Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia

En tie­dä, ymmär­tä­vät­kö kaik­ki, kuin­ka huo­no uuti­nen oli Espan­jan SARS-CoV‑2 ‑viruk­sen vas­ta-aine­tes­tin tulos. Sen mukaan espan­ja­lai­sis­ta tau­din oli sai­ras­ta­nut vas­ta 5 pro­sent­tia. Luku on vain vähän yli kah­dek­san ker­taa suu­rem­pi kun todet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­rä. ”Vain”, kos­ka on ole­tet­tu, että lie­vä­oi­rei­sia tai muu­ten vain tes­taa­mat­to­mia on 15 – 30 ker­taa niin pal­jon kuin var­men­net­tu­ja tapauk­sia.  Madri­dis­sa­kin posi­tii­vi­sia vas­ta-aine­tes­ti­tu­lok­sia oli vain 11,3 %.

Mik­si tämä tie­to on niin surullinen?

Se osoit­taa, että tau­ti on tap­pa­vam­pi kuin on luul­tu tähän asti ja että sitä sai­ras­te­taan pit­kään – niin pit­kään, että jos­kus saa­daan roko­te, jos saadaan.

Jos tätä tulos­ta ei saa­da hor­ju­te­tuk­si, minä esi­mer­kik­si jou­dun nos­ta­maan arvio­ni tau­din tap­pa­vuu­des­ta nel­jäs­tä pro­mil­les­ta liki prosenttiin

Täs­tä voi tul­la meil­le pysy­vä seu­ra­lai­nen. On nimit­täin esi­tet­ty var­tee­no­tet­ta­via epäi­ly­jä, syn­tyy­kö tau­tia vas­taan pit­kä­ai­kais­ta immu­ni­teet­tia. Jos sitä ei syn­ny sai­ras­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­la­kaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-aine­reak­tio­ta kuin sai­ras­ta­mi­nen. Jos virus muun­tau­tuu niin, että se voi pala­ta uudes­taan ja sai­ras­tut­taa nii­tä­kin, jot­ka ovat tau­din jo sai­ras­ta­neet, se pys­tyy sai­ras­tut­ta­maan myös ne, jot­ka ovat saa­neet rokot­teen sitä van­haa muo­toa vastaan.

Espan­jan tulok­siin liit­tyy kui­ten­kin muu­ta­ma outo luku, jot­ka kie­li­vät (ehkä) sii­tä, että vas­ta-aine­tes­ti aiheut­taa vää­riä nega­tii­vi­sia tuloksia.

Nii­den kes­kuu­des­sa, joil­la on havait­tu tar­tun­ta PCR-tes­til­lä (joka sekin tuot­taa run­saas­ti vää­riä nega­tii­vi­sia) vas­ta-aine­tes­ti oli kui­ten­kin nega­tii­vi­nen 17 pro­sen­til­la tapauksista.

Yhte­nä COVID-19:n oireis­ta on pidet­ty maku- ja hajuais­tin menet­tä­mis­tä. Näyt­täi­si ole­van liik­keel­lä toi­nen­kin samo­ja oirei­ta aiheut­ta­va tau­ti, kos­ka täs­sä jou­kos­sa vas­ta-aine­tes­ti oli posi­tii­vi­nen vain 43,3 pro­sen­til­la tutkituista.

Kum­mal­li­sin on kui­ten­kin ikä­ja­kau­ma. Sen mukaan tau­din sai­ras­ta­neis­sa on ikään­ty­nei­tä pal­jon enem­män kuin nuo­ria. Voi­si kuvi­tel­la, että nuo­ret aikui­set elä­vät sosi­aa­li­ses­ti vilk­kaam­paa elä­mää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän outoon ikä­riip­pu­vuu­teen on oltava.

1. Vaik­ka nuo­ril­la on enem­män kon­tak­te­ja, ikään­ty­neil­lä on enem­män sel­lai­sia kon­tak­te­ja, jot­ka saa­vat aikaan tar­tun­nan. Me tie­däm­me aivan vähän sii­tä, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa virus tart­tuu, joten en pys­ty kom­men­toi­maan tätä mah­dol­li­suut­ta enempää.

2. Nuo­ril­la ja tau­din lie­vä­nä sai­ras­ta­neil­la syn­tyy vas­ta-ainei­ta niin vähän, ettei tes­ti huo­maa nii­tä. Pie­ni­kin mää­rä vas­ta-ainei­ta saa kui­ten­kin aikaan vas­tus­tus­ky­vyn, kos­ka eli­mis­tö muo­dos­taa vas­ta-ainei­ta lisää, kun niil­le on tar­vet­ta ja resep­ti on muistissa.

Blo­gi­ni kom­men­toi­jat ovat opet­ta­neet minul­le, että ihmi­sel­lä on itse asias­sa kak­si immuu­ni­puo­lus­tus­me­ka­nis­mia (erään kom­men­toi­jan mukaan kol­me)  jois­ta T‑solut saat­ta­vat tuho­ta viruk­sen ilman, että syn­tyy tes­tis­sä näky­viä vas­ta-ainei­ta. Ilmei­ses­ti täl­lä­kin puo­lus­tus­jär­jes­tel­mäl­lä on kui­ten­kin muis­ti, joten viruk­sen ei kan­na­ta yrit­tää tois­ta ker­taa ihan heti uudes­taan. Näin aina­kin jot­kut kom­men­toi­jis­ta ovat sanoneet.

3. Nuo­ril­la ja lap­sil­la on enem­män koke­mus­ta muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta ja tämä antaa joil­le­kin suo­jan COV-19:ää vas­taan. Tähän mah­dol­li­suu­teen tör­mää aika usein. Jos täs­tä on kyse, se muut­taa tämän huo­non uuti­sen hyväk­si. Tau­ti ei ole levin­nyt niin laa­jal­le kuin on luul­tu, kos­ka monel­la on jo immu­ni­teet­ti. Tosin tau­din tap­pa­vuu­teen se ei vai­ku­ta mitään hen­ki­lö­ta­sol­la, mut­ta väes­tö­ta­sol­la tie­tys­ti vai­kut­taa, kos­ka pie­nem­pi mää­rä ihmi­siä voi tau­din saa­da. Esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Olli S kir­joit­ti täs­tä tänään:

 

Olli S sanoo:

17.5.2020 14:54 Muok­kaa

Joi­ta­kin tut­ki­muk­sia, jot­ka viit­taa­vat mui­hin koro­na­vi­ruk­siin perus­tu­vaan ris­ti-immu­ni­teet­tiin SARS-kak­kos­ta vastaan:

https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610–3

                               Täs­sä vie­lä toi­nen

Hyviä uuti­sia, jos totta!

 

Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja!

 

110 vastausta artikkeliin “Espanjan vasta-ainetestien tulos on todella huono asia”

  1. Yksi, täy­sin teo­reet­ti­nen ja spe­ku­la­tii­vi­nen ja ikä­vä seli­tys voi­si olla se, että viruk­ses­ta onkin liik­keel­lä toi­nen­kin, muta­toi­tu­nut kan­ta. Onko joku tör­män­nyt täl­lai­seen ajatukseen?

    1. Viruk­sen geno­mis­sa ei ole havait­tu mitään muu­tok­sia jot­ka aiheut­tai­si­vat muu­tok­sia sen perusluonteessa.

      1. Tie­deyh­tei­sö on havain­nut tähän men­nes­sä kol­mea eroa­vais­ta tyyp­piä, virus­ten luon­teen mukai­ses­ti tyyp­pe­jä on ääret­tö­mäs­ti mut­ta sel­väs­ti eri­lai­sia on kol­me eri pää­lin­jaa. On tark­ka muu­tos geno­min tie­tys­sä koh­das­sa, joka aiheut­taa muu­tok­set perus­luon­tee­seen. Esi­luet­ta­vis­sa arvos­te­tun tie­de­jul­kai­si­jan por­taa­lis­ta lisää tie­toa, ylei­ses­ti kui­ten­kin tap­pa­vuus on eri tasol­la S, K ja G ris­ti­tyis­sä pää­lin­jois­sa: G on tap­pa­vin, mut­ta jos altis­tuu K tyy­pil­le, joka ei ole niin tap­pa­va, niin suo­jau­tuu myös G ver­siol­ta. S ver­siol­le altis­tu­mi­nen sen sijaan ei suo­jaa, vaan pahen­taa tilan­net­ta jos myö­hem­min G tyy­pi tart­tuu S ver­sion sai­ras­ta­nee­seen, sil­loin G on eri­tyi­sen tappava.

        https://www.cambridge.org/engage/coe/article-details/5ead2b518d7bf7001951c5a5

      2. Mikä on viruk­sen perus­luon­ne? Muut­tu­ma­ton perus­asiois­sa kuten esi­mer­kik­si bak­te­rien koh­dal­la? Maal­lik­ko­na kiin­nit­täi­sin siis huo­mion joi­den­kin koh­dal­la kehon keh­noon res­pons­sin uuden edes­sä. Onko se täs­sä kokei­le­va muu­tu­ja? Meil­lä näyt­täi­si ole­van aika leveä­pe­rä­nen suh­tau­tu­mi­nen koko asetelmaan.

  2. Itse pidän näi­tä poliit­ti­sen jär­jes­tel­män tuot­ta­mia tulok­sia jo läh­tö­koh­tai­ses­ti epä­luo­tet­ta­vi­na. Yhdes­sä val­tios­sa loba­taan oikeal­ta toi­ses­sa vasem­mal­ta, jos­sain tulok­set ovat roko­te­teol­li­suu­den “spon­so­roi­mia” toi­ses­sa elin­kei­noe­lä­män, kol­man­nes­sa ammat­ti­liit­to­jen. Todis­tet­ta­vas­ti on annet­tu hal­lin­nol­li­sia mää­räyk­siä kuo­lin­to­dis­tus­ten kir­joit­ta­mi­ses­ta vas­toin lää­ke­tie­teen oppe­ja, mik­si sit­ten ei myös tes­tien tuloksistakin.

    Espan­jan poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei miten­kään ole vähem­män kor­rup­toi­tu­nut kuin mui­den valtioiden.

    1. K‑Veikko: Espan­jan poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä ei miten­kään ole vähem­män kor­rup­toi­tu­nut kuin mui­den valtioiden.

      Niin, pitää muis­taa että tut­ki­muk­ses­sa mitat­tiin vain vas­ta-ainei­ta, ei tau­din sai­ras­ta­nei­den mää­rää. Espan­jan hal­li­tuk­sel­la on juu­ri nyt erit­täin suu­ri moti­vaa­tio tul­ki­ta tulok­set halua­mal­laan taval­la:

      Health Minis­ter Sal­va­dor Illa and Science Minis­ter Pedro Duque offe­red a news con­fe­rence on Wed­nes­day after­noon to announce the pre­li­mi­na­ry results. The stu­dy “cont­ri­bu­tes an X‑ray of the epi­de­mic in our count­ry,” said Illa. “It con­firms the hypot­he­ses we have been wor­king with, and which the deesca­la­tion plan rests on.” Duque said that “this is one of the most solid stu­dies done in the world, an enor­mous­ly ambi­tious job that we are very proud of.”

      Aka­tee­mi­nen yhtei­sö ei ole voi­nut olla huo­maa­mat­ta tuki­muk­seen sisäl­ty­viä outo­ja luku­ja, nii­den pysy­mi­nen jul­ki­sen kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­la on poliit­ti­nen valin­ta, mut­ta tämä tus­kin onnis­tuu kovin pitkään.

  3. tau­ti on tap­pa­vam­pi kuin on luul­tu tähän asti 

    Kii­na ker­toi jo 3 kuu­kaut­ta sit­ten että tau­ti­kuol­lei­suus Wuha­nin ulko­puo­li­sis­sa tapauk­sis­sa (kun ter­vy­den­hoi­to ei muil­la alueil­la yli­kuor­mit­tu­nut) oli 0.7%, ja 2 kuu­kaut­ta sit­ten Impe­rial Col­le­gen arvio oli 0.9%. En tie­dä mikä mei­dät Suo­mes­sa on pan­nut ajat­te­le­maan että me tie­täi­sim­me mui­ta mai­ta parem­min asian jos­ta meil­lä ei ole mitään koke­mus­ta eikä aikai­sem­paa osaa­mis­ta. Yllät­tä­vän moni tähän on langennut.

    1. En tie­dä mikä täs­sä tulok­ses­sa muka oli yllät­tä­vää, sil­lä vimeis­tään Impe­rial Col­le­gen tut­ki­mus­ten oli­si pitä­nyt soit­taa hälytyskelloja.

      Eli kyl­lä­hän täs­sä kävi niin päin, että tie­to vah­vis­ti sen mitä jo arvel­tiin tammikuussa/helmikuussa. Muis­tan kuin­ka itse aloin epäi­le­mään puhei­ta tau­din levin­nei­syy­des­tä luet­tua­ni WHO:n Aylwar­din haas­tat­te­lun, jos­sa hän ker­toi ettei WHO:n ryh­mä löy­tä­nyt Kii­nas­ta jät­ti­mäi­siä mää­riä huo­maa­mat­ta men­nei­tä tar­tun­to­ja. Hän eri­tyi­ses­ti pai­not­ti että vaik­ka län­nes­sä aja­tel­laan ole­van val­ta­via mää­riä löy­tä­mät­tö­miä tar­tun­to­ja, nii­tä ei löytynyt.

      Arviot sii­tä että koro­na oli­si influens­san tasoi­nen eivät perus­tu­neet var­si­nai­ses­ti mihin­kään muu­hun kuin arvioon sii­tä “että täm­möi­siä nämä influens­san tapai­set tau­dit ovat” (pait­si ettei tämä ollut influens­sa) ja tämän ole­tuk­sen sovel­ta­mi­seen Wuhanissa.

      Täs­sä on jäl­leen ker­ran hyvä muis­tu­tus sii­tä, miten voi käy­dä kun varo­vai­suus­pe­ri­aa­te hei­te­tään romu­kop­paan ja men­nään toiveajattelulla.

      1. Sylt­ty: Arviot sii­tä että koro­na oli­si influens­san tasoi­nen eivät perus­tu­neet varsinaisesti…

        Appro­poo, minul­le oli uut­ta tämä väi­te että tilas­tois­sa näky­vä influens­saan kuol­lei­den mää­rä on las­ken­nal­li­nen arvio, joka on kor­jat­tu vas­taa­maan tilan­net­ta että kaik­ki influens­sa­kuo­le­mat tuli­si­vat jul­ki. Ei siis todel­li­nen, las­ket­tu­jen influens­sa­kuo­le­mien mää­rä. Jos pitää paik­kan­sa, ja pitää paik­kan­sa myös Suo­mes­sa, tuo­han on aivan oleel­li­nen huo­mioi­ta­va kausi-influens­saa ja koro­na­vi­rus­ta verratessa.

        Tuo Scien­ti­fic Ame­rica­nin kir­joit­ta­ja on siis lää­kä­ri, joka herä­si ihmet­te­le­mään mik­si lää­kä­rin­työs­sä ei juu­ri tule vas­taan influens­saan kuo­le­via, mut­ta kyl­lä tulee vas­taan esim. lii­ken­neon­net­to­muu­den uhre­ja joi­ta tilas­tol­li­ses­ti pitäi­si olla saman verran.

    2. Tätä on ollut häm­mäs­tyt­tä­vä seu­ra­ta. Muis­sa­kin poh­jois­mais­sa näy­te­tään lan­gen­neen samaan ansaan, ja lähin­nä polii­tik­ko­jen rea­goin­ti on pelas­ta­nut Suo­men, Tans­kan ja Nor­jan suu­rem­mal­ta kuol­lei­suu­del­ta. THL:n Sal­mi­nen jopa ker­toi leh­ti­haas­tat­te­lus­sa ettei ymmär­rä WHO:n lin­jaa tes­tauk­sen suh­teen, hänen mie­les­tään tes­tit oli­vat var­sin tur­hia kun virus tulee joka tapauk­ses­sa kaik­ki tar­tut­ta­maan. (HS 19.3.2020)

      Krii­sin jäl­keen on jäl­ki­pyy­kin aika. Mik­si viran­omai­set eivät käyt­tä­neet hyväk­si kan­sain­vä­li­siä arvioi­ta? Mik­si WHO:ta ei kuun­nel­tu? Mik­si THL:n mal­lin­nus­ryh­mä käyt­ti kuol­lei­suusar­vio­na 0,05–0,1% samaan aikaan kun ver­tai­sar­vioi­dus­sa jul­kai­sus­sa se oli arvioi­tu 0,66%:iin Kii­na­lai­ses­sa Suo­mea nuo­rem­mas­sa väes­tös­sä (Veri­ty et al.)?

    3. Sam­po Smo­lan­der: Kii­na ker­toi jo 3 kuu­kaut­ta sit­ten että tau­ti­kuol­lei­suus Wuha­nin ulko­puo­li­sis­sa tapauk­sis­sa (kun ter­vy­den­hoi­to ei muil­la alueil­la yli­kuor­mit­tu­nut) oli 0.7%, ja 2 kuu­kaut­ta sit­ten Impe­rial Col­le­gen arvio oli 0.9%. En tie­dä mikä mei­dät Suo­mes­sa on pan­nut ajat­te­le­maan että me tie­täi­sim­me mui­ta mai­ta parem­min asian jos­ta meil­lä ei ole mitään koke­mus­ta eikä aikai­sem­paa osaa­mis­ta. Yllät­tä­vän moni tähän on langennut.

      Kun on luke­nut Kii­nan ter­vey­den­huol­los­ta, ei tule heti mie­leen uskoa, että siel­lä kuol­lei­suus oli­si sama kuin Suomessa.

  4. Aja­tus, jos­sa adap­tii­vi­nen immuu­ni­vas­te syn­tyi­si täy­sin ilman vas­ta-aine­tuo­tan­toa ei ole aina­kaan tie­teen valtavirtaa.

    1. Mii­ka:
      Aja­tus, jos­sa adap­tii­vi­nen immuu­ni­vas­te syn­tyi­si täy­sin ilman vas­ta-aine­tuo­tan­toa ei ole aina­kaan tie­teen valtavirtaa.

      Eihän teks­tis­sä näin väi­tet­ty­kään? Ymmär­sin, että kyse oli niin vähäi­sis­tä vas­ta-aine­mää­ris­tä ettei tes­ti nii­tä huo­maa, tai jos­tain muus­ta puo­lus­tus­me­ka­nis­mis­ta, mikä ei jätä mark­ke­rei­ta aina­kaan käy­tet­tyyn testiin.

    2. Mii­ka: Aja­tus, jos­sa adap­tii­vi­nen immuu­ni­vas­te syn­tyi­si täy­sin ilman vas­ta-aine­tuo­tan­toa ei ole aina­kaan tie­teen valtavirtaa.

      Tar­koit­taa­ko tämä että jos har­mit­to­mia koro­na­vi­ruk­sia muis­te­le­vat CD4+ T‑solut rea­goi­vat SARS-Cov‑2 ‑viruk­sen S‑proteiiniin, pitäi­si lop­pu­tu­lok­se­na olla mitat­ta­via mää­riä vas­ta-ainei­ta näil­le har­mit­to­mil­le koro­na­vi­ruk­sil­le SARS-Cov‑2 ‑spe­si­fien vas­ta-ainei­den sijaan?

  5. Jos muut koro­na­vi­ruk­set tuot­ta­vat vas­tus­tus­ky­kyä, niin sil­loin­han kan­nat­ta­si­si kaik­ki ihmi­set “rokot­taa” heti sil­lä lie­vim­piä oirei­ta anta­val­la sukulaisviruksella.

    1. Irma Salo­nie­mi:
      Jos muut koro­na­vi­ruk­set tuot­ta­vat vas­tus­tus­ky­kyä, niin sil­loin­han kan­nat­ta­si­si kaik­ki ihmi­set ”rokot­taa” heti sil­lä lie­vim­piä oirei­ta anta­val­la sukulaisviruksella. 

      Tähän liit­tyen, Natu­res­sa oli mie­len­kiin­toi­nen jut­tu, että nyt tut­ki­taan tie­tyn “klas­si­sen” tuber­ku­loo­si­ro­kot­teen (BCG) mah­dol­lis­ta etua koro­na-resis­tens­sin luo­mi­ses­sa. Jos ymmär­sin oikein (en ole viro­lo­gi tai epi­de­mo­lo­gi!), niin tämä roko­te antaa hyö­tyä eri­tyi­ses­ti sil­le “toi­sel­le” immu­ni­tee­tin tyy­pil­le, eli kai­ke­ti sil­le joka ei tuo­ta vas­ta-ainei­ta tiet­tyä tau­te­ja vas­taan vaan suo­jaa kai­kil­ta tau­deil­ta. Kor­jat­kaa jos tul­kit­sin allao­le­van väärin: 

      Seve­ral mec­ha­nisms by which BCG pro­vi­des non-speci­fic pro­tec­tion against res­pi­ra­to­ry infec­tions have been a sub­ject of acti­ve inves­ti­ga­tion. First, molecu­lar simi­la­ri­ty between BCG anti­gens and viral anti­gens could lead, after BCG vacci­na­tion, to a popu­la­tion of memo­ry B and T cells that recog­nize both BCG and res­pi­ra­to­ry pat­ho­gens. Howe­ver, this mec­ha­nism is unli­ke­ly to explain the diver­se pro­tec­tion resul­ting from BCG vacci­na­tion. Second, BCG could lead to anti­gen-inde­pen­dent acti­va­tion of bys­tan­der B and T cells, a mec­ha­nism that has been ter­med hete­ro­lo­gous immu­ni­ty. Final­ly, BCG could lead to long-term acti­va­tion and repro­gram­ming of inna­te immu­ne cells. This last mec­ha­nism, which has been the sub­ject of much inte­rest in the past deca­de, has been cal­led trai­ned immunity5.

      Trai­ned immu­ni­ty occurs through epi­ge­ne­tic repro­gram­ming of monocy­tes at the site of infec­tion or immu­niza­tion. The­se monocy­tes under­go his­to­ne modi­fica­tion at pro­mo­ter sites of genes enco­ding inflam­ma­to­ry cyto­ki­nes, lea­ding to long-term chan­ges in their abi­li­ty to res­pond to novel sti­mu­li and resul­ting in an inc­rea­singly acti­ve immu­ne res­pon­se when they are reactivated. 

      […]

      Inves­ti­ga­tors are now loo­king to test the hypot­he­sis that hete­ro­lo­gous pro­tec­tion engen­de­red by BCG could pro­tect against seve­re disea­se from COVID-19. Inte­res­tingly, data from a non-peer-reviewed publica­tion pro­vi­de some sup­port for this hypot­he­sis. The aut­hors of this article found that parts of the world that do not have a policy of uni­ver­sal BCG vacci­na­tion, such as Ita­ly and the USA, have expe­rienced hig­her mor­ta­li­ty associa­ted with COVID-19 than places with long-stan­ding uni­ver­sal BCG vacci­na­tion policies, such as South Korea and Japan8. Howe­ver, this evi­dence is circums­tan­tial and mul­tiple fac­tors other than BCG vacci­na­tion policy could explain the disc­re­pancies in COVID-19 mor­ta­li­ty between dif­fe­rent places.

      1. Hen­ri Wei­jo: Final­ly, BCG could lead to long-term acti­va­tion and repro­gram­ming of inna­te immu­ne cells. This last mec­ha­nism, which has been the sub­ject of much inte­rest in the past deca­de, has been cal­led trai­ned immunity5.

        Trai­ned immu­ni­ty occurs through epi­ge­ne­tic repro­gram­ming of monocy­tes at the site of infec­tion or immu­niza­tion. The­se monocy­tes under­go his­to­ne modi­fica­tion at pro­mo­ter sites of genes enco­ding inflam­ma­to­ry cyto­ki­nes, lea­ding to long-term chan­ges in their abi­li­ty to res­pond to novel sti­mu­li and resul­ting in an inc­rea­singly acti­ve immu­ne res­pon­se when they are reactivated.

        Jos tuo hypo­teet­ti­nen syn­nyn­näi­sen immu­ni­tee­tin tuber­ku­loo­si­ro­kot­teel­la “har­joi­tet­tu” tila on niin erin­omai­sen teho­kas, mik­si se ei ole vakioasetuksena? 

        Toden­nä­köi­sin syy täl­le oli­si se, että tämä virit­ty­nyt tila on ris­kaa­be­li tai kal­lis jol­lain tavoin (pik­kui­sen suu­rem­pi syö­vän, aller­gi­sen reak­tion, hedel­mät­tö­myy­den tai jon­kin muun ris­ki). Meil­le se ei sil­ti vält­tä­mät­tä oli­si kal­lis, esim. jos se vain lisäi­si ener­gian­ku­lu­tus­ta ja aineenvaihduntaa.

        Tai sit­ten tuber­ku­loo­si on ollut pit­kään ihmi­sen nor­maa­li­ti­la, jos­sa syn­nyn­näi­seen immuu­ni­jär­jes­tel­mään koh­dis­tu­va valin­ta on pää­asial­li­ses­ti tapah­tu­nut. Eli kuten esi-isäm­me ovat vali­koi­tu­neet sen mukaan, miten hyvin hei­dän eli­mis­tön­sä toi­mii näl­käi­se­nä kun ris­ki nään­ty­mi­seen on suu­ri, eivät­kä sen mukaan, miten hyvin he kes­tä­vät hyvin­voin­tia – mis­tä syys­tä paas­toa­mi­nen lie­nee hyö­dyl­lis­tä – niin samoin syn­nyn­näi­nen immu­ni­teet­ti viruk­sia vas­taan on ollut valin­ta­pai­neen alla lähin­nä tuber­ku­loo­siin sai­ras­tu­neis­sa ja toi­mii opti­maa­li­ses­ti vain sii­nä tilan­tees­sa. Tämä vai­kut­taa pal­jon vähem­män todennäköiseltä.

  6. Sii­nä mis­sä tau­ti on ken­ties luul­tua vaka­vem­pi (kun todel­li­sia sai­ras­ta­pauk­sia ei ollut tuo­ta enem­pää suh­tees­sa var­men­net­tui­hin keis­sei­hin), niin samal­la tart­tu­vuus on kui­ten­kin luul­tua hei­kom­paa. Eli vaik­ka tau­din ris­kit on ken­ties ole­tet­tua suu­rem­mat, niin tukah­dut­ta­mi­nen muut­tui juu­ri rea­lis­ti­sem­mak­si ske­na­riok­si. Samal­la toi­veet lau­maimm­mu­ni­tee­tis­ta ilman roko­tet­ta saa heit­tää romu­kop­paan, joten poliit­tis­ten pää­tös­ten teko pitäi­si nyt helpottua.

  7. Jos sitä ei syn­ny sai­ras­ta­mal­la, ei sitä syn­ny rokot­ta­mal­la­kaan, kos­ka rokot­ta­mi­nen käyt­tää samaa vas­ta-aine­reak­tio­ta kuin sairastaminen.”

    Mut­ta rokot­teel­la tau­din nitis­tä­mi­nen esi­mer­kik­si useam­man rokot­teen sar­jal­la on mah­dol­lis­ta. Sai­ras­ta­mal­la ei onnis­tu, kun kaik­kien pitäi­si sai­ras­taa samaan aikaan.

  8. Liik­keel­lä on 4 koro­na­vi­rus­ta, jot­ka aiheut­ta­vat huo­mat­ta­van osan taval­li­sis­ta “fluns­sis­ta”. Aja­tus on se, että ne ovat voi­neet saa­da aikaan T‑solujen her­kis­ty­mi­sen, joka antaa osit­tai­sen suo­jan myös covid-19 vas­taan. Tätä on vie­lä aika vähän tut­kit­tu, joten saas näh­dä. On mon­ta syy­tä aja­tel­la, että tau­ti­kuol­lei­suus on pikem­min 1 % kuin o,2 %, mm. Ber­ga­mon kau­pun­ki Ita­lias­sa, jos­sa kuol­lei­suus on itse asias­sa rei­lus­ti yli 1%:n. Lau­maim­mu­ni­teet­ti on sil­ti yli­op­ti­mis­ti­nen haave.

  9. Ita­lias­ta löy­tyy aina­kin pari kylää jois­sa tau­ti on pysäh­ty­nyt käy­ty­ään läpi n. 60% kansasta:
    http://www.rainews.it/dl/rainews/articoli/Coronavirus-test-sierologico-ad-Alzano-e-Nembro-61-per-cento-positivo-dcc7794d-9a9f-4901-b3ba-6bfe88af43e7.html

    Vas­ta-ainei­ta löy­tyy siis yli 60%… Ehkä heil­lä ei visi­tee­raa nämä toi­set koro­nat tai sit­ten niil­lä ei ole­kaan mitään todel­lis­ta merkitystä.

    Löy­tyy myös tie­toa kuol­lei­suu­des­ta ko. kau­pun­gis­ta ja se on mel­ko karu:
    https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1835

    Eipä Kii­na­lai­set ole tyh­mä kan­sa, eivät­kä he pysäyt­tä­neet tau­tia mum­mu­jen tai pap­po­jen takia.
    Ainoa hyvä uuti­nen on, että tau­din voi tukah­dut­taa ja Euroo­pas­sa toi­meen on ryh­dyt­ty. Teg­nel­lin lau­mas­ta alan olla aidos­ti huolissani…

    1. Kari: Eipä Kii­na­lai­set ole tyh­mä kan­sa, eivät­kä he pysäyt­tä­neet tau­tia mum­mu­jen tai pap­po­jen taki

      Tääl­lä län­nes­sä täy­sin sel­väs­ti aja­tel­tiin alku­vuo­des­ta, että kii­na­lai­set eivät tajua mitään epi­de­mioi­den jär­ke­väs­tä torjunnasta.

  10. Nyt aina­kin tois­tai­sek­si pitää unoh­taa kaik­ki muut stra­te­giat pait­si tukah­dut­ta­mi­nen. Hal­li­tus onnek­si ei nou­dat­ta­nut täs­sä asian­tun­ti­joi­den­sa ohjei­ta, vaan ajat­te­li itse ja valit­si tukahduttamisen.

    Eikö vie­lä mis­sään päin maa­il­maa tau­ti ole saa­nut rie­hua vapaas­ti niin, että popu­laa­tios­ta kaik­ki oli­si­vat altis­tu­neet viruk­sel­le? Sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den mää­rät antai­si­vat hyvää tie­toa sii­tä, onko muun­kin­lais­ta immu­ni­teet­tia kuin mitä nämä vas­ta-aine­tes­tit osoittavat.

    Immu­ni­tee­tin katoa­mi­nen ajan myö­tä voi joh­tua kah­des­ta eri syys­tä: vas­ta-aine­ta­son las­kus­ta ajan myö­tä tai viruk­sen muta­toi­tu­mi­ses­ta. Jos immu­ni­teet­ti ei ole pysy­vä, mut­ta se joh­tuu ensim­mäi­ses­tä syys­tä, toi­mii rokot­ta­mi­nen anta­mal­la tehos­te­ro­kot­tei­ta. Jos virus ei muta­toi­du kovin nopeas­ti, oli­sin varo­vai­sen posi­tii­vi­nen rokot­ta­mi­sen suh­teen sil­loin­kin — jos roko­te syn­tyy RNA-poh­jai­se­na, voi­tai­siin muta­toi­tu­neen viruk­sen RNA:sta toi­vot­ta­vas­ti saa­da roko­te mark­ki­noil­le pal­jon lyhyem­mäl­lä tes­taus­pro­ses­sil­la kuin ensim­mäi­nen versio.

    Ja vaik­ka virus jäi­si­kin pysy­väs­ti kier­tä­mään maa­pal­loa eikä mitään lää­ke­tie­teel­lis­tä kehi­tys­tä sen estä­mi­ses­sä tai hoi­dos­sa tapah­tui­si, olen nyt tai­pu­vai­nen usko­maan että sen kans­sa opit­tai­siin elä­mään. Tur­va­vä­lit näyt­tä­vät toi­mi­van erin­omai­ses­ti viruk­sen leviä­mi­sen estä­mi­ses­sä, joten miten­kään hil­lit­tö­mäs­ti elä­mää ei tar­vit­se muut­taa. Siel­lä mis­sä tur­va­vä­le­jä ei voi­da pitää, ne voi­daan kor­va­ta kas­vo­mas­kien tai visii­rien käy­töl­lä. Aasian suur­kau­pun­geis­sa tur­va­vä­le­jä on han­ka­la pitää, mut­ta siel­lä mas­kien käyt­tö onkin jo val­miik­si nor­maa­lia. Kehit­ty­neis­sä mais­sa toden­nä­köi­ses­ti pääs­täi­siin lähes pysy­vän tukah­dut­ta­mi­sen tilan­tee­seen, jol­loin tur­va­vä­le­jä­kään ei tar­vit­se nou­dat­taa kaik­kial­la koko aikaa. Suu­rin muu­tos oli­si karan­tee­nit niis­tä mais­ta tul­les­sa, jois­sa virus ei ole hallinnassa.

    Yli­pää­tään on tie­tys­ti tosi pes­si­mis­ten olet­ta­mus, ettei lää­ke­tie­teel­lis­tä kehi­tys­tä tapah­tui­si. Vaik­ka roko­tet­ta ei onnis­tut­tai­si­kaan kehit­tä­mään, teh­dään toden­nä­köi­ses­ti hil­jal­leen pie­nem­piä kehi­ty­sas­ke­lia, joi­den yhteis­vai­ku­tus voi­kin olla merkittävä.

    1. Ant­ti:
      Nyt aina­kin tois­tai­sek­si pitää unoh­taa kaik­ki muut stra­te­giat pait­si tukah­dut­ta­mi­nen. Hal­li­tus onnek­si ei nou­dat­ta­nut täs­sä asian­tun­ti­joi­den­sa ohjei­ta, vaan ajat­te­li itse ja valit­si tukahduttamisen.

      Tur­va­vä­lit näyt­tä­vät toi­mi­van erin­omai­ses­ti viruk­sen leviä­mi­sen estä­mi­ses­sä, joten miten­kään hil­lit­tö­mäs­ti elä­mää ei tar­vit­se muuttaa. 

      Tur­va­vä­li ei mak­sa mitään. Tosin tänään kau­pas­sa käy­des­sä huo­ma­sin kass­ajo­nos­sa, että tur­va­vä­li näyt­ti useim­pien mie­les­tä tar­koit­ta­van jopa lähes 50cm mat­kaa. Enkä tar­koi­ta yhtä tai kah­ta ihmis­tä vaan abt kaik­kia. Onko käyt­täy­ty­mi­nen jo muut­tu­nut, nyt kun “tilan­ne on ohi” ja kou­lut­kin auki? No, sil­le on syyn­sä mik­si käy­tän kau­pas­sa suo­jai­mia, toi­sin kuin nuo muut.

      Epä­var­muus­te­ki­jöi­den vuok­si olen kan­nat­ta­nut alus­ta asti tau­ti­ta­paus­ten mää­rän pai­na­mis­ta niin vähäi­sek­si, että ne on jäl­ji­tyk­sil­lä hal­lit­ta­vis­sa. Osal­le tämä ei tosin ole tukah­dut­ta­mis­ta, vaan joi­den­kin mie­les­tä aitoa tukah­dut­ta­mis­ta var­ten pitäi­si olla tau­ti pois­tet­tu täy­sin, tyy­liin ei yhtään tapaus­ta 3kk+ ajas­sa. (Esim. Oden kri­tee­ri tai­si olla aiem­mas­sa blo­gi­kom­men­tis­sa tuo tapauk­sia 0 per 3kk)

      Hal­li­tus tai­si poi­mia täl­lä käyt­töön ter­min kyte­mi­nen, joka on hyvä eikä mene sekai­sin ääri-ilmiöi­den kans­sa kuten ääri-tukah­dut­ta­mi­nen jos­sa yksi­kin maa­han tul­lut turis­ti voi pila­ta koko tavoit­teen (tapauk­sia ei oli­si nol­la) tai aja­tuk­set ettei sitä koko maa­pal­lol­ta saa pois (ei var­mas­ti saa­kaan, aina­kaan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä, pit­kä riip­puu immu­ni­tee­tin käyt­täy­ty­mi­ses­ti ym).

      Yhä enem­män ja enem­män alkaa vai­kut­taa, että tämän kans­sa on vain opit­ta­va elä­mään aina­kin useam­pi vuo­si. Pel­kään vain, että ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sel­lä on niin iso vai­ku­tus, että mat­ka on aika aal­toi­le­va, kun välil­lä on tur­val­li­suu­den tun­net­ta ja tilan­ne alkaa pahen­tua jne.

  11. Asun Espan­jas­sa ja seu­raan aktii­vi­ses­ti pai­kal­li­sia uuti­sia. Minua häm­men­tää, että samas­sa uutis­lä­he­tyk­ses­sä ensin tode­taan, että 5% immu­ni­teet­ti on huo­les­te­tuu­van alhai­nen ja het­keä myö­hem­min ollaan huo­lis­saan tar­tun­to­jen suu­res­ta mää­räs­tä. En ole asian­tun­ti­ja, mut­ta eikö nämä sul­je toi­sen­sa pois? Ja tuo­hon ikä­asi­aan: kuin­ka pal­jon vai­kut­taa se, että suu­ri osa tar­tun­nois­ta on sat­tu­nut mm. van­hain­ko­deis­sa, jois­sa (van­hem­mat) ihmi­set asu­vat tii­viim­min, kun taas me nuo­rem­mat olem­me olleet lähes kak­si kuu­kaut­ta tiu­kois­sa eris­tyk­sis­sä omis­sa kodeissamme?

  12. Sivu­huo­mau­tus tähän: Jos koti­mais­ten vas­ta-aine­tes­tien tulok­sis­sa ihmet­te­lee ikä­ja­kau­man outout­ta, seli­tys on se, että tut­ki­muk­seen on otet­tu mukaan vain 18–69 vuo­tiai­ta. Näin aina­kin YLE:n uuti­sen mukaan on kun täs­tä vii­mek­si luin. Min­kä­lai­nen har­ha täs­tä tulee, onkin sit­ten tosi vai­kea sanoa. Näis­sä sota-alus­ta­pauk­sis­sa kai vaka­via oirei­ta on ollut var­sin har­val­la, mut­ta mie­his­tö muo­dos­tuu tie­ten­kin muu­ta väes­töä huo­mat­ta­vas­ti nuo­rem­mis­ta ja terveemmistä.

  13. Syy sii­hen, mik­si koro­na iskee van­hoi­hin ihmi­siin ovat van­hus­ten hoi­to­lai­tok­set. Niis­sä van­hus­ten kun­to on jo val­miik­si äärim­mäi­sen huo­no. He ovat alt­tiim­pia kai­kil­le tau­deil­le mukaan lukien hoi­ta­jien ja omais­ten välit­tä­mä koro­na. Tämä ilmiö tois­tuu kaik­kial­la. Ruot­sis­sa ja meillä.

  14. Jos immu­ni­teet­ti SARS-CoV-2-viruk­sel­le kes­tää vain esi­mer­kik­si kak­si kuu­kaut­ta niin sitä ei kan­na­ta tavoi­tel­la sai­ras­ta­mal­la COVID-19-tau­din. Sen sijaan jos kehi­tet­täi­siin riit­tä­vän hal­pa ja tur­val­li­nen roko­te, niin sel­lai­nen voi­si rat­kais­ta koro­na­krii­sin, vaik­ka sel­lai­sel­la sai­si yhdel­lä roko­tus­ker­ral­la vain niin lyhyen aikaa kes­tä­vän suojan.

    1. Aaro Kus­taan­hei­mo:
      Jos immu­ni­teet­ti SARS-CoV-2-viruk­sel­le kes­tää vain esi­mer­kik­si kak­si kuu­kaut­ta niin sitä ei kan­na­ta tavoi­tel­la sai­ras­ta­mal­la COVID-19-tau­din. Sen sijaan jos kehi­tet­täi­siin riit­tä­vän hal­pa ja tur­val­li­nen roko­te, niin sel­lai­nen voi­si rat­kais­ta koro­na­krii­sin, vaik­ka sel­lai­sel­la sai­si yhdel­lä roko­tus­ker­ral­la vain niin lyhyen aikaa kes­tä­vän suojan. 

      Tuo­ta, jos immu­ni­teet­tia ei tule, miten ajat­te­lit rokot­teen toimivan?

      1. Sami: Tuo­ta, jos immu­ni­teet­tia ei tule, miten ajat­te­lit rokot­teen toimivan?

        Osai­si­ko joku vas­ta­ta tähän kysy­myk­seen? Asi­aa tun­te­mat­ta veik­kaan, että lää­ke­tie­de yrit­tää kehit­tää koro­naan vas­ta-ainei­ta, joi­ta ihmi­sen keho ei kyke­ne tuot­ta­maan. Sil­loin kyse ei oli­si rokot­tees­ta vaan pikem­min lääk­kees­tä mut­ta se voi­si toi­mia sil­ti tehok­kaas­ti rokot­teen tapaan. HIV on kai liki voi­tet­ty täl­lä lähestymistavalla. 

        Kuvit­te­li­sin myös, että voi­si — aina­kin teo­reet­ti­ses­ti — olla roko­te, joka osaa herät­tää vas­ta-ainei­ta, joi­ta virus ei saa aikaan.

  15. Kyl­lä rokot­ta­mal­la voi­daan saa­da parem­pi ja tehok­kaam­pi suo­ja kuin tau­din sai­ras­ta­mal­la. Täs­tä hyvä esi­merk­ki on vesi­rok­ko­ro­ko­te. Osa sai­ras­taa vesi­ro­kon hyvin lie­vä­nä, ja tau­tiin syn­tyy vain puut­teel­li­nen immuu­ni­vas­te. Olen itse täl­lai­nen tapaus. Rokot­ta­mal­la, eri­tyi­ses­ti kah­del­la roko­tean­nok­sel­la, saa­daan kui­ten­kin lähes 100 %:n suo­ja vesi­rok­koa vastaan.

  16. Eikö ole hie­man yllät­tä­vää että maa­il­mas­sa tois­tai­sek­si on vain alle 5 mil­joo­naa todet­tua tapaus­ta, siis suu­ruus­luok­ka 0,7 pro­mil­lea väes­tös­tä? Espan­jas­sa­kin, jos­sa esiin­ty­vyys on pie­nois­val­tioi­ta lukuu­not­ta­mat­ta suu­rin, luku on alle 6 pro­mil­lea (luvut worldometer:sta). Voi­ko olla jokin geneet­ti­nen syy että koro­na ei tar­tu suu­reen osaan väes­tös­tä? Käsit­tääk­se­ni koro­na pää­see soluun ACE-resep­to­rin kaut­ta — voi­ko esi­mer­kik­si sen raken­tees­sa olla ero­ja? Sehän oli­si hyvä uutinen!

    1. Pat­rik Schroe­der: Voi­ko olla jokin geneet­ti­nen syy että koro­na ei tar­tu suu­reen osaan väestöstä?

      Mui­ta­kin teki­jöi­tä voi olla. Sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­tu­na Espan­jas­sa vas­ta-ainei­ta esiin­tyy sisä­maas­sa ran­ni­koi­ta enem­män. Myös ran­ni­kol­la sijait­se­van Barce­lo­nan met­ro­po­lia­lu­eel­la on todet­tu pal­jon vähem­män vas­ta-ainei­ta kuin sisä­maan Madri­din metropolialueella.

      Erään­lai­nen mys­tee­ri on poh­joi­sen ja ete­län väli­nen ero Ita­lias­sa. Tähän voi tul­la lisä­va­lais­tus­ta kun lii­ken­ne­ra­joi­tuk­set pois­tu­vat ja kon­tak­tit maan pit­kit­täis­suun­nas­sa palaa­vat normaaliksi.

      Sit­ten on vie­lä Kreik­ka, jos­sa koko epi­de­mia on ollut hyvin vähäi­nen. Voi­si­ko olla että tau­ti on häviä­mäs­sä kesäk­si Väli­me­ren mais­ta sään läm­me­tes­sä? Sil­loin oli­si loo­gis­ta että ilmiö alkaa etelästä.

      1. spot­tu: Sit­ten on vie­lä Kreik­ka, jos­sa koko epi­de­mia on ollut hyvin vähäi­nen. Voi­si­ko olla että tau­ti on häviä­mäs­sä kesäk­si Väli­me­ren mais­ta sään läm­me­tes­sä? Sil­loin oli­si loo­gis­ta että ilmiö alkaa etelästä.

        Toi­se­na har­ras­te­li­ja­na en veik­kai­si pel­kän läm­pi­myy­den puo­les­ta, tär­keäm­pää saat­taa olla ilman suh­teel­li­nen kos­teu­den kasvaminen. 

        Logiik­ka on seu­raa­va: Suus­ta esim yskit­täes­sä läh­te­vät sylki/limapisarat ovat sub mm-luo­kas­sa kai­ken­ko­koi­sia. Ne sisäl­tä­vät vet­tä, orgaa­ni­sia ainei­ta ja mah­dol­li­ses­ti viruk­sia. Kook­kai­siin, pisa­roi­hin mah­tuu enem­män viruk­sia, ehkä­pä suh­tees­sa suh­tees­sa r^3. Kos­teas­sa ilmas­sa hyvin kook­kat, vaik­ka­pa yli 0.1 mm pisa­rat putoa­vat nopeas­ti maa­han, mut­ta kui­vas­sa ilmas­sa myö isot pisa­rat kutis­tu­vat, sil­lä nii­den sisäl­tä­mä vesi haih­tuu hyvin nopeas­ti, jol­loin ne pie­ne­ne­vät oleel­li­ses­ti ja ne muut­tu­vat minuut­ti­kau­pal­la ilmas­sa lei­jail­le­vik­si (aerosoli)partikkeleiksi. (Logii­kan idea on peräi­sin Sam­po Smolanderilta.)

        Ide­aaa oli­si jäl­keen­päin help­po tes­ta­ta yhdis­te­le­mäl­lä tar­tun­ta- ja meteo­ro­lo­gi­sia havain­to­ja. Idea voi­si osak­si selit­tää sen, mik­si kai­ken­lai­sil­la fluns­sil­la on tai­pu­mus häi­pyä kesän ajak­si. Aiem­min esi­tet­ty D‑vitamiinitasojen kas­vu vai­kut­taa samaan suuntaan.

  17. Kuu­le­ma­ni mukaan koro­naan sai­ras­tu­neil­ta sai­raa­la­po­ti­lail­ta koro­na­tes­tin posi­tii­vi­sen tulok­sen saa­mi­nen on ollut hyvin han­ka­laa ja vaa­ti­nut usei­ta näyt­tei­den otto­ja. Eli oireet vas­taa­vat koro­naa, mut­ta posi­tii­vi­nen tes­ti tulos saa­tu vas­ta useam­man näyt­teen­ot­to­ker­ran jäl­keen. Voi­si­ko olla että sama tilan­ne on näis­sä vas­ta-aine tes­teis­sä eli luo­tet­ta­van tulok­sen saa­mi­nen on haas­ta­vaa ja näin pal­jon vää­riä negatiivisia.

    1. Ato­mis­ti: Kun on luke­nut Kii­nan ter­vey­den­huol­los­ta, ei tule heti mie­leen uskoa, että siel­lä kuol­lei­suus oli­si sama kuin Suomessa.

      Olen asu­nut Kii­nas­sa. Vai­kea uskoa, että tääl­lä suo­mes­sa oli­si Kii­na­lais­ta da

      Tuo­mas:
      Kuu­le­ma­ni mukaan koro­naan sai­ras­tu­neil­ta sai­raa­la­po­ti­lail­ta koro­na­tes­tin posi­tii­vi­sen tulok­sen saa­mi­nen on ollut hyvin han­ka­laa ja vaa­ti­nut usei­ta näyt­tei­den otto­ja. Eli oireet vas­taa­vat koro­naa, mut­ta posi­tii­vi­nen tes­ti tulos saa­tu vas­ta useam­man näyt­teen­ot­to­ker­ran jäl­keen. Voi­si­ko olla että sama tilan­ne on näis­sä vas­ta-aine tes­teis­sä eli luo­tet­ta­van tulok­sen saa­mi­nen on haas­ta­vaa ja näin pal­jon vää­riä negatiivisia.

      Ensim­mäi­set tes­ta­taan nenän kaut­ta tai jon­kin ver­ran syvem­mäl­tä ja vas­ta-aineet tut­ki­taan verestä.

  18. Nämä Espan­jan, Rans­kan, ja monen muun maan mata­lat vas­ta-aine­lu­vut voi kyl­lä näh­dä myös pal­jon posi­tii­vi­sem­mas­sa valos­sa: virus ei syys­tä tai toi­ses­ta ole­kaan niin hanak­ka leviä­mään kuin on pelät­ty, ja epi­de­mia rea­goi var­sin nopeas­ti eri­lai­siin rajoi­tus­toi­miin. Tämä on sel­keäs­ti huo­no uuti­nen lau­maim­mu­ni­teet­ti­haa­vei­den kan­nal­ta, mut­ta samal­la posi­tii­vi­nen tukahduttamispyrkimyksille. 

    Poh­din­nat mah­dol­li­ses­ta mui­den koro­na­vi­rus­ten aikaan­saa­mas­ta immu­ni­tee­tis­ta osal­le väes­töä eivät lop­pu­jen lopuk­si muu­ta yo. joh­to­pää­tös­tä pal­joa­kaan. Vaik­ka esim. 30% väes­tös­tä oli­si tau­dil­le luon­nos­taan immuu­ne­ja, mak­si­mis­saan muu­ta­mien pro­sent­tien vas­ta-aine­po­si­tii­vis­ten osuu­det oli­si­vat edel­leen masen­ta­van pie­niä ja ker­toi­si­vat, ettei 70–80% lau­ma-immu­ni­teet­tia tul­la käy­tön­nös­sä kos­kaan saa­vut­ta­maan sairastamalla. 

    Oikeas­taan ainoa lau­maim­mu­ni­teet­ti­stra­te­gian pelas­ta­va havain­to oli­si se, että löy­tyy huo­mat­ta­va mää­rä sel­lai­sia tau­din lie­väs­ti sai­ras­ta­nei­ta, jot­ka ovat kyl­lä olleet jos­sain vai­hees­sa tar­tut­ta­via mut­ta joil­le ei kehi­ty vas­ta-ainei­ta sii­nä mää­rin, että ne näkyi­si­vät tes­teis­sä. Täl­löin tukah­dut­ta­mi­nen vai­keu­tui­si huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta voi­sim­me vas­taa­vas­ti olla pal­jon lähem­pä­nä lau­maim­mu­ni­teet­tia kuin täl­lä het­kel­lä vai­kut­taa. En kui­ten­kaan ole tör­män­nyt yhteen­kään vaka­vas­ti otet­ta­vaan artik­ke­liin, jos­sa esi­tet­täi­siin tähän viit­taa­vaa todistusaineistoa.

    Kaik­ki­nen­sa näyt­tää minus­ta sel­väl­tä, että paluu pre-COVID elä­män­ta­paan tapah­tuu ainoas­taan rokot­teen kaut­ta; tämä tosia­sia ja sen impli­kaa­tiot esim. talou­del­le on mitä ilmei­sim­min vain hyväk­syt­tä­vä. Rele­vant­ti kysy­mys onkin nyt, mil­lä kei­noin pys­tym­me teke­mään elä­mäs­tä mah­dol­li­sim­man hyvää sen (toden­nä­köi­ses­ti) 6kk — 2v jak­son aika­na, kun jon­kin­lai­sia rajoi­tus­toi­mia jou­du­taan pitä­mään yllä. Täs­sä koh­taa ostan itse tukah­du­tus­po­ru­kan argu­men­tin, että mak­si­maa­li­sen nor­maa­lia elä­mää pys­tyy viet­tä­mään sil­loin, kun virus­ta on liik­keel­lä mah­dol­li­sim­man vähän. Jos tämän tilan yllä­pi­to vaa­tii isoim­pien ylei­sö­ta­pah­tu­mien kiel­tä­mis­tä, vähäi­sem­pää mat­kus­te­lua, hen­gi­tys­suo­jai­mien laa­jaa käyt­töä, ja trac­king-sovel­luk­sen asen­ta­mis­ta, niin tekee mie­li kysyä, entä sit­ten. Mui­den vaih­toeh­to­jen rin­nal­la tämä vai­kut­taa lop­pu­jen lopuk­si mel­ko pie­nel­tä harmilta.

  19. Yksi selit­tä­vä teki­jä voi olla että espan­jan vas­ta-aine­tes­taus­tö aloi­tet­tiin kuu­kausi taka­pe­rin. Nii­nä aikoi­na ei löy­ty­nyt luo­tet­ta­via tes­ti­me­to­de­ja. Vas­ta pari päi­vää sit­ten uuti­sis­sa ker­rot­tiin että luo­tet­ta­via tes­te­jä on nyt saa­ta­vil­la. Joten sanoi­sin että lii­kaa mer­ki­tys­tä ei tähän espan­jan tes­ti­tu­lok­seen kan­na­ta antaa. 

    Toi­nen kuol­lei­suu­teen mer­kit­tä­vä asia liit­tyy bri­tan­ni­aan mis­sä BMJ jul­kai­si tut­ki­muk­sen jos­sa ker­rot­tiin tuo­reen datan osoit­ta­van että ainoas­taan 1/3 kevään yli­kuol­lei­suu­des­ta joh­tui­si suo­raan Covid-19 viruk­ses­ta. 2/3 joh­tuu sii­tä että sai­rai­den nor­maa­lit hoi­to­toi­meen­pi­teet on Covid-19 varau­tu­mis­toi­men­pi­teis­tä joh­tuen lope­tet­tu. Näin on var­mas­ti käy­nyt myös muis­sa­kin mais­sa jos­sa on kor­kea kuol­lei­suus mikä tar­koit­taa että virus ei itses­sään ole niin tap­pa­va, tap­pa­vin on itse asias­sa virus kun se yhdis­tään höl­möi­siin toimeenpiteisiin. 

    Tätä tukee myös suo­men tuo­reet itse­mur­ha­ti­las­tot, suo­mes­sa on mene­tet­ty enem­män elin­vuo­sia lisään­ty­neis­tä itse­mur­his­ta kuin suo­raan viruksesta.

    1. MF: 2/3 joh­tuu sii­tä että sai­rai­den nor­maa­lit hoi­to­toi­meen­pi­teet on Covid-19 varau­tu­mis­toi­men­pi­teis­tä joh­tuen lopetettu.

      Tuo on kyl­lä melk­ko has­su arvaus.

      Nor­maa­lin hoi­don tai eri­tyi­ses­ti elek­tii­vi­sen hoi­don tau­ko, kuten lää­kä­ri­la­kois­sa tai nyt esim. Suo­mes­sa yleen­sä las­kee kuol­lei­suut­ta lyhyel­lä aika­vä­lil­lä, mm. kos­ka ope­raa­tioi­hin sisäl­ty­vät kuo­lin­ris­kit eivät toteu­du kun nii­tä ei teh­dä. Jon­kin ver­ran on myös todel­lis­ta ter­veys­hyö­tyä kun ihmi­set vält­tä­vät sai­raa­la­bak­tee­re­ja, hoi­to­vir­hei­tä ym.

      1. has­su on tämä rans­ka­lais­ten­ki uutinen:
        http://www.rfi.fr/en/france/20200402-france-health-coronavirus-covid19-demographics-mortality

        epäi­lee­pi ettei van­huk­sia toi­mi­te­ta sai­raa­loi­hin kos­ka coro­na… niin o iha luon­nol­lis­ta­kin, että se kuol­lei­suus voi vähä nous­ta iha sama oli­ko covid-19 vai ei…hyvä huo­mio myös sii­tä et eri­mais­sa tilas­toi­daan eri­ta­voin… suo­mes­sa­kin­han ne van­hain­ko­ti kuo­le­mat puut­tu aluk­si lukemista…

      2. Tuo­hon arvauk­seen niin täs­sä link­ki tut­ki­muk­seen. Sel­keä näke­mys että toi­meen­pi­teet viruk­sen estä­mi­seen on aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin virus itses­sään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Lää­ke­tie­teen pro­fes­so­ri Karol Siko­ra sanoo tukee väit­tä­mää sano­mal­la “When the his­to­ry books are writ­ten, the fear will have kil­led many more people than the virus, inclu­ding lar­ge num­bers of cancer and car­dio­lo­gical patients not being treated”
        https://unherd.com/thepost/professor-karol-sikora-fear-is-more-dangerous-than-the-virus/

        Tätä samaa alkaa käy­dä ilmi suo­mes­sa­kin. Myös tääl­lä on alka­nut tul­la lää­kä­reil­tä huo­les­tu­nei­ta puheen­vuo­roa jos­sa ker­ro­taan huo­les­ta sii­tä että nor­maa­lia­jan sai­raan­hoi­to on tauolla.

        Erit­täin surul­lis­ta että näi­hin häti­köy­dyi­hin rat­kai­sui­hin pää­dyt­tiin euroo­pas­sa. Pal­jas­tu­vat nume­rot alka­vat osoit­taa sen että hys­te­ria ja sen aikaan­saa­neet toi­meen­pi­teet ovat aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin itse virus. En tar­koi­ta ettei mitään oli­si pitä­nyt teh­dä mut­ta toi­meen­pi­teet oli­si pitä­nyt jät­tää etäi­syyk­sien pitä­mi­ses­sä, käsien­pe­sus­sa ja etä­työs­ken­te­ly­suo­si­tuk­ses­sa noin suu­rin piir­tein. Näyt­tää vah­vas­ti sil­tä että val­ta­val­la rahan­käy­töl­lä on aiheu­tet­tu pal­jon kär­si­mys­tä jot­ta pelok­kaat tun­tui­si olon­sa turvallisemmalta.

      3. MF:
        Tuo­hon arvauk­seen niin täs­sä link­ki tut­ki­muk­seen. Sel­keä näke­mys että toi­meen­pi­teet viruk­sen estä­mi­seen on aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin virus itses­sään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Lää­ke­tie­teen pro­fes­so­ri Karol Siko­ra sanoo tukee väit­tä­mää sano­mal­la ”When the his­to­ry books are writ­ten, the fear will have kil­led many more people than the virus, inclu­ding lar­ge num­bers of cancer and car­dio­lo­gical patients not being treated”
        https://unherd.com/thepost/professor-karol-sikora-fear-is-more-dangerous-than-the-virus/

        Tätä samaa alkaa käy­dä ilmi suo­mes­sa­kin. Myös tääl­lä on alka­nut tul­la lää­kä­reil­tä huo­les­tu­nei­ta puheen­vuo­roa jos­sa ker­ro­taan huo­les­ta sii­tä että nor­maa­lia­jan sai­raan­hoi­to on tauolla.

        Erit­täin surul­lis­ta että näi­hin häti­köy­dyi­hin rat­kai­sui­hin pää­dyt­tiin euroo­pas­sa. Pal­jas­tu­vat nume­rot alka­vat osoit­taa sen että hys­te­ria ja sen aikaan­saa­neet toi­meen­pi­teet ovat aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin itse virus. En tar­koi­ta ettei mitään oli­si pitä­nyt teh­dä mut­ta toi­meen­pi­teet oli­si pitä­nyt jät­tää etäi­syyk­sien pitä­mi­ses­sä, käsien­pe­sus­sa ja etä­työs­ken­te­ly­suo­si­tuk­ses­sa noin suu­rin piir­tein. Näyt­tää vah­vas­ti sil­tä että val­ta­val­la rahan­käy­töl­lä on aiheu­tet­tu pal­jon kär­si­mys­tä jot­ta pelok­kaat tun­tui­si olon­sa turvallisemmalta.

        Tuos­sa ei ole mie­les­tä­ni logiik­kaa. Jos teho-osas­to­ja aje­taan täy­sil­lä lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­mi­sek­si, ts. pide­tään tar­tun­nat kor­keal­la tasol­la, sil­loin on hyvin vähän resurs­se­ja nor­maa­liin sairaanhoitoon.

        Tukah­dut­ta­mi­sen tapauk­ses­sa sai­raa­lat voi­vat sen sijaan toi­mia jok­seen­kin normaalisti.

        Olen kyl­lä tähän epä­loo­gi­seen väit­tee­seen tör­män­nyt useas­ti­kin, ehkä joku valai­see mik­si se esi­te­tään useam­min noin­päin, että antaa-men­nä lin­jal­la oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det hoi­taa mui­ta sairauksia.

      4. K.k.: Tuos­sa ei ole mie­les­tä­ni logiik­kaa. Jos teho-osas­to­ja aje­taan täy­sil­lä lau­maim­mu­ni­tee­tin saa­mi­sek­si, ts. pide­tään tar­tun­nat kor­keal­la tasol­la, sil­loin on hyvin vähän resurs­se­ja nor­maa­liin sairaanhoitoon.

        Tukah­dut­ta­mi­sen tapauk­ses­sa sai­raa­lat voi­vat sen sijaan toi­mia jok­seen­kin normaalisti.

        Olen kyl­lä tähän epä­loo­gi­seen väit­tee­seen tör­män­nyt useas­ti­kin, ehkä joku valai­see mik­si se esi­te­tään useam­min noin­päin, että antaa-men­nä lin­jal­la oli­si parem­mat mah­dol­li­suu­det hoi­taa mui­ta sairauksia.

        Uskoi­sin että se menee kuta­kuin­kin näin että jos varau­du­taan koro­naan tyh­jen­tä­mäl­lä sai­raa­lat ja leik­kaus­jo­not ihmi­sis­tä jot­ka sai­ras­ta­vat jotain muu­ta kuin koro­naa. Ja sit­ten koro­na­po­ti­lai­ta ei tulek­kaan niin pal­jon kuin kuvi­tel­tiin, niin sil­loin on sai­raan­hoi­to­re­surs­se­ja jot­ka ovat käy­neet ja käy­vät vie­lä­kin niin sano­tus­ti tyh­jä­käyn­nil­lä. Oli­si­han parem­pi että näil­la sai­raan­hoi­to­re­surs­seil­la hoi­de­taan joku hoi­toa tar­vit­se­va, vaik­ka se joku ei koro­naa sairastaisi.

      5. MF: Tuo­hon arvauk­seen niin täs­sä link­ki tut­ki­muk­seen. Sel­keä näke­mys että toi­meen­pi­teet viruk­sen estä­mi­seen on aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin virus itses­sään. https://www.bmj.com/content/369/bmj.m1931

        Sii­nä tosin ei sano­ta noin. 

        Jos toi­men­pi­teet aiheut­tai­si­vat enm­män kuo­le­mia kuin virus, niin sil­loin­han tämä “yli­mää­räi­nen kuol­lei­suus” oli­si suu­ri pai­kois­sa, jois­sa tar­tun­nat on voi­mak­kail­la toi­men­pi­teil­lä nui­jit­tu lähes nol­laan. Todel­li­suu­des­sa­han kuol­lei­suu­den kas­vu on ollut suu­rin­ta siel­lä, mis­sä virus on pääs­syt eni­ten leviä­mään, myös nii­den kuo­le­mien osal­ta, joi­den viral­li­sek­si kuo­lin­syyk­si ei koro­naa tul­lut kirjattua.

      6. Ris­to: Sii­nä tosin ei sano­ta noin. 

        Jos toi­men­pi­teet aiheut­tai­si­vat enm­män kuo­le­mia kuin virus, niin sil­loin­han tämä ”yli­mää­räi­nen kuol­lei­suus” oli­si suu­ri pai­kois­sa, jois­sa tar­tun­nat on voi­mak­kail­la toi­men­pi­teil­lä nui­jit­tu lähes nol­laan. Todel­li­suu­des­sa­han kuol­lei­suu­den kas­vu on ollut suu­rin­ta siel­lä, mis­sä virus on pääs­syt eni­ten leviä­mään, myös nii­den kuo­le­mien osal­ta, joi­den viral­li­sek­si kuo­lin­syyk­si ei koro­naa tul­lut kirjattua.

        No tot­ta, ei sii­nä kir­jai­mel­li­ses­ti niin sanot­tu, sii­nä vaa­dit­tiin tut­ki­mus­ta mik­si niin pal­jon yli­mää­räis­tä kuo­le­maa johon Covid-19 ei ole mer­kat­tu kuolinsyyksi.

        Mut­ta yli­mää­räi­ses­tä kuol­lei­suu­des­ta olen hiu­kan eri miel­tä, asia riip­puu toi­men­pi­teis­tä ja nii­den ajoi­tuk­ses­ta. Eikä tie­de­tä mis­sä virus on pääs­syt eni­ten leviä­mään, sen tie­don puut­tues­sa ei voi­da väit­tää että kuol­lei­suus on suu­rin siel­lä mis­sä sitä on eniten.

      7. Artik­ke­lis­ta ei ilme­ne mitään dataa sii­tä, että 2/3 oli­si kuol­lut muis­ta syis­tä, vain se että “vain” 10000:lla n. 30000:sta on viral­li­se­na kuo­lin­syy­nä covid-19. Haas­ta­tel­lut eivät anna mitään mit­ta­ria tai tar­kem­paa ana­lyy­sia sii­tä miten nämä yli­mää­räi­set kuo­le­mat ovat tapah­tu­neet näin äkkiä.

        Oli­si­ko useam­pi näis­tä mah­dol­li­ses­ti lai­min­lyön­tiin kuol­leis­ta sel­vin­nyt jos oli­si teh­ty, niin mitä? Jos he oli­si­vat olleet sai­raa­las­sa, he oli­si­vat hyvin­kin voi­neet saa­da koro­na­tar­tun­nan tai jou­tua joka tapauk­ses­sa siir­re­tyk­si. Entä jos Iso-Bri­tan­nia oli­si ns. pidet­ty auki?

        Kun tar­kas­tel­laan toi­men­pi­tei­den kan­nat­ta­vuut­ta, kysy­mys ei ole sii­tä, onko varau­tu­mi­nen aiheut­ta­nut enem­män kär­si­mys­tä kuin itse sai­raus. (Pitäi­si­kö mie­li­val­tai­ses­ti täh­dä­tä kär­si­myk­set yhtä suu­rik­si? Kuin­ka pal­jon int­ti aiheut­taa kär­si­mys­tä ver­rat­tu­na ole­mat­to­maan sotaan?) Sen sijaan pitää kat­soa mitä täl­lä kär­si­myk­sel­lä on väl­tet­ty. Tus­kin niin pal­joa, että se oli­si kaik­ki kes­ki­mää­rin perus­tel­tua. Aina­kin ulko­na­liik­ku­mis­kiel­lot ovat jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na olleet huo­no rat­kai­su, ja niis­tä onkin nyt luovuttu.

      8. Onnis­tu­neet epi­de­mian vas­tai­set toi­men­pi­teet aiheut­ta­vat aina enem­män tuhoa kuin itse virus yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että nui­ji­mal­la virus ajois­sa se ei saa mitään aikaiseksi.

  20. Tär­keä­hän tuo tulos on, mut­ta kovin yllät­tä­vä­nä minä en sitä pidä. Ei tämä ole miten­kään ainoa tulos, joak näyt­tää, että kuol­lei­suus (ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män vie­lä koh­tuul­li­ses­ti toi­mies­sa) on pro­sen­tin luok­kaa kun van­hus­väes­tön osuus on euroop­pa­lais­ta suu­ruus­luok­ka, eikä sitä poi­kee­uk­sel­li­sen hyvin onnis­tu­ta suo­jaa­maan (jäl­kim­mäi­ses­tä lähin­nä esi­merk­ki­nä Islanti). 

    Tuon ikä­ja­kau­man­han kai voi­si saa­da aikaan, jos nuo­ret ihmi­set yksin­ker­tai­ses­ti sai­ras­tu­vat tau­tiin vähem­män her­käs­ti. Kou­lu­jen avaa­mis­ta­han välil­lä perus­tel­tiin sen kal­tai­sil­la argu­men­teil­la, ettei­vät lap­set sai­ras­tui­si tau­tiin suu­nil­leen ollen­kaan. Sel­lai­ses­sa ei ole tolk­kua, mut­ta kai heil­lä ja ylei­ses­ti nuo­ril­la voi­si olla jos­sain mää­rin vähen­ty­nyt infek­tio­herk­kyys. Noi­hin nume­roi­hin kai voi­si sovit­taa aika yksin­ker­tai­sen jopa mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­van tar­tun­ta­herk­kyy­den iän funk­tio­na (van­him­mis­sa ikä­luo­kis­sa tulos­ta las­kee, että tuos­sa on nii­den tar­tun­nan saa­nei­den osuus, jot­ka ovat vie­lä hengissä)

  21. Olen yrit­tä­nyt kumo­ta suo­ma­lais­ten GPS-pai­kan­nus­kam­moa liit­tyen koro­naan. Idea­ni on kuvat­tu https://blogit.apu.fi/pimeydenprofessori/koronagps-kielletty-ylipaha-ja-hyodyton/ ja Twit­ter­kin on ollut pak­ko ottaa käyttöön
    https://twitter.com/proffahyde/status/1261032739517710341?s=20.
    Kysy­mys: Lähin­nä jäl­jit­tä­jä­lää­kä­rit tie­tä­vät nyt tar­tun­ta­het­kis­tä ja olo­suh­teis­ta, ja pahoin pel­kään ettei tie­toa kerä­tä sys­te­maat­ti­ses­ti. Mut­ta aut­tai­si­ko jos keräi­sim­me myös paik­ko­ja / olo­suh­tei­ta, jois­sa koro­na on joko var­mas­ti hypän­nyt tai sii­tä on vah­va epäi­ly. Pian 7000 koro­na­hyp­pyä on var­mas­ti tapah­tu­nut ja ehkä 56000 pii­los­sa. Jos sai­sim­me vaik­ka 10% tie­don, tie­täi­sim­me pal­jon enem­män myös sii­tä, mikä on aika tur­val­lis­ta ja mis­sä taas on syy­tä olla enem­män varuillaan.

    1. Onnek­si tota tie­toa tulee muis­ta maista. 

      Muu­ten­kin Suo­mi voi­si / oli­si voi­nut teo­rias­sa hyö­dyn­tää sitä, että tau­ti läh­ti tääl­lä taka­mat­kal­ta ja monis­sa muis­sa mais­sa — pal­jon Suo­mea rik­kaam­mis­sa mais­sa — se on levin­nyt nopeammin. 

      Itse pää­tin jos­sain vai­hees­sa, että en viit­si pahem­min seu­ra­ta Suo­men viran­omai­sia vaan lähin­nä tsek­kai­len, mitä muil­la, lähin­nä ulko­mail­la on sanot­ta­vaa. Täs­tä seu­raa sel­lai­nen kum­mal­li­nen efek­ti, että kun kuu­lee suo­ma­lais­ta toi­mis­ta, tulee usein fii­lis, että nyt­kö vas­ta ne ton on teke­mäs­sä, nyt­kö vas­ta ne rupe­aa tota sel­vit­tä­mään, eikö ne vie­lä­kään ole tos­ta sano­nut mitään jne.

      No, fii­lis voi joh­tua sii­tä, että Suo­mes­sa toi­mi­taan uber-varo­vas­ti ja kan­san kat­seil­ta piilossa.

  22. En ihan ymmär­rä, mik­si Espan­jan vas­ta-aine­tes­tien tulos on niin yllät­tä­vä? Kii­nas­ta ja WHO:lta tuli sama tie­to jo kau­an sit­ten. Toki­han THL:n yksit­täi­set tut­ki­jat mutui­li­vat “10–20-kertainen mää­rä oireet­to­mia”. Iso ongel­ma tääl­lä Poh­jo­las­sa on, että tätä on käsi­tel­ty influenssana.

    Nyt huo­les­tut­taa isos­ti, miten THL pys­tyy myön­tä­mään vir­heen­sä ja hal­li­tus peru­maan lupauk­sia rajoi­tus­ten pur­ka­mi­ses­ta. Iso­ja vir­hei­tä on jo teh­ty ja ollaan teke­mäs­sä lisää. Suo­meen pää­see ihan lian löy­hin perus­tein eikä vapaa­eh­tois­ta karan­tee­nia val­vo­ta miten­kään. Välit­tö­mäs­ti jokai­sel­le maa­han­tu­lo­jal­la pakol­li­se­na puhe­li­meen seurantasovellus.

    Toi­nen käsit­tä­mä­tön on hin­ku ava­ta baa­rit ja muut koro­na­lin­goik­si tie­de­tyt juottolat.

    1. j‑j:
      Hol­lan­nin vas­ta-aine­tes­ti­tu­los on saman suun­tai­nen kuin Espan­jas­sa (noin 3%) 

      Hol­lan­nin väki­lu­ku 17,4 mil­joo­naa, tähän men­nes­sä koro­naan kuol­lei­ta 5694 eli noin 1,1 % vasta-aineisista. 

      Jos vas­ta-ainei­den kehit­ty­mi­seen menee­kin kes­ki­mää­rin 2–3 viik­koa oirei­den alka­mi­ses­ta, niin samoin menee kuolemaankin.

  23. Nor­jas­sa viran­omais­ten kuol­lei­suusar­vio on nos­tet­tu 0,7%:iin, ja sai­ras­tu­neis­ta sai­raa­la­hoi­toa vaa­tii 3,9%.
    https://www.nrk.no/norge/nye-fhi-beregninger_-viruset-er-mindre-utbredt_-men-mer-dodelig‑1.15021397

    Muu­ta­ma päi­vä sit­ten Ruot­sis­sa kuol­lei­suusar­vio nos­tet­tiin 0,6%:iin.
    https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7474682

    Vie­lä­kö­hän mei­dän viran­omai­nen uskoo 0,1–0,2% kuol­lei­suu­teen ja antaa vas­taa­via neu­vo­ja valtioneuvostolle?

    1. Noin 4% sai­raa­la­hoi­toi­suus­pro­sent­ti tar­koit­tai­si 3 mil­joo­nan sai­ras­tu­neen koh­dal­la >100 000 sai­raa­la­hoi­det­ta­vaa potilasta.

  24. Hie­no­ja kir­joi­tuk­sia Osmo! Kui­ten­kin olen hie­man yllät­tä­nyt, että uusim­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa­si toteat pitä­vä­si virus­ta vaa­ral­li­sem­pa­na kuin vie­lä jokin aika sit­ten. Annas kun perustelen.

    Käy­te­tään läh­tö­koh­ta­na tans­ka­lais­tut­ki­mus­ta, johon aikai­sem­min viit­ta­sit. Sii­nä esi­mer­kik­si 70–79 vuo­tiai­den koro­na­po­ti­lai­den kuol­lei­suus on 14,1%. Espan­jas­sa asuu noin 2,2 mil­joo­naa 70–74 vuo­tias­ta ja vas­ta-ainei­ta täs­sä ikä­ryh­mäs­sä löy­tyi 6.9% väes­tös­tä. Kos­ka ilmei­ses­ti vain elos­sa ole­via tes­ta­taan, on tau­tiin sai­ras­tu­nut 8,0% tai 175 000 ihmis­tä [ 2178000 * 6,9% / (1–14,1%) ] ikä­ryh­mäs­tä, jol­loin kuol­lei­ta tuli­si tans­ka­lais­tut­ki­muk­sen perus­teel­la odot­taa ole­van vajaa 25 000 pel­käs­tään täs­sä ikäryhmässä. 

    Sama har­joi­tus voi­daan hel­pos­ti teh­dä myös muil­le ikä­ryh­mil­le ja nämä ynnää­mäl­lä pää­dy­tään yli 100 000 odo­tet­tuun kuol­lee­seen — näin siis jos tans­ka­lais­tut­ki­muk­sen kuol­lei­suus ja espan­ja­lais­ten vas­ta-aine­tes­tit ovat oikeassa. 

    Kos­ka todel­li­suu­des­sa koro­naan kuol­lei­ta on kui­ten­kin alle 30 000, tulee tans­ka­lais­tut­ki­muk­sen kuol­lei­suusar­vio olla kor­keam­pi kuin todel­li­nen kuol­lei­suus Espanjassa. 

    Näin ollen en näe mitään aihet­ta olla yhtään huo­les­tu­neem­pi nyt kuin muu­ta­ma viik­koa taak­se­päin — aina­kaan sen osal­ta mitä kuol­lei­suu­teen tulee.

  25. Mitä miel­tä Osmo (ja raa­ti) on sii­tä että sekä Suo­mes­sa että Euroo­pas­sa ylei­ses­ti­kin on tapauk­set, sai­ra­hoi­dos­sa ole­vat ja kuo­le­man­ta­paus­ten mää­rä olleet jon­kin aikaa sel­väs­sä las­kusuun­nas­sa? Monil­la alueil­la tau­ti on tukah­tu­nut.. toki uusia nousu­ja voi­daan näh­dä, mut­ta nyt alkaa olla aika hyvin kei­not tie­dos­sa mil­lä tapauk­set saa tar­vit­taes­sa uudel­leen laskusuunnalle..

  26. Vas­ta-aine­tes­tauk­sien tulok­sia tut­kit­taes­sa ei usein­kaan ote­ta huo­mioon, että koro­nan vas­ta-ainei­den kehit­ty­mi­ses­sä menee vähin­tään 2, jopa yli 3 viik­koa. Niin­pä vähän ennen vap­pua aloi­tet­tu Espan­jan tes­taus hei­jas­taa huh­ti­kuun puo­li­vä­lin tar­tun­ta­ti­lan­net­ta tai aikai­sem­paa. Jos kat­so­taan todet­tu­jen tar­tun­to­jen mää­riä Espan­jas­sa vaik­ka­pa 15.4., nii­tä oli tuol­loin 0,4%:lla väes­tös­tä (187 919 kpl). Todel­li­nen esiin­ty­vyys oli­si siis ollut vähin­tään 12,5‑kertainen.

  27. …ja vas­taa­vas­ti jos THL:n seu­lon­ta­tes­tin tulos­ta 2,4% (https://yle.fi/uutiset/3–11342272) pide­tään vas­ta-aineis­ten mak­si­mi­mää­rä­nä Suo­mes­sa, ja se hei­jas­taa niin ikään suu­rin piir­tein huh­ti­kuun puo­li­vä­liä, todel­li­sia tar­tun­to­ja oli­si voi­nut olla Suo­mes­sa tuol­loin mak­si­mis­saan jopa 35–40 ker­taa enem­män kuin todet­tu­ja (15.4. todet­tu­ja tar­tun­to­ja 3676 eli 0,06% väestöstä).

    1. Aina­kin täs­sä tutkimuksessa
      https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/jmv.25986
      todet­tiin että n. puo­let seu­lon­ta­tes­tin posi­tii­vi­sis­ta ei läpäi­se neut­ra­li­saa­tio­tes­tiä, ja tätä seli­te­tään seuraavasti:

      The fact that we detec­ted fair­ly low neut­ra­lizing tit­res in samples and that only half of tho­se assessed
      posi­ti­ve on ELISA may be due to dif­fe­rent fac­tors: (a) at this sta­ge the human popu­la­tion is comple­te­ly naï­ve about this CoV strain, and seve­ral waves of expo­su­re to the pat­ho­gen may be neces­sa­ry to sti­mu­la­te a strong neut­ra­lizing res­pon­se; (b) as it has alrea­dy pro­ved for other viruses, such as Las­sa, neut­ra­lizing anti­bo­dies are not always elici­ted after vacci­na­tion or natu­ral infec­tion; in fact, other
      mec­ha­nisms of the immu­ne sys­tem may be invol­ved in the pro­tec­tion, such as the complement-fixation reac­tion media­ted by IgG and IgG antigen-dependent cel­lu­lar cyto­toxici­ty and T-cell responses.”

  28. Vas­ta-aine­tes­tit edel­leen­kään eivät löy­dä sai­ras­ta­nei­ta riit­tä­vän hyvin, nime­no­maan niin, että vää­riä nega­tii­vi­sia tulee lii­kaa. Austra­li­aan han­ki­tul­la tes­ti­pak­kauk­sel­la voi yhtä hyvin heit­tää koli­kol­la tulok­sen, ei tar­vit­se tuh­la­ta rahaa testiin.

    https://www.smh.com.au/national/flipping-a-coin-covid-19-antibody-tests-should-not-be-used-20200513-p54smf.html (Syd­ney Mor­ning Herald, 13.5.2020)

  29. Tuk­hol­man Karo­lins­ka Sjuk­huse­tin hen­ki­lö­kun­nal­ta huh­ti-tou­ko­kuun vaih­tees­sa (viik­ko 18) otet­tu­jen näyt­tei­den poh­jal­ta teh­dyn vie­lä kes­ke­ne­räi­sen tut­ki­muk­sen mukaan:

    7% osal­lis­tu­neis­ta oli virus­ta kurkussa
    10% osal­lis­tu­neis­ta oli vas­ta-ainei­ta veressä
    2,4% osal­lis­tu­neis­ta oli molempia

    Eli suun­nil­leen 15% sai­ras­ti tai oli sai­ras­ta­nut Covid-19:n.

    Tes­tat­tu­ja on yhteen­sä 11000, näis­tä vajaa puo­let on vie­lä analysoimatta.

  30. Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen näyt­teen­ot­to popu­laa­tios­ta satun­nai­ses­ti vali­tuil­ta hen­ki­löil­tä alkoi 27.4. Tes­tien perus­teel­la Koro­nan sai­ras­ta­nei­den osuu­den arvioi­daan ole­van nyt noin 5%. Kun halu­taan tie­tää, kuin­ka monin­ker­tai­ses­ti tuo luku ylit­tää diag­no­soi­tu­jen eli viral­li­sis­sa tilas­tois­sa näh­tä­vän sai­ras­tu­nei­den osuu­den, tulee mie­leen kysy­mys, min­kä päi­vän lukua pitää käyt­tää ver­tai­luar­vo­na? Jos Worl­do­me­ters-tilas­tos­ta valit­see päi­vä­mää­rän 11.5, joka oli vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen ensim­mäi­sen kier­rok­sen pää­tös­päi­vä, luvuk­si saa­daan 0.574 %, joka on noin 9.3 ‑ker­tai­nen. Jos käyt­tää lukua päi­väl­tä 18.5, saa­daan ker­toi­mek­si enää 8.4. Siis vii­kos­sa mel­kein pro­sent­tiyk­si­kön pudotus.

    Entä jos asian tar­kas­te­luun ottaa olen­nai­se­na muut­tu­ja­na mukaan myös koro­nan vas­ta-ainei­den kehittymisajan? 

    Pari viik­koa sit­ten jul­kais­tiin laa­ja koro­nan vas­ta-aine­tut­ki­mus, (Icahn School of Medici­ne at Mount Sinai Hos­pi­tal in New York), jos­sa tes­tat­ta­vien veri­näyt­teis­tä etsit­tiin tau­din IgG-ryh­män vas­ta-ainei­ta. Tes­ti­ryh­mis­tä toi­nen koos­tui PCR-tes­til­lä var­mis­te­tuis­ta koro­nan sai­ras­ta­neis­ta , jo toi­pu­neis­ta henkilöistä.
    Ne, joil­la vas­ta-aine­tu­los oli hei­kos­ti posi­tii­vi­nen, kut­sut­tiin uuteen vas­ta-aine­tes­tiin vähin­tään 10 päi­vän jäl­keen. Tes­ti­sar­jan jäl­keen vas­ta-aineis­ten osuus oli 99.8 %. Tär­keä­nä havain­to­na oli, että vas­ta-aineet kehit­tyi­vät vähi­tel­len, 7 — 50 päi­vää oirei­den alka­mi­ses­ta, kes­kiar­vo 24 päivää.

    Tämän perus­teel­la voi­si olet­taa, että Espan­jan tut­ki­muk­ses­sa vas­ta-ainei­ta omaa­vis­ta moni on sai­ras­ta­nut tau­din jo kau­an sit­ten, sil­loin kun viral­li­sen tilas­ton sai­raus­lu­vut oli­vat pal­jon alem­mat kuin tänä päi­vä­nä. Maal­lik­ko­na en tie­dä, min­kä päi­vä­mää­rän viral­li­siin sai­ras­ta­mis­lu­kui­hin pitäi­si ver­ra­ta, mut­ta olisi
    mie­len­kiin­tois­ta kuul­la tilas­to­tie­tei­li­jän kan­ta asiaan.

  31. Tulos ei ollut miten­kään yllät­tä­vä. Se on täy­sin lin­jas­sa kaik­kien ympä­ri maa­il­maa teh­ty­jen vas­taa­vien tut­ki­mus­ten kans­sa, alkaen Wuha­nis­ta. Se ei vaan sovi näi­hin hie­noi­hin mal­lin­nuk­siin ja epi­de­mio­lo­gien teo­rioi­hin, tai Sal­mi­sen sanoin sii­hen, “min­kä voi tar­kas­taa mis­tä tahan­sa oppi­kir­jas­ta” (HS 6.5.). Aikoi­naan opis­ke­luai­ka­na talous­tie­teen pro­fes­so­ri perus­kurs­sin ensim­mäi­sel­lä luen­nol­la lau­koi nämä perus­vit­sit, jois­ta yksi oli “talous­tie­tees­sä reaa­li­maa­il­ma on eri­kois­ta­paus, jota ei tar­vit­se ottaa huo­mioon”. Epi­de­mio­lo­gias­sa tun­tuu ole­van val­lal­la vähän samaa hen­keä. Jos virus ei tun­nu käyt­täy­ty­vän oppi­kir­jan mukai­ses­ti, niin sil­loin pitää epäil­lä lop­puun asti mit­taus­tu­lok­sia eikä mis­sään tapauk­ses­sa sitä teo­ri­aa, johon dataa yri­te­tään epä­toi­voi­ses­ti sovittaa.

    1. Juha:
      Epi­de­mio­lo­gias­sa tun­tuu ole­van val­lal­la vähän samaa hen­keä. Jos virus ei tun­nu käyt­täy­ty­vän oppi­kir­jan mukai­ses­ti, niin sil­loin pitää epäil­lä lop­puun asti mit­taus­tu­lok­sia eikä mis­sään tapauk­ses­sa sitä teo­ri­aa, johon dataa yri­te­tään epä­toi­voi­ses­ti sovittaa.

      Minä olen ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että val­tao­sa epi­de­mio­lo­geis­ta on ymmär­tä­nyt koro­nan käyt­täy­ty­mi­sen omi­tui­suu­den jo aika pit­kään. Olen tie­toi­nen Suo­men ja Ruot­sin joh­ta­vien epi­de­mio­lo­gien puut­teis­ta muo­ka­ta mal­le­jaan ja kuul­lut (ei kovin var­mo­ja) huhu­ja, että Nor­jas­sa hal­li­tus jyrä­si alus­sa yli epi­de­mio­lo­gien tah­don, mut­ta mis­sä muu­al­la on epi­de­mio­lo­gien jou­kos­sa oltu alun panii­kin jäl­keen yhtä pihal­la? Minus­ta tuo yllä esit­tä­mä­si kuvaa parem­min tilas­to­tie­tei­li­jää kuin epi­de­mio­lo­gia. Voi toki olla, että olen teh­nyt lii­an yksin­ker­tai­sen mal­lin tilas­to­tie­tei­li­jöis­tä, ne kun näyt­tä­vät käyt­täy­ty­vän erit­täin hyvin oppi­kir­jan mal­lien mukaan.

      1. Nor­jan vas­taa­va epi­re­mio­lo­gi For­land sanoo ihan samaa ruot­sa­lai­sis­ta. Siel­lä on lii­kaa jumit­tu influens­san torjuntaan:

        And I think we always had in mind that a new pan­de­mic would spread like an influenza epi­de­mic: that 25 percent of the popu­la­tion would get serious­ly ill and that the the spread would even­tual­ly cover may­be 70 percent of the popu­la­tion until you get herd immunity.” 

        But when Chi­na impo­sed a strict lock­down on Wuhan, and the stra­te­gy was then copied by other Asian count­ries, For­land’s team at the Norwe­gian Ins­ti­tu­te of Public Health began to have second thoughts. 

        We thought: ‘this this is wor­king’. They were able to clo­se down socie­ties, first in Chi­na, then in Korea, then in Sin­ga­po­re, then in Japan. When that know­led­ge fil­te­red into our sys­tems, we had to revi­se our models. We thought, ‘the­re are other ways of dea­ling with this than just let­ting it go’ ”. 

        For­land and his col­lea­gues also began to take into account how dif­fe­rent­ly coro­na­vi­rus was beha­ving from an influenza virus. 

        We saw the­re were a num­ber of things the­re that were dif­fe­rent in this epi­de­mic from a nor­mal influenza pan­de­mic: It was much more con­ta­gious, and it was much more serious — the fata­li­ty was may­be being five times as high, and the infec­tious­ness was may­be three times as high.” 

        He said the­re was also growing evi­dence of asymp­to­ma­tic trans­mis­sion, which is not the case with influenza, mea­ning simply tel­ling people to stay home if they are sick, as Swe­den has done, would not work.

        Swe­den, For­land argued, had been too wed­ded to the plans it put in place long befo­re the pan­de­mic bro­ke out, and had fai­led to adapt to new infor­ma­tion as it came in. 

        I think Swe­den has may­be stuck to that kind of sce­na­rio for a bit too long,” he said of the influenza model. “They were thin­king, as far as I can unders­tand, a bit too much in line with what has hap­pe­ned before.” 

        https://www.thelocal.no/20200520/interview-my-belief-is-that-we-wont-have-a-big-second-wave

  32. Kii­tos blo­gis­ta­si Osmo Soininvaara!

    Kir­joi­tan pit­kän pos­tauk­sen tähän blo­gii­si, kos­ka sinul­la on ver­kos­to­ja vie­dä näke­myk­siä eteen­päin, jos kat­sot ne huomionarvoisiksi.

    Tul­kit­sen kir­joi­tuk­se­si siten, että olet tul­lut sii­hen näke­myk­seen, että todet­tu­ja covid-19-tar­tun­nan saa­nei­ta koh­den on var­sin vähän oireet­to­man tai tun­nis­ta­mat­to­man tar­tun­nan saa­nei­ta ja näin ollen (toi­von mukaan) tau­dil­le immuu­nik­si tulleita.

    Seu­raa­va väis­tä­mä­tön joh­to­pää­tös on, että lau­maim­mu­nit­tee­tia ei voi­da ensin­nä­kään eet­ti­sis­tä syis­tä tavoi­tel­la sai­ras­tut­ta­mal­la tie­toi­ses­ti ihmi­siä, kos­ka sen hin­ta kuol­lei­na ja vaka­vas­ti sai­ras­tu­nei­na kas­vaa lii­an suu­rek­si. Eet­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vää ja vält­tä­mä­tön­tä on pur­kaa rajoi­tuk­sia sen ver­ran, että yhteis­kun­nan perus­toi­min­not säi­ly­vät ja talou­tem­me ei romahda. 

    Toi­sek­seen vaik­ka, emme ajat­te­li­si kuol­lei­ta van­huk­sia, emme voi sal­lia aiem­min ter­vei­den työi­käis­ten kuo­le­van sik­si, että teho­hoi­to­ka­pa­si­teet­ti ylit­tyy. Tämä aset­taa rajan miten nopeas­ti voim­me antaa epi­de­mian levi­tä maassamme.

    Yllä­mai­ni­tuis­ta syis­tä lau­ma­suo­ja ei mie­les­tä­ni tule ole­maan valit­ta­vis­sa ole­va tie­toi­nen rat­kai­su pan­de­mi­aan Suo­mes­sa. Pää­mi­nis­te­rin vii­me per­jan­tain tie­do­tus­ti­lai­suus viit­ta­si sii­hen, että tämä asia on ehkä tiedostettu.

    Mitä oikeas­ti jää jäljelle? 

    Ainoa mie­le­käs stra­te­gia omas­ta mie­les­tä­ni on hil­li­tä epi­de­mi­aa mah­dol­li­sim­man pal­jon. On yhden­te­ke­vää mikä nimi tuol­le anne­taan. Jos epi­de­mia jos­sain koh­taa tukah­tuu niin hyvä niin. Jos se alkaa uudes­taan koto­pe­räi­ses­ti tai ulko­mail­ta, jat­ke­taan toi­min­taa. Mitä mata­lam­pi­na tar­tun­ta­mää­rät saa­daan pidet­tyä, sitä enem­män yhteis­kun­taa voi­daan ava­ta ja ihmi­set roh­kais­tu­vat liik­keel­le ja kulut­ta­maan, mikä on vält­tä­mä­tön edel­ly­tys talou­den vau­rioi­den vähentämiseksi.

    Ei ole oikein muu­ta vaih­toeh­toa kuin parem­min tai huo­nom­min sin­ni­tel­lä koh­ti rokotetta.

    Mitä nyt tehdään?

    Hal­li­tuk­sen hybri­di­stra­te­gian osat voi­daan miel­tää vaik­ka seu­raa­vas­ti: On osa, jon­ka puit­teis­sa pure­taan rajoi­tuk­sia ja kat­so­taan miten käy ja tiet­ty­jen mit­ta­rei­den osal­ta ase­taan kyn­ny­sar­vo­ja toi­men­pi­tei­den sää­tä­mi­sek­si ja esi­mer­kik­si rajoi­tus­ten palaut­ta­mis­ta varten.

    Stra­te­gian toi­nen osa on tuo tes­taa-jäl­ji­tä-eris­tä-hoi­da ‑osio. Se on osio, jon­ka toi­min­nan tehok­kuus sää­tää epi­de­mian läpi­ku­lun maas­sam­me, jos mitään ylei­sen tason rajoi­tuk­sia tai suo­si­tuk­sia ei ole voi­mas­sa. Eli jos ele­tään ns. normaalisti.

    Jos olen vää­räs­sä, otan mie­lel­lä­ni vas­taan kor­jaa­vaa tie­toa. Käsi­tyk­se­ni on, että kysees­sä on käy­tän­nös­sä tar­tun­ta­tau­ti­lain anta­mat kei­not, jot­ka koh­den­tu­vat tun­nis­tet­tui­hin tar­tun­nan­saa­nei­siin ja altis­tu­nei­siin. (Lisäk­si on mah­dol­li­suuk­sia teh­dä todet­tu­jen tar­tun­to­jen poh­jal­ta esi­mer­kik­si kou­lu­jen sul­ke­mi­sia paikallisesti)

    Tar­tun­ta­tau­ti­lain käy­tän­nön toteu­tus­ta Suo­mes­sa yhte­näi­sel­lä taval­la ohjaa THL. Se antaa ohjeet eristys‑, karan­tee­ni- ja tes­taus­käy­tän­nöil­le. Pai­kal­li­sil­la toi­mi­joil­la on fak­ti­ses­ti var­sin vähän tul­kin­nan varaa sen ohitse.

    Tämä herät­tää kysymyksiä:

    1) Onko tuo t‑j-e-h- toi­min­ta niin teho­kas­ta, kuin se voi­si olla nyky­re­surs­seil­la? Ero­aa­ko se laa­dul­li­ses­ti mil­lään taval­la sii­tä, mitä on jo teh­ty epi­de­mian alus­ta läh­tien? Mik­si se nyt toi­mi­si parem­min? Tule­vat­ko kaik­ki poten­ti­aa­li­set edel­leen tar­tut­ta­jat riit­tä­väl­lä hyö­ty­suh­teel­la tun­nis­te­tuik­si ja riit­tä­vien toi­mien kohteeksi?

    Kuten THL:n voi­mas­sao­le­vas­ta ohjeis­tuk­ses­ta voi­daan lukea, esi­mer­kik­si tode­tul­le covid-19-tapauk­sel­le altis­tu­nut oiree­ton hen­ki­lö voi­daan aset­taa karan­tee­niin (itse sai­ras­tu­nut eris­te­tään), mut­ta tämän oireet­to­man altis­tu­neen kaut­ta välil­li­ses­ti (mah­dol­li­ses­ti) altis­tu­neel­le ei suo­si­tel­la nor­maa­lis­ta elä­mäs­tä poik­kea­mis­ta. Myös­kään oireet­to­mia altis­tu­nei­ta tai välil­li­ses­ti altis­tu­nei­ta ei tes­ta­ta mis­sään vai­hees­sa mikä­li pysy­vät oireettomina.

    Alun­pe­rin oireet­to­mien ja oireis­ten­kin tes­taa­mat­to­muut­ta perus­tel­tiin sil­lä, ettei sii­tä ole hyö­tyä epi­de­mian kulun suh­teen. Tuol­loin käsi­tys oli, että toden­net­tua tai oireis­ta sai­ras­tu­nut­ta koh­den on kym­me­nit­täin oireet­to­mia tar­tun­nan saa­nei­ta ja sitä levittäviä.

    Oireet­to­mia on var­mas­ti­kin todet­tu­jen ja oireis­ten lisäk­si ja sitä kaut­ta muo­dos­tuu oireet­to­mia tar­tun­ta­ket­ju­ja. Jos näi­tä onkin rajal­li­nen mää­rä kuten uusi tie­to viit­taa, niin mer­kit­tä­vä osa voi­tai­siin tun­nis­taa oikein ajoi­te­tul­la tes­tauk­sel­la. Täl­lä het­kel­lä tes­teus­ka­pa­si­teet­tia jää hyö­dyn­tä­mät­tä. Lisäk­si mah­dol­li­sia välil­li­ses­ti altis­tu­nei­ta karan­tee­niin osoi­tet­ta­via oli­si rajal­li­sem­pi määrä.

    2) Onko tämän toi­min­nan tavoit­teet riit­tä­vän sel­keäs­ti ja kun­nian­hi­moi­ses­ti ase­tet­tu ja ääneen sanot­tu? Mita­taan­ko tätä toi­min­taa edes prosessimittareilla?

    Ete­lä-Korean yöker­ho­ta­pauk­ses­sa on eri läh­tei­den mukaan altis­tu­nut 7600 ihmis­tä ja 20 000 on kon­tak­toi­tu ja tes­tat­tu. Tapaus ker­too, miten avoin­na yhteis­kun­ta siel­lä pys­tyy ole­maan ja miten teho­kas­ta tuo jäl­ji­tys on. Ja miten pon­nek­kaas­ti toi­mi­taan todet­tu­jen tapaus­ten suhteen.

    Suo­meen tulos­sa ole­va vapaa-ehtoi­nen puhe­lin­so­vel­lus tuo var­mas­ti lisä­ar­voa jäl­ji­tyk­seen, mut­ta sen­kin anta­maa hyö­tyä syö se, jos toi­men­pi­teet jää­vät lepsuiksi.

    Taval­la tai toi­sel­la tode­tun altis­tu­mi­sen pitää joh­taa riit­tä­viin toi­men­pi­tei­siin. Näi­den koh­dal­la pitää myös miet­tiä sta­tuk­ses­ta riip­pu­mat­ta (sai­ras­tu­nut, eris­tyk­seen tai karen­tee­niin mää­rät­ty, välil­li­ses­ti altis­tu­nut) jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio. Eris­tyk­seen ja karan­tee­niin mää­rä­tyn osal­ta tähän onkin välineet.

    Välil­li­ses­ti altis­tu­nei­den ja esi­mer­kik­si mat­kal­ta ris­kia­lu­eel­ta saa­pu­nei­den koh­dal­le pitää teh­dä peli­sään­nöt selviksi.

    3) Vai­kein kysy­mys: Onko THL oikea taho mää­rit­tä­mään käy­tän­nön toi­men­pi­tei­den toteu­tus? On ilmi­sel­vää, ettei THL epi­de­mian alus­sa usko­nut epi­de­mian ole­van hal­lit­ta­vis­sa. Onko se kyen­nyt riit­tä­vän syväl­li­seen näke­myk­sen muu­tok­seen tämän pan­de­mian luon­tees­ta siten, että itse uskoo sen ole­van mie­le­käs­tä ja mahdollista?

    Lopuk­si: Pitäi­si­kö pyr­kiä tukah­dut­ta­maan epi­de­mia Suomessa?

    Yksit­täi­sel­lä keit­tiö­epi­de­mio­lo­gil­la ei voi olla kapa­si­teet­tia muo­dos­taa asias­ta perus­tel­tua mie­li­pi­det­tä juu­ri Suo­mea koskien.

    Pai­kal­li­nen, maan sisäi­nen, epi­de­mia voi­daan tukah­dut­taa suh­teel­li­sen nor­maa­lin elä­män jat­kues­sa. Täs­tä on esi­merk­ke­jä. Tämä onnis­tuu mil­joo­na­kau­pun­gis­sa­kin. Mik­sei Suomessakin.

    Tukah­dut­ta­mis­ta vas­tus­te­taan usein argu­men­til­la, että pan­de­mia kui­ten­kin palaa rajo­jen ulkopuolelta.
    Pitää kysyä kum­pi toi­mii parem­min roko­tet­ta odot­taes­sa: Se, että maan sisäl­lä ollaan totaa­li- tai semi-lock­dow­nis­sa mää­rät­ty­nä tai pelon vuok­si ja maan rajoil­la on eri­lais­ta sää­tä­mis­tä ja toi­men­pi­tei­tä. Vai se, että maan sisäl­lä voi­daan elää suh­teel­li­sen vapaas­ti ja maan rajoil­la on eri­lais­ta sää­tä­mis­tä ja toimenpiteitä

    Rivi­kan­sa­lai­sen on mah­do­ton­ta tie­tää mitä kulis­seis­sa tapah­tuu. Luu­li­si ja toi­voi­si, että yhteis­kun­taa hal­vaan­nut­ta­vas­sa ja noin mil­jar­din euron viik­ko­me­ne­tyk­set aiheut­ta­vas­sa tilan­tees­sa ei jah­kail­tai­si uuden tie­don tultua.

    Toi­vot­ta­vas­ti riit­tä­väs­ti resur­soi­tu taus­tao­le­tuk­sis­ta vapaa työ­ryh­mä oli­si miet­ti­mäs­sä, miten tämän kans­sa edetään.

  33. Hmmm… pitäi­si­kö maa­koh­tai­sis­sa koro­na­ti­las­tois­sa joten­kin huo­mioi­da myös väes­tön etnis­ten alku­pe­rien jakauma?

    Why Are Non-Whi­te Bri­tons More Like­ly to Die of COVID-19?

    It has been wide­ly repor­ted that non-whi­te Bri­tons (as well as non-whi­te Swe­des and black Ame­ricans) are over­repre­sen­ted among tho­se who have died of COVID-19. In a recent paper, Robert Aldrid­ge and col­lea­gues com­pu­ted stan­dar­di­sed mor­ta­li­ty ratios for all major eth­nic groups in the UK. Com­pa­red to the gene­ral popu­la­tion, the age-adjus­ted risk of death was 4 times hig­her for Pakis­ta­nis, 4 times hig­her for Bangla­des­his, 2.6 times hig­her for Indians, 5.7 times hig­her for black Africans and 3.7 times hig­her for black Caribbeans.

    The causes of the­se dis­pa­ri­ties are not yet well-unders­tood. As a con­sequence, the govern­ment has launc­hed an official inqui­ry into non-whi­te Bri­tons’ ele­va­ted risk of death. In this blog post, I will con­si­der some of the expla­na­tions that have been put forward in the lite­ra­tu­re so far. Whi­le it is too ear­ly to draw defi­ni­ti­ve conclusions, evi­dence sug­gests that geo­grap­hic and socio-eco­no­mic fac­tors do not ful­ly explain non-whi­te Bri­tons’ ele­va­ted risk of death.

    In conclusion, evi­dence sug­gests that geo­grap­hic and socio-eco­no­mic fac­tors are not suf­ficient to explain non-whi­te Bri­tons’ ele­va­ted risk of death from COVID-19, and that taking into account pre-exis­ting con­di­tions may not ful­ly explain the gap. The most plausible expla­na­tion for the remai­ning gap is vita­min D deficiency. Whi­le this expla­na­tion is still ten­ta­ti­ve, the­re is a rea­so­nable amount of circums­tan­tial evi­dence sup­por­ting it. Given the low costs associa­ted with vita­min D supple­men­ta­tion, recom­men­ding this for at-risk groups such as non-whi­te people and the elder­ly would seem to be a top prio­ri­ty for Wes­tern governments.

  34. Kum­mal­li­sin on kui­ten­kin ikä­ja­kau­ma. Sen mukaan tau­din sai­ras­ta­neis­sa on ikään­ty­nei­tä pal­jon enem­män kuin nuo­ria. Voi­si kuvi­tel­la, että nuo­ret aikui­set elä­vät sosi­aa­li­ses­ti vilk­kaam­paa elä­mää kuin 70-vuo­ti­aat, Jokin seli­tys tähän outoon ikä­riip­pu­vuu­teen on oltava.”

    Kan­nat­taa muis­taa että vas­ta-aine­tes­ti mit­taa sitä onko sai­ras­tu­nut viruk­seen, ei sitä onko saa­nut virus­ta. Pitäi­sin täy­sin mah­dol­li­se­na että nuo­ris­sa ja ter­veis­sä ei virus saa edes tar­tun­taa aikaan, eli ei pää­se tun­keu­tu­maan solui­hin. Täl­löin ei myös­kään vas­ta-ainet­ta muo­dos­tu, kos­ka virus ei pää­se lisääntymään.

  35. Itsel­lä­ni alkaa ole­maan täs­sä vai­hees­sa täl­lai­nen näkö­kul­ma. Aluk­si uskoin myös sii­hen, että todel­li­sia tau­din saa­nei­ta on oikeas­ti monin­ker­tai­ses­ti tes­tat­tu­ja enem­män. Nyt näyt­tää ihan toi­sel­ta ja tämä on todel­la huo­les­tut­ta­vaa tau­din tap­pa­vuusas­teen suh­teen. Lisäk­si näyt­tää sil­tä, että myös tau­din sai­ras­ta­neis­sa saa­tu suo­ja on hyvin heik­koa (3–6 kuu­kaut­ta), mikä on vie­lä pahem­paa ja voi vain kuvi­tel­la että mitä tau­din jo saa­nei­den jou­kos­sa käy kun sen sit­ten saa toi­seen ker­taan kun on hädin tus­kin toi­pu­nut, ja jo vahin­koa mm. keuh­koi­hin saa­tu­na. Toi­saal­ta sit­ten on tuo puo­li, että jos tau­din leviä­mi­nen on lopul­ta hei­kom­paa kuin arvioi­tu ja että ehkä osal­la on jo ennal­taan vas­tus­tus­ky­kyä, on hyvä uuti­nen. Mut­ta täl­lä het­kel­lä vie­lä­kin kaik­ki eri mais­ta saa­tu tie­to on hyvin ris­ti­rii­tais­ta ja se on mel­koi­sen suu­ri ongel­ma koko­nais­ti­lan­teen hah­mot­ta­mi­sen kan­nal­ta. Ja sit­ten on vie­lä maa­koh­tai­set erot mm. anti­bioot­tien jär­jet­tö­mäs­sä syöt­tä­mi­ses­sä niin ihmi­sil­le kuin tuo­tan­toe­läi­mil­le­kin, mil­lä voi olla vai­ku­tus­ta maa­koh­tai­siin eroihin.

    Mut­ta onhan täs­sä nyt oikeas­ti se todel­li­nen paik­ka ihmis­kun­nal­le miet­tiä oma elä­män­ta­pan­sa uusik­si. Mark­ki­na­ta­lou­del­le tämä joka tapauk­ses­sa on osoi­tus toi­mi­mat­to­muu­des­ta. On sel­vää että ihmi­siä on vähin­tään 10 ker­tai­ses­ti lii­kaa pla­nee­tan kes­to­ky­kyyn, mut­ta myös jär­jes­tel­mä joka lamaan­tuu jos ei lopu­ton­ta kas­vua ole edes muu­ta­maa kuu­kaut­ta, on uto­pi­aa. Ihmis­kun­nan fokus asioi­den tär­keys­jär­jes­ty­kis­tä on yksin­ker­tais­tet­tu­na vää­rä ja koko stra­te­gia miten ollaan orga­ni­soi­tu ei toi­mi. Jo Pla­ton hah­mot­ti vajaa 2500 vuot­ta sit­ten, että osa asiois­ta on oikeas­ti vält­tä­mä­tön­tä ja suu­ri osa tar­peis­ta on lopul­ta tur­haa. Tämä tulee esiin sii­nä tilan­tees­sa kun on oikea krii­si jos­sa alkaa olla uhka kai­ken oikeas­ti tär­keän suh­teen. Täs­sä tilan­tees­sa on oleel­lis­ta että se vält­tä­mä­tön pys­ty­tään toteut­ta­maan ja ilmas­to­muu­tok­sen pahen­tues­sa tämä on uusi nor­maa­li joka tapauk­ses­sa. Ehkä tämä koro­na on lopul­ta se joka saa mei­dän havah­tu­maan vih­doin todel­li­suu­teen ja aset­ta­maan todel­li­set prio­ri­tee­tit asioil­le. Mut­ta eihän tämä tie­ten­kään ole yksin­ker­tais­ta näi­tä asioi­ta laji­tel­la, ruo­ka ja suo­ja tie­ten­kin aina ne tär­keim­mät. Ja vaik­ka­pa viih­tee­seen liit­tyy pal­jon var­sin har­mi­ton­ta tuo­tan­toa, mikä voi kui­ten­kin tuo­da pal­jon iloa. Vaikeaa.…

    1. Mikael Karwa­jal­ka:
      Mut­ta onhan täs­sä nyt oikeas­ti se todel­li­nen paik­ka ihmis­kun­nal­le miet­tiä oma elä­män­ta­pan­sa uusik­si. Mark­ki­na­ta­lou­del­le tämä joka tapauk­ses­sa on osoi­tus toi­mi­mat­to­muu­des­ta. On sel­vää että ihmi­siä on vähin­tään 10 ker­tai­ses­ti lii­kaa pla­nee­tan kes­to­ky­kyyn, mut­ta myös jär­jes­tel­mä joka lamaan­tuu jos ei lopu­ton­ta kas­vua ole edes muu­ta­maa kuu­kaut­ta, on uto­pi­aa. Ihmis­kun­nan fokus asioi­den tär­keys­jär­jes­ty­kis­tä on yksin­ker­tais­tet­tu­na vää­rä ja koko stra­te­gia miten ollaan orga­ni­soi­tu ei toi­mi. Jo Pla­ton hah­mot­ti vajaa 2500 vuot­ta sit­ten, että osa asiois­ta on oikeas­ti vält­tä­mä­tön­tä ja suu­ri osa tar­peis­ta on lopul­ta tur­haa. Tämä tulee esiin sii­nä tilan­tees­sa kun on oikea krii­si jos­sa alkaa olla uhka kai­ken oikeas­ti tär­keän suh­teen. Täs­sä tilan­tees­sa on oleel­lis­ta että se vält­tä­mä­tön pys­ty­tään toteut­ta­maan ja ilmas­to­muu­tok­sen pahen­tues­sa tämä on uusi nor­maa­li joka tapauk­ses­sa. Ehkä tämä koro­na on lopul­ta se joka saa mei­dän havah­tu­maan vih­doin todel­li­suu­teen ja aset­ta­maan todel­li­set prio­ri­tee­tit asioil­le. Mut­ta eihän tämä tie­ten­kään ole yksin­ker­tais­ta näi­tä asioi­ta laji­tel­la, ruo­ka ja suo­ja tie­ten­kin aina ne tär­keim­mät. Ja vaik­ka­pa viih­tee­seen liit­tyy pal­jon var­sin har­mi­ton­ta tuo­tan­toa, mikä voi kui­ten­kin tuo­da pal­jon iloa. Vaikeaa…. 

      Ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta pääs­töt pitäi­si saa­da (tai oli­si JO pitä­nyt saa­da) jyrk­kään las­kuun. Ongel­ma on se, että jo nykyi­sil­lä CO2-pitoi­suuk­sil­la ilmas­to tulee läm­pe­ne­mään vuo­si­sa­to­ja, olet­taen ettei mitään aktii­vis­ta hii­len­pois­toa saa­da aikai­sek­si. Ongel­ma on sii­nä että meil­lä on aivan val­ta­vas­ti net­to­pääs­tö­jä vie­lä nyt kun todel­li­suu­des­sa pitäi­si pääs­tä net­to­pois­toi­hin niin pian kuin mah­dol­lis­ta. Vali­tet­ta­vas­ti mei­dän hie­no demo­kraat­ti­nen mark­ki­na­ta­lous ei kyke­ne tähän, sen sijaan ihmi­set taput­te­le­vat toi­si­aan sel­kään ben­sii­ni­au­ton vaih­ta­mi­ses­ta säh­kö­au­toon ja kai­ken­lai­ses­ta muus­ta viher­pe­su­mai­ses­ta toi­min­nas­ta. Ongel­ma on täs­sä vai­hees­sa itse kulu­tus, me kulu­tam­me lii­kaa. Ja tääl­lä on nyt ihmi­sil­lä hir­veä hätä että kulu­tus on lii­an vähäis­tä, koro­na­vi­ruk­sen tapaus kuvaa hyvin kuin­ka teko­py­hiä ilmas­to­ta­voit­teet ovat, tääl­lä­kin hir­veä paniik­ki kulu­tuk­sen pie­nen­ty­mi­ses­tä. Tie­tyil­le ihmi­sil­le, ilmei­ses­ti val­tao­sal­le, sil­ti lop­pu­pe­lis­sä talous ja omat edut mene­vät aina ja ikui­ses­ti yhtei­sen hyvän edel­le, ilmas­to­asiat unoh­tui­vat heti kun talous sakkaa.

      Län­si­maat ovat oikea Nar­rien Lai­va, mut­ta van­kim­mat mark­ki­na­ta­lous­us­ko­vai­set ovat kaa­pan­neet kes­kus­te­lun ja tän­ne on luo­tu mie­li­ku­va että ilmas­to­toi­mis­ta voi­tai­siin teh­dä joten­kin hyvää bis­nes­tä. Kuul­kaa iki­nä ei ole maa­il­mas­sa koto­na istu­mi­nen ja mitään teke­mät­tö­myys ollut hyvää bis­nes­tä, mut­ta ilmas­ton­muu­tok­sen osal­ta sitä vaa­di­taan yhä enem­män. Paras ilmas­to­te­ko on se, että ihmi­nen menee päi­väk­si nur­mel­le köl­löt­te­le­mään, mut­ta tämä ei nyt vali­tet­ta­vas­ti ole hyvää bisnestä.

  36. Jon­kin­lai­se­na koe­la­bo­ra­to­rio­na voi pitää kol­mea Ber­ga­mon läheis­tä pik­ku­kau­pun­kia Nem­bro, Cas­tiglia­no d’Ad­da ja Alza­no. Näis­sä tar­tun­ta on pää­ty­nyt 60–66% tasol­le ja kuol­lei­suus koko väes­tös­tä 1.3–1.4% tasol­le. Väes­tön kes­ki-ikä näis­sä on pari­sen vuot­ta Suo­men kor­keam­pi mut­ta vas­taa­vas­ti ris­ki­te­ki­jöi­nä ole­via sydän- ja veri­suo­ni­tau­te­ja ja dia­be­tes­ta on vähem­män. THL:n ja hal­li­tuk­sen ole­tus että “tau­ti tulee joka tapauk­ses­sa mene­mään väes­tön läpi” on kes­tä­mä­tön jos se on estettävissä.

    Kuol­lei­suus­pro­sen­tin lisäk­si pitää huo­mioi­da eri­tyi­ses­ti keuh­ko­vau­riot joi­ta on vie­lä kuol­lei­ta isom­mal­la jou­kol­la. Nii­den pit­kä­ai­kais­vai­ku­tuk­sia ei vie­lä tun­ne­ta mut­ta lähes var­mas­ti aiheut­taa eli­niän lyhen­ty­mis­tä osal­le näis­tä. Myös mui­ta sisäe­lin­vau­rioi­ta on mut­ta nii­den­kään pysy­vyyt­tä ja mah­dol­lis­ta myö­hem­pää kuol­lei­suut­ta ei tiedetä.

    Lau­maim­mu­ni­teet­ti ilman mui­ta toi­mia näyt­tää aset­tu­van odo­te­tul­le 60% tasol­le. Näi­hin pik­ku­kau­pun­kei­hin virus tuli poik­keuk­sel­li­sen aikai­sin joten karan­tee­nien tapai­set toi­met ja ihmis­ten pel­kää­mi­nen eivät ehti­neet vai­kut­taa. Erit­täin vah­vat perus­teet on siis sil­le väit­teel­le että Tuk­hol­man alen­tu­neet tar­tun­ta­lu­vut ovat seu­raus karan­tee­ni­toi­mis­ta, sekä val­tion mää­rää­mis­tä joi­ta on vähän ja ihmis­ten oma-aloit­tei­ses­ti käyt­töö­not­ta­mis­ta. Ruot­sis­sa kou­luis­sa on välil­lä SVT:n sel­vi­tyk­sen mukaan jopa suu­rin osa oppi­lais­ta ollut poissa.

    Hete­mäen raport­tia jos­sa huo­noin ske­naa­rio on tar­tun­ta­lu­kul­la 1.2 ja paras 1.4, eikä arvio­ta tar­tun­ta­lu­vul­le alle 1.0 on pidet­tä­vä kel­vot­to­ma­na. Sitä raport­tia teh­des­sä ole­tet­tiin ole­van moni­kym­men­ker­tai­nen mää­rä jo oireet­to­mas­ti sai­ras­ta­nei­ta ja immu­ni­tee­tin saa­nei­ta. THL:n tut­ki­muk­set jot­ka jul­kais­tiin muu­ta­maa päi­vää rapor­tin jäl­keen ja hal­li­tuk­sen jo valit­tua stra­te­gian­sa osit­ta­vat että lau­maim­mu­ni­teet­ti ilman roko­tus­ta kes­tää lii­an kau­an, tap­paa lii­kaa ihmi­siä ja pitää ihmi­set var­pail­la lii­an kau­an ja mak­saa sik­si lii­kaa. Poli­tiik­ka estää tuon Hete­mäen rapor­tin hyl­kää­mi­sen kos­ka se näyt­täi­si hal­li­tuk­sen puo­les­ta epä­on­nis­tu­mi­sel­ta. Lii­an pal­jon vai­vaa nyt näh­dään sii­hen että toi­met näyt­täi­si­vät hyväl­tä sen sijaan että hal­li­tus kes­kit­tyi­si teke­mään oikein mut­ta ehkä tämä on asioi­den luon­nol­li­nen kul­ku politiikassa.

  37. Minus­ta tau­din tap­pa­vuu­den päh­käi­ly ilman seg­men­toin­tia on aika hyö­dy­tön­tä, kos­ka se tuot­taa luvun jol­la ei ole merkitystä.

    Ruot­sin kuo­le­mien demo­gra­fias­ta tie­de­tään että:
    — vain 1% kuol­leis­ta oli ter­vei­tä (=ei pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta) alle 60v
    — vähän alle 3% oli ter­vei­tä 70v.

    Näi­den ja vas­taa­ine­tes­tien tulos­ten perus­teel­la voi las­kea että tau­ti­kuol­lei­suus 20.4 asti ter­veis­sä alta 70v on 0,13 pro­mil­lea ja pit­kä­ai­kais­sai­rais­sa n 2 pro­mil­lea, eli ker­roin nii­den välil­lä 15. Jos samaa ker­roin­ta käyt­tää ryh­mäs­sä 70–79 niin ter­vei­den tau­ti­kuol­lei­suus oli­si 1,3 pro­mil­lea ja pit­kä­ai­kais­sai­rai­den 2 pro­sent­tia. 80+ vas­taa­vat luvut 5,6 pro­mil­lea ja 8,7%. 60% kuol­leis­ta kuu­luu pit­kä­ai­kais­sai­rai­siin 80+, ja suu­rin osa heis­tä oli­vat hoi­va­ko­deis­sa jois­sa asu­taan kes­ki­mää­rin 2 vuot­ta. Hoi­va­ko­tien asuk­kais­ta 2%/kk ovat kuol­leet koro­naan, siis puo­let sii­tä mitä nor­maa­lis­ti kuolee.

    Hyö­dyl­li­sem­pää oli­si arvioi­da kuin­ka suu­ri osa tar­tun­nan saa­neis­ta kokee aidos­ti ennen­ai­kai­sen kuo­le­man. Ruot­sin datan perus­teel­la se luku ei mil­lään yllä pro­mil­leen, hyvä jos puoleen.

    1. Kobe:
      Minus­ta tau­din tap­pa­vuu­den päh­käi­ly ilman seg­men­toin­tia on aika hyö­dy­tön­tä, kos­ka se tuot­taa luvun jol­la ei ole merkitystä.

      Ruot­sin kuo­le­mien demo­gra­fias­ta tie­de­tään että:
      – vain 1% kuol­leis­ta oli ter­vei­tä (=ei pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta) alle 60v
      – vähän alle 3% oli ter­vei­tä 70v.

      Näi­den ja vas­taa­ine­tes­tien tulos­ten perus­teel­la voi las­kea että tau­ti­kuol­lei­suus 20.4 asti ter­veis­sä alta 70v on 0,13 pro­mil­lea ja pit­kä­ai­kais­sai­rais­sa n 2 pro­mil­lea, eli ker­roin nii­den välil­lä 15. Jos samaa ker­roin­ta käyt­tää ryh­mäs­sä 70–79 niin ter­vei­den tau­ti­kuol­lei­suus oli­si 1,3 pro­mil­lea ja pit­kä­ai­kais­sai­rai­den 2 pro­sent­tia. 80+ vas­taa­vat luvut 5,6 pro­mil­lea ja 8,7%. 60% kuol­leis­ta kuu­luu pit­kä­ai­kais­sai­rai­siin 80+, ja suu­rin osa heis­tä oli­vat hoi­va­ko­deis­sa jois­sa asu­taan kes­ki­mää­rin 2 vuot­ta. Hoi­va­ko­tien asuk­kais­ta 2%/kk ovat kuol­leet koro­naan, siis puo­let sii­tä mitä nor­maa­lis­ti kuolee.

      Hyö­dyl­li­sem­pää oli­si arvioi­da kuin­ka suu­ri osa tar­tun­nan saa­neis­ta kokee aidos­ti ennen­ai­kai­sen kuo­le­man. Ruot­sin datan perus­teel­la se luku ei mil­lään yllä pro­mil­leen, hyvä jos puoleen.

      Ita­lia ja Wales, arviot mene­te­tyis­tä elin­vuo­sis­ta ovat olleet kes­ki­mää­rin 13–14 vuo­den tie­noil­la, nai­sil­la hie­man vähemmän. 

      Ja tämän aamun tie­don mukaan Suo­mes­sa teho­hoi­toon jou­tu­neis­ta 80% on nor­maa­lis­ti toi­min­ta­ky­kyi­siä vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä täy­sin ter­vei­tä esim. dia­be­tes tai veren­pai­ne­tau­ti eivät estä nor­maa­lia elä­mää ja lyhen­tä­vät eli­ni­kää vain vähän.

      Ihme­tyt­tää min­kä­lai­seen ajat­te­luun tuo antaa men­nä lin­ja perus­tuu. Vaik­ka ei teh­dä mitään se näyt­tää joh­ta­van omaeh­toi­seen osit­tai­seen lock­dow­niin kuten Ruot­sis­sa. Ole­te­tut sääs­töt eivät rea­li­soi­du. Talou­den tuhot aiheut­taa virus eikä sen tukahduttaminen.

      Las­kel­mien mukaan tukah­dut­ta­mi­nen, aja­mi­nen het­kek­si nol­laan, on myös talou­del­li­ses­ti paras rat­kai­su. Hete­mäen työ­ryh­mäl­le ei vali­tet­ta­vas­ti annet­tu mah­dol­li­suut­ta tut­kia tuo­ta vaih­toeh­toa, työ­ryh­mäl­le annet­tiin teh­tä­väk­si tut­kia kol­mea eri ske­naa­rio­ta tar­tun­ta­lu­vuil­la alkaen 1.2 ja ne kaik­ki joh­ta­vat eks­po­nen­ti­aa­li­seen kasvuun.

      1. Kuol­leet ja teho­hoi­toon jou­tu­neet ovat aivan eri jouk­ko. Suu­rin osa kuol­leis­ta ei ole ollut tehohoidossa.
        Teho­hoi­toon jou­tu­neis­sa vah­vas­ti yli­pai­noi­set ovat voimk­kaas­ti ylie­dus­tet­tu­ja. Pai­noin­dek­si alle 25 on hei­dän kes­kuu­des­saan har­vi­nai­sem­pi kuin pai­noin­dek­si yli 35.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kuol­leet ja teho­hoi­toon jou­tu­neet ovat aivan eri jouk­ko. Suu­rin osa kuol­leis­ta ei ole ollut tehohoidossa.
        Teho­hoi­toon jou­tu­neis­sa vah­vas­ti yli­pai­noi­set ovat voimk­kaas­ti ylie­dus­tet­tu­ja. Pai­noin­dek­si alle 25 on hei­dän kes­kuu­des­saan har­vi­nai­sem­pi kuin pai­noin­dek­si yli 35.

        Yli 70% suo­ma­lai­sis­ta mie­his­tä ylit­tää BMI 25 ja sil­lä kri­tee­ril­lä ris­ki­ryh­mää. Veren­pai­ne­tau­ti, ast­ma ja dia­be­tes ovat myös ylei­siä ris­ki­te­ki­jöi­tä Suo­mes­sa. Ris­ki­ryh­miin kuu­lu­mi­nen ei vie­lä tar­koi­ta että oli­si kuo­le­mas­sa kuukausissa.

        Noi­hin hoi­va­ko­ti­kuo­le­miin ei kan­na­ta lii­kaa tar­ker­tua. Epi­de­mian rie­hues­sa hoi­va­ko­te­ja ei ole mah­dol­lis­ta suo­ja­ta eikä sen asuk­kail­la ole mah­dol­li­suut­ta eris­tää itse­ään samal­la taval­la kuin koto­na asu­val­la yli 70-vuo­ti­aal­la. Väi­tän että näi­tä van­hus­ten tar­tun­to­ja on suh­tees­sa enem­män hoi­va­ko­deis­sa kuin koto­na asu­vil­la ja sil­loin siis myös kuo­le­mat pai­not­tu­vat hoivakoteihin.

        En ole löy­tä­nyt mut­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä tar­tun­nan saa­nei­den yli 70 vuo­tiai­den tapaus­kuol­lei­suus hoi­va­ko­tien ulkopuolella.

        Paras kuol­lei­suusar­vio saa­daan kui­ten­kin aja­mal­la tar­tun­ta kaik­kiin. Se on kyet­ty teke­mään kol­mes­sa ita­lia­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa. 60–66% pro­sent­tiin asti jos­sa lop­pu­tu­lok­se­na kuol­lei­suus on ollut 1.3–1.4 pro­sen­tin välil­lä. En näe mitään syy­tä mik­si Suo­mes­sa jos­ta­kin syys­tä jää­täi­siin mer­kit­tä­väs­ti tämän alle. Kes­ki-ikä on Suo­mes­sa alem­pi mut­ta perus­sai­rauk­sia enem­män kuin kuin Italiassa.

      3. K.k.:

        Paras kuol­lei­suusar­vio saa­daan kui­ten­kin aja­mal­la tar­tun­ta kaik­kiin. Se on kyet­ty teke­mään kol­mes­sa ita­lia­lai­ses­sa pik­ku­kau­pun­gis­sa. 60–66% pro­sent­tiin asti jos­sa lop­pu­tu­lok­se­na­kuol­lei­suus on ollut 1.3–1.4 pro­sen­tin välil­lä. En näe mitään syy­tä mik­si Suo­mes­sa jos­ta­kin syys­tä jää­täi­siin mer­kit­tä­väs­ti tämän alle. Kes­ki-ikä on Suo­mes­sa alem­pi mut­ta perus­sai­rauk­sia enem­män kuin kuin Italiassa.

        Mis­tä olet saa­nut tuon datan? Onko sii­nä muka­na tie­to myös noi­den pik­ku­kau­pun­kien ikä­ja­kau­mas­ta ja ter­vey­del­li­sis­tä riskitekijöistä?

      4. K.k.: Ita­lia ja Wales, arviot mene­te­tyis­tä elin­vuo­sis­ta ovat olleet kes­ki­mää­rin 13–14 vuo­den tie­noil­la, nai­sil­la hie­man vähemmän. 

        Ja tämän aamun tie­don mukaan Suo­mes­sa teho­hoi­toon jou­tu­neis­ta 80% on nor­maa­lis­ti toi­min­ta­ky­kyi­siä vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä täy­sin ter­vei­tä esim. dia­be­tes tai veren­pai­ne­tau­ti eivät estä nor­maa­lia elä­mää ja lyhen­tä­vät eli­ni­kää vain vähän.

        Ihme­tyt­tää min­kä­lai­seen ajat­te­luun tuo antaa men­nä lin­ja perus­tuu. Vaik­ka ei teh­dä mitään se näyt­tää joh­ta­van omaeh­toi­seen osit­tai­seen­lock­dow­niin kuten Ruot­sis­sa. Ole­te­tut sääs­töt eivät rea­li­soi­du. Talou­den tuhot aiheut­taa virus eikä sen tukahduttaminen.

        Las­kel­mien mukaan tukah­dut­ta­mi­nen, aja­mi­nen het­kek­si nol­laan, on myös talou­del­li­ses­ti paras rat­kai­su. Hete­mäen työ­ryh­mäl­le ei vali­tet­ta­vas­ti annet­tu mah­dol­li­suut­ta tut­kia tuo­ta vaih­toeh­toa, työ­ryh­mäl­le annet­tiin teh­tä­väk­si tut­kia kol­mea eri ske­naa­rio­ta tar­tun­ta­lu­vuil­la alkaen 1.2 ja ne kaik­ki joh­ta­vat eks­po­nen­ti­aa­li­seen kasvuun.

        Jos se oli­si tot­ta, niin koro­naan kuol­lei­den kes­ki-ikä oli­si alle 70. Ei ole, vaan mones­sa maas­sa se on jopa kor­keam­pi kuin kaik­kien kuol­lei­den, pai­not­tuen eri­tyi­ses­ti ikä­luok­kaan 80+. Sen sijaan vain n 15% kuol­leis­ta on alle 70v. Lei­jo­nan­osa ovat siis olleet sii­nä vai­hees­sa elä­mää jol­loin muu­ten­kin kuollaan.

        Jos minä oli­sin jul­kais­sut tuon tut­ki­muk­sen, vetäi­sin sen äkkiä pois ennen kuin peer review tekee sii­tä hak­kel­lus­ta, niin äly­tön se mene­tel­mä oli. Ris­ki­ryh­mil­lä ei vaan ole sama eli­niän odo­te kuin mitä WHOn kes­ki­ver­to­tau­lu­kot anta­vat ymmärtää.

        Ruot­sin datan perus­teel­la vain 5%:lla kuol­leis­ta ei ollut perus­sai­rauk­sia, ja vain 8% kävi edes tehol­la, eli vain 3% oli sel­lai­sia perus­sai­rai­ta joi­den eli­mis­tö voi­si kes­tää tehohoitoa. 

        Tes­taus­stra­te­gia on kau­nis aja­tus, mut­ta käy­tän­nös­sä kovin kal­lis­ta ja tur­haa sir­kus­hu­via kan­sal­le. Tes­tien tark­kuus on todel­la huo­no yksi­lö­ta­son pää­tök­siä aja­tel­len, eten­kin täs­sä vai­hees­sa epi­de­mi­aa. Vas­ta-aine­tes­tit Ruot­sis­sa, Tans­kas­sa ja Espan­jas­sa osoit­ta­vat, että oikeat tar­tun­ta­lu­vut ovat 8–80 ker­taa isom­mat kuin viral­li­set. Hel­sin­gis­sä se tar­koit­taa siis että on aina­kin 30 000 tes­tat­ta­vaa. Haluai­sin näh­dä kun joku kuvaa mene­tel­män ja bud­je­tin täl­lai­sen jou­kon löy­tä­mi­sek­si ja seuraamiseksi. 

        Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta on että, vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la, huo­mioi­den koro­na­kuo­le­mien koko­nais­mää­rään kak­si viik­ko ennen tes­tiä, Ruot­sin kuo­le­mat per tar­tun­ta on alta puo­let Tans­kan ja Ita­lian vastaavista.

      5. Kobe: Jos se oli­si tot­ta, niin koro­naan kuol­lei­den kes­ki-ikä oli­si alle 70.

        Ole­tat­ko täs­sä, että tau­tiin kuol­lei­den eli­niän odo­te on sama kuin syn­ty­vien eli­niän odote?

    2. Miten mää­rit­te­let aidos­ti ennen­ai­kai­sen kuo­le­man? Tilas­tol­li­ses­ti kuo­li­si muu­ten­kin x‑vuoden sisään?

      1. Jark­ko:
        Miten mää­rit­te­let aidos­ti ennen­ai­kai­sen kuo­le­man? Tilas­tol­li­ses­ti kuo­li­si muu­ten­kin x‑vuoden sisään?

        Jos minul­ta kysyit, niin suun­nil­leen niin, mut­ta pikem­min­kin kuu­kausia kuin vuo­sia. Ruot­sin datan perus­teel­la en usko että koro­na tulee juu­ri­kaan näky­mään koko­nais­kuo­le­mien mää­räs­sä. Täs­sä vai­hees­sa heil­lä on +9% kuo­le­mis­sa vuo­den alus­ta ryh­mäs­sä 80+ mut­ta ‑3% työi­käi­sis­sä. Ryh­mäs­sä 80+ 85% kuol­leis­ta oli­vat joko hoi­va­ko­deis­sa tai koti­hoi­don pii­ris­sä, eli sii­nä vai­hees­sa kun eivät enää pär­jää itsekseen.

    3. Ei pit­kä­ai­kais­sai­raus, kuten dia­be­tes tai ast­ma, ole useim­mis­sa tapauk­sis­sa mikään väli­tön kuo­le­man­tuo­mio, eikä nämä ihmi­set ole pää­osin menos­sa mul­lan alle vain muu­ta­man kk sisään

      Aja­tus että pit­kä­ai­kais­sai­rai­den hen­ges­tä ei oikeas­taan tar­vit­se välit­tää ja vaa­ral­li­suut­ta kan­nat­taa haa­ru­koi­da kat­so­mal­la vain perus­ter­vei­den kuo­le­mia, joh­taa pahas­ti har­haan. Pit­kä­ai­kais­sai­raus ei vält­tä­mät­tä häi­rit­se elä­mä juu­ri enem­pää kuin mitä lää­ki­tyk­sen otta­mi­nen tekee.

      Ja tuol­la mai­nit­tiin­kin että joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan jokai­nen kuo­le­man vie yli 10v jäl­jel­lä ole­vaa eli­ni­kää. Kuin­ka pal­jon sen pitäi­si sinun mie­les­tä­si vie­dä, että tau­tia voi pitää vaa­ral­li­se­na? Minus­ta 10v kes­ki­mää­rin on aika pal­jon. Tiet­ty se kes­ki­mää­rin leik­kaa n 2/3 kes­ki­mää­räi­ses­tä eläk­keel­lä­oloa­jas­ta pois, joten sel­vää sääs­töä joka kuolema.

      1. Sylt­ty:
        Ei pit­kä­ai­kais­sai­raus, kuten dia­be­tes tai ast­ma, ole useim­mis­sa tapauk­sis­sa mikään väli­tön kuo­le­man­tuo­mio, eikä nämä ihmi­set ole pää­osin menos­sa mul­lan alle vain muu­ta­man kk sisään

        Aja­tus että pit­kä­ai­kais­sai­rai­den­hen­ges­tä ei oikeas­taan tar­vit­se välit­tää ja vaa­ral­li­suut­ta kan­nat­taa haa­ru­koi­da kat­so­mal­la vain perus­ter­vei­den kuo­le­mia, joh­taa pahas­ti har­haan. Pit­kä­ai­kais­sai­raus ei vält­tä­mät­tä häi­rit­se elä­mä juu­ri enem­pää kuin mitä lää­ki­tyk­sen otta­mi­nen tekee. 

        Minä en aina­kaan sano­nut mitään sel­lais­ta, vaan sanoin että yhden kuol­lei­suus­lu­vun las­ke­mi­nen koko väes­töl­le ei ker­ro juu­ri­kaan mitään. Elä­män kuol­lei­suus on näil­lä tie­doil­la 100%, eikä kukaan sii­tä pani­koi. Ainoa hyö­ty las­kea koko väes­tö tau­ti­kuol­lei­suus on ver­ra­ta mai­den stra­te­giat kes­ke­nään, kos­ka se ker­too kuin­ka hyvin ris­ki­ryh­miä on onnis­tut­tu suojaamaan. 

        Sanoin että vain 3% kuol­leis­ta oli sel­lai­sia pit­kä­ai­kais­sai­rai­ta, joi­hin lää­kä­rien arvion mukaan kan­nat­ti edes kokeil­la teho­hoi­toa. 92% oli­vat siis mitä ilmei­sem­min sel­lai­sia jot­ka oli­vat mui­den sai­rauk­sien­sa puo­les­ta jo teke­mäs­sä kuolemaa. 

        Seg­men­toin­ti on elin­tär­ke­ää oikean stra­te­gian valit­se­mi­sek­si. Ruot­sis­sa on nyt kuol­lut 4000, jois­ta 8% on 320. Suo­men väes­tö­mää­räl­lä n 175. Suo­mes­sa on kuol­lut rei­lu 300, jos­ta 8% on 24, eli lock­down sääs­ti teo­rias­sa 150 elä­mää koro­na­kuo­le­mal­ta, jos nyt tau­ti häi­pyi­si tai onnis­tut­tai­siin teke­mään kirk­kaat maa­il­ma­nen­nä­tyk­set sekä rokot­teen kehi­tyk­ses­sä, tes­tauk­ses­sa, tuo­tan­nos­sa että jake­lus­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ei sääs­tä­nyt yhtään elä­mää koro­nal­ta. Sen sijaan kym­me­nien mil­jar­dien kus­tan­nuk­set ovat var­mo­ja, kuten myös kuo­le­mat mui­den hoi­ta­mat­to­mien tau­tien, mie­len­ter­vey­son­gel­mien sekä hyvin­voin­nin rahoi­tus­poh­jan pet­tä­mi­sen takia. Tur­ha paniik­ki tulee osoit­tau­tu­maan sel­väs­ti tap­pa­vam­mak­si kuin itse tauti.

        Sylt­ty:
        Ja tuol­la mai­nit­tiin­kin että joi­den­kin tut­ki­mus­ten mukaan jokai­nen kuo­le­man vie yli 10v jäl­jel­lä ole­vaa eli­ni­kää. Kuin­ka pal­jon sen pitäi­si sinun mie­les­tä­si vie­dä, että tau­tia voi pitää vaa­ral­li­se­na? Minus­ta 10v kes­ki­mää­rin on aika pal­jon. Tiet­ty se kes­ki­mää­rin leik­kaa n 2/3 kes­ki­mää­räi­ses­tä eläk­keel­lä­oloa­jas­ta pois, joten sel­vää sääs­töä joka kuolema. 

        Tuo tut­ki­mus on kyl­lä sel­lai­nen että ihmet­te­len ellei sitä pois­te­ta vähin äänin. Oikeam­mat luvut las­ke­taan kuu­kausis­sa, ei vuo­sis­sa, se näkyy koro­na­kuo­le­mien ikä­ja­kau­mas­sa, joka pai­not­tuu van­hem­piin kuin kuo­le­mat keskimäärin.

      2. Tuo kym­me­nen vuot­ta elin­vuo­sia mene­tet­ty koro­na­kuo­le­maa koh­den on kyl­lä tilas­tol­li­nen vale. Se on lasket5tu ikään kuin koro­na­kuo­le­ma oli­si iske­nyt sala­man tyavoin saty­unai­ses­ti hyvä- ja huo­no­kun­toi­siin. Esi­mer­kik­si 84-vuo­ti­aa­na kuol­lut nai­nen oli­si elä­nyt muu­toin 91-vuotiaaksi.
        Puo­let kuo­le­mis­ta on tapah­tu­nut hoi­va­ko­deis­sa, jois­sa vie­te­tään yleen­sä elä­män kak­si vii­meis­tä vuot­ta. Niin­pä on perus­tel­tua las­kea, että hoi­va­ko­deis­sa kuol­leet olsi­vat menet­tä­neet kes­ki­mää­rin yhden elin­vuo­den. Jos siis tämä puo­lis­ko menet­ti yhden elin­vuo­den, pitäi­si hoi­va­ko­tien ulko­puo­lel­la ole­vien menet­tää 19 elin­vuot­ta, jot­ta kes­kiar­vo oli­si 10. Myös hoi­va­ko­tien ulko­puo­lel­la tau­ti tapaaa enem­män huo­no- kuin hyväkuntoisia.

      3. Kobe:

        Seg­men­toin­ti on elin­tär­ke­ää oikean stra­te­gian valit­se­mi­sek­si. Ruot­sis­sa on nyt kuol­lut 4000, jois­ta 8% on320. Suo­men väes­tö­mää­räl­lä n 175. Suo­mes­sa on kuol­lut rei­lu 300, jos­ta 8% on 24, eli lock­down sääs­ti teo­rias­sa 150 elä­mää koro­na­kuo­le­mal­ta, jos nyt tau­ti häi­pyi­si tai onnis­tut­tai­siin teke­mään kirk­kaat maa­il­ma­nen­nä­tyk­set sekä rokot­teen kehi­tyk­ses­sä, tes­tauk­ses­sa, tuo­tan­nos­sa että jake­lus­sa. Muus­sa tapauk­ses­sa ei sääs­tä­nyt yhtään elä­mää koro­nal­ta. Sen sijaan kym­me­nien mil­jar­dien kus­tan­nuk­set ovat var­mo­ja, kuten myös kuo­le­mat mui­den hoi­ta­mat­to­mien tau­tien, mie­len­ter­vey­son­gel­mien sekä hyvin­voin­nin rahoi­tus­poh­jan pet­tä­mi­sen takia. Tur­ha paniik­ki tulee osoit­tau­tu­maan sel­väs­ti tap­pa­vam­mak­si kuin itse tauti.

        Hedel­mäl­li­sem­pää oli­si var­maan­kin ver­tail­la kus­tan­nuk­sia oikeas­ti eikä vain väit­tää, että suo­ma­lais­ten rajoi­tuk­set mak­sa­vat kym­me­niä mil­jar­de­ja enem­män kuin ruot­sa­lais­ten rajoi­tuk­set. Vii­mei­sin näke­mä­ni esti­maat­ti Ruot­sin talou­den supis­tu­mi­ses­ta on vuo­si­ta­sol­la 7% kiep­peil­lä ja Suo­men jotain 7–8%. Mis­tä ne kym­me­nien mil­jar­dien erot tuo­hon saadaan?

        Anek­doot­ti­na lisäi­sin, että tääl­lä Syr­jä­suo­mes­sa ter­veys­pal­ve­lut ovat pelan­neet var­sin hyvin. Ja parem­min kuin mitä tut­ta­vien (jois­ta osa töis­sä ter­veys­sek­to­ril­la) vies­tit Syr­jä­ruot­sis­ta anta­vat uskoa. Hoi­ta­mat­to­mia tau­te­ja lie­nee (jos anek­doot­tiin ja mutuun saa täs­sä sen ver­ran luot­taa) enem­män Ruot­sis­sa kuin Suomessa.

  38. Ongel­ma on sii­nä, että koro­na­tar­tun­nat ovat alu­eel­li­ses­ti epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­neet. Poi­mi­taan­ko sit­ten nämä vas­ta-aine­tes­tat­ta­vat samas­sa suh­tees­sa alu­eel­li­ses­ti kuin tar­tun­to­ja on havait­tu? Kun ei ole tie­toa miten satun­nais­poi­min­nat on teh­ty, niin tuon tulok­sen arvioin­ti on hankalaa.

  39. Her­pes on yksi niis­tä virus­tar­tun­nois­ta, jot­ka ovat eli­ni­käi­siä, kuten HIV, myy­rä­kuu­me ja monet muut.
    HS 5/25/2020 kir­joit­taa, että Alz­hei­mer ehkä syn­tyy kun immu­ni­tee­tin hei­ke­tes­sä Her­pes virus aktivoituu.
    Iskee pahas­ti van­hem­piin samoin kuin Coro­na. Siis Coro­na aiheut­taa pahan tau­din van­hem­mil­le heti, nuo­rem­mil­le myö­hem­min. Taas huo­no uutinen,

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ihmi­sen puo­lus­tusj­här­jes­tel­mä pys­tyy kui­tenkn kar­kot­ta­maan Coro­nan, toi­sin kuin Hivin tai Herpeksen.

        Ehkä virus kui­ten­kin jää pii­le­mään ja tekee paho­jaan myö­hem­min. On monia har­vi­nai­sia tau­te­je joi­ta epäil­lään virusperäisiksi.
        Eikö­kös hivis­sä­kin ole jotain lie­vem­piä alkuoi­rei­ta, ikään kuin paran­tui­si. Viruk­set voi­vat olla aika hyvin piilossakin.
        Anteek­si kun maa­lai­len piru­ja sei­näl­le. Toi­vot­ta­vas­ti kaik­ki on hyvin.

    1. Hmmm… täy­tyy ehkä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kiit­tää kaik­kia roko­te­fo­lio­hat­tu­ja — lisään­ty­neet tuh­ka­rok­koe­pi­de­miat herät­ti­vät minut poh­ti­maan, että tuh­ka­ro­kon sai­ras­ta­mi­nen on tain­nut aikoi­naan jää­dä väliin (kuu­le­ma ei miten­kään niin har­vi­nais­ta 60-luvun lopun ja 70-luvun puo­li­vä­lin välis­sä syn­ty­neil­le) — ja tämän seu­rauk­se­na kävin hake­mas­sa MPR-rokot­teen ihan pas­se­liin aikaan (2. roko­tus oli talvella…)

  40. Lisää häm­men­tä­viä uuti­sia koronasta:

    Smo­kers Hos­pi­ta­lized Less Often for COVID-19

    Few of tho­se hos­pi­ta­lized with the coro­na­vi­rus are smo­kers, and researc­hers are trying to unders­tand why, accor­ding to VICE.

    One hypot­he­sis is that nico­ti­ne, which has anti-inflam­ma­to­ry pro­per­ties, may inter­fe­re with the way that COVID-19 causes an over­reac­tion of the immu­ne system.

    French scien­tists to test theo­ry that nico­ti­ne com­bats COVID-19

    PARIS (Reu­ters) — French researc­hers are pre­pa­ring to launch a human trial to test their hypot­he­sis that nico­ti­ne can help the body com­bat the COVID-19 infection.

    The trial will invol­ve groups of healthca­re wor­kers and patients wea­ring nico­ti­ne patc­hes and other groups wea­ring place­bo patc­hes. Then they will be tes­ted to see if the­re is a dif­fe­rence in how their bodies res­pond to the virus.

    The trial is a fol­low-up to a French stu­dy, publis­hed this month, of public health data which appea­red to show that people who smo­ke are 80% less like­ly to catch COVID-19 than non-smo­kers of the same age and sex.

    The scien­tists hypot­he­si­sed in their stu­dy that nico­ti­ne, which is con­tai­ned in ciga­ret­tes, could influence whet­her or not the coro­na­vi­rus molecu­les are able to attach them­sel­ves to recep­tors in the body. 

    A nico­ti­nic hypot­he­sis for Covid-19 with pre­ven­ti­ve and the­ra­peu­tic implications

    Nico­ti­ne may be sug­ges­ted as a poten­tial pre­ven­ti­ve agent against Covid-19 infec­tion. Both the epidemiological/clinical evi­dence and the in silico fin­dings may sug­gest that Covid-19 infec­tion is a nAChR disea­se that could be pre­ven­ted and may be cont­rol­led by nico­ti­ne. Nico­ti­ne would then ste­rical­ly or allos­te­rical­ly com­pe­te with the SARS-CoV‑2 bin­ding to the nAChR. This legi­ti­ma­tes the use of nico­ti­ne as a pro­tec­ti­ve agent against SARS-CoV‑2 infec­tion and the sub­sequent deficits it causes in the CNS. Thus, in order to pre­vent the infec­tion and the ret­ro-pro­pa­ga­tion of the virus through the CNS, we plan a the­ra­peu­tic assay against Covid-19 with nico­ti­ne (and other nico­ti­nic agents) patc­hes or other deli­ve­ry met­hods (like sniffing/chewing) in hos­pi­ta­lized patients and in the gene­ral population

    Meil­lä täl­lai­sia kokei­lu­ja ei var­maan­kaan näh­dä — ja vaik­ka hoi­to osoit­tau­tui­si muu­al­la toi­mi­vak­si, niin tus­kin­pa sil­le herui­si edes rajoi­tet­tua kokei­lu­lu­paa. Suo­mea kun koi­te­taan fanaat­ti­sel­la innol­la ajaa “niko­tii­ni­va­paak­si” maak­si — niko­tii­ni kun on niin kau­hia huu­me, ettei nuus­kaa, säh­kö­tu­pak­kaa tai mitään muu­ta­kaan voi sal­lia vaik­ka ne vähen­täi­si­vät­kin tupa­kan polt­ta­mi­sen haittoja.

    No, sinän­sä vis­siin hyvä, että MPR-roko­tuk­sen otta­mi­sen lisäk­si on täs­sä tul­lut jo muu­ta­ma vuo­si käy­tet­tyä niko­tii­ni­suih­ket­ta “brain boos­te­ri­na”

  41. Hiu­kan nume­roi­ta läpi­se­lat­tua on minus­ta aiheel­lis­ta nos­taa esil­le sel­lai­sen huo­mion että worl­do­me­te­rin data on sur­kea. Useat media­ta­lot suo­mes­sa ja maa­il­mas­sa hyö­dyn­tä­vät sen esit­tä­mät tie­dot uuti­sis­sa ja muis­sa mut­ta laa­tu on heikko. 

    Tein hiu­kan las­kel­mat ja tote­sin että esim. ruot­sin osal­ta päi­vit­täi­set kuo­le­mat heit­tä­vät val­ta­vas­ti ruot­sin viral­li­siin lukui­hin. Maa­lis­kuu ylit­tää ruot­sin omat luku 18%. Koko­nais­kuol­lei­suus­lu­ku on toki oikea, ilmei­ses­ti se on tupla­var­mis­tet­tu. Kui­ten­kin tätä päi­vit­täis­kuol­lei­suus­lu­kua käy­tet­tiin hil­jat­tain mones­sa uuti­sis­sa ruot­sin stra­te­gian kyseenalaistamisessa.

    Kai­voin enem­män maa­koh­tais­ta dataa ja vas­taan tuli mui­ta­kin yllä­tyk­siä. Esi­mer­kik­si käy taas ruot­si jos­sa todis­tet­ta­vas­ti jou­lu­kuus­sa 1993 tam­mi­kuus­sa 1996 ja tam­mi­kuus­sa 2000 oli suu­rem­mat kuol­lei­suus­pii­kit väes­töön suh­teu­tet­tu­na kuin tämän vuo­den huh­ti­kuus­sa. Ei yhteis­kun­ta sil­loin jär­kyt­ty­nyt suun­taan tai toi­seen, pysyi auki ja elä­mä jatkui.
    * https://medium.com/@emanuelkarlsten/more-swedes-died-in-one-month-1993-and-2000-compared-to-april-2020-why-25b762d03a1f

    Kes­kus­te­luis­sa on myös mones­ti mie­tit­ty miten vaa­ral­li­ses­ta tau­dis­ta on kyse. Sitä on muun muas­sa ver­rat­tu Espan­jan tau­tiin. Täs­sä­kin olen erit­täin epäi­le­väi­nen, vuo­si­na 1918–1920 kuo­li 3–6 pro­sent­tia maa­pal­lon väes­tös­tä Espan­jan tau­tiin. Covid-19 tau­ti ei voi yltää sii­hen lukuun sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä että ris­ki­ryh­mis­sä ei löy­dy niin pal­jon väkeä että sel­lai­siin lukui­hin voi­si pääs­tä. Las­ke­mal­la kuol­lei­suus­pro­sen­tit ikä­luo­kit­tain vas­taan maa­il­mas­sa elä­viä ihmi­siä jaet­tu­na samoi­hin ikä­ryh­miin pää­se tulee sii­hen tulok­seen että ehdot­to­mas­ti kor­kein kuol­lei­suus mitä Covid-19 nyky­tie­don valos­sa voi maa­il­man­la­jui­ses­ti aiheut­taa on 1,13% maa­il­man­väes­tös­tä. Tämä­kin luku täy­tyy olla ylä­kant­tiin kos­ka 100% tart­tu­vuus ei tie­tääk­se­ni ole edes teo­rias­sa mahdollista.

    Epäi­len vah­vas­ti län­si­mai­den yli­rea­goin­tia, kos­ka lock dow­nit ei ollen­kaan ole ongel­mat­to­mia. Vaan yhte­nä esi­merk­ki­nä niin Unicef on anta­nut vaka­van varoi­tuk­sen lisä­kuol­lei­suu­des­ta 1–5 vuo­tiais­sa. https://www.unicef.org/press-releases/covid-19-devastates-already-fragile-health-systems-over-6000-additional-children

    Nyt HS on jul­kais­sut uuti­sen worl­do­me­ter­sin epä­luo­tet­ta­vuu­des­ta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006521601.html. Jopa arvos­tet­tu John Hop­kins on käyt­tä­nyt vir­heel­lis­tä dataa.

    1. Wor­do­me­te­rin päi­vit­täi­set luvut poik­kea­vat Suo­men ja Ruot­sin viral­li­sis­ta luvuis­ta, kos­ka se kir­jaa tes­ti­tu­lok­set ja kuo­le­mat sil­le päi­väl­le, jol­le ne ilmoi­te­taan ja Suo­mi ja Ruot­si sil­le päi­väl­le, jol­loin tes­ti on otet­tu. Suo­mi esi­mer­kik­si kor­jaa päi­vit­täi­siä tie­to­ja takau­tu­vas­ti, kun tes­ti­tu­lok­sia aiem­mil­ta päi­vil­tä val­mis­tuu. Lisäk­si sivus­to ilmoit­taa tark­ko­ja tie­to­ja sel­lai­sis­ta mais­ta kuin Kii­na ja Venä­jä, jos­sa päi­vän luvut pää­te­tään poliit­ti­ses­ti. Tie­do­ty tes­tat­tu­jen mää­ris­tä ovat ihan puu­ta hei­nää, kos­ka tes­teik­si kat­so­taan myös seu­lon­ta­mie­les­sä teh­dyt vas­ta-aine­tes­tit. Yhdys­val­ty­ain kuol­lei­den mää­ris­sä on ollut vii­me päi­vi­nä jotain häik­kä, samoin Espan­jas­sa, jos­sa kuol­lei­den mää­rä yhtäk­kiä las­ki merkittävästi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Wor­do­me­te­rin päi­vit­täi­set luvut poik­kea­vat Suo­men ja Ruot­sin viral­li­sis­ta luvuis­ta, kos­ka se kir­jaa tes­ti­tu­lok­set ja kuo­le­mat sil­le päi­väl­le, jol­le ne ilmoi­te­taan ja Suo­mi ja Ruot­si sil­le päi­väl­le, jol­loin tes­ti on otet­tu. Suo­mi esi­mer­kik­si kor­jaa päi­vit­täi­siä tie­to­ja takau­tu­vas­ti, kun tes­ti­tu­lok­sia aiem­mil­ta päi­vil­tä val­mis­tuu. Lisäk­si sivus­to ilmoit­taa tark­ko­ja tie­to­ja sel­lai­sis­ta mais­ta kuin Kii­na ja Venä­jä, jos­sa päi­vän luvut pää­te­tään poliit­ti­ses­ti. Tie­do­ty tes­tat­tu­jen mää­ris­tä ovat ihan puu­ta hei­nää, kos­ka tes­teik­si kat­so­taan myös seu­lon­ta­mie­les­sä teh­dyt vas­ta-aine­tes­tit. Yhdys­val­ty­ain kuol­lei­den mää­ris­sä on ollut vii­me päi­vi­nä jotain häik­kä, samoin Espan­jas­sa, jos­sa kuol­lei­den mää­rä yhtäk­kiä las­ki merkittävästi.

        Pitää tie­ten­kin osa­ta lukea tätä­kin tie­to­läh­det­tä. Sen paras puo­li on, että se antaa lin­kin a.o. tie­don alku­pe­rään. Pal­jas­taa maa­koh­tai­sia mah­dot­to­muuk­sia ja siten antaa kuvan eri­näis­ten mai­den hal­lin­nos­ta. Esim. Val­ko-Venä­jän tar­tun­ta­lu­vut ovat vii­vot­ti­mel­la vetäis­ty­jä. — Itse kat­se­len kiin­nos­ta­vien mai­den ja osa­val­tio­den luku­ja otta­mal­la sil­mä­mää­räi­nen vii­kon tasoi­tuk­sen. … Ruot­sin tilan­ne näyt­tää edel­leen yllät­tä­vän pahalta.

      2. Tapio: Ruot­sin tilan­ne näyt­tää edel­leen yllät­tä­vän pahalta.

        Ruot­sin tilan­tees­ta par­haan kuvan saa luul­ta­vas­ti FOH­Min viik­ko­ra­por­teis­ta. 25.5 jul­kais­tus­ta vii­kon 20 lop­puun ulot­tu­vas­ta rapor­tis­ta käy sel­keäs­ti ilmi ettei tilan­ne ole ollut aina­kaan sil­loin vie­lä Ruot­sis­sa ohi, var­mis­tet­tu­jen tapaus­ten mää­rä kas­voi vie­lä aina­kin kol­mas­osas­sa lää­neis­tä, muka­na Västra Göta­land (17% väes­tös­tä) ja Skå­ne (13% väes­tös­tä). Tämän perus­teel­la on syy­tä odot­taa täs­sä ensim­mäi­ses­sä aal­los­sa vie­lä vähin­tään yhtä val­ta­kun­nal­lis­ta pai­kal­lis­ta mak­si­mia a) sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den, b) teho­hoi­toon jou­tu­nei­den ja c) kuol­lei­den määrissä.

        Eli jos YLE koh­ta uuti­soi että Ruot­sis­sa myön­tei­nen kehi­tys on kat­ken­nut ja tar­tun­to­jen mää­rä kas­vaa jäl­leen, kan­nat­taa käy­dä FOH­Min sivuil­la kat­so­mas­sa mis­tä oikeas­ti on kyse.

        Rapor­tin käp­py­röis­tä käy muu­ten ilmi että epi­de­mian alu­eel­li­ses­sa por­ras­ta­mi­ses­sa Ruot­sis­sa on onnis­tut­tu lois­ta­vas­ti. Edel­leen voi­mas­sa ole­vat mat­kus­tus­suo­si­tuk­set ovat hyvin ymmär­ret­tä­viä, tilan­ne oli­si ollut kriit­ti­nen ilman alu­eel­li­sen por­ras­tuk­sen mah­dol­lis­ta­mia val­ta­kun­nal­li­sia tehohoitopaikkareservejä.

      3. Kyl­lä, epä­luo­tet­ta­vaa lähde. 

        Sil­ti media­ta­lot näyt­tä­vät sen vie­lä käyt­tä­vän, ylen puo­li yhdek­sän uuti­ses­sa ker­rot­tiin äsken että ruot­sis­sa on kulu­van vii­kon aika­na kuol­lut 358 ihmis­tä Coro­na-viruk­seen mikä on monin­ker­tai­nen mää­rä todel­li­seen ruot­sin viral­li­seen lukuun ver­rat­tu­na. Huo­les­tut­ta­vaa että noin vää­rin uuti­soi­daan. Eikä yle ole ainoa vir­heel­li­sen tie­don levittäjä.

      4. MF:
        Kyl­lä, epä­luo­tet­ta­vaa lähde. 

        Sil­ti media­ta­lot näyt­tä­vät sen vie­lä käyt­tä­vän, ylen puo­li yhdek­sän uuti­ses­sa ker­rot­tiin äsken että ruot­sis­sa on kulu­van vii­kon aika­na kuol­lut 358 ihmis­tä Coro­na-viruk­seen mikä on monin­ker­tai­nen mää­rä todel­li­seen ruot­sin viral­li­seen lukuun ver­rat­tu­na. Huo­les­tut­ta­vaa että noin vää­rin uuti­soi­daan. Eikä yle ole ainoa vir­heel­li­sen tie­don levittäjä.

        Worl­do­me­ter antaa Ruot­sin koh­dal­ta läh­teek­si FOHM:n päi­vä­ra­por­tit. Oli­si­ko niis­sä­kin sit­ten vir­heel­li­syyk­siä, jot­ka sii­vo­taan pois viikkoraporteissa. 

        Samaa miel­tä sii­nä, että Worl­do­me­ter on epä­luo­tet­ta­va, jos halu­aa sen lukui­hin tukeu­tua sokeas­ti. Pitää kat­soa myös luku­jen läh­det­tä ja a.o. maan viran­omais­toi­min­nan ja tilas­toin­nin tasoa.

    2. MF:
      Kai­voin enem­män maa­koh­tais­ta dataa ja vas­taan tuli mui­ta­kin yllä­tyk­siä. Esi­mer­kik­si käy taas ruot­si jos­sa todis­tet­ta­vas­ti jou­lu­kuus­sa 1993 tam­mi­kuus­sa 1996 ja tam­mi­kuus­sa 2000 oli suu­rem­mat kuol­lei­suus­pii­kit väes­töön suh­teu­tet­tu­na kuin tämän vuo­den huh­ti­kuus­sa. Ei yhteis­kun­ta sil­loin jär­kyt­ty­nyt suun­taan tai toi­seen, pysyi auki ja elä­mä jatkui.

      Tuk­hol­mas­sa oli pahim­mil­laan teho-osas­tol­la 229 ihmis­tä. Nor­maa­lio­lois­sa Tuk­hol­man teho­hoi­to­ka­pa­si­tet­ti on 90 paik­kaa. Ehkä oli syy­tä vähän järkyttyä.

      1. JY: Tuk­hol­mas­sa oli pahim­mil­laan teho-osas­tol­la 229 ihmis­tä. Nor­maa­lio­lois­sa Tuk­hol­man teho­hoi­to­ka­pa­si­tet­ti on 90 paik­kaa. Ehkä oli syy­tä vähän järkyttyä.

        On iso ero vähäi­sel­lä varau­tu­mis­toi­mil­la ja yhteis­kun­nan mel­kein täy­del­li­nen alasajo.

  42. Hei, äkki­pää­tä tode­ten: Espan­jas­sa on täl­lä vii­kol­la muu­tet­tu tilas­toin­tia, kos­ka siel­lä on ollut niis­sä kohi­naa, mones­ta syys­tä, mm. kuol­lei­ta oli tilas­toi­tu kah­teen ker­taan. Täl­lä vii­kol­la on sit­ten ilmoi­tet­tu vain vii­kon tapah­tu­ma­mää­rä — jota ei voi ver­ra­ta aikai­sem­paan; ja sik­si siel­lä koko his­to­ri­aa tilas­toi­daan uudes­taan. Jos oikein luen, koko vii­kon kuol­lei­den mää­rä on n.39.

    Mut­ta “mie­len­kiin­toi­nen” uusi tänään jul­kais­tu tie­to on, että uusis­ta tar­tun­nois­ta “vain” 11 % tar­tun­nan saa­neis­ta on koke­nut oirei­ta, eli näyt­täi­si viruk­sen lie­ven­ty­neen. (Läh­de La Van­guar­dia lehti.)

  43. Espan­jan ter­veys­mi­nis­te­riön 29.5 jul­kais­tun rapor­tin mukaan ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöis­tä 21% eli 51482 on saa­nut posi­tii­vi­sen (virus-?) tes­ti­tu­lok­sen. Näis­tä vain 2% eli 1062 on saa­nut tar­tun­nan 11–28.5 väli­se­nä aika­na. Läh­teet: El Pais English, La Van­guar­dia.

    Jäl­leen sama hah­mo joka on tois­tu­nut aiem­min: tar­tun­to­jen mää­rä las­kee vaik­kei lau­ma­suo­jan pitäi­si olla lähel­lä­kään. Lau­ma­suo­ja yli­pää­tään on vähän has­su käsi­te ter­vey­den­huol­to­sek­to­ril­la, virus­kuor­maa kun luu­li­si riit­tä­vän koko hen­ki­lös­tön sairastuttamiseen.

    1. spot­tu:
      Jäl­leen sama hah­mo joka on tois­tu­nut aiem­min: tar­tun­to­jen mää­rä las­kee vaik­kei lau­ma­suo­jan pitäi­si olla lähel­lä­kään. Lau­ma­suo­ja yli­pää­tään on vähän has­su käsi­te ter­vey­den­huol­to­sek­to­ril­la, virus­kuor­maa kun luu­li­si riit­tä­vän koko hen­ki­lös­tön sairastuttamiseen. 

      Täy­tyy­kö tämä lukea niin, ettei suo­jau­tu­mi­nen, eris­tä­mi­nen ja tukah­dut­ta­mi­nen vain mah­du sinun ymmär­ryk­seen? Ihan kuin virus leviäi­si kuin jokin mate­maat­ti­nen lause, joka on muut­tu­ma­ton ja johon ei voi kukaan vaikuttaa?

      Muis­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set, jos todel­li­suus ja mal­lit eivät sovi yhteen niin tie­ten­kin todel­li­suus on väärässä.

  44. Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen toi­sen vai­heen raport­ti on jul­kais­tu. Vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la tau­din sai­ras­ta­nei­den mää­rä ei ole juu­ri kas­va­nut, nyt 5,2% kun ensim­mäi­ses­sä vai­hees­sa luke­ma oli 5,0%. Rajoi­tuk­sien pur­ka­mi­sel­la ei näy­tä aina­kaan vie­lä olleen mer­kit­tä­vää vaikutusta.

    Vas­ta-ainei­ta kan­ta­vien ikä­ja­kau­ma on entis­tä ufom­pi, nyt vas­ta-ainei­ta on suh­tees­sa eni­ten ikä­ryh­mäl­lä >=90v. Ylei­ses­ti ottaen vas­ta-ainei­ta kan­ta­vien osuus kas­vaa iän funk­tio­na ikä­ryh­mään 70–74 asti.

    Vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la noin 1/3 infek­tiois­ta näyt­täi­si ole­van oireet­to­mia. 20% posi­tii­vi­sen PCR-tes­ti­tu­lok­sen saa­neis­ta ei ollut kehit­tä­nyt vas­ta-ainei­ta (vie­lä) 14 vuorokaudessa.

  45. Vas­ta-aine­tes­tit eivät tai­da COVID-19:n tapauk­ses­sa ker­toa juu­ri mitään sai­ras­ta­nei­den mää­räs­tä / laumaimmuniteetista?

    Suu­rin osa tor­juu koro­nan ilman vasta-aineita

    Brit­ti­tut­ki­joi­den mukaan suu­rim­mal­le osal­le koro­na­vi­ruk­sen sai­ras­ta­neis­ta ei vält­tä­mät­tä muo­dos­tu tes­teis­sä havait­ta­via vasta-aineita.

    Uni­ver­si­ty Col­le­ge Lon­don ‑yli­opis­ton pro­fes­so­ri Gus Dalgleish huo­maut­taa, että suu­rin osa ihmi­sis­tä tor­juu SARS-CoV‑2:n nopeas­ti jo T‑solujen avul­la. Taval­li­nen immuu­ni­vas­te suo­jaa myös influens­sal­ta ja muil­ta koronavirustyypeiltä.

    Vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la esi­mer­kik­si Englan­nin alu­eel­la 8,5 pro­sent­tia väes­tös­tä oli­si sai­ras­ta­nut uuden koro­na­vi­ruk­sen. Sai­ras­tu­nei­den todel­li­nen osuus on Siko­ran mukaan huo­mat­ta­vas­ti suurempi.

    – Infek­tion saa­neis­ta vain alle kym­me­nel­lä pro­sen­til­la on vas­ta-ainei­ta, Karol Siko­ra arvioi.

  46. Nyt on jul­kais­tu Espan­jan vas­ta-aine­tut­ki­muk­sen kol­mas ja vii­mei­nen vai­he. Edel­leen vas­ta-ainei­ta on var­sin har­val­la, mut­ta nyt on tilas­toi­tu myös vas­ta-ainei­den katoa­mis­ta tut­ki­muk­sen aika­na: 7,1% kol­mes­sa ja 14,4% kuu­des­sa viikossa.

    Ker­taal­leen havai­tut vas­ta-aineet ovat kadon­neet kuu­den vii­kon aika­na perä­ti 20,3% niis­tä joil­la (mah­dol­li­nen) tau­ti on ollut oiree­ton. Vas­ta-aineet näyt­tä­vät kadon­neen kuu­des­sa vii­kos­sa vain 2,7%:lta niil­tä joil­la on vah­vis­tet­tu posi­tii­vi­nen PCR-testitulos.

    Vas­ta-ainei­ta ilmei­ses­ti muo­dos­tuu koko ajan lisää kom­pen­soi­maan nii­den häviä­mi­sen, kos­ka­pa vas­ta-ainei­ta kan­ta­vien osuus on pysy­nyt jok­seen­kin vakiona.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.