Talouspolitiikka, _

Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

Toinen asumista sivunnut kysymys valtuuston kokouksessa oli, nostaako kiinteistövero asumisen hintaa.

Taloustieteen oppikirjoissa tämä menee niin, että kun kiinteistövero nousee, asuntojen hinnat laskevat. Sille, joka on ostamassa asuntoa, tällä ei ole merkitystä, koska vaikka hän joutuu maksamaan vuosittain kiinteistöveroa yhtiövastikkeessa enemmän, hän saa asunnon vastaavasti halvemmalla.

Sille, joka omistaa asunnon sillä hetkellä, kun kiinteistövero nousee, se tietysti on huono juttu. Hänen vuotuiset asumismenonsa nousevat ja hänen omistamansa asunnon arvo laskee. Sanotaankin, että kiinteistöveron maksaja tästä ikuisuuteen on se, joka omisti kiinteistön, kun vero nousi.

Jos Helsingissä toteutettaisiin kiinteistöveron muutos, jossa tonttien arvon korjattaisiin todellisiksi ja niistä perittäisiin vähän nykyistä korkeampaa kiinteistöveroa, leikattaisiin yhteiskunnalle sitä huomattavaa arvonnousua, jota asuntojen omistajat ovat kokeneet. Tämä olisi pitänyt tehdä 25 vuotta sitten, kun asuntojen arvon lähtivät raketinomaiseen nousuun – ne ovat kantakaupungissa kolminkertaistuneet nimellisesti ja kaksinkertaistuneet reaalisesti. Nyt kiinteistöveroa joutuvat maksamaan nekin, jotka ovat ostaneet asunnon vastikään korkealla hinnalla.

Kiinteistöveroa tulisi nostaa hitaasti ja ajoittaa nostot ajankohtiin, jollin asuntojen hinnat nousevat muutenkin.

Helsinki saa kiinteistöveroa 280 M€. Jos sama raha pitäisi kerätä kuntaverosta, maksaisimme Helsingissä 18 prosentin sijasta kuntaveroa 20 %. Vastaavasti, jos kaksinkertaistaisimme kiinteistöveron tuoton, voisimme laskea kuntaveron 16 prosenttiin olettaen, että kaikki muu pysyy ennallaan.

Ikäluokkin välillä tämä menee niin, että kiinteistöveron nousu haittaa vanhempia ikäluokkia ja hyödyttää nuorempia. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että demarit sitä vastustavat, mutta miksi kokoomuskin? Pro market vai pro business?

Sosialismia?

Onko kiinteistövero sitten sosialismia, kuten twitterissä moni on sanonut? Jos näin on, Yhdysvallat on todella sosialistinen maa, koska siellä kiinteistöverot ovat siellä paljon Suomea korkeammat.

Länsimaisen ajattelun mukaan ihmiselle kuuluu se hyöty, jonka hän on itse tuottanut. Näin ajatellen asuinrakennusta rakennusta ei pitäisikään verottaa, koska sen hyvyys on niiden ansiota, jotka ovat sen rakentaneet ja myynnin jälkeen niiden omaisuutta, jotka ovat sen ostaneet.

Se, mitä on rakennuksen ja tontin ulkopuolella, sen sijaan ei ole rakennuksen omistajien ansiota. Asunto Katajanokalla on huomattavasti arvokkaampi kuin aivan samanlainen asunto olisi Korsossa. Tämä ero johtuu siitä, mitä on sen rakennuksen ulkopuolella. Sijaintiin perustuva arvo on yhteiskunnan toimien tulosta ja sitä on myös sen viimeaikainen arvonnousu.

Länsimaissa yleisesti ajatellaan, ettei ansioton arvonnousu kuulu sen satunnaiselle saajalle. Venäjällä taas ajatellaan vähän toisin. Suomessa?

Kiinteistövero on ekonomistien mielestä hyvä vero

Tontin kiinteistöveroa ekonomistit laidasta laitaan pitävät hyvänä verona. Sillä ei ole mitään negatiivisia kannustinvaikutuksia, koska tonttia ei voi siirtää veroparatiisiin. Tulovero sen sijaan häiritsee kaupunkien kukoistusta. Kaupungeissa ostetaan ja myydään palveluja, ja sille korkea verokiila on myrkkyä. Siksi olisi hyvä laskea kuntaveroa ja nostaa kiinteistöveroa.

Rakennukseen kohdistuva kiinteistövero toimii toisin. Jos vero vastaa rakennuksen todellista arvoa ja on siis sitä korkeampi mitä paremman talon on rakentanut, se kannustaa rakentamaan huonon ja halvan talon. Siksi olisi hyvä, että olisi erikseen kiinteistövero tontille ja erikseen rakennukselle, jotta voisi nostaa toista ja laskea toista. Asuinrakennusten osalta näin onkin, mutta liikerakennusten kiinteistövero on sidottu tonttimaan kiinteistöveroon.

Mikä koskee kiinteistöveroa, koskee myös tontin vuokria. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki oli valtuustossa aivan oikeassa siinä, että kokoomuslaiset puhuvat ristiin, kun sanovat, ettei vuokrien nousu tee asumisesta kalliimpaa, mutta kiinteistöveron nousu tekee.

Luokkatietoiset köyhälistön etujoukot arvokkaissa Käpylän puutaloissa valittavat, että vuokrien nousu merkitsee alueen luisumista rikkaiden asuinalueeksi. Vasemmistoliitto tietysti tukee heitä. Ei se sitä merkitse. Kun vuokra nousee, asuntojen myyntihinnat laskevat niin, että asuntoa Käpylästä voi tavoitella sellainenkin, joka ei huippuhintaa pysty tiskiin latomaan.

Jos ei usko, että vuokran korotus laskee myyntihintoja, kannattaa tutustua tilanteeseen Lehtisaaressa, jossa Vantaan seurakuntayhtymä härskin raukkamaisesti nosti tontinvuokria reilusti yli markkinavuokran. Asuntojen myyntihinnat enemmän kuin puolittuivat.

Verotulojen tasaus

Kun tonttimaa käy kasvavissa kaupungeissa arvokkaammaksi ja tuottaa kasvavia kiinteistöverotuloja kaupungeille, Suomen Keskusta on iskenyt haukan katseensa tähänkin. Niitäkin rahoja pitäisi jakaa heidän kannatusalueilleen.

Jotain logiikkaa on siinä, että kunnat, joiden asukkailla on korkeat tulot, tilittävät osan verotuloistaan muualle maahan. Korkeat kiinteistöverotulot johtuvat siitä, että asuminen on kallista. Aika vaikea on perustella sitä, että korkeista asumismenoista pitäisi maksaa hyvitystä niille, joiden asuminen on halpaa. Päinvastaisen voisi perustella helpommin.

Nyt kiinteistövero osallistuu verotulojen tasaukseen 50 prosentin painoarvolla. Tätä ei voi perustella oikein mitenkään. Jostain syystä tasauksen ulkopuolelle jätettiin vesivoimasta perittävät kiinteistöverot, koska se on kuulemma aivan eri asia.

Tagged ,

50 thoughts on “Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?

  1. Helsingin tontteja luovutetaan jatkossa lähinnä vuokratontteina. Jos logiikkasi vuokran ja kiinteistöveron osalta pitää paikkansa, niin tonttivuokrat tulisi nostaa kattoon jotta uusien asuntojen hinta saadaan alas.

    Saa kokeilla mutta ei tule toimimaan käytännössä. Asuntojen ostajat ja asuntomarkkina ei toimi niin kuin ekonomistit teoreettisesti olettavat.

    Miksi muuten Helsinki luovuttaa tontit kantakaupungissa pahasti alihintaisina? Rakennusliikkeet rahastavat halvat tontit jättimäisinä myyntikatteina uudistuotannossaan. Tästä tarkemmin:

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Miten tällainen osin teoreettinen ajatuskulku? Tämän kai pitäisi kuitenkin olla mahdollista.

    Jos kiinteistöveroa nostettaisiin riittävästi, niin saataisiinko sillä asuntojen arvot / ostohinnat lähelle nollaa?

    Sitten, kun asuntojen hinnat olisivat lähellä nollaa, niin mihin kustannuksiin maksettavan kiinteistöveron katsottaisiin kuuluvan? (Nollahintaisen kiinteistövero olisi nolla, joten alin arvo jossakin nollan lähellä).

    Löytyykö tähän vastausta/mallia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pipsa:
      Jos kiinteistöveroa nostettaisiin riittävästi, niin saataisiinko sillä asuntojen arvot / ostohinnat lähelle nollaa?

      Sitten, kun asuntojen hinnat olisivat lähellä nollaa, niin mihin kustannuksiin maksettavan kiinteistöveron katsottaisiin kuuluvan? (Nollahintaisen kiinteistövero olisi nolla, joten alin arvo jossakin nollan lähellä).

      Juu. Kiinteistön ”arvo” saadaan nollaan äärettömällä veroprosentilla. Sama tilanne maksimoi verokertymän (vaikka arvo onkin silloin ”nollassa”). Osoitusta alla.

      Kiinteistön todellinen arvo on suoraan verrannollinen kiinteistöstä saatavaan hyötyyn esim. vuosivuokraan. Verrannollisuuskerroin on käytetyn korkokannan käänteisluku eli
      T = U / D, jossa T on kiinteistön todellinen (veroton arvo), U on kiinteistöstä saatava vuotuinen hyöty (esim. vuosivuokra) ja D on käytetty korkokanta.
      Kiinteistön markkina-arvo on sen todellinen arvo vähennettynä kiinteistöverojen nykyarvolla. Eli
      M = T – (M x V)/D, jossa M on kiinteistön markkina-arvo, V on kiinteistöveroprosentti, M x V on vuotuinen kiinteistöverokertymä.
      Ylläolevasta voidaan ratkaista kiinteistön markkina-arvoksi
      M = ((T x D)/(D + V))

      Esimerkiksi kiinteistövero% = 0.2%, korkokanta 3% ja kiinteistön markkina-arvo on 500.000€ niin sen todellinen arvo (kiinteistöverottomassa maailmassa) olisi T = M(D+V)/D = 533.000€, kiinteistöverokertymä olisi V x M = 0.2%/a x 500.000€ = 1000€/a

      Muutama erityistapaus:
      – kiinteistövero puolittaa kiinteistön arvon silloin kun kiinteistövero on korkokannan suuruinen eli n.3%. Tällöin voidaan ajatella että omistaja ja verottaja jakavat kiinteistöstä koituvan hyötyvirran puoliksi.
      – Kiinteistövero 100% ei vie kiinteistön markkina-arvoa nollaan vaikkakin murto-osaan alkuperäisestä. 100% ei muodosta mitään erityistä ylärajaa kiinteistöverolle.
      Kun kiinteistövero V edelleen lähenee ääretöntä, lähenee kiinteistön markkina-arvo M = ((T x D)/(D + V))
      nollaa ja kiinteistöverokertymä arvoa T x V (vastaa tilannetta, jossa kiinteistöstä aiheutuva ”hyötyvirta” menee kokonaisuudessaan verottajalle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rosmo: Kun kiinteistövero V edelleen lähenee ääretöntä, lähenee kiinteistön markkina-arvo M = ((T x D)/(D + V)) nollaa ja kiinteistöverokertymä arvoa T x V (vastaa tilannetta, jossa kiinteistöstä aiheutuva ”hyötyvirta” menee kokonaisuudessaan verottajalle.

        Kiitos seikkaperäisestä selvityksestä.

        Lisäutelu. Jos oletetaan, että ”ostan” tällaisen nolla-arvoisen kiinteistön, jonka kiinteistövero lähenee ääretöntä, niin mitä kulua tuo verottajalle kokonaisuudessaan menevä hyötyvirta on? Minähän en siis maksanut kiinteitöstä mitään, vaan jalona ihmisenä otin sen vastaan ilmaiseksi ja käyn vain asumaan siinä.

        Itse katsoisin tuon ”hyötyvirran” / kulun asumiskuluksi, mutta ilmeisesti se ei sitä ole? Mitä se on?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. PipsaMinähän en siis maksanut kiinteitöstä mitään, vaan jalona ihmisenä otin sen vastaan ilmaiseksi ja käyn vain asumaan siinä.

        Itse katsoisin tuon ”hyötyvirran” / kulun asumiskuluksi, mutta ilmeisesti se ei sitä ole? Mitä se on?

        Kommentoinnin jo samaa toisessa viestissä. Käsittääkseni kaikki tulkitsimme kiinteistöveron omistusasujan asumiskuluksi. Tuollaisen nollan arvoisen kiinteistön vastaanottaja on yhtä jalo kuin hän joka maksaa kiinteistöstä täyden hinnan muttei kiinteistöveroa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. – Kiinteistövero 100% ei vie kiinteistön markkina-arvoa nollaan vaikkakin murto-osaan alkuperäisestä.100% ei muodosta mitään erityistä ylärajaa kiinteistöverolle.
        Kun kiinteistövero V edelleen lähenee ääretöntä, lähenee kiinteistön markkina-arvoM = ((T x D)/(D + V))
        nollaa ja kiinteistöverokertymä arvoa T x V (vastaa tilannetta, jossa kiinteistöstä aiheutuva ”hyötyvirta” menee kokonaisuudessaan verottajalle.

        Kiitos selvennyksestä.

        Vielä kaipaisin tarkennusta.

        Oletetaan, että ostan tuollaisen ”nolla-arvoisen” kiinteistön (jonka ”hyötyvirta” menee kokonaisuudessaan verottajalle) ja käyn asumaan siinä. Maksan siis kiinteistöstä 0 EUR, mutta kiinteistövero on kova. Mitä kustannusta tuo kiinteistövero on? Itse kuvittelisin sen olevan osa asumiskustannuksia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. PipsaMitä kustannusta tuo kiinteistövero on? Itse kuvittelisin sen olevan osa asumiskustannuksia.

        Kai tuo on määrittelykysymys mitä asumiskustannukseen lasketaan. Minäkin määrittelisin sen asumiskustannukseksi ja niin Osmokin käsittääkseni teki. Tilastokeskuksen termipankista määritelmä on poistunut kun asumiskustannusindeksin laskeminen on lopetettu?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tietenkin on hyvä verottaa yhteiskunnan tuottama arvonnousu yhteiskunnan kassaan. Mutta tämä ekonomistien (mm. Vihriälän keväinen työryhmä) käsitys kiinteistöverosta ”helppona tapana” lisätä valtion tuloja on loukkaava ja epätosi. (Taloustieteilijät ovat tervetulleita kantamaan veroja tästä mökistä. Milloin vaan.)

    Verotusarvon määräytyminen on toinen ongelma. Äärimmäinen, autistisen elegantti ratkaisu olisi Glenn Weylin markkinoima huutokauppayhteiskunta: mikä tahansa omaisuus kuuluu sille, joka maksaa siitä suurimman hinnan ja siitä seuraavat juoksevat verot. Mikä tapa tehdä ympäristöarvot ja kirkkomaan pyhyys näkyväksi ja osaksi BKT:tä!

    Kiinteistöveron (ja yleisemmin omaisuusveron) pahin ongelma on ehkä em. antagonistinen luonne ja piilottelun kannustaminen. Itse pidän tulevaisuuden parhaana vaihtoehtona virtuaalivaluuttaan liittyvää automaattista arvonlisäveroa. Verovähennykset kannustaisivat avoimuutta, ja omaisuus ja omistaminen liittyisivät kiinteästi valuutan kirjanpitoon. Suurimmat haasteet ovat siinä, miten estetään vaihtoehtoisten maksuvälineiden ja kirjanpidon käyttö.

    Sodassa kiinteistöverotettu olisi kuin säkkien painoa laskeva aasi: mitä väliä kuka on isäntä, kunhan kuorma ei kasva. Virtuaali-ALVia maksava taas puolustaisi yhteiskuntajärjestyksen mukana suoraan omaa omaisuuttaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”kiinteistöveron maksaja tästä ikuisuuteen on se, joka omisti kiinteistön, kun vero nousi.”

    Kuitenkin sillä tarkennuksella, että nykyinen vero ei ratkaise vaan se millaista trajectoria sille ennakoimme. Veikkaan, että Helsingin arvonmääritysmalleissa kiinteistövero on noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, ollut siitä lähtien kun kiinteistövero todettiin hyväksi ja alhaiseksi. Olen nähnyt kiinteistöveron myös metsämaan arvonmääritys excelissä vaikkei kiinteistöveroa metsämaasta edes peritä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Soininvaara kirjoitti (nähdäkseni virheellisesti):

    ”Jotain logiikkaa on siinä, että kunnat, joiden asukkailla on korkeat tulot, tilittävät osan verotuloistaan muualle maahan. Korkeat kiinteistöverotulot johtuvat siitä, että asuminen on kallista. Aika vaikea on perustella sitä, että korkeista asumismenoista pitäisi maksaa hyvitystä niille, joiden asuminen on halpaa. Päin vastaisen voisi perustella helpommin.

    Nyt kiinteistövero osallistuu verotulojen tasaukseen 50 prosentin painoarvolla. Tätä ei voi perustela oikein mitenkään. Jostain syystä tasauksen ulkopuolelle jätettiin vesivoimasta perittävät kiinteistöverot, koska se on kuulemma aivan eri asia..”

    En yleensä sano näin suoraan, mutta kirjoitus on tuolta osin vaihtoehtoisten faktojen tarjoamiselta vaikuttavaa. Asia on nimenomaan niin päin, että vain ydinvoima on nykyään kiinteistöverotuloista verotulojen tasauksen piirissä. Siteraan Valtionvarainministeriön asiantuntijoiden kirjoitusta samasta aiheesta, jossa käsitys verotulojen voimassa olevasta tasausjärjestelmästä kiinteistöveron osalta on suorastaan päinvastainen kuin Soininvaaran kirjoituksessa:

    ”Tasauksessa huomioon otettaviin verotuloihin lasketaan kunnallisvero, kuntien osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero ydinvoimalaitosten osalta. Kiinteistöveron asema tasauksessa on muuttunut vuosien mittaan. Alun perin se sisältyi kokonaisuudessaan tasauslaskelmaan, vuonna 2012 se poistettiin siitä. Vuodesta 2015 lähtien vain voimalaitosten kiinteistövero huomioidaan tasauksessa.”

    https://valtioneuvosto.fi/-/10623/verotuloihin-perustuva-valtionosuuden-tasaus-mita-tasataan-ja-miten-

    Eli siis vain voimalaitosten kiinteistövero huomioidaan tasauksessa. Se on totta, että voimaloista kaikki eivät ole tasauksen piirissä. Mutta toisin kuin Soininvaaran tuore kirjoitus väitti, asuinrakennusten kiinteistövero ei ole nykyisin verotulojen tasauksen piirissä.

    Itse asiassa blogissasi on vuosia sitten julkaistu jopa blogaus siitä, kuinka kiinteistövero poistui verotulojen tasauksesta:
    https://www.soininvaara.fi/2011/06/22/kiinteistovero-pois-verotulojen-tasauksesta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:

        Näissä tuloluokissa asutaan usein vuokralla ja vuokranantaja siirtää kulun vuokraan.

        Liian Vanhaa eivät talousteoriat häiritse. Jos vuokranantaja voi siirtää kiinteistöveron vuokraan, miksi hän ei nostaisi vuokraa kiinmteistöveron korotusta odottamatta? Hyväntekijöitäkö nuo ovat?

        Sitä en tiennyt, enkä ole sellaisesta mitään kuullut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kiinteistövero koettelee erityisesti pienituloisia.

    Jo nyt asumismenot ovat liki 40 % alimmassa tulokvintiilisdä ja toiseksi alimmassakin vain vähän alempi.

    Näissä tuloluokissa asutaan usein vuokralla ja vuokranantaja siirtää kulun vuokraan.

    Pienituloisen ainoa vaihtoehto on muuttaa kauas mutta kun julkisen liikenteen kulu on tolkuton pienituloiselle niin ainoa vaihtoehto on siirtyä pienempään asuntoon.

    Eli asumisväljyys pienenee.Sillä taas on muita seurauksia eli syntyvyys laskee

    Kaikkein kurjimmassa asemassa ovat toimeentulotuella elävät sillä heillä asumiskulut ovat jo 60-70% menoista.
    Toki veronmaksaja maksaa sen samoinkuin asumistuenkin.

    Helsimginnkannalta tämä on iloinen tapahtuma : Maakunta maksaa Helsingin verotulot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Näissä tuloluokissa asutaan usein vuokralla ja vuokranantaja siirtää kulun vuokraan.

      Liian Vanhaa eivät talousteoriat häiritse. Jos vuokranantaja voi siirtää kiinteistöveron vuokraan, miksi hän ei nostaisi vuokraa kiinmteistöveron korotusta odottamatta? Hyväntekijöitäkö nuo ovat?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Jos vuokranantaja voi siirtää kiinteistöveron vuokraan, miksi hän ei nostaisi vuokraa kiinmteistöveron korotusta odottamatta? Hyväntekijöitäkö nuo ovat?

        Olen nähnyt useita vuokrasopimuksia, joissa kiinteistöveron muutokset on kytketty suoraan vuokrasopimukseen. Niissä sopimuksissa kiinteistöveron nostot menevät joko suoraan tai seuraavan vuoden vuokrankorotuksen jälkeen eli pienellä viiveellä vuokralaisen maksettaviksi.

        Moni pieni vuokranantaja ei peri maksimivuokraa, jonka voisi periä, vaan tyytyy pienempään vuokratuottoon. Mutta jos kulut nousevat, ja haluaa tietyn euromääräisen tuoton, niin vuokriakin joutuu korottamaan, jota siihen pääsee. On toki syytä huomioida sekin, että vuokrasopimuksista useampi prosentti on läheisvuokrasopimuksia, joissa vuokra ei perustu markkinahintaan, vaan johonkin muuhun. Asumistukimuutokset ovat viime vuosina mahdollisesti vielä lisänneet niitä sopimuksia, kun nykyään vanhempien ja lasten sekä isovanhempien ja lastenlasten väliset vuokrasopimukset ovat asumistuen kannalta samassa asemassa kuin muutkin vuokrasopimukset. Aiemminhan omalle lapselleen vuokratessa asumistukea eivät käytännössä opiskelijat voineet saada, mutta nykyään saavat. Toimeentulotukea saa nykyään samassa asunnossa vanhempien kanssa asuessaankin vuokriin, jos vanhemmat tekevät lapsensa huoneesta alivuokrasopimuksen lapsensa kanssa, ja alkavat periä siitä vuokraa. Suomessa vuokrasopimuksista ei ole rekisteriä, ja valtiokin tuntee lähinnä Kelan asiakkaiden vuokrasopimusten hintatasot, koska pääomatuloverotuksen puolella ei ole tietokantaa vuokrasopimuksista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kustannukset nousevat 100 EUR, niin miksi joku jättäisi tuon korotuksen huomioimatta vuokrassa? Tätä en ymmärrä. Missä on kilpailutilanne, joka vuokranantajan tulisi huomioida? Ihan sama jos jätteen käsittelymaksut nousevat. Kyllä ne vuokriin menevät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Niko:
        Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kustannukset nousevat 100 EUR, niin miksi joku jättäisi tuon korotuksen huomioimatta vuokrassa? Tätä en ymmärrä. Missä on kilpailutilanne, joka vuokranantajan tulisi huomioida? Ihan sama jos jätteen käsittelymaksut nousevat. Kyllä ne vuokriin menevät.

        Juuri niin. Osmon käyttämän talousteorian mukaan
        – kiinteistöveron
        – jätemaksujen
        – kaukolämmön
        – sähkön
        – hissihuollon
        – huoltoyhtiön
        – veden
        – isännöinnin
        – ym kustannusten

        nostaminen laskee asuntojen hintoja. Eivätkä ne siirry vuokralaisen maksettavaksi.

        Niinpä täytyisi olla niin, että noiden kustannusten alentaminen taas nostaisi asuntojen hintoja. Ei.

        Tuollainen teoria on käytännölle täysin vieras eikä asuntopolitiikkaa tule tehdä sen teorian perusteella.

        Ainoa kustannustekjiä jonka voi selkeästi vaikuttavan asuntojen hintoihin on korkotaso ja vielä tarkemmin reaalinen korkotaso. Nyt nollakorot ovat nostaneet asuntojen hinnat monin paikoin kuplaksi joka vain odottaa puhkeamistaan.

        On mielenkiintoista nähdä nyt kun rakentaminen on hiljentymässä onko sillä vaikutusta uudistuotannon hintoihin. Rakentamisresurssien hintojenhan pitäisi alenevan kysynnän myötä tulla alaspäin. Todennäköisesti rakennusliikkeet ensin jarruttavat mieluummin aloituksia kuin lähtevät alentamaan hintoja ja vasta pitempiaikasen hiljentymisen yhteydessä alentavat hintojaan. Viime vuosinahan pk-seudun uudistuotannon hinnoissa on ollut todella suuret katteet.

        https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. vk: Juuri niin. Osmon käyttämän talousteorian mukaan
        – kiinteistöveron
        – jätemaksujen
        – kaukolämmön
        – sähkön
        – hissihuollon
        – huoltoyhtiön
        – veden
        – isännöinnin
        – ym kustannusten

        nostaminen laskee asuntojen hintoja. Eivätkä ne siirry vuokralaisen maksettavaksi

        Jos kaukolämmön, jätehuollon jne. hintoja nostettaisiin Katajanokalla vaikkapa 600 €/kk ja vuokranantaja lisäisi ne asunnon vuokraan, veikkaan että aika moni alkaisi etsiä asuntoa esim. Maunulasta, jota nuo korotukset eivät koskisi. Eihän Osmo esittänyt, että kiinteistöveroa nostettaisiin kaikkialla yhtä paljon. Sehän voisi jopa laskea joillain alueilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. TJAboa: Jos kaukolämmön, jätehuollon jne. hintoja nostettaisiin Katajanokalla vaikkapa 600 €/kk ja vuokranantaja lisäisi ne asunnon vuokraan, veikkaan että aika moni alkaisi etsiä asuntoa esim. Maunulasta, jota nuo korotukset eivät koskisi. Eihän Osmo esittänyt, että kiinteistöveroa nostettaisiin kaikkialla yhtä paljon. Sehän voisi jopa laskea joillain alueilla.

        Kiinteistöveroprosentti on kuntakohtainen, ei vaihtele kaupunginosittain.

        Rakennuksen ja maapohjan verotusarvot sen sijaan vaihtelevat käypien arvojen mukaisesti ja ne ovatkin erityisesti Helsingin kantakaupungissa pahasti jääneet jälkeen asuntojen arvonnousun myötä. Mitä pikimmiten verohallinnon on tehtävä reilut kuoppakorotukset kantakaupungin verotusarvoihin lähemmäs käypiä arvoja. Sitten voitaisiin nähdä laskevat hinnat.

        Osmo voisi nyt ehdottaa kantakaupungin kiinteistöjen verotusarvojen reilua korotusta vaikka kolmin- tai nelinkertaisiksi. Tiedä vaikka saataisiin kohtuuhintaista asumista…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. ”Tuollainen teoria on käytännölle täysin vieras”

        Tietyn hyödykkeen (kuten asunnon) ostaja muodostaa näkemyksensä hyödykkeen arvosta aivan omista lähtökohdistaan, esimerkiksi kuinka paljon on valis allokoimaan käytettävissä olevista tuloistaan asumiseen. Myyjän kustannukset eivät tähän ”arvonäkemykseen” vaikuta. Myyjä voi toki hinnoitella hyödykkeen miten huvittaa, esimerkiksi kustannusten perusteella, mutta jos hinnoittelee väärin, ei synny kauppaa. Asunnon ylläpitokustannusten nousua ei siis normaalissa kilpailutilanteessa pysty siirtämään hintaan, vaan kustannusten nousu jää myyjän tappioksi, aivan kuten tulossa oleva putkiremppa alentaa myyntihintaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Niko:
        Jos jokaisen asunnon/kiinteistön kustannukset nousevat 100 EUR, niin miksi joku jättäisi tuon korotuksen huomioimatta vuokrassa? Tätä en ymmärrä. Missä on kilpailutilanne, joka vuokranantajan tulisi huomioida? Ihan sama jos jätteen käsittelymaksut nousevat. Kyllä ne vuokriin menevät.

        Viitannet siihen, että jos kustannukset nousevat kollektiivisesti kaikilla vuokranantajilla, niin sellainen korotus on helpompi viedä vuokriin kuin se, jos joku yksittäinen vuokrantaja koittaisi yksipuolisesti tehdä vastaavan korotuksen vuokriin yllättäen. Jos kaikki tai edes enemmistö vie korotuksen vuokriin, tulee tavallaan tasokorotus koko kaupungin yleiseen vuokratasoon.

        Mitä empiirisiin tutkimuksiin tulee, niin niissä muistelen kiinteistöveron vaikuttaneen vuokriin. Esim. Tsoodle ja Turner (2008). Property Taxes and Residential Rents. Real Estate Economics. 26:1, pp. 63-80 saivat tutkiessaan kiinteistöveron vaikutusta vuokriin tulokseksi sen, että kiinteistövero kapitalisoituu vuokriin tähän tapaan:

        ”Using multiple estimation strategies, including a two‐stage hedonic approach and a one‐stage model with cluster correction, both including comprehensive unit‐level, neighborhood‐level and city‐level controls, we find that a one standard deviation increase in the property tax rate raises residential rents by between $402 and $450 annually.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo SoininvaaraJos vuokranantaja voi siirtää kiinteistöveron vuokraan, miksi hän ei nostaisi vuokraa kiinmteistöveron korotusta odottamatta? Hyväntekijöitäkö nuo ovat?

        Hyväntekeväisyydestä ei liene kyse. Kauppiaatkin siirtävät ALVin korotuksen hintoihin vasta silloin kun ALV nousee. Tälläistä ei esiinny jos myyjät ovat toisistaan täysin riippumattomia toimijoita. Jos myyjät riippuvat toisistaan, esim. muodostavat kartellin niin silloin tuo taloustieteen perusmalli ei toimi oikein (kuten ALVn tapauksessa selvästikin on).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Vuokrankorotuksia säännellään , osin sopimusehdoilla osin noilla paljon mainostetuilla talousteorioilla.

        Liian suuret korotukset johtavat vuokralaisen lähtöön , vuokralainen kokee liian suuren korotuksen vääryytenä ja lähtee.

        Ja jos vuokraa korotetaan yli markkinahintojen niin kilpailijat vievät asiakkaan
        https://www.realiaasuntovuokraus.fi/ajankohtaista/vuokrankorotus-saako-vuokraa-korottaa-ja-milla-ehdoilla

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kepulandiassa on vähän vaikeaa kerätä kiinteistöveroja kuntien kassaan, koska kiinteistöjen arvot ovat lähellä nollaa ja asukkailla ei ole tuloja, millä niitä maksaa. Vanhat asunnot ovat toki halpoja, mutta uuden rakentaminen tai vanhan peruskorjaus maksaa saman verran kuin pääkaupunkiseudulla tonttia lukuunottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TimoT:

      Kepulandiassa on vähän vaikeaa kerätä kiinteistöveroja kuntien kassaan, koska kiinteistöjen arvot ovat lähellä nollaa ja asukkailla ei ole tuloja, millä niitä maksaa. Vanhat asunnot ovat toki halpoja, mutta uuden rakentaminen tai vanhan peruskorjaus maksaa saman verran kuin pääkaupunkiseudulla tonttia lukuunottamatta.

      Niillä alueilla avainsana olisi metsäalueiden pinta-alapohjainen kiinteistöverotus. Jos sellaista perittäisiin kuntien kassaan yksityisiltä metsänomistajilta, joidenkin harvaanasuttujen kuntien tulopohja muuttuisi aika olennaisesti. Nyt metsien verotus menee pelkästään valtion kassaan. Tosin valtio sitten tukee jonkin verran metsäautoteiden rakentamistakin sekä pitää yllä harvaan asuttujen alueiden tieverkkoakin. Nykyisin metsästä peritään kiinteistöveroa vain, jos sillä sijaitsee rakennuksia tai kaavoitettua rakennusoikeutta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. öö: Niillä alueilla avainsana olisi metsäalueiden pinta-alapohjainen kiinteistöverotus. Jos sellaista perittäisiin kuntien kassaan yksityisiltä metsänomistajilta, …

        Joopa, jos tällainen verotus alkaa, on jokamiehenoikeudet lakkautettava. Loppuu sitten toivottavasti myös turha itku ”On niin vaikea tallata metsänomistajan taimikkoa kun sinne on jätetty hakkuutähteet ja kaivettu jotain kuoppia”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Asiantuntija minäkin:

        Joopa, jos tällainen verotus alkaa, on jokamiehenoikeudet lakkautettava. Loppuu sitten toivottavasti myös turha itku ”On niin vaikea tallata metsänomistajan taimikkoa kun sinne on jätetty hakkuutähteet ja kaivettu jotain kuoppia”.

        Metsäverotus oli vuoteen 2005 asti pinta-alapohjaista. Se vain perittiin valtiolle metsäverona metsäveroluokittain, eikä kunnille kiinteistöverona. Vuodesta 2006 metsäverotus on ollut vain myyntivoittoverotusta valtiolle. Jokamiehenoikeudet olivat voimassa silloin, kun valtio peri pinta-alapohjaista metsäveroa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. öö: Niillä alueilla avainsana olisi metsäalueiden pinta-alapohjainen kiinteistöverotus. Jos sellaista perittäisiin kuntien kassaan yksityisiltä metsänomistajilta, joidenkin harvaanasuttujen kuntien tulopohja muuttuisiaika olennaisesti. Nyt metsien verotus menee pelkästään valtion kassaan. Tosin valtio sitten tukee jonkin verran metsäautoteiden rakentamistakin sekä pitää yllä harvaan asuttujen alueiden tieverkkoakin. Nykyisin metsästä peritään kiinteistöveroa vain, jos sillä sijaitsee rakennuksia tai kaavoitettua rakennusoikeutta.

        Ei ehkä jatkuvasti kannata muutella verotusta metsissäkään. Ei siitä ole kauaa, kun siirryttiin kiinteistöverotuksesta tuloverotukseen. Se oli kyllä monella tapaa epäonnistunut ”uudistus”. Kyllä niitä metsäverotulojakin päätyy myös kepulandiaan, mutta valtionosuuksien nimellä. Hirveää kateutta nekin herättävät etelän kunnissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. TimoT: Ei ehkä jatkuvasti kannata muutella verotusta metsissäkään. Ei siitä ole kauaa, kun siirryttiin kiinteistöverotuksesta tuloverotukseen. Se oli kyllä monella tapaa epäonnistunut ”uudistus”.

        Nyt mennään vähän sivuraiteille, mutta en malta olla kommentoimatta. Metsäveron ’uudistus’ oli kyllä merkillinen. Se pinta-alaan pohjautuva oli todella yksinkertainen, nykyinen vuosituloihin perustuva alveineen etenkin metsänomistajalle paljon monimutkaisempi. Siinä uudistuksessa mentiin rajusti byrokraattisempaan suuntaan. Mikähän se idea oli?
        (nimimerkki ’sivusta seurannut’)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Parempi ehdotus olisi mielestäni se, että metsän myyntilulosta perittävä 30 tai 34% vero jäisi siihen kuntaan missä metsä sijaitsee. Kaksinkertaista verotusta (kiinteistövero+pääomatulon vero) haluaa harva.Nyt metsänmyynnistä pääomatulovero menee valtion pohjattomaan kassaan. Sama periaate olisi hyvä myös kaivosten kohdalla. Tiedoksi muuten, että yleensä metsänomistaja maksaa myös tiensä itse. Yleensä alemman asteen tiet ovat yksityisteitä. Itsekin maksan tiemaksuja kahteen eri kuntaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:

        Myyntitulon verotuksen muuttaminen kunnallisveroksi olisi kyllä aika iso muutos valtion ja kuntien suhteessa. Mihin kuntyaan se maksettaisiin pörssiosakkeissa jos myy vaikka Kone Oy:n osakkeita voitolla?

        Olen samaa mieltä. Nykyisinhän myyntivoittoja verotetaan kunnalle vain, jos omaisuuden omistajana on yritys. Eli jos vaikka Solidium tekisi myyntivoittoa Koneen osakkeilla, myyntivoitosta maksetaan nykyisten verotussääntöjen mukaan veroa valtiolle sekä Helsingin kaupungille, johon Solidium on rekisteröity – osana yhteisöveron jako-osuuksia. Jos yksityishenkilö tekee myyntivoittoa Koneen osakkeilla, mikään kunta ei saa siitä suoraan verotuottoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:

        Yrityksen kotipaikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten sen maksamat yhteisöverot jakautuvat kuntien välillä Ratkaisevaa on, missä yrityksen työpaikat ovat.

        On sillä mitään tekemistä asian kanssa. Isojen työntekijämäärien yritysten kohdalla asia menee niin kuin kuvasit. Mutta pienten työntekijämäärien yrityksiltä ei verottaja Suomessa edes tiedustele, millä paikkakunnalla yrityksen työpaikat ovat. En tiedä ketään pienyrittäjää, jolta olisi viime vuosina edes kysytty yrityksen nykyisiä toimipaikkatietoja veroilmoituksen tekemisen yhteydessä. Pelkästään yrityksen kotipaikka kysytään, ja sekin annetaan yritystä rekisteröitäessä, eikä sitä yleensä päivitetä, vaikka yritys muuttaisikin, koska PRH perii niin kovan maksun uuden kotipaikan rekisteröinnistä etteivät pienyritykset halua sellaista maksaa. Lisäksi viranomaisille pitää olla annettuna postiosoite, johon viranomaispostin voi lähettää. Mutta ei sitä missään rekisterissä lue pienten työntekijämäärien yritysten osalta yleensä, että missä yrityksen toimipaikat ovat.

        Olen käynyt joskus läpi yhteisöverotietoja kunnittain, ja pienyritysten yhteisöverot näyttävät menevän pääsääntöisesti yrityksen kotipaikkaan – silloinkin kun yrityksen virallinen osoite on jossain muussa kunnassa, ja yrityksellä ei ole edes toimipaikkaa enää vanhassa kotikunnassaan. Isoilla yrityksillä verot allokoidaan työntekijöiden kotipaikoittain, ja kysytään toimipaikkatietoja, mutta siinäkin saattaa olla joku minimi, että montako työntekijää pitää olla per paikkakunta, että tuloja edes jaetaan. Esimerkiksi moni pieni kunta, jossa on pieni Sale, ei näytä yhteisöverotulotietokantojen mukaan saavan paikallisen osuuskaupan yhteisöverojen osuutta lainkaan, vaikka aivan selvästi niissä on Osuuskaupan kiinteä toimipaikka työpaikkoineen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:
        Myyntitulon verotuksen muuttaminen kunnallisveroksi olisi kyllä aika iso muutos valtion ja kuntien suhteessa. Mihin kuntyaan se maksettaisiin pörssiosakkeissa jos myy vaikka Kone Oy:n osakkeita voitolla?

        Sitähän se metsän kiinteistöverottaminen käytännössä olisi. Kiinteistöveron saisi vähentää metsän tuloverotuksessa, joten se vähentäisi tuloverokertymää. Sama juttu on asuntojen vuokrauksessa, tällä tapaa kunnat voivat siirtää verotettavaa tuloa pois vuokranantajien pääomatulosta omiin taskuihinsa. Tietysti kaksinkertainen verottaminen samasta tulosta on myös muuten epäilyttävää. Omistusasunnon kiinteisövero on jonkinlainen asutotulovero, joka meiltä puuttuu nykyään tuloverotuksesta.
        Kone-jutussa on taasen kyse myyntivoiton verottamisesta. Se on eri asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara:
        Myyntitulon verotuksen muuttaminen kunnallisveroksi olisi kyllä aika iso muutos valtion ja kuntien suhteessa. Mihin kuntyaan se maksettaisiin pörssiosakkeissa jos myy vaikka Kone Oy:n osakkeita voitolla?

        En tarkoittanut tässä pörssiosakkeita ollenkaan, vaan ainoastaan metsänmyyntituloja. Käsittääkseni jopa tällainen esitys on tehty aikoinaan Sampo Terhon toimesta. Puun myynnistä maksetaan veroa 30 tai 34%.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Countryboy: Parempi ehdotus olisi mielestäni se, että metsän myyntilulosta perittävä 30 tai 34% vero jäisi siihen kuntaan missä metsä sijaitsee. Kaksinkertaista verotusta (kiinteistövero+pääomatulon vero) haluaa harva.Nyt metsänmyynnistä pääomatulovero menee valtion pohjattomaan kassaan. Sama periaate olisi hyvä myös kaivosten kohdalla. Tiedoksi muuten, että yleensä metsänomistaja maksaa myös tiensä itse. Yleensä alemman asteen tiet ovat yksityisteitä. Itsekin maksan tiemaksuja kahteen eri kuntaan.

        Myyntivoittoverotuksessa saa normaalien verotussääntöjen mukaan tehdä vähennyksiä. Jos olisi kiinteistöverotusta metsästä, saisi toki ne verot varmaankin vähentää myyntivoittoverotuksessa, jottei tule kaksinkertaista verotusta siltä osin, tai sitten myyntivoitoista osa säädettäisiin verovapaaksi sillä perusteella, että on kiinteistöverokin. Vaikkapa Koneen osakkeista menee 85 prosentin osalta osingoista myyntivoittoveroa vastaava vero. Asiaa on ainakin ajatuksellisesti perusteltu sillä, että jaossa on jo yhteisöverotettua rahaa, jolloin kaikkea osingoista ei veroteta tavallaan uudelleen. Saman asian saisi aikaan, jos säätäisi verotettavaksi tuloksi 100 %, ja veroprosentin alemmaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. öö: Myyntivoittoverotuksessa saa normaalien verotussääntöjen mukaan tehdä vähennyksiä. Jos olisi kiinteistöverotusta metsästä, saisi toki ne verot varmaankin vähentää myyntivoittoverotuksessa, jottei tule kaksinkertaista verotusta siltä osin, tai sitten myyntivoitoista osa säädettäisiin verovapaaksi sillä perusteella, että on kiinteistöverokin.Vaikkapa Koneen osakkeista menee 85 prosentin osalta osingoista myyntivoittoveroa vastaava vero. Asiaa on ainakin ajatuksellisesti perusteltu sillä, että jaossa on jo yhteisöverotettua rahaa, jolloin kaikkea osingoista ei veroteta tavallaan uudelleen. Saman asian saisi aikaan, jos säätäisi verotettavaksi tuloksi 100 %, ja veroprosentin alemmaksi.

        Metsän kiinteistöverohan oli aikanaan, mutta siitä luovuttiin vähitellen ja siirryttiin myyntitulojen verotukseen. Pinta-alavero oli sikäli ongelmallinen, että kaikki metsäkuviot piti luokitella niiden tuoton/laadun mukaan.

        Se, että perittäisiin molempia veroja on Nalle Wahlroosin ehdotus, joka tähtää vain mahdollisimman suureen puunmyyntiin ja teollisuuden puun hinnan laskuun. Tuskin menee läpi tällainen kaksinkertainen verotus vähennyksineen. Myöskään luonnonsuojeluliitot eivät kannata tätä tietääkseni. Johtaa hakkuutasojen nousuun entisestään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Asuntojen hintojen aleneminen kompensoi asumismenojen nousun.”

      Vain niille joilla on varaa ostaa oma asunto, siis teoriassa. Soininvaaran sisäinen Kokoomuslainen tulee taas esiin. Realiteetti on kuitenkin se, että valtaosalla ihmisistä ei ole varaa ostaa omaa asuntoa.

      Näitä siis pitää rankaista korottamalla kiinteistöveroa. Käytännössä tietenkään asuntojen hinnat eivät laske ja kiinteistöveron tuotto vain nousee samaan tahtiin kuin asuntojen hinnatkin.

      Soininvaarakin on katsellut Helsingin hintakehitystä 80-luvulta asti, siis kohta 40 vuotta, pitäisi tietää paremmin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kiinteistöveron reippaaseen kertakorotukseen liittyy sellainen epäoikeudenmukainen piirre, että vaikka veron tarkoitus on verottaa arvonnousun suomaa hyötyä, välttyvät verolta juuri ne, jotka arvonnoususta onnistuvat suoraan hyötymään, eli korkealla hintatasolla myyneet.

    Eli jos veroa korotetaan, pitää korotuksilla olla jatkuva ennakoitava linja, jonka asuntomarkkinat osaavat hinnoitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Voitaisiin myös alkaa verottaa oman asunnon myyntivoittoa Ruotsin tapaan. Joku tietysti sanoo mistä se voitto lasketaan, mutta Ruotsissa se näyttää onnistuvan. Vastaavasti voitaisiin oman asunnon myyntitappio vähentää muista pääomatuloista. Voisi auttaa hieman maaseudun alentuneista asunnon hinnoista kärsiviä.
    Mutta tuskin kukaan isompi puolue uskaltaa ehdottaa oman asunnon myyntivoiyon verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. “Lisääkö kiinteistövero asumiskustannuksia?”

    Mikäli henkilö asuu jo omistusasunnossa, eikä loppuelämänsä aikana ole aikeissa muuttaa, joutuu hän maksamaan asumisestaan enemmän kuin ennen kiinteistöveron korotusta. Ei kai tästä ole eriäviä käsityksiä.

    Akateeminen keskustelu ei ainakaan tällaista henkilöä kiinnosta, koska asumiskustannukset hänellä lisääntyvät.

    Otsikon tulisikin olla ”Alentaako kiinteistöveron korotus asuntojen hankintahintaa.” Sen varmaan useampi ymmärtää ja tuosta kulmasta keskustelu ehkä hedelmällisempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kaupunki voisi julkistaa pitkällä aikavälillä (10 – 20 v) toteutettavan kiinteistöveron korotusohjelman, jossa vero nousisi hitaasti ja olisi kytketty hintakehitykseen. Tämä hillitsisi asuntojen hinnannousua ja mahdollisuuksia ansiottomiin myyntivoittoihin, mutta ei kiristäisi kohtuuttomasti kenenkään asumismenoja.

    Samalla vältyttäisiin räikeimmiltä epäoikeudenmukaisuuksilta, esim. tilanteelta, jossa pienituloisen eläkeläisen viimeisien elinvuosien elintasoa heikennetään (tai jopa verotetaan ulos omasta kodista) vain siitä syystä, että hyvätuloiset jupit ovat löytäneet aiemmin edullisen asuinalueen ja pumpanneet hintatason moninkertaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kuinka hyvin teoria ja käytäntö näissä osuvat yksiin?

    Parturiliikkeiden alv:tä pudotettiin. Hintojen olisi kai pitänyt myös pudota samassa suhteessa. VATT tutkimuksen mukaan ei pudonnut. Olivatko parturit jättäneet hyvää hyvyyttään hinnankorotukset aiemmin tekemättä? Kun alv nousi, niin kaikki korottivat hintoja.

    Miksei sama toteutuisi kiinteistöveron osalta? Ihminen ei ole rationaalinen. Vuokrat nousevat, kun kiinteistövero nousee ja jos laskisi, niin vuokrat eivät putoaisi samassa suhteessa. Sama varmasti asuntojen hintojen osalta. Miksi asunnot käyttäytyisivät eritavalla kuin parturihinnat? Hinnat eivät laske, kuten oletetaan, vaikka teoriasanoisi mitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hessu:

      Parturiliikkeiden alv:tä pudotettiin. Hintojen olisi kai pitänyt myös pudota samassa suhteessa. VATT tutkimuksen mukaan ei pudonnut. Olivatko parturit jättäneet hyvää hyvyyttään hinnankorotukset aiemmin tekemättä? Kun alv nousi, niin kaikki korottivat hintoja.

      Jos ALV putoaa pienyritysten toimialalla, jossa varastojen kiertonopeus on suhteellisen hidas, hintojen EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ MITÄÄN SYYTÄ OLETTAA putoavan välittömästi veromuutoksen jälkeen samassa suhteessa edes silloin, jos olettaisi ALV-muutoksen menevän täysin hintoihin. Ensinnäkin asiaa estää se, että yritysten tarvikkeiden sisäänostot on tehty vanhalla, korkeammalla alvilla. Asiakkailta peritään tällöin alempi ALV, mutta omissa sisäänostohinnoissa tavallaan roikkuu aikansa mukana korkeampi ALV, joka on verotettu aiempana verovuonna. Kokonaan varastottomia palveluita myytäessä verojen voisi olettaa menevän hintoihin nopeammin. Toisekseen, hinnat nousevat vuosittain yleensä, vaikka verot pysyisivät paikallaan. Sitä kutsutaan inflaatioksi. Jos vertaillaan eri ajankohtien hintoja eri veroasteilla, vertailu pitäisi siksi tehdä aina jollain tavoin inflaatio-oikaistuun hintatasoon, eli käyttäen käytännössä esim. jotain hyviksi katsottuja vertailukohtia jostain muista palveluista, joissa hinnat ovat normaalisti kehittyneet saman oloisesti, mutta joissa veromuutosta ei ole tapahtunut, ja olettaen että jos ALV ei olisi muuttunut, parturihinnat olisivat edenneet samoin.

      Toki parturit lienevät koittaneet myös parantaa katteitaan. Mutta mielestäni sellainen oletus ei ole perusteltu, että hintojen kuuluisi muuttua veromuutoksen jälkeen samassa suhteessa kuin verotkin muuttuvat, koska menojen verotus ei mene samassa tahdissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Asiakkailta peritään tällöin alempi ALV, mutta omissa sisäänostohinnoissa tavallaan roikkuu aikansa mukana korkeampi ALV, joka on verotettu aiempana verovuonna.

        Sisänostohinnoissa roikkuvan ALV:n yritys sxaa vähentää arvonlisäverolasussaan, joten se ei jää rasittamaan hintaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Sisänostohinnoissa roikkuvan ALV:n yritys sxaa vähentää arvonlisäverolasussaan, joten se ei jää rasittamaan hintaa.

        Noin on SELLAISILLA yrityksillä, jotka ovat täysimääräisen arvonlisäverotuksen ja täysimääräisen alv-vähennysten piirissä. Tässä kyse oli parturikampaamoista. Niistä useat ovat yhden hengen yrityksiä ja alv-alarajahuojennusmenettelyn piirissä, ja pieni osa parturikampaamoista, jotka toimivat osa-aikaisesti, on liikevaihdoltaan jopa sen rajan alla, jolla saa kaikki asiakkailta perityt alvit takaisin, mutta joutuu vastaavasti maksamaan kaikki ostoihin sisältyneet alvit. Siinä tilanteessa on esim. moni ikääntyneempi alan entinen päätoiminen yrittäjä, jotka hakevat eläkeaikaista lisätuloa tekemällä joitain tunteja viikossa parturikampaamotöitä, tai ne, jotka tekevät alan töitä yrittäjäasemasta käsin opintojen ohessa, tai muuten vain osa-aikaisesti. Moni hiusten laittaja on yhden hengen kokoinen yrittäjä vuokratuolilla tai kevytyrittäjä. Nykyinen arvonlisäveron alarajahuojennuksen liikevaihtoraja 12 kuukaudelle on 30 000 euroa. Uloslaskutuksena se vastaa 37 200 euroa per vuosi, jos yleinen alv on 24 %, tai noin 4000 euron verollista liikevaihtoa per kuukausi, jos yrittäjä pitää pari kuukautta vuodessa vapaata. Ymmärtääkseni useat parturikampaamoalan edullisimmista yrittäjistä, jotka ovat hintajohtajia alalla, ja joilla siten kustannustaso voi heijastua herkimmin hintaan, ovat alv-huojennusrajan alla liikevaihtonsa osalta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Edelliseen vielä lisään, että nykyhallituksen päätös nostaa alv-velvollisuuden yleinen alaraja 15 000 euroon vuoden 2021 alusta voi olla parturikampaamoalalle isompi muutos kuin mitä alemman arvonlisävero kannan kokeilu oli. Ilmoittautumalla alv-velvolliseksi saa silloin asiakkailta perityt alvit takaisin, jos myy enintään 18 600 eurolla ulospäin sisältäen verot per vuosi. Sisäänostoista pitää toki maksaa alvit.

    Tosin aiemmassa kommentissa saatoin virheellisesti arvioida sisäänostoasiaa. Jäin miettimään nimittäin sitä, että koskiko alennettu alv-kanta partureiden sisäänostoja ollenkaan, vai kävikö niin, että sisäänostoista meni koko kokeilun ajan 24 %:n alv. Jos oli noin, niin silloin jo se rajaa hintojen alennusmahdollisuutta pienyrittäjien osalta, koska pienimmillä yrittäjillä eli alv-huojennuksen alarajan alla olevilla osa-aikaisilla pienyrittäjillä menot eivät alentuneet siinä tapauksessa alv-kannan alennuskokeilussa lainkaan, vaan säilyttääkseen tulonsa ennallaan näiden on täytynyt jopa nostaa arvonlisäverottomia hintoja. Esim. 7000 alviton euron liikevaihto 22 %:n alv-kannalla johtaa 8540 euron tuloihin, jotka yrittäjä saa pitää, jos on alv-kannan alla tarvitsematta tilittää kyseisiä alveja valtiolle. Jos verokanta on 8 %, on pitänyt laskuttaa 7907,41 euroa, jotta 8 %:n alvin jälkeen pääsee samaan 8540 euron liikevaihtoon. Jos menoista perityt alvit ovat pysyneet ennallaan, niin pienimpien yrittäjien tapauksessa alvitonta uloslaskutushintaa on pitänyt nostaa, jotta yrittäjä on voinut säilyttää tulojen ja menojen erotuksen ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.