Vuonna 2018 Eurooppaa koetteli influenssa-aalto, joka tappoi arviolta 200 000 eurooppalaista. Tarkkaa lukua ei tiedä kuin Paul Lilrank, jonka mukaan se oli 152 000. Noin tarkassa luvussa ovat ilmeisesti mukana vain varmennetut tapaukset, mikä sulkee pois vanhainkodeissa ”vanhuuteen” kuolleet. Samalla tavalla varmennettuja koronakuolemia on Euroopassa 147 000 mutta todellisuudessa myös noin 200 000. Tasoissa siis ollaan, mutta Cov-19 menee kyllä heittämällä ohi. Se on siis tappavampi.
Mutta katsotaanpa näitä lukuja ikäryhmittäin. Unohdetaan kuolinsyytilastot ja katsotaan, paljonko ylimääräisiä kuolemia on ollut. Käytän sivuston euromomo.eu ‑tietoja. (www.euromomo.eu)
Nämä aliarvioivat, koska influenssakuolleisuus ja liikennekuolemat ovat vähentyneet koronatoimien seurauksena. Niinpä arvio Cov-19-kuolleisuudesta olisi tämän mukaan Suomessa negatiivinen, koska yli 200 Cov-19 ‑kuolemasta huolimatta kuolleisuus on Suomessa alle normaalin.
Mutta katsotaan kuitenkin ylikuolleisuutta 24 Euromomon jäsenmaassa (ei siis koko Eurooppa eikä edes koko EU)
Aikasarjana se näyttää tältä. Influenssa-aallot näkyvät siinä selvästi. Jostain syystä influenssakuolemia on eniten samoissa maissa kuin korona-kuolemia. Kuolleiden määrässä taudin ovat tasoissa, mutta vauhti on COV-19:llä selvästi kovempi.
Samassa julkaisuissa esitetään kumulatiivinen ylikuolleisuus vuoden alusta eri vuosina. Tästä kuvasta olen poiminut tautukkoon ylikuolleisuuden ikäryhmittäin vuonna 2018 ja 2020 viikkoon 18 mennessä.
Lapsi-ikäluokkien luvut eivät ole nollassa, mutta ne ovat alle sadan.
Kuvasta näkee, että molemmat, sekä Influenssa että Cov-19 ovat molemmat vaarallisia lähinnä vanhuksille, mutta Cov-19 on sitä vielä voimakkaammin.
Harmi kyllä, tämä tilasto peittää olennaisen, koska ikäluokassa 15–64 ‑vuotta on mukana ikäluokat 60–64, joihin suurin osa kuolemantapauksista sijoittuu. Olen erityisen kiinnostunut alle 60-vuotiaiden kuolleisuudesta.
Tanskan Serum Instituutin tutkimus
Sain linkin Tanskan Serum instituutin julkaisuun Elidemiologisk trend og fokus: dødelighet, jossa on verrattu kuolleisuutta Cov-19 ‑tautiin ja kuuteen edelliseen kausi-influenssaan. Mittarina on, kuinka moni tautiin todennetuisti sairastuneista on kuollut. Tämä “todennetusti sairastunut” tekee mittarista vahvasti harhaisen, koska molemmissa sairauksissa rekisteröidään vain vaikeimmat tapaukset. Kumpi on harhaisempi riippuu siitä, millainen lääkärintodistus influenssaan sairastuneen pitää Tanskassa toimittaa työnantajalleen.
Tulos on tiivistetty oheiseen kuvaan. Koska mukana on kuusi kausi-inflenssaa, influenssa tappavuus esitetään janana (Tämä ei siis ole luottamusväli.)
Yli 60-vuotiaissa COV-19 on keskimäärin tappavampi. Vanhemmissa ikäluokissa ero on huomattavan suuri. Mitä kuvasta ei näe ilman suurennuslasia on kuitenkin mielenkiintoinen ja uusi tieto. Alle 60-vuotiaiden keskuudessa influenssa on tämän mukaan selvästi tappavampi, joskin ei sekään kovin tappava.
Tätä emme saa lukea lehdistä. Kyllä Cov-19 voi tappaa myös nuorempia, mutta niin tekee influenssakin ja siis selvästi todennäköisemmin. Influenssaan kuolleista ei vain tehdä isoja lehtijuttuja. Elämme vääristyneessä todellisuudessa.
Tähän tulokseen kannattaa suhtautua varauksin ja odottaa uusia tietoja.
Epidemian torjumisen kannalta tämä puoltaisi strategiaa, jossa suojataan ikääntyneet ja muut riskiryhmiin kuuluvat, mutta ei säädeltäisi nuorempien kontakteja niin tiukasti.
Meidän riskiryhmäläisten vankeus päättyy sitä nopeammin, mitä nopeammin nuoret sairastavat taudin pois.