­teh­taan kysyn­nän heik­ke­ne­mi­sen vuo­si, eivät ne sitä Sak­sas­ta lakkauta.

Ris­te­li­jöis­tä voi muu­ten tul­la Finn­ve­ral­le todel­la iso lasku.

Jos tämä mak­saa jat­kos­sa­kin kan­san­ta­lou­del­le 1,2 mil­jar­dia euroa vii­kos­sa, vuo­den 2021 lop­puun men­nes­sä las­kua on tul­lut 90 mil­jar­dia. Kan­san­ta­lous on aivan kural­la eikä hyvin­voin­ti­val­tios­ta ole jäl­jel­lä mitään. Edes­sä on aivan jär­kyt­tä­vä meno­jen ja etuuk­sien kar­sin­ta. Ysi­kään talous­työ­ryh­mä ei ole uskal­ta­nut las­kea, mitä vuo­den 2021 lop­puun saak­ka jat­ku­va epi­de­mia tulee mak­sa­maan. Vih­riä­län työ­ryh­mä­kin peh­moi­li ja puhui muu­ta­man mil­jar­din euron kipupaketista.

Jokais­ta suo­ma­lais­ta koh­den las­ku oli­si 16 000 euroa ja jokais­ta tulon­saa­jaa koh­den 36 000 euroa.

Veik­kaan, että tämä rahoi­te­taan niin kuin sodat­kin, sete­li­pai­nol­la ja inflaa­tiol­la. Sak­san perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mel­le vain pitäi­si teh­dä sitä ennen jotain.

Tie­tys­ti tuo­ta 1,2 mil­jar­dia voi­daan pie­nen­tää pois­ta­mal­la tur­hia mut­ta kal­lii­ta rajoi­tuk­sia ja kehit­tä­mäl­lä tehok­kaam­pia. Kou­lut onnek­si avau­tu­vat torstaina.

Oli­si talou­del­li­ses­ti todel­la arvo­kas­ta tie­tää, mil­lai­sis­sa olois­sa virus tart­tuu ja mil­lai­sis­sa ei tar­tu. Kun Hel­sin­gis­sä­kin on kym­me­niä tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­jit­tä­jiä, toi­voi­sin, että nämä kerää­vät tie­toa myös tar­tun­ta­ti­lan­teis­ta. Aina­kaan ruo­ka­kaup­po­jen työn­te­ki­jät eivät näy­tä ole­van suu­res­sa ris­kis­sä. Tus­kin sil­loin myös­kään asiak­kaat ovat.

Mitä tehok­kaam­min pys­ty­tään uudet tar­tun­nat jäl­jit­tä­mään, sitä vähem­män tar­vi­taan mui­ta rajoi­tus­toi­mia. Jos tar­tun­to­ja on päi­väs­sä 20, jäl­jit­tä­mi­nen on toki hel­pom­paa kuin jos nii­tä oli­si 500.

Jot­ka halua­vat ottaa mal­lia Ete­lä-Koreas­ta ymmär­tä­vät kai, että kän­ny­kän jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen pitää olla yhtä ihmi­soi­keus­vas­tai­nen, jot­ta se oli­si yhtä tehokas.

Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korea­lai­ses­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toi­sel­la on sel­lai­nen. (Se myös syö akkua) Sil­loin se rekis­te­röi vain joka nel­jän­nen koh­taa­mi­sen. Ano­nyy­mi­syys tar­koit­taa, ettei lait­teen rakis­te­röi­ty­nei­tä voi­dan alis­taa karan­tee­nil­le. Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo koh­taa­mi­nen tapah­tui (ei sijain­ti­tie­to­ja) ei voi­da myös­kään löy­tää tar­tut­ta­mis­ti­lan­tei­ta.  Sik­si en tämän vem­pai­men tehoon oikein osaa luot­taa. Käsi­pe­lik­si se menee ja sii­nä on rajoitteensa.

Ete­lä-Koreas­sa se kyl­lä toi­mii, mut­ta sil­lä in hin­tan­sa. Nyt siel­lä on tuhat ihmis­tä alits­tu­nut homo­baa­ris­sa. Viran­omai­set otta­vat hei­hin kaik­kiin “dis­kree­tis­ti” yhteyt­tä. Työ­nan­ta­jal­le ei ker­ro­ta, että Kim altis­tui homo­baa­ris­sa. Ker­ro­taan vain se, että Kim ei tule kah­teen viik­koon töi­hin. Kaik­ki tie­tä­vät, mis­sä se suu­ri altis­tu­mi­nen tapah­tui. Ei tee hyvää työ­ural­le Etelä-Koreassa.

= = =

Olen lisän­nyt 13.5. kur­sii­vil­la lisä­tyt teks­tit huo­mat­tua­ni, että ne oli­vat jää­neet pois suun­nit­te­le­mas­ta­ni tekstistä.

 

165 vastausta artikkeliin “Covid 19: näen yhä vain huonoja vaihtoehtoja”

  1. Oli­pa hyvä kir­joi­tus, kai­kes­ta samaa miel­tä! Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin olet vää­räs­sä, eikä tilan­ne ole noin paha. Kiitos.

    1. Mie­les­tä­ni tähän vai­kut­taa kak­si asiaa

      1) viruk­sen leviä­mi­nen ei ole kovin teho­kas­ta. Täs­tä oli puhet­ta jo tau­din alkuai­koi­na, että koro­na virus­tyyp­pi­nä on huo­no leviämään.

      2) se levi­ää pie­nen osan, eli siis ns. super­tar­tut­ta­jien kaut­ta tehokkaasti.

      Yksin­ker­tai­ses­ti super­tar­tut­ta­jat eivät ole saa­neet mah­dol­li­suut­ta tar­tut­taa mui­ta kuin per­heen­jä­se­net. Tau­ti on sit­ten podet­tu pois perhepiirissä.

      Tämän täy­tyy olla aina­kin osak­si kokoon­tu­mis­kiel­to­jen ansios­ta, eli kesän fes­ta­rei­ta ei ole tur­haan peruttu.

      1. Tähän liit­tyy pal­jon epä­var­muut­ta. Mut­ta on tosi­aan var­maan niin, että eri­tyi­ses­ti sisä­ti­lois­sa useam­man ihmi­sen yhtä­ai­kais­ta oles­ke­lua tulee rajoit­taa voimakkaasti. 

        Uskon että Uuden-See­lan­nin mal­lis­sa talous voi­daan ava­ta lähes 100 % ilman, että tau­ti läh­tee uudel­leen leviämään.

        Vali­tet­ta­vas­ti kes­kus­te­lua näyt­täi­si edel­leen hal­lit­se­van jul­ki­sa­no­ma­ton lau­ma­suo­jan hai­kai­lu. Se tulee meil­le kalliiksi.

      2. Oli­si muka­va tie­tää mihin usko­si Uuden­see­lan­nin osal­ta perus­tuu? Tau­ti­han tuli sin­ne jo ker­ran. Mik­si ei uudes­taan ja uudestaan?
        Yris­tä­mi­nen onni­tuu vain eris­tä­mäl­lä ja sil­loin ei voi “ava­ta” taloutta.
        Ainoa pato­gee­ni joka tie­tääk­se­ni on tukah­du­tet­tu on iso­rok­ko. Kaik­ki muut ovat edel­leen vie­raa­nam­me. On var­sin toden­nä­köis­tä että näin käy myös koronalle.
        Lau­ma­suo­ja on hyvä kysy­mys enkä pidä sitä hai­kai­lu­na vaan kei­no­na elää tämän viruk­sen kans­sa. Ruot­sis­sa tai­de­taan tuo saa­vut­taa. Sil­lä on kyl­lä hin­tan­sa. 170 alle 60 vuo­tias­ta on kuollut.

      3. Las­se:
        Oli­si muka­va tie­tää mihin usko­si Uuden­see­lan­nin osal­ta perus­tuu? Tau­ti­han tuli sin­ne jo ker­ran. Mik­si ei uudes­taan ja uudestaan?
        Yris­tä­mi­nen onni­tuu vain eris­tä­mäl­lä ja sil­loin ei voi ”ava­ta” taloutta.
        Ainoa pato­gee­ni joka tie­tääk­se­ni on tukah­du­tet­tu on iso­rok­ko. Kaik­ki muut ovat edel­leen vie­raa­nam­me. On var­sin toden­nä­köis­tä että näin käy myös koronalle.
        Lau­ma­suo­ja on hyvä kysy­mys enkä pidä sitä hai­kai­lu­na vaan kei­no­na elää tämän viruk­sen kans­sa. Ruot­sis­sa tai­de­taan tuo saa­vut­taa. Sil­lä on kyl­lä hin­tan­sa. 170 alle 60 vuo­tias­ta on kuollut.

        Tart­tu­vuus­lu­ku pitää pitää kes­ki­mää­rin alle yhdes­sä. Tai kor­kein­taan aivan hie­man yli yhden. Tämä pätee kaik­kiin mai­hin, muu­ten tapauk­sia tulee lii­kaa pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Tie­däm­me viruk­ses­ta ja sen tor­jun­nas­ta pal­jon enem­män kuin aikaisemmin. 

        Tart­tu­vuus­lu­vun alen­ta­mi­nen on hel­pom­paa kun tapauk­sia on vähem­män. Jäl­ji­tä-tes­taa-eris­tä-stra­te­gia on tehok­kaam­pi kuin tapauk­sia on vähän. Tätä voi­daan tek­nii­kal­la jon­kin ver­ran tehos­taa. Lisäk­si uudet aal­lot ovat aluk­si pai­kal­li­sia, joten pai­kal­li­set toi­met riit­tä­vät. Suo­jai­mien käyt­tö ja sisäl­lä tapah­tu­vat useam­man ihmi­sen pit­kä­ai­kai­set oles­ke­lut pitää lopettaa. 

        Tapaus­mää­riä olles­sa pie­net on tar­vit­ta­vien toi­mien kus­tan­nus koh­tuul­li­sen pie­ni. Ja ihmi­set uskal­tau­tu­vat kulut­ta­maan. Näis­tä syis­tä uskon, että Uuden-See­lan­nin (ja monen muun maan) mal­li on se mihin maat lop­pu­jen lopuk­si pää­ty­vät ennen roko­tet­ta tai hyvää lääkehoitoa.

        Epäi­len, ettei Ruot­si ole lähel­lä­kään lau­ma­suo­jaa. Tähän viit­taa­vat mui­den mai­den tes­tit, vii­mei­sim­pä­nä Espan­ja, jos­sa vas­ta-ainei­ta on alle 5 % ja epi­de­mia on ollut siel­lä Ruot­sia pahem­pi. Sen perään hai­kai­lu ei enää ole järkevää.

  2. Asial­lis­ta poh­din­taa, kiitokset! 

    Kii­tos myös sii­tä, kun jak­sat toi­mia soih­dun kan­ta­ja­na jär­jen puo­les­ta. Kovas­ti tun­tuu osa poru­kas­ta pel­kää­vän ja pel­kää­vän ihmi­sen reak­tiot ovat aika rajuja.

  3. Opti­mis­ti­na haluan kysee­na­lais­taa roko­tuk­sen saa­ta­vuu­den hitau­den. Oxfor­din yli­opis­ton kehit­tä­mää roko­tet­ta on saa­ta­vil­la syys­kus­sa 40 mil­joo­naa annos­ta. Fauci ker­toi, että ryh­mä jos­sa hän on muka­na tuo mark­ki­noil­le sato­ja mil­joo­nia rokot­tei­ta tami­kuus­sa. Hänel­tä kysyt­tiin, että sen­hän piti kes­tää 10–18kk! Sii­hen hän vas­ta­si, että “Kyl­lä. Niin sanoin tammikuussa”.
    Sit­ten on vie­lä aina­kin 120 mui­ta val­mis­ta­jaa. Useat teke­vät varas­toon val­miik­si ja jos ei saa myyn­ti­lu­paa niin sit­ten ros­kiin. Ris­ki kan­nat­taa ottaa. Val­mis­tat 500 mil­joo­naa roko­tet­ta ja osuu nap­piin. Hin­ta vaik­ka 50€/rokote = pal­jon rahaa.
    Täs­sä hyvä Natu­ren artik­ke­li, jos­sa ker­ro­taan eri roko­te­tyy­peis­tä niin, että täl­lai­nen kova­kal­loi­nen­kin tavis ymmär­tää. https://www.nature.com/articles/d41586-020–01221‑y

    1. Pek­ka Kyl­liäi­nen: Sit­ten on vie­lä aina­kin 120 mui­ta valmistajaa. 

      Muis­te­len luke­nee­ni, että rokot­tei­ta lie­nee val­mis­teil­la tois­ta tuhat­ta. Osa teh­dään pahem­min mete­löi­mät­tä tai edes WHO:lle ilmoittamatta.

      Kova on siis usko asian­tun­ti­joi­den pii­ris­sä, että roko­te saa­daan aikaiseksi. 

      Pal­jon riip­puu viran­omai­sis­ta. Roko­te voi olla tes­tat­tu val­miik­si jo syk­syl­lä, kun­han altis­tus­tes­tit sallitaan.

    2. Pek­ka Kyl­liäi­nen:
      Opti­mis­ti­na haluan kysee­na­lais­taa roko­tuk­sen saa­ta­vuu­den hitau­den. Oxfor­din yli­opis­ton kehit­tä­mää roko­tet­ta on saa­ta­vil­la syys­kus­sa 40 mil­joo­naa annos­ta. Fauci ker­toi, että ryh­mä jos­sa hän on muka­na tuo mark­ki­noil­le sato­ja mil­joo­nia rokot­tei­ta tami­kuus­sa. Hänel­tä kysyt­tiin, että sen­hän piti kes­tää 10–18kk! Sii­hen hän vas­ta­si, että ”Kyl­lä. Niin sanoin tammikuussa”.
      Sit­ten on vie­lä aina­kin 120 mui­ta val­mis­ta­jaa. Useat teke­vät varas­toon val­miik­si ja jos ei saa myyn­ti­lu­paa niin sit­ten ros­kiin. Ris­ki kan­nat­taa ottaa. Val­mis­tat 500 mil­joo­naa roko­tet­ta ja osuu nap­piin. Hin­ta vaik­ka 50€/rokote = pal­jon rahaa.
      Täs­sä hyvä Natu­ren artik­ke­li, jos­sa ker­ro­taan eri roko­te­tyy­peis­tä niin, että täl­lai­nen kova­kal­loi­nen­kin tavis ymmär­tää. https://www.nature.com/articles/d41586-020–01221‑y

      Pek­ka Kyl­liäi­nen: Sit­ten on vie­lä aina­kin 120 mui­ta valmistajaa.

      Rokot­tei­den kehit­tä­mis­hank­kei­ta on tuo luok­kaa 120 kap­pa­let­ta. Laa­ja­mit­tai­seen val­mis­ta­mi­seen pys­ty­viä taho­ja on pal­jon vähem­män lää­kea­lan voi­mak­kaas­ta kes­kit­ty­mi­ses­tä joh­tuen. Jul­ki­sen sek­to­rin val­mis­tus­ka­pa­si­teet­tia on vain muu­ta­mal­la väki­lu­vul­taan suu­rel­la maal­la, jot­ka ovat pitä­neet täl­tä osin toi­mi­tus­var­muut­ta yllä, kun tie­tä­vät, että tosi­pai­kan tul­len kau­pal­li­set val­mis­ta­jat eivät pys­ty tuot­ta­maan roko­tet­ta koko väes­töl­le ker­ral­la. Yhdel­lä­kään Poh­jois­maal­la ei ole ollut rokot­tei­den val­mis­tus­ta enää vuosiin.

      1. Mik­ko H:
        Yhdel­lä­kään Poh­jois­maal­la ei ole ollut rokot­tei­den val­mis­tus­ta enää vuosiin.

        Nyt oli­si erit­täin hyvä aika aloit­taa. 1,2 mil­jar­dia per sääs­tet­ty viik­ko antaa aika pal­jon rahaa lai­tet­ta­vak­si hen­ki­lö­kun­nan, raa­ka-ainei­den ja lait­tei­den han­kin­taan. Aikaa­kin on puo­les­ta vuo­des­ta pariin vuot­ta käy­tet­tä­väk­si. Toi­vot­ta­vas­ti hal­li­tus on jo käyn­nis­tä­nyt hank­keen tai aina­kin kysy­nyt yhteis­poh­jais­mais­ta yhteistöhalukkuutta.

    3. val­mii­ta rokot­tei­ta voi syk­syl­lä olla mon­ta­kin. Mut­ta yhtä­kään niis­tä ei sii­nä vai­hees­sa ole todistettu:
      — toimivaksi
      — turvalliseksi

      Ens kevät­kin on kovin nopea aika­tau­lu jär­jes­tää kol­me kier­ros­ta testejä.

      Rokot­teis­ta tes­taus kes­tää poik­keuk­set­ta kau­em­min kuin kehitys

  4. Voit­te­ko kuvi­tel­la euro­vii­sut Hol­lan­nis­sa, jos oli­sim­me men­neet nol­la­lin­jal­la koko Euroopassa?

  5. Veik­kaan, että tämä rahoi­te­taan niin kuin sodat­kin, sete­li­pai­nol­la ja inflaa­tiol­la. Sak­san perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­mel­le vain pitäi­si teh­dä sitä ennen jotain.

    Ja Suo­men perus­tus­lain tul­kit­si­joil­le. Kun inflaa­tiol­la saa­daan mer­kit­tä­väs­ti hin­ta­ta­soon sido­tut eläk­keet hilat­tua tai­vai­siin samaan aikaan kun palk­ka­ta­so pysyy pai­kal­laan, ja perus­tus­la­ki­asian­tun­ti­jat ovat sitä miel­tä että suur­ten ikä­luok­kien kes­ke­nään jäl­ki­pol­vil­le sopi­mat elä­ke­vel­voit­teet ovat perus­tus­lain omai­suu­den­suo­jan pii­ris­sä, ollaan niin sano­tus­ti jän­nän äärel­lä. Kir­sik­ka­na tuos­sa kak­ku­pö­kä­lees­sä on tie­tys­ti vie­lä se, että kun pölyn las­keu­dut­tua ale­taan las­ke­maan kuka koko sot­kus­ta hyö­tyi ja kuin­ka pal­jon, vas­taus on se, että näil­lä kai­kil­la sadoil­la mil­jar­deil­la saa­tiin elä­ke­läi­sil­le muu­ta­ma kuu­kausi elin­ai­kaa lisää. 

    Oli­si­ko­han aika miet­tiä perin­tö­ve­ro uusik­si? Todel­li­set mak­se­tut pro­sen­tit ihan rei­lus­ti ylös, mut­ta kiin­teäs­tä omai­suu­des­ta johon­kin rajaan asti perin­tö­ve­ro mak­set­tai­siin vas­ta kun se myydään?

    1. tcrown: Oli­si­ko­han aika miet­tiä perin­tö­ve­ro uusik­si? Todel­li­set mak­se­tut pro­sen­tit ihan rei­lus­ti ylös, mut­ta kiin­teäs­tä omai­suu­des­ta johon­kin rajaan asti perin­tö­ve­ro mak­set­tai­siin vas­ta kun se myydään?

      Eni­ten­hän tuos­sa mai­nit­se­mas­sa­si tilan­tees­sa kär­sii lopul­ta val­tio, jon­ka pus­sis­ta kal­lis van­hus­ten­hoi­to (muk.luk.sairaan-) mak­se­taan. Jos nyt sit­ten käy­tän­nös­sä siir­re­tään tuo veron­pe­rin­tä tule­vai­suu­teen niin sit­ten ei saa huu­del­la valtionvelasta.

    2. Suur­ten ikä­luok­kien kes­ke­nään jäl­ki­pol­vil­le sopi­mat elä­ke­vel­voit­teet ovat perus­tus­lain omai­suu­den­suo­jan pii­ris­sä.” Eivät oikeas­ti edes ole, mut­ta kuka uskal­taa sanoa tuon ääneen? Ahneet ikä­luo­kat ovat kiusal­li­sen tun­nol­li­sia äänestäjiä..

    3. tcrown: Kun inflaa­tiol­la saa­daan mer­kit­tä­väs­ti hin­ta­ta­soon sido­tut eläk­keet hilat­tua tai­vai­siin samaan aikaan kun palk­ka­ta­so pysyy paikallaan

      Jos inflaa­tio saa reaa­li­pal­kat las­ke­maan tuol­la taval­la (sen sijaan, että palk­kain­flaa­tio pysyi­si hin­tain­flaa­tion tah­dis­sa), niin sil­loin pal­kat ovat olleet mark­ki­noi­den tasa­pai­no­palk­ko­jen ylä­puo­lel­le, jol­loin nii­den sie­tää­kin las­kea, että voi­daan vält­tää tur­haa työttömyyttä.

      Tuo tilan­ne muu­ten las­ki­si myös eläk­kei­tä reaa­li­ses­ti, jos­kin vain vii­des­osan sii­tä, mitä pal­kat reaa­li­ses­ti laskevat.

  6. Erin­omai­nen teksti.

    Opti­mis­teil­le muu­ta­mia oljenkorsia:
    — tar­ken­tu­vat ja kehit­ty­vät hoi­to­käy­tän­nöt voi­vat las­kea kuol­lei­suut­ta merkittävästi
    — rokot­tei­ta on siis jo koe­ryh­mil­lä, jos tulok­set hyviä niin ris­ki­ryh­mien vapaa­eh­toi­sia rokot­ta­mal­la kuol­lei­suu­teen voi­daan vaikuttaa
    — edel­leen­kin on epä­sel­vää, mis­sä mää­rin van­ho­jen koro­nain­fek­tioi­den vas­ta-aineet vaikuttavat
    — tes­taa­mi­ses­sa kehi­ty­sas­ke­lei­ta: syl­jes­tä, tar­kem­min, hal­vem­min, nopeam­min. Voi hel­pot­taa hal­lin­taa ja mah­dol­lis­taa parem­min vaik­ka lentomatkustusta

    Lisäk­si:
    — eri mai­den ja aluei­den kehi­tyk­ses­tä tie­to lisään­tyy: Tuk­hol­ma vs Köö­pen­ha­mi­na, Chica­go vs Münc­hen, Hel­sin­ki vs Oslo, Soul vs. Milano.

  7. Tut­ki­muk­sen Neut­ra­lizing anti­bo­dy res­pon­ses to SARS-CoV‑2 in a COVID-19 reco­ve­red patient cohort and their implica­tions mukaan neut­ra­loi­vien vas­ta-ainei­den pitoi­suu­det oli­vat alle mit­taus­ra­jan 10/175 tapauk­ses­sa kun tut­kit­tiin toi­pu­nei­ta vähä­oi­rei­sia poti­lai­ta. Tääl­lä samaa tut­ki­mus­ta on tul­kit­tu s.e. 30% poti­lais­ta neut­ra­loi­vien vas­ta-ainei­den pitoi­suu­det oli­vat hyvin pie­niä. Täs­tä voi yrit­tää haa­ru­koi­da vää­rien nega­tii­vis­ten osuut­ta jos tie­tää min­kä­lai­sia pitoi­suuk­sia Suo­mes­sa käy­tet­tä­vil­lä mene­tel­mil­lä pys­ty­tään tunnistamaan.

    Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on miten nämä poti­laat sit­ten pois­ti­vat viruk­sen eli­mis­tös­tään. Otos on voi olla hyvin vää­ris­ty­nyt, kos­ka kai­kil­la oli kui­ten­kin sen ver­ran oirei­ta että oli­vat kään­ty­neet ter­vey­den­huol­lon puo­leen. Tämä herät­tää tie­tys­ti epäi­lyk­sen ettei maa­il­man­laa­jui­ses­ti havait­tu tar­tun­to­jen mää­rän eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vun kään­ty­mi­nen nopeas­ti line­aa­ri­sek­si liit­tyi­si­kään (pel­käs­tään) rajoi­tus­toi­mien tehok­kuu­teen vaan (myös) oireet­to­mien ja vähä­oi­reis­ten tar­tun­to­jen kehit­tä­mään lau­ma­suo­jaan. Äänee­na­jat­te­lua tämän suh­teen on har­joit­ta­nut vähän kiri­herk­kä epi­de­mio­lo­gi Mik­ko Pau­nio blo­giar­tik­ke­lis­saan Koro­na­pan­de­mia koh­ta ohi?.

    1. spot­tu: Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on miten nämä poti­laat sit­ten pois­ti­vat viruk­sen elimistöstään.

      Vas­ta-aineet ovat yksi osa immuu­ni­jär­jes­tel­mää, mut­ta eivät ainoa. Link­kaa­mas­sa­si blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­kin vii­ta­taa solu­vä­lit­tei­seen immuu­ni­vas­tee­seen, jos­sa myös syn­tyy ‘muis­ti’ vas­taa­vas­ti kuten immuu­ni­jär­jes­tel­mä pitää ker­ran tehok­kaik­si havait­tu­ja vas­ta-ainei­ta yllä.

      1. Mik­ko H: Vas­ta-aineet ovat yksi osa immuu­ni­jär­jes­tel­mää, mut­ta eivät ainoa. Link­kaa­mas­sa­si blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa­kin vii­ta­taa solu­vä­lit­tei­seen immuu­ni­vas­tee­seen, jos­sa myös syn­tyy ’muis­ti’ vas­taa­vas­ti kuten immuu­ni­jär­jes­tel­mä pitää ker­ran tehok­kaik­si havait­tu­ja vas­ta-ainei­ta yllä.

        Niin, vai onko tut­kit­tu vas­ta-ainei­ta vää­ril­le pro­teii­neil­le? Kom­bi­naa­tio N, ORF3b, ORF8 vai­kut­tai­si Spi­keä edus­ta­vam­mal­ta. (medrXiv.

        En ihan suo­ral­ta kädel­tä osta aja­tus­ta että lap­set infek­toi­tui­si­vat vähem­män hel­pos­ti, maa­li­kos­ta yksin­ker­tai­sem­pi seli­tys on että vas­ta kehi­tys­vai­hees­sa ole­va immuu­ni­jär­jes­tel­mä rea­goi eri taval­la. Uudes­sa Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­ses­sa­kin lap­sil­la oli oleel­li­ses­ti vähem­män mitat­tu­ja vas­ta-ainei­ta (<1v 1,1%, 1–4v 2,2%, 5–9v 3%) kun kes­kiar­vo on 5%. Jos­pa mit­ta­ri on ollut virheellinen?

        Muu­ten­kin, virus on kier­rel­lyt Espan­jas­sa nyt kol­me kuu­kaut­ta hel­mi­kuun puo­les­ta­vä­lis­tä alkaen, jois­ta ensim­mäi­sen kuu­kau­den täy­sin rajoit­ta­mat­to­mas­ti mukaan­lu­kien las­kiais­kar­ne­vaa­lit ja ties kuin­ka mon­ta jal­ka­pal­lo-otte­lua. Aja­tus että tänä aika­na kes­ki­mää­rin vain 5% oli­si saa­nut tar­tun­nan tun­tuu aika epäuskottavalta.

      2. Sii­nä ole­tuk­ses­sa, että lap­set eivät sai­si tar­tun­to­ja, tosi­aan on ongel­mia. Lap­sia on aika mones­sa pai­kas­sa tes­tat­tu oleel­li­ses­ti vähem­män, kun tes­taa­mi­sen kri­tee­ri­nä on ollut voi­mak­kaat oireet, joi­ta lap­sil­la ei juu­ri ilmene.

        En tie­dä tar­kal­leen, miten neut­ra­li­saa­tio­tes­ti teh­dään, enkä ole luke­nut tie­teel­li­siä jul­kai­su­ja niin tark­kaan. Vas­ta-ainei­den mää­rät veren­kier­ros­sa ilmei­ses­ti vaih­te­le­vat pal­jon, ja se ei vält­tä­mät­tä suo­raan ker­ro immu­ni­tee­tin tasos­ta. Ter­veel­lä ihmi­sel­lä vas­ta-ainei­ta voi näkyä veres­sä vain niu­kas­ti sil­loin, kun infek­tio ei ole pääl­lä, mut­ta immuu­ni­jär­jes­tel­mä alkaa nopeas­ti tuot­taa vas­ta-ainei­ta lisää kun tau­di­nai­heut­ta­ja ilmaan­tuu eli­mis­töön. Voi­sin kuvi­tel­la, että neut­ra­li­saa­tio­tes­tit ovat jon­kin ver­ran herk­kiä täl­le, eli sitä kaut­ta voi tul­la vää­riä nega­tii­vi­sia. Vas­ta-ainei­ta on, mut­ta ei yhdes­sä veri­näyt­tees­sä niin pal­jon, että sel­väs­ti estäi­si­vät viruk­sen lisään­ty­mi­sen testiolosuhteissa.

      3. Mik­ko H: Ter­veel­lä ihmi­sel­lä vas­ta-ainei­ta voi näkyä veres­sä vain niu­kas­ti sil­loin, kun infek­tio ei ole pääl­lä, mut­ta immuu­ni­jär­jes­tel­mä alkaa nopeas­ti tuot­taa vas­ta-ainei­ta lisää kun tau­di­nai­heut­ta­ja ilmaan­tuu elimistöön.

        Täl­lai­nen dyna­miik­ka ja sen hidas­tu­mi­nen iän funk­tio­na voi­si selit­tää Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen löy­dök­sen, jos­sa vas­ta-ainei­ta ei suin­kaan ole eni­ten sosi­aa­li­sim­mil­la nuo­ril­la ikä­luo­kil­la, vaan 75–79 ‑vuo­tiail­la mie­hil­lä ja 70–74 ‑vuo­tiail­la nai­sil­la. Infek­tion jäl­jil­tä mitat­ta­via vas­ta-ainei­ta oli­si siis jää­nyt van­hem­mil­le suu­rem­pia mää­riä, ja nuo­rem­mil­ta ne oli­si­vat ehti­neet poistua.

        Tämä kyl­lä teki­si tyh­jäk­si pää­tel­män että ilman vähin­tään viik­ko­jen pit­kit­täis­tut­ki­mus­ta pys­tyt­täi­siin havain­nos­ta “5% väes­tös­tä on SARS-Cov‑2 vas­ta-ainei­ta” teke­mään joh­to­pää­tös “vain 5% on sai­ras­ta­nut Covid-19:n”. Pitäi­sin mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­paa tau­din sai­ras­ta­nei­den osuut­ta Espan­jas­sa hyvin mah­dol­li­se­na, eri­tyi­ses­ti­kin kun rajoi­tus­ten pur­ka­mi­nen ei näy­tä lisää­vän uusia tau­ti­ha­vain­to­ja. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mitä tapah­tuu kun met­ro­po­lien (Madrid, Barce­lo­na) rajoi­tuk­sia uskal­le­taan isom­mas­sa mää­rin pur­kaa. Tois­tai­sek­si tie­de­tään ettei las­ten ulkoi­lun sal­li­mi­sel­la joi­tain viik­ko­ja sit­ten ole ollut mitat­ta­vaa vai­ku­tus­ta tau­ti­ta­pauk­siin metropoleissakaan.

        Ruot­sin (Tuk­hol­man) tule­vat vas­ta-ainei­tut­ki­muk­set ovat suo­ma­lai­sit­tain vie­lä­kin mie­len­kiin­toi­sem­pia joh­tuen nyt Suo­mes­sa­kin vali­tus­ta saman­lai­ses­ta rajoi­tus­lin­jas­ta, siel­lä uusien tau­ti­ta­paus­ten ja tau­ti­kuo­le­mien huip­pu on ollut pal­jon mata­lam­pi, eikä ter­vey­den­huol­lon yli­kuor­mit­tu­mi­nen ole ollut lähelläkään.

    2. Täs­sä tutkimuksessa
      https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/jmv.25986
      havait­tiin että seu­lon­ta­tes­tin posi­tii­vi­sis­ta vas­ta-aine­tu­lok­sis­ta vain puo­let läpäi­si neut­ra­li­saa­tio­tes­tin, ja havain­toa seli­te­tään seuraavasti:

      The fact that we detec­ted fair­ly low neut­ra­lizing tit­res in samples and that only half of tho­se asses­sed posi­ti­ve on ELISA may be due to dif­fe­rent fac­tors: (a) at this sta­ge the human popu­la­tion is comple­te­ly naï­ve about this CoV strain, and seve­ral waves of expo­su­re to the pat­ho­gen may be neces­sa­ry to sti­mu­la­te a strong neut­ra­lizing res­pon­se; (b) as it has alrea­dy pro­ved for other viruses, such as Las­sa, neut­ra­lizing anti­bo­dies are not always elici­ted after vacci­na­tion or natu­ral infec­tion; in fact, other mec­ha­nisms of the immu­ne sys­tem may be invol­ved in the pro­tec­tion, such as the complement-fixation reac­tion media­ted by IgG and IgG, antigen-dependent cel­lu­lar cyto­toxici­ty and T-cell res­pon­ses. Samples that are not able to show a high sig­nal on ELISA (bor­der­li­ne samples) may, ins­tead, have neut­ra­lizing capa­bi­li­ties, as it was con­fir­med by three of our samples.”

      Sak­sas­sa teh­dys­sä Heins­ber­gin vasta-ainetutkimuksessa
      https://www.ukbonn.de/C12582D3002FD21D/vwLookupDownloads/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf/%24FILE/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf
      ilmiö­tä kom­men­toi­daan seuraavasti:

      Likewi­se a lack of virus neut­ra­liza­tion does also not exclu­de a past infec­tion as the­re is ample evi­dence that not all anti­bo­dy res­pon­ses neut­ra­lize but still may pro­vi­de some degree of pro­tec­ti­ve immunity.”

  8. Olen miel­ty­nyt omaan teo­ri­aa­ni, että lau­la­mi­nen ja huu­ta­mi­nen (urhei­lu­kat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.”

    Minus­ta­kin tämä kuu­los­taa uskot­ta­val­ta ja mie­tin, voi­si­ko lis­taa jat­kaa vie­lä yhdel­lä. Mei­dän soma­li­väes­tös­sä tau­ti on levin­nyt 9‑kertaisesti ver­rat­tu­na koko väes­töön. Soma­lin kie­les­sä on pal­jon voi­mak­kai­ta kurk­ku­ään­tei­tä ja puhees­sa “räkä len­tää”, noin kuvaannollisesti.

    Hol­lan­nin kie­les­sä­kin näi­tä on, eivät­kä Hol­lan­ti ja Bel­gia ihan koro­na­lis­tan hän­tä­pääs­sä ole, Bel­gia var­sin­kaan. Voi­si­ko äidin­kie­li selit­tää tau­din leviämistä?

    Brit­ti­leh­dis­tö kir­joit­ti myös tau­ti­ti­lan­tees­ta Soma­lias­sa. Tilas­to­ja ei ole, mut­ta hau­tausu­ra­koit­si­jal­le tulee ruu­mii­ta kym­men­ker­tai­nen mää­rä tavallisesta.

    1. Hol­lan­nis­sa on val­ta­va varians­si maan sisäl­lä. Ete­läs­sä, mis­sä se on levin­nyt pahi­ten, oli erään­lai­nen kar­ne­vaa­li juu­ri pahim­paan mah­dol­li­seen aikaan — juu­ri kun tau­ti oli tosia­sias­sa levin­nyt Italiasta/Itävallasta, mut­ta hal­li­tus ei ollut ehti­nyt vie­lä rea­goi­da. Poh­joi­ses­sa sen sijaan luvut ovat mer­kit­tä­väs­ti pienempiä.

      Kart­ta yms https://www.rivm.nl/coronavirus-covid-19/actueel

    2. Teks­ti erit­täin hyvää mut­ta luu­len kyl­lä että tar­tun­taan tar­vi­taan kun­non pisa­roi­ta eli pitää kyl­lä huu­taa tai lau­laa ihan tosis­saan enkä ole var­ma saa­daan­ko sil­loin­kaan yskä­syä tai aivas­tus­ta vas­taa­vaa tulos­ta. Tau­ti näyt­tää leviä­vän tosi huo­nos­ti. Täs­tä oli­si hyvä saa­da lisä­tie­toa jäl­jit­tä­jil­tä. Sitä odottaessa.

    3. Daniel Feder­ley:
      ”Olen miel­ty­nyt omaan teo­ri­aa­ni, että lau­la­mi­nen ja huu­ta­mi­nen (urhei­lu­kat­so­mot) irrot­taa virus­ta kurkusta.”

      Minus­ta­kin tämä kuu­los­taa uskot­ta­val­ta ja mie­tin, voi­si­ko lis­taa jat­kaa vie­lä yhdel­lä. Mei­dän soma­li­väes­tös­sä tau­ti on levin­nyt 9‑kertaisesti ver­rat­tu­na koko väes­töön. Soma­lin kie­les­sä on pal­jon voi­mak­kai­ta kurk­ku­ään­tei­tä ja puhees­sa ”räkä len­tää”, noin kuvaannollisesti.

      Hol­lan­nin kie­les­sä­kin näi­tä on, eivät­kä Hol­lan­ti ja Bel­gia ihan koro­na­lis­tan hän­tä­pääs­sä ole, Bel­gia var­sin­kaan. Voi­si­ko äidin­kie­li selit­tää tau­din leviämistä?

      Brit­ti­leh­dis­tö kir­joit­ti myös tau­ti­ti­lan­tees­ta Soma­lias­sa. Tilas­to­ja ei ole, mut­ta hau­tausu­ra­koit­si­jal­le tulee ruu­mii­ta kym­men­ker­tai­nen mää­rä tavallisesta.

      Super­le­vit­tä­jät siis sel­vin­nyt arvoi­tus. Huu­ta­jat ja kurk­ku­ää­niä sisäl­tä­viä kie­liä käyttävät. 

      Kuten edel­lä ja Osmo kir­joit­ti­vat, kur­kus­ta syväl­tä läh­te­vät pisa­rat ovat super­le­vi­tys­tä. Espan­jan­kie­les­sä ja ita­lias­sa puhe on jat­ku­vaa “pöri­nää” ilman nie­le­mi­siä välis­sä. Suo­men­kie­les­sä puhu­mu­nen on rau­hal­lis­ta ja hil­jais­ta, pait­si urhei­lu­kat­so­mois­sa ja baaritiskeillä.

  9. Gene­ves­sä teh­ty­jen vas­ta-aine­tes­tien mukaan tes­taa­mat­to­mia posi­tii­vi­sia on noin 10 ker­tai­nen mää­rä. Toki ker­roin riip­puu tes­taa­mi­sen mää­räs­tä. Tuk­hol­mas­sa on siten sai­ras­ta­nei­ta 100000–200000 eli max. 10%. Kuol­lei­ta 0.8–1,5%. Täy­sin epä­var­mo­ja luku­ja, mut­ta var­mas­ti lähem­pä­nä oike­aa kuin Ruot­sin viral­li­set ennus­teet. New Yor­kis­sa voi­daan olla lähel­lä 20%. Kuol­lei­suus noin 0,8%.

    Las­kun mak­sa­mi­nen kaa­taa aina­kin euron tai sen sään­tö­jä on muutettava.

  10. Mik­si tukah­dut­ta­mi­nen näyt­tää onnis­tu­van Islan­nis­sa, Itä­val­las­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa ym.? Mit­kä ovat suo­ma­lai­set eri­tyis­piir­teet jot­ka joh­ta­vat tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian mahdottomuuteen?

    1. Mit­kä ovat suo­ma­lai­set eri­tyis­piir­teet jot­ka joh­ta­vat tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian mahdottomuuteen?

      Voi­si­ko se olla rehel­li­syys? Se, että maat puhu­vat tukah­dut­ta­mi­ses­ta ei vie­lä tar­koi­tya, että ne oli­si­vat sii­nä onnis­tu­neet. Virus on tukahd­fu­tet­tu sit­ten, kun kol­meen kuu­kau­teen ei ole tul­lut yhtään uut­ta tar­tun­taa ja maan rajo­jen ylit­tä­mi­nen on kiel­let­ty kokonaan.

      1. Viro­han sal­lii mat­kus­ta­mi­sen saman­lai­sen epi­de­mio­lo­gi­sen tilan­teen omaa­vien Bal­tian mai­den kans­sa, samoin Austra­lia Uuden-See­lan­nin jne. Käy­tän­nös­sä­hän tukah­du­tus tar­koit­taa era­di­koin­nin sijaan tar­tun­to­jen pai­na­mis­ta niin alas että kaik­ki tar­tun­ta­ket­jut tun­ne­taan. Viro on sel­keäs­ti pää­se­mäs­sä täl­le asteel­le muu­ta­mal­la päi­vit­täi­sel­lä tartunnallaan.

        Ensi vuo­si voi tuo­da uuden­lai­sia mass­a­seu­lon­ta­me­ne­tel­miä. Kii­na­han yrit­tää nyt mass­a­seu­loa koko Wuha­nin väestön.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi­si­ko se olla rehel­li­syys? Se, että maat puhu­vat tukah­dut­ta­mi­ses­ta ei vie­lä tar­koi­tya, että ne oli­si­vat sii­nä onnis­tu­neet. Virus on tukahd­fu­tet­tu sit­ten, kun kol­meen kuu­kau­teen ei ole tul­lut yhtään uut­ta tar­tun­taa ja maan rajo­jen ylit­tä­mi­nen on kiel­let­ty kokonaan.

        Kes­kus­te­lua tai­taa osal­taan vai­keut­taa se, että tukah­dut­ta­mi­sel­la näh­tä­väs­ti voi­daan tar­koit­taa eri asioi­ta. Käsit­tääk­se­ni monis­sa mais­sa tukah­dut­ta­mi­sel­la tar­koi­te­taan pro­ses­sia, jos­sa R0 pide­tään alle ykkö­sen jol­loin tau­ti­ta­paus­ten mää­rä väis­tä­mät­tä vähe­nee. Yksit­täi­sil­tä uusil­ta tapauk­sil­ta, tuli­vat ne sit­ten ulko- tai koti­maas­ta, ei var­mas­ti voi­da vält­tyä pit­kään aikaan, mut­ta kun­han tar­tun­ta­ket­ju­jen jäl­ji­tys teh­dään nopeas­ti ja tehok­kaas­ti, tau­ti pysyy las­ku-ural­la. Näin ihmis­ten luot­ta­mus tilan­tee­seen kas­vaa ja talou­den puörit­tä­mi­nen onnistuu.

        Jäl­jit­tä­mi­ses­tä yleen­sä: Suo­meen kaa­vail­tu vesi­tet­ty jäl­je­tys­so­vel­lus tus­kin tuot­taa juu­ri­kaan tulok­sia. Jäl­jit­tä­mi­sen tuli­si lisäk­si perus­tua haas­tat­te­lui­hin, pank­ki­kor­tin käyt­tö­tie­toi­hin, val­von­ta­ka­me­ra­ku­viin jne. Mene­tel­mä on työ­läs mut­ta jäl­jit­tä­mi­sen tär­keys tekee sii­tä vält­tä­mät­tö­män. Suo­sit­te­len jokais­ta luke­maan Tomas Puey­on teks­tin “Coro­na­vi­rus: How to Do Tes­ting and Con­tact Tracing”. https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e

        En tie­dä teis­tä muis­ta, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti oli­sin val­mis luo­pu­maan mää­rä­ajak­si yksi­tyi­syy­den­suo­jas­ta­ni sii­nä mää­rin kuin tar­peel­lis­ta, jos sil­lä voi­daan pelas­taa yksi­kin ihmishenki.

        Sik­si toi­sek­seen, en kyl­lä usko että suo­ma­lai­set oli­si­vat yhtään sen rehel­li­sem­piä kuin islan­ti­lai­set, itä­val­ta­lai­set, nor­ja­lai­set tai virolaiset.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Virus on tukahd­fu­tet­tu sit­ten, kun kol­meen kuu­kau­teen ei ole tul­lut yhtään uut­ta tar­tun­taa ja maan rajo­jen ylit­tä­mi­nen on kiel­let­ty kokonaan. 

        Ei tar­vit­se kiel­tää koko­naan, mut­ta han­ka­laa mat­kus­ta­mi­ses­ta tulee. Erään mat­kai­li­jan twii­te­jä Hong Kon­gin len­to­ken­täl­tä: https://twitter.com/laurelchor/status/1260784481159442434

  11. mut­ta Sin­ga­po­res­sa vain promille”

    Hai­ma­syö­vän­kin ennus­te näyt­tää koh­tuul­li­sel­ta, jos tar­kas­tel­laan tilan­net­ta pari vii­koa diag­noo­sin jäl­keen. Nii­hin suh­teu­tet­tu­na, jot­ka ovat saa­neet ter­veen pape­rit Sin­ga­po­res­sa kuol­lei­ta on run­saat puo­li pro­sent­tia. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa tarun­nan saa­neis­ta ei ole vie­lä sen enen­pää paran­tu­nut kuin kuollutkaan.

    Toki puo­li­sen pro­sent­tia­kin tun­tuu jos­sain mää­rin mata­lam­mal­ta kuin muu­al­la. Ken­ties siir­tö­tyä­läis­ten kes­kuu­des­sa levin­nyt toi­nen aall­to on koh­dan­nut etu­pääs­sä työi­käi­siä. Toi­nen asia on sit­ten, että vaik­ka Sin­ga­po­ren väes­tö­ra­ken­ne ei ole var­si­nai­ses­ti nuo­re­kas, yli 70-vuo­tiai­den osuus siel­lä on sel­väs­ti pie­nem­pi kuin Suomessa

  12. Hei. Pit­käl­ti samaa miel­tä. Tämä umpi­ku­ja val­ke­ni itsel­le­ni maa­lis­kuun aika­na epi­de­mia­si­mu­laat­to­reil­la leik­kies­sä­ni. Kor­jaan pari viro­lo­gis­ta nippelijuttua:

    Koro­na­vi­rus­ten kyky vält­tää pysy­vä immu­ni­teet­ti ei lii­ty virus­ten pin­ta­pro­teii­nien muut­tu­mi­seen kuten influens­sa­vi­ruk­sil­la. Meka­nis­mi täl­le on tuntematon.

    Ylei­ses­ti ottaen viruk­sil­la on luon­nom­va­lin­ta­pai­ne siir­tyä isän­näs­tä toi­seen mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Tap­pa­vuu­del­la on mer­ki­tys­tä vain jos se vai­kut­taa tähän. Täl­lä koro­na­vi­ruk­sel­la ei ole juu­ri nyt mitään selek­tio­pai­net­ta muut­tua kil­tim­mäk­si. Se levi­ää aivan lois­ta­vas­ti nykyi­sel­lään­kin. Jos lie­vem­pi kan­ta ilmaan­tui­si ei sil­lä oliai mitään kil­pai­lue­tua nykyi­seen laa­jas­ti levinneeseen

  13. Vih­riä­län raport­ti oli muu­ten­kin peh­moa. Kor­kea­kou­lu­tuk­sem kas­vat­ta­mi­ses­sa ei ole mitään jär­keä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sis­ta on tyh­mem­piä kuin toi­nen puo­lis­ko. Val­mis­tu­nei­den taso las­kee val­mis­tu­nei­den luku­mää­rän kas­vaes­sa, ja niin teke­vät kor­kea­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­set­kin. Minul­la oli yhdel­lä vii­kol­la 180 insi­nöö­ri opis­ke­li­jaa mate­ma­tii­kan ryh­mis­sä. Ei puhet­ta­kaan, että siel­lä mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta tukea oli­si ehti­nyt anta­maan. Hil­jai­set ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toi­voo ole­van­sa metsässä.

    Kor­kea­kou­lu­tuk­sen mää­rän lisää­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kii­na on jat­kos­sa­kin maa­il­man tehdas.

    Mik­si näin oli­si? Afri­kan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia hal­vem­paa työn­te­ki­jää. Kii­nan palk­ka­ta­so koho­aa, jol­loin dik­ta­tuu­rin kuri ja jär­jes­tys­kään ei rii­tä pitä­mään teh­tai­ta Kiinassa.

    Euroop­pa­lai­nen ja suo­ma­lai­nen teol­li­suus on pit­käl­le kehit­ty­nyt­tä, ja tääl­lä­kin oli­si työ­voi­maa teh­tai­siin. Huo­no tai kes­kin­ker­tai­nen kor­tis­ton kor­kea­kou­lu­tet­tu voi­si hyvin­kin olla ammat­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­nut huip­puo­saa­ja. Pait­si, että ammat­ti­kou­lu­tus on tuhot­tu Suo­mes­sa, kos­ka resurs­se­ja ei ole, eikä sin­ne pää­dy kou­lut­ta­jik­si tai opis­ke­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muu­al­le ole päässeet.

    Moder­ni amma­til­li­nen työ on kui­ten­kin moni­puo­lis­ta, mie­len­kiin­tois­ta ja vakaa­ta työ­tä. Ammat­ti­kou­lus­ta monil­le tulee mie­leen lähi­hoi­ta­ja ja sii­voo­ja, mut­ta miten oli­si työ cobo­tin kans­sa, joka tekee ne ras­kaim­mat osat?

    Pape­ri­mies tie­naa Suo­mes­sa enem­män kuin kes­ki­ver­to koodari.

    Vaik­ka koo­da­reil­la onkin ilmai­set pleik­ka­rit ja kah­vit, niin työ on yhtä kaa­os­ta ja epä­var­muus pais­taa lasit­tu­neen kat­seen takaa afterwor­kil­lä käsi­työ­läi­so­lut­ta ryys­täes­sä. Kol­mi­vuo­ro­työ pape­ri­teh­taas­sa on vakaa­ta ja tasais­ta. Suu­rin osa koo­da­reis­ta kai­paa samaa, eivät­kä ole mitään 2000-luvun Da Vince­jä digi­taa­li­sen rene­sans­sin naputtelijoita.

    Suo­mes­sa on huu­ta­va pula kes­ki­tu­loi­sis­ta duu­na­reis­ta, joi­den työl­lä kaup­pa­ta­set­ta pai­ne­taan plus­sal­le. Moder­nit teh­taat ovat tehok­kai­ta, vakai­ta ja tur­val­li­sia työ­paik­ko­ja. Lisäk­si palk­ka on hyvä ja kou­lu­tus kes­tää työn ohes­sa vuo­den tai kaksi.

    Kor­kea­kou­lu­tus kes­tää Suo­mes­sa yli vii­si vuot­ta ja har­va diplo­mi-insi­nöö­ri val­mis­tuu vii­teen vuo­teen. Vie­lä har­vem­mas­sa ovat ark­ki­teh­dit, jot­ka sii­hen pys­ty­vät, mut­ta kor­tis­toon ei ole kiirettä.

    Koro­nan myö­tä myös teh­das­työ muut­tuu. Entis­tä enem­män käy­te­tään auto­maa­tio­ta ja robot­te­ja ras­kai­siin ja tyl­sim­piin töi­hin. Mut­ta, näin käy koo­da­reil­le­kin. Ehkä­pä jopa enem­män kuin duu­na­reil­le. On pal­jon hel­pom­paa auto­ma­ti­soi­da ohjel­mis­to­tuo­tan­toon liit­ty­viä teh­tä­viä kuin raken­nus­teol­li­suu­teen liit­ty­viä tehtäviä.

    Koro­nan suu­rin ope­tus yri­tyk­sil­le on tuo­tan­to­ket­ju­jen kat­kea­mi­nen. Suo­mes­sa ei ole koro­nas­ta aiheu­tu­nut suo­ria teh­tai­den sul­ke­mi­sia. Epä­suo­ras­ti kyl­lä, kos­ka muun muas­sa kom­po­nent­ti­pu­lan vuok­si ei ole voi­tu jat­kaa tuo­tan­toa. Vas­taa­va voi­si tapah­tua muutenkin.

    Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta oli­si äärim­mäi­sen tär­ke­ää saa­da teol­li­suus­tuo­tan­toa takai­sin, kos­ka nii­hin teh­tä­viin on hel­pom­paa ja nopeam­paa kou­lut­tau­tua. Kou­lu­tuk­sia voi­daan rää­tä­löi­dä ja kurs­se­ja ostaa. Teh­taat nouse­vat niin ikään nopeas­ti. Mut­ta ensi syk­sy­nä aloit­ta­va teek­ka­ri on toden­nä­köi­ses­ti vie­lä vuon­na 2026 juh­li­mas­sa wappua.

    1. Pape­ri­työ­kö on muka tasais­ta, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tä­mään työ­paik­kan­sa? Vuo­ro­työ on lisäk­si koi­ran hom­maa, tie­dän kun olen jos­kus teh­nyt kes­key­ty­mä­tön­tä 5‑vuorotyötä.

      Kysy vaik­ka Oulun pape­ri­teh­taan työn­te­ki­jöil­tä kuin­ka tasais­ta on, puo­let pihal­le kun tuo­te muu­te­taan kar­ton­gik­si. Pape­ri­teol­li­suu­den työ­voi­man mää­rä on las­ke­nut puo­leen vii­mei­sen 20v kulues­sa. Jos minä oli­sin ollut pape­ri­mies, oli­sin men­nyt töi­hin jos­kus 90-luvun lopul­la ja siis noin 50% toden­nä­köi­syy­del­lä työ­ni oli­si kadon­nut ja pape­ri­ko­neen sul­ke­mis­ten takia lopul­li­ses­ti. Koo­da­ri­na oli­sin aloit­ta­nut muu­ta­man v myö­hem­min, mut­ta oli­si­vat­ko työ­ni kadon­neet? Eivät.

      Koo­da­ri työ on tur­val­lis­ta, uusia töi­tä löy­tyy var­mem­min kuin juu­ri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lää­kä­rit poislukien.

      1. Sylt­ty:

        Koo­da­ri työ on tur­val­lis­ta, uusia töi­tä löy­tyy var­mem­min kuin juu­ri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lää­kä­rit poislukien.

        Eikö 20 vuot­ta alal­la ollut koo­da­ri ole kui­ten­kin joku mui­nais­jään­ne, jos­ta koi­te­taan heti seu­raa­vis­sa yyteis­sä pääs­tä ensim­mäi­se­nä eroon? TIe­tys­ti ilmiö on ylei­sem­pi­kin, kos­ka koti­mai­sil­la työ­mark­ki­noil­la 40 on kuu­le­ma uusi 50 — eli kun ei ole enää sii­nä iäs­sä, että toi­si työ­pai­kal­le mil­le­ni­aa­nien ilois­ta digi­pö­hi­nää, niin työ­mark­ki­nat ovat yhtä tylyt kuin monion­gel­mai­sel­le koulupudokkaalle…

      2. 4‑kymppinenhän on edel­leen par­haas­sa työiässä. 

        Ongel­ma hei­dän suh­teen voi olla, että pal­kan odo­te­taan nouse­van joka työ­pai­kan vaih­don kans­sa yhtä pal­jon kuin ennen­kin eli hin­noit­te­le­vat itsen­sä ulos rek­ry­toin­neis­ta. Jokai­nen uusi työn­te­ki­jä on aina arpa ja kal­lis arpa on suu­rem­pi ris­ki kuin hal­pa. Lisäk­si mer­kit­tä­vä osa hyvis­tä teki­jöis­tä saa töi­tä aina omien tut­tu­jen perus­teel­la*, joten 4‑kymppisenä jot­ka jou­tu­vat hake­maan paik­ko­ja kyl­mil­tään, ovat epäi­lyk­sen alai­sia. Eten­kin jos ei ole suosittelinoita.

        Joil­le­kin käy niin, että kun ovat olleet pääl­lik­kö­hom­mis­sa, hake­vat vsin pääl­li­kön paik­ko­ja. Mut­ta ulko­puo­lel­ta on usein vai­keah­ko tul­la asian­tun­ti­joi­den pääl­li­kök­si, pitäi­si tun­tea fir­ma, tavat ja asiakkaat.

        Pal­kan rivak­ka nousu ei ole mah­dol­lis­ta enää 4‑kymppisenä samo­jen teh­tä­vien sisäl­lä, kun ei tuot­ta­vuus enää sii­nä iäs­sä nouse yhtä riva­kas­ti kuin uran alkupuolella. 

        Tosin koo­da­ri­puol­ta en tun­ne, tuos­sa vain omia mie­tel­miä asian­tun­ti­joi­den rekrytoinneista.

        *) Olem­me huo­man­neet että täl­lai­seen pie­neen tun­te­mat­to­maan asian­tun­ti­ja­fir­maan hake­vat ovat vinou­tu­nut otos? Kaik­ki hake­vat ensin tun­net­tui­hin yri­tyk­siin ja me saa­daan sit­ten ne, jot­ka eivät pää­se min­ne­kään ja ne, joil­la on niin pal­jon puh­kua että jak­sa­vat kam­ma­ta yri­tyk­siä läpi.

      3. Sylt­ty:
        Pape­ri­työ­kö on muka tasais­ta, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tä­mään työ­paik­kan­sa? Vuo­ro­työ on lisäk­si koi­ran hom­maa, tie­dän kun olen jos­kus teh­nyt kes­key­ty­mä­tön­tä 5‑vuorotyötä.

        Kysy vaik­ka Oulun pape­ri­teh­taan työn­te­ki­jöil­tä kuin­ka tasais­ta on, puo­let pihal­le kun tuo­te muu­te­taan kar­ton­gik­si. Pape­ri­teol­li­suu­den työ­voi­man mää­rä on las­ke­nut puo­leen vii­mei­sen 20v kulues­sa. Jos minä oli­sin ollut pape­ri­mies, oli­sin men­nyt töi­hin jos­kus 90-luvun lopul­la ja siis noin 50% toden­nä­köi­syy­del­lä työ­ni oli­si kadon­nut ja pape­ri­ko­neen sul­ke­mis­ten takia lopul­li­ses­ti. Koo­da­ri­na oli­sin aloit­ta­nut muu­ta­man v myö­hem­min, mut­ta oli­si­vat­ko työ­ni kadon­neet? Eivät.

        Koo­da­ri työ on tur­val­lis­ta, uusia töi­tä löy­tyy var­mem­min kuin juu­ri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lää­kä­rit poislukien.

        Sylt­ty:
        Pape­ri­työ­kö on muka tasais­ta, no ehkä jos onnis­tuu säi­lyt­tä­mään työ­paik­kan­sa? Vuo­ro­työ on lisäk­si koi­ran hom­maa, tie­dän kun olen jos­kus teh­nyt kes­key­ty­mä­tön­tä 5‑vuorotyötä.

        Kysy vaik­ka Oulun pape­ri­teh­taan työn­te­ki­jöil­tä kuin­ka tasais­ta on, puo­let pihal­le kun tuo­te muu­te­taan kar­ton­gik­si. Pape­ri­teol­li­suu­den työ­voi­man mää­rä on las­ke­nut puo­leen vii­mei­sen 20v kulues­sa. Jos minä oli­sin ollut pape­ri­mies, oli­sin men­nyt töi­hin jos­kus 90-luvun lopul­la ja siis noin 50% toden­nä­köi­syy­del­lä työ­ni oli­si kadon­nut ja pape­ri­ko­neen sul­ke­mis­ten takia lopul­li­ses­ti. Koo­da­ri­na oli­sin aloit­ta­nut muu­ta­man v myö­hem­min, mut­ta oli­si­vat­ko työ­ni kadon­neet? Eivät.

        Koo­da­ri työ on tur­val­lis­ta, uusia töi­tä löy­tyy var­mem­min kuin juu­ri mil­lään muul­la ryh­mäl­lä, no ehkä lää­kä­rit poislukien.

        Koo­da­rin työ on pelk­kää kaa­os­ta, eikä sitä uut­ta työ­tä oikeas­ti ole noin vain tar­jol­la. Lisäk­si lei­vän syr­jäs­sä pysyäk­seen täy­tyy olla jat­ku­vas­ti tek­no­lo­gian aal­lon­har­jal­la. Nyt käy­te­tyt tek­no­lo­giat ovat toden­nä­köi­ses­ti hyö­dyt­tö­miä 3–5 vuo­den kulues­sa. Lisäk­si pro­jek­te­ja tulee ja menee jatkuvasti.

        Tähän ver­rat­tu­na teol­li­suus tar­jo­aa erit­täin tasai­sen ja vakaan työn.

        Sano­ma­leh­det kato­si­vat, mut­ta kar­ton­kia kuluu verk­ko­kau­pan vuok­si mie­let­tö­miä määriä.

        Koo­da­reil­le on jo 2000-luvul­la sat­tu­nut kak­si mas­sair­ti­sa­no­mi­saal­toa: tek­no­kupla ja finans­si­krii­sin jäl­kei­nen Nokian romah­dus. Koro­nas­ta tul­lee seuraava.

    2. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
      Vih­riä­län raport­ti oli muu­ten­kin peh­moa. Kor­kea­kou­lu­tuk­sem kas­vat­ta­mi­ses­sa ei ole mitään jär­keä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sis­ta on tyh­mem­piä kuin toi­nen puo­lis­ko. Val­mis­tu­nei­den taso las­kee val­mis­tu­nei­den luku­mää­rän kas­vaes­sa, ja niin teke­vät kor­kea­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­set­kin. Minul­la oli yhdel­lä vii­kol­la 180 insi­nöö­ri opis­ke­li­jaa mate­ma­tii­kan ryh­mis­sä. Ei puhet­ta­kaan, että siel­lä mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta tukea oli­si ehti­nyt anta­maan. Hil­jai­set ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toi­voo ole­van­sa metsässä.

      Kor­kea­kou­lu­tuk­sen mää­rän lisää­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kii­na on jat­kos­sa­kin maa­il­man tehdas.

      Mik­si näin oli­si? Afri­kan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia hal­vem­paa työn­te­ki­jää. Kii­nan palk­ka­ta­so koho­aa, jol­loin dik­ta­tuu­rin kuri ja jär­jes­tys­kään ei rii­tä pitä­mään teh­tai­ta Kiinassa.

      Euroop­pa­lai­nen ja suo­ma­lai­nen teol­li­suus on pit­käl­le kehit­ty­nyt­tä, ja tääl­lä­kin oli­si työ­voi­maa teh­tai­siin. Huo­no tai kes­kin­ker­tai­nen kor­tis­ton kor­kea­kou­lu­tet­tu voi­si hyvin­kin olla ammat­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­nut huip­puo­saa­ja. Pait­si, että ammat­ti­kou­lu­tus on tuhot­tu Suo­mes­sa, kos­ka resurs­se­ja ei ole, eikä sin­ne pää­dy kou­lut­ta­jik­si tai opis­ke­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muu­al­le ole päässeet.

      Moder­ni amma­til­li­nen työ on kui­ten­kin moni­puo­lis­ta, mie­len­kiin­tois­ta ja vakaa­ta työ­tä. Ammat­ti­kou­lus­ta monil­le tulee mie­leen lähi­hoi­ta­ja ja sii­voo­ja, mut­ta miten oli­si työ cobo­tin kans­sa, joka tekee ne ras­kaim­mat osat?

      .….…

      En tie­dä onko se pape­ri­teh­das niin hyvä ver­taus, mut­ta olen samaa miel­tä kou­lu­tuk­ses­ta ja usein ihme­tel­lyt suo­ma­lais­ta kor­kea­kou­lus kes­kus­te­lua. Joten­kin tun­tuu että menee usein kor­re­laa­tiot ja kausa­li­tee­tit sekaisin.

      Sve­ti­si­sää ikä­luo­kas­ta menee noin 20% lukioon, 30% johon­kin muu­hun kou­luun ja noin puo­let oppi­so­pi­muk­seen (joka tois siäl­tää kou­lua­kin). Oppi­so­pi­mus ei tie­ten­kään ole tien pää ja siel­tä voi halu­tes­saan ja töi­tä ja kyky­jä osoit­ta­mal­la “ede­tä” vaik­ka sin­ne kor­ka­kou­luun. Moni kuit­ne­kin oppii ammat­ti­lai­sek­si ja kou­lut­tau­tuu eri­lai­sil­la täs­mä­kou­lu­tuk­sil­la alal­laan eteenpäin.

      Lukioon on aik ako­va kar­sin­ta ja siel­tä jopa tip­pu poin jos hom­ma ei suju riit­tä­vin arvo­sa­noin. Toki sit­ten kar­sin­ka kor­kea­kou­lui­hin ja yli­opis­toi­hin on vähäisempää.

      Kun omat muk­sut oli­vat näis­sä kar­sin­ta­voi­heis­sa, se tie­tys­ti vähän mie­ti­tyt­ti ja tun­tui bru­taa­lil­ta, mut­ta olen pää­ty­nyt sil­le kan­nal­le että tämä on pal­jon parem­pi sys­tee­mi ja huk­kaa resurs­se­ja pal­jon vähem­män. Ei työ­elä­mä lop­pu­jen lopuk­si mitään aka­tee­mik­ko­ja kai­paa kuin vähäi­ses­sä mää­rin ja las­ke­mal­la rimaa niin että suu­ri osa ikä­luo­kas­ta työn­ne­tään jos­tain “kor­kea­kuo­lus­ta” läpi ei nii­tä edes tuoteta.

      Nyt jos minul­la oli­si valit­ta­va­na 28v suo­ma­lai­nen mais­te­ri ja jo yli kum­me­nen vuot­ta työ­elä­mäs­sä ollut 28v. osaa­ja näyt­töi­neen, pitää mais­te­ril­la olla aika pal­jon muu­ta näyt­tää kuin juu­ri ja juu­ri läpi men­nyt tut­kin­to enne­kuin valin­ta häneen kohdistuisi

    3. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
      Vih­riä­län raport­ti oli muu­ten­kin peh­moa. Kor­kea­kou­lu­tuk­sem kas­vat­ta­mi­ses­sa ei ole mitään jär­keä, kos­ka puo­let suo­ma­lai­sis­ta on tyh­mem­piä kuin toi­nen puo­lis­ko. Val­mis­tu­nei­den taso las­kee val­mis­tu­nei­den luku­mää­rän kas­vaes­sa, ja niin teke­vät kor­kea­kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­set­kin. Minul­la oli yhdel­lä vii­kol­la 180 insi­nöö­ri opis­ke­li­jaa mate­ma­tii­kan ryh­mis­sä. Ei puhet­ta­kaan, että siel­lä mitään hen­ki­lö­koh­tais­ta tukea oli­si ehti­nyt anta­maan. Hil­jai­set ja epä­var­mat ovat vain pihal­la ja osa toi­voo ole­van­sa metsässä.

      Kor­kea­kou­lu­tuk­sen mää­rän lisää­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että Kii­na on jat­kos­sa­kin maa­il­man tehdas.

      Mik­si näin oli­si? Afri­kan yli 50 val­tio­ta ja Intia tar­joa­vat 2 mil­jar­dia hal­vem­paa työn­te­ki­jää. Kii­nan palk­ka­ta­so koho­aa, jol­loin dik­ta­tuu­rin kuri ja jär­jes­tys­kään ei rii­tä pitä­mään teh­tai­ta Kiinassa.

      Euroop­pa­lai­nen ja suo­ma­lai­nen teol­li­suus on pit­käl­le kehit­ty­nyt­tä, ja tääl­lä­kin oli­si työ­voi­maa teh­tai­siin. Huo­no tai kes­kin­ker­tai­nen kor­tis­ton kor­kea­kou­lu­tet­tu voi­si hyvin­kin olla ammat­ti­kou­lus­ta val­mis­tu­nut huip­puo­saa­ja. Pait­si, että ammat­ti­kou­lu­tus on tuhot­tu Suo­mes­sa, kos­ka resurs­se­ja ei ole, eikä sin­ne pää­dy kou­lut­ta­jik­si tai opis­ke­li­joik­si kukaan muu kuin he, jot­ka eivät muu­al­le ole päässeet.

      Moder­ni amma­til­li­nen työ on kui­ten­kin moni­puo­lis­ta, mie­len­kiin­tois­ta ja vakaa­ta työ­tä. Ammat­ti­kou­lus­ta monil­le tulee mie­leen lähi­hoi­ta­ja ja sii­voo­ja, mut­ta miten oli­si työ cobo­tin kans­sa, joka tekee ne ras­kaim­mat osat?

      Pape­ri­mies tie­naa Suo­mes­sa enem­män kuin kes­ki­ver­to koodari.

      Vaik­ka koo­da­reil­la onkin ilmai­set pleik­ka­rit ja kah­vit, niin työ on yhtä kaa­os­ta ja epä­var­muus pais­taa lasit­tu­neen kat­seen takaa afterwor­kil­lä käsi­työ­läi­so­lut­ta ryys­täes­sä. Kol­mi­vuo­ro­työ pape­ri­teh­taas­sa on vakaa­ta ja tasais­ta. Suu­rin osa koo­da­reis­ta kai­paa samaa, eivät­kä ole mitään 2000-luvun Da Vince­jä digi­taa­li­sen rene­sans­sin naputtelijoita.

      Suo­mes­sa on huu­ta­va pula kes­ki­tu­loi­sis­ta duu­na­reis­ta, joi­den työl­lä kaup­pa­ta­set­ta pai­ne­taan plus­sal­le. Moder­nit teh­taat ovat tehok­kai­ta, vakai­ta ja tur­val­li­sia työ­paik­ko­ja. Lisäk­si palk­ka on hyvä ja kou­lu­tus kes­tää työn ohes­sa vuo­den tai kaksi.

      Kor­kea­kou­lu­tus kes­tää Suo­mes­sa yli vii­si vuot­ta ja har­va diplo­mi-insi­nöö­ri val­mis­tuu vii­teen vuo­teen. Vie­lä har­vem­mas­sa ovat ark­ki­teh­dit, jot­ka sii­hen pys­ty­vät, mut­ta kor­tis­toon ei ole kiirettä.

      Koro­nan myö­tä myös teh­das­työ muut­tuu. Entis­tä enem­män käy­te­tään auto­maa­tio­ta ja robot­te­ja ras­kai­siin ja tyl­sim­piin töi­hin. Mut­ta, näin käy koo­da­reil­le­kin. Ehkä­pä jopa enem­män kuin duu­na­reil­le. On pal­jon hel­pom­paa auto­ma­ti­soi­da ohjel­mis­to­tuo­tan­toon liit­ty­viä teh­tä­viä kuin raken­nus­teol­li­suu­teen liit­ty­viä tehtäviä.

      Koro­nan suu­rin ope­tus yri­tyk­sil­le on tuo­tan­to­ket­ju­jen kat­kea­mi­nen. Suo­mes­sa ei ole koro­nas­ta aiheu­tu­nut suo­ria teh­tai­den sul­ke­mi­sia. Epä­suo­ras­ti kyl­lä, kos­ka muun muas­sa kom­po­nent­ti­pu­lan vuok­si ei ole voi­tu jat­kaa tuo­tan­toa. Vas­taa­va voi­si tapah­tua muutenkin.

      Suo­men tule­vai­suu­den kan­nal­ta oli­si äärim­mäi­sen tär­ke­ää saa­da teol­li­suus­tuo­tan­toa takai­sin, kos­ka nii­hin teh­tä­viin on hel­pom­paa ja nopeam­paa kou­lut­tau­tua. Kou­lu­tuk­sia voi­daan rää­tä­löi­dä ja kurs­se­ja ostaa. Teh­taat nouse­vat niin ikään nopeas­ti. Mut­ta ensi syk­sy­nä aloit­ta­va teek­ka­ri on toden­nä­köi­ses­ti vie­lä vuon­na 2026 juh­li­mas­sa wappua.

      aliar­vois­tet­tu kommentti.

      On aika outoa, että yri­tet­täi­siin hei­kent­tää kan­nus­tei­ta esim. di:ksi opis­ke­luk­si, kun jo nyt on kysy­mys­merk­ki, että onko kou­lut­ta­tu­mi­nen Suo­mes­sa aikaa vie­väl­le alal­le yli­pää­tän­sä jär­ke­vää. Eten­kin kun 10 vuo­teen ei ole ollut talous­kas­vua tai tuottavuuskehitystä

      Täs­sä red­di­tis­tä hyvä vastine:

      Koo­da­rei­ta kyl­lä alkai­si heti tul­la jos niil­le mak­set­tai­siin kil­pai­lu­ky­kyis­tä palk­kaa. Intias­sa ja Kii­nas­sa kyl­lä riit­tää tuli­joi­ta, mut­ta mik­si­pä he tän­ne tuli­si­vat jos Yhdys­val­toi­hin muut­taes­sa lik­sa suun­nil­leen tuplaan­tuu? Ehkä triplaan­tuu­kiin kun verot ote­taan huomioon.

      Oma koke­muk­se­ni on, että koo­daa­mi­nen on hel­ve­tin kulut­ta­vaa hom­maa ja vaa­tii pal­jon tai­to­ja joi­den hank­ki­mi­nen kes­tää aikaa. Jos vaih­toeh­to­na on saa­da suun­nil­leen sama elin­ta­so teke­mäl­lä jotain hel­pom­paa, niin en voi kyl­lä suo­si­tel­la kenel­le­kään koo­daa­mis­ta työ­nä. Sama pätee suu­rim­paan osaan tek­ni­siä alo­ja: ihmi­nen on raken­net­tu siten että kai­ken­lai­nen loo­gi­nen ajat­te­lu ja tek­ni­ne työ on hel­ve­tin ras­kas­ta ja han­ka­laa. Jos sii­tä ei saa juu­ri­kaan isom­paa palk­kio­ta kuin jos­tain hel­pom­mas­ta, nuo­ri joka valit­see pää­ai­neek­seen his­to­rian tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen sijaan tekee aivan loo­gi­sen ja oman elä­män­sä onnel­li­suu­den kan­nal­ta hyvän valinnan.

  14. Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korealaisesta.”

    Toi­saal­ta heil­lä asuu kym­me­ni­sen mil­joo­naa ihmis­tä mei­dän pää­kau­pun­ki­seu­tua vas­taa­val­la aluel­la. Pai­kal­li­sil­la stan­dar­deil­la meil­lä on vain joi­tain pik­ku­kau­pun­ke­ja, maa­seu­tua ja todel­la syr­jäis­tä maa­seu­tua. Ehkä vähän vähem­män­kin tehok­kaat toi­men­pi­teet rit­täi­si­vät. Onhan tämä epi­de­mia näi­den nykyis­ten­kin kevyi­den viran­omais­toi­men­pi­tei­den kans­sa (pää­osa muuu­tok­sis­sa on perus­tu­nut lopul­ta ihmis­ten hei­dän tai hei­dän työ­nan­ta­jien­sa omiin pää­tök­siin), epi­de­mia ilmei­ses­ti saa­tu kään­net­tyä lie­väs­ti las­kuun ja mer­kit­tä­väs­sä osas­sa maa­ta voi­tai­siin puhua aika hyvin eden­nees­tä tukah­dut­ta­mis­po­li­tii­kas­ta (ilman poliit­tis­ta pää­tös­tä tällaisesta).

  15. Olen miel­ty­nyt omaan teo­ri­aa­ni, että lau­la­mi­nen ja huu­ta­mi­nen (urhei­lu­kat­so­mot) irrot­taa virus­ta kur­kus­ta.” Kave­ri sanoi jo hel­mi­kuus­sa, että vaka­vuusas­tei­den erot joh­tu­vat sii­tä, kuin­ka syväl­le nii­tä virus­pi­sa­roi­ta keuh­koon­sa vetää. Rau­hal­li­sel­la nenän kaut­ta hen­git­tä­mi­sel­lä virus jää nenä­on­te­loon, jos­sa se menes­tyy huo­nos­ti ja kehon puo­lus­tus­me­ka­nis­mit ehti­vät mukaan peliin. Urheil­les­sa, lau­laes­sa ja muu­ten syk­keen olles­sa kova, pisa­roi­ta vede­tään syväl­le keuh­koi­hin, jos­sa viruk­sen leviä­mi­sel­le on otol­li­sem­mat olo­suh­teet. En tie­dä, mis­tä tämä teo­ria tuli, mut­ta koko ajan se on tun­tu­nut enem­män ja enem­män jär­keen­käy­väl­tä. Erin­omai­nen kir­joi­tus sinul­ta Osmo!

  16. Rahas­ta vie­lä, en ole itse (enää) huo­lis­sa­ni Suo­men vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Tämä­hän on EU:n ongel­ma, sil­lä myös kaik­ki muut jäsen­val­tiot ovat samas­sa liemessä. 

    Itsea­sias­sa kan­nus­tan nyt Suo­mea otta­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon vel­kaa ja raken­ta­maan rahal­la jär­ke­vää infraa kuten uusia met­ro­ja, junia ja pika­rai­tio­tei­tä. Nämä eivät ole moni­kos­sa vahingossa.

    Velat hoi­de­taan joten­kin EU:n tasol­la. Vih­riä­läl­lä on ollut aja­tus jos­tain EKP:n luo­mas­ta inflaa­tios­ta joka saat­tai­si olla rat­kai­su. Eurol­la­kin voi­tai­siin ehkä teh­dä joku temp­pu, esim. ero­ta sii­tä. Ita­lia mah­dol­li­ses­ti tekee näin ja Suo­men pitäi­si olla heti perässä.

    Euro voi­daan mie­les­tä­ni uhra­ta täs­sä, ei se niin arvo­kas ole kun valuut­to­jen käy­tän­nön hait­to­ja voi­daan nyky­ään vähen­tää säh­köi­sil­lä ratkaisuilla.

    1. Sil­loin kun Suo­mel­la oli vie­lä oma valuut­ta, korot nousi­vat 20 pro­sent­tiin. Ei ole herk­kua keplo­tel­la valuu­tal­la, jon­ka arvon pysy­mi­seen muut eivät usko.

      1. Tot­ta, mut­ta väit­täi­sin tämän joh­tu­neen enem­män Suo­men Pan­kin toi­min­nas­ta joka piti kiin­ni vah­vas­ta markasta. 

        Toi­sek­si, euro kaa­tuu joka tapauk­ses­sa kun Ita­lia sii­tä ero­aa. Tämä on aika toden­nä­köis­tä, joten rea­lis­mi on nyt tar­peen. En kui­ten­kaan ehdo­ta että Suo­mi eroai­si euros­ta ensimmäisenä.

    2. Erk­ki:

      Velat hoi­de­taan joten­kin EU:n tasol­la. Vih­riä­läl­lä on ollut aja­tus jos­tain EKP:n luo­mas­ta inflaa­tios­ta joka saat­tai­si olla rat­kai­su. Eurol­la­kin voi­tai­siin ehkä teh­dä joku temp­pu, esim. ero­ta sii­tä. Ita­lia mah­dol­li­ses­ti tekee näin ja Suo­men pitäi­si olla heti perässä.

      EKP-tem­put päte­vät vain euro­mää­räi­seen vel­kaan. Hal­li­tus juu­ri täl­lä vii­kol­la ilmoit­ti, että Suo­mi ottaa vaih­teek­si taas dol­la­ri­mää­räis­tä uut­ta lai­naa. Dol­la­ri­lai­na ei katoa, vaik­ka EKP tuhoai­si euron arvon jär­jes­te­tyt­tä­mäl­lä esi­mer­kik­si rahan­pai­no­ko­neil­laan jät­ti­mäi­sen inflaa­tion, joka syö euro­mää­räi­set van­hat velat pois.

      Vel­ka ei ole huo­le­nai­he, jos vel­ko­ja ei aja­tel­la kos­kaan mak­saa takai­sin. His­to­rias­sa val­tioi­den vel­ko­jen perin­tä on usein päät­ty­nyt val­las­sa ole­vien vaih­tues­sa, jol­loin edel­li­sen hal­lin­non vel­koi­hin on men­nei­syy­des­sä usein suh­tau­dut­tu kuin kon­kurs­si­pe­sän aiem­pien vel­ko­jen myö­hem­pään kar­hua­mi­seen vää­räl­tä tahol­ta. Krei­kan­kin ensim­mäi­nen his­to­rian­kir­joi­hin pää­ty­nyt vel­ko­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen tapah­tui jo 2400 vuot­ta sit­ten. En tie­dä, moni­ko ajat­te­lee, ettei val­tion kuu­lu­kaan koit­taa mak­saa vel­ko­jaan enää takai­sin. Sel­lai­sia­kin väit­tei­tä on esi­tet­ty, että EKP käy­tän­nös­sä voi­si nyt rahoi­tus­po­li­tii­kal­laan ajaa euroa­luet­ta liit­to­val­tio­mai­sek­si koko­nai­suu­dek­si, jon­ka talou­del­li­set sitou­muk­set sisäi­ses­ti ovat lopul­ta niin isot sen jäl­keen kun kes­kus­pan­keil­la on hal­lus­saan val­ta­va mää­rä mui­den val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja, ettei sii­tä jär­jes­tel­mäs­tä pää­se eroon ilman val­ta­van moni­mut­kai­sia talou­del­li­sia kie­mu­roi­ta eri mai­den kes­ken, jot­ka ovat poliit­ti­ses­ti käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mia rat­koa. Brexit voi olla sii­hen ver­rat­tu­na vie­lä suh­teel­li­sen yksin­ker­tai­nen asia puret­ta­vak­si. Euros­ta voi olla puo­li­mah­do­ton­ta kenen­kään enää läh­teä pois.

      Euros­ta pää­see pois käy­tän­nös­sä kai vain alka­mal­la käyt­tää jotain muu­ta (uut­ta tai van­haa) valuut­taa sen rin­nal­la, jol­loin eurot euro­mai­den val­tion­vel­koi­neen ja kes­ki­näi­si­ne euro­vel­koi­neen jäi­si­vät vähi­tel­len elä­mään omaa elä­mään­sä, ja talous alkai­si vähi­tel­len käyt­tää tois­ta valuut­taa. 1800-luvul­la maa­il­mas­sa oli pal­jon yksi­tyi­siä­kin valuut­to­ja. Bitcoi­nis­ta ei ole ollut euron kil­pai­li­jak­si aina­kaan tois­tai­sek­si. Mut­ta saa näh­dä, tulee­ko jos­sain vai­hees­sa joku glo­baa­li yksi­tyi­nen valuut­ta, joka ajai­si aidos­ti val­tio-omis­teis­ten kes­kus­pank­kien valuut­to­jen rin­nal­le tai jopa ohi.

  17. Tukah­dut­ta­mis­ta aja­tel­len kan­nat­taa muis­taa, että tilas­tol­li­nen tar­kas­te­lu toi­mii kun­nol­la vain sil­loin, kun N on tar­peek­si suu­ri. Jos tapauk­sien mää­rä las­kee tar­peek­si alas, ei voi sanoa että tar­tun­nat seu­raa­vat eks­po­nent­ti­käy­rää kos­ka tilas­tol­li­set fluk­tu­aa­tiot muut­tu­vat mer­kit­tä­vim­mik­si kuin tren­di. Yksit­täi­sil­lä tar­tut­ta­jil­la ja toi­mil­la alkaa olla sil­loin suu­ri mer­ki­tys. Opti­mis­ti­ses­ti aja­tel­tu­na voi­si sanoa, että tukah­tu­neen tau­din uudel­leen roi­hah­ta­mi­nen voi­tai­siin tämän perus­tel­la estää nopeal­la rea­goin­nil­la. Toi­saal­ta jos tämä jou­du­taan teke­mään mon­ta ker­taa, se luul­ta­vas­ti epä­on­nis­tuu ennen pitkää.

    Itse näki­sin että jär­ke­vin tapa ede­tä on käyt­tää kart­tu­vaa tie­toa kaik­kein tehok­kaim­pien ja kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teel­taan edul­li­sim­pien rajoi­tus­toi­mien tun­nis­ta­mi­seen, tes­ta­ta ja jäl­jit­tää tehok­kaas­ti ja hyö­dyn­tää tek­no­lo­gi­sia apu­vä­li­nei­tä. Näin R0 voi­tai­siin saa­da alle yhden niin, että talous pyö­rii sil­ti jol­la­kin taval­la. Tau­ti hii­pui­si vähi­tel­len pois, ja täl­lä lin­jal­la voi­tai­siin sel­vi­tä sii­hen asti, kun roko­te saadaan.

    1. Tuuk­ka:
      Tukah­dut­ta­mis­ta aja­tel­len kan­nat­taa muis­taa, että tilas­tol­li­nen tar­kas­te­lu toi­mii kun­nol­la vain sil­loin, kun N on tar­peek­si suu­ri. Jos tapauk­sien mää­rä las­kee tar­peek­si alas, ei voi sanoa että tar­tun­nat seu­raa­vat eks­po­nent­ti­käy­rää kos­ka tilas­tol­li­set fluk­tu­aa­tiot muut­tu­vat mer­kit­tä­vim­mik­si kuin tren­di. Yksit­täi­sil­lä tar­tut­ta­jil­la ja toi­mil­la alkaa olla sil­loin suu­ri mer­ki­tys. Opti­mis­ti­ses­ti aja­tel­tu­na voi­si sanoa, että tukah­tu­neen tau­din uudel­leen roi­hah­ta­mi­nen voi­tai­siin tämän perus­tel­la estää nopeal­la rea­goin­nil­la. Toi­saal­ta jos tämä jou­du­taan teke­mään mon­ta ker­taa, se luul­ta­vas­ti epä­on­nis­tuu ennen pitkää.

      Itse näki­sin että jär­ke­vin tapa ede­tä on käyt­tää kart­tu­vaa tie­toa kaik­kein tehok­kaim­pien ja kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teel­taan edul­li­sim­pien rajoi­tus­toi­mien tun­nis­ta­mi­seen, tes­ta­ta ja jäl­jit­tää tehok­kaas­ti ja hyö­dyn­tää tek­no­lo­gi­sia apu­vä­li­nei­tä. Näin R0 voi­tai­siin saa­da alle yhden niin, että talous pyö­rii sil­ti jol­la­kin taval­la. Tau­ti hii­pui­si vähi­tel­len pois, ja täl­lä lin­jal­la voi­tai­siin sel­vi­tä sii­hen asti, kun roko­te saadaan.

      Tämä on hyvä huomio.

      Mikä­li uusi tar­tun­ta­ket­ju löy­de­tään tes­tauk­sien kaut­ta, ollaan yleen­sä 2–14 vrk + tes­tausai­ka jäl­jes­sä. Tätä pitäi­si kui­ten­kin läh­teä per­kaa­maan taak­se­päin, kos­ka muu­ten on mah­dol­lis­ta, että ket­jun alku­pää ei sam­mu itsek­seen (vaik­ka R oli­si 0.9 on koh­tuul­li­sen äärel­li­nen mah­dol­li­suus, että yksi tar­tun­ta­ket­ju pyö­rii itsek­seen usei­ta kuukausia).

      Mikä­li uusi tar­tun­ta­ket­ju löy­de­tään vas­ta sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­mi­sen kaut­ta, ollaan vie­lä kau­em­pa­na tar­tun­ta­ket­jun alkupäästä.

      Kum­pi­kin näis­tä ovat han­ka­lia jäl­ji­tet­tä­viä. Se ei saa estää yrittämästä.

    2. Tuuk­ka: Tau­ti hii­pui­si vähi­tel­len pois, ja täl­lä lin­jal­la voi­tai­siin sel­vi­tä sii­hen asti, kun roko­te saadaan.

      Tukah­dut­ta­mi­nen muo­dos­tuu var­tee­no­tet­ta­vak­si vaih­toeh­dok­si, kun ote­taan huo­mioon kuin­ka pie­ni osa väes­tös­tä on tau­din sai­ras­ta­nut pahim­mis­sa­kaan pesäk­keis­sä. Se ei vie­lä rii­tä min­kään­lai­seen lau­ma­suo­jaan vaan tau­din on rie­hut­ta­va väes­tös­sä joko kau­an tai todel­la rai­lak­kaas­ti tai molem­pia. Nyt­kin on men­nyt useam­pi kuu­kausi ja sal­do on rapor­toi­duis­sa tapauk­sis­sa alle 2000 aktii­vis­ta tapaus­ta ja alle nelin­ker­tai­ses­ti sai­ras­tu­nei­den koko­nais­mää­rä. Vaik­ka tuo oli­si­kin vain 5% tapauk­sis­ta (ja voi hyvin­kin olla suu­rem­pi osuus), tähän pel­lei­lyyn menee ikui­suus. Immu­ni­tee­tin kes­tos­ta­kaan ei kai vie­lä­kään tie­de­tä mitään.

      Tukah­dut­ta­mi­nen saat­taa lopul­ta­kin olla hel­pom­paa ja hal­vem­paa. Se myös avai­si ovia mui­hin mai­hin sit­ten, kun siel­lä ale­taan maa­koh­tai­ses­ti avail­la rajo­ja. Tai aina­kin oma talous oli­si val­miim­pi maa­il­man­ta­lou­den toipumiseen.

      1. ano­nyy­mi: Tukah­dut­ta­mi­nen muo­dos­tuu var­tee­no­tet­ta­vak­si vaih­toeh­dok­si, kun ote­taan huo­mioon kuin­ka pie­ni osa väes­tös­tä on tau­din sai­ras­ta­nut pahim­mis­sa­kaan pesäk­keis­sä. Se ei vie­lä rii­tä min­kään­lai­seen lau­ma­suo­jaan vaan tau­din on rie­hut­ta­va väes­tös­sä joko kau­an tai todel­la rai­lak­kaas­ti tai molem­pia. Nyt­kin on men­nyt useam­pi kuu­kausi ja sal­do on rapor­toi­duis­sa tapauk­sis­sa alle 2000 aktii­vis­ta tapaus­ta ja alle nelin­ker­tai­ses­ti sai­ras­tu­nei­den koko­nais­mää­rä. Vaik­ka tuo oli­si­kin vain 5% tapauk­sis­ta (ja voi hyvin­kin olla suu­rem­pi osuus), tähän pel­lei­lyyn menee ikui­suus. Immu­ni­tee­tin kes­tos­ta­kaan ei kai vie­lä­kään tie­de­tä mitään.

        Tukah­dut­ta­mi­nen saat­taa lopul­ta­kin olla hel­pom­paa ja hal­vem­paa. Se myös avai­si ovia mui­hin mai­hin sit­ten, kun siel­lä ale­taan maa­koh­tai­ses­ti avail­la rajo­ja. Tai aina­kin oma talous oli­si val­miim­pi maa­il­man­ta­lou­den toipumiseen.

        Ihmi­set alka­vat nyt kulut­ta­maan pai­kal­li­ses­ti hie­man roh­keam­min kun tau­ti tun­tuu hel­lit­tä­vän, mut­ta monis­sa mais­sa kuten Yhdys­val­lois­sa kulu­tus on todel­la ala­mais­sa. Se hei­jas­te­lee Suomeenkin.

        Ihmi­set ovat täs­sä tilan­tees­sa hyvin säik­ky­jä. Ei tar­vi­ta kuin yksi iso tar­tun­ta­ket­ju Suo­mes­sa tai lähia­lu­eel­la niin ihmi­set vetäy­ty­vät takai­sin kotiin­sa. Ole­tan, että talous on niin kau­an sääs­tö­lie­kil­lä kun­nes tau­ti on laan­tu­nut nor­maa­lik­si kausi-influens­sak­si koko maailmassa.

        Kuin­ka kau­an Uusi-See­lan­ti pys­tyy pitä­mään tukah­du­tuk­sen voi­mas­sa? Roko­teh­taan sivuil­la luki, että rokot­teen kehit­tä­mi­nen vie 10 — 15 vuot­ta. Tar­koi­tan tuol­la, että ihmi­set jak­sa­vat eris­tys­tä kuu­kau­den kak­si, mut­ta entä­pä 2 — 3 vuot­ta? Suo­mes­sa­kin näkee jo, että osa ihmi­sis­tä olet­taa, että häneen virus ei tar­tu kun naa­pu­riin­kaan ei ole tarttunut.

      2. anom­muu­mi:

        Ihmi­set ovat täs­sä tilan­tees­sa hyvin säik­ky­jä. Ei tar­vi­ta kuin yksi iso tar­tun­ta­ket­ju Suo­mes­sa tai lähia­lu­eel­la niin ihmi­set vetäy­ty­vät takai­sin kotiin­sa. Ole­tan, että talous on niin kau­an sääs­tö­lie­kil­lä kun­nes tau­ti on laan­tu­nut nor­maa­lik­si kausi-influens­sak­si koko maailmassa.

        Tun­tuu vähän kum­mal­li­sel­ta, että kulu­tuk­sen romah­duk­sen taus­tal­la ole­te­taan ole­van vain ihmis­ten tar­tun­ta­pel­ko (tai tämän käsi­tyk­sen hel­pos­ti saa jos seu­raa uuti­sia ja kes­kus­te­lua). Roh­ke­ni­sin kuin­ten­kin väit­tää, että talou­del­li­nen epä­var­muus selit­tää suu­ren osan talou­den supistumisesta.

        Joku voi­si vin­ka­ta minis­te­ri Lin­ti­läl­le (ref. eili­nen tie­do­tus­ti­lai­suus), ettei auto­kau­pan hyy­ty­mi­nen joh­du sii­tä, että kan­sa­lai­set pel­käi­si­vät saa­van­sa tar­tun­nan “ren­kai­ta pot­kies­sa” — vaan ennem­min sii­tä, ettei­vät useim­mat näe talou­del­lis­ta tule­vai­suut­taan kovin­kaan taattuna.

  18. Koro­na­vi­ruk­sil­le ei ole rokot­tei­ta, kos­ka sekä SARS että MERS saa­tiin hävi­tet­tyä ennen kuin rokot­teet val­mis­tui­vat, ja nii­tä ei sit­ten viit­sit­ty teh­dä lop­puun asti. Rokot­teen teke­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole toi­vot­to­maan vai­ke­aa, niin­kuin se on esim. AIDSille.

  19. Hie­no kir­joi­tus. Nyt en voi kysee­na­lais­taa mitään yllä kir­joi­tet­tua. Arvos­tuk­se­ni sinua koh­taan on kas­va­nut kevään mit­taan. Olet ollut avoin muil­le mie­li­pi­teil­le ja uudel­le tie­dol­le ja pys­ty­nyt muok­kaa­maan aja­tuk­sia­si ajan mit­taan. Meis­sä kai­kis­sa, mut­ta eri­tyi­ses­ti meis­sä kes­ki-ikäi­sis­sä mie­his­sä, on tai­pu­mus­ta rakas­tua omiin aja­tuk­siim­me ja omaan vii­sau­teem­me ja tämä jäy­kis­tää ajat­te­lum­me ja sul­kee sen uusil­ta ideoil­ta ja aja­tuk­sil­ta. Ylpeys ei ole tur­haan yksi kuo­le­man­syn­neis­tä. Tätä tapah­tuu myös mei­tä parem­mil­le, itse Eins­tein sivuut­ti kvant­ti­teo­rian tuhah­taen “juma­la ei hei­tä noppaa”.

  20. Olen koko pan­de­mian ajan toi­vo­nut näke­vä­ni tilas­to­ja sii­tä, pal­jon­ko koro­na­vi­rus­tar­tun­ta vähen­tää sai­ras­tu­neen kes­ki­mää­räis­tä jäl­jel­lä ole­vaa elin­ai­kaa. Suo­mes­sa on uuti­soi­tu kuo­le­mis­ta 2/3 tapah­tu­van hoi­to­ko­deis­sa, jois­sa ihmi­nen viet­tää kes­ki­mää­rin kak­si vuot­ta (ennen kuo­le­maa tai sai­raa­laan siir­ty­mis­tä). Kos­ka huo­no­kun­toi­sim­mat van­huk­set var­mas­ti kuo­le­vat toden­nä­köi­sim­min, voi kar­keas­ti arvel­la, että 2/3 koro­na­kuo­le­mis­ta lyh­ten­tää elin­ai­kaa kor­kein­taan vuo­del­la sai­ras­tu­nut­ta koh­ti. Kuol­leis­ta 1/3 on hete­ro­gee­ni­sem­pi popu­laa­tion osa, mut­ta myös heis­tä suu­ri osa on ikään­ty­nei­tä ja perussairaita. 

    Las­kel­man kan­nal­ta epä­tark­kuut­ta aiheut­taa epä­var­muus tar­tun­to­jen mää­räs­tä, sekä vai­keus mää­ri­tel­lä, mikä oli­si ollut koro­naan kuol­leen jäl­jel­lä ole­va elin­ai­ka ilman tar­tun­taa. Jäl­kim­mäi­sen arvio­na voi ken­ties käyt­tää hen­ki­lön ikä­luo­kan elos­sa ole­vien ihmis­ten tämän het­ken elin­aja­no­dot­teen (kysei­ses­sä val­tios­sa) ja hänen ikän­sä välis­tä ero­tus­ta. Tämä tosin lii­ot­te­lee tau­din tap­pa­vuut­ta, sil­lä kaik­ki sai­rau­det ovat koh­ta­lok­kaam­pia huo­no­kun­toi­sil­le, joil­la oli­si muu­ten­kin vähem­män elin­vuo­sia jäl­jel­lä. Täs­sä koh­taa on syy­tä myös huo­ma­ta, että ikä­luo­kan elos­sa ole­vien edus­ta­jien tämän het­ken elin­aja­no­do­te on aina suu­rem­pi kuin, kuin koko ikä­luo­kan elinajanodote. 

    Kun tau­din aiheut­ta­ma kes­ki­mää­räi­nen elin­ajan lyhen­ty­mi­nen ker­ro­taan väki­lu­vul­la ja arvioi­dul­la sai­ras­tu­nei­den suh­teel­li­sel­la osuu­del­la, saa­daan tau­din aiheut­ta­ma kol­lek­tii­vi­nen elin­ajan lyhe­ne­mi­nen koko kan­sa­kun­nan kes­kuu­des­sa, joka on epi­de­mian vaka­vuut­ta kuvaa­va­na para­met­ri­na sel­väs­ti käyt­tö­kel­poi­sem­pi, kuin sai­ras­tu­nei­den tai kuol­lei­den mää­rä. Täs­tä voi­daan sit­ten jako­las­kul­la las­kea kes­ki­mää­räi­nen eli­niän lyhe­ne­mi­nen asu­kas­ta koh­ti, joka on koro­nan tapauk­ses­sa taa­tus­ti mini­maa­li­nen ver­rat­tu­na moneen muu­hun elä­män var­rel­la vaa­ni­vaan uhkaan.

    1. Ilpo:
      Olen koko pan­de­mian ajan toi­vo­nut näke­vä­ni tilas­to­ja sii­tä, pal­jon­ko koro­na­vi­rus­tar­tun­ta vähen­tää sai­ras­tu­neen kes­ki­mää­räis­tä jäl­jel­lä ole­vaa elinaikaa.

      Eikö tuos­ta ollut jotain muis­taak­se­ni Hesarissa?
      Lopul­ta­han tuo sel­vi­ää vas­ta, kun kaik­ki tau­din sai­ras­ta­neet ovat kuol­leet pois.

      1. Olen koko pan­de­mian ajan toi­vo­nut näke­vä­ni tilas­to­ja sii­tä, pal­jon­ko koro­na­vi­rus­tar­tun­ta vähen­tää sai­ras­tu­neen kes­ki­mää­räis­tä jäl­jel­lä ole­vaa elinaikaa.

        Eikö tuos­ta ollut jotain muis­taak­se­ni Hesarissa?
        Lopul­ta­han tuo sel­vi­ää vas­ta, kun kaik­ki tau­din sai­ras­ta­neet ovat kuol­leet pois.

        Hesa­rin las­kel­ma oli outo. Sii­nä oli kes­kii­ar­vois­tet­tu niin, että ikä­ryh­mä 60–69 ‑vuo­ti­aat oli lai­tet­tu kaik­ki 65-vuo­tiaik­si, vaik­ka ryh­mäs­sä on var­mas­ti enem­män 69- kuin 60-vuo­tiai­ta ja edel­leen oli ole­tet­tu, että sai­ras­tu­neet oli­si­vat yhtä ter­veui­tä kuin ikä­ryh­män muut. Van­hain­ko­deis­sa ollaan noin kak­si fvii­meiws­tä elin­vuot­ta,. joten van­hain­ko­deis­sa kuol­leet menet­tä­vät kes­ki­mää­rin yhden elin­vuo­den, mut­ta hei­dämn ole­tet­tiin kui­ten­kin menet­tä­vän mon­ta, kos­ka ikä­luo­kas­sa ter­veet jha hyvä­kun­toi­set elä­vät pitkään.

  21. On vahin­ko, että OS ei ole enää vah­vem­min muka­na Suo­men poli­tii­kas­sa. Tämä­kin kir­joi­tus on paras­ta pun­ta­roin­tia mitä täs­sä asias­sa on saa­tu lukea! 

    Eri­ty­ses­ti kiin­ni­tin huo­mion osaan: Talou­del­li­nen hin­ta on järkyttävä

    Kek­ko­nen jät­ti meil­le velat­to­man maan. Hol­tit­to­mat polii­tik­ko-popu­lis­tim­me ovat aiheut­ta­neet jo 107 mil­jar­dian val­tion­ve­lan ja OSn mukaan sitä tulee lisää 1,2 mil­jar­dia vii­kos­sa, ja lop­pu ei ole kun­nol­la edes näköpiirissä! 

    Suo­men talous ei ole 10 vuo­teen kas­va­nut yhtään, suu­ry­ri­tyk­set ovat hylän­neet Suo­men ja par­haat pk-yri­tyk­set ja osaa­ja mene­vät peräs­sä. Suo­mes­ta on tul­lut kil­pai­lu­ky­vy­tön maa, jos­sa ei kan­na­ta inves­toi­da ollenkaan. 

    Coro­na-sho­kin vuok­si on nyt vii­mei­nen het­ki teh­dä rea­li­ty-check / nol­la­ta mit­ta­rit Suo­men kokonaistilanteesta.

    Vaka­vat raken­neon­gel­mam­me ja työ­lain­sää­dän­tö pitää nyt heti kor­ja­ta, jot­ta voim­me tur­va­ta hyvin­voin­tim­me jat­ku­vuu­den ja hei­kom­pio­sai­sis­ta huolehtimisen. 

    Pidem­män pääl­le tämän voi­daan teh­dä vain menes­ty­vien yhtiöit­tem­me tuo­mal­la rahal­la, eikä mil­lään muul­la. Pitää siis teh­dä kan­nat­ta­va yrit­tä­mi­nen ja inves­toi­mi­nen Suo­mes­sa mahdolliseksi.

    Sil­loin suo­ma­lai­set yri­tyk­set voi­vat heit­tää kehiin par­haat kil­pai­lu­valt­tim­me: Erin­omai­nen kou­lu­tus­ta­som­me, luon­tai­nen vas­tuu­ta otta­va tii­mi­työ­tai­tom­me, kons­tai­le­ma­ton rehel­li­syys, sekä val­mius ottaa hal­lit­tua ris­kiä ja kehit­tää uutta. 

    Tuleen ei saa jää­dä makaamaan!

    Paa­si­ki­vi­kin sanoi: ”Tosi­asioi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den alku” ja Tun­te­mat­to­mas­sa sota­mies Hau­hia sanoi: “Nik­ke­li­hal­vaus on saa­ta­nan vaa­ral­li­nen tauti.”

  22. Kol­me mah­dol­li­ses­ti osin itses­tään­sel­vää pointtia:

    -Rokot­tei­den star­tup-ver­taus ontuu: vaik­ka moni (useim­mat) yrit­teis­tä epä­on­nis­tui­si­vat, niin riit­tää, että yksi­kin osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si ja sen val­mis­tus skaa­lau­tuu hel­pos­ti. Koro­na ei vai­ku­ta eri­tyi­sen her­käl­tä muta­toi­tu­maan, joten on todel­la vai­kea uskoa, että jokai­ki­nen kehit­teil­lä ole­vis­ta rokot­teis­ta on tuo­mit­tu epä­on­nis­tu­maan. Väi­te sii­tä, että vuo­den 2021 lop­puun saak­ka men­nään tiu­koil­la rajoi­tuk­sil­la, on jok­seen­kin yliam­pu­va; yhtä lail­la voi heit­tää, että Suo­men ris­ki­ryh­mä­läi­set on roko­tet­tu jo tämän vuo­den aika­na. Kaik­kein toden­nä­köi­sin ske­naa­rio lie­nee jos­sain näi­den välimaastossa.

    -Ei ole lain­kaan sel­vää, ettei­kö nime­no­maan tukah­du­tus oli­si nopein tie mah­dol­li­sim­man nor­maa­liin elä­mään — rele­vant­ti ver­tai­lu­koh­ta­han ei ole elä­mä ilman koro­naa vaan muut mah­dol­li­set stra­te­giat täs­sä tilan­tees­sa. Vii­me­ai­kais­ten vas­ta-aine­tes­tien tulok­set indi­koi­vat, että vil­leim­mis­sä­kin lau­maim­mu­ni­teet­ti­haa­veis­sa pro­ses­siin meni­si vuo­si­kausia, ja tämä aika pitäi­si elää pelos­sa ja ris­ki­ryh­mät visus­ti nel­jän sei­nän sisäl­lä. Toi­saal­ta jos rajoi­tuk­set ker­ran tehoa­vat epi­de­mi­aan yllät­tä­vän hyvin, on syy­tä opti­mis­miin sen suh­teen, että on löy­det­tä­vis­sä koh­tuul­li­sen kevyi­tä mut­ta hyvin tehoa­via täs­mä­toi­mia epi­de­mian hil­lit­se­mi­sek­si (mas­kit, kon­sert­ti­kiel­lot, pika­tes­tit lentokentällä,…).

    -Ehkä tär­kein opti­mis­min aihe: viruk­ses­ta ja sen leviä­mi­ses­tä opi­taan koko ajan lisää. Monet edis­ty­sas­ke­leet ovat yksi­nään pie­niä mut­ta yhdes­sä mer­kit­tä­viä: opim­me lisää tar­tun­ta­me­ka­nis­meis­ta ja tehok­kaas­ta suo­jau­tu­mi­ses­ta, tes­tit nopeu­tu­vat ja hal­pe­ne­vat, sai­ras­tu­nei­den hoi­to kehit­tyy, jne. Sii­nä­kin epä­to­den­nä­köi­ses­sä ääri­ta­pauk­ses­sa, että roko­tet­ta ei kos­kaan tuli­si, yhteis­kun­ta pää­si­si kyl­lä hil­jal­leen takai­sin jaloil­leen, eikä saman­lai­siin kuo­lin­lu­kui­hin pää­dyt­täi­si kuin mitä jos­sain Lom­bar­dias­sa on tämän kevään aika­na näh­ty. Tätä­hän Teg­nell ja hänen kou­lu­kun­tan­sa eivät halua mil­lään myön­tää: monet Ruot­sis­sa tapah­tu­neis­ta kuo­le­mis­ta ovat olleet täy­sin tur­hia ja oli­si­vat olleet väl­tet­tä­vis­sä, jos hei­dän rajoi­tus­toi­men­sa oli­si­vat olleet edes hie­man tehok­kaam­pia heti alkuun.

    1. -Rokot­tei­den star­tup-ver­taus ontuu: vaik­ka moni (useim­mat) yrit­teis­tä epä­on­nis­tui­si­vat, niin riit­tää, että yksi­kin osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si ja sen val­mis­tus skaa­lau­tuu helposti.

      TYar­koi­tin täl­lä ver­tauk­sel­la start up ‑yri­tys­ten kat­teet­to­man opti­mis­ti­siin tule­vai­suu­den­ku­viin usko satu­mai­sen nopeas­ta ete­ne­mi­ses­tä. Kat­teet­to­mil­la lupauk­sil­la haa­li­ty­aan rahoi­tus­ta ja yri­te­tään saa­da tilaa tule­vil­la markkinoilla.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: TYar­koi­tin täl­lä ver­tauk­sel­la start up ‑yri­tys­ten kat­teet­to­man opti­mis­ti­siin tule­vai­suu­den­ku­viin usko satu­mai­sen nopeas­ta ete­ne­mi­ses­tä. Kat­teet­to­mil­la lupauk­sil­la haa­li­ty­aan rahoi­tus­ta ja yri­te­tään saa­da tilaa tule­vil­la markkinoilla.

        Eipä noil­la orga­ni­saa­tioil­la, jot­ka roko­tet­ta etu­riin­ta­mas­sa duu­naa ja sitä muka­mas hypet­tää, tai­da olla kovaa pulaa pulaa rahoi­tuk­ses­ta. Mark­ki­noi­den val­taa­mi­nen ensim­mäi­se­nä riip­puu onnes­ta ja viran­omais­ten toi­min­nas­ta, kos­ka avai­na­se­mas­sa on nyt klii­ni­set tes­tit, kan­di­taa­tit­han on jo valit­tu eli tut­ki­mus­työ taval­laan teh­ty. Veik­kaan, että jol­lain Bill Gate­sil­la (Oxford) tai Kii­nan val­tiol­la on rahaa sel­lai­sia jär­jes­tää niin pal­jon kuin tar­vet­ta on. 

        Jos roko­te osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si, ei sen val­mis­ta­mi­seen ja jake­luun rahaa tar­vi star­tu­pin tapaan ker­jä­tä. Pikem­min päin vas­toin, saa vali­ta, kenet pääs­tää mukaan.

        Mut­ta arvai­lun varas­sa hom­ma tie­ys­ti on. Jos roko­te­kan­di­taat­te­ja on, sano­taan vaik­ka, 1200, ker­too se kui­ten­kin sii­tä, että usko on kova ja tulos­ta toden­nä­köi­ses­ti syn­tyy. Jos hyvin käy, tämän vuo­den puo­lel­la, ehkä jo syk­syl­lä, alkaa ris­ki­ryh­mien rokot­ta­mi­nen, kuten on usein todettu.

      2. Kii­nan val­tiol­la on rahaa sel­lai­sia jär­jes­tää niin pal­jon kuin tar­vet­ta on. 

        Kii­nal­la on täs­sä val­ta­va etu puo­lel­laan: Mil­joo­na uiguu­ria kes­ki­tys­lei­ril­lä käy­tet­tä­väk­si testeihin. 🙁

      3. Eihän kyse ole var­mas­ti rokot­tei­den puut­tees­ta, vaan nii­de tes­taa­mi­seen kulu­vas­ta ajasta.

        Muis­taak­se­ni GlaxoS­mithKli­nen Suo­men edus­ta­ja sanoi, että puo­les­sa vuoc­des­sa voi­daan saa­da roko­te, mut­ta kos­ka nii­tä on tar­koi­tus jakaa mil­joo­nil­le, oli­si syy­tä myös tes­ta­ta hyvin eli sii­nä meni­si sit­ten se vuosi. 

        Nii­tä vähem­män tes­tat­tu­ja rokot­tei­ta voi­si jakaa ris­ki­ryh­mil­le, mut­ta hei­kom­man tes­tauk­sen vuok­si nii­tä ei kan­nat­tai­si jakaa niil­le, joil­le tau­ti ei ole kovin vaarallinen.

        os hyvin käy, tämän vuo­den puo­lel­la, ehkä jo syk­syl­lä, alkaa ris­ki­ryh­mien rokot­ta­mi­nen, kuten on usein todettu.”

        Juu­ri näin.

  23. Mas­ki­pak­ko koh­taa­mi­sis­sa ja tur­va­vä­lin piden­tä­mi­nen näyt­täi­si­vät ole­van Suo­mes­sa käyt­tä­mät­tö­miä kei­no­ja tukah­dut­ta­mi­sen apu­vä­li­nei­nä. Mut­ta tuo mas­kien kans­sa sekoi­lu STM ja THL ‑pai­kois­sa on käsit­tä­mä­tön­tä. Nyt tut­ki­taan, miten pitäi­si tutkia!
    Mas­kien tuo­tan­toon oli­si han­kit­ta­va ehkä 16 kpl auto­maat­ti­tuo­tan­to­lin­jaa a’ 100 000 euroa, jot­ta saa­tai­siin mas­kit kai­kil­le päi­vit­täin. Mas­ki toi­mii tar­tun­to­ja alen­ta­vas­ti, jos kaik­ki käyt­tää (var­sin­kin oireet­to­mat tartuttajat).

    1. Tuo mas­ki­pak­ko ja tur­va­vä­li ei toi­mi. Suu­rin osa ihmi­si­tä ei näy­tä käyt­tä­vän edes kaup­pa­kes­kus­ten ilmai­sia käsi­de­se­jä ja useim­mi­ten tur­va­väeis­tä ei ole tietoakaan.

      Kat­ta­va­han tämä minun empii­ri­nen havain­to ei ole, mut­ta anta­nee osviittaa.

      1. anom­muu­mi:
        Tuo mas­ki­pak­ko ja tur­va­vä­li ei toi­mi. Suu­rin osa ihmi­si­tä ei näy­tä käyt­tä­vän edes kaup­pa­kes­kus­ten ilmai­sia käsi­de­se­jä ja useim­mi­ten tur­va­väeis­tä ei ole tietoakaan. 

        Kos­ka ei ole sosi­aa­lis­ta pai­net­ta. Tuli­si­ko jos oli­si pak­ko peh­mei­den suo­si­tus­ten (tai jopa suo­si­tus­ten puut­teen) sijas­ta? Mas­keis­ta tosin tie­do­te­taan enem­män miten ne voi olla käyt­tä­jäl­le vaa­rak­si yms.

        Jos tuol­lais­ta käy­tös­tä halu­taan, tie­do­tus­ta ja ohjet­ta pitäi­si tul­la joka tuutista.

        Ero voi olla pai­kal­li­nen ja iso. Vii­me vii­kol­la kau­pas­sa edes­sä­ni oli 6 hlö siis­tein välein ja heis­tä kol­me oli mas­kis­sa. Välil­lä taas ei näe yhtään. Sosi­aa­li­nen pel­ko mas­kin käyt­töön on var­mas­ti yksi teki­jä. (miten muut rea­goi, kat­soo­ko ne kieroon, ‚…?)

      2. Her­raH­ki: Kos­ka ei ole sosi­aa­lis­ta pai­net­ta. Tuli­si­ko jos oli­si pak­ko peh­mei­den suo­si­tus­ten (tai jopa suo­si­tus­ten puut­teen) sijas­ta? Mas­keis­ta tosin tie­do­te­taan enem­män miten ne voi olla käyt­tä­jäl­le Sosi­aa­li­nen pel­ko mas­kin käyt­töön on var­mas­ti yksi teki­jä. (miten muut rea­goi, kat­soo­ko ne kieroon, ‚…?)
        Itse koen että mas­kin käyt­tö antoi juu­ri­kin sitä väli­mat­kaa jul­ki­sis­sa tilois­sa, kun muut vie­lä eivät käyt­tä­neet mas­kia. Väliä­kö sil­lä kat­soi­vat­ko kie­roon, kun­han teki­vät sen kau­ka­na minusta. 

  24. Hyvä kir­joi­tus! Suh­tau­dun tule­vai­suu­teen pal­jon posi­tii­vi­sem­min sik­si, että en usko ihmis­ten jak­sa­van pelä­tä virus­ta näin pit­kään ja suos­tu­van rajoit­ta­maan elä­mään­sä. Tämän takia en usko, että oli­si mah­dol­lis­ta pitää rajoi­tuk­sia vuo­teen 2021. Ihmi­set eivät suos­tui­si sii­hen ja oli­si poliit­ti­nen itse­mur­ha eris­tää ihmi­siä vas­toin hei­dän tah­to­aan. Lopul­ta olem­me riit­tä­vän ”karais­tu­nei­ta” koh­taa­maan viruk­sen ja elä­mään sen läpi.

  25. Juma­lan­pal­ve­luk­sia ja klas­si­sen musii­kin kon­sert­te­ja ei tul­la näke­mään ennen vuot­ta 2022. Molem­mis­sa osal­lis­tu­jat pai­not­tu­vat ris­ki­ryh­mään ja juma­lan­pal­ve­luk­sis­sa vei­sa­taan vie­lä virsiä.”

    Juma­lan­pal­ve­luk­set, joi­hin seu­ra­kun­ta pää­see mukaan, alka­vat kesä­kuun 2020 ensim­mäi­se­nä sun­nun­tais­ta eteen­päin, pää­asias­sa alkaen 7.6.2020 klo 10. Osal­lis­tu­mis­ra­ja­na 50 hen­keä, kuten hal­li­tuk­sen pää­tök­ses­sä on lin­jat­tu. Pie­ni­mis­sä seu­ra­kun­nis­sa kir­kois­sa ei ole kesä­ai­kaan kon­fir­maa­tio­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia ja lukuu­not­ta­mat­ta nor­maa­lis­ti­kaan yli 50 hen­keä ker­ral­la. Jot­kut isom­mat seu­ra­kun­nat jou­tu­ne­vat teke­mään jotain rajaus­käy­tän­tö­jä tar­peen mukaan, tai jär­jes­tä­mään useam­pia juma­lan­pal­ve­luk­sia peräk­käin, jot­tei kävi­jä­mää­rä yli­ty. Tosin kävi­jä­mää­rä las­ke­nee se, että juma­lan­pal­ve­luk­set tar­jot­ta­neen myös kesä­ai­kaan myös verk­ko­vaih­toeh­to­na, ja osa nor­maa­lis­ti juma­lan­pal­ve­luk­siin pai­kan pääl­lä osal­lis­tu­va seu­ran­nee juma­lan­pal­ve­luk­sia sit­ten kotoa käsin. Juma­lan­pal­ve­lus­ten alka­mi­ses­ta val­tion aset­ta­mat rajat ja ohjeet huo­mioi­den 7.6.2020 alkaen ovat useat seu­ra­kun­nat jo tiedottaneet.

    Klas­si­sen musii­kin kon­sert­tien osal­ta ei ole tie­toa, miten nii­tä jär­jes­te­tään kesä­kuus­ta eteen­päin. Ole­tet­ta­vas­ti kesäl­lä 2020 jär­jes­te­tään klas­si­sen musii­kin kon­ser­teis­ta lähin­nä vain pie­ni­muo­toi­sia enin­tään 50 läs­nä ole­van laa­jui­sia kon­sert­te­ja, jois­sa on soo­loe­siin­ty­jä tai vaik­ka­pa duo.

  26. Hesa­rin jutun https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006506044.html mukaan Islan­nis­sa käy­te­tään seu­ran­ta­so­vel­lus­ta joka vai­kut­taa yllät­tä­vän hyväl­tä kom­pro­mis­sil­ta yksi­tyi­syy­den ja oikeuk­sien välil­tä. Käyt­tä­jän puhe­lin tal­len­taa pai­kal­li­ses­ti GPS-tie­to­ja käyt­tä­jän oman muis­tin tuek­si, ja käyt­tä­jä voi vali­ta luo­vut­taa­ko tie­dot vai ei. Seu­ran­ta ei ole sen ihmi­soi­keus­vas­tai­sem­paa kuin taval­li­nen jäl­ji­tys, mut­ta kui­ten­kin tehokkaampaa.

    Luu­len että myös tehok­kuus esim. baa­reis­sa, suu­reh­kois­sa yksi­tyis­ti­lai­suuk­sis­sa tai vas­taa­vis­sa tapah­tu­vien tar­tun­to­jen jäl­jit­tä­mi­seen on parem­pi kuin blue­tooth-jäl­ji­tyk­ses­sä joka toi­mii vain jos tar­peek­si monel­la on blue­tooth-jäl­ji­tin. Jos tar­tun­nan saa­nut jol­la ei ole blue­tooth-jäl­ji­tys­so­vel­lus­ta mut­ta joka muis­taa olleen­sa baa­ris­sa X kel­lon­ai­kaan Y, vapaa­eh­tois­ta GPS-tie­toa voi hel­poh­kos­ti hyödyntää.

  27. Las­ten ja nuor­ten koro­na­vi­rus­kuo­le­mia ei Suo­mes­sa ole todet­tu lain­kaan (THL). Täl­le­hän täy­tyy olla syy.

    Suo­mes­sa ei koro­na ole las­ten ja nuor­ten kuo­lin­syy edes leu­ke­mia­po­ti­lail­la tai muil­la syö­pä­lää­ki­tyil­lä. Sil­loin myös lap­sia ja nuo­ria odot­tai­si meneh­ty­vän immuu­ni­va­jauk­seen teho­hoi­dos­ta huo­li­mat­ta. Kos­ka näin ei tapah­du, päät­te­len että nuo­rem­mat ikä­luo­kat ovat jotain kaut­ta saa­neet immuu­ni­tee­tin jo ennen hovid-19-koro­nae­pi­de­mian puhkeamista.

    On muu­ta­ma yli 90-vuo­tias, jot­ka Osmo aiem­min mai­nit­si. He lap­se­na sel­vi­si­vät espan­jan­tau­dis­ta ja sik­si he näyt­tä­vät pelas­tu­van nyt myös koro­nal­ta. Nykyi­nen koro­na­han on muun­tu­nut espanjantauti.

    Voi­si­ko olla niin päin, että van­hem­mil­ta ikä­luo­kil­ta puut­tuu immuu­ni­suo­ja, jon­ka tuo muka­naan esi­mer­kik­si nuo­rem­pien ikä­luok­kien pote­ma las­ten­sai­raus? Tämä sai­raus voi­si olla saman koro­na­per­heen mel­ko vaa­ra­ton uudeh­ko muun­nos ja se tar­vit­see levi­täk­seen vaik­ka­pa pik­ku­las­ten päi­vä­hoi­don kal­tai­sia olo­suh­tei­ta. Yli 70 vuo­tiai­den ris­ki­ryh­mä­läis­ten ja monien sitä nuo­rem­pien­kin lap­suu­des­sa pik­ku­lap­set pidet­tiin koto­na eikä hoi­to­ryh­mis­sä, jot­ka koos­tu­vat monen per­heen lap­sis­ta eri puo­lil­ta paik­ka­kun­taa, mikä takaa sai­rauk­sien kat­ta­van leviämisen. 

    Mikä­li sel­lai­nen tau­ti todel­la on ole­mas­sa, joka tekee lap­set immuu­nik­si koro­nal­le eikä ole edes kovin vaa­ral­li­nen, tau­ti pitää tar­tut­taa muu­hun­kin väes­töön. Sii­nä oli­si rokote.

    Kui­ten­kin aina pitäi­si jää­dä auk­ko­ja, mikä­li kysees­sä on tart­tu­va tau­ti. Jos löy­tyy mai­ta tai aluei­ta, jois­sa tava­taan usean lap­sen tai nuo­ren sai­ras­tu­mi­sia koro­na­vi­ruk­seen, se oli­si todis­te las­ten­tau­ti­teo­rial­le. Nyt ihme­tel­lään, mik­si koro­na iskee pahi­ten Yhdys­val­tain par­haas­sa iäs­sä oleviin.

    Puut­tu­vat perus­teet rivien välis­sä, kun huo­lel­la lukee
    https://yle.fi/uutiset/3–10464642

    1. Nykyi­nen koro­na­han on muun­tu­nut espanjantauti.

      NO EI TODELLAKAAN OLE! Espan­jan­tau­ti oli influens­sa, hyvin lähel­lä vuo­dern 2009 sika-influens­saa. Kyse on aivan eri virusperheestä.

    2. Jyr­ki Pato­mä­ki:

      Voi­si­ko olla niin päin, että van­hem­mil­ta ikä­luo­kil­ta puut­tuu immuu­ni­suo­ja, jon­ka tuo muka­naan esi­mer­kik­si nuo­rem­pien ikä­luok­kien pote­ma las­ten­sai­raus? Tämä sai­raus voi­si olla saman koro­na­per­heen mel­ko vaa­ra­ton uudeh­ko muun­nos ja se tar­vit­see levi­täk­seen vaik­ka­pa pik­ku­las­ten päi­vä­hoi­don kal­tai­sia olo­suh­tei­ta. Yli 70 vuo­tiai­den ris­ki­ryh­mä­läis­ten ja monien sitä nuo­rem­pien­kin lap­suu­des­sa pik­ku­lap­set pidet­tiin koto­na eikä hoi­to­ryh­mis­sä, jot­ka koos­tu­vat monen per­heen lap­sis­ta eri puo­lil­ta paik­ka­kun­taa, mikä takaa sai­rauk­sien kat­ta­van leviämisen. 

      Tämän teo­rian kumo­aa jo se, että koto­na ilman päi­vä­ko­tia elä­neet esim 2 vuo­ti­aat eivät sai­ras­tu koronaan.

  28. Niin, ja yri­tys­tuis­ta vie­lä. Jos/kun yri­tyk­sil­le pitää mak­saa tukea, eikö mak­set­tu tuki voi­si olla jon­kin­lai­nen yksin­ker­tai­nen funk­tio esi­mer­kik­si vii­mei­sen vuo­den aika­na mak­se­tuis­ta työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta, arvon­li­sä­ve­rois­ta ja yhtei­sö­ve­rois­ta? Jos halu­aa oikein ilkeäk­si, niin ehkä pitäi­si jol­la­kin taval­la las­kea noi­den tulo. Jos ei ole mak­sa­nut jota­kin nois­ta vero­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta, niin tus­kin sel­lai­nen yri­tys yhteis­kun­nan tukea­kaan kovin pal­jon tarvitsee? 

    Tär­ke­ää on, että tuki ei oli­si tar­ve­har­kin­tai­nen. Sii­nä lyö­täi­siin kor­vil­le niin että soi nii­tä yrit­tä­jiä jot­ka ovat pitä­neet yri­tyk­sen­sä taseen tukevana.

    1. Monen ravin­to­lan koh­dal­la voi myös kysyä, oli­si­ko val­ta­kun­nan kan­nal­ta parem­pi jos nii­tä ei oli­si ollen­kaan. Jat­ku­vat kon­kurs­sit ja start­ti­ra­hat, anka­ra tai jopa hyväk­si­käyt­tä­vä työ­kult­tuu­ri, hygie­niaon­gel­mat, veron­kier­to, lii­ke­toi­min­nan ja työ­suh­tei­den vero­tuot­to pal­jon pie­nem­pi kuin ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den ja hei­dän per­hei­den­sä aiheut­ta­mat jul­ki­set menot.

      Jos ravin­to­la menee kon­kurs­siin, tuhou­tuu ver­rat­tain vähän pääomaa.

      1. Olli S:
        Jos ravin­to­la menee kon­kurs­siin, tuhou­tuu ver­rat­tain vähän pääomaa. 

        Täs­tä ei mie­les­tä­ni kes­kus­tel­la tar­peek­si. Kär­jis­täen on täy­sin eri asia jos ravin­to­la ajau­tuu ongel­maan ver­rat­tu­na vaik­ka teol­li­suus­yri­tyk­seen, teol­li­suus vaa­tii pal­jon enem­män inves­toin­tia sekä pit­kä­jän­teis­tä työ­tä että nii­den kaa­tu­mi­nen on tra­ge­dia. Kui­ten­kin sil­lä ole­tuk­sel­la että kysei­nen teol­li­suus­yri­tys on vie­lä suu­rin piir­tein moder­ni ja kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Sel­lai­sen teol­li­suu­den tuki­ra­hoil­la työn­tä­mi­nen läpi krii­sin, mikä on kuris­tu­nut ja kuih­tu­nut jo vuo­sia kehit­ty­neem­pien ja ket­te­räm­pien kil­pai­li­joi­den pai­nees­sa on vain teko­hen­gi­tys­tä ja rahanhaaskausta.
        Ylei­ses­ti ottaen voi­daan puhua aloi­tus­kyn­nyk­ses­tä tie­tyil­lä mark­ki­noil­la. Auto­jen ja len­to­ko­nei­den val­mis­tuk­ses­sa aloi­tus­kyn­nys on äärim­mäi­sen kor­keal­la, bur­ge­rei­den ja ravin­to­la­ruu­an val­mis­tuk­ses­sa kyn­nys taas on mata­lal­la. Täl­lais­ten mata­lan kyn­nys­ten alo­jen tuke­mi­nen on rahan­haas­kaus­ta. Lisäk­si tuki var­mis­taa, että kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat saa­vat var­mas­ti vuo­kran­sa samal­la kun moni muu kär­sii, tämä on epä­rei­lua mones­sa­kin mie­les­sä. Tosin län­si­maa­lai­nen jäl­ki­teol­li­nen mark­ki­na­ta­lous kes­kit­tyy pää­asias­sa omai­suusar­vo­jen tur­vaa­mi­seen, EKP lipun­kan­ta­ja­na etulinjassa.

  29. Juu­ri tul­leen tie­don mukaan vain 5 % espan­ja­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mis­ta epi­de­mia­mais­ta, mut­ta tämän vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­lä­kin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

    1. Otto J:
      Juu­ri tul­leen tie­don mukaan vain 5 % espan­ja­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koronan. 

      Väki­lu­ku 47 mil­joo­naa ja 27 000 kuol­lut eli noin 1,1 % sairastaneista.

    2. Otto J:
      Juu­ri tul­leen tie­don mukaan vain 5 % espan­ja­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mis­ta epi­de­mia­mais­ta, mut­ta tämän vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­lä­kin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

      Täy­tyy var­maan vaih­taa nimi­merk­kiä kun tän­ne on näh­tä­väs­ti kom­men­toi­nut toi­nen­kin Jaak­ko. Asiaan:

      Panin mer­kil­le tuon saman uuti­sen. Eihän se kovin roh­kai­se­va ole. Onhan täs­sä­kin blo­gis­sa tosin poh­dit­tu sitä miten luo­tet­ta­via nuo vas­ta-aine­tes­tit ovat ja kyl­lä sii­hen ilmeis­tä epä­var­muut­ta liit­tyy, mut­ta ei tuo­ta tes­ti­tu­los­ta pakoon pää­se eli Espan­jas­sa kuten muu­al­la­kin on odo­tet­ta­vis­sa lisää kuo­li­nuh­re­ja. Oli miten oli, joten­kin tuon viruk­sen kans­sa pitäi­si oppia elä­mään, kos­ka vai­kut­taa hyvin vah­vas­ti sil­tä, ettei se myös­kään mihin­kään katoa ja roko­tet­ta saa­daan vie­lä odot­taa. Ei tun­nu ihan hyväl­tä aja­tuk­sel­ta sekään, että elet­täi­siin täm­möi­ses­sä kol­lek­tii­vi­ses­sa kau­hus­sa seu­raa­vat kak­si vuot­ta. Itse miet­ti­sin vähän sitä­kin, että mitä täs­sä lopul­ta pelä­tään, kuo­le­maa vai jotain muu­ta? Iso uuti­nen saa­tiin sii­tä­kin, että Jari Lit­ma­nen sai­ras­ti tätä virus­tau­tia nel­jä viik­koa ja ker­toi olleen­sa kipeäm­pi kuin iki­nä. Mut­ta hen­gis­sä hän on eikä ilmei­ses­ti ole menet­tä­nyt työ­ky­ky­ään tms.

      1. Jos kuol­lei­suus on pro­sent­ti, ja lau­maim­mu­ni­teet­ti vaa­tii 60% väes­tös­tä sai­ras­tu­mi­sen, niin lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii Suo­mes­sa 30 000 kuo­lo­nuh­ria. Tämä kai se suu­rin asia on, mitä pelä­tään, vaik­ka ei myös­kään se, että 3 mil­joo­naa sai­ras­taa erit­täin ikä­vän tau­din suin­kaan mikään mer­ki­tyk­se­tön seik­ka ole, tai aina­kaan sen ei pitäi­si olla.

        Ennen kuin näin radi­kaa­liin jut­tuun kuin lau­maim­mu­ni­tee­tin hake­mi­seen sai­ras­ta­mi­sen kaut­ta todel­la läh­de­tään, oli­si syy­tä aika tark­kaan tut­kia ja var­mis­taa, että kaik­ki muut vaih­toeh­dot todel­la­kin ovat vie­lä huonompia.

      2. Miik­ka Lah­ti:
        Jos kuol­lei­suus on pro­sent­ti, ja lau­maim­mu­ni­teet­ti vaa­tii 60% väes­tös­tä sai­ras­tu­mi­sen, niin lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii Suo­mes­sa 30 000 kuo­lo­nuh­ria. Tämä kai se suu­rin asia on, mitä pelä­tään, vaik­ka ei myös­kään se, että 3 mil­joo­naa sai­ras­taa erit­täin ikä­vän tau­din suin­kaan mikään mer­ki­tyk­se­tön seik­ka ole, tai aina­kaan sen ei pitäi­si olla.

        Ennen kuin näin radi­kaa­liin jut­tuun kuin lau­maim­mu­ni­tee­tin hake­mi­seen sai­ras­ta­mi­sen kaut­ta todel­la läh­de­tään, oli­si syy­tä aika tark­kaan tut­kia ja var­mis­taa, että kaik­ki muut vaih­toeh­dot todel­la­kin ovat vie­lä huonompia.

        Mitä suu­rem­mis­ta luvuis­ta las­ke­taan, sitä enem­män vai­ku­tus­ta lop­pu­tu­lok­seen on aina pie­nil­lä­kin muu­tok­sil­la noi­hin suh­de­lu­kui­hin. Jos las­ke­taan koko maa­il­man väes­tös­tä, pro­mil­len kuol­lei­suu­del­la ja puo­len pro­mil­len kuol­lei­suu­del­la on mil­joo­nien ero. Yhtä kaik­ki puhu­taan mil­joo­nis­ta kui­ten­kin. Kuol­lei­suusas­teet ovat joka tapauk­ses­sa arvioi­ta, joten vai­ke­aa tai­tei­lua tuon­kin kans­sa tulee.

        Ei kär­si­mys ole mer­ki­tyk­se­tön asia, en tar­koi­ta sitä. Olen ollut havait­se­vi­na­ni vain huo­mat­ta­van pal­jon uuti­sia, jois­sa on sitee­rat­tu ihmi­siä tyy­liin “Usko­kaa minua, te ette todel­la­kaan halua tätä tau­tia”. Ei var­mas­ti halu­ta, sii­nä ei lie­ne mitään epä­sel­vää. Mut­ta olo­suh­teet huo­mioon ottaen se on minus­ta hiu­kan naii­vi lähestymistapa.

        Mitä tar­koi­tat täs­sä lau­maim­mu­ni­tee­tin “hake­mi­sel­la”? Tilan­ne on tämä: roko­tet­ta ei ole, eikä toden­nä­köi­ses­ti tule aina­kaan vuo­teen. Useat arvo­val­tai­set asian­tun­ti­jat usko­vat, että virus­ta ei voi tukah­dut­taa pysy­väs­ti. Yhteis­kun­tam­me ei muo­dos­tu yksit­täi­sis­tä oma­va­rai­sis­ta hei­mois­ta, jot­ka eivät ole teke­mi­sis­sä tois­ten­sa kans­sa, vaan meil­lä on vah­va kes­ki­näis­riip­pu­vuus toi­sis­tam­me. Rajoit­taa voi, mut­ta teho ei ole kui­ten­kaan 100 %. Roko­tet­ta odo­tel­les­sa mei­dän täy­tyy joka tapauk­ses­sa sie­tää jokin mää­rä kuo­li­nuh­re­ja ja sai­raus­päi­viä. Mitä enem­män muu­ta elä­mää rajoi­te­taan, sen enem­män tulee sivu­vai­ku­tuk­se­na mui­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, mukaan­lu­kien toden­nä­köi­ses­ti myös pysy­viä ter­vey­del­li­siä hait­to­ja ja jopa kuo­le­man­ta­pauk­sia. Jos jat­ke­taan esim. vuo­si kovil­la rajoi­tuk­sil­la, tulee todel­la iso oheis­hy­vin­voin­ti­tap­pio. Pitää varoa tätä “leik­kaus onnis­tui, mut­ta poti­las kuoli”-tilannettakin.

      3. Jaak­ko K: Täy­tyy var­maan vaih­taa nimi­merk­kiä kun tän­ne on näh­tä­väs­ti kom­men­toi­nut toi­nen­kin Jaak­ko. Asiaan:

        Panin mer­kil­le tuon saman uuti­sen. Eihän se kovin roh­kai­se­va ole. Onhan täs­sä­kin blo­gis­sa tosin poh­dit­tu sitä miten luo­tet­ta­via nuo vas­ta-aine­tes­tit ovat ja kyl­lä sii­hen ilmeis­tä epä­var­muut­ta liit­tyy, mut­ta ei tuo­ta tes­ti­tu­los­ta pakoon pää­se eli Espan­jas­sa kuten muu­al­la­kin on odo­tet­ta­vis­sa lisää kuo­li­nuh­re­ja. Oli miten oli, joten­kin tuon viruk­sen kans­sa pitäi­si oppia elä­mään, kos­ka vai­kut­taa hyvin vah­vas­ti sil­tä, ettei se myös­kään mihin­kään katoa ja roko­tet­ta saa­daan vie­lä odot­taa. Ei tun­nu ihan hyväl­tä aja­tuk­sel­ta sekään, että elet­täi­siin täm­möi­ses­sä kol­lek­tii­vi­ses­sa kau­hus­sa seu­raa­vat kak­si vuot­ta. Itse miet­ti­sin vähän sitä­kin, että mitä täs­sä lopul­ta pelä­tään, kuo­le­maa vai jotain muu­ta? Iso uuti­nen saa­tiin sii­tä­kin, että Jari Lit­ma­nen sai­ras­ti tätä virus­tau­tia nel­jä viik­koa ja ker­toi olleen­sa kipeäm­pi kuin iki­nä. Mut­ta hen­gis­sä hän on eikä ilmei­ses­ti ole menet­tä­nyt työ­ky­ky­ään tms.

        Vosi­ko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sai­ras­taa lie­vä­nä niin vas­ta-ainei­ta ei edes ker­kiä muo­dos­tu­maan vaan ainoa tie­to tau­dis­ta on muis­ti­so­luis­sa? Käsit­tääk­se­ni tuon kui­ten­kin pitäi­si olla riit­tä­vä suoja.

      4. anom­muu­mi: Vosi­ko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sai­ras­taa lie­vä­nä niin vas­ta-ainei­ta ei edes ker­kiä muo­dos­tu­maan vaan ainoa tie­to tau­dis­ta on muis­ti­so­luis­sa? Käsit­tääk­se­ni tuon kui­ten­kin pitäi­si olla riit­tä­vä suoja.

        On jotain tuon­tyyp­pis­tä arvail­tu. Oma lää­ke­tie­teel­li­nen osaa­mi­se­ni on sen ver­ran vähäis­tä, etten osaa tuo­hon sanoa kuin että mah­dol­lis­ta se on. Ongel­ma on sii­nä, että tuol­le on var­maan hyvin vai­kea löy­tää todis­tusai­neis­toa, vrt. vas­ta-aine­tes­ti. Jokin tuom­moi­nen teki­jä voi­si selit­tää aina­kin osit­tain sen, mik­si Ruot­sis­sa ei ole näh­däk­se­ni mitään kata­stro­fia vaik­ka siel­lä rajoi­tuk­set ovat olleet huo­mat­ta­vas­ti lie­vem­piä kuin meillä.

      5. anom­muu­mi: Vosi­ko sit­ten olla niin, että jos koro­nan sai­ras­taa lie­vä­nä niin vas­ta-ainei­ta ei edes ker­kiä muo­dos­tu­maan vaan ainoa tie­to tau­dis­ta on muis­ti­so­luis­sa? Käsit­tääk­se­ni tuon kui­ten­kin pitäi­si olla riit­tä­vä suoja. 

        Aina­kaan mitään poli­tiik­kaa ei voi perus­taa täl­lai­sen toi­vea­jat­te­lun varaan.

    3. Otto J:
      Juu­ri tul­leen tie­don mukaan vain 5 % espan­ja­lai­sis­ta on sai­ras­ta­nut koro­nan. Espan­ja on ollut yksi pahim­mis­ta epi­de­mia­mais­ta, mut­ta tämän vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen alus­ta­van tulok­sen perus­teel­la siel­lä­kin on lau­maim­mu­ni­teet­ti kaukana.

      Käsit­tääk­se­ni lau­maim­mu­ni­tee­til­la ei ole enää vii­mei­sim­pien tulos­ten jäl­keen enää muu­ta poh­jaa kuin se että se on Suo­men tar­tun­ta­tau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­van viran­omai­sen valin­ta. Mik­si, se on mysteeri.

      Lau­maim­mu­ni­teet­ti on myös hal­li­tuk­sen valin­ta. Tosin hal­li­tus jou­tui teke­mään rat­kai­sun­sa THL:n aikai­sem­man immu­ni­teet­ti­lu­ke­man perus­teel­la jos­sa näyt­tää olleen ker­ta­luo­kan vir­he — oli­si­ko tuos­sa syy­tä ava­ta stra­te­gia­pää­tös uudestaan.

      1. K.k.: Käsit­tääk­se­ni lau­maim­mu­ni­tee­til­la ei ole enää vii­mei­sim­pien tulos­ten jäl­keen enää muu­ta poh­jaa kuin se että se on Suo­men tar­tun­ta­tau­tien tor­jun­nas­ta vas­taa­van viran­omai­sen valin­ta. Mik­si, se on mysteeri.

        Lau­maim­mu­ni­teet­ti on myös hal­li­tuk­sen valin­ta. Tosin hal­li­tus jou­tui teke­mään rat­kai­sun­sa THL:n aikai­sem­man immu­ni­teet­ti­lu­ke­man perus­teel­la jos­sa näyt­tää olleen ker­ta­luo­kan vir­he – oli­si­ko tuos­sa syy­tä ava­ta stra­te­gia­pää­tös uudestaan.

        Lau­maim­mu­ni­teet­ti on soi­nin­vaa­ran pää­hän­pint­ty­mä, jol­le aja­tuk­sel­leen on kovas­ti saa­nut Suo­mes­sa media­jul­ki­suut­ta. Nyt vas­ta-aine­tes­tit aika­lail­la tyr­mää sen ja lisäk­si saa­vu­te­tun immu­ni­tee­tin kes­tos­ta ei ole mitään takei­ta. Kyl­lä täs­sä pitää tau­tia pai­naa alas kun­nes saa­daan enem­män tie­toa, toi­mi­va roko­te tmv.

        On myös varau­dut­ta­va sii­hen, että jat­kos­sa ihmis­ten liik­ku­vuus on pal­jon rajoi­te­tum­paa ja vii­su­mien, tes­tien ja karan­tee­nien puit­teis­sa men­nään maas­ta toiseen.

      2. Rea­lis­ti: K.k

        Var­maan rokot­tee­seen asti pitäi­si olla rajoi­tet­tua. Tosin jos tar­tun­nat ovat samal­la tasol­la ja seu­ran­ta ja jäl­ji­tys ja karan­tee­ni toi­mi­vat rajan yli ja myös seu­ran­ta­so­vel­lus niin sen puit­teis­sa rajan ylit­tä­mi­ses­tä ei lie­ne suu­rem­paa harmia.

        Rokot­teen jäl­keen­kin var­maan tar­vi­taan roko­tus­to­dis­tus niin­kuin kel­ta­kuu­me­ro­ko­tus tar­vit­tiin ennen joi­hin­kin mai­hin matkustettaessa.

  30. Täs­sä yri­tet­ty las­kea eris­tys­toi­mien vai­ku­tus­ta työt­tö­myy­den nousuun ja siis talouteen:

    https://voxeu.org/article/unemployment-effects-stay-home-orders

    Yhteen­ve­to: toi­mil­la on vai­ku­tus­ta, mut­ta hmis­ten käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sel­la on suu­rem­pi mer­ki­tys. Talous ei palau­du ennen kuin tau­dis­ta on pääs­ty. Odo­tet­tu tulos.

    1. Jus­si:
      Täs­sä yri­tet­ty las­kea eris­tys­toi­mien vai­ku­tus­ta työt­tö­myy­den nousuun ja siis talouteen:

      https://voxeu.org/article/unemployment-effects-stay-home-orders

      Yhteen­ve­to: toi­mil­la on vai­ku­tus­ta, mut­ta hmis­ten käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sel­la on suu­rem­pi mer­ki­tys. Talous ei palau­du ennen kuin tau­dis­ta on pääs­ty. Odo­tet­tu tulos.

      Käsit­tääk­se­ni tähän ihmis­ten käy­tök­seen perus­tuu sen tukah­dut­ta­mis­stra­te­gian toi­mi­vuus. Ihmi­set eivät tätä käy­tös­tään muu­ta ennen kuin koro­na­ti­lan­ne on oleel­li­ses­ti paran­tu­nut. Jos tar­tun­nat saa­daan pai­net­tua maan sisäl­lä riit­tä­vän alas niin ihmi­set uskal­ta­vat läh­teä liik­keel­le. Rajat oli­si­vat kiin­ni mat­kus­ta­ja­lii­ken­teel­tä. Sama oli­si tär­keä teh­dä jokai­ses­sa maas­sa jos­sa se on mah­dol­lis­ta. Sil­loin ei rajo­jen kiin­ni­pi­tä­mi­nen ole enää vält­tä­mä­tön­tä, muo­dos­tui­si laa­je­ne­va kupla jos­sa koro­naa on vähän.

      Suo­men stra­te­gia näyt­tää nyt ole­van osit­tai­nen lau­ma­suo­ja jos­sa pide­tään yllä tar­tun­to­ja jot­ta saa­daan luon­nol­lis­ta tar­tun­ta­lu­kua hie­man pie­nem­mäk­si. Tämä on se suu­rin äsket­täi­nen muu­tos, hyväk­sy­tään että virus ei tule­kaan mene­mään väes­tön läpi eli lau­ma­suo­jaa ei tule muu­ta kuin rokot­teel­la, ei mil­lään sel­lai­sel­la kuol­lei­suu­den tasol­la joka ollaan val­mis hyväk­sy­mään. THL on yrit­tä­nyt lau­ma­suo­jaa myy­dä hal­li­tuk­sel­le 0.1–0.2% kuol­lei­suu­del­la. Hete­mäen työ­ryh­mä teki työn­sä täl­tä poh­jal­ta. Hal­li­tus oli­si tämän THL:n tar­jouk­sen osta­nut mut­ta yhteis­kun­nas­sa muu­toin on nous­sut vas­tus­tus­ta samaan tapaan kuin Marin oli pako­tet­tu maa­lis­kuus­sa otta­maan rajoi­tus­toi­met käyt­töön. Tämä THL:n kuol­lei­suus­lu­ke­ma ei tule kes­tä­mään mut­ta jos­ta­kin syys­tä sitä ei ole vie­lä­kään päi­vi­tet­ty. Lähem­mäs pro­sent­tia ilmei­ses­ti men­nään. Vaik­ka THL lähe­nee sitä asymp­toot­ti­ses­ti ala­puo­lel­ta niin pää­tök­set on jo teh­ty sen vää­rän tie­don perusteella.

    2. Tai kun­nes rajoi­tus­ten nou­dat­ta­mi­sen tus­ka on yksi­lö­ta­sol­la suu­rem­pi kuin sai­rau­den pelko.

  31. Erin­omai­nen kir­joi­tus, kuten OS:lta usein. Har­mi ettei ole enää poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­ko­por­taas­sa. Antai­sin mie­lel­lä­ni mie­lel­lä­ni kol­mi­kol­le Soi­nin­vaa­ra, Mart­ti Keko­mä­ki ja Pert­ti Palo­mä­ki dik­taat­to­rin oikeu­det muo­ka­ta SOTE par­haak­si kat­so­mal­laan tavalla.

  32. Herä­sin tänä aamu­na var­sin hyväl­lä mie­lel­lä Koro­na­krii­sin suh­teen. Syy mie­len­muu­tok­see­ni on tämä kir­joi­tus, sen kom­men­tit sekä sii­tä eilen vai­mo­ni kans­sa käy­ty keskustelu. 

    Näen kak­si tapaa ulos krii­sis­tä: roko­te tai epi­de­mian tukah­dut­ta­mi­nen rajoituksilla.
    Roko­te val­mis­tuu joko koh­ta, kym­me­nen vuo­den pääs­tä tai ei kos­kaan. Sen varaan ei siis voi luot­taa eikä sen soi­si ole­van ainoa toivo.
    Epi­de­mian tukah­dut­ta­mi­nen nykyi­sen kal­tai­sil­la rajoi­tuk­sil­la ei vai­ku­ta kovin toden­nä­köi­sel­tä. Tämä joh­tuu suu­rel­ta osin sii­tä, että rajoi­tus­ten toi­mi­vuu­teen vai­kut­taa vah­vas­ti ihmis­ten usko nii­hin sekä yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­seen vaa­dit­ta­vat rea­li­tee­tit. Ei tar­vi­ta suur­ta osaa ihmi­siä kapi­noi­maan rajoit­tei­ta vas­taan, että ne eivät toi­mi enää riit­tä­vän hyvin tau­din tukah­dut­ta­mi­seen. Lisäk­si tau­din ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa rajoit­tei­ta nou­da­te­taan luul­ta­vas­ti parem­min kuin toi­ses­sa, jos välis­sä ollaan pääs­ty mais­ta­maan ns. nor­maa­lia elämää.

    Mitä nyt uskon, että tulee tapah­tu­maan on se, että rajoi­tuk­set tar­ken­tu­vat tie­don lisään­tyes­sä ja ihmi­set kyke­ne­vät jat­ka­maan koh­tuul­li­sen nor­maa­lia elä­mää. Mitä enem­män tau­dis­ta ja sen leviä­mi­ses­tä tie­de­tään, sitä tar­kem­min kye­tään suun­nit­te­le­maan rajoit­tei­ta. Toi­von, että Suo­mi on etu­lin­jas­sa näi­den jär­ke­vien rajoit­tei­den kehityksessä.

    Luu­li­sin, että virus tosi­aan tart­tuu enim­mäk­seen pisa­ra­tar­tun­ta­na eikä ole eri­tyi­sen hel­pos­ti leviä­vä, mut­ta on erit­täin tap­pa­va ja viruk­sen leviä­mi­ses­sä on vah­va kor­re­laa­tio melun kans­sa. Rajoi­tus­ten koh­dis­ta­mi­nen melui­siin paik­koi­hin tai paik­koi­hin, jois­sa ihmi­set huu­ta­vat tai puhu­vat koval­la äänel­lä lähel­lä toi­si­aan voi­si riit­tää pudot­ta­maan tar­tut­ta­vuus­lu­vun alle yhden. Sai­ras­tu­vat­ko huo­no­kuu­loi­set tau­tiin useam­min, kos­ka heil­le puhu­taan kovaa ja lähel­tä? Suo­jai­si­ko siis kuu­lo­lai­te van­huk­sia välil­li­ses­ti tartunnalta? 

    Pai­kat mis­sä virus on levin­nyt run­saas­ti vai­kut­ta­vat ole­van melui­sia paik­ko­ja. Torit, urhei­lu­ta­pah­tu­mat, yöker­hot ja after ski, kuo­ro­lau­lut jne. En muis­ta luke­nee­ni saman­kal­tai­sis­ta leviä­mi­sis­tä esim. junis­sa, toi­mis­tois­sa tai ruo­ka­kau­pois­sa, jois­sa on kyl­lä pal­jon ihmi­siä pie­nis­sä tilois­sa, mut­ta jois­sa har­voin koro­te­taan ääntä. 

    Ihmi­set myös var­mas­ti nou­dat­ta­vat rajoit­tei­ta parem­min, kun he ymmär­tä­vät min­kä takia juu­ri tämä rajoi­tus on olemassa.

    Lau­ma­suo­jan suun­nit­te­lu vai­kut­taa lähin­nä rikok­sel­ta ihmi­syyt­tä vas­taan. Nume­rot tau­lul­la ovat kui­ten­kin täl­lä het­kel­lä 4 218 212 var­mis­tet­tua tapaus­ta ja 290 242 kuol­lut­ta eli näil­lä luvuil­la tau­din tap­pa­vuus on VÄHINTÄÄN 6.9% (kaik­ki var­mis­te­tut tapauk­set eivät ole vie­lä paran­tu­nei­ta) https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019
    Spe­ku­laa­tiot sii­tä kuin­ka mon­ta sai­ras­taa oireet­to­ma­na, mit­kä ovat ris­ki­te­ki­jät ja kuin­ka mon­ta ei ole rapor­toi­tu ovat kui­ten­kin vain spe­ku­laa­tio­ta täl­lä het­kel­lä. Näil­lä luvuil­la pitäi­si nyt pela­ta eikä toi­voa parasta. 

    Itse nou­da­tan seu­raa­via “koro­na­sään­tö­jä” elä­mäs­sä­ni täl­lä het­kel­lä. Pesen kädet ennen ja jäl­keen, kun pois­tun kotoa. Väl­tän kas­vo­jen kos­ket­te­lua. Yskin kyy­när­tai­pee­seen tai pape­riin. Väl­tän huu­ta­mis­ta ja melui­sia paik­ko­ja, jois­sa muut huu­ta­vat. Väl­tän ryh­mä­lii­kun­taa. Käy­tän hen­gi­tys­suo­jain­ta, jos menen kaup­paan. Näi­den vai­ku­tus elä­mää­ni ei ole valtava.

    Aurin­kois­ta kesän odo­tus­ta kai­kil­le ja kii­tok­set blogista. 

    Hesa­rin artik­ke­li viruk­sen tart­tu­mi­ses­ta, joka on vai­kut­ta­nut vah­vas­ti johtopäätöksiini:
    https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006475142.html

    Wiki­pe­dian kuvaus viruk­sen leviä­mi­ses­tä (https://en.wikipedia.org/wiki/Coronavirus_disease_2019#Cause):
    It does spread very efficient­ly and sustainably—easier than influenza but not as efficient­ly as measles—via the small droplets pro­duced during a cough or tal­king, which other people wit­hin two met­res (six feet) may then breat­he in. Con­ta­mi­na­ted droplets also sett­le on others but the droplets are rela­ti­ve­ly hea­vy, usual­ly fall to sur­faces, and do not tra­vel far through the air.

  33. Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet täl­lä blo­gil­la yhden kan­ta­van koro­na-tee­man: Soi­nin­vaa­ran mukaan epi­de­mian mal­lin­ta­mi­nen on tilas­to­tie­tei­li­jäl­le hyvin yksin­ker­tais­ta. Ja samal­la mal­lin käyt­tä­mi­nen yksin­ker­tai­sim­piin­kin ennus­tuk­siin epä­on­nis­tuu ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. “Alun­pe­rin olin sitä miel­tä, ettei Ete­lä-Korean stra­te­gia voi toi­mia”, “Kuu­kausi sit­ten en usko­nut, että tau­ti on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta pai­naa sääs­tö­lie­kil­le.” jne. Minä luon­non­tie­tei­li­jä­nä muut­tai­sin jo mal­lia­ni, kun oikein mikään mitat­ta­vis­sa ole­va ennus­tus ei onnistu.

    1. hc-empi­ris­ti:
      Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet täl­lä blo­gil­la yhden kan­ta­van koro­na-tee­man: Soi­nin­vaa­ran mukaan epi­de­mian mal­lin­ta­mi­nen on tilas­to­tie­tei­li­jäl­le hyvin yksin­ker­tais­ta. Ja samal­la mal­lin käyt­tä­mi­nen yksin­ker­tai­sim­piin­kin ennus­tuk­siin epä­on­nis­tuu ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. ”Alun­pe­rin olin sitä miel­tä, ettei Ete­lä-Korean stra­te­gia voi toi­mia”, ”Kuu­kausi sit­ten en usko­nut, että tau­ti on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta pai­naa sääs­tö­lie­kil­le.” jne. Minä luon­non­tie­tei­li­jä­nä muut­tai­sin jo mal­lia­ni, kun oikein mikään mitat­ta­vis­sa ole­va ennus­tus ei onnistu.

      Yksin­ker­tai­sen mal­lin raken­ta­mi­nen on toki help­poa, mut­ta sil­lä saa­daan var­sin kar­kei­ta ennus­tei­ta. Hyvän mal­lin raken­ta­mi­nen sen sijaan on moni­mut­kais­ta. Tämä puo­li­sen­tois­ta kuu­kaut­ta van­ha artik­ke­li “Why It’s So Frea­king Hard To Make A Good COVID-19 Model” selit­tää https://fivethirtyeight.com/features/why-its-so-freaking-hard-to-make-a-good-covid-19-model/

    2. hc-empi­ris­ti: Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet täl­lä blo­gil­la yhden kan­ta­van koro­na-tee­man: Soi­nin­vaa­ran mukaan epi­de­mian mal­lin­ta­mi­nen on tilas­to­tie­tei­li­jäl­le hyvin yksin­ker­tais­ta. Ja samal­la mal­lin käyt­tä­mi­nen yksin­ker­tai­sim­piin­kin ennus­tuk­siin epä­on­nis­tuu ker­ta toi­sen­sa jälkeen.

      Minä muis­tan luke­nee­ni vain

      Tilas­to­tie­tee­nä se on aika tri­vi­aa­lia – tai siis pää­mal­lit ovat yksin­ker­tai­sia. Sofis­ti­koi­dum­mat mal­lit taas ovat niin moni­mut­kai­sia, että nii­tä ei edes kan­na­ta yrit­tää rat­kais­ta analyyttisesti.

      joka on eri asia.

      Mut­ta joo, Worl­do­me­te­ris­tä voi hyvin näh­dä että epi­de­mioi­den alku näyt­tää mene­vän ennus­tet­ta­van eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti, kun­nes alka­vat rajoi­tus­toi­men­pi­teet, joi­den seu­rauk­sia ei näkö­jään kukaan osaa ennus­taa. Sig­moi­dis­ta ei tietoakaan.

      1. spot­tu: Minä muis­tan luke­nee­ni vain

        Tilas­to­tie­tee­nä se on aika tri­vi­aa­lia – tai siis pää­mal­lit ovat yksin­ker­tai­sia. Sofis­ti­koi­dum­mat mal­lit taas ovat niin moni­mut­kai­sia, että nii­tä ei edes kan­na­ta yrit­tää rat­kais­ta analyyttisesti.

        Voit olla oikeas­sa, mut­ta mitä sil­loin tar­koit­taa samas­sa blo­gi­pos­tauk­ses­sa seu­raa­va kappale?

        Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä en ole tot­tu­nut näin hyvin käyt­täy­ty­viin aineis­toi­hin. Havain­not nou­dat­ta­vat mal­lia niin tar­kas­ti, että jos jol­tain toi­sel­ta empii­ri­sen tilas­to­tie­teen alal­ta joku toi­si tar­kas­tet­ta­vak­si opin­näy­te­työn, jos­sa havain­not vas­tai­si­vat noin hyvin mal­lia, epäi­li­sin aineis­toa väärennetyksi.

        Minul­le tuo sanoo edel­leen, että toi­mi­vat mal­lit ovat nau­ret­ta­van yksin­ker­tai­sia. Hyvin käyt­täy­ty­vään aineis­toon ei tar­vit­se lisä­tä yli­mää­räi­siä selit­tä­viä muut­tu­jia, eivät­kä sofis­ti­koi­dut mal­lit siten tuo nii­hin mitään ollen­nais­ta lisää.

      2. hc-empi­ris­ti: Minul­le tuo sanoo edel­leen, että toi­mi­vat mal­lit ovat nau­ret­ta­van yksin­ker­tai­sia. Hyvin käyt­täy­ty­vään aineis­toon ei tar­vit­se lisä­tä yli­mää­räi­siä selit­tä­viä muut­tu­jia, eivät­kä sofis­ti­koi­dut mal­lit siten tuo nii­hin mitään ollen­nais­ta lisää.

        Täs­sä ollaan­kin juu­ri Covid-19 ‑mys­tee­rin yti­mes­sä. Ensin kas­vu on eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kuten on ole­tet­ta­vaa, sit­ten näyt­tää lähes linea­ri­soi­tu­van kuten sig­moi­dis­sa pitää­kin, mut­ta “lii­an” aikai­sin, ja hän­tä on yli­pit­kä eikä sig­moi­din sym­met­ri­syy­des­tä ole tietoakaan.

        Aineis­to on siis ollut alus­sa hyvin käyt­täy­ty­vä, ja sit­ten mal­lien seli­tys­voi­ma on pettänyt.

      3. spot­tu: Täs­sä ollaan­kin juu­ri Covid-19 ‑mys­tee­rin yti­mes­sä. Ensin kas­vu on eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kuten on ole­tet­ta­vaa, sit­ten­näyt­tää lähes linea­ri­soi­tu­van kuten sig­moi­dis­sa pitää­kin, mut­ta ”lii­an” aikai­sin, ja hän­tä on yli­pit­kä eikä sig­moi­din sym­met­ri­syy­des­tä ole tietoakaan.

        Aineis­to on siis ollut alus­sa hyvin käyt­täy­ty­vä, ja sit­ten mal­lien seli­tys­voi­ma on pettänyt.

        Eikös nuo hän­nät joh­du sii­tä että rajoi­tuk­sia on löy­sät­ty? Kyl­lä­hän sen saa mal­leis­sa huo­mioi­tua. Ihan yksin­ker­tai­ses­sa SIR mal­lis­sa­kin tulee pit­kä hän­tä, kun lait­taa tuon beta-para­met­rin ajas­ta riip­pu­vak­si. Eli las­ket sen niin, että rajoi­tus­ten olles­sa voi­mas­sa beta=beta1 (tt0). Jos kat­sot THL:nkin teke­miä las­ku­ja, jois­sa tuo rajoi­tus­ten pur­ka­mi­nen on huo­mioi­tu, niin sin­ne muo­dos­tuu pit­kä häntä.

        On mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta tulee­ko Ruot­siin pit­kää häntää.

      4. Timo: Eikös nuo hän­nät joh­du sii­tä että rajoi­tuk­sia on löysätty?

        Ei oikein, tämä tapah­tuu lii­an aikai­sin, sil­loin kun kas­vun pitäi­si vie­lä jat­kua line­aa­ri­se­na, eikä rajoi­tuk­sia ole löy­sät­ty. Ehkä pikem­min­kin rajoi­tus­toi­met aiheut­ta­vat sen että efek­tii­vi­nen R pie­ne­nee rajoi­tus­ten voi­maan­tul­les­sa omia aiko­jaan kun tar­tun­nan saa­nei­den lähi­pii­ris­sä tar­tu­tet­ta­vat lop­pu­vat kes­ken, ja kon­tak­tit eri lähi­pii­rien välil­lä ovat vähäisemmät. 

        Tämä selit­täi­si mik­si Ruot­sis­sa (pal­jon kon­tak­te­ja eri lähi­pii­rien välil­lä) tar­tun­ta­käy­rä näyt­tää aina­kin tois­tai­sek­si nor­maa­lil­ta, mut­ta ei sitä mik­si Iso-Bri­tan­nian käy­rä on lähem­pä­nä Ruot­sin käy­rää kuin saman­kal­tai­seen epi­de­mio­lo­gi­seen tilan­tee­seen (lii­an myö­hään havait­tu epi­de­mia) ja lock­dow­niin jou­tu­nei­den Espanjan/Italian.

  34. VTT:n tut­ki­ja­pro­fes­so­rin Ari Har­li­nin kom­men­tit (kangas)maskien käy­tös­tä ovat hyö­dyl­lis­tä luet­ta­vaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006507801.html
    Sano­ma on sama kuin monet tämän­kin blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­tä­neet: Mas­keis­ta on hyö­tyä, ne suo­jaa­vat ter­vei­tä oireet­to­mil­ta ja karan­tee­nia väis­te­le­vil­tä lie­vä­oi­vei­sil­ta tartuttajilta. 

    Jos nyt oikein ymmär­sin luke­ma­ni, hän ker­too, että jos puo­let väes­tös­tä käyt­täi­si kan­gas­mas­ke­ja, R0 pie­ne­ni­si yhdel­lä yksi­köl­lä. Jos tämä on edes suu­rin piir­ten tot­ta, STM:n ja THL:n pitäi­si lopet­taa mas­kien käy­tön vii­vy­tys­stra­te­gia jo huomenna.

    1. Jos nyt oikein ymmär­sin luke­ma­ni, hän ker­too, että jos puo­let väes­tös­tä käyt­täi­si kan­gas­mas­ke­ja, R0 pie­ne­ni­si yhdel­lä yksiköllä. 

      Tämä ihme­tyt­tää minua suu­res­ti. Miten kang­tas­mas­kit voi­vat las­kea tar­tut­ta­vuut­ta yhdel­lä yksi­köl­lä, oli tämä alun perin min­kä kokoi­nen tahan­sa. Jos se on alun­pe­rin 2,5, se las­ki­si 1,5:een ja jos se on alun­pe­rin 1,1, se las­ki­si 0,1:een. Täs­sä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ihme­tyt­tää minua suu­res­ti. Miten kang­tas­mas­kit voi­vat las­kea tar­tut­ta­vuut­ta yhdel­lä yksi­köl­lä, oli tämä alun perin min­kä kokoi­nen tahan­sa. Jos se on alun­pe­rin 2,5, se las­ki­si 1,5:een ja jos se on alun­pe­rin 1,1, se las­ki­si 0,1:een. Täs­sä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

        Har­lin tar­koit­ta­nee sitä, että rajoi­tuk­sen jäl­keen tar­tut­ta­vuus­lu­ku (R, R1 tms.) oli­si yhden pie­nem­pi kuin tar­tut­ta­vuus­lu­ku “luon­nol­li­ses­sa” tilan­tees­sa (R0). Suo­mes­sa R0 lie­nee noin 2,5. Olen ollut havait­se­vi­na­ni, että tar­tut­ta­vuus­lu­vus­ta ei käy­te­tä mer­kin­tää R0, jos tar­kas­tel­laan tilan­net­ta, jos­sa luon­nol­lis­ta tarut­ta­vuut­ta on rajoi­tus­toi­min muutettu.

      2. Aika aja­tel­la: Olen ollut havait­se­vi­na­ni, että tar­tut­ta­vuus­lu­vus­ta ei käy­te­tä mer­kin­tää R0, jos tar­kas­tel­laan tilan­net­ta, jos­sa luon­nol­lis­ta tarut­ta­vuut­ta on rajoi­tus­toi­min muutettu.

        Rt viit­taa oike­aan tart­tu­vuu­teen tiet­ty­nä ajan­koh­ta­na. R0 viit­taa arvioon viruk­sen “luon­nol­li­ses­ta tart­tu­vuu­des­ta” eli sii­tä, miten se tart­tuu väes­tös­sä, jol­la ei ole immu­ni­teet­tia, ja joka ei suo­jaa itse­ään virus­ta vastaan. 

        Suo­mek­si voi­si var­maan lopet­taa ter­meil­lä kik­kai­lun ja sanoa vaik­ka­pa “viruk­sen tart­tu­vuus”. Sitä voi­si sit­ten täs­men­tää sel­lai­sil­la mää­reil­lä kuin alun­pe­rin, nyt, tart­tu­vuus­ta­voi­te yms.

      3. VTT:n mate­ri­aa­li­koos­te kan­gas­mas­keis­ta löy­tyy seu­raa­vas­ta: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2020–05/Mediainfo14052020-kangasmaski-simulaatio-teollinentuotanto.pdf Ihan mie­len­kiin­tois­ta tie­toa sel­keäs­ti esitettynä.

        Sii­nä vii­ta­taan tut­ki­muk­seen: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1, joka puo­les­taan viit­taa tuos­sa koh­das­sa tut­ki­muk­seen: https://www.imperial.ac.uk/mrc-global-infectious-disease-analysis/covid-19/report-9-impact-of-npis-on-covid-19/

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten kang­tas­mas­kit voi­vat las­kea tartuttavuutta 

        Mie­les­tä­ni on aivan sel­vää, että virus levi­ää vai­keam­min, jos syl­ki­pi­sa­rat len­tä­vät 5 cm:n pää­hän kuin että ne len­täi­si­vät 2 met­rin pää­hän. Mitä lyhem­mäk­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta tar­tut­ta­van leviä­mi­sen säde saa­daan sitä lähem­pä­nä ollaan tilan­net­ta, että virus tart­tuu vain fyy­si­ses­tä kontaktista.

        Täs­tä syys­tä mas­kien käyt­tä­mi­ses­sä jul­ki­sil­la pai­koil­la on olen­nais­ta, että ter­veet käyt­tä­vät mas­kia. Juu­ri ter­veet, kos­ka heis­tä jot­kut ovat kan­ta­jia ja levit­tä­jiä. Sil­lä, että vain suo­jel­ta­va koh­de­ryh­mä käyt­täi­si mas­kia, ei oli­si juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä leviä­mi­sen kannalta.

        Kuvi­tel­laan­pa vaik­ka tääl­lä esi­tet­ty hypo­tee­si, että huu­ta­mi­nen ja lau­la­mi­nen irrot­taa virus­ta kur­kus­ta ja voi­ma­kas ulos­hen­gi­tys sit­ten levit­tää sen pit­käl­le. Mitä tapah­tui­si, jos noil­la lau­la­jil­la oli­si mas­kit: alku­pe­räi­sen 5 met­rin sijas­ta virus len­täi­si vain 5 sen­tin pää­hän. Sii­nä on olen­nai­nen ero.

      5. K‑Veikko: Mie­les­tä­ni on aivan sel­vää, että virus levi­ää vai­keam­min, jos syl­ki­pi­sa­rat len­tä­vät 5 cm:n pää­hän kuin että ne len­täi­si­vät 2 met­rin pää­hän. Mitä lyhem­mäk­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta tar­tut­ta­van leviä­mi­sen säde saa­daan sitä lähem­pä­nä ollaan tilan­net­ta, että virus tart­tuu vain fyy­si­ses­tä kontaktista. 

        VTT:n mukaan: “VTT:n tut­ki­mus osoit­taa, että kan­kai­set kas­vo­mas­kit eivät toi­mi suo­jai­mi­na. Nii­den käyt­tö kui­ten­kin lyhen­tää pisa­roi­den len­to­mat­kaa yskäi­syn jäl­keen, jol­loin pisa­rat eivät saa­vu­ta hel­pos­ti mui­ta läs­nä­oli­joi­ta. Jol­lei pisa­roi­ta pysäy­te­tä, ne len­tä­vät muu­ta­man met­rin etäi­syy­del­le. Pisa­roi­ta levi­ää myös, kun ihmi­nen puhuu, huo­hot­taa ja niis­tää. Kan­gas suun edes­sä hidas­taa pisa­roi­den ete­ne­mis­tä, ja nii­den len­to­mat­ka jää alle puo­len met­rin.” (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kangasmaski-ei-suojaa-kayttajaansa-koronavirukselta-mutta-voi-suojata-muita)

        Pisa­roi­den pois­to on mer­kit­tä­vä etu. Jos­sain tut­ki­muk­sis­sa arvioi­tiin osuuk­sia n. 40–50% pisaratartunat/40–50% aerosoli/ n,. 10% kon­tak­ti. Toki mer­ki­tys on iso, jos pisa­ra­tar­tun­nois­ta­kin pois­tet­tai­siin vaik­ka puo­let. Kyl­lä sil­lä R las­kee muka­vas­ti. (Mut­ta kun ei ole sosi­aa­lis­ta pai­net­ta ja tie­do­te­taan että voi olla vaarallista…)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ihme­tyt­tää minua suu­res­ti. Miten kang­tas­mas­kit voi­vat las­kea tar­tut­ta­vuut­ta yhdel­lä yksi­köl­lä, oli tämä alun perin min­kä kokoi­nen tahan­sa. Jos se on alun­pe­rin 2,5, se las­ki­si 1,5:een ja jos se on alun­pe­rin 1,1, se las­ki­si 0,1:een. Täs­sä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys.

        On sii­nä vää­rin­kä­si­tys. Kaa­va näyt­täi­si olevan:
        R=R0*(1‑e*pm)^2, jos­sa R on uusi R0, e on mas­kin suo­da­tus­te­hok­kuus ja pm mas­kin käyt­tä­jien osuus väes­tös­tä. Se antaa noin 1 yksi­kön pudo­tuk­sen esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa, jos­sa R0=2.4, e=0.5 ja pm=0.5. VTT:n mart­to­jen ohjein teke­mil­lä polyes­te­ri­mas­keil­la e näyt­täi­si ole­van noin 0.4, joten sen­kal­tai­sis­ta­kin oli­si apua.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ihme­tyt­tää minua suu­res­ti. Miten kang­tas­mas­kit voi­vat las­kea tar­tut­ta­vuut­ta yhdel­lä yksi­köl­lä, oli tämä alun perin min­kä kokoi­nen tahan­sa. Jos se on alun­pe­rin 2,5, se las­ki­si 1,5:een ja jos se on alun­pe­rin 1,1, se las­ki­si 0,1:een. Täs­sä täy­tyy olla jokin väärinkäsitys. 

        Ei kan­na­ta ottaa niin kir­jai­mel­li­ses­ti tuo­ta väi­tet­tä, mut­ta tar­tu­taan nyt syöttiin.
        Sehän on aivan sel­vää ettei R0 voi las­kea vaik­ka­pa 0,5:stä -> ‑0,5:een. Tämä ihan sil­lä perus­teel­la että jos minä nyt vedän koto­na mas­kin pää­hän niin joku elä­ke­läi­nen ei yhtäk­kiä toke­ne hen­gi­tys­ko­nees­sa minun mas­kin ansiosta.

        Täl­löin voi­daan olet­taa että tuo­ta delta_R0 lähes­tyy nol­laa kun R0 lähes­tyy nol­laa. Eli 1,1 las­ki­si täl­lä olet­ta­mal­la lukuun X, jol­le pätee 0,1<X<1,1.

        Laa­jem­min on ihan sel­vää myös­kin ettei tuo mas­kien aiheut­ta­ma delta_R0 voi miten­kään olla juu­ri tasan 1, kyse kun on tilas­tol­li­ses­ti rat­kais­tus­ta arvos­ta. Jos yksi­lö­ta­sol­le men­nään niin R0 on koko­nais­lu­ku, teki yksi­lö mitä tahan­sa. Jos minul­la oli­si koro­na­vi­rus niin minun R0 luku ei voi­si olla 1,1, vaik­ka luku koko Suo­men tasol­la oli­si vaik­ka­pa juu­ri 1,1. Tämän pitäi­si olla aivan selvää.

        Sit­ten jos sovel­lam­me hie­man kvant­ti­me­ka­niik­kaa vas­taa­vaa käsit­te­lyä tähän niin yksi­lö­ta­sol­la covid-19 posi­tii­vi­sel­le saa­daan raken­net­tua R0-super­po­si­tio. Tämä on päte­vää niin kau­an kun jokais­ta ei tes­ta­ta, eli tie­dot tar­tun­nois­ta eivät ole var­mo­ja. Kukaan­han ei voi olla läh­tö­koh­tai­ses­ti edes var­ma onko nyt tai aikai­sem­min ollut posi­tii­vi­nen. Täl­löin jokai­sel­le voi­daan raken­taa erään­lai­nen tar­tut­ta­vuu­den toden­nä­köi­syy­sa­va­ruus (~super­po­si­tio), jon­ka kes­ki­mää­rän pitäi­si posi­tii­vi­sil­la olla vaik­ka tuo 1,1 ja taas ole­te­tus­ti nega­tii­vi­sil­la lähes 0, mut­ta se ei voi olla 0 niin kau­an kun hen­ki­lö ei var­mas­ti tie­dä ole­van­sa covid-19 nega­tii­vi­nen nyt ja aikai­sem­min. Kui­ten­kin meil­le on samal­la yhä täy­sin sel­vää ettei yksi­lö­ta­sol­la tar­tut­ta­vuus­lu­ku voi olla reaa­li­lu­ku vaan sen täy­tyy olla koko­nais­lu­ku. Onko täs­sä sit­ten mitään jär­keä? Ei.

      8. 10–20% pie­nen­nys tar­tun­nois­sa tai 0,1 yksik­köä­kin R0 ‑luvus­sa on sen arvoi­nen, että kan­nat­tai­si teh­dä mas­kit pakol­li­sik­si koh­taa­mis­ti­lan­teis­sa. THL:n pää­joh­ta­ja antoi haas­tat­te­lus­sa ymmär­tää, että siel­lä STM:n joh­dos­sa on joku paha hen­ki­lö­koh­tai­nen riit­ta täs­sä asias­sa. En voi uskoa, että esim. Sak­sa tut­ki­mus­re­surs­sei­neen voi­si olla täs­sä asias­sa miten­kään vää­räs­sä. Itse äänes­tän jaloil­la­ni, ja käy­tän mas­kia koh­taaa­mis­ti­lan­teis­sa. Talous vapau­tuu enem­män, kun virus on pai­net­tu alas ja mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten pel­ko vähe­nee. Kan­nat­taa pyr­kiä oireet­to­mien mai­den kuplaan.

      9. Mat­ti Arpo­nen:
        10–20% pie­nen­nys tar­tun­nois­sa­tai 0,1 yksik­köä­kin R0 ‑luvus­sa on sen arvoi­nen, että kan­nat­tai­si teh­dä mas­kit pakol­li­sik­si koh­taa­mis­ti­lan­teis­sa. THL:n pää­joh­ta­ja antoi haas­tat­te­lus­sa ymmär­tää, että siel­lä STM:n joh­dos­sa on joku paha hen­ki­lö­koh­tai­nen riit­ta täs­sä asias­sa. En voi uskoa, että esim. Sak­sa tut­ki­mus­re­surs­sei­neen voi­si olla täs­sä asias­sa miten­kään vää­räs­sä. Itse äänes­tän jaloil­la­ni, ja käy­tän mas­kia koh­taaa­mis­ti­lan­teis­sa. Talous vapau­tuu enem­män, kun virus on pai­net­tu alas ja mei­dän taval­lis­ten ihmis­ten pel­ko vähe­nee. Kan­nat­taa pyr­kiä oireet­to­mien mai­den kuplaan.

        Lisää mas­kien hyö­dyis­tä: https://arxiv.org/pdf/2004.13553.pdf . Yhte­nä tar­kas­te­lu­kul­ma­na on mai­den erot­te­lu sen mukaan, mil­lai­nen mas­kin­käyt­tö­kult­tuu­ri niis­sä on. –On poruk­ka sit­ke­ää THL/STM:ssämme!

    2. Tapio:
      VTT:n tut­ki­ja­pro­fes­so­rin Ari Har­li­nin kom­men­tit (kangas)maskien käy­tös­tä ovat hyö­dyl­lis­tä luet­ta­vaa. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006507801.html
      Sano­ma on sama kuin monet tämän­kin blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­tä­neet: Mas­keis­ta on hyö­tyä, ne suo­jaa­vat ter­vei­tä oireet­to­mil­ta ja karan­tee­nia väis­te­le­vil­tä lie­vä­oi­vei­sil­ta tartuttajilta. 

      Olen pari kuu­kaut­ta ihe­me­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki hei­ken­tää virus­ten mah­dol­li­suut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lain­kaan ulkoa suu­hun. Tämä on mul­le mys­tee­ri, joten toi­vot­ta­vas­ti joku osaa sen selit­tää. Tos­sa lin­ka­tus­sa­kin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

      Vie­lä enem­män olen häm­men­ty­nyt, kun olen luke­nut kokeis­ta, jois­sa kan­gas­mas­kit eivät tun­nu tie­tä­vän kum­paan suun­taan viruk­set kul­ke­vat ja sik­si estä­vät myös ulkoa suu­hun suun­taa­via pisa­roi­ta ja nii­den sisäl­tä­miä viruksia. 

      Ja entäs sit­ten ne ohjeet, joi­den mukaan kan­gas­mas­kia pitää pes­tä aina käy­tön jäl­keen? Mitä hyö­tyä pese­mi­ses­tä on, jos ker­ran yksi­kään virus ei tar­tu kan­kaa­seen vaan menee läpi?

      Olen kehit­tä­nyt teo­rian: viruk­set kyl­lä tart­tu­vat pisa­roi­den muka­na kan­gas­mas­kiin mut­ta siir­ty­vät vähi­tel­len kankaasta/pisaroista suu­hun. Mut­ta sii­nä­kin tapauk­ses­sa kan­gas­mas­kis­ta oli­si hyö­tyä, kun­han sitä pitäi­si namal­laan vain niin lyhyen aikaa, että kaik­ki viruk­set eivät ehdi siir­tyä hen­gi­ty­se­li­miin. Sen jäl­keen pese­mi­ses­sä­kin oli­si järkeä.

      Olen myös var­ma, että yleis­ter­mi “kan­gas­mas­ki” on aika hyö­dy­tön näis­sä yhteyk­sis­sä, kos­ka kan­kaan kyky suo­ja­ta viruk­sil­ta vaih­te­lee kan­kaan tyy­pin mukaan. Muis­taak­se­ni pak­su fla­nel­li­kan­gas (jota käy­te­tään esim. jois­sa­kin put­ki­hui­veis­sa ja pipois­sa) suo­ja­si erään tut­ki­muk­sen mukaan jopa 80-pro­sent­ti­ses­ti (var­maan­kin sit­ten välit­tö­mäs­ti). Ja jos halu­aa vie­lä vah­vem­man suo­jan, luu­li­si, että kan­gas­mas­kin kans­sa kan­nat­tai­si käyt­tää vaik­ka­pa talous- tai suodatinpaperia.

      1. Ymmär­tääk­se­ni kan­gas­mas­kin hyö­dyl­li­syys tulee sii­tä, että vaik­ka viruk­set pää­se­vät sii­tä läpi ulos, ne eivät leviä kovin pit­käl­le etäi­syy­del­le, joten naa­pu­ri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähän­kin etäisyyttä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­tääk­se­ni kan­gas­mas­kin hyö­dyl­li­syys tulee sii­tä, että vaik­ka viruk­set pää­se­vät sii­tä läpi ulos, ne eivät leviä kovin pit­käl­le etäi­syy­del­le, joten naa­pu­ri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähän­kin etäisyyttä.

        Juu­ri täs­tä on kysy­mys. Asias­ta on teh­ty lukui­sia simu­laa­tioi­ta. Yksi on esi­tet­ty edel­lä mai­nit­se­mas­sa­ni VTT:n materiaalissa. 

        Sii­nä oli muu­ten mie­len­kiin­toi­nen tie­to aero­so­li­par­tik­ke­leis­ta: Jos oikein ymmär­sin teks­tin, ne syn­ty­vät, kun lima­par­tik­ke­lit kui­vu­vat. Kui­vat par­tik­ke­lit voi­vat sit­ten lei­jua ilmas­sa pit­käh­kön aikaa. Tämä­hän mer­ki­si­si, että jos suo­da­tin­kan­kaal­la on sopi­va “liman­suo­si­mis­ky­ky”, a’la hygros­koop­pi­suus, se vähen­täi­si myös aero­so­lin syntyä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ymmär­tääk­se­ni kan­gas­mas­kin hyö­dyl­li­syys tulee sii­tä, että vaik­ka viruk­set pää­se­vät sii­tä läpi ulos, ne eivät leviä kovin pit­käl­le etäi­syy­del­le, joten naa­pu­ri ei saa tar­tun­taa, jos pitää vähän­kin etäisyyttä.

        Toi ei kui­ten­kaan näyt­täi­si ole­van mas­kin ainoa omi­nai­suus nii­den parin tut­ki­muk­sen mukaan, joi­ta olen sil­mäil­lyt, vaan kan­gas myös pysäyt­tää osan viruk­sis­ta estäes­sään pisa­roi­den läpi­kul­ke­mi­sen. Näin sanoo myös aina­kin mun lau­ta­mies­jär­ke­ni. Ja virus­han kai tart­tuu sitä toden­nä­köi­sem­min mitä enem­män viruk­sia hen­gi­ty­se­li­miin kulkeutuu.

      4. Ja virus­han kai tart­tuu sitä toden­nä­köi­sem­min mitä enem­män viruk­sia hen­gi­ty­se­li­miin kulkeutuu.

        Virus­ten mää­rää mita­taan loga­rit­mi­sel­la astei­kos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edel­leen. Sii­nä jokin 30 pro­sen­tin vähen­nys abso­luut­ti­seen luku­mää­rään ei pal­jon näy.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Virus­ten mää­rää mita­taan loga­rit­mi­sel­la astei­kos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edel­leen. Sii­nä jokin 30 pro­sen­tin vähen­nys abso­luut­ti­seen luku­mää­rään ei pal­jon näy.

        Vii­ta­ten Sam­po Smo­lan­de­rin erin­omai­seen kom­ment­tiin asia ei ole vält­tä­mät­tä näin yksin­ker­tai­nen, sil­lä virus­ten mää­rä ei ole sama kuin pisa­roi­den määrä.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Virus­ten mää­rää mita­taan loga­rit­mi­sel­la astei­kos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edel­leen. Sii­nä jokin 30 pro­sen­tin vähen­nys abso­luut­ti­seen luku­mää­rään ei pal­jon näy.

        Tuo on vain tapa mita­ta asioi­ta, et voi joh­taa sii­tä tartuttavuutta.

        Lää­ke­tie­tees­sä on “inde­pen­dent action hypot­he­sis” (IAH) jon­ka mukaan jokai­sel­la yksit­täi­sel­lä viruk­sel­la oli­si sama toden­nä­köi­syys onnis­tua aloit­ta­maan tau­ti. Tämän on todet­tu päte­vän joi­den­kin virus­ten ja joi­den­kin koe-eliöi­den koh­dal­la. Koro­na­vi­ruk­sen osal­ta tus­kin on tutkittu.

        On myös mah­dol­lis­ta että hypo­tee­si ei päde, vaan suu­rem­pi altis­tus joh­taa tau­tiin suh­tees­sa suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä. Täs­sä tapauk­ses­sa pie­net hiuk­ka­set jot­ka kan­ta­vat vain pien­tä mää­rää viruk­sia oli­si­vat sit­ten var­sin vaa­rat­to­mia, ja pie­nim­pien hiuk­kas­ten suo­dat­ta­mi­nen ei oli­si ollen­kaan niin tär­ke­ää kuin suurempien.

      7. Ato­mis­ti: Olen pari kuu­kaut­ta ihe­me­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki hei­ken­tää virus­ten mah­dol­li­suut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lain­kaan ulkoa suu­hun. Tämä on mul­le mys­tee­ri, joten toi­vot­ta­vas­ti joku osaa sen selit­tää. Tos­sa lin­ka­tus­sa­kin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

        Vie­lä enem­män olen häm­men­ty­nyt, kun olen luke­nut kokeis­ta, jois­sa kan­gas­mas­kit eivät tun­nu tie­tä­vän kum­paan suun­taan viruk­set kul­ke­vat ja sik­si estä­vät myös ulkoa suu­hun suun­taa­via pisa­roi­ta ja nii­den sisäl­tä­miä viruksia. 

        Kyl­lä tii­viit FFP3-luo­kan suo­jai­met pysäyt­tä­vät suu­rim­man osan ulkoa sisään tule­vis­ta viruk­sis­ta. Monet niis­tä itse asias­sa pääs­tä­vät viruk­sia hel­pos­ti ulos, sil­lä niis­sä on yleen­sä uloshengitysventtiili. 

        Tuo­hon har­vem­pien mas­kien epä­sym­met­ri­seen hyö­tyyn voi­si vai­kut­taa pait­si se, että har­va­kin mas­ki pidät­tää ulos tul­leet viruk­sia kul­jet­ta­vat lima­pi­sa­rat yski­jän lähei­syy­teen, myös se, että nuo ilmas­sa ole­vat lima­pi­sa­rat alka­vat var­sin­kin kui­vas­sa ilmas­sa nopeas­ti kui­vua, jol­loin nii­den koko pie­ne­nee ja ne pää­se­vät har­van mas­kin läpi.

      8. En aluk­si itse oikein usko­nut mas­kien tehoon mut­ta nyt­tem­min mie­li on alka­nut muut­tua. Jos kat­so­taan Japa­nin tilan­net­ta: Ihmi­siä 23 ker­taa Suo­men väki­lu­ku mut­ta koro­naan kuol­lei­ta vain 2,5 ker­tai­nen mää­rä Suo­meen näh­den. Päi­vit­täi­siä uusia tar­tun­to­ja hie­man vähem­män kuin Suo­mes­sa. Etä­työ­tä teh­dään suh­teel­li­sen vähän, ja toi­saal­ta etäi­syy­den pitä­mi­nen mui­hin ihmi­siin väki­rik­kaas­sa maas­sa ja suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on vai­ke­aa. Rajoi­tuk­set ovat olleet suun­nil­leen samaa luok­kaa kuin Suo­mes­sa, ehkä jopa hie­man lievempiä.

        En tie­dä mik­si ja miten mas­kit toi­mi­vat, mut­ta niin vain näyt­tää olevan.

      9. Toi­nen Jus­si: En tie­dä mik­si ja miten mas­kit toi­mi­vat, mut­ta niin vain näyt­tää olevan.

        Asi­aa on käsi­tel­ty perus­teel­li­ses­ti seu­raa­vas­sa ei-ver­tai­sar­vioi­dus­sa tut­ki­muk­ses­sa: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1

      10. Tapio: doi:10.20944/preprints202004.0203.v1

        Voi­si sanoa, että tut­ki­muk­sen kom­ment­tio­sios­sa esiin­ty­vät perus­tel­lut tulos­ten ja datan­kä­sit­te­lyn kri­tii­kit ovat jo mel­ko riit­tä­vä todis­te tut­ki­muk­sen väli­ne­tar­koi­tuk­ses­ta tiet­tyyn suun­taan. Tut­ki­muk­sen pää­ni­mi esiin­tyy somes­sa “Jere­my #Masks4All Howard”.

        Ovat ohit­ta­neet mas­kien käy­tös­tä teh­dyt pre-Covid-19 ‑tut­ki­muk­set, jois­sa ei ole niin suur­ta ris­kiä koro­na­pa­nii­kin etu­kä­teis­pai­no­tuk­siin ja yhden asian aja­mi­seen. Jopa kont­rol­li­ryh­mäl­lä teh­dyt aikai­sem­mat jouk­ko­ko­keet on ohi­tet­tu, (Aiel­lo et al). Suu­rin osa nykyi­sis­tä mas­ki­tut­ki­muk­sis­ta näyt­tää ole­van jon­kin­lai­nen mas­ki­ta­lou­den alkuun­saat­ta­mis­pro­jek­ti, että ihmis­kun­ta käve­li­si mas­ki naa­mal­laan täs­tä läh­tien ikuisesti.

      11. Mas­kip­sy­koo­si: Voi­si sanoa, että tut­ki­muk­sen kom­ment­tio­sios­sa esiin­ty­vät perus­tel­lut tulos­ten ja datan­kä­sit­te­lyn kri­tii­kit ovat jo mel­ko riit­tä­vä todis­te tut­ki­muk­sen väli­ne­tar­koi­tuk­ses­ta tiet­tyyn suun­taan. Tut­ki­muk­sen pää­ni­mi esiin­tyy somes­sa ”Jere­my #Masks4All Howard”.

        Vil­kai­sin noi­ta kom­ment­te­ja, osas­sa oli asi­aa, osas­sa ei. Aika monet sekoit­ti­vat sen, mikä roo­li mas­kil­la on: Suo­jaa­ko se käyt­tä­jää vai suo­jaa­ko se käyttäjältä.

        Antai­sit­ko lin­kin mai­nit­se­maa­si Aiel­lo et al-tut­ki­muk­seen! Voi­sit myös perus­tel­la, mik­si kiru­git käyt­tä­vät nenä-suusuo­juk­sia/­mas­ke­ja, jos niis­tä ei ole ker­ta­kaik­ki­aan mitään hyötyä.

      12. Ato­mis­ti: Olen pari kuu­kaut­ta ihe­me­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki hei­ken­tää virus­ten mah­dol­li­suut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lain­kaan ulkoa suu­hun. Tämä on mul­le mys­tee­ri, joten toi­vot­ta­vas­ti joku osaa sen selit­tää. Tos­sa lin­ka­tus­sa­kin jutus­sa asia vain tode­taan, ei perustella.

        Hen­git­tä­vä ihmi­nen ei ole niin hyvä ilman­suo­da­tin että se pois­tai­si viruk­sia ilmas­ta. Pisa­roi­ta sit­ten kyl­lä tart­tuu keuh­koon. Hap­pea toki sit­ten taas ihmi­nen kyke­nee suo­dat­ta­maan. Tiet­ty hiuk­kas­ko­ko on han­ka­la suo­da­tet­ta­va suodattimille. 

        Yllä­ole­va ei perus­tu mihin­kään tut­ki­muk­siin. Se vii­mei­nen lause on kyl­lä ihan faktaa.

      13. Mas­kia pitäi­si vaih­taa jopa puo­len tun­nin välein. Se ilmei­ses­ti vet­tyy niin pal­jon, että kos­teus tulee läpi. Sen jäl­keen mas­kil­la saa aikai­sek­si mega­pöl­läyk­siä eli vää­rin käy­tet­ty­nä mas­ki lisää tartuntariskiä.

        Ihmi­set eivät kau­pois­sa juu­ri käsi­de­se­jä hyö­dyn­nä niin kuin­ka he onnis­tui­si­vat pal­jon vaa­ti­vam­man mas­kin kanssa?

        Puke­mi­nen ja rii­su­mi­nen vaa­tii käsi­nei­den käyt­töä. Nuo käsi­neet ja mas­kit pitäi­si saa­da tii­vi­seen pus­siin kos­ke­mat­ta saas­tu­nei­ta koh­tia. Mas­kien päi­vit­täi­nen pesu 90 asteen läm­pö­ti­las­sa ja käy­tet­ty­jen mas­kien hävit­tä­mi­nen. Nii­tä ei sai­si seka­jät­teen sekaan lait­taa vaan minus­ta ne ovat lää­ke­jä­tet­tä joka hävi­te­tään apteek­kien kaut­ta. Apteek­kien jäte­kä­sit­te­lyä ei ole suun­ni­tel­tua mas­ki­vuo­ria var­ten. Mas­ki pitäi­si vie­lä vaih­taa uuteen 30/60 minuu­tin välein val­mis­tus­ma­te­ri­aa­lis­ta riippuen.

        Koi­ran­ka­kois­ta vali­tel­laan keväi­sin joten eikö­hän niis­tä ympä­ris­töön kyl­ve­tyis­tä ker­ta­käyt­tö­mas­keis­ta saa­da oma saagansa.

      14. Olen pari kuu­kaut­ta ihe­me­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki hei­ken­tää virus­ten mah­dol­li­suut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lain­kaan ulkoa suuhun 

        Täs­sä pitää tun­tea pisa­roi­den ja aero­so­lien fysiik­kaa. Suus­ta len­tää monen­ko­kois­ta pisa­raa 1 mik­ro­met­ris­tä 500 mik­ro­met­riin (0.5 mil­li­met­riin). Yli 100 mik­ro­met­rin pisa­rat on niin pai­na­via suh­tees­sa ilman­vas­tuk­seen että ne tip­puu lat­tial­le sekun­neis­sa tai vii­meis­tään kym­me­nis­sä sekun­neis­sa. Suun nes­teis­sä voi olla tyy­liin 10 mil­joo­naa virus­ta mil­li­lit­ras­sa, mut­ta nes­teet ei kui­ten­kaan ole viruk­sia sakea­naan, vaan voit­to­puo­li­ses­ti suu­rin osa syl­jes­tä on vain vet­tä. Yli 99% alle 10 mik­ro­met­rin pisa­rois­ta on niin pie­niä ettei niis­sä ole yhtään kap­pa­let­ta virus­ta. 10 mik­ro­met­rin pisa­ra on tila­vuu­del­taan vain puo­li piko­lit­raa, eikä viruk­sia rii­tä lähes­kään kaik­kiin pikolitroihin.

        Mut­ta jos­sain tuos­sa 10 mik­ro­met­ris­tä rei­luun 100 mik­ro­met­riin on pisa­roi­den koko­luok­ka, jot­ka ovat tila­vuu­del­taan niin suu­ria että sisäl­tä­vät viruk­sia, mut­ta kool­taan niin pie­niä että ilman­vas­tus pitää ne ilmas­sa minuut­te­ja ellei pidem­pään­kin. Kun pisa­rat pois­tu­vat suun 100% ilman­kos­teu­des­ta, niis­tä haih­tuu vet­tä pois nopeas­ti jopa sekun­tien aikas­kaa­las­sa ja suu­ris­ta pisa­rois­ta tulee pie­niä pisa­roi­ta. Kuin­ka pie­nek­si pisa­ra voi haih­tu­mal­la pie­nen­tyä, tätä mää­rää fysii­kas­sa Kel­vi­nin yhtä­lö. Ilman­kos­teu­des­ta riip­puen pisa­rat haih­tu­vat kui­vas­sa ilmas­sa n. 1 mik­ro­met­rin ja hyvin kos­teas­sa ilmas­sa 10 mik­ro­met­rin rajaan asti. Tämän jäl­keen pisa­ran kaa­re­vuus ja pin­ta­jän­ni­tys estä­vät haihtumisen.

        Näin siis suus­ta läh­tee viruk­sia 100 mik­ro­met­rin suu­ruus­luo­kan pisa­roi­den muka­na, mut­ta ilmas­sa lei­jut­tu­aan ne haih­tu­vat alle 10 mik­ro­met­rin koko­luok­kaan. Vet­tä haih­tuu pois mut­ta viruk­set ja muut epä­puh­tau­det jää­vät pisaraan.

        Näin suus­ta läh­tee suu­rem­pia pisa­roi­ta joi­ta on mas­kil­la hel­pom­pi suo­dat­taa pois. Mut­ta ilmas­sa lei­jail­les­saan pisa­rat kui­vu­vat pie­nik­si, ja alle 10 mik­ro­met­rin mik­ro­met­rin pie­nem­mät pisa­rat mene­vät mas­keis­tä läpi hel­pom­min kuin suu­rem­mat. Lop­pu­tu­lok­se­na tosi­aan pisa­rat on hel­pom­pi suo­dat­taa suus­ta ulos läh­ties­sään, kuin vas­ta sil­loin kun ne oli­si menos­sa sisään toi­sen ihmi­sen suu­hun tai nenään.

        En ole aero­so­li­fyy­sik­ko, joten toi­vot­ta­vas­ti joku kor­jaa jos tein virheitä.

        https://www.pnas.org/content/early/2020/05/12/2006874117

        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6364647/

      15. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Virus­ten mää­rää mita­taan loga­rit­mi­sel­la astei­kos­sa, siis 1, 10 , 100, 1000 ja niin edel­leen. Sii­nä jokin 30 pro­sen­tin vähen­nys abso­luut­ti­seen luku­mää­rään ei pal­jon näy.

        Sam­po Smo­lan­der: Näin suus­ta läh­tee suu­rem­pia pisa­roi­ta joi­ta on mas­kil­la hel­pom­pi suo­dat­taa pois. Mut­ta ilmas­sa lei­jail­les­saan pisa­rat kui­vu­vat pie­nik­si, ja alle 10 mik­ro­met­rin mik­ro­met­rin pie­nem­mät pisa­rat mene­vät mas­keis­tä läpi hel­pom­min kuin suu­rem­mat. Lop­pu­tu­lok­se­na tosi­aan pisa­rat on hel­pom­pi suo­dat­taa suus­ta ulos läh­ties­sään, kuin vas­ta sil­loin kun ne oli­si menos­sa sisään toi­sen ihmi­sen suu­hun tai nenään.

        Täs­mäl­leen näin! Kii­tok­sia hyväs­tä kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ta kat­sauk­ses­ta asi­aan. Yllät­tä­vää, ettei näin kes­kei­nen tie­to ole ollut esil­lä STM/THL jul­ki­tu­lois­sa, sil­lä tämä oli­si erit­täin hyvä kei­no perus­tel­la jul­kis­ta mas­kien käyt­töä. Nyt­hän sinua kat­sel­laan kuin AID­Sia sai­ras­ta­vaa, jos mas­kia käytät.

      16. Ato­mis­ti: Olen pari kuu­kaut­ta ihe­me­tel­lyt, miten se kan­gas­mas­ki hei­ken­tää virus­ten mah­dol­li­suut­ta siir­tyä suus­ta ulos mut­ta ei lain­kaan ulkoa suu­hun. Tämä on mul­le mys­tee­ri, joten toi­vot­ta­vas­ti joku osaa sen selittää. 

        Uuti­soin­nis­sa ver­tail­laan appel­sii­ne­ja ja banaa­ne­ja ja vies­tin olel­li­sia osia yksin­ker­tai­ses­taan usei­ta kier­rok­sia, jol­loin vies­tin point­ti hämär­tyy ja jopa muuttuu.

        Esi­merk­ki: Läh­de ker­too tyy­liin “VTT:n tut­ki­mus osoit­taa, että kan­kai­set kas­vo­mas­kit eivät toi­mi *suo­jai­mi­na*. Nii­den käyt­tö kui­ten­kin lyhen­tää pisa­roi­den len­to­mat­kaa yskäi­syn jäl­keen, jol­loin pisa­rat eivät saa­vu­ta hel­pos­ti *mui­ta* läs­nä­oli­joi­ta. ” (https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/kangasmaski-ei-suojaa-kayttajaansa-koronavirukselta-mutta-voi-suojata-muita)

        Vies­ti kan­san­ta­juis­te­taan: ei suo­jaa käyt­tä­jää (ei toi­mi suo­jai­me­na) mut­ta mas­ki suo­jaa mui­ta (pisa­rat).
        Vies­ti menee uudes­taan filt­te­riin tii­vis­tet­tävk­si: Mas­ki ei suo­jaa käyt­tä­jää, mui­ta­kin vain tie­tyis­sä tapauk­sis­sa (pisa­rat)
        ..ja vie­lä ker­ran: mas­ki ei suo­jaa käyttäjää.
        ..ja ehkä yhdis­te­tään muu­hun tie­toon: mas­ki ei suo­jaa, mut­ta voi olla vaa­rak­si käyttäjälle.

  35. Jos lopul­ta men­nään pakol­li­siin roko­tuk­siin tyyliin,
    – Joka ei roko­tus­ta ota,
    hänen ei syö­män­kään pidä,
    oli­si äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että väes­tö roko­te­taan usean eri val­mis­ta­jan teke­mäs­sä ja useas­sa eri kult­tuu­ri­pii­ris­sä val­mis­te­tul­la rokotteella.

    Muus­sa tapauk­ses­sa on ole­mas­sa todel­li­nen ris­ki totaa­li­ses­ta kan­sal­li­ses­ta extink­tios­ta. Voi käy­dä niin, että kaik­ki jol­lain tie­tyl­lä rokot­teel­la roko­te­tut ihmi­set tule­vat kyvyt­tö­mik­si jat­ka­maan sukua tai sai­ras­tu­vat vaka­vas­ti muu­ta­man kym­me­nen vuo­den kuluessa.
    – Eten­kin nyt, kun “hätä­ti­lan vuok­si” roko­te kehi­te­tään kii­reel­li­se­nä ja “hie­man jous­te­taan” klii­ni­sis­tä tutkimuksista.
    – Kun bil­joo­nat odot­ta­vat roko­te­val­mis­ta­jien kil­pa­juok­sun voittajaa.

  36. tap­pa­vuus on VÄHINTÄÄN 6.9%”

    Ei se kyl­lä nykyi­sen tie­don mukaan ihan noin paha ole. Espan­jas­sa on tut­kit­tu satun­nai­so­tok­sel­la n. 70 000 ihmi­sen viruk­sen vas­ta-aineet. Alus­ta­va tulos on, että 5 % espan­ja­lai­sis­ta on saa­nut tar­tun­nan. Todet­tu­ja tar­tun­to­ja on n. 225 000.

    Täs­tä seu­raa kuol­lei­suusar­viok­si (Espan­jan väki­lu­ku on 47 mil­joo­naa) jota­kin välil­lä 1.1 — 1.3 %.

    Tulos vaih­te­lee suu­res­ti eri alueil­la. Esi­mer­kik­si Mala­gas­sa kuol­lei­suus­pro­sent­ti on 0,5. (Läh­tee­nä El Pais.) Sit­ten joil­la­kin alu­eel­la kuol­lei­suus on yli 3 %.

    Tut­ki­jat eivät siel­lä heti pys­ty sano­maan mis­tä erot joh­tu­vat. Ken­ties ikä­ra­ken­tees­ta, ken­ties sai­raa­lo­hoi­don eri­lai­suu­des­ta, ken­ties “teki­jäs­tä X”.

    Mut­ta jos tuo 5 % pitää kutin­sa, niin sit­ten­hän tämä tau­ti ei todel­la­kaan tar­tu hel­pos­ti. Jos ei tar­tu hel­pos­ti, ei kai totaa­li­sia rajoi­tuk­sia­kaan tarvita?

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on kum­mal­li­nen poh­ja­vir­ta: on ihmi­siä joi­den mie­les­tä tar­vi­taan kau­heas­ti kurin­pi­toa oli­pa sit­ten kyse hel­pos­ti tart­tu­vas­ta tau­dis­ta tai huo­nos­ti tart­tu­vas­ta tau­dis­ta. Mis­tä tämä kurin vaa­ti­mi­nen kumpuaa?

    Jos Espan­jan tut­ki­mus­tu­los (5 % väes­tös­tä on saa­nut tar­tun­nan) on uni­ver­saa­li, niin todet­tu­jen tar­tun­to­jen ja kaik­kien tar­tun­to­jen suh­de on 1:10. Se tar­koit­tai­si Suo­mes­sa, että tar­tun­to­ja (siis tes­taa­mat­to­mat­kin huo­mioon ottaen) kaik­ki­aan on n. 61 000. Mitä täs­tä luvus­ta sit­ten pitää pää­tel­lä? Sekö että talous ja yhteis­kun­tae­lä­mä sei­sau­te­taan totaa­li­ses­ti (ja odo­tel­laan kuin­ka mon­ta kuol­lut­ta sii­tä seu­raa) vai se että yri­te­tään elää tau­din kans­sa varo­vai­ses­ti, mut­ta mah­dol­li­sim­man normaalisti?

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      ”tap­pa­vuus on VÄHINTÄÄN 6.9%”
      Jos Espan­jan tut­ki­mus­tu­los (5 % väes­tös­tä on saa­nut tar­tun­nan) on uni­ver­saa­li, niin todet­tu­jen tar­tun­to­jen ja kaik­kien tar­tun­to­jen suh­de on 1:10. Se tar­koit­tai­si Suo­mes­sa, että tar­tun­to­ja (siis tes­taa­mat­to­mat­kin huo­mioon ottaen) kaik­ki­aan on n. 61 000. 

      Espan­jan tulos ei tie­ten­kään ole tuos­sa mie­les­sä uni­ver­saa­li. Tulos riip­puu pal­jol­ti sii­tä, kuin­ka laa­jas­ti on tes­tat­tu. THL:n meneil­lään ole­vat vas­ta-aine­tut­ki­muk­set anta­vat olet­taa, että Suo­mes­sa suh­de­lu­ku voi­si olla noin 1:3. Itse arvioi­sin että jopa 1:2.

  37. Jot­ka halua­vat ottaa mal­lia Ete­lä-Koreas­ta ymmär­tä­vät kai, että kän­ny­kän jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen pitää olla yhtä ihmi­soi­keus­vas­tai­nen, jot­ta se oli­si yhtä tehokas.”

    Sen ei tar­vit­se olla yhtä tehokas. 

    Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korea­lai­ses­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toi­sel­la on sellainen.”

    Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus oli­si pak­ko asen­taa, sil­le ei voi mitään, että kän­nyk­kä voi vaik­ka unoh­tua kotiin tai autoon. Sii­tä voi myös akku yllät­täen loppua.

    ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rekis­te­röi vain joka nel­jän­nen kohtaamisen.”

    Et voi tie­tää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sis­ta toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti yli puo­let. Olem­me sen ver­ran vas­tuun­tun­tois­ta kan­saa, mikä­li se sovel­lus ei ole hät­hä­tää kyhät­ty, tie­to­tur­va­ris­ki ja ihan suun­ni­tel­lus­ti­kin tör­keäs­ti yksi­tyi­syyt­tä louk­kaa­va. Perus­tan tämän arve­lun sii­hen, että tähä­nas­ti­set rajoi­tus­toi­met ja ‑keho­tuk­set ovat pur­reet pal­jon luul­tua parem­min. Lisäk­si tuon sovel­luk­sen pääl­lä pitä­mi­ses­tä voi­daan jopa maksaa. 

    Ano­nyy­mi­syys tar­koit­taa, ettei lait­teen rakis­te­röi­ty­nei­tä voi­dan alis­taa karanteenille. ”

    Ei jär­jes­tel­mäl­tä tie­don mah­dol­li­ses­ta altis­tu­mi­ses­ta saa­nei­ta tar­vit­se alis­taa mihin­kään. Ihmi­set eris­täy­ty­vät itse ja hakeu­tu­vat tes­tiin. Tes­tis­sä ei tie­ten­kään olla ano­myy­me­jä. Jos tulee posi­tii­vi­nen tulos, infek­tio­lää­kä­ri mää­rää karan­tee­nin, joil­loin saa olla koto­na pal­kan suu­rui­sel­la tartuntatautipäivärahalla. 

    Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo koh­taa­mi­nen tapah­tui (ei sijain­ti­tie­to­ja) ei voi­da myös­kään löy­tää tar­tut­ta­mis­ti­lan­tei­ta. Sik­si en tämän vem­pai­men tehoon oikein osaa luot­taa. Käsi­pe­lik­si se menee ja sii­nä on rajoitteensa.”

    Kyl­lä tuo paik­ka­tie­to­kin tar­vit­taes­sa voi­daan tal­len­taa lokaa­lis­ti käyt­tä­jän omaan lait­tee­seen. Hän sen sit­ten sen ker­too kysyttäessä.

    —-

    Arve­len, ettei virus ole levin­nyt tämän pahem­min sik­si, että suo­ma­lai­set ovat sel­lai­sia ihmi­siä, että he usko­vat jär­ki­pu­het­ta ja valis­tus­ta. Heik­ko leviä­mi­nen joh­tuu parin met­rin etäi­syy­del­lä pysy­mi­ses­tä ja hyväs­tä käsi- ja yski­mis­hy­gie­nias­ta. Urhei­lu­ta­pah­tu­mien yms. jouk­ko­ko­kous­ten lop­pu­mi­sel­la on tie­tys­ti iso mer­ki­tys. Yöker­hot ovat luul­ta­vas­ti yksi pahim­mis­ta levit­tä­jis­tä. Niis­sä on tun­gos ja kar­mea mete­li, jol­loin täy­tyy men­nä lähie­täi­syy­del­le huu­ta­maan, että kuu­lee mitään. Lähie­täi­syy­del­le pyri­tään tie­tys­ti muutenkin.

    1. Mark­ku Jan­tu­nen:
      ”Jot­ka halua­vat ottaa mal­lia Ete­lä-Koreas­ta ymmär­tä­vät kai, että kän­ny­kän jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen pitää olla yhtä ihmi­soi­keus­vas­tai­nen, jot­ta se oli­si yhtä tehokas.”

      Sen ei tar­vit­se olla yhtä tehokas. 

      ”Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korea­lai­ses­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toi­sel­la on sellainen.”

      Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus oli­si pak­ko asen­taa, sil­le ei voi mitään, että kän­nyk­kä voi vaik­ka unoh­tua kotiin tai autoon. Sii­tä voi myös akku yllät­täen loppua.

      ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rekis­te­röi vain joka nel­jän­nen kohtaamisen.”

      Et voi tie­tää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sis­ta toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti yli puolet. 

      Sel­vyy­den vuok­si vie­lä: jos puo­let ihmi­sis­tä asen­taa sovel­luk­sen ja se toi­mii moit­teet­to­mas­ti ja puhe­lin on aina pääl­lä kodin ulko­puo­lel­la, niin sil­loin­kin saa­daan enin­tään tuo nel­jän­nes altis­tuk­sis­ta tal­teen (0.5*0.5 = 0.25) ja kol­me nel­jän­nes­tä altis­tuk­sis­ta jää havait­se­mat­ta. Jot­ta saa­tai­siin altis­tuk­sis­ta puo­let tal­teen, on sovel­luk­sen olta­va käy­tös­sä yli 70% ihmi­sis­tä (0.7*0.7 = 0.49). Sin­ga­po­res­sa sovel­luk­sen on vapaa­eh­toi­ses­ti asen­ta­nut kuu­lem­ma noin 20% ihmisistä.

      Sovel­lus tal­len­taa myös jon­kin­lai­sen mää­rän ole­mat­to­mia altis­tuk­sia, kos­ka Blue­tooth-sig­naa­li läpäi­see sei­niä ja mui­ta estei­tä, joi­den läpi virus ei etene.

      Sovel­luk­ses­ta on mah­dol­li­ses­ti jon­kin asteis­ta hyö­tyä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei yksi­nään rat­kai­se jäl­jit­tä­mi­sen ongelmaa.

      1. ojp: Sel­vyy­den vuok­si vie­lä: jos puo­let ihmi­sis­tä asen­taa sovel­luk­sen ja se toi­mii moit­teet­to­mas­ti ja puhe­lin on aina pääl­lä kodin ulko­puo­lel­la, niin sil­loin­kin saa­daan enin­tään tuo nel­jän­nes altis­tuk­sis­ta tal­teen (0.5*0.5 = 0.25) ja kol­me nel­jän­nes­tä altis­tuk­sis­ta jää havait­se­mat­ta. Jot­ta saa­tai­siin altis­tuk­sis­ta puo­let tal­teen, on sovel­luk­sen olta­va käy­tös­sä yli 70% ihmi­sis­tä (0.7*0.7 = 0.49). Sin­ga­po­res­sa sovel­luk­sen on vapaa­eh­toi­ses­ti asen­ta­nut kuu­lem­ma noin 20% ihmisistä.

        Sovel­lus tal­len­taa myös jon­kin­lai­sen mää­rän ole­mat­to­mia altis­tuk­sia, kos­ka Blue­tooth-sig­naa­li läpäi­see sei­niä ja mui­ta estei­tä, joi­den läpi virus ei etene.

        Sovel­luk­ses­ta on mah­dol­li­ses­ti jon­kin asteis­ta hyö­tyä, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei yksi­nään rat­kai­se jäl­jit­tä­mi­sen ongelmaa.

        Se, että sovel­luk­sen on Sin­ga­po­res­sa asen­ta­nut vapaa­eh­toi­ses­ti vain har­va, voi joh­tua sii­tä mil­lai­nen sovel­lus on. En tie­dä mil­lai­nen se on siel­lä. Ja jos sovel­luk­sen asen­ta­mi­nen oli­si pakol­lis­ta, miten sen käyt­tä­mis­tä valvottaisiin.

        Suo­mes­sa sovel­luk­sen käyt­tä­mi­ses­tä voi­tai­siin mak­saa. Sovel­lus voi­si esi­mer­kik­si pääl­lä olles­saan lähet­tää lyhyi­tä vies­te­jä pal­ve­li­mel­le, joka las­ki­si vies­tien mää­rän perus­teel­la kuin­ka pal­jon kän­nyk­kä­liit­ty­män omis­ta­jal­le mak­se­taan rahaa. Täl­lä tavoin koro­nael­vy­tys voi­tai­siin kyt­keä käyt­täy­ty­mi­seen, jol­la voi­daan edis­tää epi­de­mian tukah­dut­ta­mis­ta. Tak­sa riip­pui­si kel­lo­na­jas­ta ja jae­tun tie­don yksi­tyis­koh­tai­suu­des­ta. Kyl­lä minul­le kel­pai­si, jos sai­sin esi­mer­kik­si tavan­omais­ten puhe­lin­las­ku­jen ver­ran val­tiol­ta rahaa jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen käyttämisestä.

        Tätä voi har­ki­ta ja hyö­ty pitäi­si arvioi­da kus­tan­nuk­siin verraten.

    2. Mark­ku Jan­tu­nen:
      ”Jot­ka halua­vat ottaa mal­lia Ete­lä-Koreas­ta ymmär­tä­vät kai, että kän­ny­kän jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen pitää olla yhtä ihmi­soi­keus­vas­tai­nen, jot­ta se oli­si yhtä tehokas.”

      Sen ei tar­vit­se olla yhtä tehokas. 

      ”Suo­meen suun­ni­tel­tu peh­mo­mal­li on tehol­taan mur­to-osa korea­lai­ses­ta. Kun se on vapaaehtoinen,ehkä joka toi­sel­la on sellainen.”

      Sen käyt­töön ei voi pakot­taa ketään. Vaik­ka sovel­lus oli­si pak­ko asen­taa, sil­le ei voi mitään, että kän­nyk­kä voi vaik­ka unoh­tua kotiin tai autoon. Sii­tä voi myös akku yllät­täen loppua.

      ” (Se myös syö akkua) Sil­loin se rekis­te­röi vain joka nel­jän­nen kohtaamisen.”

      Et voi tie­tää kuin­ka moni sen asen­taa. Suo­ma­lai­sis­ta toden­nä­köi­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti yli puo­let. Olem­me sen ver­ran vas­tuun­tun­tois­ta kan­saa, mikä­li se sovel­lus ei ole hät­hä­tää kyhät­ty, tie­to­tur­va­ris­ki ja ihan suun­ni­tel­lus­ti­kin tör­keäs­ti yksi­tyi­syyt­tä louk­kaa­va. Perus­tan tämän arve­lun sii­hen, että tähä­nas­ti­set rajoi­tus­toi­met ja ‑keho­tuk­set ovat pur­reet pal­jon luul­tua parem­min. Lisäk­si tuon sovel­luk­sen pääl­lä pitä­mi­ses­tä voi­daan jopa maksaa. 

      ”Ano­nyy­mi­syys tar­koit­taa, ettei lait­teen rakis­te­röi­ty­nei­tä voi­dan alis­taa karanteenille. ”

      Ei jär­jes­tel­mäl­tä tie­don mah­dol­li­ses­ta altis­tu­mi­ses­ta saa­nei­ta tar­vit­se alis­taa mihin­kään. Ihmi­set eris­täy­ty­vät itse ja hakeu­tu­vat tes­tiin. Tes­tis­sä ei tie­ten­kään olla ano­myy­me­jä. Jos tulee posi­tii­vi­nen tulos, infek­tio­lää­kä­ri mää­rää karan­tee­nin, joil­loin saa olla koto­na pal­kan suu­rui­sel­la tartuntatautipäivärahalla. 

      ”Kun se ei ker­ro, mis­sä tuo koh­taa­mi­nen tapah­tui (ei sijain­ti­tie­to­ja) ei voi­da myös­kään löy­tää tartuttamistilanteita.Siksi en tämän vem­pai­men tehoon oikein osaa luot­taa. Käsi­pe­lik­si se menee ja sii­nä on rajoitteensa.”

      Kyl­lä tuo paik­ka­tie­to­kin tar­vit­taes­sa voi­daan tal­len­taa lokaa­lis­ti käyt­tä­jän omaan lait­tee­seen. Hän sen sit­ten sen ker­too kysyttäessä.

      —-

      Arve­len, ettei virus ole levin­nyt tämän pahem­min sik­si, että suo­ma­lai­set ovat sel­lai­sia ihmi­siä, että he usko­vat jär­ki­pu­het­ta ja valis­tus­ta. Heik­ko leviä­mi­nen joh­tuu parin met­rin etäi­syy­del­lä pysy­mi­ses­tä ja hyväs­tä käsi- ja yski­mis­hy­gie­nias­ta. Urhei­lu­ta­pah­tu­mien yms. jouk­ko­ko­kous­ten lop­pu­mi­sel­la on tie­tys­ti iso mer­ki­tys. Yöker­hot ovat luul­ta­vas­ti yksi pahim­mis­ta levit­tä­jis­tä. Niis­sä on tun­gos ja kar­mea mete­li, jol­loin täy­tyy men­nä lähie­täi­syy­del­le huu­ta­maan, että kuu­lee mitään. Lähie­täi­syy­del­le pyri­tään tie­tys­ti muutenkin.

      Jos pit­kään kehi­tet­ty 112-sovel­lus­kin on edel­leen akkusyöp­pö, niin nyt­kö sit­ten pie­ru­ää­ni­ge­ne­raat­to­rien kehit­tä­mi­seen kes­kit­ty­nyt Android-yhtei­sö saa aikai­sek­si jon­kin pro­fes­sio­naa­lin appin, joka on tehokas ?

      Toi­sin näyt­tää ole­van muu­al­la­kin: Austra­lias­sa käy­te­tään sin­ga­po­re­lais­ta jäl­ji­ty­sap­pia, joka tyh­jen­tää eten­kin ipho­nen akun. Eikä jäl­ji­ty­sap­pin käyt­tä Sin­ga­po­res­sa­kaan ole yli 70%, noin 12 % vasta. 

      https://www.dailymail.co.uk/news/article-8259789/How-downloading-COVID-19-SAFE-app-drain-iPhone-battery.html

      Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten Blue­toot­hin his­to­rias­sa esiin­ty­neet — ja edel­leen esiin­ty­vät — kat­kei­lut kuu­lok­kei­den, hands­freen, netin jaka­mi­sen ym. kans­sa pys­ty­tään yhtäk­kiä rat­kai­se­maan tämän Covi-19 — jäl­ji­tys­so­vel­luk­sen kanssa.

  38. Moi!
    Näil­lä ruot­sa­lai­sil­la oli pie­ni aavis­tus sii­tä, että sil­lä laa­ke­ril­la tulee suu­ri talou­del­li­nen voit­to, muu­ta­man mum­mon hin­nal­la. Ennen oli­vat suo­ma­lai­set, mut­ta tämän päi­vän Kus­taa ei enää voi päi­vit­tää hei­tä jouk­koi­hin­sa ja hautoihinsa,

    1. Ruot­sa­lai­set­han ovat van­ho­ja perin­teik­käi­tä rodun­ja­los­ta­jia. Siel­lä pak­kos­te­ri­loi­tiin kehi­tys­vam­mai­sia pit­käl­le 70-luvul­le asti. Ehkä tämä tilan­ne näh­dään uhan sijas­ta mah­dol­li­suu­te­na ja tapa­na paran­taa huol­to­suh­det­ta ja vapaut­taa resurs­se­ja vanhustenhuollosta.

  39. Ehkä tääl­lä on jo sanot­tu, mut­ta sanon vie­lä ker­ran: ener­gi­aa sääs­tä­vä sisäil­man kier­rä­tys takai­sin oles­ke­lu­ti­laan on erit­täin teho­kas tapa levit­tää yhdel­lä­kin hen­ki­löl­lä ole­va tar­tun­ta jokai­seen samas­sa tilas­sa ole­vaan hen­ki­löön. Sel­lai­sia suo­dat­ti­mia ei tai­da olla­kaan, jot­ka pois­tai­si­vat viruk­sen ilmasta.

    Jos­tain luin, että len­to­ko­nei­siin on tulos­sa pleksi(lasi) istuin­ten välil­le tar­tun­to­jen vähen­tä­mi­sek­si. Samaan aikaan kui­ten­kin ilman­vaih­don kaut­ta hen­gi­ty­sil­ma kier­rä­te­tään takai­sin mat­kus­ta­moon ja viruk­set ilman mukana.

    1. K‑Veikko:
      Sel­lai­sia suo­dat­ti­mia ei tai­da olla­kaan, jot­ka pois­tai­si­vat viruk­sen ilmasta. 

      Ihan taval­li­set HEPA-suo­dat­ti­met, jois­ta vaik­ka­pa nyky­ai­kai­set pöly­pus­sit on teh­ty — ja joi­ta aina­kin tämän vuo­si­tu­han­nen len­to­ko­neet käyt­tä­vät ilman­kier­ros­saan — pois­ta­vat viru­par­tik­ke­lit ja muut saman koko­luo­kan hiuk­ka­set ilmas­ta kai yli 99%:sti. Ja len­to­ko­neen koko ilma­mas­sa kul­kee filt­te­rin läpi kes­ki­mää­rin 3 minuu­tin välein.

      Eli kysy­mys on lähin­nä sii­tä, ovat­ko suo­dat­ti­met kun­nos­sa ja kuin­ka usein ne vaih­de­taan, kuin sii­tä että suo­dat­ti­met sinän­sä eivät auttaisi. 

      Len­to­ko­nees­sa istu­van levit­tä­jän vie­res­sä ja suo­raan edes­sä istu­vat ovat ongel­ma, ei se että kier­to levit­täi­si viruk­set väis­tä­mät­tä koko koneen ilmamassaan.

    2. K‑Veikko:
      Ehkä tääl­lä on jo sanot­tu, mut­ta sanon vie­lä ker­ran: ener­gi­aa sääs­tä­vä sisäil­man kier­rä­tys takai­sin oles­ke­lu­ti­laan on erit­täin teho­kas tapa levit­tää yhdel­lä­kin hen­ki­löl­lä ole­va tar­tun­ta jokai­seen samas­sa tilas­sa ole­vaan hen­ki­löön. Sel­lai­sia suo­dat­ti­mia ei tai­da olla­kaan, jot­ka pois­tai­si­vat viruk­sen ilmasta.

      Aina­kin nel­jä­kym­men­tä vuot­ta on lai­tok­sis­sa jo osat­tu ottaa läm­pö tal­teen joko nes­te­siir­tois­ten tai levy­läm­mön­vaih­ti­mien kaut­ta, ei tar­vi­ta sisäil­man palaut­ta­mis­ta kier­toon. Ns. pyö­ri­vä läm­mön­tal­teen­ot­to voi pääs­tää ilmaa jon­kun pro­sen­tin osan, har­ja­tii­vis­teen kaut­ta. Sii­nä­kin kam­mion pai­ne-eron sää­tö edis­tää vuo­toa jäteil­maan eikä ulkoil­maan päin. Ves­sois­ta ei pois­toa vie­dä LTO:lle vaan suo­raan ulos omal­la huippuimurilla. 

      Kat­so­pa useim­pien nyky­oma­ko­ti­ta­lo­jen ja riva­rien ilman­vaih­toa. Mis­tä näet pois­toil­man pää­se­vän tuloil­maan takai­sin ? Tut­ki­pa sitä alu­mii­nis­ta laa­tik­koa, joka sii­nä vino­ne­liö­nä näkyy. Löy­dät­hän tar­kem­min havain­noi­des­sa­si, että jäte- ja ulkoil­man välil­lä on aina alumiinilevy ! 

      Suu­res­sa osas­sa beto­ni­lä­hiöi­tä, kuten myös van­hem­mis­sa riva­reis­sa ja oma­ko­ti­ta­lois­sa on vain pois­toil­ma­pu­hal­lin katol­la, kor­vausil­ma ote­taan sei­nä­vent­tii­leis­tä tai ikku­na­vent­tii­leis­tä. On tie­ten­kin vali­tet­ta­vaa, että joka­mies on niin ilman­vaih­don asian­tun­ti­ja, että sul­kee ne sei­nä- ja ikku­na­vent­tii­lit, kos­ka on niin “vetoi­saa” . Sil­loin ilmat tule­vat por­ras­käy­tä­väs­tä ja naa­pu­ria­sun­nos­ta parhaimmillaan. 

      Muu­ten, niis­sä lai­tok­sis­sa, jois­sa on ilman kier­rä­tys, on myös pois­toil­ma­suo­dat­ti­met, kuten myös LTO-koneis­sa. Pöly kerä­tään, jot­ta LTO ei tuk­keu­tui­si, tai kier­toil­ma ei likai­si tuloilmaa. 

      LTO = Läm­mön TalteenOtto

  40. Virus levi­si nopeas­ti pan­de­miak­si kai­kil­le man­te­reil­le, mut­ta sil­ti expo­nen­taa­li­nen leviä­mi­nen on lop­pu­nut kai­kis­sa mais­sa lyhyeen. Vas­ta-aine­tes­tauk­ses­sa tau­din on pote­nut vain har­va. Viruk­ses­sa on jotain outoa. 

    Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta että suu­reen osaan ihmi­sis­tä virus on tart­tu­nut täy­sin oireet­to­mas­ti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tä­mät­tä? Virus ei siis pys­ty tun­keu­tu­maan lain­kaan kaik­kiin, eikä täl­läi­sen ihmi­sen vas­ta-aine­tuo­tan­to­kaan käynnisty.

    1. Vexi: Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta että suu­reen osaan ihmi­sis­tä virus on tart­tu­nut täy­sin oireet­to­mas­ti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tä­mät­tä? Virus ei siis pys­ty tun­keu­tu­maan lain­kaan kaik­kiin, eikä täl­läi­sen ihmi­sen vas­ta-aine­tuo­tan­to­kaan käynnisty.

      Voi­pi olla. Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa on nos­tet­tu esiin sel­lai­nen asia kuin “S‑reactive CD4+ 52 T cells”, jot­ka rea­goi­vat sekä SARS-Cov‑2 ‑viruk­seen että tavan­omai­siin nuha­ko­ro­na­vi­ruk­siin. Toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa “T cell reac­ti­vi­ty to SARS-CoV‑2 epi­to­pes is also detec­ted in non-expo­sed individuals”.

      Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen vas­ta-ainei­ta kan­ta­vien ikä­ja­kau­ma oli nimit­täin sen ver­ran odot­ta­ma­ton (aina­kin maal­li­kos­ta) että sen, yhdes­sä epi­de­mian lyhyek­si jää­vän eks­po­nen­ti­aa­li­sen kas­vua­jan kans­sa, voi­si kuvi­tel­la tuke­van teo­ri­aa että jon­kin tois­tai­sek­si tun­te­mat­to­man teki­jän, esi­mer­kik­si tavan­omais­ten nuha­ko­ro­na­vi­rus­ten aikaan­saa­ma vas­tus­tus­ky­ky joko lie­ven­tää tau­tia tai estää sai­ras­tu­mi­sen kokonaan.

    2. Vexi:
      Virus levi­si nopeas­ti pan­de­miak­si kai­kil­le man­te­reil­le, mut­ta sil­ti expo­nen­taa­li­nen leviä­mi­nen on lop­pu­nut kai­kis­sa mais­sa lyhyeen. Vas­ta-aine­tes­tauk­ses­sa tau­din on pote­nut vain har­va. Viruk­ses­sa on jotain outoa. 

      Voi­si­ko olla mah­dol­lis­ta että suu­reen osaan ihmi­sis­tä virus on tart­tu­nut täy­sin oireet­to­mas­ti ja myös vas­ta-ainei­ta jät­tä­mät­tä? Virus ei siis pys­ty tun­keu­tu­maan lain­kaan kaik­kiin, eikä täl­läi­sen ihmi­sen vas­ta-aine­tuo­tan­to­kaan käynnisty.

      Viruk­sen “eks­po­nen­ti­aa­li­nen” leviä­mi­nen lie­nee ollut alus­ta saak­ka osit­tai­nen har­ha, kos­ka tes­taus­ta alet­tiin tie­toi­suu­den lisään­tyes­sä myös lisää­mään eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Eli tau­ti­piik­ki oli yhtäk­kiä “pys­ty­suo­raan nouse­va” , kos­ka väes­tön siir­ty­mi­nen häly­tys­ti­laan alen­si tes­tiin tule­mi­sen herk­kyyt­tä, samal­la tes­ti­ka­pa­si­teet­tia lisät­tiin epä­toi­voi­ses­ti. On muis­tet­ta­va, että COVID-19 — tapauk­sia ei ollut enem­mis­töä oireel­lis­ten tes­teis­tä, mis­sään vai­hees­sa, kuten influens­san koh­dal­la voi­daan havai­ta. Pikem­min­kin 10% luok­kaa. Ni-in. Mis­tä yhtäk­kiä tul­vi­vat ne kym­me­net­tu­han­net infek­tio- ja hen­gi­ty­soi­rei­set, jois­ta sit­ten nii­tä koro­na­ta­pauk­sia alkoi löytyä ?

      Voi­daan ehkä tode­ta, että place­bo toi­mii kah­teen suuntaan.

      Nyt ihmet­te­ly sii­tä, että toi­met vai­kut­ta­vat lii­an hyvin, että sai­raa­lat ovat vajaa­käy­töl­lä, että ruu­mis­ju­nat eivät vie sato­ja­tu­han­sia kuol­lei­ta Ruot­sis­sa­kaan kre­ma­to­rioi­hin, että myös mas­kia ja lock­dow­nia käyt­tä­mät­tö­mis­sä mais­sa tau­ti­ta­paus­ten käy­rä oike­nee J‑käyrästä lähin­nä suo­rak­si, mitä muu­ta tuo voi osoit­taa, kuin sen, että ei aina­kaan mis­tään tuh­ka­ro­kos­ta ole kysymys.

  41. Kii­tos Osmo , hyvis­tä poh­dis­ke­luis­ta. Ja kom­men­toi­jil­le myös, vaihtelevantasoisista.

    Näin­kin voi poh­tia : Mikä täs­sä on eet­ti­sin valin­ta, kun nämä tukah­dut­ta­jat her­käs­ti nos­ta­vat itsen­sä jalus­tal­le. Samal­la he alis­ta­vat kan­san inter­ven­tioil­le, jot­ka voi­vat vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta lop­pu­tu­los äärim­mäi­sen epä­var­ma ja usein ris­ti­rii­tai­nen ja osal­le väes­tös­tä vaarallinen. 

    Tämä on sel­väs­ti tiheän väes­tön ja kau­pun­kien tau­ti ‚var­sin­kin poh­jois­mais­sa: mitat­tu ilman­tu­vuus Hel­sin­ki 353/100000, Oslo 368, Tuk­hol­ma 434, Köö­pen­ha­mi­nan alue on samaa luok­kaa / tuol­ta välil­tä. Hel­sin­gin todet­tu ilmaan­tu­vuus on ihan kun­nioi­tet­ta­val­la tasol­la ( tosin tie­tys­ti: näy­teen­ot­to­käy­tän­nöt vaih­te­le­vat). Huo­mio­nar­vois­ta on, että Sak­sas­sa esim. Ham­pu­ris­sa arvo on 270, Ber­lii­nis­sä 175 , Bayern 345 ja Stut­gar­tin alu­eel­la 306.

    Tämä menee tie­tys­ti yksiin sen kans­sa, että tar­tuu siel­lä, mis­sä väki kokoon­tuu otte­lui­hin, kon­ser­tei­hin, teat­te­rei­hin, yöker­hoi­hin ja jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­siin­kin. Muu­ten mel­ko vähän , pait­si hoi­va­ko­deis­sa, jos­sa hoi­do­kit tar­vit­se­vat lähi­hoi­vaa, etä­nä ei onnis­tu. Sit­ten on siel­lä ikäih­mi­siä , jot­ka liik­ku­vat pal­jon, mut­ta muis­ti­sai­rau­ten­sa takia hol­tit­to­mas­ti ja pidäk­keet­tö­mäs­ti, saat­ta­vat myös syl­keä ja purra. 

    Kaik­kein suu­rin insi­dens­si meil­lä on kui­ten­kin Yli-Tor­niol­la , perä­ti 714 insi­dens­sil­lä (28 sai­ras­ta) , jon­ka voi­si kuvi­tel­la kumoa­van kai­ken tuon. Sen vie­res­sä on Pel­lo, joka val­koi­se­na ( ei tapauksia/alle 5) , jon­ka ylä­puo­lel­la Kola­ri 468 insi­den­sil­lä ja sen vie­res­sä on sylt­ty­teh­das Kit­ti­lä (YLLÄS) 418 /100. Olen oppi­nut ‚että alu­een tar­tun­nat ovat lähin­nä YLÄKSELTÄ, nk. after-ski mei­nin­gis­tä, eivät Ruot­sis­ta. Kai­nuus­sa /Sotkamossa ei pit­kään aikaan ollut tar­tun­to­ja, siel­lä sit­ten nii­den pelon perus­teel­la peruu­tet­tiin hiih­to­ta­pah­tu­ma, mut­ta juh­lia ei, niin­pä noi­den ins­tead- of- ski . mei­nin­kien takia alue lehah­ti tar­tun­tain­si­dens­sis­sä kärkikolmikkoon. 

    Eli tart­tuu kyl­lä, kun tiu­haan kokou­du­taan, vii­naa juo­daan, karao­kea har­ras­te­taan, lau­le­taan, huu­de­taa bra­vo­ta jne. Jos ei, niin huo­nos­ti leviää.

    Kun tuo­ta Suo­men tar­tun­ta­kart­taa kat­soo, mel­ko pai­kal­li­se­na pysyy tau­ti­ryp­päis­tö, Uudel­la­maal­la­kin on muu­ta­ma kun­ta , jos­sa tau­tia ei ilmei­sim­min ole todettu. 

    Meil­lä jak­se­taan sit­ten nil­lit­tää, että joku oiree­ton pää­si len­to­ken­täl­lä livah­ta­maan ilman kun­non ohjei­ta jul­ki­sel­la kotiin.
    Ensin sul­jet­tiin kou­lut , lii­kun­ta­pai­kat, pal­jol­ti työ­pai­kat, vii­mei­sek­si ravin­to­lat ja yöker­hot, ja nii­den tule­vai­suu­des­ta kan­ne­taan aivan eri­tyis­tä huol­ta, var­sin­kin suu­ret oppo­si­tio­puo­lu­eet , jot­ka muu­ten­kin tuon kään­ni­teol­li­suu­den asi­aa tyk­kää­vät ajaa.
    Voi­si­ko joku huo­leh­tia samal­la innol­la muusi­kois­ta , näyt­te­li­jöis­tä jne. ? 

    Maa­kun­ta­ra­ja­kin sul­jet­tiin , niin että sta­di­lai­set jätet­tiin tar­tut­ta­maan toi­si­aan . Lisä­si­kö vai vähen­si­kö tämä tar­tun­to­jen mää­rää ? Veikkaan_ jos jotain : lisä­si tääl­lä sta­dis­sa , tus­kin vähen­si muu­al­la ( kun nuo lin­ko­mei­nin­git saa­tiin vih­doin kiin­ni) . Tuo esti joi­ta­kin ris­ki­ryh­mä­läi­siä pää­se­mään tur­vaan kesä­mö­kil­le, ja sitä sit­ten vie­lä demo­ni­soi­tiin . Sil­ti , joku oli sitä miel­tä, että oli­si pitä­nyt tuo­ta saar­toa jat­kaa. Sil­lä kui­ten­kin saa­tiin aikaan kul­tuu­ris­ta juo­paa ja laki-ihmi­sil­le työl­li­syyt­tä- että sai­ko yri­tyk­ses­tä rik­koa sul­ku sakot­taa… Ja on käy­nyt ilmi, että kyl­lä koka ajan on kan­sa­lai­sel­la ollut oikeus pois­tua maas­ta ja tul­la takai­sin- sulun aikaan ei siis kui­ten­kaan Uudel­ta­maal­ta kotimaahan. 

    Point­ti­ni on, että hel­pos­ti tulee täs­sä koro­nan pelos­sa teh­tyä asioi­ta, jot­ka ovat oikeas­ti tyh­miä tai kapei­ta. Niin­kuin jää­kiek­koi­li­ja, joka pelaa pää alhaal­la kat­soen lapaan ja kiek­koon : kyl­lä se var­maan lisää toden­nä­köi­syyt­tä , että kiek­ko pysyy hal­lin­nas­sa , mut­ta sil­ti voi käy­dä hyvin­kin huo­nos­ti ‚eikä peli etene.

    Olen sitä miel­tä, hybri­di­stra­te­gia on ihan perus­tel­tu, toi­sin epä­sel­vä enti­teet­ti . R0 voi olla hyvä saa­da alas alle 1, jos se koh­tuu­del­la onnis­tuu, mut­ta ei hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Kan­nat­taa kat­soa myös koko­nais­ku­vaa maa­il­mal­la ja olla suh­tel­li­suu­den­ta­jui­nen : tupa­koin­ti on venä­läis­tä rulet­tia hau­li­kol­la, tap­paa joka toi­sen, n. 5000 vuo­des­sa, alko­ho­li­sai­rau­det yli 1600 / vuo­si ( mää­rä läh­ti nousuun tämän limu­vii­na­uu­dis­tuk­sen myö­tä). Sil­ti me hyväk­sym­me, että joku myy ja joku ostaa, val­tio­kin ottaa oman­sa välis­tä, vaik­ka tus­kal­lis­ta kuo­le­maa puk­kaa ja lii­tän­näis­kär­si­mys­tä pii­saa. Voi­han se olla ‚että muu­ta­man vuo­den voi­sim­me tyy­tyä sii­hen ‚että kuo­le­mia nyt täs­tä koro­nas­ta seu­raa jotain sil­tä välil­tä. Koro­na­vi­ruk­sel­la ei ole lobbareita. 

    Onnek­si nämä kuo­le­mat ovat tois­tai­sek­si val­tao­sin nii­tä, jot­ka muu­ten­kin oli­si­vat tulos­sa. Jokai­nen kuo­le­ma ansait­see surun­sa ja mur­heen­sa, mut­ta väis­tä­mä­tön se on joka tapauk­ses­sa ja nuo pal­ve­lu­ko­tia­su­kit ovat sen äärel­lä jo, val­tao­san elä­män­laa­tu on jo hyvin ohut, eikä se ole parem­paan päin. On suu­ri ongel­ma sitä lop­pu­met­reil­lä edel­leen pilata. 

    Lau­ma­suo­jaa jot­kut pitä­vät kiro­sa­na­na ( eräs­kin minis­te­ri pon­te­vas­ti kiel­tää tois­tu­vas­ti), se on kui­ten­kin erään­lai­nen epi­de­mio­lo­gian pai­no­voi­ma. On tilan­tei­ta jois­sa se vai­kut­taa enem­män, jois­sa­kin vähem­män. Ei se ole kui­ten­kaan on- off ilmiö. Vaik­ka sitä ei ole pal­jon, voi se sil­ti hidas­taa tau­din toi­sia aal­to­ja, estää tava­roi­ta kar­kaa­mas­ta. Vaik­ka pro­sent­ti­lu­ku oli­si / väes­tö pie­ni, se voi sil­ti hidas­taa tau­din toi­sia aal­to­ja mer­kit­tä­väs­ti, jos sitä on mer­kit­tä­väs­sä sub­po­pu­laa­tios­sa. Jos sel­lai­sel­la väes­tön­osal­la , joka esi­mer­kik­si sosi­aa­li­sen aktii­vi­suu­ten­sa takia on eri­tyi­sen altis sai­ras­tu­maan ja samal­la on siis levit­tä­mään on sai­ras­tu­mi­sen tuo­maa suo­jaa, tuon lau­man suo­ja tau­tia yhtei­sös­sä osaan­sa enemmän. 

    Voi siis olla, että satun­nai­so­tan­nal­la ote­tut vas­ta-aine pre­va­lens­sit anta­vat mer­kit­tä­vyy­des­tä vää­rää kuvaa . Ja nämä tes­tit­hän ovat mel­ko kii­reel­lä kasa­tut, emme­kä tie­dä nii­den luo­tet­ta­vuut­ta ja mer­ki­tys­tä riit­tä­väs­ti. Emme­kä koro­nan aiheut­ta­mas­ta immu­ni­tee­tis­ta. Olen myös kuul­lut ‚että nämä akuu­tin tau­din PCR ‑tut­ki­muk­set­kin ovat mel­ko epä­herk­kiä aina­kin joi­den­kin poti­lai­den koh­dal­la , että vaka­vam­mi­kin sai­ras­tu­neel­ta on jokus löy­ty­nyt tau­ti vas­ta 3.lla ja jos­kus vas­ta syvem­mäl­tä hen­gi­tys­teis­tä. Olen­kin ihme­tel­lyt, miten täl­lai­sel­le tes­til­le voi mää­ri­tel­lä mitään vää­rät positiiviset/ nega­tii­vi­set arvo­ja , kun ei ole mitään luo­tet­ta­vaa referessiä. 

    Kaik­ki ihmi­set eivät näy­tä siis myös­kään ole­van alt­tii­ta koro­na­vi­rus­tar­tun­nal­le, tämä­kin saat­taa olla suh­teel­li­nen ja ohi­me­ne­vä omi­nai­suus. Ei siis pitäi­si lii­kaa häs­lä­tä, että ei tuho­ta tätä. Onnek­si ei pahem­min tar­tu tai aina­kaan sai­ras­tu­ta lap­sia ja nuo­ria. Tämä­kään ei vält­tä­mät­tä ole pysy­vää. Jot­kut asian­tun­ti­jat ( ne jot­ka kan­nat­ta­vat tukah­dut­ta­mis­ta) ovat vähä­tel­leet viruk­sen muun­tau­tu­mis­ky­kyä, jot­kut toi­set ovat pitä­neet mer­kit­tä­vä­nä. Se aina­kin on var­maa että jotain kykyä sil­lä on, kun on näin karan­nut eläi­mes­tä ihmi­ses­sä lisään­ty­väk­si ja tart­tu­vak­si edel­leen. Sil­lä on myös mah­ta­van kokoi­nen tuo­ke­hi­tys­osas­to, että vaik­ka mutaa­tioi­ta oli­si har­vas­sa, niin mää­rää sil­ti riit­tää. Onhan noi­ta ver­sioi­ta ja mutaa­tio­ta tie­tys­ti tun­nis­tet­tu­kin jo, todet­tu että muta­toi ja rekom­bi­noi ja tämä val­lal­la ole­va on hiu­kan eri­lai­nen kuin se, joka läh­ti Kii­nas­ta- toden­nä­köi­ses­ti hiu­kan tart­tu­vam­pi, mut­ta ei muu­ten sairastuttavampi. 

    Evo­lu­tii­vi­nen valin­ta siis pai­naa koh­ti suu­rem­paa tar­tut­ta­vuut­ta, mut­ta ei koh­ti vaka­vam­paan sai­raut­ta, mut­ta on kai sel­vää ‚että tar­tut­ta­vuus edel­lä men­nään. On kai niin, että on geneet­ti­ses­ti vai­keam­paa / epä­to­den­nä­köi­sem­pää teh­dä hitaas­ti ja kroo­ni­sem­min sai­ras­tut­ta­va virus , kun nopeas­ti ja akuu­tis­ti sai­ras­tut­ta­va , on siis vaa­ra, että “vahin­gos­sa” syn­tyy ensin tap­pa­vam­pi muo­to, kun virus­po­pu­laa­tio jou­tuu ikään­kuin inves­toi­maan tartuttavuuteen.
    Ei siis ole mah­do­ton­ta , että seu­raa­vis­sa aal­lois­sa virus on sekä entis­tä tar­tut­ta­vam­pi , että tap­pa­vam­pi. Näin­hän näyt­tää käy­neen aina­kin jois­sain aiem­mis­sa pandemioissa .

    Jos noin kävi­si , niin tuo Ruo­sin tie voi näyt­täy­tyä tavat­to­man vii­saa­na ja sääs­tää moni­ker­tai­ses­ti elä­mää, kuin mitä nyt on mene­tet­ty. Olen ihail­lut hei­dän sel­ke­ää vies­tiä: teem­me sitä, min­kä tie­däm­me hyö­dyl­li­sek­si. Voi olla ‚että sin­ne on syn­ty­mäs­sä mer­kit­tä­väs­ti enem­män lau­mal­le suojaa. 

    On eet­ti­ses­ti arve­lut­ta­vaa vedo­ta hoitoon/ rokot­tee­seen , jota ei ole vie­lä kek­sit­ty. On kai sel­vää että alle vuo­den ei tur­val­li­sek­si todet­tua roko­tet­ta ole. Sikainfluens­saan­ha otet­tiin roko­te taval­lis­ta nopeam­min, jot­kut sii­tä sit­ten nar­ko­lep­sian. Saat­toi se sil­ti olla väes­tön kan­nal­ta rokot­taa, koh­tuu­ton­ta kui­ten­kin noil­le yksilöille.

    Tämä sosi­aa­lien eris­täy­ty­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole niin hyvä asia, kuin kuvi­tel­laan. Se saat­taa olla vähän kuin annet­tai­siin laa­ja­kir­jois­ta anti­bioot­tia oireet­to­mil­le ja vähä­oi­rei­sil­le. Se voi joh­taa immu­no­lo­giam­me lais­kis­tu­mi­seen tai urau­tu­mi­seen vää­ril­le rai­teil­le. Se voi yksi­puo­lis­taa mik­ro­bio­miam­me . Tuon inter­ven­tion pitem­piai­kais­ta tur­val­li­suut­ta ei ole todistettu. 

    Jos­ko antai­si las­ten ja nuor­ten käy­dä kou­lu­jaan ja opis­ke­lu­jaan ihan taval­li­ses­ti, ilman turvavälejä.. 

    Voi­si myös mie­les­tä­ni har­ki­ta, että alle 35 ‑vuo­ti­aat voi­si­vat muu­ten­kin osal­lis­tua isom­piin­kin juh­lal­li­suuk­siin mel­ko vapaas­ti, sai­ras­tu­mi­sen uhal­la­kin, Prince­to­nin tut­ki­jat ehdot­ti­vat jotain saman­ta­pais­ta Inti­aan alle 60 tai 65 vuotiaille. 

    Aja­tus: Kun täl­läi­sia jouk­ko­ti­lai­suuk­sia jär­jes­te­tään, nois­sa voi­si edel­lyt­tää tark­kaa tun­nis­tau­tu­mis­ta ja elekt­ro­nis­ta seu­ran­taa , siis fes­ta­rit esi­mer­kik­si alle 35 vuo­tiail­le, jokin säh­köi­nen tun­nis­tus­si­ru fes­ta­ri­ran­nek­kee­seen. Data tuli­si tuho­ta sit­ten n.1 kk kulues­sa, jos ei ole tar­tun­ta­ket­jun osa­nen .. Tuol­lai­ses­ta voi­si saa­da hyvää dataa myös tartuttavuudesta.
    Vie­ras­tan muu­ten tuo­ta laa­jem­paa seu­ran­taa, mut­ta tuo­ta voi­si kyl­lä edel­lyt­tää tapah­tu­ma ja ehkä työtehtäväkohtaisesti? 

    Eräät tukah­dut­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat ovat tuo­min­neet joi­den­kin suun­ni­tel­mia koro­nan hank­ki­mi­ses­ta tie­ten tah­toen, aja­tus­ta koro­na­bi­leis­tä . On tuon taus­tal­la kui­ten­kin ihan päte­vä logiik­ka, eikä voi yksi­se­li­tei­ses­ti sanoa, että se ter­veen nuo­ren yksi­lön kan­nal­ta oli­si huo­no ives­toin­ti. Sal­li­me­han muun­kin tyyp­pis­tä ris­kin­ot­toa, sel­lais­ta joi­ta teh­dään huvin vuoksi, 

    Mas­keis­ta vouh­ka­taan pal­jon, malt­tia tuo­kin vaa­tii, vaik­ka voi­han niis­tä hyö­tyä­kin olla. Voi olla hait­taa­kin. Kyl­lä minä luo­tan tuon VTT ihmi­sen ana­lyy­siin, mut­ta se on myös mel­ko lapaan ja kiek­koon kat­so­va. Usein näkee sit­ten tuol­la luon­nos­sa väkeä, joka näpe­löi mas­ki­aan kor­jaa sen asen­toa tai muu­ten vaan… sit­ten seu­raa­vak­si tar­tuu joho­kin , hie­rai­see sil­mää. Jos mas­kiin jotain tar­tuu, niin sit­ten se jotain säi­löö­kin hidas­ta­mi­sen lisäk­si , siir­ret­tä­väk­si jon­ne­kin. Ja voi tul­la vää­rää tur­val­li­suu­den tun­net­ta, Ammat­ti­lai­sil­la on tark­ka pro­to­kol­la miten noi­ta pue­taan ja käytetään.
    Jos jon­ne­kin , niin ehkä sit­ten jul­ki­siin lii­ken­ne­vä­li­nei­siin , ruuh­ka-aikaan, tur­val­li­suu­den tun­net­ta herät­tä­määän ‚vaik­ka jol­lain voi lau­kais­ta paniik­kia­kin . Itse suo­sin fil­la­ria liik­ku­mi­seen , se on haus­kin­ta ja käte­vin­tä, vaik­ka tänään menin osin fil­la­rin kann­sa met­rol­la, tilaa oli hyvin .

    1. Ant­ti Läh­teen­mä­ki: Tämä sosi­aa­lien eris­täy­ty­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole niin hyvä asia, kuin kuvi­tel­laan. Se saat­taa olla vähän kuin annet­tai­siin laa­ja­kir­jois­ta anti­bioot­tia oireet­to­mil­le ja vähäoireisille.

      Anti­bioot­tien lot­raa­mi­nen tuot­taa vas­tus­tus­ky­kyi­siä kan­to­ja, mikä on ongel­ma. Eris­täy­ty­mi­nen taas suo­sii vähä­oi­rei­sia koro­na­va­riant­te­ja. Tämä ei ole ongel­ma ensim­mäi­sen arvion mukaan.

      Ylei­ses­ti tau­deil­la on sitä enem­män varaa olla ilkei­tä, mitä hel­pom­min ne pää­se­vät liik­ku­maan. Hyt­tys­ten tai juo­ma­ve­den välit­tä­mät tau­dit eivät tar­vit­se poti­laan liik­ku­vuut­ta levi­täk­seen, ja sen kyl­lä huomaa.

      Se voi joh­taa immu­no­lo­giam­me lais­kis­tu­mi­seen tai urau­tu­mi­seen vää­ril­le rai­teil­le. Se voi yksi­puo­lis­taa mikrobiomiamme 

      Ei ole ole­mas­sa mitään immu­no­lo­gis­ta yleis­kun­toa, jota voi tree­na­ta altis­ta­mal­la itse­ään tau­di­nai­heut­ta­jil­le. Tau­tien puu­te ei aiheu­ta autoim­muu­ni­tau­te­ja, päin vas­toin. Vai onko Sen­ti­nel-saa­re­lai­sil­la ongel­mia autoim­muu­ni­tau­tien kans­sa, kun poloi­set eivät ole pääs­seet osal­li­sek­si mei­dän nuhakokoelmastamme?

      Immuu­ni­jär­jes­tel­män “kalibraa­tio” on eri kysy­mys, jos­sa olen­nais­ta on var­hai­nen altis­tu­mi­nen moni­puo­li­sel­le mää­räl­le ympä­ris­tön vas­ta-aihei­ta. Ihmi­sen kehi­tys­his­to­rias­sa on ollut luon­nol­lis­ta, että suu­rin osa koh­da­tuis­ta mik­ro-orga­nis­meis­ta ja hiuk­ka­sis­ta ovat olleet täy­sin vaa­rat­to­mia tai help­po­ja haas­tei­ta. Nyky­ään monien las­ten immuu­ni­jär­jes­tel­mät jou­tu­vat var­hain vas­ta­tus­ten ihmis­ruu­miis­sa pii­les­ke­le­mään kehit­ty­nei­den tau­tien kans­sa, ilman ympä­ris­tön kos­ke­tuk­ses­sa luo­tu­aa kuvaa kuka on ystä­vä ja kuka vihollinen.

      Tänä kevää­nä suo­ma­lai­set ovat läh­te­neet ulos luon­toon ja har­ras­ta­maan, mikä on var­mas­ti moni­puo­lis­ta­nut mik­ro­bio­mia. Altis­tu­mi­nen autoim­muu­ni- ym. sai­rauk­sia lau­kai­se­vil­le tau­di­nai­heut­ta­jil­le on vähen­ty­nyt radi­kaa­lis­ti hygiee­ni­sen ryh­ti­liik­keen ja las­ten koto­na oles­ke­lun myötä.

      Olen 95-pro­sent­ti­sen var­ma, että kun sul­keu­tu­mi­sen takia nyt patou­tu­neet diag­noo­sit jäte­tään pois las­kuis­ta, vuo­si 2020 tulee näky­mään Poh­jois­mais­sa myön­tei­ses­ti, jos lain­kaan, sai­ras­tu­mi­ses­sa syö­piin, “elin­tas­osai­rauk­siin” ja autoim­muu­ni­tau­tei­hin pit­käl­lä aikavälillä.

      1. Olet kyl­lä sil­lä taval­la opti­mis­ti, että oli­si kiva olla kans­sa­si samaa miel­tä — mut­ta en sil­ti ole.

        Olli S: Anti­bioot­tien lot­raa­mi­nen tuot­taa vas­tus­tus­ky­kyi­siä kan­to­ja, mikä on ongel­ma. Eris­täy­ty­mi­nen taas suo­sii vähä­oi­rei­sia koro­na­va­riant­te­ja. Tämä ei ole ongel­ma ensim­mäi­sen arvion mukaan.

        Anti­bioo­teis­ta olen samaa mieltä.
        En ymmär­rä , mik­si eris­täy­ty­mi­nen suo­si­si vähä­oi­rei­suut­ta. Eris­täy­ty­mi­nen suo­sii kor­keam­paa tar­tun­ta­ky­kyä , jos se ei ole 100%:sta, kuten se ei voi­ne olla. Tau­din levi­tes­sä mik­ro­bil­le on edul­lis­ta olla hidas ja näky­mä­tön — siis aiheut­taa vähän sai­raut­ta tai hait­taa isän­näl­leen. En ymmär­rä mik­si tämä syn­tyi­si auto­maat­ti­ses­ti jo val­mii­na, jois­sain aiem­mis­sa pan­de­miois­sa näyt­tää käy­neen toi­sin . Covid ‑19 edel­tä­jät SARS ja MERS oli­vat lii­an äkäi­siä: ne oli help­po havai­ta ja isän­tä­kin kuo­li lii­an usein. Voi­si aja­tel­la ‚että oiree­to­mien ja vähä­oi­reis­ten seu­lon­ta ja karan­tee­ni ja toi­saal­ta vai­kea­oi­reis­ten pelas­ta­mi­nen teho­hoi­dol­la suo­sii äkäi­sem­piä kan­to­ja, mut­ta en nyt toki sano, että tuo­ta teho­hoi­toa ei pitäi­si antaa , jos hyvä indi­kaa­tio on . Ja tämä nyt on tiet­ty aika suo­ra­vii­vais­ta ajattelua. 

        Ylei­ses­ti tau­deil­la on sitä enem­män varaa olla ilkei­tä, mitä hel­pom­min ne pää­se­vät liik­ku­maan. Hyt­tys­ten tai juo­ma­ve­den välit­tä­mät tau­dit eivät tar­vit­se poti­laan liik­ku­vuut­ta levi­täk­seen, ja sen kyl­lä huomaa.

        En ole var­ma tuos­ta. On monen­lais­ta tau­tia ja kir­joa tuos­sa jou­kos­sa, lie­viem­mis­tä ei ehkä niin pide­tä lukua, tau­tien inte­si­teet­ti­kin vaih­te­lee sen mukaan kuka on koh­de. Eikä ole ehkä tau­di­nai­heut­ta­jan kan­nal­ta help­poa, että sen tar­vit­see siir­tyä isän­tä­la­jis­ta toi­seen tai vedes­tä isän­tä­la­jiin. Valin­ta­pai­ne­kin menee moni­mut­kai­sek­si. Luu­li­si ‚että tuo vaa­tii tau­tiai­heut­ta­jan gee­neil­tä paljon. 

        Ei ole ole­mas­sa mitään immu­no­lo­gis­ta yleis­kun­toa, jota voi tree­na­ta altis­ta­mal­la itse­ään tau­di­nai­heut­ta­jil­le. Tau­tien puu­te ei aiheu­ta autoim­muu­ni­tau­te­ja, päin vas­toin. Vai onko Sen­ti­nel-saa­re­lai­sil­la ongel­mia autoim­muu­ni­tau­tien kans­sa, kun poloi­set eivät ole pääs­seet osal­li­sek­si mei­dän nuhakokoelmastamme?

        Ei se ihan näin ole. Joil­la­kin ihmi­sel­lä immu­nol­gia on parem­pi kuin toi­sil­la. Kun joil­la­kin se on riit­tä­vän sel­keäs­ti huo­niok­si rajat­ta­vis­sa, on lää­ke­tie­teel­li­ses­ti kyse immu­no­puu­tok­ses­ta, joka voi olla esim geneet­tis­tä, tau­din aihet­ta­maa ( esim, HIV) , hoi­don aiheut­taa ( elin­siir­to, autoim­muu­ni­tau­dit, syö­pä­tau­dit) ‚elin­ta­po­jen (esim. alko­ho­lis­mi) tai ikä ( hau­raus). Vaik­ka noil­la hoi­va­ko­tia­suk­kail­la on iän puo­les­ta pal­jon­kin immu­no­lo­gis­ta muis­tia (ovat esim las­tetn­tau­dit läpi­käy­neet eloon­jää­nei­nä), saa­vat he usein sil­ti her­käs­ti eri­lais­ta infek­tio­ta ja nii­hin tois­tu­via anti­bioot­ti­kuu­re­ja ennen kuo­le­maan­sa. Ylei­ses­ti immu­no­puut­tei­set ovat alt­tii­ta laa­jal­le kir­jol­le mik­ro­bi­sai­rauk­sia, myös sel­lai­sil­le, jot­ka nor­maa­lis­ti ovat tau­tia aiheuttamattomia.
        Sit­ten on epä­sel­vem­pää immu­no­lo­gis­ta tilaa: Yli­kun­nos­sa ole­va urhei­li­ja sai­ras­tuu taval­lis­ta her­kem­min. Toi­set ihmi­set tun­tu­vat yleen­sä­kin saa­van useam­min taval­lis­ta fluns­saa ja pik­kuin­fek­tio­ta , kuin toi­set. On nii­tä­kin, jot­ka muis­te­le­vat olleen vii­mek­si sai­raa­na jokus v 78. Näi­tä hyvin­pär­jää­viä ei kai yleen­sä lii­em­min tut­ki­ta, kun lää­ke­tie­de fokusoi sai­rauk­siin. Minul­la on kyl­lä se mie­li­ku­va, että täl­lai­set ihmi­set ovat yleen­sä aktii­vi­sia , eikä tuo­ta voi joh­taa era­koi­tu­mi­ses­ta tia ylihygienisyydestä.
        Sen­ti­nel hei­mon jäse­net eivät var­maan­kaan eris­täy­dy toi­sil­taan ja saa­ren­sa luon­nol­ta, eivät­kä lut­raa käsi­de­sil­lä tai käy­tä maskeja?

        Yli­hy­gie­ni­sis­sä ympä­ris­töis­sä on aina­kin atooppisia/allergisia sai­rauk­sia enem­män. Täs­sä­hän lää­ke­tie­teen para­dig­ma on muut­tu­nut: kun enne se oli kar­keas­ti yleis­ten VÄLTÄ, nyt se on ALTISTA . Joi­den­kin tau­tien , jois­sa immu­no­lo­gi­sel­la häi­riöl­lä on osuu­ten­sa, ilmaan­tu­vuus on nous­sut : I tyy­pin dia­be­tes ja tuleh­duk­sel­li­set suo­lis­to­sai­rau­det. Ymmär­tääk­se­ni on aina­kin vah­vaa epäi­lyä, että erään­lai­sel­la yli­hy­gie­ni­syy­del­lä on osuutensa.

        Immuu­ni­jär­jes­tel­män ”kalibraa­tio” on eri kysy­mys, jos­sa olen­nais­ta on var­hai­nen altis­tu­mi­nen moni­puo­li­sel­le mää­räl­le ympä­ris­tön vas­ta-aihei­ta. Ihmi­sen kehi­tys­his­to­rias­sa on ollut luon­nol­lis­ta, että suu­rin osa koh­da­tuis­ta mik­ro-orga­nis­meis­ta ja hiuk­ka­sis­ta ovat olleet täy­sin vaa­rat­to­mia tai help­po­ja haas­tei­ta. Nyky­ään monien las­ten immuu­ni­jär­jes­tel­mät jou­tu­vat var­hain vas­ta­tus­ten ihmis­ruu­miis­sa pii­les­ke­le­mään kehit­ty­nei­den tau­tien kans­sa, ilman ympä­ris­tön kos­ke­tuk­ses­sa luo­tu­aa kuvaa kuka on ystä­vä ja kuka vihollinen.

        Tau­te­ja on ollut aina. Afri­kas­sa tau­ti­taak­ka on suu­ri ylei­ses­ti ottaen. Covid-19 näyt­tää ete­ne­vän hitaas­ti, suu­rem­pi ongel­ma lie­nee häs­sä­kän aiheut­ta­ma nälän­hä­dän vaa­ra. Ehkä hei­dän immu­ni­teet­tin­sa käy Covid ‑19 suh­teen hyvil­lä kie­rok­sil­la. Tyy­pil­lis­tä­hän on ‚että jos taval­li­nen skan­di­naa­vik­ko koet­taa elää hei­dän tavoin, sai­ras­tuu var­mas­ti , aina­kin ripu­li­tau­tiin. Tämä on tie­tys­ti arvailua. 

        Nyt­hän meil­lä on ollut se onnel­li­nen tilan­ne, että tau­ti on sääs­tä­nyt lap­set ja nuo­ret lähes täy­sin. Sil­loin mei­dän tuli­si olla hyvin varo­vai­nen sen suh­teen, että emme toi­mil­lam­me pilaa tuo­ta. Sil­ti (joi­den­kin kiih­kei­den ja äänek­käi­den vaa­ti­muk­ses­ta) kou­lut sul­jet­tiin, vaik­ka asian­tun­ti­jat / ter­veys­vi­ran­omai­set eivät sitä suo­si­tel­leet. Hal­li­tus oli täs­sä vie­tä­vis­sä. Mal­li­maa Islan­nis­sa ne pidet­tiin auki. Kun kou­lut avat­tiin , opet­ta­jien edus­ta­ja puhui YLE — tv.ssä “ihmis­ko­kees­ta”, vas­tus­taen avaa­mis­ta. Kan­nat­taa poh­tia, kum­pi oli koe, avaa­mi­nen tai sul­ke­mi­nen? Jos hyvä vas­tus­tus­ky­kyä on yllä­pi­tä­nyt esi­mer­kik­si tois­tu­vat pik­ku­ko­ro­nain­fek­tiot ( noi­ta­han on muut­ta­maa kier­tä­vää tyyp­piä, jot­ka aiheut­ta­vat tavall­si­ta pik­kufluns­saa) , ei tuo­ta kier­toa sai­si häiritä.
        Maa­kun­ta­ra­ja­kin sul­je­tiin joi­den­kin kiih­kei­den ja äänek­köi­den vaa­ti­muk­ses­ta , ymmär­tääk­sen vas­toin monen asiantuntijan/ ter­veys­vi­ran­omai­sen mielipidettä. 

        Tänä kevää­nä suo­ma­lai­set ovat läh­te­neet ulos luon­toon ja har­ras­ta­maan, mikä on var­mas­ti moni­puo­lis­ta­nut mik­ro­bio­mia. Altis­tu­mi­nen autoim­muu­ni- ym. sai­rauk­sia lau­kai­se­vil­le tau­di­nai­heut­ta­jil­le on vähen­ty­nyt radi­kaa­lis­ti hygiee­ni­sen ryh­ti­liik­keen ja las­ten koto­na oles­ke­lun myötä.

        On hyvä jos joku on läh­te­nyt luon­toon tämän takia, esi­mer­kik­si sen takia ‚että kapa­kat ovat kiin­ni. Aika pal­jon väki istus­ke­lee puis­tois­sa juo­den pus­si­kal­jaa tai limu­vii­naa , ulkoil­mas­sa kui­ten­kin. Uudel­la­maal­la luon­to oli täyn­nä sul­kuai­ka­na, kun ei pääs­syt landelle. 

        On tuol­la jos­sain sekin näky­mä­tön , mut­ta ei vält­tä­mät­tä pie­ni sub­po­pu­laa­tio , joka on ahdis­tuk­seen­sa vedel­lyt hana­vii­niä tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käsi­de­siä Trum­pin oppien mukai­ses­ti tai pyy­ki­nyt neu­root­ti­ses­ti tis­ki­pöy­tää desinfektioaineella.

        Nyt jot­kut äänek­käät ja ahdis­tu­neet ( nuo omi­nai­suu­det eivät usein koh­taa sel­vä­jär­ki­syyt­tä) vaa­ti­vat kai jnkl. mas­ki­pak­koa, vaik­ka tuon­kin hyö­ty- hait­ta­suh­de on epä­var­ma. Saa näh­dä saa­vat­ko hekin tah­ton­sa läpi ‚vaik­ka enem­mis­tö hil­jai­sem­mas­ta kan­sas­ta on tätä vas­taan ja epi­de­mia laantumassa. 

        Kuvi­tel­laan kak­si risi­ki­ryh­mä­läis­tä , jot­ka koh­taa­vat pit­käs­tä aikaa kaup­pa­kes­kuk­ses­sa. Kum­mal­la­kin on, kuten yleis­tä tuos­sa iäs­sä, hiu­kan huo­no kuu­lo . He ovat kuu­liai­ses­ti mas­kin kans­sa liik­keel­lä, vaik­ka hen­gi­tys­re­ser­vi on vähän huo­no ja hii­li­diok­si­di aivois­sa mas­kin takia koho­aa tur­han kor­keal­le, sumen­taen har­kin­ta­ky­kyä. Mas­ki hei­ken­tää puheen sel­keyt­tä, jol­loin puhe­ään­tä tulee tie­tys­ti korot­taa, samoin vais­to­mai­se­ti tulee toi­saal­ta kum­mar­rut­tua eteen­päin ja ehkä kään­net­tyä pää­tä, jos­sain vai­hees­sa synk­ro­ni pet­tää ja huu­ta­va ja kuun­te­li­ja ovat pos­ki­kain (jol­loin osa huu­ta­mi­sen pur­ka­mas­ta pärsk­kees­tä pur­kau­tuu sivu­kaut­ta ulos sitä suu­rem­mal­la voi­mal­la). Voi olla , että jos­sain vai­hees­sa toi­nen tus­kas­tuu mas­kiin­sa ja rii­suu sen, mut­ta huu­to­moo­di jää päälle. 

        Yri­tän täs­sä sanoa, että tuol­lai­nen VTT:n labo­ra­to­rio­tu­los on vain osa­nen pelis­sä, siis kyy­rys­sä lapaan ja kiek­koon kat­so­va, eikä sii­tä voi vetää laa­jem­pia joh­to­pää­tök­siä sii­tä, kuin­ka pal­jon P0 arvo vil­lis­sä luon­nos­sa muu­tui­si ja mitä hyö­tyä tai hait­taa mas­ki­pa­kos­ta voi­si olla .

      2. Ant­ti Läh­teen­mä­ki: Yli­hy­gie­ni­sis­sä ympä­ris­töis­sä on aina­kin atooppisia/allergisia sai­rauk­sia enem­män. Täs­sä­hän lää­ke­tie­teen para­dig­ma on muut­tu­nut: kun enne se oli kar­keas­ti yleis­ten VÄLTÄ, nyt se on ALTISTA .

        Ja tämä on erit­täin vaa­ral­lis­ta, kos­ka monet lää­kä­rit eivät ilmei­ses­ti­kään tajua eroa tau­di­nai­heut­ta­jien ja mui­den mik­ro-orga­nis­mien välil­lä. Suo­mes­sa Pent­ti Huo­vi­nen on muis­taak­se­ni kir­joit­ta­nut sii­tä, miten lää­ke­tie­de ylpis­tyi sani­taa­tion, rokot­tei­den ja anti­bioot­tien myö­tä: sai­ras­ta­vuu­den aja­tel­tiin joh­tu­van lähin­nä elin­ta­vois­ta tai gee­neis­tä (tap­pa­ja­gee­nit =D) virus­ten ja bak­tee­rien olles­sa lähin­nä kehi­tys­mai­den ongelma.

        Olen itse uut­ta pato­lo­gian kir­jaa selail­les­sa­ni huo­man­nut tau­di­nai­heut­ta­jil­le vara­tun n. 2,5 sivua. Kaik­kien lää­kä­rio­pis­ke­li­joi­den pitäi­si vii­meis­tään tut­ki­jau­ral­le läh­ties­sään lukea Cochran, Cochran & Ewal­din lyhyt ja help­po­ta­jui­nen evo­luu­tio­teo­reet­ti­nen pape­ri, joka ker­too tau­di­nai­heut­ta­jan ole­van sai­rau­den taus­tal­la sitä toden­nä­köi­sem­min, mitä suu­rem­pi rie­sa (ylei­syys * vaka­vuus) sai­raus on. Seu­raa­va vaih­toeh­to on perin­nöl­li­nen sopeu­tu­ma vaka­vaan tau­tiin, joka onkin hai­tal­li­nen homot­sy­goot­ti­se­na tai lii­ka­hy­gie­nian tai sat­tu­man takia. Tyh­jän takia ei gee­nien kan­na­ta ampua itse­ään jalkaan.

        Joi­den­kin tau­tien , jois­sa immu­no­lo­gi­sel­la häi­riöl­lä on osuu­ten­sa, ilmaan­tu­vuus on nous­sut : I tyy­pin dia­be­tes ja tuleh­duk­sel­li­set suo­lis­to­sai­rau­det. Ymmär­tääk­se­ni on aina­kin vah­vaa epäi­lyä, että erään­lai­sel­la yli­hy­gie­ni­syy­del­lä on osuutensa.

        Suo­mes­sa on puu­tet­ta altis­tuk­ses­ta ympä­ris­töl­le. Nuhia taas on tus­kin kos­kaan mis­sään kier­tä­nyt yhtä pal­jon kuin nyky­ajan suo­ma­lai­sis­sa päiväkotiperheissä.

        1‑tyypin dia­be­tek­ses­sa epäil­lään lau­kai­se­va­na teki­jä­nä ente­ro­vi­rus­ta. Tapaus­ten kas­vun taus­tal­la voi olla pait­si hygie­nia­hy­po­tee­si, myös muu­tos viruk­ses­sa. Mitä virus sii­tä välit­tää, jos muu­ta­ma pro­sent­ti enti­sis­tä isän­nis­tä (jot­ka ovat ken­ties perin­nöl­li­ses­ti alt­tii­ta) kuo­li­si vuo­sia myö­hem­min hypergly­ke­mi­aan tai munuais­ten tilt­taa­mi­seen? Jos täl­lä nol­la­hin­nal­la saa nos­tet­tua tart­tu­vuut­ta hitusen­kin, se on viruk­sel­le kan­nat­ta­va muutos.

        Suo­lis­to­sai­rauk­sis­sa hygie­nia­hy­po­tee­si on vah­va kan­di­daat­ti osa­te­ki­jäk­si, mut­ta myös monet tau­di­nai­heut­ta­jat ovat impli­koi­tu­na (Myco­bac­te­rium avium, jääkaappibakteerit).

        Tau­te­ja on ollut aina.

        Suu­ri osa nyky­ään kier­tä­vis­tä tau­deis­ta on peräi­sin maa­ta­lou­des­ta. Vie­lä suu­rem­pi osa ei oli­si iki­nä sel­vin­nyt met­säs­tä­jä­ke­räi­li­jöi­den pie­nis­sä efek­tii­vi­sis­sä popu­laa­tiois­sa. Mei­dän immuu­ni­jär­jes­tel­miem­me täy­tyy siis vähän väliä kek­siä rat­kai­su­ja pöpöi­hin, joi­hin meil­lä ei ole ollut aikaa sopeu­tua geneet­ti­ses­ti. Kaik­ki ei voi men­nä ns. putkeen.

        Afri­kas­sa tau­ti­taak­ka on suu­ri ylei­ses­ti ottaen. Covid-19 näyt­tää ete­ne­vän hitaas­ti, suu­rem­pi ongel­ma lie­nee häs­sä­kän aiheut­ta­ma nälän­hä­dän vaa­ra. Ehkä hei­dän immu­ni­teet­tin­sa käy Covid ‑19 suh­teen hyvil­lä kieroksilla.

        Afrik­ka­lai­set ovat nuo­ria ja heil­lä on vaka­vam­pia­kin tau­te­ja ja mui­ta mur­hei­ta. Mut­ta on syy­tä olla vähän huo­lis­saan­kin jos län­si­mais­sa havait­tu suu­rem­pi kuol­lei­suus ja tart­tu­vuus vähem­mis­tö­jen paris­sa ei joh­du­kaan liha­vuu­des­ta ja kult­tuu­ri­sis­ta syis­tä vaan perin­nöl­li­ses­tä haavoittuvuudesta.

      3. No se aina­kin on sel­väs­ti osoi­tet­tu, että hygie­nian paran­tu­mi­nen loi ensin laa­jan kes­ki­luok­kai­sen polio­vi­ruson­gel­man, myö­hem­min por­va­rit pani­koi­vat myös tuh­ka­ro­kos­ta, jol­le ei aikai­sem­min pal­jon mie­len­kiin­toa riit­tä­nyt, kun influens­sat, kurk­ku­mä­dät, tubi, iso­ro­kot ym. vei­vät hau­taan muutenkin.

        Eli vuo­si­sa­to­jen ajan käy­tän­nös­sä nämä vähem­män kata­stro­faa­li­se­na pysy­neet sai­rau­det alkoi­vat run­nel­la ulko­lä­hiöi­hin aset­tau­tu­nei­ta rik­kaam­pia, sit­ten roko­tus­oh­jel­mat tuo­tiin pika­vauh­tia näil­le, ja nyt voi­daan­kin sit­ten syyt­tää mel­kein kai­kis­ta epi­de­miois­ta köy­hiä ja vas­tuut­to­mia, kos­ka nämä tau­dit näyt­tä­vät kes­kit­ty­vän köy­hien suur­kau­pun­kien slummeihin.. 

        Sel­vää näyt­töä on, että jos­ta­kin syys­tä kan­san­tau­dik­sem­me tul­leet ast­mat ja monial­ler­giat seu­raa­vat altis­tuk­sen vält­tä­mi­sen tasoa, esim. Haah­te­la et al, doi: 10.1111/cea.12527

        Toi­nen uhka ovat ruu­an­su­la­tuse­li­mis­tön autoim­muu­ni­sai­rau­det, elä­män­laa­tu hei­ken­tyy nii­den­kin takia mel­koi­ses­ti, näem­me­kö tule­vai­suu­den, jos­sa koko kan­sa jou­tuu tur­vau­tu­maan suo­nen­si­säi­seen syn­teet­ti­seen ravin­toon, kos­ka lähes jokai­sel­la on pahan­laa­tui­nen kelia­kia, IBS, lak­too­si-into­le­rans­si, ruo­ka-aineal­ler­gia, Croh­nin tau­ti, tai vie­lä tun­te­ma­ton suo­lia tuhoa­va vaiva ?

        Disclai­mer: en ole roko­tus­vas­tai­nen enkä hopea­ve­si­puos­ka­ri, mut­ta onhan tämä huo­les­tut­ta­vaa; yhä useam­pi nuo­ri on hen­gen­vaa­ras­sa pel­käs­tään ruo­kaan eksy­neen kat­ka­ra­vun tai päh­ki­nän­pa­lan takia ?

      4. Monial­ler­giae­pi­de­mia: No se aina­kin on sel­väs­ti osoi­tet­tu, että hygie­nian paran­tu­mi­nen loi ensin laa­jan kes­ki­luok­kai­sen polio­vi­ruson­gel­man, myö­hem­min por­va­rit pani­koi­vat myös tuh­ka­ro­kos­ta, jol­le ei aikai­sem­min pal­jon mie­len­kiin­toa riit­tä­nyt, kun influens­sat, kurk­ku­mä­dät, tubi, iso­ro­kot ym. vei­vät hau­taan muutenkin.

        Niin­pä, lap­sia alet­tiin rakas­taa ja arvos­taa sitä enem­män, mitä suu­rem­pi toden­nä­köi­syys sel­viä­mi­sel­le oli. 1800-luvul­la­kin oli var­mas­ti rokon vam­maut­ta­mia kuu­ro­myk­kiä ja vajaa­ä­lyi­siä, mut­ta sitä pidet­tiin nor­maa­li­na ja ei sil­le osat­tu mitään teh­dä­kään. Se, että ihmi­set lak­ka­si­vat pitä­mäs­tä vam­mau­tu­mis­ta nor­maa­li­na on hyvä asia. Ja se ei voi olla aller­gioi­den kas­vun taus­tal­la, kos­ka ihmi­sen immuu­ni­jär­jes­tel­män kas­vu ja kehi­tys ei voi olla riip­pu­vai­nen satun­nai­sis­ta tau­di­nai­heut­ta­jis­ta, jois­ta suu­rin­ta osaa ei ole ollut ole­mas­sa kuin evo­lu­tio­nää­ri­nen silmänräpäys.

        Polio­hy­po­tee­sis­sa on sel­lai­nen ongel­ma, että huo­nom­man­kin hygie­nian olois­sa on aina joku vau­va jää­nyt ilman tar­tun­taa ja vas­ta-ainei­ta ja saa­nut sen vas­ta myö­hem­min. Mik­si tämä ilmiö oli­si aiheut­ta­nut hal­vaan­tu­mis­ta vas­ta parem­man hygie­nian olois­sa? Ehkä täs­sä­kin kyse on muu­tok­ses­ta viruk­ses­sa. Joka tapauk­ses­sa tau­di­nai­heut­ta­jien vält­tä­mi­sen hyö­dyt ovat niin suu­ret että polio-ongel­ma kan­nat­ti hank­kia. Ja ratkaista.

        Sel­vää näyt­töä on, että jos­ta­kin syys­tä kan­san­tau­dik­sem­me tul­leet ast­mat ja monial­ler­giat seu­raa­vat altis­tuk­sen vält­tä­mi­sen tasoa, esim. Haah­te­la et al, doi: 10.1111/cea.12527

        Suo­ma­lai­set lap­set sai­ras­ta­vat var­mas­ti enem­män kuin venä­jän­kar­ja­lai­set: suo­ma­lais­ten liik­ku­vuus on suu­rem­pi ja useam­pi on päi­vä­ko­dis­sa. Tam­pe­reel­la alle kol­me­vuo­tiai­den päi­vä­ko­ti­las­ten on havait­tu sai­ras­ta­van jopa 100 päi­vää vuodesta.

        Sen sijaan olen­nai­nen ero, joka myös sat­tuu ajal­li­ses­ti yhteen aller­gioi­den ilmaan­tu­vuu­den kans­sa, on suo­ma­lais­ten siir­ty­mi­nen kau­pun­kei­hin, ker­ros­ta­loi­hin ja ylei­ses­ti kau­em­mas luon­nos­ta ja maa­ta­lou­des­ta. Kei­sa­rin­leik­kauk­set ovat lisään­ty­neet, ja vau­vat ovat ensi­het­kis­tään luonn­ot­to­man puh­tais­sa, imu­roi­dus­sa juok­se­van veden olois­sa. Sisa­ruk­set ja muut ihmi­set kyl­lä tuo­vat heil­le tau­te­ja aivan nor­maa­liin luonn­ot­to­maan tahtiin.

        Jos tut­ki­jat ovat havain­neet sisa­rus­ten tai (täs­tä riip­pu­vai­ses­ti) sai­ras­tet­tu­jen infek­tioi­den suo­jaa­van aller­gioil­ta, kyse voi olla maa­seu­dun ja per­he­koon riip­pu­vuu­des­ta joh­tu­vas­ta harhasta.

        Vie­lä help­po muis­ti­sään­tö van­hem­mil­le: Kuk­kia, var­vik­koa, eläi­miä, tur­vet­ta, jär­vi­vet­tä, mar­jo­ja, mön­ki­mis­tä. EI IHMISEN KUOLAA JA RÄKÄÄ. Kuo­la ja räkä eivät voi pelas­taa ketään aller­gioil­ta, sen sijaan ne voi­vat aiheut­taa suu­ria ongel­mia välit­tö­mäs­ti tai myö­hem­min elämässä.

        Disclai­mer: en ole roko­tus­vas­tai­nen enkä hopeavesipuoskari

        Jos olet­kin skep­ti­nen lää­ke­tie­teen kyky­jen suh­teen, kan­nat­taa olla vie­lä rut­kas­ti skep­ti­sem­pi sitä koh­taan, että me muka tun­ti­sim­me kaik­ki tau­di­nai­heut­ta­jis­tam­me joh­tu­vat ongel­mat, ml. immuu­ni­jär­jes­tel­män reak­tiot nii­hin. Van­han iän sai­rauk­sien etio­lo­gia on vie­lä huo­nos­ti tun­net­tua. Paras veik­kaus nii­den syyk­si ei ole hyvin­syön­ti tai itse­mur­ha­tai­pu­muk­sia omaa­vat geenit.

    2. Ant­ti Läh­teen­mä­ki:
      Kii­tos Osmo , hyvis­tä pohdiskeluista.Jakommentoijillemyös,vaihtelevantasoisista.

      Näin­kin voi poh­tia : Mikä täs­sä on eet­ti­sin valin­ta, kun­nä­mä­tu­kah­dut­ta­jat her­käs­ti nos­ta­va­tit­sen­sä jalus­tal­le. Samal­la­he alis­ta­vat­kan­san inter­ven­tioil­le, jot­ka­voi­vat­vai­kut­taa hyväl­tä, mut­ta­lop­pu­tu­los­ää­rim­mäi­se­ne­pä­var­ma ja usein ris­ti­rii­tai­nen­jao­sal­le väestöstävaarallinen.

      Tämä onsel­väs­ti­ti­heän väes­tön jakau­pun­kien­tau­ti ‚var­sin­kin­poh­jois­mais­sa: mitat­tu ilman­tu­vuus Hel­sin­ki 353/100000, Oslo368, Tuk­hol­ma 434, Köö­pen­ha­mi­na­na­lueon samaa­luok­kaa / tuol­ta väliltä.Helsingintodettuilmaantuvuus on ihan kun­nioi­tet­ta­val­la­ta­sol­la ( tosin­tie­tys­ti: näy­teen­ot­to­käy­tän­nöt vaihtelevat).Huomionarvoista on, että­Sak­sas­sa esim.Hampurissaarvoon 270,Berliinissä 175 , Bayern 345jaStutgartin alu­eel­la 306.

      Tämä­me­nee tie­tys­tiyk­siin sen kans­sa, että tar­tuusiel­lä, mis­sä väki kokoon­tuu­ot­te­lui­hin, kon­ser­tei­hin, teattereihin,yökerhoihin ja joukkoliikennevälineisiinkin.Muutenmelkovähän , pait­si hoivakodeissa,jossahoidokit tar­vit­se­vat­lä­hi­hoi­vaa, etä­näei onnistu.Sitten onsiel­lä ikäih­mi­siä ‚jot­ka­liik­ku­vat paljon,muttamuistisairautensa takia­hol­tit­to­mas­ti­ja pidäk­keet­tö­mäs­ti, saat­ta­vat myös syl­keä ja purra. 

      Kaik­kein suu­rin insi­dens­si meil­lä­on­kui­ten­ki­nY­li-Tor­niol­la, peräti714 insi­dens­sil­lä (28 sai­ras­ta) , jon­ka­voi­si­ku­vi­tel­la kumoa­van kai­ken tuon. Sen­vie­res­sä on Pel­lo, joka­val­koi­se­na( ei tapauksia/alle 5), jon­ka yläpuolellaKolari468 insi­den­sil­lä­ja­sen­vie­res­sä on sylt­ty­teh­das­Kit­ti­lä (YLLÄS) 418 /100. Ole­nop­pi­nut ‚että alu­een­tar­tun­nat ovat lähinnäYLÄKSELTÄ,nk.after-skimeiningistä, eivät Ruot­sis­ta. Kai­nuus­sa /Sotkamossa eipit­kään­ai­kaan ollut­tar­tun­to­ja, siel­lä sit­ten­nii­den­pe­lon perus­teel­la­pe­ruu­tet­tiin hiihtotapahtuma,muttajuhlia ei, niin­pä­noi­de­nins­tead- of- ski . mei­nin­kien takia alue lehah­ti tartuntainsidenssissäkärkikolmikkoon. 

      Eli­tart­tuu kyl­lä, kun­tiu­haan­ko­kou­du­taan, vii­naa­juo­daan, karao­kea har­ras­te­taan, lau­le­taan, huu­de­taabra­vo­ta jne.Jos ei, niin­huo­nos­ti leviää.

      Kun tuo­ta­Suo­men tartuntakarttaakatsoo,melkopaikallisena pysyy­tau­ti­ryp­päis­tö, Uudel­la­maal­la­kin on muu­ta­ma­kun­ta , jos­sa tau­tia­ei ilmei­sim­min ole todettu. 

      Meil­lä jak­se­taan­sit­ten­nil­lit­tää, että joku oiree­ton pää­si len­to­ken­täl­lä­li­vah­ta­maan ilman kun­non ohjei­ta­jul­ki­sel­la kotiin.
      Ensin sul­jet­tiin­kou­lut, liikuntapaikat,paljolti työ­pai­kat, vii­mei­sek­si­ra­vin­to­lat­jayö­ker­hot, janii­den tule­vai­suu­des­ta kan­ne­taan aivan eri­tyis­tä huolta,varsinkin suu­re­top­po­si­tio­puo­lu­eet ‚jot­ka muu­ten­kin­tuon kään­ni­teol­li­suu­den asi­aa tyk­kää­vät ajaa. Voi­si­ko­jo­ku­huo­leh­tia samal­lain­nol­la muusi­kois­ta , näyttelijöistäjne. ? 

      Maa­kun­ta­ra­ja­kin sul­jet­tiin , niin ettäs­ta­di­lai­set­jä­tet­tiin tar­tut­ta­maan toi­si­aan .Lisä­si­kö vai­vä­hen­si­kö­tä­mä­tar­tun­to­jen­mää­rää ? Veikkaan_josjotain : lisä­si tääl­läs­ta­dis­sa , tus­kin vähen­si muu­al­la (kun­nuo lin­ko­mei­nin­git saa­tiin­vih­doin kiin­ni) . Tuo esti­joi­ta­kin ris­ki­ryh­mä­läi­siä pää­se­mään turvaankesämökille,ja sitä sit­ten vie­lä demo­ni­soi­tiin . Sil­ti, joku oli sitä­miel­tä, että oli­si pitä­nyt tuo­ta saar­toa jatkaa.Silläkuitenkinsaatiin aikaan­kul­tuu­ris­ta­juo­paa­ja laki-ihmi­sil­le työl­li­syyt­tä- että sai­ko­y­ri­tyk­ses­tä rik­koa sul­kusa­kot­taa… Ja on käy­ny­til­mi, että­kyl­lä koka aja­non kan­sa­lai­sel­la ollut oikeus­pois­tua­maas­ta jatul­la takai­sin- sulun aikaa­nei siis kuitenkaanUudeltamaaltakotimaahan. 

      Point­ti­ni on,että hel­pos­ti­tu­lee täs­sä koro­nan pelos­sa teh­tyä­asioi­ta, jot­ka ovat oikeas­ti­tyh­miä tai kapei­ta. Niin­kuin­jää­kiek­koi­li­ja, joka pelaa pää alhaal­la kat­soen­la­paan jakiek­koon :kyl­lä­se var­maan lisää toden­nä­köi­syyt­tä , että kiek­ko­py­syy hal­lin­nas­sa , mut­ta sil­ti voi käy­dä­hy­vin­kin huo­nos­ti ‚eikä peli etene.

      Olen sitä­miel­tä, hybri­di­stra­te­gia oni­han perusteltu,toisin epä­sel­vä enti­teet­ti .R0 voi olla hyvä saa­da alas alle1, jos sekoh­tuu­del­laon­nis­tuu, mut­ta eihin­nal­la mil­lä­hy­vän­sä. Kan­nat­taa kat­soa­myös koko­nais­ku­vaa maa­il­mal­la ja olla­suh­tel­li­suu­den­ta­jui­nen : tupa­koin­ti onve­nä­läis­tä­ru­let­tia hau­li­kol­la, tap­paa­jo­ka toisen,n. 5000 vuodessa,alkoholisairaudet yli 1600 / vuo­si( mää­rä läh­ti­nousuun­tä­män limu­vii­na­uu­dis­tuk­sen myö­tä). Sil­ti mehy­väk­sym­me, että joku­myy ja joku ostaa, val­tio­kin ottaa oman­sa välis­tä, vaik­ka­tus­kal­lis­ta kuo­le­maa puk­kaa ja lii­tän­näis­kär­si­mys­tä piisaa.Voihan se olla,ettämuutaman vuo­den voi­sim­me tyy­tyä­sii­hen ‚että­kuo­le­mia­nyt­täs­tä koro­nas­ta­seu­raa­jo­tain siltäväliltä.Koronaviruksella ei ole lobbareita. 

      Onnek­si nämä­kuo­le­mat ovat­tois­tai­sek­si­val­tao­sin­nii­tä, jot­ka muu­ten­kin oli­si­vat tulos­sa. Jokai­nen­kuo­le­ma ansait­see surun­sa­ja­mur­heen­sa, mut­ta väis­tä­mä­tön se on joka tapauk­ses­sa januo pal­ve­lu­ko­tia­su­kit ovat sen äärelläjo,valtaosanelämänlaatuonjo hyvin ohut, eikä se ole parem­paan päin. On suu­rion­gel­ma sitä­lop­pu­met­reil­lä edel­leen pilata. 

      Lau­ma­suo­jaa­jot­kut pitä­vät kiro­sa­na­na (eräs­kin minis­te­ri­pon­te­vas­ti kiel­tää tois­tu­vas­ti), se on kui­ten­kin erään­lai­ne­ne­pi­de­mio­lo­gian pai­no­voi­ma. On tilan­tei­ta­joiss­a­se vai­kut­taa enem­män, jois­sa­kin vähemmän.Ei se ole kui­ten­kaa­non- offil­miö. Vaik­ka­si­tä ei ole pal­jon, voi se sil­ti­hi­das­taa tau­din toi­sia aal­to­ja, estää tava­roi­ta kar­kaa­mas­ta. Vaik­ka­pro­sent­ti­lu­kuo­li­si / väestöpieni,se voi­sil­ti hidas­taa­tau­din­toi­sia aal­to­ja­mer­kit­tä­väs­ti, jossitäonmerkittävässäsubpopulaatiossa.Jos sel­lai­sel­la väes­tön­osal­la , jokae­si­mer­kik­si­so­si­aa­li­sen aktii­vi­suu­ten­sa takiaon eri­tyi­sen altis sai­ras­tu­maan jasa­mal­laon siis­le­vit­tä­mää­non­sai­ras­tu­mi­sen tuo­maa suo­jaa, tuon lau­man suojatautiayhteisössäosaansaenemmän. 

      Voi­sii­sol­la, että satun­nai­so­tan­nal­la ote­tut vas­ta-aine pre­va­lens­sit anta­vat mer­kit­tä­vyy­des­tä­vää­rää kuvaa . Janä­mä tes­tit­hä­no­vat mel­ko kii­reel­lä­ka­sa­tut, emme­kä tie­dä­nii­den­luo­tet­ta­vuut­ta ja merkitystäriittävästi.Emmekäkoronan aiheut­ta­mas­taim­mu­ni­tee­tis­ta. Olen­myös kuullut,ettänämä akuu­tin tau­din PCR ‑tut­ki­muk­set­ki­no­vat­mel­koe­pä­herk­kiä aina­kin joi­den­kin poti­lai­den koh­dal­la , että­va­ka­vam­mi­kin sai­ras­tu­neel­ta onjo­kus löy­ty­nyt tau­ti vas­ta 3.lla ja jos­kus vas­ta­sy­vem­mäl­tä hengitysteistä.Olenkinihmetellyt, miten­täl­lai­sel­le­tes­til­le voi mää­ri­tel­lä mitään­vää­rät positiiviset/ nega­tii­vi­set arvo­ja , kun ei ole mitään­luo­tet­ta­vaa referessiä. 

      Kaik­ki ihmi­set eivät­näy­tä siis myös­kään olevanalttiitakoronavirustartunnalle,tämäkin saat­taa­ol­la­suh­teel­li­nen jao­hi­me­ne­vä omi­nai­suus. Ei siis pitäi­si lii­kaa häs­lä­tä, että ei tuho­ta tätä.Onneksi eipa­hem­min tar­tu­tai aina­kaan sai­ras­tu­ta­lap­sia januoria.Tämäkäänei vält­tä­mät­tä­ole pysyvää.Jotkut asian­tun­ti­jat( ne jot­ka kannattavattukahduttamista)ovatvähätelleetviruksen muun­tau­tu­mis­ky­kyä, jot­kut toi­set ovat pitä­neet merkittävänä.Se aina­ki­non­var­maa­et­tä jotain kykyä­sil­lä on,kun onnäin karan­nut eläi­mes­täih­mi­ses­sä lisään­ty­väk­si ja tart­tu­vak­si edelleen.Silläon myös mah­ta­van­ko­koi­nen tuo­ke­hi­tys­osas­to, että­vaik­ka mutaa­tioi­ta oli­si harvassa,niinmäärää siltiriittää.Onhannoitaversioita ja mutaa­tio­ta­tie­tys­ti tun­nis­tet­tu­kin­jo, todet­tu että muta­toi ja rekom­bi­noi­ja tämä val­lal­la ole­vaon hiu­kan eri­lai­nen kuin­se, joka läh­ti Kii­nas­ta- toden­nä­köi­ses­ti hiu­kan tart­tu­vam­pi, mut­ta ei muu­ten sairastuttavampi.

      Evo­lu­tii­vi­nen valin­ta­siis pai­naa koh­ti suu­rem­paa tartuttavuutta,mutta eikoh­ti vaka­vam­paan sairautta,muttaon kai sel­vää ‚että­tar­tut­ta­vuus edel­lä men­nään. On kai niin, että­on geneet­ti­ses­ti­vai­keam­paa / epä­to­den­nä­köi­sem­pää teh­dä­hi­taas­ti­ja kroo­ni­sem­min­sai­ras­tut­ta­va­vi­rus , kun­no­peas­ti ja akuu­tis­ti­sai­ras­tut­ta­va , on siisvaara,että ”vahin­gos­sa” syn­tyy ensin­tap­pa­vam­pi muo­to, kun­vi­rus­po­pu­laa­tio­jou­tuu ikään­kuin investoimaantartuttavuuteen.Ei sii­so­le mah­do­ton­ta , että seu­raa­vis­sa aal­lois­sa­vi­rus onse­kä entis­tä tar­tut­ta­vam­pi , että­tap­pa­vam­pi. Näin­hän näyt­tää­käy­neen aina­kin jois­sain aiem­mis­sa pandemioissa.

      Jos­noin kävi­si , niin­tuo Ruo­sin tie­voi­näyt­täy­tyä tavat­to­man vii­saa­na­ja­sääs­tää moni­ker­tai­ses­ti elä­mää, kuin mitä nytonmenetetty.Olenihaillutheidän sel­ke­ää vies­tiä: teem­me sitä, min­kä tie­däm­me­hyö­dyl­li­sek­si. Voi olla ‚että sin­ne on syn­ty­mäs­sä­mer­kit­tä­väs­tie­nem­män lau­mal­le suojaa. 

      On eet­ti­ses­ti arveluttavaavedotahoitoon/ rokot­tee­seen , jota ei ole vie­lä keksitty.On kai sel­vää että­al­le vuo­den ei tur­val­li­sek­si todet­tua roko­tet­ta ole.Sikainfluenssaanha otet­tiin roko­te taval­lis­ta nopeammin,jotkut sii­tä sit­ten narkolepsian.Saattoise sil­tiol­la väes­tön kan­nal­ta rokottaa,kohtuutonta kui­ten­kin noilleyksilöille.

      Tämä sosi­aa­lien eris­täy­ty­mi­nen eivält­tä­mät­tä­ole­niin­hy­vä asia, kuinkuvitellaan.Sesaattaaollavähänkuin annet­tai­siin laa­ja­kir­jois­ta anti­bioot­tia­oi­reet­to­mil­le­ja vähäoireisille.Se voi­joh­taa­im­mu­no­lo­giam­me lais­kis­tu­mi­seen tai­u­rau­tu­mi­seen vää­ril­le­rai­teil­le. Sevoi yksi­puo­lis­taa­mik­ro­bio­miam­me . Tuon inter­ven­tion pitem­piai­kais­ta turvallisuuttaeioletodistettu. 

      Jos­ko antai­si las­ten­ja nuor­ten käy­dä­kou­lu­jaan ja opis­ke­lu­jaa­ni­han taval­li­ses­ti, ilman turvavälejä.. 

      Voi­si­myös mie­les­tä­ni har­ki­ta, ettäalle35 ‑vuo­ti­aat­voi­si­vat muu­ten­kin­osal­lis­tuai­som­piin­kin­juh­lal­li­suuk­siin­mel­ko vapaas­ti, sairastumisenuhallakin,Princetonin tut­ki­jat ehdot­ti­vat­jo­tain­sa­man­ta­pais­taIn­ti­aan alle60 tai65 vuotiaille.

      Aja­tus: Kun­täl­läi­sia jouk­ko­ti­lai­suuk­sia järjestetään,noissavoisi edel­lyt­tää­tark­kaa­tun­nis­tau­tu­mis­ta ja elekt­ro­nis­ta­seu­ran­taa ‚siis fes­ta­ri­te­si­mer­kik­sial­le 35 vuo­tiail­le, jokin­säh­köi­nen­tun­nis­tus­si­ru festarirannekkeeseen.Datatulisituhota sittenn.1 kkku­lues­sa, jos ei ole­tar­tun­ta­ket­jun osa­nen .. Tuol­lai­ses­ta­voi­si saa­da­hy­vää dataa­myös tartuttavuudesta.
      Vie­ras­tan­muu­ten tuo­ta laa­jem­paa seurantaa,muttatuota voi­si kyl­lä edel­lyt­tää­ta­pah­tu­ma­ja ehkä työtehtäväkohtaisesti? 

      Eräät tukah­dut­ta­mis­ta­kan­nat­ta­vat ovat tuo­min­neet­joi­den­kin suun­ni­tel­mia­ko­ro­nan hank­ki­mi­ses­ta­tie­ten tahtoen,ajatustakoronabileistä .On tuon­taus­tal­la kui­ten­ki­ni­han­pä­te­vä­lo­giik­ka, eikä voiyk­si­se­li­tei­ses­ti sanoa,ettäse ter­veen nuo­ren yksi­lön kan­nal­ta oli­si huo­noi­ves­toin­ti. Sal­li­me­han muun­kin­tyyp­pis­tä riskinottoa,sellaista joi­ta teh­dään­hu­vin vuoksi, 

      Mas­keis­ta vouh­ka­taan pal­jon, malt­tia­tuo­kin vaa­tii, vaik­ka­voi­han niis­tä­hyö­tyä­kin olla. Voi olla haittaakin.Kylläminä luo­tan­tuon VTTih­mi­sen ana­lyy­siin, mut­ta seon­myös mel­ko­la­paan ja kiek­koon kat­so­va. Usein­nä­kee­sit­ten tuol­la­luon­nos­sa väkeä, joka näpe­löi mas­ki­aan­kor­jaa sen asen­toa­tai muu­ten vaan… sit­ten seu­raa­vak­si tar­tuu­jo­ho­kin ‚hie­rai­see sil­mää. Jos­mas­kiin­jo­tain tar­tuu, niin sit­ten se jotain­säi­löö­kin­hi­das­ta­mi­sen lisäk­si ‚siir­ret­tä­väk­si­jon­ne­kin. Ja voi tul­la vää­rää tur­val­li­suu­den tunnetta,Ammattilaisillaontarkka pro­to­kol­la miten­noi­ta pue­taan­ja käytetään.
      Jos­jon­ne­kin , niin ehkä sit­ten jul­ki­siin lii­ken­ne­vä­li­nei­siin , ruuh­ka-aikaan, tur­val­li­suu­den tun­net­ta herättämäään,vaikka jol­lain voi lau­kais­ta paniik­kia­kin .Itse suo­sin­fil­la­ria liik­ku­mi­seen , seon haus­kin­ta ja käte­vin­tä, vaik­ka­tä­nään­me­nin osin fil­la­rin kann­sa­met­rol­la, tilaa oli hyvin.

      Mik­sei sit­ten niil­le haluk­kail­le alle 35v. roko­tus­ta val­vo­tuis­sa olois­sa live-viruk­sel­la. Sit­ten 2 vii­kon karan­tee­ni pääl­le omis­sa olois­sa ja kaik­ki ris­ki­ryh­mät voi­daan var­muu­del­la tur­va­ta ja kaik­ki haluk­kaat saa­vat sitä laumasuojaa.

      Vas­taan itse. Kaik­ki nämä koro­na­bi­leet ja ns. hidas­tet­tu leviä­mi­nen ovat efek­tii­vi­ses­ti sama asia mut­ta ne pii­lot­ta­vat sii­hen liit­ty­vän eet­ti­sen ongel­man. Joka ongel­ma siis estää roko­tuk­set poten­ti­aa­li­ses­ti tap­pa­val­la viruksella.

  42. Uusi kiin­nos­ta­va preprint arXivi:sssa Pan­de­mic, Shut­down and Con­su­mer Spen­ding: Les­sons from Scan­di­na­vian Policy Res­pon­ses to COVID-19. Tut­ki­muk­ses­sa käy­tet­tiin Dans­ke Ban­kin yli 5 mil­joo­nan asiak­kan dataa pohjoismaissa. 

    Den­mark and Swe­den were simi­lar­ly expo­sed to the pan­de­mic but only Den­mark impo­sed sig­ni­ficant restric­tions on social and eco­no­mic activities. 

    We esti­ma­te that aggre­ga­te spen­ding drop­ped by around 25 percent in Swe­den and, as a result of the shut­down, by 4 addi­tio­nal percen­ta­ge points in Den­mark. This implies that most of the eco­no­mic cont­rac­tion is caused by the virus itself and occurs regard­less of social dis­tancing laws. The age gra­dient in the esti­ma­tes sug­gestt­hat social dis­tancing rein­forces the virus-induced drop in spen­ding for indi­vi­duals with­low health risk but atte­nua­tes it for indi­vi­duals with high health risk by lowe­ring theo­ve­rall pre­va­lence of the virus in the society. 

    Tut­ki­muk­sen kak­si avaintulosta: 

    1) koko­nais­ku­lu­tus tip­puu suu­rim­mak­si osak­si viruk­ses­ta joh­tuen, ei rajoitustoimista. 

    2) Ruot­sin mal­liin ver­rat­tu­na Tans­kan tiu­kat rajoi­tus­toi­met sai­vat nuo­ret vähen­tä­mään kulu­tus­ta (-10%) mut­ta yli 70-vuo­ti­aat lisää­vät kulu­tus­ta (+5%)

  43. Kor­jaan tuo­ta edel­lis­tä , kun puhuin Ylläk­ses­tä, tar­koi­tin LEVIÄ. Voi sil­ti olla ‚että jotain koro­na after-ski­tä tuol­la Ylläk­sel­lä­kin on ollut. LEVI on ollut täs­sä esikuvallinen.
    Miten­kä­hän tuo onnis­tui­si ravin­to­lail­ta mas­kin kanssa…

  44. Jaak­ko K: Mitä suu­rem­mis­ta luvuis­ta las­ke­taan, sitä enem­män vai­ku­tus­ta lop­pu­tu­lok­seen on aina pie­nil­lä­kin muu­tok­sil­la noi­hin suh­de­lu­kui­hin. Jos las­ke­taan koko maa­il­man väes­tös­tä, pro­mil­len kuol­lei­suu­del­la ja puo­len pro­mil­len kuol­lei­suu­del­la on mil­joo­nien ero. Yhtä kaik­ki puhu­taan mil­joo­nis­ta kui­ten­kin. Kuol­lei­suusas­teet ovat joka tapauk­ses­sa arvioi­ta, joten vai­ke­aa tai­tei­lua tuon­kin kans­sa tulee.

    Ei kär­si­mys ole mer­ki­tyk­se­tön asia, en tar­koi­ta sitä. Olen ollut havait­se­vi­na­ni vain huo­mat­ta­van pal­jon uuti­sia, jois­sa on sitee­rat­tu ihmi­siä tyy­liin ”Usko­kaa minua, te ette todel­la­kaan halua tätä tau­tia”. Ei var­mas­ti halu­ta, sii­nä ei lie­ne mitään epä­sel­vää. Mut­ta olo­suh­teet huo­mioon ottaen se on minus­ta hiu­kan naii­vi lähestymistapa.

    Mitä tar­koi­tat täs­sä lau­maim­mu­ni­tee­tin ”hake­mi­sel­la”? Tilan­ne on tämä: roko­tet­ta ei ole, eikä toden­nä­köi­ses­ti tule aina­kaan vuo­teen. Useat arvo­val­tai­set asian­tun­ti­jat usko­vat, että virus­ta ei voi tukah­dut­taa pysy­väs­ti. Yhteis­kun­tam­me ei muo­dos­tu yksit­täi­sis­tä oma­va­rai­sis­ta hei­mois­ta, jot­ka eivät ole teke­mi­sis­sä tois­ten­sa kans­sa, vaan meil­lä on vah­va kes­ki­näis­riip­pu­vuus toi­sis­tam­me. Rajoit­taa voi, mut­ta teho ei ole kui­ten­kaan 100 %. Roko­tet­ta odo­tel­les­sa mei­dän täy­tyy joka tapauk­ses­sa sie­tää jokin mää­rä kuo­li­nuh­re­ja ja sai­raus­päi­viä. Mitä enem­män muu­ta elä­mää rajoi­te­taan, sen enem­män tulee sivu­vai­ku­tuk­se­na mui­ta hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, mukaan­lu­kien toden­nä­köi­ses­ti myös pysy­viä ter­vey­del­li­siä hait­to­ja ja jopa kuo­le­man­ta­pauk­sia. Jos jat­ke­taan esim. vuo­si kovil­la rajoi­tuk­sil­la, tulee todel­la iso oheis­hy­vin­voin­ti­tap­pio. Pitää varoa tätä ”leik­kaus onnis­tui, mut­ta poti­las kuoli”-tilannettakin.

    Useat asian­tun­ti­jat, tai aina­kin kak­si, sano­vat että virus­ta ei voi tukah­dut­taa, mut­ta mil­lä perus­teel­la? Pelk­kä asian­tun­ti­jan auk­ti­ri­teet­ti on huo­no perus­te. Mika Sal­mi­nen veto­si perus­op­pi­kir­ja­tie­toon johon tukah­dut­ta­mis­lei­rin pro­fes­so­ri hyvin näpäyt­ti että ei ole saa­nut käsiin­sä oppi­kir­jaa koro­na­vi­ruk­ses­ta. Ylei­sim­min­kin THL:n täy­del­li­nen flop­pi arviois­sa ja ennus­teis­sa voi joh­tua van­kas­ta influens­sa­vi­ruk­sen asian­tun­te­muk­ses­ta jota yli­käy­te­tään täy­sin toi­sen tyyp­pi­sen viruk­sen kans­sa. Mie­les­tä­ni flop­pi on täy­sin sopi­va ilmaus. Vie­lä tou­ko­kuun vaih­tees­sa Hete­mäen ryh­mä sai kym­men­ker­tai­ses­ti vää­rän arvion immu­ni­tee­tin esiin­ty­mi­ses­tä väes­tös­sä ja kuol­lei­suusar­vio myös vas­taa­vas­ti siis väärin.

    Yksi koro­na­vi­ruk­sen yllä­tyk­sis­tä on se miten hyvin se tot­te­lee kevyt­tä­kin karan­tee­nia. Uuden­maan eris­tys­tä lukuu­not­ta­mat­ta Suo­men karan­tee­ni­toi­mia voi pitää kevei­nä ja sil­ti tar­tut­ta­vuus saa­tiin pai­net­tua alle tukahduttamisrajan.

    Ehkä tuo karan­tee­nien teho joh­tuu sii­tä että kevyt­kin karan­tee­ni vähen­tää oireet­to­mien super­tar­tut­ta­jien kon­tak­te­ja niin radikaalisti.

    Voi­si kuvi­tel­la että jos jokai­sen ihmi­sen lähi­kon­tak­tien mää­rä jäi­si vaik­ka alle kym­me­neen niin se riit­tää, kei­nois­ta riip­pu­mat­ta. Yöker­hot ja vas­taa­vat ruuh­kai­set pai­kat näyt­tä­vät ole­van ehdo­ton no no joka tapauk­ses­sa. Taval­li­nen kau­pas­sa­käyn­ti taas ilmei­ses­ti jok­seen­kin ok.

    Tosin niin kau­an kun tes­taa, jäl­ji­tä, eris­tä on vas­ta­ha­koi­sen STM:n vas­tuul­la en usko että sii­tä tulee mitään. Sovel­lus luvat­tu koe­käyt­töön elo­kuus­sa. Tulee­ko ne pit­kät kesä­lo­mat tähän väliin vai mikä kes­tää. Sovel­luk­sia on käy­tös­sä samal­le Android-alus­tal­le jo nyt, bac­ken­din kans­sa ei voi olla niin suu­ria ongelmia.

    1. K.k.: Useat asian­tun­ti­jat, tai aina­kin kak­si, sano­vat että virus­ta ei voi tukah­dut­taa, mut­ta mil­lä perus­teel­la? Pelk­kä asian­tun­ti­jan auk­ti­ri­teet­ti on huo­no perus­te. Mika Sal­mi­nen veto­si perus­op­pi­kir­ja­tie­toon johon tukah­dut­ta­mis­lei­rin pro­fes­so­ri hyvin näpäyt­ti että ei ole saa­nut käsiin­sä oppi­kir­jaa koro­na­vi­ruk­ses­ta. Ylei­sim­min­kin THL:n täy­del­li­nen flop­pi arviois­sa ja ennus­teis­sa voi joh­tua van­kas­ta influens­sa­vi­ruk­sen asian­tun­te­muk­ses­ta jota yli­käy­te­tään täy­sin toi­sen tyyp­pi­sen viruk­sen kans­sa. Mie­les­tä­ni flop­pi on täy­sin sopi­va ilmaus. Vie­lä tou­ko­kuun vaih­tees­sa Hete­mäen ryh­mä sai kym­men­ker­tai­ses­ti vää­rän arvion immu­ni­tee­tin esiin­ty­mi­ses­tä väes­tös­sä ja kuol­lei­suusar­vio myös vas­taa­vas­ti siis väärin.

      Yksi koro­na­vi­ruk­sen yllä­tyk­sis­tä on se miten hyvin se tot­te­lee kevyt­tä­kin karan­tee­nia. Uuden­maan eris­tys­tä lukuu­not­ta­mat­ta Suo­men karan­tee­ni­toi­mia voi pitää kevei­nä ja sil­ti tar­tut­ta­vuus saa­tiin pai­net­tua alle tukahduttamisrajan.

      Ehkä tuo karan­tee­nien teho joh­tuu sii­tä että kevyt­kin karan­tee­ni vähen­tää oireet­to­mien super­tar­tut­ta­jien kon­tak­te­ja niin radikaalisti.

      Voi­si kuvi­tel­la että jos jokai­sen ihmi­sen lähi­kon­tak­tien mää­rä jäi­si vaik­ka alle kym­me­neen niin se riit­tää, kei­nois­ta riip­pu­mat­ta. Yöker­hot ja vas­taa­vat ruuh­kai­set pai­kat näyt­tä­vät ole­van ehdo­ton no no joka tapauk­ses­sa. Taval­li­nen kau­pas­sa­käyn­ti taas ilmei­ses­ti jok­seen­kin ok.

      Tosin niin kau­an kun tes­taa, jäl­ji­tä, eris­tä on vas­ta­ha­koi­sen STM:n vas­tuul­la en usko että sii­tä tulee mitään. Sovel­lus luvat­tu koe­käyt­töön elo­kuus­sa. Tulee­ko ne pit­kät kesä­lo­mat tähän väliin vai mikä kes­tää. Sovel­luk­sia on käy­tös­sä samal­le Android-alus­tal­le jo nyt, bac­ken­din kans­sa ei voi olla niin suu­ria ongelmia.

      No eten­kin täs­sä tilan­tees­sa on niin, että asian­tun­ti­juus ei ole tae tie­don oikeel­li­suu­des­ta, kun sitä taet­ta ei ole oikein mis­sään. Arvioi­den varas­sa tätä kaik­kea teh­dään, jos­kin THL:n tyy­pit teke­vät sitä työk­seen joten kyl­lä hei­dän arvion­sa ovat peri­aat­tees­sa luo­tet­ta­vam­pia kuin ama­töö­rien. Mut­ta toki olet oikes­sa sil­tä osin, että ereh­dyk­sen mah­dol­li­suus on ole­mas­sa. Mikään­hän ei oli­si hie­nom­paa kuin se, että tämän viruk­sen pys­tyi­si tukah­dut­ta­maan, sil­loin­han pää­tök­sen­te­ko on help­poa. Mut­ta ei sii­tä­kään mitään tie­toa ole ole­mas­sa, vain eri­lai­sia arvioi­ta. Minun mie­les­tä­ni tukah­dut­ta­mi­sen tehoon usko­mi­nen ei ole sen vähem­män toi­vea­jat­te­lua kuin lau­maim­mu­ni­tee­tin tehoon­kaan usko­mi­nen. THL:n arvio on, että tukah­dut­ta­mi­sen (pysy­väs­ti siis) onnis­tu­mi­nen ei ole toden­nä­köis­tä. En oikein käsi­tä, mik­si he eivät ker­toi­si, jos sii­hen oli­si hei­dän mie­les­tään syy­tä uskoa. Eikä tukah­dut­ta­mi­nen tai­da muu­ten­kaan autu­aak­si teh­dä, Islan­ti on ilmei­ses­ti onnis­tu­nut, mut­ta nyt siel­lä mie­ti­tään pitäi­si­kö turis­mi sal­lia ja mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä. Turis­mi on Suo­mel­le­kin tie­tääk­se­ni yllät­tä­vän mer­kit­tä­vä elin­kei­no. Mitä karan­tee­nien ja rajoi­tus­toi­men­pi­tei­den tehoon tulee, miten selit­täi­sit sen, että Ruot­sis­sa­kin epi­de­mia näyt­täi­si ole­van hii­pu­maan päin, kuo­lin­ta­pauk­set päi­väs­sä ovat vähe­ne­väl­lä tren­dil­lä, samoin teho­hoi­toon jou­tu­vien mää­rä. Uusien tapauk­sien mää­rä päi­väs­sä näyt­täi­si pysy­vän samal­la tasol­la, ei kiih­ty­mis­tä. Päi­vä­koh­tai­nen vaih­te­lu joh­tuu ilmei­ses­ti rapor­toin­ti­ta­vas­ta. Ruot­sis­sa ollaan kui­ten­kin rajoi­tus­ten suh­teen men­ty huo­mat­ta­vas­ti kevyem­mäl­lä lin­jal­la. Toki Ruot­sis­sa kuo­lin­ta­pauk­sia on ollut enem­män, mut­ta minus­ta siel­lä ollaan täl­lä het­kel­lä aika kau­ka­na kata­stro­fis­ta. Voi­han se vie­lä tul­la, en väi­tä että minul­la oli­si täs­sä sen enem­pää var­si­nais­ta tie­toa kuin kenel­lä­kään muulla.

  45. Olet Osmo tur­han pes­si­mis­ti­nen. Se oli­si aivan oikea arvio, jos maa­il­man meno palau­tui­si saman­lai­sek­si kuin ennen koro­naa. On täy­si syy uskoa, ettei näin käy. Maa­il­ma on aivan var­mas­ti muuttunut.

    Jos nyt koro­na tukah­du­te­taan, sen jäl­keen tie­ten­kin tulee ulko­mail­ta uusia tar­tun­to­ja. Ne oli­si mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sel­la vai­val­la tukah­du­tet­ta­vis­sa alkuun­sa ilman min­kään­lai­sia talou­del­li­sia menetyksiä. 

    Ihmis­ten liik­ku­mis­ta voi­tai­siin muo­ka­ta niin, että maa­han tule­vat uudet tar­tun­ta­ket­jut saa­tai­siin madol­li­sim­man nopeas­ti kiin­ni? Sii­hen ei tar­vit­tai­si karan­tee­nia vaan voi­tai­siin esi­mer­kik­si raja­ta poten­ti­aa­li­set tar­tun­nat mah­dol­li­sim­man sup­pei­siin seg­ment­tei­hin, jois­sa ihmis­kon­tak­tit rajoi­tet­tai­siin kah­den vii­kon ajak­si mini­miin. Sen aika­na toteu­tu­neet kon­tak­tit kan­nat­tai­si ehkä myös kir­ja­ta, jot­ta jäl­ji­tys oli­si tar­vit­taes­sa nope­aa. Var­si­nai­nen karan­tee­ni voi­tai­siin sil­loin kor­va­ta mas­ki­pa­kol­la. Tämän pitäi­si toi­mia riit­tä­vän tehok­kaas­ti ilman koh­tuu­ton­ta rasi­tet­ta kenellekään.

  46. Kola­rin tar­tun­nat ovat pää­osin Ylläk­sel­tä ja Kit­ti­län pää­osin Levil­tä. Kum­mas­sa­kin kun­nas­sa pal­jon ete­län ja kan­sain­vä­lis­tä turis­mia var­sin­kin talvella.

  47. Fun” Fact Islan­nin suh­teel­li­sen mata­las­ta kuol­lei­suu­des­ta. Tar­tun­nan saa­dei­den ja kuol­lei­den jakau­mat on jul­kais­tu: https://www.covid.is/data

    Jos tuos­ta las­keee ikä­ryh­mit­täin kuol­lei­suus­pro­sen­tit ja sovel­taa suo­raan Suo­men ikä­ja­kau­maan tulos on näh­däk­se­ni puo­len­tois­ta pro­sen­tin pääl­lä. Mik­si Islan­nis­sa kuol­lei­suus on kui­ten­kin ollut sel­väs­ti mata­lam­pi? Se näkee suo­raan tar­tun­nan saa­nei­den ikä­ja­kau­mas­ta. Kai­kis­ta tar­tun­nan saa­neis­ta vain vii­ti­sen pro­sent­tia on ollut 70 vuot­ta täyt­tä­nei­tä ja alle 1,5 80 vuot­ta täyt­tä­nei­tä. Islan­nin perus­teel­la sanoa, että kuol­lei­suus jää­nee puo­leen pro­sen­tiin on vähän sama kuin tote­ai­si sir­kus­esi­tyk­sen jäl­keen, että eihän tuo nuo­ral­la­kä­ve­ly ole niin vai­kea­ta ja sit­ten läh­teä yrit­tä­mään samaa muu­ta­man pro­mil­len humalassa.

    Meil­lä puhu­taan van­hus­ten suo­je­lus­ta. Islan­ti­lai­set oikeas­ti teki­vät sen.

    1. Ris­to:
      Jos tuos­ta las­keee ikä­ryh­mit­täin kuol­lei­suus­pro­sen­tit ja sovel­taa suo­raan Suo­men ikä­ja­kau­maan tulos on näh­däk­se­ni puo­len­tois­ta pro­sen­tin päällä. 

      Ilmei­ses­ti Islan­nis­sa­kin kuol­lei­suus oli­si sel­väs­ti suu­rem­pi kuin 0,5 %, jos virus meni­si läpi koko väes­tön. Kuol­lei­den mää­rä (10) on “lii­an pie­ni”, jot­ta tilas­toa voi­si luo­tet­ta­vas­ti yleis­tää esim. Suo­meen, mut­ta sil­ti­kin: vaik­ka olen pit­kään otak­su­nut, että Suo­men väes­tös­sä tap­pa­vuus oli­si noin 1 %, nyt alkaa vai­kut­taa sil­tä, että tähän oli­si lai­tet­ta­va puo­let lisää. Mit­kä oli­vat­kaan THL:n alku­pe­räi­nen arvio ja päi­vi­tet­ty arvio? Van­hus­ten suo­je­lun pitäi­si lähe­tä sii­tä, että tar­tun­to­jen mää­rä pide­tään lähel­lä nol­laa koko väestössä.

  48. Oli­si­ko­han täs­sä seli­tys kah­teen isoon kysy­myk­seen a) mik­si vas­ta-ainei­ta näyt­tää löy­ty­vän (aina­kin THL:n tiu­koil­la tes­teil­lä) ole­tet­tua vähem­män ja b) mik­si COVID-19 näyt­tää leviä­vän hei­kos­ti eivät­kä kaik­ki altis­tu­neet sairastu:

    T cells found in COVID-19 patients ‘bode well’ for long-term immunity

    Immu­ne war­riors known as T cells help us fight some viruses, but their impor­tance for batt­ling SARS-CoV‑2, the virus that causes COVID-19, has been unclear. Now, two stu­dies reveal infec­ted people har­bor T cells that tar­get the virus—and may help them reco­ver. Both stu­dies also found some people never infec­ted with SARS-CoV‑2 have the­se cel­lu­lar defen­ses, most like­ly because they were pre­vious­ly infec­ted with other coronaviruses.

    This is encou­ra­ging data,” says viro­lo­gist Ange­la Ras­mus­sen of Colum­bia Uni­ver­si­ty. Alt­hough the stu­dies don’t cla­ri­fy whet­her people who clear a SARS-CoV‑2 infec­tion can ward off the virus in the futu­re, both iden­ti­fied strong T cell res­pon­ses to it, which “bodes well for the deve­lop­ment of long-term pro­tec­ti­ve immu­ni­ty,” Ras­mus­sen says. The fin­dings could also help researc­hers crea­te bet­ter vaccines.

    Lisäk­si pit­kä­kes­toi­nen immu­ni­teet­ti näyt­täi­si ole­van hyvin­kin mahdollinen.

  49. Täs­sä Erin Bro­ma­gen (Com­pa­ra­ti­ve Immu­no­lo­gist and Pro­fes­sor of Bio­lo­gy at the Uni­ver­si­ty of Mas­sac­husetts Dart­mouth) kir­joi­tuk­ses­sa, jos­sa yri­te­tään tii­vis­tää tavan tal­laa­jil­le viruk­sen leviä­mi­ses­tä, todel­la­kin mai­ni­taan erik­seen lau­la­mi­nen (kuo­rot) ja jumalanpalvelukset. 

    Aina­kin itsel­le­ni erit­täin mie­len­kiin­toi­nen teks­ti. Suo­sit­te­len vah­vas­ti luke­mis­ta vah­vas­ti kai­kil­le, jot­ka halua­vat viruk­sen vält­tää (esim jos ravin­to­laan halu­aa niin kan­nat­taa syö­dä vain ulkona):
    https://www.erinbromage.com/post/the-risks-know-them-avoid-them

  50. Jos tuk­hol­ma­lai­sis­ta 20 % on sai­ras­tu­nut, heil­le riit­tää, että R0 pide­tään alle 1,25:n, kos­ka R=(1‑p)R0, jos­sa p on immuu­nien osuus.”

    Näin jos immuu­nien saa­jat ovat satun­nai­so­tos väes­tös­tä, mut­ta itse asias­sa kaik­kein eni­ten ihmis­ten kans­sa teke­mi­sis­sä ole­vat saa­vat tau­din ensim­mäi­si­nä. Super­tar­tut­ta­jat ovat myös tau­din super­saa­jia. Tämän takia Tuk­hol­man R0 on vähen­ty­nyt sel­väs­ti yli 20 %.

  51. Sak­sas­sa on käy­nyt ilmi yksi virus­lin­ko­ju­ma­lan­pal­ve­lus lisää, täs­sä tapauk­ses­sa bap­tis­ti­kir­kon tilai­suus Frank­fur­tis­sa, johon oli saa­vut­tu ilmei­sen laa­jal­ta alu­eel­ta. Juma­lan­pal­ve­lus pidet­tiin 10. tou­ko­kuu­ta, heti kun se oli tuol­la sal­lit­tua. Sen jäl­jil­tä on pel­käs­tään Hanaun kau­pun­gis­sa Frank­fur­tin naa­pu­ris­sa todet­tu 16 tar­tun­taa. Koko­nais­mää­rää ei tie­de­tä, kun jäl­jit­tä­mi­nen on ilmei­ses­ti kes­ken ja yksi­tyi­syy­den suo­jan takia tie­to­ja ei vält­tä­mät­tä anneta.

    https://www.fr.de/frankfurt/frankfurt-am-main-ort28687/frankfurt-zahlreiche-infektionen-nach-baptisten-gottesdienst-zr-13773287.html

    Näi­den tie­to­jen valos­sa näyt­täis mun mie­les­tä jär­ke­väl­tä, että Suo­mes­sa kir­kot pitäi­si­vät juma­lan­pal­ve­luk­sen­sa etä­nä tois­tai­sek­si, vaik­ka vapaa­eh­toi­ses­ti jos ei hal­li­tus komenna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.