Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020

Pitkästä aikaa osal­lis­tun muil­ta kiireiltä lau­takun­nan kokoukseen.

Pyöräli­iken­teen kehittämisohjelma

Ihan hyvä paperi, jos­sa niukku­u­den olois­sa tehdään pyöräi­lyn hyväk­si mitä voidaan. Perin hitaasti raken­netaan pyöräi­lyn pääverkkoa. Tähä­nas­tisel­la vauhdil­la se ei valmis­tu­isi tämän vuo­sisadan aikana, mut­ta nyt pan­naan vähän vauhtia.

Atte Har­jan­teen aloite viherk­er­toimen käytöstä viihtyvyy­den, sopeu­tu­misen ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den edistämiseksi

Atte puut­tuu val­tu­utet­tuna olen­naisi­in ja pitkä­vaikut­teisi­in asioi­hin. Vas­taus on ympäripyöreän myön­teinen. Idea on, että mis­sä viherk­er­roin ei joh­da järkevään lop­putu­lok­seen, voidaan käyt­tää kaavamääräyk­siä. Tämän kanssa voidaan ehkä elää.

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite korttelipihoista

Uusil­la asuinalueil­la pihat kaavoite­taan pääosin yhteisik­si eikä niiden väli­in saa rak­en­taa aito­ja tai muure­ja. Kata­janokalla taloy­htiöt halu­aisi­vat kaataa muure­ja, mut­ta niiden kaat­a­mi­nen kiel­letään, kos­ka rakennussuojelu.

Kier­to- ja jakamistalouden tiekartta

Kaupun­gin osalta pää­paino on tietysti rak­en­tamises­sa ja purkamises­sa. Betonin käyt­töä pitäisi vähen­tää. Kaupunki­lais­ten omien kier­rä­tyshankkei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi sekä tilo­ja että suopeutta.

Kru­u­nun­haas­sa alak­ouluikäi­nen tyt­tö oli pan­nut myyn­tipöy­dän pystyyn jalka­käytävälle ja myi parin päivän aikana van­ho­ja lelu­jaan tai jotain sel­l­aista. Ei tul­lut vira­nomaiset häätämään pois. Hyvään suun­taan ollaan siis menossa.

Alek­sis Kiv­en kadun ja Fleminginkadun katusuunnitelma

Katu kun­nos­te­taan. Alek­sis Kiv­en kadul­la pyöräi­ly­olo­suh­teet paranevat, fil­lar­it pyöräkaistoille. Fleminginkadul­la sekali­ikenne. Se toimisi muuten, mut­ta ratikkakiskot tekevät siitä vähän vaar­al­lista. On ikävä kaat­ua kiskoi­hin, jos lisäk­si auto tulee takaa ja ajaa päälle.

Kansal­lisen kaupunkipuis­ton esiselvitys

Virkamiehet esit­tävät, että peruste­taan kaupunkipuis­to ilman kansal­lis-liitet­tä. Halu­taan pitää kaavoitus omis­sa käsis­sä. Tästä vään­netään var­maankin kun­nol­la kät­tä. Min­ullekin on vähän epä­selvää, kuin­ka vah­va veto-oikeus kaupun­gin kaavoituk­seen ympäristömin­is­ter­iön virkamiehille tulisi. Jot­ta se ei menisi kohtu­ut­to­muuk­si­in, kansalli­nen kaupunkipuis­to pitäisi raja­ta lähin­nä vain viher­alueisi­in, mut­ta ei asuinaluei­den kaavoitukseen.

Sää­ta­lo Vuorikadun päässä nurin

Tuo van­ha harakan­pesä pure­taan ja kor­vataan nykyaikaisel­la toimis­to- liike tai hotel­li­raken­nuk­sel­lal­la. Tont­ti liit­tyy samal­la huoltotunneliin.

Vaikea uskoa, että tähän taas yksi hotel­li tulisi. Matkailu taitaa olla syvässä kuopassa.

Nihdin katusu­un­nitel­mat

Nihti on autoli­iken­teen osalta puss­in­perä. Sik­si kat­u­aluei­ta on voitu suun­nitel­la suurelta osin autot­tomak­si. Siitä tulee näin paljon parem­pi. Kata­janokan kär­jessä on peri­aat­teessa sama tilanne, mut­ta 1980-luvun suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan meren­ran­tanäkymät varat­ti­in parkkipaikoille.

Jen­ny Pajusen (kk) toivo­muspon­si kevyen liiken­teen sil­las­ta Nihdis­tä Tervasaareen

Virkamiehet vas­tus­ta­vat tätä voimakkaasti. Min­ul­la on sil­taa kohtaan sym­pa­ti­aa. Se lyhen­täisi käve­ly­matkaa Nihdis­tä keskus­taan radikaal­isti. On tot­ta, että monia pur­jevene­paikko­ja menetet­täisi­in, mut­ta voihan vene­paikois­sa olla työn­jakoa niin, että moot­torive­neet ovat sil­lan sisäpuolel­la ja pur­jeve­neet ulkopuolella.

 

 

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.5.2020”

  1. Pyöräli­iken­teen kehit­tämiso­hjel­ma on tosi­aan täyt­tä asi­aa. Har­mi vaan, että sen toimeen­pano on samaa luokkaa kuin vaikka­pa ratikoiden val­oe­tu­isuuk­sis­sa, tyyli­in uusien liiken­neval­o­jen noin 10v jatkunut tes­taus (jalankulk­i­joille!) Lasi­palatsin ja Kansal­lis­museon risteyk­sis­sä. Eli juuri mitään ei oikeasti tapah­du eikä ohjel­maa oikeasti noteer­a­ta tai toteuteta. Ja niin­pä polkupyöräi­lyn kulku­ta­pao­su­us on pysynyt viimeisetkin 10 vuot­ta käytän­nössä vakiona. Edelleen vuon­na 2020 ajel­laan mutkaisil­la, kuop­paisil­la ja rapaisil­la sorap­in­taisil­la väylil­lä tai hyp­itään yli reunakivien eteen putkahtele­vien auto­jen armoilla.

    Samaan aikaan autokaistoil­la tapah­tuu. Esimerkik­si Pasi­laan raken­net­ti­in reilut 130 miljoon­aa (10 vuo­den pyöräi­lyn kehit­tämis­ra­hat yhteen risteyk­seen!) mak­sanut eri­ta­so­jär­jeste­ly, joka tar­joaa erit­täin jous­ta­van yhtey­den Teol­lisu­uskadul­ta ja Vetu­ri­tieltä Nor­den­skiöldinkadulle. Nas­toil­la urille hio­tut kai­stat pin­noite­taan uudelleen muu­ta­man vuo­den välein, liiken­neval­o­jen vihreät aal­lot toimi­vat kevyen liiken­teen painel­lessa nappe­jaan ja ajolin­jat on suun­nitel­tu jouhe­viksi. Tästä huoli­mat­ta myöskään yksi­ty­isautoilun kulku­ta­pao­su­us ei kuitenkaan nouse.

    Vastaa

    1. Itse jäin auton alle pyörätiel­lä huonon näkyvyy­den vuok­si, kun pyöräteitä ei koskaan saa­da raken­net­tua kun­nol­la lop­pu­un. Nyt sit­ten kul­jen pyörä­tuo­lil­la Ruo­ho­lahdessa ja Jätkäsaaressa.
      En ymmär­rä oikein hyvin Jätkäsaaren liiken­nejär­jeste­lyjä. Luulisi että, kun autot pis­tet­ty maan alle alka­isi jalankulk­i­joiden juh­lat, mut­ta todel­lisu­us on aika toisen­lainen. Ensin­näkin mik­si jätkäsaaren puolel­la jal­ka, raitio­vaunut ja autoti­et ovat katukivetyk­sen avul­la nos­tet­tu eri tasoille.
      Pyörä­tuo­lil­la on han­kala nous­ta pyörätieo­su­udelta jalka­käytävälle. On odotet­ta­va suo­jati­etä, jos­sa katukivetys­tä on jalka­käytäväl­lä las­ket­tu. Myös raitio­vaunukisko­jen yli­tys epä­mukavaa, kos­ka raitio­vaunu nos­tet­tu oma­lle tasolle erilleen autoti­estä. Luulisi että puh­taanapi­to ka talvikun­nos­s­api­to eri­ta­so tieo­suuk­sil­la vaikeaa. Olen ajan­nut major­calla, tukhol­mas­sa wienis­sä polkupyöräl­läå ja minus­ta kysei­sis­sä kaupungeis­d­sa toimi­vampi pyörätiev­erkos­to. Jätkäsaaren tapa tehdä pyöräteitä mak­saa man­naryyne­jä enkä pyöräil­i­j’nä koskaan pitän­nyt katukivetyk­sistä, kos­ka kivetyk­sern tarkkailu vier huomion liikenteestä.

      Vastaa

  2. Mitenköhän toim­i­tilo­jen tarve ja koro­nan koke­muk­set? Mon­et meistä huo­maa­vat, että duunin voi ihan hyvin tehdä koton­akin ja toisaal­ta kap­i­tal­isti huo­maa, että on järkeväm­pää antaa työn­tek­i­jän mak­saa työhuoneen­sa itse.

    Vastaa

  3. Virkamiehet aiko­vat esit­tää hylät­täväk­si aloit­teen Helsin­gin kansal­lisen kaupunkipuis­ton perus­tamis­es­ta, pidet­tyään sitä ensin kolme vuot­ta selvi­tyk­sessä. Helsin­gin mukaan mitään kaupunkipuis­toa ei tarvi­ta, kos­ka Helsin­ki on jo oma-aloit­teis­es­ti tur­van­nut luon­to- ja kult­tuuriko­htei­ta omil­la päätöksillään. 

    Kaupun­ki halu­aa siis pitää itsel­lään määräys­val­lan arvokkaisi­in viher­alueisi­in­sa, joi­ta se aikoo käyt­tää raken­nus­maare­serv­inään. Täl­lainen päätös olisi kuitenkin kestämätön kaupun­gin luon­toaluei­den kannal­ta. Kansalli­nen kaupunkipuis­to­hanke tulee hyväksyä aloit­teessa esite­tyn mukaisena.

    Vastaa

    1. Eikö ker­ran kaupun­ki yrit­tii leika­ta keskus­puis­tos­ta osan kaupunkibule­var­dia varten. Eikö kansal­lisen kaupunkipuis­to sta­tus pakot­taisi kaupun­gin pitämään parem­paa huol­ta kuin nyky­isin luonyoarvoista?

      Vastaa

  4. Kaupun­ki purkaa jatku­vasti talo­ja heti kun ne tule­vat perusko­r­jausikään. Lisäk­si tiivistys­rak­en­tamisen nimis­sä pure­taan myös hyväkun­toista ole­mas­saol­e­vaa raken­nuskan­taa vain jot­ta tilalle voidaan rak­en­taa uut­ta. Täl­lainen on kestämätön­tä taloudenpitoa.

    Vastaa

  5. Mik­sei tuonne Nihdin kään­tö­paikalle tule vai­hdey­hteyt­tä keskus­tan suun­nas­ta? Minne Kru­unuvuoren lin­jan yksisu­un­taiset vaunut aje­taan tilanteessa, jos­sa Laa­jasa­loon ei syys­tä tai tois­es­ta ole pääsyä? (Yliskylän lin­jan kak­sisu­un­tavaunut voidaan kään­tää Korkeasaa­res­sa ympäri).

    Vastaa

  6. Kaisaniemen puis­ton eteläre­unal­la Vuorikadul­la sijait­se­va vuon­na 1966 valmis­tunut Sää­ta­lo aio­taan purkaa. Tilalle on tarkoi­tus rak­en­taa hotel­li sekä liike- ja toimis­totilo­ja. Tämä onkin ymmär­ret­tävää, sil­lä hotelle­ja­han ei ole kaupungis­sa koskaan liikaa.

    Myös Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­sen sulkeu­tunut pääkont­tori vähän matkan päässä Unioninkadul­la Kaisaniemen puis­toa vastapäätä voitaisi­in purkaa ja muut­taa hotel­lik­si. Ei kai kun­tien eläkkei­den mak­samiseen tarvitse ylläpitää täl­laista palat­sia keskel­lä kaupunkia.

    Vastaa

    1. Itämerenkadul­la tulee toimis­to­ja purkukun­toon. Etä­työbu­umin lisään­tyessä voitaisi­in nwe purkaa ja rak­en­taa tilalle hotelle­ja. Niinkuin yllä san­ot­ti­in hotelle­ja ei ole koskaan tarpeeksi.

      Vastaa

  7. Voisiko rak­en­taa tun­nelin nihdis­tä ter­vasaa­reen? Tun­nelio­su­u­den ei tarvitse olla pitkä, pohjois­ran­nan vesi­bus­seille ja ter­vasaaren pur­jeveneille riit­tää n. 10m lev­eä ja 5m syvä aukko kulkemista varten.
    Hol­lan­nis­sa on tehty patoi­hin vas­taavia ratkaisu­ja, jois­sa muu liikenne meni veneli­iken­teen alta.
    Kevyelle liiken­teelle voisi riit­tää tun­neli, jon­ka korkeus tun­nelin sisäl­lä olisi kolme metriä. 

    Nihdin ja ter­vasaaren välis­sä on melkein kymme­nen metriä syvä veneväylä, joten siihen voisi tun­neli mahtua. 

    Kos­ka tun­neli vaatisi aukkoi­hin­sa täyt­tö­maa­ta tulisi Nihdin kär­keen lisää täyt­tö­maa­ta, johon voisi mah­tua ne yleiset saunat ja kahvi­lat, jot­ka Nihdis­tä väistyvät talo­jen tieltä

    Vastaa

  8. Laa­jasa­losta ollaan jo rak­en­ta­mas­sa kilo­me­trien mit­taisia raiti­otie- ja pyöräilysil­to­ja ja meripenger­ryk­siä Kru­unuvuorenselän yli Korkeasaa­reen ja Hakaniemeen.

    Eikö tämä jo riitä, vai mik­si pitäisi ruve­ta vielä tärvelemään Merisa­ta­man ja Ter­vasaaren ranta­maise­mat uusil­la sil­loil­la? Pyöräsil­lat alka­vat jo riit­tää, ei tarvitse kek­siä enää uusia.

    Vastaa

  9. Toiv­ot­tavasti aloite Nihdin-Ter­vasaaren sil­las­ta sisältää myös pyöräi­lyn? Se jos jokin tek­isi pyöräi­lyä Itä-Helsinkiläisille houkut­tel­e­vam­mak­si. Etäisyys esim. Hert­toniemestä keskus­taan pienenisi varsin mukavasti.

    Vastaa

    1. Toimi­iko­han tuo­laiset pyöräsil­lat keskel­lä mer­ta muuten kuin teo­ri­as­sa, kun miet­tii mil­laiset tuulet sil­lal­la val­lit­see. Ruo­ho­lah­den edustal­la usein reilusti yli kymme­nen metriä. Täy­tyykö sil­ta käyt­täjien tur­val­lisu­u­den vuok­si sulkea. Miten se pyörätie ja raitio­vaunu aio­taan sovit­taa sil­lalle. Itse kan­natin sil­lan tilal­lle metroa.

      Vastaa

  10. Ara­bi­an­ran­ta­han on osa kansal­lista kaupunkipuis­toa .Viitat­en tal­ven tul­vi­in, toiv­ot­tavasti ranta saa “kasvo­jenko­ho­tuk­sen”.

    Vastaa

  11. Tääl­lä veneet ovat pyhä lehmä.
    Ne aiheut­ta­vat suuren häir­in­tä­vaiku­tuk­sen lin­nuille ja kaloille, blokkaa­vat ran­nat, melu­a­vat ja aiheut­ta­vat päästöjä.
    Siitä huoli­mat­ta kaikkien uusien asuinaluei­den ran­nalle tulee vene­sa­ta­ma. Se on suuri sääli.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.