Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: täs­sä pos­tauk­ses­sa on ama­töö­rin spe­ku­laa­tio­ta lää­ke­tie­teel­li­sil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tark­kai­luun kol­me aluet­ta, Tuk­hol­man, Lom­bar­dian ja New Yor­kin näh­däk­se­ni, onko lau­ma­suo­ja­hy­po­tee­sis­sa mitään perää. Nuo alu­eet koki­vat mui­ta pahem­man koro­na-aal­lon. Oli­si­ko niis­sä toi­nen aal­to lievempi?

Jos kat­som­me tar­tun­to­ja, toi­nen aal­to on Tuk­hol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muu­al­la ja esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa kym­me­nen ker­taa pahem­pi kuin Suo­mes­sa. New Yor­kis­sa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muu­al­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi joh­tua kar­meis­ta koke­muk­sis­ta vii­me keväältä.

Mut­ta koro­na­kuo­le­mia on vähem­män. Kuo­le­mia suh­tees­sa tar­tun­toi­hin on kaik­kial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­de­mian koh­taa­mil­la alueil­la kuo­le­mien pudo­tus on sel­väs­ti suurempi.

(Minul­la ei ole käy­tös­sä koko maa­il­maa kos­ke­vaa aineis­toa, jot­ta voi­sin tut­kia tämän kun­nol­la, mut­ta sil­mä­mää­räi­ses­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa ama­töö­rin hypo­tee­si. Hypo­tee­si ei siis ole väi­te vaan mah­dol­li­nen seli­tys, jota kan­nat­tai­si tutkia.

Minua on koko ajan ihme­tyt­tä­nyt esi­mer­kik­si koro­na­vil­kus­sa ole­va peri­aa­te, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaa­rak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aa­li­sia eläi­miä, jot­ka vaa­ti­si­vat kave­rei­ta monis­tuak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräi­sin ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tuk­ses­sa.  Pie­net virus­mää­rät tuho­taan huomaamattomasti.

Arki­jär­jel­lä voi­si aja­tel­la, että pie­niä virus­mää­rä tuot­ta­via koh­taa­mi­sia on aivan olen­nai­ses­ti enem­män kuin nii­tä, jois­ta saa tuh­din annostuksen.

Entä jos seli­tys kuo­le­mien vähäi­syy­teen Tuk­hol­mas­sa ja New York Citys­sä onkin täs­sä ja kuo­le­mien vähe­ne­mi­seen yli­pään­sä. Todel­la moni on saa­nut vähäi­sen virus­mää­rän ja voit­ta­nut sen oirei­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myös­kään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tun­nal­ta eikä estä tar­tut­ta­mis­ta, mut­ta immuu­ni­jär­jes­tel­män muis­tin vuok­si eli­mis­tö on har­jaan­tu­neem­pi kukis­ta­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lai­nen mini-infek­tio toi­mi­si siis vähän niin kuin Pfize­rin roko­te, joka ei ehkä suo­jaa tar­tun­nal­ta mut­ta suo­jaa vaka­val­ta taudilta.

 

75 thoughts on “Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä”

  1. Mie­les­tä­ni tar­tun­ta­lu­ku­ja ei tule tui­jot­taa. Ne riip­pu­vat niin mones­ta sei­kas­ta. Ihmis­ten tes­tiin hakeu­tu­mi­sis­ta, tes­taus­ka­pa­si­tee­tis­ta ja ‑jär­jes­te­lyis­tä, ihmis­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta tau­tiin, jne. Epä­ku­rant­tia tava­raa, joka perus­tuu enem­män olet­ta­muk­siin kuin asian todel­li­seen tilaan. Abso­luut­ti­ses­ti toden­mu­kai­sem­pi mit­ta­ri epi­de­mian vai­heel­le on kuol­lei­den mää­rä. Sii­nä näin pie­nil­lä sai­ras­ta­vuus­mää­ril­lä koko väki­lu­kuun näh­den (6 mil­joo­naa Suo­ma­lais­ta tai 8 mil­jar­dia maa­pal­lo­lais­ta) ovat käy­tän­nös­sä ainoat vai­kut­ti­met hoi­to­käy­tän­tö­jen muu­tok­set. Jos halu­taan hie­man lähem­pä­nä reaa­li­to­tuut­ta ole­va käy­rä kuin kuol­leet , niin suo­men­kal­tai­sis­sa mais­sa hyvä ver­tai­lu­koh­ta voi­si olla myös teho­hoi­don tar­pees­sa ole­vat. Täl­läi­nen tar­kas­te­lu aset­taa maa­lis­kuun jäl­kei­sen kehit­ty­mis­käy­rän muo­don oikeam­piin mit­ta­suh­tei­siin. Ennen maa­lis­kuu­ta Covid-19 vai­ku­tuk­set ovat arvai­lu­jen varas­sa, kos­ka tie­to­tai­toa sen tun­nis­ta­mi­seen ei riit­tä­väs­sä mää­rin ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Immuu­ni­puo­lus­tuk­sel­la on usei­ta eri taso­ja. Pie­net mää­rät virus­ta tor­ju­taan syn­nyn­näi­seen vas­tus­tus­ky­kyyn avul­la suo­raan pai­kan pääl­lä soluis­sa jot­ka infek­toi­tu­vat ilman vas­ta-ainei­ta tai lym­fo­syyt­te­jä (ilman muis­tia). Luon­nol­li­nen tap­pa­ja­so­lu eli NK-solu rea­koi nopeas­ti ja pys­tyy tun­nis­ta­maan tuhot­ta­vat solut ilman vasta-aineita. 

    Koro­na­kuo­le­mia on vähem­män koska:

    (1) Tes­ta­taan enem­män ja näin ollen tar­tun­to­ja näyt­tää ole­van enemmän. 

    (2) Sai­raut­ta osa­taan hoi­taa parem­min. Kuo­le­mat teho-osas­toil­la ovat vähen­ty­neet merkittävästi. 

    (3) Sai­raa­laan tule­vat poti­laat ovat toi­sen allon aika­na nuo­rem­pia ja heil­lä on vähem­män mui­ta sairauksia. 

    Läh­tei­tä. Stu­dies Point To Big Drop In COVID-19 Death Rates

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Immuu­ni­puo­lus­tuk­sel­la on usei­ta eri taso­ja. Pie­net mää­rät virus­ta tor­ju­taan syn­nyn­näi­seen vas­tus­tus­ky­kyyn avul­la suo­raan pai­kan pääl­lä soluis­sa jot­ka infek­toi­tu­vat ilman vas­ta-ainei­ta tai lym­fo­syyt­te­jä (ilman muis­tia). Luon­nol­li­nen tap­pa­ja­so­lu eli NK-solu rea­koi nopeas­ti ja pys­tyy tun­nis­ta­maan tuhot­ta­vat solut ilman vasta-aineita.

      Tämän kyl­lä tie­dän, mut­ta voi­si­ko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut teke­vät viruk­sis­ta sel­vää, muut puo­lus­tus­jär­jes­tel­mät ehti­vät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koro­na­kuo­le­mi­sen vähe­ne­mi­seen on muta syi­tä, mut­ta ne eivät seli­tä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä oli­si isom­pi epi­de­mia. Tosin minul­la on täs­tä havai­to­na vain kol­me maan­tie­teel­lis­tä aluetta. 

      Koro­na­kuo­le­mia on vähem­män koska:

      (1) Tes­ta­taan enem­män ja näin ollen tar­tun­to­ja näyt­tää ole­van enemmän.

      (2) Sai­raut­ta osa­taan hoi­taa parem­min. Kuo­le­mat teho-osas­toil­la ovat vähen­ty­neet merkittävästi.

      (3) Sai­raa­laan tule­vat poti­laat ovat toi­sen allon aika­na nuo­rem­pia ja heil­lä on vähem­män mui­ta sairauksia. 

      Ovat­ko? Vai ovat­ko teste3tut vain nuo­rem­pia ja vähem­män sai­rai­ta, kos­ka tes­tiin pää­see nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

      Lisäk­si
      (4) ihmi­set ovat kesän jäl­jil­tä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ovat­ko?

        Kyl­lä ovat . Täs­tä mai­ni­taan lin­kis­sä joka oli kom­men­tis­sa­ni ja myös THL sanoo samaa. Poti­lai­den kuol­lei­suus on vähen­ty­nyt kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä ja myös nii­den jou­kos­sa, joil­la on taus­ta­sai­rauk­sia. Ulko­mail­la huo­mat­tiin kaik­kien vai­ke­aa koro­na­tau­tia sai­ras­ta­nei­den poti­lai­den ennus­teen paran­tu­neen kevään aika­na mer­kit­tä­väs­ti. Muu­tos­ta ei seli­tä hoi­det­ta­vien ikä tai taus­ta­sai­rau­det. Riip­puu tie­tys­ti maas­ta, mut­ta vai­ku­tus on noin 10–20 pro­sen­tin luokkaa.

        Suu­rin syy kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­seen tai­taa olla mik­ro­ve­ri­tulp­pien paran­tu­nut hoi­to. Aina­kin ulko­mail­la käy­te­tään kortisonilääkkeitä. 

        (Luon­no­li­ses­ti myös nuo­rem­pi ikä alen­taa teho­hoi­toon jou­tu­nei­den kuolleisuutta.)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Suu­rin syy kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­seen­tai­taa olla mik­ro­ve­ri­tulp­pien paran­tu­nut hoi­to. Aina­kin ulko­mail­la käy­te­tään kortisonilääkkeitä. 

        Käye­tään myös Suo­mes­sa ja alet­tiin käyt­tää jo aika aikai­ses­sa vai­hees­sa kevääl­lä. Tämä ilmiö, että virusin­fek­tio lisää veri­tulp­pien ris­kiä, ei ole sinän­sä mikään uusi havain­to, ja kor­ti­kos­te­roi­de­ja on käy­tet­ty mui­den virus­ten yhtey­des­sä ennen­kin. Kyse oli kai­ke­ti lähin­nä asian suh­teel­li­sen mer­ki­tyk­sen tajua­mi­ses­ta, eli sii­tä, että pahak­si pääs­sees­sä koro­na­vi­rus­tau­dis­sa veri­hyy­ty­mät ovat taval­li­nen ja vaka­va ongelma.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. (4) liit­tyen tal­vel­la ilman­laa­tu on hei­kom­pi kuin kesäl­lä — mut­ta onko ilman­laa­tu mah­dol­li­ses­ti tänä tal­ve­na parem­pi kuin vii­me tal­ve­na, vähäi­sem­män autoi­lun yms. takia?

        Mikä lie­nee esi­mer­kik­si Mila­non ilman­laa­tu ver­rat­tu­na hel­mi-maa­lis­kuu­hun, ja jos se on ollut pit­kään mer­kit­tä­väs­ti parem­pi kuin nor­maa­lis­ti, voi­ko tämä olla osa­syy vähäi­sem­pään kuolleisuuteen?

        Tosin, Ita­lian koro­na­kuol­lei­suus on nous­sut vii­me viik­koi­na ja päi­vit­täi­set kuo­le­mat ovat enää muu­ta­mia kym­me­niä pro­sent­te­ja vii­me kevään huip­pu­lu­ke­mien alapuolella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän kyl­lä tie­dän, mut­ta voi­si­ko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut teke­vät viruk­sis­ta sel­vää, muut puo­lus­tus­jär­jes­tel­mät ehti­vät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koro­na­kuo­le­mi­sen vähe­ne­mi­seen on muta syi­tä, mut­ta ne eivät seli­tä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä oli­si isom­pi epi­de­mia. Tosin minul­la on täs­tä havai­to­na vain kol­me maan­tie­teel­lis­tä aluetta. 

        Koro­na­kuo­le­mia on vähem­män koska:

        Ovat­ko? Vai ovat­ko teste3tut vain nuo­rem­pia ja vähem­män sai­rai­ta, kos­ka tes­tiin pää­see nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

        Lisäk­si
        (4) ihmi­set ovat kesän jäl­jil­tä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

        Koro­na on vähem­män tap­pa­va myös Suo­mes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­de­mi­aa mis­sään vai­hees­sa. Vaa­san hoi­va­ko­dis­sa 9 poti­laas­ta 8 sai koro­nan, kukaan ei kuol­lut. Nyt oli kai Nur­mi­jär­vel­lä (?) hoi­to­ko­ti­keis­si taas, saa näh­dä miten siel­lä sujuu.

        Tun­tuu kuin mei­dän koro­nam­me oli­si aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saa­nut Bel­gian ja Itä­val­lan sai­raa­lat romahtamispisteeseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Daniel Feder­ley: Koro­na on vähem­män tap­pa­va myös Suo­mes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­de­mi­aa mis­sään vai­hees­sa. Vaa­san hoi­va­ko­dis­sa 9 poti­laas­ta 8 sai koro­nan, kukaan ei kuol­lut. Nyt oli kai Nur­mi­jär­vel­lä (?) hoi­to­ko­ti­keis­si taas, saa näh­dä miten siel­lä sujuu.

        Tun­tuu kuin mei­dän koro­nam­me oli­si aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saa­nut Bel­gian ja Itä­val­lan sai­raa­lat romahtamispisteeseen. 

        Voi­han se olla, että Suo­men pal­jon aktii­vi­sem­mat rajoi­tus­toi­met hidas­ta­vat eri­tyi­ses­ti aggres­sii­vi­sem­pien muo­to­jen leviä­mis­tä. Samoin jos ihmi­set toi­mi­vat tun­nol­li­sem­min, niin mitä vai­keam­man tau­din saa­vat niin sitä toden­nä­köi­sem­min he jää­vät kotiin ja näin estä­vät vaka­vam­pien muo­to­jen leviä­mis­tä. Suo­mes­sa kan­sa­lai­set tai­ta­vat olla eri­tyi­sen tun­nol­li­sia jopa Euroo­pan mit­ta­puul­la, eli yhteis­kun­ta­so­pi­mus voi hyvin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Daniel Feder­ley: Koro­na on vähem­män tap­pa­va myös Suo­mes­sa, jos­sa ei ole ollut isoa epi­de­mi­aa mis­sään vaiheessa. …
        Tun­tuu kuin mei­dän koro­nam­me oli­si aivan eri virus ja tau­ti kuin se, joka on saa­nut Bel­gian ja Itä­val­lan sai­raa­lat romahtamispisteeseen.

        Osmon lin­joil­la.
        Kuol­lei­suus on nyt suu­rem­paa siel­lä, mis­sä 1. aal­toa ei sanot­ta­vam­min ollut (Tsek­ki) TAI siel­lä mis­sä 1. aal­to oli JA koro­na­toi­met oli­vat tuol­loin tiu­kim­mat (mm. Rans­ka, Espan­ja). Ruot­si ja Suo­mi eivät täy­tä näi­tä ehto­ja saman­ai­kai­ses­ti, ja kuol­lei­suu­des­sa molem­mat pär­jää­vät täl­lä het­kel­lä hyvin — Ruot­sis­sa tosin huo­mat­ta­vas­ti enem­män tau­dil­le haa­voit­tu­vaa maa­han­muut­ta­ja­väes­töä, mut­ta sil­ti. Poliit­ti­nen pai­ne kui­ten­kin iskee kaikkialla. 

        Pitäi­si puhua väes­tön immu­no­lo­gi­ses­ta vas­tees­ta (ml. eri­tyyp­pi­nen solu­vä­lit­tei­nen immu­ni­teet­ti, sekä muis­ta koro­na­vi­ruk­sis­ta saa­tu ris­ti-immu­ni­teet­ti), jol­la on vai­ku­tus­ta tar­tun­nan saa­neen hen­ki­lön tau­din­ku­vaan. Tämä on aivan eri asia kuin lau­maim­mu­ni­teet­ti (jon­ka ter­min käyt­tö on ollut näh­däk­se­ni tarkoitushakuista). 

        Tilas­tois­ta herää­kin nyt kysy­mys, ovat­ko lie­vem­mät toi­met, jot­ka sal­li­vat väes­tös­sä kevyem­män, jat­ku­van “virus­päi­vi­tyk­sen”, se paras tie – koko­nais­kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti, ja talou­del­li­set näkö­koh­dat huomioiden.</b

        Koro­na­vi­rus­ten anta­ma immu­ni­teet­ti ei lisäk­si ole vält­tä­mät­tä joka tilan­tees­sa kovin pit­kä­ai­kai­nen, joten ajoit­tai­nen lie­vä altis­tus täl­le ja muil­le kor­na­vi­ruk­sil­le, saat­tai­si­kin suo­ja­ta mei­tä vaka­vam­mal­ta tau­dil­ta. Vas­taa­vas­ti luon­to toi­mii mui­den yhteis­kun­nis­sa kier­tä­vien virus­tau­tien koh­dal­la. Mik­si covid-19 oli­si täs­tä poikkeus?

        Oma lukun­sa on PCR-tes­tien omi­nai­suu­det ja rajoit­teet oireet­to­mien tai vähä­oi­reis­ten mas­sa­tes­tauk­ses­sa, ja labo­ra­to­rioi­den näyt­teen­kä­sit­te­lyn (RNA-mole­kyy­lien monis­tus) herät­tä­mät kysy­myk­set. Labo­ra­to­rioil­la on eri käy­tän­tö­jä RNA-monis­tus­ten mää­räs­sä. Tii­vis­täen: tau­ti on toden­nä­köi­ses­ti täl­lä het­kel­lä monin pai­koin yli­diag­no­soi­tu. Nyt dig­nos­ti­nen tul­kin­ta menee siten, että moni­kym­men­ker­tai­sen mole­kyy­li­mo­nis­tuk­sen jäl­keen saa­tu posi­tii­vi­nen tes­ti­tu­los, ja vie­lä­pä ilman oirei­ta, riit­tää covid-19 ‑dig­noo­siin. Samal­la tie­de­tään, että PCR havait­see virusai­nes­ta myös jo paran­tu­neis­ta ja tar­tut­ta­mat­to­mis­ta poti­lais­ta. Meil­lä on tapaus­de­mia (case­de­mic).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän kyl­lä tie­dän, mut­ta voi­si­ko olla niin, että vaik­ka tap­pa­ja­so­lut teke­vät viruk­sis­ta sel­vää, muut puo­lus­tus­jär­jes­tel­mät ehti­vät tutus­tua vas­tus­ta­jaan. Koro­na­kuo­le­mi­sen vähe­ne­mi­seen on muta syi­tä, mut­ta ne eivät seli­tä sitä, mik­si virus on vähem­män tap­pa­va siel­lä, mis­sä kevääl­lä oli­si isom­pi epi­de­mia. Tosin minul­la on täs­tä havai­to­na vain kol­me maan­tie­teel­lis­tä aluetta. 

        Koro­na­kuo­le­mia on vähem­män koska:

        Ovat­ko? Vai ovat­ko teste3tut vain nuo­rem­pia ja vähem­män sai­rai­ta, kos­ka tes­tiin pää­see nyt vaik­ka ei ole ihan henkihieverissä.

        Lisäk­si
        (4) ihmi­set ovat kesän jäl­jil­tä parem­mas­sa kun­nos­sa vas­tus­ta­maan sairauksia.

        Pitää aja­tel­la myös niin­päin, että viruk­sel­la on vai­keuk­sia löy­tää kel­vol­li­nen lisään­ty­mi­sa­lus­ta. Jos saa tar­tun­nas­sa 1000 virus­ta (kek­sit­ty luku), se saat­taa olla niin pie­ni mää­rä, että yksi­kään virus ei vahin­gos­sa jou­du ylä­hen­gi­tys­tie­hen ja siel­lä juu­ri oikean­lai­seen soluun. Kos­tea lima­kal­vo on mm. sil­mä­nur­kas­sa, mut­ta eipä tai­da virus pys­tyä sii­hen tar­raa­maan. Huk­kaan viruk­sen lisään­ty­mi­sen kan­nal­ta menee maha­lauk­kuun jou­tu­nut virus, vas­tas­sa on käsi­de­siä vah­vem­mat hapot. Eli sat­tu­man mah­dol­li­suus on suu­rem­pi, kun viruk­sia on enem­män, eikä tar­tun­nan tar­vit­se joh­tua aina­kaan pel­käs­tään immuu­ni­puo­lus­tuk­sen tehosta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tar­tun­to­ja tus­kin kan­nat­taa kat­soa. Nii­den laa­ja­mit­tai­suus on niin poik­keuk­sel­lis­ta ja tes­ti­tu­lok­siin liit­ty­vät epä­var­muu­det niin suu­ria, että met­sään menee tur­han suu­rel­la todennäköisyydellä.

    Onhan Cum­mins jo aiko­ja sit­ten näyt­tä­nyt, että koro­na on teh­nyt saman­lai­sen käy­rän kuin influens­sae­pi­de­miat ker­ran toi­sen­sa jäl­keen. Mitään epi­de­mi­aa ei enää ole.

    Koro­na kor­ja­si lie­vän influens­sa­kau­den jäl­keen tar­jol­la olleet van­huk­set ja perus­sai­raat, ja oli­si kadon­nut tie­toi­suu­des­tam­me ilman mas­sii­vis­ta tes­taus­ta. Kyl­lä­hän THL:ssä tämä on tie­dos­sa, mut­ta kun eivät ole vapai­ta sitä sanomaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Timo A.:
      Tar­tun­to­ja tus­kin kan­nat­taa kat­soa. Nii­den laa­ja­mit­tai­suus on niin poik­keuk­sel­lis­ta ja tes­ti­tu­lok­siin liit­ty­vät epä­var­muu­det niin suu­ria, että met­sään menee tur­han suu­rel­la todennäköisyydellä.

      Onhan Cum­mins jo aiko­ja sit­ten näyt­tä­nyt, että koro­na on teh­nyt saman­lai­sen käy­rän kuin influens­sae­pi­de­miat ker­ran toi­sen­sa jäl­keen. Mitään epi­de­mi­aa ei enää ole.

      Koro­na kor­ja­si lie­vän influens­sa­kau­den jäl­keen tar­jol­la olleet van­huk­set ja perus­sai­raat, ja oli­si kadon­nut tie­toi­suu­des­tam­me ilman mas­sii­vis­ta tes­taus­ta. Kyl­lä­hän THL:ssä tämä on tie­dos­sa, mut­ta kun eivät ole vapai­ta sitä sanomaan.

      Täl­lä välin reaa­li­maa­il­mas­sa voim­me lukea, miten mones­sa Euroo­pan maas­sa sai­raa­lat ovat täyttyneet.

      Hyvä uuti­nen on, että koro­na-epi­de­mia on mel­ko help­po pysäyt­tää: mää­rää­mäl­lä ettei kukaan saa tava­ta ketään 2–4 viik­koon. Toi­mii. Esim. Bel­gias­sa ja Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen mää­rät pie­ne­ne­vät vauhdilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rol­le: Täl­lä välin reaa­li­maa­il­mas­sa voim­me lukea, miten mones­sa Euroo­pan maas­sa sai­raa­lat ovat täyttyneet.

        Hyvä uuti­nen on, että koro­na-epi­de­mia on mel­ko help­po pysäyt­tää: mää­rää­mäl­lä ettei kukaan saa tava­ta ketään 2–4 viik­koon. Toi­mii. Esim. Bel­gias­sa ja Espan­jas­sa uusien tar­tun­to­jen mää­rät pie­ne­ne­vät vauhdilla.

        Tau­din tilan­ne vaih­te­lee eri mais­sa. Syi­tä voim­me lähin­nä arvail­la. Tosi­asiat ovat jo sil­miem­me edes­sä, mut­ta nii­den hok­saa­mi­nen kaik­kien jou­kos­ta vaa­tii ana­ly­soin­tia. Yksi tosia­sia on, että Suo­men tämän het­ki­nen tilan­ne ei täy­tä epi­de­mian määritelmää.

        Jos tes­ti esi­mer­kik­si tuot­tai­si posi­tii­vi­sen tulok­sen tau­din jo aiem­min sai­ras­ta­neil­la, se selit­täi­si kor­keat tar­tun­ta­lu­ke­mat. Samal­la se voi­si selit­tää kor­keat kuol­lei­suus­lu­ke­mat. Kaik­ki­han tes­ta­taan ja saa­vat koro­nan kuo­lin­syyk­si luul­lak­se­ni mel­ko ylei­ses­ti ympä­ri maa­il­maa, vaik­ka läh­tö oli­si voi­tu kir­ja­ta jol­le­kin toi­sel­le tappajalle.

        Ukrai­na­lais­ten 60 hen­gen tar­tun­ta­ry­päs piek­sä­mä­ke­läi­sel­lä tai­mi­tar­hal­la toi­mi­koon hypo­tee­si­ni koea­lus­ta­na: tau­ti­han on kuu­lem­ma rie­hu­nut ko. jou­kos­sa jo kuu­kausia ja osa on tie­det­ty­kin posi­tii­vi­sik­si. Oirei­ta ei ollut juu­ri kenel­lä­kään, ja posi­tii­vi­sia yri­tet­tiin pitää muis­ta eril­lään. Nyt sit­ten jouk­ko­tes­tauk­ses­sa posi­tii­vi­sia löy­tyi kym­me­nit­täin. Jos tau­ti on ollut lähes kai­kil­la jo aiem­min, miten kum­mas­sa juu­ri nyt löy­tyi niin mon­ta posi­tii­vis­ta. Oli­ko tau­ti kai­kil­la heil­lä aktiivivaiheessa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. mel­ko help­po pysäyttää

        Niin, kun­nes tulee se seu­raa­va aal­to, ja taas kaik­ki luk­koon. Ja taas seu­raa­va aal­to. Ja taas seu­raa­va, kos­ka virus­ta ei tukah­dut­ta­mis­toi­mil­la saa­da hävi­tet­tyä. No tie­ten­kin tätä “help­poa” rat­kai­sua voi­daan jat­kaa vaik­ka sii­hen asti, että talous ja yhteis­kun­ta palaa­vat takai­sin käpy­jen­ke­räys­ta­sol­le, mut­ta har­hai­sem­paa poli­tiik­kaa tus­kin oli­si ennen tätä sekoi­lua kek­si­nyt edes Hol­lywoo­din huo­noin käsi­kir­joit­ta­ja­kaan pahim­pa­na krapula-aamunaan.

        Suo­men viral­li­nen lin­ja kuu­lem­ma on jäljitä/testaa/hoida, eli lisää har­hai­suut­ta. Niin moni sai­ras­taa koro­nan joko oireet­to­ma­na tai lie­vä­nä, ettei jo pel­käs­tään sen­kään takia lähel­le­kään kaik­kia tar­tun­ta­ket­ju­ja saa­da iki­nä kiin­ni. Eli tämän­kin mie­li­puo­li­suu­den sijaan oli­si pitä­nyt panos­taa teho­hoi­to- ja mui­den hoi­to­paik­ko­jen voi­mak­kaa­seen lisää­mi­seen, ja jät­tää muu­ten yhteis­kun­ta enim­mil­tä osil­taan rauhaan.

        Ja samaa miel­tä muu­ten ovat hyvin monet ammat­ti­lai­set­kin, vaik­ka STM hei­dän mie­li­pi­teen­sä mei­dän kaik­kien tap­piok­si sivuut­taa­kin. Mut­ta min­käs har­hai­sil­le teet…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Mau­rizio:

        No tie­ten­kin tätä ”help­poa” rat­kai­sua voi­daan jat­kaa vaik­ka sii­hen asti, että talous ja yhteis­kun­ta palaa­vat takai­sin käpy­jen­ke­räys­ta­sol­le, mut­ta har­hai­sem­paa poli­tiik­kaa tus­kin oli­si ennen tätä sekoi­lua kek­si­nyt edes Hol­lywoo­din huo­noin käsi­kir­joit­ta­ja­kaan pahim­pa­na krapula-aamunaan.

        Käpy­jen­ke­räys-tasol­le, kuten esim. Uusi-See­lan­ti, Austra­lia, Japa­ni, Ete­lä-Korea tai Kiina. 

        On vali­tet­ta­van yleis­tä möy­kä­tä rajoi­tus­ten talou­del­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta, kun talous puto­aa vaa­ral­li­sen tau­din vuok­si. Ja vali­tet­ta­vaa on sekin, että vie­lä nyt­kin löy­tyy näi­tä, jot­ka jää­rä­päi­ses­ti kiel­täy­ty­vät hyväk­sy­mäs­tä tosi­asioi­ta. Samaa on liik­keel­lä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, jota monet vain kiel­täy­ty­vät myöntämästä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Vie­lä vali­tet­ta­vam­paa on jou­tua möyk­kää­mään sii­tä, kun talous puto­aa vie­lä­kin ran­kem­min epä­suh­tais­ten ja yli­lyö­ty­jen rajoi­tus- ja kiel­to­toi­mien takia, mut­ta ei auta.

        Ja se sii­tä, kos­ka mei­dän on ihan tur­ha täs­tä sen enem­pää juu­pas-eipäs­tel­lä. Mut­ta sen sanon kui­ten­kin, että uskon mie­luum­min tun­te­mia­ni alan ammat­ti­lai­sia kuin Rol­lea inter­ne­tis­tä, joten näkemiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Timo A.:
      Mitään epi­de­mi­aa ei enää ole. 

      Cum­mins on vää­räs­sä. Tse­keis­sä kuo­li vii­me vii­kol­la (viik­ko 45) 1430 ihmis­tä koro­naan. Sel­vää yli­kuol­lei­suut­ta näkyy täl­lä het­kel­lä myös Bel­gias­sa, Ita­lias­sa, Alan­ko­mais­sa, Slo­ve­nias­sa, Espan­jas­sa ja Sveitsissä.

      https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

      https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/#z‑scores-by-country

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tsek­ki oli juu­ri­kin nii­tä mai­ta, jois­sa kevään epi­de­mia oli lähes ole­ma­ton. Täten Osmon ole­tus voi pitää paik­kan­sa, että maat jois­sa on ollut pahem­pi epi­de­mia kevääl­lä sel­viä­vät parem­min “seu­raa­vas­ta aallosta”
        Huo­ma­sit var­maan, että yli­kuol­lei­suut­ta esiin­tyy lähes joka maas­sa talvisin?
        Tähän Cum­mins viit­taa, että yli­kuo­le­mat ovat nor­maa­lia kausi­vaih­te­lua ja täl­lä ker­taa se joh­tuu koro­nas­ta ja tämä toi­nen aal­to oli­si ver­rat­ta­vis­sa nor­maa­liin influenssakauteen.

        Tuos­sa euro­mo­mon graa­fis­sa ei näy kuin 2016–2017 tal­vi, mut­ta seu­raa­van­lai­nen bul­le­tii­ni löy­tyy googlaa­mal­la, jos­ta lainaus:

        An ana­ly­sis of all-cause mor­ta­li­ty from 15 Euro­pean count­ries par­tici­pa­ting in
        the Euro­MO­MO network (www.euromomo.eu) shows an unusual­ly high excess
        mor­ta­li­ty among the elder­ly during the 2014/15 win­ter sea­son. This excess can
        rough­ly be trans­la­ted into 217,000 pre­ma­tu­re deaths amongst the 94 million
        seniors over 65 years of age in the Euro­pean Union-28. Many of the­se deaths
        are like­ly to be caused by influenza, alt­hough other fac­tors may also
        contribute. ”

        Nämä siis yli 65 vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa ja näis­tä ei pahem­min revi­tel­ty otsikoita.
        Toki nyt asi­aa sekoit­taa koro­na­kuo­le­mien kumu­la­tii­vi­nen kas­vu, kun­nes se on hävi­tet­ty, jota muis­sa sai­rauk­sis­sa ei käytetä.

        Kysy­mys kai kuu­luu, että kevään epi­de­mian jäl­keen olem­me­ko palan­neet nor­maa­liin tal­vi­kau­den lukui­hin? Aina­kin mais­sa, jot­ka ei yrit­tä­nyt tukah­dut­taa tau­tia keväällä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sam­po Smo­lan­der: Cum­mins on vää­räs­sä. Tse­keis­sä kuo­li vii­me vii­kol­la (viik­ko 45) 1430 ihmis­tä koro­naan. Sel­vää yli­kuol­lei­suut­ta näkyy täl­lä het­kel­lä myös Bel­gias­sa, Ita­lias­sa, Alan­ko­mais­sa, Slo­ve­nias­sa, Espan­jas­sa ja Sveitsissä.

        https://covid19.who.int/region/euro/country/cz

        https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps/#z‑scores-by-country

        Minun näh­däk­se­ni se “sel­vä” yli­kuol­lei­suus on jo las­kus­sa aina­kin kol­mes­sa nois­ta lue­tel­luis­ta mais­ta. Kuol­lei­suus­han lisäk­si seu­raa tar­tun­to­ja parin vii­kon vii­veel­lä. Sit­ten on sel­vän ali­kuol­lei­suu­den mai­ta, kuten Sak­sa, ja siel­lä täy­si sul­ku­ti­la pääl­lä. Käy­tän­nös­sä kai­kis­sa ali­kuol­lei­suut­ta parin vuo­den ajan ennen vii­me kevättä.

        Cum­mins osoit­taa minus­ta vakuut­ta­vas­ti Irlan­nin esi­mer­kil­lä, että rajoi­tus­toi­met osu­vat yleen­sä jo las­kuun läh­te­nee­seen vai­hee­seen, eivät­kä muu­ta käy­rän kul­maa miten­kään. Minus­ta koro­na­toi­met ovat erin­omai­nen esi­merk­ki sii­tä, miten ihmi­nen kuvit­te­lee voi­van­sa vai­kut­taa johon­kin, jon­ka omi­nai­suu­det ovat suu­rel­ta osin tun­te­mat­to­mia, ja joka tulee ja menee omien lai­na­lai­suuk­sien­sa mukaan lopul­ta yht’äk­kiä hävitäkseen.

        Siir­ty­kääm­me mas­sii­vi­seen tes­tauk­seen myös tule­vis­sa epi­de­miois­sa, niin saam­me näh­dä lisää ves­sa­pa­pe­rin hamstraamista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kevään tilan­tee­seen on tie­tys­ti todel­la vai­ke­aa ver­ra­ta, kos­ka kevään todel­li­sis­ta tar­tun­ta­mää­ris­tä ei ole luo­tet­ta­vaa tietoa.

    Aina­kin jos­sa­kin mää­rin kuol­lei­suus on kyl­lä vähen­ty­nyt. Minun ama­töö­ri­veik­kauk­se­ni on, että kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­seen on usei­ta eri syi­tä, ja täs­sä mai­nit­se­ma­si on yksi niis­tä. Kai­ken kaik­ki­aan veik­kaan aina­kin seu­raa­via syitä:
    1. Ris­ki­ryh­miä osa­taan suo­jel­la ja he osaa­vat sekä pys­ty­vät suo­jau­tu­maan itse. Pys­ty­mi­sel­lä tar­koi­tan, että nyt suo­ja­va­rus­tei­ta on taas saa­ta­vil­la hyvin ja hin­ta­kin on sel­lai­nen, että nii­den han­kin­ta on mah­dol­lis­ta lähes jokai­sel­le (esim. Suo­mes­sa FFP2-hen­gi­tys­suo­jai­met mak­saa mar­ke­tis­sa n. euron kap­pa­leel­ta), joten esim. lähi­työ­tä teke­vät voi­vat jat­kaa töis­sä käy­mis­tä. Kos­ka muil­la kuin ris­ki­ryh­mil­lä kuo­le­man­ris­ki on pie­ni, tiput­taa tämä jo yksi­nään kuol­lei­suut­ta huomattavasti
    2. Hoi­to on paran­tu­nut koke­muk­sen kaut­ta. Sekä hoi­to­me­ne­tel­mät ovat kehit­ty­neet (esim. veri­tulp­pien ehkäi­sy) että hoi­don oikea-aikai­suus on paran­tu­nut (mitä ede­saut­taa myös parem­pi tes­taus­ka­pa­si­teet­ti, jon­ka ansis­ta tar­tun­nan saa­neet on parem­min sai­raan­hoi­don tie­dos­sa ja heil­le voi­daan ohjeis­taa, mil­loin pitää hakeu­tua sairaalaan)
    3. Sai­raan­hoi­to ei pää­se yli­kuor­mit­tu­maan, kuten mones­sa pai­kas­sa kävi keväällä
    4. Mai­nit­se­ma­si kes­ki­mää­räi­sen virusan­nok­sen pie­nen­ty­mi­nen, joka joh­taa kes­ki­mää­rin lie­vem­pään tar­tun­taan. Kes­ki­mää­räis­tä virusan­nos­ta pie­nen­tää opi­tut suo­jau­tu­mis­kei­not (tur­va­vä­lit ja maskit)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kaik­ki FFP3-tason hen­gi­tys­suo­jain­ta hei­kom­pi­ta­soi­set hen­gi­tys­suo­jai­met ovat yhtä tyh­jän kans­sa mitä tulee suo­jai­men käyt­tä­jän omaan hen­gi­tys­tei­den suo­jau­tu­mi­seen ulko­puo­lel­ta ilma­teit­se tule­vaa virus­ta vas­taan. FFP3 hen­gi­tys­suo­jai­mes­sa on sisä­puo­lel­la reu­no­ja kier­tä­vä foa­mi, joka suo­jain oikein kiris­tet­ty­nä tekee ihon ja suo­jai­men sau­mas­ta ilma­tii­viin. (Näin par­rat­to­mil­la) Sisään­hen­gi­ty­sil­ma kul­kee FFP3 suo­jain­ta asian­mu­kai­ses­ti käyt­täes­sä koko­naan suo­jai­men lävit­se. Ulos­hen­gi­ty­sil­ma useim­mi­ten ulos­hen­gi­tys­vent­tii­lin lävit­se. Esi­mer­kik­si jo FFP2 suo­jain fals­kaa käy­tän­nös­sä kai­kil­la käyt­tä­jil­lä mer­kit­tä­vis­sä mää­rin ihoa vas­ten ole­vil­ta reu­noil­taan. Antaa toki hie­man suo­jaa muil­le jos itse pärs­kii virus­ta ympä­ris­tön­sä, teh­den virus­ta­si­säl­tä­väs­tä pil­ves­tä pienemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jok­ke:
        Kaik­ki FFP3-tason hen­gi­tys­suo­jain­ta hei­kom­pi­ta­soi­set hen­gi­tys­suo­jai­met ovat yhtä tyh­jän kans­sa mitä tulee suo­jai­men käyt­tä­jän omaan hen­gi­tys­tei­den suo­jau­tu­mi­seen ulko­puo­lel­ta ilma­teit­se tule­vaa virus­ta vas­taan. FFP3 hen­gi­tys­suo­jai­mes­sa on sisä­puo­lel­la reu­no­ja kier­tä­vä foa­mi, joka suo­jain oikein kiris­tet­ty­nä tekee ihon ja suo­jai­men sau­mas­ta ilma­tii­viin. (Näin par­rat­to­mil­la) Sisään­hen­gi­ty­sil­ma kul­kee FFP3 suo­jain­ta asian­mu­kai­ses­ti käyt­täes­sä koko­naan suo­jai­men lävit­se. Ulos­hen­gi­ty­sil­ma useim­mi­ten ulos­hen­gi­tys­vent­tii­lin lävit­se. Esi­mer­kik­si jo FFP2 suo­jain fals­kaa käy­tän­nös­sä kai­kil­la käyt­tä­jil­lä mer­kit­tä­vis­sä mää­rin ihoa vas­ten ole­vil­ta reu­noil­taan. Antaa toki hie­man suo­jaa muil­le jos itse pärs­kii virus­ta ympä­ris­tön­sä, teh­den virus­ta­si­säl­tä­väs­tä pil­ves­tä pienemmän.

        En ole ymmär­tä­nyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa lähes täy­del­li­ses­ti se ei suo­jaa ollen­kaan eli on tur­ha. Kui­ten­kin kai huo­nom­pi­kin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­li­miin ajau­tu­vien virus­ten mää­rää. Ja jos mää­rä vähe­nee, tar­tun­nan toden­nä­köi­syys vähe­nee myös.

        USA:ssa teh­ty­jen ver­tai­lu­jen mukaan suo­jia enem­pi käyt­tä­neis­sä osa­val­tiois­sa kuol­lei­suus on ollut mer­kit­tä­väs­ti vähäisempää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ato­mis­ti: En ole ymmär­tä­nyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa lähes täy­del­li­ses­ti se ei suo­jaa ollen­kaan eli on tur­ha. Kui­ten­kin kai huo­nom­pi­kin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­li­miin ajau­tu­vien virus­ten mää­rää. Ja jos mää­rä vähe­nee, tar­tun­nan toden­nä­köi­syys vähe­nee myös.

        USA:ssa teh­ty­jen ver­tai­lu­jen mukaan suo­jia enem­pi käyt­tä­neis­sä osa­val­tiois­sa kuol­lei­suus on ollut mer­kit­tä­väs­ti vähäisempää.

        Ylei­ses­ti käy­te­tyt hen­gi­tys­suo­jat pie­nen­tä­vät jokai­sen “virus­pil­ven” kokoa, joka syn­tyy tau­tia levit­tä­vän ihmi­sen ulos­hen­gi­ty­sil­man avit­ta­ma­na. Se on FFP2:n, FFP1:n, kirur­gin­mas­kin ja kan­san­mas­kin mer­ki­tys. Kun tau­tia levit­tä­vä ihmi­nen pitää suo­jain­ta virus pää­see “las­ke­maan pie­nem­mät ver­kot vesil­le” kuin ilman mas­kia. Nup­pi­neu­lan pää­hän mah­tuu 4000000000000 koro­na­vi­rus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tu­vuu­den kan­nal­ta ei ole mer­ki­tyk­sel­lis­tä lui­kah­taa­ko sisään­hen­git­tä­jäl­lä mas­kiin sivuit­se hen­gi­tys­tei­hin sata­tu­hat­ta vai mil­joo­na vai kym­me­nen mil­joo­naa koro­na­vi­rus­ta, mas­ki­mal­lis­ta riip­puen, kun sisä­ti­lois­sa lei­ju­va “virus­pil­vi” sat­tuu koh­dal­le. Tar­tun­taan joh­ta­va altis­tuk­sen virusan­nos­ko­ko­kes­kus­te­lu on mate­maat­ti­ses­ti tar­kas­tel­len hakoteillä. 

        Ulos­hen­gi­tys­vent­tii­lil­lä varus­tet­tu hen­gi­tys­suo­jain on “itsekäs”-suojain. Se pyr­kii pääs­tä­mään ulos­hen­gi­ty­sil­man mah­dol­li­si­man esteet­tä ulos ja suo­dat­ta­maan sisään­hen­gi­ty­sil­man useim­mi­ten mah­dol­li­sim­man perus­teel­li­ses­ti. Viran­omais­ten on vai­kea jul­ki­ses­ti kes­kus­tel­la eri suo­jain­mal­leis­ta, ja toi­min­ta­ta­vois­ta yleen­sä­kin, kos­ka yksi­lö­ne­tu on eri asia kuin yhteis­kun­nan etu. Yksi­lön kan­nal­ta oman jär­jen käyt­tö on kui­ten­kin suo­ta­vaa koro­nal­ta suo­jau­tues­sa. Tipoit­tain viran­omais­oh­jeet jäl­ki­kä­teen muut­tu­vat. “Eihän kukaan voi­nut vie­lä sil­loin tie­tää”, “Tut­ki­mus­tu­lok­set ovat muut­tu­neet”. Muis­tat­te var­maan alku­vuo­des­ta a‑studion, jos­sa asian­tun­ti­jat kikat­te­li­vat kysy­myk­sel­le; Voi­ko koro­na tul­la Suomeen?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jok­ke: Nup­pi­neu­lan pää­hän mah­tuu 4000000000000 koro­na­vi­rus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tu­vuu­den kan­nal­ta ei ole mer­ki­tyk­sel­lis­tä lui­kah­taa­ko sisään­hen­git­tä­jäl­lä mas­kiin sivuit­se hen­gi­tys­tei­hin sata­tu­hat­ta vai mil­joo­na vai kym­me­nen mil­joo­naa koro­na­vi­rus­ta, mas­ki­mal­lis­ta riip­puen, kun sisä­ti­lois­sa lei­ju­va ”virus­pil­vi” sat­tuu kohdalle.

        Tie­de­tään kui­ten­kin myös, että tyy­pil­li­ses­ti tar­tut­ta­jien ulos­hen­gi­ty­sil­mas­sa on koro­na­vi­rus­ta vain har­vak­sel­taan ja “virus­pil­ves­sä” täy­tyy oles­kel­la aika pit­kään, että yli­pää­tään saa tar­tun­nan. Kovin tark­kaan tätä ilmiö­tä ei vie­lä tun­ne­ta. Aika loo­gis­ta oli­si, että jos mas­ki suo­dat­taa vaik­ka puo­let viruk­sis­ta pois, niin sil­loin “virus­pil­ves­sä” voi oles­kel­la mas­kin kans­sa tuplas­ti niin kau­an kuin ilman maskia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Jok­ke: Nup­pi­neu­lan pää­hän mah­tuu 4000000000000 koro­na­vi­rus­ta (4000 mil­jar­dia kpl), niin tart­tu­vuu­den kan­nal­ta ei ole mer­ki­tyk­sel­lis­tä lui­kah­taa­ko sisään­hen­git­tä­jäl­lä mas­kiin sivuit­se hen­gi­tys­tei­hin sata­tu­hat­ta vai mil­joo­na vai kym­me­nen mil­joo­naa koro­na­vi­rus­ta, mas­ki­mal­lis­ta riip­puen, kun sisä­ti­lois­sa lei­ju­va ”virus­pil­vi” sat­tuu koh­dal­le. Tar­tun­taan joh­ta­va altis­tuk­sen virusan­nos­ko­ko­kes­kus­te­lu on mate­maat­ti­ses­ti tar­kas­tel­len hakoteillä. 

        Ei vält­tä­mät­tä, sil­lä ihmi­nen ei hön­käi­le tai yski ulos viruk­sia sel­lai­se­naan, vaan ne ovat sidok­sis­sa ulos läh­te­viin syl­ki/­li­ma-pisa­roi­hin. Suu­ris­sa pisa­rois­sa on enem­män viruk­sia, kaik­kein pie­nim­mis­sä nii­tä ei ole aina ollen­kaan. Suu­ret pisa­rat eivät kau­aa ilmas­sa lei­jai­le, pie­net sen sijaan saat­ta­vat pysyä ilmas­sa pit­kiä­kin aiko­ja, mut­ta niis­sä on vähem­män viruksia.

        Aika monet asian­tun­ti­jat ovat pää­ty­neet sii­hen että mas­ki suo­jaa myös mas­kin käyt­tä­jää. Ei tie­ten­kään täysin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ato­mis­ti: En ole ymmär­tä­nyt tätä aja­tus­ta, että jos joku ei suo­jaa lähes täy­del­li­ses­ti se ei suo­jaa ollen­kaan eli on tur­ha. Kui­ten­kin kai huo­nom­pi­kin suo­ja vähen­tää hen­gi­ty­se­li­miin ajau­tu­vien virus­ten mää­rää. Ja jos mää­rä vähe­nee, tar­tun­nan toden­nä­köi­syys vähe­nee myös.

        Olen samaa miel­tä. 10 % tai 30 %:n suo­ja­kin on jon­kin­lai­nen suo­ja, vaik­kei super­te­ho­kas yksi­lö­ta­sol­la oli­si­kaan, ja vaik­kei se yksi­lö­ta­sol­la takai­si tau­din saa­mat­to­muut­ta. Väes­tö­ta­sol­la jo 10 %:nkin tart­tu­vuus­ale­ne­mas­ta voi olla sen ver­ran olen­nais­ta hyö­tyä, että se kan­nat­taa hyö­dyn­tää, jos sil­lä saa­daan kor­vat­tua joku yhteis­kun­nal­le pal­jon kal­liim­pi vaih­toeh­toi­nen kei­no. On väes­tös­ta­sol­la kai­ke­ti parem­pi, että vaik­ka 50 %:lla väes­tös­tä on 10 % tar­tun­ta­ris­kiä alen­ta­va suo­ja kuin että 1 &%:lla väes­tös­tä on 99 %:n suo­jan tar­joa­va suoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Kom­ment­ti­ni pih­vi oli siis se, että sau­ma­foa­mit­to­mien mas­kien, kuten ffp2, ffp1, n95, kn95, kirur­gin­mas­ki, kan­sa­lais­mas­ki jne., sivuit­se naa­mai­hon ja mas­kin välis­tä fals­kaa aina niin pal­jon ilmaa sisään­hen­git­täes­sä, että itse mas­ki­ma­te­ri­aa­lin suo­da­tus­te­hok­kuu­del­la ei ole sisään­hen­gi­ty­sil­man viruk­sen­pois­ton kan­nal­ta juu­ri­kaan mitään merkitystä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Jok­ke:
        Kom­ment­ti­ni pih­vi oli siis se, että sau­ma­foa­mit­to­mien mas­kien, kuten ffp2, ffp1, n95, kn95, kirur­gin­mas­ki, kan­sa­lais­mas­ki jne., sivuit­se naa­mai­hon ja mas­kin välis­tä fals­kaa aina niin pal­jon ilmaa sisään­hen­git­täes­sä, että itse mas­ki­ma­te­ri­aa­lin suo­da­tus­te­hok­kuu­del­la ei ole sisään­hen­gi­ty­sil­man viruk­sen­pois­ton kan­nal­ta juu­ri­kaan mitään merkitystä.

        Tus­kin kukaan esit­tää, että mas­kit suo­je­le­vat kan­ta­jan­sa tar­tun­noil­ta täy­sin. Sen sijaan val­tao­sa asian­tun­ti­jois­ta pitää näy­tet­ty­nä, että mas­kit vähen­tä­vät tar­tun­to­jen leviä­mis­tä. Ohi­vuo­to ei täs­sä ole ongel­ma, sil­lä vuo­ta­van mas­kin käyt­tä­jän hön­käi­le­mä pisara/aerosolipilvi jää pyö­ri­mään kas­vo­jen ympärille.

        Mas­kien ohi­vuo­dot vaih­te­le­vat. Jot­kut mas­kit aset­tu­vat yllät­tä­vän napa­kas­ti kas­voil­le. Eikä aiem­min mai­nit­se­ma­si virus­pil­vi ole saman­lai­nen kuin esim. home­kel­la­rin homei­tiö­pil­vi. Viruk­set läh­te­vät liik­keel­le sylki/limapisaroiden muka­na, homei­tiöt ihan itsek­seen. Niil­tä suo­jaa vain hyvä­laa­tui­nen ffp3 maski.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Etsin nopeas­ti netis­tä tie­toa Osmon ama­töö­ri­jär­kei­lyn tueksi.. 

    Mas­kit ja tur­va­vä­lit vähen­tä­vät virusan­nos­ta ja sii­tä aiheu­tuu lie­vem­pi tau­ti. On esi­tet­ty hypo­tee­si, että se aut­taa viruk­sen voit­ta­mi­ses­sa ennen rokot­teen val­mis­tu­mis­ta. NEJEM: Facial Mas­king for Covid-19 — Poten­tial for “Vario­la­tion” as We Await a Vacci­ne New York Time­sin artik­ke­li artik­ke­lis­ta [A New Theo­ry Asks: Could a Mask Be a Cru­de ‘Vacci­ne’?](https://www.nytimes.com/2020/09/08/health/covid-masks-immunity.html) “Scien­tists float a pro­voca­ti­ve — and unpro­ven — idea: that masks expo­se the wea­rer to just enough of the virus to spark a pro­tec­ti­ve immu­ne res­pon­se.” eli “Tut­ki­jat ehdot­ta­vat pro­vo­soi­vaa ja todis­ta­ma­ton­ta aja­tus­ta: että naa­ma­rit altis­ta­vat käyt­tä­jän viruk­sel­le tar­peek­si suo­jaa­van immuu­ni­vas­teen aikaansaamiseksi.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Oikea vas­taus sel­vin­nee vuo­den parin kuluttua.
    Käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­set aina­kin näky­vät tar­tun­ta­lu­vuis­sa, vii­mek­si Suo­mes­sa hen­gi­tys­suo­jai­mien käy­töän lisään­ty­mi­nen viimeinkin.

    Natu­re (11.11.2020) kir­joit­taa aihees­ta, se lie­nee tois­tai­sek­si paras tieto:
    https://www.nature.com/articles/d41586-020–03132‑4

    Äkkiä tii­vis­tet­ty­nä:
    Kuol­lei­ta tulee pal­jon, kun ter­vey­den­huol­lon kes­to­ky­ky yli­te­tään. Se ei ole line­aa­ri­nen muu­tos. Hoi­to­pro­ses­sia on vah­vis­tet­tu ja sato­ja eri­lai­sia hoi­to­ta­po­ja on kokeil­tu ihmi­sil­lä. Ste­roi­din käy­töl­lä on ollut suu­ri vai­ku­tus, muil­la lääk­keil­lä ei juu­ri­kaan. Hoi­to-osaa­mi­nen on paran­tu­nut lää­kä­reil­lä ja hoi­ta­jil­la ja hei­tä on pys­tyt­ty kou­lut­ta­maan teho­hoi­toon lisää, ris­ki­pol­ti­laat tun­nis­te­taan paremmin.
    Kevää­sen ver­rat­tu­na kol­lei­den mää­rä on pudon­nut n 20%, ei enempää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ehdot­tai­sin että kysees­sä on mitä epi­de­mio­lo­git selit­ti­vät jo kevääl­lä, että isku on otet­ta­va vas­taan enem­min tai myö­hem­min. Yhdes­sä tut­ki­muk­ses­sa* jos­sa poh­dit­tiin erot Ruot­sin ja sen naa­pu­ri­mai­den välil­lä esi­tet­tiin suu­rim­mak­si syyk­si sen että Ruot­sis­sa kevääl­lä 2020 oli enem­män poten­ti­aa­li­sia uhria kos­ka oli­vat sel­vin­neet vähem­mil­lä uhril­la edel­tä­väs­tä influenssakaudesta.

    Eikö­hän nyt on sama meka­nis­mia käyn­nis­sä, eli kos­ka on vähem­män poten­ti­aa­li­sia (“dry tin­der”) ei ole niin mon­ta kuo­le­mia­kaan. Tus­kin asia sen kum­mal­li­sem­pi ole.

    Sel­lais­ta ske­naa­rio­ta ei ole ole­mas­sa jos­sa ihmi­set eivät kuo­li­si. Kuo­lin­mää­rät aal­toi­le­vat ja sii­nä se, täy­tyy muis­taa että kuol­leet ovat ne jot­ka muu­ten­kin oli­si­vat olleet seu­raa­va­na jonos­sa niin sano­tus­ti. Ei mikään roko­te­kaan tee ihmi­ses­tä kuo­le­ma­ton. Kysy­mys on mitä hyväk­sy­tään, ja nyt on meneil­lään sel­lai­nen rajan­ve­to jos­sa ei hyväk­sy­tä ainut­ta­kaan kuo­le­maa edes sai­rai­den van­hus­ten koh­dal­la mikä on absur­dia ja suu­rem­pi hait­ta kuin hyö­ty ihmiskunnalle.

    * 16 Pos­sible Fac­tors for Sweden’s High COVID Death Rate among the Nordics

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Epi­de­mio­lo­git oli­vat kevääl­lä todel­la vähien tie­to­jen varas­sa ja arvai­li­vat pal­jon, lähin­nä influens­san koke­muk­siin perus­tuen. Eri­tyi­ses­ti tuo “ottaa isku vas­taan”, “ottaa epi­de­mia vas­taan väes­tö­poh­jal­la” on teo­ria­na jo kadon­nut vaik­ka sel­lai­set joh­ta­jat kuin Bra­si­lian Bol­so­na­ro ja Yhdys­val­tain Trump sii­hen sit­keäs­ti tarttuivatkin.

    Jos­sa­kin mää­rin saat­toi vie­lä kesäl­lä­kin arvuu­tel­la oli­ko oikea vai vää­rä Ruot­sin pää­tös “ottaa isku vas­taan” aikai­sem­min ja siten vält­tää talous­ro­mah­dus ja toi­nen aal­to syk­syl­lä. Nyt tie­de­tään parem­min että Ruot­sin pää­tös oli vää­rä. Lau­maim­mu­ni­teet­tia ei ole vie­lä­kään tul­lut, Teg­nel­lin mukaan­han se oli luvas­sa pahim­min käsi­neel­lä Tuk­hol­man alu­eel­la jo tou­ko­kuus­sa. Talous kär­sii enem­män kuin Suo­mes­sa. Se että kou­lu­ja ei sul­jet­tu ei vält­tä­mät­tä ollut etu kun pahim­paan aikaan jopa puo­let oppi­lais­ta oli pois­sa kou­lus­ta, ja etä­kou­lua­han siel­lä ei ollut vaih­toeh­to­na. Ja nyt Ruot­si jo suun­nit­te­lee kou­lu­jen sulkemista.

    Yleen­sä­kin epi­de­mian pitä­mi­nen kuris­sa kor­keal­la tasol­la on vai­ke­aa ja joh­taa lopul­ta kovem­piin toi­miin. Tar­tun­nat ovat pal­jon hel­pom­pi pitää lähel­lä nol­lan tasoa kos­ka siel­tä nousu on aluk­si hyvin hidas­ta ja aikaa toi­miin on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K.k.:
      Epi­de­mio­lo­git oli­vat kevääl­lä todel­la vähien tie­to­jen varas­sa ja arvai­li­vat pal­jon, lähin­nä influens­san koke­muk­siin perus­tuen. Eri­tyi­ses­ti tuo ”ottaa isku vas­taan”, ”ottaa epi­de­mia vas­taan väes­tö­poh­jal­la” on teo­ria­na jo kadon­nut vaik­ka sel­lai­set joh­ta­jat kuin Bra­si­lian Bol­so­na­ro ja Yhdys­val­tain Trump sii­hen sit­keäs­ti tarttuivatkin.

      Jos­sa­kin mää­rin saat­toi vie­lä kesäl­lä­kin arvuu­tel­la oli­ko oikea vai vää­rä Ruot­sin pää­tös ”ottaa isku vas­taan” aikai­sem­min ja siten vält­tää talous­ro­mah­dus ja toi­nen aal­to syk­syl­lä. Nyt tie­de­tään parem­min että Ruot­sin pää­tös oli vää­rä. Lau­maim­mu­ni­teet­tia ei ole vie­lä­kään tul­lut, Teg­nel­lin mukaan­han se oli luvas­sa pahim­min käsi­neel­lä Tuk­hol­man alu­eel­la jo tou­ko­kuus­sa. Talous kär­sii enem­män kuin Suo­mes­sa. Se että kou­lu­ja ei sul­jet­tu ei vält­tä­mät­tä ollut etu kun pahim­paan aikaan jopa puo­let oppi­lais­ta oli pois­sa kou­lus­ta, ja etä­kou­lua­han siel­lä ei ollut vaih­toeh­to­na. Ja nyt Ruot­si jo suun­nit­te­lee kou­lu­jen sulkemista.

      Yleen­sä­kin epi­de­mian pitä­mi­nen kuris­sa kor­keal­la tasol­la on vai­ke­aa ja joh­taa lopul­ta kovem­piin toi­miin. Tar­tun­nat ovat pal­jon hel­pom­pi pitää lähel­lä nol­lan tasoa kos­ka siel­tä nousu on aluk­si hyvin hidas­ta ja aikaa toi­miin on.

      Lukai­sin nopeas­ti tuon Ilt­sa­rin uuti­sen jos­sa tuos­ta kou­lu­jen sul­ke­mis­suun­ni­tel­mas­ta ker­rot­tiin. Tark­kaan ottaen kyse onkin yli 17-vuo­tiai­den kou­lun­käyn­nis­tä (yleen­sä­hän puhu­taan tämä­ni­käis­ten koh­dal­la opis­ke­li­jois­ta) ja taus­tal­la on ilmei­ses­ti se, että tar­tun­to­ja on Ruot­sis­sa havait­tu eri­tyi­sen pal­jon nuo­ril­la eli 20–30-vuotiailla. Jutus­sa sitee­rat­tu ruot­sa­lai­nen asian­tun­ti­ja, en muis­ta nimeä, oli huo­lis­saan sii­tä, että nuo­ret ovat lii­an huo­let­to­mia. Nuo­ril­la lie­nee syyn­sä huo­let­to­muu­teen, sil­lä tilas­to­jen perus­teel­la hei­tä kuo­lee tai jou­tuu teho­hoi­toon huo­mat­ta­vas­ti har­vem­min kuin iäk­kääm­piä. Olen sano­nut tämän ennen­kin, mut­ta sano­taan nyt vie­lä, että ruot­sa­lai­sil­la on kui­ten­kin oma jär­ken­sä nois­sa valin­nois­saan. Tot­ta­kai voi kri­ti­soi­da ja olla eri miel­tä. Nk. Ruot­sin tiel­lä on ollut omat perus­te­lun­sa sil­ti. Yksi jut­tu min­kä Teg­nel­lil­tä olen kuul­lut, on se, että vas­ta­toi­mien pitää olla sel­lai­sia, joi­ta voi yllä­pi­tää vaik­ka vuo­den. Sil­lä on oma arvon­sa, että ihmi­set, niin nuo­ret kuin van­hat­kin, pys­ty­vät elä­mään mah­dol­li­sim­man nor­maa­lia elä­mää. Suo­mes­sa­kin on tie­dos­tet­tu, että koro­na­vi­ruk­sen tor­jun­taan kes­ki­tyt­täes­sä mui­den vai­vo­jen (tänään uuti­sis­sa esi­mer­kik­si ham­mas­hoi­to) osal­ta ker­ty­vä hoi­to­vel­ka ei ole aivan mitä­tön ongel­ma sekään. Nämä eivät ole niin yksin­ker­tai­sia asioita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Vas­ta­sin kysy­myk­seen mik­si ei näh­dä kuo­le­mia samois­sa mää­rin kuin kevääl­lä alueil­la mis­sä oli isot tar­tun­ta­mää­rät sil­loin. Se ettei niil­lä alueil­la enää ole saman ver­ran “dry tin­der” voi hyvin­kin pitää paikkansa.

      En oli­si yhtä var­ma että Ruot­sin pää­tös oli vää­rä, las­ku tulee jäl­ki­kä­teen. Jos saman ver­ran resurs­se­ja käy­tet­täi­siin jokai­se­na pahem­pa­na influens­sa­vuon­na joka on suu­rin piir­tein yhtä paha ei oli­si enää resurs­se­ja ole­mas­sa­kaan. Resurs­sit ei kas­va puussa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Twit­ter on täyn­nä (ilmei­sen aito­ja) epi­de­mio­lo­ge­ja jot­ka unel­moi­vat sii­tä, miten koro­na­ko­ke­muk­sil­la saa­daan tule­vai­suu­des­sa­kin ihmi­set pysy­mään koto­na, käyt­tä­mään mas­ke­ja ja pese­mään käsi­ään yhte­näi­se­nä kan­sa­na jokais­ta influens­sae­pi­de­mi­aa vas­taan. Ja jos se ei auta niin sit­ten nyr­kit esiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tane­li Neval­la:
        Twit­ter on täyn­nä (ilmei­sen aito­ja) epi­de­mio­lo­ge­ja jot­ka unel­moi­vat sii­tä, miten koro­na­ko­ke­muk­sil­la saa­daan tule­vai­suu­des­sa­kin ihmi­set pysy­mään koto­na, käyt­tä­mään mas­ke­ja ja pese­mään käsi­ään yhte­näi­se­nä kan­sa­na jokais­ta influens­sae­pi­de­mi­aa vas­taan. Ja jos se ei auta niin sit­ten nyr­kit esiin.

        Olen havain­nut saman. Hyvää krii­siä ei halu­ta huka­ta. Toki saman­hen­ki­siä innok­kai­ta maal­li­koi­ta on vie­lä enem­män, mut­ta vähän huo­les­tu­nee­na minä­kin seu­raan tätä kes­kus­te­lua, jos­sa ennen koro­naa edel­tä­nei­siin kans­sa­käy­mis­ta­poi­hin palaa­mis­ta pide­tään innos­tu­neim­pien tau­din­tor­ju­jien kes­kuu­des­sa mel­kein vali­tet­ta­va­na. Kyl­lä minun­kin mie­les­tä­ni on hyvä jää­dä aiem­paa mata­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä kotiin fluns­sai­se­na, mut­ta joka­tal­vi­nen pak­ko­mas­ki­tus tun­tuu aika radikaalilta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että toi­mii­ko sama sys­tee­mi influens­san kans­sa. Eli onko esi­mer­kik­si niin, että influens­sa­kau­den lopus­sa saa­dut tau­dit on lie­vem­piä kos­ka ihmi­set on sitä aiem­min saa­nut sitä “sie­dä­tys­hoi­toa” pie­nem­mil­lä virusmäärillä. 

    Onko­han täs­tä ihan tilas­to­ja ole­mas­sa, että tulee­ko vaka­via influens­sa­ta­pauk­sia suh­teel­li­ses­ti enem­män kau­den alus­sa? Ja onko täs­tä luo­tet­ta­via tilas­to­ja, eli voi­ko influens­san leviä­mis­tä popu­laa­tios­sa luo­tet­ta­vas­ti mal­lin­taa (miten pal­jon influens­saa esiin­tyy popu­laa­tios­sa vs. vaka­vat tapaukset)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hen­ri Wei­jo: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, että toi­mii­ko sama sys­tee­mi influens­san kans­sa. Eli onko esi­mer­kik­si niin, että influens­sa­kau­den lopus­sa saa­dut tau­dit on lie­vem­piä kos­ka ihmi­set on sitä aiem­min saa­nut sitä ”sie­dä­tys­hoi­toa” pie­nem­mil­lä virusmäärillä.

      Ylei­sem­min: itsel­lä on käy­nyt mie­les­sä oli­ko lopul­ta iso­rok­ko lain­kaan mer­kit­tä­vin inti­aa­ne­ja uudel­la man­te­reel­la tap­pa­nut Euroo­pas­ta tuo­tu tar­tun­ta­tau­ti. Luul­laan­ko näin vain kos­ka iso­rok­ko on help­po diag­no­soi­ta­va? Entä­pä jos vähi­tel­len kehit­ty­vä adap­tii­vi­nen immu­ni­tee­tin muis­ti-ilmiö pätee viruk­siin ja bak­tee­rei­hin ylei­sem­min­kin, eli ihmi­sen hen­gis­sä­py­sy­mi­ses­sä ja vähin­tään hyvin­voin­nis­sa on kyse hyvin moni­mut­kai­ses­ta dynaa­mi­ses­ta tasa­pai­nos­ta eikä joi­den­kin mik­ro­bien vali­koi­vas­ta välttelystä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Influens­sa on eri virus­per­het­tä, min­kä takia ver­tai­lu on vai­ke­aa. Influens­sa­vi­ruk­set muun­tu­vat sel­väs­ti koro­na­vi­ruk­sia nopeam­min (nii­den RNA-poly­me­raa­si on epä­tar­kem­pi ja tekee peri­män kopioi­mi­ses­sa enem­män vir­hei­tä). Influens­sa myös tart­tuu hel­pom­min ja ilmei­ses­ti osin eri tavoin kuin tämä koro­na­vi­rus. Kevään epi­de­mia-aal­los­sa yksi yllä­tys oli se, miten hyvin rajoi­tus­toi­met teho­si­vat koro­na­vi­ruk­seen. Epi­de­mio­lo­gien ja lää­kä­rien olet­ta­muk­set perus­tui­vat pit­käl­le koke­muk­seen influens­sae­pi­de­miois­ta, ja nii­den perus­teel­la moni ajat­te­li, että epi­de­mi­aa ei voi­da niil­lä toi­mil­la pysäyt­tää, vaan kor­kein­taan vähän hidas­taa. Toi­sin kävi, ja ilme­ni, että koro­na levi­ää lähi­kon­tak­tis­sa ryp­päi­nä, joi­ta on mah­dol­lis­ta raja­ta ja estää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mik­ko H:
        …Kevään epi­de­mia-aal­los­sa yksi yllä­tys oli se, miten hyvin rajoi­tus­toi­met teho­si­vat koronavirukseen. … 

        Kuten Ivor Cum­mins on videoil­laan osoit­ta­nut, kevään sul­ku­toi­met joten­kin sopi­vas­ti ajoi­tet­tiin koh­tiin, jois­sa käy­rät oli­vat jo kään­ty­neet alas päin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Itse uskoi­sin, että syy­nä kuo­le­mien vähäi­syy­teen on se ettet ole jak­sa­nut odot­taa riit­tä­vän kau­aa. Ruot­si on jon­kin ver­ran muu­ta Euroop­paa jäl­jes­sä toi­ses­sa aal­los­sa, mut­ta teho­hoi­don tar­ve kas­vaa jo täl­lä het­kel­lä kovem­paa kuin mis­sään muu­al­la Euroo­pas­sa. Kuo­le­mik­si nuo muut­tu­ne­vat parin vii­kon sisäl­lä. Vas­taa­vas­ti kävi Teg­nel­lin hovi­ti­las­to­tie­tei­li­jä Brit­to­nil­le, joka arve­li ensin että vain 100 lisää ruot­sa­lais­ta kuo­lee ennen vuo­den lop­pua, mut­ta vaih­toi luvun nopeas­ti 1000:ksi ja poh­ti­nee var­maan täl­lä het­kel­lä lisänostoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juu­ri näin.

      Vii­ve tar­tun­ta­ta­pauk­sis­ta kuo­le­miin on kevät­tä pidem­pi, kos­ka tes­taam­me 10–50x enem­män. Tes­taam­me nyt myös nuo­ria ja vähä­oi­rei­sia, ja altis­tu­nei­ta. Täs­tä joh­tuen bilehile/koululainen -> isä -> isoi­sä — tar­tun­ta­ket­jus­sa saam­me kiin­ni isän ja jos­kus bile­hi­leen­kin. Kevääl­lä lähin­nä isoi­sä tes­tat­tiin. Puo­let tar­tut­ta­jis­ta ei oirei­le miten­kään, joten altis­tu­nei­den tes­taus on avai­na­se­mas­sa. Sii­tä se vii­ve tulee. Itse tau­ti ei ole muut­tu­nut miten­kään. Ja kyl­lä se sin­ne van­hain­ko­tei­hin on levin­ny kaik­kial­la ihan kevään malliin.

      Hoi­to kyl­lä on kehit­ty­nyt niin, että tehol­la kuol­lei­suus on las­ke­nut mer­kit­tä­väs­ti. Ehkä jopa 30–40%. Ei auta suu­rin­ta osaa, jot­ka meneh­ty­vät tau­tiin teho­hoi­don ulko­puo­lel­la. Eikä nii­tä ket­kä meneh­tyy jos tehot tul­vii yli. Kuol­lei­suus on koko ajan ollut 0.5–1%. Kevääl­lä lähem­pä­nä 1%. Nyt lähem­pä­nä 0.5%.

      Dia­mond Princess aluk­sel­la IFR = CFR = 2%, mikä on äve­ri­ään hyvä­kun­toi­sen semi-iäk­kään mat­kus­ta­ja­kun­nan ja nuo­ren mie­his­tön kes­ki­ver­to­po­pu­laa­tios­sa aika­lail­la ennus­taa kuol­lei­suut­ta muu­al­la. New Yor­kis­sa 0.2% popu­laa­tios­ta meneh­tyi koro­naan. Seropre­va­lens­si 20–25%. Samaan viit­taa­via luku­ja Euroopasta.

      Ne ket­kä kuvit­te­lee että tämä on 0.1% IFR pöpö ovat mate­maat­ti­ses­ti luku­tai­dot­to­mia. 250000/0.001 = 250M. Ruot­sis­sa 6000/0.001 = 6 M. Tar­koit­tai­si että vähin­tään oli­si laa­jo­ja aluei­ta, jois­sa ollaan lau­ma­suo­ja­ta­sol­la ja jois­sa tau­ti on nopeas­ti tukah­tu­mas­sa ilman toi­men­pi­tei­tä. Mitään täl­lais­ta ei näh­dä. Tau­ti kiih­tyy rajus­ti. Pait­si mais­sa, jot­ka ovat oikeas­ti teh­neet asial­le jotain.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Vie­lä parem­pi kuin pie­ni annos viruk­sia on suu­ri annos viruk­sia, jois­ta suu­ri osa on toi­mi­mat­to­mia, vaik­ka­pa UV-sätei­lyn toi­mi­mat­to­mak­si tekemiä. 

    Siis parem­pi lie­vän immu­ni­tee­tin aikaan­saa­mi­seen. “Lie­vä immu­ni­teet­ti” on kyl­lä muu­ten oikein jär­ke­vä ilmaus, vaik­ka kie­li­kor­va ehkä sanoo että se on väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Olen tuo­ta samaa,kuin Osmo poh­dis­kel­lut ja tuo­nut jul­ki­kin toi­saal­la. On pal­jon asioi­ta , jot­ka viit­taa­vat tuo­hon sumeam­paan immu­no­lo­gi­seen suo­jaan jo aiem­min alti­su­neil­la alueil­la. Kun kat­soo koro­nan tar­tun­ta- tai pelk­kiä kuo­lin­käy­riä­kin, niin niis­sä Euroo­pan val­tiois­sa , jot­ka ovat otta­neet ensim­mäi­sen aal­lon voi­mak­kaa­na vas­taan, toi­nen kuo­lin­huip­pu jää­nee aina­kin mata­lam­mak­si- levey­des­tä on täs­sä vai­hees­sa paha sanoa. Eri­tyi­sen sil­miin­pis­tää­vää tämä on Ruotsissa. 

    Mais­sa , jois­sa ensim­mäi­nen aal­to tor­jut­tiin hyvin aktii­vi­ses­ti toi­sen aal­lon tap­pa­vuus on hyvin­kin sään­nön­mu­kai­ses­ti kor­kea ja suh­tees­sa esiin­ty­mis­lu­kui­hin (esim . Tsek­ki ja Israel) Itsea­sias­sa kuo­lin­käy­rät muis­tut­ta­vat hyvin­kin noi­ta eräi­den THL: asian­tun­ti­joi­den keväi­siä arvioi­ta epi­de­mia­käy­ris­tä: että toi­ses­ta aal­los­ta voi tul­la ongel­ma syk­syl­lä , jos ensim­mäi­nen aal­to jää pie­nek­si. Tuo sit­ten sai Eroon Koro­nas­ta ‑hen­ki­sil­tä jyr­kän ja demo­ni­soi­van vas­taan­o­ton ja joh­ti lau­ma­suo­ja- nimi­sen luon­non­lain kieltämiseen.
    Kun kat­soo esi­mer­kik­si skan­di­na­vian pää­kau­pun­kia­luei­ta, niin koro­na kiih­tyy kum­mal­li­sen hitaas­ti, toi­sin kuin kävi esi­mer­kik­si meil­lä Vaa­sas­sa, jos­sa se taval­laan räjähti. 

    Kehit­ty­nyt hoi­to selit­tää vain vähän vähen­ty­nyt­tä kuol­lei­suut­ta, kos­ka kyl­lä tie­to liik­kuu koro­naa nopeam­min ja var­mas­ti se on ollut Israe­lis­sa tai Tse­kis­sä tiedossa.

    Kukaan ei kui­ten­kaan ole vakuut­ta­vas­ti, siis tie­teen kei­noin, kumon­nut luon­non­la­kia, jon­ka Ruot­sin pää­e­pi­de­mio­lo­gi ilmai­si näin: “tämän­tyyp­pi­nen sai­raus jat­kaa leviä­mis­tään niin kau­an, kun­nes väes­tö on saa­nut immu­ni­tee­tin. Ei ole mitään muu­ta kei­noa pysäyt­tää sitä.” Nyt kun kat­som­me maa­il­maa, niin näin näyt­tää olevan. 

    Koro­na­vi­rus­ta vas­taan on todet­tu ole­van t‑soluimmuniterttia niil­lä­kin , jot­ka eivät ole sil­le altis­tu­neet: https://science.sciencemag.org/content/370/6512/89.long . Tätä on seli­tet­ty näil­lä muil­la koro­na­vi­rusin­fek­tioil­la, mut­ta mui­ta­kin seli­tyk­siä on . Var­maa on ‚että monin­ker­tai­nen jouk­ko väes­tös­tä altis­tuu vähäi­sel­le virusan­nok­sel­le ja hei­ken­ty­neil­le tai kuol­leil­le virus­osal­si­le , kuin elävälle
    tai tar­tut­ta­val­le virusan­nok­sel­le , tuol­lais­ta mate­ri­aa­han on todet­ta­vis­sa pal­jon pin­noil­la ja vie­mä­ri­ve­des­sä. Ei ole mah­do­ton­ta , että totaa­lie­ris­täy­mi­nen ja kai­ken mik­ro­bi­maa­il­man vält­te­ly lopul­ta hei­ken­tää immu­ni­teet­tiam­me altis­taen vaka­val­le tau­dil­le. Tuo käy minun mate­ma­tii­kan taju­ni kans­sa yhteen sii­nä , mitä on tapahtumassa. 

    Voi siis olla ‚että osa väes­tös­tä on tie­tä­mät­tään osin han­ki­tus­sa suo­jas­sa koro­na­vi­ruk­sel­ta eli eivät saa mer­kit­tää­vää tau­tia. Tämä taas ei ole epi­de­mia­lu­ku­jen kan­nal­ta yksi­se­lit­tei­ses­ti myön­teis­tä, kos­ka tuol­lai­nen immu­ni­teet­ti voi aiheut­taa sen, että väes­tös­sä on pal­jon vähä­oi­rei­sia tai oireet­to­mia tar­tun­nan­kan­ta­jia, jot­ka eivät jää kotiin pote­maan tai eri­tyi­ses­ti vält­te­le­mään kon­tak­te­ja. Voi olla, että epi­de­mian käyt­täy­ty­mi­sen ennus­te­lus­sa on lii­kaa tui­jo­tet­tu mah­dol­li­seen viruk­sen muun­tu­mi­seen ja täy­del­li­seen immu­no­lo­gi­seen suo­jaan, kun kyse on kui­ten­kin väes­tön ja virus­po­pu­laa­tion immu­no­loi­gi­ses­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ja evo­lu­tii­vi­ses­ta pro­ses­sis­ta, virus­po­pu­laa­tio­han “hyö­tyy” sii­tä, että ei aiheu­ta vaka­vaa tau­tia, kos­ka pää­see täten leviä­mään. Tämä­kin käy yhteen nii­den havain­to­jen kans­sa, että jos tie­tyis­tä yhtei­söis­tä etsi­tään, niin löy­de­tään kyl­lä , esi­mer­kik­si Pie­käs­mä­ke­läi­sel­tä kas­vi­tar­hal­ta tai urhei­lu­jouk­keis­ta, usein hyvin vähä­oi­rei­sia ja oireetomia. 

    Se on todet­ta­va, että mas­keis­ta on kes­kus­tel­tu ja nii­hin usko­taan ihan lii­kaa, osin jo USA.n vaa­lien takia. Tuol­la­han tuo­kin asia poli­ti­soi­tui kuu­mak­si ja vai­kul­te­mak­si jäi, että asi­aa käy­tet­tiin kyl­lä hyvään tar­koi­tuk­seen Trum­pin erot­ta­mi­sek­si vaa­lien kaut­ta, mut­ta tar­koi­tus pyhit­tää kei­not — hen­gel­lä. Samal­la lää­ke­tie­de vajo­si ihan usko­mus­tie­teek­si , lähes rei­ki-hoi­don tasol­le. Esi­mer­kik­si Tsek­ki pro­fi­loi­tui hyvin mas­kius­ko­vaik­sek­si maak­si, laa­ja-alai­nen käyt­tö oli pako­tet­tua- nyt alue on pahoin­ta epidemia-aluetta.
    Natu­re leh­des­sä oli täs­tä hyvä yhteen­ve­to, joka oli kyl­lä pin­nal­li­ses­ti mel­ko mas­ki­myön­tei­nen, mut­ta tark­kaan luet­tu­na ( laa­tu­leh­ti kun on ) — pal­jas­ta­va . Sii­nä tie­teel­li­sen integri­tee­tin säi­lyt­tä­vät asian­tun­ti­jat mm. totea­vat : ” Noi­ta asio­ta me nor­maa­lis­ti sel­vit­täi­sim­me klii­ni­sis­sä kokeis­sa, mut­ta meil­lä ei ollut aikaa sii­hen” ; ” On pal­jon ris­ti­rii­tai­sia tie­don­pa­la­sia ja on vai­kea vetää aineis­to yhteen . On todet­ta­va , että emme oikeas­taan tie­dä pal­joa.” ; “Me tie­deyh­tei­sös­sä krit­soim­me jat­ku­vas­ti yleis­tä tap­paa muo­dos­taa lausun­to­ja ilman kun­non dataa .. Nyt me pal­jol­ti toi­mim­me samal­la tavalla.”

    Virus­pa­rik­ke­lien bal­lis­tiik­kaan ja virus­pil­ven kokoon vedo­taan pal­jon, mut­ta ongel­ma­na on se, että emme tie­dä mihin kul­loin­kin kan­nat­taa osua .
    Mas­kin käyt­tä­jäl­lä aero­so­lia ja kau­ko­tip­paa syn­tyy ilmei­ses­ti vähem­män, mut­ta siis lähi­kyl­vöä enem­män. Mas­kit eivät hävi­tä virus­par­tik­ke­lei­ta vaan ne sit­ten jää­vät joko mas­kiin, sen läpi hen­git­tä­vän hen­gi­tys­tei­hin tai hänen lähel­leen , siis edel­leen mah­dol­li­ses­ti tar­tut­ta­maan ja tar­tun­nan kan­ta­jan hen­gi­tys­teis­sä edel­leen lisään­ty­mään. Tuo­ta mas­kia tulee näpe­löi­neek­si- niin­pä kädet muut­tu­vat tar­tut­ta­vik­si. Voi­si myös kuvi­tel­la, että tar­tun­nan kan­ta­jan lähia­lue muut­tuu entis­tä tar­tut­ta­vam­mak­si ja hän kan­taa esi­mer­ki­kik­si vaat­teis­saan ja hiuk­sis­saan tiheäm­pää virus­kyl­vöä. Täl­tä kan­nal­ta kat­soen, väl­jäs­sä ja laa­jas­sa ulkoil­mas­sa käyt­tö­hän voi olla perä­ti type­rää: se mikä len­täi­si tai­vaan tuliin jää­kin tar­tut­ta­va­na ja suu­rian­nok­si­se­na vie­tä­väk­si sisä­ti­laan. On loo­gis­ta , että sai­ras­tu­neen tuot­ta­ma koko­nais­vi­rus­mää­rä on lopul­ta suu­rem­pi mas­kin kans­sa. Ja tämä perus­te: että Mas­ki ehkä voi­si suo­ja­ta sen käyt­tä­jää niin ‚että hän saa pie­nem­män annok­sen virus­ta ja kevyem­män tau­din. Toi­saal­ta voi aja­tel­la, että mas­kia käyt­tä­mät­tö­män hen­gi­tys­teis­tä läh­tee aero­le­ja 2–30 m pää­hän , jot­ka sai­ras­tut­ta­vat vain pie­nian­nok­si­ses­ti tai ei olen­kaan, ehkä­pä jo hei­ken­ty­neel­lä ja kuo­leel­la viruk­sel­la aiheut­taen immu­ni­tee­til­le suo­tui­san herätteen?
    Mas­kia käyt­tä­vä lie­vään tai alka­vaan koro­naan sai­ras­tu­nut toden­nä­köi­ses­ti vetää ulos­hen­git­tä­mi­ään koro­na­vi­ruk­sia takai­sin hen­gi­tys­tei­hin­sä ja on mah­dol­lis­ta, että syvem­mäl­le hen­gi­tys­tei­hin , ehkä­pä nenä­nä­nie­lus­ta syväl­le keuh­koal­veo­lei­hin. Kun mas­kin­käyt­tä­jäl­lä CO2 — pitoi­suus nousee, niin tulee tar­ve hen­git­tää syvem­pään, pois­taak­seen tuo­ta kasv­huo­ne­kaa­sua veres­tä. Toi­saal­ta, kun puhe mas­kin kans­sa ei oikein luis­ta, niin tulee tar­ve korot­taa ään­tä , jol­loin tulee vedet­tyä jäl­leen syvem­pää hen­keä ja juu­ri sii­nä tilan­tees­sa erit­tä­mään enem­män virus­ta jon­ne­kin, joka riip­puu mas­kin käyt­tö­ta­vas­ta , mate­ri­aa­lis­ta ja kos­teusas­tees­sa , ympä­ris­tön ilma­vir­rois­ta ja kuun­te­li­jan etäisyydestä. 

    Natu­ren artik­ke­lis­sa eräs asian­tun­ti­ja tote­aa­kin: “But for the varie­ty of masks in use by the public, the data are mes­sy, dis­pa­ra­te and often has­ti­ly assembled.” 

    On täy­sin aikais­ta arvioi­da täs­sä vai­hees­sa sitä, min­kä maan lin­ja tulee ole­maan lopul­ta paras kan­san­ter­vey­den tai talou­den kan­nal­ta. Se saat­taa olla jäl­ki­kä­teen­kin han­ka­laa. Minua kui­ten­kin se hiu­kan huo­let­taa , että todel­la hyvin täl­lä het­kel­lä pär­jää­vä maam­me saat­taa olla täs­sä eri­tah­ti­nen kuin muut EU maat, että jos tämä on lusit­ta­va, niin se voi olla iso ongel­ma ‚että kun muut ovat jo lusi­neet, mut­ta me vie­lä lusim­me. Jos tuo roko­tus ei kui­ten­kaan toi­mi riit­tä­väs­ti, tuot­taa pet­ty­myk­sen tai jake­lu on lii­an hidas­ta. Onhan sekin mah­dol­lis­ta ‚että ete­läi­nen Euroop­pa kokee koro­nan jäl­kei­sen rene­sans­sin saa­vu­tet­tu­aan riit­tä­vän lau­ma­suo­jan ja talous läh­tee nousuun ja me vie­lä pai­nim­me jon­kun aal­lon kans­sa tääl­lä. Että ollaan­ko me sit­ten ker­jää­mäs­sä tuki­pa­ket­tia Italialta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ruot­si on nyt kiris­tä­mäs­sä suo­si­tuk­si­aan sel­väs­ti keväis­tä lin­jaan­sa tiu­kem­mik­si (“max åtta del­ta­ga­re vid almän­na tills­täll­nin­gar”). Se tulee toden­nä­köi­ses­ti vähen­tä­mään ruot­sa­lais­ten kuo­le­mia mer­kit­tä­väs­ti. Ennus­tan, että Soi­nin­vaa­ra tulee luu­le­maan tämän joh­tu­van “lie­väs­tä” immu­ni­tee­tis­ta, mut­tei huo­maa että sen saman immu­ni­tee­tin oli­si pitä­nyt myös kye­tä estä­mään viruk­sen leviä­mis­tä, vähen­tä­mään sai­raa­loi­hin jou­tu­mis­ta ja pie­nen­tä­mään teho­hoi­toon jou­tu­vien mää­rää jo nyt. Tämän pals­ta on ollut erit­täin hyö­dyl­li­nen koro­nain­for­maa­tion läh­de, mut­ta se joh­tuu yksi­no­maan pals­tan kom­men­toi­jien laa­dus­ta. Soi­nin­vaa­ran kyky sijoit­taa havait­se­man­sa sig­naa­lit oike­aan kon­teks­tiin on ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ollut hyvin puutteellista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. hc-empi­ris­ti: Se tulee toden­nä­köi­ses­ti vähen­tä­mään ruot­sa­lais­ten kuo­le­mia merkittävästi.

      Mikä tahan­sa toi­men­pi­de, joka vähen­tää tar­tun­to­ja, vähen­tää myös kuo­le­mia. Mitä vähem­män tar­tun­to­ja, sitä vähem­män kuo­le­mia, tosin jois­sa­kin mais­sa useam­pi tar­tun­nan saa­nut kuo­lee kuin toi­sis­sa. Sii­hen taas on monia eri syi­tä ikä­ja­kau­mas­ta, sai­raan­hoi­don laa­dus­ta ja kuor­mi­tuk­ses­ta aina ylei­seen ter­vey­den­ti­laan etc. Ja toki tes­tauk­sen kat­ta­vuus vai­kut­taa todet­tu­jen tar­tun­to­jen määriin. 

      Noin muu­toin olen sitä miel­tä, että vaik­ka ei välit­täi­si covi­diin kuo­le­vis­ta van­huk­sis­ta eikä pysyvästi/pitkäaikaisesti vam­mau­tu­neis­ta, niin vii­sas pyr­kii teke­mään kaik­ken­sa, ettei covid-poti­lai­den mää­rä tuki sai­raan­hoi­toa. Kas kun meis­tä itse kukin voi mil­loin vain tar­vi­ta sai­raan­hoi­toa, jopa teho­hoi­toa (onnet­to­muu­det, äkil­li­set sai­ras­tu­mi­set, sydä­rit, etc). Ter­ve itsek­kyys riit­tää syyk­si nou­dat­taa ja kan­nat­taa rajoituksia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. hc-empi­ris­ti:
    …saman immu­ni­tee­tin oli­si pitä­nyt myös kye­tä estä­mään viruk­sen leviämistä…

    Seu­raan Ruot­sin tilan­net­ta muu­al­le ver­rat­tu­na mm. HS:n graa­fis­ta, eikä kuol­lei­suus näy­tä heil­lä kovin­kaan pahal­ta vaik­ka tar­tun­to­ja rekis­te­röi­dään pal­jon, päin vas­toin. Tääl­tä löy­tyy vii­va­dia­gram­mi koh­das­sa Koronatarunnat/Koronakuolemat eri mais­sa graa­fi, jota voi vään­nel­lä mie­len­sä mukaan: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html

    Mitä tulee tar­tun­toi­hin, PCR-tes­tauk­ses­ta täl­lai­se­naan tuli­si luo­pua, sil­lä se ei sovi epi­de­mian massatestaukseen. 

    Koko koro­nan­hoi­to rajoi­tuk­si­neen ja tes­tauk­seen liit­ty­vi­ne arve­lut­ta­vi­ne perus­tei­neen näyt­tää ole­van menos­sa oikeu­teen eri puo­lil­la maa­il­maa. Asial­la on Deutsche Ban­kin ja VW:n haas­ta­nut juris­ti Rai­ner Füll­mich (tai Fuell­mich) kollegoineen. 

    Haas­tat­te­lu englanniksi:
    Ger­man Lawyer Sues The World Over Coronavirus

    Haas­tat­te­lu saksaksi:
    Inter­view mit Anwalt Dr. Fuell­mich: PCR-Tests und „die­Ba­sis“ – Kla­ge gegen Dros­ten, Wie­ler & Co. geplant

    Soi­nin­vaa­ran aiem­mas­sa blo­gis­sa Toi­sen aal­lon tilas­tol­li­nen päi­vi­tys jon­ne edel­leen päi­vit­ty­vät Suo­men viral­li­set tar­tun­ta­lu­vut, on näh­tä­vis­sä epä­to­den­nä­köi­nen kehi­tys, mikä osal­taan viit­taa sii­hen, että meil­lä ei tes­tauk­ses­sa tosi­aan­kaan ole kaik­ki ihan kohdallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä seu­raan Ruot­sin tilan­net­ta FHM:n viral­li­ses­ta Excel-tie­dos­tos­ta (https://www.arcgis.com/sharing/rest/content/items/b5e7488e117749c19881cce45db13f7e/data), Ema­nuel Karls­te­nin blo­gis­ta (https://emanuelkarlsten.se ; voit­ti juu­ri Ruot­sin Suu­ren jour­na­lis­ti­pal­kin­non koro­na­uu­ti­soin­nis­taan Uuti­soin­nin uudis­ta­ja ‑luo­kas­sa), Ruot­sis­sa asu­vien tut­ta­vien koke­muk­sia kyse­le­mäl­lä, sekä niis­tä leh­dis­tä, joil­la mak­su­muu­ri ei estä uutis­ten luke­mis­ta (pai­not­tuu vali­tet­ta­vas­ti ilta­päi­vä­leh­dis­töön). Ruot­sin tar­tun­ta­lu­vut ovat olleet lie­väs­sä nousus­sa jo usei­ta viik­ko­ja, mut­ta käsiin tilan­ne räjäh­ti vas­ta 28.10. Uskon, että kuo­le­mil­le tulee käy­mään aivan samal­la tavalla.

      Olen seu­ran­nut Ruot­sin tilan­net­ta aktii­vi­ses­ti maa­lis­kuun alus­ta läh­tien ja val­tao­sa koro­naan kuol­leis­ta lisä­tään FHM:n viral­li­seen tau­luk­koon lähes vii­kon jäl­jes­sä tapah­tu­mas­ta ja tau­luk­koa saa­te­taan toi­si­naan muut­taa havait­ta­vas­ti kah­den tai kol­men­kin vii­kon­kin taak­se. Eili­ses­tä FHM:n tau­lu­kos­ta esti­moi­den edel­li­sel­tä to-ma-ajan­jak­sol­ta on esi­mer­kik­si vie­lä kir­jaa­mat­ta 50–100 kuo­le­maa oikeal­le päi­väl­le. Onko HS:n graa­fiin lisät­ty nuo puut­tu­vat kuo­le­mat ja jos on niin mil­lä mene­tel­mäl­lä puut­tu­vien luku­mää­rä estimoidaan?

      Ruot­sin kuol­lei­suus­käy­rä tulee ole­maan ras­kaas­ta kuol­lei­suu­des­ta huo­li­mat­ta loi­vem­pi ja mah­dol­li­ses­ti mata­lam­pi­kin kuin maa­lis-huh­ti­kuus­sa, kos­ka ihmi­set ovat muut­ta­neet siel­lä­kin käyt­täy­ty­mis­tään huomattavasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ei näy­tä käy­rä ole­van mata­lam­pi tai loi­vem­pi. Mas­ke­ja ei Ruot­sis­sa käy­te­tä. Sik­si ei ole mitään jar­rua et olis aikaa rea­goi­da kuten Euroo­pas­sa. Kat­soo kaik­kia kuvia Ruot­sis­ta ni jen­gi menee hejs­san hop­san suo­si­tuk­sis­ta piit­taa­mat­ta ja 90–95% vail­la maskeja.

        15000 tar­tun­taa eilen ja 96 mer­kat­tiin lau­toi­hin tänään Ruot­sis­sa, toki useam­mal­le päi­väl­le. Ja toki täl­le päi­väl­le lisä­tään rop­pa­kau­pal­la lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ja niin pois päin. Eli nää on ne mys­ti­set puut­tu­vat kuo­le­mat 3–4 vk takai­sis­ta tartunnoista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. DeeP:
        Ei näy­tä käy­rä ole­van mata­lam­pi tai loi­vem­pi. Mas­ke­ja ei Ruot­sis­sa käy­te­tä. Sik­si ei ole mitään jar­rua et olis aikaa rea­goi­da kuten Euroo­pas­sa. Kat­soo kaik­kia kuvia Ruot­sis­ta ni jen­gi menee hejs­san hop­san suo­si­tuk­sis­ta piit­taa­mat­ta ja 90–95% vail­la maskeja.

        Minä itse uskon ja toi­von, että toi­nen aal­to tulee ole­maan vähem­män dra­maat­ti­nen kuin ensim­mäi­nen. Inten­sii­vil­le ei ole aina­kaan vie­lä otet­tu väkeä samaan tah­tiin kuin kevää­nä pahim­mas­sa vai­hees­sa. Ja yksi­no­maan se, että tes­taa­mis­ta teh­dään sel­väs­ti enem­män kuin kevääl­lä, riit­tä­nee ohjaa­maan ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä varo­vai­sem­mak­si. Vah­vin sig­naa­li tämän toi­mi­vuu­des­ta on, että jopa Teg­nell herä­si het­kek­si kun uusi aal­to vyö­ryi maa­han. Tes­taa­mi­nen on toki tapis­saan ja riit­tä­vä jäl­jit­tä­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, mut­ta uskoak­se­ni dra­maat­ti­set luvut ovat säi­kyt­tä­neet ruot­sa­lai­sia käyt­täy­ty­mään edes jon­kin ver­ran varo­vai­sem­min. Tämän suh­teen voin olla vää­räs­sä, kos­ka ymmär­ryk­se­ni ruot­sa­lais­ten sie­lu­ne­lä­mäs­tä ei ehkä ole riittävää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. hc-empi­ris­ti: Minä itse uskon ja toi­von, että toi­nen aal­to tulee ole­maan vähem­män dra­maat­ti­nen kuin ensimmäinen. 

        …se, että tes­taa­mis­ta teh­dään sel­väs­ti enem­män kuin kevääl­lä, riit­tä­nee ohjaa­maan ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä varo­vai­sem­mak­si. Vah­vin sig­naa­li tämän toi­mi­vuu­des­ta on, että jopa Teg­nell herä­si het­kek­si kun uusi aal­to vyö­ryi maa­han. Tes­taa­mi­nen on toki tapis­saan ja riit­tä­vä jäl­jit­tä­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, mut­ta uskoak­se­ni dra­maat­ti­set luvut ovat säi­kyt­tä­neet ruot­sa­lai­sia käyt­täy­ty­mään edes jon­kin ver­ran varo­vai­sem­min. Tämän suh­teen voin olla vää­räs­sä, kos­ka ymmär­ryk­se­ni ruot­sa­lais­ten sie­lu­ne­lä­mäs­tä ei ehkä ole riittävää. 

        Kyl­lä todel­la toi­von että näin oli­si ja oli­sit oikeas­sa. Seu­ra­sin tilan­net­ta kevääl­lä tii­viis­ti kos­ka tut­ta­va­ni asui Ruot­sis­sa. Muu­ta­ma vasta-argumentti.

        Nyt leviä kan­ta on tar­tut­ta­vam­pi (domi­noi­va kan­ta vaih­tui lop­pu­ke­vääl­lä muistaakseni).

        Aurin­gon­va­lo inak­ti­voi viruk­sen sekun­neis­sa ja ilman läm­pö­ti­la ja kos­teus vai­kut­ta­vat dra­maat­ti­ses­ti viruk­sen tar­tut­ta­va­na säi­ly­mi­seen. Pimeäs­sä pakas­ti­mes­sa virus säi­lyy “ikui­ses­ti”. Jää­kaa­pis­sa­kin kuu­kausia. 20C:ssa virus säi­lyy pape­ri­ra­has­sa kuu­kau­des­sa vaa­ral­li­se­na. Ruot­si ja Suo­mi on pimei­tä jää­kaap­pe­ja mar­ras-hel­mi­kuun, jos­sa pat­te­rit kui­vat­ta­vat sisäil­man ava­ten viruk­sil­le kui­vu­nei­den lima­kal­vo­jen kaut­ta hel­pom­man tar­tun­ta­rei­tin esim. sil­mien kautta.

        Pit­kää kesä­lo­maa ei ole tie­dos­sa. Päin­vas­toin kou­lu­ja on väki­sin halut­tu pitää auki. En usko että mum­mo­loi­den ovet mal­te­taan pitää säpis­sä täysin.

        Ihmi­set muut­ti­vat käy­tös­tään dra­maat­ti­ses­ti jo vii­me kevää­nä Ruot­sis­sa pää­asias­sa omaeh­toi­ses­ti. Googlen lii­ken­ne data pal­jas­ti asian, ja GDP las­ku vah­vis­ti. Se että ei mää­rä­tä ei tar­koi­ta ettei­kö teh­dä vapaa­eh­toi­ses­ti. Vai­kea kuvi­tells että pys­tyt­täi­siim dra­maat­ti­ses­ti parem­paan vao­aa­eh­toi­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti sama riit­tää nyt. Tus­kin riit­tää ilman laa­jaa maskinkäyttöä.

        Myös Misin­for­maa­tion mää­rä on räjäh­tä­nyt ja yksi kes­kei­sis­tä läh­teis­tä on Teg­nell itse mm. mas­ki­de­nia­lis­mi. “Koro­na­vä­sy­mys” on aiheu­tet­tu pää­mää­rää­mät­tö­mäl­lä sou­ta­mi­sel­la ja huo­paa­mi­sel­la. Sak­ki käy Ruot­sis­sa tes­teis­sä bilei­tä sil­mäl­lä­pi­täen. Mas­ke­ja ei käy­te­tä. Ei kuu­los­ta hyvältä…

        Mut­ta toivotaan!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Suo­men nykyis­tä kum­mal­lis­ta koro­na­ti­lan­net­ta ja Ete­lä-Ita­lian saman­lais­ta tilan­net­ta kevääl­lä voi­si muu­ten yrit­tää selit­tää hypo­tee­sil­la eko­lo­gi­ses­ta lokerosta.

    Hypo­tee­si: viruk­sen eko­lo­gi­sen loke­ron mää­rit­te­le­vät ne mik­ro­bit joi­den kans­sa se viih­tyy samas­sa eli­mis­tös­sä saman­ai­kai­ses­ti. Eko­lo­gi­nen loke­ro ei vält­tä­mät­tä ole muut­tu­ma­ton, kos­ka sen tila on tal­le­tet­tu immuu­ni­jär­jes­tel­män muis­tiin. Suo­mes­sa nyt ja Ete­lä-Ita­lias­sa kevääl­lä SARS-CoV‑2 eko­lo­gi­nen loke­ro on ollut pää­osin varattu. 

    Perin­tei­nen esi­merk­ki näin mää­ri­tel­lys­tä eko­lo­gi­ses­ta loke­ros­ta on leh­mä­rok­ko-iso­rok­ko ‑loke­ro. Kokeis­ta Yhdys­val­lois­sa ja Sin­ga­po­res­sa tie­de­tään että jo ennen Covid-19 epi­de­mi­aa kerä­tyis­tä veri­näyt­teis­tä löy­tyy run­saas­ti vas­tus­tus­ky­kyä SARS-CoV‑2 vas­taan. On siis syy­tä olet­taa että jos syy­nä vas­tus­tus­ky­vyl­le on mik­ro­bi, on se joku hyvin ylei­nen ja harmiton.

    Ole­tus oli kesäl­lä että Suo­mes­sa on syk­syl­lä voi­ma­kas Covid-19 ‑epi­de­mia ja Ruot­sis­sa lie­vä. Kävi­kin toi­sin­päin. Entä­pä jos Ruot­sis­sa kier­te­lee niin pal­jon koro­na­vi­rus­ta että se on ehti­nyt val­la­ta sen eko­lo­gi­sen loke­ron joka Suo­mes­sa onkin täyt­ty­nyt jol­lain har­mit­to­mal­la viruk­sel­la? Suo­mes­sa tes­ta­taan juu­ri nyt koro­na­vi­rus­ta niin pal­jon, että hen­gi­tys­tiein­fek­tioi­ta on var­mas­ti run­saas­ti liik­keel­lä kuten syk­syl­lä yleen­sä­kin, mut­ta jos­tain kum­man syys­tä ei kui­ten­kaan koro­na­vi­rus­ta. Kolik­ko on ollut pys­tys­sä niin pit­kään että hyvän seli­tyk­sen pitäi­si olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­nä­köi­nen kos­mi­nen sattuma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. spot­tu:
      …Kolik­ko on ollut pys­tys­sä niin pit­kään että hyvän seli­tyk­sen pitäi­si olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­nä­köi­nen kos­mi­nen sattuma.

      Jos­pa PCR-tes­taus 1) tuot­taa vää­riä posi­tii­vi­sia tulok­sia ja 2) virus­mo­le­kyy­lien vaih­te­le­va monis­tus­käy­tän­tö kau­pan pääl­le eri­lais­ta tes­ti­herk­kyyt­tä eri puo­lil­la? Eli tuo Osmon tilas­to­käy­rä­kin on has­su, kun data on päin prinkkalaa?

      NY Times:
      Your Coro­na­vi­rus Test Is Posi­ti­ve. May­be It Shouldn’t Be.
      https://www.nytimes.com/2020/08/29/health/coronavirus-testing.html

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. spot­tu:
      Kolik­ko on ollut pys­tys­sä niin pit­kään että hyvän seli­tyk­sen pitäi­si olla jotain muu­ta kuin hyvin epä­to­den­nä­köi­nen kos­mi­nen sattuma.

      1,23456 on epä­to­den­nä­köi­nen R‑luku. Niin­kuin 1,2,3,4,5,6 on har­vi­nai­nen lottorivi.
      1,549143 on toden­nä­köi­sem­pi R‑luku. Niin­kuin 1,6,25… on ylei­sem­pi lottorivi.

      Jos sat­tuu sel­lai­nen har­vi­nai­nen tapaus että R‑luku on maa­nan­tai­na 1,23456, ja tiis­tai­na­kin R‑luku on 1,23456, niin sil­loin voim­me olla hyvin var­mo­ja että kes­ki­viik­ko­na R‑luku ei ole 1,23456. Niin­kuin sil­loin kun lan­tin­hei­tos­sa tulee 5 ker­taa peräk­käin kruu­na, niin sil­loin seu­raa­va tulos on hyvin toden­nä­käi­ses­ti klaava.

      Tuo yllä­ole­va jut­tu­ni­han on siis kokoel­ma ylei­siä aja­tus­vir­hei­tä, joi­ta olen ollut havait­se­vi­na­ni täällä.

      Point­ti­ni on se, että R‑luku ei ole lant­ti, vaan parem­min­kin nop­pa jos­sa on pirun mon­ta sivua .… eli siis toi­sin sanoen pal­lo. Pal­lo­han pysyy hyvin tasapainossa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Koro­naa osa­taan myös nyt hoi­taa olen­nai­ses­ti parem­min kuin kevääl­lä. Anne­taan tar­vit­taes­sa kor­ti­so­nia (syto­kii­ni­myrs­ky) ja vere­no­hen­nus­lääk­kei­tä. Jon­kin ver­ran hyö­tyä voi olla myös jois­ta­kin tes­ta­tuis­ta lääk­keis­tä kuten Rem­des­vir, mala­ria­lääk­keet yms.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ehkä nyt on jo kulu­nut riit­tä­väs­ti aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lis­ta olla ole­mas­sa mitään evi­dens­siä mikä kyke­ni­si kaa­ta­maan hypo­tee­si­si. Kir­joit­ta­mi­sa­jan­koh­dan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koro­na­kuo­lin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vie­lä lisää­mään vähin­tään 150–200 mar­ras­kuun kah­del­le vii­mei­sel­le vii­kol­le kun­han ehtii. Pal­jon­ko kuol­lei­ta pitäi­si vie­lä olla lisää, jot­ta lak­kai­sit usko­mas­ta käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sis­ta riip­pu­mat­to­maan “lie­vään” immu­ni­teet­tiin? Mitä muu­ta evi­dens­siä vaadittaisiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. hc-empi­ris­ti:
      Ehkä nyt on jo kulu­nut riit­tä­väs­ti aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lis­ta olla ole­mas­sa mitään evi­dens­siä mikä kyke­ni­si kaa­ta­maan hypo­tee­si­si. Kir­joit­ta­mi­sa­jan­koh­dan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koro­na­kuo­lin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vie­lä lisää­mään vähin­tään 150–200 mar­ras­kuun kah­del­le vii­mei­sel­le vii­kol­le kun­han ehtii. Pal­jon­ko kuol­lei­ta pitäi­si vie­lä olla lisää, jot­ta lak­kai­sit usko­mas­ta käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sis­ta riip­pu­mat­to­maan ”lie­vään” immu­ni­teet­tiin? Mitä muu­ta evi­dens­siä vaadittaisiin?

      Oli­si­ko esi­mer­kik­si se, ettei ruot­sis­sa ole euromomo:n mukaan edes nomaa­liin kausi­vaih­te­luun liit­ty­vää yli­kuol­lei­suut­ta, jota täs­sä vai­hees­sa vuot­ta tyy­pil­li­ses­ti on?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tämä on erin­omai­nen ja toi­mi­va ehdo­tus. Ole­tan täs­sä (ilman eri­tyis­tä tie­toa), että kan­na­tat immu­ni­teet­tia­ja­tus­ta. Olet­ko jul­ki­ses­ti val­mis ilmoit­ta­maan ollee­si vää­räs­sä sii­nä vai­hees­sa, kun Euro­mo­mon käy­rät alka­vat näyt­tää yli­kuol­lei­suut­ta? Jopa Ruot­sin SCB:n tuo­rees­ta koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­tois­ta (https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/pong/tabell-och-diagram/preliminar-statistik-over-doda/ ; päi­vi­tet­ty 27.11.) puut­tuu huo­mat­ta­va mää­rä kuol­lei­ta vii­mei­sel­tä kah­del­ta vii­kol­ta, joten Euro­mo­mo saa­nee datan­sa sel­keäs­ti myöhässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Mut­ta mitä mata­las­ta yli­kuol­lei­suu­des­ta voi­si päätellä?

        Jos ja kun ruot­sa­lai­set ovat muut­ta­neet käy­tös­tään koro­na­vi­ruk­sen takia, niin kyl­lä se näkyy mui­den­kin tart­tu­vien sai­rauk­sien vähen­ty­mi­se­nä. Jos influens­sa puut­tuu, sil­lä voi olla suu­ri­kin vai­ku­tus kausit­tai­nen ylikuolleisuuteen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sylt­ty:
        Mut­ta mitä mata­las­ta yli­kuol­lei­suu­des­ta voi­si päätellä?

        Jos ja kun ruot­sa­lai­set ovat muut­ta­neet käy­tös­tään koro­na­vi­ruk­sen takia, niin kyl­lä se näkyy mui­den­kin tart­tu­vien sai­rauk­sien vähen­ty­mi­se­nä. Jos influens­sa puut­tuu, sil­lä voi olla suu­ri­kin vai­ku­tus kausit­tai­nen ylikuolleisuuteen.

        Tämän takia kysyin­kin kysy­myk­se­ni vähän ennen kuin kaik­ki olen­nai­nen tie­to on jul­kis­tet­tu. Mal­lin saa kor­re­loi­maan ole­mas­sa ole­van datan kans­sa käy­tän­nös­sä aina, mut­ta ennus­tus­ten osu­mi­nen vaa­tii joko toi­mi­vaa mal­lia tai hyvää tuu­ria. Sil­loin ei tar­vit­se kysyä mitä voi­daan pää­tel­lä mis­tä­kin vai­keas­ta kysy­myk­ses­tä, vaan vain tse­ka­ta ennus­ti­ko mal­li oikein vai ei.

        Se, mitä jos­ta­kin ilmiös­tä voi­daan pää­tel­lä, hel­pot­tuu huo­mat­ta­vas­ti, kun vil­lit ama­töö­ri­mal­lit kar­si­taan pois sot­ke­mas­ta kenttää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. hc-empi­ris­ti:
        Tämä on erin­omai­nen ja toi­mi­va ehdo­tus. Ole­tan täs­sä (ilman eri­tyis­tä tie­toa), että kan­na­tat immu­ni­teet­tia­ja­tus­ta. Olet­ko jul­ki­ses­ti val­mis ilmoit­ta­maan ollee­si vää­räs­sä sii­nä vai­hees­sa, kun Euro­mo­mon käy­rät alka­vat näyt­tää yli­kuol­lei­suut­ta? Jopa Ruot­sin SCB:n tuo­rees­ta koko­nais­kuol­lei­suus­ti­las­tois­ta (https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/befolkning/befolkningens-sammansattning/befolkningsstatistik/pong/tabell-och-diagram/preliminar-statistik-over-doda/ ; päi­vi­tet­ty 27.11.) puut­tuu huo­mat­ta­va mää­rä kuol­lei­ta vii­mei­sel­tä kah­del­ta vii­kol­ta, joten Euro­mo­mo saa­nee datan­sa sel­keäs­ti myöhässä.

        Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toi­met käyt­töön Teg­nel­lin neu­von vas­tai­ses­ti eikä täyt­tä yli­kuol­lei­suut­ta pääs­tä kos­kaan näke­mään tilas­tois­sa. Suo­mi­han lipe­si täs­tä lau­ma­suo­jaih­mis­ko­kees­ta jo kevääl­lä ja tääl­lä­kin vas­tuul­li­sen vir­ka­mie­hen, THL:n joh­ta­jan Mika Sal­mi­sen neu­vo­jen vastaisesti.

        Tie­teen kan­nal­ta tie­tys­ti har­mil­lis­ta että ruot­sa­lai­set­kaan eivät kes­tä­neet kuol­lei­suu­den nousua.

        Etni­syy­des­tä, uskon­nos­ta ja kult­tuu­ris­ta riip­pu­mat­ta jokai­nen maa joka yrit­tää sel­vi­tä mini­maa­li­sil­la toi­mil­la pää­tyy sil­ti jos­sa­kin vai­hees­sa jon­ki­nas­tei­seen lockdown:iin, aika vah­va todis­te että meil­lä on käsis­sä influens­saa mer­kit­tä­väs­ti pahem­pi tauti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. K.k.: Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toi­met käyt­töön Teg­nel­lin neu­von vas­tai­ses­ti eikä täyt­tä yli­kuol­lei­suut­ta pääs­tä kos­kaan näke­mään tilas­tois­sa. Suo­mi­han lipe­si täs­tä lau­ma­suo­jaih­mis­ko­kees­ta jo kevääl­lä ja tääl­lä­kin vas­tuul­li­sen vir­ka­mie­hen, THL:n joh­ta­jan Mika Sal­mi­sen neu­vo­jen vastaisesti.

        Tie­teen kan­nal­ta tie­tys­ti har­mil­lis­ta että ruot­sa­lai­set­kaan eivät kes­tä­neet kuol­lei­suu­den nousua.

        Etni­syy­des­tä, uskon­nos­ta ja kult­tuu­ris­ta riip­pu­mat­ta jokai­nen maa joka yrit­tää sel­vi­tä mini­maa­li­sil­la toi­mil­la pää­tyy sil­ti jos­sa­kin vai­hees­sa jon­ki­nas­tei­seen lockdown:iin, aika vah­va todis­te että meil­lä on käsis­sä influens­saa mer­kit­tä­väs­ti pahem­pi tauti.

        Kan­nat­taa huo­ma­ta, vaik­ka meil­lä uuti­soi­daan Ruot­sin “kovis­ta toi­mis­ta”, totuus on että ne on sil­ti kevyem­mät, kuin Suo­mes­sa. Ei mas­ki­suo­si­tus­ta, kaik­ki pai­kat saa olla auki (ravin­to­lois­sa rajoi­tus max . 8hlö per pöy­tä), ohjeis­tus väki­jouk­ko­jen vält­tä­mi­ses­tä eivät kuu­los­ta kau­hean tiu­koil­ta? Poris­sa meni lähes kaik­ki lii­kun­ta­pai­kat, uima­hal­lit, museot ja nuo­ri­so­ti­lat kiin­ni. Kir­jas­to onnek­si auki lai­naus­ta var­ten, mut­ta lukusa­lit meni­vät kiinni.
        Näil­lä kiris­tyk­sil­lä tai niis­tä huo­li­mat­ta teho-osas­to­jen poti­laat ovat Ruot­sis­sa vähen­ty­mään päin ja kuo­le­mat tip­pu­neet. Joh­tuu­ko nämä immu­ni­tee­tis­ta vai rajoi­tuk­sis­ta en tie­dä, mut­ta tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti kevät­tä parem­pi. Haas­tat­te­lu­jen perus­teel­la Tuk­hol­mas­sa ihmi­set rajoit­ti­vat kul­ke­mis­taan ja pal­ve­lui­den käyt­töä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kevääl­lä kuin nyt, eli jotain on muut­tu­nut. Mis­tään lockdown:sta ei Ruot­sin koh­dal­la kan­na­ta puhua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. K.k.: Pait­si että Ruot­si otti nyt kovat toi­met käyt­töön Teg­nel­lin neu­von vas­tai­ses­ti eikä täyt­tä yli­kuol­lei­suut­ta pääs­tä kos­kaan näke­mään tilastoissa.

        Ruot­si rajoit­ti kokoon­tu­mi­sia 50:stä 8:aan hen­ki­löön. Pait­si tie­tys­ti jos tur­va­vä­lit pys­ty­tään pitä­mään, on raja 300:

        Rege­rin­gen har sedan i mars begrän­sat anta­let tillåt­na del­ta­ga­re i all­män­na sam­man­koms­ter och offent­li­ga tills­täll­nin­gar. Huvudre­geln är max 8, men vid arran­ge­mang med sit­tan­de publik som kan hål­la en meters avstånd till varan­dra är grän­sen 300. Arran­ge­mang med fär­re del­ta­ga­re bör genomfö­ras på ett sätt som mini­me­rar ris­ken för smittspridning.

        Kun tämän tar­peek­si isoon ääneen mark­ki­noi mer­kit­tä­vä­nä lin­jan­muu­tok­se­na, niin aina joku uskoo. Poli­tii­kas­sa on loput­to­mal­ta tun­tu­va kysyn­tä tah­to­joh­ta­juu­del­le asian­tun­ti­ja­joh­ta­juu­den sijaan, ja kai­ken­maa­il­man soi­den­kui­vaa­jien vies­ti reso­noi hyvin äänestäjäkunnassa.

        Kun val­ta­me­di­aa nyky­ään seu­raa, kan­nat­taa muis­taa että se on ennen­nä­ke­mät­tö­mäs­sä kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa sosi­aa­lis­ta medi­aa vas­taan, ja klik­ki­jour­na­lis­mi on luon­teel­taan infla­to­ris­ta. Mitä Ruot­sin tilan­tee­seen tulee, kan­nat­taa val­ta­me­dian tul­kin­to­jen sijaan siir­tyä luke­maan suo­raan pai­kal­li­sen ter­veys­vi­ran­omai­sen FOHM:in sivu­ja. Eri­tyi­sen näp­pä­rä koos­te on Covid-19 ‑viik­ko­ra­por­tit. Päi­vit­täi­nen tilan­ne näkyy visu­aa­li­sim­min tääl­lä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. hc-empi­ris­ti:
      Ehkä nyt on jo kulu­nut riit­tä­väs­ti aikaa, jot­ta on voi kysyä onko mah­dol­lis­ta olla ole­mas­sa mitään evi­dens­siä mikä kyke­ni­si kaa­ta­maan hypo­tee­si­si. Kir­joit­ta­mi­sa­jan­koh­dan jäl­keen Ruot­si on lisän­nyt koro­na­kuo­lin­ti­las­toi­hin­sa 543 kuol­lut­ta ja tulee vie­lä lisää­mään vähin­tään 150–200 mar­ras­kuun kah­del­le vii­mei­sel­le vii­kol­le kun­han ehtii. Pal­jon­ko kuol­lei­ta pitäi­si vie­lä olla lisää, jot­ta lak­kai­sit usko­mas­ta käyt­täy­ty­mis­muu­tok­sis­ta riip­pu­mat­to­maan ”lie­vään” immu­ni­teet­tiin? Mitä muu­ta evi­dens­siä vaadittaisiin?

      Siis Ruot­sin kokoi­ses­sa maas­sa, tuol­la ikä­ra­ken­teel­la, 270 ihmis­tä päi­väs­sä kuo­lee johon­kin. Jos voi­daan osoit­taa, että Covid-19 — kuo­le­ma voi tap­paa vain nii­tä, jot­ka eivät voi kuol­la sinä päi­vä­nä mihin­kään muu­hun, niin tilan­ne on täy­sin sel­vä: eli Covid-19 tap­paa vain kuo­le­mat­to­muu­den lah­jan saaneita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eter­nal life: Siis Ruot­sin kokoi­ses­sa maas­sa, tuol­la ikä­ra­ken­teel­la, 270 ihmis­tä päi­väs­sä kuo­lee johon­kin. Jos voi­daan osoit­taa, että Covid-19 – kuo­le­ma voi tap­paa vain nii­tä, jot­ka eivät voi kuol­la sinä päi­vä­nä mihin­kään muu­hun, niin tilan­ne on täy­sin sel­vä: eli Covid-19 tap­paa vain kuo­le­mat­to­muu­den lah­jan saaneita.

        Vain mah­do­ton evi­dens­si voi todis­taa mal­li­si vää­räk­si? Koro­nas­ta joh­tu­van yli­kuol­lei­suu­den esti­moin­tiin on ole­mas­sa kei­no­ja, joka eivät vaa­di yli­luon­nol­lis­ta seli­tys­tä toi­miak­seen. Arve­len, että tulit ehkä kir­joit­ta­neek­si vähän hei­kos­ti, joten: Onko ole­mas­sa mitään veri­fioi­ta­vis­sa ole­vaa numee­ris­ta tai sel­ke­ää kva­li­ti­ta­tii­vis­ta kri­tee­riä, joka sai­si sinut kysee­na­lais­ta­maan mallisi?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. hc-empi­ris­ti: Vain mah­do­ton evi­dens­si voi todis­taa mal­li­si vää­räk­si? Koro­nas­ta joh­tu­van yli­kuol­lei­suu­den esti­moin­tiin on ole­mas­sa kei­no­ja, joka eivät vaa­di yli­luon­nol­lis­ta seli­tys­tä toi­miak­seen. Arve­len, että tulit ehkä kir­joit­ta­neek­si vähän hei­kos­ti, joten: Onko ole­mas­sa mitään veri­fioi­ta­vis­sa ole­vaa numee­ris­ta tai sel­ke­ää kva­li­ti­ta­tii­vis­ta kri­tee­riä, joka sai­si sinut kysee­na­lais­ta­maan mallisi?

        Ruot­sin väes­tö on kas­va­nut ~ 6% vii­meis­ten vii­den vuo­den aikana.
        Vii­me vuon­na oli rei­pas ali­kuol­lei­suus, 3400 vähem­män kuol­lei­ta kuin edel­tä­vä vuosi.

        Kun näi­tä kah­ta asi­aa yhdis­tää on sel­vää että Ruot­sis­sa oli­si pää­ty­nyt yli­kuol­lei­suu­teen tänä vuon­na koro­nas­ta riip­pu­mat­ta. Yli­kuol­lei­suus­las­ken­ta kun ei huo­mioi väes­tön­mää­rän muutokset.

        Ver­tai­lun vuok­si niin Suo­men väes­tö kas­voi samaan aikaan 0,9% ja suo­mes­sa ei ollut suu­ri ali­kuol­lei­suus 2019. Kun Ruot­si on ver­rat­tu mui­hin poh­jois­mai­hin on jää­nyt huo­mioi­mat­ta että läh­tö­koh­dat oli­vat tähän vuo­teen oli­vat ihan erilaiset.

        Ja jos las­ke­taan Ruot­sin kuol­lei­suus­suh­de väes­tö­mää­rään (kuolleet/väestömäärä) vuo­si­na 2000 — 2019 +2020 ennus­te. Niin näkee ettei 2020 pää­dy edes top kymp­piin kuol­lei­suus­suh­tees­sa. Tois­tan, ei siis edes kym­me­nen pahim­pien vuo­sien joukkoon!

        Voi myös aja­tel­la että jos tämän vuo­den kuol­lei­suus­lu­vut ovat perus­te ihmis­ten liik­ku­vuu­den rajoit­ta­mi­sel­lem sama perus­te­lua käyt­täen oli­si vii­meis­ten kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na joka toi­se­na vuon­na jou­tu­nut pitä­mään samat rajoi­tuk­set voimassa…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. MF:

        Ja jos las­ke­taan Ruot­sin kuol­lei­suus­suh­de väes­tö­mää­rään (kuolleet/väestömäärä) vuo­si­na 2000 – 2019 +2020 ennus­te. Niin näkee ettei 2020 pää­dy edes top kymp­piin kuol­lei­suus­suh­tees­sa. Tois­tan, ei siis edes kym­me­nen pahim­pien vuo­sien joukkoon!

        Jos datas­sa on tren­di, niin se pitää pois­taa ennen ver­tai­lu­ja, ellei kyke­ne perus­te­le­maan tren­din liit­ty­vän olen­nai­ses­ti kysy­myk­sen aset­te­luun. Tämä kuu­luu luon­non- ja lää­ke­tie­teis­sä tut­ki­muk­sen teon alkeis­iin aina­kin niil­lä ryh­mil­lä, jot­ka yrit­tä­vät ottaa itsen­sä vakavasti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. hc-empi­ris­ti: Jos datas­sa on tren­di, niin se pitää pois­taa ennen ver­tai­lu­ja, ellei kyke­ne perus­te­le­maan tren­din liit­ty­vän olen­nai­ses­ti kysy­myk­sen aset­te­luun. Tämä kuu­luu­luon­non- ja lää­ke­tie­teis­sä tut­ki­muk­sen teon alkeis­iin aina­kin niil­lä ryh­mil­lä, jot­ka yrit­tä­vät ottaa itsen­sä vakavasti.

        Niin ja kysy­mys kuu­luu mik­si sitä ei ole teh­ty kun mai­den väli­sis­sä vertailuissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. MF: Niin ja kysy­mys kuu­luu mik­si sitä ei ole teh­ty kun mai­den väli­sis­sä vertailuissa.

        Ver­tai­lu yllä edel­li­siin vuo­siin oli sinun nume­roi­ta­si. Minun on vai­kea vas­ta­ta kysy­myk­seen puo­les­ta­si. Mitä mui­hin tulee, niin minun näh­däk­se­ni esi­mer­kik­si Euro­mo­mo on sta­bi­loi­nut muut­tu­vat teki­jät esi­mer­kil­li­ses­ti z‑scoreja laskiessaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. hc-empi­ris­ti: Ver­tai­lu yllä edel­li­siin vuo­siin oli sinun nume­roi­ta­si. Minun on vai­kea vas­ta­ta kysy­myk­seen puo­les­ta­si. Mitä mui­hin tulee, niin minun näh­däk­se­ni esi­mer­kik­si Euro­mo­mo on sta­bi­loi­nut muut­tu­vat teki­jät esi­mer­kil­li­ses­ti z‑scoreja laskiessaan.

        hc-empi­ris­ti: Ver­tai­lu yllä edel­li­siin vuo­siin oli sinun nume­roi­ta­si. Minun on vai­kea vas­ta­ta kysy­myk­seen puo­les­ta­si. Mitä mui­hin tulee, niin minun näh­däk­se­ni esi­mer­kik­si Euro­mo­mo on sta­bi­loi­nut muut­tu­vat teki­jät esi­mer­kil­li­ses­ti z‑scoreja laskiessaan.

        Useat tar­kis­ta­ma­ni läh­teet teke­vät kuten Svens­ka sta­tis­tik­byrån* eli kulu­vaa kaut­ta ver­ra­taan edel­lis­ten vii­den vuo­den keskiarvoon.

        Euro­mo­mon Z‑score toki yrit­tää tätä huo­mioi­da, mut­ta ei sekään ongel­ma­ton ole kun se ei huo­mioi ikään­ty­vää väes­töä. Eikä euro­mo­mon Z‑scoressakaan näkyy yli­kuol­lei­suut­ta poh­jois­mais­sa kuin sel­väs­ti ikään­ty­neis­sä (sel­väs­ti kas­va­va ryhmä).

        Ei löy­dy syi­tä rank­koi­hin toi­miin näil­lä tie­doil­la, kun vaa­ka­ku­pin toi­sel­la puo­lel­la pai­naa mil­joo­nien lisä­kuo­le­mia toi­men­pi­teis­tä johtuen**

        * https://www.scb.se/contentassets/f1c214f7d0294bf2917c41fbc3c82c35/text-om-statistiken-over-doda.pdf&sa=U&ved=2ahUKEwjJzJbkrrftAhUqi8MKHaVcDGsQFjAGegQIAhAB&usg=AOvVaw2vHym-BoTmdByHpZyxHQgk

        ** https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2017/lahes‑1–4‑miljoonaa-lasta-vaarassa-kuolla-nalkaan/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.