Pitkästä aikaa osallistun muilta kiireiltä lautakunnan kokoukseen.
Pyöräliikenteen kehittämisohjelma
Ihan hyvä paperi, jossa niukkuuden oloissa tehdään pyöräilyn hyväksi mitä voidaan. Perin hitaasti rakennetaan pyöräilyn pääverkkoa. Tähänastisella vauhdilla se ei valmistuisi tämän vuosisadan aikana, mutta nyt pannaan vähän vauhtia.
Atte Harjanteen aloite viherkertoimen käytöstä viihtyvyyden, sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Atte puuttuu valtuutettuna olennaisiin ja pitkävaikutteisiin asioihin. Vastaus on ympäripyöreän myönteinen. Idea on, että missä viherkerroin ei johda järkevään lopputulokseen, voidaan käyttää kaavamääräyksiä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.
Petrus Pennasen valtuustoaloite korttelipihoista
Uusilla asuinalueilla pihat kaavoitetaan pääosin yhteisiksi eikä niiden väliin saa rakentaa aitoja tai muureja. Katajanokalla taloyhtiöt haluaisivat kaataa muureja, mutta niiden kaataminen kielletään, koska rakennussuojelu.
Kierto- ja jakamistalouden tiekartta
Kaupungin osalta pääpaino on tietysti rakentamisessa ja purkamisessa. Betonin käyttöä pitäisi vähentää. Kaupunkilaisten omien kierrätyshankkeiden toteuttaminen vaatisi sekä tiloja että suopeutta.
Kruununhaassa alakouluikäinen tyttö oli pannut myyntipöydän pystyyn jalkakäytävälle ja myi parin päivän aikana vanhoja lelujaan tai jotain sellaista. Ei tullut viranomaiset häätämään pois. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa.
Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma
Katu kunnostetaan. Aleksis Kiven kadulla pyöräilyolosuhteet paranevat, fillarit pyöräkaistoille. Fleminginkadulla sekaliikenne. Se toimisi muuten, mutta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaarallista. On ikävä kaatua kiskoihin, jos lisäksi auto tulee takaa ja ajaa päälle.
Kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys
Virkamiehet esittävät, että perustetaan kaupunkipuisto ilman kansallis-liitettä. Halutaan pitää kaavoitus omissa käsissä. Tästä väännetään varmaankin kunnolla kättä. Minullekin on vähän epäselvää, kuinka vahva veto-oikeus kaupungin kaavoitukseen ympäristöministeriön virkamiehille tulisi. Jotta se ei menisi kohtuuttomuuksiin, kansallinen kaupunkipuisto pitäisi rajata lähinnä vain viheralueisiin, mutta ei asuinalueiden kaavoitukseen.
Säätalo Vuorikadun päässä nurin
Tuo vanha harakanpesä puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimisto- liike tai hotellirakennuksellalla. Tontti liittyy samalla huoltotunneliin.
Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotelli tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.
Nihdin katusuunnitelmat
Nihti on autoliikenteen osalta pussinperä. Siksi katualueita on voitu suunnitella suurelta osin autottomaksi. Siitä tulee näin paljon parempi. Katajanokan kärjessä on periaatteessa sama tilanne, mutta 1980-luvun suunnitteluideologian mukaan merenrantanäkymät varattiin parkkipaikoille.
Jenny Pajusen (kk) toivomusponsi kevyen liikenteen sillasta Nihdistä Tervasaareen
Virkamiehet vastustavat tätä voimakkaasti. Minulla on siltaa kohtaan sympatiaa. Se lyhentäisi kävelymatkaa Nihdistä keskustaan radikaalisti. On totta, että monia purjevenepaikkoja menetettäisiin, mutta voihan venepaikoissa olla työnjakoa niin, että moottoriveneet ovat sillan sisäpuolella ja purjeveneet ulkopuolella.
Pyöräliikenteen kehittämisohjelma on tosiaan täyttä asiaa. Harmi vaan, että sen toimeenpano on samaa luokkaa kuin vaikkapa ratikoiden valoetuisuuksissa, tyyliin uusien liikennevalojen noin 10v jatkunut testaus (jalankulkijoille!) Lasipalatsin ja Kansallismuseon risteyksissä. Eli juuri mitään ei oikeasti tapahdu eikä ohjelmaa oikeasti noteerata tai toteuteta. Ja niinpä polkupyöräilyn kulkutapaosuus on pysynyt viimeisetkin 10 vuotta käytännössä vakiona. Edelleen vuonna 2020 ajellaan mutkaisilla, kuoppaisilla ja rapaisilla sorapintaisilla väylillä tai hypitään yli reunakivien eteen putkahtelevien autojen armoilla.
Samaan aikaan autokaistoilla tapahtuu. Esimerkiksi Pasilaan rakennettiin reilut 130 miljoonaa (10 vuoden pyöräilyn kehittämisrahat yhteen risteykseen!) maksanut eritasojärjestely, joka tarjoaa erittäin joustavan yhteyden Teollisuuskadulta ja Veturitieltä Nordenskiöldinkadulle. Nastoilla urille hiotut kaistat pinnoitetaan uudelleen muutaman vuoden välein, liikennevalojen vihreät aallot toimivat kevyen liikenteen painellessa nappejaan ja ajolinjat on suunniteltu jouheviksi. Tästä huolimatta myöskään yksityisautoilun kulkutapaosuus ei kuitenkaan nouse.
Itse jäin auton alle pyörätiellä huonon näkyvyyden vuoksi, kun pyöräteitä ei koskaan saada rakennettua kunnolla loppuun. Nyt sitten kuljen pyörätuolilla Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa.
En ymmärrä oikein hyvin Jätkäsaaren liikennejärjestelyjä. Luulisi että, kun autot pistetty maan alle alkaisi jalankulkijoiden juhlat, mutta todellisuus on aika toisenlainen. Ensinnäkin miksi jätkäsaaren puolella jalka, raitiovaunut ja autotiet ovat katukivetyksen avulla nostettu eri tasoille.
Pyörätuolilla on hankala nousta pyörätieosuudelta jalkakäytävälle. On odotettava suojatietä, jossa katukivetystä on jalkakäytävällä laskettu. Myös raitiovaunukiskojen ylitys epämukavaa, koska raitiovaunu nostettu omalle tasolle erilleen autotiestä. Luulisi että puhtaanapito ka talvikunnossapito eritaso tieosuuksilla vaikeaa. Olen ajannut majorcalla, tukholmassa wienissä polkupyörälläå ja minusta kyseisissä kaupungeisdsa toimivampi pyörätieverkosto. Jätkäsaaren tapa tehdä pyöräteitä maksaa mannaryynejä enkä pyöräilij’nä koskaan pitännyt katukivetyksistä, koska kivetyksern tarkkailu vier huomion liikenteestä.
Mitenköhän toimitilojen tarve ja koronan kokemukset? Monet meistä huomaavat, että duunin voi ihan hyvin tehdä kotonakin ja toisaalta kapitalisti huomaa, että on järkevämpää antaa työntekijän maksaa työhuoneensa itse.
Virkamiehet aikovat esittää hylättäväksi aloitteen Helsingin kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, pidettyään sitä ensin kolme vuotta selvityksessä. Helsingin mukaan mitään kaupunkipuistoa ei tarvita, koska Helsinki on jo oma-aloitteisesti turvannut luonto- ja kulttuurikohteita omilla päätöksillään.
Kaupunki haluaa siis pitää itsellään määräysvallan arvokkaisiin viheralueisiinsa, joita se aikoo käyttää rakennusmaareservinään. Tällainen päätös olisi kuitenkin kestämätön kaupungin luontoalueiden kannalta. Kansallinen kaupunkipuistohanke tulee hyväksyä aloitteessa esitetyn mukaisena.
Eikö kerran kaupunki yrittii leikata keskuspuistosta osan kaupunkibulevardia varten. Eikö kansallisen kaupunkipuisto status pakottaisi kaupungin pitämään parempaa huolta kuin nykyisin luonyoarvoista?
Kaupunki purkaa jatkuvasti taloja heti kun ne tulevat peruskorjausikään. Lisäksi tiivistysrakentamisen nimissä puretaan myös hyväkuntoista olemassaolevaa rakennuskantaa vain jotta tilalle voidaan rakentaa uutta. Tällainen on kestämätöntä taloudenpitoa.
Miksei tuonne Nihdin kääntöpaikalle tule vaihdeyhteyttä keskustan suunnasta? Minne Kruunuvuoren linjan yksisuuntaiset vaunut ajetaan tilanteessa, jossa Laajasaloon ei syystä tai toisesta ole pääsyä? (Yliskylän linjan kaksisuuntavaunut voidaan kääntää Korkeasaaressa ympäri).
Kaisaniemen puiston eteläreunalla Vuorikadulla sijaitseva vuonna 1966 valmistunut Säätalo aiotaan purkaa. Tilalle on tarkoitus rakentaa hotelli sekä liike- ja toimistotiloja. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä hotellejahan ei ole kaupungissa koskaan liikaa.
Myös Kuntien eläkevakuutuksen sulkeutunut pääkonttori vähän matkan päässä Unioninkadulla Kaisaniemen puistoa vastapäätä voitaisiin purkaa ja muuttaa hotelliksi. Ei kai kuntien eläkkeiden maksamiseen tarvitse ylläpitää tällaista palatsia keskellä kaupunkia.
Itämerenkadulla tulee toimistoja purkukuntoon. Etätyöbuumin lisääntyessä voitaisiin nwe purkaa ja rakentaa tilalle hotelleja. Niinkuin yllä sanottiin hotelleja ei ole koskaan tarpeeksi.
Voisiko rakentaa tunnelin nihdistä tervasaareen? Tunneliosuuden ei tarvitse olla pitkä, pohjoisrannan vesibusseille ja tervasaaren purjeveneille riittää n. 10m leveä ja 5m syvä aukko kulkemista varten.
Hollannissa on tehty patoihin vastaavia ratkaisuja, joissa muu liikenne meni veneliikenteen alta.
Kevyelle liikenteelle voisi riittää tunneli, jonka korkeus tunnelin sisällä olisi kolme metriä.
Nihdin ja tervasaaren välissä on melkein kymmenen metriä syvä veneväylä, joten siihen voisi tunneli mahtua.
Koska tunneli vaatisi aukkoihinsa täyttömaata tulisi Nihdin kärkeen lisää täyttömaata, johon voisi mahtua ne yleiset saunat ja kahvilat, jotka Nihdistä väistyvät talojen tieltä
Laajasalosta ollaan jo rakentamassa kilometrien mittaisia raitiotie- ja pyöräilysiltoja ja meripengerryksiä Kruunuvuorenselän yli Korkeasaareen ja Hakaniemeen.
Eikö tämä jo riitä, vai miksi pitäisi ruveta vielä tärvelemään Merisataman ja Tervasaaren rantamaisemat uusilla silloilla? Pyöräsillat alkavat jo riittää, ei tarvitse keksiä enää uusia.
Toivottavasti aloite Nihdin-Tervasaaren sillasta sisältää myös pyöräilyn? Se jos jokin tekisi pyöräilyä Itä-Helsinkiläisille houkuttelevammaksi. Etäisyys esim. Herttoniemestä keskustaan pienenisi varsin mukavasti.
Toimiikohan tuolaiset pyöräsillat keskellä merta muuten kuin teoriassa, kun miettii millaiset tuulet sillalla vallitsee. Ruoholahden edustalla usein reilusti yli kymmenen metriä. Täytyykö silta käyttäjien turvallisuuden vuoksi sulkea. Miten se pyörätie ja raitiovaunu aiotaan sovittaa sillalle. Itse kannatin sillan tilallle metroa.
Arabianrantahan on osa kansallista kaupunkipuistoa .Viitaten talven tulviin, toivottavasti ranta saa ”kasvojenkohotuksen”.
Täällä veneet ovat pyhä lehmä.
Ne aiheuttavat suuren häirintävaikutuksen linnuille ja kaloille, blokkaavat rannat, meluavat ja aiheuttavat päästöjä.
Siitä huolimatta kaikkien uusien asuinalueiden rannalle tulee venesatama. Se on suuri sääli.