Verde: Ulosottoloukku

Kir­joitin Verdeen uloso­ton tuot­ta­mas­ta täy­del­lis­es­tä tuloloukusta.

Työ­markki­natukea saa­va menet­tää 50 euroa, jos tulot nou­se­vat 100 euroa. Efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on siis 150 %.

Lue tästä tai klikkaa oike­as­sa palkissa ole­vaa mainosta.

11 vastausta artikkeliin “Verde: Ulosottoloukku”

  1. Kir­joituk­ses­ta puut­tuu sana toimeen­tu­lo­tu­ki. Uloso­to­ssa ole­vat ovat yleen­sä oikeutet­tu­ja toimeen­tu­lo­tu­keen, ja toimeen­tu­lotues­sa ulosote­tut tulot VÄHENNETÄÄN huomioitavista tuloista. Eli toimeen­tu­lo­tukea voi taval­laan saa­da sitä enem­män, mitä enem­män rahaa menee ulosot­toon. Jotkut ovat tulkin­neet asi­aa niinkin, että toimeen­tu­lotuen kaut­ta Kela lop­ul­ta mak­saa mon­en uloso­to­ssa ole­van ulosot­to­laskut, kun­han mak­su­tahti on määritel­ty ruokakun­nan toimeen­tu­lotuen kannal­ta opti­maalisek­si. Eli jos saa toimeen­tu­lo­tukea, ja laimin­lyö ulosot­tomak­sut, ei saa niitä huomioiduk­si toimeen­tu­lotues­sa, mut­ta jos mak­saa ulosot­tomak­su­ja, tulot huomioidaan toimeen­tu­lotues­sa ulosot­tomak­su­jen ver­ran pienemp­inä. Asian jän­nä piirre on se, että tosi­aan mar­gin­aaliv­ero voi jois­sain tapauk­sis­sa olla yli 100 % eli lisäämäl­lä ansio­tu­lo­jaan voi jois­sain tilanteis­sa kas­vat­taa Kelan mak­samia toimeen­tu­lo­tukia itselleen, mikä on toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmän yksi heikosti tun­net­tu yksi­tyisko­h­ta. Edun­saa­jista har­va tietää, miten ulosot­tomak­su­ja kan­nat­taa toimeen­tu­lo­tukea saavien opti­moi­da, eikä sitä var­maan tun­neta kyl­lä min­is­ter­iössäkään kovin laajalti.

    Blo­gistin esimerkki­ta­pauk­set koske­vat vain tilantei­ta, jois­sa uloso­to­ssa ole­va ei ole hak­enut toimeentulotukea.

    Asum­is­tu­ki ei toi­mi yksi­na­suvil­la kir­joituk­sen esimerkin kuvauk­sen mukaisesti:

    “Olete­taan, että uloso­to­ssa ole­va saa osa-aikaises­ta työstä palkkaa 700 euroa ja palkan lisäk­si sovitel­tua työ­markki­natukea ja asum­is­tukea. Hänelle tar­jo­taan lisä­tun­te­ja, jot­ka nos­taisi­vat hänen palkkansa 1000 euroon kuus­sa. Miten tämä vaikut­taisi hänen käteen jäävi­in tuloihinsa?

    Palkan­lisäyk­ses­tä menisi ulos­mit­tauk­seen 200 €, työ­markki­natu­ki alenisi 150 euroa ja asum­is­tu­ki alenisi 100,20 €/kk. Nämä vähen­nyk­set tek­i­sivät yhteen­sä 450,20 €/kk.”

    Asum­is­tu­ki ei esimerkki­ta­pauk­ses­sa lask­isi vält­tämät­tä euroakaan, jos kyse olisi yksi­na­su­vas­ta. Asum­istues­sa 726 euron ja sitä pienem­mät tulot eivät vaiku­ta yksin asu­van vuokra-asu­jan asum­is­tu­keen, ja sen lisäk­si siinä on 300 euron suo­jaosa ansio­tu­loille, joi­ta ei huomioi­da. Eli yhteen­sä yksi­na­su­va saa tien­ata 1026 euroa ennen kuin tulot alka­vat vaikut­taa asum­is­tu­keen, jos tuloista vähin­tään 300 euroa on ansio­tu­lo­ja. Per­heel­lisel­lä voisi käy­dä sen suun­tais­es­ti kuin esimerkissä on san­ot­tu, pait­si että sil­loinkaan laskel­ma ei menisi vält­tämät­tä noin, kos­ka per­heel­lisyys voi vaikut­taa myös esimerkik­si työ­markki­nat­uen suu­ru­u­teen (lap­siko­ro­tuk­set), ja jos ruokakun­nas­sa on use­ampi kuin yksi jäsen, se vaikut­taa myös asumistukeen.

  2. Mietin vielä asi­aa. Käytän­nössä tuo ongel­ma kos­kee mm. pariskun­tia, joista toinen rikas tai suu­rit­u­loinen ja toinen on uloso­to­ssa ja pien­i­t­u­loinen. Yksi­na­su­va uloso­to­ssa ole­va köy­hä voi aina hakea toimeen­tu­lo­tukea. Uloso­to­ssa olem­i­nen on jo sinän­sä merk­ki varat­to­muud­es­ta, jota toimeen­tu­lotuen saamisek­si ede­lytetään. Samoin ruokakun­nat, jois­sa on enem­män kuin yksi asukas, mut­ta jois­sa muutkin ovat varat­to­mia ja pien­i­t­u­loisia. Mut­ta toimeen­tu­lo­tukea ei voi saa­da, jos toinen ruokakun­nan jäsen on uloso­to­ssa ja toinen hyvä­tu­loinen. Toimeen­tu­lotues­sa kun las­ke­taan ruokakun­nan jäsen­ten varat ja tulot yhteen, ja täl­löin toisen varat tai tulot voivat estää sen saamisen myös toiselta. Toisaal­ta kovin erit­u­loiset ruokakun­nat saa­vat harvem­min asum­is­tukeakaan, kos­ka suu­rit­u­loisem­man tulot voivat estää senkin saamisen, eli tuloloukku ei ole sil­loin ihan niin paha kuin kir­joituk­ses­sa kuvataan.

  3. Vira­nomaiset pitävät ulosot­toa myön­teisenä sig­naali­na, kun päätetään toimeentulotuesta.
    – Olethan selvin­nyt tähänkin asti eikä tääl­lä ole mitään merk­in­töjä uloso­to­s­ta, niin yritä nyt selvitä täst’edeskin.
    – Todista, että olet varaton!

  4. Eiköhän kyseessä ole vain moral­isoin­ti. Velka­an­tunut on ns. tehnyt väärät valin­nat ja joutuu kan­ta­maan vas­tu­un tekemi­sistään. Suurem­pi kysymys on toki että kuka tästä ‘vas­tu­un kan­tamis­es­ta’ hyö­tyy? Ei ainakaan val­tio, eivätkä toden­näköis­es­ti edes lainanan­ta­jat. Sinän­sä asi­aan kytkey­tyvä pikavip­pi­en korko­jen suit­simi­nen iskee täysin samaan asi­aan, tosin ei poista men­neitä ongelmia vaan estää tule­via. Jos Suomes­sa on jo nyt noin puoli miljoon­aa ihmistä uloso­to­ssa niin ei tätä ongel­maa korkoka­toil­la korjata.

    Välil­lä pitäisi ihan aikuis­ten oikeasti pohtia, mikä on sal­lit­tua liike­toim­intaa kaiken nykya­jan lib­er­al­is­min aikana. Jos lakien ja oikeusval­tion kaut­ta pitää tur­va­ta kaikin keinoin impul­si­ivisille tai mie­len­ter­veysongelmista kär­siville lainaavien liike­toim­inta­malli ja tärkein­tä on lainan­ot­ta­jan henkilöko­htainen vas­tuu omista päätök­sistä, niin mis­sä on vas­tuu lainanan­ta­jien vas­tuu? Jos­sain päin maail­maa, kuten vaik­ka tari­nan Yhdys­val­lois­sa, jotkut markki­naih­miset nau­raisi­vat räkäis­es­ti sille tyh­mälle joka lainaa rahaa heikon mak­sukyvyn omaavalle, mut­ta Suomes­sa onkin vähän eri meininki.

    1. Ylivelka­an­tu­mista voisi tosi­aan hillitä anta­mal­la velan myön­täjille enem­män vas­tu­u­ta. Esimerkik­si siten, että viimeisenä myön­netyt velat oli­si­vat mak­sukyvyt­tömyys­ti­lanteessa huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin ensin myön­netyt. Siten luo­ton­myön­täjät jou­tu­isi­vat vähän itsekin pohti­maan luo­ton perustei­den “kevyt­mielisyyt­tä”.

      Uskoak­seni se johtaisi nopeasti posi­ti­ivisen luot­torek­isterin käyt­töönot­toon, kos­ka velan myön­täjil­lä olisi nyky­istä isom­pi intres­si ottaa selvää velan­hak­i­jan tilanteesta. Yksi ehdote­tu­ista malleista luot­torek­ister­ille on vas­tavuoroisu­us­pe­rusteinen: saadak­seen tieto­ja jär­jestelmästä luo­ton­myön­täjän pitäisi myös itse antaa siihen tiedot myön­tämistään luotoista.

      Velko­jen etusi­jan määräy­tymi­nen myön­tämisjärjestyk­sessä ei olisi velko­jien kannal­ta yhtään epäoikeu­den­mukaisem­pi kuin nykyi­nenkään, vaik­ka lisäisikin velko­jien selo­not­on merk­i­tys­tä. Sen sijaan se olisi omi­aan hillit­semään ylivelkaantumista.

  5. Pere­hdyin aikanaan opin­nois­sani Yhdys­val­ta­laiseen konkurssi­in. Päädyin sel­l­aiseen käsi­tyk­seen, että konkurssi­jär­jestelmä on osit­tain puut­teel­lisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän korvike. Näinkin voi olla. Häm­men­tävästi Yhdys­val­lois­sa on kuitenkin myös osaval­tioi­ta, jot­ka sal­li­vat velal­liselle asun­ton­sa säi­lyt­tämisen konkurssista huoli­mat­ta (kyseessä on ns. home­stead exemp­tion. Kali­for­ni­as­sa home­stead exemp­tion­in suo­jas­sa ole­va asun­to saa olla 300 000 dol­lar­in arvoinen mak­simis­saan). Kaik­ki muu laite­taan vasaran alle ja aloite­taan muuten puh­taal­ta pöydältä.

    Kyl­lä me tarvit­sisimme Suomeen tehokkaampia ja nopeampia insol­venssimenet­te­ly­itä. Niitä on EU ehdotel­lut, mut­ta ei ole toteutettu.

    1. Itse asi­as­sa Suomen mak­sukyvyt­tömyysjär­jestelmä on monel­la mit­tar­il­la maail­man huip­pua, ks. esim. oheisen ver­tailun ”resolv­ing insol­ven­cy” ‑osio. https://www.doingbusiness.org/en/rankings

      Kuten itsekin toteat riv­ien välis­sä, amerikkalais­malli­nen veloista vapaut­ta­va henkilöko­htainen konkurssi (mikä toki on yleistys) on luo­tu Suomes­ta monil­ta osin poikkea­van yhteiskun­nan tarpeisi­in. Meil­lä on jo yksi­ty­ishenkilön velkajärjestely.

      Kan­nustin­loukku­ja toki on hyvä purkaa.

  6. Tärkein­tä on kerätä rahat pois pien­i­t­u­loisil­ta ja pelion­gel­maisil­ta Veikkauk­sen peli­au­tomaat­tien kaut­ta ja kier­rät­tää rahat entis­ten ja nyky­is­ten kansane­dus­ta­jien edun­saa­jille. Joku voi sit­ten vähän yrit­tää kat­soa mil­laista jälkeä saadaan aikaan mut­ta ongel­man alkupäälle ei yksikään kansane­dus­ta­ja tai vaik­ka STM ei tah­do tehdä yhtään mitään.

  7. Oman­laisen­sa tuloloukku on myös itseni kaltaisil­la keikkatyöläisil­lä, free­lancereil­lä ja mikroyrit­täjil­lä, joiden tulot vai­htel­e­vat kuukausit­tain, ja jot­ka saa­vat sovitel­tua työt­tömyy­se­tu­ut­ta ja sen lisäk­si ajoit­tain toimeentulotukea. 

    Kos­ka en ole matemaat­tis­es­ti lah­jakas, en osaa laskea tai opti­moi­da sitä määrää töitä, jon­ka voin tehdä — siis sitä määrää palkkaa, jon­ka voisin nos­taa kuukausit­tain ilman että jäisin rahal­lis­es­ti tappiolle.

    1. hem­mob:
      Kos­ka en ole matemaat­tis­es­ti lah­jakas, en osaa laskea tai opti­moi­da sitä määrää töitä, jon­ka voin tehdä – siis sitä määrää palkkaa, jon­ka voisin nos­taa kuukausit­tain ilman että jäisin rahal­lis­es­ti tappiolle.

      Tuo käytän­nössä estää tukien opti­moin­nin. Mielestäni juuri tuon asianti­lan huomioimat­to­muus oli jonkin­lainen ongel­ma eräässä koti­maises­sa asum­is­tuk­i­tutkimuk­ses­sa joitain vuosia sit­ten. Siinä tutkit­ti­in, kuin­ka asum­is­tu­keen hei­jas­tuu se, että tukea sai enem­män tietyn neliömäärään asun­toon kuin neliön erikokoiseen, ja oletet­ti­in, että siihen kohtaan pitäisi tul­la joku hin­tapi­ik­ki. Eivät asum­istuen keskimääräiset hak­i­jat kai ole tavan­neet osa­ta tuen lasken­nan yksi­tyisko­htia kuitenkaan niin hyvin, että oli­si­vat yleen­sä etukä­teen edes tietoisia, mon­tako euroa mihinkin asun­toon asum­is­tukea tulee saa­maan, joten ei liene oletet­tavaakaan, että hin­toi­hin tulisi olen­naisia piikke­jä joillekin tiety­ille neliöhin­noille. Kelan asi­akas­palve­lu­työtä tekevät työn­tek­i­jätkään eivät osaa selvit­tää tuen määrää asi­akkailleen ilman laskuri­in tukeu­tu­mista, jos­sa tuen laskukaa­vat ovat valmi­ina, ja etu­us­lasken­nan koulu­tus­ta omaa­mat­tomat tuen hak­i­jat osaa­vat sen taidon keskimäärin vielä heikom­min. Sosi­aalietuuk­sien opti­moin­ti ei toteudu heikoim­mis­sa tulolu­okissa kovin hyvin, kos­ka tuen saa­jat eivät useinkaan osaa laskea tukien­sa määriä itse eri vai­h­toe­hdois­sa. Korkeam­mis­sa tulolu­okissa tukiop­ti­moin­nit osa­taan paremmin.

      Kan­nustin­loukku­jen käytän­nön vaiku­tuk­si­in vaikut­ta­nee osaltaan juuri se, että moni kan­nustin­loukus­sa ole­va ei osaa opti­moi­da itse sitä, miten tulot ja menot kan­nat­taisi asetel­la, ja että miten mikäkin tulo vaikut­taa käteen jäävi­in rahoihin.

      1. No eikö tähän joku voisi Excelin väk­ertää ja lait­taa jakoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *