Kalasatama-Pasila-ratikan lykkääminen on huonoa taloudenpitoa

17 vastausta artikkeliin “Kalasatama-Pasila-ratikan lykkääminen on huonoa taloudenpitoa”

1. Yhteys on huonos­ti markki­noitu ja tärkeyt­tä ei ymmär­retä sik­si että sekä Pasi­laan että Kalasa­ta­maan kyl­lä on hyvät yhtey­det junal­la ja metrol­l­la keskus­tas­ta ja Pasi­laan ratikalla ja bus­seil­la myös muual­ta. Paik­ka jonne on huonot yhtey­det taas olisi reitin puo­lessavälis­sä Kumpu­las­sa. Sinne on vain hidas ratik­ka tai bus­siy­hteys keskus­tan ja Lah­den­tien var­ren lähiöi­den välil­lä. Siel­lä kuitenkin toimii iso­ja Yliopis­ton laitok­sia ja pk-seudun ain­oa ruotsinkieli­nen ammattikoulu.

   Vastaa

   1. Miten sitä yhteyt­tä pitäisi markki­noi­da, kun sitä ei ole olemassa?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Miten sitä yhteyt­tä pitäisi markki­noi­da, kun sitä ei ole olemassa?

         No han­ket­ta sit­ten. Jos ei muuten, niin esimerkik­si niinkuin komen­tis­sa alla lukee…

2. Jos se desing­museo saa rahat samal­la kun helsinkiläis­ten arkielämän palveluista ja investoin­neista leikataan vihrei­den edus­ta­man hal­li­tuk­sen innokkaal­la avus­tuk­sel­la, niin on teil­lä aika vaikea enää uskotel­la ole­vanne enää jotain muu­ta kuin korkeastik­oulutet­tu­jen nirp­panokkien elit­isti­nen puuhakerho.

   Vastaa

3. Kun­pa se tont­ti­ra­ha menisi edes mui­hin taskui­hin, eikä hukkaan. Siltä osin ei mene edes niihin, kuin hyödyt jäävät saamatta.

   Vastaa

4. Kut­su nyt kaf­felle joku Vihrei­den Helsin­gin kun­nal­lis­val­tu­utet­tu-kansane­dus­ta­ja selit­tämään miten Helsin­ki leikkaa 50 miljoon­aa sotepalveluis­taan maakun­tien hyväk­si ja samaan aikaan paran­taa omia sotepalveluitaan. Tämä leikkaus voi kir­paista hie­man use­am­paa kuin spo­ral­in­jan viivästys muu­ta­mal­la vuodella.

   Vastaa

   1. Lie­nee hyvin toden­näköistä, että sote-rahoi­tus­pe­rustei­ta muokkail­laan vielä mon­een ker­taan. Samal­la euromäärät muut­tuvat. Val­tio­varain­min­is­ter­iön korkeat virkamiehet julka­isi­vat tois­s­apäivänä kolumnin otsikol­la “Sote-rahoi­tus­mall­in jatku­va kehit­tämi­nen on vält­tämätön­tä”, jos­sa he esit­tivät, että rahoi­tus­mall­ia ei tule luki­ta jonkin­laisek­si ikuisik­si ajok­si, vaan että sitä tulisi muoka­ta jatkos­sa ker­tyvien koke­musten mukana sään­nöl­lis­es­ti. Vaik­ka nyky­hal­li­tus saisi aikaan sotes­ta sovun, jo seu­raa­va eduskun­ta tehnee muu­tok­sia rahoitusmalliin.

      Vastaa

5. Talous­te­o­reet­tis­es­ti var­maan näin. Kir­joituk­ses­ta uno­htuu se, että Helsingillä on ilmeis­es­ti yksi troik­ka joka tekee näitä katutöitä. Se on töis­sä jos­sain päin kaupunkia. 

   Tutus­tu esimerkik­si Jok­eri-työ­maa­han. Koko 20 kilo­metrin reit­ti vedet­ti­in auki eikä töis­sä ole ketään. Ehkä he ovat jos­sain päin Espoo­ta. Ehkä he tule­vat Helsinki­in vuon­na 2024.

   Ei uusia katutöitä ennen kuin entiset ovat valmi­it tai sit­ten Kiinas­ta työmiehiä.

   Vastaa

   1. Jalo­nen:

      …Tutus­tu esimerkik­si Jok­eri-työ­maa­han. Koko 20 kilo­metrin reit­ti vedet­ti­in auki eikä töis­sä ole ketään. Ehkä he ovat jos­sain päin Espoo­ta. Ehkä he tule­vat Helsinki­in vuon­na 2024…

      Helsin­gin infratyö­maat ovat ihan käsit­tämätön sotku ja aikatauluista saati bud­jeteista ei tietoakaan. Kolmes­ta isos­ta kaupungista Helsin­ki, Tam­pere ja Turku, eroaa Tam­pere täysin kahdes­ta muus­ta. Siel­lä aikataulut ja bud­jetit pitävät.

      Isois­sa kaupungeis­sa, kuten Pari­isi tai Lon­too, on tapana aloit­taa nuo pitkät raidelin­jat jostain päästä ja ava­ta lin­jo­ja sitä mukaan kun tulee valmista.Näin on tehty Pari­isin kehäraitio­vaunua raken­net­taes­sa, kuten Lon­toos­sa kaakkois­puolen light rail ratkais­us­sa. Samal­la taval­la näyt­tää Rooma rak­en­ta­van raitio­vaunu­jär­jestelmää uud­estaan pätkä ker­rral­laan ja kun pätkä on valmis, se avataan.

      Kenen apu­lais­pormestareista pitäisikään kat­sel­la hom­man perään? Mikä on Vihrei­den vas­tuu valit­taes­sa apu­lais­pormes­taria? Pitäisikö vali­ta joku, joka ymmärtää tekni­ikas­ta ja infra­s­ta jotain? Mietin vain.

      Vastaa

      1. Kalle: Helsin­gin infratyö­maat ovat ihan käsit­tämätön sotku ja aikatauluista saati bud­jeteista ei tietoakaan. Kolmes­ta isos­ta kaupungista Helsin­ki, Tam­pere ja Turku, eroaa Tam­pere täysin kahdes­ta muus­ta. Siel­lä aikataulut ja bud­jetit pitävät.

         Isois­sa kaupungeis­sa, kuten Pari­isi tai Lon­too, on tapana aloit­taa nuo pitkät raidelin­jat jostain päästä ja ava­ta lin­jo­ja sitä mukaan kun tulee valmista.Näin on tehty Pari­isin kehäraitio­vaunua raken­net­taes­sa, kuten Lon­toos­sa kaakkois­puolen light rail ratkais­us­sa. Samal­la taval­la näyt­tää Rooma rak­en­ta­van raitio­vaunu­jär­jestelmää uud­estaan pätkä ker­rral­laan ja kun pätkä on valmis, se avataan.

         Kenen apu­lais­pormestareista pitäisikään kat­sel­la hom­man perään? Mikä on Vihrei­den vas­tuu valit­taes­sa apu­lais­pormes­taria? Pitäisikö vali­ta joku, joka ymmärtää tekni­ikas­ta ja infra­s­ta jotain? Mietin vain.

         Riip­puu tietysti han­kkeesta, onko täl­lainen järkevää. Jätkäsaa­res­sa­han on tehty juuri näin, raken­net­tu pätkä ker­ral­laan ede­ten kohti saaren kärkeä. Ensi vuon­na viimeisetkin radat avataan liiken­teelle. Myös Her­ne­saari toteu­tuu kahdessa vai­heessa, joista ensim­mäi­nen avataan ensi vuon­na. Samoin ysir­atik­ka toteu­tuu kahdessa vai­heessa, ensin Itä-Pasi­laan ja parin vuo­den päästä Ilmalaan. Kyl­lä vai­heis­tus on meil­läkin pääsääntö.

         Jok­eri on kuitenkin han­kkeena aivan eri­lainen, ja jos siinä olisi otet­tu lähtöko­hdak­si asteit­tainen avaami­nen, olisi rin­nal­la kuitenkin tarvit­tu nyky­istä bus­sili­iken­net­tä täy­dessä laa­ju­udessaan. Eihän vaikka­pa Roi­hu­pel­lon varikol­ta Maunulaan saak­ka ulot­tu­va lin­ja palvelisi läh­eskään kaikkia jokerimatkustaja.

         Pasi­las­ta Kalasa­ta­maan on sekin ykkös­vai­he. Tarkoi­tus on, että lin­ja jatkuu sil­to­jen valmis­tut­tua, mut­ta sitä ei vielä ole lyö­ty lukkoon, jatkuuko se Mer­i­haan kaut­ta keskus­taan, Yliskylään vai mah­dol­lis­es­ti ainakin ruuh­ka-aikoina molempiin.

6. Tarkoite­taanko täl­lä Kalasa­ta­ma-Pasi­la ratikalla Teol­lisu­uskat­ua pitkin kulke­vaa suo­raa pikaraiti­otiey­hteyt­tä, jota ollaan suun­nit­tele­mas­sa, vai Vallilan­laak­son halkai­se­vaa puis­ton läpi kulke­vaa raiti­otiehanket­ta, joka tuhoaisi myös Mäkelän­rin­teen ja Ison­ni­ityn ympäristön viheralueet?

   Täl­laista rin­nakkaista yhteyt­tä puis­ton läpi ei pitäisi rak­en­taa ollenkaan, ja säästyvät rahat kan­nat­taisi käyt­tää Teol­lisu­uskadun raiti­otiehen. Lisäk­si Mäkelänkat­ua pitkin pääsee jo nyt ole­mas­saolevil­la raitio­vaunuil­la Pasilaan.

   Vastaa

   1. Se tarkoit­taa tuo­ta jälkim­mäistä. Se palvelee koko Kalasa­ta­man kas­vavaa aluet­ta, ei ain­oas­taan Rediä.

      Vastaa

7. Onko tämä nyt jo kiveen hakat­tu, vai vieläkö bud­jet­tineu­vot­te­lut on käyn­nis­sä? Tok­i­han val­tu­us­to voi tehdä esi­tyk­seen muu­tok­sia, jos löy­ty­isi puolue, joka lähtisi asi­aa aja­maan ja houkut­teisi vähän laa­jem­paa tukea asialle.

   Laa­jasa­lo menetet­ti­in jo viivyt­tämäl­lä ratikkaa 10 vuot­ta. Olisi kur­jaa tehdä sama virhe toiseen kertaan.

   Vastaa

   1. Bud­jet­tineu­vot­te­lut ovat käynnissä.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Bud­jet­tineu­vot­te­lut ovat käynnissä.

         Tämä näyt­ti men­neen hienos­ti. Erinomaista!

8. Vii­sai­ta ajatuksia.

   Nol­lako­rko­jen aikana kaupun­ki ei säästä investoin­tien lykkäämisel­lä. Inflaa­tion ja urakkahin­to­jen vuo­tuisen nousun myötä objek­ti­ivi­nen talousti­eteil­i­jä saat­taisi ajatel­la, että 2020-luvul­la var­masti tarvit­ta­vat ja joka tapauk­ses­sa tehtävät investoin­nit olisi oikeas­t­aan hyvä tehdä heti — vaik­ka ilmaisel­la velka­ra­hal­la. Investoin­tien hyödyt kun alka­vat rul­la­ta kun kohde on valmis. Kru­u­nun­vuoren­ran­nan ton­teista ja asun­noista mak­set­taisi­in ihan toisia hin­to­ja kuin nyt, jos sil­ta olisi jo paikoil­laan ja spo­rat Krunikkaan kulkisivat.

   Kaupun­gin päätök­sen­tekoon, kaavoituk­seen ja muuhun selvi­tystyöhön sisäl­tyy rak­en­teel­lista hitaut­ta. Ei olisi lainkaan huonoa suh­dan­nepoli­ti­ikkaa kiire­htiä selvi­tyk­siä ja töitä nyt, etenkin jos rak­en­t­a­mi­nen vielä nyykähtää koro­nan seurauksena. 

   Kär­jis­tet­tynä: keskelle kor­pea raken­net­ta­va lähiö ei oikein käy kau­pak­si, jos osta­jille luvataan, että vielä jon­ain päivänä pääset nopeasti töi­hin ja saat perus­palve­lut lähiko­rt­teleista. Jos rak­en­t­a­mi­nen on jo käyn­nis­sä ja kiin­teistön­välit­täjän almanakas­ta löy­tyy päivä, jona spo­rat kulke­vat ja Alepa aukeaa, on asetel­ma osta­jalle kiinnostavampi.

   Vastaa

   1. Kokon­aan oma asiansa on, että miten pitkään nol­lako­rot jatku­vat. Tänään lehdis­tössä parin pankin edus­ta­jat pohdiske­li­v­at sitä, voiko nykyi­nen talouskri­isi saa­da pitkätko­rot ja inflaa­tion jol­lain aika­jän­teel­lä liik­keelle. Ainakaan itse en näe enää juuri mitään järkeä sille, mik­si kukaan sijoit­taisi pitki­in val­tion­lain­oi­hin nol­lako­roil­la tai negati­ivisil­la koroil­la, jos val­tiot velka­an­tu­vat lähivu­osi­na niin paljon, että takaisin­mak­su­un liit­tyvä ris­ki alkaa kas­vaa. Markki­noil­la riskin kasvu merk­it­see nor­maal­isti korko­jen hin­noit­telun muu­tos­ta ylöspäin riskialt­ti­ille kohteille. Nol­lako­roista saate­taan pom­pa­ta kauan ennen 2050-lukua pois, vaik­ka nol­lako­rko­ja markki­noil­la on hin­noitel­tu sinne asti val­tion­lain­oi­hin. Jos pitkät korot lähtevät nousu­un vaik­ka jo parin vuo­den päästä, monel­la nol­lako­rko-ole­tuk­seen tuu­dit­tau­tuneel­la markki­nal­la voi rytistä.

      Vastaa