Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?

Cafe Odes­sa vie­raa­na­ni oli nuo­ri lah­ja­kas talous­tie­teen tut­ki­ja Julia Sal­mi, jon­ka kol­mi­hen­ki­nen per­he asuu kol­mes­sa maas­sa. Puhuim­me kai­kes­ta mie­len­kiin­toi­ses­ta. Mitä digi­loik­ka tekee tie­teen teke­mi­sel­le? Laa­jen­vat­ko huip­pu­yli­opis­tot maa­il­man­laa­jui­sik­si? Mitä tapah­tui VATT:n yli­joh­ta­jan nimi­tyk­ses­sä? Lue täs­tä

9 thoughts on “Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?”

  1. Yli­opis­tot voi­vat hyvin­kin laa­jen­tua yli­opis­to­ket­juik­si, kuten len­to­yh­tiöt­kin ovat muo­dos­ta­neet len­to­yh­tiö­al­lians­se­ja. Syy sil­le, mik­si niin ei ole tapah­tu­nut vie­lä, lie­nee yli­opis­to­jen rahoi­tus­poh­jas­sa. Yli­opis­to­jen rahoi­tus on pää­osin peräi­sin samas­ta maas­ta: joko jul­kis­ta tai yksi­tyis­tä, mut­ta kui­ten­kin pää­asias­sa samas­ta maas­ta peräi­sin. Jos vaik­ka­pa siir­ryt­täi­siin mal­liin, jos­sa tut­ki­musai­hei­ta kil­pai­lu­tet­tai­siin niin, että rahoit­ta­jat antai­si­vat val­miit tut­ki­mus­ky­sy­myk­set ja kuka tie­tyn laa­tu­ta­son perus­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vä taho tekee tar­jous­kil­pai­lun mukaan tut­ki­muk­sen hal­vim­mal­la, saa sen teh­tä­väk­seen, niin saa­tet­tai­siin ottaa samal­la aske­lia koh­ti glo­baa­lia yli­opis­toa. Nyt vaik­ka­pa Suo­men Aka­te­mian rahoi­tuk­ses­ta kil­pail­laan lähin­nä Suo­men sisäi­ses­ti, ja aidos­ti glo­baa­lia tut­ki­mus­ra­haa, joka voi­si men­nä ihan mihin maa­han maa­il­mas­sa tahan­sa, on tar­jol­la hyvin vähän. EU-tut­ki­mus­ra­ha­kaan ei ole sellaista.

    VAT­Tin yli­joh­ta­jak­si oli 9 haki­jaa. Jou­kos­sa näyt­täi­si olleen vali­tuk­si tul­leen pro­fes­so­rin ja edel­li­sen yli­joh­ta­jan lisäk­si aina­kin yksi kan­san­ta­lous­tie­teen toh­to­ri Val­tio­neu­vos­ton kans­lias­ta, erään talou­del­li­sen tut­ki­mus­kes­kuk­sen tut­ki­mus­joh­ta­ja, erään talous­tut­ki­mus­ta teke­vän yri­tyk­sen tut­ki­mus­joh­ta­ja sekä eräs kaup­pa­tie­tei­den pro­fes­so­ri. Hake­muk­sen jät­tä­neet lie­ne­vät olet­ta­neet pai­kan ole­van auki, vaik­ka joku hake­mus­ta jät­tä­mä­tön oli­si­kin olet­ta­nut, että se ei ole auki. Se ei ole vält­tä­mät­tä huo­no asia, jos Val­tion talou­del­li­ses­sa tut­ki­mus­kes­kuk­ses­sa on inves­toin­tien tut­ki­muk­siin eri­kois­tu­nut hen­ki­lö joh­dos­sa. Inves­toin­nit ja niis­sä onnis­tu­mi­nen on val­tion talou­del­lis­ten pää­tök­sen­teon kan­nal­ta aika kes­kei­nen asia, ja val­tion inves­toin­te­ja ja niis­sä onnis­tu­mis­ta on tut­kit­tu kriit­ti­ses­ti jopa häm­men­tä­vän vähän sii­hen näh­den, mon­ta­ko mil­jar­dia inves­toin­tei­hin vuo­sit­tain käy­te­tään. Vii­me vuo­si­na­kin on puhut­tu pal­jon tule­vai­suusin­ves­toi­neis­ta, mut­ta vähem­män sel­vää on, että mit­kä niis­tä ovat oikeas­ti val­tion kan­nal­ta tuot­ta­via investointeja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ensi­vai­ku­tel­ma Ver­des­tä on varo­vai­sen posi­tii­vi­nen vaik­ka resurs­sien rajal­li­suus näkyy­kin. Osa jutuis­ta on uudel­leen­jul­kai­su­ja joka ei tie­ten­kään sinän­sä ole ollen­kaan huo­no asia.

    Mut­ta asi­aan. Suu­rin vika on kom­men­toin­ti­mah­dol­li­suu­den puut­tu­mi­nen joka tekee täs­sä vai­hees­sa vie­lä jul­kai­sus­ta tor­son. Yksi tai kak­si hyvää­kään toi­mit­ta­jaa ei voi yltää samaan kuin luki­jat yhdes­sä. Tie­tees­sä puhu­taan ver­tai­sar­vioi­mat­to­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta. Mie­les­tä­ni leh­ti­uu­ti­sis­sa on sama asia.

    Luki­joi­den par­ven hyö­dyn­tä­mi­nen on vai­ke­aa ja Suo­mes­sa HS on mie­les­tä­ni onnis­tu­nut par­hai­ten. Jos, ja kun, HS jul­kai­see aivan soo­paa niin vir­heet oikais­taan kom­ment­tio­sios­sa mel­ko hyvin. Samoin vaih­toeh­toi­set näkö­kan­nat tule­vat kom­men­toin­nis­sa esil­le. Itse jut­tu kun on yleen­sä kir­joi­tet­tu jos­ta­kin näkö­kan­nas­ta käsin ja sen näkö­kan­nan vas­tai­sia fak­to­ja ei tuo­da esil­le. Tähän voi olla kau­pal­li­sia­kin syi­tä, har­maa toi­saal­ta-ja-toi­saal­ta todel­li­suus myy huo­nom­min kuin mustavalkoinen.

    Anek­doot­ti­na voin ker­toa taka­vuo­sil­ta YLE:n jutus­ta jon­ka otsik­ko­na oli raflaa­va sitaat­ti toi­mi­tus­joh­ta­ja Tom Kais­lal­ta. Tom Kais­la ker­toi YLE:lle että yhtiöl­lä oli­si Var­si­nais-Suo­mes­sa heti 30–40 työ­paik­kaa joi­hin ei saa­da haki­joi­ta lii­an hyvän työt­tö­myys­tur­van takia, joku haki­ja sanoi kes­kit­ty­vän­sä nyt “mie­luum­min pur­jeh­ti­mi­seen”. Jutun kom­ment­tio­sios­sa tuli heti kiin­nos­tu­nei­ta jot­ka oli­vat etsi­neet ko. työ­paik­ko­ja TE-kes­kuk­ses­ta , löy­tä­mät­tä. Toi­mit­ta­ja vas­ta­si pyy­tä­neen­sä tar­ken­nus­ta Tom Kais­lal­ta jon­ka mukaan ne 30–40 työ­paik­kaa oli­vat­kin ns. hil­jai­ses­sa haus­sa. Tähän tuli kom­ment­tio­sioon lisää kyse­ly­jä ihmi­sil­tä jot­ka oli­vat näil­lä Kais­lan lis­toil­la johon kes­kus­te­lu lop­pui­kin. Luon­nol­li­nen joh­to­pää­tös täs­tä oli että kysees­sä oli alun­pe­rin­kin vale­uu­ti­nen ja nii­tä mai­nit­tu­ja 30–40 työ­paik­kaa joi­den ker­rot­tiin ole­van Var­si­nais-Suo­mes­sa ei kon­kreet­ti­ses­ti ollut, pelk­kä reto­ri­nen heit­to. Toi­mit­ta­ja oli men­nyt toi­mi­tus­joh­ta­jan hal­paan ja jul­kais­sut toi­mi­tus­joh­ta­jan ker­to­muk­sen tote­na YLE:n arvo­val­lal­la. Sit­tem­min­hän YLE sul­ki kom­men­toin­ti­mah­dol­li­suu­den uutisista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K.k.: Jos, ja kun, HS jul­kai­see aivan soo­paa niin vir­heet oikais­taan kom­ment­tio­sios­sa mel­ko hyvin. Samoin vaih­toeh­toi­set näkö­kan­nat tule­vat kom­men­toin­nis­sa esil­le. Itse jut­tu kun on yleen­sä kir­joi­tet­tu jos­ta­kin näkö­kan­nas­ta käsin ja sen näkö­kan­nan vas­tai­sia fak­to­ja ei tuo­da esil­le. Tähän voi olla kau­pal­li­sia­kin syi­tä, har­maa toi­saal­ta-ja-toi­saal­ta todel­li­suus myy huo­nom­min kuin mustavalkoinen. 

      Syy voi olla myös banaa­li tilan puu­te. Osas­ta jut­tu­ja teh­dään print­ti­leh­teen mene­vää ver­sio­ta pidem­pi ver­sio verk­koon, mut­ta ei lähes­kään kai­kis­ta. Kun olin HS:n sun­nun­tai­si­vuil­la kolum­nis­ti­na, sain vähän väliä luki­joil­ta palau­tet­ta, jos­sa kysyt­tiin, mik­si olin vai­en­nut käsit­te­le­mää­ni aihee­seen liit­ty­väs­tä näkö­koh­das­ta X — sii­hen sävyyn, että kysy­jä uskoi sel­väs­ti minun joten­kin aras­tel­leen käsi­tel­lä sitä. Yhdek­säs­sä tapauk­ses­sa kym­me­nes­tä jou­duin vas­taa­maan, että asian X käsit­te­ly oli vii­me met­reil­le saak­ka muka­na käsi­kir­joi­tuk­ses­sa ja olin jopa naut­ti­nut pää­sys­tä käsit­te­le­mään sitä. Mut­ta kun piti kir­joi­tus­pro­ses­sin lopuk­si pois­taa yksi kap­pa­le (tai jopa yksi yksit­täi­nen vir­ke), ettei merk­ki­mää­rän ylä­ra­ja yli­ty, niin jou­duin pois­ta­maan juu­ri sen kap­pa­leen (tai virk­keen), joka käsit­te­li asi­aa X.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. K.k.:
      Anek­doot­ti­na voin ker­toa taka­vuo­sil­ta YLE:n jutus­ta jon­ka otsik­ko­na oli raflaa­va sitaat­ti toi­mi­tus­joh­ta­ja Tom Kais­lal­ta. Tom Kais­la ker­toi YLE:lle että yhtiöl­lä oli­si Var­si­nais-Suo­mes­sa heti 30–40 työ­paik­kaa joi­hin ei saa­da haki­joi­ta lii­an hyvän työt­tö­myys­tur­van takia, joku haki­ja sanoi kes­kit­ty­vän­sä nyt ”mie­luum­min pur­jeh­ti­mi­seen”. Jutun kom­ment­tio­sios­sa tuli heti kiin­nos­tu­nei­ta jot­ka oli­vat etsi­neet ko. työ­paik­ko­ja TE-kes­kuk­ses­ta , löy­tä­mät­tä. Toi­mit­ta­ja vas­ta­si pyy­tä­neen­sä tar­ken­nus­ta Tom Kais­lal­ta jon­ka mukaan ne 30–40 työ­paik­kaa oli­vat­kin ns. hil­jai­ses­sa haus­sa. Tähän tuli kom­ment­tio­sioon lisää kyse­ly­jä ihmi­sil­tä jot­ka oli­vat näil­lä Kais­lan lis­toil­la johon kes­kus­te­lu lop­pui­kin. Luon­nol­li­nen joh­to­pää­tös täs­tä oli että kysees­sä oli alun­pe­rin­kin vale­uu­ti­nen ja nii­tä mai­nit­tu­ja 30–40 työ­paik­kaa joi­den ker­rot­tiin ole­van Var­si­nais-Suo­mes­sa ei kon­kreet­ti­ses­ti ollut, pelk­kä reto­ri­nen heit­to. Toi­mit­ta­ja oli men­nyt toi­mi­tus­joh­ta­jan hal­paan ja jul­kais­sut toi­mi­tus­joh­ta­jan ker­to­muk­sen tote­na YLE:n arvo­val­lal­la. Sit­tem­min­hän YLE sul­ki kom­men­toin­ti­mah­dol­li­suu­den uutisista. 

      Tai­dan muis­taa tuon jutun — eikö sii­nä ollut haus­sa jotain joh­ta­ja­ta­son työn­te­ki­jöi­tä? Pur­jeh­ti­mi­sen prio­ri­soin­ti kuu­los­taa minus­ta vain hyväl­tä elämänvalinnalta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Upe­aa, että joku tekee vie­lä haas­tat­te­lu­ja teks­ti­muo­dos­sa. Olen lopen kyl­läs­ty­nyt kuun­te­le­maan podcas­tien höhö­tys­tä puo­li tun­tia saa­dak­se­ni kuul­tua asian, jon­ka luki­sin teks­ti­nä vii­des­sä minuu­tis­sa, ilman tur­hia län­ky­tyk­siä. Myös fik­su aihe!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ode: Jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ei ymmär­re­tä, että yri­tys­ta­lou­den osaa­mi­nen ei anna poh­jaa ymmär­tää kansantaloustiedettä.

    Itse olen teh­nyt gra­dun kan­san­ta­lous­tie­tees­sä ja elä­män­työ­ni olen teh­nyt yrit­tä­jä­nä. Näin päin olen aina­kin minä koke­nut, että opin­nois­ta­ni on ollut kovas­ti­kin hyö­tyä käy­tän­nön yritystaloudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Julia: On ole­mas­sa New York Uni­ver­si­ty Abu Dha­bi ja New York Uni­ver­si­ty Shang­hai, jois­sa brän­di on myy­ty ja emo­y­li­opis­ton prof­fia hou­ku­tel­laan opet­ta­maan näis­sä satelliitissa.

      Ode: Har­vard voi­si levit­täy­tyä mai­neen­sa avul­la maa­il­man­laa­jui­sek­si samal­la, kun se tie­tys­ti val­voi­si satel­liit­tiy­li­opis­to­jen­sa tasoa.

      Julia: Har­var­dil­la on todel­la arvo­kas brän­di suo­jel­ta­va­na. Tuo on täy­sin mah­dol­lis­ta ja oli­si tehok­kuus­mie­les­sä hie­no asia. Suo­ma­lai­set opis­ke­li­jat oli­si­vat maan­tie­teel­li­ses­ti samal­la vii­val­la ame­rik­ka­lais­ten kanssa.

      Mitä se tar­koit­tai­si aidos­ti pai­kal­li­sil­le yli­opis­toil­le – niin, mihin me tar­vit­sem­me aidos­ti pai­kal­li­sia yliopistoja?

      Yllä­ole­vas­sa pät­käs­sä koros­tuu aja­tus, että tut­kin­nos­sa tai opin­nois­sa yli­pään­sä oli­si enim­mäk­seen kysees­sä kurs­seis­ta tai nii­den sisäl­lös­tä. Tämä on vähin­tään vajaa ja ehkä hie­man nai­vi kuva. Todel­li­suu­des­sa opin­nois­sa on erit­täin suu­ris­sa mää­rin kyse tie­tyn­lai­ses­ta “sosi­aa­lis­tu­mi­ses­ta” mut­ta ennen kaik­kea ver­kos­toi­tu­mi­ses­ta ja tämän ver­kos­toi­tu­mi­sen arvo nousee mitä “pres­tii­sim­piin” pii­rei­hin pääsee.

      Olin Bos­to­nis­sa pro­fes­so­ri­na kol­me vuot­ta ja asuin kiven­hei­ton pääs­sä Har­var­din van­hal­ta kam­puk­sel­ta. Olin jon­kin ver­ran teke­mi­sis­sä har­var­di­lais­ten ja MIT:läisten kans­sa eri­näi­sil­lä “jun­nu­prof­fien” tapaa­mi­sis­sa ja illal­li­sil­la. Pää­si muka­vas­ti ver­tai­le­maan koke­muk­sia. Näis­tä kes­kus­te­luis­ta tuli var­sin sel­väk­si, että var­sin­kin näis­sä kah­des­sa huip­pu­yli­opis­tos­sa se koko­nais­val­tai­nen “kam­pus­ko­ke­mus” eri­lai­si­ne sosi­aa­li­si­ne tapah­tu­mi­neen luen­to­jen ulko­puo­lel­la on äärim­mäi­sen tär­keä veto­voi­ma­te­ki­jä. Lähes joka ilta on tar­jol­la eri ins­ti­tuu­tioi­den järk­kää­miä tapah­tu­mia jos­sa on yleen­sä puhu­ja­na joku huip­pu­ni­mi tai vas­taa­vas­ti jon­kun For­tu­ne 500 ‑yri­tyk­sen tapah­tu­ma, jos­sa alum­nit tutus­tuu nykyi­siin opis­ke­li­joi­hin. (Näi­tä julis­tei­ta näki itse­kin kun käve­li kam­puk­sen läpi, ker­ran oli Tar­ja Halo­sen nimi isol­la.) Samaa vies­tiä kuu­lin myös Har­var­din käy­neil­tä tai siel­lä opis­ke­le­vil­ta. Toki he sanoi­vat että ope­tus oli erin­omais­ta mut­ta aina pai­not­ti­vat sitä ver­kos­toi­tu­mis­ta ja sosi­aa­lis­ta elä­mää. Näis­sä pii­reis­sä ne ensim­mäi­set tai seu­raa­vat työ­pai­kat jaet­tiin ja star­tup-aihiot luotiin. 

      Eli toi­sin sanoen, jos oli­si ole­mas­sa Har­vard Hel­sin­ki niin se ei todel­la­kaan oli­si “maan­tie­teel­li­ses­ti samal­la vii­val­la” Har­vard Bos­to­nin* kans­sa, ei lähi­main­kaan. Har­vard Bos­to­nin ympä­ril­lä on var­si­nai­nen eko­syys­tee­mi joka on kehit­ty­nyt jopa vuo­si­sa­to­jen aika­na. Sama­han näkyy Suo­mes­sa­kin pie­nois­koos­sa, eli kyl­lä esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Yli­opis­ton ja Aal­lon opis­ke­li­ja­jär­jes­töt sun muut luo­vat samal­la taval­la luo­vat vah­vo­ja ver­kos­to­ja jot­ka kan­taa läpi elä­män ja tuo vah­vaa etua työmarkkinoilla. 

      *oikeas­ti Har­vard on siis Cam­brid­ges­sä mut­ta nuo Bos­to­nin lähia­lu­eet on niin kas­va­nut yhteen että monet niis­tä on pai­kal­lis­ten sil­mis­sä ja puhees­sa “samaa Bos­to­nia”. Ja jos kir­joit­taa Cam­brid­ge niin ihmi­set ajat­te­lee Englan­nin Cambridgea.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Glo­baa­le­ja yli­opis­to­ja toki on — mut­ta kysy­mys on sit­ten yli­opis­ton määritelmästä.
    Jos­sain mie­les­sä on ihan sama mikä kylt­ti siel­lä katol­la vilk­kuu Aal­to tai Aal­bor­gin yli­opis­to, yli­opis­to on kokoel­ma lai­tok­sia. Hyväs­sä yli­opis­tos­sa on hyviä ja huo­no­ja pro­fes­so­rei­ta kum­pia­kin, mut­ta hyviä enem­män kuin huo­nos­sa yliopistossa.

    Glo­baa­le­ja mal­le­ja ovat esim etä­tie­de­kun­nat, jois­sa pää­y­lioi­pis­ton kou­lu­tus­oh­jel­ma toteu­te­taan etäluentojen/tenttien sekä maa­il­maa kier­tä­vien opet­ta­jien kei­koil­la. Jois­sa­kin pai­kois­sa yli­opis­ton voi koo­ta vaik­ka eri luo­pis­to­jen etä­tie­de­kun­nis­ta. Itä-Suo­men ja Joen­suun yli­opis­to ovat aina­kin saa­neet koke­mus­ta sii­tä kun pro­fes­so­rit ja opis­ke­li­jat tule­vat pai­kal­le ja pois­tu­vat samal­la len­to­ko­neel­la tai junalla. 

    Opis­ke­li­jan näkö­kul­mas­ta alma mater on sil­ti se mis­sä suh­teet ja ver­kos­tot syn­ty­vät. Elä­mi­nen on pai­kal­lis­ta. Vähän has­sua oli­si, jos mate­ma­tiik­ka oli­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa ja kan­sa­ta­lous Vaa­sas­sa. Vii­kot­tai­nen len­to­mat­ka kurs­sien mukaan. Tätä on kokeil­laan Ota­nie­men ja Vii­kin välil­lä eikä sitäö kukaan pitä­nyt. Ajan­käyt­tö kam­puk­sel­la on mer­kit­tä­vä teki­jä moneen asiaan.

    Sit­ten on kaup­paa: myy­dään brän­di ja val­vo­taan sitä. MIT tar­jo­aa Open Cour­sewa­re sivuil­laan eri kurs­sien ope­tus­oh­jel­mia — kun nii­den mukaan tekee, ei meni ihan pie­leen. Aina on ollut glo­baa­le­ja rea­der-oppi­kir­jo­ja, joi­ta lue­taan ympä­ri maa­il­maa ja ovat oman alan­sa perus­teok­sia. Tämä mah­dol­lis­taa liik­ku­vuu­den ja vaihto-opsikelun.

    ICT-alal­la on kan­sain­vä­li­nen vii­te­ke­hys, johon­ka voi sijoit­taa surit­ta­man­sa kurs­sit. Hel­pot­taa sel­vit­tä­mään hila­vit­ku­ti­noh­jel­moin­nin kurs­sin sisäl­lön ja oman osaa­mi­sen­sa selittämistä.

    EU:n iso arvo on opis­ke­li­ja­vaih­to. Nädään elä­mää ja minin­kiä muu­al­la­kin, opi­taan ole­maan ja opsi­ke­le­maan muus­sa­kin kul­tuu­ris­sa. Tut­ki­jau­raan kuu­luu kier­tä­mi­nen maa­il­mal­la eri taval­la, se on osa pätevöitymistä.

    Mikä on hyvä mal­li? Kai­kis­sa on puo­len­sa. Stan­for­dis­sa ja huip­pu­yli­opis­tois­sa on tie­tys­ti se, että nii­hin tul­laan ympo­ä­ri maa­il­maa. Yhtei­sis­sä kurs­si­ma­te­ri­aa­leis­sa ja ope­tus­suun­ni­tel­mis­sa on vah­vuuk­sia paljon.

    Mut­ta mikä on yli­opis­to? Aal­los­sa saa hin­te­läm­män suh­de­ver­kon kuin Oxfor­dis­sa. Mil­lai­sia suh­tei­ta luo opis­ke­luai­ka­naan ja mitä mah­dol­li­suuk­sia se avaa? Mik­ke­li on vähän heik­ko paik­ka täs­sä suh­tees­sa. Toki perus­o­pin­nois­sa on hyvä olla tutuis­sa kuviois­sa ja ope­tel­la opis­ke­le­maan. Maa­kun­nat toi­vo­vat, että ne jot­ka ovat tlleet opis­ke­le­maan eivät läh­de glo­baa­lei­siin haas­tei­siin. Arvo sekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.