Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen työnteon mullistuksesta.
Etätyö ja etäkokoukset muuttavat maailmaa paljon.
Lue tästä.
Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen työnteon mullistuksesta.
Etätyö ja etäkokoukset muuttavat maailmaa paljon.
Lue tästä.
Nyt olisikin mielenkiintoista nähdä, millä tavalla HSL vastaa tähän haasteeseen, jossa on syntymässä kokonaan uusi potentiaalinen joukkoliikenteen käytäjäryhmä: he, jotka käyvät konttorilla kerran-pari viikossa. Toistaiseksi HSL tarjoaa vain poskettoman kalliita kertalippuja ja äärettömän kankeita menneen maailman kuukausilippuja, joiden hintaa kumilemasinhallitus vieläpä juuri pääti korottaa. Ei kuulosta varsinaiselta menestysreseptiltä tilanteessa, jossa 40 % asiakkaista on kadonnut.
Toinen iso ryhmä ovat etätyöntekijät Suomesta ja ulkomailta, jotka käyvät jatkossa joissain kaupungeissa vain harvakseltaan. Jos käy esim. Helsingissä kokouksessa kerran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa, miten helppoa on ostaa paikallisliikenteen matkalippu? Joukkoliikenteen lipunostot on suunniteltu ensisijaisesti paikallisille, jotka tuntevat systeemin. Käytin joskus keskieuroopassa varmaan puoli tuntia aikaa löytääkseni paikan, josta sai ostettua matkalipun paikallisliikenteeseen. Kaikenlaiset vyöhykkeet vielä vaikeuttavat lipunostoja, kun satunnaiskäyttäjä ei tunne sitä, mikä missäkin päin maailmaa kuuluu vyöhykkeeseen, ja missä niiden rajat menevät. Pitäisi olla joku maailmanlaajuinen tai ainakin EU:n joukkoliikenteen lipunostopalvelu, ettei tarvitsisi ostaa joko paperilippua tai olla kännykässä e-matkasovellusta joka kaupunkiin erikseen.
Myös matkailijat (ainakin silloin kun niitä vielä oli) ovat usein kyselleet neuvoa, mistä saa ostettua ratikkalippuja ja mihin satamaan ja millä ratikalla heidän pitäisi mennä… 😉
Höpö höpö. Kiinassa korona unohtui jo ja päästöt ovat entisellään. Kadut ovat täynnä autoja, eikä busseihinkaan tahdo mahtua.
Itse olen asiantuntija työläinen ja etätyö sujuu työn kannalta ihan ok (maaliskuusta lähtien). Ilmiön ymmärtämiseksi haluan sanoa, että välillä tulee tehottomiakin työpäiviä, mutta se ei poikkea työpaikalla olemisesta, vaikka kotona helposti tulee huonompi omatunto jos ei saa niin paljon aikaiseksi. Työn teon kannalta plussaa on se, ettei pomo (avokonttori lyhyet etäisyydet) keskeytä niin usein (usein asioita joita ehkä 20 sekunttia mietittyään pystyisi itse ratkomaan) ja vaikeuta siten keskittymistä ja aiheuta turhautumista. Mutta toki puolestaan on asioita joissa nopealla spontaanilla keskustelulla tulee uusia ideoita ja näkökulmia, jää vähemmälle. Aiemmin olin jonkin verran etänä ja silloin se oli aina todella tehokasta, koska suunnittelin aikataulun aina niin, että oli joku tietty juttu minkä silloin tein. Mutta jatkuvana tilana asia on haastavampi. Kokoukset ja seminaarit tms. toisaalta ovat mielestäni sellaisia, joissa etävaihtoehdossa toimivat yllättävänkin hyvin.
Ainakin täällä perinteisen kaupallis-hallinnollisen IT:n puolella järjestetään etätöissä tuhottomasti Teams-kokouksia korvamaan niitä pistäytymisiä kaverin työpöydän ääressä. Osallistujalistalla on sitten nämä kaksi, joiden kuuluukin olla siellä ja liuta muita, jotka on kutsuttu varmuuden vuoksi. Firman koosta riippumatta sen IT-järjestelmät ovat (ainakin kuulusi olla…) yksi (enemmän tai vähemmän) integroitu kokonaisuus, minkä ylläpito on pääasiassa erilaisten rajapintojen toimivuudesta huolehtimista.
Bussikuskin työn hoitamisestä etätyönä taas voisi olla toistakin mieltä. Laitetaan autoon riittävä määrä kameroita ja muita sensoreita plus etähallintajärjestelmä. Sen kalleimman ja epävarmimman osan automaattiliikenteestä hoitaa ihminen. Se ihminen voi istua vaikka Kittilän Pokassa.