Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä

Hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka koronas­sa on ihan hyvä. Täl­lä blogilla ja twit­ter­tilil­läni olen esittänyt

  • Ulkon­ali­ikku­miskiel­toa ei pidä tehdä, kos­ka liikku­mat­to­muus tap­paa var­masti. Toteu­tui toisin kuin useim­mis­sa muis­sa rajoi­tusten tielle läht­eneis­sä maissa.
  • Vierailut van­hainkotei­hin pitää kieltää, niin epäin­himil­listä kuin tämä onkin. Toteu­tunut[1]
  • Perusk­oulut pitää ava­ta Vapun jäl­keen. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 14.5.
  • Korkeak­oulu­jen tulisi voi­da jär­jestää pääsyko­keet. Ilmeis­es­ti ei toteudu.
  • Ruokar­avin­to­lat voisi­vat ava­ta oven­sa, jos rav­in­to­las­sa on pöyti­in tar­joilu, ehkä vähän har­ven­ne­tu­il­la pöytäjär­jeste­ly­il­lä. Toteu­tuu, mut­ta vas­ta 1.6.
  • Viro­lais­ten raken­nus­mi­esten pitäisi saa­da käy­dä koton­aan. Toteu­tuu 14.5.
  • Ote­taan käyt­töön eteläko­re­alainen kon­tak­tien jälji­tyso­hjel­ma. Toteu­tuu vah­vasti vesitet­tynä ja siten hyvin alite­hoise­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan hyvin pitkään.
  • Nuorten kokoon­tu­misen tulisi suh­tau­tua lievem­min. Ei toteudu
  • Riskiryh­mien eristys­tä tulee tiuken­taa ja tehdä tämä myös mah­dol­lisek­si niin, että yksinäiset van­huk­set saa­vat ostok­set kotiovelleen. Toteu­tuu Helsingissä.
  • Kir­jas­to­jen lain­aus­toim­inta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos päätöstä lukee niin kuin se on kir­joitet­tu, lainaa­jia ei kuitenkaan saa päästää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaati­nee täsmennystä.)

[1] Tosin olen alka­nut epäil­lä tämän inhimil­lisyyt­tä. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että enem­mistö hoi­vokodeis­sa nyt ole­vista van­huk­sista ei saa kos­ket­taa omaisi­aan enää ennen kuolemaansa.

85 vastausta artikkeliin “Hallitushan teki ihan fiksuja päätöksiä”

  1. Hal­li­tus val­it­si lau­ma­suo­jas­trate­gian. Tämän päätök­sen tekemiseen meni kak­si kuukaut­ta aika kalli­il­la hin­nal­la. Het­emäen työryh­män raportin perus­teel­la mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei edes pohdit­tu, joten kah­den kuukau­den ajal­la (á 1,2 mil­jar­dia /vko) ei edes vaivaudut­tu pohti­maan mui­ta vai­h­toe­hto­ja: Yht­enä vai­h­toe­htona olisi ollut R:n pitämi­nen alle 1:n muun muas­sa eteläko­re­alaisel­la kon­tak­tien jälji­tyk­sel­lä. Jostain syys­tä tätä ei halu­ta tehdä.

    1. Yht­enä vai­h­toe­htona olisi ollut R:n pitämi­nen alle 1:n muun muas­sa eteläko­re­alaisel­la kon­tak­tien jälji­tyk­sel­lä. Jostain syys­tä tätä ei halu­ta tehdä.

      Tämä vai­h­toe­hto on hylät­ty Suomes­sa yksimielis­es­ti vesit­tämäl­lä se tehot­tomak­si. Jälji­tys on vapaae­htoinen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suhteis­sa kohtaami­nen on tapah­tunut. Molem­mat tarkoit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pienel­lä teholla.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Tämä vai­h­toe­hto on hylät­ty Suomes­sa yksimielis­es­ti vesit­tämäl­lä se tehot­tomak­si. Jälji­tys on vapaae­htoinen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suhteis­sa kohtaami­nen on tapah­tunut. Molem­mat tarkoit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pienel­lä teholla.

        Mik­si tämä päätös on tehty näin? Nythän tar­tun­tamäärät ovat vielä niin pienet, että tar­tun­taketjut olisi mah­dol­lista suh­teel­lisen vähäl­lä vaival­la katkaista. Ilmeis­es­ti myös täl­lä het­kel­lä val­taosa uusista tar­tun­noista on vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa ja raken­nus­mi­esten joukos­sa jot­ka elävät muus­ta yhteiskun­nas­ta eril­lään eivätkä näin lev­itä viirus­ta niin hel­posti oman yhteisön­sä ulkop­uolelle. Kun rajoituk­sia pois­te­taan, niin jälji­tyk­sen merk­i­tys on hyvin korkea, jot­ta epi­demia ei lähde hal­lit­se­mat­tomasti eten­emään. Jos epi­demia nyt hyvän alun jäl­keen räjähtää käsi­in, niin sil­loin sairaan­hoito­jär­jestelmää suo­jatek­semme joudumme lait­ta­maan maan uudelleen karan­teeni­in, samaan aikaan kun muual­la Euroopas­sa ollaan jo pitkään elet­ty läh­es normaalielämää.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Tämä vai­h­toe­hto on hylät­ty Suomes­sa yksimielis­es­ti vesit­tämäl­lä se tehottomaksi. 

        Mut­ta mik­si? Use­at maat ovat pystyneet paina­maan tar­tun­nat käytän­nössä nol­laan. Mut­ta meil­lä ollaan yksimielis­es­ti sitä mieltä ettei se onnis­tu. Kummallista.

        Esim. Uudessa-See­lan­nis­sa talouden avaami­nen tarkoit­taa myös kysyn­nän palaamista, kos­ka ihmiset uskalta­vat men­nä kulut­ta­maan. Meil­lä tähän ei päästä mon­een kuukau­teen, mak­saako tämä meille 2 mrd / kk?

      3. Osmo Soin­in­vaara: Tämä vai­h­toe­hto on hylät­ty Suomes­sa yksimielis­es­ti vesit­tämäl­lä se tehot­tomak­si. Jälji­tys on vapaae­htoinen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suhteis­sa kohtaami­nen on tapah­tunut. Molem­mat tarkoit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pienel­lä teholla.

        Kuin­ka siihen saat­toi kulua aikaa kak­si kuukaut­ta, että päädyt­ti­in tähän? Suo­mi olisi voin­ut päät­tää jo kak­si kuukaut­ta sit­ten, että ain­oat rajoituk­set on 50 hen­gen yleisö­ta­pah­tu­mat ja vierailut hoito­laitok­si­in, ja sairas­tunei­den ja kuollei­den määrä olisi lop­ul­ta sama.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Tämä vai­h­toe­hto on hylät­ty Suomes­sa yksimielis­es­ti vesit­tämäl­lä se tehot­tomak­si. Jälji­tys on vapaae­htoinen ja se ei ker­ro, mis­sä olo­suhteis­sa kohtaami­nen on tapah­tunut. Molem­mat tarkoit­ta­vat, ettei se toi­mi kuin pienel­lä teholla.

        Oliko tässä kyse siis kännykkäapplikaatiosta?

        Eli tavanomainen kon­tak­tien jälji­tys ja tar­tun­taketju­jen katkaisu ihmistyön ja puhe­lin­soit­to­jen kaut­ta tulee jatkumaan?

    2. Min­ua häir­it­see keskustelus­sa se, että esim. Het­emäen raport­ti näyt­tää eri­laisia graafe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei viestinyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyritään. Täl­löin on täysin mah­do­ton tehdä arvioi­ta noista graafeista tai tavoitteista.

      Ylipäätään puhutaan yleis­ta­sol­la (“käytetään usei­ta eri keino­ja”) ker­tomat­ta pain­opis­teitä. On täysin eri asia panos­te­taanko jälji­tyk­seen paljon ja yritetään pitää R pienenä vai val­i­taanko lin­jak­si, että men­nään ter­vey­den­huol­lon kestokyvyn kipu­ra­jal­la. Tähän jälkimäiseen viit­tasi tiedo­tusti­laisu­udessa min­is­terin kom­ment­ti, että teho­hoitopaikko­jen riit­tävyyt­täkin tarkkail­laan. Molem­mat ääripäät mah­tu­vat “jäljitä-tes­taa-eristä-hoi­da” strate­gian sisälle.

      Per­in­teis­es­ti poli­itikot eivät halua aset­taa tiukkaa mit­taria, kos­ka muuten voidaan jälkikä­teen kri­ti­soi­da onnis­tu­mista tai onnis­tu­mat­to­muut­ta. Nyt jää epä­selväk­si lop­ulli­nen tavoite ja esim. mitä graafia Het­emäen raportista tavoitel­laan. Tämä johtaa vain eri­laisi­in käsityksiin/arvauksiin ja polar­isoi keskustelua, kun eri tulk­in­toi­hin nojaa­vat ovat kukin mielestään oike­as­sa. Tiedo­tuk­sel­lis­es­ti tästä ei saa täysiä pis­teitä millään.

      1. Tämä on häirin­nyt min­ua hal­li­tuk­sen lin­jas­sa jo use­am­man viikon. Kom­mu­nikoidaan toimia, mut­ta ei toimien tavoit­tei­ta. Jos tavoit­teet oli­si­vat selkeitä, olisi myös toimien oikeaop­pinen toteu­tus helpom­paa. Täl­löin yksit­täiset koulut, sairaalat, viras­tot, yri­tyk­set ja henkilöt kykenevät ajat­tele­maan omil­la aivoil­laan ja sovelta­maan annet­tu­ja ohjei­ta tavoit­tei­den val­os­sa. Herät­tääkö int­ti-meinin­ki mitään tuntemuksia?

        Olen raportista riv­ien välistä lukev­inani, että ainakaan sitä R=1.2 mallia ei suositel­la. Ilmeis­es­ti se tavoitel­tu malli on siis jotain R=1.6 ja R=1.8 välil­lä. Noille mallille muuten ennustet­ti­in tar­tun­tahui­pus­sa 200–300 teho­hoitopaikan tarvet­ta. Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa on noin 500 tehol­la koro­nan vuok­si. Väestöön suh­teutet­tuna siis hyvin saman­laisia luku­ja. Voi olla, että hal­li­tus ei halua julka­ista selkeitä tavoit­tei­ta vaan aikoo seu­ra­ta kansan reak­tio­ta kun tar­tun­to­jen määrät kas­va­vat. Jos kansa ei tykkää niin sit­ten vede­tään jarrusta.

      2. Ilmeis­es­ti se tavoitel­tu malli on siis jotain R=1.6 ja R=1.8 välil­lä. Noille mallille muuten ennustet­ti­in tar­tun­tahui­pus­sa 200–300 teho­hoitopaikan tarvetta. 

        Min­ua häir­it­see, että tavoitet­ta ei halu­ta (uskalleta?) ker­toa. Tiedo­tusti­laisu­udessa min­is­teri tote­si, että teho­hoitopaikko­jen määrän riit­tävyyt­täkin tul­laan seu­raa­maan. Tästä voi kään­täen arvioi­da että R päästet­tänee jon­nekin tuonne 1.7 nurkille, jos­sa paikko­jen lop­pumi­nen voi tulle kyseeseen. Eli strate­gia olisi “aje­taan ter­vey­den­huolto tap­pi­in” eikä se main­os­tet­tu “tes­taa-jäljitä-eristä-hoi­da”.

        Tiedo­tusti­laisu­udessa toimit­ta­ja kysyi R‑arvoa jol­la ale­taan kiristää taas, eikä Marin vas­tan­nut muu­ta kuin että asi­aa pitää kat­soa kokon­aisuute­na. Tilaisu­udessa koros­ti­vat miten taus­taaineis­to­jen pitää olla julk­isia kun tehdään näin iso­ja päätök­siä. Tavoite täysin ker­tomat­ta, ker­ro­taan vain keino­ja ilman tavoitet­ta. Het­emäen rapor­tis­sakaan ei ollut selkeitä suosi­tuk­sia, lähin­nä luet­teloi­ta eri ske­naar­i­oista ja eri graafe­ja eri R‑arvoille.

        Tavoite ker­ro­taan se tarkku­udel­la “vai­heit­tain ja hal­li­tusti”. On tuo tietysti parem­pi kuin “ker­tarysäyk­sel­lä ja hal­lit­se­mat­tomasti”, mut­ta kovin paljon tarkem­paa tuo ei sit­ten ker­rokaan. Miten­hän pitkään kansa on tyy­tyväi­nen, kun tavoitet­ta ei suos­tu­ta kertomaan?

      3. Her­raH­ki sanoo:
        5.5.2020 10:21
        “Min­ua häir­it­see keskustelus­sa se, että esim. Het­emäen raport­ti näyt­tää eri­laisia graafe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei viestinyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyritään. Täl­löin on täysin mah­do­ton tehdä arvioi­ta noista graafeista tai tavoitteista.”

        Samaa ihmette­len itsekin — eikös mei­dän kan­nat­taisi pyrk­iä vaikka­pa sinne 1,6 — 1,8 välille? Liian hidas epi­demia voi kostau­tua myöhem­min epi­demi­olo­gien mukaan. Rokot­tei­ta ei vielä ole, eikä takei­ta niistä. Lupaavia lääkkeitä on. Tau­tia osa­taan jo hoitaa parem­min ja osaa vaikeasti sairas­tuneista aut­taa parem­min kuin aivan tilanteen alussa.

      4. Out­lander:
        Her­raH­ki sanoo:
        5.5.2020 10:21
        ”Min­ua häir­it­see keskustelus­sa se, että esim. Het­emäen raport­ti näyt­tää eri­laisia graafe­ja eri R‑arvoille. Hal­li­tus ei viestinyt mil­lään lail­la mihin R‑arvoon pyritään. Täl­löin on täysin mah­do­ton tehdä arvioi­ta noista graafeista tai tavoitteista.”

        Samaa ihmette­len itsekin – eikös mei­dän kan­nat­taisi pyrk­iä vaikka­pa sinne 1,6 – 1,8 välille? Liian hidas epi­demia voi kostau­tua myöhem­min epi­demi­olo­gien mukaan. Rokot­tei­ta ei vielä ole, eikä takei­ta niistä. Lupaavia lääkkeitä on. Tau­tia osa­taan jo hoitaa parem­min ja osaa vaikeasti sairas­tuneista aut­taa parem­min kuin aivan tilanteen alussa.

        THL sekoilee. Siel­lä on joil­lain pakkomielle sairas­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama laitos ker­too, että itsen­sä sairas­tut­ta­mi­nen on vaar­al­lista ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        “Hal­lit­tu sairas­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kestää vuosia, johtaa tuhan­sien kuole­maan ja tarkoit­taa >70-vuo­ti­aille ulkon­ali­ikku­miskiel­toa kuole­man uhal­la, pitkälle tulevaisuuteen.

      5. Rolle: THL sekoilee. Siel­lä on joil­lain pakkomielle sairas­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama laitos ker­too, että itsen­sä sairas­tut­ta­mi­nen on vaar­al­lista ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        ”Hal­lit­tu sairas­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kestää vuosia, johtaa tuhan­sien kuole­maan ja tarkoit­taa >70-vuo­ti­aille ulkon­ali­ikku­miskiel­toa kuole­man uhal­la, pitkälle tulevaisuuteen.

        Amerikkalainen Min­nesotan yliopis­ton tart­tuvien tau­tien tutkimus­ryh­mä oli sitä mieltä, että koronas­ta ei päästä eroon ennen kuin 60 — 70% on saanut tar­tun­nan ja tämä kestää 2 vuot­ta. Rokote saat­taa helpot­taa lop­pu­vai­heessa. Rajoituk­sia tarvi­taan pitämään ter­vey­den­huolto pystyssä. 

        Link­ki raport­ti­in https://www.cidrap.umn.edu/sites/default/files/public/downloads/cidrap-covid19-viewpoint-part1_0.pdf

        Muis­taak­seni joku suo­ma­lainen asiantun­ti­ja mainit­si, että ryh­mässä on tun­net­tu­ja nim­iä tältä alal­ta. Tätä linkkiä en tähän hätään löytänyt.

        Sak­san liit­tokans­le­ria lainat­en 60 — 70% sak­salai­sista tulee sairas­ta­maan taudin ja RO ylit­täessä 1,1 Sak­san ter­vey­den­huolto natisee liitoksistaan.

      6. Rolle: THL sekoilee. Siel­lä on joil­lain pakkomielle sairas­tut­taa koko Suo­mi. Ja samaan aikaan sama laitos ker­too, että itsen­sä sairas­tut­ta­mi­nen on vaar­al­lista ja erit­täin epäsuositeltavaa.

        ”Hal­lit­tu sairas­tut­ta­mi­nen” on tulok­sil­taan epä­var­ma, kestää vuosia, johtaa tuhan­sien kuole­maan ja tarkoit­taa >70-vuo­ti­aille ulkon­ali­ikku­miskiel­toa kuole­man uhal­la, pitkälle tulevaisuuteen.

        Tot­ta. “Hal­lit­tua sairas­tut­tamista” ei ole ole­mas­sakaan. Kul­loinkin tehty­jen toimen­pitei­den tulok­set näkyvät aikaisin­taan viikkoa — paria myöhem­min. Koro­nan hal­lit­semiseen tarvi­taan kristallipallo.

        Jos Suomes­sa tosi­aan lähde­tään haaveile­maan lau­ma­suo­jas­ta (jon­ka ole­mas­saolosta ei ole todis­tei­ta tämän viruk­sen kohdal­la), se johtaa noin 60 000 suo­ma­laisen kuole­maan. Ital­ias­sa las­ket­tu tuor­ein IFR-arvo on 1.8%, ja jos oletet­tu lau­ma­suo­ja vaatisi sen että 60% asukkaista saa viruk­sen, se tarkoit­taisi että 1.1% maan asukkaista mene­htyy. Lisäk­si “pro­jek­ti” kestäisi kuukau­sia tai jopa vuosia, tarkoit­taisi jatku­vaa vek­slaamista rajoi­tusten kanssa ja tap­paisi talouden lop­ullis­es­ti. Emer­i­tus­pro­fes­sori Mat­ti Jan­tunen osaa selit­tää asian parem­min, lukaiskaa­han miehen kir­joi­tus “Koron­aepi­demi­an tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja hen­ki” osoit­teessa https://worldaccordingtomatti.blog/ .

        Toinen nykyti­lanteeseen sopi­va, lukemisen arvoinen kir­joi­tus on Tomas Puey­on “Coro­n­avirus: How to Do Test­ing and Con­tact Trac­ing” osoit­teessa https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e . Etenkin kir­joituk­sen jälji­tys­tä käsit­televä lop­pupuoli on arvokas­ta tekstiä.

        Kaik­ki yli ykkösen ole­vat R‑arvot johta­vat taudin lev­iämiseen, kym­meni­in tuhan­si­in turhi­in kuolemi­in, talouden tuhou­tu­miseen tois­tu­vista rajoi­tusten kiristämi­sistä johtuen. Suo­mi (ja Ruot­si) eris­tetään tukah­dut­tamis­lin­jal­la ole­vien maid­en toimes­ta, matkailuelinkeino Lapin pienyrit­täjistä Finnairi­in katoaa. Tämäkö on se tule­vaisu­us mihin hyv­in­voin­ti­val­tiomme tähtää?

      7. Jus­si: Totta.”Hallittua sairas­tut­tamista” ei ole olemassakaan.Kulloinkin tehty­jen toimen­pitei­den tulok­set näkyvät aikaisin­taan viikkoa – paria myöhemmin.Koronan hal­lit­semiseen tarvi­taan kristallipallo.

        Jos Suomes­sa tosi­aan lähde­tään haaveile­maan lau­ma­suo­jas­ta (jon­ka ole­mas­saolosta ei ole todis­tei­ta tämän viruk­sen kohdal­la), se johtaa noin 60 000 suo­ma­laisen kuolemaan.Italiassa las­ket­tu tuor­ein IFR-arvo on 1.8%, ja jos oletet­tu lau­ma­suo­ja vaatisi sen että 60% asukkaista saa viruk­sen, se tarkoit­taisi että 1.1% maan asukkaista mene­htyy. Lisäk­si ”pro­jek­ti” kestäisi kuukau­sia tai jopa vuosia, tarkoit­taisi jatku­vaa vek­slaamista rajoi­tusten kanssa ja tap­paisi talouden lopullisesti.Emeritusprofessori Mat­ti Jan­tunen osaa selit­tää asian parem­min, lukaiskaa­han miehen kir­joi­tus ”Koron­aepi­demi­an tor­jun­ta: ei rahat vai hen­ki, vaan rahat ja hen­ki” osoit­teessa https://worldaccordingtomatti.blog/.

        Toinen nykyti­lanteeseen sopi­va, lukemisen arvoinen kir­joi­tus on Tomas Puey­on ”Coro­n­avirus: How to Do Test­ing and Con­tact Trac­ing” osoit­teessa https://medium.com/@tomaspueyo/coronavirus-how-to-do-testing-and-contact-tracing-bde85b64072e .Etenkin kir­joituk­sen jälji­tys­tä käsit­televä lop­pupuoli on arvokas­ta tekstiä.

        Kaik­ki yli ykkösen ole­vat R‑arvot johta­vat taudin lev­iämiseen, kym­meni­in tuhan­si­in turhi­in kuolemi­in, talouden tuhou­tu­miseen tois­tu­vista rajoi­tusten kiristämi­sistä johtuen.Suomi (ja Ruot­si) eris­tetään tukah­dut­tamis­lin­jal­la ole­vien maid­en toimes­ta, matkailuelinkeino Lapin pienyrit­täjistä Finnairi­in katoaa.Tämäkö on se tule­vaisu­us mihin hyv­in­voin­ti­val­tiomme tähtää?

        Minä en ymmär­rä mikä ero nk. tukah­dut­tamis­strate­gial­la on ajal­lis­es­ti mitat­tuna mui­hin strate­gioi­hin näh­den, pois­lukien antaa men­nä-strate­gia, jos­sa mitään rajoituk­sia tai toimen­piteitä ei ole. Ellei sit­ten lähde siitä usko­muk­ses­ta, että viruk­sen pystyy tukah­dut­ta­maan pysyvästi esim. kol­men kuukau­den mit­taisel­la oper­aa­ti­ol­la. Jos tähän ei usko, tarkoit­taa se käytän­nössä samaa veivaamista rajoi­tusten ja avaamisen välil­lä kunnes saadaan rokote, eikä sen valmis­tu­saikaan (yleinen arvio täl­lä het­kel­lä 1,5–2 vuot­ta) vaiku­ta se minkä toimen­pidelin­jan tässä val­it­see. Eli jos halu­aa puoltaa tukah­dut­tamis­strate­giaa, pitäisi mielestäni kek­siä mui­ta argu­ment­te­ja kuin sen ajalli­nen kesto. Aika yleinen ja perustel­tu käsi­tys on nimit­täin se, että pysyvä tukah­dut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista. Noista luvuista vielä: en tiedä miten tuo Ital­ian IFR-luku tässä tapauk­ses­sa on las­ket­tu, mut­ta joka tapauk­ses­sa kyse täy­tyy olla arvios­ta, kos­ka todel­lista tapausten määrää ei tiede­tä. Joten halutes­saan voi vali­ta muunkin arvion, niitä löy­tyy var­maan sekä isom­pia että pienempiä.

      8. Jaakko: Minä en ymmär­rä mikä ero nk. tukah­dut­tamis­strate­gial­la on ajal­lis­es­ti mitat­tuna mui­hin strate­gioi­hin näh­den, pois­lukien antaa men­nä-strate­gia, jos­sa mitään rajoituk­sia tai toimen­piteitä ei ole. Ellei sit­ten lähde siitä usko­muk­ses­ta, että viruk­sen pystyy tukah­dut­ta­maan pysyvästi esim. kol­men kuukau­den mit­taisel­la oper­aa­ti­ol­la. Jos tähän ei usko, tarkoit­taa se käytän­nössä samaa veivaamista rajoi­tusten ja avaamisen välil­lä kunnes saadaan rokote, eikä sen valmis­tu­saikaan (yleinen arvio täl­lä het­kel­lä 1,5–2 vuot­ta) vaiku­ta se minkä toimen­pidelin­jan tässä val­it­see. Eli jos halu­aa puoltaa tukah­dut­tamis­strate­giaa, pitäisi mielestäni kek­siä mui­ta argu­ment­te­ja kuin sen ajalli­nen kesto. Aika yleinen ja perustel­tu käsi­tys on nimit­täin se, että pysyvä tukah­dut­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista. Noista luvuista vielä: en tiedä miten tuo Ital­ian IFR-luku tässä tapauk­ses­sa on las­ket­tu, mut­ta joka tapauk­ses­sa kyse täy­tyy olla arvios­ta, kos­ka todel­lista tapausten määrää ei tiede­tä. Joten halutes­saan voi vali­ta muunkin arvion, niitä löy­tyy var­maan sekä isom­pia että pienempiä.

        Oleel­lisin asia tukah­dut­tamises­sa on tar­tun­nan saanei­den kanssa kon­tak­tis­sa ollei­den henkilöi­den nopea etsimi­nen ja tes­taami­nen. Kun tässä onnis­tu­taan, uudet tar­tut­ta­jat löy­de­tään ennenkuin he ehtivät tar­tut­taa isoa joukkoa ihmisiä. Näin R‑arvo saadaan pysymään pienenä eikä yhteiskun­taa tarvitse sulkea. Ihmiset voivat elää läh­es nor­maalia elämää kun­han muis­ta­vat pitää etäisyyt­tä mui­hin, pestä käten­sä ja mielel­lään pitää hen­gi­tys­suo­jain­ta liikkues­saan julk­i­sis­sa sisätiloissa.

        Ital­ian IFR-luvus­ta löy­tyy tietoa edel­liseen kom­ment­ti­i­ni liit­tämästäni Mat­ti Jan­tusen blo­gi­sivulle vievästä linkistä. Lainaan­pa ko. tek­stinko­dan tähän: “Nem­bron [ja sen naa­purikaupun­gin Alzanon] väestöä edus­ta­van 1500 ver­inäyt­teen serol­o­giset vas­ta-ainetestit jaet­ti­in puo­lik­si Papa Gio­van­nin ja Bologni­ni di Seri­at­en sairaaloiden lab­o­ra­to­ri­oiden tehtäväk­si. Edel­lisessä saati­in posi­ti­ivis­ten näyt­tei­den osu­udek­si 61% jälkim­mäisessä 58–59%. Kuollei­den määrä on 20.3. jäl­keen toden­näköis­es­ti kohon­nut, mut­ta lisäys ei ole täl­lä het­kel­lä tiedos­sa. Olet­taen, että uusia kuole­man­ta­pauk­sia ei ole, Nem­bron datas­ta las­ket­tu covid-19 tar­tun­nan lop­ulli­nen IFR = 1,8, ja sikäli kun lau­ma­suo­ja edel­lyt­tää 60% tar­tun­taprevalenssia, se samal­la tap­paa 1,1% väestöstä.”

        Var­maan halutes­saan voi vali­ta muunkin arvon, ja siten päästä halu­a­maansa lop­putu­lok­seen, mikä se sit­ten onkaan. Ja vaik­ka tuos­ta IFR-arvos­ta ottaisi opti­mistis­es­ti kol­ma­sosan pois, olisi jäl­ki silti hurjaa.

      9. Eikö R0-luvun määrit­tämisek­si pitäisi tun­tea tar­tun­to­jen todel­li­nen määrä? Nyt siitä ei käsit­tääk­seni ole kuin hyvin karkei­ta arvioi­ta. THL:n vas­ta-aine­tutkimus ehkä kohta­puoli­in antaa jotain todel­lista havain­toa. Tähän asti kaik­ki R0-luvut ovat ymmärtääk­seni melkoista arviokaup­paa. En ymmär­rä, miten jonkun poli­it­tisen päätök­sen voisi sitoa des­i­maalilleen jon­hon R0:n arvoon.

  2. Kir­jas­to­hom­ma tuli kuin suo­raan Osmon kynästä. 

    Suomen kaavail­tu vapau­tus­malli on jopa nopeampi kuin Ran­skas­sa tai Sveit­sis­sä etenkin rav­in­toloiden suh­teen. Suuri­mas­sa osas­sa Euroopan mai­ta on dataa luet­tu siten, että ala-koul­u­laiset lapset eivät ole viruk­sen suuria levit­täjiä. Näin siis myös Suomes­sa. On tosin paljon ihmisiä jot­ka ovat pelois­saan koulu­jen suh­teen — syys­tä vai syyttä?

    Riskiryh­mät tulee saa­da suo­jaan, ja sik­si rajoi­tusten jatku­mi­nen van­huk­sille on perustel­tua. Toisaal­ta näyt­tää siltä, että sairaalat (etenkin Stadin ulkop­uolel­la) eivät ole kap­a­siteetin ylärajoissa. 

    Eikös lock­down tärkein tarkoi­tus ollut suo­jel­la sairaalaka­p­a­siteet­tia? Jos oli, niin sil­loin rajoituk­sia voi purkaakin sil­lä hoitoa saa­vat ne covid poti­laat, jot­ka sitä tar­vivat. Onko kir­joit­ta­jal­la tai luk­i­joil­la käsi­tys­tä tai dataa siitä miten täl­lä het­kel­lä Suomen isoim­mis­sa kaupungeis­sa sairaalat toimi­vat covid hoi­dos­sa — hyvin vai hyvin huonos­ti? Onko tul­tu tien päähän ja kap­a­siteet­ti on loppu?

    1. Jere: Onko kir­joit­ta­jal­la tai luk­i­joil­la käsi­tys­tä tai dataa siitä miten täl­lä het­kel­lä Suomen isoim­mis­sa kaupungeis­sa sairaalat toimi­vat covid hoi­dos­sa – hyvin vai hyvin huonos­ti? Onko tul­tu tien päähän ja kap­a­siteet­ti on loppu?

      Ilmeis­es­ti elek­ti­ivisi­in leikkauk­si­in nor­maal­isti osal­lis­tu­va henkilökun­ta lomaili kuukau­den. Tämä joh­tui hal­li­tuk­sen 16.3 lin­jauk­ses­ta, jon­ka STM muut­ti sairaaloille toimite­tuk­si ohjeek­si 19.3 valmius­lain antamien val­tuuk­sien avul­la. Tämä perut­ti­in vas­ta 23.4 kun Teho­hoidon kansalli­nen COVID-19-koor­di­naa­tio­ryh­mä ohjeisti seuraavasti:

      Päivit­täin sairaaloista keräämiemme tieto­jen perus­teel­la on ilmeistä, että tällä
      het­kel­lä COVID-19-epi­demi­an eten­e­m­i­nen on hidas­ta, eikä siihen liit­tyvässä teho­hoidon tarpeessa ole koko maan osalta odotet­tavis­sa nopeaa kasvua lähipäiv­inä. Paikallisia tau­tiryp­päitä voi kyl­lä ilmaantua.

      Rajoi­tus­toimien mah­dol­lisen purkamisen myötä teho­hoidon tarve saat­taa taas
      kas­vaa, mut­ta toden­näköis­es­ti merkit­tävim­mät vaiku­tuk­set tule­vat viikko­jen viipeel­lä. Nähdäk­semme COVID-19-epi­demi­aan liit­tyvä teho­hoidon tarpeen äkilli­nen voimakas kasvu aivan lähivi­ikkoina ei siis ole toden­näköistä, ja niin­pä muiden sairaala­hoitoa tarvit­se­vien poti­laiden hoidon tur­vaamisek­si on järkevää jo laskea teho­hoidon paikkamääriä siitä, mihin ne on suurim­mil­laan nos­tet­tu. Tilanteen kehit­tymistä tulee seu­ra­ta huolel­lis­es­ti, ja pitää säi­lyt­tää valmius ketterään
      reagoin­ti­in ja teho­hoitoka­p­a­siteetin nos­toon tarpeen niin vaatiessa.”

      Eli ei ole tul­tu tien päähän, ja kap­a­siteet­ti ei ole lop­pu. Elek­ti­ivi­nen leikkaus­toim­inta putosi samalle tasol­la kuin kesälomakaudella.

      Tiedot löy­tyvät Het­emäen raportista, joka on kyl­lä aika inno­vati­ivi­nen kuvail­lessaan takau­tu­vasti maalisku­un jälkipuoliskon päätök­sen­tekoa ratio­naalise­na prosessina.

  3. “Kir­jas­to­jen lain­aus­toim­inta tulee sal­lia. Toteu­tuu heti. (Tosin, jos päätöstä lukee niin kuin se on kir­joitet­tu, lainaa­jia ei kuitenkaan saa päästää kir­jas­toon sisään ennen kuin 1.6. Vaati­nee täsmennystä.)”

    Askel eteen­päin sekin olisi, jos kir­jas­toista saisi heti edes laina­ta, vaikkei sisään asi­akkaat pää­sisikään ihan heti. Yliopis­tokir­jas­tois­sa on tähänkin asti ollut se käytän­tö koron­akri­isin ajan, että laina­ta on saanut ja palaut­taa kir­jo­ja luukku­un, mut­ta kir­jas­toon ei ole asi­akkaat päässeet sisään. Kir­jas­ton työn­tek­i­jät ovat nouta­neet kir­jat valmi­ik­si varausten perus­teel­la. Sen ansios­ta lain­aus­toim­inta on voin­ut jatkua, vaik­ka kir­jas­toon ei ole päässytkään.

    1. Yliopis­tokir­jas­tois­sa on tähänkin asti ollut se käytän­tö koron­akri­isin ajan, että laina­ta on saanut ja palaut­taa kir­jo­ja luukku­un, mut­ta kir­jas­toon ei ole asi­akkaat päässeet sisään. 

      Yliopis­tokir­jas­tois­sa asi­akas­määrät ovat vähän pienem­piä kuin ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa. Ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa lain­aus perus­tuu lain­ausautomaat­tei­hin, kos­ka henkilökun­ta ei ehtisi laí­nauk­sia koneelle naputel­la puhu­mat­takaan siitä, että kävi­sivät niitä hyllystä keräämässä.

      1. Yliopis­to­jen pääsykokei­den osalta sanomasi “ilmeis­es­ti ei toteudu” on mielestäni harhaan­jo­hta­va. Suurin osa yliopis­toista jär­jestää pääsyko­keet, mut­ta selvästi pienem­mälle porukalle kuin mitä alun­perin oli suun­nitel­tu. Todis­tus­valin­nal­la valit­tavien osu­ut­ta on kas­vatet­tu, mut­ta se ei ole 100 %. Esim. tekni­ikan alal­la 20 % val­i­taan edelleen pääsykokei­den perus­teel­la DI-koulutukseen.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Yliopis­tokir­jas­tois­sa asi­akas­määrät ovat vähän pienem­piä kuin ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa. Ylei­sis­sä kir­jas­tois­sa lain­aus perus­tuu lain­ausautomaat­tei­hin, kos­ka henkilökun­ta ei ehtisi laí­nauk­sia koneelle naputel­la puhu­mat­takaan siitä, että kävi­sivät niitä hyllystä keräämässä.

        Nyt ainakin use­an kir­jas­ton net­ti­sivu­jen perus­teel­la yleiset kir­jas­tot ovat net­ti­sivu­jen­sa mukaan avaa­mas­sa lain­auk­sen juuri varaus­pe­ri­aat­teel­la. Eli netis­sä varataan, ja kir­jas­ton työn­tek­i­jät keräävät kir­jat valmiiksi. 

        Nor­maal­isti henkilökun­ta ei ehtisi hoitaa keräi­lyä ja lain­auk­sia. Automaa­tion kaut­ta henkilökun­taa on saatu vähen­net­tyä ja jäl­jelle jääneitä tehtäviä pain­otet­tua niihin töi­hin, joi­ta ei osa­ta niin hyvin automa­ti­soi­da. Mut­ta nyt esimerkik­si kir­jas­to­jen asi­akas­palveli­joille ei ole ollut töitä, kun asi­akkaat eivät pääse sisälle, joten keräi­lyyn on resursse­ja niin kauan kuin asi­akkaat eivät pääse kir­jas­toi­hin sisään. Tuskin keräi­ly työl­listää edes kaikkia kir­jas­toista lomautet­tet­tu­ja ja mui­hin töi­hin siir­ret­tyjä, vaan osa kir­jas­to­työn­tek­i­jöistä pysynee vielä toukoku­un lop­pu­un asti lomautet­tuna tai muis­sa töis­sä. Yksitellen kir­jo­jen keräi­ly hyllystä olisi todel­la aikaa vievää. Kir­jas­toil­la on kuitenkin tieto­jär­jestelmät varauk­sia varten, jon­ka ansios­ta keräi­lyä ei tarvitse tehdä asi­akas ker­ral­laan, vaan se voidaan tehdä tehokkaam­min. Samal­la kerätään kaikkien asi­akkaiden kir­jat samoil­ta osas­toil­ta, ja laite­taan kir­jan väli­in lap­pu, jon­ka poh­jal­ta kir­jat vas­ta varaushyl­lyl­lä puolestaan menevät asi­akasko­htaiseen järjestykseen.

        Siitä odote­taan vielä tänään alue­hallintovi­ra­nomaisen ohjeis­tus­ta, että saa­vatko asi­akkaat kävel­lä ulko-ovea yleen­sä aika lähel­lä ole­valle varausten­nouto­hyl­lylle itse ja laina­ta itse lain­ausautomaatil­la, vai pitääkö kir­jas­to­työn­tek­i­jän hoitaa lainauskin.

  4. ” Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että enem­mistö hoi­vokodeis­sa nyt ole­vista van­huk­sista ei saa kos­ket­taa omaisi­aan enää ennen kuolemaansa.”

    ker­toi kristallipallo. 😀

  5. Voisi­vatko koh­ta kak­si kuukaut­ta karan­teenis­sa olleet + 70v. vierail­la tois­t­en­sa luona ilman suur­ta riskiä?
    Olisiko mah­do­ton aja­tus, että nämä ikän­sä vuok­si viikoik­si eris­te­tyt, pitäi­sivät pienimuotoisia
    tapaamisia keskenään? Onko tur­val­lista, että 7‑kymppinen käy aut­ta­mas­sa 9‑kymppistä ystävään­sä tämän
    kotona?
    Yksin ei ole hyvä olla.

    1. Onhan tuo­ta tapah­tunut koko ajan, ainakin omien suku­lais­ten ja naa­purien piiris­sä. Asu­vat alueel­la, jos­sa ei ole enää yli viikkoon löy­tynyt testeis­sä yhtää tar­tun­taa eikä paikallises­sa keskus­sairaalas­sa ole yhtään koron­avirus­poti­las­ta. Siihen näh­den sikäläiset yli 70-vuo­ti­aat nou­dat­ta­vat rajoituk­sia hyvin. Osaa ei tosin huo­le­ta laisinkaan, viet­tivät vap­pua las­ten­las­ten kanssa normaalisti.

  6. Nyt kun Suo­mi on päät­tänyt lähteä lau­maim­mu­ni­teet­til­in­jalle, voisi olla järkevää, että kuol­e­vaa van­hus­ta voisi käy­dä katsomassa.

    Jos kuol­e­val­la van­huk­sel­la ei ole koron­aa, sen kannal­ta ei kuitenkaan olisi paljoakaan väliä, vaik­ka se saisi tapaamis­es­ta sen.

    Jos taas kuol­e­val­la van­huk­sel­la on korona, ei hait­taa vaik­ka vierail­i­ja saisikin sen olet­taen että vierail­i­ja ei kuu­lu riskiryh­mään. Aikaisem­min tämä olisi hai­tan­nut. Jos vierail­i­jan pitäisi käyt­tää kirur­gista suo­jain­ta ylei­sis­sä tilois­sa liikkues­saan ja hän siir­ty­isi ripeästi huoneeseen, ris­ki tar­tut­taa mui­ta asukkai­ta olisi pieni. 

    Vierailut van­hus­ten luo, jot­ka on kuole­mas­sa ja joil­la ei ole koron­aa, olisi ehkä voin­ut sal­lia aikaisemminkin?

    Myös ihan vaan se ratkaisu, että ääni menee tuule­tusikku­nan kaut­ta ja omainen ja van­hus näkee toisen­sa ikku­nalasin läpi, on parem­pi kuin se että jutel­laan vain puhe­lim­itse. Kos­ke­tus jää tässä uupumaan. On ihan aiheel­lista kysyä, onko tämä liikaa vai pitäisikö antaa tava­ta omaisia koskettaen.

  7. Koul­u­laiset kouluk­oulu­un vapun jäl­keen EI EI 

    Koulu­un 14.5. EI ! Mikä logi­ik­ka tässä on: kak­si viikkoa kesälomaan

    1. Vesa Sor­munen:
      Koul­u­laiset kouluk­oulu­un vapun jäl­keenEI EI 

      Koulu­un 14.5.EI !Mikä logi­ik­ka tässä on: kak­si viikkoa kesälomaan 

      En tiedä hal­li­tuk­sen logi­ikkaa, mut­ta ainakin yksi hyvä puoli tässä lyhyessä “kouluk­oulus­sa” on.
      Nyt saadaan kätevästi tes­tatuk­si, vaikut­taako koulu­jen avaami­nen oleel­lis­es­ti tar­tun­tamääri­in. Jos tar­tun­tamäärät odotusten vas­tais­es­ti pon­nah­ta­vat isoon nousu­un, niin koulu­ja ei tarvitse erik­seen sulkea, kos­ka ne menevät kiin­ni muutenkin.

      Saadun koke­muk­sen poh­jal­ta voidaan sit­ten päät­tää syksyn toim­inta. Jos tar­tun­nat eivät nouseet paljoa, voidaan syksyl­lä jatkaa nor­maal­isti. Jos nousi­vat paljon, niin syksyl­lä tarvi­taan taas erityisjärjestelyjä.

      1. vihrea lan­ta: En tiedä hal­li­tuk­sen logi­ikkaa, mut­ta ainakin yksi hyvä puoli tässä lyhyessä ”kouluk­oulus­sa” on.
        Nyt saadaan kätevästi tes­tatuk­si, vaikut­taako koulu­jen avaami­nen oleel­lis­es­ti tar­tun­tamääri­in. Jos tar­tun­tamäärät odotusten vas­tais­es­ti pon­nah­ta­vat isoon nousu­un, niin koulu­ja ei tarvitse erik­seen sulkea, kos­ka ne menevät kiin­ni muutenkin.

        Saadun koke­muk­sen poh­jal­ta voidaan sit­ten päät­tää syksyn toim­inta. Jos tar­tun­nat eivät nouseet paljoa, voidaan syksyl­lä jatkaa nor­maal­isti. Jos nousi­vat paljon, niin syksyl­lä tarvi­taan taas erityisjärjestelyjä.

        Tuol­la halu­taan varmis­taa, että opet­ta­jat näkevät oppi­laansa ja voivat tarvit­taes­sa vetää johtopäätök­siä. Kaikille lap­sille koti ei ole se paras paikka.

        Sosi­aal­isu­ut­ta täy­tyy opetel­la ja sil­lä on iso merk­i­tys las­ten tule­vaisu­udelle myöhem­min. Mikäli tul­taisi­in vas­ta syksyl­lä takaisin koulu­un niin lapset oli­si­vat 4,5kk omil­laan. Kaik­ki eivät kykene opiskele­maan etänä. Meil­lä on jo riit­tävästi huonos­ti perusk­oulun käyneitä ja toisen asteen koulu­tuk­sen kesken jät­täneitä. Tule­vaisu­udessa on vielä heikom­min työ­paikko­ja niille joil­la ei ole mitään koulutusta.

        Nähdäseni tämä on se hal­li­tuk­sen logiikka.

  8. Italia on yksi pahim­min koronas­ta kärsinyt maa. Vuosit­tain Ital­ias­sa kuolee nor­maal­isti yli 600.000 ihmistä. Korona on tähän men­nessä kat­sot­tu kuolin­syyk­si 28.000 tapauk­ses­sa. Siis vajaan 5%:n lisäys normaalivuoteen.

    Suomes­sa kuolee vuosit­tain 55.000 henkilöä. Koron­aan on kuol­lut 240 henkilöä eli noin 0,4% lisäys nor­maali­in vuoteen.

    Koron­akuolemien määrät tule­vat edelleen kas­va­maan, mut­ta täl­lä het­kel­lä hidas­tu­vaa tah­tia. Koron­aan on läh­es yksi­no­maan kuol­lut perus­sairai­ta ja iäkkäitä van­huk­sia. Koro­nan voidaan arvioi­da vähen­täneen hei­dän sairauk­sista johtuen heikko­laa­tu­isia elin­vu­osi­aan vain muu­tamil­la vuosil­la. Ital­ias­sa epi­demia toden­näköis­es­ti pienen­tää muu­ta­man lähivuo­den kuolleisu­ut­ta muu­ta­mal­la pros­en­til­la, mut­ta Suomes­sa vaiku­tus­ta ei tul­la tilas­toista havait­se­maan. Pitkän aikavälin tilas­tois­sa korona ei juuri tule näkymään edes Italiassa. 

    Eri maid­en talouk­sille aiheutunut hait­ta on mah­dot­toman suuri koro­nan aiheut­tamien laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien mene­tyk­seen suh­teutet­tuna. Yhden menete­tyn elin­vuo­den hin­naksi on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 miljoon­aa euroa ja siinä ei ole edes huomioitu laatu­pain­o­tus­ta. Laatu­pain­o­tus huomioiden (siis menetet­ty vakavasti sairai­ta vuosia) on hin­ta­lap­pu jopa tuhatk­er­tainen ter­vey­den­huol­los­sa käytet­tyyn arvo­tuk­seen verrattuna.

    Nyt näyt­tää siis siltä, että koron­aepi­demi­aan on nor­maalien hyöty/kustannusajattelun näkökul­mas­ta voimakkaasti ylireagoitu. Voidaan sanoa, että jos löy­sem­mil­lä rajoituk­sil­la olisi puo­litet­tu talouden vahin­got niin se olisi kan­nat­tanut tehdä vaik­ka kuollei­den määrä olisi kym­men- tai kak­sikym­menker­tais­tunut. Täl­lä perus­teel­la rajoi­tusten pikainen pois­t­a­mi­nen on vähin­täänkin perustel­tua etenkin kun sairaan­hoidon kap­a­siteet­tia on saatu nostettua.

    1. vk:
      Eri maid­en talouk­sille aiheutunut hait­ta on mah­dot­toman suuri koro­nan aiheut­tamien laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien mene­tyk­seen suh­teutet­tuna. Yhden menete­tyn elin­vuo­den hin­naksi on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 miljoon­aa euroa ja siinä ei ole edes huomioitu laatu­pain­o­tus­ta. Laatu­pain­o­tus huomioiden (siis menetet­ty vakavasti sairai­ta vuosia) on hin­ta­lap­pu jopa tuhatk­er­tainen ter­vey­den­huol­los­sa käytet­tyyn arvo­tuk­seen verrattuna.

      BKT on huono mit­tari elämän­laadulle. Mon­en elämän­laatu on monel­la tapaa korona-aikana nous­sut aikaisem­paan näh­den ja vaikka­pa ilmastopäästöjä on onnis­tut­tu leikkaa­maan hur­jasti. Jos nyt omak­su­tut tavat jäi­sivät edes osit­tain pysyviksi, kokon­ais­vaiku­tus olisi monil­la mittareil­la erit­täin vah­vasti positiivinen.

      Nykyi­nen hal­li­tuskoali­tio on paljon var­tiana, kun palataan kohti vähem­män rajoitet­tua elämää. Nyt on real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia muu­tok­si­in, jot­ka muu­ta­ma kuukausi sit­ten oli­si­vat olleet puh­das­ta utopi­aa. Läh­es kaikkien suo­ma­lais­ten onnek­si virusepi­demia ei osunut edel­lisen hal­li­tuk­sen kaudelle.

      1. Koti-isä: BKT on huono mit­tari elämän­laadulle. Mon­en elämän­laatu on monel­la tapaa korona-aikana nous­sut aikaisem­paan näh­den ja vaikka­pa ilmastopäästöjä on onnis­tut­tu leikkaa­maan hur­jasti. Jos nyt omak­su­tut tavat jäi­sivät edes osit­tain pysyviksi, kokon­ais­vaiku­tus olisi monil­la mittareil­la erit­täin vah­vasti positiivinen.

        Nykyi­nen hal­li­tuskoali­tio on paljon var­tiana, kun palataan kohti vähem­män rajoitet­tua elämää. Nyt on real­is­tisia mah­dol­lisuuk­sia muu­tok­si­in, jot­ka muu­ta­ma kuukausi sit­ten oli­si­vat olleet puh­das­ta utopi­aa. Läh­es kaikkien suo­ma­lais­ten onnek­si virusepi­demia ei osunut edel­lisen hal­li­tuk­sen kaudelle.

        Toki jotain posi­ti­ivista löy­tyy (kuten liiken­nemäärien vähen­e­m­i­nen, baarien juop­poporukoiden siir­tymi­nen jon­nekin muualle) mut­ta hin­ta­lap­pu on ihan valtava. 

        Talouden pysäyt­tämi­nen on täysin väärä toimen­pide esim ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan. Tämän ymmärtänevät hitaim­matkin kun lähivu­osi­na kiris­tetään vero­tus­ta kun­nol­la ja leikataan sosi­aal­i­tur­vaa ja julk­isia palveluja.

      2. vk:
        Tämän ymmärtänevät hitaim­matkin kun lähivu­osi­na kiris­tetään vero­tus­ta kun­nol­la ja leikataan sosi­aal­i­tur­vaa ja julk­isia palveluja.

        Näin tehdään, jos vält­tämät­tä halu­taan pala­ta van­haan volyymi­in ihmisen toimin­nas­sa eikä huomioi­da, miten keskus­pankit luo­vat tyhjästä rahaa ostaes­saan markki­noil­ta velka­kir­jo­ja. Toki näil­lä laskelmil­la saadaan aikaisek­si suuria luku­ja, mut­ta mikä lop­ul­ta on niiden käytän­nön merk­i­tys taval­lista elämää elävälle taval­liselle ihmiselle, jon­ka tulot ovat suun­nilleen bal­anssis­sa suh­teessa vält­tämät­tömi­in menoi­hin. Jos muu­ta­man maail­man rikkaim­man lasken­nalli­nen omaisu­us vas­taa puolen maa­pal­lon asukkaiden omaisu­ut­ta tai län­si­mais­sa lasken­nal­lis­es­ti rikkain pros­ent­ti omis­taa luokkaa saman ver­ran kuin lop­pu 99%, niin mitä merk­i­tys­tä niil­lä nollil­la lop­ul­ta on käytän­nön elämän kannalta.

        Vero­tuk­ses­sa on kyl­lä kiristämisen varaa ja sen ja yhteiskun­nan tukip­i­larei­den tärkey­den ovat nyt myön­täneet myös yri­tyk­set, kun auli­isti otta­vat vas­taan vastik­kee­ton­ta rahaa yhteis­es­tä kassasta.

        Nol­lien sijaan oleel­lisem­pi kysymys on, miten van­haa talousjär­jestelmää voitaisi­in järkevöit­tää kri­isin avulla.

    2. vk:

      Eri maid­en talouk­sille aiheutunut hait­ta on mah­dot­toman suuri koro­nan aiheut­tamien laatu­pain­ot­teis­ten elin­vu­osien mene­tyk­seen suh­teutet­tuna. Yhden menete­tyn elin­vuo­den hin­naksi on tulos­sa jopa yli 10.000.000 euroa, siis 10 miljoon­aa euroa ja siinä ei ole edes huomioitu laatupainotusta.

      löy­sem­mil­lä rajoituk­sil­la olisi puo­litet­tu talouden vahin­got niin se olisi kan­nat­tanut tehdä vaik­ka kuollei­den määrä olisi kym­men- tai kaksikymmenkertaistunut.

      perus­tu­vat kom­men­toi­jan omi­in laskelmiin?

      1. Jos tämä yhteiskun­nan pysäyt­tämi­nen mak­saa meille mil­jardin viikos­sa, puoli vuot­ta mak­saa 26 mil­jar­dia. Jos sil­lä voite­taan 10 000 kuole­maa ja tuotetyaan 50 000 säästet­tyä elin­vuot­ta, sääste­tyn elin­vuo­den hin­naksi tulee 500 000 €. Tmä laskel­ma on aivan hihas­ta, mut­ta sen avul­la pääsee hehtaar­ille niin, että pystyy suun­nilleen pane­maan des­i­maalip­ilkun paikalleen. Tai sit­tyen ei.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos tämä yhteiskun­nan pysäyt­tämi­nen mak­saa meille mil­jardin viikos­sa, puoli vuot­ta mak­saa 26 mil­jar­dia. Jos sil­lä voite­taan 10 000 kuole­maa ja tuotetyaan 50 000 säästet­tyä elin­vuot­ta, sääste­tyn elin­vuo­den hin­naksi tulee 500 000 €. Tmä laskel­ma on aivan hihas­ta, mut­ta sen avul­la pääsee hehtaar­ille niin, että pystyy suun­nilleen pane­maan des­i­maalip­ilkun paikalleen. Tai sit­tyen ei.

        Aika näyt­tää mihin pilkku pitää lait­taa. Laskel­masi luvuista tuo 26 mil­jar­dia voi olla lähim­pänä toteu­tu­vaa. Voitet­tu­jen kuolemien määrä jää alhaisem­mak­si samoin kuin säästet­ty­jen elin­vu­osien määrä kuollei­den toteu­tunut erit­täin korkea kes­ki-ikä huomioiden.

      3. Kyl­lä, omi­ani kun osaan laskea. Tässä pro­fes­sori Lill­rankin laskelmi­in linkkiä:

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli‑0–5‑miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5wxhdi

        Lill­rank harhais­es­ti käyt­tää keskimääräisenä menetet­tynä elin­vu­osien määränä 20 vuot­ta. Tämä on kaukana todel­lis­es­ti kun suurin osa kuolleista on huonokun­toisia van­huk­sia hoitokodeis­sa. Kuollei­den medi­aani-ikä taitaa olla 84 vuot­ta. Eli todel­lisu­udessa menetet­ty­jen elin­vu­osien keskiar­vo voi olla esim. 2 vuot­ta, jol­loin Lil­larankin laske­ma “hin­ta­lap­pu” kuolleelle pitää ker­toa kymmenellä. 

        Toise­na tek­i­jänä Lil­larank käyt­tää 20 mil­jardin kus­tan­nus­ta Suomelle. Se on aika lail­la hatus­ta otet­tu. Talousen­nus­ta­jat ovat arvioi­neet, että Suomen val­tion vel­ka nousisi jopa tasolle 80–100% BKT:stä. Tämä tarkoit­taisi 40–80 mil­jardin lisävelkaantumista.

        Kun kor­jataan Lill­rankin laskelmi­in keskimääräisek­si sääste­tyk­si elin­vuodek­si per henkilö 2 vuot­ta ja kokon­aiskus­tan­nuk­sek­si 60 mil­jar­dia, niin yhden laatu­pain­ote­tun elin­vuo­den hin­ta­la­puk­si tulee 13,8 miljoon­aa euroa.

        Selvää on se, että Suo­mi ei omil­la päätök­sil­lään voi estää koro­nan taloudel­li­sista hait­tavaiku­tuk­sista kuin pienen osan. Jos muu maail­ma ylireagoi niin taloushaitoista iso osa kaatuu niskaamme teimme mitä tahansa. Sik­si ainakin län­si­maail­man ja Aasian keskeis­ten maid­en tulisi koordi­noi­da toimi­aan taloushait­to­jen hal­lit­semisek­si. Tätä Lill­rank ei MTV:n uutises­sa ole tuonut esille.

      4. vk:
        Kyl­lä, omi­ani kun osaan laskea. 

        Jos muu maail­ma ylireagoi niin taloushaitoista iso osakaatuu niskaamme teimme mitä tahansa. Sik­si ainakin län­si­maail­man ja Aasian keskeis­ten maid­en tulisi koordi­noi­da toimi­aan taloushait­to­jen hal­lit­semisek­si. Tätä Lill­rank ei MTV:n uutises­sa ole tuonut esille.

        Niin­pä et sit­ten itsekään huomioin­ut tätä. Tai sitä, että THL arvio — rajoi­tusten jäl­keen — koro­nan tap­pa­van 3240 ihmistä. 

        Tai sitä, ettei se tai­da olla, vaan kuollei­den medi­aani-ikä on ollut 81 vuot­ta (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4924267/TSn+paivittyva+koronaseuranta+Liedossa+viisi+koronatapausta+myos+Turussa+nelja+lisaa) ja keskiar­vo, jota sin­un olisi pitänyt käyt­tää on tätä huo­mat­tavasti alem­pi. Tai sitä, että 80-vuo­ti­aan odotet­tu elinikä on ainakin 8 vuot­ta (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2003/ksyyt_2003_2004-11–02_tau_001.html).

        Tai sitä, etteivät kus­tan­nuk­set johdu toimista vaan siitä, etteivät ihmiset halua / uskalla tart­tuu itseään tai mui­ta. Tai siitä, että ekon­o­mistit pää­tyvät muuten laskelmis­saan eri etumerkki­in kuin sinä (https://www.vox.com/2020/3/29/21198750/chicago-poll-social-distancing-economy).

        Osmokin voisi kom­men­toi­da, että mil­lä perus­teel­la olet eri mieltä etumerk­istä kuin ekonomistit.

    3. Euroopan mit­takaaval­la — Suomes­sa ei ole covid ongelmaa

      Kom­ment­tisi on siten oikea — yliregaointi

      Julk­isu­udessa ei usea uskalla ääneen lausua tilas­tol­lisia totuuk­sia — sil­lä kon­sen­sus on ne tuomin­nut kansan vas­taisek­si. Kansanvalta.

      Dataan perus­tu­va fak­ta on että yleinen kuolleisu­us ei ole Suomes­sa suuresti kas­vanut covid takia. Eli covid ei ole suuri ongel­ma. Mut­ta siitä ei saa näin puhua. Prav­da ja hyväksyt­ty totu­us sanoo toisin. 

      Jos normipäivänä suomes­sa kuolee 150 ihmistä ja tämä lisään­tyy 4–9 hen­gel­lä päivässä — onko kyseessä maail­man­lop­pu? Tuskin. Tosin moni inter­net-kom­men­taat­tori sanoo, että las­ten koulupäivä yhdessä tap­paa mei­dät kaik­ki. Data ker­too toisin. 

      On vaikea puhua fak­toista ja datas­ta tässä ympäristössä, jos­sa vain yksi kuole­man-totu­us on hyväksyt­tyä. Me kuolemme kaik­ki jos lapset ovas yhdessä. Surullista.

      1. Dataan perus­tu­va fak­ta on että yleinen kuolleisu­us ei ole Suomes­sa suuresti kas­vanut covid takia. Eli covid ei ole suuri ongel­ma. Mut­ta siitä ei saa näin puhua. Prav­da ja hyväksyt­ty totu­us sanoo toisin. 

        Kun rajoituksin pienen­net­ti­in epi­demi­aa, rajoituk­set oli­vat turhia kos­ka epi­demia jäi pienek­si? Syömi­nen on jälkikä­teen arvioiden turhaa, kos­ka syön­nin jäl­keen ei ole nälkä?

        Korona ei ole lisän­nyt merkit­tävästi kuolleisu­ut­ta (mis­sä määrin rajoituksia/suojatoimien ansios­ta?). Tietysti jos tavoit­telee esim. R=1.2 tai vaik­ka R=1.5, voisi puhua liian kovas­ta reagoin­nista, kun onkin R=0.8. Lie­nee selvää, että THL:n alku­peräiseen tah­toon (varmis­te­taan ettei ter­vey­den­huolto kaadu, R<1.6 tai jotain), toimet puri­vat var­maan arvioitua parem­min. (Jollei sit­ten hal­li­tuk­sen toimes­ta tavoitel­tu julk­isu­udessa ollut­ta tiukem­paa para­me­tria, tätä emme tiedä kun para­metri­tavoit­tei­ta ei ole julk­istet­tu, vaikkakaan niitä ei voisi seu­ra­ta ehdot­tomana ain­oana parametrina)

        Epi­demiois­sa on myös tarve ns. varovaisu­us­pe­ri­aat­teelle. Jos ei reagoi­da riit­tävän hyvin, mopo karkaa käsista. Tur­val­lisu­us voidaan taa­ta vain reagoimal­la mielum­min vähän yli kuin ali ja löy­sen­tämäl­lä sit­ten rajoit­tei­ta. Reagoin­ti­in tarvit­tavien toimien etukäteistä arvioin­tia vaikeut­taa myös epä­var­muus viruk­sen käyt­täy­tymis­es­tä. Esimerkke­jä aliarvioin­nista löy­tyy esim. briteistä, jois­sa mopon karat­tua tulee pahaa jälkeä ja lisäk­si tarvi­taan paljon rajumpia sulku­toimia tilanteen sta­biloimisek­si. Tuo esimerk­ki kuu­lostaa jo aika loose-loose tilanteelta, kos­ka se uhraa ihmisiä mut­tei säästä talouttakaan.

  9. Vielä kun ymmärtäisi päätök­sen logi­ikat esimerkik­si siinä,
    että kir­jas­to­ja ei voi­da tur­val­lisu­ussy­istä ava­ta edes pie­nille yleisömäärille,
    mut­ta tuhan­nen oppi­laan koulut jois­sa työsken­telee 70 aikuista, voidaan. 

    Kir­jas­tois­sa on har­vaa hyl­ly­jen väleis­sä muutenkin. Kouluis­sa ei koskaan. 

    Kir­jas­tois­sa onnis­tuu hel­posti vaik­ka 10 metrin tur­vavälin pitämi­nen, kouluis­sa ei tule onnis­tu­maan edes metrin turvavälit. 

    Hyviä päätök­siä, ehkä, mut­ta sat­tuman­varaiselta vaikuttavia.

  10. Minus­ta hal­li­tuk­sen toimen­piteet eivät olleet riit­tävät, eivätkä ainakaan riit­tävän nopeat. Rav­in­to­lat olisi pitänyt saa­da ainakin jos­sain määrin auki jo saman tien ja aluk­si vaik­ka siten, että pystyvät palvele­maan pin­ta-alaansa näh­den tiet­tyä mak­simi­asi­akas­määrää asi­akkai­ta tilois­saan ja teras­seil­la. Kuten aiem­mas­sa blo­gis­sasi kir­joitit, koro­nan lev­iämisessä on jotain metkaa. Se näyt­täisi mm. tart­tuvan huo­mat­ta­van tiivi­is­sä olo­suhteis­sa, jois­sa ihmiset myös “mölyävät”. Väljä asioin­ti ei vält­tämät­tä ole liian iso ris­ki. Välimeren maid­en poskisu­udel­mat ja tiivi­isti asu­vat suurper­heet sekä after-ski-bileet ja yhteis­laulu­ti­laisu­udet näyt­tävät olevan. 

    Toinen seik­ka on se, että mei­dän­hän piti saa­da tämä virus lev­iämään tehokkaam­min (ter­vey­den­huol­lon resurssien rajois­sa). Jos nyt hirt­täy­dymme tähän alle 1:n tar­tut­tavu­us­luku­un, tämä ei toteudu, ja ero esim. Ruotsiin/Tukholmaan pysyy pitkään. Eihän tämä voi toimia pitkän päälle. 

    Kol­man­te­na, meil­lä on hirveä pelkopan­demia. Medi­an tapa käsitel­lä asi­aa yleis­es­ti on ollut omi­aan liet­so­maan pelko­ja ja aset­tanut turhi­akin painei­ta päät­täjien niskaan. Ale­taan­pa vai­h­teek­si uuti­soi­da kuin­ka niin ja niin mon­ta henkeä kuoli tässä kuussa/vuonna syöpään, sydänko­htauk­seen, veren­myrky­tyk­seen, itse­murhi­in, jne. Nyt klikki­uuti­soin­ti antaa aivan vinoutuneen ja suh­teut­ta­mat­toman kuvan tästä tilanteesta kokon­aisuute­na. Kuka otsikoisi, että hei, kokon­aiskuolleisu­utemme oli muuten viime kuus­sa pienem­pi kuin aiem­pana ver­tailu­vuon­na? Tarvi­taan enem­män ana­lyyt­tisia puheen­vuoro­ja ja näkökul­mia, myös kansan­ter­vey­den puolelta. 

    MTVuutis­ten tänään julka­istun artikke­lin mukaan Paul Lill­rank ver­taa koron­aa vuo­den 2018 influ­enssaan, jol­loin Euroopas­sa kuoli noin 152 000 ihmistä: “Nyt koro­nan kanssa ruve­taan ole­maan suurin piirtein samal­la tasol­la. Tuol­loin Yhdys­val­lois­sa kuoli noin 80 000 ihmistä eikä siel­lä koronas­sa sel­l­aiseen luku­un ole vielä päästy. — Mik­si kak­si vuot­ta sit­ten ei tul­lut lock­dow­n­ia, mut­ta nyt tuli? Tähän ei ole hyvää vastausta.”

    Mei­dän pitää alkaa keskustel­la kri­it­ti­sistä näkökul­mista niin että se tavoit­taa kansalaiset laa­jem­minkin. Nykyi­nen tilanne todel­la jakaa ihmisiä, jopa samo­jen tut­tava­pi­irien sisäl­lä, kuten olen huomannut.

  11. THL:n lin­ja lie­nee, että voihan sitä tau­ti­in kuol­la, kaik­ki sen sairas­ta­vat. Tämän poli­ti­ikan hin­taa ei ole muuten las­ket­tu, inhimil­lisen kär­simuk­sen lisäk­si se on kallis. Fir­mat eivät pyöri ja sairaslo­matkin mak­sa­vat, kun ihmiset ovat kipeänä. Sairaspäivän hin­ta 400 €.

    Se mikä puut­tuu vapau­tu­misen lisäk­si onkin juuri kaik­ki muu.

    Tar­rtun­taketjunen jälit­tämiseen työlis­tet­täneen kaik­ki puhe­lim­myyjät, kos­ka mobi­il­isovel­lus­ta ei ilmeis­es­ti koskaan tähän maa­han tule. Mobi­il­isovel­lus ratkaisi maa­han­tu­lon karan­tee­nioneglman — ja karan­teenis­sa pitäisi olla vain kunnes testi­t­u­los on tullut.

    Ketä tes­tataan ja mil­lä perusteil­la? bus­sikuskit ja ter­vey­den­huol­lon henkilökun­ta viikoit­tain ja opet­ta­jat kukkausi­tatin, kir­jas­toista ei niin väliä? Maalisku­us­sa ei juuri tes­tat­tu, joten tulok­set oli­vat mitä olivat. 

    Miten julkisen liiken­teen käytön tur­val­lisu­uss niin henkilökun­nalel kuin matkus­ta­jille varmis­te­taan? Ilmeis­es­ti se on tar­tu­tusvä­line, kul­jet­ta­jista ja kon­duk­toor­eista tulee pulaa. Komiten ehdo­tuk­sen tek­i­jöis­sä ei tain­nut olla kuin oma­l­la autol­la liikku­via ihmisiä.

    Kuumeisia ihmi­iä ei yritetä löytää mis­tään — kuumemi­ta­tus­ta (läm­pökam­er­al­la) ei ole ilmeis­es­ti tulos­sa rajoille, lento­ken­tille, asemille, kaup­pakeskuk­si­in tai kir­jas­toi­hin? Sil­lä löy­de­tään vain 20 ‑25% sairastuneista.

    Suo­javä­linei­den saatavu­us ja jakelu? Onko niitä ja kos­ka niitä on ja kenelle?
    Sak­sa ja muu­ta­ma muukin maa on siir­tynyt suo­janaa­marien käyt­töön, heil­läkin lie­nee perusteensa.

    Rajoi­tusten vähen­tämi­nen olisi ollut ihan perustel­tua, jos jotain muu­ta vas­taavasti olisi tehty tar­tun­nan saanei­den löytämiseksi.

    Täysin perustel­lusti voi pitää “lau­ma­suo­ja” ‑lin­jaus­ta varsin kovana ja perus­teet­tomana val­in­tana. Ymmär­rän, että sil­lä on kan­nat­ta­jansa, eteenkin niiden joukos­sa, joi­hin tau­ti ei ole tarttunut.

  12. Sääli, että kysymys mask­ien käytöstä on pahasti poli­ti­soitunut. Poli­itikot näyt­tävät lisäk­si ole­van asi­as­sa ihan pihal­la. Esim. tämän aamun Ykkösaa­mus­sa poli­tikot, m.l. Orpo, keskuste­liv­at, että jos yli seit­senkymp­piset käyt­täi­sivät mask­ia, he voisi­vat liikkua vapaam­min, ja että jokainen­han voi mask­ia jo nyt käyt­tää. Vapaae­htoisu­us ei tässä tapauk­ses­sa riitä, sil­lä mask­ien tarkoi­tus on ensisi­jais­es­ti estää/vähentää viruk­sen lev­iämistä viruk­senkan­ta­jan ympäristöön, ja vas­ta tois­si­jais­es­ti suo­ja­ta käyt­täjään­sä tartunnalta.

  13. Hei,

    Seu­raan tätä blo­gia muuten todel­la mielu­usti, mut­ta mielestäni tääl­lä esitet­ty Etelä-Kore­an tes­taus-eristysstrate­gian hehku­tus ei vält­tämät­tä perus­tu eri­tyisen syväl­liseen pere­htymiseen. Jo yksinään nuo seu­ran­ta-appit ovat aika kar­mai­se­via, ja herät­täneet jopa paikallisen ihmisoikeuskomis­sion huolen: https://www.bbc.com/news/world-asia-51733145. Tai https://thediplomat.com/2020/04/south-koreas-experiment-in-pandemic-surveillance/.

    Olisiko kiva saa­da puhe­limeen jatku­vasti tieto­ja koronatar­tun­nan saaneista sil­lä tarkku­udel­la, että posi­ti­ivisen tulok­sen on saanut 53-vuo­tias mies Kru­u­nun­vuoren­ran­nas­ta, joka on käynyt kel­lo 8.00–8.15 ruokakau­pas­sa X, jatkanut iltapäiväl­lä töi­hin ja sieltä 18.00–20.00 Kallion piirin AA-kok­ouk­sen kaut­ta kel­lo 20.30–21.30 kahvi­laan Y. Luon­nol­lis­es­ti maas­sa on löy­tynyt ihmisiä, jot­ka ovat halun­neet selvit­tää näi­den tapausten nimet ja jakaa niitä netis­sä, mis­tä on ver­son­nut vihakam­pan­joi­ta sairas­tunei­ta yksilöitä kohtaan. Esimerkik­si mon­en ihmisen julkises­ti tai suku­laisil­ta salat­tu kuu­lu­mi­nen kirkkoon on selvin­nyt tämän joh­dos­ta. Ei ihme, että kyse­ly­tutkimusten mukaan Etelä-Kore­an asukkaat pelkäävät iitse tar­tun­taa enem­män sosi­aal­isia seurauksia.

    Etelä-Kore­as­sa on viety ihmis­ten seu­ran­ta muutenkin täysin uusi­in ulot­tuvuuk­si­in, esimerkik­si puhe­li­men sijain­ti­ti­eto­ja käytetään valvo­maan karan­teenis­sa ole­via, joiden pitää myös rapor­toi­da itses­tään mon­ta ker­taa päivässä vira­nomaiselle. Täl­laista on kokeil­tu myös Itä-Euroopan autori­taarisu­u­teen taipu­vaisem­mis­sa mais­sa, kuten Puo­las­sa, jos­sa on muis­taak­seni lähetet­tävä itses­tään self­ie virkail­i­jalle tietyin väli­a­join. Tämän lisäk­si esimerkik­si tar­tun­takeskuk­ses­ti tun­netun raken­nuk­sen ympäril­lä ollei­ta ihmisiä on iden­ti­fioitu hei­dän puhe­lin­ten­sa sijain­ti­ti­eto­jen perus­teel­la. Voin kaivaa läh­teen, jos on tarve. Ydin­vi­es­ti­ni on kuitenkin se, että seu­ran­ta on Etelä-Kore­as­sa yhtä appia huo­mat­tavasti laa­jamit­taisem­paa, mikä osaltaan var­masti hillit­see epi­demi­aa, mut­ta koval­la hinnalla.

    Yleisel­lä tasol­la seu­ran­ta-appi­en kehit­täjiltä on myös tul­lut paljon kri­it­tisä puheen­vuoro­ja, esimerkik­si viimeisimpiä USA:sta: https://www.brookings.edu/techstream/inaccurate-and-insecure-why-contact-tracing-apps-could-be-a-disaster/

    Tärkein point­ti­ni on kuitenkin se, että toivoisin, ettei Etelä-Kore­an mallia ehdotet­taisi tääl­lä niin kevytkenkäis­es­ti. Siihen malli­in kuu­luu paljon muu­takin kuin maineikas puhe­linsovel­lus, joka yksinään on omi­aan aiheut­ta­maan ihmi­sis­sä merkit­tävää pelkoa oman yksi­tyisen tilanteen pää­tymis­es­tä julk­isu­u­teen riepoteltavak­si sairau­den riesan ohelle.

    1. Itseäni on Kiinas­sa asuneena häirin­nyt paljon se, että Kiinan kom­mu­nis­tisen puolueen data meni län­si­mais­sa sukkana läpi ja se on ollut mm. WHO:n suosi­tuk­sen poh­jana. Viime viikol­la luin ensim­mäisen jutun, jos­sa WHO ja Ruot­si linkit­tyi siten, että WHO:sta kuu­lui viestiä, että ken­ties Ruot­sis­sa on sit­tenkin tehty jotain oikein. 

      Oma medi­an seu­ran­ta on asian suh­teen ollut vähäistä ja käytän­nön työ on vienyt huomion suurten lin­jo­jen sijaan, joten omia päätelmiä en asi­as­sa avaa tämän enem­pää, sil­lä ne saat­taa olla vah­vasti pielessä. On lähtöko­htais­es­ti aina virhe luot­taa mihinkään, mikä tulee Kiinasta.

      Etelä-Kore­an kuvaus yllä on oman koke­muk­seni mukaan ihan osu­va kuvaus Etelä-Kore­an toimin­nas­ta jälji­tyk­sen suh­teen. Halu­amme niin mielel­lään nähdä maail­mas­sa hyvä vs. paha aset­telua, että Etelä-Korea on saanut kohtu­u­ton­ta etua maa­ta ver­rat­taes­sa pohjoiseen kump­pani­in­sa. Pohjo­is­mais­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta kat­sot­tuna siinä on kyl­lä kak­si varsin ikävää val­tio­ta vastakkain.

    2. Niin, tämän sairau­den tap­pavu­u­den (vas­ta-ainetestien perus­teel­la IFR useim­mis­sa paikois­sa noin kausi-influ­enssan suu­ru­us­lu­okkaa 0.1–0.3% ja pahim­mis­sa hot spoteis­sakin vain 0.5%) valvon­tay­hteiskun­nan luomi­nen on sairas aja­tus. Toki upotet­tu­jen kus­tan­nusten harha siihen nyt kan­nus­taa, mut­ta pahaa virhet­tä ei pidä yrit­tää kor­ja­ta toisel­la pahal­la virheellä.

      Puo­las­sa tuo self­iei­den lähet­tämi­nen ei min­un tietääk­seni ole ollut mis­sään vai­heessa pakol­lista, mut­ta karan­teeni on valvot­tu ja pakolli­nen. Jos ei käytä tuo­ta kän­nykkäsovel­lus­ta, niin poli­isit käy joka päivä tark­ista­mas­sa, että on kotona.

  14. Rajoi­tusten purkami­nen on hyvä päätös ja vält­tämätön­tä. Tietenkään upotet­tu­jen kus­tan­nusten harhaan ei tässä kan­na­ta kaat­ua, mut­ta on myös reilusti myön­net­tävä että tehdyt toimen­piteet eivät mil­lään taval­la takaa etteikö kuollei­den määrä voisi edelleen kas­vaa yhtä suurek­si kuin jos oltaisi­in men­ty Ruotsin mallil­la alus­ta asti. Eri­tyisen tärkeätä olisi van­hus­ten­hoi­dos­sa työsken­tele­vien tes­taus. Ilmeis­es­ti immu­ni­teet­tia on Suomes­sa vas­ta hyvin pienel­lä osal­la väestöä, mut­ta pitäisi ainakin täysimääräis­es­ti yrit­tää hyö­dyn­tää hoito­henkilökun­taa, joil­la on jo immu­ni­teet­ti. Pitäisi myös miet­tiä miten riskiryh­mille tiedote­taan siitä että vaara on nyt oikeasti todel­li­nen. Usko­vatko van­huk­set enää sitä? Tähän asti­han ris­ki sairas­tu­miselle on ollut hyvin pieni ja suo­jau­tu­mi­nen käytän­nössä tarpeetonta.

  15. “Ote­taan käyt­töön eteläko­re­alainen kon­tak­tien jälji­tyso­hjel­ma. Toteu­tuu vah­vasti vesitet­tynä ja siten hyvin alite­hoise­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan hyvin pitkään”. Tarkoite­taanko jälji­tyso­hjel­mal­la teknistä kän­nykkä-appia vai abstrak­tim­paa sys­teemi­ta­son jälji­tyso­hjel­maa? Teknolo­giapo­h­jainen automaat­ti­jälji­tys ei voi toimia. Uskon tässä Bruce Schneierin ana­lyysia: https://www.schneier.com/blog/archives/2020/05/me_on_covad-19_.html

    1. Jälji­tyso­hjel­mas­sa suuri­un ongel­ma on sen vapaae­htoisu­us. Jos ohjel­ma on joka toisel­la, se rek­istelöi joka neljän­nen kon­taksin. Toinen ongel­ma on se, ettei se tal­leta sijain­tia, siis sitä mil­lai­sis­sa olo­suhteis­sa tuo kohtaami­nen on tapah­tunut. Kol­mas on sen anonyymisyys, jol­loin vira­nomaiset eivät voi määrätä poten­ti­laista sairas­tunut­ta karan­teeni­in, kos­ka eivät saa tietää, kuk se on. Ohjel­ma lähet­tää tälle viestin, joka ei tule muiden tietoon.

      1. Sinän­sä mie­lenki­in­toisia mut­ta vähän irrel­e­vant­te­ja point­te­ja. Luitko tuon Schneierin? “The idea that con­tact trac­ing can be done with an app, and not human health pro­fes­sion­als, is just plain dumb”.

      2. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­lenki­in­toisia mut­ta vähän irrel­e­vant­te­ja point­te­ja. Luitko tuon Schneierin? ”The idea that con­tact trac­ing can be done with an app, and not human health pro­fes­sion­als, is just plain dumb”.

        Silmäilin artikke­lia. Kir­joit­ta­ja lie­nee oike­as­sa, jos korona-sovel­lus tehdään “huonos­ti” eli niin, että se ei lainkaan tiedä, mis­sä ihmiset kohtaa­vat. Jos sovel­lus kuitenkin tietää, mis­sä tavat­ti­in ja kuin­ka kauan, väärien posi­ti­ivis­ten määrä väk­isin las­kee huomattavasti. 

        Esimerk­ki: Olete­taan, että Googlen (ja Applen) sovel­lus yleistyy. Google tietää (tiety­il­lä yksi­ty­isyysase­tuk­sil­la) mis­sä mil­loinkin olen (jos ei sekoile, mitä se kyl­lä tekee yllätävän paljon). Jos sovel­lus nyt huo­maa, että olet ollut rav­in­to­las­sa klo 23–24 sairas­tuneen kanssa, on hyvä syy olet­taa, että riskisi on moninkertaistunut. 

        Asioiden havait­sem­i­nen vielä tarkem­min vaatii kuitenkin tekoä­lyä ja tekoä­ly dataa siitä, mitä sairas­tu­misketju­jen var­rel­la tapah­tuu. Tähän ei Google voi ryhtyä, kos­ka se ei saa dataa eikä se sitä halu­akaan. Mainer­is­ki on liian suuri, ei Google halua olla yhtään enem­män isoveli. 

        Sik­si älykkään korona-sovel­luk­sen voi lait­taa maail­malle vain taho, johon luote­taan. Tai jos ja kun sel­l­aista tahoa ei ole, pitäisi tietokan­ta kai rak­en­taa sil­lä taval­la hajaute­tusti, että mikään yksit­täi­nen taho ei siihen pää­sisi käsiksi. 

        Pait­si tekoä­ly itse. Sen pitäisi nähdä sekä ihmis­ten käyt­ty­tymien kän­nyköistä että sairas­tu­mi­nen tes­taus­tu­lok­sista. Sel­l­ainen älykäs sovel­lus olisi lois­ta­va työkalu.

        Toisalta munhun ei ehkä tässä kan­na­ta luot­taa. Kat­soin eilen West­worldin toisek­si viimeisen jak­so enkä voi väit­tää paljon ymmärtäneeni. Ihmisiä hal­lit­se­va tekoä­ly oli kai kuitenkin huono idea.

      3. Atom­isti: Mainer­is­ki on liian suuri, ei Google halua olla yhtään enem­män isoveli. 

        Siis ei halua näyt­tää yhtään enem­pää isovel­jeltä. Kyl­lähän niille data aina kel­paa, siitä se fir­ma elää.

        Mut­ta juu, kaikil­la kän­nykän GPS-sovel­luk­sia ja sports track­ere­i­ta käyt­täneil­lä var­masti on koke­mus­ta siitä, että kän­nykkä luulee ole­vansa jos­sain, mis­sä paikan­nus jäi jumi­in tun­ti sit­ten tai vuorokausi sit­ten. Itsel­läni on täl­lä het­kel­lä tämän suh­teen harv­inaisen hyvin toimi­va äly­puhe­lin, mut­ta tapah­tuu sitä vaan silti joskus. En todel­lakaan lask­isi kon­tak­tien jälji­tys­tä tuon varaan. Tietysti sovel­luk­set voivat hyö­dyn­tää muu­ta paikan­tamis­dataa ja var­maan herätel­lä GPS:ää jos se näyt­tää ole­van ris­tiri­idas­sa muiden havain­to­jen kanssa, mut­ta silti. Olen jok­seenkin samaa mieltä Schneierin kanssa.

      4. Atom­isti: Silmäilin artikke­lia. Kir­joit­ta­ja lie­nee oike­as­sa, jos korona-sovel­lus tehdään ”huonos­ti” eli niin, että se ei lainkaan tiedä, mis­sä ihmiset kohtaa­vat. Jos sovel­lus kuitenkin tietää, mis­sä tavat­ti­in ja kuin­ka kauan, väärien posi­ti­ivis­ten määrä väk­isin las­kee huomattavasti. 

        Nii-in, tässä ja spot­tun vas­tauk­ses­sa alla on se ongel­ma, että olete­taan, että jälji­tys-appin keräämä data olisi hyvää. Tai että riit­tää että tekee asi­at “oikein”. Soin­in­vaara lis­taa kaiken­laisia irrel­e­vant­te­ja point­te­ja, mut­ta ei edes mainitse datas­ta saati sen laadus­ta mitään, vaik­ka tilas­toti­eteil­i­jälle sen luulisi ole­van hyvinkin oleel­lista. Hyvää tar­tun­to­jen jälji­tyk­seen sovel­tuvaa dataa ei vain kän­nykkäte­knolo­gial­la kerätä. Mobi­ilite­knolo­gia on tuonut kaikkea hienoa ja ihmeel­listä elämäämme, mut­ta ei sen sovelt­a­mi­nen ole mikään patent­ti­ratkaisu kaikki­in maail­man ongelmiin.

        https://www.technologyreview.com/2020/05/11/1001541/iceland-rakning-c19-covid-contact-tracing/

      5. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­lenki­in­toisia mut­ta vähän irrel­e­vant­te­ja point­te­ja. Luitko tuon Schneierin? ”The idea that con­tact trac­ing can be done with an app, and not human health pro­fes­sion­als, is just plain dumb”.

        Bruce Schneier yliyksinker­tais­taa. Jos nyt olete­taan että saataisi­in globaali hajautet­tuun dataan perus­tu­va sovel­lus, jos­ta tulee sel­l­aisia tieto­ja kuten “olet ollut aikaikku­nas­sa A samas­sa tilas­sa B min tar­tun­nan saa­neen henkilön C kanssa” ja myöhem­min “henkilö C on luul­tavasti tar­tut­tanut jo D ihmistä eli on super­tar­tut­ta­ja” niin käyt­täy­tymis­esi odotusar­vo muut­tuu, ja sil­lä on mitat­ta­va seu­raus. Jos tämä yhdis­tetään virustes­tauk­sen help­poon saatavu­u­teen, on aika vaikea kuvitel­la miten täl­lä ei olisi vaikutusta.

        Paikallis­tamisen tarkku­u­teen liit­tyy tietysti omat tekniset ongel­mansa, mut­ta voi olet­taa että suurim­man osa huteista (esimerkik­si seinät) pystyy viestin saa­ja hel­posti kar­si­maan pois.

      6. Tuo­mas Jor­mo­la:
        Sinän­sä mie­lenki­in­toisia mut­ta vähän irrel­e­vant­te­ja point­te­ja. Luitko tuon Schneierin? ”The idea that con­tact trac­ing can be done with an app, and not human health pro­fes­sion­als, is just plain dumb”.

        Isoin kysymys lie­nee mikä on toden­näköisyys tar­tun­nalle sat­un­naises­sa ohikävelyssä tai vaik­ka met­rossa. Jos toden­näköisyys on pieni (ver­rat­tuna työ­paikoil­la tai muis­sa sel­l­ai­sis­sa ympäristöis­sä tapah­tu­vi­in kon­tak­tei­hin, jois­sa haas­tat­telul­la voidaan saa­da tietoon altistunei­den henkilöl­lisyy­det) app­likaa­tion rooli on pieni. Jos taas merkit­tävä osa tar­tun­noista tulee tun­tem­at­tomil­ta ihmisiltä, automaat­ti­nen kon­tak­tien seu­ran­ta on paljon merkityksellisempää.

        Sit­ten on tietysti mah­dol­lisu­us tar­tun­nalle pin­to­jen kaut­ta, johon blue­toothi­in perus­tu­va kon­tak­tiseu­ran­ta ei auta lainkaan. Tämä toden­näköisyys lie­nee kuitenkin pieni.

        Peri­aat­teessa voisi ajatel­la että vaik­ka rav­in­toloiden avaamiseen asetet­taisi­in ehdok­si, että rav­in­tolan­pitäjän tulee kerätä yhteystiedot kaik­il­ta rav­in­to­las­sa syöviltä asi­akkail­ta. Sil­loin kon­tak­tiseu­ran­taa pystyt­täsi­in helpom­min jälkikä­teen tekemään.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Ote­taan käyt­töön eteläko­re­alainen kon­tak­tien jälji­tyso­hjel­ma. Toteu­tuu vah­vasti vesitet­tynä ja siten hyvin alite­hoise­na. Sen joh­dos­ta mui­ta rajoi­tus­toimia tarvi­taan hyvin pitkään.

        Kiitos kun ker­roit tämän. Jos vielä joskus menet poli­ti­ikkaan, niin ainakin tiedän mil­lainen poli­itikko olet.

        Aivan ensim­mäisek­si totean, että jälji­tyso­hjel­man käytön pakol­lisu­us ei ratkaisi yhtään mitään, kos­ka ei ole mitään keinoa pakot­taa ihmistä kan­ta­maan kän­nykkää mukanaan. Sen voi aivan hel­posti jät­tää vaik­ka autoon tai koti­in tai sitä voi pitää sam­mutet­tuna, jos aja­tus oman paikkatiedon automaat­tis­es­ta tal­len­tu­mis­es­ta johonkin vira­nomaisti­etokan­taan iljet­tää. Näin ollen koko sovel­lus voi ylipäätään perus­tua vain vapaaehtoisuuteen. 

        Kohtaamisen sijain­tia ei tarvitse tal­len­taa automaat­tis­es­ti. Sitä voi tes­tausti­lanteessa aivan hyvin kysyä tes­tat­taval­takin, jos se todel­la täy­tyy tietää. Automaat­ti­nen karan­teeni­in määräämi­nen on tarpee­ton­ta. Väitän, että val­ta­va enem­mistö suo­ma­lai­sista eristäy­tyy ilmoit­tau­tuu tes­tat­tavak­si vapaae­htois­es­ti saat­u­aan tiedon altistu­mis­es­taan. On ihan selvää mik­si. Ensin­näkin vain negati­ivi­nen testi­t­u­los häl­ven­tää pelon taud­ista. Toisek­si lääkäriltä saatu karan­teen­imääräys merk­it­see, että val­tio mak­saa palkan suu­ruisen tartuntatautipäivärahan.

        Koko kon­tak­ti­jälji­tyk­sen tarkoi­tus on R0-luvun painami­nen alle ykköseen. Sen ei tarvitse toimia lähellekään täydellisesti.

      8. Kiitos kun ker­roit tämän. Jos vielä joskus menet poli­ti­ikkaan, niin ainakin tiedän mil­lainen poli­itikko olet.

        Markku Jan­tunen. Lue nyt uud­estaan. Esitinkä jonkin mielip­i­u­teen siitä, jos­ta voisi päätel­lä, että kan­natan pakol­lista jälji­tys­tä. Halusin vain sanoa, että ne jot­ka vetoa­vat Etelä-Kore­aan, ottya­vat para­me­tyrit pakol­lis­es­ta ja sijain­nin ilmoit­ta­mas­ta, muit­ta halu­a­vat tuo­da sen Suomeen vesitet­tynä, joten eivät voi käyt­tää Etelä-Kore­aa esimerkkinä.
        Miten voit kysyä tar­tun­nan saa­neelta, mis­sä tap­a­sit henkilön joka tässä ohjel­mas­sa kan­taa kood­ia Z087C, jos kukaan, kysyjä eikä vas­taa­ja, saa tietää, kuka tuo mysti­nen henkilö on. Tälle henkilölle lähete­taan tek­sivi­esti, että hän on tavan­nut sairas­tuneen henkilön, jon­ka nimeä hänelle ei kuitenkaan saa pal­jas­taa, joten umpiku­ja siinäkin päässä.

  16. Kokon­ais­val­taisen kansan­ter­vey­den (jon­ka kivi­jal­ka on talous) ja hyv­in­voin­ti­val­tion näköul­mas­ta tavoit­teena pitää olla yhteiskun­nan mah­dolisim­man nopea avaami­nen ja elämän nor­mal­isoin­ti siedettäväksi. 

    1) Tarvit­semme rohkeut­ta soveltaa alus­tavi­akin viruk­seen liit­tyviä havain­to­ja, jot­ka voivat helpot­taa tässä. vrt.
    — viruk­selle omi­naiset tavat tart­tua ja olla tart­tumat­ta, esim. väljä asioin­ti näyt­täisi ole­van ok.
    — D‑vitamiinin saan­nin radikaali lisäämi­nen suo­ma­laisia nyky­su­osi­tuk­sia run­saam­mik­si heti.
    — veren hyy­tymishäir­iöille ja ver­it­ulpille altista­vat sairaudet ja elämäntavat/olosuhteet ovat merkit­tävä riskitek­i­jä. Verisuon­i­sairaudet liit­tyvät myös ikään.
    — taudinkulkua lieven­täviä lääkkeitä näyt­täisi ole­van jo olemassa. 

    2) Epäjo­hdon­mukaiset päätök­set ja puheet pitää rohkeasti kyseenalais­taa. vrt.
    — rajoi­tusten väl­jen­tämi­nen eri paikois­sa eri­laisin tai ris­tiri­itaisin perustein.
    — rajoi­tusten liial­lisu­us tar­tut­tavu­us­luku­jen näkökulmasta

    3) Reali­teetit on hyväksyt­tävä. vrt.
    — tämä on ylikansalli­nen tilanne jota ei voi hoitaa pois yksin.
    — suurin osa tulee ennen pitkää altistu­maan tälle virukselle.
    — emme pääse epi­demi­as­ta ennen lau­maim­mu­ni­teetin eten­e­mistä. Tämä tullee rokot­teen ja luon­nol­lisen altistu­misen yhdistelmänä.
    — mei­dän on saata­va epi­demia hie­man kiihtymään Suomes­sa, kos­ka se vaikut­taa seu­raavi­in tau­ti­aal­toi­hin. Tar­tut­tavu­us­luku on nyt liian matala.
    — emme voi hidas­taa yhtä epi­demi­aa kovinkaan pitkään ilman että tuhoamme yhteiskun­nan, hyv­in­voin­ti­val­tion ja julkisen terveydenhuollon.

    Kuten Ohisa­lo itse lip­saut­ti hal­li­tuk­sen infos­sa, sulku­jen purkupäätök­si­in ovat vaikut­ta­neet osaltaan poli­it­tiset reali­teetit. Har­mi ettei mikään media näytä tart­tuneen tähän (kor­jatkaa, jos en vain ole huomannut). 

    Nämä poli­it­tiset reali­teetit tule­vat nyt aivan liian kalli­ik­si. Poli­itikot pitäisi saa­da kan­ta­maan vas­tu­u­ta myös niistä. Avuk­si tarvit­semme medi­aa ja tutki­vaa (myös kan­sain­välistä) jour­nal­is­mia. Jonkun pitää esit­tää poli­itikoillekin ne tiukat kysymyk­set. Nyt kukaan ei uskalla pistää heitä seinää vasten. 

    Pitäisikö vaik­ka Talouskriisi.fi ‑foo­ru­min perus­taa net­ti-tv, jos­sa käytäisi­in lisäk­si asiantun­ti­japa­neeleis­sa pidäk­keetön­tä keskustelua myös epi­demi­ol­o­giselta ja lääketi­eteel­liseltä pohjalta?

  17. Vain­hainkodeis­sa ja palvelu­a­sumisen yksiköis­sä voitaisi­in jär­jestää kesäaikaan tapaamisia ulkona varovaisu­ut­ta nou­dat­taen. Itse työsken­te­len avus­ta­jana inva­lidili­iton asum­is­palveluyk­sikössä ja meil­lä on sel­l­ainen käytän­tö etteivät vier­aat eivätkä avus­ta­jat pääse yksikköön sisään, mut­ta ulkona voi tar­jo­ta avus­tus­ta eikä ulkona voi kieltää ihmisiä tapaa­mas­ta läheisiään. Hyväl­lä ilmal­la se toimii ja asukkaat saa vai­htelua. Jos avus­ta­jat ja läheiset käyt­tävät kasvo­suo­jia eivätkä kos­ket­tele, niin sairas­tu­misen ris­ki ei var­maan kovin paljon nouse. Voivathat asukkaat saa­da aina taudin hoita­jil­takin. Oleel­lista on myös, että asukkaat ei ruokaile yhtei­sis­sä tilois­sa vaan omis­sa huoneissaan.

    Van­hus­ten osalta voitaisi­in käyt­tää myös alueel­lista hark­in­taa. Jos tau­tia ei alueel­la esi­in­ny, toim­i­taan ren­nom­min, jos epi­demia on pääl­lä, eristäy­dytään totaalis­es­ti. Kyse­hän on kuitenkin vain taudin lev­iämisen toden­näköisyy­den pienen­tämis­es­tä. Absolu­ut­tista tur­vaa ei voi­da taata. 

    Kotona asu­vien riskiryh­mäläis­ten osalta, olisi korostet­ta­va ihmis­ten omaa hark­in­taa ja ter­veen jär­jen käyt­töä. Jos eristysoimien seu­rauk­se­na esimerkik­si 75 vuo­ti­aan fyysi­nen- ja henk­i­nen kun­to rom­ah­taa, ei hänen ter­veyt­tään ole suo­jel­tu vaan se on pilat­tu. Jos riskiryh­mäläi­nen tapailee muu­ta­maa läheistään varovaisu­ut­ta nou­dat­taen, ja täl­lä tavoin säi­lyt­tää elämän­halun­sa, niin var­masti se on pienen korona-riskin arvoista. Luon­nol­lis­es­ti jos eped­imia rieuhuu alueel­la, kan­nat­taa nou­dat­taa totaal­ista eristys­tä pahim­man ajan yli.

  18. vk:
    Kyl­lä, omi­ani kun osaan laskea. Tässä pro­fes­sori Lill­rankin laskelmi­in linkkiä:

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli‑0–5‑miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5wxhdi

    Lill­rank käyt­tää laskelmien­sa perus­teena THL:n maalisku­us­sa esit­tämiä luku­ja, joten ei ole mikään ihme, ettei korona­toimis­sa näytä ole­van mitään järkeä.

    Berg­a­mon alueel­la kuoli 0,6 % väestöstä, näistä neljä­sosa alle 65-vuo­ti­ai­ta, ja kuolleisu­u­den perus­teel­la speku­loidaan että siel­lä saavutet­ti­in laumaimmuniteetti:

    https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

    Ilman rajoi­tus­toimen­piteitä Suomes­sa oltaisi­in varovais­es­ti arvioiden päädyt­ty n. 30 000 kuolleeseen (ja luon­nol­lis­es­ti myös vapaa­pu­do­tuk­ses­sa ole­vaan talouteen).

    1. Pekka Pes­si: Lill­rank käyt­tää laskelmien­sa perus­teena THL:n maalisku­us­sa esit­tämiä luku­ja, joten ei ole mikään ihme, ettei korona­toimis­sa näytä ole­van mitään järkeä.

      Berg­a­mon alueel­la kuoli 0,6 % väestöstä, näistä neljä­sosa alle 65-vuo­ti­ai­ta, ja kuolleisu­u­den perus­teel­la speku­loidaan että siel­lä saavutet­ti­in laumaimmuniteetti:

      https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

      Ilman rajoi­tus­toimen­piteitä Suomes­sa oltaisi­in varovais­es­ti arvioiden päädyt­ty n. 30 000 kuolleeseen (ja luon­nol­lis­es­ti myös vapaa­pu­do­tuk­ses­sa ole­vaan talouteen).

      Minus­ta tuos­sa alle 60-vuo­ti­aiden osu­us tilas­toiduista kuole­man­ta­pauk­sista Berg­amossa on 5 %. Itse löysin tämän tiedon sivul­ta 8, “Fig­ure 4, Fatal­i­ty rates for dif­fer­ent age groups and regions”, mis­tä löy­tyy “Frac­tions of COVID-19 report­ed deaths”. Osu­us arvioiduista todel­li­sista tapauk­sista, siis ml. tilas­toimat­tomat, on vielä tuo­takin pienem­pi. Pros­ent­tio­su­us (siis tuo 5 % kaik­ista kuolin­ta­pauk­sista ikäryh­mässä alle 60‑v) koko Lom­bar­dian alueel­la on suun­nilleen sama. En tiedä mis­tä sait tuon 25%?

      1. Jaakko: En tiedä mis­tä sait tuon 25%? 

        Neljännes (26 %) on alle 65-vuo­ti­aiden ennustet­tu osu­us kuolleisu­ud­es­ta Nykissä:

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

        Nyt (tai pahvin tekoaikaan, ilmeis­es­ti 29 maalisku­u­ta) vuosien 2015–2019 keskiar­vokuolleisu­u­den perus­teel­la las­ket­tu alle 65-vuo­ti­aiden osu­us kuolemista oli 23 %. Lom­bar­dias­sa vuosien 2015–2019 keskiar­vokuolleisu­u­den perus­teel­la 10 % kuolleista oli alle 65-vuo­ti­ai­ta. Pahvin dataa on vaikea arvioi­da, kun Ital­ias­sa kuolleisu­us ilmeis­es­ti ilmoite­taan tasavu­osikym­me­nien perus­teel­la, Jenkeis­sä taas eri tavooin.

      2. Pekka Pes­si: Neljännes (26 %) on alle 65-vuo­ti­aiden ennustet­tu osu­us kuolleisu­ud­es­ta Nykissä:

        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.15.20067074v2

        Nyt (tai pahvin tekoaikaan, ilmeisesti29 maalisku­u­ta) vuosien 2015–2019 keskiar­vokuolleisu­u­den perus­teel­la las­ket­tu alle 65-vuo­ti­aiden osu­us kuolemista oli 23 %. Lom­bar­dias­sa vuosien 2015–2019 keskiar­vokuolleisu­u­den perus­teel­la 10 % kuolleista oli alle 65-vuo­ti­ai­ta. Pahvin dataa on vaikea arvioi­da, kun Ital­ias­sa kuolleisu­us ilmeis­es­ti ilmoite­taan tasavu­osikym­me­nien perus­teel­la, Jenkeis­sä taas eri tavooin.

        Ok. Se on siis ennuste New Yorkin kuolleisu­ud­es­ta. Ei toteu­tuneet kuolin­ta­pauk­set Berg­amossa, kuten alun­perin kirjoitit.

  19. Huonot päätök­set. Olimme jo lähel­lä selät­tää tau­ti (ter­veysvi­ra­nomais­ten hidas­tus­tak­ti­ikan vas­tais­es­ti) ja sitämyöten vapaut­taa talous (selä­tyk­sen jäl­keen pelko olisi vähen­tynyt ja ihmiset oli­si­vat uskalta­ne­et taas käyt­tää rahaa ja palvelu­ja). Nyt tulee taas lisää poti­lai­ta ja pelko lisään­tyy tai pysyy sekä talouden jumi­tus jatkuu. Seu­raamme Ruot­sia muu­ta­man kuukau­den viiv­el­lä ja isom­mil­la talouden jumi­tuk­sil­la. Näin kävi.

  20. Olen lukenut hyvin tiivi­isti tämän blo­gin kir­joituk­set jot­ka liit­tyvät tähän koron­aviruk­seen, mielestäni paras­ta ja rohkein­ta pohd­in­taa edus­taa Soin­in­vaaran tilas­to­ana­lyysit jois­sa tuo­daan esille tämän kaiken hin­ta, mitä tämä tulee maksamaan?
    On hyvä että on ole­mas­sa tämänkaltaisia blo­ge­ja, jois­sa saamme hyvin real­is­tisen kuvan tämän taudin eri vaikutuksista.
    Tääl­lä on heit­et­ty eri­laisia arvioi­ta viikko ja kuukausi tasol­la tämän hin­nas­ta, puhutaan 1,0 mil­jardista€ / viikko, tähän osioon halu­aisin hie­man syväl­lisem­pää analyysia.
    Me olemme var­masti kaik­ki sitä mieltä että tämä on rahoitet­ta­va velan­otol­la, mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei yksinker­tais­es­ti ole. Julkiseen velan­ot­toon sisäl­tyy vain eräs ikävä asia, se mak­se­taan tule­vaisu­udessa kokon­aisveroas­t­een nousul­la korkoi­neen takaisin.
    Meil­lä on tähän lähtöti­lanne vain äärim­mäisen huono. Joten tämä voi johtaa ensi vuo­den alus­sa hyv­in­voin­ti­val­tion jonk­i­nasteiseen alasajoon, tämä kaik­ki tapah­tuu Euroopan ja maail­man laa­juis­es­ti, vaarana tässä kehi­tyk­sessä on sys­teemikri­isi joka suis­taa talouden hal­lit­se­mat­tomaan tilanteeseen.
    Toinen asia mitä talouskeskustelus­sa sivu­taan on julkisen talouden har­tioiden riit­tävyys tämän laskun mak­samiseen. Yri­tyk­set ja niiden liike­vai­h­dot ovat vain yksinker­tais­es­ti niin suuria ettei val­tioiden rah­keet riitä niiden pelas­tamiseen, tästä asi­as­ta puhut­ti­in vuo­den 2008 sub­re­mekri­isin yhtey­dessä, mut­ta nyt se on unohdettu.
    Kol­mas asia joka on ollut esil­lä liit­tyy siihen miten talous tai kulu­tus käyn­nistyy tämän jälkeen.
    Var­maan kaik­ki toivoo sitä ettemme enää palaisi takaisin ker­skaku­lu­tuk­sen pari­in kaikkine lieveilmiöi­neen, nyt on ihmiskun­nal­la tuhan­nen taalan paik­ka nol­la­ta tilanne ja luo­da uudet sään­nöt miten kestävää kehi­tys­tä jatketaan.
    Hyvää pyöräi­ly kaut­ta Osmolle, muu­ta­mat tour de Helsin­ki tapah­tu­mat samas­sa 26 ryh­mässä yritet­ti­in vetää läpi mut­ta taidet­ti­in sit­ten lopus­sa hyytyä.

    1. Mat­ti L:

      Toinen asia mitä talouskeskustelus­sa sivu­taan on julkisen talouden har­tioiden riit­tävyys tämän laskun maksamiseen.

      Raha ei häviä mihinkään, se vain siir­tyy pien­inä puroina taskus­ta toiseen ja suu­ri­na vir­toina erinäisi­in varas­toi­hin, piilopaikkoi­hin ja parati­i­sei­hin. Nyt kun ihmiset eivät matkus­ta tai osta auto­ja ja ovat muutenkin läh­es käyt­tä lin­jan järkevöit­täneet kulu­tuskäyt­täy­tymistään, mikä vas­taa samal­la parem­min maa­pal­lon resursse­ja, per­in­teiset vero­tuk­sen keinot kerätä rahavir­roista osa yhteiskun­nan kas­saan ovat menet­täneet tehoaan ja var­al­lisu­us kasaan­tuu kiihtyvään tahti­in. Samal­la val­tio on siir­tynyt mak­samaan, velka­ra­haa käyt­täen, vaikka­pa ihmis­ten ansiosi­doin­naisia palkko­ja saman kaavaan mukaan kuin ennen pan­demi­aa tai yri­tys­ten juok­se­via kulu­ja. Myös pääo­ma­lle mak­se­taan kor­vaus­ta pääosin kuten ennenkin, vuok­ri­na ja muina käyt­töko­r­vauksi­na. Reaal­i­talouden volyymin lask­ies­sa rahavir­rat ovat siitä irral­laan, mut­ta nyt entistä pahemmin.

      Sieltä, mihin val­tion velka­ra­ha menee, tulisi verot­taa entistä tehokkaam­min. Tämä tarkoit­taisi ratkai­sev­asti lisää pro­gres­sio­ta tulo­jen vero­tuk­seen sekä pääo­man vero­tuk­sen merkit­tävää kiristämistä. Toinen puoli olisi nol­la­ta yhteiskun­tien velkaa siel­lä, mis­tä vel­ka tulee, eli lisää rahaa luo­vis­sa keskus­pankeis­sa. Tätä voitaisi­in ja kan­nat­taisi tehdä kohtu­ullisen inflaa­tion sal­limis­sa puit­teis­sa. Toden­näköis­es­ti tul­laan pain­ot­ta­maan jälkim­mäistä, oikeis­ton ja sitä tuke­vien pop­ulistien toimes­ta tai pelosta.

  21. Lyhyt­näköis­es­ti ajatellen rajoituk­set kan­nat­taisi var­maan ava­ta vaan mah­dol­lisim­man nopeasti, kos­ka sairaaloiden ylikuor­mit­tumista ei tapah­tunut Ruot­sis­sakaan ja siten epi­demi­an keston piden­tämis­es­tä ei ole suo­raa käytän­nön hyötyä.

    Tässä on kuitenkin myös toinen tärkeä pitkän tähtäi­men näkökul­ma. Epi­demioi­ta on nimit­täin jatku­vasti tulos­sa Suomeen tule­vaisu­udessakin. Sen vuok­si on tärkeää kerätä tal­teen kaik­ki mah­dolli­nen tutkimusti­eto rajoi­tusten vaiku­tuk­sista. Kun rajoituk­set avataan yksi ker­ral­laan vähitellen, niin pystytään selvit­tämään jokaisen rajoituk­sen vaiku­tus erik­seen. Vas­ta-ainetestit on nyt käytössä, joten tämä tutkimus voidaan suorit­taa hyvin huolel­lis­es­ti tes­taa­mal­la väestöä tasaisin väli­a­join sel­l­aisel­la tarkku­udel­la, että saadaan sekä ajal­lista että paikallista tietoa epi­demi­an kehit­tymis­es­tä. Ehdot­tomasti pitäisi tes­ta­ta koulu­jen oppi­laat ennen koulu­jen avaamista ja sen jäl­keen. Tämän jäl­keen voidaan seu­ra­ta miten epi­demia lev­iää kun kaik­ki muutkin rajoituk­set pois­te­taan vähitellen. Jos tämä tehdään hyvin, niin seu­raa­van epi­demi­an aikana mitään päätök­siä ei tarvitse tehdä sokkona vaan kaik­ki päätök­set voidaan tehdä laskel­moidusti. Tämän tiedon keräämisek­si kan­nat­taa muu­tamia mil­jarde­ja uhratakkin.

    1. Tämän poh­jal­ta kysymys Osmolle ja muille: miten avaami­nen aut­taa Suomea, jos aukip­itämi­nen ei aut­tanut Ruotsia?

      Point­ti ei ole siinä, että voimakas epi­demia (Ruot­si) hait­taisi talout­ta vähem­män kuin heikko epi­demia (Suo­mi) vaan että pitkitet­ty epi­demia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Point­ti ei ole siinä, että voimakas epi­demia (Ruot­si) hait­taisi talout­ta vähem­män kuin heikko epi­demia (Suo­mi) vaan että pitkitet­ty epi­demia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

        Jutun point­ti oli kuitenkin se, että Ruot­si kär­sii siinä kuin muutkin — eivätkä sanoneet, että myöhem­min hei­dän talouten­sa kär­sisi vähem­män. Tarkaste­liv­at vuosia 2021 ja 2022 — eikö tämä ole riit­tävän pitkä aika? Onko sin­ul­la jotakin tietoa, mitä Ruotsin keskus­pank­ki ei ole huomioinut?

      2. Osmo Soin­in­vaara: Point­ti ei ole siinä, että voimakas epi­demia (Ruot­si) hait­taisi talout­ta vähem­män kuin heikko epi­demia (Suo­mi) vaan että pitkitet­ty epi­demia hait­taa enem­män kuin lyhytaikainen.

        Kun ker­ran Suomen ja Ruotsin epi­demi­at lop­pu­vat samaan aikaan ja samal­la taval­la, rokot­ta­mal­la saatavaan lau­maim­mu­ni­teet­ti­in, niin miten voimakas epi­demia olisi heikkoa epi­demi­aa vähem­män haitalli­nen? Nykytiedon mukaan (1434 tes­tat­tua, 3 posi­ti­ivista, 0,21 %) ei sairas­ta­mal­la saa­da lau­maim­mu­ni­teet­tia, ei ainakaan kohtu­ullisen ajan kuluessa.

  22. Min­ua ihme­tyt­tää koron­akeskustelus­sa ehkä eniten “lau­maim­mu­ni­teetin” kammok­sum­i­nen ja myös sen näkem­i­nen joko-tai-asiana. Toiset pitävät sitä tavoitelta­vana ja mah­dol­lise­na, toiset ajat­tel­e­vat, että se on niin pitkän matkan ja niin mon­en kuole­man takana ole­va asia, ettei sitä mitenkään voi­da tavoitel­la. Voi olla, että olen ymmärtänyt jotain ihan väärin, mut­ta jotenkin kuvit­telisin, että jo suh­teel­lisen pienikin sairas­tanei­den –  ja siis ainakin jonkin­laisen immu­ni­teetin saavut­tanei­den – joukko vaikut­taisi epi­demi­an lev­iämistä hillit­sevästi. Eli jos vaikka­pa joka viides ihmi­nen on viruk­selle immuu­ni eikä siis sitä myöskään lev­itä, on epi­demi­al­la selvästi vähem­män mah­dol­lisuuk­sia laa­je­ta. Kun epi­demi­aa pyritään hillit­semään – tai sit­ten vaik­ka kokon­aan tukah­dut­ta­maankin – täl­lä immuu­nien joukol­la on tässä osansa ja sil­loin eri­laisia rajoi­tus­toimia tarvi­taan vähem­män. Täl­lä samal­la logi­ikalla – jos se siis on lainkaan oikea – tun­tu­isi, että tar­tun­to­jen olisi hyvä tapah­tua etu­pain­ot­teis­es­ti, mut­ta toki ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteetin rajois­sa. Eli jos tar­tun­to­ja sal­li­taan X kap­palet­ta niin niistä riit­tävän suuri osa tapah­tu­isi mielu­um­min epi­demi­an alkupäässä kuin lop­pupäässä. Kaikkein has­suim­mal­ta tun­tu­isi sel­l­ainen malli, jos­sa pide­tään rajoituk­sia pitkään pääl­lä ja tar­tun­to­jen + sairaan­hoitoa tarvit­se­vien määrä + kuollei­den määrä kas­vaa koko ajan pikkuhil­jaa. Ja näin­hän tässä nyt taitaa Suomes­sa tapah­tua. Jos – ja siis todel­lakin jos – Tukhol­mas­sa taudin jo sairas­tanei­den määrä oli toukoku­un alus­sa neljän­nek­sen luokkaa, sen pitäisi min­un ymmärtääk­seni vaikut­taa niin, että rajoi­tus­toimia tarvi­taan jatkos­sa huo­mat­ta­van vähän ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa sairas­tanei­ta on tuos­ta vain mur­to-osa tuosta.

    1. Mikko:
      Voi olla, että olen ymmärtänyt jotain ihan väärin, mut­ta jotenkin kuvit­telisin, että jo suh­teel­lisen pienikin sairas­tanei­den – ja siis ainakin jonkin­laisen immu­ni­teetin saavut­tanei­den – joukko vaikut­taisi epi­demi­an lev­iämistä hillit­sevästi. Eli jos vaikka­pa joka viides ihmi­nen on viruk­selle immuu­ni eikä siis sitä myöskään lev­itä, on epi­demi­al­la selvästi vähem­män mah­dol­lisuuk­sia laajeta. 

      Tämä on tietysti tot­ta. Nyt vain testien mukaan Suomes­sa (tai siis lähin­nä Uudel­la­maal­la) immu­ni­teet­ti on noin yhdel­lä viidestä sadas­ta ihmisel­lä (0,21 %), ei joka viiden­nel­lä. Monte Car­lo ‑sim­u­laa­tio on help­po tehdä, muu­ta­ma kymme­nen ruudullista mat­lab­bia tai seit­semän riv­iä Pytho­nia riitää vaku­ut­ta­maan ettei sil­lä määräl­lä ole mitään merk­i­tys­tä epi­demi­an kulku­un. Oikeat numerot ovat ikävän lähel­lä PCR-testeil­lä vahvis­tet­tu­jen tapausten määrää. Tšekissä arvioiti­in vas­ta-ainetestien perus­teel­la oireet­to­mia tar­tun­nan saanei­ta ole­van 27–38 %.

      Lau­maim­mu­ni­teet­tiä on havitel­tu lähin­nä toivea­jat­telu­un perustuen, on ajatel­tu, että suurin osa tar­tun­noista olisi niin lieviä, ettei niitä edes huo­maa ja Suomes­sa immuune­ja olisi jo maalisku­us­sa ollut use­ampi pros­ent­ti väestöstä. Käytän­nössä on siis kuvitel­tu että kiinalaiset kuset­ta­vat ja viet­nami­laiset vedät­tävät, luvut eivät voi pitää paikkansa joten on parem­pi kek­siä ihan omat numerot.

  23. Ilman rajoituk­sia, san­o­taan että epi­demia polt­taa läpi 70% väestöstä eli n. 3.8 miljoon­aa ihmistä. Pros­entin kuolleisu­udel­la se tek­isi 38 000 kuol­lut­ta. Tämä olisi real­isti­nen suu­ru­us­lu­ok­ka-arvio, jos ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä suu­nilleen kestäisi, mut­ta eihän tuos­sa tilanteessa kestä. Jos suh­teel­lisen opti­mistis­es­ti olete­taan, että kuolleisu­us jää täl­löin (sairaan­hoito­jär­jestelmän rom­ah­taes­sa) kah­teen pros­ent­ti­in, on kuollei­ta 76 000. Äsket­täisen tutkimuk­sen mukaan kuolleet menet­tävät keskimäärin kymme­nen vuot­ta elämästään eli se olisi 760 000 vuot­ta. Siitä jää aika iso luku vaik­ka kuin­ka käyt­täisi pienetävää hait­tak­er­roin­ta (ja toisaal­ta jät­tää käyt­tämät­tä sitä niille, jot­ka jäävät henki­in mut­ta eivät koskaan saavu­ta edeltävää ter­vey­den tilaa).

    Tämän base­li­nen taloudel­lisik­si kus­tan­nuk­sik­si jäävät yhä taysimit­tais­es­ti ven­ti­te­ol­lisu­udet ongel­mat, ja vaik­ka jotkut tun­tu­vat niin kuvit­tel­e­van, enpä usko, että koti­markki­natkaan toimi­vat kovin hyvin kre­ma­to­ri­oiden siir­tyessä kolmivuorotöi­hin ja jäähal­lien löytäessä uudel­lenkäyt­töä väli­aikaisi­na ruumishuoneina. 

    Tässä siis pääpi­irteis­sään se base­line, johon ver­ra­ta, jos halu­aa ver­ra­ta rajoi­tusten kus­tan­nuk­sia niiden pois­saoloon. Jon­ka jäl­keen voikin alkaa arvioi­da hin­ta­lap­pua mei­dän hal­li­tuk­sen kyvyt­tömyy­delle yrit­tää edes tukah­dut­taa tämä epidemia. 

    Sinän­sä Marin­in/THL-lin­ja poikkeaa tästä vain sen ajatuk­sen osalta, että epi­demia saataisi­in käy­tyä läpi ilman, että sairaaloiden hoitoka­p­a­sitet­ti ylitet­täisi­in, joten se kuolleisu­us jäisi “vain” sinne pros­entin kieppeille. En tosin ymmär­rä miten se on yhdis­tet­tävis­sä ajatuk­seen käy­dä epi­demia läpi noin vuodessa ilman ole­tus­ta ilman sairaan­hoitoa vaa­tivien täysin epäre­al­is­tisen pien­estä osu­ud­es­ta sairas­tunei­den joukos­sa. Vuodessa on kuitenkin vain 365 päivää.

    1. Ris­to:
      En tosin ymmär­rä miten se on yhdis­tet­tävis­sä ajatuk­seen käy­dä epi­demia läpi noin vuodessa ilman ole­tus­ta ilman sairaan­hoitoa vaa­tivien täysin epäre­al­is­tisen pien­estä osu­ud­es­ta sairas­tunei­den joukossa. 

      Pidät epäre­al­is­tise­na sitä, mitä osa asiantun­ti­jois­tamme pitää real­is­tise­na. THL ker­toi 30.4., että 516 tutk­i­tus­ta näyt­teestä vain 1 sisäl­si vas­ta-ainei­ta. Tämä puoltaa käsi­tys­täsi, mut­ta luvut ovat vielä liian pieniä luotet­tavien johtopäätösten tekemiseen. Mil­loinka­han THL saa analysoitua lop­ut n. 500 näytettään?

      1. Aika ajatel­la: Pidät epäre­al­is­tise­na sitä, mitä osa asiantun­ti­jois­tamme pitää real­is­tise­na. THL ker­toi 30.4., että 516 tutk­i­tus­ta näyt­teestä vain 1 sisäl­si vas­ta-ainei­ta. Tämä puoltaa käsi­tys­täsi, mut­ta luvut ovat vielä liian pieniä luotet­tavien johtopäätösten tekemiseen. Mil­loinka­han THL saa analysoitua lop­ut n. 500 näytettään?

        Vas­ta-ainei­ta oli 11 näyt­teessä, ja näistä tutkit­ti­in koron­avirus­ta sisältävässä soluvil­je­lyko­keessa 9, joista yksi havait­ti­in viruk­sen tart­tumista estäväk­si, eli niin san­otusti neu­tral­isoivak­si. Nuo vil­je­lyt ovat hitai­ta tehdä, ja vaa­ti­vat korkeim­man tason suo­jatun lab­o­ra­to­ri­on, kun hom­mas­sa vil­jel­lään koronavirusta.

        Toisin sanoen, vas­ta-ainetestis­sä posi­ti­ivisen tulok­sen antavia vas­ta-ainei­ta muo­dos­tuu, mut­ta ne eivät useinkaan näytä ole­van immunolo­gien tarkoit­ta­mas­sa mielessä neu­tral­isoivia. Immu­ni­teetis­sä on sit­ten myös immuu­ni­jär­jestelmän T‑solujen kaut­ta tapah­tu­va vaste, jos­sa myös kehit­tyy muis­tia. Se on vas­ta-aineista erilli­nen mekanis­mi ja se ei näis­sä testeis­sä näy.

        THL:n tutkimuk­sen on tark­ou­tus olla jatku­vaa, eli niitä lop­pu­ja 500 näytet­tä seu­raa seu­raa­vat 500 tavoit­teen mukaan joka viikko. Taisi olla isom­pikin viikot­tainen tavoitel­tu tes­taus­määrä. Vas­ta-ainetesti sinän­sä on varsin help­po tehdä, se voidaan ajaa ver­inäyt­teistä pitkälle automa­ti­soidusti isois­sa laboratorioissa.

      2. Mikko H:
        THL:n tutkimuk­sen on tark­ou­tus olla jatku­vaa, eli niitä lop­pu­ja 500 näytet­tä seu­raa seu­raa­vat 500 tavoit­teen mukaan joka viikko. Taisi olla isom­pikin viikot­tainen tavoitel­tu tes­taus­määrä. Vas­ta-ainetesti sinän­sä on varsin help­po tehdä, se voidaan ajaa ver­inäyt­teistä pitkälle automa­ti­soidusti isois­sa laboratorioissa.

        No, nyt on yhteen­sä 1146 näytet­tä tutkit­tu. Posi­ti­ivisia 3 kpl eli 2,6 promil­lea (toisen seu­lan jäl­keen). Täl­laista odotinkin. Todet­tu­jen tar­tun­to­jen lisäk­si oireet­to­mia (mut­ta vas­ta-ainei­ta tuot­tavia) on ken­ties vain toinen moko­ma, jos sitäkään, ei siis 20–40-kertaisesti, kuten jotkut ovat toivoneet.

  24. Tässä ketjus­sa esi­in­tyy poikkeuk­sel­lisen ansiokkai­ta huomioi­ta rajoi­tusten avaamisesta.

    Koulu­jen avaami­nen kahdek­si viikok­si on ennem­min ennal­taehkäi­sevää sosi­aal­i­työtä kuin ope­tus­ta. Ne lapset, jot­ka eivät ilmesty koulu­un kahdek­si viikok­si ja joi­ta ei ole näkynyt karan­tee­ni­a­jan ope­tusti­laisuuk­sis­sa, ovat mah­dol­lis­es­ti suurenkin avun tarpeessa. 

    Karan­tee­ni­ai­ka ylipäätään on kohdel­lut ihmisiä eri­ar­vois­es­ti ja sat­tuman­varais­es­ti. Osal­la elämä on jatkunut liki­main ennal­laan, suurin osa lie­nee kokenut pudo­tuk­sen elämän­laadus­saan mut­ta pär­jäilee — ja osalle aika on täyt­tä helvettiä.

    Jälji­tyssovel­luk­ses­ta: gps-poh­jainen träck­äys voisi toimia har­vaana­su­tul­la maaseudul­la tai pikkukaupungeis­sa oikein hyvin. Suurem­mis­sa kaupungeis­sa ongel­mak­si muo­dos­tuu se, että kän­nykän sijain­tia track­aa­va data toimii hyvin vain xy-koor­di­naatis­tossa: Rööperi­stäkin tosin paikan­tuu välil­lä Laut­tasaa­reen tai Kamppiin. 

    Jos vierail­isin Foru­min kaup­pakeskuk­ses­sa, olisi data käyt­tökelpoista vas­ta, kun syöt­täisin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liikkeis­sä olen mil­loinkin asioin­ut (ensik­si alak­er­ran Alepaan, sit­ten 4. ker­roksen vaatekaup­poi­hin ja ruoat mukaan rav­in­to­las­ta X 3. ker­rokses­ta). Täl­laiseen sof­t­aan muo­dos­tu­isi yksi­tyiset­sivän raport­ti­akin tarkem­pi kuva ihmisen elämästä.

    1. Koulu­jen avaami­nen kahdek­si viikok­si on ennem­min ennal­taehkäi­sevää sosi­aal­i­työtä kuin opetusta.

      Opet­ta­jat ovat mon­et sanoneet, että toukoku­un 13. jäl­keen itseasi­as­sa kouluis­sa tehdä mitään hyödyl­listä. Kun kaupun­gin talous menee päin honkia, tar­joaa tämä oivan säästö­toimen ensi keväänä. Lopete­taan koulu 13.5. ja lomaute­taan opet­ta­jat loppulukukaudeksi. 🙂

      1. Eikö järkevämpi olisi sit­ten lomaut­taa ne tänä vuon­na (jo tälle lin­jalle lähde­tään)? Varsin­gin Helsingis­sä ole­taan huo­mat­tavaa vajaus­ta oppi­las­määris­sä joka tapauk­ses­sa. Tee sit­ten siinä sitä sosi­aal­i­työtä puut­tuvien perustel­la kun rehto­rien ja opet­ta­jien pos­tiluukut täyt­tyvät loma- ja poissaoloilmoituksista.

        Lisäsäästöinä voitaisi­in lomaut­taa ope­tus­min­is­ter­iö loppuvuodeksi.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta:

      Jos vierail­isin Foru­min kaup­pakeskuk­ses­sa, olisi data käyt­tökelpoista vas­ta, kun syöt­täisin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liikkeis­sä olen mil­loinkin asioin­ut (ensik­si alak­er­ran Alepaan, sit­ten 4. ker­roksen vaatekaup­poi­hin ja ruoat mukaan rav­in­to­las­ta X 3. ker­rokses­ta). Täl­laiseen sof­t­aan muo­dos­tu­isi yksi­tyiset­sivän raport­ti­akin tarkem­pi kuva ihmisen elämästä.

      En tiedä kuin­ka suosit­tu­ja Blue­tooth majakat ovat Suomes­sa, mut­ta ainakin suures­sa maail­mas­sa ei ole mitään ongelmia seu­ra­ta mis­sä kau­pas­sa — tai jopa minkä hyl­lyn edessä — kukin yksit­täi­nen asi­akas sat­tuu tietyl­lä het­kel­lä olemaan.

      In Stores, Secret Sur­veil­lance Tracks Your Every Move

      Your smart­phone was track­ing you. The gro­cery store got your loca­tion data and paid a shad­owy group of mar­keters to use that infor­ma­tion to tar­get you with ads. Recent reports have not­ed how com­pa­nies use data gath­ered from cell tow­ers, ambi­ent Wi-Fi, and GPS. But the loca­tion data indus­try has a much more pre­cise, and unob­tru­sive, tool: Blue­tooth beacons.

      These bea­cons are small, inob­tru­sive elec­tron­ic devices that are hid­den through­out the gro­cery store; an app on your phone that com­mu­ni­cates with them informed the com­pa­ny not only that you had entered the build­ing, but that you had lin­gered for two min­utes in front of the low-fat Chobanis.

      Esim. Face­book taitaa edelleenkin jakaa ilmaisek­si täl­laisia Bt-majakoi­ta kaupoille — var­maankin “ihan hyvyyt­tään…” Toki Apple ja Google ovat samoil­la apa­jil­la. Face­bookin suh­teen tilanne lie­nee jotenkin vain­o­harhainen — peri­aat­teessa träkkäys vaatisi sitä, että FB on käytössä kän­nykässä — mut­ta ainakin aiem­min FB tuli aina android puhe­limis­sa valmis­ta­jan asen­t­a­m­i­na ole­tussovel­luksi­na — ja vaik­ka FB:n sovel­luk­sia ei olisi ikinä itse käyn­nistänyt, ne kuitenkin vas­taili­vat Bt-majakoiden huhuiluihin.

  25. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Jos vierail­isin Foru­min kaup­pakeskuk­ses­sa, olisi data käyt­tökelpoista vas­ta, kun syöt­täisin käyn­nin jäl­keen, mis­sä liikkeis­sä olen mil­loinkin asioin­ut (ensik­si alak­er­ran Alepaan, sit­ten 4. ker­roksen vaatekaup­poi­hin ja ruoat mukaan rav­in­to­las­ta X 3. ker­rokses­ta). Täl­laiseen sof­t­aan muo­dos­tu­isi yksi­tyiset­sivän raport­ti­akin tarkem­pi kuva ihmisen elämästä.

    Google, joka Applen kanssa on tehnyt korona-sovel­luk­sen, tietää useim­miten, mis­sä on käyn­nyt — kun­han antaa luvan. Ilman tarkem­pia tieto­ja, sovel­luk­ses­ta ei tosi­aan ole saman­laista hyötyä.

  26. Itseäni hie­man arve­lut­taa val­i­tun lin­jan vaiku­tuk­set Suomen maineeseen ulko­mail­la. On selvää, että hal­li­tun epi­demi­an tak­ti­ikas­sa matkailu Suomeen lop­puu täysin — myös niistä maista jois­sa matkailuin­to palan­nee, kuten Kiina, Aus­tralia, Etelä-Korea jne. Mainer­is­ki vie­nee matkailun Nor­jaan ja Viroon.

    Entäpä Suomen uskot­tavu­us investoin­tiko­hteena? Aasiala­is­fir­mat tuskin halu­a­vat investoi­da Suomeen vaan investoin­nit men­nevät vaikka­pa Viroon jo ihan käytän­nön syistä. Sak­sala­is­fir­mat taas tuskin halu­a­vat tehdä ali­hank­in­to­ja Suomes­ta, sil­lä pitkitet­ty epi­demia aiheut­taa vakavia toim­i­tus­ketju­jen häir­iöitä. Tämä voi johtaa tehtaiden siir­tymiseen esimerkik­si Sak­saan ja Itä-Euroopan mai­hin jot­ka ovat tukah­dut­ta­neet tehokkaammin.

    Entäpä suo­ma­lais­matkail­i­joiden ja liike­matkus­ta­jien toim­intaedel­ly­tyk­set? Kun Suomes­ta lähtö edel­lyt­tää vaival­loista karan­tee­nia ja mah­dol­lis­es­ti omakus­tan­net­tavaa tes­taus­pros­es­sia, aiheut­taa tämä omat ongel­mansa. Päästetäänkö suo­ma­laisia esimerkik­si Kreikkaan, joka lait­toi epi­demi­ansa kuriin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.