Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toi­nen asu­mis­ta sivun­nut kysy­mys val­tuus­ton kokouk­ses­sa oli, nos­taa­ko kiin­teis­tö­ve­ro asu­mi­sen hintaa.

Talous­tie­teen oppi­kir­jois­sa tämä menee niin, että kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee, asun­to­jen hin­nat las­ke­vat. Sil­le, joka on osta­mas­sa asun­toa, täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka vaik­ka hän jou­tuu mak­sa­maan vuo­sit­tain kiin­teis­tö­ve­roa yhtiö­vas­tik­kees­sa enem­män, hän saa asun­non vas­taa­vas­ti halvemmalla.

Sil­le, joka omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teis­tö­ve­ro nousee, se tie­tys­ti on huo­no jut­tu. Hänen vuo­tui­set asu­mis­me­non­sa nouse­vat ja hänen omis­ta­man­sa asun­non arvo las­kee. Sano­taan­kin, että kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­ja täs­tä ikui­suu­teen on se, joka omis­ti kiin­teis­tön, kun vero nousi.

Jos Hel­sin­gis­sä toteu­tet­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron muu­tos, jos­sa tont­tien arvon kor­jat­tai­siin todel­li­sik­si ja niis­tä perit­täi­siin vähän nykyis­tä kor­keam­paa kiin­teis­tö­ve­roa, lei­kat­tai­siin yhteis­kun­nal­le sitä huo­mat­ta­vaa arvon­nousua, jota asun­to­jen omis­ta­jat ovat koke­neet. Tämä oli­si pitä­nyt teh­dä 25 vuot­ta sit­ten, kun asun­to­jen arvon läh­ti­vät rake­tin­omai­seen nousuun – ne ovat kan­ta­kau­pun­gis­sa kol­min­ker­tais­tu­neet nimel­li­ses­ti ja kak­sin­ker­tais­tu­neet reaa­li­ses­ti. Nyt kiin­teis­tö­ve­roa jou­tu­vat mak­sa­maan nekin, jot­ka ovat osta­neet asun­non vas­ti­kään kor­keal­la hinnalla.

Kiin­teis­tö­ve­roa tuli­si nos­taa hitaas­ti ja ajoit­taa nos­tot ajan­koh­tiin, jol­lin asun­to­jen hin­nat nouse­vat muutenkin.

Hel­sin­ki saa kiin­teis­tö­ve­roa 280 M€. Jos sama raha pitäi­si kerä­tä kun­ta­ve­ros­ta, mak­sai­sim­me Hel­sin­gis­sä 18 pro­sen­tin sijas­ta kun­ta­ve­roa 20 %. Vas­taa­vas­ti, jos kak­sin­ker­tais­tai­sim­me kiin­teis­tö­ve­ron tuo­ton, voi­sim­me las­kea kun­ta­ve­ron 16 pro­sent­tiin olet­taen, että kaik­ki muu pysyy ennallaan.

Ikä­luok­kin välil­lä tämä menee niin, että kiin­teis­tö­ve­ron nousu hait­taa van­hem­pia ikä­luok­kia ja hyö­dyt­tää nuo­rem­pia. Tätä taus­taa vas­ten on ymmär­ret­tä­vää, että dema­rit sitä vas­tus­ta­vat, mut­ta mik­si kokoo­mus­kin? Pro mar­ket vai pro business?

Sosia­lis­mia?

Onko kiin­teis­tö­ve­ro sit­ten sosia­lis­mia, kuten twit­te­ris­sä moni on sano­nut? Jos näin on, Yhdys­val­lat on todel­la sosia­lis­ti­nen maa, kos­ka siel­lä kiin­teis­tö­ve­rot ovat siel­lä pal­jon Suo­mea korkeammat.

Län­si­mai­sen ajat­te­lun mukaan ihmi­sel­le kuu­luu se hyö­ty, jon­ka hän on itse tuot­ta­nut. Näin aja­tel­len asuin­ra­ken­nus­ta raken­nus­ta ei pitäi­si­kään verot­taa, kos­ka sen hyvyys on nii­den ansio­ta, jot­ka ovat sen raken­ta­neet ja myyn­nin jäl­keen nii­den omai­suut­ta, jot­ka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on raken­nuk­sen ja ton­tin ulko­puo­lel­la, sen sijaan ei ole raken­nuk­sen omis­ta­jien ansio­ta. Asun­to Kata­ja­no­kal­la on huo­mat­ta­vas­ti arvok­kaam­pi kuin aivan saman­lai­nen asun­to oli­si Kor­sos­sa. Tämä ero joh­tuu sii­tä, mitä on sen raken­nuk­sen ulko­puo­lel­la. Sijain­tiin perus­tu­va arvo on yhteis­kun­nan toi­mien tulos­ta ja sitä on myös sen vii­me­ai­kai­nen arvonnousu.

Län­si­mais­sa ylei­ses­ti aja­tel­laan, ettei ansio­ton arvon­nousu kuu­lu sen satun­nai­sel­le saa­jal­le. Venä­jäl­lä taas aja­tel­laan vähän toi­sin. Suomessa?

Kiin­teis­tö­ve­ro on eko­no­mis­tien mie­les­tä hyvä vero

Ton­tin kiin­teis­tö­ve­roa eko­no­mis­tit lai­das­ta lai­taan pitä­vät hyvä­nä vero­na. Sil­lä ei ole mitään nega­tii­vi­sia kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sia, kos­ka tont­tia ei voi siir­tää vero­pa­ra­tii­siin. Tulo­ve­ro sen sijaan häi­rit­see kau­pun­kien kukois­tus­ta. Kau­pun­geis­sa oste­taan ja myy­dään pal­ve­lu­ja, ja sil­le kor­kea vero­kii­la on myrk­kyä. Sik­si oli­si hyvä las­kea kun­ta­ve­roa ja nos­taa kiinteistöveroa.

Raken­nuk­seen koh­dis­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro toi­mii toi­sin. Jos vero vas­taa raken­nuk­sen todel­lis­ta arvoa ja on siis sitä kor­keam­pi mitä parem­man talon on raken­ta­nut, se kan­nus­taa raken­ta­maan huo­non ja hal­van talon. Sik­si oli­si hyvä, että oli­si erik­seen kiin­teis­tö­ve­ro ton­til­le ja erik­seen raken­nuk­sel­le, jot­ta voi­si nos­taa tois­ta ja las­kea tois­ta. Asuin­ra­ken­nus­ten osal­ta näin onkin, mut­ta lii­ke­ra­ken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­ro on sidot­tu tont­ti­maan kiinteistöveroon.

Mikä kos­kee kiin­teis­tö­ve­roa, kos­kee myös ton­tin vuo­kria. Vasem­mis­to­lii­ton Paa­vo Arhin­mä­ki oli val­tuus­tos­sa aivan oikeas­sa sii­nä, että kokoo­mus­lai­set puhu­vat ris­tiin, kun sano­vat, ettei vuo­krien nousu tee asu­mi­ses­ta kal­liim­paa, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ron nousu tekee.

Luok­ka­tie­toi­set köy­hä­lis­tön etu­jou­kot arvok­kais­sa Käpy­län puu­ta­lois­sa valit­ta­vat, että vuo­krien nousu mer­kit­see alu­een lui­su­mis­ta rik­kai­den asui­na­lu­eek­si. Vasem­mis­to­liit­to tie­tys­ti tukee hei­tä. Ei se sitä mer­kit­se. Kun vuo­kra nousee, asun­to­jen myyn­ti­hin­nat las­ke­vat niin, että asun­toa Käpy­läs­tä voi tavoi­tel­la sel­lai­nen­kin, joka ei huip­pu­hin­taa pys­ty tis­kiin latomaan.

Jos ei usko, että vuo­kran koro­tus las­kee myyn­ti­hin­to­ja, kan­nat­taa tutus­tua tilan­tee­seen Leh­ti­saa­res­sa, jos­sa Van­taan seu­ra­kun­tayh­ty­mä härs­kin rauk­ka­mai­ses­ti nos­ti ton­tin­vuo­kria rei­lus­ti yli mark­ki­na­vuo­kran. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat enem­män kuin puolittuivat.

Vero­tu­lo­jen tasaus

Kun tont­ti­maa käy kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa arvok­kaam­mak­si ja tuot­taa kas­va­via kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja kau­pun­geil­le, Suo­men Kes­kus­ta on iske­nyt hau­kan kat­seen­sa tähän­kin. Nii­tä­kin raho­ja pitäi­si jakaa hei­dän kannatusalueilleen.

Jotain logiik­kaa on sii­nä, että kun­nat, joi­den asuk­kail­la on kor­keat tulot, tilit­tä­vät osan vero­tu­lois­taan muu­al­le maa­han. Kor­keat kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot joh­tu­vat sii­tä, että asu­mi­nen on kal­lis­ta. Aika vai­kea on perus­tel­la sitä, että kor­keis­ta asu­mis­me­nois­ta pitäi­si mak­saa hyvi­tys­tä niil­le, joi­den asu­mi­nen on hal­paa. Päin­vas­tai­sen voi­si perus­tel­la helpommin.

Nyt kiin­teis­tö­ve­ro osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pro­sen­tin pai­noar­vol­la. Tätä ei voi perus­tel­la oikein miten­kään. Jos­tain syys­tä tasauk­sen ulko­puo­lel­le jätet­tiin vesi­voi­mas­ta perit­tä­vät kiin­teis­tö­ve­rot, kos­ka se on kuu­lem­ma aivan eri asia.