Varoitus: tässä postauksessa on amatöörin spekulaatiota lääketieteellisillä seikoilla.
Panin keväällä tarkkailuun kolme aluetta, Tukholman, Lombardian ja New Yorkin nähdäkseni, onko laumasuojahypoteesissa mitään perää. Nuo alueet kokivat muita pahemman korona-aallon. Olisiko niissä toinen aalto lievempi?
Jos katsomme tartuntoja, toinen aalto on Tukholmassa ja Lombardiassa ihan yhtä paha kuin muualla ja esimerkiksi Ruotsissa kymmenen kertaa pahempi kuin Suomessa. New Yorkissa tartuntoja on vähemmän kuin muualla Yhdysvalloissa, mutta se voi johtua karmeista kokemuksista viime keväältä.
Mutta koronakuolemia on vähemmän. Kuolemia suhteessa tartuntoihin on kaikkialla vähemmän, mutta kovan epidemian kohtaamilla alueilla kuolemien pudotus on selvästi suurempi.
(Minulla ei ole käytössä koko maailmaa koskevaa aineistoa, jotta voisin tutkia tämän kunnolla, mutta silmämääräisesti se näyttää tältä.)
Nyt seuraa amatöörin hypoteesi. Hypoteesi ei siis ole väite vaan mahdollinen selitys, jota kannattaisi tutkia.
Minua on koko ajan ihmetyttänyt esimerkiksi koronavilkussa oleva periaate, että vähäinen tartunta ei ole vaaraksi, vaan pitää saada kunnon annos viruksia, ennen kuin tauti puhkeaa.
Eivät kai virukset mitään ole sosiaalisia eläimiä, jotka vaatisivat kavereita monistuakseen. Selityksen täytyy siis olla peräisin ihmisen immuunipuolustuksessa. Pienet virusmäärät tuhotaan huomaamattomasti.
Arkijärjellä voisi ajatella, että pieniä virusmäärä tuottavia kohtaamisia on aivan olennaisesti enemmän kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.
Entä jos selitys kuolemien vähäisyyteen Tukholmassa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähenemiseen ylipäänsä. Todella moni on saanut vähäisen virusmäärän ja voittanut sen oireita saamatta ja saamatta myöskään immuniteettia. Se ei siis suojaa tartunnalta eikä estä tartuttamista, mutta immuunijärjestelmän muistin vuoksi elimistö on harjaantuneempi kukistamaan viruksen ennen kuin tauti yltää vaaralliseksi.
Tällainen mini-infektio toimisi siis vähän niin kuin Pfizerin rokote, joka ei ehkä suojaa tartunnalta mutta suojaa vakavalta taudilta.
Mielestäni tartuntalukuja ei tule tuijottaa. Ne riippuvat niin monesta seikasta. Ihmisten testiin hakeutumisista, testauskapasiteetista ja ‑järjestelyistä, ihmisten suhtautumisesta tautiin, jne. Epäkuranttia tavaraa, joka perustuu enemmän olettamuksiin kuin asian todelliseen tilaan. Absoluuttisesti todenmukaisempi mittari epidemian vaiheelle on kuolleiden määrä. Siinä näin pienillä sairastavuusmäärillä koko väkilukuun nähden (6 miljoonaa Suomalaista tai 8 miljardia maapallolaista) ovat käytännössä ainoat vaikuttimet hoitokäytäntöjen muutokset. Jos halutaan hieman lähempänä reaalitotuutta oleva käyrä kuin kuolleet , niin suomenkaltaisissa maissa hyvä vertailukohta voisi olla myös tehohoidon tarpeessa olevat. Tälläinen tarkastelu asettaa maaliskuun jälkeisen kehittymiskäyrän muodon oikeampiin mittasuhteisiin. Ennen maaliskuuta Covid-19 vaikutukset ovat arvailujen varassa, koska tietotaitoa sen tunnistamiseen ei riittävässä määrin ollut.
Immuunipuolustuksella on useita eri tasoja. Pienet määrät virusta torjutaan synnynnäiseen vastustuskykyyn avulla suoraan paikan päällä soluissa jotka infektoituvat ilman vasta-aineita tai lymfosyyttejä (ilman muistia). Luonnollinen tappajasolu eli NK-solu reakoi nopeasti ja pystyy tunnistamaan tuhottavat solut ilman vasta-aineita.
Koronakuolemia on vähemmän koska:
(1) Testataan enemmän ja näin ollen tartuntoja näyttää olevan enemmän.
(2) Sairautta osataan hoitaa paremmin. Kuolemat teho-osastoilla ovat vähentyneet merkittävästi.
(3) Sairaalaan tulevat potilaat ovat toisen allon aikana nuorempia ja heillä on vähemmän muita sairauksia.
Lähteitä. Studies Point To Big Drop In COVID-19 Death Rates
Tämän kyllä tiedän, mutta voisiko olla niin, että vaikka tappajasolut tekevät viruksista selvää, muut puolustusjärjestelmät ehtivät tutustua vastustajaan. Koronakuolemisen vähenemiseen on muta syitä, mutta ne eivät selitä sitä, miksi virus on vähemmän tappava siellä, missä keväällä olisi isompi epidemia. Tosin minulla on tästä havaitona vain kolme maantieteellistä aluetta.
Koronakuolemia on vähemmän koska:
Ovatko? Vai ovatko teste3tut vain nuorempia ja vähemmän sairaita, koska testiin pääsee nyt vaikka ei ole ihan henkihieverissä.
Lisäksi
(4) ihmiset ovat kesän jäljiltä paremmassa kunnossa vastustamaan sairauksia.
Kyllä ovat . Tästä mainitaan linkissä joka oli kommentissani ja myös THL sanoo samaa. Potilaiden kuolleisuus on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja myös niiden joukossa, joilla on taustasairauksia. Ulkomailla huomattiin kaikkien vaikeaa koronatautia sairastaneiden potilaiden ennusteen parantuneen kevään aikana merkittävästi. Muutosta ei selitä hoidettavien ikä tai taustasairaudet. Riippuu tietysti maasta, mutta vaikutus on noin 10–20 prosentin luokkaa.
Suurin syy kuolleisuuden vähenemiseen taitaa olla mikroveritulppien parantunut hoito. Ainakin ulkomailla käytetään kortisonilääkkeitä.
(Luonnolisesti myös nuorempi ikä alentaa tehohoitoon joutuneiden kuolleisuutta.)
InhoRealisti
Kysymtykseni liittyi väitteeseen, että nuoria on sairastuneissa nyt enemmän. Kukaan ei tiedä, paljon ko niitä oli keväällä.
Käyetään myös Suomessa ja alettiin käyttää jo aika aikaisessa vaiheessa keväällä. Tämä ilmiö, että virusinfektio lisää veritulppien riskiä, ei ole sinänsä mikään uusi havainto, ja kortikosteroideja on käytetty muiden virusten yhteydessä ennenkin. Kyse oli kaiketi lähinnä asian suhteellisen merkityksen tajuamisesta, eli siitä, että pahaksi päässeessä koronavirustaudissa verihyytymät ovat tavallinen ja vakava ongelma.
(4) liittyen talvella ilmanlaatu on heikompi kuin kesällä — mutta onko ilmanlaatu mahdollisesti tänä talvena parempi kuin viime talvena, vähäisemmän autoilun yms. takia?
Mikä lienee esimerkiksi Milanon ilmanlaatu verrattuna helmi-maaliskuuhun, ja jos se on ollut pitkään merkittävästi parempi kuin normaalisti, voiko tämä olla osasyy vähäisempään kuolleisuuteen?
Tosin, Italian koronakuolleisuus on noussut viime viikkoina ja päivittäiset kuolemat ovat enää muutamia kymmeniä prosentteja viime kevään huippulukemien alapuolella.
Korona on vähemmän tappava myös Suomessa, jossa ei ole ollut isoa epidemiaa missään vaiheessa. Vaasan hoivakodissa 9 potilaasta 8 sai koronan, kukaan ei kuollut. Nyt oli kai Nurmijärvellä (?) hoitokotikeissi taas, saa nähdä miten siellä sujuu.
Tuntuu kuin meidän koronamme olisi aivan eri virus ja tauti kuin se, joka on saanut Belgian ja Itävallan sairaalat romahtamispisteeseen.
Voihan se olla, että Suomen paljon aktiivisemmat rajoitustoimet hidastavat erityisesti aggressiivisempien muotojen leviämistä. Samoin jos ihmiset toimivat tunnollisemmin, niin mitä vaikeamman taudin saavat niin sitä todennäköisemmin he jäävät kotiin ja näin estävät vakavampien muotojen leviämistä. Suomessa kansalaiset taitavat olla erityisen tunnollisia jopa Euroopan mittapuulla, eli yhteiskuntasopimus voi hyvin.
Osmon linjoilla.
Kuolleisuus on nyt suurempaa siellä, missä 1. aaltoa ei sanottavammin ollut (Tsekki) TAI siellä missä 1. aalto oli JA koronatoimet olivat tuolloin tiukimmat (mm. Ranska, Espanja). Ruotsi ja Suomi eivät täytä näitä ehtoja samanaikaisesti, ja kuolleisuudessa molemmat pärjäävät tällä hetkellä hyvin — Ruotsissa tosin huomattavasti enemmän taudille haavoittuvaa maahanmuuttajaväestöä, mutta silti. Poliittinen paine kuitenkin iskee kaikkialla.
Pitäisi puhua väestön immunologisesta vasteesta (ml. erityyppinen soluvälitteinen immuniteetti, sekä muista koronaviruksista saatu risti-immuniteetti), jolla on vaikutusta tartunnan saaneen henkilön taudinkuvaan. Tämä on aivan eri asia kuin laumaimmuniteetti (jonka termin käyttö on ollut nähdäkseni tarkoitushakuista).
Tilastoista herääkin nyt kysymys, ovatko lievemmät toimet, jotka sallivat väestössä kevyemmän, jatkuvan “viruspäivityksen”, se paras tie – kokonaiskansanterveydellisesti, ja taloudelliset näkökohdat huomioiden.</b
Koronavirusten antama immuniteetti ei lisäksi ole välttämättä joka tilanteessa kovin pitkäaikainen, joten ajoittainen lievä altistus tälle ja muille kornaviruksille, saattaisikin suojata meitä vakavammalta taudilta. Vastaavasti luonto toimii muiden yhteiskunnissa kiertävien virustautien kohdalla. Miksi covid-19 olisi tästä poikkeus?
Oma lukunsa on PCR-testien ominaisuudet ja rajoitteet oireettomien tai vähäoireisten massatestauksessa, ja laboratorioiden näytteenkäsittelyn (RNA-molekyylien monistus) herättämät kysymykset. Laboratorioilla on eri käytäntöjä RNA-monistusten määrässä. Tiivistäen: tauti on todennäköisesti tällä hetkellä monin paikoin ylidiagnosoitu. Nyt dignostinen tulkinta menee siten, että monikymmenkertaisen molekyylimonistuksen jälkeen saatu positiivinen testitulos, ja vieläpä ilman oireita, riittää covid-19 ‑dignoosiin. Samalla tiedetään, että PCR havaitsee virusainesta myös jo parantuneista ja tartuttamattomista potilaista. Meillä on tapausdemia (casedemic).
Pitää ajatella myös niinpäin, että viruksella on vaikeuksia löytää kelvollinen lisääntymisalusta. Jos saa tartunnassa 1000 virusta (keksitty luku), se saattaa olla niin pieni määrä, että yksikään virus ei vahingossa joudu ylähengitystiehen ja siellä juuri oikeanlaiseen soluun. Kostea limakalvo on mm. silmänurkassa, mutta eipä taida virus pystyä siihen tarraamaan. Hukkaan viruksen lisääntymisen kannalta menee mahalaukkuun joutunut virus, vastassa on käsidesiä vahvemmat hapot. Eli sattuman mahdollisuus on suurempi, kun viruksia on enemmän, eikä tartunnan tarvitse johtua ainakaan pelkästään immuunipuolustuksen tehosta.
Tartuntoja tuskin kannattaa katsoa. Niiden laajamittaisuus on niin poikkeuksellista ja testituloksiin liittyvät epävarmuudet niin suuria, että metsään menee turhan suurella todennäköisyydellä.
Onhan Cummins jo aikoja sitten näyttänyt, että korona on tehnyt samanlaisen käyrän kuin influenssaepidemiat kerran toisensa jälkeen. Mitään epidemiaa ei enää ole.
Korona korjasi lievän influenssakauden jälkeen tarjolla olleet vanhukset ja perussairaat, ja olisi kadonnut tietoisuudestamme ilman massiivista testausta. Kyllähän THL:ssä tämä on tiedossa, mutta kun eivät ole vapaita sitä sanomaan.
Tällä välin reaalimaailmassa voimme lukea, miten monessa Euroopan maassa sairaalat ovat täyttyneet.
Hyvä uutinen on, että korona-epidemia on melko helppo pysäyttää: määräämällä ettei kukaan saa tavata ketään 2–4 viikkoon. Toimii. Esim. Belgiassa ja Espanjassa uusien tartuntojen määrät pienenevät vauhdilla.
Taudin tilanne vaihtelee eri maissa. Syitä voimme lähinnä arvailla. Tosiasiat ovat jo silmiemme edessä, mutta niiden hoksaaminen kaikkien joukosta vaatii analysointia. Yksi tosiasia on, että Suomen tämän hetkinen tilanne ei täytä epidemian määritelmää.
Jos testi esimerkiksi tuottaisi positiivisen tuloksen taudin jo aiemmin sairastaneilla, se selittäisi korkeat tartuntalukemat. Samalla se voisi selittää korkeat kuolleisuuslukemat. Kaikkihan testataan ja saavat koronan kuolinsyyksi luullakseni melko yleisesti ympäri maailmaa, vaikka lähtö olisi voitu kirjata jollekin toiselle tappajalle.
Ukrainalaisten 60 hengen tartuntarypäs pieksämäkeläisellä taimitarhalla toimikoon hypoteesini koealustana: tautihan on kuulemma riehunut ko. joukossa jo kuukausia ja osa on tiedettykin positiivisiksi. Oireita ei ollut juuri kenelläkään, ja positiivisia yritettiin pitää muista erillään. Nyt sitten joukkotestauksessa positiivisia löytyi kymmenittäin. Jos tauti on ollut lähes kaikilla jo aiemmin, miten kummassa juuri nyt löytyi niin monta positiivista. Oliko tauti kaikilla heillä aktiivivaiheessa?
Niin, kunnes tulee se seuraava aalto, ja taas kaikki lukkoon. Ja taas seuraava aalto. Ja taas seuraava, koska virusta ei tukahduttamistoimilla saada hävitettyä. No tietenkin tätä “helppoa” ratkaisua voidaan jatkaa vaikka siihen asti, että talous ja yhteiskunta palaavat takaisin käpyjenkeräystasolle, mutta harhaisempaa politiikkaa tuskin olisi ennen tätä sekoilua keksinyt edes Hollywoodin huonoin käsikirjoittajakaan pahimpana krapula-aamunaan.
Suomen virallinen linja kuulemma on jäljitä/testaa/hoida, eli lisää harhaisuutta. Niin moni sairastaa koronan joko oireettomana tai lievänä, ettei jo pelkästään senkään takia lähellekään kaikkia tartuntaketjuja saada ikinä kiinni. Eli tämänkin mielipuolisuuden sijaan olisi pitänyt panostaa tehohoito- ja muiden hoitopaikkojen voimakkaaseen lisäämiseen, ja jättää muuten yhteiskunta enimmiltä osiltaan rauhaan.
Ja samaa mieltä muuten ovat hyvin monet ammattilaisetkin, vaikka STM heidän mielipiteensä meidän kaikkien tappioksi sivuuttaakin. Mutta minkäs harhaisille teet…
Käpyjenkeräys-tasolle, kuten esim. Uusi-Seelanti, Australia, Japani, Etelä-Korea tai Kiina.
On valitettavan yleistä möykätä rajoitusten taloudellisista vaikutuksista, kun talous putoaa vaarallisen taudin vuoksi. Ja valitettavaa on sekin, että vielä nytkin löytyy näitä, jotka jääräpäisesti kieltäytyvät hyväksymästä tosiasioita. Samaa on liikkeellä ilmastonmuutoksesta, jota monet vain kieltäytyvät myöntämästä.
Vielä valitettavampaa on joutua möykkäämään siitä, kun talous putoaa vieläkin rankemmin epäsuhtaisten ja ylilyötyjen rajoitus- ja kieltotoimien takia, mutta ei auta.
Ja se siitä, koska meidän on ihan turha tästä sen enempää juupas-eipästellä. Mutta sen sanon kuitenkin, että uskon mieluummin tuntemiani alan ammattilaisia kuin Rollea internetistä, joten näkemiin.
Cummins on väärässä. Tsekeissä kuoli viime viikolla (viikko 45) 1430 ihmistä koronaan. Selvää ylikuolleisuutta näkyy tällä hetkellä myös Belgiassa, Italiassa, Alankomaissa, Sloveniassa, Espanjassa ja Sveitsissä.
https://covid19.who.int/region/euro/country/cz
https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/#z‑scores-by-country
Tsekki oli juurikin niitä maita, joissa kevään epidemia oli lähes olematon. Täten Osmon oletus voi pitää paikkansa, että maat joissa on ollut pahempi epidemia keväällä selviävät paremmin “seuraavasta aallosta”
Huomasit varmaan, että ylikuolleisuutta esiintyy lähes joka maassa talvisin?
Tähän Cummins viittaa, että ylikuolemat ovat normaalia kausivaihtelua ja tällä kertaa se johtuu koronasta ja tämä toinen aalto olisi verrattavissa normaaliin influenssakauteen.
Tuossa euromomon graafissa ei näy kuin 2016–2017 talvi, mutta seuraavanlainen bulletiini löytyy googlaamalla, josta lainaus:
“An analysis of all-cause mortality from 15 European countries participating in
the EuroMOMO network (www.euromomo.eu) shows an unusually high excess
mortality among the elderly during the 2014/15 winter season. This excess can
roughly be translated into 217,000 premature deaths amongst the 94 million
seniors over 65 years of age in the European Union-28. Many of these deaths
are likely to be caused by influenza, although other factors may also
contribute. ”
Nämä siis yli 65 vuotiaiden keskuudessa ja näistä ei pahemmin revitelty otsikoita.
Toki nyt asiaa sekoittaa koronakuolemien kumulatiivinen kasvu, kunnes se on hävitetty, jota muissa sairauksissa ei käytetä.
Kysymys kai kuuluu, että kevään epidemian jälkeen olemmeko palanneet normaaliin talvikauden lukuihin? Ainakin maissa, jotka ei yrittänyt tukahduttaa tautia keväällä.
Minun nähdäkseni se “selvä” ylikuolleisuus on jo laskussa ainakin kolmessa noista luetelluista maista. Kuolleisuushan lisäksi seuraa tartuntoja parin viikon viiveellä. Sitten on selvän alikuolleisuuden maita, kuten Saksa, ja siellä täysi sulkutila päällä. Käytännössä kaikissa alikuolleisuutta parin vuoden ajan ennen viime kevättä.
Cummins osoittaa minusta vakuuttavasti Irlannin esimerkillä, että rajoitustoimet osuvat yleensä jo laskuun lähteneeseen vaiheeseen, eivätkä muuta käyrän kulmaa mitenkään. Minusta koronatoimet ovat erinomainen esimerkki siitä, miten ihminen kuvittelee voivansa vaikuttaa johonkin, jonka ominaisuudet ovat suurelta osin tuntemattomia, ja joka tulee ja menee omien lainalaisuuksiensa mukaan lopulta yht’äkkiä hävitäkseen.
Siirtykäämme massiiviseen testaukseen myös tulevissa epidemioissa, niin saamme nähdä lisää vessapaperin hamstraamista.
Kevään tilanteeseen on tietysti todella vaikeaa verrata, koska kevään todellisista tartuntamääristä ei ole luotettavaa tietoa.
Ainakin jossakin määrin kuolleisuus on kyllä vähentynyt. Minun amatööriveikkaukseni on, että kuolleisuuden vähenemiseen on useita eri syitä, ja tässä mainitsemasi on yksi niistä. Kaiken kaikkiaan veikkaan ainakin seuraavia syitä:
1. Riskiryhmiä osataan suojella ja he osaavat sekä pystyvät suojautumaan itse. Pystymisellä tarkoitan, että nyt suojavarusteita on taas saatavilla hyvin ja hintakin on sellainen, että niiden hankinta on mahdollista lähes jokaiselle (esim. Suomessa FFP2-hengityssuojaimet maksaa marketissa n. euron kappaleelta), joten esim. lähityötä tekevät voivat jatkaa töissä käymistä. Koska muilla kuin riskiryhmillä kuolemanriski on pieni, tiputtaa tämä jo yksinään kuolleisuutta huomattavasti
2. Hoito on parantunut kokemuksen kautta. Sekä hoitomenetelmät ovat kehittyneet (esim. veritulppien ehkäisy) että hoidon oikea-aikaisuus on parantunut (mitä edesauttaa myös parempi testauskapasiteetti, jonka ansista tartunnan saaneet on paremmin sairaanhoidon tiedossa ja heille voidaan ohjeistaa, milloin pitää hakeutua sairaalaan)
3. Sairaanhoito ei pääse ylikuormittumaan, kuten monessa paikassa kävi keväällä
4. Mainitsemasi keskimääräisen virusannoksen pienentyminen, joka johtaa keskimäärin lievempään tartuntaan. Keskimääräistä virusannosta pienentää opitut suojautumiskeinot (turvavälit ja maskit)
Kaikki FFP3-tason hengityssuojainta heikompitasoiset hengityssuojaimet ovat yhtä tyhjän kanssa mitä tulee suojaimen käyttäjän omaan hengitysteiden suojautumiseen ulkopuolelta ilmateitse tulevaa virusta vastaan. FFP3 hengityssuojaimessa on sisäpuolella reunoja kiertävä foami, joka suojain oikein kiristettynä tekee ihon ja suojaimen saumasta ilmatiiviin. (Näin parrattomilla) Sisäänhengitysilma kulkee FFP3 suojainta asianmukaisesti käyttäessä kokonaan suojaimen lävitse. Uloshengitysilma useimmiten uloshengitysventtiilin lävitse. Esimerkiksi jo FFP2 suojain falskaa käytännössä kaikilla käyttäjillä merkittävissä määrin ihoa vasten olevilta reunoiltaan. Antaa toki hieman suojaa muille jos itse pärskii virusta ympäristönsä, tehden virustasisältävästä pilvestä pienemmän.
En ole ymmärtänyt tätä ajatusta, että jos joku ei suojaa lähes täydellisesti se ei suojaa ollenkaan eli on turha. Kuitenkin kai huonompikin suoja vähentää hengityselimiin ajautuvien virusten määrää. Ja jos määrä vähenee, tartunnan todennäköisyys vähenee myös.
USA:ssa tehtyjen vertailujen mukaan suojia enempi käyttäneissä osavaltioissa kuolleisuus on ollut merkittävästi vähäisempää.
Yleisesti käytetyt hengityssuojat pienentävät jokaisen “viruspilven” kokoa, joka syntyy tautia levittävän ihmisen uloshengitysilman avittamana. Se on FFP2:n, FFP1:n, kirurginmaskin ja kansanmaskin merkitys. Kun tautia levittävä ihminen pitää suojainta virus pääsee “laskemaan pienemmät verkot vesille” kuin ilman maskia. Nuppineulan päähän mahtuu 4000000000000 koronavirusta (4000 miljardia kpl), niin tarttuvuuden kannalta ei ole merkityksellistä luikahtaako sisäänhengittäjällä maskiin sivuitse hengitysteihin satatuhatta vai miljoona vai kymmenen miljoonaa koronavirusta, maskimallista riippuen, kun sisätiloissa leijuva “viruspilvi” sattuu kohdalle. Tartuntaan johtava altistuksen virusannoskokokeskustelu on matemaattisesti tarkastellen hakoteillä.
Uloshengitysventtiilillä varustettu hengityssuojain on “itsekäs”-suojain. Se pyrkii päästämään uloshengitysilman mahdollisiman esteettä ulos ja suodattamaan sisäänhengitysilman useimmiten mahdollisimman perusteellisesti. Viranomaisten on vaikea julkisesti keskustella eri suojainmalleista, ja toimintatavoista yleensäkin, koska yksilönetu on eri asia kuin yhteiskunnan etu. Yksilön kannalta oman järjen käyttö on kuitenkin suotavaa koronalta suojautuessa. Tipoittain viranomaisohjeet jälkikäteen muuttuvat. “Eihän kukaan voinut vielä silloin tietää”, “Tutkimustulokset ovat muuttuneet”. Muistatte varmaan alkuvuodesta a‑studion, jossa asiantuntijat kikattelivat kysymykselle; Voiko korona tulla Suomeen?
Tiedetään kuitenkin myös, että tyypillisesti tartuttajien uloshengitysilmassa on koronavirusta vain harvakseltaan ja “viruspilvessä” täytyy oleskella aika pitkään, että ylipäätään saa tartunnan. Kovin tarkkaan tätä ilmiötä ei vielä tunneta. Aika loogista olisi, että jos maski suodattaa vaikka puolet viruksista pois, niin silloin “viruspilvessä” voi oleskella maskin kanssa tuplasti niin kauan kuin ilman maskia.
Ei välttämättä, sillä ihminen ei hönkäile tai yski ulos viruksia sellaisenaan, vaan ne ovat sidoksissa ulos lähteviin sylki/lima-pisaroihin. Suurissa pisaroissa on enemmän viruksia, kaikkein pienimmissä niitä ei ole aina ollenkaan. Suuret pisarat eivät kauaa ilmassa leijaile, pienet sen sijaan saattavat pysyä ilmassa pitkiäkin aikoja, mutta niissä on vähemmän viruksia.
Aika monet asiantuntijat ovat päätyneet siihen että maski suojaa myös maskin käyttäjää. Ei tietenkään täysin.
Olen samaa mieltä. 10 % tai 30 %:n suojakin on jonkinlainen suoja, vaikkei supertehokas yksilötasolla olisikaan, ja vaikkei se yksilötasolla takaisi taudin saamattomuutta. Väestötasolla jo 10 %:nkin tarttuvuusalenemasta voi olla sen verran olennaista hyötyä, että se kannattaa hyödyntää, jos sillä saadaan korvattua joku yhteiskunnalle paljon kalliimpi vaihtoehtoinen keino. On väestöstasolla kaiketi parempi, että vaikka 50 %:lla väestöstä on 10 % tartuntariskiä alentava suoja kuin että 1 &%:lla väestöstä on 99 %:n suojan tarjoava suoja.
Kommenttini pihvi oli siis se, että saumafoamittomien maskien, kuten ffp2, ffp1, n95, kn95, kirurginmaski, kansalaismaski jne., sivuitse naamaihon ja maskin välistä falskaa aina niin paljon ilmaa sisäänhengittäessä, että itse maskimateriaalin suodatustehokkuudella ei ole sisäänhengitysilman viruksenpoiston kannalta juurikaan mitään merkitystä.
Tuskin kukaan esittää, että maskit suojelevat kantajansa tartunnoilta täysin. Sen sijaan valtaosa asiantuntijoista pitää näytettynä, että maskit vähentävät tartuntojen leviämistä. Ohivuoto ei tässä ole ongelma, sillä vuotavan maskin käyttäjän hönkäilemä pisara/aerosolipilvi jää pyörimään kasvojen ympärille.
Maskien ohivuodot vaihtelevat. Jotkut maskit asettuvat yllättävän napakasti kasvoille. Eikä aiemmin mainitsemasi viruspilvi ole samanlainen kuin esim. homekellarin homeitiöpilvi. Virukset lähtevät liikkeelle sylki/limapisaroiden mukana, homeitiöt ihan itsekseen. Niiltä suojaa vain hyvälaatuinen ffp3 maski.
Etsin nopeasti netistä tietoa Osmon amatöörijärkeilyn tueksi..
Maskit ja turvavälit vähentävät virusannosta ja siitä aiheutuu lievempi tauti. On esitetty hypoteesi, että se auttaa viruksen voittamisessa ennen rokotteen valmistumista. NEJEM: Facial Masking for Covid-19 — Potential for “Variolation” as We Await a Vaccine New York Timesin artikkeli artikkelista [A New Theory Asks: Could a Mask Be a Crude ‘Vaccine’?](https://www.nytimes.com/2020/09/08/health/covid-masks-immunity.html) “Scientists float a provocative — and unproven — idea: that masks expose the wearer to just enough of the virus to spark a protective immune response.” eli “Tutkijat ehdottavat provosoivaa ja todistamatonta ajatusta: että naamarit altistavat käyttäjän virukselle tarpeeksi suojaavan immuunivasteen aikaansaamiseksi.”
Oikea vastaus selvinnee vuoden parin kuluttua.
Käyttäytymisen muutokset ainakin näkyvät tartuntaluvuissa, viimeksi Suomessa hengityssuojaimien käytöän lisääntyminen viimeinkin.
Nature (11.11.2020) kirjoittaa aiheesta, se lienee toistaiseksi paras tieto:
https://www.nature.com/articles/d41586-020–03132‑4
Äkkiä tiivistettynä:
Kuolleita tulee paljon, kun terveydenhuollon kestokyky ylitetään. Se ei ole lineaarinen muutos. Hoitoprosessia on vahvistettu ja satoja erilaisia hoitotapoja on kokeiltu ihmisillä. Steroidin käytöllä on ollut suuri vaikutus, muilla lääkkeillä ei juurikaan. Hoito-osaaminen on parantunut lääkäreillä ja hoitajilla ja heitä on pystytty kouluttamaan tehohoitoon lisää, riskipoltilaat tunnistetaan paremmin.
Kevääsen verrattuna kolleiden määrä on pudonnut n 20%, ei enempää.
Ehdottaisin että kyseessä on mitä epidemiologit selittivät jo keväällä, että isku on otettava vastaan enemmin tai myöhemmin. Yhdessä tutkimuksessa* jossa pohdittiin erot Ruotsin ja sen naapurimaiden välillä esitettiin suurimmaksi syyksi sen että Ruotsissa keväällä 2020 oli enemmän potentiaalisia uhria koska olivat selvinneet vähemmillä uhrilla edeltävästä influenssakaudesta.
Eiköhän nyt on sama mekanismia käynnissä, eli koska on vähemmän potentiaalisia (“dry tinder”) ei ole niin monta kuolemiakaan. Tuskin asia sen kummallisempi ole.
Sellaista skenaariota ei ole olemassa jossa ihmiset eivät kuolisi. Kuolinmäärät aaltoilevat ja siinä se, täytyy muistaa että kuolleet ovat ne jotka muutenkin olisivat olleet seuraavana jonossa niin sanotusti. Ei mikään rokotekaan tee ihmisestä kuolematon. Kysymys on mitä hyväksytään, ja nyt on meneillään sellainen rajanveto jossa ei hyväksytä ainuttakaan kuolemaa edes sairaiden vanhusten kohdalla mikä on absurdia ja suurempi haitta kuin hyöty ihmiskunnalle.
* 16 Possible Factors for Sweden’s High COVID Death Rate among the Nordics
Epidemiologit olivat keväällä todella vähien tietojen varassa ja arvailivat paljon, lähinnä influenssan kokemuksiin perustuen. Erityisesti tuo “ottaa isku vastaan”, “ottaa epidemia vastaan väestöpohjalla” on teoriana jo kadonnut vaikka sellaiset johtajat kuin Brasilian Bolsonaro ja Yhdysvaltain Trump siihen sitkeästi tarttuivatkin.
Jossakin määrin saattoi vielä kesälläkin arvuutella oliko oikea vai väärä Ruotsin päätös “ottaa isku vastaan” aikaisemmin ja siten välttää talousromahdus ja toinen aalto syksyllä. Nyt tiedetään paremmin että Ruotsin päätös oli väärä. Laumaimmuniteettia ei ole vieläkään tullut, Tegnellin mukaanhan se oli luvassa pahimmin käsineellä Tukholman alueella jo toukokuussa. Talous kärsii enemmän kuin Suomessa. Se että kouluja ei suljettu ei välttämättä ollut etu kun pahimpaan aikaan jopa puolet oppilaista oli poissa koulusta, ja etäkouluahan siellä ei ollut vaihtoehtona. Ja nyt Ruotsi jo suunnittelee koulujen sulkemista.
Yleensäkin epidemian pitäminen kurissa korkealla tasolla on vaikeaa ja johtaa lopulta kovempiin toimiin. Tartunnat ovat paljon helpompi pitää lähellä nollan tasoa koska sieltä nousu on aluksi hyvin hidasta ja aikaa toimiin on.
Lukaisin nopeasti tuon Iltsarin uutisen jossa tuosta koulujen sulkemissuunnitelmasta kerrottiin. Tarkkaan ottaen kyse onkin yli 17-vuotiaiden koulunkäynnistä (yleensähän puhutaan tämänikäisten kohdalla opiskelijoista) ja taustalla on ilmeisesti se, että tartuntoja on Ruotsissa havaittu erityisen paljon nuorilla eli 20–30-vuotiailla. Jutussa siteerattu ruotsalainen asiantuntija, en muista nimeä, oli huolissaan siitä, että nuoret ovat liian huolettomia. Nuorilla lienee syynsä huolettomuuteen, sillä tilastojen perusteella heitä kuolee tai joutuu tehohoitoon huomattavasti harvemmin kuin iäkkäämpiä. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanotaan nyt vielä, että ruotsalaisilla on kuitenkin oma järkensä noissa valinnoissaan. Tottakai voi kritisoida ja olla eri mieltä. Nk. Ruotsin tiellä on ollut omat perustelunsa silti. Yksi juttu minkä Tegnelliltä olen kuullut, on se, että vastatoimien pitää olla sellaisia, joita voi ylläpitää vaikka vuoden. Sillä on oma arvonsa, että ihmiset, niin nuoret kuin vanhatkin, pystyvät elämään mahdollisimman normaalia elämää. Suomessakin on tiedostettu, että koronaviruksen torjuntaan keskityttäessä muiden vaivojen (tänään uutisissa esimerkiksi hammashoito) osalta kertyvä hoitovelka ei ole aivan mitätön ongelma sekään. Nämä eivät ole niin yksinkertaisia asioita.
Vastasin kysymykseen miksi ei nähdä kuolemia samoissa määrin kuin keväällä alueilla missä oli isot tartuntamäärät silloin. Se ettei niillä alueilla enää ole saman verran “dry tinder” voi hyvinkin pitää paikkansa.
En olisi yhtä varma että Ruotsin päätös oli väärä, lasku tulee jälkikäteen. Jos saman verran resursseja käytettäisiin jokaisena pahempana influenssavuonna joka on suurin piirtein yhtä paha ei olisi enää resursseja olemassakaan. Resurssit ei kasva puussa.
Twitter on täynnä (ilmeisen aitoja) epidemiologeja jotka unelmoivat siitä, miten koronakokemuksilla saadaan tulevaisuudessakin ihmiset pysymään kotona, käyttämään maskeja ja pesemään käsiään yhtenäisenä kansana jokaista influenssaepidemiaa vastaan. Ja jos se ei auta niin sitten nyrkit esiin.
Olen havainnut saman. Hyvää kriisiä ei haluta hukata. Toki samanhenkisiä innokkaita maallikoita on vielä enemmän, mutta vähän huolestuneena minäkin seuraan tätä keskustelua, jossa ennen koronaa edeltäneisiin kanssakäymistapoihin palaamista pidetään innostuneimpien taudintorjujien keskuudessa melkein valitettavana. Kyllä minunkin mielestäni on hyvä jäädä aiempaa matalammalla kynnyksellä kotiin flunssaisena, mutta jokatalvinen pakkomaskitus tuntuu aika radikaalilta.
Olisi mielenkiintoista tietää, että toimiiko sama systeemi influenssan kanssa. Eli onko esimerkiksi niin, että influenssakauden lopussa saadut taudit on lievempiä koska ihmiset on sitä aiemmin saanut sitä “siedätyshoitoa” pienemmillä virusmäärillä.
Onkohan tästä ihan tilastoja olemassa, että tuleeko vakavia influenssatapauksia suhteellisesti enemmän kauden alussa? Ja onko tästä luotettavia tilastoja, eli voiko influenssan leviämistä populaatiossa luotettavasti mallintaa (miten paljon influenssaa esiintyy populaatiossa vs. vakavat tapaukset)?
Yleensä influenssa lievenee, mutta tämän on oletettu johtuvan viruksen muuntautumisesta.
Yleisemmin: itsellä on käynyt mielessä oliko lopulta isorokko lainkaan merkittävin intiaaneja uudella mantereella tappanut Euroopasta tuotu tartuntatauti. Luullaanko näin vain koska isorokko on helppo diagnosoitava? Entäpä jos vähitellen kehittyvä adaptiivinen immuniteetin muisti-ilmiö pätee viruksiin ja bakteereihin yleisemminkin, eli ihmisen hengissäpysymisessä ja vähintään hyvinvoinnissa on kyse hyvin monimutkaisesta dynaamisesta tasapainosta eikä joidenkin mikrobien valikoivasta välttelystä?
Influenssa on eri virusperhettä, minkä takia vertailu on vaikeaa. Influenssavirukset muuntuvat selvästi koronaviruksia nopeammin (niiden RNA-polymeraasi on epätarkempi ja tekee perimän kopioimisessa enemmän virheitä). Influenssa myös tarttuu helpommin ja ilmeisesti osin eri tavoin kuin tämä koronavirus. Kevään epidemia-aallossa yksi yllätys oli se, miten hyvin rajoitustoimet tehosivat koronavirukseen. Epidemiologien ja lääkärien olettamukset perustuivat pitkälle kokemukseen influenssaepidemioista, ja niiden perusteella moni ajatteli, että epidemiaa ei voida niillä toimilla pysäyttää, vaan korkeintaan vähän hidastaa. Toisin kävi, ja ilmeni, että korona leviää lähikontaktissa ryppäinä, joita on mahdollista rajata ja estää.
Kuten Ivor Cummins on videoillaan osoittanut, kevään sulkutoimet jotenkin sopivasti ajoitettiin kohtiin, joissa käyrät olivat jo kääntyneet alas päin.
Itse uskoisin, että syynä kuolemien vähäisyyteen on se ettet ole jaksanut odottaa riittävän kauaa. Ruotsi on jonkin verran muuta Eurooppaa jäljessä toisessa aallossa, mutta tehohoidon tarve kasvaa jo tällä hetkellä kovempaa kuin missään muualla Euroopassa. Kuolemiksi nuo muuttunevat parin viikon sisällä. Vastaavasti kävi Tegnellin hovitilastotieteilijä Brittonille, joka arveli ensin että vain 100 lisää ruotsalaista kuolee ennen vuoden loppua, mutta vaihtoi luvun nopeasti 1000:ksi ja pohtinee varmaan tällä hetkellä lisänostoa.
Juuri näin.
Viive tartuntatapauksista kuolemiin on kevättä pidempi, koska testaamme 10–50x enemmän. Testaamme nyt myös nuoria ja vähäoireisia, ja altistuneita. Tästä johtuen bilehile/koululainen -> isä -> isoisä — tartuntaketjussa saamme kiinni isän ja joskus bilehileenkin. Keväällä lähinnä isoisä testattiin. Puolet tartuttajista ei oireile mitenkään, joten altistuneiden testaus on avainasemassa. Siitä se viive tulee. Itse tauti ei ole muuttunut mitenkään. Ja kyllä se sinne vanhainkoteihin on levinny kaikkialla ihan kevään malliin.
Hoito kyllä on kehittynyt niin, että teholla kuolleisuus on laskenut merkittävästi. Ehkä jopa 30–40%. Ei auta suurinta osaa, jotka menehtyvät tautiin tehohoidon ulkopuolella. Eikä niitä ketkä menehtyy jos tehot tulvii yli. Kuolleisuus on koko ajan ollut 0.5–1%. Keväällä lähempänä 1%. Nyt lähempänä 0.5%.
Diamond Princess aluksella IFR = CFR = 2%, mikä on äveriään hyväkuntoisen semi-iäkkään matkustajakunnan ja nuoren miehistön keskivertopopulaatiossa aikalailla ennustaa kuolleisuutta muualla. New Yorkissa 0.2% populaatiosta menehtyi koronaan. Seroprevalenssi 20–25%. Samaan viittaavia lukuja Euroopasta.
Ne ketkä kuvittelee että tämä on 0.1% IFR pöpö ovat matemaattisesti lukutaidottomia. 250000/0.001 = 250M. Ruotsissa 6000/0.001 = 6 M. Tarkoittaisi että vähintään olisi laajoja alueita, joissa ollaan laumasuojatasolla ja joissa tauti on nopeasti tukahtumassa ilman toimenpiteitä. Mitään tällaista ei nähdä. Tauti kiihtyy rajusti. Paitsi maissa, jotka ovat oikeasti tehneet asialle jotain.
Jo kesällä saatiin vihjeitä ettei IFR ole vakio. Tarkoittaa etteivät IFR-keskiarvot ajallisesti koko epidemian yli ole kovin hyödyllisiä ilmiön ymmärtämiseksi.
Vielä parempi kuin pieni annos viruksia on suuri annos viruksia, joista suuri osa on toimimattomia, vaikkapa UV-säteilyn toimimattomaksi tekemiä.
Siis parempi lievän immuniteetin aikaansaamiseen. “Lievä immuniteetti” on kyllä muuten oikein järkevä ilmaus, vaikka kielikorva ehkä sanoo että se on väärin.
Olen tuota samaa,kuin Osmo pohdiskellut ja tuonut julkikin toisaalla. On paljon asioita , jotka viittaavat tuohon sumeampaan immunologiseen suojaan jo aiemmin altisuneilla alueilla. Kun katsoo koronan tartunta- tai pelkkiä kuolinkäyriäkin, niin niissä Euroopan valtioissa , jotka ovat ottaneet ensimmäisen aallon voimakkaana vastaan, toinen kuolinhuippu jäänee ainakin matalammaksi- leveydestä on tässä vaiheessa paha sanoa. Erityisen silmiinpistäävää tämä on Ruotsissa.
Maissa , joissa ensimmäinen aalto torjuttiin hyvin aktiivisesti toisen aallon tappavuus on hyvinkin säännönmukaisesti korkea ja suhteessa esiintymislukuihin (esim . Tsekki ja Israel) Itseasiassa kuolinkäyrät muistuttavat hyvinkin noita eräiden THL: asiantuntijoiden keväisiä arvioita epidemiakäyristä: että toisesta aallosta voi tulla ongelma syksyllä , jos ensimmäinen aalto jää pieneksi. Tuo sitten sai Eroon Koronasta ‑henkisiltä jyrkän ja demonisoivan vastaanoton ja johti laumasuoja- nimisen luonnonlain kieltämiseen.
Kun katsoo esimerkiksi skandinavian pääkaupunkialueita, niin korona kiihtyy kummallisen hitaasti, toisin kuin kävi esimerkiksi meillä Vaasassa, jossa se tavallaan räjähti.
Kehittynyt hoito selittää vain vähän vähentynyttä kuolleisuutta, koska kyllä tieto liikkuu koronaa nopeammin ja varmasti se on ollut Israelissa tai Tsekissä tiedossa.
Kukaan ei kuitenkaan ole vakuuttavasti, siis tieteen keinoin, kumonnut luonnonlakia, jonka Ruotsin pääepidemiologi ilmaisi näin: “tämäntyyppinen sairaus jatkaa leviämistään niin kauan, kunnes väestö on saanut immuniteetin. Ei ole mitään muuta keinoa pysäyttää sitä.” Nyt kun katsomme maailmaa, niin näin näyttää olevan.
Koronavirusta vastaan on todettu olevan t‑soluimmuniterttia niilläkin , jotka eivät ole sille altistuneet: https://science.sciencemag.org/content/370/6512/89.long . Tätä on selitetty näillä muilla koronavirusinfektioilla, mutta muitakin selityksiä on . Varmaa on ‚että moninkertainen joukko väestöstä altistuu vähäiselle virusannokselle ja heikentyneille tai kuolleille virusosalsile , kuin elävälle
tai tartuttavalle virusannokselle , tuollaista materiaahan on todettavissa paljon pinnoilla ja viemärivedessä. Ei ole mahdotonta , että totaalieristäyminen ja kaiken mikrobimaailman välttely lopulta heikentää immuniteettiamme altistaen vakavalle taudille. Tuo käy minun matematiikan tajuni kanssa yhteen siinä , mitä on tapahtumassa.
Voi siis olla ‚että osa väestöstä on tietämättään osin hankitussa suojassa koronavirukselta eli eivät saa merkittäävää tautia. Tämä taas ei ole epidemialukujen kannalta yksiselitteisesti myönteistä, koska tuollainen immuniteetti voi aiheuttaa sen, että väestössä on paljon vähäoireisia tai oireettomia tartunnankantajia, jotka eivät jää kotiin potemaan tai erityisesti välttelemään kontakteja. Voi olla, että epidemian käyttäytymisen ennustelussa on liikaa tuijotettu mahdolliseen viruksen muuntumiseen ja täydelliseen immunologiseen suojaan, kun kyse on kuitenkin väestön ja viruspopulaation immunoloigisesta vuorovaikutuksesta ja evolutiivisesta prosessista, viruspopulaatiohan “hyötyy” siitä, että ei aiheuta vakavaa tautia, koska pääsee täten leviämään. Tämäkin käy yhteen niiden havaintojen kanssa, että jos tietyistä yhteisöistä etsitään, niin löydetään kyllä , esimerkiksi Piekäsmäkeläiseltä kasvitarhalta tai urheilujoukkeista, usein hyvin vähäoireisia ja oireetomia.
Se on todettava, että maskeista on keskusteltu ja niihin uskotaan ihan liikaa, osin jo USA.n vaalien takia. Tuollahan tuokin asia politisoitui kuumaksi ja vaikultemaksi jäi, että asiaa käytettiin kyllä hyvään tarkoitukseen Trumpin erottamiseksi vaalien kautta, mutta tarkoitus pyhittää keinot — hengellä. Samalla lääketiede vajosi ihan uskomustieteeksi , lähes reiki-hoidon tasolle. Esimerkiksi Tsekki profiloitui hyvin maskiuskovaikseksi maaksi, laaja-alainen käyttö oli pakotettua- nyt alue on pahointa epidemia-aluetta.
Nature lehdessä oli tästä hyvä yhteenveto, joka oli kyllä pinnallisesti melko maskimyönteinen, mutta tarkkaan luettuna ( laatulehti kun on ) — paljastava . Siinä tieteellisen integriteetin säilyttävät asiantuntijat mm. toteavat : ” Noita asiota me normaalisti selvittäisimme kliinisissä kokeissa, mutta meillä ei ollut aikaa siihen” ; ” On paljon ristiriitaisia tiedonpalasia ja on vaikea vetää aineisto yhteen . On todettava , että emme oikeastaan tiedä paljoa.” ; “Me tiedeyhteisössä kritsoimme jatkuvasti yleistä tappaa muodostaa lausuntoja ilman kunnon dataa .. Nyt me paljolti toimimme samalla tavalla.”
Virusparikkelien ballistiikkaan ja viruspilven kokoon vedotaan paljon, mutta ongelmana on se, että emme tiedä mihin kulloinkin kannattaa osua .
Maskin käyttäjällä aerosolia ja kaukotippaa syntyy ilmeisesti vähemmän, mutta siis lähikylvöä enemmän. Maskit eivät hävitä viruspartikkeleita vaan ne sitten jäävät joko maskiin, sen läpi hengittävän hengitysteihin tai hänen lähelleen , siis edelleen mahdollisesti tartuttamaan ja tartunnan kantajan hengitysteissä edelleen lisääntymään. Tuota maskia tulee näpelöineeksi- niinpä kädet muuttuvat tartuttaviksi. Voisi myös kuvitella, että tartunnan kantajan lähialue muuttuu entistä tartuttavammaksi ja hän kantaa esimerkikiksi vaatteissaan ja hiuksissaan tiheämpää viruskylvöä. Tältä kannalta katsoen, väljässä ja laajassa ulkoilmassa käyttöhän voi olla peräti typerää: se mikä lentäisi taivaan tuliin jääkin tartuttavana ja suuriannoksisena vietäväksi sisätilaan. On loogista , että sairastuneen tuottama kokonaisvirusmäärä on lopulta suurempi maskin kanssa. Ja tämä peruste: että Maski ehkä voisi suojata sen käyttäjää niin ‚että hän saa pienemmän annoksen virusta ja kevyemmän taudin. Toisaalta voi ajatella, että maskia käyttämättömän hengitysteistä lähtee aeroleja 2–30 m päähän , jotka sairastuttavat vain pieniannoksisesti tai ei olenkaan, ehkäpä jo heikentyneellä ja kuoleella viruksella aiheuttaen immuniteetille suotuisan herätteen?
Maskia käyttävä lievään tai alkavaan koronaan sairastunut todennäköisesti vetää uloshengittämiään koronaviruksia takaisin hengitysteihinsä ja on mahdollista, että syvemmälle hengitysteihin , ehkäpä nenänänielusta syvälle keuhkoalveoleihin. Kun maskinkäyttäjällä CO2 — pitoisuus nousee, niin tulee tarve hengittää syvempään, poistaakseen tuota kasvhuonekaasua verestä. Toisaalta, kun puhe maskin kanssa ei oikein luista, niin tulee tarve korottaa ääntä , jolloin tulee vedettyä jälleen syvempää henkeä ja juuri siinä tilanteessa erittämään enemmän virusta jonnekin, joka riippuu maskin käyttötavasta , materiaalista ja kosteusasteessa , ympäristön ilmavirroista ja kuuntelijan etäisyydestä.
Naturen artikkelissa eräs asiantuntija toteaakin: “But for the variety of masks in use by the public, the data are messy, disparate and often hastily assembled.”
On täysin aikaista arvioida tässä vaiheessa sitä, minkä maan linja tulee olemaan lopulta paras kansanterveyden tai talouden kannalta. Se saattaa olla jälkikäteenkin hankalaa. Minua kuitenkin se hiukan huolettaa , että todella hyvin tällä hetkellä pärjäävä maamme saattaa olla tässä eritahtinen kuin muut EU maat, että jos tämä on lusittava, niin se voi olla iso ongelma ‚että kun muut ovat jo lusineet, mutta me vielä lusimme. Jos tuo rokotus ei kuitenkaan toimi riittävästi, tuottaa pettymyksen tai jakelu on liian hidasta. Onhan sekin mahdollista ‚että eteläinen Eurooppa kokee koronan jälkeisen renesanssin saavutettuaan riittävän laumasuojan ja talous lähtee nousuun ja me vielä painimme jonkun aallon kanssa täällä. Että ollaanko me sitten kerjäämässä tukipakettia Italialta.
Ruotsi on nyt kiristämässä suosituksiaan selvästi keväistä linjaansa tiukemmiksi (“max åtta deltagare vid almänna tillställningar”). Se tulee todennäköisesti vähentämään ruotsalaisten kuolemia merkittävästi. Ennustan, että Soininvaara tulee luulemaan tämän johtuvan “lievästä” immuniteetista, muttei huomaa että sen saman immuniteetin olisi pitänyt myös kyetä estämään viruksen leviämistä, vähentämään sairaaloihin joutumista ja pienentämään tehohoitoon joutuvien määrää jo nyt. Tämän palsta on ollut erittäin hyödyllinen koronainformaation lähde, mutta se johtuu yksinomaan palstan kommentoijien laadusta. Soininvaaran kyky sijoittaa havaitsemansa signaalit oikeaan kontekstiin on kerta toisensa jälkeen ollut hyvin puutteellista.
Mikä tahansa toimenpide, joka vähentää tartuntoja, vähentää myös kuolemia. Mitä vähemmän tartuntoja, sitä vähemmän kuolemia, tosin joissakin maissa useampi tartunnan saanut kuolee kuin toisissa. Siihen taas on monia eri syitä ikäjakaumasta, sairaanhoidon laadusta ja kuormituksesta aina yleiseen terveydentilaan etc. Ja toki testauksen kattavuus vaikuttaa todettujen tartuntojen määriin.
Noin muutoin olen sitä mieltä, että vaikka ei välittäisi covidiin kuolevista vanhuksista eikä pysyvästi/pitkäaikaisesti vammautuneista, niin viisas pyrkii tekemään kaikkensa, ettei covid-potilaiden määrä tuki sairaanhoitoa. Kas kun meistä itse kukin voi milloin vain tarvita sairaanhoitoa, jopa tehohoitoa (onnettomuudet, äkilliset sairastumiset, sydärit, etc). Terve itsekkyys riittää syyksi noudattaa ja kannattaa rajoituksia.
Seuraan Ruotsin tilannetta muualle verrattuna mm. HS:n graafista, eikä kuolleisuus näytä heillä kovinkaan pahalta vaikka tartuntoja rekisteröidään paljon, päin vastoin. Täältä löytyy viivadiagrammi kohdassa Koronatarunnat/Koronakuolemat eri maissa graafi, jota voi väännellä mielensä mukaan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html
Mitä tulee tartuntoihin, PCR-testauksesta tällaisenaan tulisi luopua, sillä se ei sovi epidemian massatestaukseen.
Koko koronanhoito rajoituksineen ja testaukseen liittyvine arveluttavine perusteineen näyttää olevan menossa oikeuteen eri puolilla maailmaa. Asialla on Deutsche Bankin ja VW:n haastanut juristi Rainer Füllmich (tai Fuellmich) kollegoineen.
Haastattelu englanniksi:
German Lawyer Sues The World Over Coronavirus
Haastattelu saksaksi:
Interview mit Anwalt Dr. Fuellmich: PCR-Tests und „dieBasis“ – Klage gegen Drosten, Wieler & Co. geplant
Soininvaaran aiemmassa blogissa Toisen aallon tilastollinen päivitys jonne edelleen päivittyvät Suomen viralliset tartuntaluvut, on nähtävissä epätodennäköinen kehitys, mikä osaltaan viittaa siihen, että meillä ei testauksessa tosiaankaan ole kaikki ihan kohdallaan.
Minä seuraan Ruotsin tilannetta FHM:n virallisesta Excel-tiedostosta (https://www.arcgis.com/sharing/rest/content/items/b5e7488e117749c19881cce45db13f7e/data), Emanuel Karlstenin blogista (https://emanuelkarlsten.se ; voitti juuri Ruotsin Suuren journalistipalkinnon koronauutisoinnistaan Uutisoinnin uudistaja ‑luokassa), Ruotsissa asuvien tuttavien kokemuksia kyselemällä, sekä niistä lehdistä, joilla maksumuuri ei estä uutisten lukemista (painottuu valitettavasti iltapäivälehdistöön). Ruotsin tartuntaluvut ovat olleet lievässä nousussa jo useita viikkoja, mutta käsiin tilanne räjähti vasta 28.10. Uskon, että kuolemille tulee käymään aivan samalla tavalla.
Olen seurannut Ruotsin tilannetta aktiivisesti maaliskuun alusta lähtien ja valtaosa koronaan kuolleista lisätään FHM:n viralliseen taulukkoon lähes viikon jäljessä tapahtumasta ja taulukkoa saatetaan toisinaan muuttaa havaittavasti kahden tai kolmenkin viikonkin taakse. Eilisestä FHM:n taulukosta estimoiden edelliseltä to-ma-ajanjaksolta on esimerkiksi vielä kirjaamatta 50–100 kuolemaa oikealle päivälle. Onko HS:n graafiin lisätty nuo puuttuvat kuolemat ja jos on niin millä menetelmällä puuttuvien lukumäärä estimoidaan?
Ruotsin kuolleisuuskäyrä tulee olemaan raskaasta kuolleisuudesta huolimatta loivempi ja mahdollisesti matalampikin kuin maalis-huhtikuussa, koska ihmiset ovat muuttaneet sielläkin käyttäytymistään huomattavasti.
Ei näytä käyrä olevan matalampi tai loivempi. Maskeja ei Ruotsissa käytetä. Siksi ei ole mitään jarrua et olis aikaa reagoida kuten Euroopassa. Katsoo kaikkia kuvia Ruotsista ni jengi menee hejssan hopsan suosituksista piittaamatta ja 90–95% vailla maskeja.
15000 tartuntaa eilen ja 96 merkattiin lautoihin tänään Ruotsissa, toki useammalle päivälle. Ja toki tälle päivälle lisätään roppakaupalla lähitulevaisuudessa. Ja niin pois päin. Eli nää on ne mystiset puuttuvat kuolemat 3–4 vk takaisista tartunnoista.
Minä itse uskon ja toivon, että toinen aalto tulee olemaan vähemmän dramaattinen kuin ensimmäinen. Intensiiville ei ole ainakaan vielä otettu väkeä samaan tahtiin kuin keväänä pahimmassa vaiheessa. Ja yksinomaan se, että testaamista tehdään selvästi enemmän kuin keväällä, riittänee ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä varovaisemmaksi. Vahvin signaali tämän toimivuudesta on, että jopa Tegnell heräsi hetkeksi kun uusi aalto vyöryi maahan. Testaaminen on toki tapissaan ja riittävä jäljittäminen ei ole mahdollista, mutta uskoakseni dramaattiset luvut ovat säikyttäneet ruotsalaisia käyttäytymään edes jonkin verran varovaisemmin. Tämän suhteen voin olla väärässä, koska ymmärrykseni ruotsalaisten sielunelämästä ei ehkä ole riittävää.
Kyllä todella toivon että näin olisi ja olisit oikeassa. Seurasin tilannetta keväällä tiiviisti koska tuttavani asui Ruotsissa. Muutama vasta-argumentti.
Nyt leviä kanta on tartuttavampi (dominoiva kanta vaihtui loppukeväällä muistaakseni).
Auringonvalo inaktivoi viruksen sekunneissa ja ilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat dramaattisesti viruksen tartuttavana säilymiseen. Pimeässä pakastimessa virus säilyy “ikuisesti”. Jääkaapissakin kuukausia. 20C:ssa virus säilyy paperirahassa kuukaudessa vaarallisena. Ruotsi ja Suomi on pimeitä jääkaappeja marras-helmikuun, jossa patterit kuivattavat sisäilman avaten viruksille kuivuneiden limakalvojen kautta helpomman tartuntareitin esim. silmien kautta.
Pitkää kesälomaa ei ole tiedossa. Päinvastoin kouluja on väkisin haluttu pitää auki. En usko että mummoloiden ovet maltetaan pitää säpissä täysin.
Ihmiset muuttivat käytöstään dramaattisesti jo viime keväänä Ruotsissa pääasiassa omaehtoisesti. Googlen liikenne data paljasti asian, ja GDP lasku vahvisti. Se että ei määrätä ei tarkoita etteikö tehdä vapaaehtoisesti. Vaikea kuvitells että pystyttäisiim dramaattisesti parempaan vaoaaehtoisesti. Toivottavasti sama riittää nyt. Tuskin riittää ilman laajaa maskinkäyttöä.
Myös Misinformaation määrä on räjähtänyt ja yksi keskeisistä lähteistä on Tegnell itse mm. maskidenialismi. “Koronaväsymys” on aiheutettu päämääräämättömällä soutamisella ja huopaamisella. Sakki käy Ruotsissa testeissä bileitä silmälläpitäen. Maskeja ei käytetä. Ei kuulosta hyvältä…
Mutta toivotaan!
Suomen nykyistä kummallista koronatilannetta ja Etelä-Italian samanlaista tilannetta keväällä voisi muuten yrittää selittää hypoteesilla ekologisesta lokerosta.
Hypoteesi: viruksen ekologisen lokeron määrittelevät ne mikrobit joiden kanssa se viihtyy samassa elimistössä samanaikaisesti. Ekologinen lokero ei välttämättä ole muuttumaton, koska sen tila on talletettu immuunijärjestelmän muistiin. Suomessa nyt ja Etelä-Italiassa keväällä SARS-CoV‑2 ekologinen lokero on ollut pääosin varattu.
Perinteinen esimerkki näin määritellystä ekologisesta lokerosta on lehmärokko-isorokko ‑lokero. Kokeista Yhdysvalloissa ja Singaporessa tiedetään että jo ennen Covid-19 epidemiaa kerätyistä verinäytteistä löytyy runsaasti vastustuskykyä SARS-CoV‑2 vastaan. On siis syytä olettaa että jos syynä vastustuskyvylle on mikrobi, on se joku hyvin yleinen ja harmiton.
Oletus oli kesällä että Suomessa on syksyllä voimakas Covid-19 ‑epidemia ja Ruotsissa lievä. Kävikin toisinpäin. Entäpä jos Ruotsissa kiertelee niin paljon koronavirusta että se on ehtinyt vallata sen ekologisen lokeron joka Suomessa onkin täyttynyt jollain harmittomalla viruksella? Suomessa testataan juuri nyt koronavirusta niin paljon, että hengitystieinfektioita on varmasti runsaasti liikkeellä kuten syksyllä yleensäkin, mutta jostain kumman syystä ei kuitenkaan koronavirusta. Kolikko on ollut pystyssä niin pitkään että hyvän selityksen pitäisi olla jotain muuta kuin hyvin epätodennäköinen kosminen sattuma.
Jospa PCR-testaus 1) tuottaa vääriä positiivisia tuloksia ja 2) virusmolekyylien vaihteleva monistuskäytäntö kaupan päälle erilaista testiherkkyyttä eri puolilla? Eli tuo Osmon tilastokäyräkin on hassu, kun data on päin prinkkalaa?
NY Times:
Your Coronavirus Test Is Positive. Maybe It Shouldn’t Be.
https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html
1,23456 on epätodennäköinen R‑luku. Niinkuin 1,2,3,4,5,6 on harvinainen lottorivi.
1,549143 on todennäköisempi R‑luku. Niinkuin 1,6,25… on yleisempi lottorivi.
Jos sattuu sellainen harvinainen tapaus että R‑luku on maanantaina 1,23456, ja tiistainakin R‑luku on 1,23456, niin silloin voimme olla hyvin varmoja että keskiviikkona R‑luku ei ole 1,23456. Niinkuin silloin kun lantinheitossa tulee 5 kertaa peräkkäin kruuna, niin silloin seuraava tulos on hyvin todennäkäisesti klaava.
Tuo ylläoleva juttunihan on siis kokoelma yleisiä ajatusvirheitä, joita olen ollut havaitsevinani täällä.
Pointtini on se, että R‑luku ei ole lantti, vaan paremminkin noppa jossa on pirun monta sivua .… eli siis toisin sanoen pallo. Pallohan pysyy hyvin tasapainossa.
..mutta harvemmin pysähtyy äkillisesti ilman ulkopuolista tekijää.
Tässä on ajantasaista tietoa tehohoidon tilanteesta Ruotsissa: https://www.svt.se/datajournalistik/corona-i-intensivvarden/
Koronaa osataan myös nyt hoitaa olennaisesti paremmin kuin keväällä. Annetaan tarvittaessa kortisonia (sytokiinimyrsky) ja verenohennuslääkkeitä. Jonkin verran hyötyä voi olla myös joistakin testatuista lääkkeistä kuten Remdesvir, malarialääkkeet yms.
Ehkä nyt on jo kulunut riittävästi aikaa, jotta on voi kysyä onko mahdollista olla olemassa mitään evidenssiä mikä kykenisi kaatamaan hypoteesisi. Kirjoittamisajankohdan jälkeen Ruotsi on lisännyt koronakuolintilastoihinsa 543 kuollutta ja tulee vielä lisäämään vähintään 150–200 marraskuun kahdelle viimeiselle viikolle kunhan ehtii. Paljonko kuolleita pitäisi vielä olla lisää, jotta lakkaisit uskomasta käyttäytymismuutoksista riippumattomaan “lievään” immuniteettiin? Mitä muuta evidenssiä vaadittaisiin?
Olisiko esimerkiksi se, ettei ruotsissa ole euromomo:n mukaan edes nomaaliin kausivaihteluun liittyvää ylikuolleisuutta, jota tässä vaiheessa vuotta tyypillisesti on?
Tämä on erinomainen ja toimiva ehdotus. Oletan tässä (ilman erityistä tietoa), että kannatat immuniteettiajatusta. Oletko julkisesti valmis ilmoittamaan olleesi väärässä siinä vaiheessa, kun Euromomon käyrät alkavat näyttää ylikuolleisuutta? Jopa Ruotsin SCB:n tuoreesta kokonaiskuolleisuustilastoista (https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/pong/tabell-och-diagram/preliminar-statistik-over-doda/ ; päivitetty 27.11.) puuttuu huomattava määrä kuolleita viimeiseltä kahdelta viikolta, joten Euromomo saanee datansa selkeästi myöhässä.
Mutta mitä matalasta ylikuolleisuudesta voisi päätellä?
Jos ja kun ruotsalaiset ovat muuttaneet käytöstään koronaviruksen takia, niin kyllä se näkyy muidenkin tarttuvien sairauksien vähentymisenä. Jos influenssa puuttuu, sillä voi olla suurikin vaikutus kausittainen ylikuolleisuuteen.
Tämän takia kysyinkin kysymykseni vähän ennen kuin kaikki olennainen tieto on julkistettu. Mallin saa korreloimaan olemassa olevan datan kanssa käytännössä aina, mutta ennustusten osuminen vaatii joko toimivaa mallia tai hyvää tuuria. Silloin ei tarvitse kysyä mitä voidaan päätellä mistäkin vaikeasta kysymyksestä, vaan vain tsekata ennustiko malli oikein vai ei.
Se, mitä jostakin ilmiöstä voidaan päätellä, helpottuu huomattavasti, kun villit amatöörimallit karsitaan pois sotkemasta kenttää.
Paitsi että Ruotsi otti nyt kovat toimet käyttöön Tegnellin neuvon vastaisesti eikä täyttä ylikuolleisuutta päästä koskaan näkemään tilastoissa. Suomihan lipesi tästä laumasuojaihmiskokeesta jo keväällä ja täälläkin vastuullisen virkamiehen, THL:n johtajan Mika Salmisen neuvojen vastaisesti.
Tieteen kannalta tietysti harmillista että ruotsalaisetkaan eivät kestäneet kuolleisuuden nousua.
Etnisyydestä, uskonnosta ja kulttuurista riippumatta jokainen maa joka yrittää selvitä minimaalisilla toimilla päätyy silti jossakin vaiheessa jonkinasteiseen lockdown:iin, aika vahva todiste että meillä on käsissä influenssaa merkittävästi pahempi tauti.
Kannattaa huomata, vaikka meillä uutisoidaan Ruotsin “kovista toimista”, totuus on että ne on silti kevyemmät, kuin Suomessa. Ei maskisuositusta, kaikki paikat saa olla auki (ravintoloissa rajoitus max . 8hlö per pöytä), ohjeistus väkijoukkojen välttämisestä eivät kuulosta kauhean tiukoilta? Porissa meni lähes kaikki liikuntapaikat, uimahallit, museot ja nuorisotilat kiinni. Kirjasto onneksi auki lainausta varten, mutta lukusalit menivät kiinni.
Näillä kiristyksillä tai niistä huolimatta teho-osastojen potilaat ovat Ruotsissa vähentymään päin ja kuolemat tippuneet. Johtuuko nämä immuniteetista vai rajoituksista en tiedä, mutta tilanne on huomattavasti kevättä parempi. Haastattelujen perusteella Tukholmassa ihmiset rajoittivat kulkemistaan ja palveluiden käyttöä huomattavasti enemmän keväällä kuin nyt, eli jotain on muuttunut. Mistään lockdown:sta ei Ruotsin kohdalla kannata puhua.
Ruotsi rajoitti kokoontumisia 50:stä 8:aan henkilöön. Paitsi tietysti jos turvavälit pystytään pitämään, on raja 300:
Regeringen har sedan i mars begränsat antalet tillåtna deltagare i allmänna sammankomster och offentliga tillställningar. Huvudregeln är max 8, men vid arrangemang med sittande publik som kan hålla en meters avstånd till varandra är gränsen 300. Arrangemang med färre deltagare bör genomföras på ett sätt som minimerar risken för smittspridning.
Kun tämän tarpeeksi isoon ääneen markkinoi merkittävänä linjanmuutoksena, niin aina joku uskoo. Politiikassa on loputtomalta tuntuva kysyntä tahtojohtajuudelle asiantuntijajohtajuuden sijaan, ja kaikenmaailman soidenkuivaajien viesti resonoi hyvin äänestäjäkunnassa.
Kun valtamediaa nykyään seuraa, kannattaa muistaa että se on ennennäkemättömässä kilpailutilanteessa sosiaalista mediaa vastaan, ja klikkijournalismi on luonteeltaan inflatorista. Mitä Ruotsin tilanteeseen tulee, kannattaa valtamedian tulkintojen sijaan siirtyä lukemaan suoraan paikallisen terveysviranomaisen FOHM:in sivuja. Erityisen näppärä kooste on Covid-19 ‑viikkoraportit. Päivittäinen tilanne näkyy visuaalisimmin täällä.
Siis Ruotsin kokoisessa maassa, tuolla ikärakenteella, 270 ihmistä päivässä kuolee johonkin. Jos voidaan osoittaa, että Covid-19 — kuolema voi tappaa vain niitä, jotka eivät voi kuolla sinä päivänä mihinkään muuhun, niin tilanne on täysin selvä: eli Covid-19 tappaa vain kuolemattomuuden lahjan saaneita.
Vain mahdoton evidenssi voi todistaa mallisi vääräksi? Koronasta johtuvan ylikuolleisuuden estimointiin on olemassa keinoja, joka eivät vaadi yliluonnollista selitystä toimiakseen. Arvelen, että tulit ehkä kirjoittaneeksi vähän heikosti, joten: Onko olemassa mitään verifioitavissa olevaa numeerista tai selkeää kvalititatiivista kriteeriä, joka saisi sinut kyseenalaistamaan mallisi?
Ruotsin väestö on kasvanut ~ 6% viimeisten viiden vuoden aikana.
Viime vuonna oli reipas alikuolleisuus, 3400 vähemmän kuolleita kuin edeltävä vuosi.
Kun näitä kahta asiaa yhdistää on selvää että Ruotsissa olisi päätynyt ylikuolleisuuteen tänä vuonna koronasta riippumatta. Ylikuolleisuuslaskenta kun ei huomioi väestönmäärän muutokset.
Vertailun vuoksi niin Suomen väestö kasvoi samaan aikaan 0,9% ja suomessa ei ollut suuri alikuolleisuus 2019. Kun Ruotsi on verrattu muihin pohjoismaihin on jäänyt huomioimatta että lähtökohdat olivat tähän vuoteen olivat ihan erilaiset.
Ja jos lasketaan Ruotsin kuolleisuussuhde väestömäärään (kuolleet/väestömäärä) vuosina 2000 — 2019 +2020 ennuste. Niin näkee ettei 2020 päädy edes top kymppiin kuolleisuussuhteessa. Toistan, ei siis edes kymmenen pahimpien vuosien joukkoon!
Voi myös ajatella että jos tämän vuoden kuolleisuusluvut ovat peruste ihmisten liikkuvuuden rajoittamisellem sama perustelua käyttäen olisi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana joka toisena vuonna joutunut pitämään samat rajoitukset voimassa…
Jos datassa on trendi, niin se pitää poistaa ennen vertailuja, ellei kykene perustelemaan trendin liittyvän olennaisesti kysymyksen asetteluun. Tämä kuuluu luonnon- ja lääketieteissä tutkimuksen teon alkeisiin ainakin niillä ryhmillä, jotka yrittävät ottaa itsensä vakavasti.
Niin ja kysymys kuuluu miksi sitä ei ole tehty kun maiden välisissä vertailuissa.
Vertailu yllä edellisiin vuosiin oli sinun numeroitasi. Minun on vaikea vastata kysymykseen puolestasi. Mitä muihin tulee, niin minun nähdäkseni esimerkiksi Euromomo on stabiloinut muuttuvat tekijät esimerkillisesti z‑scoreja laskiessaan.
Useat tarkistamani lähteet tekevät kuten Svenska statistikbyrån* eli kuluvaa kautta verrataan edellisten viiden vuoden keskiarvoon.
Euromomon Z‑score toki yrittää tätä huomioida, mutta ei sekään ongelmaton ole kun se ei huomioi ikääntyvää väestöä. Eikä euromomon Z‑scoressakaan näkyy ylikuolleisuutta pohjoismaissa kuin selvästi ikääntyneissä (selvästi kasvava ryhmä).
Ei löydy syitä rankkoihin toimiin näillä tiedoilla, kun vaakakupin toisella puolella painaa miljoonien lisäkuolemia toimenpiteistä johtuen**
* https://www.scb.se/contentassets/f1c214f7d0294bf2917c41fbc3c82c35/text-om-statistiken-over-doda.pdf&sa=U&ved=2ahUKEwjJzJbkrrftAhUqi8MKHaVcDGsQFjAGegQIAhAB&usg=AOvVaw2vHym-BoTmdByHpZyxHQgk
** https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2017/lahes‑1–4‑miljoonaa-lasta-vaarassa-kuolla-nalkaan/