Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asum­ista sivun­nut kysymys val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa oli, nos­taako kiin­teistövero asumisen hintaa.

Talousti­eteen oppikir­jois­sa tämä menee niin, että kun kiin­teistövero nousee, asun­to­jen hin­nat laske­vat. Sille, joka on osta­mas­sa asun­toa, täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka vaik­ka hän joutuu mak­samaan vuosit­tain kiin­teistöveroa yhtiö­vastik­keessa enem­män, hän saa asun­non vas­taavasti halvemmalla.

Sille, joka omis­taa asun­non sil­lä het­kel­lä, kun kiin­teistövero nousee, se tietysti on huono jut­tu. Hänen vuo­tuiset asum­is­menon­sa nou­se­vat ja hänen omis­ta­mansa asun­non arvo las­kee. San­o­taankin, että kiin­teistöveron mak­sa­ja tästä ikuisu­u­teen on se, joka omisti kiin­teistön, kun vero nousi.

Jos Helsingis­sä toteutet­taisi­in kiin­teistöveron muu­tos, jos­sa tont­tien arvon kor­jat­taisi­in todel­lisik­si ja niistä perit­täisi­in vähän nyky­istä korkeam­paa kiin­teistöveroa, leikat­taisi­in yhteiskun­nalle sitä huo­mat­tavaa arvon­nousua, jota asun­to­jen omis­ta­jat ovat koke­neet. Tämä olisi pitänyt tehdä 25 vuot­ta sit­ten, kun asun­to­jen arvon läh­tivät raketino­maiseen nousu­un – ne ovat kan­takaupungis­sa kolminker­tais­tuneet nimel­lis­es­ti ja kaksinker­tais­tuneet reaalis­es­ti. Nyt kiin­teistöveroa joutu­vat mak­samaan nekin, jot­ka ovat osta­neet asun­non vastikään korkeal­la hinnalla.

Kiin­teistöveroa tulisi nos­taa hitaasti ja ajoit­taa nos­tot ajanko­hti­in, jollin asun­to­jen hin­nat nou­se­vat muutenkin.

Helsin­ki saa kiin­teistöveroa 280 M€. Jos sama raha pitäisi kerätä kun­taveros­ta, mak­saisimme Helsingis­sä 18 pros­entin sijas­ta kun­taveroa 20 %. Vas­taavasti, jos kaksinker­tais­taisimme kiin­teistöveron tuo­ton, voisimme laskea kun­taveron 16 pros­ent­ti­in olet­taen, että kaik­ki muu pysyy ennallaan.

Ikälu­okkin välil­lä tämä menee niin, että kiin­teistöveron nousu hait­taa van­hempia ikälu­okkia ja hyödyt­tää nuorem­pia. Tätä taus­taa vas­ten on ymmär­ret­tävää, että demar­it sitä vas­tus­ta­vat, mut­ta mik­si kokoomuskin? Pro mar­ket vai pro business?

Sosial­is­mia?

Onko kiin­teistövero sit­ten sosial­is­mia, kuten twit­teris­sä moni on sanonut? Jos näin on, Yhdys­val­lat on todel­la sosial­isti­nen maa, kos­ka siel­lä kiin­teistöverot ovat siel­lä paljon Suomea korkeammat.

Län­si­maisen ajat­telun mukaan ihmiselle kuu­luu se hyö­ty, jon­ka hän on itse tuot­tanut. Näin ajatellen asuin­raken­nus­ta raken­nus­ta ei pitäisikään verot­taa, kos­ka sen hyvyys on niiden ansio­ta, jot­ka ovat sen rak­en­ta­neet ja myyn­nin jäl­keen niiden omaisu­ut­ta, jot­ka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on raken­nuk­sen ja ton­tin ulkop­uolel­la, sen sijaan ei ole raken­nuk­sen omis­ta­jien ansio­ta. Asun­to Kata­janokalla on huo­mat­tavasti arvokkaampi kuin aivan saman­lainen asun­to olisi Kor­sos­sa. Tämä ero johtuu siitä, mitä on sen raken­nuk­sen ulkop­uolel­la. Sijain­ti­in perus­tu­va arvo on yhteiskun­nan toimien tulosta ja sitä on myös sen viimeaikainen arvonnousu.

Län­si­mais­sa yleis­es­ti ajatel­laan, ettei ansioton arvon­nousu kuu­lu sen sat­un­naiselle saa­jalle. Venäjäl­lä taas ajatel­laan vähän toisin. Suomessa?

Kiin­teistövero on ekon­o­mistien mielestä hyvä vero

Ton­tin kiin­teistöveroa ekon­o­mistit laidas­ta laitaan pitävät hyvänä verona. Sil­lä ei ole mitään negati­ivisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia, kos­ka tont­tia ei voi siirtää veroparati­isi­in. Tulovero sen sijaan häir­it­see kaupunkien kukois­tus­ta. Kaupungeis­sa oste­taan ja myy­dään palvelu­ja, ja sille korkea veroki­ila on myrkkyä. Sik­si olisi hyvä laskea kun­taveroa ja nos­taa kiinteistöveroa.

Raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero toimii toisin. Jos vero vas­taa raken­nuk­sen todel­lista arvoa ja on siis sitä korkeampi mitä parem­man talon on rak­en­tanut, se kan­nus­taa rak­en­ta­maan huonon ja hal­van talon. Sik­si olisi hyvä, että olisi erik­seen kiin­teistövero ton­tille ja erik­seen raken­nuk­selle, jot­ta voisi nos­taa toista ja laskea toista. Asuin­raken­nusten osalta näin onkin, mut­ta liik­er­aken­nusten kiin­teistövero on sidot­tu tont­ti­maan kiinteistöveroon.

Mikä kos­kee kiin­teistöveroa, kos­kee myös ton­tin vuokria. Vasem­mis­toli­iton Paa­vo Arhin­mä­ki oli val­tu­us­tossa aivan oike­as­sa siinä, että kokoomus­laiset puhu­vat ris­ti­in, kun sanovat, ettei vuokrien nousu tee asumis­es­ta kalli­im­paa, mut­ta kiin­teistöveron nousu tekee.

Luokkati­etoiset köy­hälistön etu­joukot arvokkaissa Käpylän puu­talois­sa valit­ta­vat, että vuokrien nousu merk­it­see alueen luisum­ista rikkaiden asuinalueek­si. Vasem­mis­toli­it­to tietysti tukee heitä. Ei se sitä merk­itse. Kun vuokra nousee, asun­to­jen myyn­ti­hin­nat laske­vat niin, että asun­toa Käpylästä voi tavoitel­la sel­l­ainenkin, joka ei huip­puhin­taa pysty tiski­in latomaan.

Jos ei usko, että vuokran koro­tus las­kee myyn­ti­hin­to­ja, kan­nat­taa tutus­tua tilanteeseen Lehti­saa­res­sa, jos­sa Van­taan seu­rakun­tay­htymä härskin raukka­mais­es­ti nos­ti ton­tin­vuokria reilusti yli markki­navuokran. Asun­to­jen myyn­ti­hin­nat enem­män kuin puolittuivat.

Vero­tu­lo­jen tasaus

Kun tont­ti­maa käy kas­vavis­sa kaupungeis­sa arvokkaam­mak­si ja tuot­taa kas­vavia kiin­teistövero­tu­lo­ja kaupungeille, Suomen Keskus­ta on iskenyt haukan kat­seen­sa tähänkin. Niitäkin raho­ja pitäisi jakaa hei­dän kannatusalueilleen.

Jotain logi­ikkaa on siinä, että kun­nat, joiden asukkail­la on korkeat tulot, tilit­tävät osan vero­tu­lois­taan muualle maa­han. Korkeat kiin­teistövero­tu­lot johtu­vat siitä, että asum­i­nen on kallista. Aika vaikea on perustel­la sitä, että korkeista asum­is­menoista pitäisi mak­saa hyvi­tys­tä niille, joiden asum­i­nen on hal­paa. Päin­vas­taisen voisi perustel­la helpommin.

Nyt kiin­teistövero osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pros­entin pain­oar­vol­la. Tätä ei voi perustel­la oikein mitenkään. Jostain syys­tä tasauk­sen ulkop­uolelle jätet­ti­in vesivoimas­ta perit­tävät kiin­teistöverot, kos­ka se on kuulem­ma aivan eri asia.

55 vastausta artikkeliin “Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?”

  1. Helsin­gin tont­te­ja luovute­taan jatkos­sa lähin­nä vuokra­tont­teina. Jos logi­ikkasi vuokran ja kiin­teistöveron osalta pitää paikkansa, niin tont­tivuokrat tulisi nos­taa kat­toon jot­ta uusien asun­to­jen hin­ta saadaan alas. 

    Saa kokeil­la mut­ta ei tule toim­i­maan käytän­nössä. Asun­to­jen osta­jat ja asun­tomarkki­na ei toi­mi niin kuin ekon­o­mistit teo­reet­tis­es­ti olettavat. 

    Mik­si muuten Helsin­ki luovut­taa ton­tit kan­takaupungis­sa pahasti ali­hin­taisi­na? Raken­nus­li­ik­keet rahas­ta­vat hal­vat ton­tit jät­timäis­inä myyn­tikat­teina uud­is­tuotan­nos­saan. Tästä tarkemmin:

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

  2. Miten täl­lainen osin teo­reet­ti­nen aja­tuskulku? Tämän kai pitäisi kuitenkin olla mahdollista.

    Jos kiin­teistöveroa nos­tet­taisi­in riit­tävästi, niin saataisi­inko sil­lä asun­to­jen arvot / osto­hin­nat lähelle nollaa? 

    Sit­ten, kun asun­to­jen hin­nat oli­si­vat lähel­lä nol­laa, niin mihin kus­tan­nuk­si­in mak­set­ta­van kiin­teistöveron kat­sot­taisi­in kuu­lu­van? (Nol­lahin­taisen kiin­teistövero olisi nol­la, joten alin arvo jos­sakin nol­lan lähellä).

    Löy­tyykö tähän vastausta/mallia?

    1. Pip­sa:
      Jos kiin­teistöveroa nos­tet­taisi­in riit­tävästi, niin saataisi­inko sil­lä asun­to­jen arvot / osto­hin­nat lähelle nollaa? 

      Sit­ten, kun asun­to­jen hin­nat oli­si­vat lähel­lä nol­laa, niin mihin kus­tan­nuk­si­in mak­set­ta­van kiin­teistöveron kat­sot­taisi­in kuu­lu­van? (Nol­lahin­taisen kiin­teistövero olisi nol­la, joten alin arvo jos­sakin nol­lan lähellä). 

      Juu. Kiin­teistön “arvo” saadaan nol­laan ääret­tömäl­lä vero­pros­en­til­la. Sama tilanne mak­si­moi vero­ker­tymän (vaik­ka arvo onkin sil­loin “nol­las­sa”). Osoi­tus­ta alla.

      Kiin­teistön todel­li­nen arvo on suo­raan ver­ran­nolli­nen kiin­teistöstä saatavaan hyö­tyyn esim. vuo­sivuokraan. Ver­ran­nol­lisu­usker­roin on käyte­tyn korkokan­nan kään­teis­luku eli
      T = U / D, jos­sa T on kiin­teistön todel­li­nen (vero­ton arvo), U on kiin­teistöstä saata­va vuo­tu­inen hyö­ty (esim. vuo­sivuokra) ja D on käytet­ty korkokanta.
      Kiin­teistön markki­na-arvo on sen todel­li­nen arvo vähen­net­tynä kiin­teistövero­jen nyk­yarvol­la. Eli
      M = T — (M x V)/D, jos­sa M on kiin­teistön markki­na-arvo, V on kiin­teistövero­pros­ent­ti, M x V on vuo­tu­inen kiinteistöverokertymä.
      Ylläol­ev­as­ta voidaan ratkaista kiin­teistön markkina-arvoksi
      M = ((T x D)/(D + V))

      Esimerkik­si kiin­teistövero% = 0.2%, korkokan­ta 3% ja kiin­teistön markki­na-arvo on 500.000€ niin sen todel­li­nen arvo (kiin­teistöverot­tomas­sa maail­mas­sa) olisi T = M(D+V)/D = 533.000€, kiin­teistövero­ker­tymä olisi V x M = 0.2%/a x 500.000€ = 1000€/a

      Muu­ta­ma erityistapaus:
      — kiin­teistövero puolit­taa kiin­teistön arvon sil­loin kun kiin­teistövero on korkokan­nan suu­ru­inen eli n.3%. Täl­löin voidaan ajatel­la että omis­ta­ja ja verot­ta­ja jaka­vat kiin­teistöstä koitu­van hyö­tyvir­ran puoliksi.
      — Kiin­teistövero 100% ei vie kiin­teistön markki­na-arvoa nol­laan vaikkakin mur­to-osaan alku­peräis­es­tä. 100% ei muo­dos­ta mitään eri­ty­istä ylära­jaa kiinteistöverolle.
      Kun kiin­teistövero V edelleen lähe­nee ääretön­tä, lähe­nee kiin­teistön markki­na-arvo M = ((T x D)/(D + V))
      nol­laa ja kiin­teistövero­ker­tymä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teistöstä aiheutu­va “hyö­tyvir­ta” menee kokon­aisu­udessaan verottajalle.

      1. Ros­mo: Kun kiin­teistövero V edelleen lähe­nee ääretön­tä, lähe­nee kiin­teistön markki­na-arvo M = ((T x D)/(D + V)) nol­laa ja kiin­teistövero­ker­tymä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teistöstä aiheutu­va ”hyö­tyvir­ta” menee kokon­aisu­udessaan verottajalle.

        Kiitos seikkaperäis­es­tä selvityksestä.

        Lisäutelu. Jos olete­taan, että “ostan” täl­laisen nol­la-arvoisen kiin­teistön, jon­ka kiin­teistövero lähe­nee ääretön­tä, niin mitä kulua tuo verot­ta­jalle kokon­aisu­udessaan menevä hyö­tyvir­ta on? Minähän en siis mak­sanut kiin­teitöstä mitään, vaan jalona ihmisenä otin sen vas­taan ilmaisek­si ja käyn vain asumaan siinä.

        Itse kat­soisin tuon “hyö­tyvir­ran” / kulun asumisku­luk­si, mut­ta ilmeis­es­ti se ei sitä ole? Mitä se on?

      2. Pip­saMinähän en siis mak­sanut kiin­teitöstä mitään, vaan jalona ihmisenä otin sen vas­taan ilmaisek­si ja käyn vain asumaan siinä.

        Itse kat­soisin tuon ”hyö­tyvir­ran” / kulun asumisku­luk­si, mut­ta ilmeis­es­ti se ei sitä ole? Mitä se on? 

        Kom­men­toin­nin jo samaa toises­sa viestis­sä. Käsit­tääk­seni kaik­ki tulk­it­simme kiin­teistöveron omis­tusasu­jan asumisku­luk­si. Tuol­laisen nol­lan arvoisen kiin­teistön vas­taan­ot­ta­ja on yhtä jalo kuin hän joka mak­saa kiin­teistöstä täy­den hin­nan mut­tei kiinteistöveroa.

      3. – Kiin­teistövero 100% ei vie kiin­teistön markki­na-arvoa nol­laan vaikkakin mur­to-osaan alkuperäisestä.100% ei muo­dos­ta mitään eri­ty­istä ylära­jaa kiinteistöverolle.
        Kun kiin­teistövero V edelleen lähe­nee ääretön­tä, lähe­nee kiin­teistön markki­na-arvoM = ((T x D)/(D + V))
        nol­laa ja kiin­teistövero­ker­tymä arvoa T x V (vas­taa tilan­net­ta, jos­sa kiin­teistöstä aiheutu­va ”hyö­tyvir­ta” menee kokon­aisu­udessaan verottajalle.

        Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä.

        Vielä kaipaisin tarkennusta.

        Olete­taan, että ostan tuol­laisen “nol­la-arvoisen” kiin­teistön (jon­ka “hyö­tyvir­ta” menee kokon­aisu­udessaan verot­ta­jalle) ja käyn asumaan siinä. Mak­san siis kiin­teistöstä 0 EUR, mut­ta kiin­teistövero on kova. Mitä kus­tan­nus­ta tuo kiin­teistövero on? Itse kuvit­telisin sen ole­van osa asumiskustannuksia.

      4. Pip­saMitä kus­tan­nus­ta tuo kiin­teistövero on? Itse kuvit­telisin sen ole­van osa asumiskustannuksia. 

        Kai tuo on määrit­te­lykysymys mitä asumiskus­tan­nuk­seen las­ke­taan. Minäkin määrit­telisin sen asumiskus­tan­nuk­sek­si ja niin Osmokin käsit­tääk­seni teki. Tilas­tokeskuk­sen ter­mi­pankista määritelmä on pois­tunut kun asumiskus­tan­nusin­deksin laskem­i­nen on lopetettu?

  3. Suomen kun­nat pitäisi yhdis­tää yhdek­si kun­naksi, lop­puisi ruiku­tus vero­tu­lo­jen tasauk­sista muualle Suomeen. Pide­tään kaik­ista huolta.

  4. Tietenkin on hyvä verot­taa yhteiskun­nan tuot­ta­ma arvon­nousu yhteiskun­nan kas­saan. Mut­ta tämä ekon­o­mistien (mm. Vihriälän keväi­nen työryh­mä) käsi­tys kiin­teistöveros­ta “help­pona tapana” lisätä val­tion tulo­ja on loukkaa­va ja epä­tosi. (Talousti­eteil­i­jät ovat ter­ve­tullei­ta kan­ta­maan vero­ja tästä mök­istä. Mil­loin vaan.)

    Vero­tusar­von määräy­tymi­nen on toinen ongel­ma. Äärim­mäi­nen, autis­tisen ele­gant­ti ratkaisu olisi Glenn Weylin markki­noima huu­tokaup­pay­hteiskun­ta: mikä tahansa omaisu­us kuu­luu sille, joka mak­saa siitä suurim­man hin­nan ja siitä seu­raa­vat juok­se­vat verot. Mikä tapa tehdä ympäristöar­vot ja kirkko­maan pyhyys näkyväk­si ja osak­si BKT:tä!

    Kiin­teistöveron (ja yleisem­min omaisu­usveron) pahin ongel­ma on ehkä em. antag­o­nisti­nen luonne ja piilot­telun kan­nus­t­a­mi­nen. Itse pidän tule­vaisu­u­den parhaana vai­h­toe­htona vir­tu­aali­val­u­ut­taan liit­tyvää automaat­tista arvon­lisäveroa. Verovähen­nyk­set kan­nus­taisi­vat avoimuut­ta, ja omaisu­us ja omis­t­a­mi­nen liit­ty­i­sivät kiin­teästi val­u­u­tan kir­jan­pitoon. Suurim­mat haas­teet ovat siinä, miten estetään vai­h­toe­htois­t­en mak­su­vä­linei­den ja kir­jan­pidon käyttö.

    Sodas­sa kiin­teistöverotet­tu olisi kuin säkkien pain­oa laske­va aasi: mitä väliä kuka on isän­tä, kun­han kuor­ma ei kas­va. Vir­tu­aali-ALVia mak­sa­va taas puo­lus­taisi yhteiskun­ta­järjestyk­sen mukana suo­raan omaa omaisuuttaan.

  5. “kiin­teistöveron mak­sa­ja tästä ikuisu­u­teen on se, joka omisti kiin­teistön, kun vero nousi.”

    Kuitenkin sil­lä tarken­nuk­sel­la, että nykyi­nen vero ei ratkaise vaan se mil­laista tra­jec­to­ria sille ennakoimme. Veikkaan, että Helsin­gin arvon­määri­tys­mall­eis­sa kiin­teistövero on noin kaksinker­tainen nykyiseen ver­rat­tuna, ollut siitä läh­tien kun kiin­teistövero todet­ti­in hyväk­si ja alhaisek­si. Olen näh­nyt kiin­teistöveron myös met­sä­maan arvon­määri­tys excelis­sä vaikkei kiin­teistöveroa met­sä­maas­ta edes peritä.

  6. Soin­in­vaara kir­joit­ti (nähdäk­seni virheellisesti):

    “Jotain logi­ikkaa on siinä, että kun­nat, joiden asukkail­la on korkeat tulot, tilit­tävät osan vero­tu­lois­taan muualle maa­han. Korkeat kiin­teistövero­tu­lot johtu­vat siitä, että asum­i­nen on kallista. Aika vaikea on perustel­la sitä, että korkeista asum­is­menoista pitäisi mak­saa hyvi­tys­tä niille, joiden asum­i­nen on hal­paa. Päin vas­taisen voisi perustel­la helpommin.

    Nyt kiin­teistövero osal­lis­tuu vero­tu­lo­jen tasauk­seen 50 pros­entin pain­oar­vol­la. Tätä ei voi perustela oikein mitenkään. Jostain syys­tä tasauk­sen ulkop­uolelle jätet­ti­in vesivoimas­ta perit­tävät kiin­teistöverot, kos­ka se on kuulem­ma aivan eri asia..”

    En yleen­sä sano näin suo­raan, mut­ta kir­joi­tus on tuol­ta osin vai­h­toe­htois­t­en fak­to­jen tar­joamiselta vaikut­tavaa. Asia on nimeno­maan niin päin, että vain ydin­voima on nykyään kiin­teistövero­tu­loista vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiris­sä. Sit­er­aan Val­tion­va­rain­min­is­ter­iön asiantun­ti­joiden kir­joi­tus­ta samas­ta aiheesta, jos­sa käsi­tys vero­tu­lo­jen voimas­sa olev­as­ta tasausjär­jestelmästä kiin­teistöveron osalta on suo­ras­taan päin­vas­tainen kuin Soin­in­vaaran kirjoituksessa:

    “Tasauk­ses­sa huomioon otet­tavi­in vero­tu­loi­hin las­ke­taan kun­nal­lisvero, kun­tien osu­us yhteisöveron tuo­to­s­ta ja kiin­teistövero ydin­voimalaitosten osalta. Kiin­teistöveron ase­ma tasauk­ses­sa on muut­tunut vuosien mit­taan. Alun perin se sisäl­tyi kokon­aisu­udessaan tasaus­laskel­maan, vuon­na 2012 se pois­tet­ti­in siitä. Vuodes­ta 2015 läh­tien vain voimalaitosten kiin­teistövero huomioidaan tasauksessa.”

    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-

    Eli siis vain voimalaitosten kiin­teistövero huomioidaan tasauk­ses­sa. Se on tot­ta, että voimaloista kaik­ki eivät ole tasauk­sen piiris­sä. Mut­ta toisin kuin Soin­in­vaaran tuore kir­joi­tus väit­ti, asuin­raken­nusten kiin­teistövero ei ole nyky­isin vero­tu­lo­jen tasauk­sen piirissä.

    Itse asi­as­sa blo­gis­sasi on vuosia sit­ten julka­istu jopa blo­gaus siitä, kuin­ka kiin­teistövero pois­tui vero­tu­lo­jen tasauksesta:
    https://www.soininvaara.fi/2011/06/22/kiinteistovero-pois-verotulojen-tasauksesta/

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Näis­sä tulolu­okissa asu­taan usein vuokral­la ja vuokranan­ta­ja siirtää kulun vuokraan.

        Liian Van­haa eivät talous­teo­ri­at häir­itse. Jos vuokranan­ta­ja voi siirtää kiin­teistöveron vuokraan, mik­si hän ei nos­taisi vuokraa kiin­mteistöveron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­tek­i­jöitäkö nuo ovat?

        Sitä en tien­nyt, enkä ole sel­l­ais­es­ta mitään kuullut.

  7. Kiin­teistövero koet­telee eri­tyis­es­ti pienituloisia.

    Jo nyt asum­is­menot ovat liki 40 % alim­mas­sa tulokv­in­ti­il­is­dä ja toisek­si alim­mas­sakin vain vähän alempi.

    Näis­sä tulolu­okissa asu­taan usein vuokral­la ja vuokranan­ta­ja siirtää kulun vuokraan.

    Pien­i­t­u­loisen ain­oa vai­h­toe­hto on muut­taa kauas mut­ta kun julkisen liiken­teen kulu on tolku­ton pien­i­t­u­loiselle niin ain­oa vai­h­toe­hto on siir­tyä pienem­pään asuntoon.

    Eli asum­isväljyys pienenee.Sillä taas on mui­ta seu­rauk­sia eli syn­tyvyys laskee

    Kaikkein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa ovat toimeen­tu­lotuel­la elävät sil­lä heil­lä asumisku­lut ovat jo 60–70% menoista.
    Toki veron­mak­sa­ja mak­saa sen samoinkuin asumistuenkin.

    Hel­simginnkannal­ta tämä on iloinen tapah­tu­ma : Maakun­ta mak­saa Helsin­gin verotulot

    1. Näis­sä tulolu­okissa asu­taan usein vuokral­la ja vuokranan­ta­ja siirtää kulun vuokraan.

      Liian Van­haa eivät talous­teo­ri­at häir­itse. Jos vuokranan­ta­ja voi siirtää kiin­teistöveron vuokraan, mik­si hän ei nos­taisi vuokraa kiin­mteistöveron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­tek­i­jöitäkö nuo ovat?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Jos vuokranan­ta­ja voi siirtää kiin­teistöveron vuokraan, mik­si hän ei nos­taisi vuokraa kiin­mteistöveron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­tek­i­jöitäkö nuo ovat?

        Olen näh­nyt usei­ta vuokra­sopimuk­sia, jois­sa kiin­teistöveron muu­tok­set on kytket­ty suo­raan vuokra­sopimuk­seen. Niis­sä sopimuk­sis­sa kiin­teistöveron nos­tot menevät joko suo­raan tai seu­raa­van vuo­den vuokranko­ro­tuk­sen jäl­keen eli pienel­lä viiveel­lä vuokralaisen maksettaviksi.

        Moni pieni vuokranan­ta­ja ei peri mak­simivuokraa, jon­ka voisi per­iä, vaan tyy­tyy pienem­pään vuokratuot­toon. Mut­ta jos kulut nou­se­vat, ja halu­aa tietyn euromääräisen tuo­ton, niin vuokri­akin joutuu korot­ta­maan, jota siihen pääsee. On toki syytä huomioi­da sekin, että vuokra­sopimuk­sista use­ampi pros­ent­ti on läheisvuokra­sopimuk­sia, jois­sa vuokra ei perus­tu markki­nahin­taan, vaan johonkin muuhun. Asum­is­tukimuu­tok­set ovat viime vuosi­na mah­dol­lis­es­ti vielä lisän­neet niitä sopimuk­sia, kun nykyään van­hempi­en ja las­ten sekä iso­van­hempi­en ja las­ten­las­ten väliset vuokra­sopimuk­set ovat asum­istuen kannal­ta samas­sa ase­mas­sa kuin muutkin vuokra­sopimuk­set. Aiem­min­han oma­lle lapselleen vuokrates­sa asum­is­tukea eivät käytän­nössä opiske­li­jat voineet saa­da, mut­ta nykyään saa­vat. Toimeen­tu­lo­tukea saa nykyään samas­sa asun­nos­sa van­hempi­en kanssa asues­saankin vuokri­in, jos van­hem­mat tekevät lapsen­sa huoneesta alivuokra­sopimuk­sen lapsen­sa kanssa, ja alka­vat per­iä siitä vuokraa. Suomes­sa vuokra­sopimuk­sista ei ole rek­ister­iä, ja val­tiokin tun­tee lähin­nä Kelan asi­akkaiden vuokra­sopimusten hin­tata­sot, kos­ka pääo­mat­ulovero­tuk­sen puolel­la ei ole tietokan­taa vuokrasopimuksista.

      2. Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nou­se­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täisi tuon koro­tuk­sen huomioimat­ta vuokras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pailu­ti­lanne, joka vuokranan­ta­jan tulisi huomioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nou­se­vat. Kyl­lä ne vuokri­in menevät.

      3. Niko:
        Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nou­se­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täisi tuon koro­tuk­sen huomioimat­ta vuokras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pailu­ti­lanne, joka vuokranan­ta­jan tulisi huomioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nou­se­vat. Kyl­lä ne vuokri­in menevät.

        Juuri niin. Osmon käyt­tämän talous­teo­ri­an mukaan
        — kiinteistöveron
        — jätemaksujen
        — kaukolämmön
        — sähkön
        — hissihuollon
        — huoltoyhtiön
        — veden
        — isännöinnin
        — ym kustannusten

        nos­t­a­mi­nen las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Eivätkä ne siir­ry vuokralaisen maksettavaksi.

        Niin­pä täy­ty­isi olla niin, että noiden kus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen taas nos­taisi asun­to­jen hin­to­ja. Ei. 

        Tuol­lainen teo­ria on käytän­nölle täysin vieras eikä asun­topoli­ti­ikkaa tule tehdä sen teo­ri­an perusteella.

        Ain­oa kus­tan­nustekjiä jon­ka voi selkeästi vaikut­ta­van asun­to­jen hin­toi­hin on korko­ta­so ja vielä tarkem­min reaa­li­nen korko­ta­so. Nyt nol­lako­rot ovat nos­ta­neet asun­to­jen hin­nat monin paikoin kuplak­si joka vain odot­taa puhkeamistaan.

        On mie­lenki­in­toista nähdä nyt kun rak­en­t­a­mi­nen on hiljen­tymässä onko sil­lä vaiku­tus­ta uud­is­tuotan­non hin­toi­hin. Rak­en­tamis­resurssien hin­to­jen­han pitäisi alenevan kysyn­nän myötä tul­la alaspäin. Toden­näköis­es­ti raken­nus­li­ik­keet ensin jar­rut­ta­vat mielu­um­min aloituk­sia kuin lähtevät alen­ta­maan hin­to­ja ja vas­ta pitem­piaikasen hiljen­tymisen yhtey­dessä alen­ta­vat hin­to­jaan. Viime vuosi­na­han pk-seudun uud­is­tuotan­non hin­nois­sa on ollut todel­la suuret katteet.

        https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      4. vk: Juuri niin. Osmon käyt­tämän talous­teo­ri­an mukaan
        – kiinteistöveron
        – jätemaksujen
        – kaukolämmön
        – sähkön
        – hissihuollon
        – huoltoyhtiön
        – veden
        – isännöinnin
        – ym kustannusten

        nos­t­a­mi­nen las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Eivätkä ne siir­ry vuokralaisen maksettavaksi

        Jos kaukoläm­mön, jäte­huol­lon jne. hin­to­ja nos­tet­taisi­in Kata­janokalla vaikka­pa 600 €/kk ja vuokranan­ta­ja lisäisi ne asun­non vuokraan, veikkaan että aika moni alka­isi etsiä asun­toa esim. Maunulas­ta, jota nuo koro­tuk­set eivät koskisi. Eihän Osmo esit­tänyt, että kiin­teistöveroa nos­tet­taisi­in kaikkial­la yhtä paljon. Sehän voisi jopa laskea joil­lain alueilla.

      5. TJAboa: Jos kaukoläm­mön, jäte­huol­lon jne. hin­to­ja nos­tet­taisi­in Kata­janokalla vaikka­pa 600 €/kk ja vuokranan­ta­ja lisäisi ne asun­non vuokraan, veikkaan että aika moni alka­isi etsiä asun­toa esim. Maunulas­ta, jota nuo koro­tuk­set eivät koskisi. Eihän Osmo esit­tänyt, että kiin­teistöveroa nos­tet­taisi­in kaikkial­la yhtä paljon. Sehän voisi jopa laskea joil­lain alueilla.

        Kiin­teistövero­pros­ent­ti on kun­tako­htainen, ei vai­htele kaupunginosittain. 

        Raken­nuk­sen ja maapo­h­jan vero­tusar­vot sen sijaan vai­htel­e­vat käyp­i­en arvo­jen mukaises­ti ja ne ovatkin eri­tyis­es­ti Helsin­gin kan­takaupungis­sa pahasti jääneet jäl­keen asun­to­jen arvon­nousun myötä. Mitä pikim­miten vero­hallinnon on tehtävä reilut kuop­pako­ro­tuk­set kan­takaupun­gin vero­tusar­voihin lähem­mäs käyp­iä arvo­ja. Sit­ten voitaisi­in nähdä laske­vat hinnat.

        Osmo voisi nyt ehdot­taa kan­takaupun­gin kiin­teistö­jen vero­tusar­vo­jen reilua koro­tus­ta vaik­ka kolmin- tai nelink­er­taisik­si. Tiedä vaik­ka saataisi­in kohtu­uhin­taista asumista…

      6. “Tuol­lainen teo­ria on käytän­nölle täysin vieras”

        Tietyn hyödyk­keen (kuten asun­non) osta­ja muo­dostaa näke­myk­sen­sä hyödyk­keen arvos­ta aivan omista lähtöko­hdis­taan, esimerkik­si kuin­ka paljon on valis allokoimaan käytet­tävis­sä ole­vista tulois­taan asumiseen. Myyjän kus­tan­nuk­set eivät tähän “arvonäke­myk­seen” vaiku­ta. Myyjä voi toki hin­noitel­la hyödyk­keen miten huvit­taa, esimerkik­si kus­tan­nusten perus­teel­la, mut­ta jos hin­noit­telee väärin, ei syn­ny kaup­paa. Asun­non ylläpi­tokus­tan­nusten nousua ei siis nor­maalis­sa kil­pailu­ti­lanteessa pysty siirtämään hin­taan, vaan kus­tan­nusten nousu jää myyjän tap­piok­si, aivan kuten tulos­sa ole­va putkiremp­pa alen­taa myyntihintaa.

      7. Niko:
        Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kus­tan­nuk­set nou­se­vat 100 EUR, niin mik­si joku jät­täisi tuon koro­tuk­sen huomioimat­ta vuokras­sa? Tätä en ymmär­rä. Mis­sä on kil­pailu­ti­lanne, joka vuokranan­ta­jan tulisi huomioi­da? Ihan sama jos jät­teen käsit­te­ly­mak­sut nou­se­vat. Kyl­lä ne vuokri­in menevät. 

        Viitan­net siihen, että jos kus­tan­nuk­set nou­se­vat kollek­ti­ivis­es­ti kaikil­la vuokranan­ta­jil­la, niin sel­l­ainen koro­tus on helpom­pi viedä vuokri­in kuin se, jos joku yksit­täi­nen vuokran­ta­ja koit­taisi yksipuolis­es­ti tehdä vas­taa­van koro­tuk­sen vuokri­in yllät­täen. Jos kaik­ki tai edes enem­mistö vie koro­tuk­sen vuokri­in, tulee taval­laan tasoko­ro­tus koko kaupun­gin yleiseen vuokratasoon.

        Mitä empi­irisi­in tutkimuk­si­in tulee, niin niis­sä muis­te­len kiin­teistöveron vaikut­ta­neen vuokri­in. Esim. Tsoo­dle ja Turn­er (2008). Prop­er­ty Tax­es and Res­i­den­tial Rents. Real Estate Eco­nom­ics. 26:1, pp. 63–80 sai­vat tutkies­saan kiin­teistöveron vaiku­tus­ta vuokri­in tulok­sek­si sen, että kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu vuokri­in tähän tapaan:

        “Using mul­ti­ple esti­ma­tion strate­gies, includ­ing a two-stage hedo­nic approach and a one-stage mod­el with clus­ter cor­rec­tion, both includ­ing com­pre­hen­sive unit-level, neighborhood-level and city-level con­trols, we find that a one stan­dard devi­a­tion increase in the prop­er­ty tax rate rais­es res­i­den­tial rents by between $402 and $450 annually.”

      8. Osmo Soin­in­vaaraJos vuokranan­ta­ja voi siirtää kiin­teistöveron vuokraan, mik­si hän ei nos­taisi vuokraa kiin­mteistöveron koro­tus­ta odot­ta­mat­ta? Hyvän­tek­i­jöitäkö nuo ovat? 

        Hyvän­tekeväisyy­destä ei liene kyse. Kaup­pi­aatkin siirtävät ALVin koro­tuk­sen hin­toi­hin vas­ta sil­loin kun ALV nousee. Täl­läistä ei esi­in­ny jos myyjät ovat toi­sis­taan täysin riip­pumat­to­mia toim­i­joi­ta. Jos myyjät riip­pu­vat toi­sis­taan, esim. muo­dosta­vat kartellin niin sil­loin tuo talousti­eteen perus­malli ei toi­mi oikein (kuten ALVn tapauk­ses­sa selvästikin on).

      9. Vuokranko­ro­tuk­sia sään­nel­lään , osin sopimuse­hdoil­la osin noil­la paljon main­os­te­tu­il­la talousteorioilla.

        Liian suuret koro­tuk­set johta­vat vuokralaisen lähtöön , vuokralainen kokee liian suuren koro­tuk­sen vääryytenä ja lähtee. 

        Ja jos vuokraa korote­taan yli markki­nahin­to­jen niin kil­pail­i­jat vievät asiakkaan
        https://www.realiaasuntovuokraus.fi/ajankohtaista/vuokrankorotus-saako-vuokraa-korottaa-ja-milla-ehdoilla

  8. Kepu­lan­di­as­sa on vähän vaikeaa kerätä kiin­teistövero­ja kun­tien kas­saan, kos­ka kiin­teistö­jen arvot ovat lähel­lä nol­laa ja asukkail­la ei ole tulo­ja, mil­lä niitä mak­saa. Van­hat asun­not ovat toki halpo­ja, mut­ta uuden rak­en­t­a­mi­nen tai van­han perusko­r­jaus mak­saa saman ver­ran kuin pääkaupunkiseudul­la tont­tia lukuunottamatta.

    1. Tim­oT:

      Kepu­lan­di­as­sa on vähän vaikeaa kerätä kiin­teistövero­ja kun­tien kas­saan, kos­ka kiin­teistö­jen arvot ovat lähel­lä nol­laa ja asukkail­la ei ole tulo­ja, mil­lä niitä mak­saa. Van­hat asun­not ovat toki halpo­ja, mut­ta uuden rak­en­t­a­mi­nen tai van­han perusko­r­jaus mak­saa saman ver­ran kuin pääkaupunkiseudul­la tont­tia lukuunottamatta.

      Niil­lä alueil­la avain­sana olisi met­säaluei­den pin­ta-alapo­h­jainen kiin­teistövero­tus. Jos sel­l­aista perit­täisi­in kun­tien kas­saan yksi­ty­isiltä met­sän­o­mis­ta­jil­ta, joidenkin har­vaana­sut­tu­jen kun­tien tulopo­h­ja muut­tuisi aika olen­nais­es­ti. Nyt met­sien vero­tus menee pelkästään val­tion kas­saan. Tosin val­tio sit­ten tukee jonkin ver­ran met­säau­totei­den rak­en­tamis­takin sekä pitää yllä har­vaan asut­tu­jen aluei­den tiev­erkkoakin. Nyky­isin met­sästä per­itään kiin­teistöveroa vain, jos sil­lä sijait­see raken­nuk­sia tai kaavoitet­tua rakennusoikeutta.

      1. öö: Niil­lä alueil­la avain­sana olisi met­säaluei­den pin­ta-alapo­h­jainen kiin­teistövero­tus. Jos sel­l­aista perit­täisi­in kun­tien kas­saan yksi­ty­isiltä metsänomistajilta, …

        Joopa, jos täl­lainen vero­tus alkaa, on jokamiehenoikeudet lakkautet­ta­va. Lop­puu sit­ten toiv­ot­tavasti myös turha itku “On niin vaikea tal­la­ta met­sän­o­mis­ta­jan taimikkoa kun sinne on jätet­ty hakku­utäh­teet ja kaivet­tu jotain kuoppia”.

      2. Asiantun­ti­ja minäkin:

        Joopa, jos täl­lainen vero­tus alkaa, on jokamiehenoikeudet lakkautet­ta­va. Lop­puu sit­ten toiv­ot­tavasti myös turha itku ”On niin vaikea tal­la­ta met­sän­o­mis­ta­jan taimikkoa kun sinne on jätet­ty hakku­utäh­teet ja kaivet­tu jotain kuoppia”.

        Met­sävero­tus oli vuo­teen 2005 asti pin­ta-alapo­h­jaista. Se vain perit­ti­in val­ti­olle met­säverona met­säverolu­okit­tain, eikä kun­nille kiin­teistöverona. Vuodes­ta 2006 met­sävero­tus on ollut vain myyn­tivoit­tovero­tus­ta val­ti­olle. Jokamiehenoikeudet oli­vat voimas­sa sil­loin, kun val­tio peri pin­ta-alapo­h­jaista metsäveroa.

      3. öö: Niil­lä alueil­la avain­sana olisi met­säaluei­den pin­ta-alapo­h­jainen kiin­teistövero­tus. Jos sel­l­aista perit­täisi­in kun­tien kas­saan yksi­ty­isiltä met­sän­o­mis­ta­jil­ta, joidenkin har­vaana­sut­tu­jen kun­tien tulopo­h­ja muut­tuisi­ai­ka olen­nais­es­ti. Nyt met­sien vero­tus menee pelkästään val­tion kas­saan. Tosin val­tio sit­ten tukee jonkin ver­ran met­säau­totei­den rak­en­tamis­takin sekä pitää yllä har­vaan asut­tu­jen aluei­den tiev­erkkoakin. Nyky­isin met­sästä per­itään kiin­teistöveroa vain, jos sil­lä sijait­see raken­nuk­sia tai kaavoitet­tua rakennusoikeutta.

        Ei ehkä jatku­vasti kan­na­ta muutel­la vero­tus­ta met­sis­säkään. Ei siitä ole kauaa, kun siir­ryt­ti­in kiin­teistövero­tuk­ses­ta tulovero­tuk­seen. Se oli kyl­lä monel­la tapaa epäon­nis­tunut “uud­is­tus”. Kyl­lä niitä met­sävero­tu­lo­jakin pää­tyy myös kepu­lan­di­aan, mut­ta val­tiono­suuk­sien nimel­lä. Hirveää kateut­ta nekin herät­tävät etelän kunnissa.

      4. Tim­oT: Ei ehkä jatku­vasti kan­na­ta muutel­la vero­tus­ta met­sis­säkään. Ei siitä ole kauaa, kun siir­ryt­ti­in kiin­teistövero­tuk­ses­ta tulovero­tuk­seen. Se oli kyl­lä monel­la tapaa epäon­nis­tunut ”uud­is­tus”.

        Nyt men­nään vähän sivu­raiteille, mut­ta en mal­ta olla kom­men­toimat­ta. Met­säveron ‘uud­is­tus’ oli kyl­lä merkilli­nen. Se pin­ta-alaan poh­jau­tu­va oli todel­la yksinker­tainen, nykyi­nen vuosi­t­u­loi­hin perus­tu­va alvei­neen etenkin met­sän­o­mis­ta­jalle paljon mon­imutkaisem­pi. Siinä uud­is­tuk­ses­sa men­ti­in rajusti byrokraat­tisem­paan suun­taan. Mikähän se idea oli?
        (nim­imerk­ki ‘sivus­ta seurannut’)

      5. Parem­pi ehdo­tus olisi mielestäni se, että met­sän myyn­tilu­losta perit­tävä 30 tai 34% vero jäisi siihen kun­taan mis­sä met­sä sijait­see. Kaksinker­taista vero­tus­ta (kiinteistövero+pääomatulon vero) halu­aa harva.Nyt met­sän­myyn­nistä pääo­mat­ulovero menee val­tion poh­jat­tomaan kas­saan. Sama peri­aate olisi hyvä myös kaivosten kohdal­la. Tiedok­si muuten, että yleen­sä met­sän­o­mis­ta­ja mak­saa myös tien­sä itse. Yleen­sä alem­man asteen tiet ovat yksi­ty­is­teitä. Itsekin mak­san tiemak­su­ja kah­teen eri kuntaan.

      6. Myyn­ti­t­u­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lisveroksi olisi kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­teessa. Mihin kuntyaan se mak­set­taisi­in pörssiosakkeis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osakkei­ta voitolla?

      7. Osmo Soin­in­vaara:

        Myyn­ti­t­u­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lisveroksi olisi kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­teessa. Mihin kuntyaan se mak­set­taisi­in pörssiosakkeis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osakkei­ta voitolla?

        Olen samaa mieltä. Nyky­is­in­hän myyn­tivoit­to­ja verote­taan kun­nalle vain, jos omaisu­u­den omis­ta­jana on yri­tys. Eli jos vaik­ka Solid­i­um tek­isi myyn­tivoit­toa Koneen osakkeil­la, myyn­tivoitos­ta mak­se­taan nyky­is­ten vero­tussään­tö­jen mukaan veroa val­ti­olle sekä Helsin­gin kaupungille, johon Solid­i­um on rek­isteröi­ty — osana yhteisöveron jako-osuuk­sia. Jos yksi­ty­ishenkilö tekee myyn­tivoit­toa Koneen osakkeil­la, mikään kun­ta ei saa siitä suo­raan verotuottoa.

      8. sekä Helsin­gin kaupungille, johon Solid­i­um on rekisteröity

        Yri­tyk­sen koti­paikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten sen mak­samat yhteisöverot jakau­tu­vat kun­tien välil­lä Ratkai­se­vaa on, mis­sä yri­tyk­sen työ­paikat ovat.

      9. Osmo Soin­in­vaara:

        Yri­tyk­sen koti­paikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten sen mak­samat yhteisöverot jakau­tu­vat kun­tien välil­lä Ratkai­se­vaa on, mis­sä yri­tyk­sen työ­paikat ovat.

        On sil­lä mitään tekemistä asian kanssa. Iso­jen työn­tek­i­jämäärien yri­tys­ten kohdal­la asia menee niin kuin kuv­a­sit. Mut­ta pien­ten työn­tek­i­jämäärien yri­tyk­siltä ei verot­ta­ja Suomes­sa edes tiedustele, mil­lä paikkakun­nal­la yri­tyk­sen työ­paikat ovat. En tiedä ketään pienyrit­täjää, jol­ta olisi viime vuosi­na edes kysyt­ty yri­tyk­sen nyky­isiä toimi­paikkati­eto­ja veroil­moituk­sen tekemisen yhtey­dessä. Pelkästään yri­tyk­sen koti­paik­ka kysytään, ja sekin annetaan yri­tys­tä rek­isteröitäessä, eikä sitä yleen­sä päivitetä, vaik­ka yri­tys muut­taisikin, kos­ka PRH perii niin kovan mak­sun uuden koti­paikan rek­isteröin­nistä etteivät pienyri­tyk­set halua sel­l­aista mak­saa. Lisäk­si vira­nomaisille pitää olla annet­tuna pos­tiosoite, johon vira­nomais­postin voi lähet­tää. Mut­ta ei sitä mis­sään rek­isteris­sä lue pien­ten työn­tek­i­jämäärien yri­tys­ten osalta yleen­sä, että mis­sä yri­tyk­sen toimi­paikat ovat.

        Olen käynyt joskus läpi yhteisöveroti­eto­ja kun­nit­tain, ja pienyri­tys­ten yhteisöverot näyt­tävät menevän pääsään­töis­es­ti yri­tyk­sen koti­paikkaan — sil­loinkin kun yri­tyk­sen viralli­nen osoite on jos­sain muus­sa kun­nas­sa, ja yri­tyk­sel­lä ei ole edes toimi­paikkaa enää van­has­sa kotikun­nas­saan. Isoil­la yri­tyk­sil­lä verot allokoidaan työn­tek­i­jöi­den koti­paikoit­tain, ja kysytään toimi­paikkati­eto­ja, mut­ta siinäkin saat­taa olla joku min­i­mi, että mon­tako työn­tek­i­jää pitää olla per paikkakun­ta, että tulo­ja edes jae­taan. Esimerkik­si moni pieni kun­ta, jos­sa on pieni Sale, ei näytä yhteisövero­tu­loti­etokan­to­jen mukaan saa­van paikallisen osu­uskau­pan yhteisövero­jen osu­ut­ta lainkaan, vaik­ka aivan selvästi niis­sä on Osu­uskau­pan kiin­teä toimi­paik­ka työpaikkoineen.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Myyn­ti­t­u­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lisveroksi olisi kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­teessa. Mihin kuntyaan se mak­set­taisi­in pörssiosakkeis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osakkei­ta voitolla?

        Sitähän se met­sän kiin­teistöverot­ta­mi­nen käytän­nössä olisi. Kiin­teistöveron saisi vähen­tää met­sän tulovero­tuk­ses­sa, joten se vähen­täisi tulovero­ker­tymää. Sama jut­tu on asun­to­jen vuokrauk­ses­sa, täl­lä tapaa kun­nat voivat siirtää verotet­tavaa tuloa pois vuokranan­ta­jien pääo­mat­u­losta omi­in taskui­hin­sa. Tietysti kaksinker­tainen verot­ta­mi­nen samas­ta tulosta on myös muuten epäi­lyt­tävää. Omis­tusasun­non kiin­teisövero on jonkin­lainen asu­to­tulovero, joka meiltä puut­tuu nykyään tuloverotuksesta.
        Kone-jutus­sa on taasen kyse myyn­tivoiton verot­tamis­es­ta. Se on eri asia.

      11. Osmo Soin­in­vaara:
        Myyn­ti­t­u­lon vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen kun­nal­lisveroksi olisi kyl­lä aika iso muu­tos val­tion ja kun­tien suh­teessa. Mihin kuntyaan se mak­set­taisi­in pörssiosakkeis­sa jos myy vaik­ka Kone Oy:n osakkei­ta voitolla?

        En tarkoit­tanut tässä pörssiosakkei­ta ollenkaan, vaan ain­oas­taan met­sän­myyn­ti­t­u­lo­ja. Käsit­tääk­seni jopa täl­lainen esi­tys on tehty aikoinaan Sam­po Ter­hon toimes­ta. Puun myyn­nistä mak­se­taan veroa 30 tai 34%.

      12. Coun­try­boy: Parem­pi ehdo­tus olisi mielestäni se, että met­sän myyn­tilu­losta perit­tävä 30 tai 34% vero jäisi siihen kun­taan mis­sä met­sä sijait­see. Kaksinker­taista vero­tus­ta (kiinteistövero+pääomatulon vero) halu­aa harva.Nyt met­sän­myyn­nistä pääo­mat­ulovero menee val­tion poh­jat­tomaan kas­saan. Sama peri­aate olisi hyvä myös kaivosten kohdal­la. Tiedok­si muuten, että yleen­sä met­sän­o­mis­ta­ja mak­saa myös tien­sä itse. Yleen­sä alem­man asteen tiet ovat yksi­ty­is­teitä. Itsekin mak­san tiemak­su­ja kah­teen eri kuntaan.

        Myyn­tivoit­tovero­tuk­ses­sa saa nor­maalien vero­tussään­tö­jen mukaan tehdä vähen­nyk­siä. Jos olisi kiin­teistövero­tus­ta met­sästä, saisi toki ne verot var­maankin vähen­tää myyn­tivoit­tovero­tuk­ses­sa, jot­tei tule kaksinker­taista vero­tus­ta siltä osin, tai sit­ten myyn­tivoitoista osa säädet­täisi­in verova­paak­si sil­lä perus­teel­la, että on kiin­teistöverokin. Vaikka­pa Koneen osakkeista menee 85 pros­entin osalta osin­go­ista myyn­tivoit­toveroa vas­taa­va vero. Asi­aa on ainakin ajatuk­sel­lis­es­ti perustel­tu sil­lä, että jaos­sa on jo yhteisöverotet­tua rahaa, jol­loin kaikkea osin­go­ista ei verote­ta taval­laan uudelleen. Saman asian saisi aikaan, jos säätäisi verotet­tavak­si tulok­si 100 %, ja vero­pros­entin alemmaksi.

      13. öö: Myyn­tivoit­tovero­tuk­ses­sa saa nor­maalien vero­tussään­tö­jen mukaan tehdä vähen­nyk­siä. Jos olisi kiin­teistövero­tus­ta met­sästä, saisi toki ne verot var­maankin vähen­tää myyn­tivoit­tovero­tuk­ses­sa, jot­tei tule kaksinker­taista vero­tus­ta siltä osin, tai sit­ten myyn­tivoitoista osa säädet­täisi­in verova­paak­si sil­lä perus­teel­la, että on kiinteistöverokin.Vaikkapa Koneen osakkeista menee 85 pros­entin osalta osin­go­ista myyn­tivoit­toveroa vas­taa­va vero. Asi­aa on ainakin ajatuk­sel­lis­es­ti perustel­tu sil­lä, että jaos­sa on jo yhteisöverotet­tua rahaa, jol­loin kaikkea osin­go­ista ei verote­ta taval­laan uudelleen. Saman asian saisi aikaan, jos säätäisi verotet­tavak­si tulok­si 100 %, ja vero­pros­entin alemmaksi.

        Met­sän kiin­teistövero­han oli aikanaan, mut­ta siitä luovut­ti­in vähitellen ja siir­ryt­ti­in myyn­ti­t­u­lo­jen vero­tuk­seen. Pin­ta-alavero oli sikäli ongel­malli­nen, että kaik­ki met­säku­viot piti luokitel­la niiden tuoton/laadun mukaan.

        Se, että perit­täisi­in molem­pia vero­ja on Nalle Wahlroosin ehdo­tus, joka tähtää vain mah­dol­lisim­man suureen puun­myyn­ti­in ja teol­lisu­u­den puun hin­nan lasku­un. Tuskin menee läpi täl­lainen kaksinker­tainen vero­tus vähen­nyksi­neen. Myöskään luon­non­suo­jeluli­itot eivät kan­na­ta tätä tietääk­seni. Johtaa hakku­u­ta­so­jen nousu­un entisestään.

  9. Kun tätä luen, niin ymmär­rän Osmoa nyt näin.

    Kiin­teistöveron koro­tus lisää asum­is­meno­ja ja pudot­taa asun­to­jen hintoja.

    Asun­to­jen hin­to­jen alen­e­m­i­nen kom­pen­soi asum­is­meno­jen nousun.

    1. “Asun­to­jen hin­to­jen alen­e­m­i­nen kom­pen­soi asum­is­meno­jen nousun.”

      Vain niille joil­la on varaa ostaa oma asun­to, siis teo­ri­as­sa. Soin­in­vaaran sisäi­nen Kokoomus­lainen tulee taas esi­in. Reali­teet­ti on kuitenkin se, että val­taos­al­la ihmi­sistä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa.

      Näitä siis pitää rankaista korot­ta­mal­la kiin­teistöveroa. Käytän­nössä tietenkään asun­to­jen hin­nat eivät laske ja kiin­teistöveron tuot­to vain nousee samaan tahti­in kuin asun­to­jen hinnatkin.

      Soin­in­vaarakin on kat­sel­lut Helsin­gin hin­take­hi­tys­tä 80-luvul­ta asti, siis koh­ta 40 vuot­ta, pitäisi tietää paremmin.

  10. Kiin­teistöveron reip­paaseen ker­tako­ro­tuk­seen liit­tyy sel­l­ainen epäoikeu­den­mukainen piirre, että vaik­ka veron tarkoi­tus on verot­taa arvon­nousun suo­maa hyö­tyä, vält­tyvät verol­ta juuri ne, jot­ka arvon­nousus­ta onnis­tu­vat suo­raan hyö­tymään, eli korkeal­la hin­tata­sol­la myyneet.

    Eli jos veroa korote­taan, pitää koro­tuk­sil­la olla jatku­va ennakoita­va lin­ja, jon­ka asun­tomarkki­nat osaa­vat hinnoitella.

  11. Voitaisi­in myös alkaa verot­taa oman asun­non myyn­tivoit­toa Ruotsin tapaan. Joku tietysti sanoo mis­tä se voit­to las­ke­taan, mut­ta Ruot­sis­sa se näyt­tää onnis­tu­van. Vas­taavasti voitaisi­in oman asun­non myyn­ti­tap­pio vähen­tää muista pääo­mat­u­loista. Voisi aut­taa hie­man maaseudun alen­tuneista asun­non hin­noista kärsiviä.
    Mut­ta tuskin kukaan isom­pi puolue uskaltaa ehdot­taa oman asun­non myyn­tivoiy­on verotusta.

  12. “Lisääkö kiin­teistövero asumiskustannuksia?”

    Mikäli henkilö asuu jo omis­tusasun­nos­sa, eikä lop­puelämän­sä aikana ole aikeis­sa muut­taa, joutuu hän mak­samaan asumis­es­taan enem­män kuin ennen kiin­teistöveron koro­tus­ta. Ei kai tästä ole eriäviä käsityksiä.

    Aka­teem­i­nen keskustelu ei ainakaan täl­laista henkilöä kiin­nos­ta, kos­ka asumiskus­tan­nuk­set hänel­lä lisääntyvät.

    Otsikon tulisikin olla “Alen­taako kiin­teistöveron koro­tus asun­to­jen han­k­in­tahin­taa.” Sen var­maan use­ampi ymmärtää ja tuos­ta kul­mas­ta keskustelu ehkä hedelmällisempää.

  13. Kaupun­ki voisi julk­istaa pitkäl­lä aikavälil­lä (10 — 20 v) toteutet­ta­van kiin­teistöveron koro­tu­so­hjel­man, jos­sa vero nousisi hitaasti ja olisi kytket­ty hin­take­hi­tyk­seen. Tämä hillit­sisi asun­to­jen hin­nan­nousua ja mah­dol­lisuuk­sia ansiot­tomi­in myyn­tivoit­toi­hin, mut­ta ei kiristäisi kohtu­ut­tomasti kenenkään asumismenoja.

    Samal­la väl­tyt­täisi­in räikeim­miltä epäoikeu­den­mukaisuuk­sil­ta, esim. tilanteelta, jos­sa pien­i­t­u­loisen eläkeläisen viimeisien elin­vu­osien elin­ta­soa heiken­netään (tai jopa verote­taan ulos omas­ta kodista) vain siitä syys­tä, että hyvä­tu­loiset jupit ovat löytäneet aiem­min edullisen asuinalueen ja pumpan­neet hin­tata­son moninkertaisiksi.

  14. Kuin­ka hyvin teo­ria ja käytän­tö näis­sä osu­vat yksiin? 

    Par­turili­ikkei­den alv:tä pudotet­ti­in. Hin­to­jen olisi kai pitänyt myös pudo­ta samas­sa suh­teessa. VATT tutkimuk­sen mukaan ei pudon­nut. Oli­vatko par­tu­rit jät­täneet hyvää hyvyyt­tään hin­nanko­ro­tuk­set aiem­min tekemät­tä? Kun alv nousi, niin kaik­ki korot­ti­vat hintoja.

    Mik­sei sama toteu­tu­isi kiin­teistöveron osalta? Ihmi­nen ei ole ratio­naa­li­nen. Vuokrat nou­se­vat, kun kiin­teistövero nousee ja jos lask­isi, niin vuokrat eivät putoaisi samas­sa suh­teessa. Sama var­masti asun­to­jen hin­to­jen osalta. Mik­si asun­not käyt­täy­ty­i­sivät eri­taval­la kuin par­turi­hin­nat? Hin­nat eivät laske, kuten olete­taan, vaik­ka teo­ri­asanoisi mitä.

    1. Hes­su:

      Par­turili­ikkei­den alv:tä pudotet­ti­in. Hin­to­jen olisi kai pitänyt myös pudo­ta samas­sa suh­teessa. VATT tutkimuk­sen mukaan ei pudon­nut. Oli­vatko par­tu­rit jät­täneet hyvää hyvyyt­tään hin­nanko­ro­tuk­set aiem­min tekemät­tä? Kun alv nousi, niin kaik­ki korot­ti­vat hintoja.

      Jos ALV putoaa pienyri­tys­ten toimi­alal­la, jos­sa varas­to­jen kiertonopeus on suh­teel­lisen hidas, hin­to­jen EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ MITÄÄN SYYTÄ OLETTAA putoa­van välit­tömästi vero­muu­tok­sen jäl­keen samas­sa suh­teessa edes sil­loin, jos olet­taisi ALV-muu­tok­sen menevän täysin hin­toi­hin. Ensin­näkin asi­aa estää se, että yri­tys­ten tarvikkei­den sisäänos­tot on tehty van­hal­la, korkeam­mal­la alvil­la. Asi­akkail­ta per­itään täl­löin alem­pi ALV, mut­ta omis­sa sisäänos­to­hin­nois­sa taval­laan roikkuu aikansa mukana korkeampi ALV, joka on verotet­tu aiem­pana verovuon­na. Kokon­aan varas­tot­to­mia palvelui­ta myytäessä vero­jen voisi olet­taa menevän hin­toi­hin nopeam­min. Toisek­seen, hin­nat nou­se­vat vuosit­tain yleen­sä, vaik­ka verot pysy­i­sivät paikallaan. Sitä kut­su­taan inflaa­tiok­si. Jos ver­tail­laan eri ajanko­h­tien hin­to­ja eri veroast­eil­la, ver­tailu pitäisi sik­si tehdä aina jol­lain tavoin inflaa­tio-oikaistu­un hin­tata­soon, eli käyt­täen käytän­nössä esim. jotain hyviksi kat­sot­tu­ja ver­tailuko­htia jostain muista palveluista, jois­sa hin­nat ovat nor­maal­isti kehit­tyneet saman olois­es­ti, mut­ta jois­sa vero­muu­tos­ta ei ole tapah­tunut, ja olet­taen että jos ALV ei olisi muut­tunut, par­turi­hin­nat oli­si­vat eden­neet samoin.

      Toki par­tu­rit lienevät koit­ta­neet myös paran­taa kat­teitaan. Mut­ta mielestäni sel­l­ainen ole­tus ei ole perustel­tu, että hin­to­jen kuu­luisi muut­tua vero­muu­tok­sen jäl­keen samas­sa suh­teessa kuin verotkin muut­tuvat, kos­ka meno­jen vero­tus ei mene samas­sa tahdissa.

      1. Asi­akkail­ta per­itään täl­löin alem­pi ALV, mut­ta omis­sa sisäänos­to­hin­nois­sa taval­laan roikkuu aikansa mukana korkeampi ALV, joka on verotet­tu aiem­pana verovuonna.

        Sisänos­to­hin­nois­sa roikku­van ALV:n yri­tys sxaa vähen­tää arvon­lisävero­la­sus­saan, joten se ei jää rasit­ta­maan hintaa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Sisänos­to­hin­nois­sa roikku­van ALV:n yri­tys sxaa vähen­tää arvon­lisävero­la­sus­saan, joten se ei jää rasit­ta­maan hintaa.

        Noin on SELLAISILLA yri­tyk­sil­lä, jot­ka ovat täysimääräisen arvon­lisävero­tuk­sen ja täysimääräisen alv-vähen­nys­ten piiris­sä. Tässä kyse oli par­turikam­paamoista. Niistä use­at ovat yhden hen­gen yri­tyk­siä ja alv-alara­jahuo­jen­nus­menet­te­lyn piiris­sä, ja pieni osa par­turikam­paamoista, jot­ka toimi­vat osa-aikaises­ti, on liike­vai­h­doltaan jopa sen rajan alla, jol­la saa kaik­ki asi­akkail­ta per­i­tyt alvit takaisin, mut­ta joutuu vas­taavasti mak­samaan kaik­ki ostoi­hin sisäl­tyneet alvit. Siinä tilanteessa on esim. moni ikään­tyneem­pi alan enti­nen pää­toimi­nen yrit­täjä, jot­ka hake­vat eläkeaikaista lisä­tu­loa tekemäl­lä joitain tun­te­ja viikos­sa par­turikam­paamotöitä, tai ne, jot­ka tekevät alan töitä yrit­täjäase­mas­ta käsin opin­to­jen ohes­sa, tai muuten vain osa-aikaises­ti. Moni hiusten lait­ta­ja on yhden hen­gen kokoinen yrit­täjä vuokratuo­lil­la tai kevy­tyrit­täjä. Nykyi­nen arvon­lisäveron alara­jahuo­jen­nuk­sen liike­vai­h­tora­ja 12 kuukaudelle on 30 000 euroa. Uloslasku­tuk­se­na se vas­taa 37 200 euroa per vuosi, jos yleinen alv on 24 %, tai noin 4000 euron verol­lista liike­vai­h­toa per kuukausi, jos yrit­täjä pitää pari kuukaut­ta vuodessa vapaa­ta. Ymmärtääk­seni use­at par­turikam­paamoalan edullisim­mista yrit­täjistä, jot­ka ovat hin­ta­jo­hta­jia alal­la, ja joil­la siten kus­tan­nus­ta­so voi hei­jas­tua herkim­min hin­taan, ovat alv-huo­jen­nus­ra­jan alla liike­vai­h­ton­sa osalta.

  15. Edel­liseen vielä lisään, että nyky­hal­li­tuk­sen päätös nos­taa alv-velvol­lisu­u­den yleinen alara­ja 15 000 euroon vuo­den 2021 alus­ta voi olla par­turikam­paamoalalle isom­pi muu­tos kuin mitä alem­man arvon­lisävero kan­nan kokeilu oli. Ilmoit­tau­tu­mal­la alv-velvol­lisek­si saa sil­loin asi­akkail­ta per­i­tyt alvit takaisin, jos myy enin­tään 18 600 eurol­la ulospäin sisältäen verot per vuosi. Sisäänos­toista pitää toki mak­saa alvit.

    Tosin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa saa­toin virheel­lis­es­ti arvioi­da sisäänos­toasi­aa. Jäin miet­timään nimit­täin sitä, että koskiko alen­net­tu alv-kan­ta par­turei­den sisäänos­to­ja ollenkaan, vai kävikö niin, että sisäänos­toista meni koko kokeilun ajan 24 %:n alv. Jos oli noin, niin sil­loin jo se rajaa hin­to­jen alen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta pienyrit­täjien osalta, kos­ka pien­im­mil­lä yrit­täjil­lä eli alv-huo­jen­nuk­sen alara­jan alla olevil­la osa-aikaisil­la pienyrit­täjil­lä menot eivät alen­tuneet siinä tapauk­ses­sa alv-kan­nan alen­nuskokeilus­sa lainkaan, vaan säi­lyt­tääk­seen tulon­sa ennal­laan näi­den on täy­tynyt jopa nos­taa arvon­lisäverot­to­mia hin­to­ja. Esim. 7000 alvi­ton euron liike­vai­h­to 22 %:n alv-kan­nal­la johtaa 8540 euron tuloi­hin, jot­ka yrit­täjä saa pitää, jos on alv-kan­nan alla tarvit­se­mat­ta tilit­tää kyseisiä alve­ja val­ti­olle. Jos verokan­ta on 8 %, on pitänyt laskut­taa 7907,41 euroa, jot­ta 8 %:n alvin jäl­keen pääsee samaan 8540 euron liike­vai­h­toon. Jos menoista per­i­tyt alvit ovat pysyneet ennal­laan, niin pien­impi­en yrit­täjien tapauk­ses­sa alvi­ton­ta uloslasku­tush­in­taa on pitänyt nos­taa, jot­ta yrit­täjä on voin­ut säi­lyt­tää tulo­jen ja meno­jen ero­tuk­sen ennallaan.

  16. Sivuaa asumisku­lu­ai­het­ta ja on myös tärkeä Suomen ja euroopan talouden kannalta:

    https://www.bis.org/publ/work904.pdf

    “4 Con­clu­sion
    This paper shows that changes in real estate val­ues not only affect indi­vid­ual firms, but also lead to a real­lo­ca­tion of labor and cap­i­tal across firms. The real­lo­ca­tion of resources towards inef­fi­cient firms dur­ing the hous­ing boom depress­es indus­try pro­duc­tiv­i­ty, despite ris­ing over­all eco­nom­ic out­put. The paper thus pro­vides a nov­el chan­nel through which house price booms affect pro­duc­tiv­i­ty. My find­ings have poten­tial­ly impor­tant impli­ca­tions for mon­e­tary pol­i­cy and its effec­tive­ness in stim­u­lat­ing growth. The results sug­gest that extend­ed peri­ods of low inter­est rates – a ‘low-for-long world’ – could have unin­tend­ed side effects, as inter­est rates are a key dri­ver of real estate prices (Jord‘a, Schu­lar­ick and Taylor,2015; Williams, 2016). By inflat­ing house prices, low inter­est rates relax finan­cial con­straints asym­met­ri­cal­ly. Inef­fi­cient firms with real estate col­lat­er­al expand and depress aggre­gate pro­duc­tiv­i­ty, which could mute the effects of low­er rates on the real economy.Monetary pol­i­cy affects the econ­o­my in a num­ber of ways, and the results do not imply that low inter­est rates are detri­men­tal to wel­fare in gen­er­al. 13 Yet the poten­tial neg­a­tive effects on pro­duc­tiv­i­ty through real­lo­ca­tion of resources across firms need to be tak­en into account when eval­u­at­ing the effec­tive­ness of mon­e­tary pol­i­cy. This is espe­cial­ly rel­e­vant in light of the debate whether low inter­est rates and uncon­ven­tion­al mon­e­tary pol­i­cy could fur­ther inflate asset prices (Lowe, 2019; Mer­sch, 2020).”

    Tiivis­tet­tynä mata­lat ohjausko­rot ruokki­vat omis­tusten arvos­tuk­sia, joka johtaa siihen että hyviä tuot­to­ja syn­tyy omis­tamisel­la (ei mitään tekemistä tuot­tavu­u­den kanssa) eikä aidol­la tekemisel­lä ja kehi­tyk­sel­lä (vaikut­taa tuot­tavu­ut­ta nos­tavasti). Sit­ten kun parhaat tuo­tot revitään omis­tamisel­la niin pääo­ma tietenkin hakeu­tuu omis­tamiseen sen sijaan että rahoitet­taisi­in uut­ta tuotan­toa ja yrityksiä.

  17. @ Stadist 7.12.2020 16:53

    > 4 Conclusion

    Minä taas tulk­itsin tuon siten, että korkeat hin­nat houkut­tel­e­vat alalle tehot­tomasti toimivia rak­en­ta­jia, Inef­fi­cient firms with real estate col­lat­er­al expand, ja tämän seu­rauk­se­na keskimääräi­nen rak­en­tamisen tuot­tavu­us alenee.

    Sehän on luon­nol­lista ja pätee kaikil­la aloil­la. Alal­la pysyy aina tehokkaim­mat fir­mat, joten jokainen uusi tulokas on tehot­tomampi kuin alal­la jo ole­va tehot­tomin firma.

    – Eikös se ole johdet­tu alenevan rajatuo­ton teo­ri­as­ta, vai oliko se alenevan rajakus­tan­nuk­sen teo­ria. Sama asia mut­ta käänteisenä.

    1. K‑Veikko:
      @ Stadist 7.12.2020 16:53

      > 4 Conclusion

      Minä taas tulk­itsin tuon siten, että korkeat hin­nat houkut­tel­e­vat alalle tehot­tomasti toimivia rak­en­ta­jia, Inef­fi­cient firms with real estate col­lat­er­al expand, ja tämän seu­rauk­se­na keskimääräi­nen rak­en­tamisen tuot­tavu­us alenee.

      Sehän on luon­nol­lista ja pätee kaikil­la aloil­la. Alal­la pysyy aina tehokkaim­mat fir­mat, joten jokainen uusi tulokas on tehot­tomampi kuin alal­la jo ole­va tehot­tomin firma.

      – Eikös se ole johdet­tu alenevan rajatuo­ton teo­ri­as­ta, vai oliko se alenevan rajakus­tan­nuk­sen teo­ria. Sama asia mut­ta käänteisenä. 

      Eikö käsit­te­ly koske kuitenkin kiin­teistö­jen omis­ta­jia (real estate hold­ers) eikä rak­en­ta­jia? Ja muutenkin ver­tailu laa­jem­min on makro­ta­sol­la: “I estab­lish that US pub­lic firms hold­ing real estate have per­sis­tent­ly low­er lev­els of pro­duc­tiv­i­ty than non-hold­ers.” (tiivis­telmästä)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.