Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta

Moni on kysy­nyt, mik­si kah­del­le sama­ni­käi­sel­le ja yhtä ter­veel­le cov-19 on toi­sel­le lie­vä ja toi­sel­le vai­kea. Minus­ta sii­nä ei ole mitään ihmeel­lis­tä. Kyse on sattumasta.

Luin aika­naan lää­ke­tie­teen Nobel-pal­kin­non saa­neet rans­ka­lai­sen mik­ro­bio­lo­gi Jacques Monod’n todel­la vai­kut­ta­van teok­sen Sat­tu­ma ja vält­tä­mät­tö­myys. Kir­ja on ilmes­ty­nyt rans­kak­si vuon­na 1970 ja suo­mek­si Anto Lei­ko­lan kään­tä­mä­nä vuon­na 1973.

Vas­ta-ainei­den tuo­tan­nos­ta sii­nä sano­taan näin:

 Pit­kään ole­tet­tiin, että vas­ta-aineen spe­si­fi­seen liin­tyn­tä­ra­ken­tee­seen tar­vit­ta­van infor­maa­tion läh­de on anti­gee­ni itse. Nyky­ään on kui­ten­kin tul­tu sii­hen tulok­seen, että vas­ta-aineen raken­ne ei joh­du ollen­kaan anti­gee­nis­ta: eli­mis­töön syn­tyy suu­ria mää­riä eri­kois­tu­nei­ta solu­ja, joil­la on ainut­laa­tui­nen kyky ”pela­ta rulet­tia” erääl­lä täs­mäl­leen mää­rä­tyl­lä osal­la niis­tä gee­ni­jak­sois­ta, jot­ka mää­rää­vät vas­ta-aineen raken­teen. Tämän eri­kois­tu­neen ja äärim­mäi­sen nopean geneet­ti­sen rule­tin toi­min­taa ei ole vie­lä yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sel­vi­tet­ty, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti sii­nä tapah­tuu sekä rekom­bi­naa­tioi­ta että mutaa­tioi­ta, jot­ka kui­ten­kin kaik­ki ovat sat­tu­man­va­rai­sia ja vail­la mitään yhteyt­tä anti­gee­nin raken­tee­seen. Anti­gee­ni puo­les­taan toi­mii valit­si­ja­na suo­sien nii­den solu­jen lisään­ty­mis­tä, jot­ka sat­tu­vat tuot­ta­maan tätä anti­gee­nia tun­nis­ta­vaa vasta-ainetta. 

Tämä mik­ro­bio­lo­gi­nen seli­tys on var­maan­kin van­hen­tu­nut. Sii­tä tie­det­tä­neen pal­jon enem­män. Olen­nais­ta täs­sä on tämä satun­nai­suus. Ellei sitä­kin ole kumot­tu, vas­taus kysy­myk­seen on yksin­ker­tai­nen: kyse on sattumasta.

Minua tämä mal­li vie­hät­tää, kos­ka se sopii havain­toi­hin. Havain­toi­hin sopi­mi­nen on tilas­to­tie­tees­sä merk­ki sii­tä, että mal­li ei toden­nä­köi­ses­ti ole koko­naan vää­rä, vaik­ka voi tie­tys­ti olla.

Jos kyse ei oli­si satun­nais­ge­ne­raat­to­ris­ta vaan insi­nöö­ri­mäi­ses­tä suun­nit­te­lus­ta, jos­sa anti­gee­nia mitat­tai­siin ja ana­ly­soi­tai­siin ja laa­dit­tai­siin sit­ten suun­ni­tel­ma sen nitis­tä­mi­sek­si, pro­jek­til­le oli­si jokin arvioi­tu aika. Olen­nais­ta on, että kun aikaa on kulu­nut, tuo­ta arvioi­tua aikaa on jäl­jel­lä vähemmän.

Tuo satun­nais­ge­ne­raat­to­ri taas syn­nyt­tää Pois­son-pro­ses­sin. Jos tilas­to­tie­de on tun­te­ma­ton­ta, sitä voi kuva­ta vaik­ka nopan hei­tol­la, jota jat­ke­taan niin kau­an, kun­nes tulee ensim­mäi­nen kuto­nen. Kuin­ka mon­ta ker­taa pitää nop­paa heit­tää? Kes­ki­mää­rin kuusi ker­taa, mut­ta vain kes­ki­mää­rin. Kuto­nen voi tul­la ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la (se on itse asias­sa toden­nä­köi­sin tulos eli moo­di), mut­ta voi käy­dä niin, että kah­den­kym­me­nen ker­ran jäl­keen ei ole tul­lut ensim­mäis­tä­kään kutos­ta. Olen­nais­ta on, että pro­ses­si on itsen­sä unoh­ta­va. Jos ensim­mäi­set kak­si­kym­men­tä yri­tys­tä ei ole tuot­ta­nut yhtään kutos­ta, onnis­tu­mi­nen ei ole tul­lut yhtään lähem­mäs. Edel­leen jäl­jel­lä on kes­ki­mää­rin kuusi heit­to­ker­taa, mut­ta siis yhä vain keskimäärin.

Ident­ti­sis­tä kak­so­sis­ta toi­nen voi saa­da kuto­sen ensim­mäi­sel­lä yri­tyk­sel­lä, toi­sel­la onnis­tu­mi­nen voi kes­tää niin kau­an, että tau­tiin ehtii kuol­la ennen sitä. Niin­pä Cov-19 tuot­taa toi­sil­le vaka­van ja toi­sil­le lie­vän tau­din pel­kän sat­tu­man seu­rauk­se­na. Jos virus nitis­te­tään ennen kuin se on siir­ty­nyt hen­gi­tys­tei­hin, sel­vi­ää pie­nel­lä kurkkukivulla.

Satun­nai­suu­den lisäk­si on kyse sys­te­maat­ti­suu­des­ta. Riip­puu ihmi­sen yleis­kun­nos­ta ja hänen syö­män­sä ravin­non ter­veel­li­syy­des­tä, mis­sä kun­nos­sa tuo satun­nais­ge­ne­raat­to­ri on. Hyvä­kun­toi­sel­la se suol­taa kokei­lu­ja nopeam­mas­sa tah­dis­sa, joten hyvä­kun­toi­nen sel­viä toden­nä­köi­ses­ti paremmin.

Nyt seu­raa teks­tiä, jota ei löy­dy Mono­din kir­jas­ta. Olen tämän oppi­nut jos­tain muu­al­ta, toden­nä­köi­ses­ti epi­de­mio­lo­gian luen­nol­la. Ja huo­mat­ta­koon, että tie­to­ni ovat todel­la van­hen­tu­nei­ta. Vas­tuu siis siir­tyy nyt lukijalle.

Suu­ri altis­tus vaa­ral­li­sem­pi kuin pieni.

On havait­tu, että voi­ma­kas altis­tus COV-19-viruk­sel­le on vaa­ral­li­sem­pi kuin lie­vä altis­tus. Tämä ei ole ihan itses­tään sel­vää, mut­ta lopul­ta ymmär­ret­tä­vää. Mik­si on eri asia, saa­ko viruk­sia vähän vain tuhat­ker­tai­sen mää­rän, kos­ka jos virus­ten mää­rä kak­sin­ker­tais­tuu ajas­sa t, se on tuhat­ker­tais­tu­nut ajas­sa 10t, jol­loin ollaan samas­sa tilan­tees­sa kuin jos viruk­sia oli­si heti saa­tu tuhat­ker­tai­nen mää­rä. Modo­nin kuvaa­val­la satun­nais­ge­ne­raat­to­ril­la on kui­ten­kin ollut tuo 10 t enem­män aikaa. Se on täs­sä olennaista.

Entä immu­ni­tee­tin kesto?

Immu­ni­tee­tin osal­ta ei tämän ehkä van­hen­tu­neen teo­rian mukaan ole olen­nais­ta pal­jon­ko vas­ta-ainet­ta on. Jos sitä yli­pään­sä on, sitä syn­tyy heti lisää, kun tar­vi­taan. Vas­ta-aineet näyt­tä­vät säi­ly­vän todel­la pit­kään. Ker­ran sai­ras­tet­tu vesi­rok­ko suo­jaa yleen­sä koko eli­niän. Vuo­den 2009 sikainfluens­sa sääs­ti pal­jon hyvin iäk­käi­tä, jot­ka oli­vat lap­si­na sai­ras­ta­neet 90 vuot­ta aikai­sem­min espan­jan­tau­din. Virus voi kui­ten­kin tul­la uudes­taan vähän muun­tu­nee­na, jol­loin van­ha resep­ti ei päde enää. Myös viruk­set muun­tu­vat satun­nai­ses­ti. Kun virus kehit­tää mutaa­tion, johon van­hat kei­not eivät tep­si, se alkaa taas levi­tä. Har­mit­to­mat nuha­kuu­met­ta tuot­ta­vat koro­na­vi­ruk­set ovat täl­lai­sia. Ne pyö­ri­vät las­ten kes­kuu­des­sa jat­ku­vas­ti ala­ti vähän muuntuvina.

Uusi mel­kein saman­lai­nen anti­gee­ni selä­te­tään helpommin

Jos­ta­kin olen oppi­nut, jos­kaan en tie­dä, pätee­kö tämä enää, että Mono­din kuvaa­ma rulet­ti ei ole täy­sin satun­nai­nen, vaan käyt­tää läh­tö­koh­ta­naan van­ho­ja hyväk­si koet­tu­ja resep­te­jä ja tekee nii­hin satun­nai­sia muu­tok­sia. Sik­si uusi influens­sa­vi­rus ei ole yhtä vaa­ral­li­nen sil­le, joka on jos­kus sai­ras­ta­nut jon­kin influens­san, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väes­tös­sä, jos yhtään influens­sa ei ole sai­ras­tet­tu. Ame­ri­kan inti­aa­ne­ja eivät tuhon­neet espan­ja­lais­ten aseet vaan hei­dän tuo­man­sa inti­aa­neil­le koko­naan uuden­lai­set taudit.

Tuon van­han teo­rian mukaan anti­gee­nin ilmaan­tues­sa tuo­te­taan ensin vas­ta-aineit­ta van­ho­jen kaa­vo­jen mukaan ja jos jokin niis­tä toi­mii, sitä monis­te­taan. Tämän mukaan immu­ni­teet­ti ei edel­ly­tä lain­kaan vas­ta-ainei­ta veres­sä. Riit­tää, että säi­lös­sä on sitä tuot­ta­via solu­ja. Tämä on ilmei­ses­ti kumot­tu, kos­ka immu­ni­teet­tia ja sen hei­ken­ty­mis­tä kos­ke­vat artik­ke­lit puhu­vat vas­ta-ainei­den mää­räs­tä veres­sä Tosin aina­han jokin sota ihmi­sen eli­mis­tös­sä on meneil­lään, joten kaik­kia vas­ta-ainei­ta, joi­ta osa­taan tuot­taa, veres­sä myös on.

Iso resep­ti­kir­jas­to on hyväksi

Mitä enem­män eri­lai­sia infek­tioi­ta ihmi­nen on elä­mäs­sään läpi käy­nyt, sitä vah­vem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­lai­sia sai­rauk­sia. Lii­al­li­nen hygie­nia on vaaraksi.

Lii­al­li­nen hygie­nia tekee immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­män vai­no­har­hai­sek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­lai­nen kek­si­tään vaik­ka sii­te­pö­lys­tä. Lii­ka hygie­nia altis­taa allergioille.

Seu­raa tut­ki­mus­hy­po­tee­si: kun lie­vä cov-19 infek­tio ei näy­tä syn­nyt­tä­vän vas­ta-ainei­ta, voi­si­ko se joh­tua sii­tä, että kun tau­ti voi­tet­tiin mel­kein heti, vas­ta-ainei­ta tar­vit­tiin todel­la vähän. ”Resep­ti” on kui­ten­kin immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­män ”resep­ti­kir­jas­sa”.

= = = =

Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa esiin­ty­vät tie­dot ovat var­mas­ti van­hen­tu­nei­ta. Halusin täl­lä kir­joi­tuk­sel­la vain osoit­taa, miten omak­sut­tu tilas­tol­li­nen mal­li aut­taa jäsen­tä­mään havain­to­ja. Jos­sain vai­hees­sa mal­li jou­tuu havain­to­jen kans­sa ris­ti­rii­taan. Sil­loin on aika kehit­tää uusi malli.

 

35 vastausta artikkeliin “Miten Jacques Monod opetti minut ymmärtämään immuunipuolustusta”

  1. Suu­ri altis­tus vaa­ral­li­sem­pi kuin pie­ni.” on kes­kei­nen syy sil­le, mik­si huo­no­kin mas­ki tai hui­vi on parem­pi kuin ei suo­jaa ollenkaan.

    1. Ara­mis:
      ”Suu­ri altis­tus vaa­ral­li­sem­pi kuin pieni.”on kes­kei­nen syy sil­le, mik­si huo­no­kin mas­ki tai hui­vi on parem­pi kuin ei suo­jaa ollenkaan.

      Tuo seik­ka voi­si myös selit­tää sen, mik­si perus­ter­vei­tä kii­na­lai­sia lää­kä­rei­tä kuo­li covi­diin. Hehän altis­tui­vat val­ta­van pal­jon työs­sään. Kui­ten­kin vas­ta oirei­sen tau­din sai­ras­ta­mi­nen antaa immu­ni­tee­tin. Pelk­kä oiree­ton tar­tun­ta ei siis riitä.

      Ymmär­sin­kö oikein aiem­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, että Suo­mes­sa THL:n tut­ki­muk­ses­sa vas­ta-aine­tes­te­jä on kui­ten­kin tul­kit­tu lii­an tiu­kas­ti, ja moni aito posi­tii­vi­nen eli vas­ta-ainei­ta omaa­va on mah­dol­li­ses­ti tul­kit­tu negatiiviseksi?
      Tut­ki­muk­sen mukaan­han vas­ta-aine­po­si­tii­vi­sia oli­si Suo­mes­sa vähän, mut­ta se voi ker­toa myös sii­tä, että tääl­lä yli­pää­tään on vain pie­ni epi­de­mia. Epi­de­mia on ollut vaa­ti­ma­ton alun perinkin.
      Tie­tääk­see­ni myös kyse oli tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa etsit­tiin immuu­ne­ja satun­nais­löy­dök­si­nä. Eivä­hän he nyt niin löy­dy! Ehkä THL:n tar­koi­tus oli vain sel­vit­tää tau­din levin­nei­syyt­tä ylei­sel­lä tasolla.

      Vas­ta-aine­po­sii­tii­vi­sia on oirei­sen tau­din sai­ras­ta­nei­den jou­kos­sa, joten pitäi­si ensin kar­toit­taa kyse­lyil­lä, keil­lä on ollut koro­naan sopi­vat oireet ja sit­ten tes­ta­ta hei­dät. Moni ei pääs­syt tes­tei­hin tai edes saa­nut ter­veys­pal­ve­lu­ja, sil­loin kun asia oli ajankohtainen.

  2. Tuo nopan­heit­to-ver­taus toi­mii var­maan sii­nä­kin kon­teks­tis­sa jos tar­tun­ta pitää saa­da tar­peek­si vaka­va­na mut­ta ei lii­an vaka­va­na saa­dak­seen immu­ni­tee­tin, eli tar­tun­ta pitää saa­da mah­dol­li­ses­ti usei­ta ker­to­ja ja sel­vi­tä joka ker­ras­ta hengissä.

    Maal­lik­ko­na tun­tuu että tes­ta­tul­la rokot­teel­la voi­si olla kui­ten­kin hel­pom­pi osua sii­hen maa­liin kuin satunnaistartunnalla.

    1. Vil­le Tolo­nen:
      Tuo nopan­heit­to-ver­taus toi­mii var­maan sii­nä­kin kon­teks­tis­sa jos tar­tun­ta pitää saa­da tar­peek­si vaka­va­na mut­ta ei lii­an vaka­va­na saa­dak­seen immu­ni­tee­tin, eli tar­tun­ta pitää saa­da mah­dol­li­ses­ti usei­ta ker­to­ja ja sel­vi­tä joka ker­ras­ta hengissä.

      Maal­lik­ko­na tun­tuu että tes­ta­tul­la rokot­teel­la voi­si olla kui­ten­kin hel­pom­pi osua sii­hen maa­liin kuin satunnaistartunnalla.

      Pitäi­sin tär­keäm­pä­nä nope­aa hen­ki­lö­koh­tai­sen suo­jauk­sen kehit­tä­mis­tä sekä koro­na­tau­din oirei­ta lie­vit­tä­vien lääk­kei­den kehittämistä.

      Tus­kin tätä kyseis­tä virus­ta iki­nä saa­daan hävi­tet­tyä 7 mil­jar­din ihmi­sen keskuudesta.

      Seu­raa­vien pan­de­mioi­den varal­le tuli­si kehit­tää hen­ki­lö­koh­tai­sia suo­jia, jot­ka ovat moni­käyt­töi­siä, help­po­ja val­mis­taa, jol­loin nii­tä ei tar­vit­se varas­toi­da vaan ne voi­daan tuot­taa tarvittaessa.

      Oirei­den lie­ven­tä­mi­nen taas hel­pot­taa sel­viä­mis­tä, joten täl­läis­ten lääk­kei­den kehit­tä­mi­nen on mie­les­tä­ni jopa roko­tet­ta­kin tärkeämpää.

      Roko­tet­ta ei voi­da jää­dä odot­ta­maan, kos­ka ei ole yhteis­kun­taa jota pelas­taa, jos rajoi­tuk­set jatkuvat.

      Jät­ti­mäi­set yri­tyk­set ovat täl­lä menol­la varat­to­mia vuo­den lopus­sa. Pel­käs­tään auto­teol­li­suu­des­ta tuli­si 25 mil­joo­naa työ­tön­tä (ali­hank­ki­jat jne mukana).

      Suo­mes­sa voi olla syys­kuus­sa mil­joo­na työ­tön­tä ja lomautettua.

  3. Se satun­nais­ge­ne­raat­to­ri, eli somaat­ti­sia uudel­leen­jär­jes­te­ly­jä tiet­tyi­hin immu­no­lo­go­siin gee­nei­hin tuot­ta­va meka­nis­mi, ei läh­de käyn­tiin sii­nä vai­hees­sa kun virus tulee eli­mis­töön vaan satun­nais­ra­ken­teet immuu­ni­so­lu­jen pin­ta­re­sep­to­rei­hin on arvot­tu jo aiem­min val­miik­si. Jos gene­raat­to­ri käyn­nis­tyi­si vas­ta viruk­sen koh­da­tes­sa, mikä oli­si uuden viruk­sen tun­nis­ta­va lau­kai­se­va meka­nis­mi? Satun­nai­suus­ge­ne­raat­to­ri­ver­taus toi­mi­nee popu­laa­tio­ta­sol­la, mut­ta yksi­lö­ta­sol­la perin­tö­te­ki­jöil­lä on ehkä pal­jon­kin mer­ki­tys­tä. Äsket­täi­nen Covid-19 kak­sos­tut­ki­mus väit­tää, että oireis­sa ja sai­ras­ta­vuu­des­sa on iso perin­nöl­li­nen kom­po­nent­ti: https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.22.20072124v2.

    Vas­ta-aine on mole­kyy­li, joka on osa myös B‑valkosolujen pin­ta­re­sep­to­ria (B‑soluresptori). B‑solut, joil­la on arvon­nan seu­rauk­se­na sopi­va anti­gee­nin tun­nis­ta­va pin­ta­re­sep­to­ri, akti­voi­tu­vat ja alka­vat erit­tää vas­ta-ainet­taan kier­toon. Jokai­nen yksi­lön B‑solu on geneet­ti­ses­ti uniik­ki ja tuot­taa eri­lais­ta vas­ta-ainet­ta, mut­ta yksi­löl­li­syy­den tuot­ta­vat perin­tö­te­ki­jät täy­tyy periä, eli ole­tet­ta­vas­ti täs­sä on ident­tis­ten kak­sos­ten välil­lä saman­kal­tai­suut­ta satun­nai­suu­den lisäk­si. (Vuo­den 1987 fysio­lo­gian Nobel myön­net­tiin tuon vas­ta-aine­ge­ne­tii­kan löytämisestä.)

    Noin ylei­sem­min kysees­sä­hän on pop­pe­ri­lai­nen fal­si­fi­kaa­tio, jos­sa ensin tuo­te­taan suu­ri jouk­ko ‘huo­no­ja’ hypo­tee­se­jä ja näi­tä sit­ten tes­ta­taan empii­ri­ses­ti yksi ker­ral­laan. Ne jot­ka sopi­vat yksiin todel­li­suu­den kans­sa edes joten­kin, jäte­tään jäl­jel­le. Näis­tä jäl­jel­le jää­neis­tä voi­daan tuot­taa seu­raa­va erä hypo­tee­se­jä ja tois­taa tes­ti­kier­ros, jol­loin infor­maa­tio kumu­loi­tuu kier­ros kier­rok­sel­ta. Yri­tys ja ereh­dys­ten kar­si­mi­nen tuot­taa tie­toa tyh­jäs­tä. Tähän nojaa­vat demo­kra­tia, mark­ki­nat, bio­lo­gi­nen evo­luu­tio luon­non­va­lin­nan kaut­ta, immuu­ni­jär­jes­tel­mä sekä tie­teen meto­di, jot­ka kasaa­vat uut­ta tie­toa jos nii­den sal­li­taan toimia.

  4. Derek Lowel­la on tuos­sa hyvä alus­tus sii­tä, miten immuu­ni­puo­lus­tus toi­mii. On siis kak­si eri immuu­ni­jär­jes­tel­mää, sem­mo­nen yleis­käyt­töi­nen ja sit­ten tuo adap­toi­tu­va, joka perus­tuu mil­jar­de­ja pro­teii­ne­ja käsit­tä­vään pro­teii­ni­kir­jas­toon. Vas­ta-ainei­ta ei vält­tä­mät­tä ehdi muo­dos­tua, jos tuo nopeam­pi ylei­sim­mu­ni­teet­ti­jär­jes­tel­mä pää­see teke­mään sel­vää infek­tios­ta ennen kuin se ehtii pahemmaksi.

    https://blogs.sciencemag.org/pipeline/archives/2020/04/02/antibody-tests-for-the-coronavirus

  5. Jacques Monod kir­jan opas­ta­ma­na poh­dis­ke­lin itse, oli­si­ko Ukrai­nan ja Venä­jän väli­nen sota voi­tu vält­tää. Ei oli­si. Vain sodan alka­mis­het­ki oli sat­tu­mien satoa.

    Wiki­pe­dian mukaan sat­tu­mil­le immu­ni­tee­tin syn­nys­sä ei juu­ri­kaan jää sijaa. Se oli mie­les­tä­ni sat­tu­maa, että tämä koro­na­vi­rus syn­tyi juu­ri nyt. Sekin on sat­tu­maa, että juu­ri täl­lai­nen virus yli­pään­sä syn­tyi evo­luu­tion suu­res­sa generaattorissa. 

    Vas­tuu siis siir­tyy nyt luki­jal­le.” Tur­haa Osmon tahol­ta vähät­te­lyä, sil­lä Wipe­dias­ta­kin löy­tyy samat tie­dot. Yri­tin siel­tä poi­mia pät­kiä, jois­sa oli­si vah­vis­tus­ta Osmon poh­din­toi­hin. Yleis­kuu­non ja iän mer­ki­tys tulee ymmär­ret­tä­väk­si, vaik­ken sii­tä erik­seen mai­nin­taa löytänyt:

    Jos eli­mis­tön muis­ti­so­luis­sa on ennes­tään tie­to tau­di­nai­heut­ta­jas­ta, niin käyn­nis­ty­vää vas­tet­ta kut­su­taan sekun­daa­ri­vas­teek­si (adap­tii­vi­nen immu­ni­teet­ti), jos­sa immuu­ni­puo­lus­tuk­sen vas­te on nopeam­pi ja tar­kem­pi. Jos taas anti­gee­ni on tun­te­ma­ton, eli­mis­tö käyt­tää mui­ta mene­tel­miä tun­keu­tu­jan tuhoa­mi­seen (pri­maa­ri­vas­te, luon­nol­li­nen immu­ni­teet­ti). Pri­maa­ri­vas­teen jäl­keen immuu­ni­puo­lus­tuk­sen käyt­töön jää muis­ti­so­lu­ja, jot­ka muis­ta­vat kysei­sen anti­gee­nin. Seu­raa­val­la ker­ral­la eli­mis­tön koh­da­tes­sa saman anti­gee­nin, immuu­ni­puo­lus­tus voi tuho­ta nopeas­ti solun, jon­ka pin­nal­la anti­gee­ni on. 

    Mui­den val­ko­so­lu­jen tapaan imuso­lut syn­ty­vät luu­yti­men kaik­kien veri­so­lu­jen yhtei­sis­tä kan­ta­so­luis­ta, jon­ka jäl­keen ne kyp­sy­vät pri­maa­ri­sis­sa imu­ku­do­se­li­mis­sä. Kyp­sy­mis­vai­hees­sa imuso­luil­le kehit­tyy resep­to­re­ja, joil­la ne kyke­ne­vät tun­nis­ta­maan koh­teen­sa tarkasti.[2

    Spe­si­fi­nen immuu­ni­puo­lus­tus eli ns. han­kit­tu immu­ni­teet­ti kehit­tyy syn­ty­män jäl­keen. Kun eli­mis­tö koh­taa uuden tau­di­nai­heut­ta­jan, se tal­len­taa täs­tä tie­don eri­kois­tu­nee­seen muis­ti­so­luun. Jokai­nen imuso­lu kyke­nee tun­nis­ta­maan koh­teen­sa tar­kas­ti ja on eri­kois­tu­nut tuhoa­maan vain tie­tyn­lai­sen taudinaiheuttajan

    B‑solujen teh­tä­vä on huo­leh­tia immu­no­lo­gi­ses­ta muis­tis­ta, jol­loin osa B‑soluista muut­tuu eri­tyi­sik­si muis­ti­so­luik­si. Kun B‑solu koh­taa anti­gee­nin, se jakau­tuu nopeas­ti. Jakau­tu­mi­sen seu­rauk­se­na syn­ty­vil­lä soluil­la on sama resep­to­ri­ra­ken­ne alku­pe­räi­sen solun kans­sa. Suu­rin osa syn­ty­neis­tä uusis­ta B‑soluista on plas­ma­so­lu­ja ja loput muistisoluja.[2]

    T‑tappajasolu tuho­aa esi­mer­kik­si viruk­sen saas­tut­ta­man solun rik­ko­mal­la solu­kal­von pin­nan, jon­ka seu­rauk­se­na solu kuo­lee. Vas­ta-aineet voi­vat sen jäl­keen sitou­tua sisäl­lä ole­van viruk­sen anti­gee­nei­hin, jol­loin syö­jä­so­lut pys­ty­vät syö­mään sekä viruk­sen että hajon­neen solun jäänteet

    1. Kii­tos Jyr­ki Pato­mä­ki. Juu­ri täl­lai­sia seli­tyk­siä yri­tin­kin pro­vo­soi­da esille.
      Täy­sin en ymmäs­tä­nyt, onko tämä ris­ti­rii­das­sa Modo­nin esit­tä­män satun­nai­suu­den kans­sa, joka toi­si tuon Pois­son-pro­ses­sin ongel­man rat­kai­se­mi­seen ja selit­täi­si, mik­si kah­des­ta saman­lai­ses­ta toi­nen saa pie­niä ja toi­nen fataa­le­ja opireita.
      Ne jot­ka luki­vat huo­lel­la kir­joi­tuk­se­ni, huo­ma­si­vat, että olin vähän oikais­sut puhu­mal­la resep­ti­kir­jas­ta. Huo­ma­sin oitis, ettei mal­li toi­mi ilman sitä, joten ole­tin sel­lai­sen. Vas­tauk­ses­sa­si tuli­vat ne kai­paa­ma­ni muis­ti­so­lut. Teki­si mie­li ker­toa eräis­tä mus­ta ilmei­sis­tä aukois­ta, joi­den paik­kaa­mi­nen edel­lyt­tää jon­kin tun­te­mat­to­man teki­jän löy­ty­mis­tä, mut­ta nii­sä Vapun jäl­keen. Pei­ni vih­je tule­vas­ta: mik­si Roo­mas­sa ei ole epidemiaa?

    2. Jyr­ki Pato­mä­ki: Jos eli­mis­tön muis­ti­so­luis­sa on ennes­tään tie­to tau­di­nai­heut­ta­jas­ta, niin käyn­nis­ty­vää vas­tet­ta kut­su­taan sekun­daa­ri­vas­teek­si (adap­tii­vi­nen immu­ni­teet­ti), jos­sa immuu­ni­puo­lus­tuk­sen vas­te on nopeam­pi ja tar­kem­pi. Jos taas anti­gee­ni on tun­te­ma­ton, eli­mis­tö käyt­tää mui­ta mene­tel­miä tun­keu­tu­jan tuhoa­mi­seen (pri­maa­ri­vas­te, luon­nol­li­nen immu­ni­teet­ti). Pri­maa­ri­vas­teen jäl­keen immuu­ni­puo­lus­tuk­sen käyt­töön jää muis­ti­so­lu­ja, jot­ka muis­ta­vat kysei­sen anti­gee­nin. Seu­raa­val­la ker­ral­la eli­mis­tön koh­da­tes­sa saman anti­gee­nin, immuu­ni­puo­lus­tus voi tuho­ta nopeas­ti solun, jon­ka pin­nal­la anti­gee­ni on. 

      Tämä lie­nee myös osa­se­li­tys sil­le tun­ne­tul­le tosi­sei­kal­le, että rokot­teel­la voi­daan saa­vut­taa parem­pi immu­ni­teet­ti kuin sai­ras­ta­mal­la — pri­mää­ri­vas­te ei pää­se samal­la lail­la lai­men­ta­maan muistijälkeä.

      Ja toi­saal­ta ihmi­sil­lä, joil­la pri­mää­ri­nen immu­ni­teet­ti on hyvin vah­va (vai pitäi­si­kö sanoa yli­vah­va, tyy­liin että ei tule kos­kaan fluns­sia), voi sit­ten jokin SARS-CoV‑2:n kal­tai­nen uusi virus olla pri­mää­ri­puo­lus­tuk­sen ohi­tet­tu­aan sel­väs­ti koh­ta­lok­kaam­pi, kuin vaik­ka jol­le­kul­le jol­la on ollut usein fluns­sa. Tuo­reis­ta Covid-19 ‑kuo­lin­ta­pauk­sis­ta tie­de­tään, että kuo­le­mak­si on tau­din lop­pu­vai­hees­sa nimen omaan oman immuu­ni­puo­lus­tuk­sen syto­kii­ni­myrs­ky — sii­nä tilan­tees­sa voi­ma­kas pri­mää­ri­puo­lus­tus on hai­tak­si ja immuu­ni­vas­tet­ta pitää las­kea lääk­kein. Eli oli­si hyväk­si että oli­si laa­ja skaa­la sai­ras­tet­tu­ja sai­rauk­sia, pri­mää­ri­puo­lus­tuk­sen aika­naan tor­ju­mat eivät vält­tä­mät­tä auta kun muis­ti­so­lu­ja ei ole syntynyt. 

      Hyvään vas­tus­tus­ky­kyyn kuu­luu siis pikem­min­kin se, että muis­tis­sa on hyvä kir­jo oirei­den kans­sa sai­ras­tet­tu­ja pik­kusai­rauk­sia. Tai­taa myös olla niin kuten edel­lä arvail­laan, että gee­neil­lä on aika iso osa näis­sä. Ihmi­set mie­lel­lään ajat­te­li­si­vat että kun nyt syön päi­vit­täin sink­ki­pil­le­rei­tä ja käyn pal­jon avan­to­ui­mas­sa, niin nyt minul­la on var­mas­ti hyvä vas­tus­tus­ky­ky — mut­ta tai­taa enem­män olla kyse sii­tä, että asi­aan voi vai­kut­taa lähin­nä siten, ettei syö nyt ihan mitä tahan­sa mos­kaa joka ate­rial­la ja liik­kuu koh­tuul­li­ses­ti. Eli pitää yli­pai­non ja veren­pai­neen kuris­sa, lop­pu on pikem­min­kin gee­neis­sä eikä lisä­ra­vin­teis­sa. Ja vas­tus­tus­ky­vyn oli­si hyvä olla tasa­pai­nos­sa — sel­lai­nen tilan­ne, ettei kos­kaan tule fluns­saa ei ole tavoiteltava. 

      Eli lap­sil­le pal­jon kon­tak­tia maa­bak­tee­rei­hin sekä sopi­vas­ti taval­li­sia hen­gi­tys­tie­vi­ruk­sia kier­tä­mään kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa. Aikui­sil­le yli­pai­no ja veren­pai­ne kuriin, ja osal­le poruk­kaa ylen­mää­ri­nen kiin­nos­tus pri­mää­ri­vas­tus­tus­ky­kyyn alas ja mie­lum­min nenät tuhi­se­maan välil­lä. Anti­bioot­tien käyt­tö rajoi­tet­tua. Vaka­vim­piin kul­ku­tau­tei­hin rokot­teet, kai­kil­le. Epi­de­mian aika­na hygie­nia mah­dol­li­sim­man kor­keal­le, mut­ta nor­maa­liai­koi­na ei syy­tä desin­fioi­da paik­ko­ja tar­peet­to­mas­ti. Eli aika lail­la Suo­men mal­li, tääl­tä sopii mui­den ottaa oppia!

      Yksi­lön immuu­ni­puo­lus­tuk­sen satun­nai­suus tai väes­tö­ta­son balans­sit eivät kui­ten­kaan oikein käy seli­tyk­sek­si, että mik­si Lom­bar­dias­sa ja New Yor­kis­sa sai­raa­lat pul­lis­te­le­vat, mut­ta vaik­ka­pa juu­ri Roo­mas­sa ja Chica­gos­sa eivät. Sen mis­sä mää­riin joku tar­tun­ta­ket­ju pää­see leviä­mään kriit­ti­sen voi­mak­kaas­ti liit­tyy var­mas­ti satun­nai­suut­ta, sen pitäi­si vai­kut­taa näin laa­jas­sa epi­de­mias­sa lähin­nä sii­hen, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä ryöp­py­jä tulee. 

      Tar­tun­ta­ket­ju­jen kat­kai­se­mi­nen tai nii­den enem­män tai vähem­män satun­nai­nen kat­kea­mi­nen ajois­sa on täs­sä kui­ten­kin var­mas­ti aivan kes­kei­nen, mut­ta ilmei­ses­ti Osmon lail­la sel­lai­sel­ta tun­teel­ta että mui­ta­kin teki­jöi­tä on ei voi vält­tyä. Mut­ta mitä? Mui­den koro­na­vi­rus­ten kier­to­voi­mak­kuus parin vii­me vuo­den aika­na? Anti­bioot­ti­re­sis­ten­tit bak­tee­ri­kan­nat, jot­ka rele­vant­te­ja juu­ri SARS-CoV‑2:n kan­nal­ta? Väes­tön gene­tii­kas­sa joku spe­si­fi­nen epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut omi­nai­suus? Verenpainelääkitystyypit?

      1. mil­tei ajat­te­lin tänään: Hyvään vas­tus­tus­ky­kyyn kuu­luu siis pikem­min­kin se, että muis­tis­sa on hyvä kir­jo oirei­den kans­sa sai­ras­tet­tu­ja pikkusairauksia.

        Tämä voi pitää paik­kan­sa jos puhu­taan samaa sukua ole­vis­ta tau­deis­ta, esim. lehmänrokko–isorokko. Mut­ta seli­tä vie­lä miten kir­jos­ta oli­si yleis­tä hyö­tyä. En näe mis­tä sinä ja Osmo vedät­te tuon johtopäätöksen.

        sopi­vas­ti taval­li­sia hen­gi­tys­tie­vi­ruk­sia kier­tä­mään kou­luis­sa ja päiväkodeissa.

        Tuo on vähän niin kuin lait­tai­si lap­set Suke­van van­ki­laan kesä­lei­ril­le, kos­ka “eri­lais­ten ihmis­ten tapaa­mi­nen on hyväk­si”. Immuu­ni­jär­jes­tel­mä var­mas­ti oppii jotain sel­viy­ty­mi­ses­tä, mut­ta oppi ei vält­tä­mät­tä ole kovin tervehenkistä.

        Ihmi­seen eri­kois­tu­neet tau­di­nai­heut­ta­jat ovat kehit­ty­neet niin sano­tus­ti pii­les­ke­le­mään sivii­li­väes­tön seas­sa. Mel­kein kaik­kien autoim­muu­ni­tau­tien tut­ki­muk­ses­sa on vah­vo­ja epäi­ly­jä jon­kin tau­di­nai­heut­ta­jan lau­kai­se­vas­ta roo­lis­ta. Ne voi­vat olla jopa vält­tä­mä­tön syy tau­dil­le. Esim. Alz­hei­mer-tut­ki­muk­ses­sa her­pes­tä (usein mai­nit­tu esi­merk­ki­nä van­ho­jen virus­ten hyvän­laa­tui­suu­des­ta) epäil­lään vah­vas­ti. Ne pahat tau-pro­teii­nit ovat taas osoit­tau­tu­neet aivo­jen immu­ni­jär­jes­tel­män työ­ka­luk­si. Suo­sit­te­len myös kat­so­maan mis­sä MS-tau­din, ate­roskle­roo­sin ym. tut­ki­mus on jo kau­an ollut menos­sa. En myös­kään kovin hana­kas­ti syyl­lis­täi­si ihmi­siä huo­nois­ta elin­ta­vois­ta, se voi tule­vai­suu­des­sa näyt­täy­tyä erit­täin tyh­mä­nil­keä­nä asen­tee­na. Ehkä jot­kut eivät har­ras­ta lii­kun­taa sik­si, että he ovat sairaita?

        Me tulim­me aivan mah­ta­vas­ti toi­meen ilman tätä epä­luon­no­lis­ta tau­ti­kuor­maa, ja me myös tulem­me ole­maan pal­jon ter­veem­piä kun me hävi­täm­me ne kaik­ki. Mukaan lukien nii­den haa­mut mei­dän omas­sa peri­mäs­säm­me, kuten sirppisoluanemian.

      2. Olli S: Tämä voi pitää paik­kan­sa jos puhu­taan samaa sukua ole­vis­ta tau­deis­ta, esim. lehmänrokko–isorokko. Mut­ta seli­tä vie­lä miten kir­jos­ta oli­si yleis­tä hyö­tyä. En näe mis­tä sinä ja Osmo vedät­te tuon johtopäätöksen.

        Me tulim­me aivan mah­ta­vas­ti toi­meen ilman tätä epä­luon­no­lis­ta tau­ti­kuor­maa, ja me myös tulem­me ole­maan pal­jon ter­veem­piä kun me hävi­täm­me ne kaikki. 

        Yksin lepa­kois­sa arvioi­daan ole­van tuhan­sia tun­te­mat­to­mia viruk­sia, jois­sa tapah­tuu tie­ten­kin mutaa­tioi­ta kuten viruk­sis­sa tapah­tuu. Paras arvaus (läh­de: Chris­tian Dros­ten) lie­nee että SARS-CoV‑2 on yksi näis­tä, joka on muun­tu­nut ensin supi­koi­riin ja siel­tä ihmi­seen. Influens­sa­vi­rus­ten kan­nat ovat enim­mäk­seen peräi­sin vesi­lin­nuis­ta (läh­de: Olli Vapa­lah­ti). Ja samal­la meka­nis­mil­la muun­tu­neis­ta viruk­sis­ta, yleen­sä kier­täen jon­kun nisäk­kään kaut­ta, joku mutaa­tio lopul­ta osuu pro­ses­sis­sa sel­lai­sek­si että se on ihmi­sis­sä monistumiskelpoinen.

        Eli viruk­set muun­tu­vat. On vii­sas­ta, että mah­dol­li­sim­man monen meis­tä immuu­ni­puo­lus­tuk­ses­sa on muis­ti­so­luis­sa laa­ja kir­jo eri virus­tyyp­pien muotoja.

        Lie­net oikeas­sa sii­nä, että tämä oli­si tar­pee­ton­ta, jos voi­sim­me hävit­tää kaik­ki viruk­set, tai aina­kin kaik­ki hen­gi­tys­teit­se leviä­vät tyy­pit. Se on mah­do­ton­ta. Val­ta­me­ris­sä­kin arvioi­daan ole­van vähin­tään sato­ja tuhan­sia tun­te­mat­to­mia viruk­sia. (läh­de: oma muis­ti, laa­ja mut­ta hatara). 

        Yksi ainoa virus, iso­rok­ko, saat­taa olla saa­tu lähel­le sitä pis­tet­tä että saa­daan hävi­tet­tyä, mut­ta muu­ta­ma ken­raa­li oli­kin sit­ten sitä miel­tä että jos nyt kum­min­kin jätet­täi­siin mei­dän kas­sa­kaap­piin vähän jäl­jel­le, jos vihu­lai­nen­kin jät­tää. Ja niin kau­an kuin on leh­miä, niin iso­rok­koa lähel­lä ole­va variant­ti saat­taa siel­tä leh­mis­tä palata.

        Lepa­koi­ta, supi­koi­ria, leh­miä, hyön­tei­siä, eläi­miä yli­pään­sä ei voi kaik­kia hävit­tää eikä val­ta­me­riä kuivata. 

        Rokot­teet vaa­ral­li­sim­piin tau­tei­hin, laa­jem­min kuin nyky­ään, ja rokot­tei­den rajoit­taes­sa vaa­ral­li­sin­ta pää­tä yksi­löil­le tulee mah­dol­li­suus laa­joi­hin vas­ta-aine­kir­jas­toi­hin ei-desin­fioi­tua elä­mää elä­mäl­lä — se on mel­kein­pä se mitä jää vaih­toeh­to­na jäljelle. 

        Tie­de tekee teh­tä­vään­sä, ja ymmär­rys asi­aan liit­ty­vis­tä meka­nis­meis­ta lisään­tyy hitaas­ti mut­ta varmasti.

      3. mil­tei ajat­te­lin tänään: Eli viruk­set muun­tu­vat. On vii­sas­ta, että mah­dol­li­sim­man monen meis­tä immuu­ni­puo­lus­tuk­ses­sa on muis­ti­so­luis­sa laa­ja kir­jo eri virus­tyyp­pien muotoja.

        Miten tämä on toi­mi­nut influens­san kans­sa? Onko jär­keä kär­siä joka toi­nen vuo­si influens­saa sii­nä toi­vos­sa, että sel­vi­ää seu­raa­vas­ta ker­ran-vuo­si­sa­das­sa espan­ja­lai­ses­ta? Kun syk­syl­lä 2009 rohi­sin 2 vii­kon kunt­sa­ri­ni soh­val­la maa­ten, toi­voin minä­kin sii­tä ole­van jotain hyö­tyä. Mut­ta ehkä saan vain pahem­man reak­tion seu­raa­vaan sikainfluens­saan? Miten van­hat koro­na­vi­ruk­set suo­jaa­vat täl­tä viimeisimmältä?

        Ihmi­sis­sä leviä­vät tau­dit voi­vat muun­tua myös vaka­vam­mak­si, eten­kin jos hai­tal­li­set vai­ku­tuk­set ilme­ne­vät vii­veel­lä tai vas­ta van­has­sa iäs­sä. Mitä suu­rem­mal­la jou­kol­la me nii­tä hyy­sääm­me, sitä enem­män mah­dol­li­suuk­sia ne saavat.

        Yksi­kään eläi­mel­tä saa­ma­ni tau­ti ei ole tie­tääk­se­ni tart­tu­nut keneen­kään muu­hun. Muun­tu­mi­nen ihmi­sis­sä hel­pos­ti leviä­väk­si on har­vi­nai­nen tapaus. Ennen maan­vil­je­lys­tä sitä­kin har­vi­nai­sem­pi, ja har­va tau­ti pys­tyi sel­viä­mään sen aikai­sis­sa mini­po­pu­laa­tiois­sa. Kivi­kau­den lap­sil­la saat­toi olla mato­ja, sal­mo­nel­laa ym., mut­ta he eivät olleet räkä­nok­kai­si­na ja kipei­nä kol­mas­osaa vuo­des­ta kuten nykyi­set päi­vä­ko­ti­lap­set. Nyt ehkä saa­tiin taas yksi rie­sa lisää. Tilan­ne ei pysy sama­na, se huononee.

        Yksi rat­kai­su on lepa­koi­den tavoin geneet­ti­ses­ti sopeu­tua len­tä­mi­sen ja kau­pun­kie­lä­mi­sen muka­naan tuo­maan tau­ti­mää­rään. Mut­ta kuin­ka kau­an lepa­koil­la sii­hen meni, ja mitä ne sii­tä mak­soi­vat? Jos me alam­me tule­vai­suu­des­sa kar­si­maan tau­ti­kan­taam­me esim. jat­ku­val­la sekven­soin­nil­la ja tark­kaan koh­dis­te­tuil­la karan­tee­neil­la, me voim­me myös samoin kei­noin kat­kais­ta kaik­kien uusien tulok­kai­den hyp­päyk­sen ihmis­kun­taan heti alkuunsa.

        Tuol­la ideal­la, että loi­set ja nii­den moni­muo­toi­suus ovat hyväk­si tule­vai­suu­den lois­ten ja nii­den moni­muo­toi­suu­den varal­ta (ja että län­si­mai­den nykyi­nen sai­ras­ta­vuus on lähes koko­naan ihmis­ten moraa­li­sen heik­kou­den seu­raus­ta), on muu­ten haus­ko­ja paral­lee­le­ja politiikkaan.

        Osoit­taak­se­ni evo­luu­tio­teo­reet­ti­sen lähes­ty­mis­ta­van yli­ver­tai­sen kyvyn… tuot­taa seli­tyk­siä, näy­tän mis­tä tämä ylei­nen ten­dens­si voi­si johtua:

        1. Pöpöis­tä huo­leh­ti­mi­nen on epä­mie­his­tä. Tau­deil­le suvait­se­vai­nen asen­ne on rehel­li­nen sig­naa­li luot­ta­muk­ses­ta omaan immuu­ni­puo­lus­tuk­seen ja mui­hin resurs­sei­hin; tämä on ana­lo­gi­nen tes­tos­te­ro­nin immuu­ni­vas­tet­ta ylei­ses­ti alen­ta­val­le vai­ku­tuk­sel­le. “Hei­kot sor­tuu elon tiel­lä, jät­kä sen kun porskuttaa!”

        2. Aja­tus tau­tien hyö­dyl­li­syy­des­tä on epät­ri­vi­aa­li, ja eri­tyi­ses­ti täy­sin vas­tak­kai­nen nii­den ilmei­sel­le hai­tal­li­suu­del­le, jon­ka kuka tahan­sa räkä­nok­ka taju­aa. Siis­pä se vies­tii esit­tä­jän­sä luke­nei­suu­des­ta ja älykkyydestä.

        3. Väes­tön syyt­tä­mi­nen elin­tas­osai­rauk­sis­taan pait­si osoit­taa yhtei­söl­lis­tä huo­len­pi­toa (alt­ruis­ti­nen han­dicap), myös vies­tit­tää kuu­lu­mi­ses­ta sii­hen parem­paan, ter­vee­seen kastiin.

        4. Cope. Kun on jou­tu­nut kär­si­mään, mie­lel­lään ajat­te­lee sil­lä ole­van jotain mer­ki­tys­tä. Voi jopa alkaa kan­nat­ta­maan tätä kär­si­mys­tä kai­kil­le, tosin täs­sä voi myös olla kyse 

        5. hamil­to­ni­lai­ses­ta pahan­suo­puu­des­ta (Hamil­to­nian spite).

      4. mil­tei ajat­te­lin tänään: mah­dol­li­suus laa­joi­hin vas­ta-aine­kir­jas­toi­hin ei-desin­fioi­tua elä­mää elämällä 

        Edel­leen, älkää anta­ko pie­nin­tä­kään tilaa sil­le har­ha­kä­si­tyk­sel­le, että autoim­muu­ni­tau­tien epi­de­mic of absence voi­daan vält­tää lait­ta­mal­la lap­si kak­si­vuo­ti­aa­na päi­vä­ko­tiin imu­roi­maan ihmi­ses­tä ihmi­seen tart­tu­via kehi­tys­his­to­rial­li­ses­ti täy­sin uusia tau­te­ja. Se voi vain pahen­taa asioita.

        Sek­tio­vau­voil­le pitäi­si olla joku toi­men­pi­de, jol­la ne saa­vat naa­maan­sa äidin syn­ny­tys­tei­den floo­raa (ei tie­ten­kään suku­puo­li­tau­te­ja). Ja vau­vo­ja var­maan pitäi­si vie­dä luon­toon jo ennen kont­tausi­kää. Huonekasveja?

      5. Eli lap­sil­le pal­jon kon­tak­tia maa­bak­tee­rei­hin sekä sopi­vas­ti taval­li­sia hen­gi­tys­tie­vi­ruk­sia kier­tä­mään kou­luis­sa ja päiväkodeissa.”

        Entäs ne alle vuo­den ikäi­set lap­set, jot­ka eivät ole ehti­neet ulko­na pal­joa­kaan leik­kiä ja ovat oles­kel­leet koto­na lähin­nä van­hem­pien­sa kans­sa. Eivät hekään ole sairastuneet. 

        Seli­tyk­sen täy­ty­nee olla jotain muuta.

      6. Ato­mis­ti:
        Entäs ne alle vuo­den ikäi­set lap­set, jot­ka eivät ole ehti­neet ulko­na pal­joa­kaan leik­kiä ja ovat oles­kel­leet koto­na lähin­nä van­hem­pien­sa kans­sa. Eivät hekään ole sairastuneet. 

        Seli­tyk­sen täy­ty­nee olla jotain muuta. 

        Virus tart­tuu ACE2-resep­to­rin kaut­ta, joka ilme­nee hyvin eri­lail­la suku­puo­les­ta riippuen:

        https://www.proteinatlas.org/ENSG00000130234-ACE2/tissue

        Voi olla että lap­sil­la ACE2 ei ole kovin ylei­nen, kysees­sä on jon­kin­lai­nen maa­il­man­kaik­keu­den tomu. Poik­keuk­se­na voi­vat olla kyl­lä hyvin pie­net vau­vat, joil­la on muu­ten­kin todel­la kor­keat suku­puo­li­hor­mo­nien pitoisuudet.

      7. Voi olla että lap­sil­la ACE2 ei ole kovin ylei­nen, kysees­sä on jon­kin­lai­nen maa­il­man­kaik­keu­den tomu. Poik­keuk­se­na voi­vat olla kyl­lä hyvin pie­net vau­vat, joil­la on muu­ten­kin todel­la kor­keat suku­puo­li­hor­mo­nien pitoisuudet.
        Tämmönenkin:
        ”A puta­ti­ve trend toward this kind of associa­tion was also seen in children. Children gene­ral­ly have hig­her levels of ACE2 than adults (16).”
        https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fped.2020.00206/full

  6. Mitä enem­män eri­lai­sia infek­tioi­ta ihmi­nen on elä­mäs­sään läpi käy­nyt, sitä vah­vem­pi hän on otta­maan vas­taan eri­lai­sia sai­rauk­sia. Lii­al­li­nen hygie­nia on vaaraksi.

    Lii­al­li­nen hygie­nia tekee immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­tel­män vai­no­har­hai­sek­si. Jos oikei­ta vas­tus­ta­jia ei ole, sel­lai­nen kek­si­tään vaik­ka sii­te­pö­lys­tä. Lii­ka hygie­nia altis­taa allergioille.

    Tulim­me mil­joo­nia vuo­sia lois­ta­vas­ti toi­meen ilman nykyis­tä tau­ti­kuor­maa. Ympä­ris­tön tut­tu­jen ja tur­val­lis­ten aihei­den kuten veden ja maa­pe­rän bak­tee­rei­den vähäi­syys vau­vo­jen ympä­ris­tös­sä on sen sijaan aivan uusi juttu.

    Immu­ni­teet­tien hank­ki­mi­nen ei ole ilmais­ta. Esi­merk­ki­nä autoim­muu­ni­tau­ti ykkös­dia­be­tes, jon­ka lau­kai­si­jak­si on epäil­ty enterovirusta.

    1. Sik­si uusi influens­sa­vi­rus ei ole yhtä vaa­ral­li­nen sil­le, joka on jos­kus sai­ras­ta­nut jon­kin influens­san, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väes­tös­sä, jos yhtään influens­sa ei ole sai­ras­tet­tu. Ame­ri­kan inti­aa­ne­ja eivät tuhon­neet espan­ja­lais­ten aseet vaan hei­dän tuo­man­sa inti­aa­neil­le koko­naan uuden­lai­set taudit.

      Mut­ta influens­san sai­ras­ta­mi­ses­ta on tus­kin hyö­tyä kurk­ku­mä­tää tai iso­rok­koa vastaan.

      Pär­jä­sim­me parem­min man­ner­ten­vä­li­ses­sä tau­tien­vaih­dos­sa sik­si, että euraa­sia­lai­set tau­dit oli­vat vaka­vam­pia ja nii­tä oli enem­män. Tämä joh­tui suu­rem­mas­ta väes­tös­tä, maa­ta­lou­des­ta ja liik­ku­vuu­des­ta. Euroop­pa­lai­set oli­vat sopeu­tu­neet näi­hin tau­tei­hin yksit­täin, kyse ei ollut mis­tään immuu­ni­jär­jes­tel­män yleis­kun­nos­ta tai yleiskokeneisuudesta.

      1. Olli S: Mut­ta influens­san sai­ras­ta­mi­ses­ta on tus­kin hyö­tyä kurk­ku­mä­tää tai iso­rok­koa vastaan.

        Pär­jä­sim­me parem­min man­ner­ten­vä­li­ses­sä tau­tien­vaih­dos­sa sik­si, että euraa­sia­lai­set tau­dit oli­vat vaka­vam­pia ja nii­tä oli enem­män. Tämä joh­tui suu­rem­mas­ta väes­tös­tä, maa­ta­lou­des­ta ja liik­ku­vuu­des­ta. Euroop­pa­lai­set oli­vat sopeu­tu­neet näi­hin tau­tei­hin yksit­täin, kyse ei ollut mis­tään immuu­ni­jär­jes­tel­män yleis­kun­nos­ta tai yleiskokeneisuudesta.

        Maa­ta­lou­den mai­nit­sit, mut­ta eri­tyi­ses­ti kotie­läi­met oli rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa euroop­pa­lais­ten immuu­ni­jär­jes­tel­mäl­le. Euroo­pas­sa oli leh­miä, hevo­sia, siko­ja, lam­pai­ta, vuo­hia, kano­ja koi­ria ym. Poh­jois-Ame­ri­kas­sa vain kalk­ku­na ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa laamaeläimet.

      2. Ant­ti: Maa­ta­lou­den mai­nit­sit, mut­ta eri­tyi­ses­ti kotie­läi­met oli rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa euroop­pa­lais­ten immuu­ni­jär­jes­tel­mäl­le. Euroo­pas­sa oli leh­miä, hevo­sia, siko­ja, lam­pai­ta, vuo­hia, kano­ja koi­ria ym. Poh­jois-Ame­ri­kas­sa vain kalk­ku­na ja Ete­lä-Ame­ri­kas­sa laamaeläimet.

        Myös tämä, mut­ta Euroop­pa on ollut maan­tie­teel­li­ses­ti eri­tyis­a­se­mas­sa: Se on saa­nut sato­ja tuhan­sia vuo­sia sekä hyviä että huo­no­ja “vai­kut­tei­ta” niin idäs­tä kuin ete­läs­tä­kin. Min­kään muun man­te­reen osa ei ole vas­taa­vaa saa­nut. Asia on esi­tet­ty Dia­mon­din kir­jas­sa “Tykit, tau­dit ja teräs”. Jos ei ole kir­jaa luke­nut, se kan­nat­taa teh­dä nyt.

  7. Yhtä asi­aa minus­ta voi­si tut­kia: Mik­si koro­na­vi­ruse­pi­de­mian nopea kiih­ty­mi­nen seu­raa eri­lais­ten mui­den­kin infek­tioi­den kou­riin jou­tu­nei­den lisään­ty­vää tes­taus­ta ja huol­ta ? Eli hen­gi­tys­tie­oi­reis­ten koro­na­po­si­tii­vis­ten osuus oli epi­de­mian kiih­ty­vim­mäs­sä­kin hui­pus­sa vain noin 10–15% tes­ta­tuis­ta oirei­sis­ta. Influens­sae­pi­de­mioi­den aika­na posi­tii­vis­ten tulos­ten osuus tes­ta­tuis­ta nousee kor­keak­si, mut­ta koro­na­vi­ruk­sen leviä­mis­tä ei ole arvioi­tu sil­lä, kuin­ka pal­jon kas­va­va osa suu­rem­mas­ta tes­taus­mää­räs­tä todel­li­suu­des­sa on koro­naa, vaan päi­vit­täis­ten löy­ty­nei­den lisä­ta­paus­ten mää­rää kir­ja­taan pelot­ta­van näköi­sek­si käy­räk­si. En osaa selit­tää parem­min, toi­vot­ta­vas­ti pals­tan­pi­tä­jä ymmär­tää, mitä yri­tän täs­sä miettiä. 

    Esi­merk­ki voi­si myös olla se, että jos ensin tes­ta­taan pel­käs­tään sai­rausoi­rei­sia tai kuu­mei­sia ihmi­siä, nyt sit­ten kun kuu­meis­ten ja sai­rai­den ihmi­sen tul­va mit­tauk­seen on rau­hoit­tu­nut, ja tapaus­ten luku­mää­rän kas­vu­no­peus näyt­tää pin­ta­puo­li­ses­ti kat­soen tasaan­tu­neen, ale­taan­kin resurs­sien vapau­tues­sa tes­ta­ta mah­dol­li­sia altis­tu­nei­ta, satun­nai­sia ihmi­siä, avain­ryh­miin kuu­lu­via, ylei­ses­ti huo­les­tu­nei­ta, ja tapaus­mää­rät nouse­vat taas nopeas­ti, kos­ka jos vaik­ka­pa 20000 satun­nai­ses­ta tes­ta­tus­ta posi­tii­vi­sik­si osoit­tau­tuu enem­män tai vähem­män luo­tet­ta­vas­ti 1 %, eli vaik­ka­pa 200 uut­ta tapaus­ta päi­väs­sä, mer­kit­si­si se tämän­het­ki­seen tilan­tee­seen ver­rat­tu­na nope­aa kas­vua ? Täl­löin hal­li­tuk­set var­mas­ti sul­ke­vat uudel­leen yhteis­kun­nan toi­min­to­ja, mut­ta voi­daan kysyä, mik­si, jos sai­raa­la­pai­kat edel­leen ovat tyh­jiä ja teho­hoi­to­re­surs­si 8% : n käyttöasteella ?

    Eikö ole­kin mah­dol­lis­ta, että tämä vain koro­na­vi­ruk­seen liit­ty­vä hyvin krii­si­tie­toi­nen lähes­ty­mis­ta­pa joh­taa­kin tes­taus­löy­dös­ten nousuun, ja viruk­sen tilas­toi­hin tuo­tu tar­tut­ta­vuus­lu­ku onkin osit­tain seu­raus­ta tes­taus­vo­lyy­min ker­ty­mi­ses­tä ? Esi­mer­kik­si jul­kais­taan tar­tun­nat per 100000 asu­kas­ta, mut­ta ei jul­kis­te­ta samas­sa tes­tat­tu­jen lisään­ty­nyt­tä mää­rää per 100000 asukasta ?

    THL:n uusi koro­na­vi­ruk­sen kir­jaa­mis­käy­tän­tö U07.2. on myös suu­res­sa vaa­ras­sa olla itse­ään ruok­ki­va tau­din kuol­lei­suut­ta lisää­vä teki­jä: Onko mah­dol­lis­ta, että tämä “ei labo­ra­to­rio­var­men­net­tu” Covid- 19-diag­noo­si jää kum­mit­te­le­maan myös kuo­lin­syyk­si, eikä teh­dä ruu­mii­na­vaus­ta ja kat­so­ta kaik­kia löydöksiä ?

  8. Pal­jon on var­mas­ti tapah­tu­nut immu­no­lo­gias­sa sit­ten Mono­din kir­jan. Ilmei­ses­ti teks­ti on aina­kin osin van­hen­tu­nut. En ole asian­tun­ti­ja asias­sa kuitenkaan.
    Syto­kii­nit ja ovat mel­ko uusi asia, ja olen ymmär­tä­nyt jois­ta­kin lää­kä­rien kom­men­teis­ta, että vaka­vas­ti sai­ras­tu­neil­la tapah­tuu yli­suu­ri syto­kii­niak­ti­vaa­tio (voi­ma­kas tuleh­dus­so­lu­jen muo­dos­tu­mi­nen) johon he kuo­le­vat. Viit­taa­ko tämä itse asias­sa lii­an voi­mak­kaa­seen immuunipuolustukseen ?

  9. Tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on myös puo­li­vuo­tias lap­si, joka on sai­as­ta­nut koro­nan. Meni pie­nel­lä kuu­meel­la ohi. 

    Immuu­ni­puo­lus­tus­han kehit­tyy lsap­sel­le kun­nol­la vas­ta ensim­mäi­sen elin­vuo­den aika­na. Lii­an puh­das eli­nym­pä­ris­tö ei ole hyväk­si. Suo­ma­lai­sil­la nuo­ril­la mie­hil­lä 30% on sii­te­pö­ly­al­ler­gia kun taas sama­ni­käi­sil­lä venä­läi­sil­lä on vain 5% sama aller­gia. Van­has­sa väes­tös­sä tätä eroa ei ole suo­ma­lais­ten ja venä­läis­ten välil­lä. Tut­ki­mus on teh­ty poh­jois-Kar­ja­las­sa kum­mal­la­kin puo­lel­la , sama labo­ra­to­rio ana­ly­soi­nut. Siis jota­kin on tapah­tu­nut suo­ma­lai­ses­sa elinympäristössä.

  10. Tämän erit­täin hyvin seli­te­tyn teks­tin avul­la voi päi­vit­tää tie­to­ja epi­de­mio­lo­gias­ta ja tes­ta­ta eri mal­le­ja. Vah­va suo­si­tus: https://ncase.me/covid-19/

  11. Minun on kovin vai­ke­aa ymmär­tää noi­ta tilas­to­ma­te­ma­tii­kan ihmei­tä. Suo­mes­sa koro­naan kuol­leet ovat useim­mi­ten van­ho­ja, joi­den puo­lus­tus­ky­ky on hei­ken­ty­nyt. Olen sitä miel­tä, että ter­veel­li­nen ravin­to ja sopi­va lii­kun­ta on paras suo­ja mitä tahan­sa sai­raut­ta vas­taan. Ter­veel­li­sel­lä ravin­nol­la tar­koi­tan vähä­hii­li­hy­draat­tis­ta ruo­ka­va­lio­ta. Sen avul­la mm. puo­li mil­joo­naa suo­ma­lais­ta dia­bee­tik­koa sai­si ter­vey­ten­sä takai­sin. Mut­ta tämä­hän ei sovi lää­kä­reil­le eikä ruokateollisuudelle!
    Läh­den­pä fil­la­ril­la Nizzaan, kun vii­saat polii­tik­kom­me sen sallivat!

    1. Han­nu Mäki­nen:
      Minun on kovin vai­ke­aa ymmär­tää noi­ta tilas­to­ma­te­ma­tii­kan ihmei­tä. Suo­mes­sa koro­naan kuol­leet ovat useim­mi­ten van­ho­ja, joi­den puo­lus­tus­ky­ky on hei­ken­ty­nyt. Olen sitä miel­tä, että ter­veel­li­nen ravin­to ja sopi­va lii­kun­ta on paras suo­ja mitä tahan­sa sai­raut­ta vas­taan. Ter­veel­li­sel­lä ravin­nol­la tar­koi­tan vähä­hii­li­hy­draat­tis­ta ruo­ka­va­lio­ta. Sen avul­la mm. puo­li mil­joo­naa suo­ma­lais­ta dia­bee­tik­koa sai­si ter­vey­ten­sä takai­sin. Mut­ta tämä­hän ei sovi lää­kä­reil­le eikä ruokateollisuudelle!
      Läh­den­pä fil­la­ril­la Nizzaan, kun vii­saat polii­tik­kom­me sen sallivat!

      Sii­tä vaan sit­ten rat­ko­maan ilmas­ton­muu­tos­ta vähä­hii­la­ri­sel­la ruokavaliolla!

  12. Mono­din kir­jan suo­men­nos ilmes­tyi yli­op­pi­las­vuon­na­ni ja satuin sen sil­loin hank­ki­maan. Kos­ka muis­ti­so­lu­ni eivät tue sys­te­maat­tis­ta oppi­mis­ta en muis­ta bio­lo­gi­sen sisäl­lön yksi­tyis­koh­tia mut­ta kir­jan sano­ma vah­vis­ti filo­so­fis­ta vakau­mus­ta­ni. “Le Hasard et la Néces­sité” ovat­kin ainoat rans­kan­kie­len sanat jot­ka muis­tan otsik­ko­jen “Clair de Lune” ja “Le Genou de Clai­re” lisäksi.

    Mono­din mukaan luon­nol­la ei ole tar­koi­tus­ta. Luon­non sää­te­ly­me­ka­nis­mit ja evo­luu­tio toi­mi­vat olo­suh­tei­den puit­teis­sa satun­nais­ten tapah­tu­mien ja mutaa­tioi­den ohja­tes­sa kuna­kin ajan­het­ke­nä käy­pien rat­kai­su­jen säi­ly­mis­tä seu­raa­vaan ajan­het­keen. Ric­hard Daw­kin­sin kuvaa­ma “itse­käs gee­ni” ei itse ajat­te­le mitään, vaan säi­lyy kun sen läs­nä­ol­les­sa syn­tyy lisään­ty­mis­ky­kyi­siä jälkeläisiä. 

    Vie­lä 1970-luvul­la luon­to­do­ku­men­tit esit­ti­vat luon­non kuni tie­teel­li­sen sosia­lis­min täy­del­li­se­nä jär­jes­tel­mä­nä ilman sitä dynaa­mi­suut­ta ja satun­nai­suut­ta mikä luon­toon väis­tä­mät­tä liit­tyy. Tule­vai­suu­den kan­nal­ta par­haat rat­kai­sut eivät aina väli­ty eteen­päin, kun vas­taan tulee satun­nai­nen pul­lon­kau­la jos­ta joku käy­pä rat­kai­su put­kah­taa läpi. — Itse kai­paan hän­tää, jol­la voi­sin hätis­tää hyt­ty­siä ja hel­liä kul­ta­ni pos­kea mikä voi­si joh­taa gee­nie­ni säilymiseen.

    Jos sat­tu­ma suo koro­na­vi­ruk­sen, joka levi­ää aluk­si huo­maa­mat­ta hivin tavoin mut­ta tehok­kaam­min ja ilmen­tää tap­pa­vuu­ten­sa vas­ta myö­hem­min voi ihmis­kun­ta koh­da­ta vah­vem­pan­sa jon­kun viruk­sen tuhoa­man vil­je­ly­mo­no­kult­tuu­rin tavoin. Täl­lai­seen kehi­tyk­seen myö­tä­vai­kut­taa, että olem­me tehok­kaas­ti levin­neet koko luon­toon ja pidäm­me kes­ke­näm­me jat­ku­vas­ti yhteyttä.

    Se, ettei luon­to saa­vu­ta par­hai­ta mah­dol­li­sia rat­kai­su­ja toden­tuu kult­tuu­rie­vo­luu­tios­sa tar­kas­tel­taes­sa demo­kra­tian ilme­ne­mis­muo­to­ja. Län­si­mai­den popu­laa­tiot kokoon­tu­vat par­la­men­taa­ris­ten demo­kra­tioi­den­sa ympä­ril­le yhte­ne­vis­tä läh­tö­koh­dis­ta huo­li­mat­ta kovin eri­lai­sen menoin. 

    Mei­dän demo­kra­tiam­me on kaik­kein paras, mikä näkyy pait­si sii­nä, että Osmo­kin on ollut kan­san­edus­ta­ja­na ja minis­te­ri­nä, niin myös mm. nais­kan­san­edus­ta­jien osuu­des­sa ja vih­reän liik­keen vah­van läs­nä­olon kaut­ta, mut­ta täl­lai­sek­si kehi­tyim­me sat­tu­mal­ta, ami­raa­li Togon ansios­ta. Ami­raa­li Togo voit­ti Venä­jän lai­vas­ton Tsus­hi­man meri­tais­te­lus­sa, mikä hei­ken­si kei­sa­rin­val­taa niin, että Venä­jä sai duu­man­sa ja Suo­mi edus­kun­tan­sa, mikä kar­ta­non­her­ro­jen ja piis­po­jen vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta sai täys­de­mo­kraat­ti­sen muo­don ilman tur­hia kama­rei­ta ja äänestysrajoituksia.

    Pyy­ni­kin Togo-olut tuli­si­kin saa­da takai­sin juh­lis­ta­maan ei pel­käs­tää vap­pu­jam­me vaan koko demo­kraa­tis­ta arkeam­me Coro­nan sijaan!

  13. Pel­kään, että Togon pys­ti ei paran­tai­si gee­niem­me kil­pai­lu­ky­kyä. En okeas­ti, todel­la pel­kään Fin­ve­ran mil­jar­di­ta­kui­ta, Krei­kan lai­no­jen takui­ta, yri­tys­tu­kia, jot­ka todel­li­suu­des­sa mene­vät kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­le. Pel­kään myös nii­tä, jot­ka kuvit­te­le­vat, että lai­no­ja ei tar­vit­se mak­saa ja korot pysy­vät nollassa.

  14. ” uusi influens­sa­vi­rus ei ole yhtä vaa­ral­li­nen sil­le, joka on jos­kus sai­ras­ta­nut jon­kin influens­san, mut­ta tekee laa­jaa tuhoa väes­tös­sä, jos yhtään influens­sa ei ole sairastettu”

    Tois­ta­kin teo­ri­aa on. Että muun­tu­neen viruk­sen pala­tes­sa immuu­ni­jär­jes­tel­mä käy yli­kier­rok­sil­la, ja aiheut­taa vaka­van sairastumisen.

    Aika pal­jon medias­sa on varoit­te­lua “toi­sen aal­lon” vaa­ral­li­suu­des­ta, ja muis­tut­te­lua ns. Espan­jan tau­din toi­sen ja kol­man­nen aal­lon tap­pa­vuu­des­ta. Vaan miten mah­toi olla? Käsit­tääk­se­ni ensim­mäi­nen aal­to ete­ni koko väes­tön läpi (eli kun­nes oikeas­ti lau­maim­mu­ni­teet­ti syn­tyi). Muu­ta­ma kuu­kausi myö­hem­min saa­pui “toi­nen aal­to”, eli virus muun­tu­nee­na. Tap­poi­ko toi­nen aal­to enemmän:

    a) ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa sairastuneita
    b) ensim­mäi­ses­sä aal­los­ta viruk­sel­ta välttyneitä
    c) molem­pia tas­a­puo­li­ses­ti vai
    d) tie­toa ei ole

    1. On monia tapo­ja, joil­la aikai­sem­pi immu­ni­teet­ti muun­tu­nei­ta tai muu­ten saman­su­kui­sia pöpö­jä vas­taan voi olla huo­no jut­tu, mm. “vas­ta-ainei­den peri­syn­ti” (aikai­sem­pi immu­ni­teet­ti hait­taa­kin parem­pien vas­ta-ainei­den löy­tä­mis­tä, tuot­ta­mis­ta ja kiin­nit­ty­mis­tä) ja vas­ta-ainei­den aut­ta­ma tart­tu­vuus. Ei näi­den perus­teel­la kan­na­ta vei­ka­ta lau­maim­mu­ni­tee­tin toi­mi­vuut­ta vas­taan, mut­ta näin­kin voi käy­dä ja on käynyt.

  15. Suu­ri altis­tus vaa­ral­li­sem­pi kuin pie­ni”. Onko noin? Aiem­min sanot­tiin, että tulok­sia on molem­piin suuntiin.

  16. Sikainfluens­san aikaan kuu­lin tun­te­mal­ta­ni asian­tun­ti­jal­ta, että espan­jan­tau­ti aika­naan muut­tui osak­si vuo­si-influens­saa ja sit­ten heik­ke­ni vuo­si vuo­del­ta, mut­ta oli kui­ten­kin noin kah­den­kym­me­nen vuo­den ajan niin voi­ma­kas, että vuo­si-influens­san sai­ras­ta­mi­nen tuot­ti suo­jan espan­jan­tau­tia vas­taan ja myös sikainfluens­saa vas­taan. Koro­nam­me on näi­den tau­tien sukulainen. 

    Tämän takia kum­mas­te­len sitä, että päi­vit­täin meil­le jul­kais­taan tie­to koro­naan sai­ras­tu­neis­ta ikä­ryh­mit­täin niin, että alle 80-vuo­ti­aat ovat kym­me­nen vuo­den ryh­mi­nä ja yli 80-vuo­ti­aat yhte­nä ryh­mä­nä. Jos edes 80 — 90-vuo­ti­aat oli­si­vat oma­na tyh­mä­nään, maal­lik­ko­kin voi­si teh­dä joh­to­pää­tök­siä täs­sä esit­tä­mä­ni valos­sa. Ehkä Satu Tii­vo­laa 95v aut­toi sel­viy­ty­mään lap­suu­des­sa sai­ras­tet­tu influenssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.