Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä

Hal­li­tuk­sen poli­tiik­ka koro­nas­sa on ihan hyvä. Täl­lä blo­gil­la ja twit­ter­ti­lil­lä­ni olen esittänyt

  • Ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa ei pidä teh­dä, kos­ka liik­ku­mat­to­muus tap­paa var­mas­ti. Toteu­tui toi­sin kuin useim­mis­sa muis­sa rajoi­tus­ten tiel­le läh­te­neis­sä maissa.
  • Vie­rai­lut van­hain­ko­tei­hin pitää kiel­tää, niin epäin­hi­mil­lis­tä kuin tämä onkin. Toteu­tu­nut[1]
  • Perus­kou­lut pitää ava­ta Vapun jäl­keen. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 14.5.
  • Kor­kea­kou­lu­jen tuli­si voi­da jär­jes­tää pää­sy­ko­keet. Ilmei­ses­ti ei toteu­du.
  • Ruo­ka­ra­vin­to­lat voi­si­vat ava­ta oven­sa, jos ravin­to­las­sa on pöy­tiin tar­joi­lu, ehkä vähän har­ven­ne­tuil­la pöy­tä­jär­jes­te­lyil­lä. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 1.6.
  • Viro­lais­ten raken­nus­mies­ten pitäi­si saa­da käy­dä koto­naan. Toteu­tuu 14.5.
  • Ote­taan käyt­töön ete­lä­ko­rea­lai­nen kon­tak­tien jäl­ji­tys­oh­jel­ma. Toteu­tuu vah­vas­ti vesi­tet­ty­nä ja siten hyvin ali­te­hoi­se­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan hyvin pitkään.
  • Nuor­ten kokoon­tu­mi­sen tuli­si suh­tau­tua lie­vem­min. Ei toteu­du
  • Ris­ki­ryh­mien eris­tys­tä tulee tiu­ken­taa ja teh­dä tämä myös mah­dol­li­sek­si niin, että yksi­näi­set van­huk­set saa­vat ostok­set kotio­vel­leen. Toteu­tuu Helsingissä.
  • Kir­jas­to­jen lai­naus­toi­min­ta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos pää­tös­tä lukee niin kuin se on kir­joi­tet­tu, lai­naa­jia ei kui­ten­kaan saa pääs­tää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaa­ti­nee täsmennystä.)

[1] Tosin olen alka­nut epäil­lä tämän inhi­mil­li­syyt­tä. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että enem­mis­tö hoi­vo­ko­deis­sa nyt ole­vis­ta van­huk­sis­ta ei saa kos­ket­taa omai­si­aan enää ennen kuolemaansa.

85 vastausta artikkeliin “Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä”

  1. Hal­li­tus valit­si lau­ma­suo­ja­stra­te­gian. Tämän pää­tök­sen teke­mi­seen meni kak­si kuu­kaut­ta aika kal­liil­la hin­nal­la. Hete­mäen työ­ryh­män rapor­tin perus­teel­la mui­ta vaih­toeh­to­ja ei edes poh­dit­tu, joten kah­den kuu­kau­den ajal­la (á 1,2 mil­jar­dia /vko) ei edes vai­vau­dut­tu poh­ti­maan mui­ta vaih­toeh­to­ja: Yhte­nä vaih­toeh­to­na oli­si ollut R:n pitä­mi­nen alle 1:n muun muas­sa ete­lä­ko­rea­lai­sel­la kon­tak­tien jäl­ji­tyk­sel­lä. Jos­tain syys­tä tätä ei halu­ta tehdä.

    1. Yhte­nä vaih­toeh­to­na oli­si ollut R:n pitä­mi­nen alle 1:n muun muas­sa ete­lä­ko­rea­lai­sel­la kon­tak­tien jäl­ji­tyk­sel­lä. Jos­tain syys­tä tätä ei halu­ta tehdä.

      Tämä vaih­toeh­to on hylät­ty Suo­mes­sa yksi­mie­li­ses­ti vesit­tä­mäl­lä se tehot­to­mak­si. Jäl­ji­tys on vapaa­eh­toi­nen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suh­teis­sa koh­taa­mi­nen on tapah­tu­nut. Molem­mat tar­koit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pie­nel­lä teholla.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä vaih­toeh­to on hylät­ty Suo­mes­sa yksi­mie­li­ses­ti vesit­tä­mäl­lä se tehot­to­mak­si. Jäl­ji­tys on vapaa­eh­toi­nen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suh­teis­sa koh­taa­mi­nen on tapah­tu­nut. Molem­mat tar­koit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pie­nel­lä teholla.

        Mik­si tämä pää­tös on teh­ty näin? Nyt­hän tar­tun­ta­mää­rät ovat vie­lä niin pie­net, että tar­tun­ta­ket­jut oli­si mah­dol­lis­ta suh­teel­li­sen vähäl­lä vai­val­la kat­kais­ta. Ilmei­ses­ti myös täl­lä het­kel­lä val­tao­sa uusis­ta tar­tun­nois­ta on vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa ja raken­nus­mies­ten jou­kos­sa jot­ka elä­vät muus­ta yhteis­kun­nas­ta eril­lään eivät­kä näin levi­tä vii­rus­ta niin hel­pos­ti oman yhtei­sön­sä ulko­puo­lel­le. Kun rajoi­tuk­sia pois­te­taan, niin jäl­ji­tyk­sen mer­ki­tys on hyvin kor­kea, jot­ta epi­de­mia ei läh­de hal­lit­se­mat­to­mas­ti ete­ne­mään. Jos epi­de­mia nyt hyvän alun jäl­keen räjäh­tää käsiin, niin sil­loin sai­raan­hoi­to­jär­jes­tel­mää suo­ja­tek­sem­me jou­dum­me lait­ta­maan maan uudel­leen karan­tee­niin, samaan aikaan kun muu­al­la Euroo­pas­sa ollaan jo pit­kään elet­ty lähes normaalielämää.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä vaih­toeh­to on hylät­ty Suo­mes­sa yksi­mie­li­ses­ti vesit­tä­mäl­lä se tehottomaksi. 

        Mut­ta mik­si? Useat maat ovat pys­ty­neet pai­na­maan tar­tun­nat käy­tän­nös­sä nol­laan. Mut­ta meil­lä ollaan yksi­mie­li­ses­ti sitä miel­tä ettei se onnis­tu. Kummallista.

        Esim. Uudes­sa-See­lan­nis­sa talou­den avaa­mi­nen tar­koit­taa myös kysyn­nän palaa­mis­ta, kos­ka ihmi­set uskal­ta­vat men­nä kulut­ta­maan. Meil­lä tähän ei pääs­tä moneen kuu­kau­teen, mak­saa­ko tämä meil­le 2 mrd / kk?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä vaih­toeh­to on hylät­ty Suo­mes­sa yksi­mie­li­ses­ti vesit­tä­mäl­lä se tehot­to­mak­si. Jäl­ji­tys on vapaa­eh­toi­nen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suh­teis­sa koh­taa­mi­nen on tapah­tu­nut. Molem­mat tar­koit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pie­nel­lä teholla.

        Kuin­ka sii­hen saat­toi kulua aikaa kak­si kuu­kaut­ta, että pää­dyt­tiin tähän? Suo­mi oli­si voi­nut päät­tää jo kak­si kuu­kaut­ta sit­ten, että ainoat rajoi­tuk­set on 50 hen­gen ylei­sö­ta­pah­tu­mat ja vie­rai­lut hoi­to­lai­tok­siin, ja sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den mää­rä oli­si lopul­ta sama.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä vaih­toeh­to on hylät­ty Suo­mes­sa yksi­mie­li­ses­ti vesit­tä­mäl­lä se tehot­to­mak­si. Jäl­ji­tys on vapaa­eh­toi­nen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suh­teis­sa koh­taa­mi­nen on tapah­tu­nut. Molem­mat tar­koit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pie­nel­lä teholla.

        Oli­ko täs­sä kyse siis kännykkäapplikaatiosta?

        Eli tavan­omai­nen kon­tak­tien jäl­ji­tys ja tar­tun­ta­ket­ju­jen kat­kai­su ihmis­työn ja puhe­lin­soit­to­jen kaut­ta tulee jatkumaan?

    2. Minua häi­rit­see kes­kus­te­lus­sa se, että esim. Hete­mäen raport­ti näyt­tää eri­lai­sia graa­fe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei vies­ti­nyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyri­tään. Täl­löin on täy­sin mah­do­ton teh­dä arvioi­ta nois­ta graa­feis­ta tai tavoitteista.

      Yli­pää­tään puhu­taan yleis­ta­sol­la (“käy­te­tään usei­ta eri kei­no­ja”) ker­to­mat­ta pain­opis­tei­tä. On täy­sin eri asia panos­te­taan­ko jäl­ji­tyk­seen pal­jon ja yri­te­tään pitää R pie­ne­nä vai vali­taan­ko lin­jak­si, että men­nään ter­vey­den­huol­lon kes­to­ky­vyn kipu­ra­jal­la. Tähän jäl­ki­mäi­seen viit­ta­si tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa minis­te­rin kom­ment­ti, että teho­hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­vyyt­tä­kin tark­kail­laan. Molem­mat ääri­päät mah­tu­vat “jäl­ji­tä-tes­taa-eris­tä-hoi­da” stra­te­gian sisälle.

      Perin­tei­ses­ti polii­ti­kot eivät halua aset­taa tiuk­kaa mit­ta­ria, kos­ka muu­ten voi­daan jäl­ki­kä­teen kri­ti­soi­da onnis­tu­mis­ta tai onnis­tu­mat­to­muut­ta. Nyt jää epä­sel­väk­si lopul­li­nen tavoi­te ja esim. mitä graa­fia Hete­mäen rapor­tis­ta tavoi­tel­laan. Tämä joh­taa vain eri­lai­siin käsityksiin/arvauksiin ja pola­ri­soi kes­kus­te­lua, kun eri tul­kin­toi­hin nojaa­vat ovat kukin mie­les­tään oikeas­sa. Tie­do­tuk­sel­li­ses­ti täs­tä ei saa täy­siä pis­tei­tä millään.

      1. Tämä on häi­rin­nyt minua hal­li­tuk­sen lin­jas­sa jo useam­man vii­kon. Kom­mu­ni­koi­daan toi­mia, mut­ta ei toi­mien tavoit­tei­ta. Jos tavoit­teet oli­si­vat sel­kei­tä, oli­si myös toi­mien oikeaop­pi­nen toteu­tus hel­pom­paa. Täl­löin yksit­täi­set kou­lut, sai­raa­lat, viras­tot, yri­tyk­set ja hen­ki­löt kyke­ne­vät ajat­te­le­maan omil­la aivoil­laan ja sovel­ta­maan annet­tu­ja ohjei­ta tavoit­tei­den valos­sa. Herät­tää­kö int­ti-mei­nin­ki mitään tuntemuksia?

        Olen rapor­tis­ta rivien välis­tä luke­vi­na­ni, että aina­kaan sitä R=1.2 mal­lia ei suo­si­tel­la. Ilmei­ses­ti se tavoi­tel­tu mal­li on siis jotain R=1.6 ja R=1.8 välil­lä. Noil­le mal­lil­le muu­ten ennus­tet­tiin tar­tun­ta­hui­pus­sa 200–300 teho­hoi­to­pai­kan tar­vet­ta. Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa on noin 500 tehol­la koro­nan vuok­si. Väes­töön suh­teu­tet­tu­na siis hyvin saman­lai­sia luku­ja. Voi olla, että hal­li­tus ei halua jul­kais­ta sel­kei­tä tavoit­tei­ta vaan aikoo seu­ra­ta kan­san reak­tio­ta kun tar­tun­to­jen mää­rät kas­va­vat. Jos kan­sa ei tyk­kää niin sit­ten vede­tään jarrusta.

      2. Ilmei­ses­ti se tavoi­tel­tu mal­li on siis jotain R=1.6 ja R=1.8 välil­lä. Noil­le mal­lil­le muu­ten ennus­tet­tiin tar­tun­ta­hui­pus­sa 200–300 teho­hoi­to­pai­kan tarvetta. 

        Minua häi­rit­see, että tavoi­tet­ta ei halu­ta (uskal­le­ta?) ker­toa. Tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa minis­te­ri tote­si, että teho­hoi­to­paik­ko­jen mää­rän riit­tä­vyyt­tä­kin tul­laan seu­raa­maan. Täs­tä voi kään­täen arvioi­da että R pääs­tet­tä­nee jon­ne­kin tuon­ne 1.7 nur­kil­le, jos­sa paik­ko­jen lop­pu­mi­nen voi tul­le kysee­seen. Eli stra­te­gia oli­si “aje­taan ter­vey­den­huol­to tap­piin” eikä se mai­nos­tet­tu “tes­taa-jäl­ji­tä-eris­tä-hoi­da”.

        Tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa toi­mit­ta­ja kysyi R‑arvoa jol­la ale­taan kiris­tää taas, eikä Marin vas­tan­nut muu­ta kuin että asi­aa pitää kat­soa koko­nai­suu­te­na. Tilai­suu­des­sa koros­ti­vat miten taus­taa­ineis­to­jen pitää olla jul­ki­sia kun teh­dään näin iso­ja pää­tök­siä. Tavoi­te täy­sin ker­to­mat­ta, ker­ro­taan vain kei­no­ja ilman tavoi­tet­ta. Hete­mäen rapor­tis­sa­kaan ei ollut sel­kei­tä suo­si­tuk­sia, lähin­nä luet­te­loi­ta eri ske­naa­riois­ta ja eri graa­fe­ja eri R‑arvoille.

        Tavoi­te ker­ro­taan se tark­kuu­del­la “vai­heit­tain ja hal­li­tus­ti”. On tuo tie­tys­ti parem­pi kuin “ker­ta­ry­säyk­sel­lä ja hal­lit­se­mat­to­mas­ti”, mut­ta kovin pal­jon tar­kem­paa tuo ei sit­ten ker­ro­kaan. Miten­hän pit­kään kan­sa on tyy­ty­väi­nen, kun tavoi­tet­ta ei suos­tu­ta kertomaan?

      3. Her­raH­ki sanoo:
        5.5.2020 10:21
        “Minua häi­rit­see kes­kus­te­lus­sa se, että esim. Hete­mäen raport­ti näyt­tää eri­lai­sia graa­fe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei vies­ti­nyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyri­tään. Täl­löin on täy­sin mah­do­ton teh­dä arvioi­ta nois­ta graa­feis­ta tai tavoitteista.”

        Samaa ihmet­te­len itse­kin — eikös mei­dän kan­nat­tai­si pyr­kiä vaik­ka­pa sin­ne 1,6 — 1,8 välil­le? Lii­an hidas epi­de­mia voi kos­tau­tua myö­hem­min epi­de­mio­lo­gien mukaan. Rokot­tei­ta ei vie­lä ole, eikä takei­ta niis­tä. Lupaa­via lääk­kei­tä on. Tau­tia osa­taan jo hoi­taa parem­min ja osaa vai­keas­ti sai­ras­tu­neis­ta aut­taa parem­min kuin aivan tilan­teen alussa.

      4. Out­lan­der:
        Her­raH­ki sanoo:
        5.5.2020 10:21
        ”Minua häi­rit­see kes­kus­te­lus­sa se, että esim. Hete­mäen raport­ti näyt­tää eri­lai­sia graa­fe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei vies­ti­nyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyri­tään. Täl­löin on täy­sin mah­do­ton teh­dä arvioi­ta nois­ta graa­feis­ta tai tavoitteista.”

        Samaa ihmet­te­len itse­kin – eikös mei­dän kan­nat­tai­si pyr­kiä vaik­ka­pa sin­ne 1,6 – 1,8 välil­le? Lii­an hidas epi­de­mia voi kos­tau­tua myö­hem­min epi­de­mio­lo­gien mukaan. Rokot­tei­ta ei vie­lä ole, eikä takei­ta niis­tä. Lupaa­via lääk­kei­tä on. Tau­tia osa­taan jo hoi­taa parem­min ja osaa vai­keas­ti sai­ras­tu­neis­ta aut­taa parem­min kuin aivan tilan­teen alussa.

        THL sekoi­lee. Siel­lä on joil­lain pak­ko­miel­le sai­ras­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama lai­tos ker­too, että itsen­sä sai­ras­tut­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        Hal­lit­tu sai­ras­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kes­tää vuo­sia, joh­taa tuhan­sien kuo­le­maan ja tar­koit­taa >70-vuo­tiail­le ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa kuo­le­man uhal­la, pit­käl­le tulevaisuuteen.

      5. Rol­le: THL sekoi­lee. Siel­lä on joil­lain pak­ko­miel­le sai­ras­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama lai­tos ker­too, että itsen­sä sai­ras­tut­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        ”Hal­lit­tu sai­ras­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kes­tää vuo­sia, joh­taa tuhan­sien kuo­le­maan ja tar­koit­taa >70-vuo­tiail­le ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa kuo­le­man uhal­la, pit­käl­le tulevaisuuteen.

        Ame­rik­ka­lai­nen Min­ne­so­tan yli­opis­ton tart­tu­vien tau­tien tut­ki­mus­ryh­mä oli sitä miel­tä, että koro­nas­ta ei pääs­tä eroon ennen kuin 60 — 70% on saa­nut tar­tun­nan ja tämä kes­tää 2 vuot­ta. Roko­te saat­taa hel­pot­taa lop­pu­vai­hees­sa. Rajoi­tuk­sia tar­vi­taan pitä­mään ter­vey­den­huol­to pystyssä. 

        Link­ki raport­tiin https://www.cidrap.umn.edu/sites/default/files/public/downloads/cidrap-covid19-viewpoint-part1_0.pdf

        Muis­taak­se­ni joku suo­ma­lai­nen asian­tun­ti­ja mai­nit­si, että ryh­mäs­sä on tun­net­tu­ja nimiä täl­tä alal­ta. Tätä link­kiä en tähän hätään löytänyt.

        Sak­san liit­to­kans­le­ria lai­na­ten 60 — 70% sak­sa­lai­sis­ta tulee sai­ras­ta­maan tau­din ja RO ylit­täes­sä 1,1 Sak­san ter­vey­den­huol­to nati­see liitoksistaan.

      6. Rol­le: THL sekoi­lee. Siel­lä on joil­lain pak­ko­miel­le sai­ras­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama lai­tos ker­too, että itsen­sä sai­ras­tut­ta­mi­nen on vaa­ral­lis­ta ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        ”Hal­lit­tu sai­ras­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kes­tää vuo­sia, joh­taa tuhan­sien kuo­le­maan ja tar­koit­taa >70-vuo­tiail­le ulko­na­liik­ku­mis­kiel­toa kuo­le­man uhal­la, pit­käl­le tulevaisuuteen.

        Tot­ta. “Hal­lit­tua sai­ras­tut­ta­mis­ta” ei ole ole­mas­sa­kaan. Kul­loin­kin teh­ty­jen toi­men­pi­tei­den tulok­set näky­vät aikai­sin­taan viik­koa — paria myö­hem­min. Koro­nan hal­lit­se­mi­seen tar­vi­taan kristallipallo.

        Jos Suo­mes­sa tosi­aan läh­de­tään haa­vei­le­maan lau­ma­suo­jas­ta (jon­ka ole­mas­sao­los­ta ei ole todis­tei­ta tämän viruk­sen koh­dal­la), se joh­taa noin 60 000 suo­ma­lai­sen kuo­le­maan. Ita­lias­sa las­ket­tu tuo­rein IFR-arvo on 1.8%, ja jos ole­tet­tu lau­ma­suo­ja vaa­ti­si sen että 60% asuk­kais­ta saa viruk­sen, se tar­koit­tai­si että 1.1% maan asuk­kais­ta meneh­tyy. Lisäk­si “pro­jek­ti” kes­täi­si kuu­kausia tai jopa vuo­sia, tar­koit­tai­si jat­ku­vaa veks­laa­mis­ta rajoi­tus­ten kans­sa ja tap­pai­si talou­den lopul­li­ses­ti. Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Mat­ti Jan­tu­nen osaa selit­tää asian parem­min, lukais­kaa­han mie­hen kir­joi­tus “Koro­nae­pi­de­mian tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja hen­ki” osoit­tees­sa https://worldaccordingtomatti.blog/ .

        Toi­nen nyky­ti­lan­tee­seen sopi­va, luke­mi­sen arvoi­nen kir­joi­tus on Tomas Puey­on “Coro­na­vi­rus: How to Do Tes­ting and Con­tact Tracing” osoit­tees­sa https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e . Eten­kin kir­joi­tuk­sen jäl­ji­tys­tä käsit­te­le­vä lop­pu­puo­li on arvo­kas­ta tekstiä.

        Kaik­ki yli ykkö­sen ole­vat R‑arvot joh­ta­vat tau­din leviä­mi­seen, kym­me­niin tuhan­siin tur­hiin kuo­le­miin, talou­den tuhou­tu­mi­seen tois­tu­vis­ta rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­sis­tä joh­tuen. Suo­mi (ja Ruot­si) eris­te­tään tukah­dut­ta­mis­lin­jal­la ole­vien mai­den toi­mes­ta, mat­kai­lue­lin­kei­no Lapin pie­ny­rit­tä­jis­tä Fin­nai­riin kato­aa. Tämä­kö on se tule­vai­suus mihin hyvin­voin­ti­val­tiom­me tähtää?

      7. Jus­si: Totta.”Hallittua sai­ras­tut­ta­mis­ta” ei ole olemassakaan.Kulloinkin teh­ty­jen toi­men­pi­tei­den tulok­set näky­vät aikai­sin­taan viik­koa – paria myöhemmin.Koronan hal­lit­se­mi­seen tar­vi­taan kristallipallo.

        Jos Suo­mes­sa tosi­aan läh­de­tään haa­vei­le­maan lau­ma­suo­jas­ta (jon­ka ole­mas­sao­los­ta ei ole todis­tei­ta tämän viruk­sen koh­dal­la), se joh­taa noin 60 000 suo­ma­lai­sen kuolemaan.Italiassa las­ket­tu tuo­rein IFR-arvo on 1.8%, ja jos ole­tet­tu lau­ma­suo­ja vaa­ti­si sen että 60% asuk­kais­ta saa viruk­sen, se tar­koit­tai­si että 1.1% maan asuk­kais­ta meneh­tyy. Lisäk­si ”pro­jek­ti” kes­täi­si kuu­kausia tai jopa vuo­sia, tar­koit­tai­si jat­ku­vaa veks­laa­mis­ta rajoi­tus­ten kans­sa ja tap­pai­si talou­den lopullisesti.Emeritusprofessori Mat­ti Jan­tu­nen osaa selit­tää asian parem­min, lukais­kaa­han mie­hen kir­joi­tus ”Koro­nae­pi­de­mian tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja hen­ki” osoit­tees­sa https://worldaccordingtomatti.blog/.

        Toi­nen nyky­ti­lan­tee­seen sopi­va, luke­mi­sen arvoi­nen kir­joi­tus on Tomas Puey­on ”Coro­na­vi­rus: How to Do Tes­ting and Con­tact Tracing” osoit­tees­sa https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e .Eten­kin kir­joi­tuk­sen jäl­ji­tys­tä käsit­te­le­vä lop­pu­puo­li on arvo­kas­ta tekstiä.

        Kaik­ki yli ykkö­sen ole­vat R‑arvot joh­ta­vat tau­din leviä­mi­seen, kym­me­niin tuhan­siin tur­hiin kuo­le­miin, talou­den tuhou­tu­mi­seen tois­tu­vis­ta rajoi­tus­ten kiris­tä­mi­sis­tä johtuen.Suomi (ja Ruot­si) eris­te­tään tukah­dut­ta­mis­lin­jal­la ole­vien mai­den toi­mes­ta, mat­kai­lue­lin­kei­no Lapin pie­ny­rit­tä­jis­tä Fin­nai­riin katoaa.Tämäkö on se tule­vai­suus mihin hyvin­voin­ti­val­tiom­me tähtää?

        Minä en ymmär­rä mikä ero nk. tukah­dut­ta­mis­stra­te­gial­la on ajal­li­ses­ti mitat­tu­na mui­hin stra­te­gioi­hin näh­den, pois­lu­kien antaa men­nä-stra­te­gia, jos­sa mitään rajoi­tuk­sia tai toi­men­pi­tei­tä ei ole. Ellei sit­ten läh­de sii­tä usko­muk­ses­ta, että viruk­sen pys­tyy tukah­dut­ta­maan pysy­väs­ti esim. kol­men kuu­kau­den mit­tai­sel­la ope­raa­tiol­la. Jos tähän ei usko, tar­koit­taa se käy­tän­nös­sä samaa vei­vaa­mis­ta rajoi­tus­ten ja avaa­mi­sen välil­lä kun­nes saa­daan roko­te, eikä sen val­mis­tusai­kaan (ylei­nen arvio täl­lä het­kel­lä 1,5–2 vuot­ta) vai­ku­ta se min­kä toi­men­pi­de­lin­jan täs­sä valit­see. Eli jos halu­aa puol­taa tukah­dut­ta­mis­stra­te­gi­aa, pitäi­si mie­les­tä­ni kek­siä mui­ta argu­ment­te­ja kuin sen ajal­li­nen kes­to. Aika ylei­nen ja perus­tel­tu käsi­tys on nimit­täin se, että pysy­vä tukah­dut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta. Nois­ta luvuis­ta vie­lä: en tie­dä miten tuo Ita­lian IFR-luku täs­sä tapauk­ses­sa on las­ket­tu, mut­ta joka tapauk­ses­sa kyse täy­tyy olla arvios­ta, kos­ka todel­lis­ta tapaus­ten mää­rää ei tie­de­tä. Joten halu­tes­saan voi vali­ta muun­kin arvion, nii­tä löy­tyy var­maan sekä isom­pia että pienempiä.

      8. Jaak­ko: Minä en ymmär­rä mikä ero nk. tukah­dut­ta­mis­stra­te­gial­la on ajal­li­ses­ti mitat­tu­na mui­hin stra­te­gioi­hin näh­den, pois­lu­kien antaa men­nä-stra­te­gia, jos­sa mitään rajoi­tuk­sia tai toi­men­pi­tei­tä ei ole. Ellei sit­ten läh­de sii­tä usko­muk­ses­ta, että viruk­sen pys­tyy tukah­dut­ta­maan pysy­väs­ti esim. kol­men kuu­kau­den mit­tai­sel­la ope­raa­tiol­la. Jos tähän ei usko, tar­koit­taa se käy­tän­nös­sä samaa vei­vaa­mis­ta rajoi­tus­ten ja avaa­mi­sen välil­lä kun­nes saa­daan roko­te, eikä sen val­mis­tusai­kaan (ylei­nen arvio täl­lä het­kel­lä 1,5–2 vuot­ta) vai­ku­ta se min­kä toi­men­pi­de­lin­jan täs­sä valit­see. Eli jos halu­aa puol­taa tukah­dut­ta­mis­stra­te­gi­aa, pitäi­si mie­les­tä­ni kek­siä mui­ta argu­ment­te­ja kuin sen ajal­li­nen kes­to. Aika ylei­nen ja perus­tel­tu käsi­tys on nimit­täin se, että pysy­vä tukah­dut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta. Nois­ta luvuis­ta vie­lä: en tie­dä miten tuo Ita­lian IFR-luku täs­sä tapauk­ses­sa on las­ket­tu, mut­ta joka tapauk­ses­sa kyse täy­tyy olla arvios­ta, kos­ka todel­lis­ta tapaus­ten mää­rää ei tie­de­tä. Joten halu­tes­saan voi vali­ta muun­kin arvion, nii­tä löy­tyy var­maan sekä isom­pia että pienempiä.

        Oleel­li­sin asia tukah­dut­ta­mi­ses­sa on tar­tun­nan saa­nei­den kans­sa kon­tak­tis­sa ollei­den hen­ki­löi­den nopea etsi­mi­nen ja tes­taa­mi­nen. Kun täs­sä onnis­tu­taan, uudet tar­tut­ta­jat löy­de­tään ennen­kuin he ehti­vät tar­tut­taa isoa jouk­koa ihmi­siä. Näin R‑arvo saa­daan pysy­mään pie­ne­nä eikä yhteis­kun­taa tar­vit­se sul­kea. Ihmi­set voi­vat elää lähes nor­maa­lia elä­mää kun­han muis­ta­vat pitää etäi­syyt­tä mui­hin, pes­tä käten­sä ja mie­lel­lään pitää hen­gi­tys­suo­jain­ta liik­kues­saan jul­ki­sis­sa sisätiloissa.

        Ita­lian IFR-luvus­ta löy­tyy tie­toa edel­li­seen kom­ment­tii­ni liit­tä­mäs­tä­ni Mat­ti Jan­tusen blo­gi­si­vul­le vie­väs­tä lin­kis­tä. Lai­naan­pa ko. teks­tin­ko­dan tähän: “Nem­bron [ja sen naa­pu­ri­kau­pun­gin Alza­non] väes­töä edus­ta­van 1500 veri­näyt­teen sero­lo­gi­set vas­ta-aine­tes­tit jaet­tiin puo­lik­si Papa Gio­van­nin ja Bolog­ni­ni di Seria­ten sai­raa­loi­den labo­ra­to­rioi­den teh­tä­väk­si. Edel­li­ses­sä saa­tiin posi­tii­vis­ten näyt­tei­den osuu­dek­si 61% jäl­kim­mäi­ses­sä 58–59%. Kuol­lei­den mää­rä on 20.3. jäl­keen toden­nä­köi­ses­ti kohon­nut, mut­ta lisäys ei ole täl­lä het­kel­lä tie­dos­sa. Olet­taen, että uusia kuo­le­man­ta­pauk­sia ei ole, Nem­bron datas­ta las­ket­tu covid-19 tar­tun­nan lopul­li­nen IFR = 1,8, ja sikä­li kun lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää 60% tar­tun­tapre­va­lens­sia, se samal­la tap­paa 1,1% väestöstä.”

        Var­maan halu­tes­saan voi vali­ta muun­kin arvon, ja siten pääs­tä halua­maan­sa lop­pu­tu­lok­seen, mikä se sit­ten onkaan. Ja vaik­ka tuos­ta IFR-arvos­ta ottai­si opti­mis­ti­ses­ti kol­mas­osan pois, oli­si jäl­ki sil­ti hurjaa.

      9. Eikö R0-luvun mää­rit­tä­mi­sek­si pitäi­si tun­tea tar­tun­to­jen todel­li­nen mää­rä? Nyt sii­tä ei käsit­tääk­se­ni ole kuin hyvin kar­kei­ta arvioi­ta. THL:n vas­ta-aine­tut­ki­mus ehkä koh­ta­puo­liin antaa jotain todel­lis­ta havain­toa. Tähän asti kaik­ki R0-luvut ovat ymmär­tääk­se­ni mel­kois­ta arvio­kaup­paa. En ymmär­rä, miten jon­kun poliit­ti­sen pää­tök­sen voi­si sitoa desi­maa­lil­leen jon­hon R0:n arvoon.

  2. Kir­jas­to­hom­ma tuli kuin suo­raan Osmon kynästä. 

    Suo­men kaa­vail­tu vapau­tus­mal­li on jopa nopeam­pi kuin Rans­kas­sa tai Sveit­sis­sä eten­kin ravin­to­loi­den suh­teen. Suu­ri­mas­sa osas­sa Euroo­pan mai­ta on dataa luet­tu siten, että ala-kou­lu­lai­set lap­set eivät ole viruk­sen suu­ria levit­tä­jiä. Näin siis myös Suo­mes­sa. On tosin pal­jon ihmi­siä jot­ka ovat pelois­saan kou­lu­jen suh­teen — syys­tä vai syyttä?

    Ris­ki­ryh­mät tulee saa­da suo­jaan, ja sik­si rajoi­tus­ten jat­ku­mi­nen van­huk­sil­le on perus­tel­tua. Toi­saal­ta näyt­tää sil­tä, että sai­raa­lat (eten­kin Sta­din ulko­puo­lel­la) eivät ole kapa­si­tee­tin ylärajoissa. 

    Eikös lock­down tär­kein tar­koi­tus ollut suo­jel­la sai­raa­la­ka­pa­si­teet­tia? Jos oli, niin sil­loin rajoi­tuk­sia voi pur­kaa­kin sil­lä hoi­toa saa­vat ne covid poti­laat, jot­ka sitä tar­vi­vat. Onko kir­joit­ta­jal­la tai luki­joil­la käsi­tys­tä tai dataa sii­tä miten täl­lä het­kel­lä Suo­men isoim­mis­sa kau­pun­geis­sa sai­raa­lat toi­mi­vat covid hoi­dos­sa — hyvin vai hyvin huo­nos­ti? Onko tul­tu tien pää­hän ja kapa­si­teet­ti on loppu?

    1. Jere: Onko kir­joit­ta­jal­la tai luki­joil­la käsi­tys­tä tai dataa sii­tä miten täl­lä het­kel­lä Suo­men isoim­mis­sa kau­pun­geis­sa sai­raa­lat toi­mi­vat covid hoi­dos­sa – hyvin vai hyvin huo­nos­ti? Onko tul­tu tien pää­hän ja kapa­si­teet­ti on loppu?

      Ilmei­ses­ti elek­tii­vi­siin leik­kauk­siin nor­maa­lis­ti osal­lis­tu­va hen­ki­lö­kun­ta lomai­li kuu­kau­den. Tämä joh­tui hal­li­tuk­sen 16.3 lin­jauk­ses­ta, jon­ka STM muut­ti sai­raa­loil­le toi­mi­te­tuk­si ohjeek­si 19.3 val­mius­lain anta­mien val­tuuk­sien avul­la. Tämä perut­tiin vas­ta 23.4 kun Teho­hoi­don kan­sal­li­nen COVID-19-koor­di­naa­tio­ryh­mä ohjeis­ti seuraavasti:

      Päi­vit­täin sai­raa­lois­ta kerää­miem­me tie­to­jen perus­teel­la on ilmeis­tä, että tällä
      het­kel­lä COVID-19-epi­de­mian ete­ne­mi­nen on hidas­ta, eikä sii­hen liit­ty­väs­sä teho­hoi­don tar­pees­sa ole koko maan osal­ta odo­tet­ta­vis­sa nope­aa kas­vua lähi­päi­vi­nä. Pai­kal­li­sia tau­ti­ryp­päi­tä voi kyl­lä ilmaantua.

      Rajoi­tus­toi­mien mah­dol­li­sen pur­ka­mi­sen myö­tä teho­hoi­don tar­ve saat­taa taas
      kas­vaa, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti mer­kit­tä­vim­mät vai­ku­tuk­set tule­vat viik­ko­jen vii­peel­lä. Näh­däk­sem­me COVID-19-epi­de­mi­aan liit­ty­vä teho­hoi­don tar­peen äkil­li­nen voi­ma­kas kas­vu aivan lähi­viik­koi­na ei siis ole toden­nä­köis­tä, ja niin­pä mui­den sai­raa­la­hoi­toa tar­vit­se­vien poti­lai­den hoi­don tur­vaa­mi­sek­si on jär­ke­vää jo las­kea teho­hoi­don paik­ka­mää­riä sii­tä, mihin ne on suu­rim­mil­laan nos­tet­tu. Tilan­teen kehit­ty­mis­tä tulee seu­ra­ta huo­lel­li­ses­ti, ja pitää säi­lyt­tää val­mius ketterään
      rea­goin­tiin ja teho­hoi­to­ka­pa­si­tee­tin nos­toon tar­peen niin vaatiessa.”

      Eli ei ole tul­tu tien pää­hän, ja kapa­si­teet­ti ei ole lop­pu. Elek­tii­vi­nen leik­kaus­toi­min­ta puto­si samal­le tasol­la kuin kesälomakaudella.

      Tie­dot löy­ty­vät Hete­mäen rapor­tis­ta, joka on kyl­lä aika inno­va­tii­vi­nen kuvail­les­saan takau­tu­vas­ti maa­lis­kuun jäl­ki­puo­lis­kon pää­tök­sen­te­koa ratio­naa­li­se­na prosessina.

  3. Kir­jas­to­jen lai­naus­toi­min­ta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos pää­tös­tä lukee niin kuin se on kir­joi­tet­tu, lai­naa­jia ei kui­ten­kaan saa pääs­tää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaa­ti­nee täsmennystä.)”

    Askel eteen­päin sekin oli­si, jos kir­jas­tois­ta sai­si heti edes lai­na­ta, vaik­kei sisään asiak­kaat pää­si­si­kään ihan heti. Yli­opis­to­kir­jas­tois­sa on tähän­kin asti ollut se käy­tän­tö koro­na­krii­sin ajan, että lai­na­ta on saa­nut ja palaut­taa kir­jo­ja luuk­kuun, mut­ta kir­jas­toon ei ole asiak­kaat pääs­seet sisään. Kir­jas­ton työn­te­ki­jät ovat nou­ta­neet kir­jat val­miik­si varaus­ten perus­teel­la. Sen ansios­ta lai­naus­toi­min­ta on voi­nut jat­kua, vaik­ka kir­jas­toon ei ole päässytkään.

    1. Yli­opis­to­kir­jas­tois­sa on tähän­kin asti ollut se käy­tän­tö koro­na­krii­sin ajan, että lai­na­ta on saa­nut ja palaut­taa kir­jo­ja luuk­kuun, mut­ta kir­jas­toon ei ole asiak­kaat pääs­seet sisään. 

      Yli­opis­to­kir­jas­tois­sa asia­kas­mää­rät ovat vähän pie­nem­piä kuin ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa. Ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa lai­naus perus­tuu lai­nausau­to­maat­tei­hin, kos­ka hen­ki­lö­kun­ta ei ehti­si laí­nauk­sia koneel­le napu­tel­la puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että kävi­si­vät nii­tä hyl­lys­tä keräämässä.

      1. Yli­opis­to­jen pää­sy­ko­kei­den osal­ta sano­ma­si “ilmei­ses­ti ei toteu­du” on mie­les­tä­ni har­haan­joh­ta­va. Suu­rin osa yli­opis­tois­ta jär­jes­tää pää­sy­ko­keet, mut­ta sel­väs­ti pie­nem­mäl­le poru­kal­le kuin mitä alun­pe­rin oli suun­ni­tel­tu. Todis­tus­va­lin­nal­la valit­ta­vien osuut­ta on kas­va­tet­tu, mut­ta se ei ole 100 %. Esim. tek­nii­kan alal­la 20 % vali­taan edel­leen pää­sy­ko­kei­den perus­teel­la DI-koulutukseen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Yli­opis­to­kir­jas­tois­sa asia­kas­mää­rät ovat vähän pie­nem­piä kuin ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa. Ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa lai­naus perus­tuu lai­nausau­to­maat­tei­hin, kos­ka hen­ki­lö­kun­ta ei ehti­si laí­nauk­sia koneel­le napu­tel­la puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että kävi­si­vät nii­tä hyl­lys­tä keräämässä.

        Nyt aina­kin usean kir­jas­ton net­ti­si­vu­jen perus­teel­la ylei­set kir­jas­tot ovat net­ti­si­vu­jen­sa mukaan avaa­mas­sa lai­nauk­sen juu­ri varaus­pe­ri­aat­teel­la. Eli netis­sä vara­taan, ja kir­jas­ton työn­te­ki­jät kerää­vät kir­jat valmiiksi. 

        Nor­maa­lis­ti hen­ki­lö­kun­ta ei ehti­si hoi­taa keräi­lyä ja lai­nauk­sia. Auto­maa­tion kaut­ta hen­ki­lö­kun­taa on saa­tu vähen­net­tyä ja jäl­jel­le jää­nei­tä teh­tä­viä pai­no­tet­tua nii­hin töi­hin, joi­ta ei osa­ta niin hyvin auto­ma­ti­soi­da. Mut­ta nyt esi­mer­kik­si kir­jas­to­jen asia­kas­pal­ve­li­joil­le ei ole ollut töi­tä, kun asiak­kaat eivät pää­se sisäl­le, joten keräi­lyyn on resurs­se­ja niin kau­an kuin asiak­kaat eivät pää­se kir­jas­toi­hin sisään. Tus­kin keräi­ly työl­lis­tää edes kaik­kia kir­jas­tois­ta lomau­tet­tet­tu­ja ja mui­hin töi­hin siir­ret­ty­jä, vaan osa kir­jas­to­työn­te­ki­jöis­tä pysy­nee vie­lä tou­ko­kuun lop­puun asti lomau­tet­tu­na tai muis­sa töis­sä. Yksi­tel­len kir­jo­jen keräi­ly hyl­lys­tä oli­si todel­la aikaa vie­vää. Kir­jas­toil­la on kui­ten­kin tie­to­jär­jes­tel­mät varauk­sia var­ten, jon­ka ansios­ta keräi­lyä ei tar­vit­se teh­dä asia­kas ker­ral­laan, vaan se voi­daan teh­dä tehok­kaam­min. Samal­la kerä­tään kaik­kien asiak­kai­den kir­jat samoil­ta osas­toil­ta, ja lai­te­taan kir­jan väliin lap­pu, jon­ka poh­jal­ta kir­jat vas­ta varaus­hyl­lyl­lä puo­les­taan mene­vät asia­kas­koh­tai­seen järjestykseen.

        Sii­tä odo­te­taan vie­lä tänään alue­hal­lin­to­vi­ran­omai­sen ohjeis­tus­ta, että saa­vat­ko asiak­kaat kävel­lä ulko-ovea yleen­sä aika lähel­lä ole­val­le varaus­ten­nou­to­hyl­lyl­le itse ja lai­na­ta itse lai­nausau­to­maa­til­la, vai pitää­kö kir­jas­to­työn­te­ki­jän hoi­taa lainauskin.

  4. ” Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, että enem­mis­tö hoi­vo­ko­deis­sa nyt ole­vis­ta van­huk­sis­ta ei saa kos­ket­taa omai­si­aan enää ennen kuolemaansa.”

    ker­toi kristallipallo. 😀

  5. Voi­si­vat­ko koh­ta kak­si kuu­kaut­ta karan­tee­nis­sa olleet + 70v. vie­rail­la tois­ten­sa luo­na ilman suur­ta riskiä?
    Oli­si­ko mah­do­ton aja­tus, että nämä ikän­sä vuok­si vii­koik­si eris­te­tyt, pitäi­si­vät pienimuotoisia
    tapaa­mi­sia kes­ke­nään? Onko tur­val­lis­ta, että 7‑kymppinen käy aut­ta­mas­sa 9‑kymppistä ystä­vään­sä tämän
    kotona?
    Yksin ei ole hyvä olla.

    1. Onhan tuo­ta tapah­tu­nut koko ajan, aina­kin omien suku­lais­ten ja naa­pu­rien pii­ris­sä. Asu­vat alu­eel­la, jos­sa ei ole enää yli viik­koon löy­ty­nyt tes­teis­sä yhtää tar­tun­taa eikä pai­kal­li­ses­sa kes­kus­sai­raa­las­sa ole yhtään koro­na­vi­rus­po­ti­las­ta. Sii­hen näh­den sikä­läi­set yli 70-vuo­ti­aat nou­dat­ta­vat rajoi­tuk­sia hyvin. Osaa ei tosin huo­le­ta lai­sin­kaan, viet­ti­vät vap­pua las­ten­las­ten kans­sa normaalisti.

  6. Nyt kun Suo­mi on päät­tä­nyt läh­teä lau­maim­mu­ni­teet­ti­lin­jal­le, voi­si olla jär­ke­vää, että kuo­le­vaa van­hus­ta voi­si käy­dä katsomassa.

    Jos kuo­le­val­la van­huk­sel­la ei ole koro­naa, sen kan­nal­ta ei kui­ten­kaan oli­si pal­joa­kaan väliä, vaik­ka se sai­si tapaa­mi­ses­ta sen.

    Jos taas kuo­le­val­la van­huk­sel­la on koro­na, ei hait­taa vaik­ka vie­rai­li­ja sai­si­kin sen olet­taen että vie­rai­li­ja ei kuu­lu ris­ki­ryh­mään. Aikai­sem­min tämä oli­si hai­tan­nut. Jos vie­rai­li­jan pitäi­si käyt­tää kirur­gis­ta suo­jain­ta ylei­sis­sä tilois­sa liik­kues­saan ja hän siir­tyi­si ripeäs­ti huo­nee­seen, ris­ki tar­tut­taa mui­ta asuk­kai­ta oli­si pieni. 

    Vie­rai­lut van­hus­ten luo, jot­ka on kuo­le­mas­sa ja joil­la ei ole koro­naa, oli­si ehkä voi­nut sal­lia aikaisemminkin?

    Myös ihan vaan se rat­kai­su, että ääni menee tuu­le­tusik­ku­nan kaut­ta ja omai­nen ja van­hus näkee toi­sen­sa ikku­na­la­sin läpi, on parem­pi kuin se että jutel­laan vain puhe­li­mit­se. Kos­ke­tus jää täs­sä uupu­maan. On ihan aiheel­lis­ta kysyä, onko tämä lii­kaa vai pitäi­si­kö antaa tava­ta omai­sia koskettaen.

  7. Kou­lu­lai­set kou­lu­kou­luun vapun jäl­keen EI EI 

    Kou­luun 14.5. EI ! Mikä logiik­ka täs­sä on: kak­si viik­koa kesälomaan

    1. Vesa Sor­mu­nen:
      Kou­lu­lai­set kou­lu­kou­luun vapun jäl­kee­nEI EI 

      Kou­luun 14.5.EI !Mikä logiik­ka täs­sä on: kak­si viik­koa kesälomaan 

      En tie­dä hal­li­tuk­sen logiik­kaa, mut­ta aina­kin yksi hyvä puo­li täs­sä lyhyes­sä “kou­lu­kou­lus­sa” on.
      Nyt saa­daan käte­väs­ti tes­ta­tuk­si, vai­kut­taa­ko kou­lu­jen avaa­mi­nen oleel­li­ses­ti tar­tun­ta­mää­riin. Jos tar­tun­ta­mää­rät odo­tus­ten vas­tai­ses­ti pon­nah­ta­vat isoon nousuun, niin kou­lu­ja ei tar­vit­se erik­seen sul­kea, kos­ka ne mene­vät kiin­ni muutenkin.

      Saa­dun koke­muk­sen poh­jal­ta voi­daan sit­ten päät­tää syk­syn toi­min­ta. Jos tar­tun­nat eivät nouseet pal­joa, voi­daan syk­syl­lä jat­kaa nor­maa­lis­ti. Jos nousi­vat pal­jon, niin syk­syl­lä tar­vi­taan taas erityisjärjestelyjä.

      1. vih­rea lan­ta: En tie­dä hal­li­tuk­sen logiik­kaa, mut­ta aina­kin yksi hyvä puo­li täs­sä lyhyes­sä ”kou­lu­kou­lus­sa” on.
        Nyt saa­daan käte­väs­ti tes­ta­tuk­si, vai­kut­taa­ko kou­lu­jen avaa­mi­nen oleel­li­ses­ti tar­tun­ta­mää­riin. Jos tar­tun­ta­mää­rät odo­tus­ten vas­tai­ses­ti pon­nah­ta­vat isoon nousuun, niin kou­lu­ja ei tar­vit­se erik­seen sul­kea, kos­ka ne mene­vät kiin­ni muutenkin.

        Saa­dun koke­muk­sen poh­jal­ta voi­daan sit­ten päät­tää syk­syn toi­min­ta. Jos tar­tun­nat eivät nouseet pal­joa, voi­daan syk­syl­lä jat­kaa nor­maa­lis­ti. Jos nousi­vat pal­jon, niin syk­syl­lä tar­vi­taan taas erityisjärjestelyjä.

        Tuol­la halu­taan var­mis­taa, että opet­ta­jat näke­vät oppi­laan­sa ja voi­vat tar­vit­taes­sa vetää joh­to­pää­tök­siä. Kai­kil­le lap­sil­le koti ei ole se paras paikka.

        Sosi­aa­li­suut­ta täy­tyy ope­tel­la ja sil­lä on iso mer­ki­tys las­ten tule­vai­suu­del­le myö­hem­min. Mikä­li tul­tai­siin vas­ta syk­syl­lä takai­sin kou­luun niin lap­set oli­si­vat 4,5kk omil­laan. Kaik­ki eivät kyke­ne opis­ke­le­maan etä­nä. Meil­lä on jo riit­tä­väs­ti huo­nos­ti perus­kou­lun käy­nei­tä ja toi­sen asteen kou­lu­tuk­sen kes­ken jät­tä­nei­tä. Tule­vai­suu­des­sa on vie­lä hei­kom­min työ­paik­ko­ja niil­le joil­la ei ole mitään koulutusta.

        Näh­dä­se­ni tämä on se hal­li­tuk­sen logiikka.

  8. Ita­lia on yksi pahim­min koro­nas­ta kär­si­nyt maa. Vuo­sit­tain Ita­lias­sa kuo­lee nor­maa­lis­ti yli 600.000 ihmis­tä. Koro­na on tähän men­nes­sä kat­sot­tu kuo­lin­syyk­si 28.000 tapauk­ses­sa. Siis vajaan 5%:n lisäys normaalivuoteen.

    Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain 55.000 hen­ki­löä. Koro­naan on kuol­lut 240 hen­ki­löä eli noin 0,4% lisäys nor­maa­liin vuoteen.

    Koro­na­kuo­le­mien mää­rät tule­vat edel­leen kas­va­maan, mut­ta täl­lä het­kel­lä hidas­tu­vaa tah­tia. Koro­naan on lähes yksi­no­maan kuol­lut perus­sai­rai­ta ja iäk­käi­tä van­huk­sia. Koro­nan voi­daan arvioi­da vähen­tä­neen hei­dän sai­rauk­sis­ta joh­tuen heik­ko­laa­tui­sia elin­vuo­si­aan vain muu­ta­mil­la vuo­sil­la. Ita­lias­sa epi­de­mia toden­nä­köi­ses­ti pie­nen­tää muu­ta­man lähi­vuo­den kuol­lei­suut­ta muu­ta­mal­la pro­sen­til­la, mut­ta Suo­mes­sa vai­ku­tus­ta ei tul­la tilas­tois­ta havait­se­maan. Pit­kän aika­vä­lin tilas­tois­sa koro­na ei juu­ri tule näky­mään edes Italiassa. 

    Eri mai­den talouk­sil­le aiheu­tu­nut hait­ta on mah­dot­to­man suu­ri koro­nan aiheut­ta­mien laa­tu­pai­not­teis­ten elin­vuo­sien mene­tyk­seen suh­teu­tet­tu­na. Yhden mene­te­tyn elin­vuo­den hin­nak­si on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 mil­joo­naa euroa ja sii­nä ei ole edes huo­mioi­tu laa­tu­pai­no­tus­ta. Laa­tu­pai­no­tus huo­mioi­den (siis mene­tet­ty vaka­vas­ti sai­rai­ta vuo­sia) on hin­ta­lap­pu jopa tuhat­ker­tai­nen ter­vey­den­huol­los­sa käy­tet­tyyn arvo­tuk­seen verrattuna.

    Nyt näyt­tää siis sil­tä, että koro­nae­pi­de­mi­aan on nor­maa­lien hyöty/kustannusajattelun näkö­kul­mas­ta voi­mak­kaas­ti yli­rea­goi­tu. Voi­daan sanoa, että jos löy­sem­mil­lä rajoi­tuk­sil­la oli­si puo­li­tet­tu talou­den vahin­got niin se oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä vaik­ka kuol­lei­den mää­rä oli­si kym­men- tai kak­si­kym­men­ker­tais­tu­nut. Täl­lä perus­teel­la rajoi­tus­ten pikai­nen pois­ta­mi­nen on vähin­tään­kin perus­tel­tua eten­kin kun sai­raan­hoi­don kapa­si­teet­tia on saa­tu nostettua.

    1. vk:
      Eri mai­den talouk­sil­le aiheu­tu­nut hait­ta on mah­dot­to­man suu­ri koro­nan aiheut­ta­mien laa­tu­pai­not­teis­ten elin­vuo­sien mene­tyk­seen suh­teu­tet­tu­na. Yhden mene­te­tyn elin­vuo­den hin­nak­si on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 mil­joo­naa euroa ja sii­nä ei ole edes huo­mioi­tu laa­tu­pai­no­tus­ta. Laa­tu­pai­no­tus huo­mioi­den (siis mene­tet­ty vaka­vas­ti sai­rai­ta vuo­sia) on hin­ta­lap­pu jopa tuhat­ker­tai­nen ter­vey­den­huol­los­sa käy­tet­tyyn arvo­tuk­seen verrattuna.

      BKT on huo­no mit­ta­ri elä­män­laa­dul­le. Monen elä­män­laa­tu on monel­la tapaa koro­na-aika­na nous­sut aikai­sem­paan näh­den ja vaik­ka­pa ilmas­to­pääs­tö­jä on onnis­tut­tu leik­kaa­maan hur­jas­ti. Jos nyt omak­su­tut tavat jäi­si­vät edes osit­tain pysy­vik­si, koko­nais­vai­ku­tus oli­si monil­la mit­ta­reil­la erit­täin vah­vas­ti positiivinen.

      Nykyi­nen hal­li­tus­koa­li­tio on pal­jon var­tia­na, kun pala­taan koh­ti vähem­män rajoi­tet­tua elä­mää. Nyt on rea­lis­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia muu­tok­siin, jot­ka muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten oli­si­vat olleet puh­das­ta uto­pi­aa. Lähes kaik­kien suo­ma­lais­ten onnek­si viruse­pi­de­mia ei osu­nut edel­li­sen hal­li­tuk­sen kaudelle.

      1. Koti-isä: BKT on huo­no mit­ta­ri elä­män­laa­dul­le. Monen elä­män­laa­tu on monel­la tapaa koro­na-aika­na nous­sut aikai­sem­paan näh­den ja vaik­ka­pa ilmas­to­pääs­tö­jä on onnis­tut­tu leik­kaa­maan hur­jas­ti. Jos nyt omak­su­tut tavat jäi­si­vät edes osit­tain pysy­vik­si, koko­nais­vai­ku­tus oli­si monil­la mit­ta­reil­la erit­täin vah­vas­ti positiivinen.

        Nykyi­nen hal­li­tus­koa­li­tio on pal­jon var­tia­na, kun pala­taan koh­ti vähem­män rajoi­tet­tua elä­mää. Nyt on rea­lis­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia muu­tok­siin, jot­ka muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten oli­si­vat olleet puh­das­ta uto­pi­aa. Lähes kaik­kien suo­ma­lais­ten onnek­si viruse­pi­de­mia ei osu­nut edel­li­sen hal­li­tuk­sen kaudelle.

        Toki jotain posi­tii­vis­ta löy­tyy (kuten lii­ken­ne­mää­rien vähe­ne­mi­nen, baa­rien juop­po­po­ru­koi­den siir­ty­mi­nen jon­ne­kin muu­al­le) mut­ta hin­ta­lap­pu on ihan valtava. 

        Talou­den pysäyt­tä­mi­nen on täy­sin vää­rä toi­men­pi­de esim ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan. Tämän ymmär­tä­ne­vät hitaim­mat­kin kun lähi­vuo­si­na kiris­te­tään vero­tus­ta kun­nol­la ja lei­ka­taan sosi­aa­li­tur­vaa ja jul­ki­sia palveluja.

      2. vk:
        Tämän ymmär­tä­ne­vät hitaim­mat­kin kun lähi­vuo­si­na kiris­te­tään vero­tus­ta kun­nol­la ja lei­ka­taan sosi­aa­li­tur­vaa ja jul­ki­sia palveluja.

        Näin teh­dään, jos vält­tä­mät­tä halu­taan pala­ta van­haan volyy­miin ihmi­sen toi­min­nas­sa eikä huo­mioi­da, miten kes­kus­pan­kit luo­vat tyh­jäs­tä rahaa ostaes­saan mark­ki­noil­ta vel­ka­kir­jo­ja. Toki näil­lä las­kel­mil­la saa­daan aikai­sek­si suu­ria luku­ja, mut­ta mikä lopul­ta on nii­den käy­tän­nön mer­ki­tys taval­lis­ta elä­mää elä­väl­le taval­li­sel­le ihmi­sel­le, jon­ka tulot ovat suun­nil­leen balans­sis­sa suh­tees­sa vält­tä­mät­tö­miin menoi­hin. Jos muu­ta­man maa­il­man rik­kaim­man las­ken­nal­li­nen omai­suus vas­taa puo­len maa­pal­lon asuk­kai­den omai­suut­ta tai län­si­mais­sa las­ken­nal­li­ses­ti rik­kain pro­sent­ti omis­taa luok­kaa saman ver­ran kuin lop­pu 99%, niin mitä mer­ki­tys­tä niil­lä nol­lil­la lopul­ta on käy­tän­nön elä­män kannalta.

        Vero­tuk­ses­sa on kyl­lä kiris­tä­mi­sen varaa ja sen ja yhteis­kun­nan tuki­pi­la­rei­den tär­key­den ovat nyt myön­tä­neet myös yri­tyk­set, kun auliis­ti otta­vat vas­taan vas­tik­kee­ton­ta rahaa yhtei­ses­tä kassasta.

        Nol­lien sijaan oleel­li­sem­pi kysy­mys on, miten van­haa talous­jär­jes­tel­mää voi­tai­siin jär­ke­vöit­tää krii­sin avulla.

    2. vk:

      Eri mai­den talouk­sil­le aiheu­tu­nut hait­ta on mah­dot­to­man suu­ri koro­nan aiheut­ta­mien laa­tu­pai­not­teis­ten elin­vuo­sien mene­tyk­seen suh­teu­tet­tu­na. Yhden mene­te­tyn elin­vuo­den hin­nak­si on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 mil­joo­naa euroa ja sii­nä ei ole edes huo­mioi­tu laatupainotusta.

      löy­sem­mil­lä rajoi­tuk­sil­la oli­si puo­li­tet­tu talou­den vahin­got niin se oli­si kan­nat­ta­nut teh­dä vaik­ka kuol­lei­den mää­rä oli­si kym­men- tai kaksikymmenkertaistunut.

      perus­tu­vat kom­men­toi­jan omiin laskelmiin?

      1. Jos tämä yhteis­kun­nan pysäyt­tä­mi­nen mak­saa meil­le mil­jar­din vii­kos­sa, puo­li vuot­ta mak­saa 26 mil­jar­dia. Jos sil­lä voi­te­taan 10 000 kuo­le­maa ja tuo­te­ty­aan 50 000 sääs­tet­tyä elin­vuot­ta, sääs­te­tyn elin­vuo­den hin­nak­si tulee 500 000 €. Tmä las­kel­ma on aivan hihas­ta, mut­ta sen avul­la pää­see heh­taa­ril­le niin, että pys­tyy suun­nil­leen pane­maan desi­maa­li­pil­kun pai­kal­leen. Tai sit­tyen ei.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos tämä yhteis­kun­nan pysäyt­tä­mi­nen mak­saa meil­le mil­jar­din vii­kos­sa, puo­li vuot­ta mak­saa 26 mil­jar­dia. Jos sil­lä voi­te­taan 10 000 kuo­le­maa ja tuo­te­ty­aan 50 000 sääs­tet­tyä elin­vuot­ta, sääs­te­tyn elin­vuo­den hin­nak­si tulee 500 000 €. Tmä las­kel­ma on aivan hihas­ta, mut­ta sen avul­la pää­see heh­taa­ril­le niin, että pys­tyy suun­nil­leen pane­maan desi­maa­li­pil­kun pai­kal­leen. Tai sit­tyen ei.

        Aika näyt­tää mihin pilk­ku pitää lait­taa. Las­kel­ma­si luvuis­ta tuo 26 mil­jar­dia voi olla lähim­pä­nä toteu­tu­vaa. Voi­tet­tu­jen kuo­le­mien mää­rä jää alhai­sem­mak­si samoin kuin sääs­tet­ty­jen elin­vuo­sien mää­rä kuol­lei­den toteu­tu­nut erit­täin kor­kea kes­ki-ikä huomioiden.

      3. Kyl­lä, omia­ni kun osaan las­kea. Täs­sä pro­fes­so­ri Lill­ran­kin las­kel­miin linkkiä:

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli‑0–5‑miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5wxhdi

        Lill­rank har­hai­ses­ti käyt­tää kes­ki­mää­räi­se­nä mene­tet­ty­nä elin­vuo­sien mää­rä­nä 20 vuot­ta. Tämä on kau­ka­na todel­li­ses­ti kun suu­rin osa kuol­leis­ta on huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia hoi­to­ko­deis­sa. Kuol­lei­den medi­aa­ni-ikä tai­taa olla 84 vuot­ta. Eli todel­li­suu­des­sa mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien kes­kiar­vo voi olla esim. 2 vuot­ta, jol­loin Lil­la­ran­kin las­ke­ma “hin­ta­lap­pu” kuol­leel­le pitää ker­toa kymmenellä. 

        Toi­se­na teki­jä­nä Lil­la­rank käyt­tää 20 mil­jar­din kus­tan­nus­ta Suo­mel­le. Se on aika lail­la hatus­ta otet­tu. Talous­en­nus­ta­jat ovat arvioi­neet, että Suo­men val­tion vel­ka nousi­si jopa tasol­le 80–100% BKT:stä. Tämä tar­koit­tai­si 40–80 mil­jar­din lisävelkaantumista.

        Kun kor­ja­taan Lill­ran­kin las­kel­miin kes­ki­mää­räi­sek­si sääs­te­tyk­si elin­vuo­dek­si per hen­ki­lö 2 vuot­ta ja koko­nais­kus­tan­nuk­sek­si 60 mil­jar­dia, niin yhden laa­tu­pai­no­te­tun elin­vuo­den hin­ta­la­puk­si tulee 13,8 mil­joo­naa euroa.

        Sel­vää on se, että Suo­mi ei omil­la pää­tök­sil­lään voi estää koro­nan talou­del­li­sis­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta kuin pie­nen osan. Jos muu maa­il­ma yli­rea­goi niin talous­hai­tois­ta iso osa kaa­tuu nis­kaam­me teim­me mitä tahan­sa. Sik­si aina­kin län­si­maa­il­man ja Aasian kes­keis­ten mai­den tuli­si koor­di­noi­da toi­mi­aan talous­hait­to­jen hal­lit­se­mi­sek­si. Tätä Lill­rank ei MTV:n uuti­ses­sa ole tuo­nut esille.

      4. vk:
        Kyl­lä, omia­ni kun osaan laskea. 

        Jos muu maa­il­ma yli­rea­goi niin talous­hai­tois­ta iso osa­kaa­tuu nis­kaam­me teim­me mitä tahan­sa. Sik­si aina­kin län­si­maa­il­man ja Aasian kes­keis­ten mai­den tuli­si koor­di­noi­da toi­mi­aan talous­hait­to­jen hal­lit­se­mi­sek­si. Tätä Lill­rank ei MTV:n uuti­ses­sa ole tuo­nut esille.

        Niin­pä et sit­ten itse­kään huo­mioi­nut tätä. Tai sitä, että THL arvio — rajoi­tus­ten jäl­keen — koro­nan tap­pa­van 3240 ihmistä. 

        Tai sitä, ettei se tai­da olla, vaan kuol­lei­den medi­aa­ni-ikä on ollut 81 vuot­ta (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4924267/TSn+paivittyva+koronaseuranta+Liedossa+viisi+koronatapausta+myos+Turussa+nelja+lisaa) ja kes­kiar­vo, jota sinun oli­si pitä­nyt käyt­tää on tätä huo­mat­ta­vas­ti alem­pi. Tai sitä, että 80-vuo­ti­aan odo­tet­tu eli­ni­kä on aina­kin 8 vuot­ta (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html).

        Tai sitä, ettei­vät kus­tan­nuk­set joh­du toi­mis­ta vaan sii­tä, ettei­vät ihmi­set halua / uskal­la tart­tuu itse­ään tai mui­ta. Tai sii­tä, että eko­no­mis­tit pää­ty­vät muu­ten las­kel­mis­saan eri etu­merk­kiin kuin sinä (https://www.vox.com/2020/3/29/21198750/chicago-poll-social-distancing-economy).

        Osmo­kin voi­si kom­men­toi­da, että mil­lä perus­teel­la olet eri miel­tä etu­mer­kis­tä kuin ekonomistit.

    3. Euroo­pan mit­ta­kaa­val­la — Suo­mes­sa ei ole covid ongelmaa

      Kom­ment­ti­si on siten oikea — yliregaointi

      Jul­ki­suu­des­sa ei usea uskal­la ääneen lausua tilas­tol­li­sia totuuk­sia — sil­lä kon­sen­sus on ne tuo­min­nut kan­san vas­tai­sek­si. Kansanvalta.

      Dataan perus­tu­va fak­ta on että ylei­nen kuol­lei­suus ei ole Suo­mes­sa suu­res­ti kas­va­nut covid takia. Eli covid ei ole suu­ri ongel­ma. Mut­ta sii­tä ei saa näin puhua. Prav­da ja hyväk­syt­ty totuus sanoo toisin. 

      Jos nor­mi­päi­vä­nä suo­mes­sa kuo­lee 150 ihmis­tä ja tämä lisään­tyy 4–9 hen­gel­lä päi­väs­sä — onko kysees­sä maa­il­man­lop­pu? Tus­kin. Tosin moni inter­net-kom­men­taat­to­ri sanoo, että las­ten kou­lu­päi­vä yhdes­sä tap­paa mei­dät kaik­ki. Data ker­too toisin. 

      On vai­kea puhua fak­tois­ta ja datas­ta täs­sä ympä­ris­tös­sä, jos­sa vain yksi kuo­le­man-totuus on hyväk­syt­tyä. Me kuo­lem­me kaik­ki jos lap­set ovas yhdes­sä. Surullista.

      1. Dataan perus­tu­va fak­ta on että ylei­nen kuol­lei­suus ei ole Suo­mes­sa suu­res­ti kas­va­nut covid takia. Eli covid ei ole suu­ri ongel­ma. Mut­ta sii­tä ei saa näin puhua. Prav­da ja hyväk­syt­ty totuus sanoo toisin. 

        Kun rajoi­tuk­sin pie­nen­net­tiin epi­de­mi­aa, rajoi­tuk­set oli­vat tur­hia kos­ka epi­de­mia jäi pie­nek­si? Syö­mi­nen on jäl­ki­kä­teen arvioi­den tur­haa, kos­ka syön­nin jäl­keen ei ole nälkä?

        Koro­na ei ole lisän­nyt mer­kit­tä­väs­ti kuol­lei­suut­ta (mis­sä mää­rin rajoituksia/suojatoimien ansios­ta?). Tie­tys­ti jos tavoit­te­lee esim. R=1.2 tai vaik­ka R=1.5, voi­si puhua lii­an kovas­ta rea­goin­nis­ta, kun onkin R=0.8. Lie­nee sel­vää, että THL:n alku­pe­räi­seen tah­toon (var­mis­te­taan ettei ter­vey­den­huol­to kaa­du, R<1.6 tai jotain), toi­met puri­vat var­maan arvioi­tua parem­min. (Jol­lei sit­ten hal­li­tuk­sen toi­mes­ta tavoi­tel­tu jul­ki­suu­des­sa ollut­ta tiu­kem­paa para­met­ria, tätä emme tie­dä kun para­met­ri­ta­voit­tei­ta ei ole jul­kis­tet­tu, vaik­ka­kaan nii­tä ei voi­si seu­ra­ta ehdot­to­ma­na ainoa­na parametrina)

        Epi­de­miois­sa on myös tar­ve ns. varo­vai­suus­pe­ri­aat­teel­le. Jos ei rea­goi­da riit­tä­vän hyvin, mopo kar­kaa käsis­ta. Tur­val­li­suus voi­daan taa­ta vain rea­goi­mal­la mie­lum­min vähän yli kuin ali ja löy­sen­tä­mäl­lä sit­ten rajoit­tei­ta. Rea­goin­tiin tar­vit­ta­vien toi­mien etu­kä­teis­tä arvioin­tia vai­keut­taa myös epä­var­muus viruk­sen käyt­täy­ty­mi­ses­tä. Esi­merk­ke­jä aliar­vioin­nis­ta löy­tyy esim. bri­teis­tä, jois­sa mopon karat­tua tulee pahaa jäl­keä ja lisäk­si tar­vi­taan pal­jon rajum­pia sul­ku­toi­mia tilan­teen sta­bi­loi­mi­sek­si. Tuo esi­merk­ki kuu­los­taa jo aika loo­se-loo­se tilan­teel­ta, kos­ka se uhraa ihmi­siä mut­tei sääs­tä talouttakaan.

  9. Vie­lä kun ymmär­täi­si pää­tök­sen logii­kat esi­mer­kik­si siinä,
    että kir­jas­to­ja ei voi­da tur­val­li­suus­syis­tä ava­ta edes pie­nil­le yleisömäärille,
    mut­ta tuhan­nen oppi­laan kou­lut jois­sa työs­ken­te­lee 70 aikuis­ta, voidaan. 

    Kir­jas­tois­sa on har­vaa hyl­ly­jen väleis­sä muu­ten­kin. Kou­luis­sa ei koskaan. 

    Kir­jas­tois­sa onnis­tuu hel­pos­ti vaik­ka 10 met­rin tur­va­vä­lin pitä­mi­nen, kou­luis­sa ei tule onnis­tu­maan edes met­rin turvavälit. 

    Hyviä pää­tök­siä, ehkä, mut­ta sat­tu­man­va­rai­sel­ta vaikuttavia.

  10. Minus­ta hal­li­tuk­sen toi­men­pi­teet eivät olleet riit­tä­vät, eivät­kä aina­kaan riit­tä­vän nopeat. Ravin­to­lat oli­si pitä­nyt saa­da aina­kin jos­sain mää­rin auki jo saman tien ja aluk­si vaik­ka siten, että pys­ty­vät pal­ve­le­maan pin­ta-alaan­sa näh­den tiet­tyä mak­si­mi­asia­kas­mää­rää asiak­kai­ta tilois­saan ja teras­seil­la. Kuten aiem­mas­sa blo­gis­sa­si kir­joi­tit, koro­nan leviä­mi­ses­sä on jotain met­kaa. Se näyt­täi­si mm. tart­tu­van huo­mat­ta­van tii­viis­sä olo­suh­teis­sa, jois­sa ihmi­set myös “mölyä­vät”. Väl­jä asioin­ti ei vält­tä­mät­tä ole lii­an iso ris­ki. Väli­me­ren mai­den pos­ki­suu­del­mat ja tii­viis­ti asu­vat suur­per­heet sekä after-ski-bileet ja yhteis­lau­lu­ti­lai­suu­det näyt­tä­vät olevan. 

    Toi­nen seik­ka on se, että mei­dän­hän piti saa­da tämä virus leviä­mään tehok­kaam­min (ter­vey­den­huol­lon resurs­sien rajois­sa). Jos nyt hirt­täy­dym­me tähän alle 1:n tar­tut­ta­vuus­lu­kuun, tämä ei toteu­du, ja ero esim. Ruotsiin/Tukholmaan pysyy pit­kään. Eihän tämä voi toi­mia pit­kän päälle. 

    Kol­man­te­na, meil­lä on hir­veä pel­ko­pan­de­mia. Median tapa käsi­tel­lä asi­aa ylei­ses­ti on ollut omi­aan liet­so­maan pel­ko­ja ja aset­ta­nut tur­hia­kin pai­nei­ta päät­tä­jien nis­kaan. Ale­taan­pa vaih­teek­si uuti­soi­da kuin­ka niin ja niin mon­ta hen­keä kuo­li täs­sä kuussa/vuonna syö­pään, sydän­koh­tauk­seen, veren­myr­ky­tyk­seen, itse­mur­hiin, jne. Nyt klik­ki­uu­ti­soin­ti antaa aivan vinou­tu­neen ja suh­teut­ta­mat­to­man kuvan täs­tä tilan­tees­ta koko­nai­suu­te­na. Kuka otsi­koi­si, että hei, koko­nais­kuol­lei­suu­tem­me oli muu­ten vii­me kuus­sa pie­nem­pi kuin aiem­pa­na ver­tai­lu­vuon­na? Tar­vi­taan enem­män ana­lyyt­ti­sia puheen­vuo­ro­ja ja näkö­kul­mia, myös kan­san­ter­vey­den puolelta. 

    MTVuu­tis­ten tänään jul­kais­tun artik­ke­lin mukaan Paul Lill­rank ver­taa koro­naa vuo­den 2018 influens­saan, jol­loin Euroo­pas­sa kuo­li noin 152 000 ihmis­tä: “Nyt koro­nan kans­sa ruve­taan ole­maan suu­rin piir­tein samal­la tasol­la. Tuol­loin Yhdys­val­lois­sa kuo­li noin 80 000 ihmis­tä eikä siel­lä koro­nas­sa sel­lai­seen lukuun ole vie­lä pääs­ty. — Mik­si kak­si vuot­ta sit­ten ei tul­lut lock­dow­nia, mut­ta nyt tuli? Tähän ei ole hyvää vastausta.”

    Mei­dän pitää alkaa kes­kus­tel­la kriit­ti­sis­tä näkö­kul­mis­ta niin että se tavoit­taa kan­sa­lai­set laa­jem­min­kin. Nykyi­nen tilan­ne todel­la jakaa ihmi­siä, jopa samo­jen tut­ta­va­pii­rien sisäl­lä, kuten olen huomannut.

  11. THL:n lin­ja lie­nee, että voi­han sitä tau­tiin kuol­la, kaik­ki sen sai­ras­ta­vat. Tämän poli­tii­kan hin­taa ei ole muu­ten las­ket­tu, inhi­mil­li­sen kär­si­muk­sen lisäk­si se on kal­lis. Fir­mat eivät pyö­ri ja sai­ras­lo­mat­kin mak­sa­vat, kun ihmi­set ovat kipeä­nä. Sai­ras­päi­vän hin­ta 400 €.

    Se mikä puut­tuu vapau­tu­mi­sen lisäk­si onkin juu­ri kaik­ki muu.

    Tarr­tun­ta­ket­ju­nen jälit­tä­mi­seen työ­lis­tet­tä­neen kaik­ki puhe­lim­myy­jät, kos­ka mobii­li­so­vel­lus­ta ei ilmei­ses­ti kos­kaan tähän maa­han tule. Mobii­li­so­vel­lus rat­kai­si maa­han­tu­lon karan­tee­nio­negl­man — ja karan­tee­nis­sa pitäi­si olla vain kun­nes tes­ti­tu­los on tullut.

    Ketä tes­ta­taan ja mil­lä perus­teil­la? bus­si­kus­kit ja ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­ta vii­koit­tain ja opet­ta­jat kuk­kausi­ta­tin, kir­jas­tois­ta ei niin väliä? Maa­lis­kuus­sa ei juu­ri tes­tat­tu, joten tulok­set oli­vat mitä olivat. 

    Miten jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tön tur­val­li­suuss niin hen­ki­lö­kun­na­lel kuin mat­kus­ta­jil­le var­mis­te­taan? Ilmei­ses­ti se on tar­tu­tus­vä­li­ne, kul­jet­ta­jis­ta ja kon­duk­too­reis­ta tulee pulaa. Komi­ten ehdo­tuk­sen teki­jöis­sä ei tain­nut olla kuin omal­la autol­la liik­ku­via ihmisiä.

    Kuu­mei­sia ihmiiä ei yri­te­tä löy­tää mis­tään — kuu­me­mi­ta­tus­ta (läm­pö­ka­me­ral­la) ei ole ilmei­ses­ti tulos­sa rajoil­le, len­to­ken­til­le, ase­mil­le, kaup­pa­kes­kuk­siin tai kir­jas­toi­hin? Sil­lä löy­de­tään vain 20 ‑25% sairastuneista.

    Suo­ja­vä­li­nei­den saa­ta­vuus ja jake­lu? Onko nii­tä ja kos­ka nii­tä on ja kenelle?
    Sak­sa ja muu­ta­ma muu­kin maa on siir­ty­nyt suo­ja­naa­ma­rien käyt­töön, heil­lä­kin lie­nee perusteensa.

    Rajoi­tus­ten vähen­tä­mi­nen oli­si ollut ihan perus­tel­tua, jos jotain muu­ta vas­taa­vas­ti oli­si teh­ty tar­tun­nan saa­nei­den löytämiseksi.

    Täy­sin perus­tel­lus­ti voi pitää “lau­ma­suo­ja” ‑lin­jaus­ta var­sin kova­na ja perus­teet­to­ma­na valin­ta­na. Ymmär­rän, että sil­lä on kan­nat­ta­jan­sa, eteen­kin nii­den jou­kos­sa, joi­hin tau­ti ei ole tarttunut.

  12. Sää­li, että kysy­mys mas­kien käy­tös­tä on pahas­ti poli­ti­soi­tu­nut. Polii­ti­kot näyt­tä­vät lisäk­si ole­van asias­sa ihan pihal­la. Esim. tämän aamun Ykkö­saa­mus­sa poli­ti­kot, m.l. Orpo, kes­kus­te­li­vat, että jos yli seit­sen­kymp­pi­set käyt­täi­si­vät mas­kia, he voi­si­vat liik­kua vapaam­min, ja että jokai­nen­han voi mas­kia jo nyt käyt­tää. Vapaa­eh­toi­suus ei täs­sä tapauk­ses­sa rii­tä, sil­lä mas­kien tar­koi­tus on ensi­si­jai­ses­ti estää/vähentää viruk­sen leviä­mis­tä viruk­sen­kan­ta­jan ympä­ris­töön, ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti suo­ja­ta käyt­tä­jään­sä tartunnalta.

  13. Hei,

    Seu­raan tätä blo­gia muu­ten todel­la mie­luus­ti, mut­ta mie­les­tä­ni tääl­lä esi­tet­ty Ete­lä-Korean tes­taus-eris­tys­stra­te­gian heh­ku­tus ei vält­tä­mät­tä perus­tu eri­tyi­sen syväl­li­seen pereh­ty­mi­seen. Jo yksi­nään nuo seu­ran­ta-appit ovat aika kar­mai­se­via, ja herät­tä­neet jopa pai­kal­li­sen ihmi­soi­keus­ko­mis­sion huo­len: https://www.bbc.com/news/world-asia-51733145. Tai https://thediplomat.com/2020/04/south-koreas-experiment-in-pandemic-surveillance/.

    Oli­si­ko kiva saa­da puhe­li­meen jat­ku­vas­ti tie­to­ja koro­na­tar­tun­nan saa­neis­ta sil­lä tark­kuu­del­la, että posi­tii­vi­sen tulok­sen on saa­nut 53-vuo­tias mies Kruu­nun­vuo­ren­ran­nas­ta, joka on käy­nyt kel­lo 8.00–8.15 ruo­ka­kau­pas­sa X, jat­ka­nut ilta­päi­väl­lä töi­hin ja siel­tä 18.00–20.00 Kal­lion pii­rin AA-kokouk­sen kaut­ta kel­lo 20.30–21.30 kah­vi­laan Y. Luon­nol­li­ses­ti maas­sa on löy­ty­nyt ihmi­siä, jot­ka ovat halun­neet sel­vit­tää näi­den tapaus­ten nimet ja jakaa nii­tä netis­sä, mis­tä on ver­son­nut viha­kam­pan­joi­ta sai­ras­tu­nei­ta yksi­löi­tä koh­taan. Esi­mer­kik­si monen ihmi­sen jul­ki­ses­ti tai suku­lai­sil­ta salat­tu kuu­lu­mi­nen kirk­koon on sel­vin­nyt tämän joh­dos­ta. Ei ihme, että kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan Ete­lä-Korean asuk­kaat pel­kää­vät iit­se tar­tun­taa enem­män sosi­aa­li­sia seurauksia.

    Ete­lä-Koreas­sa on vie­ty ihmis­ten seu­ran­ta muu­ten­kin täy­sin uusiin ulot­tu­vuuk­siin, esi­mer­kik­si puhe­li­men sijain­ti­tie­to­ja käy­te­tään val­vo­maan karan­tee­nis­sa ole­via, joi­den pitää myös rapor­toi­da itses­tään mon­ta ker­taa päi­väs­sä viran­omai­sel­le. Täl­lais­ta on kokeil­tu myös Itä-Euroo­pan auto­ri­taa­ri­suu­teen tai­pu­vai­sem­mis­sa mais­sa, kuten Puo­las­sa, jos­sa on muis­taak­se­ni lähe­tet­tä­vä itses­tään sel­fie vir­kai­li­jal­le tie­tyin välia­join. Tämän lisäk­si esi­mer­kik­si tar­tun­ta­kes­kuk­ses­ti tun­ne­tun raken­nuk­sen ympä­ril­lä ollei­ta ihmi­siä on iden­ti­fioi­tu hei­dän puhe­lin­ten­sa sijain­ti­tie­to­jen perus­teel­la. Voin kai­vaa läh­teen, jos on tar­ve. Ydin­vies­ti­ni on kui­ten­kin se, että seu­ran­ta on Ete­lä-Koreas­sa yhtä appia huo­mat­ta­vas­ti laa­ja­mit­tai­sem­paa, mikä osal­taan var­mas­ti hil­lit­see epi­de­mi­aa, mut­ta koval­la hinnalla.

    Ylei­sel­lä tasol­la seu­ran­ta-appien kehit­tä­jil­tä on myös tul­lut pal­jon kriit­ti­sä puheen­vuo­ro­ja, esi­mer­kik­si vii­mei­sim­piä USA:sta: https://www.brookings.edu/techstream/inaccurate-and-insecure-why-contact-tracing-apps-could-be-a-disaster/

    Tär­kein point­ti­ni on kui­ten­kin se, että toi­voi­sin, ettei Ete­lä-Korean mal­lia ehdo­tet­tai­si tääl­lä niin kevyt­ken­käi­ses­ti. Sii­hen mal­liin kuu­luu pal­jon muu­ta­kin kuin mai­nei­kas puhe­lin­so­vel­lus, joka yksi­nään on omi­aan aiheut­ta­maan ihmi­sis­sä mer­kit­tä­vää pel­koa oman yksi­tyi­sen tilan­teen pää­ty­mi­ses­tä jul­ki­suu­teen rie­po­tel­ta­vak­si sai­rau­den rie­san ohelle.

    1. Itseä­ni on Kii­nas­sa asu­nee­na häi­rin­nyt pal­jon se, että Kii­nan kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een data meni län­si­mais­sa suk­ka­na läpi ja se on ollut mm. WHO:n suo­si­tuk­sen poh­ja­na. Vii­me vii­kol­la luin ensim­mäi­sen jutun, jos­sa WHO ja Ruot­si lin­kit­tyi siten, että WHO:sta kuu­lui vies­tiä, että ken­ties Ruot­sis­sa on sit­ten­kin teh­ty jotain oikein. 

      Oma median seu­ran­ta on asian suh­teen ollut vähäis­tä ja käy­tän­nön työ on vie­nyt huo­mion suur­ten lin­jo­jen sijaan, joten omia pää­tel­miä en asias­sa avaa tämän enem­pää, sil­lä ne saat­taa olla vah­vas­ti pie­les­sä. On läh­tö­koh­tai­ses­ti aina vir­he luot­taa mihin­kään, mikä tulee Kiinasta.

      Ete­lä-Korean kuvaus yllä on oman koke­muk­se­ni mukaan ihan osu­va kuvaus Ete­lä-Korean toi­min­nas­ta jäl­ji­tyk­sen suh­teen. Haluam­me niin mie­lel­lään näh­dä maa­il­mas­sa hyvä vs. paha aset­te­lua, että Ete­lä-Korea on saa­nut koh­tuu­ton­ta etua maa­ta ver­rat­taes­sa poh­joi­seen kump­pa­niin­sa. Poh­jois­mai­ses­ta hyvin­voin­ti­val­tios­ta kat­sot­tu­na sii­nä on kyl­lä kak­si var­sin ikä­vää val­tio­ta vastakkain.

    2. Niin, tämän sai­rau­den tap­pa­vuu­den (vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la IFR useim­mis­sa pai­kois­sa noin kausi-influens­san suu­ruus­luok­kaa 0.1–0.3% ja pahim­mis­sa hot spo­teis­sa­kin vain 0.5%) val­von­tayh­teis­kun­nan luo­mi­nen on sai­ras aja­tus. Toki upo­tet­tu­jen kus­tan­nus­ten har­ha sii­hen nyt kan­nus­taa, mut­ta pahaa vir­het­tä ei pidä yrit­tää kor­ja­ta toi­sel­la pahal­la virheellä.

      Puo­las­sa tuo sel­fiei­den lähet­tä­mi­nen ei minun tie­tääk­se­ni ole ollut mis­sään vai­hees­sa pakol­lis­ta, mut­ta karan­tee­ni on val­vot­tu ja pakol­li­nen. Jos ei käy­tä tuo­ta kän­nyk­kä­so­vel­lus­ta, niin polii­sit käy joka päi­vä tar­kis­ta­mas­sa, että on kotona.

  14. Rajoi­tus­ten pur­ka­mi­nen on hyvä pää­tös ja vält­tä­mä­tön­tä. Tie­ten­kään upo­tet­tu­jen kus­tan­nus­ten har­haan ei täs­sä kan­na­ta kaa­tua, mut­ta on myös rei­lus­ti myön­net­tä­vä että teh­dyt toi­men­pi­teet eivät mil­lään taval­la takaa ettei­kö kuol­lei­den mää­rä voi­si edel­leen kas­vaa yhtä suu­rek­si kuin jos oltai­siin men­ty Ruot­sin mal­lil­la alus­ta asti. Eri­tyi­sen tär­keä­tä oli­si van­hus­ten­hoi­dos­sa työs­ken­te­le­vien tes­taus. Ilmei­ses­ti immu­ni­teet­tia on Suo­mes­sa vas­ta hyvin pie­nel­lä osal­la väes­töä, mut­ta pitäi­si aina­kin täy­si­mää­räi­ses­ti yrit­tää hyö­dyn­tää hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, joil­la on jo immu­ni­teet­ti. Pitäi­si myös miet­tiä miten ris­ki­ryh­mil­le tie­do­te­taan sii­tä että vaa­ra on nyt oikeas­ti todel­li­nen. Usko­vat­ko van­huk­set enää sitä? Tähän asti­han ris­ki sai­ras­tu­mi­sel­le on ollut hyvin pie­ni ja suo­jau­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä tarpeetonta.

  15. Ote­taan käyt­töön ete­lä­ko­rea­lai­nen kon­tak­tien jäl­ji­tys­oh­jel­ma. Toteu­tuu vah­vas­ti vesi­tet­ty­nä ja siten hyvin ali­te­hoi­se­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan hyvin pit­kään”. Tar­koi­te­taan­ko jäl­ji­tys­oh­jel­mal­la tek­nis­tä kän­nyk­kä-appia vai abstrak­tim­paa sys­tee­mi­ta­son jäl­ji­tys­oh­jel­maa? Tek­no­lo­gia­poh­jai­nen auto­maat­ti­jäl­ji­tys ei voi toi­mia. Uskon täs­sä Bruce Sch­neie­rin ana­lyy­sia: https://www.schneier.com/blog/archives/2020/05/me_on_covad-19_.html

    1. Jäl­ji­tys­oh­jel­mas­sa suu­riun ongel­ma on sen vapaa­eh­toi­suus. Jos ohjel­ma on joka toi­sel­la, se rekis­te­löi joka nel­jän­nen kon­tak­sin. Toi­nen ongel­ma on se, ettei se tal­le­ta sijain­tia, siis sitä mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa tuo koh­taa­mi­nen on tapah­tu­nut. Kol­mas on sen ano­nyy­mi­syys, jol­loin viran­omai­set eivät voi mää­rä­tä poten­ti­lais­ta sai­ras­tu­nut­ta karan­tee­niin, kos­ka eivät saa tie­tää, kuk se on. Ohjel­ma lähet­tää täl­le vies­tin, joka ei tule mui­den tietoon.

      1. Sinän­sä mie­len­kiin­toi­sia mut­ta vähän irre­le­vant­te­ja point­te­ja. Luit­ko tuon Sch­neie­rin? “The idea that con­tact tracing can be done with an app, and not human health pro­fes­sio­nals, is just plain dumb”.

      2. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­len­kiin­toi­sia mut­ta vähän irre­le­vant­te­ja point­te­ja. Luit­ko tuon Sch­neie­rin? ”The idea that con­tact tracing can be done with an app, and not human health pro­fes­sio­nals, is just plain dumb”.

        Sil­mäi­lin artik­ke­lia. Kir­joit­ta­ja lie­nee oikeas­sa, jos koro­na-sovel­lus teh­dään “huo­nos­ti” eli niin, että se ei lain­kaan tie­dä, mis­sä ihmi­set koh­taa­vat. Jos sovel­lus kui­ten­kin tie­tää, mis­sä tavat­tiin ja kuin­ka kau­an, vää­rien posi­tii­vis­ten mää­rä väki­sin las­kee huomattavasti. 

        Esi­merk­ki: Ole­te­taan, että Googlen (ja Applen) sovel­lus yleis­tyy. Google tie­tää (tie­tyil­lä yksi­tyi­syys­a­se­tuk­sil­la) mis­sä mil­loin­kin olen (jos ei sekoi­le, mitä se kyl­lä tekee yllä­tä­vän pal­jon). Jos sovel­lus nyt huo­maa, että olet ollut ravin­to­las­sa klo 23–24 sai­ras­tu­neen kans­sa, on hyvä syy olet­taa, että ris­ki­si on moninkertaistunut. 

        Asioi­den havait­se­mi­nen vie­lä tar­kem­min vaa­tii kui­ten­kin teko­ä­lyä ja teko­ä­ly dataa sii­tä, mitä sai­ras­tu­mis­ket­ju­jen var­rel­la tapah­tuu. Tähän ei Google voi ryh­tyä, kos­ka se ei saa dataa eikä se sitä halua­kaan. Mai­ne­ris­ki on lii­an suu­ri, ei Google halua olla yhtään enem­män isoveli. 

        Sik­si älyk­kään koro­na-sovel­luk­sen voi lait­taa maa­il­mal­le vain taho, johon luo­te­taan. Tai jos ja kun sel­lais­ta tahoa ei ole, pitäi­si tie­to­kan­ta kai raken­taa sil­lä taval­la hajau­te­tus­ti, että mikään yksit­täi­nen taho ei sii­hen pää­si­si käsiksi. 

        Pait­si teko­ä­ly itse. Sen pitäi­si näh­dä sekä ihmis­ten käyt­ty­ty­mien kän­ny­köis­tä että sai­ras­tu­mi­nen tes­taus­tu­lok­sis­ta. Sel­lai­nen äly­käs sovel­lus oli­si lois­ta­va työkalu.

        Toi­sal­ta mun­hun ei ehkä täs­sä kan­na­ta luot­taa. Kat­soin eilen Westworl­din toi­sek­si vii­mei­sen jak­so enkä voi väit­tää pal­jon ymmär­tä­nee­ni. Ihmi­siä hal­lit­se­va teko­ä­ly oli kai kui­ten­kin huo­no idea.

      3. Ato­mis­ti: Mai­ne­ris­ki on lii­an suu­ri, ei Google halua olla yhtään enem­män isoveli. 

        Siis ei halua näyt­tää yhtään enem­pää iso­vel­jel­tä. Kyl­lä­hän niil­le data aina kel­paa, sii­tä se fir­ma elää.

        Mut­ta juu, kai­kil­la kän­ny­kän GPS-sovel­luk­sia ja sports trac­ke­rei­ta käyt­tä­neil­lä var­mas­ti on koke­mus­ta sii­tä, että kän­nyk­kä luu­lee ole­van­sa jos­sain, mis­sä pai­kan­nus jäi jumiin tun­ti sit­ten tai vuo­ro­kausi sit­ten. Itsel­lä­ni on täl­lä het­kel­lä tämän suh­teen har­vi­nai­sen hyvin toi­mi­va äly­pu­he­lin, mut­ta tapah­tuu sitä vaan sil­ti jos­kus. En todel­la­kaan las­ki­si kon­tak­tien jäl­ji­tys­tä tuon varaan. Tie­tys­ti sovel­luk­set voi­vat hyö­dyn­tää muu­ta pai­kan­ta­mis­da­taa ja var­maan herä­tel­lä GPS:ää jos se näyt­tää ole­van ris­ti­rii­das­sa mui­den havain­to­jen kans­sa, mut­ta sil­ti. Olen jok­seen­kin samaa miel­tä Sch­neie­rin kanssa.

      4. Ato­mis­ti: Sil­mäi­lin artik­ke­lia. Kir­joit­ta­ja lie­nee oikeas­sa, jos koro­na-sovel­lus teh­dään ”huo­nos­ti” eli niin, että se ei lain­kaan tie­dä, mis­sä ihmi­set koh­taa­vat. Jos sovel­lus kui­ten­kin tie­tää, mis­sä tavat­tiin ja kuin­ka kau­an, vää­rien posi­tii­vis­ten mää­rä väki­sin las­kee huomattavasti. 

        Nii-in, täs­sä ja spot­tun vas­tauk­ses­sa alla on se ongel­ma, että ole­te­taan, että jäl­ji­tys-appin kerää­mä data oli­si hyvää. Tai että riit­tää että tekee asiat “oikein”. Soi­nin­vaa­ra lis­taa kai­ken­lai­sia irre­le­vant­te­ja point­te­ja, mut­ta ei edes mai­nit­se datas­ta saa­ti sen laa­dus­ta mitään, vaik­ka tilas­to­tie­tei­li­jäl­le sen luu­li­si ole­van hyvin­kin oleel­lis­ta. Hyvää tar­tun­to­jen jäl­ji­tyk­seen sovel­tu­vaa dataa ei vain kän­nyk­kä­tek­no­lo­gial­la kerä­tä. Mobii­li­tek­no­lo­gia on tuo­nut kaik­kea hie­noa ja ihmeel­lis­tä elä­määm­me, mut­ta ei sen sovel­ta­mi­nen ole mikään patent­ti­rat­kai­su kaik­kiin maa­il­man ongelmiin.

        https://www.technologyreview.com/2020/05/11/1001541/iceland-rakning-c19-covid-contact-tracing/

      5. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­len­kiin­toi­sia mut­ta vähän irre­le­vant­te­ja point­te­ja. Luit­ko tuon Sch­neie­rin? ”The idea that con­tact tracing can be done with an app, and not human health pro­fes­sio­nals, is just plain dumb”.

        Bruce Sch­neier yliyk­sin­ker­tais­taa. Jos nyt ole­te­taan että saa­tai­siin glo­baa­li hajau­tet­tuun dataan perus­tu­va sovel­lus, jos­ta tulee sel­lai­sia tie­to­ja kuten “olet ollut aikaik­ku­nas­sa A samas­sa tilas­sa B min tar­tun­nan saa­neen hen­ki­lön C kans­sa” ja myö­hem­min “hen­ki­lö C on luul­ta­vas­ti tar­tut­ta­nut jo D ihmis­tä eli on super­tar­tut­ta­ja” niin käyt­täy­ty­mi­se­si odo­tusar­vo muut­tuu, ja sil­lä on mitat­ta­va seu­raus. Jos tämä yhdis­te­tään virus­tes­tauk­sen help­poon saa­ta­vuu­teen, on aika vai­kea kuvi­tel­la miten täl­lä ei oli­si vaikutusta.

        Pai­kal­lis­ta­mi­sen tark­kuu­teen liit­tyy tie­tys­ti omat tek­ni­set ongel­man­sa, mut­ta voi olet­taa että suu­rim­man osa huteis­ta (esi­mer­kik­si sei­nät) pys­tyy vies­tin saa­ja hel­pos­ti kar­si­maan pois.

      6. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­len­kiin­toi­sia mut­ta vähän irre­le­vant­te­ja point­te­ja. Luit­ko tuon Sch­neie­rin? ”The idea that con­tact tracing can be done with an app, and not human health pro­fes­sio­nals, is just plain dumb”.

        Isoin kysy­mys lie­nee mikä on toden­nä­köi­syys tar­tun­nal­le satun­nai­ses­sa ohi­kä­ve­lys­sä tai vaik­ka met­ros­sa. Jos toden­nä­köi­syys on pie­ni (ver­rat­tu­na työ­pai­koil­la tai muis­sa sel­lai­sis­sa ympä­ris­töis­sä tapah­tu­viin kon­tak­tei­hin, jois­sa haas­tat­te­lul­la voi­daan saa­da tie­toon altis­tu­nei­den hen­ki­löl­li­syy­det) appli­kaa­tion roo­li on pie­ni. Jos taas mer­kit­tä­vä osa tar­tun­nois­ta tulee tun­te­mat­to­mil­ta ihmi­sil­tä, auto­maat­ti­nen kon­tak­tien seu­ran­ta on pal­jon merkityksellisempää.

        Sit­ten on tie­tys­ti mah­dol­li­suus tar­tun­nal­le pin­to­jen kaut­ta, johon blue­toot­hiin perus­tu­va kon­tak­ti­seu­ran­ta ei auta lain­kaan. Tämä toden­nä­köi­syys lie­nee kui­ten­kin pieni.

        Peri­aat­tees­sa voi­si aja­tel­la että vaik­ka ravin­to­loi­den avaa­mi­seen ase­tet­tai­siin ehdok­si, että ravin­to­lan­pi­tä­jän tulee kerä­tä yhteys­tie­dot kai­kil­ta ravin­to­las­sa syö­vil­tä asiak­kail­ta. Sil­loin kon­tak­ti­seu­ran­taa pys­tyt­tä­siin hel­pom­min jäl­ki­kä­teen tekemään.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ote­taan käyt­töön ete­lä­ko­rea­lai­nen kon­tak­tien jäl­ji­tys­oh­jel­ma. Toteu­tuu vah­vas­ti vesi­tet­ty­nä ja siten hyvin ali­te­hoi­se­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan hyvin pitkään.

        Kii­tos kun ker­roit tämän. Jos vie­lä jos­kus menet poli­tiik­kaan, niin aina­kin tie­dän mil­lai­nen polii­tik­ko olet.

        Aivan ensim­mäi­sek­si totean, että jäl­ji­tys­oh­jel­man käy­tön pakol­li­suus ei rat­kai­si yhtään mitään, kos­ka ei ole mitään kei­noa pakot­taa ihmis­tä kan­ta­maan kän­nyk­kää muka­naan. Sen voi aivan hel­pos­ti jät­tää vaik­ka autoon tai kotiin tai sitä voi pitää sam­mu­tet­tu­na, jos aja­tus oman paik­ka­tie­don auto­maat­ti­ses­ta tal­len­tu­mi­ses­ta johon­kin viran­omais­tie­to­kan­taan iljet­tää. Näin ollen koko sovel­lus voi yli­pää­tään perus­tua vain vapaaehtoisuuteen. 

        Koh­taa­mi­sen sijain­tia ei tar­vit­se tal­len­taa auto­maat­ti­ses­ti. Sitä voi tes­taus­ti­lan­tees­sa aivan hyvin kysyä tes­tat­ta­val­ta­kin, jos se todel­la täy­tyy tie­tää. Auto­maat­ti­nen karan­tee­niin mää­rää­mi­nen on tar­pee­ton­ta. Väi­tän, että val­ta­va enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta eris­täy­tyy ilmoit­tau­tuu tes­tat­ta­vak­si vapaa­eh­toi­ses­ti saa­tu­aan tie­don altis­tu­mi­ses­taan. On ihan sel­vää mik­si. Ensin­nä­kin vain nega­tii­vi­nen tes­ti­tu­los häl­ven­tää pelon tau­dis­ta. Toi­sek­si lää­kä­ril­tä saa­tu karan­tee­ni­mää­räys mer­kit­see, että val­tio mak­saa pal­kan suu­rui­sen tartuntatautipäivärahan.

        Koko kon­tak­ti­jäl­ji­tyk­sen tar­koi­tus on R0-luvun pai­na­mi­nen alle ykkö­seen. Sen ei tar­vit­se toi­mia lähel­le­kään täydellisesti.

      8. Kii­tos kun ker­roit tämän. Jos vie­lä jos­kus menet poli­tiik­kaan, niin aina­kin tie­dän mil­lai­nen polii­tik­ko olet.

        Mark­ku Jan­tu­nen. Lue nyt uudes­taan. Esi­tin­kä jon­kin mie­li­piu­teen sii­tä, jos­ta voi­si pää­tel­lä, että kan­na­tan pakol­lis­ta jäl­ji­tys­tä. Halusin vain sanoa, että ne jot­ka vetoa­vat Ete­lä-Kore­aan, otty­avat para­me­ty­rit pakol­li­ses­ta ja sijain­nin ilmoit­ta­mas­ta, muit­ta halua­vat tuo­da sen Suo­meen vesi­tet­ty­nä, joten eivät voi käyt­tää Ete­lä-Kore­aa esimerkkinä.
        Miten voit kysyä tar­tun­nan saa­neel­ta, mis­sä tapa­sit hen­ki­lön joka täs­sä ohjel­mas­sa kan­taa koo­dia Z087C, jos kukaan, kysy­jä eikä vas­taa­ja, saa tie­tää, kuka tuo mys­ti­nen hen­ki­lö on. Täl­le hen­ki­löl­le lähe­te­taan tek­si­vies­ti, että hän on tavan­nut sai­ras­tu­neen hen­ki­lön, jon­ka nimeä hänel­le ei kui­ten­kaan saa pal­jas­taa, joten umpi­ku­ja sii­nä­kin päässä.

  16. Koko­nais­val­tai­sen kan­san­ter­vey­den (jon­ka kivi­jal­ka on talous) ja hyvin­voin­ti­val­tion näkö­ul­mas­ta tavoit­tee­na pitää olla yhteis­kun­nan mah­do­li­sim­man nopea avaa­mi­nen ja elä­män nor­ma­li­soin­ti siedettäväksi. 

    1) Tar­vit­sem­me roh­keut­ta sovel­taa alus­ta­via­kin viruk­seen liit­ty­viä havain­to­ja, jot­ka voi­vat hel­pot­taa täs­sä. vrt.
    — viruk­sel­le omi­nai­set tavat tart­tua ja olla tart­tu­mat­ta, esim. väl­jä asioin­ti näyt­täi­si ole­van ok.
    — D‑vitamiinin saan­nin radi­kaa­li lisää­mi­nen suo­ma­lai­sia nyky­suo­si­tuk­sia run­saam­mik­si heti.
    — veren hyy­ty­mis­häi­riöil­le ja veri­tul­pil­le altis­ta­vat sai­rau­det ja elämäntavat/olosuhteet ovat mer­kit­tä­vä ris­ki­te­ki­jä. Veri­suo­ni­sai­rau­det liit­ty­vät myös ikään.
    — tau­din­kul­kua lie­ven­tä­viä lääk­kei­tä näyt­täi­si ole­van jo olemassa. 

    2) Epä­joh­don­mu­kai­set pää­tök­set ja puheet pitää roh­keas­ti kysee­na­lais­taa. vrt.
    — rajoi­tus­ten väl­jen­tä­mi­nen eri pai­kois­sa eri­lai­sin tai ris­ti­rii­tai­sin perustein.
    — rajoi­tus­ten lii­al­li­suus tar­tut­ta­vuus­lu­ku­jen näkökulmasta

    3) Rea­li­tee­tit on hyväk­syt­tä­vä. vrt.
    — tämä on yli­kan­sal­li­nen tilan­ne jota ei voi hoi­taa pois yksin.
    — suu­rin osa tulee ennen pit­kää altis­tu­maan täl­le virukselle.
    — emme pää­se epi­de­mias­ta ennen lau­maim­mu­ni­tee­tin ete­ne­mis­tä. Tämä tul­lee rokot­teen ja luon­nol­li­sen altis­tu­mi­sen yhdistelmänä.
    — mei­dän on saa­ta­va epi­de­mia hie­man kiih­ty­mään Suo­mes­sa, kos­ka se vai­kut­taa seu­raa­viin tau­ti­aal­toi­hin. Tar­tut­ta­vuus­lu­ku on nyt lii­an matala.
    — emme voi hidas­taa yhtä epi­de­mi­aa kovin­kaan pit­kään ilman että tuhoam­me yhteis­kun­nan, hyvin­voin­ti­val­tion ja jul­ki­sen terveydenhuollon.

    Kuten Ohi­sa­lo itse lip­saut­ti hal­li­tuk­sen infos­sa, sul­ku­jen pur­ku­pää­tök­siin ovat vai­kut­ta­neet osal­taan poliit­ti­set rea­li­tee­tit. Har­mi ettei mikään media näy­tä tart­tu­neen tähän (kor­jat­kaa, jos en vain ole huomannut). 

    Nämä poliit­ti­set rea­li­tee­tit tule­vat nyt aivan lii­an kal­liik­si. Polii­ti­kot pitäi­si saa­da kan­ta­maan vas­tuu­ta myös niis­tä. Avuk­si tar­vit­sem­me medi­aa ja tut­ki­vaa (myös kan­sain­vä­lis­tä) jour­na­lis­mia. Jon­kun pitää esit­tää polii­ti­koil­le­kin ne tiu­kat kysy­myk­set. Nyt kukaan ei uskal­la pis­tää hei­tä sei­nää vasten. 

    Pitäi­si­kö vaik­ka Talouskriisi.fi ‑foo­ru­min perus­taa net­ti-tv, jos­sa käy­täi­siin lisäk­si asian­tun­ti­ja­pa­nee­leis­sa pidäk­kee­tön­tä kes­kus­te­lua myös epi­de­mio­lo­gi­sel­ta ja lää­ke­tie­teel­li­sel­tä pohjalta?

  17. Vain­hain­ko­deis­sa ja pal­ve­lua­su­mi­sen yksi­köis­sä voi­tai­siin jär­jes­tää kesä­ai­kaan tapaa­mi­sia ulko­na varo­vai­suut­ta nou­dat­taen. Itse työs­ken­te­len avus­ta­ja­na inva­li­di­lii­ton asu­mis­pal­ve­lu­yk­si­kös­sä ja meil­lä on sel­lai­nen käy­tän­tö ettei­vät vie­raat eivät­kä avus­ta­jat pää­se yksik­köön sisään, mut­ta ulko­na voi tar­jo­ta avus­tus­ta eikä ulko­na voi kiel­tää ihmi­siä tapaa­mas­ta lähei­si­ään. Hyväl­lä ilmal­la se toi­mii ja asuk­kaat saa vaih­te­lua. Jos avus­ta­jat ja lähei­set käyt­tä­vät kas­vo­suo­jia eivät­kä kos­ket­te­le, niin sai­ras­tu­mi­sen ris­ki ei var­maan kovin pal­jon nouse. Voi­vat­hat asuk­kaat saa­da aina tau­din hoi­ta­jil­ta­kin. Oleel­lis­ta on myös, että asuk­kaat ei ruo­kai­le yhtei­sis­sä tilois­sa vaan omis­sa huoneissaan.

    Van­hus­ten osal­ta voi­tai­siin käyt­tää myös alu­eel­lis­ta har­kin­taa. Jos tau­tia ei alu­eel­la esiin­ny, toi­mi­taan ren­nom­min, jos epi­de­mia on pääl­lä, eris­täy­dy­tään totaa­li­ses­ti. Kyse­hän on kui­ten­kin vain tau­din leviä­mi­sen toden­nä­köi­syy­den pie­nen­tä­mi­ses­tä. Abso­luut­tis­ta tur­vaa ei voi­da taata. 

    Koto­na asu­vien ris­ki­ryh­mä­läis­ten osal­ta, oli­si koros­tet­ta­va ihmis­ten omaa har­kin­taa ja ter­veen jär­jen käyt­töä. Jos eris­ty­soi­mien seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si 75 vuo­ti­aan fyy­si­nen- ja hen­ki­nen kun­to romah­taa, ei hänen ter­veyt­tään ole suo­jel­tu vaan se on pilat­tu. Jos ris­ki­ryh­mä­läi­nen tapai­lee muu­ta­maa läheis­tään varo­vai­suut­ta nou­dat­taen, ja täl­lä tavoin säi­lyt­tää elä­män­ha­lun­sa, niin var­mas­ti se on pie­nen koro­na-ris­kin arvois­ta. Luon­nol­li­ses­ti jos epe­di­mia rieu­huu alu­eel­la, kan­nat­taa nou­dat­taa totaa­lis­ta eris­tys­tä pahim­man ajan yli.

  18. vk:
    Kyl­lä, omia­ni kun osaan las­kea. Täs­sä pro­fes­so­ri Lill­ran­kin las­kel­miin linkkiä:

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli‑0–5‑miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5wxhdi

    Lill­rank käyt­tää las­kel­mien­sa perus­tee­na THL:n maa­lis­kuus­sa esit­tä­miä luku­ja, joten ei ole mikään ihme, ettei koro­na­toi­mis­sa näy­tä ole­van mitään järkeä.

    Ber­ga­mon alu­eel­la kuo­li 0,6 % väes­tös­tä, näis­tä nel­jäs­osa alle 65-vuo­tiai­ta, ja kuol­lei­suu­den perus­teel­la spe­ku­loi­daan että siel­lä saa­vu­tet­tiin laumaimmuniteetti:

    https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

    Ilman rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä Suo­mes­sa oltai­siin varo­vai­ses­ti arvioi­den pää­dyt­ty n. 30 000 kuol­lee­seen (ja luon­nol­li­ses­ti myös vapaa­pu­do­tuk­ses­sa ole­vaan talouteen).

    1. Pek­ka Pes­si: Lill­rank käyt­tää las­kel­mien­sa perus­tee­na THL:n maa­lis­kuus­sa esit­tä­miä luku­ja, joten ei ole mikään ihme, ettei koro­na­toi­mis­sa näy­tä ole­van mitään järkeä.

      Ber­ga­mon alu­eel­la kuo­li 0,6 % väes­tös­tä, näis­tä nel­jäs­osa alle 65-vuo­tiai­ta, ja kuol­lei­suu­den perus­teel­la spe­ku­loi­daan että siel­lä saa­vu­tet­tiin laumaimmuniteetti:

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

      Ilman rajoi­tus­toi­men­pi­tei­tä Suo­mes­sa oltai­siin varo­vai­ses­ti arvioi­den pää­dyt­ty n. 30 000 kuol­lee­seen (ja luon­nol­li­ses­ti myös vapaa­pu­do­tuk­ses­sa ole­vaan talouteen).

      Minus­ta tuos­sa alle 60-vuo­tiai­den osuus tilas­toi­duis­ta kuo­le­man­ta­pauk­sis­ta Ber­ga­mos­sa on 5 %. Itse löy­sin tämän tie­don sivul­ta 8, “Figu­re 4, Fata­li­ty rates for dif­fe­rent age groups and regions”, mis­tä löy­tyy “Frac­tions of COVID-19 repor­ted deaths”. Osuus arvioi­duis­ta todel­li­sis­ta tapauk­sis­ta, siis ml. tilas­toi­mat­to­mat, on vie­lä tuo­ta­kin pie­nem­pi. Pro­sent­tio­suus (siis tuo 5 % kai­kis­ta kuo­lin­ta­pauk­sis­ta ikä­ryh­mäs­sä alle 60‑v) koko Lom­bar­dian alu­eel­la on suun­nil­leen sama. En tie­dä mis­tä sait tuon 25%?

      1. Jaak­ko: En tie­dä mis­tä sait tuon 25%? 

        Nel­jän­nes (26 %) on alle 65-vuo­tiai­den ennus­tet­tu osuus kuol­lei­suu­des­ta Nykissä:

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

        Nyt (tai pah­vin tekoai­kaan, ilmei­ses­ti 29 maa­lis­kuu­ta) vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo­kuol­lei­suu­den perus­teel­la las­ket­tu alle 65-vuo­tiai­den osuus kuo­le­mis­ta oli 23 %. Lom­bar­dias­sa vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo­kuol­lei­suu­den perus­teel­la 10 % kuol­leis­ta oli alle 65-vuo­tiai­ta. Pah­vin dataa on vai­kea arvioi­da, kun Ita­lias­sa kuol­lei­suus ilmei­ses­ti ilmoi­te­taan tasa­vuo­si­kym­me­nien perus­teel­la, Jen­keis­sä taas eri tavooin.

      2. Pek­ka Pes­si: Nel­jän­nes (26 %) on alle 65-vuo­tiai­den ennus­tet­tu osuus kuol­lei­suu­des­ta Nykissä:

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

        Nyt (tai pah­vin tekoai­kaan, ilmeisesti29 maa­lis­kuu­ta) vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo­kuol­lei­suu­den perus­teel­la las­ket­tu alle 65-vuo­tiai­den osuus kuo­le­mis­ta oli 23 %. Lom­bar­dias­sa vuo­sien 2015–2019 kes­kiar­vo­kuol­lei­suu­den perus­teel­la 10 % kuol­leis­ta oli alle 65-vuo­tiai­ta. Pah­vin dataa on vai­kea arvioi­da, kun Ita­lias­sa kuol­lei­suus ilmei­ses­ti ilmoi­te­taan tasa­vuo­si­kym­me­nien perus­teel­la, Jen­keis­sä taas eri tavooin.

        Ok. Se on siis ennus­te New Yor­kin kuol­lei­suu­des­ta. Ei toteu­tu­neet kuo­lin­ta­pauk­set Ber­ga­mos­sa, kuten alun­pe­rin kirjoitit.

  19. Huo­not pää­tök­set. Olim­me jo lähel­lä selät­tää tau­ti (ter­veys­vi­ran­omais­ten hidas­tus­tak­tii­kan vas­tai­ses­ti) ja sitä­myö­ten vapaut­taa talous (selä­tyk­sen jäl­keen pel­ko oli­si vähen­ty­nyt ja ihmi­set oli­si­vat uskal­ta­neet taas käyt­tää rahaa ja pal­ve­lu­ja). Nyt tulee taas lisää poti­lai­ta ja pel­ko lisään­tyy tai pysyy sekä talou­den jumi­tus jat­kuu. Seu­raam­me Ruot­sia muu­ta­man kuu­kau­den vii­vel­lä ja isom­mil­la talou­den jumi­tuk­sil­la. Näin kävi.

  20. Olen luke­nut hyvin tii­viis­ti tämän blo­gin kir­joi­tuk­set jot­ka liit­ty­vät tähän koro­na­vi­ruk­seen, mie­les­tä­ni paras­ta ja roh­kein­ta poh­din­taa edus­taa Soi­nin­vaa­ran tilas­toa­na­lyy­sit jois­sa tuo­daan esil­le tämän kai­ken hin­ta, mitä tämä tulee maksamaan?
    On hyvä että on ole­mas­sa tämän­kal­tai­sia blo­ge­ja, jois­sa saam­me hyvin rea­lis­ti­sen kuvan tämän tau­din eri vaikutuksista.
    Tääl­lä on hei­tet­ty eri­lai­sia arvioi­ta viik­ko ja kuu­kausi tasol­la tämän hin­nas­ta, puhu­taan 1,0 mil­jar­dis­ta€ / viik­ko, tähän osioon haluai­sin hie­man syväl­li­sem­pää analyysia.
    Me olem­me var­mas­ti kaik­ki sitä miel­tä että tämä on rahoi­tet­ta­va vela­no­tol­la, mui­ta vaih­toeh­to­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti ole. Jul­ki­seen velan­ot­toon sisäl­tyy vain eräs ikä­vä asia, se mak­se­taan tule­vai­suu­des­sa koko­nais­ve­roas­teen nousul­la kor­koi­neen takaisin.
    Meil­lä on tähän läh­tö­ti­lan­ne vain äärim­mäi­sen huo­no. Joten tämä voi joh­taa ensi vuo­den alus­sa hyvin­voin­ti­val­tion jon­ki­nas­tei­seen alas­ajoon, tämä kaik­ki tapah­tuu Euroo­pan ja maa­il­man laa­jui­ses­ti, vaa­ra­na täs­sä kehi­tyk­ses­sä on sys­tee­mi­krii­si joka suis­taa talou­den hal­lit­se­mat­to­maan tilanteeseen.
    Toi­nen asia mitä talous­kes­kus­te­lus­sa sivu­taan on jul­ki­sen talou­den har­tioi­den riit­tä­vyys tämän las­kun mak­sa­mi­seen. Yri­tyk­set ja nii­den lii­ke­vaih­dot ovat vain yksin­ker­tai­ses­ti niin suu­ria ettei val­tioi­den rah­keet rii­tä nii­den pelas­ta­mi­seen, täs­tä asias­ta puhut­tiin vuo­den 2008 subre­me­krii­sin yhtey­des­sä, mut­ta nyt se on unohdettu.
    Kol­mas asia joka on ollut esil­lä liit­tyy sii­hen miten talous tai kulu­tus käyn­nis­tyy tämän jälkeen.
    Var­maan kaik­ki toi­voo sitä ettem­me enää palai­si takai­sin kers­ka­ku­lu­tuk­sen pariin kaik­ki­ne lie­veil­miöi­neen, nyt on ihmis­kun­nal­la tuhan­nen taa­lan paik­ka nol­la­ta tilan­ne ja luo­da uudet sään­nöt miten kes­tä­vää kehi­tys­tä jatketaan.
    Hyvää pyö­räi­ly kaut­ta Osmol­le, muu­ta­mat tour de Hel­sin­ki tapah­tu­mat samas­sa 26 ryh­mäs­sä yri­tet­tiin vetää läpi mut­ta tai­det­tiin sit­ten lopus­sa hyytyä.

    1. Mat­ti L:

      Toi­nen asia mitä talous­kes­kus­te­lus­sa sivu­taan on jul­ki­sen talou­den har­tioi­den riit­tä­vyys tämän las­kun maksamiseen.

      Raha ei häviä mihin­kään, se vain siir­tyy pie­ni­nä puroi­na tas­kus­ta toi­seen ja suu­ri­na vir­toi­na eri­näi­siin varas­toi­hin, pii­lo­paik­koi­hin ja para­tii­sei­hin. Nyt kun ihmi­set eivät mat­kus­ta tai osta auto­ja ja ovat muu­ten­kin lähes käyt­tä lin­jan jär­ke­vöit­tä­neet kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tään, mikä vas­taa samal­la parem­min maa­pal­lon resurs­se­ja, perin­tei­set vero­tuk­sen kei­not kerä­tä raha­vir­rois­ta osa yhteis­kun­nan kas­saan ovat menet­tä­neet teho­aan ja varal­li­suus kasaan­tuu kiih­ty­vään tah­tiin. Samal­la val­tio on siir­ty­nyt mak­sa­maan, vel­ka­ra­haa käyt­täen, vaik­ka­pa ihmis­ten ansio­si­doin­nai­sia palk­ko­ja saman kaa­vaan mukaan kuin ennen pan­de­mi­aa tai yri­tys­ten juok­se­via kulu­ja. Myös pää­omal­le mak­se­taan kor­vaus­ta pää­osin kuten ennen­kin, vuo­kri­na ja mui­na käyt­tö­kor­vauk­si­na. Reaa­li­ta­lou­den volyy­min las­kies­sa raha­vir­rat ovat sii­tä irral­laan, mut­ta nyt entis­tä pahemmin.

      Siel­tä, mihin val­tion vel­ka­ra­ha menee, tuli­si verot­taa entis­tä tehok­kaam­min. Tämä tar­koit­tai­si rat­kai­se­vas­ti lisää progres­sio­ta tulo­jen vero­tuk­seen sekä pää­oman vero­tuk­sen mer­kit­tä­vää kiris­tä­mis­tä. Toi­nen puo­li oli­si nol­la­ta yhteis­kun­tien vel­kaa siel­lä, mis­tä vel­ka tulee, eli lisää rahaa luo­vis­sa kes­kus­pan­keis­sa. Tätä voi­tai­siin ja kan­nat­tai­si teh­dä koh­tuul­li­sen inflaa­tion sal­li­mis­sa puit­teis­sa. Toden­nä­köi­ses­ti tul­laan pai­not­ta­maan jäl­kim­mäis­tä, oikeis­ton ja sitä tuke­vien popu­lis­tien toi­mes­ta tai pelosta.

  21. Lyhyt­nä­köi­ses­ti aja­tel­len rajoi­tuk­set kan­nat­tai­si var­maan ava­ta vaan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, kos­ka sai­raa­loi­den yli­kuor­mit­tu­mis­ta ei tapah­tu­nut Ruot­sis­sa­kaan ja siten epi­de­mian kes­ton piden­tä­mi­ses­tä ei ole suo­raa käy­tän­nön hyötyä.

    Täs­sä on kui­ten­kin myös toi­nen tär­keä pit­kän täh­täi­men näkö­kul­ma. Epi­de­mioi­ta on nimit­täin jat­ku­vas­ti tulos­sa Suo­meen tule­vai­suu­des­sa­kin. Sen vuok­si on tär­ke­ää kerä­tä tal­teen kaik­ki mah­dol­li­nen tut­ki­mus­tie­to rajoi­tus­ten vai­ku­tuk­sis­ta. Kun rajoi­tuk­set ava­taan yksi ker­ral­laan vähi­tel­len, niin pys­ty­tään sel­vit­tä­mään jokai­sen rajoi­tuk­sen vai­ku­tus erik­seen. Vas­ta-aine­tes­tit on nyt käy­tös­sä, joten tämä tut­ki­mus voi­daan suo­rit­taa hyvin huo­lel­li­ses­ti tes­taa­mal­la väes­töä tasai­sin välia­join sel­lai­sel­la tark­kuu­del­la, että saa­daan sekä ajal­lis­ta että pai­kal­lis­ta tie­toa epi­de­mian kehit­ty­mi­ses­tä. Ehdot­to­mas­ti pitäi­si tes­ta­ta kou­lu­jen oppi­laat ennen kou­lu­jen avaa­mis­ta ja sen jäl­keen. Tämän jäl­keen voi­daan seu­ra­ta miten epi­de­mia levi­ää kun kaik­ki muut­kin rajoi­tuk­set pois­te­taan vähi­tel­len. Jos tämä teh­dään hyvin, niin seu­raa­van epi­de­mian aika­na mitään pää­tök­siä ei tar­vit­se teh­dä sok­ko­na vaan kaik­ki pää­tök­set voi­daan teh­dä las­kel­moi­dus­ti. Tämän tie­don kerää­mi­sek­si kan­nat­taa muu­ta­mia mil­jar­de­ja uhratakkin.

    1. Tämän poh­jal­ta kysy­mys Osmol­le ja muil­le: miten avaa­mi­nen aut­taa Suo­mea, jos auki­pi­tä­mi­nen ei aut­ta­nut Ruotsia?

      Point­ti ei ole sii­nä, että voi­ma­kas epi­de­mia (Ruot­si) hait­tai­si talout­ta vähem­män kuin heik­ko epi­de­mia (Suo­mi) vaan että pit­ki­tet­ty epi­de­mia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Point­ti ei ole sii­nä, että voi­ma­kas epi­de­mia (Ruot­si) hait­tai­si talout­ta vähem­män kuin heik­ko epi­de­mia (Suo­mi) vaan että pit­ki­tet­ty epi­de­mia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

        Jutun point­ti oli kui­ten­kin se, että Ruot­si kär­sii sii­nä kuin muut­kin — eivät­kä sano­neet, että myö­hem­min hei­dän talou­ten­sa kär­si­si vähem­män. Tar­kas­te­li­vat vuo­sia 2021 ja 2022 — eikö tämä ole riit­tä­vän pit­kä aika? Onko sinul­la jota­kin tie­toa, mitä Ruot­sin kes­kus­pank­ki ei ole huomioinut?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Point­ti ei ole sii­nä, että voi­ma­kas epi­de­mia (Ruot­si) hait­tai­si talout­ta vähem­män kuin heik­ko epi­de­mia (Suo­mi) vaan että pit­ki­tet­ty epi­de­mia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

        Kun ker­ran Suo­men ja Ruot­sin epi­de­miat lop­pu­vat samaan aikaan ja samal­la taval­la, rokot­ta­mal­la saa­ta­vaan lau­maim­mu­ni­teet­tiin, niin miten voi­ma­kas epi­de­mia oli­si heik­koa epi­de­mi­aa vähem­män hai­tal­li­nen? Nyky­tie­don mukaan (1434 tes­tat­tua, 3 posi­tii­vis­ta, 0,21 %) ei sai­ras­ta­mal­la saa­da lau­maim­mu­ni­teet­tia, ei aina­kaan koh­tuul­li­sen ajan kuluessa.

  22. Minua ihme­tyt­tää koro­na­kes­kus­te­lus­sa ehkä eni­ten “lau­maim­mu­ni­tee­tin” kam­mok­su­mi­nen ja myös sen näke­mi­nen joko-tai-asia­na. Toi­set pitä­vät sitä tavoi­tel­ta­va­na ja mah­dol­li­se­na, toi­set ajat­te­le­vat, että se on niin pit­kän mat­kan ja niin monen kuo­le­man taka­na ole­va asia, ettei sitä miten­kään voi­da tavoi­tel­la. Voi olla, että olen ymmär­tä­nyt jotain ihan vää­rin, mut­ta joten­kin kuvit­te­li­sin, että jo suh­teel­li­sen pie­ni­kin sai­ras­ta­nei­den –  ja siis aina­kin jon­kin­lai­sen immu­ni­tee­tin saa­vut­ta­nei­den – jouk­ko vai­kut­tai­si epi­de­mian leviä­mis­tä hil­lit­se­väs­ti. Eli jos vaik­ka­pa joka vii­des ihmi­nen on viruk­sel­le immuu­ni eikä siis sitä myös­kään levi­tä, on epi­de­mial­la sel­väs­ti vähem­män mah­dol­li­suuk­sia laa­je­ta. Kun epi­de­mi­aa pyri­tään hil­lit­se­mään – tai sit­ten vaik­ka koko­naan tukah­dut­ta­maan­kin – täl­lä immuu­nien jou­kol­la on täs­sä osan­sa ja sil­loin eri­lai­sia rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan vähem­män. Täl­lä samal­la logii­kal­la – jos se siis on lain­kaan oikea – tun­tui­si, että tar­tun­to­jen oli­si hyvä tapah­tua etu­pai­not­tei­ses­ti, mut­ta toki ter­vey­den­huol­lon kapa­si­tee­tin rajois­sa. Eli jos tar­tun­to­ja sal­li­taan X kap­pa­let­ta niin niis­tä riit­tä­vän suu­ri osa tapah­tui­si mie­luum­min epi­de­mian alku­pääs­sä kuin lop­pu­pääs­sä. Kaik­kein has­suim­mal­ta tun­tui­si sel­lai­nen mal­li, jos­sa pide­tään rajoi­tuk­sia pit­kään pääl­lä ja tar­tun­to­jen + sai­raan­hoi­toa tar­vit­se­vien mää­rä + kuol­lei­den mää­rä kas­vaa koko ajan pik­ku­hil­jaa. Ja näin­hän täs­sä nyt tai­taa Suo­mes­sa tapah­tua. Jos – ja siis todel­la­kin jos – Tuk­hol­mas­sa tau­din jo sai­ras­ta­nei­den mää­rä oli tou­ko­kuun alus­sa nel­jän­nek­sen luok­kaa, sen pitäi­si minun ymmär­tääk­se­ni vai­kut­taa niin, että rajoi­tus­toi­mia tar­vi­taan jat­kos­sa huo­mat­ta­van vähän ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa sai­ras­ta­nei­ta on tuos­ta vain mur­to-osa tuosta.

    1. Mik­ko:
      Voi olla, että olen ymmär­tä­nyt jotain ihan vää­rin, mut­ta joten­kin kuvit­te­li­sin, että jo suh­teel­li­sen pie­ni­kin sai­ras­ta­nei­den – ja siis aina­kin jon­kin­lai­sen immu­ni­tee­tin saa­vut­ta­nei­den – jouk­ko vai­kut­tai­si epi­de­mian leviä­mis­tä hil­lit­se­väs­ti. Eli jos vaik­ka­pa joka vii­des ihmi­nen on viruk­sel­le immuu­ni eikä siis sitä myös­kään levi­tä, on epi­de­mial­la sel­väs­ti vähem­män mah­dol­li­suuk­sia laajeta. 

      Tämä on tie­tys­ti tot­ta. Nyt vain tes­tien mukaan Suo­mes­sa (tai siis lähin­nä Uudel­la­maal­la) immu­ni­teet­ti on noin yhdel­lä vii­des­tä sadas­ta ihmi­sel­lä (0,21 %), ei joka vii­den­nel­lä. Mon­te Car­lo ‑simu­laa­tio on help­po teh­dä, muu­ta­ma kym­me­nen ruu­dul­lis­ta mat­lab­bia tai seit­se­män riviä Pyt­ho­nia rii­tää vakuut­ta­maan ettei sil­lä mää­räl­lä ole mitään mer­ki­tys­tä epi­de­mian kul­kuun. Oikeat nume­rot ovat ikä­vän lähel­lä PCR-tes­teil­lä vah­vis­tet­tu­jen tapaus­ten mää­rää. Tše­kis­sä arvioi­tiin vas­ta-aine­tes­tien perus­teel­la oireet­to­mia tar­tun­nan saa­nei­ta ole­van 27–38 %.

      Lau­maim­mu­ni­teet­tiä on havi­tel­tu lähin­nä toi­vea­jat­te­luun perus­tuen, on aja­tel­tu, että suu­rin osa tar­tun­nois­ta oli­si niin lie­viä, ettei nii­tä edes huo­maa ja Suo­mes­sa immuu­ne­ja oli­si jo maa­lis­kuus­sa ollut useam­pi pro­sent­ti väes­tös­tä. Käy­tän­nös­sä on siis kuvi­tel­tu että kii­na­lai­set kuset­ta­vat ja viet­na­mi­lai­set vedät­tä­vät, luvut eivät voi pitää paik­kan­sa joten on parem­pi kek­siä ihan omat numerot.

  23. Ilman rajoi­tuk­sia, sano­taan että epi­de­mia polt­taa läpi 70% väes­tös­tä eli n. 3.8 mil­joo­naa ihmis­tä. Pro­sen­tin kuol­lei­suu­del­la se teki­si 38 000 kuol­lut­ta. Tämä oli­si rea­lis­ti­nen suu­ruus­luok­ka-arvio, jos ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä suu­nil­leen kes­täi­si, mut­ta eihän tuos­sa tilan­tees­sa kes­tä. Jos suh­teel­li­sen opti­mis­ti­ses­ti ole­te­taan, että kuol­lei­suus jää täl­löin (sai­raan­hoi­to­jär­jes­tel­män romah­taes­sa) kah­teen pro­sent­tiin, on kuol­lei­ta 76 000. Äsket­täi­sen tut­ki­muk­sen mukaan kuol­leet menet­tä­vät kes­ki­mää­rin kym­me­nen vuot­ta elä­mäs­tään eli se oli­si 760 000 vuot­ta. Sii­tä jää aika iso luku vaik­ka kuin­ka käyt­täi­si pie­ne­tä­vää hait­ta­ker­roin­ta (ja toi­saal­ta jät­tää käyt­tä­mät­tä sitä niil­le, jot­ka jää­vät hen­kiin mut­ta eivät kos­kaan saa­vu­ta edel­tä­vää ter­vey­den tilaa).

    Tämän base­li­nen talou­del­li­sik­si kus­tan­nuk­sik­si jää­vät yhä tay­si­mit­tai­ses­ti ven­ti­teol­li­suu­det ongel­mat, ja vaik­ka jot­kut tun­tu­vat niin kuvit­te­le­van, enpä usko, että koti­mark­ki­nat­kaan toi­mi­vat kovin hyvin kre­ma­to­rioi­den siir­tyes­sä kol­mi­vuo­ro­töi­hin ja jää­hal­lien löy­täes­sä uudel­len­käyt­töä väliai­kai­si­na ruumishuoneina. 

    Täs­sä siis pää­piir­teis­sään se base­li­ne, johon ver­ra­ta, jos halu­aa ver­ra­ta rajoi­tus­ten kus­tan­nuk­sia nii­den pois­sao­loon. Jon­ka jäl­keen voi­kin alkaa arvioi­da hin­ta­lap­pua mei­dän hal­li­tuk­sen kyvyt­tö­myy­del­le yrit­tää edes tukah­dut­taa tämä epidemia. 

    Sinän­sä Mari­nin/THL-lin­ja poik­ke­aa täs­tä vain sen aja­tuk­sen osal­ta, että epi­de­mia saa­tai­siin käy­tyä läpi ilman, että sai­raa­loi­den hoi­to­ka­pa­si­tet­ti yli­tet­täi­siin, joten se kuol­lei­suus jäi­si “vain” sin­ne pro­sen­tin kiep­peil­le. En tosin ymmär­rä miten se on yhdis­tet­tä­vis­sä aja­tuk­seen käy­dä epi­de­mia läpi noin vuo­des­sa ilman ole­tus­ta ilman sai­raan­hoi­toa vaa­ti­vien täy­sin epä­rea­lis­ti­sen pie­nes­tä osuu­des­ta sai­ras­tu­nei­den jou­kos­sa. Vuo­des­sa on kui­ten­kin vain 365 päivää.

    1. Ris­to:
      En tosin ymmär­rä miten se on yhdis­tet­tä­vis­sä aja­tuk­seen käy­dä epi­de­mia läpi noin vuo­des­sa ilman ole­tus­ta ilman sai­raan­hoi­toa vaa­ti­vien täy­sin epä­rea­lis­ti­sen pie­nes­tä osuu­des­ta sai­ras­tu­nei­den joukossa. 

      Pidät epä­rea­lis­ti­se­na sitä, mitä osa asian­tun­ti­jois­tam­me pitää rea­lis­ti­se­na. THL ker­toi 30.4., että 516 tut­ki­tus­ta näyt­tees­tä vain 1 sisäl­si vas­ta-ainei­ta. Tämä puol­taa käsi­tys­tä­si, mut­ta luvut ovat vie­lä lii­an pie­niä luo­tet­ta­vien joh­to­pää­tös­ten teke­mi­seen. Mil­loin­ka­han THL saa ana­ly­soi­tua loput n. 500 näytettään?

      1. Aika aja­tel­la: Pidät epä­rea­lis­ti­se­na sitä, mitä osa asian­tun­ti­jois­tam­me pitää rea­lis­ti­se­na. THL ker­toi 30.4., että 516 tut­ki­tus­ta näyt­tees­tä vain 1 sisäl­si vas­ta-ainei­ta. Tämä puol­taa käsi­tys­tä­si, mut­ta luvut ovat vie­lä lii­an pie­niä luo­tet­ta­vien joh­to­pää­tös­ten teke­mi­seen. Mil­loin­ka­han THL saa ana­ly­soi­tua loput n. 500 näytettään?

        Vas­ta-ainei­ta oli 11 näyt­tees­sä, ja näis­tä tut­kit­tiin koro­na­vi­rus­ta sisäl­tä­väs­sä solu­vil­je­ly­ko­kees­sa 9, jois­ta yksi havait­tiin viruk­sen tart­tu­mis­ta estä­väk­si, eli niin sano­tus­ti neut­ra­li­soi­vak­si. Nuo vil­je­lyt ovat hitai­ta teh­dä, ja vaa­ti­vat kor­keim­man tason suo­ja­tun labo­ra­to­rion, kun hom­mas­sa vil­jel­lään koronavirusta.

        Toi­sin sanoen, vas­ta-aine­tes­tis­sä posi­tii­vi­sen tulok­sen anta­via vas­ta-ainei­ta muo­dos­tuu, mut­ta ne eivät usein­kaan näy­tä ole­van immu­no­lo­gien tar­koit­ta­mas­sa mie­les­sä neut­ra­li­soi­via. Immu­ni­tee­tis­sä on sit­ten myös immuu­ni­jär­jes­tel­män T‑solujen kaut­ta tapah­tu­va vas­te, jos­sa myös kehit­tyy muis­tia. Se on vas­ta-aineis­ta eril­li­nen meka­nis­mi ja se ei näis­sä tes­teis­sä näy.

        THL:n tut­ki­muk­sen on tar­kou­tus olla jat­ku­vaa, eli nii­tä lop­pu­ja 500 näy­tet­tä seu­raa seu­raa­vat 500 tavoit­teen mukaan joka viik­ko. Tai­si olla isom­pi­kin vii­kot­tai­nen tavoi­tel­tu tes­taus­mää­rä. Vas­ta-aine­tes­ti sinän­sä on var­sin help­po teh­dä, se voi­daan ajaa veri­näyt­teis­tä pit­käl­le auto­ma­ti­soi­dus­ti isois­sa laboratorioissa.

      2. Mik­ko H:
        THL:n tut­ki­muk­sen on tar­kou­tus olla jat­ku­vaa, eli nii­tä lop­pu­ja 500 näy­tet­tä seu­raa seu­raa­vat 500 tavoit­teen mukaan joka viik­ko. Tai­si olla isom­pi­kin vii­kot­tai­nen tavoi­tel­tu tes­taus­mää­rä. Vas­ta-aine­tes­ti sinän­sä on var­sin help­po teh­dä, se voi­daan ajaa veri­näyt­teis­tä pit­käl­le auto­ma­ti­soi­dus­ti isois­sa laboratorioissa.

        No, nyt on yhteen­sä 1146 näy­tet­tä tut­kit­tu. Posi­tii­vi­sia 3 kpl eli 2,6 pro­mil­lea (toi­sen seu­lan jäl­keen). Täl­lais­ta odo­tin­kin. Todet­tu­jen tar­tun­to­jen lisäk­si oireet­to­mia (mut­ta vas­ta-ainei­ta tuot­ta­via) on ken­ties vain toi­nen moko­ma, jos sitä­kään, ei siis 20–40-kertaisesti, kuten jot­kut ovat toivoneet.

  24. Täs­sä ket­jus­sa esiin­tyy poik­keuk­sel­li­sen ansiok­kai­ta huo­mioi­ta rajoi­tus­ten avaamisesta.

    Kou­lu­jen avaa­mi­nen kah­dek­si vii­kok­si on ennem­min ennal­taeh­käi­se­vää sosi­aa­li­työ­tä kuin ope­tus­ta. Ne lap­set, jot­ka eivät ilmes­ty kou­luun kah­dek­si vii­kok­si ja joi­ta ei ole näky­nyt karan­tee­nia­jan ope­tus­ti­lai­suuk­sis­sa, ovat mah­dol­li­ses­ti suu­ren­kin avun tarpeessa. 

    Karan­tee­niai­ka yli­pää­tään on koh­del­lut ihmi­siä eriar­voi­ses­ti ja sat­tu­man­va­rai­ses­ti. Osal­la elä­mä on jat­ku­nut liki­main ennal­laan, suu­rin osa lie­nee koke­nut pudo­tuk­sen elä­män­laa­dus­saan mut­ta pär­jäi­lee — ja osal­le aika on täyt­tä helvettiä.

    Jäl­ji­tys­so­vel­luk­ses­ta: gps-poh­jai­nen träc­käys voi­si toi­mia har­vaa­na­su­tul­la maa­seu­dul­la tai pik­ku­kau­pun­geis­sa oikein hyvin. Suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että kän­ny­kän sijain­tia trac­kaa­va data toi­mii hyvin vain xy-koor­di­naa­tis­tos­sa: Röö­pe­ris­tä­kin tosin pai­kan­tuu välil­lä Laut­ta­saa­reen tai Kamppiin. 

    Jos vie­rai­li­sin Foru­min kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, oli­si data käyt­tö­kel­pois­ta vas­ta, kun syöt­täi­sin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liik­keis­sä olen mil­loin­kin asioi­nut (ensik­si ala­ker­ran Ale­paan, sit­ten 4. ker­rok­sen vaa­te­kaup­poi­hin ja ruo­at mukaan ravin­to­las­ta X 3. ker­rok­ses­ta). Täl­lai­seen sof­taan muo­dos­tui­si yksi­tyi­set­si­vän raport­tia­kin tar­kem­pi kuva ihmi­sen elämästä.

    1. Kou­lu­jen avaa­mi­nen kah­dek­si vii­kok­si on ennem­min ennal­taeh­käi­se­vää sosi­aa­li­työ­tä kuin opetusta.

      Opet­ta­jat ovat monet sano­neet, että tou­ko­kuun 13. jäl­keen itsea­sias­sa kou­luis­sa teh­dä mitään hyö­dyl­lis­tä. Kun kau­pun­gin talous menee päin hon­kia, tar­jo­aa tämä oivan sääs­tö­toi­men ensi kevää­nä. Lope­te­taan kou­lu 13.5. ja lomau­te­taan opet­ta­jat loppulukukaudeksi. 🙂

      1. Eikö jär­ke­väm­pi oli­si sit­ten lomaut­taa ne tänä vuon­na (jo täl­le lin­jal­le läh­de­tään)? Var­sin­gin Hel­sin­gis­sä ole­taan huo­mat­ta­vaa vajaus­ta oppi­las­mää­ris­sä joka tapauk­ses­sa. Tee sit­ten sii­nä sitä sosi­aa­li­työ­tä puut­tu­vien perus­tel­la kun reh­to­rien ja opet­ta­jien pos­ti­luu­kut täyt­ty­vät loma- ja poissaoloilmoituksista.

        Lisä­sääs­töi­nä voi­tai­siin lomaut­taa ope­tus­mi­nis­te­riö loppuvuodeksi.

    2. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:

      Jos vie­rai­li­sin Foru­min kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, oli­si data käyt­tö­kel­pois­ta vas­ta, kun syöt­täi­sin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liik­keis­sä olen mil­loin­kin asioi­nut (ensik­si ala­ker­ran Ale­paan, sit­ten 4. ker­rok­sen vaa­te­kaup­poi­hin ja ruo­at mukaan ravin­to­las­ta X 3. ker­rok­ses­ta). Täl­lai­seen sof­taan muo­dos­tui­si yksi­tyi­set­si­vän raport­tia­kin tar­kem­pi kuva ihmi­sen elämästä.

      En tie­dä kuin­ka suo­sit­tu­ja Blue­tooth maja­kat ovat Suo­mes­sa, mut­ta aina­kin suu­res­sa maa­il­mas­sa ei ole mitään ongel­mia seu­ra­ta mis­sä kau­pas­sa — tai jopa min­kä hyl­lyn edes­sä — kukin yksit­täi­nen asia­kas sat­tuu tie­tyl­lä het­kel­lä olemaan.

      In Sto­res, Sec­ret Sur­veil­lance Tracks Your Eve­ry Move

      Your smartp­ho­ne was trac­king you. The groce­ry sto­re got your loca­tion data and paid a sha­dowy group of mar­ke­ters to use that infor­ma­tion to tar­get you with ads. Recent reports have noted how com­pa­nies use data gat­he­red from cell towers, ambient Wi-Fi, and GPS. But the loca­tion data industry has a much more preci­se, and unobt­rusi­ve, tool: Blue­tooth beacons.

      The­se beacons are small, inobt­rusi­ve elect­ro­nic devices that are hid­den throug­hout the groce­ry sto­re; an app on your pho­ne that com­mu­nica­tes with them infor­med the com­pa­ny not only that you had ente­red the buil­ding, but that you had lin­ge­red for two minu­tes in front of the low-fat Chobanis.

      Esim. Face­book tai­taa edel­leen­kin jakaa ilmai­sek­si täl­lai­sia Bt-maja­koi­ta kau­poil­le — var­maan­kin “ihan hyvyyt­tään…” Toki Apple ja Google ovat samoil­la apa­jil­la. Face­boo­kin suh­teen tilan­ne lie­nee joten­kin vai­no­har­hai­nen — peri­aat­tees­sa träk­käys vaa­ti­si sitä, että FB on käy­tös­sä kän­ny­käs­sä — mut­ta aina­kin aiem­min FB tuli aina android puhe­li­mis­sa val­mis­ta­jan asen­ta­mi­na ole­tus­so­vel­luk­si­na — ja vaik­ka FB:n sovel­luk­sia ei oli­si iki­nä itse käyn­nis­tä­nyt, ne kui­ten­kin vas­tai­li­vat Bt-maja­koi­den huhuiluihin.

  25. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Jos vie­rai­li­sin Foru­min kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, oli­si data käyt­tö­kel­pois­ta vas­ta, kun syöt­täi­sin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liik­keis­sä olen mil­loin­kin asioi­nut (ensik­si ala­ker­ran Ale­paan, sit­ten 4. ker­rok­sen vaa­te­kaup­poi­hin ja ruo­at mukaan ravin­to­las­ta X 3. ker­rok­ses­ta). Täl­lai­seen sof­taan muo­dos­tui­si yksi­tyi­set­si­vän raport­tia­kin tar­kem­pi kuva ihmi­sen elämästä.

    Google, joka Applen kans­sa on teh­nyt koro­na-sovel­luk­sen, tie­tää useim­mi­ten, mis­sä on käyn­nyt — kun­han antaa luvan. Ilman tar­kem­pia tie­to­ja, sovel­luk­ses­ta ei tosi­aan ole saman­lais­ta hyötyä.

  26. Itseä­ni hie­man arve­lut­taa vali­tun lin­jan vai­ku­tuk­set Suo­men mai­nee­seen ulko­mail­la. On sel­vää, että hal­li­tun epi­de­mian tak­tii­kas­sa mat­kai­lu Suo­meen lop­puu täy­sin — myös niis­tä mais­ta jois­sa mat­kai­luin­to palan­nee, kuten Kii­na, Austra­lia, Ete­lä-Korea jne. Mai­ne­ris­ki vie­nee mat­kai­lun Nor­jaan ja Viroon.

    Entä­pä Suo­men uskot­ta­vuus inves­toin­ti­koh­tee­na? Aasia­lais­fir­mat tus­kin halua­vat inves­toi­da Suo­meen vaan inves­toin­nit men­ne­vät vaik­ka­pa Viroon jo ihan käy­tän­nön syis­tä. Sak­sa­lais­fir­mat taas tus­kin halua­vat teh­dä ali­han­kin­to­ja Suo­mes­ta, sil­lä pit­ki­tet­ty epi­de­mia aiheut­taa vaka­via toi­mi­tus­ket­ju­jen häi­riöi­tä. Tämä voi joh­taa teh­tai­den siir­ty­mi­seen esi­mer­kik­si Sak­saan ja Itä-Euroo­pan mai­hin jot­ka ovat tukah­dut­ta­neet tehokkaammin.

    Entä­pä suo­ma­lais­mat­kai­li­joi­den ja lii­ke­mat­kus­ta­jien toi­min­tae­del­ly­tyk­set? Kun Suo­mes­ta läh­tö edel­lyt­tää vai­val­lois­ta karan­tee­nia ja mah­dol­li­ses­ti oma­kus­tan­net­ta­vaa tes­taus­pro­ses­sia, aiheut­taa tämä omat ongel­man­sa. Pääs­te­tään­kö suo­ma­lai­sia esi­mer­kik­si Kreik­kaan, joka lait­toi epi­de­mian­sa kuriin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.