Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.

 

Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asum­ista sivun­nut kysymys val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa oli, nos­taako kiin­teistövero asumisen hintaa.

Talousti­eteen oppikir­jois­sa tämä menee niin, että kun kiin­teistövero nousee, asun­to­jen hin­nat laske­vat. Sille, joka on osta­mas­sa asun­toa, täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka vaik­ka hän joutuu mak­samaan vuosit­tain kiin­teistöveroa yhtiö­vastik­keessa enem­män, hän saa asun­non vas­taavasti halvemmalla.

Sille, joka omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teistövero nousee, se tietysti on huono jut­tu. Hänen vuo­tuiset asum­is­menon­sa nou­se­vat ja hänen omis­ta­mansa asun­non arvo las­kee. San­o­taankin, että kiin­teistöveron mak­sa­ja tästä ikuisu­u­teen on se, joka omisti kiin­teistön, kun vero nousi.

Jos Helsingis­sä toteutet­taisi­in kiin­teistöveron muu­tos, jos­sa tont­tien arvon kor­jat­taisi­in todel­lisik­si ja niistä perit­täisi­in vähän nyky­istä korkeam­paa kiin­teistöveroa, leikat­taisi­in yhteiskun­nalle sitä huo­mat­tavaa arvon­nousua, jota asun­to­jen omis­ta­jat ovat koke­neet. Tämä olisi pitänyt tehdä 25 vuot­ta sit­ten, kun asun­to­jen arvon läh­tivät raketino­maiseen nousu­un – ne ovat kan­takaupungis­sa kolminker­tais­tuneet nimel­lis­es­ti ja kaksinker­tais­tuneet reaalis­es­ti. Nyt kiin­teistöveroa joutu­vat mak­samaan nekin, jot­ka ovat osta­neet asun­non vastikään korkeal­la hinnalla.

Kiin­teistöveroa tulisi nos­taa hitaasti ja ajoit­taa nos­tot ajanko­hti­in, jollin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat muutenkin.

Helsin­ki saa kiin­teistöveroa 280 M€. Jos sama raha pitäisi kerätä kun­taveros­ta, mak­saisimme Helsingis­sä 18 pros­entin sijas­ta kun­taveroa 20 %. Vas­taavasti, jos kaksinker­tais­taisimme kiin­teistöveron tuo­ton, voisimme laskea kun­taveron 16 pros­ent­ti­in olet­taen, että kaik­ki muu pysyy ennallaan.

Ikälu­okkin välil­lä tämä menee niin, että kiin­teistöveron nousu hait­taa van­hempia ikälu­okkia ja hyödyt­tää nuorem­pia. Tätä taus­taa vas­ten on ymmär­ret­tävää, että demar­it sitä vas­tus­ta­vat, mut­ta mik­si kokoomuskin? Pro mar­ket vai pro business?

Sosial­is­mia?

Onko kiin­teistövero sit­ten sosial­is­mia, kuten twit­teris­sä moni on sanonut? Jos näin on, Yhdys­val­lat on todel­la sosial­isti­nen maa, kos­ka siel­lä kiin­teistöverot ovat siel­lä paljon Suomea korkeammat.

Län­si­maisen ajat­telun mukaan ihmiselle kuu­luu se hyö­ty, jon­ka hän on itse tuot­tanut. Näin ajatellen asuin­raken­nus­ta raken­nus­ta ei pitäisikään verot­taa, kos­ka sen hyvyys on niiden ansio­ta, jot­ka ovat sen rak­en­ta­neet ja myyn­nin jäl­keen niiden omaisu­ut­ta, jot­ka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on raken­nuk­sen ja ton­tin ulkop­uolel­la, sen sijaan ei ole raken­nuk­sen omis­ta­jien ansio­ta. Asun­to Kata­janokalla on huo­mat­tavasti arvokkaampi kuin aivan saman­lainen asun­to olisi Kor­sos­sa. Tämä ero johtuu siitä, mitä on sen raken­nuk­sen ulkop­uolel­la. Sijain­ti­in perus­tu­va arvo on yhteiskun­nan toimien tulosta ja sitä on myös sen viimeaikainen arvonnousu.

Län­si­mais­sa yleis­es­ti ajatel­laan, ettei ansioton arvon­nousu kuu­lu sen sat­un­naiselle saa­jalle. Venäjäl­lä taas ajatel­laan vähän toisin. Suomessa?

Kiin­teistövero on ekon­o­mistien mielestä hyvä vero

Ton­tin kiin­teistöveroa ekon­o­mistit laidas­ta laitaan pitävät hyvänä verona. Sil­lä ei ole mitään negati­ivisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia, kos­ka tont­tia ei voi siirtää veroparati­isi­in. Tulovero sen sijaan häir­it­see kaupunkien kukois­tus­ta. Kaupungeis­sa oste­taan ja myy­dään palvelu­ja, ja sille korkea veroki­ila on myrkkyä. Sik­si olisi hyvä laskea kun­taveroa ja nos­taa kiinteistöveroa.

Raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero toimii toisin. Jos vero vas­taa raken­nuk­sen todel­lista arvoa ja on siis sitä korkeampi mitä parem­man talon on rak­en­tanut, se kan­nus­taa rak­en­ta­maan huonon ja hal­van talon. Sik­si olisi hyvä, että olisi erik­seen kiin­teistövero ton­tille ja erik­seen raken­nuk­selle, jot­ta voisi nos­taa toista ja laskea toista. Asuin­raken­nusten osalta näin onkin, mut­ta liik­er­aken­nusten kiin­teistövero on sidot­tu tont­ti­maan kiinteistöveroon.

Mikä kos­kee kiin­teistöveroa, kos­kee myös ton­tin vuokria. Vasem­mis­toli­iton Paa­vo Arhin­mä­ki oli val­tu­us­tossa aivan oike­as­sa siinä, että kokoomus­laiset puhu­vat ris­ti­in, kun sanovat, ettei vuokrien nousu tee asumis­es­ta kalli­im­paa, mut­ta kiin­teistöveron nousu tekee.

Luokkati­etoiset köy­hälistön etu­joukot arvokkaissa Käpylän puu­talois­sa valit­ta­vat, että vuokrien nousu merk­it­see alueen luisum­ista rikkaiden asuinalueek­si. Vasem­mis­toli­it­to tietysti tukee heitä. Ei se sitä merk­itse. Kun vuokra nousee, asun­to­jen myyn­ti­hin­nat laske­vat niin, että asun­toa Käpylästä voi tavoitel­la sel­l­ainenkin, joka ei huip­puhin­taa pysty tiski­in latomaan.

Jos ei usko, että vuokran koro­tus las­kee myyn­ti­hin­to­ja, kan­nat­taa tutus­tua tilanteeseen Lehti­saa­res­sa, jos­sa Van­taan seu­rakun­tay­htymä härskin raukka­mais­es­ti nos­ti ton­tin­vuokria reilusti yli markki­navuokran. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat enem­män kuin puolittuivat.

Vero­tu­lo­jen tasaus

Kun tont­ti­maa käy kas­vavis­sa kaupungeis­sa arvokkaam­mak­si ja tuot­taa kas­vavia kiin­teistövero­tu­lo­ja kaupungeille, Suomen Keskus­ta on iskenyt haukan kat­seen­sa tähänkin. Niitäkin raho­ja pitäisi jakaa hei­dän kannatusalueilleen.

Jotain logi­ikkaa on siinä, että kun­nat, joiden asukkail­la on korkeat tulot, tilit­tävät osan vero­tu­lois­taan muualle maa­han. Korkeat kiin­teistövero­tu­lot johtu­vat siitä, että asum­i­nen on kallista. Aika vaikea on perustel­la sitä, että korkeista asum­is­menoista pitäisi mak­saa hyvi­tys­tä niille, joiden asum­i­nen on hal­paa. Päin­vas­taisen voisi perustel­la helpommin.

Nyt kiin­teistövero osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pros­entin pain­oar­vol­la. Tätä ei voi perustel­la oikein mitenkään. Jostain syys­tä tasauk­sen ulkop­uolelle jätet­ti­in vesivoimas­ta perit­tävät kiin­teistöverot, kos­ka se on kuulem­ma aivan eri asia.

Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

Tarkoituk­seni on kir­joit­taa muu­ta­ma artikke­li asumis­es­ta Helsin­gin val­tu­us­tossa hyväksy­tyn asumisen ja maakäytön ohjel­man eli AM-ohjel­man tiimoil­ta. En osal­lis­tunut asi­as­ta keskustelu­un val­tu­us­ton istun­nos­sa luku­un otta­mat­ta ennal­ta laa­dit­tua puheen­vuoroani, kos­ka kah­den min­uutin puheen­vuoroil­la pystyy lähin­nä vain nälvimään, kuten myös tapah­tui. Kom­men­toin keskustelus­sa esitet­tyjä väit­teitä täl­lä blogilla.

Aloi­tan väit­teestä, että asun­to­jen rak­en­tamisel­la ei ole vaiku­tus­ta asumisen hin­taan. Näin san­ot­ti­in keskustelus­sa mon­een ker­taan. Radios­sa sen oli ennen ohjel­man käsit­te­lyä esit­tänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkel­lyt­tävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään. Kir­joi­tan tässä asun­to­jen hin­noista. Vuokrista jatkan ehkä toises­sa postauksessa.

Asun­to­jen korkea hin­ta johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Siel­lä mis­sä asun­to­ja on yli tarpeen, niiden hin­ta tup­paa laske­maan. Voiko joku oikeasti olla tästä eri mieltä tai kuvitel­la, että asun­top­u­laa voitaisi­in helpot­taa rak­en­ta­mat­ta asuntoja?

Keskustelus­sa tois­tet­ti­in mon­een ker­taan, että hin­nat ovat nousseet, vaik­ka on raken­net­tu lisää, joten lisärak­en­t­a­mi­nen ei vaiku­ta hintoihin.

Hin­nat voivat nous­ta, vaik­ka raken­netaan lisää, jos raken­netaan liian vähän lisää. Isoista kasvukeskuk­sista Helsingis­sä on raken­net­tu vähiten suh­teessa asukasluku­un, vaik­ka Helsin­ki on kaupungeista se, johon olisi suh­teessa eniten tuli­joi­ta. Jos rak­en­tamista lisätään, hin­nat nou­se­vat ainakin vähem­män kuin jos ei lisättäisi.

Helsingis­sä asun­to­jen hin­taa nos­taa urbaanin asumisen kas­vanut suo­sio. Helsin­gin seudun asukkaista aiem­paa use­ampi halu­aa asua Helsingis­sä ja on valmis mak­samaan aiem­paa enem­män päästäk­seen helsinkiläisek­si suh­teessa siihen, että asu­isi muual­la seudul­la. Tästähän mei­dän pitäisi olla ylpeitä, mut­ta tietysti se nos­taa ikävästi asun­to­jen hin­to­ja Helsingissä.

Asum­is­pref­er­ens­seis­sä on tapah­tunut jyrkkä ja nopea muu­tos. Vuon­na 2005 Helsin­gin seudun asukaslu­vun kasvus­ta meni kehyskun­ti­in puo­let, nyt enää 10 %. Sama maail­man­laa­juinen ilmiö nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Tam­pereen keskus­tas­sa suh­teessa Tam­pereen lähiöi­hin. Kaikissa suuris­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa Oulua luku­un otta­mat­ta keskus­ta-asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa lähiöi­hin ja kaupunkia ympäröivään republikaanivyöhykkeeseen.

Helsingis­sä kan­takaupun­gin suo­sio­ta on lisän­nyt se, että olemme paran­ta­neet asumisen laatua.Tässä mielessä tietysti vihreät ovat syyl­lisiä asun­to­jen kallis­tu­miseen, mut­ta esit­tääkö joku vakavis­saan, että pitää tehdä huonoa asuinympäristöä, jot­ta hin­nat laskisivat?

Vaik­ka viimeaikainen asun­to­tuotan­non lisäys pääkaupunkiseudul­la ei ole laskenut asun­to­jen hin­to­ja Vallilas­sa, se on laskenut niitä monin paikoin Helsin­gin seutua.

Tuor­eim­mat vuosi­ti­las­tot ovat vuodelta 2019. Asun­to­jen reaal­i­hin­ta on laskenut kehyskun­nis­sa ja monin paikoin pääkaupunkiseudun kun­nis­sa. Helsingis­sä on kymme­nen postinu­meroaluet­ta, jois­sa reaal­i­hin­ta on laskenut vuosien 2015 ja 2019 välil­lä. Espoos­sa ja Van­taal­la niitä on suh­teessa enem­män, kehyskun­nista puhumattakaan.

Tämä menee juuri niin kuin teo­ria sanoo. Kun raken­netaan lisää, asun­to­jen hin­nat laske­vat suh­teessa siihen, mitä niille tapah­tu­isi, jos ei raken­net­taisi lisää. Lasku on euromääräis­es­ti yhtä suuri kaikil­la alueil­la, jol­loin se on suh­teessa suurem­pi halvoil­la alueilla.

Aja­tus euromääräis­es­ti yhtä suures­ta vaiku­tuk­ses­ta perus­tuu siihen, että asumis­es­ta halu­tul­la alueel­la suos­tu­taan mak­samaan tiet­ty euromäärä suh­teessa asumiseen vähem­män halu­tul­la alueel­la. Sik­si euromääräiset erot pysyvät ennal­laan, jol­loin hin­ta las­kee halvoil­la alueil­la suh­teessa enem­män kuin kalliilla.

Mut­ta onhan euromääräi­nen ero kas­vanut Haku­ni­lan ja Ullan­lin­nan välil­lä? Se taas johtuu pitkään jatkuneesta trendis­tä, joka suosii keskus­ta­maista asum­ista. Ero olisi kas­vanut myös ilman lisärakentamista.

Mata­lat korot sotke­vat asi­aa. Jos ollaan valmi­it mak­samaan vaik­ka 500 €/kk siitä, että voi asua Kallios­sa Haku­ni­lan sijaan, ero asun­non hin­to­jen välil­lä kas­vaa, kun korot laskevat.

Jos ei ole krant­tu kaupungi­nosan suh­teen, asun­non saa Helsin­gin seudul­ta nyt halvem­mal­la kuin viisi vuot­ta sit­ten, vaik­ka muu­ta väitetään. Asun­nos­ta trendikkäältä alueelta taas joutuu mak­samaan entistä enemmän.

Kun raken­netaan lisää asun­to­ja kan­takaupunki­in, se voi todel­la nos­taa niiden hin­taa kan­takaupungis­sa. Jos nyt joidenkin mielestä elämä kan­takaupungis­sa on mie­lenki­in­toisem­paa kuin muual­la, lisärak­en­t­a­mi­nen voi tehdä siitä entistä mie­lenki­in­toisem­paa. Lisää asukkai­ta tarkoit­taa siis entistä parem­paa asuinympäristöä. Ei tätä kuitenkaan kan­na­ta vas­tus­taa asun­to­jen hin­take­hi­tyk­sen nimis­sä. Vaik­ka asun­noista kan­takaupungis­sa tulee entistäkin arvokkaampia, sen ulkop­uolel­la niistä tulee vas­taavasti edullisempia.

Sama pätee lähiöis­sä. Pari vuot­ta sit­ten Arvopa­per­ile­hdestä oli sijoi­tusvink­ki, että sijoi­tusasun­to kan­nat­taa ostaa lähiöistä, jonne on kaavoitet­tu lisää. Lisärak­en­t­a­mi­nen tietää alueen palve­lu­ta­son nousua, parem­pia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja niin edelleen. Lähiöi­den tiivistämi­nen siis tekee niistä siis houkut­tel­e­vampia. Tästä on paljon näyt­töä, vaik­ka kaupunkiym­päristölau­takun­taan tulev­as­ta nim­by-posteista voisi kuvitel­la aivan muuta.

Lopuk­si pieni varoi­tus: Kun asun­top­u­la joskus helpot­taa – mitä var­maankin kaik­ki halu­a­vat – vähem­män suosi­tu­il­la alueil­la hin­nat laske­vat suh­teessa eniten. Tässä on suuri seg­re­gaa­tion ris­ki. Siitä toises­sa postauksessa.

Puheenvuoroni AM-ohjelmasta kaupunginvaltuustossa

On san­ot­tu, että kun Helsin­gin asukaslu­vun kasvu on hie­man hidas­tunut kiivaim­mista ajoista, asun­to­tuotan­toa pitää vähen­tää. Hidas­tu­mises­sa on kyse asum­isväljyy­den kasvus­ta ruokakun­tien piene­misen ja ahtaasti asumisen vähen­tyessä. Kun asun­tokan­taan mah­tuu ennakoitua vähem­män asukkai­ta, eikö se ole pikem­min syy asun­to­tuotan­non lisäämiseen.

Helsingis­sä asum­i­nen korkea hin­ta on suuri yhteiskun­nalli­nen ongel­ma. Tätä ongel­maa voi yrit­tää kor­ja­ta siten, että aute­taan joitakin onnel­lisia asumaan halvem­mal­la, mikä tarkoit­taa, että muiden kannal­ta hin­ta vain nousee, tai niin, että pyritään alen­ta­maan asumisen hin­taa yleisesti.

Pidän jälkim­mäistä strate­giaa parem­pana ja keski­tyn sik­si siihen.

Vaik­ka tässä ohjel­mas­sa varovais­es­ti lisätään asun­to­tuotan­non määrää, silti Helsingis­sä raken­netaan selvästi liian vähän. Syynä tähän on, ettei kaupungilla ole varaa niihin investoin­tei­hin, joi­ta asun­to­tuotan­non lisäämi­nen edellyttää.

Vaik­ka korot ovat huo­mat­ta­van alhaal­la, vuokrat ovat nousseet asun­to­jen hin­to­ja nopeam­min. Luulisi nol­lako­rko­jen aikaan käyvän toisin päin. Korkeat vuokrat tarkoit­ta­vat, että ammat­ti­maiset vuokra-asun­to­ja tar­joa­vat kiin­teistöy­htiöt ovat erit­täin kan­nat­tavia. Tilanne on osoi­tus merkit­tävästä markki­na­pu­ut­teesta. Sen seu­rauk­se­na moni, eri­tyis­es­ti nuori helsinkiläi­nen mak­saa asumis­es­taan aivan liikaa. Samal­la se tarkoit­taa, että asun­top­u­lan vuok­si rahaa vir­taa aivan vääri­in taskuihin

Tämä saa min­ut ajat­tele­maan HITAS-tuotan­non kor­vaamis­es­ta vähän toisel­la taval­la kuin muut, oma val­tu­us­to­ryh­mäni mukaan luettuna.

En kor­vaisi sitä uudel­la kohtu­uhin­taisel­la omis­tusasum­is­mallil­la kahdes­ta syystä.

Mikä tapa hyvän­sä tar­jo­ta omis­tusasun­to­ja alle markki­nahin­nan tarkoit­taa merkit­tävää pääo­ma­lahjoi­tus­ta. Jos jae­taan kym­me­nien tuhan­sien pääo­ma­lahjo­ja, halukkai­ta otta­jia tulee ole­maan paljon enem­män kuin tar­jol­la ole­via asun­to­ja ja joudu­taan taas arvon­taan tai johonkin muuhun tapaan vali­ta onnekkaat osta­jat. Hitas-jär­jestelmän ongelmista ei pääse eroon sil­lä, että muute­taan sen nimi.

Toinen syy on mainit­tu markki­na­puute. Meil­lä on suurem­pi puute vuokra-asun­noista kuin omis­tusasun­noista. Sik­si minus­ta Helsin­gin tulisi tuot­taa suun­nilleen markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja. Nämä voisi­vat olla entis­ten vaku­u­tusy­htiöi­den vuokra-asun­to­jen tapaan sen ver­ran alle markki­nahin­nan, että vuokra­suhteista tulisi pitkäaikaisia ja turvallisia.

Vuokra-asun­to­jen omis­t­a­mi­nen tuot­taa nyt merkit­täviä rahavir­to­ja vääri­in taskui­hin. Nämä kaupun­gin vuokra-asun­not tuot­taisi­vat myös merkit­täviä tulo­ja. Ne tulee suun­na­ta asun­to­tuotan­non lisäämiseen, niihin infrain­vestoin­tei­hin, joi­hin nyt ei ole rahaa..

Näin menetellen nämä kaupun­gin markki­nahin­taiset vuokra-asun­not eivät merk­itse lot­tovoit­toa niille onnekkaille, jot­ka niihin pää­sevät, vaan pyrkivät paran­ta­maan kaikkien tilan­net­ta asuntomarkkinoilla.

 

= = =

Tämä on puheen­vuoro, jon­ka olin kir­joit­tanut kuvitellen, että puheen­vuoron pitu­us on neljä min­u­ut­tia, mut­ta se olikin lyhen­net­ty kah­den min­uutin puheen­vuoroksi. Jouduin siis pitämään tämän lyhennettynä.

AM-ohjel­ma on asumisen ja siihen liit­tyvän maankäytön toteu­tu­so­hjel­ma, joka oli Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton käsit­telyssä 11.11.2020.

 

 

 

Verde: Miksi Trumplandia ja Kepulandia eroavat toisistaan kuin yö ja päivä?

Kir­joitin Verdeen siitä, miten Trumpin kan­nat­ta­jat köy­hillä syr­jäseuduil­la ovat koulut­ta­mat­to­mia ja tietävät maail­mas­ta häm­mästyt­tävän vähän. Mik­si minus­ta tuli suo­ma­laisen val­tionkirkko­jär­jestelmän kan­nat­ta­ja. Lue tästä

Kalasatama-Pasila-ratikan lykkääminen on huonoa taloudenpitoa

Kir­joitin Verde-lehteen Kalasa­ta­ma — Pasi­la-ratikas­ta ja siitä, kuin­ka sitä ei pitäisi nol­lako­rko­jen maail­mas­sa lykätä.

Lykkäämi­nen ei säästä rahaa ja hyödyt jäävät sinä aikana saa­mat­ta. Ratikkay­hteys tulee jäämään vajaalle käytölle pitkään, jos yhteys tulee sen jäl­keen, kun asukkaat asun­toi­hin ovat valikoituneet olo­suhteisi­in, jol­loin yhteyt­tä ei ole.

Lue tästä

 

Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?

Cafe Odessa vier­aanani oli nuori lah­jakas talousti­eteen tutk­i­ja Julia Sal­mi, jon­ka kolmi­henk­i­nen per­he asuu kolmes­sa maas­sa. Puhuimme kaikesta mie­lenki­in­tois­es­ta. Mitä dig­iloik­ka tekee tieteen tekemiselle? Laa­jen­vatko huip­puyliopis­tot maail­man­laa­juisik­si? Mitä tapah­tui VATT:n yli­jo­hta­jan nim­i­tyk­sessä? Lue tästä

Edessä on kaikkien talouskriisien äiti

Kir­joitin Verdeen pääkir­joituk­sen talouskri­i­sistä, johon koko Euroop­pa ja Suo­mi siinä mukana ajau­tuu. Päädytään täysin kar­toit­ta­mat­toma­lle alueelle, jos­sa talous­mall­eista on vain vähän apua.

Kir­joituk­sen voi lukea tästä. Kos­ka kom­men­toin­ti ei Verdessä vielä toi­mi, kir­joi­tus­ta voi kom­men­toi­da täl­lä blogilla.