Kaupunkisuunnittelu, _

Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

Tarkoitukseni on kirjoittaa muutama artikkeli asumisesta Helsingin valtuustossa hyväksytyn asumisen ja maakäytön ohjelman eli AM-ohjelman tiimoilta. En osallistunut asiasta keskusteluun valtuuston istunnossa lukuun ottamatta ennalta laadittua puheenvuoroani, koska kahden minuutin puheenvuoroilla pystyy lähinnä vain nälvimään, kuten myös tapahtui. Kommentoin keskustelussa esitettyjä väitteitä tällä blogilla.

Aloitan väitteestä, että asuntojen rakentamisella ei ole vaikutusta asumisen hintaan. Näin sanottiin keskustelussa moneen kertaan. Radiossa sen oli ennen ohjelman käsittelyä esittänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkellyttävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään. Kirjoitan tässä asuntojen hinnoista. Vuokrista jatkan ehkä toisessa postauksessa.

Asuntojen korkea hinta johtuu siitä, että asuntoja on liian vähän. Siellä missä asuntoja on yli tarpeen, niiden hinta tuppaa laskemaan. Voiko joku oikeasti olla tästä eri mieltä tai kuvitella, että asuntopulaa voitaisiin helpottaa rakentamatta asuntoja?

Keskustelussa toistettiin moneen kertaan, että hinnat ovat nousseet, vaikka on rakennettu lisää, joten lisärakentaminen ei vaikuta hintoihin.

Hinnat voivat nousta, vaikka rakennetaan lisää, jos rakennetaan liian vähän lisää. Isoista kasvukeskuksista Helsingissä on rakennettu vähiten suhteessa asukaslukuun, vaikka Helsinki on kaupungeista se, johon olisi suhteessa eniten tulijoita. Jos rakentamista lisätään, hinnat nousevat ainakin vähemmän kuin jos ei lisättäisi.

Helsingissä asuntojen hintaa nostaa urbaanin asumisen kasvanut suosio. Helsingin seudun asukkaista aiempaa useampi haluaa asua Helsingissä ja on valmis maksamaan aiempaa enemmän päästäkseen helsinkiläiseksi suhteessa siihen, että asuisi muualla seudulla. Tästähän meidän pitäisi olla ylpeitä, mutta tietysti se nostaa ikävästi asuntojen hintoja Helsingissä.

Asumispreferensseissä on tapahtunut jyrkkä ja nopea muutos. Vuonna 2005 Helsingin seudun asukasluvun kasvusta meni kehyskuntiin puolet, nyt enää 10 %. Sama maailmanlaajuinen ilmiö nostaa asuntojen hintoja Tampereen keskustassa suhteessa Tampereen lähiöihin. Kaikissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta keskusta-asuntojen hinnat ovat nousseet suhteessa lähiöihin ja kaupunkia ympäröivään republikaanivyöhykkeeseen.

Helsingissä kantakaupungin suosiota on lisännyt se, että olemme parantaneet asumisen laatua.Tässä mielessä tietysti vihreät ovat syyllisiä asuntojen kallistumiseen, mutta esittääkö joku vakavissaan, että pitää tehdä huonoa asuinympäristöä, jotta hinnat laskisivat?

Vaikka viimeaikainen asuntotuotannon lisäys pääkaupunkiseudulla ei ole laskenut asuntojen hintoja Vallilassa, se on laskenut niitä monin paikoin Helsingin seutua.

Tuoreimmat vuositilastot ovat vuodelta 2019. Asuntojen reaalihinta on laskenut kehyskunnissa ja monin paikoin pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingissä on kymmenen postinumeroaluetta, joissa reaalihinta on laskenut vuosien 2015 ja 2019 välillä. Espoossa ja Vantaalla niitä on suhteessa enemmän, kehyskunnista puhumattakaan.

Tämä menee juuri niin kuin teoria sanoo. Kun rakennetaan lisää, asuntojen hinnat laskevat suhteessa siihen, mitä niille tapahtuisi, jos ei rakennettaisi lisää. Lasku on euromääräisesti yhtä suuri kaikilla alueilla, jolloin se on suhteessa suurempi halvoilla alueilla.

Ajatus euromääräisesti yhtä suuresta vaikutuksesta perustuu siihen, että asumisesta halutulla alueella suostutaan maksamaan tietty euromäärä suhteessa asumiseen vähemmän halutulla alueella. Siksi euromääräiset erot pysyvät ennallaan, jolloin hinta laskee halvoilla alueilla suhteessa enemmän kuin kalliilla.

Mutta onhan euromääräinen ero kasvanut Hakunilan ja Ullanlinnan välillä? Se taas johtuu pitkään jatkuneesta trendistä, joka suosii keskustamaista asumista. Ero olisi kasvanut myös ilman lisärakentamista.

Matalat korot sotkevat asiaa. Jos ollaan valmiit maksamaan vaikka 500 €/kk siitä, että voi asua Kalliossa Hakunilan sijaan, ero asunnon hintojen välillä kasvaa, kun korot laskevat.

Jos ei ole kranttu kaupunginosan suhteen, asunnon saa Helsingin seudulta nyt halvemmalla kuin viisi vuotta sitten, vaikka muuta väitetään. Asunnosta trendikkäältä alueelta taas joutuu maksamaan entistä enemmän.

Kun rakennetaan lisää asuntoja kantakaupunkiin, se voi todella nostaa niiden hintaa kantakaupungissa. Jos nyt joidenkin mielestä elämä kantakaupungissa on mielenkiintoisempaa kuin muualla, lisärakentaminen voi tehdä siitä entistä mielenkiintoisempaa. Lisää asukkaita tarkoittaa siis entistä parempaa asuinympäristöä. Ei tätä kuitenkaan kannata vastustaa asuntojen hintakehityksen nimissä. Vaikka asunnoista kantakaupungissa tulee entistäkin arvokkaampia, sen ulkopuolella niistä tulee vastaavasti edullisempia.

Sama pätee lähiöissä. Pari vuotta sitten Arvopaperilehdestä oli sijoitusvinkki, että sijoitusasunto kannattaa ostaa lähiöistä, jonne on kaavoitettu lisää. Lisärakentaminen tietää alueen palvelutason nousua, parempia joukkoliikenneyhteyksiä ja niin edelleen. Lähiöiden tiivistäminen siis tekee niistä siis houkuttelevampia. Tästä on paljon näyttöä, vaikka kaupunkiympäristölautakuntaan tulevasta nimby-posteista voisi kuvitella aivan muuta.

Lopuksi pieni varoitus: Kun asuntopula joskus helpottaa – mitä varmaankin kaikki haluavat – vähemmän suosituilla alueilla hinnat laskevat suhteessa eniten. Tässä on suuri segregaation riski. Siitä toisessa postauksessa.

38 thoughts on “Laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja?

  1. > asuntopulaa voitaisiin helpottaa
    > rakentamatta asuntoja

    Voidaan. Esimerkiksi irrottamalla asumis­tuki vuokran­antajasta ja maksamalla se kokonaisuudessaan vuokralaiselle.
    – Nykykäytäntö on se, että vuokralainen on vain bulvaani siinä varain­siirto ketjussa, jolla siirretään rahaa valtiolta vuokran­antajille.
    – (Käytänne syntyi silloin, kun syntyivät puolueiden omistamat ja valtion rahoittamat vuokratalot, joista kukaan ei ollut valmis maksamaan „täyttä“ vuokraa. No, tuli asumis­tuki ja valtio maksoi erotuksen.)

    Asuntojen ei tarvitse muuttaa sinne missä ihmiset ovat vaan ihmiset voivat muuttavat sinne, missä asunnot ovat.

    Asumistuen rakenne voi muuttua vasta sitten, kun puolueet, ammatti­liitot ja säätiöt ovat myyneet viimeisenkin vuokra­talo­kolossinsa „vapaille“ markkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. K-Veikko:
      Asumistuen rakenne voi muuttua vasta sitten, kun puolueet, ammatti­liitot ja säätiöt ovat myyneet viimeisenkin vuokra­talo­kolossinsa „vapaille“ markkinoille.

      Jaahas,
      ja minne nämä instanssit sitten sijoittavat ne myynnistä saamansa varat?
      Ostaneiden yritysten osakkeisiin?
      Muihin kiinteistösijoittamisen instrumentteihin?
      Kun suora omistus muuttuu välilliseksi, niin mikä siinä itse asiassa muuttuu?
      Ei ainakaan insentiivi asumistuen poistoon.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Eihän tämän yksinkertaisempaa asiaa voi olla. Markkinat ovat aina tasapainossa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Jos asunnoille on kysyntää enemmän kuin niille on tarjontaa, niin asuntojen hinnat nousevat. Jos tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, hinnat laskevat. Asian voi tarkastaa muuttotappiopaikkakunnilta (mikä yhdyssana!).

    Kaupungistuminen, työpaikkojen ja töiden määrä Helsingissä nostavat Helsingin asuntojen kysyntää.

    Voidaan tehdä ajatusleikki: jos Helsingissä olisi 200 000 tyhjää asuntoa, nousisivatko asuntojen hinnat, vai pysyisivätkö samana, vai kenties laskisivat?

    Jos Helsingissä ei ole tarpeeksi asuntoja, jotka täyttävät ihmisten vaatimukset, kysyntää siirtyy lähikaupunkeihin. Vaatimus voi olla esim. se, että halutaan lapset ympäristöön, jossa heidän koulunkäyntinsä on oletettavasti laadukkaalla tasolla. Jos ihmiset olettavat, että kaupunginosissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, (tarvitsevat enemmän huomiota puutteeelisen kielitaidon vuoksi), niin tällaisten kaupunginosien kysyntä asuinpaikkana vähenee. Näin vaikka oletuksella koulun hyvyydestä/huonoudesta ei olisikaan tekemistä koulun opetuksen tosiasiallisen laadun kanssa tekemistä. Asuntojen määrä ei siis yksinään kerro niiden haluttavuudesta/kysynnästä.

    Koska ihmisillä on vuorokaudessa vain rajatusti aikaa käytössään, matka-aika työpaikalle korreloi asuntojen kysynnän kanssa. Kysyntä painottuu Helsingin keskustaan, josta pääsee usein miten työpaikalleen alle puolessa tunnissa, joskus jopa alle kymmenessä minuutissa. Matka-aika keskustaan korreloi siis vahvasti kysynnän kanssa. Mutta ei siis aina: esim. itäsessä Helsingissä on kaupunginosia, joiden asuntojen hinnat eivät ole kovin korkeat verrattuna muihin kaupunginosiin, joista on sama matka-aikaan keskustaan. Tällöin jokin muu seikka näiden alueiden kysyntää.

    Kysyntää lisää keskustassa myös se, että vanhoissa asunnoissa saattaa huonekorkeus olla yli kolme metriä. Joissakin asunnoissa jopa neljä metriä. Asunnot ovat avaria neliöihin nähden, kun taas 1950-1970 luvun asunnoissa huonekorkeus on joka paikassa sama: lain minimi 2,5 metriä.

    Kysyntää ei siis lisää ainoastaan hinta, vaan myös laatu. Asuntojen huonekorkeus, äänieristys, sijainti, ympäristö, palvelut, liikenneyhteydet jne. Jos asuminen ei maksaisi mitään, luultavasti kukaan ei haluaisi asua nimenomaisesti yksiössä, vaan jokaiselle kelpaisi mieluummin kaksio tai vaikkapa 200 neliön asunto. Hinnat ovat kysyntää rajoittava tekijä. Vastaavasti äärettömän kalliille asunnoille ei juuri ole kysyntää, vaikka niitä olisi kuinka paljon tarjolla. Kukapa haluaisi maksaa 10 miljoonaa yksiöstä, jos läheltä saa vastaavan asunnon 250 000 eurolla?

    Tarjonta tietysti alentaa asuntojen hintoja ja lisääntynyt tarjonta voi lisätä (ensi alkuun) kysyntää, kun moni, jolla ei ole ollut mahdollisuutta muuttaa Helsinkiin Helsingin kovan hintatason vuoksi, muuttaisi, jos edullisia asuntoja olisi enemmän tarjolla. Näin ihmiset voivat paremmin käyttää vuorokaudessa rajallisesti olevaa aikaansa, kun voivat muuttaa lähemmäs keskustaa, jossa (vähän karrikoiden) työpaikat ovat. Siksi tarjonnan lisääminen ei suoraan näy asuntojen hinnoissa, kun kysyntä seuraa lisääntynyttä tarjontaa. Tarjontaa on siis lisätty liian vähän, jotta se vaikuttaisi asuntojen hintoihin.

    Mutta jos tarjontaa tulee siitäkin vielä lisää (naapurikaupunkien, esim. Riihimäki) halukkaiden jo muutettua Helsinkiin, niin lisätarjonta sen jälkeen tietysti alentaa asuntojen hintoja. Nythän tilanne on se, että Keravalla, Järvenpäässä, Riihimäellä, Forssassa jne. asuu paljon ihmisiä, jotka mielummin asuisivat Helsingissä, jos siihen olisi varaa. Karrikoiden voisi sanoa, että ne kaikki ihmiset, jotka haluavat asua Järvenpäässä asuvat siellä jo! Mutta asuvatko kaikki ne ihmiset, jotka haluaisivat asua Helsingissä, Helsingissä? Eivät asu, kun oma talous (rahat eivät riitä) ei sitä salli. Ihmisiä asuu siis Helsingin ulkopuolella, koska asuntojen hinnat Helsingissä ovat niin kovat.

    Markkinat ovat aina tasapainossa, vain hinnat vaihtelevat, kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos hintoja halutaan alentaa, tulee tarjontaa lisätä tai vähentää kysyntää. Kysyntää onkin ”onnistuttu” vähentämään joissakin kaupunginosissa esim. rakentamalla epäviihtyisiä asuntoja (huono äänieristys, matalat huonekorkeudet), rakentamalla epäviihtyisiksi kokonaisia asuntoalueita (turvattomuus, ei viihtyisiä puistoja, liikuntapaikkoja, koulujen (oletettu) opetuksen heikkous… Kysyntää voi myös alentaa kohtelemalla yrityksiä huonosti siten, että vaihtavat sijaintiaan muihin kaupunkeihin -> työpaikkojen mukana myös asukkaita siirtyy. Pelkkä rakentamisen määrän lisääminen ei siis yksinään alenna hintoja, jos asumisen huono laatu vastaavasti vähentää kysyntää. Tässä tulee siis huomioida myös se, että Helsinki ei elä tyhjiössä, vaan asukkaista kilpailevat myös lähikaupungit, (joilla on tietysti laadussa ”takamatkaa” pidempien matka-aikojen takia), mutta jotka voivat kilpailla muilla laatuominaisuuksilla. Asukkaille on siis olennaista se, mitä rahalla saa.

    Lopputulema: jos rakentamisen laatu (kokonaisuudessaan) on kohdillaan, tarjonnan lisääminen alentaa hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Markkinat ovat aina tasapainossa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti”

      Julius puhuu ihan puhdasta puppua kun näemmä tunne lainkaan lain perusedellytyksiä:
      Ihan ensimmäisenä on *täydellinen kilpailutilanne* ja heti siihen karahtaa koko pitkä selitys.

      Asuntomarkkinat ovat täydellinen myyjäpuolen kartelli, jossa kysynnällä ja tarjonnalla *ei ole juurikaan merkitystä*.

      Kysyntä voi nostaa (joskus nopeastikin) hintaa, mutta tarjonnan lisääminen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna olevia asuntoja *eikä vaikuta hintaan alentavasti piiruakaan*. Päinvastoin, uudet asunnot aina hinnoitellaan 20% yli ”alueen hintatason” ja siis ne muutamassa vuodessa *nostavat koko alueen hintatasoa 20%*. Kartelli taas varmistaa sen että alihintaan ei myydä.

      Kun kapitalismin perusasiatkin ovat täydellisesti hukassa, niin loppuosaa kommentista ei tarvitse kommentoida mitenkään: Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

      Pakko onkin ihmetellä että eikö Soininvaara tai kommentoijat ole seuranneet asuntojen hintakehitystä vuosikymmeniin lainkaan? Vai valehdellaanko täysin tahallisesti poliittisista syistä?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Thomas:
        ”Markkinat ovat aina tasapainossa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti”

        Julius puhuu ihan puhdasta puppua kun näemmä tunne lainkaan lain perusedellytyksiä:
        Ihan ensimmäisenä on *täydellinen kilpailutilanne* ja heti siihen karahtaa koko pitkä selitys.

        Asuntomarkkinat ovat täydellinen myyjäpuolen kartelli, jossa kysynnällä ja tarjonnalla *ei olejuurikaan merkitystä*.

        Kysyntä voi nostaa (joskus nopeastikin) hintaa, mutta tarjonnan lisääminen lisää vain tyhjänä/vuokrattuna olevia asuntoja *eikä vaikuta hintaan alentavasti piiruakaan*. Päinvastoin, uudet asunnot aina hinnoitellaan 20% yli ”alueen hintatason” ja siis ne muutamassa vuodessa *nostavat koko alueen hintatasoa 20%*.Kartelli taas varmistaa sen että alihintaan ei myydä.

        Kun kapitalismin perusasiatkin ovat täydellisesti hukassa, niin loppuosaa kommentista ei tarvitse kommentoida mitenkään: Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

        Pakko onkin ihmetellä että eikö Soininvaara tai kommentoijat ole seuranneet asuntojen hintakehitystä vuosikymmeniin lainkaan? Vai valehdellaanko täysin tahallisesti poliittisista syistä?

        Thomakselle. Kaikella ystävyydellä, olet yksinkertaisesti väärässä.

        Esimerkiksi nimimerkki Julius on tässä ketjussa kirjoittanut hyvin selkeästi miten kysyntä ja tarjonta toimivat markkinataloudessa.

        Ymmärrän hyvin turhautumisesi siitä, että uudistuotanto voi olla esteettisesti hirveän näköistä ja rakentamisen alle jää viheralueita. Markkinataloudessa tämä huomioidaan hinnoissa, mikäli markkinat näkevät niillä olevan merkitystä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Muilta osin ok. Pari kommenttia.
    >Asuntojen korkea hinta johtuu siitä, että asuntoja on liian vähän.
    Ei. Asuntojen korkea hinta johtuu siitä että asuntoja on paljon. Ei ole sattuma että asunnot ovat kalleimpia juuri siellä missä on eniten rakennettu. Ihmiset haluavat kaupunkiin toisten ihmisten luo->asuntojen korkea hinta on nimenomaan (aikaisemman) runsaan rakentamisen seuraus.
    >vähemmän suosituilla alueilla hinnat laskevat suhteessa eniten.
    Voi olla, mutta en usko että ainakaan merkittävästä ilmiöstä on kyse. Meillä on sijoittajapiireissä paljon porukkaa joiden mukaan parhaiten tuottaa huonoilla paikoilla olevat huonot kämpät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jos ajattelee, että asunnon arvo laskee luonnollisen kuluman kautta esimerkiksi 1.5%/vuosi ilman peruskorjauksia, niin jos sattuisi käymään niin, että kysyntä ja tarjonta ovat lähes tasapainossa, voi tosiaan käydä niin että uuden rakentamatta jättäminen alentaa hintatasoa. Näinhän voisi sanoa käyneen monessa aluerakennetussa lähiössä, kun melkein kaikki asunnot ovat samalta vuosikymmeneltä.

    Mutta tällainen ajatteluhan tietenkin jättää huomiotta alueen koko ajan kasvavan korjausvelan, joka tulee tavalla tai toisella asukkaiden maksettavaksi. Käytännössä uuden rakentamattomuus pitää yllä liian korkeaa hintatasoa, kun tulevien remonttien hinnat eivät näy täysimääräisesti asuntojen hinnoissa.

    Se, mistä en ole ihan vakuuttunut, on väite että tarjonnan lisääntyminen johtaa euromääräisesti suhteellisesti samansuuruiseen hintojen halpenemiseen kaikilla asuinalueilla. Ennemminkin voi käydä niin, että pudotuspelistä pudonneiden asuinalueiden asuntojen hinnat romahtavat enemmän kuin laskentakaava ehdottaa – tonttivuokrat eivät jousta alaspäin, mikä lisää arvostusmuutosten vipuvaikutusta myyntihintoihin, ja siinä vaiheessa kun taloyhtiön korjausvelka ylittää vakuusarvot, ei saada enää lainaa tehdä peruskorjauksia, taloyhtiö rapistuu, ja hinnat putoavat vielä alhaisemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko: tällainen ajatteluhan tietenkin jättää huomiotta alueen koko ajan kasvavan korjausvelan, joka tulee tavalla tai toisella asukkaiden maksettavaksi

      Eivät asukkaat maksa korjausvelkaa vaan omistaja. Pääoman arvo alenee. Se tulee maksuun sitä kautta, että huonokuntoisesta asunnosta ja taloyhtiöstä saa huonomman hinnan myydessä kuin olisi saanut, jos kaikki olisi hoidettu tip top. Korjausvelka ikään kuin siirtyi asunnon hinnasta omistajan taskuun parempana tuottona.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Se, että laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja on hyvä empiirinen kysymys. Ei se ole välttämättä ihan automaattisen selvää, että mikä tilanne reaalimaailmassa asian suhteen lopulta missäkin on.

    Asiaa voisi verrata esim. siihen, että laskeeko autojen almistus autojen hintoja. Tai laskeeko vaikkapa uusien viulujen rakentaminen Stradivariusten hintoja tai edes kiinalaisten kopioviulujen hintoja. Tai laskeeko kullan kaivaminen kultakaivoksista kullan hintaa. Niitä asioita voi tutkia empiirisesti, mutta nojatuolista päätellen ei välttämättä saa oikeaa tulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. joo:
      Se, että laskeeko asuntorakentaminen asuntojen hintoja on hyvä empiirinen kysymys.

      Korrelaatio lienee selvä: asunnot ovat kalliimpia juuri niissä paikoissa, joissa on eniten rakennettu (kalliimpia Helsingissä kuin Lapualla). Jää soitettavaksi kausaalisuus että korkean hintatason taajamissa vähäisempi rakentaminen olisi johtanut alhaisempaa hintatasoon. Jos verrataan
      1) Helsinki sellaisena kuin se nyt on ja
      2) Helsinki sellaisena jos sinne ei olisi rakennettu 1970-luvun jälkeen yhtään asuntoa
      Väitän, että skenaariossa 2 ränstyneessä Helsingissä olisi ~300.000 asukasta, se olisi Suomen toiseksi suurin kaupunki ja asunnot olisivat nykyistä edullisempia.
      Lisärakentaminen nosti hintoja (pitkällä aikavälillä). MOT.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. OS: ”Aloitan väitteestä, että asuntojen rakentamisella ei ole vaikutusta asumisen hintaan. Näin sanottiin keskustelussa moneen kertaan. Radiossa sen oli ennen ohjelman käsittelyä esittänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkellyttävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään.”

    Jos lähtökohta on tämä, niin oikeastaan mitään ei ole tehtävissä.
    Miten on edes mahdollista keskustella vaikeista asioista, jos perusasiat ovat ihan hukassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Minä Oy:
      OS: ”Aloitan väitteestä, että asuntojen rakentamisella ei ole vaikutusta asumisen hintaan. Näin sanottiin keskustelussa moneen kertaan. Radiossa sen oli ennen ohjelman käsittelyä esittänyt demarien Karin Taipale. Väite on niin häkellyttävä, että siihen on äkkiseltään vaikea sanoa mitään.”

      Jos lähtökohta on tämä, niin oikeastaan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mahdollista keskustella vaikeista asioista, jos perusasiat ovat ihan hukassa?

      Juuri näin. Tästä syystä jotkin kansantaloustieteen ja samoin henkilökohtaisen sekä yrityksen taloudenpidon perusteet tulisi saada isommalle painoarvolle jo peruskouluun.

      Ja kaikenlaisia taloustieteen perusasioiden vastaisia kommentteja näkee jatkuvasti päättävien tahojen osalta sekä kaupungin että valtakunnanpolitiikassa. Osa tietysti saattaa tietämättömyyden sijaan olla vain laskelmoitua puoluepolitiikkaa (esim Marinin Kaipola-kommentit).

      Kun nämä henkilöt päättävät tärkeistä asioista ja ovat vastuussa valtakunnan taloudesta niin tämä laiva näyttää seilaavan väistämättä kohti jäävuorta.

      Siksi näitä blogitekstejä on aina ilo lukea ja kirjoittaja on saanut minultakin aikanaan vaaliäänen. Harmi vain että silloin vihreiden listoilta vertailulukuja sai eniten täysin talouden realiteeteista tietämättömiä ehdokkaita…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, etteivät poliitikot vain pahaa pahuuttaan tai ideologisen kovakalloisuuden vuoksi tee onnettomia ja surkeita päätöksiä.

        Mitä ilmeisemmin merkittävä osa heistä uskoo, että asiat tapahtuvat kunhan vain tehdään (poliittinen) päätös – ja takana on riittävästi poliittista tahtoa. Kun näin ei sitten käy, niin mielen valtaa vähintäänkin hämmennys – tai ”oikeutettu suuttumus” ja syyllisten etsintä – veronkorotus ei tuo rahaa eli mokomat rikkaat kiertävät entistä enemmän verkoja – säätelyn jäykistäminen johtaa irtisanomisiin eli yritykset politikoivat ja irtisanovat ihmisiä ihan kiusallaan – jne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ”Osa tietysti saattaa tietämättömyyden sijaan olla vain laskelmoitua puoluepolitiikkaa (esim Marinin Kaipola-kommentit).”

        Nehän olivat tiukkaa faktaa: Kaipola tuottaa voittoa oikein hyvin. Kirjoittajan tietämättömyys taloudesta ja puoluepoliittinen asenne paistavat kiusallisen vahvasti läpi. Maolaiset heiluttelivat aikanaan punaista kirjaa, mitäs Kokoomuksen jäsenet heiluttevat? Vakuutuskuorta?

        Mutta ihan selväähän on se, että kannattavauudella ei tässä pelissä ole mitään merkitystä, vaan kyse on siitä että Metsäteollisuus (veronkiertäjä Walhroos?) haluaa näpäyttää hallitusta puoluepoliittiisista syistä sulkemalla sen juuri nyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Jos lähtökohta on tämä, niin oikeastaan mitään ei ole tehtävissä.
      Miten on edes mahdollista keskustella vaikeista asioista, jos perusasiat ovat ihan hukassa?”

      Sehän on havaintoon perustuva fakta: Helsinkiin on rakennettu kymmeniä tuhansia uusia asuntoja ja hinnat senkun nousevat.

      Ihan selvää on että perusasiat ovat hukassa, mutta se ei suinkaan ole Taipale, jolla ne ovat hukassa.

      Kuka tahansa joka viittaa kysynnän ja tarjonnan lakiin, eikä yhtään ymmärrä että *millä edellytyksillä se toimii*, on lähtökohtaisesti epäpätevä kommentoimaan mitään.

      Otetaanpa nyt rautalankaa niin että kirjoittajakin ymmärtää.
      1) Kenenkään ei ole pakko myydä asuntoaan. Siis jo määritelmällisesti kyseessä on kartelli: ”alueen vallitseva hintataso”, vaikkapa. (<1% marginaalin pakkomyynnit eivät hintatasoon vaikuta piiruakaan, pitäisi olla paljon enemmän)

      2) Kun alueelle tehdään uusia asuntoja, ne ovat *aina* kalliimpia kuin alueella jo olevat asunnot, usein 20%. Täysin riippumatta rakentamiskustannuksista, rakennuksien laadusta tai yhtään mistään. Koska uusi niin kalliimpi. Tästä ei ole olemassa yhtään poikkeusta.

      Kohdasta 1) seuraa suoraan se, että ei ole olemassa mitään sellaista mekanismia joka alentaisi asuntojen hintoja. Päinvastoin, kohta 2) varmistaa sen että hinnat joustavat vain ylöspäin.

      Väite, että tarjonnan lisääminen alentaa hintoja, on täysin absurdi jo kohdan 1) perusteella. Kun ei ole pakko myydä, niin ei myydä. Silloin myöskään hinta ei laske *eikä voi laskea*.

      Rakennusliike taas ei edes aloita rakentamista ennen kuin asuntoja on myyty niin paljon että kannattaa rakentaa. Tämä loistavasti näkyy tyhjinä rakennusyhtiöiden omistamina tontteina jos osaa katsoa ja uskaltaa nähdä.

      Tyypillisesti 40% asunnoista myytynä kattaa kaikki rakentamisen kulut ja loppuja voidaan myydä vaikka 5 vuotta, ei tunnu missään, koska kustannukset (ja pieni voitto) on jo saatu ja asunnot ovat kiinteätä omaisuutta taseessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Olettaen, että asuntojen kysyntä on alueella tarjontaa suurempi, niin lisärakentaminen pyrkiin nostamaan alueen asuntojen hintoja. Mekanismi menee niin, että rakennusliike hinnoittelee uudistuotantonsa tonnin tai pari alueen vallitsevaa hintatasoa korkeammaksi, onhan uusi parempi. Ajan myötä uusistakin tulee vanhoja ja siten hintaero häviää yleensä niin, että vieressä olevien vanhojen hinta nousee enemmän kuin uusien kunnes hintaero on hävinnyt.

    Tuo mekanismi toimii kun kysyntä ylittää tarjonnan kuten Helsingissä on kauan jo ollut. Edellisen kerran lisärakentaminen laski asuntojen hintoja 1990-luvun alun lamassa. Uusia asuntoja jäi rakennusliikkeiden ja niiden konkurssipesiä realisoiden pankkien käsiin, tarjonta ylitti kysynnän ja kaikkien asuntojen hinnat romahtivat jopa 50%. Jonnet ei tätä tiedä.

    Korkotasolla on olennainen vaikutus ja nykyiset 0-korot ovat vaarassa synnyttää ison hintakuplan myös asuntomarkkinoille. Sijoittajat ja omistusasuntoa ostavat pyrkivät ostamaan asuntoja nilltä alueilta missä hinnat nousevat. Harva haluaa ostaa jos tietää hinnan laskevan. Tämä sopulilaumailmiö kärjistää hintojen liikkeitä. Nykyään ostajasopulit ovat liikkeellä kasvukeskuksissa 0-korkojen vauhdittamina. Korkosijoituksista on vaikea saada tuottoa ilmeisesti pitkään aikaan, osakkeita moni pelkää ja asunnot koetaan turvallisiksi kohteiksi ja siksi suosittuja nyt.

    Toivoisin Osmon kommentoivan jo aiemmin esittämääni ideaa siitä miten Helsinkiin saataisiin kohtuuhintaisia asuntoja ja jokseenkin mullistaa omistusasuntomarkkina, joten toistan sen tässä:

    Jospa vuokratuotannon lisäksi rakennettaisiin vain hintasäännösteltyjä omistusasuntoja. Hintasäännöstely voisi olla ikuinen jolloin taklataan pikavoitot kokonaan. Tontin vuokra markkinaperustainen ilman tukea.

    Olennainen etu Hitas-järjestelmästä on ollut uusien asuntojen myyntihinnan eli rakennusliikkeiden katteiden kohtuullistaminen. Helsingin kaupunki pystyy helposti määräämään asuntotuotantonsa sisällön kaavoituksella, luvituksella ja myös siksi että se omistaa jokseenkin kaiken vapaan tonttimaan. Avaimet on täysin Helsingin kaupungin päättäjillä.

    Rakennuslehden tuore selvitys rakennusliikkeiden katteista: törkeän suuria.

    https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

    Eli rakennusliikkeet todella rahastavat tällä hetkellä erityisesti Helsingin ja muun pk-seudun vapaarahoitteisesta uudisrakentamisesta. Tämä rahastus tarkoittaa korkeita asuntojen hintoja, suuria velkoja, korkeita vuokria ja korkeita asumisen tukimenoja ja se taas kireää verotusta. Vastuuta kantavien poliitikkojen on toimittava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Korkotasolla on olennainen vaikutus ja nykyiset 0-korot ovat vaarassa synnyttää ison hintakuplan myös asuntomarkkinoille. ”

      Vaarassa? Meillä on jo nyt aivan kosmisen kokoinen hintakupla ja asuntojen hinnoissa on ~80% puhdasta ilmaa.

      EKP on pumpannut tätä kuplaa kohta 30 vuotta ja se onkin saavuttanut aivan kosmiset mittasuhteet, suurempi kupla mitä koskaan on nähty.

      Kun ostajien reaalitulot polkevat paikallaan, mutta asuntojen hinnat nousevat 20% vuodessa vuodesta toiseen, niin on täysin selvää ja kiistaton fakta että nousu ei perustu mihinkään reaalitalouden ilmiöön, vaan on puhdas kupla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Helsingissä asuminen on aina kallista koska pendelöintietäisyydellä ei ole yhtä isoa tai isompaa kilpailevaa kaupunkia joka kilpailisi samasta työvoimasta.
    Pietari: ei kilpaile koska sinne ei suomalainen voi muuttaa noin vaan asumaan tai käydä töissä.
    Tallinna: palkat liian huonot että houkuttelisi. Tallinnasta viikonloppupendelöidäään sensijaan Helsinkiin.
    Tukholma: liian kaukana, laivayhteydet Suomesta hitaat.
    Tampere ja Turku: Pienemmät ja rajatummat työmarkkinat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ensimmäinen ongelma on että tontteja ei saada tarpeeksi markkinoille. Toinen ongelma on että kaavoitetaan kalliisti rakennettavia taloja – esim. näitä megahybridikeskuksia kuten Redi ja Keski-Pasila – ja muutenkin kalliit pysäköintiratkaisut ym. Niin kauan kuin ongelma 1 on pullonkaula, ongelma 2 ei haittaa, koska sehän vain laskee tontin hintaa (joka raha on kaupunkilaisten taskusta pois)… mutta jos tontteja on tarpeeksi, rakentamiskuluilla on suora vaikutus siihen miten halvalla kilpailluilla markkinoilla uudisasuntoja myydään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”mutta jos tontteja on tarpeeksi, rakentamiskuluilla on suora vaikutus siihen miten halvalla kilpailluilla markkinoilla uudisasuntoja myydään”

      Ei ole, koska ei ole kilpailtuja markkinoitakaan. Se on realiteetti että asuntomarkkinat ovat kokolailla täydellinen kartelli, jossa ei ole todellisuudessa minkäänlaista hintakilpailua.

      Uusi asunto on aina alueen vallitsevaa tasoa 20% kalliimpi ja rakentamiskuluilla *ei ole mitään merkitystä*.

      Syy miksi rakentajat haluavat ’arvoalueille’ rakentamaan ultrahalvalla tehtyjä betonikuutioita, puhdas nettovoitto on tuhansia euroja per neliö.

      Kiitos Vihreiden ja Kokoomuksen liberaalin lahjusten (ns. ”vaaliraha”) vastaanoton, hyväveliverkoston rakentajalle *aina* löytyy rakennuslupa. Vaikka meren päälle, ellei muuten (vrt. Katajanokka).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Rakentaminen tietysti laskee teoriassa hintoja, jos rakennetaan niin tolkuttomasti että asuntoja alkaa jäädä tyhjilleen tai alueet slummiutua. Tällaisella mallilla ei kuitenkaan kannata edetä, koska rakentamisen seurauksena syntyneessä täyteen ahdetussa kaupungissa pitäisi kuitenkin asukkaiden voida myös elää ja jopa viihtyä.

    Kasvavassa kaupungissa asukkaat tarvitsevat viihtyäkseen rantansa ja viheralueensa, joten ratkaisua pitäisi hakea vähän kauempaa. Eihän kaikkien suomalaisten tarvitse asua Helsingissä, ulkomaalaisista puhumattakaan. Ihan ensiksi kannattaisi alkaa vaikka suunnitella pääkaupunkiseutua yhtenä kokonaisuutena. Ja rakentaa laiturit tarpeeksi pitkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. En tuosta kovin paljoa ymmärrä, mutta sen, että luultavasti rakentaminen maksaa jotakin, mikäli rakentajille ja rakennustarvikkeiden tekijöille sekä kuljettajille maksetaan palkkaa. Soininvaaran yhtälö toimii siis korkeintaan siihen rajaan asti. Kai?
    Toki asuntojen hinta voi laskea tätäkin enemmän. Erotuksen maksaa rakennuttaja tai rakennuksen entinen omistaja. Heille rakennus ei siis tule entistä halvemmaksi, vaan kalliimmaksi. Rakentaminen loppuu kokonaan sitten kun kaikki rakennusyritykset ovat menneet konkkaan. Tosin joku osaava saattaa itselleen vielä rakentaa.
    Tämä ei nyt ollut mitenkään asiallinen postaus. Sori siitä. Tuli vaan mieleen äärimmäisyys tässäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ääriin ajateltuna:
      … luultavasti rakentaminen maksaa jotakin, mikäli rakentajille ja rakennustarvikkeiden tekijöille sekä kuljettajille maksetaan palkkaa.

      Pääkaupunkiseudulla asunnon hinnasta suurin osa on tontin ja rakennusoikeuden osuutta, ei seinien.

      Tonttimaan kysynnän ja tarjonnan epäsuhta nostaa hintoja, ei seinien rakennuskustannukset.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”Pääkaupunkiseudulla asunnon hinnasta suurin osa on tontin ja rakennusoikeuden osuutta, ei seinien. ”
        Hah. Tontti on tonnin tai pari per neliö ja myyntihinta jossain 8 ja 10 tonnin välillä per neliö. Seinien osuus todellakin on vain neljännes.

        Suurin osa hinnasta kun on ihan puhdasta nettovoittoa rakennusyhtiölle. Siitä on mukava jakaa ”vaalirahaa”, siis lahjuksia, asiasta päättäville puolueille, siis Vihreille ja Kokoomukselle.

        Kirjoittaja ei ole selkeästi ole viitsinyt lukea vaikkapa Helsingin kaupungin ja Skanskan välisiä tonttikauppoja: Merenrantantontti maksoi kyllä miljoonia, mutta saipa siihen 3 200 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta sillä hinnalla.

        Siis peräti 2000e/neliö. Merenrantatontista Punavuoressa. Kun halpistalo maksaa ~2000e/neliö tehdä niin voittoa jää 6-8000e per neliö. Kyllä kannattaa, Skanskalle nimittäin.

        Kaavoittajalle, Kokoomukselle ja Vihreille tottakai mukava siivu käteistä palkkioksi tästä. Näin se Helsingin ja Espoon viherkokoomuslainen lahjusrinki pyörii.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Rakennusliikkeet tekevät jättimäisiä voittoja Helsingin kantatakaupungin alueella. Kannattaa lukea:

      https://www.rakennuslehti.fi/2019/04/uusissa-asunnoissa-huimat-katteet-helsingissa-rakentajien-voitot-jopa-useita-tuhansia-euroja-neliolta/

      ”Selvitys osoittaa, että asuntojen gryndaaminen on kannattavaa liiketoimintaa Helsingin kysytyillä alueilla. Rakennusliikkeiden arvioidut katteet vaihtelevat tyypillisesti 30–40 prosentin tuntumassa.”

      ”Katteet ovat todella isoja, mikä kertoo markkinoiden vahvasta epätasapainosta. Miten on mahdollista, että kaupungin ja valtion myymillä tonteilla voidaan tehdä näin suuria voittoja”.

      Hintasäännöstellyssä ja nyt lopetettavassa Hitas-tuotannossa Helsingin kaupunki on rajoittanut rakennusliikkeidne katteen noin 10%:iin. Miksi juuri se tuotanto, jossa on syntynyt kohtuuhintaisia asuntoja halutaan lopettaa??? Päinvastoin, jos halutaan lisää kohtuuhintaista niin kaikki uustuotanto vuokratuotantoa lukuunottamatta tulisi olla hintasäännösteltyä. Ilmeisesti kuitenkin rakennusliikkeiden ote puolueista on niin kova, että poliitikot eivät tätä halua, siis runsaasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tosiaan, paradoksaalisesti, mitä enemmän ja tiiviimpää (!) rakennetaan, sitä mielenkiintoisempaa, rikkaampaa ja monipuolisempaa (myös palveluiltaan) kaupunkikulttuuria syntyy – ja kalliimpaa (’keskustaa’). (Ja siis tapahtuu eriytymistä, kuten Osmo kuvasi. Lisärakentaminen keskustaan, alentaa hintoja laidoilla.). Esimerkiksi: ”Lavkan [verkkokauppa] kohdalla erityisesti asukastiheys on tärkeää. Ei ole niinkään väliä, kuinka monta ihmistä kaupungissa asuu [Moskova n. 13 milj.], vaan kuinka monta heistä asuu 10 minuutin säteellä kaupasta.” (tj. Suleiko, Yandex, HS, 14.11.2020)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Turkulainen matkailija Helsingissä: 14.11.2020 15:11

      Tosiaan, paradoksaalisesti, mitä enemmän ja tiiviimpää (!) rakennetaan, sitä mielenkiintoisempaa, rikkaampaa ja monipuolisempaa (myös palveluiltaan) kaupunkikulttuuria syntyy – ja kalliimpaa (’keskustaa’). (Ja siis tapahtuu eriytymistä, kuten Osmo kuvasi. Lisärakentaminen keskustaan, alentaa hintoja laidoilla.).

      Lisärakentaminen keskustaan alentaa hintoja laidoilla. Se laita voi olla aika kaukanakin. Ei ole ihan yksiselitteistä selittää vaikkapa Kainuun asuntomarkkinoiden kehitystä viime vuosikymmeninä, mutta pk-seudun asuntorakentaminen voi olla yksi potentiaalinen selitys sille, miksi Kainuussa vanhojen asuntojen reaalihinnat ovat olleet laskevia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Tosiaan, paradoksaalisesti, mitä enemmän ja tiiviimpää (!) rakennetaan, sitä mielenkiintoisempaa, rikkaampaa ja monipuolisempaa (myös palveluiltaan) kaupunkikulttuuria syntyy ”

      Kosmista puppua. Mitä tiiviimpää betonkuutiota tehdään, sitä monotonisempaa se on ja sitä *vähemmän* siellä on palveluja.

      Kirjoittajan ihanne on siis Merihaka. Kerropa meille nyt mitä ”mielenkiintoista” siinä betonihelvetissä on?

      Asuntojen arvo on mennyt niin alas että opiskelija-asuntosäätiö ostelee kokonaisia taloja opiskelija-asunnoiksi. Siitä alaspäin ei enää ole kuin purkutuomio.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Voisikohan asuntopulaan vaikuttaa esimerkiksi mahdollistamalla etätyöt siihen sopivissa julkisissa viroissa? Kukaan ei ainakaan joutuisi muuttamaan vastentahtoisesti pk-seudulle, jolloin riittää enemmän tarjontaa niille jotka haluavat asua täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Helsingissä on ollut oikeasti halpoja asuntoja 90-luvun alussa.silloin oli tarjontaa muttei kysyntää kun moni haahuili rahattomana suomenmpankin avittaman romahduksen jälkeen.tarjonta johtui tietenkin että moni joutui maksu vaikeuksiin ja tuli pakko ottoja jossa pankeille jäi paljon asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. ”Asuntojen korkea hinta johtuu siitä, että asuntoja on liian vähän.”

    Tämähän on täydellinen harhakuvitelma ja perustuu täydelliseen tietämättömyyteen.

    Kun myydään hyödykettä joka jokaisen on, hinnalla millä hyvänsä, ostettava (tai vuokrattava mutta se on sivuhaara), niin hinta on täsmälleen niin korkea kuin markkinat sallivat eli asunto ylipäänsä menee kaupaksi, joskus. Siis tyylipuhdas kartelli. Ei ole vaikea nähdä, paitsi jos on poliittiset silmälaput silmillä.

    Kun myyjällä ei ole mitään pakkoa myydä (>99% tapauksista) niin hinta ei muutu mihinkään, on *muita* asuntoja tarjolla vaikka kuinka paljon. Väite tarjonnan lisäämisen hintoja alentavasta vaikutuksesta on härski valehtelu alusta loppuun: Näin ei ole koskaan käynyt eikä käy nytkään: Kartelli (”alueen yleinen hintataso”) sanelee hinnan ja se ei laske.

    Ellei mene kaupaksi *muutamassa vuodessa* niin asunto pannaan vuokralle tai jollekin sukulaiselle. Alehintaan sitä ei vain avoimesti myydä, koskaan eikä kellekään. Ei kukaan ole niin tyhmä että hävittää omaisuuttaan alehinnalla, mitä Soininvaara oikein kuvittelee?

    Asuntojen hinnat laskevat vain silloin jos tarjolle tulee tuhansittain asuntoja joissa omistajan on *pakko* myydä. Viimeksi näin kävi 1990-1992. Vastaavaa romahdusta ei ole näkyvissä, joten asuntojen hinnoilla on vain yksi suunta: Ylöspäin.

    Soininvaarankin pitäisi tietää että yksistään Helsingissä on vuosikymmenestä toiseen >20 000 tyhjillään olevaa asuntoa odottelemassa hinnan nousua ja rakentamalla vanhalle alueelle uusia taloja *koko alueen hinnat nousevat*. Eivätkä suinkaan laske.

    Nyky-Vihreät ovat vain niin tyylipuhdas Kokoomuksen apupuolue, että asuntojen hinnan nostaminen on *puolueen tavoite*, ilmiselvästi. Siis vedetään yhtä köyttä Kokoomuksen ja grynderien kanssa: Puistot nurin ja tuottamaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Soininvaarankin pitäisi tietää että yksistään Helsingissä on vuosikymmenestä toiseen >20 000 tyhjillään olevaa asuntoa odottelemassa hinnan nousua

      Ei todellakaan tiedä. Miten tuo väärä tilastoluku nousee yhä vain esille? On asuntoja, joissa kukaan ei asu VAKITUISESTI. Näitä ovat kakkosasunnot, joitka ovat jonkun sellaisen käytössä, joka viettää paljon aikaa Helsngissä, mutta ovat kirjoilla muualla. Sitten on tuhansia putkiremontissa olevia asuntoja ja niiden väistöasuntoja. Varsinaisesti tyhjiä asuntoja on jonkin verran laitoshoitoon joutuneilla vanhuksilla, koska niitä ei kannata laittaa vuokralla – vuokrasta 85 % menee hoitomaksuun.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. ”Lisärakentaminen tietää alueen palvelutason nousua, parempia joukkoliikenneyhteyksiä ja niin edelleen. ”

    Lisärakentaminen tarkoittaa sitä että viheralueet on poistettu ja tilalla on Merihaan tyyppinen betonikuutiohelvetti jossa ei ole enää *mitään* palveluja, koska palvelut on jyrätty asuntorakentamisen edestä maan tasalle.

    NIittykummusta tai Urheilupuistosta (jossa ei enää ole puistoa) voi käydä katsomassa esimerkkiä todellisuudesta, jota Soininvaara kieltäytyy näkemästä: Alueen puistot ja kaikki palvelut, ruokakauppaa lukuunottamatta, jyrättiin maan tasalle ja tilalle tuli asuintaloja.

    Soininvaara oikein hyvin tietää että asia on näin, koska näkee aivan suoraan että mitä uusien talojen tilalta jyrättiin pois: Puistot, pyörätiet ja palvelut ja sitten *valehtelee* , koska puolue saa rakentajan taskusta avokätisesti rahaa.

    Ahneuteen on moni muukin ideologia sortunut ja Vihreät ovatkin aivan täydellisesti myyneet aatteensa kun puistojen systemaattinen jyrääminen rakennusyhtiön voittojen alta on *hyvä asia*.

    ”lisärakentaminen” tarkoittaa vain sitä että kaikki neliöt pannaan tuottamaan voittoa rakennusyhtiölle. Siis viheralueet, parkkipaikat, palvelut, kaikki mikä ei ole taloja ennestään.

    Mitään muuta se ei tarkoita. Ei nyt eikä koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Merihaan tyyppinen betonikuutiohelvetti jossa ei ole enää *mitään* palveluja,

      Merihaan rakentaminen oli aikoinaan varsinainen demarien kunnallispoliittinen näyte siitä, miten suositaan omaa grynderiä. Haka oli siihen aikaan demarien rahantekokone ja kyseinen kaavoitushanke aikanaan hyvin kiistanalainen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Olennaista ei ole laskeeko asuntojen hinnat vai nouseeko.
    Olennaista on se, että kun asut vuokralla, asut toisen hyödyksi ja kun asut omistaen asut omaksi hyödyksi.
    Jos tämä ei muutu, niin vuokra-asuminen kasvattaa ikuisesti varallisuuseroja.

    Omistusasumisessa olennaista on se, että saadaksesi asuntolainaa, saa nettoasumiskustannuksesi olla 40% nettotuloistasi, kun korkotaso on 6%.
    Jos tota ei muuteta (Fight Clubissa räjäytettiin luottofirmojen pilvenpiirtäjät, ehkä meillä Finanssivalvonta?), niin siinä on meille se hinta, paljonko asunnon pitää ja saa maksaa.

    Laskepa nyt sitten Ode, mikä se hinta on?
    Sitten pitää päättää miten siihen hintaan päästään.
    Hitaksella vai kenties rakentamalla ”tarpeeksi lisää”?

    Eli toisena kotitehtävänä voisit laskea paljonko pitää vuositavoitetta nostaa 8000 asunnosta, jotta tähän päästään? Ehkä 5x? Onko mitään realistista ideaa, miten tuo saataisiin tarpeeksi korkeaksi?
    En usko, että on.

    Kun tossa vähän tutkailin noita tilastoja, niin uusia asuntoja 2019 7000kpl, niistä omistusasuntoja 2600kpl, joista ehkä n. 1500 sijoittajille ja luultavasti melkein kaikki pienet asunnot.
    Eli näille ”tarpeessa” oleville ensiasunnonostajille on tarjolla 100-200 pientä asuntoa omistusasumiseen.
    Jos siis viisinkertaistetaan asuntotuotanto 35 000 vuodessa, niin saataisiin ehkä melkein tuhat uutta pientä omistusasuntoa asumiseen vuodessa.

    Oisko tää nyt sit se keino saada homma hanskaan?

    Vai hitas?

    Vai yhtiölainan lyhennyksen verovähennysoikeus vuokratuloista pois?
    Joka tietty keikauttais koko kiinteistöbisneksen ympäri Hkissä?
    Tai pakollinen ryhmärakennuttaminen asuintaloille? Gryndereille jäis vain muu rakentaminen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.